Helsingin vanhin kaupunginosalehti Nro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 2.4.2025 74. vuosikerta painos 8 000 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki Kuntavaalikevät on täällä – tutustu paikallisiin ehdokkaisiin Ilmainen nouto & palautus! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com PESULAPALVELUT ILMAISET KULJETUKSET SOITA 050 4848 222 TAI TILAA NOUTO WWW.PESULAT.COM HELSINGISSÄ ON OLTAVA TILAA IHMISILLE, LUONNOLLE JA ELÄMÄLLE 333 NINA SUOMALAINEN NINA SUOMALAINEN kaupunginvaltuutettu, VTM kaupunginvaltuutettu, VTM Kimmonpuisto uuteen loistoon Puistoon rakennetaan monitoimikiipeilyteline tänä vuonna. Kuva: Spiel-Bau GmbH Fanit KäPan puolesta Kylätalon joukkorahoituskampanja sai jatkoaikaa tilattavissa tapahtumiin. Nuorten kesätyö. Kaikki herkut myös gluteenittomana ja vegaanisena. asiakaspalvelu@oljenkorret.fi Puh. 050 349 7081 Vohvelikahvila nainen aikuinen Hilkka Ahde Maksaja: Hilkka Ahteen tukiryhmä 827
Nyt on aika vaikuttaa! 2.4.2025 Pääkirjoitus 2 Helsingin vanhin kaupunginosalehti 74. vuosikerta Julkaisija Käpylä-Seura ry. Päätoimittaja Katariina Krabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Paikalliset ehdokkaat kaupunkisuunnittelusta TUUSULAN kaupunkibulevardin – tai Mäkelänkadun bulevardikaupungin – vaikutusalueen viisi kaupunginosaa – Käpylä, Metsälä, Oulunkylä, Maunula ja Pakila – ovat yhdessä seuranneet usean vuoden ajan suunnittelutyön etenemistä ja tuoneet esiin asukkaitten näkökulmaa ja mielipiteitä. Helmikuussa teimme kaupunginosiemme ehdokkaille kaupunkisuunnittelusta kyselyn. Käsittelen tässä Käpylä-lehden artikkelissa vain käpyläläisten ehdokkaiden vastauksia, joita saatiin viisi. Vastaajina vasemmistoliiton Mia Haglund, vihreiden Kai Ovaskainen ja Sameli Sivonen, kristillisdemokraattien Tiina Parkkinen sekä perussuomalaisten Kari Plyhm. Ehdokkaille esitetyt kysymykset tiivistettyine vastauksineen: 1. Löytyisikö mielestäsi muita tapoja vastata kaupungin kasvutarpeisiin, kuten hajasijoittaa täydennysrakentaminen nykyisiä kaupunginosia täydentämään tai luomalla kokonaan uusia alueita vanhojen tuntumaan? Haglund, vas: Kannatan moottoriteiden muuttamista kaduiksi ja rakentamista niiden varrelle. Ovaskainen, vihr: Vanhoja satama-, teollisuusja toimitila-alueita on otettu käyttöön, ja juuri tällaisia jo aiemmin käyttöön otettuja alueita on hyvä suosia. Parkkinen, kd: Luomalla kokonaan uusia alueita. Plyhm, ps: En kannata tiivistä rakentamista. Sivonen, vihr: Kolmasosa rakentamistarpeesta on jo tavoitteena tehdä täydennysrakentamisena, kolmasosa uusille alueille ja kolmasosa bulevardien varsille. 2. Ovatko mielestäsi suunnitellut kerrosmäärät sopivia kaupunkibulevardien varrelle? Tulisiko mielestäsi vanha matala ja uusi korkea rakennuskanta sovittaa yhteen luontevammin? Haglund, vas: Jokaisessa kohdassa on erikseen mietittävä, kuinka korkea rakennus juuri siihen sopii. Ovaskainen, vihr: Käpylässä Mäkelänkadun jatkeen alkupään rakennukset eivät saa nousta yli neljän kerroksen. Myös muualla bulevardin varressa korkeudet pitäisi sovittaa ympäristön rakennuksiin. Parkkinen, kd: Kyllä tulisi kunnioittaa vanhaa matalaa. 4–6-kerroksisia uusia viereen. Plyhm, ps: Viisi kerrosta riittää. Sivonen, vihr: Olemassa oleva rakennuskanta tulee sovittaa yhteen niin bulevardeja kuin muutakin täydennysrakentamista tehdessä. 3. Miten viheralueet tulisi mielestäsi suunnitella; tulisiko muodostaa laajempia kokonaisuuksia ja/tai toisiinsa liittyviä reittejä kuten vanhemmissa lähiöissä vai riittääkö korttelipihojen viherrakentaminen ja lähiluonto kävelymatkan päässä? Haglund, vas: Jokaisesta asunnosta tulisi näkyä puita ja olla helppo matka lähiluontoon. Ovaskainen, vihr: Toisiinsa liittyvät viheralueet toimivat kerrostaloalueilla parhaiten. Parkkinen, kd: Ihmisen fyysisen ja henkisen terveyden kannalta on lähtökohtaisesti toivottavaa, että kun asukas lähtee ulos kodistaan hänen katseensa ei osu vastapäätä olevaan taloon vaan puihin ja pensaisiin – siis luontokosketus ja pieni piha-alue. Plyhm, ps: Pitäisi rakentaa keskuspuiston kaltaisia alueita ja lapsille riittävästi leikkipaikkoja. Sivonen, vihr: Viheralueiden muodostamat laajat kokonaisuudet ovat elintärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja lajien elinympäristöille. 4. Miten voidaan ehkäistä läpikulkuliikenteen siirtyminen viereisille asuntoalueille? Riittävätkö läpiajokiellot? Voiko liityntäpysäköinnin lisääminen tai raideliikenne ratkaista liikenteen kasvun ongelmat? Haglund, vas: Joukkoliikenne on rakennettava niin saavutettavaksi, että siitä tulee luontevasti asukkaille paras valinta. Ovaskainen, vihr: Uskon, että ratkaisuksi riittävät läpiajokiellot yms. Raideliikenne on tehokas joukkoliikennejärjestelmä. Parkkinen, kd: Raideliikenteestä aloittaisin, myöhemmin lisää läpiajokieltoja. Plyhm, ps: Ei ratkaise. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos julkinen liikenne on ilmaista. Sivonen, vihr: Autoliikenne ei siirry lähialueiden kaduille, mutta mikäli tästä on huolta, on läpiajon estäminen usein hyvin helppoa. 5. Miten prosesseja voitaisiin mielestäsi kehittää niin, että asukkaiden osallistuminen koettaisiin mahdollisuutena ja lisäresurssina eikä uhkana? Mitä lisäarvoa asukkaiden osallistaminen mielestäsi voisi tuoda suunnitteluprosessiin ja missä vaiheessa vuorovaikutuksesta olisi eniten hyötyä? Voisiko esim. kaupunginosayhdistysten mielipiteitä ottaa huomioon jo ennen suunnitteluprosessin alkua? Haglund, vas: Asukkaat tulisi ottaa mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisin. Kaavoitusprosessit ovat niin pitkiä, että mielipiteitä on kysyttävä useaan otteeseen. Ovaskainen, vihr: Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan kipeästi lisää resursseja vuorovaikutukseen. Kaupunginosayhdistysten mukaan ottaminen jo prosessin alussa parantaisi varmasti tilannetta. Plyhm, ps: kaupungin päättäjien tulee kuunnella asukkaita jo ennen suunnitteluprosessin alkua. Parkkinen, kd: Vuorovaikutus alusta asti. Kaupunginosayhdistys tuntee alueensa parhaiten. Sivonen, vihr: Mitä aiemmin alueen asukkaat pääsevät osallistumaan oman alueensa suunnitteluun, sen parempi. Käpylä-Seuran Tuusulan kaupunkibulevardin suunnitelmia koskevassa kannanotossa 13.11.2023 todetaan, että seura suhtautuu lähtökohtaisen positiivisesti suunniteltuun Tuusulanväylän muuttamiseen bulevardikaduksi Käpylän ja Pakilan välillä. Mielestämme on perusteltua, että Helsingin väkiluvun kasvaessa kantakaupunkimaisen alueen osuus leviää laajemmalle. Muutoksia toivoimme Osmontien varteen suunniteltujen rakennusten kerroskorkeuksiin. Erityisen ongelmalliseksi seuran lausunnossa todettiin Louhenpuiston alueelle suunniteltu rakentaminen. Kaikki kyselyyn tulleet vastaukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa täältä: https://kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/vaalikyselyn-vastaukset/ Seuraamme edelleen tiiviisti Tuusulan kaupunkibulevardin suunnitelmien etenemistä ja pidämme silmällä tulevien valtuutettujen toimia valtuustossa! Kaupunkisuunnitteluun kannattaa vaikuttaa äänestämällä! Kunnallisvaalien ennakkoäänestys: 2.–8.4., varsinainen vaalipäivä 13.4.2025. PIRJO VIRTAINTORPPA varapuheenjohtaja Käpylä-Seura KUNTAVAALIEN ennakkoäänestys on jo käynnissä, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina, 13. huhtikuuta. Alkaa siis olla korkea aika löytää oma ehdokas – henkilö, jonka soisi pääsevän kaupunginvaltuustoon päättämään monista arkeen oikeasti vaikuttavista asioista. Itse olen äänestänyt aina – jokaisissa eduskuntavaaleissa, eurovaaleissa, presidentinvaaleissa ja kuntavaaleissakin, niin kauan kuin minulla on ollut äänioikeus. Olen aina ajatellut, että vähintäänkin se on niin sanottu ”urputuslisenssi” – toisin sanoen on turhaa valittaa sitten myöhemmin huonoista päätöksistä, jos ei ole omalta osaltaan vaikuttanut siihen, ketkä päätöksiä tekevät. Jokaisella on tietenkin omat kriteerinsä ehdokkaan valinnalle. Vaalijärjestelmästämme johtuen puolue on useimmiten se tärkein kriteeri – henkilökohtainen ääni kun kuitenkin hyödyttää viime kädessä puoluetta tai mahdollista yhteislistaa silloinkin, jos oma ehdokas ei tule valituksi. Mutta muitakin mahdollisia kriteereitä ehdokkaan valinnalle on, esimerkiksi monelle ehdokkaan ikä, sukupuoli tai ammatti vaikuttaa valintaan. Helsinki on niin iso kaupunki, että eduskuntavaaleissa on harvoin ainakaan useita henkilökohtaisesti tuttuja ehdokkaita, jollei itse ole poliittisesti aktiivinen. Kuntavaalit tulevat kuitenkin lähelle: ehdokkaita on paljon, ja ainakin somen perusteella tuntuu siltä, että tällä kertaa kertaa tuttuja ehdokkaita on enemmän kuin koskaan. Tutun äänestämisessä onkin ideaa, jos se on mahdollista. Ei pelkästään sen takia, että tutusta ihmisestä ja hänen mielipiteistään tietää enemmän, vaan myös siksi, että tuttuun valtuutettuun on helppo ottaa yhteyttä myöhemminkin. Tärkeä kriteeri kuntavaaleissa on myös asuinalue. On ihan selvää, että valtuutetut tuntevat omien kotikulmiensa asiat paremmin ja todennäköisesti välittävät niistä ihan toisella tavalla kuin aivan toisella puolella kaupunkia asuvat. He tuntevat myös ruohonjuuritason mielipiteet ja tarpeet omassa kaupunginosassaan. Ja antavatpa varmaan naapurit vähän sosiaalista painettakin pitää omien kulmien puolta. Yksi iso asia, joka koskettaa useampiakin kaupunginosia, on Mäkelänkadun jatkeeksi kaavailtu bulevardikaupunki. Siitä kaupunginosayhdistykset tekivät oman kyselynsä ehdokkaille, jonka vastauksiin voit tutustua alla. Sivulta neljä löydät käpyläläisten ehdokkaiden vapaamuotoisempia ajatuksia. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com KÄPYLÄN KYLÄTALON ostamisen rahoittamiseksi käynnistetty Mesenaatti-kampanja jatkuu toukokuun loppuun saakka. Ehdit siis vielä hyvin kantaa kortesi kekoon Pohjolankatu 3:ssä sijaitsevan puutalon hankkimiseksi pysyvää asukastoimintaa varten osoitteessa https://mesenaatti.me/3593/kapylan-kylatalo-pysyvaksi/. Tätä kirjoittaessa Mesenaatin kautta on kerätty 4 800 euroa. Vaikka tavoite on vielä kaukana, jokainen euro auttaa! Ihan kokonaan rahoitus ei ole Mesenaatti-kampanjan varassa, vaan rahaa on saatu lisäksi myös alueen yhdistyksiltä, esimerkiksi 10 000 euroa Käpylä-Seuralta, ja kauppasummaa varten on mahdollista ottaa myös lainaa. Mitä isompi osuus myyntihinnasta saadaan kokoon, sitä enemmän resursseja jää itse toiminnan pyörittämiseen. Tällä hetkellä talo on vuokrattuna Helsingin kaupungilta ja toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin. Talolla on monenlaisia tapahtumia, mutta sinne voi tulla myös viettämään aikaa ja tutustumaan ihmisiin muuten vain sen aukioloaikoina. Kylätalon tiloja voi myös vuokrata esimerkiksi yksityistilaisuuksiin. Talo on pääsääntöisesti avoinna arkisin kello 10–17 ja sunnuntaisin kello 12–16. Tervetuloa! Joukkorahoituskampanja Käpylän kylätalon hyväksi jatkuu WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Arto Haatanen Vertaisohjaaja ja varastonhoitaja 39 OSTAMME AUTOJA Kaikenmerkkiset & -kuntoiset kelpaavat, myös asuntoautot/-vaunut. Tarjoa rohkeasti, soittamalla tai laittamalla (WhatsApp viestiä) numeroon 045 806 9805 tai 045 801 2290 MOOTTORIAJONEUVOT PALM
2.4.2025 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 4. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 23. toukokuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 16. toukokuuta mennessä. Mäkelänkadun jatkeen kaavaehdotus ASEMAKAAVA ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Tuusulanväylän liikennealuetta Käpylän ja Pakilan välillä, pääradan aluetta, vähäiseltä osin Tuusulanväylän suojaviheralueita, puistoaluetta sekä asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan tavoitteena on Tuusulanväylän nykyisen maantiealueen muuttaminen kaupungin katualueeksi noin kolmen kilometrin pituiselta osuudelta Pohjolanladun ja Mäkelänkadun kulmasta Pakilan pientaloalueen eteläreunaan. Kaavan tultua lainvoimaiseksi tehdään entisestä moottoritiestä kadunpitopäätös. Nykyisen Tuusulanväylän liikennejärjestelyt säilyvät kadulla ennallaan, lukuun ottamatta liikennemerkkejä ja viitoitusta, jotka koskevat moottoritietä. Nopeusrajoitusta ei muuteta tässä yhteydessä. Kaavamuutosalueella ei ole korttelialueita eikä kaavaratkaisun myötä synny alueelle uuttaa kerrosalaa. Asemakaava pohjautuu voimassa olevaan Helsingin yleiskaavaan 2016. Yleiskaavan mukaan Tuusulanväylästä suunnitellaan pääkatu (kaupunkibulevardi), jota kehitetään osana urbaania kaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa. Kaava-alue on osa Mäkelänkadun bulevardikaupungiksi kutsuttua maankäytön kehittämisaluetta, jonne on laadittu kaavarunko jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi. Maantiealueen muuttamisella katualueeksi pyritään varmistamaan se, että jatkossa Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen asemakaavoitus olisi mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, joustavasti hankkeiden ja niiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulut huomioiden, ja minimoiden riskin siitä, että asemakaavat olisivat vanhentuneita toteuttamisvaiheessa. Lisäksi pyritään varmistamaan muun muassa Mäkelänkadun pikaraitiotien suunnittelu ja toteuttamisedellytykset, mikä on sekä Helsingin yleiskaavaan pohjautuvan raideliikenneverkoston että Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen toteuttamisen kannalta erityisen tärkeää. Alueen toteuttaminen on pitkäjänteistä, ja vaatii kaupungilta mittavia investointeja ja niiden ennakointia. Kaavoitettavien osa-alueiden aikataulutusta, laajuuksia ja rajauksia on myös tarpeen säädellä joustavasti. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia, kun katualueen ylläpito siirtyy valtiolta kaupungille. Myös liikenteenohjauksen ja autoliikenteen viitoituksesta syntyy kaupungille kustannuksia. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 8.4.2025 asti karttapalvelussa, jonne pääsee klikkaamalla asemakaavaehdotuksen otsikkoa verkkosivulla https://www.hel.fi/suunnitelmat Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista esittää mielipide (muistutus). Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkiympäristölautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) ennen nähtävilläoloajan päättymistä klo 16:00 mennessä. Tavoitteena on muuttaa Tuusulanväylä kaupungin katualueeksi kolmen kilometrin matkalta. Kaava-alue ulottuu Pohjolankadun ja Mäkelänkadun kulmasta Pakilan pientaloalueen eteläreunaan. Kuva: Toivo Koivisto Kimmonpuisto uuteen loistoon Töiden ensimmäinen vaihe alkaa huhtikuussa isojen lasten leikkialueen rakentamisella. KAUPUNGIN TOISEKSI vanhin leikkipuisto, vuonna 1952 valmistunut Kimmonpuisto uudistetaan sen arvokkaita ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä kunnostusvaiheessa leikkipuistorakennuksen pohjoispuolelle asennetaan uusia isojen lasten leikkivälineitä. Sinne tulee muun muassa uusi monitoimikiipeilyteline, maatrampoliineja, kanteletta mukaileva ulkosoitin, haukihahmo ja keinuja. Samalla uudistetaan tämän alueen valaistus. Ensimmäisen vaiheen työt alkavat vuoden 2025 huhtikuun alussa ja kestävät 2025 heinä-elokuun vaihteeseen. Työt puistossa suorittaa Uudenmaan Infrapalvelut Oy 354 500 euron hinnalla. Kimmonpuistossa on kaupungin vanhin leikkipuistorakennus, jonka perusteellinen korjaus valmistui vuonna 2024. Leikkipuisto Kimmo sijaitsee osoitteessa Turjantie 3. Toinen vaihe 2028 tai 2029 Kimmonpuisto toimii väliaikaisesti koulujen välituntipihana, mikä on huomioitu töiden ajoituksessa. Toinen uudistusvaihe käynnistyy, kun väliaikainen koulutoiminta päättyy, arviolta vuonna 2028 tai 2029. Töiden toisessa vaiheessa uudistetaan puiston istutuksia, korjataan kulkureitit ja sinne tuodaan lisää leikkija liikuntavälineitä. Muun muassa 1960-luvun kahluuallas kunnostetaan kesäkäyttöön ja puistoon tehdään uusi peliareena koripallokoreineen sekä pallopelimaaleineen. Puistoon tulee myös kuntoiluvälineitä. Myös uusia valaisimia, penkkejä, pöytiä ja roskiksia lisätään puistoon. Puiston nykyiset kasvipeitteiset ja puustoiset reuna-alueet säilytetään. Keskiosan pensaita poistetaan näkyvyyden ja tilan lisäämiseksi ja tehdään uusi perennaistutus. Muutama huonokuntoinen puu uusitaan. Asemakaavan suojelumääräyksen mukaan puistoa on hoidettava ja uudistettava siten, että sen kaupunkikuvallinen merkitys säilyy. Kalevala-teemaa toivottu Leikkivälineitä valittaessa on pyritty huomioimaan asukastoiveita: kaivattuja aiemmin poistettuja leikkivälineitä, kuten ”Fröbelin palikat”, puuauto ja -hepat palautetaan. Lähialueen katunimistö viittaa Kalevalaan. Asukastoiveen mukaisesti aihetta tuodaan hienovaraisesti ja mielikuvitusta ruokkien esiin puistossa muun muassa leikkivälineissä sekä infotauluissa. Kalevalan sivuilta puistoon liitelee muun muassa sotka munineen ja Iki-Turso-merihirviöön viittaava hahmo nousee tällä kertaa hiekasta. Kalevala-teema tulee esille vasta, kun puisto kokonaisuudessaan valmistuu vuosikymmenen vaihteessa. Käpylä-seura toivoi puistoon tulevaa perinneperennapenkkiä. Myös isojen lasten leikkialue rakennetaan ennen muun puiston rakentamista asukkaiden ja kaupungin päättäjien toiveesta, jotta uudet leikkivälineet saadaan koululaisten käyttöön. Asukkaat ovat kertoneet toiveitaan kaupungin järjestämällä asukaskävelyllä, asukastilaisuudessa ja palautteissa. Käpyläntien ja Kullervonkadun kiertoliittymän katusuunnitelmaluonnos nähtävillä HELSINGIN KAUPUNKI laatii katusuunnitelmia Käpylän ja Koskelan kaupunginosissa sijaitsevan Käpyläntien välillä Koskelantie-Paviljonkikuja sekä Kullervonkadun välillä Kullervonpuisto-Käpyläntie. Katusuunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 2.4.–15.4.2025 välisenä aikana Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa https:// paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-japuistosuunnitelmat . Katusuunnitelmaluonnokset ovat esillä myös Käpylän kirjastossa osoitteessa Väinölänkatu 5. Kadun suunnittelu perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin ja liikennesuunnitelmaluonnokseen. Käpyläntien ja Kullervonkadun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi, Käpyläntien itäpuolen bussipysäkkiä siirretään Koskelantielle päin ja kaduille lisätään istutuksia. Tehtävillä muutoksilla parannetaan katuosuuden liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ennen katusuunnitelmaehdotuksen hyväksymistä se asetetaan vielä virallisesti nähtäville kahden viikon ajaksi kaupunkiympäristön verkkosivulle osoitteeseen https://paatokset.hel.fi/ fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat. Nähtävilläolovaihe ajoittuu vuoden 2025 keväälle, jolloin osallisilla on mahdollisuus antaa niihin muistutus. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeitse kadun varren kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Tavoitteena on, että katusuunnitelma hyväksyttäisiin loppukesällä 2025 ja rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2025. Palautetta nyt esillä olevasta katusuunnitelmaluonnoksesta toivotaan 15.4.2025 mennessä. Katusuunnitelman päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta: Kaupunkiympäristölautakunnan päätökset: https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/ kaupunkiymparistolautakunta Maankäyttöjohtajan päätökset: https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/maankayttojohtajamaankaytto-jakaupunkirakenne-palvelukokonaisuus. K-market Masurkan kulmaan tulevaa kiertoliittymää aletaan alustavan aikaulun mukaan rakentaa syksyllä 2025. Kuva: Toivo Koivisto Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Ensimmäisen vaiheen työskentelyalue keväällä ja kesällä 2025. Leikkipuisto sijaitsee Turjantiellä. Kuva: Helsingin kaupunki Käpyläntien itäpuolen bussipysäkki siirtyy lähemmäs Koskelantietä.
4 Käpylä-lehti 2.4.2025 Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025 Vaalipäivä 13.4.2025 LÄHETIMME KAIKILLE Helsingin sanomien vaalikoneeseen vastanneille käpyläläisille kuntavaaliehdokkaille sekä kahdelle muulle käpyläläiseksi tiedetylle ehdokkaalle muutaman kysymyksen. Alla kaikki saamamme vastaukset. Käpyläläisiä ehdokkaita löytyy vasemmistoliiton, vihreiden, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien, liberaalipuolueen, Liike Nyt:in sekä kommunistisen puolueen listoilta. Esimerkiksi sosiaalidemokraateilla tai kokoomuksella ei ole tiettävästi yhtään ehdokasta Käpylästä, mutta lähikaupunginosista myös näiden puolueiden ehdokkaita löytyy. Sisarlehtemme Oulunkyläinen teki laajemman kyselyn kaikille postinumeroalueiden 00600– 00690 ehdokkaille. Vastauksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: https://oulunkylainen. fi/kuntavaalit-2025/ KYSYMYKSET 1. Kuka olet? 2. Miksi kannattaa äänestää oman kaupunginosan tai lähialueen ehdokasta 3. Mitkä Käpylää tai sen lähialueita koskettavat asiat ovat sinulle erityisen tärkeitä? 4. Miten aiot pitää Käpylän puolta, jos tulet valituksi? SATU IMMONEN , liberaalipuolue 1. Olen vuosikymmeniä Käpylässä asunut hipihkö nörttityttö. Akateeminen, vegetaristi, autoton, kissanomistaja, kierrättäjä ja käsityöharrastaja. 2. Mitä sitoutuneempi ehdokas on asumaan Käpylässä, sitä varmempaa on, että hän pitää käpyläläisten ja alueen puolta. 3. Rakennetaan uudet talot mahdollisimman korkeasti, niin saadaan enemmän asukkaita ja palveluja ilman, että metsää pitää kaataa liikaa. Kyläja asukastilat pitää pystyä säilyttämään ja yhteisöllisyyttä tukemaan. 4. Koulut, päivähoito, kirjasto, ratikka sekä luonto tulee säilyttää. Valtuutettuna voisin tehdä Käpylää koskevia aloitteita. KAI OVASKAINEN , vihreät 1. Olen Käärmetalossa syntynyt asukasaktiivi ja Käpylä-Seuran puheenjohtaja. Kuntapoliittista kokemusta minulle on karttunut aikanaan Tampereen valtuustosta ja Vantaan viestintäjohtajan töistä. 2. Kotikulmien ehdokas tuntee oman alueensa hyvät puolet ja kipukohdat, ja on sitoutunut alueen hyvinvointiin. Häntä on myös jatkossa helppo lähestyä, kun erilaisista suunnitelmista ja muutoksista pitää saada nopeasti tietoa tai niihin pitää vaikuttaa. Tärkeää on silti myös se, että ehdokas ymmärtää kaupungin toiminnan kokonaisuutena ja että hänellä on arvot kohdallaan: hän arvostaa yhteisöllisyyttä, tukee tasa-arvoa ja puolustaa lähiluontoa. 3. Tulevalla valtuustokaudella päätetään siitä, millaiseksi nykyisen Tuusulanväylän alun paikalle rakentuva Mäkelänkadun bulevardikaupunki rakentuu 2030-luvulla. Jos kaikki menee hyvin, moottoritien kaventaminen kaduksi vähentää Käpylän läpiajoliikenteen alle puoleen ja parantaa Mäkelänkadun turvallisuutta. Uusien talojen rakentaminen kadun varteen tuo uusia asukkaita ja toivottavasti lisää palveluja. Uusien talojen pitää kuitenkin sopia suojeltuun ympäristöön eivätkä talot saa varjostaa esimerkiksi Osmontien nykyisiä taloja eivätkä pilata Louhenpuistoa. Mittaluokaltaan pienempiä, mutta merkitykseltään suuria asioita ovat Käärmetalon päiväkotirakennuksen kunnostaminen ja Vanhankaupunginkosken padon suojeleminen purkuyrityksiltä. 4. Aion jatkaa samalla linjalla kuin nykyisin Käpylä-Seuran puheenjohtajana: paneudun huolella erilaisiin suunnitelmiin, kyselen suunnittelijoilta lisätietoja ja keskustelen eri näkemyksiä omaavien kanssa. Kuntapolitiikassa kukaan ei yksinään saa asioita lävitse, joten kyky tehdä yhteistyötä korostuu. AMANDA PASANEN , vihreät 1. Olen ympäristöasiantuntija ja Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ehdolla jatkokaudelle Helsingin kaupunginvaltuustoon. Haluan edistää luonnonläheistä, inhimillistä ja ilmastonmuutosta torjuvaa Helsinkiä, joka toimii vastavoimana Orpon oikeistohallituksen leikkauspolitiikalle. 2. Lähialueen ehdokas tuntee oman alueensa erityispiirteet ja pystyy tuomaan syvällisempää näkökulmaa alueen kehityksestä päätöksentekoon. Tuttuun lähialueen ehdokkaaseen on myös helppo saada yhteys, jos on asioita joihin toivoo muutosta omalla alueellaan. 3. Käpylä on oma kotikaupunginosani, ja haluan että se pysyy ja myös kehittyy viihtyisänä kaupunginosana tulevaisuudessa. Käpylä on monella tapaa erityinen ja omaleimainen alue, jonka erityispiirteistä on pidettävä kiinni. 4. Aion pitää huolta siitä että käpyläläisiä kuullaan aluetta koskevissa päätöksissä ja että käpylää kehitetään riittävät palvelut ja lähiluonto huomioiden. TIINA PARKKINEN , kristillisdemokraatit 1. Olen Tiina Parkkinen, liikunta-, virikeja hoiva-alan vauvasta–vaariin-osaaja. Radiotoimittajana niin kutsuttuja selviytymishaastatteluja tehnyt ihmisten avuksi ja neuvoksi. 2. Kuntavaalissa kannattaa äänestää henkilöä, joka on parhaiten perehtynyt kotija lähialueen oloihin. Hänellä on paras motiivi myös tarvittaessa ottaa selvää asioista. 3. Käpylä on hyvin kaunis ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asuinalue (Olympiakylä). Rakentaminen ei onneksi ole mahdollista tuolla museoviraston suojelemalla alueella. Liikenne ja rakentaminen on sujunut melko hyvin. Käpylän kylätilan osto kaupungilta olisi saatava onnistumaan, jotta sen toiminta voisi jatkua itsenäisesti. Siirtolapuutahan vuokrien toivoisin pysyvän ennallaan (on olemassa korotuspaineita). Kaunis puutaloalue on myös rakas omaleimaisuudessaan. 4. Kunnanvaltuustotyöskentelyssä on mahdollisuus tehdä aloitteita, joita aion tehdä.Tuusulantielle suunniteltu kaupunkibulevardi vaatii huolellista tarkkaavaisuutta miten se olisi viisainta toteuttaa vai tehdäänkö sitä ollenkaan. LAURA SULKAVA , Liike Nyt 1. Olen 40-vuotias paljasjalkainen helsinkiläinen, alun perin Etelä-Haagasta kotoisin ja nyt olen jo pidemmän aikaa asustanut Käpylässä. Olen insinööri, toimittaja ja intohimoinen liikkuja, päivätyönäni autan taloyhtiöitä säästämään energiaa. 2. Oman alueen ehdokas tuntee asukkaat, heidän tarpeitaan sekä alueen erikoispiirteet, kuten Käpylän kohdalla yhteisöllisyyden. Alueeseen liittyvät poliittiset päätökset, kuten palvelut, kaavoitus ja viheralueet, liittyvät myös ehdokkaan omaan arkeen, mikä tekee päätöksistä myös henkilökohtaisia. 3. Käpylän idyllinen puutaloalue, koko Käpylän kattava kylämäisyys sekä yhteisöllisyys. Vaikka keskuspuisto on kivenheiton päässä, lähiluontoa alkaa Käpylässä olemaan melko vähän. Luonnon läheisyyden vaaliminen ja liikuntamahdollisuuksien sekä turvallisuuden edistäminen ovat mm. minulle lähellä sydäntä. Haluan, että vastaisuudessakin Käpylä on hyvä paikka elää, ikään tai elämäntilanteeseen katsomatta. 4. Mielestäni tärkeintä on kuunnella alueen asukkaita ja heidän toiveitaan. Aluetta koskevissa päätöksissä lupaan käydä keskustelua ja kuunnella erilaisia näkökulmia sekä tuoda ne esille päätöksenteossa. Kuuntelen mieluusti myös asukkaiden kehitysehdotuksia. EERO YLI-VAKKURI , SKP (Asukkaiden ääni -yhteislista) 1. Olen Eero Yli-Vakkuri, tavallinen taiteilija ja pyöräilevä yhdistysaktiivi. Vien lapsen tarhaan Koskelantien yli monta kertaa viikossa. 2. Kunnallisvaaleissa päätetään asioista, jotka tuntuu arjessa. Oma alueen ehdokkaalla on monia samoja toiveita lähiympäristön suhteen ja he tuntee omassa kropassa yhteiset huolet. 3. Haluan toimia sen puolesta, että Koskelantien suuntaisten pyöräilyväylien talvikunnossapitoa kehitetään ja tien muuta turvallisuutta parannetaan. Loput ajamani asiat koskevat kaikkia helsinkiläisiä ja on yhdessä kirjoitettu Asukkaiden ääni -listan ohjelmaan. 4. Oman alueen puolia pidetään tuntemalla ihmiset ja toivottamalla uudet asukkaat tervetulleiksi. Pormestarimallista kannattaa päästä eroon, jotta yhdessä tekeminen antaa kaupungin kehitykselle suunnan. Koonnut: KATARIINA KRABBE Eero Yli-Vakkurin kuva: Toivo Koivisto Käpylän omat kuntavaaliehdokkaat esittäytyvät
5 2.4.2025 Käpylä-lehti Kirjeet Hätähuuto vuokrankorotuksista VIHREÄT KEITAAT eivät ole syntyneet Helsinkiin itsestään. Yksi keitaista, Kumpula, syntyi 100 vuotta sitten. Kumpulan tonttivuokra määrättiin vuonna 1925 jo lähtökohtaisesti viisinkertaiseksi Toukolaan verrattuna. Korotusperusteena oli Kumpulan valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka. Vuoteen 1970 tultaessa olivat maavuokrat nousseet lähtötasostaan 700 prosenttia. Vuonna 2020 Kumpulan vuokramme nousi 1 000 prosenttia; vuoden 2020 vuokra oli 550 euroa, vuoden 2025 vuokra 3 113 euora ja vuoden 2030 vuokra tulee olemaan 6226 euroa. Lisäbonuksena vuotuiset 7 prosentin indeksikorotukset. Kysynpä lukijalta, miltä tuntuu 1 000 prosentin vuokrannousu? Näillä korotuksilla meillä ei ole piankaan enää varaa asua Helsingissä. Kaupunki on nyt nostamassa vuorostaan Vähä-Meilahden puutaloalueella maavuokrat edelliseen malliin tuhannen prosentin skaalalla. ”Taso on absurdi”, kirjoittaa Pekka Salo Helsingin Sanomissa 20.2.2025. Helsingin puuja pientalotaloalueiden takana on sukupolvien työ ja uurastus. Nyt asukkaita ollaan suorastaan karkottamassa alueiltaan. Tätä menoa Kumpula-Toukola-alueesta on kehittymässä rikkaiden kultahammasrannikko Vanhankaupunginlahden tuntumaan (Helsingin Uutiset 20.9.2023). Helsinki on ottanut myös siirtolapuutarhat tähtäimeensä. Kokoomuksen valtuutettu Otto Meri on tehnyt ehdotuksen asunnoista siirtolapuutarha-alueille. (HS 18.2.2025). Tämä on paluuta 1960–1970 luvuille, jolloin Helsinki oli vähällä tuhota PuuKäpylän ja Kumpula-Toukolan hienot puutaloalueet. Kansanliike torppasi viime tingassa näiden toteutuksen. Tätä jälkipolvi kiittää. Ei anneta Helsingin sortua taas samanmoisiin virheisiin. Pidetään ”Vihreät keitaat” edelleen hengissä. RAUNO SARANTAUS Kumpulasta Sydän, puut, ystävykset Koti on sydän, jossa ihminen asuu. Ovella odotetaan kutsua sisään. * * * Puut! Puut, armaat ystäväni, ilman teidän seuraanne nahistun. Lunta satelee, suuria hiutaleita verkkaan, tältä tuntuu, kun sielu lepää. * * * Minua hemmotellaan, astun portailta syreenien varjoon. Talvella on toisin: lunta satelee, suuria hiutaleita verkkaan, tältä tuntuu kirpeys, lumen tuoksu, hiljaisuus, sielun lepo. Jos pyry tukkii oven, eteisessä vartoo pikku lapio. * * * Huurrekoivut, välkähtelevät hanget, sinitaivas. Onko planeetallamme mitään kauniimpaa? * * * Koivu paljaana tai lehtiverhossa, syksyllä kirjava, hidas performanssi vuodenkulun tahtiin. Kevätkoivun kahistessa tiedän: nyt paljasjaloin pihalle. * * * Puu kasvaa suoraan, kohti valoa, hengittää henkeä, Maan eläjille pyhää. Ja sydän, sinnikkäin lihaksemme, sykkii tauotta päivästä ja kuukaudesta toiseen, läpi elämän. Sydän ymmärtää, milloin vaieta. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Suru, ankara ilo Liisa Mäntymies 18.2.1947–15.3.2025 KÄPYLÄ-LEHDESSA ? vuonna 1985 kolumnistina aloittanut kirjailija Liisa Marjatta Mäntymies (Suurla 1975–1992, o.s. Partanen) siirtyi tuonilmaisiin levollisesti Helsingissä 15.3.2025. Hän syntyi 18.2.1947 Kuusankoskella, jossa hän vietti lapsuutensa Marlebäckin kartanossa. Synnyinkodistaan Liisa kirjoitti muistojaan niin Käpylä-lehdessä kuin viimeisimmäksi jääneessä kirjassaan Kissa korvan päälla? (Kesuura 2022), joka julkaistiin Käpylän 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2022. Liisan isoisä, Sortavalan evakko, kauppias Toivo Partanen osti kartanon maanhankintalain nojalla kodiksi yksitoistalapsiselle perheelleen, jossa oli kahdeksan tytärtä ja kolme poikaa – yksi heistä Liisan isä Martti, josta tuli kartanon pehtori. Liisan isoäiti Elsa o.s. Treuthartd, oli sveitsiläisen juustomestarin tytär. Muistan Liisan kertoneen, että kun hän vieraili Sveitsissä Treuthartdien kotikylässä, kaikki kyläläiset tunnistivat hänet heti sukulaiseksi ulkonäön perusteella. Ylioppilaaksi Liisa kirjoitti Hyvinkään Yhteiskoulusta ja opiskeli Helsingin Yliopistossa valmistuen humanististen tieteiden kandidaatiksi. Hän työskenteli muun muassa WSOY:n kirjallisen osaston sihteerinä 1970–73, Suomen Maakuntakirjailijoiden toiminnanjohtajana (1973–76) ja Maaseudun Sivistysliiton kulttuurisihteerinä (1976–88) ennen jäämistään vapaaksi kirjailijaksi. Liisa oli, paitsi kirjailija, myös vuorovaikutuskouluttaja, työnohjaaja, terapeutti ja kriitikko. Liisa sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1987 ja Kansainvälisen Jean Monnet -kilpailun novelli-sarjan ensimmäisen palkinnon Italiassa 1995. Suomen Arvostelijain Liiton jäsen hän oli vuodesta 1975 ja Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1995. Liisa muutti miehensä Olli Suurlan kanssa Käpylään Turjantien puutaloon vuonna 1978. Lapsia heille ei syntynyt hartaista toiveista huolimatta. Lapsettomuudestaankin Liisa kirjoitti Käpylä-lehteen avoimesti, kuten myös miehensä varhaisesta poismenosta. Tästä surusta syntyi ensimmäinen kirja Suru, ankara ilo (Kirjapaja 1987), josta Liisa yhdessä työryhmän kanssa sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Kirja sai aikaan valtavasti keskustelua samana vuonna perustetun saattohoitokoti Terhokodin tärkeydestä. Liisa ehti julkaista neljätoista kirjaa, dokumentteja, esseekokoelmia, muistelmia ja kaksi romaania, joista Aramnaas (Kirjapaja 1990) herätti huomiota rohkealla kuvauksella naisen matkasta maassa, jossa matkustamiseen liittyvä seikkaileminen oli sallittua vain miehille, sekä Posteljooni (Tammi 1994), joka taas kiinnosti meitä käpyläläisiä tutun ympäristön kuvauksellaan – kirjaa voi käyttää vaikka karttana löytääkseen tietyt osoitteet, joissa posteljooni postiaan jakaa. Tämän kirjan taustamateriaalia hankkiakseen Liisa pestautui töihin Käpylän postiin. Monet muistavat polkupyörällä liikkuneen posteljoonin. Sen jälkeenkin Liisan punainen pyörä tunnistettiin kylässä, sillä Liisa pyöräili paljon. Käpylä-lehden lisäksi Liisa kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen muuhun lehteen. Hänen aihekirjonsa oli laaja, joista varsinkin kirjastoon liittyvät tapahtumat ja pohdinnat, kirkko ja eri uskonnot, poliisin työ ja kulttuurimatkat eri puolille maailmaa tulivat tutuiksi hänen lukijoilleen. Kissa korvan päällä, Käpylä-lehden kirjoituksia 1985–2021 sisältää hänen seitsemän eri päätoimittajan aikana kirjoittamiaan kolumneja ja pakinoita Käpylä-lehteen. Kun ensimmäinen kirjoitus julkaistiin helmikuussa 1985 ja viimeinen maaliskuussa 2025, tulee 40 vuotta täyteen Liisan kirjoituksia omassa kaupunginosalehdessämme. Muistan Liisaa lämmöllä ja ystävyydellä ja kiitän monista hienoista keskusteluista hänen puutarhassaan, jonne hän oli kattanut teepöydän, vihreiden pensaiden ja huumaavasti tuoksuvien kukkien keskelle, ja jonne kipusimme hänen olohuoneensa ikkunasta. Liisamaista huolenpitoa osoitti sekin, että hän oli pyytänyt kummipoikaansa Juho Partasta ilmoittamaan kuolemastaan myös minulle, tietäen, että näin tieto tulisi Käpylä-lehdellekin. Liisa kuoli sairauden heikentämänä, mutta levollisesti 15.3.2025. EIJA TUOMELA-LEHTI Liisan ystävä ja viimeisen kirjan toimittaja, Käpylä-lehden ent. päätoimittaja 30.1.1947–15.3.2025 AINA YHTÄ RAUHALLISEN ystävällinen Risu on tullut käpyläläisille vuosikymmenien mittaan tutuksi kaikkialla missä on kokoonnuttu. Tavaranvaihtopäivien puuhamies, kirjastoiltojen etupenkkiläinen, Druzhban ruokakurssien hankintavastaava, Elävän joulukalenterin toteuttaja ja joulupukki, katujensiistijä sekä kesäjuhlien letunpaistaja – Risu on aina ollut mukana siellä missä on vaalittu yhteisöllisyyttä. Alun perin Hattulasta kotoisin oleva, Hämeenlinnassa lukion käynyt Risu opiskeli diplomi-insinööriksi ja teki työuransa Suomen ympäristökeskuksessa. Hän kohtasi Myrskyläntiellä asuneen Tintti Korvenheimon opiskeluaikanaan kesätöissä. Pariskunta meni naimisiin 1969 ja asettui aluksi Munkkivuoreen ja sitten kaksioon Oulunkyläntorille. Kun lapset Hetta ja Iivari kasvoivat, alkoi junaan tottunut perhe etsiä isompaa kotia radan varrelta, mutta onneksi löytyikin Käpy-osuuskunnasta vanha puutalon puolikas Väinölänkadulta. Siitä remontoitiin rakas koti, jonka ovet ovat aina olleet auki vieraiden tulla, mennä ja vaikka yöpyä. Kesäkodissaan Lammin Kataloilla Risu ja Tintti keräsivät marjoja ja sieniä, Risu kalasti ja hoiti pihapiirin korjaustöitä ja puutarhaa. Hän oli yhtä aikaa siis maalaismies ja täysverinen kaupunkilainen, aina luonnon puolella. Risun valoisa muisto säilyy mielissämme. ELINA SAKSALA ULLA VALKEILA Viljo 'Risu' Karppinen Letunpaistaja Kävyn kesäjuhlissa.
6 Käpylä-lehti 2.4.2025 Lisää päätösvaltaa kaupunginosiin HELSINKILÄISET ansaitsevat enemmän todellisia vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä. On aika antaa asukkaille päätösvaltaa omista kaupunginosistaan ja vahvistaa todellista lähidemokratiaa. Ehdotan, että seuraavalla valtuustokaudella perustetaan kaupunginosaraateja. Kaupunginosaraadeissa asukkaat voisivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin rakentamista sijoitetaan niiden alueille ja mitkä viheralueet suojellaan. Virkatyönä valmisteltaisiin kaupungin strategian mukaisia vaihtoehtoja kaupunginosaraatien päätösten pohjaksi, jotta raatien näkemykset olisivat varmasti toteuttamiskelpoisia. Helsingin on oltava rohkea ja näytettävä Euroopalle suuntaa lähidemokratian vahvistamisessa. Hakemalla EU:n demokratiapääkaupungiksi vuonna 2027 voimme tehdä Helsingistä koko Euroopan esimerkin siitä, miten asukkaita kuunnellaan ja miten demokratia voi kukoistaa myös paikallistasolla. Nyt on aika näyttää, että Helsingissä päätöksiä ei tehdä kaupunkilaisten ohi – vaan yhdessä! EVELIINA HEINÄLUOMA SDP:n Pormestariehdokas, Helsinki Mielipide KÄPA:N HISTORIA on maineikas niin pelillisesti kuin kannattajiltaankin. Kannatus on useimmiten ollut kentän laidalla kannustamista tai osallistumista yhteisiin talkoisiin, kioskitoimintaan tai varainhankintaan. Fanitoiminta sai viralliset puitteet 15.1.2008, jolloin perustettiin KäpaFanit ry muun muassa sen kunniaksi, että KäPa:n edustus nousi silloiseen ykkösdivisioonaan. Fanitoiminta oli pitkälti perinteistä otteluiden tunnelmasta ja toimivuudesta huolehtimista ja keskittyi lähinnä edustusjoukkueen tilaisuuksiin. Toiminnan vakiinnuttua painopiste suuntautui erityisesti vähävaraisten nappuloiden ja juniorien tukemiseen. Siihen tarvittiin ja tarvitaan varoja, jotka edelleen kerätään perinteisin tavoin. KäPa:lla on kaksi rahastoa, jotka auttavat omia junnuja elämässä eteenpäin. Vähävaraisten tukemiseen tarkoitetun tukitilin nimi muutettiin vuonna 2015 edesmenneen KäPa-legenda Rauno ”Zorro” Kinnusen muistoa kunnioittaen ”Zorron rahastoksi”, josta jaettava tuki on kohdistettava vähävaraisille käpalaisille rahaston sääntöjen mukaisesti. Rahaston tuet jaetaan KäPa:n joulujuhlissa, joiden järjestelyihin myös fanit osallistuvat. Käpa-fanit keräävät varoja KäPa:n stipendirahastoon, josta jaettavan summan päättää vuosittain KäPa Fanien johtokunta. Vuosien mittaan varainhankinta ja hyväntekeväisyys ovat olleet fanien toiminnan keskiössä. Varoja on hankittu niin jäsenmaksuin kuin erilaisilla tempauksillakin. Nytkin joka torstai Käpygrillissä kello 18 on fanien vetämä Bingo, jossa voi voittaa vaikkapa KäPyGrillin tarjoamat pitsat. Joulun suosikki on Joulukinkkubingo. Arpajaisia on järjestetty vuosien varrella, joulukuusiakin on myyty kuten myös KäPatuotteita, joista legendaarisimmat ovat fanipinssi ja bokserit. – Käpa-Fanit on porukka, joka hoitaa lipunmyynnin edustuksen peleissä. Teemme vuosittain myös bussimatkan johonkin edustuksen reissupeliin. Aiemmin oli myös Tallinnan risteilyjä. On ollut mukavaa aikaa. Jos sinullakin sydän sykkii KäPa:lle, kannattaa tulla mukaan – jäsenmaksukin on vaivaiset 20 euroa, fanien puheenjohtaja Keijo Reunanen sanoo. Pitkään mukana ollut Kirsi ”Nökö” Kinnunen komppaa: – Homma on ollut antoisaa. Aikojen myötä myös olosuhteet ja maailma muuttunut, mutta nettimaailman vastapainoksi tarvitaan oikeata elämänmenoa – KäPa-futista ja sen tukemista. Keijon ja Nökön lisäksi on syytä mainita myös KäPa-Fanien ikonit Arja, Ripa, Eija ja Maila. – Fanikulttuuri on vuosien varrella muuttunut, on enemmän ääntä ja meteliä. KäPa:a kannustamaan toivoisin rumpuryhmää pitämään ääntä ja kannustamaan käpalaisia”, Keijo pohtii kehittämisideoita. – Rumpuryhmä on hyvä idea! Sen vetäjäksi olisi hyvä löytää nuorempien joukosta joku, jolla intoa ja halua. Mukavaa olisi saada porukkaan myös joku nettimaailman osaaja sivuja päivittämään ja tiedottamaan, Nökö jatkaa. Käpa-Fanit ry on todellakin oiva kanava KäPa:n fanittamiseen. ”Rumpuryhmä”, nettiosaaminen ja yhteydenpito ovat asioita, joita nyt erityisesti halutaan edistää. Kaikkia tarvitaan, sillä toimintaa riittää. Kiinnostuitko? Jos niin, ota yhteyttä keijo.reunanen@hotmail.com Tsekkaa http://www.fantti.fi/fanit/ KäPa kiittää kaikkia faniryhmässä toimineita. Mukaan mahtuu – KäPa:n fanitus tekee hyvää! Käpa-Fanit – todellista fanitusta! Svenska hörnan DET ÄR EN TIDIG mörk vintermorgon. Jag är ute med hunden Kasper, går och funderar på att det nyss i nyheterna meddelats att en björn har setts i Centralparken. Plötsligt stannar Kasper och står orörlig med spetsade öron, tittar mot Rauniberget. En stor mörk gestalt står nedhukad nedanför berget, är det björnen som tagit sej till Kottby? Jag inser att vi måste vända om så fort som möjligt, men då reser sej björnen upp, tar tag i sin cykel och åker iväg. Så var det med den björnen. Kunde ha varit! Grannen ringer upp en eftermiddag och ber mej titta ut på gården. Där står tre vitsvanshjortar och mumsar förnöjda på äppelträden, trots skydd av metallnät går det tack vare den höga snön att komma åt den läckra barken. Nänns inte köra bort dem, äppelträden är gamla och halvdöda, till någon nytta kan de ju ännu vara! Kommer hem från jobbet och hör ett förfärligt kraxande på gården. Flera arga kråkor kretsar kring något på marken – en sparvhök har fångat en duva och sitter och kalasar på den. Kråkorna, ledda av vår tama Kalle gör sitt bästa för att jaga bort inkräktaren – kalasar själva nöjda på resterna när duvhöken gett sej iväg. Snart återstår bara en massa fjädrar och några benknotor av duvan. Jag sitter ute och dricker morgonkaffe, går in för att fylla på koppen. När jag kommer tillbaka tar jag en klunk från saftglaset på bordet och undrar vad det är för en stor brödsmula som hamnat i glaset. Med detsamma sticker det till i munnen och jag spottar ut en geting som tydligen också var törstig. Tur nog är jag inte getingallergisk, annars hade det kunnat gå riktigt illa! På granngården har en hare legat och sovit i en grop hela dagen, oberörd av det som sker i omgivningen. Som det sägs i visan: ”haren satt i gropen, satt och sov, lilla hare är du sjuk, när du inte hoppa kan...”, men hoppar bort gör den ändå till slut. Förresten, ge inte morötter åt harar, de vill bara ha hö! Inte heller kaninerna bryr sej om morötter som jag lagt ut i hopp om att de ska lämna mina ynka tulpaner ifred, men tulpanerna slinker nog ner, och kaninerna har försvunnit från trakten för länge sen. Inte heller igelkottarna syns till, trots att vi hade ett så fint hus åt dem till vintern. Men igelkottar för med sej fästingar, och dem vill man ju inte så gärna ha. En kväll är hela gården full av stora vita trutar som skränande flyger omkring och pickar upp något ur gräset. Fisk finns där ju inte precis, så jag undrar just vad de här sjöfåglarna gör i min trädgård? Nästa dag är de försvunna och har inte synts till igen. Kan man kalla råttor vilda djur? Tämjt dem har jag åtminstone inte gjort. Men en dag när maken öppnar spjäldörren till förrådet under verandatrappan möts han av en märklig syn: någon har krafsat upp marken under förrådet till en stor hög. Misstanken väcks genast: är det råttor i farten? Den tillkallade råttutrotaren lägger ut lådor med gift och vi hittar också en död råtta mellan inner-och ytterdörren till källaren. Mat har de nog inte varit ute efter, eftersom vi inte har nån mat förvarad där. Råttutrotaren säjer att de bara är ute efter en skyddad boplats. Snart är vi av med eländet, men fågelmatningen under äppelträdet avstår vi från – alltid faller något ner på marken som lockar till sej objudna gäster. Faktiskt har jag sett en råtta som kilat dit, så nu får de stackars fåglarna söka sej någon annanstans. Likaså ekorrarna som tänjt sej till det yttersta för att komma åt fågelmaten. Synd om de trevliga koltrastarna som kvintilerar så vackert nästan hela vintern. Hoppas grannen förser dem med mat i vårt ställe. Många fler vilda djur stryker omkring här i Kottby. Bland annat har jag sett en räv, men tyvärr inga vargar. Vargen är som bekant en social och trevlig varelse. Tipsa mej gärna om du får syn på en! Snart har mänskligheten sett till att vilddjurens habitat är helt förstörda. Vi får väl plantera ut getter och kor och höns i stället för att ha något att titta på! SUSANNA GULIN Kottbys vilda djurvärld Kannustamisen lisäksi fanit esimerkiksi myyvät ottelulippuja, pyörittävät bingoa ja jakavat stipendejä. Käpa-Fanit kesällä 2024 Tammisaaressa ottelussa EIF-KäPa Fanien puheenjohtaja Keijo Reunanen Käpygrillin ovella hetkeä ennen fanien pyörittämää KäPa-bingoa.
7 2.4.2025 Käpylä-lehti Huonekaluverhoomo ja myynti Mäkitorpantie 40 | P. 040 508 7421 VARASTON LOPPUUNMYYNTI Avoinna ke ja to klo 16-18 www.huonekaluverhoomo.fi PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kaupankäyntiä Kumpulassa 1950–70 luvuilla Rauno Sarantaus muistelee Kumpula 100 -juhlavuoden merkeissä. MUMMONI LYYLI LEHTOSEN isä Juho Varis kokosi Rautalammilta kirvesmiesporukan, joka pystytti 1929 Uno Mobergin tyyppitalon Kymintie 81:een, joten perhe pääsi muuttamaan Kasarminkadulta tänne laitakaupungille. Tytär Sirkka-Liisa aloitti koulunsa uudessa Käpylän kansakoulussa heti sen valmistuttua 1929. Sodasta palannut Esko Sarantaus tuli vävypojaksi taloon 1945. Perheeseen syntyivät Riitta-Liisa 1945, Rauno 1947 ja Markku 1951. Aivan naapuriimme Kymintien Kumpulanmäelle nousi 35 parakin pikkukylä vuonna 1945. Nämä Kymintien ”pika-asunnot” toteutettiin Helsingin kaupungin ja valtion yhdessä rahoittamalla pienasuntolainalla. Samanlaiset parakkialueet nousivat myös Toukolanmäelle Kustaa Vasantien varteen sekä Käpylään lähemmäksi Vantaanjoen kallioita. Talojen esivalmistetut puuosat tilattiin Puutalo Oy:ltä ja ne kokosi Silta ja Satama Oy, joista molemmista isänikin aikanaan valmistuttuaan rakennusmestariksi sai töitä. 1970-luvun lopulla parakit olivat tulleet elinkaarensa päähän ja ne purettiin. Kymintien parakeissa oli erillisiä huoneistoja useimmiten kaksi, joissa oli vaatimattomasti vain huone ja keittiö. Asukkaille rakennettiin omat ulko-wc-rakennukset, veden noutopisteet ja likasankojen tyhjennyskaivot. Parakkeihin ei tullut vesijohtoja eikä viemäreitä, kylpyhuoneista puhumattakaan. Intiankadulla palveli asukkaita yleinen sauna ja mankeli. Alue täydentyi 1948–49 Kymintien ja Limingantien varteen kohonneilla puistotaloilla, jolloin alueelle tuli taas satojen asukkaiden lisäys. Kymintien parakeille saatiin 1948 oma Elanto. Alkuvuosikymmeninä asuntojen kylmäsäilytystiloina palvelivat kellarin ja eteisen komerot, jolloin päittäisvarakauppoja myös tarvittiinkin tiheästi. Olosuhteiden vuoksi käytiin alueella jatkuvaa rottasotaa. Jaakko-vaarini pyydysti eteisen ruokakomeron rotat tehokkaasti kehittelemänsä kasviprässin tyyppisten lankkujen avulla. Rotat litistyivät tehokkaasti prässiin. Vaarin kanssa onnistuneesta pyydystyksestä sitten iloittiin. Koulupojan tehtäväksi tuli hakea lähi-Elannosta maito, leipä ja muu pieni päivittäistavara. Kauppareissut hoituivat muutamassa minuutissa. Palvelu kaupassa oli joutuisaa. Omaan maitokannuun annosteltiin litran mitalla maito. Elannon rukiisen reikäleivän tiesivät jo vanhastaan laittaa pojan mukaan. Hiukan aikaa kului, kun kaupantäti rautalangalla leikkasi isosta kimpaleesta pyytämäni voipalan ja kääri sen rapisevaan paperiin. Oma maitokannu jäi kotiin, kun Elanto alkoi myydä maidon ensin ruskeissa litran maitopulloissa ja välistä kehittelemässään maitopussissa vuosina 1967–75. Kahvi, leikkeleet ja liha sekä kosmetiikkatuotteet noudettiin vähän kauempaa Intiankadun kauppakeskittymästä. Siellä palvelivat Koivujuuren Siirtomaatavarakauppa, P.P. Järvelän lihakauppa, sittemmin Tanu ja olihan siellä tietysti Elanto erillisosastoineen: liha-, leikkele-, kala-, leipä-, sekatavara ja kemikaliomyynti. Lähistöltä löytyivät lisäksi suutari, parturi sekä Toukolan Teräksen ylläpitämä veikkaustoimisto. Intiankadun Elannosta ostettiin kahvi, koska siellä oli kahvinjauhatuskone. Ostoon vaadittiin valtion ostokuponki Olympiavuoteen 1952 saakka. Koneeseen kaadettiin rapisevat kahvinpavut ylhäältä ja alhaalla oli hetken kuluttua ihanasti tuoksuva kahvipaketti. Kannen tiivistykseksi laitettiin pahvinen kuvakortti. Joonas maailmalla kortit ovat minulla yhä rakkaana muistona äidin kanssa tehdyistä ostosmatkoista. Jaakon ja Lyylin ei ole onneksi tarvinnut tukeutua kahvinvastikkeeseen, koska avaamaton paketti on tähän päivään saakka säilynyt avaamattomana keittiön kaapissa. Lähi-Elannon myymälään liittyy yksi ahdistava muisto. Koulumatkallani minulle annettiin usein mukaan roskapussi. Aamuhämärissä kaupan ohi kulkiessani viskasin pussin huomaamatta kaupan roskikseen. Siihen aikaan ei liene omakotitaloista ollut minkäänlaista jätekuljetusta. Ei siis ainakaan meidän talostamme. Kuitenkin lapsena ymmärsin, että roskapussin heittäminen Elannon roskikseen ei ihan olisi ollut paikallaan. Näin kuitenkin koulupoikana toimin. En koe tehneeni suurtakaan ympäristörikosta, kun asiaa näin myöhemmällä iällä arvioin. Varsinkaan nyt, kun vielä edelleen 70 vuotta myöhemmin Suomenlahdella seilaavat risteilijäalukset saavat laillisesti purkaa puhdistamat jätevetensä Suomenlahteen. Limingantiellä Marjalan lastentarhan viereisessä kivitalossa oli Nurmen leipomo. Kouraan annettiin tasaraha, jolla hain ihanimmat hiivaleivät ”mitä ikinä”. Onneksi Nurmileipä näkyy toimivan edelleen Vallilan Sörnäisissä Vanhalla talvitiellä. Melkein jokaisessa Kymintien ja Limingantien kellarissa on ollut vilkasta yritystoimintaa. Meidän Kymintien talossamme ei ollut kellarin verstasta, vaan Lyyli-mummoni polki yläkerrassa Singerillään paitoja, leninkejä, takkeja, housuja, pullovereita, jumppereita ja yöpukuja. Uuneilla lämpiävässä talossa todellakin oli käytettävä talvisin kunnollista yöpukua. Vuosittain kului talon kolmen uunin ja kahden puulieden lämmitykseen kuutioittain halkoja. Kun isä tuli kotiin, alkoi pokasaha soida kellarissa. Sitä perua minäkin opin niin pokasahan kuin kirveenkin käytön. Illalla lämmitetty uuni oli aamuun tultaessa jo luovuttanut lämpönsä niin, että aamulla alimmainen ikkunanruutu oli jo jäässä. Yöpuvun kangas oli kunnon flanellia. Täysin samanlaista flanelliyöpukua käyttää eräs paikallinen lapinukko Rauni Mollbergin elokuvassa Maa on syntinen laulu 1973. Minulle Lyyli-mummo ompeli sadetakin isän vanhasta. Sitä vähän häpesin koulussa kolmannella luokalla ollessani. Vallilasta käytiin ostamassa kengät ja lippalakki, Paavalin kirkolta vaarin kanssa haettiin joulukuusi ja Stockmannin viereisestä Tallbergin pyöräliikkeestä isä ajoi ensimmäisen polkupyöräni Kumpulaan. Sain sen palkinnoksi, kun olin päässyt oppikouluun neljänneltä kansakoulun luokalta ollessani 10-vuotias. Kävi kauppa toisinkin päin. Pimeä, romanien hallitsema viinamyynti siirtyi osittain Kurvista Kumpulaan 1950–70 luvuilla. Jaakko-vaarini oli kotoisin Tampereen seudun Messukylästä ja Lyyli-mummu Savon Rautalammilta. Molemmat toivat muun muassa oman kotiseutunsa ruokaperinnettä. Omavaraisuus oli yksi sellainen piirre. Toukolan puolella Kustaa Vaasan tien varressa oli viljelypalsta, jolla viljelimme perunaa pitkään 1950-luvulle. Juurekset ja hillopurkit säilyivät mainiosti 1929 rakennetun talon kylmäkellarissa. Lyyli paistoi kellarin leivinuunissa niin ruistaikinakuoriset joulukinkut kuin itse tehdyissä tuohiropposissa pääsiäismämmin. Onni-vaarini kasvatti puolestaan omat tupakkansa Metsälän viljelmällä. Jaakko metsästi jäniksiä, sorsia ja hirviä. Siihen tarjoutui mahdollisuus kummieni Annikki ja Hannes Puiston luona Nummen Leppäkorvella. Silloin saatiin maistaa näitä harvinaisia herkkuja ja varoa ruuassa piileviä hauleja. Jaakolla oli myös vene, jolla hän kävi kalassa Vanhankaupunginlahdella. Vielä muistan, kun pikkupoikana pääsin joitain kertoja hänen mukaansa kalaan Arabianrantaan. RAUNO SARANTAUS Kymintie 81 Kahvin vastikettakaffe ersättning, ¼ KG, Ei sisällä kahvia–Innehåller ej kaffe, 14:25, OTK). Maitopussi Joonas maailmalla Lyyli-mummon ompelema yöpuku. Kaikuja kirkonmäeltä Maailma tarvitsee keskustelua uskosta, arvoista, etiikasta ja filosofiasta NUOREN KOULUSTA tuli Wilma-viesti, joka alkoi: ”Hyvää Ramdania ja suuren paaston aikaa!” Koulusta haluttiin kertoa, että koulun henkilökunta tukee ramadania ja paastoa viettäviä koululaisia, ja toivottiin vanhempien yhteydenottoa, jos paasto vaikuttaa kouluruokailuun. Pappina ja nuoren vanhempana olin iloinen positiivisen uskonnonvapauden toteutumisesta. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus on koulujen arkea. Se on aihe, jonka kuuluukin näkyä, eikä erilaisuutta tule piilottaa. Tätä kolumnia kirjoittaessa pohditaan, voisiko katsomusaineiden yhdenvertaisuutta parantaa lisäämällä islamin koe ylioppilaskirjoituksiin. Kristillinen usko on usein pään tai sydämen sisäinen asia, josta ei puhuta. Oma usko saattaa olla aika vieras sekä sisällöltään että tavoiltaan. Uskonnosta ei osata keskustella, kun omaan uskonperinteeseen on liikaa välimatkaa. Viime aikoina julkisuuden henkilöiden ja some-vaikuttajien tapa puhua uskostaan on kuitenkin vaikuttanut myös suomalaisiin nuoriin. Teen vuosittain rippikouluryhmälleni kyselyn, jossa on lista rippikoulun sisällöistä. Nuorten pitää valita, mitä teemoja he haluaisivat erityisesti käsitellä rippikoulun aikana. Vielä viisi vuotta sitten aiheesta ”Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus” -teemasta oli kiinnostunut yhdestä kolmeen nuorta noin 25 hengen ryhmästä. Tämän vuoden rippikouluryhmästä kyseisen teeman oli valinnut noin puolet. Kolmasosa ryhmän jäsenistä ei muuten kuulu ainakaan vielä kirkkoon. Ainakin tämän ryhmän nuoret haluavat tuntea oman uskonsa – ja toki myös pitää hauskaa ja kokea elämyksiä riparilla. Oma usko ja toisten usko saakin kiinnostaa. Uskon kysymysten äärellä voi syntyä mielenkiintoista keskustelua, kun osapuolet ovat avoimia ja kunnioittavia toisiaan kohtaan. Ajattelen, että erityisesti tällaisena aikana maailma tarvitsee keskustelua ja pohdintaa uskosta, etiikasta, arvoista ja filosofiasta. Sellaista keskustelua, jossa valmis vastaus ja kanta ei synny hetkessä, vaan jossa pysähdytään kuuntelemaan ja ajattelemaan; jossa voidaan asettautua kaikessa rauhassa olemaan eri mieltä ilman että syntyy heti konflikti. Positiivinen uskonnonvapaus ja eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten kunnioittava kuunteleminen on alku tälle keskustelulle. JOHANNA ELO pappi ja viestijä Oulunkylän seurakunta Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535
8 Käpylä-lehti 2.4.2025 Vielä on kirjakevättä jäljellä Käpylän kirjastoyhdistyksen kevät on juuri puolivälissä. Jäljellä on käpyläläisiä kirjailijoita, pari Kekkosta, oikeudenkäyntejä ja kovaa yrittämistä. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, ne järjestetään Käpylän kirjastossa tiistaisin kello 18–19.30. Tarkempia tietoja menneistä ja tulevista kirjailijavierasilloista saat Facebookin sivulla Käpylän kirjastoyhdistys. Liity kirjallisuuden ystävien joukkoon! 15.4. Raimo O Niemi: Kirjeitä Moskovasta (Musta taide) Raimo O Niemi opiskeli 70-luvun alussa Moskovassa, maailman vanhimmassa elokuvakoulussa. Kuuden vuoden aikana hän oppi tuntemaan neuvostotodellisuuden hyvät ja huonot puolet. Miten parikymppinen suomalaispoika sopeutui ja oppi elämään Brezhnevin ajan sosialistisessa Neuvostoliitossa? Kirjassa tunnelmia opiskeluajasta välittävät lainaukset kirjeistä, joita hän lähetti ystävälleen Suomeen. Runsas valokuva-aineisto värittää esitystä. Yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa. 29.4. Reetta Andolin: Unelma (Tammi) Tarkkanäköinen romaani startup-maailmasta ja naisesta, joka ei tiennyt, mihin yksi unelma voi johtaa. Koko maailma himoitsee kasvipohjaista mozzarellaa, joka sulaa pizzan päällä ja johon ei tarvita lehmää. Hanna on löytänyt sen salaisuuden taikinatiinun pohjalta. Ystävänsä Petran kanssa Hanna perustaa startupin, ja pian heitä juhlitaan kuin rokkistaroja. Kaiken keskellä pitää kuitenkin taiteilla lapsiperhearjen ja järjettömän työmäärän välillä ja yrittää vastata sekä sijoittajien että uskonnollisen yhteisönsä odotuksiin. Voiko unelma myös kuihtua? Veera Ikonen haastattelee. 13.5. Jukka Kekkonen ja Jyrki Knuutila: Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa (Art House) Maailmanhistorian merkittävät oikeudenkäynnit liittyvät aina valtaan ja vallan lujittamiseen. Teos tarkastelee kymmentä tunnettua oikeudenkäyntiä oman aikansa kontekstissa ja analysoi niiden kautta politiikan ja oikeuden suhdetta. Niin ikään se kysyy, mikä on poliittinen oikeudenkäynti ja millaisissa yhteiskunnissa ne ovat tyypillisiä. Mukana on muun muassa nuorten turmelijana pidetyn Sokrateen oikeudenkäynti, noituudesta syytetyn Jeanne d'Arcin tapaus, pasifisti Yrjö Kallisen kuolemantuomio valtiorikosoikeudessa ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Jerusalemissa tuomitun Adolf Eichmannin oikeudenkäynti. Urpu Strellman haastattelee. 27.5. Reidar Palmgren: Veli jota minulla ei ollut (Otava) Taiten kerrotussa tarinassa miehet on tehty eväsleivistä, kaipuusta ja katumuksesta. Milloin anteeksiannosta tulee mahdotonta? Axel Kannasto, kirkasotsainen ylioppilas, lähetetään keskelle Suomen kansalaissodan selkkauksia. Parikseen hän saa pitkäkoipisen Urhon, joka jakaa ruotoiset silakkansa tupakkaa vastaan. Axelista tulee virkamies ja aviomies. Etsivässä keskuspoliisissa Axel ja Urho junailevat vastatoimia kommunismille. Axel kirjoittaa tarkat raportit, Urho halkoo tietään kohti valtiovallan huippua. Ystävyys elää hyvistä ajoista ja paremmista teoista. Kuin varkain karttuu myös petosten sikermä. Tintti Karppinen haastattelee. Käpylän seniorit Karjalatalolla Jäsentilaisuudet torstaisin kello 13 alkaen – tervetuloa tutustumaan. 3.4. Ympäristöbiologian tohtori Milka Vepsäläisen vierailun aihe on ”Maa mielessä – mieli maassa, miksi maaperä pilaantuu ja kuinka se kunnostetaan”. 24.4. vieraana kirjailija, sanoittaja Aulikki Oksanen. Kevätkausi päätetään jäsenistön syntymäpäiväjuhliin 8.5. Lisätietoja toiminnastamme saat kotisivultamme https://kapyla.senioriyhdistys.fi Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin kautta kapylan.seniorit@gmail.com Meidät tavoittaa myös facebookista! Menot ME OLEMME LUKENEET , seuranneet, meille on opetettu yli kahdentuhannen vuoden takaista oikeudenkäyntiä, jossa Jeesus Nasaretilainen tuomittiin oikeudenkäynnissä kuolemaan, pääsyynä kansankiihotus. Oliko oikeudenkäynti rehellinen, tuomio oikea? Mitä mieltä oli Pontius Pilatus? Jeesuksen ja yhdeksän muun historiallisen henkilön oikeudessa saamia tuomioita, heidän oikeudenkäyntejään valottaa erinomaisen mielenkiintoisesti Jukka Kekkosen ja Jyrki Knuutilan kirja Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa (Art House, 326 s, 2025). Tekijäkaksikko on valinnut ihmiskunnan historiasta merkkihenkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet oikeudellisen vallankäytön kohteeksi. Henkilögalleria alkaa antiikin Kreikan Sokrateesta, Jeesuksen kautta edetään uhmailevaan uudistajaan Jan Husiin, naisia edustaa ”Pyhä Soturi” Jeanne d`Arc, maanpetturuudesta syytettiin ja tuomittiin Kaarle I, tuomion sai myös yksinvaltias Ludvig XVI, syntipukkina syyllistettiin Alfred Dreyfus, kuolemaan tuomittiin kolme kertaa pasifisti Yrjö Kallinen, tuomituksi tuli Neuvosto-Venäjällä Nikolai Buharin ja kirjan viimeisenä tuomionsaaneena saksalainen ”kansanmurhan kansliapäällikkö” Adolf Eichmann. Kirjava kokoelma maailmanhistorian henkilöitä, suomalainen esimerkki Yrjö Kallinen kertoo oikeudenkäytöstä Suomen poikkeusoloissa 1918. Valtaa, oikeutta ja politiikkaa Kirja luotaa erinomaisen hyvin kuvattujen henkilöiden kautta kunkin ajan, aikakauden ilmapiiriä, hallitsijoiden vallankäyttöä ja kirkon ja uskontojen suurta vaikutusvaltaa myös oikeuslaitoksiin. Henkilöiden kohtaloiden kautta kirjasta tulee erittäin luettava, koulujen historiakirjojen ehkä tutut ”kuivat” henkilöt nousevat aivan uudella tavalla esiin. Mitä he todella tekivät sellaista, joka piti tuomita, vaikkapa kuolemalla kuten Nasaretilainenkin aikoinaan. Kirja kuvaa hyvin miten erilaiset taustayhteisöt, vaikkapa kansan mielipide tai kirkon kanta vaikuttivat oikeuden päätöksiin. Syyllisyys haettiin, vaikka väkisin, kuten Dreyfus-juttu hyvin osoitti. Kekkosen ja Knuutilan historiallinen katsaus maailmanhistorian suuriin oikeudenkäynteihin herättää lukijassa kysymyksen: millaista on oikeudenkäyttö tänä päivänä, vaikkapa Suomessa? Saiko ”tupakkaprofessori” Erkki Aurejärvi koskaan oikeutta kamppaillessaan eri oikeusasteissa maailman ja Suomen tupakkateollisuutta vastaan tupakan haitallisuudesta. Ei saanut, raha jyräsi läpi Suomen oikeuslaitoksen. Kirja Erään murhan anatomia kertoo erinomaisesti tästä oikeudenkäytöstä Suomessa. Tuore tapaus Suomessa on taas esille nousseet Anneli Auerin oikeusjutut. Toteutuiko oikeus aikoinaan? Miksi juttu avataan uudelleen? Kekkosen ja Knuutilan kirja Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa avaa uudelleen vanhoja oikeudenkäyntejä. Saiko Jeesus Nasaretilainen aikoinaan oikeusistuimissa oikeudenmukaisen tuomion, kuolemanrangaistuksen ristiinnaulitsemalla? Kysymykseen vastaa nyt kahdentuhannenvuoden jälkeen Kekkosen-Knuutilan kirja. Kannattaa lukea! PEKKA HURME Saiko Jeesus oikean tuomion? Kirjat SAATERIN HYVÄ TARJOUS VALOKUITU + avaus € 3 kk € NETTI JOPA 6 kk €* + Etu voimassa alueen hinnoista tilaushetkellä ja lunastettava 27.4.2025 mennessä. Etu lunastettava nettipalveluista viim. 2 kk aikana kuidun käyttöönotosta. *Palveluntarjoajakohtaiset edut ja ehdot voimassa, edun arvo vaihtelee. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Yhteystietojen jättäminen ei sido mihinkään. Etu ei koske taloyhtiöitä, yrityskohteita tai EU:n rahoittamia hankkeita. Kampanjaehdot: valokuitunen.fi/naapurikateus TILAA VALOKUITU KOODILLA: KEVAT25 osoitteessa valokuitunen.fi/naapurikateus tai soita puh. 094 255 2298 (mpm/pvm), ma–pe 9–17 ja la 12–16
9 2.4.2025 Käpylä-lehti Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025 Vaalipäivä 13.4.2025 Tutustu SDP:n ehdokkaisiin: www.sdp.fi/ ehdokkaat-2025 Helsinki 827 HILKKA AHDE omaishoitaja Oulunkylä 832 PENTTI ARAJÄRVI sosiaalioikeuden professori Kallio 833 EVA-MARIA ASUKAS sairaanhoitaja, fysioterapeutti Pukinmäki 834 NITA AUSTERO sosiaalityöntekijä Kontula Vesala 839 DEMBO DAFFEH lähihoitaja, sosionomi Itäkeskus Marjaniemi 840 ARTO DAHLMAN turvallisuusasiantuntija Tapaninvainio 841 RIIKKA DAHLMAN sairaanhoitaja AMK, järjestöasiantuntija Tapaninvainio 845 MIRKA VAINIKKA toiminnanjohtaja sosionomi, lähihoitaja Malmi 847 TUULA HAATAINEN sairaanhoitaja, kansanedustaja 848 LEEA HALMETOJA psykologi, psykoterapeutti Länsi-Helsinki 852 FARDOOS HELAL sosiaalialan työntekijä, lähihoitaja Itä-Pasila 857 JENNI HJELT sairaanhoitaja AMK, järjestöasiantuntija Mellunkylä, Kivikko 864 JONNE JUNTURA lääkäri Kallio 867 EKHLAS KADOUR sosiaalija terveysalan opiskelija Hakaniemi 879 MIO KORTELAINEN sosionomi Maunula 881 LAURI KUJALA sairaanhoitajaopiskelija Munkkivuori 885 ANTTI KÄÄRIÄLÄ valtiotieteiden tohtori Viikki 895 VILLE MERINEN terapeutti 901 PÄIVI NIEMI-LAINE yhteiskuntasuhdejohtaja Arabianranta 906 SANNA-MARI ORANEN lähihoitaja, sosionomi Malminkartano Kaarela 922 ADEL RIZVI sairaanhoitaja, lähihoitaja Malmi 935 ILKKA TAIPALE lääkäri Oulunkylä 936 MARIANNE TAIPALE opettaja, yrittäjä Viikki-Latokartano 938 PEPPI TERVO-HILTULA toiminnanjohtaja Pakila 947 PETRA VANHALA sairaanhoitaja AMK Malminkartano Kaarela 953 MAYA WAITARA lastenkodin ohjaaja Oulunkylä Asukasaktiivi, Käpylä-Seuran pj KAI OVASKAINEN HELSINKI KASVAA, halusimmepa tai emme. Kaupunkia tiivistetään, mutta se pitää tehdä lähiluontoa säilyttäen ja vanhaa kunnioittaen. Asukkaita on kuunneltava silloin, kun suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa. Teen päätöksieni pohjaksi huolellista pohjatyötä ja kuuntelen erilaisia mielipiteitä. Yritän parhaani mukaan kyseenalaistaa myös itselleni selviä totuuksia. KAIOVASKAINEN.FI Lue lisää osoitteessa 778 IL M O IT UK SE N M AK SA A EH DO KA S Käpynet -verkosto järjestää kaikille avoimen, maksuttoman tapahtuman torstaina 8.5.2025 klo 13 – 15 Rohtotarhassa, Koskelan seniorikeskuksen puistoalue (ent. Koskelan sairaala-alue)! Tervetuloa kaikki Käpylän ja Koskelan alueen asukkaat! Käpynetin jäseniä: Gaius-säätiö / Heseva-koti Helsingin Invalidien Yhdistys ry Koskelan kyläyhdistys ry Koskelan palvelukeskus Käpylä-Seura ry Oulunkylän seurakunta Helsingin kaupungin alueen Stadiluotsi Mukana myös Käpylän musiikkiopisto Aloitamme Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11, Koskelantien puolella) klo 13 Käpylän musiikkiopiston esityksellä. Noin 13.30 jatketaan seniorikeskuksen puistoalueella makkaran grillauksen, kahvittelun ja yhdessäolon merkeissä.
10 Käpylä-lehti 2.4.2025 ARKI RATKAISEE Vihreitä ehdokkaita Helsingin kaupunginvaltuustoon EMIL AARNIO Hermanni Opiskelija, VTK, HYYn hallituksen varapuheenjohtaja SUSANNA AIROLA Pakila Johtava sosiaalityöntekijä, VTM, TM, pappi, viiden lapsen äiti OUTI ALANKOKAHILUOTO Herttoniemi Kirjallisuudentutkija (FT), kaupunginvaltuutettu ELEN BJÖRKHOLM Pukinmäki Työllisyyspalveluiden asiantuntija, sosionomi (AMK) ESTER DUFVA Vuosaari Kääntäjä, yrittäjä, FM, LuK IRIS FLINKKILÄ Harju Viestintäsuunnittelija, kuva-artesaani, tasa-arvoja eläinoikeusaktivisti 703 706 708 712 716 718 MARI HOLOPAINEN Kulosaari Kaupunginvaltuutettu, kauppatieteiden yliopisto-opettaja Aalto-yliopistossa, KTM 725 SINI KAARTINEN Vallila Yhdenvertaisuusasiantuntija, kulttuurituottaja KRISTIINA KARHOS Herttoniemenranta Varatuomari, eläkeläinen, Helsingin vammaisneuvosto JUHA KARHU Kaarela Tutkija, FM OTSO KIVEKÄS Kumpula Kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja, FM MARIA KORPISALO Munkkiniemi Työllisyyspalveluiden asiantuntija, yrittäjyyskouluttaja, yrittäjä TUULI KOUSA Taka-Töölö Yrittäjä, juristi, Tanssin talon hallituksen pj. 733 734 736 739 742 745 ANNA LAINE Pitäjänmäki Ict-asiantuntija, luottamustoimija, Käpylän ja Okelin kasvatti 751 MINNA LINDGREN Munkkiniemi Kirjailija, kaupunginvaltuutettu OUTI LINDQVIST Oulunkylä Erityisasiantuntija JOANNA LUKKARILA Pukinmäki Luokanopettaja, KM, ay-aktiivi MINNA MUSTAPÄÄ Lassila Yrittäjyysvalmentaja, valtiotieteiden ylioppilas KATRI MYLLYKOSKI Herttoniemenranta Laatuasiantuntija, yhteiskuntatieteiden maisteri JOHANNA NUORTEVA Toukola Erityisopettaja peruskoulussa, kaupunginvaltuutettu 757 759 761 768 769 773 KAI OVASKAINEN Käpylä Käpylä-Seuran pj., viestinnän vanhempi asiantuntija (eläkk.) 778 ANTON PALMU Taka-Töölö Sosiaalialan yrittäjä /YTM AMANDA PASANEN Käpylä Valtuustoryhmän puheenjohtaja, ympäristöasiantuntija, FM TUOMAS RANTANEN Roihuvuori Toimittaja, kustantaja, kaupunginvaltuutettu MAI SAHLBERG Viikki FM, Cloud Engineer LAURA SERKOSALO Koskela Toiminnanjohtaja, FM, kulttuuriaktivisti AMARPAL SINGH Itä-Helsinki Yrittäjä KTM 779 782 786 793 796 799 SAMELI SIVONEN Käpylä Arkkitehti SAFA, kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntija, Vihreiden kaupunkipoliittisen työryhmän pj. 802 JOHANNA SYDÄNMAA Myllypuro Opinto-ohjaaja, liikuntatieteiden maisteri, varavaltuutettu VINI VENETVAARA Kontula Lukiolainen 808 820 MIKKO VESTERINEN Vanha-Herttoniemi Kaupunkitutkija, jalkapalloromantikko, YTM 821 EERO YRJÖ-KOSKINEN Vuosaari Ympäristöasiantuntija, VTM 826 Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025 Förhandsröstning i Finland den 2 april–8 april 2025 Kuntavaalit Kommunalvalet 13.4.2025 Mainoksen maksaja: kuvan ehdokkaat
11 2.4.2025 Käpylä-lehti Koskelantie 5 B • 045 132 4561 https://marianhoitavahieronta.fi Jo vuodesta 2008 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 8 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2025 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan ja Kumpulan alueella. Nippujakelu julkisiin tiloihin, liikkeisiin ja kaupungin kirjastoihin em. lisäksi Veräjämäen, Veräjälaakson ja Oulunkylän alueilla. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Aaron Kuva Alepa Koskelantie Alepa Pohjolankatu Alepa Veräjämäki Fysiotreenari Karjalatalo Kauppakeskus Ogeli K-Market Amerintalo K-Market Masurkka K-Rauta Oulunkylä K-Supermarket Mustapekka K-Supermarket Pikkupekka Käpylän asukastalo Käpylän kirjasto Käpylän kirkko Mäkelänkadun lippakioskin postilaatikko Ogelin kauppakeskus Oulunkylän kirjasto Park-hotelli Parturi-kampaamo Träskman Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Ravintola Oluthuone Jano Ravintola Päätön Kana Jos haluatte Käpylä-lehden jakelulistalle, niin ilmoittakaa siitä sähköpostilla kapylalehti@eepinen.fi Käpylä-lehden löydät seuraavista paikoista Takaikkuna KÄVÄISIN TAAS KATIN KANSSA Käpylän kylätalolla. Hallituksen kokous oli juuri alkamassa. Pekka Haltian laivurintaitojen ja muiden muassa Olli Suomalaisen käsien voimin talo on kohentunut koko ajan. Nyt myös yläkerta on remontoitu ja täydessä käytössä. Alakerran kahvihuoneessa oli tarjolla sen seitsemää leivonnaista. Kaupungin päätöstä talon myymisestä käpyläläisille odotellaan kiihkeästi. Siihen tarvitaan rahaa. En epäile hetkeäkään, etteikö sitä löytyisi. Kansan käsi on karttuisa ja Käpylän kansa on liikkeellä. Olen seurannut ja osallistunutkin kylähankkeisiin synnyinkylässäni Lappajärven Karvalassa ja Käpylässä, joka oli ensimmäinen paikka Helsingissä jonne saavuin kouluni päättäneenä. Liftikyytimme jätti tyttöystäväni Katin (sama Kati, menimme naimisiin vasta elokuussa) ja minut Pohjolankadulle juuri nykyisen kylätalon eteen. Se tunnettiin tuona vuonna 1960 poliisitalona. Pohjolankatu avautui kesäisen tyylikkäänä. Tuntui hyvältä. Nyt 65 vuotta myöhemmin Pohjolankadun varren taloja korjataan edelleen kuten kansallisaarretta kuuluukin. Asuimme näillä kulmilla 41 vuotta ja palaamme ainakin kerran kuussa Läskisoosiseuran lounaalle Nyyrikkiin. Olemme aktiivisia myös Karvalassa ja keskeisesti mukana kylän 400-vuotisjuhlissa. Teemme nykyisin kyläkirjaa yhdessä kyläläisten kanssa. Karvalassa juhlatalo on ollut käytössä Nuorisoseuran nimellä jo yli 100 vuotta. Se kannattelee kyläyhteisöä ja on nykyisinkin vilkkaassa käytössä juhla, lounasja kokouspaikkana. Aivan uutena 142 osoitteen kylän olohuoneena toimii Karvalan Unski, uudelleensyntynyt bensis, jota johtaa näennäisesti väsymätön Heli Saariaho. Tietovisat, bingot ja lauluillat pyörivät. Tapahtumien virta on herättänyt eloon jo nukahtaneen kylän. Asiakkaita ajelee paikalle myös lähiympäristöstä. Karvalan asukkaiden elintaso on noussut yhteisöllisyyden lisääntymisen ansiosta kohisten. Tiedän nyt jo kokemuksesta, että näin käy myös Käpylässä, kun kylätalo hankitaan, omin voimin, hymyssä suin. PEKKA PELTOLA Kyläyhteisöjä Kauneusja terveyspalveluja HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Ajanvaraus myös netissä (Timma) Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 | Puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 6 numeroa, vain 20 euroa info@eepinen.fi KÄPYLÄN AUTOPESU Renkaiden vaihto Renkaiden vaihto + pesu + säilytys + pesu + säilytys 80 €/kausi 80 €/kausi Auton pesu 25 € Auton pesu 25 € Avoinna: Avoinna: ark. 9-18, ark. 9-18, la 10-17, la 10-17, su 10-17 su 10-17 Mäkelänkatu 87 Mäkelänkatu 87 Varaa aikasi Varaa aikasi p. 0400 588 229 p. 0400 588 229 Tervetuloa Paavalin seurakunnan pitkäperjantain konserttiin Paavalinkirkkoon 18.4. klo 15 Giacomo Puccini: Messa di Gloria Ruut Kiiski, kapellimestari Pori Sinfonietta, Suomalainen Oratoriokuoro Vapaa pääsy, ohjelma maksullinen Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
KÄPYRISTIKKO Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu Nro Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3. 23.5. 4.6. 4. 5.9. 17.9. 5. 24.10. 5.11. 6. 28.11. 10.12. MONIPUOLISIA FYSIOTERAPIAPALVELUJA IKÄIHMISILLE SEKÄ TYÖIKÄSILLE Varaa aika numeros ta 040 570 1439 Terapeuttinen harjoittelu HUR-kuntosalilaitteet Huippukylmähoito Manuaalinen terapia Akupunktio Lymfaterapia Kinesioteippaus Yksilöallasterapia Lokoma-kävelyrobotti Andago-kävelyharjoittelu www.okks.fi (09) 752 712 Käskynhaltijantie 5 00640 Helsinki Ennaltaehkäisevä kuntoutus Toimintakykyä edistävä kuntoutus Leikkauksen jälkeinen kuntoutus Neurologinen kuntoutus Tukija liikuntaelinvaivat Kivunhoito SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aam uka hvi lla om ass a kei ttiö ssä Aleks in tilata ksiss a juttu tuok io kave reide n kans sa Ruskaretke llä tunnisteta an yhdessä puulajeja Musavisa n jälkeen virkistyne enä kotiin Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341