• Kaupunkipyörät tulivat jo! TÄNÄ VUONNA pääsi kaupunkipyörien satulaan jo maanantaina 23.3. Pyöräily on yksi mahdollinen keino hillitä viruksen leviämistä. Suosittelemme hyvää käsihygieniaa ja hansikkaiden käyttöä virusten varalta. Toimimme yhdessä koronaepidemiaa vastaan Toimimme parhaamme mukaan koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Joukkoliikenne kulkee Helsingin seudulla, jotta yhteiskunta pysyy toiminnassa poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta. Joukkoliikenne kulkee osin harvennetuin aikatauluin, liikennevälineiden siivousta on myös tehostettu ja kuljettajalipunmyynnistä luovuttu. Seuraamme kaikissa koronavirukseen liittyvissä toimenpiteissämme Suomen valtioneuvoston ja viranomaisten, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, ohjeistusta ja suosituksia. Kehotamme mahdollisuuksien mukaan välttämään tarpeetonta matkustamista, jotta ne, joiden täytyy päästä matkustamaan, voivat tehdä niin turvallisesti ihmismassoihin joutumatta. Kehotamme myös välttämään matkustamista, jos sinulla on mitään flunssaoireita. Jos on tarve yskiä, yski hihaasi tai kertakäyttöiseen nenäliinaan. Kehotamme muistamaan turvavälin myös liikenteessä, sekä ajaessa että istuessa myös puistossa. Seuraa päivittyvää infoa: hsl.fi/korona Kaupunkipyörät.hsl.fi Kaupunkipyöräkauden avaus aikaistui Kaupunkipyörät Kaupunkipyörät tulivat jo! tulivat jo! Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 3 julkaisija Käpylä-Seura ry. 1.4.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Kuva Toivo Koivisto Kuva Eija Tuomela-Lehti Jos olet yli 70-vuotias, suojaathan itseäsi pysymällä kotona. Käpylän apteekki kuljettaa elintärkeät lääkkeet kotiisi Käpylän, Koskelan ja Oulunkylän alueelle. Pyrimme kuljettamaan lääkkeitä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12-14. Tilauksen voit tehdä puhelimitse p. 09 791 335. K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki (09) 791 335 • www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 www.avainapteekit.fi
• SUOMEN HALLITUS antoi 12.3.2020 koronavirus COVID-19 -tilanteeseen liittyen suosituksen, että yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Hallitus suositteli tuolloin harkitsemaan asiaa myös muiden tapahtumien kannalta. 16.3. hallitus ilmoitti pääministeri Sanna Marinin suulla vielä järeämmistä toimenpiteistä. Valmiuslaki astui voimaan 17.3. Se kieltää yli 10 hengen kokoontumiset ja asettaa yli 70-vuotiaat ja riskiryhmät karanteeniin tai sen kaltaisiin oloihin viruksen leviämisen estämiseksi tai edes hidastamiseksi. Toistaiseksi myös meidän ohjeistuksemme on noudattaa valtion virallista linjausta, sanovat Käpylä 100 -juhlavuoden tuottajat Siiri Krouvila ja Amanda Tuukkanen. Seurataan tilannetta, huolehditaan omasta hygieniasta ja toimitaan virallisten suositusten mukaan. Suurin osa tilaisuuksista peruutetaan tai siirretään Käpylä100 juhlavuoden tuottajat suosittelevat järjestäjäryhmiä pohtimaan muutoksia tapahtumiin liittyen sekä huomioimaan riskiryhmät. He suosittelevat olemaan yhteyksissä tapahtumapaikkojen henkilökuntaan ja keskustelemaan muutoksista. On selvää, ettei valmiuslain voimassaolon aikana voida isompia tilaisuuksia järjestää. Koska suositus on pitää vähintään metrin välimatka kanssaihmisiin, pienempienkin tilaisuuksien järjestämisessä tulee hankaluuksia. Suuri osa tilaisuuksista joko peruutetaan tai siirretään syksyyn. Tämä koskee myös Kyläjuhlia, joiden päivämääräksi oli päätetty 6.6. Kyläjuhlatoimikunta päätti siirtää Käpylän kyläjuhlat vuodelle 2021. Käpylän juhlavuoden pääjuhla, joka oli päätetty pitää 4.6. Karjala-talolla, on myös vielä auki: joko se pidetään kyseisenä päivänä tai siirretään syksyyn, riippuen hallituksen ohjeista ja korona-viruksen etenemisestä. Sekä Kumpulan kyläjuhla että Arabianrannan katujuhlat on näillä näkymin peruutettu. Käpylä 100 -ohjausryhmä keskustelee myös sisäisesti mitä linjaus tarkoittaa kevään ja kesän tapahtumien osalta. Tiedotamme siitä heti lisää, kun päätöksiä on tehty, tuottajat lupaavat. Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, miten kunkin tilaisuuden kohdalla menetellään. Se kun riippuu valmiuslain voimassaolon pituudesta ja se taas riippuu korona-viruksen liikkeistä ja leviämisasteesta. Toivottavasti tilanne muuttuu paremmaksi ennen kesää! Sitähän me kaikki toivomme. EIJA TUOMELA-LEHTI Korona-virus keskeytti Käpylän juhlavuoden vieton KUTEN OLETTE varmaan huomanneet, kirjastot ovat sulkeneet ovensa, joten valokuvien kerääminen, skannaaminen, tulostaminen ja näyttelyiden tekeminen suunnitellulla tavalla ei valitettavasti onnistu. Näin ollen näyttelyiden aikataulut tulevat muuttumaan olennaisesti ilmoitetusta. Tulemme tekemään parhaamme näyttelyiden toteuttamiseksi myöhemmässä vaiheessa ja ilmoitamme uusista käänteistä ja aikatauluista heti kun mahdollista. Käpylä-Seuran valokuvatyöryhmä Valokuva-näyttelyiden aikataulut muuttuvat Kyllä luonto tietää 1.4.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla ”KYLLÄ LUONTO TIETÄÄ , miten järjestää asiat", sanoi eräs ystäväni, kun pohdimme korona-viruksen yhtäkkistä leviämistä. Niin ilmaston lämpeneminen ja jäävuorten sulaminen kuin tsunamit, maanjäristykset, valtavat pensaspalot ja heinäsirkkaparvetkin ovat hänen mielestään luonnon tilanteen tasapainotusta. Sitä samaa ovat rutot, espanjantaudit, hongkongilaiset, aasialaiset, sikaja lintuflunssat kuin nyt riehuva korona-viruskin. Kun luonnon mitta tulee täyteen ihmisen kohelluksesta, se järjestää asian. ”Luonto ottaa omansa”, sanoo ystäväni. Se, mikä yllätti, oli tilanteen nopea eteneminen. Vauhti, jolla tauti levisi, oli ällistyttävä. Tätä kirjoittaessani jouduin siivoamaan toimituksen sähköpostin, koska se ilmoitti olevansa täynnä. En saanut enää uusia viestejä. Poistin mukanaan. Tuontia edistivät myös kiinalaiset matkailijat, jotka täyttivät Lapin. Suomen ensimmäinen korona-virus löytyikin juuri Lapista, kiinalaiselta turistilta. Vaaralliseksi tämän taudin tekee se, ettei siihen ole rokotetta. Lääkkeeksi suositellaan lepoa ja normaaleja flunssalääkkeitä. Vasta sitten, kun hengitys salpautuu, suositellaan ottamaan yhteyttä terveyskeskuksiin tai soittamaan suoraan hätänumeroon. Tämä siksi, että hengityskoneita ei riitä kaikille. Suoraan onkin sanottu, että nyt priorisoidaan. Eli valitaan ne, jotka hoidetaan. Ne, joilla katsotaan olevan elämä edessään, hoidetaan ennen niitä, joiden elämä on jo loppupuolella. Tartuntavaaran vuoksi vanhukset ja riskiryhmiin kuuluvat on määrätty pysymään kotonaan. Heihin kun tauti iskee, se johtaa helpommin kuolemaan. Suomi, joka ei ole Euroopan terveystilastoissa lähelläkään koulujen Pisa-tuloksia – on saanut moitteita jo aiemmin vanhusten huonosta hoidosta. Varoituksilla yritetään välttää Italian panssarivaunukolonnat. Olemme nähneet kuvia Bergamon kaupungista, jossa armeija yön pimeydessä kuskaa ruumiita toisiin kaupunkeihin haudattaviksi, kun oman kaupungin hautausmaat eivät enää riitä. Onkin käynyt mielessä, ovatko nämä ”kasa kirppuja” – kurittomat vanhukset, joista iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet – tahallaan hakemassa tautia välttääkseen kitumisen hoitoa odottamassa. Vai onko vain niin, että suuret ikäluokat – nämä nyt seitenkymppiset – ovat eläneet koko elämänsä, rauhan ajan, mutta kuohuvan historian, kapinallisina, eivätkä osaa sitä lopettaa? Heidänkö, ja tietysti heidän yhtä kapinallisten jälkipolviensa, takia, olemme nyt saamassa ulkonaliikkumiskiellon ja matkustusrajoituksia karanteenien päälle? Näin tosin on jo monessa maassa muualla maailmassa, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ja Aasiassakin. Moniaalla on myös säädetty ankaria rangaistuksia uhmaajille. Yksi ankarimmista on Sri Lankassa, jossa ammutaan surutta vastaanhangoittelijat. Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa tilanne on nyt suunnilleen sama kuin meilläkin, tavallisen ihmisen kannalta. Espanjassa ja Italiassa voidaan sakottaa, kertovat ystävät, jotka nyt kärsivät kahden viikon karanteenissa palattuaan matkoiltaan. Mutta ei niin pahaa , ettei jotain hyvääkin. Koronasta ja sen lieveilmiöistä on väännetty niin paljon huumoria ja vitsit täyttäneet netin, ettei päivääkään ilman hersyvää naurua. Ja nauruhan pidentää ikää. Pysykää terveinä! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Matkalla kotiin parituhatta viestiä ja tiedotetta kuukauden ajalta. Ensimmäinen mediatiedote, joka koski korona-virusta, oli lähetetty lehdelle 24.2. Siis kuukausi sitten! Se oli positiivinen yritystiedote, jolla kyseinen firma ilmoitti saaneensa ulkomaankaupan avatuksi. He olivat lahjoittaneet Kiinaan neljä ilmanpuhdistuskonetta. Näillä laitteilla kiinalainen vastaanottaja – paikallinen Punainen Risti –saisi desinfioitua neljä 50 neliömetrin suuruista tilaa! Kiinassa oli vastikään raportoitu oudosta viruksesta, joka levisi huoneilmassa. Suomalainen yritys halusi auttaa kiinalaisia ja toivoi lahjoituksen kautta saavansa puhdistuskoneensa Kiinan markkinoille. En ole yllättynyt, ettei aiheesta sen jälkeen puhuttu. 200 neliötä ei ole edes hyttysen pissapisaran kokoinen nyt maailmalle levinneen korona-viruksen peittämästä alasta. On tietenkin myös niitä , jotka tiesivät taudista ja osasivat reagoida, olivat seuranneet tilannetta ammatillisesti tai kiinnostuksesta Kiinaan tai kiinalaisiin, ja tulleet tietoisiksi tämän taudin luonteesta. He jopa yrittivät varoittaa kanssaihmisiään, ja usuttaa päättäjiäkin toimimaan. Mutta vasta, kun pöpöt olivat jo levinneet Eurooppaan, täällä havahduttiin. Oikuttelevan sään ja lumettoman talven vuoksi monet perheet suunnistivat hiihtolomalle Italiaan ja Itävallan hiihtokeskuksiin. Ja toivat taudin VANHEMPIEMME VALINNAT vaikuttavat siihen missä vietämme lapsuutemme. Näiden varhaisvuosien kokemusten myötä erilaiset käsitteetkin saavat sisältönsä, ja lapselle muodostuu mielikuva esimerkiksi siitä, mitä ”koti” tarkoittaa. Lapsuuden kodin yksityiskohdat, arkkitehtuuri ja ympäristö tallentuvat syvälle mieleen. Jos lapsuus on ollut onnellista ja turvallista aikaa, näistä muistoista usein rakentuu se ihannekoti, johon vielä aikuisinakin ollaan matkalla. Kun pääsen käymään tutunoloisessa 50-luvun talossa, silittelen kivisiä ikkunalautoja, tutkin koivuvanerisia väliovia, ihailen ikkunoista avautuvia maisemia ja alan kuulostella tuttua ratikan kirskahtelua. Sivusta seuraavaa se saattaa huvittaa, mutta minä tunnen silloin olevani oikeassa paikassa – kotona. Tasan kymmenen vuotta sitten kirjoitin tämän lehden pienessä jutussa omista lapsuusmuistoistani 50-luvun Käpylässä ja mietin, mikä oli toisin vuonna 2010. Paljon tuttua oli edelleen, mutta moni asia oli kuitenkin muuttunut. Lisääntynyt kiire ja elämän suorittamisen paine näkyivät selvästi jokapäiväisessä elämässä. Nyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana tuntuu muutosten vauhti vain kiihtyneen. Se näkyy selvästi myös fyysisessä ympäristössä, kun rakentamisen tieltä joudutaan kaatamaan puita ja puututaan välillä kovallakin kädellä säästyneisiin maapalasiin. No, toisaalta se tarkoittaa myös uusia koteja ja palveluja entisille ja tuleville käpyläläisille. Jos muutokset tuntuvat meillä, niin suorastaan hurjia ne ovat maailman mittakaavassa. Juuri nyt eletään poikkeusoloissa koronaviruksen löydettyä tiensä joka puolelle maapalloa. Rokotetta tai lääkitystä ei vielä ole. Sain syksyllä 1952 neuvolakortin Pellervontien lastenneuvolasta. Siihen on kirjattu painon ja pituuden lisäksi sen aikaisia terveysuhkia vastaan saamani rokotukset: calmette, kurkkumätä, hinkuyskä, isorokko ja lapsihalvaus. Kun kävin äsken iltakävelyllä, kiersin Pellervontien kautta ja ohitin lapsuuskotini paluumatkalla nykyiseen kotiin. Yllättävän hiljaista oli, mutta tutut kadut ja talot tarkkailivat kulkijaa. Mitä muistoja tallentuu nykylasten mieliin? Millainen on heidän kuvansa kodista ja lapsuuden ympäristöstä? Onko mikään enää pysyvää? Tottuvatko lapset jatkuviin muutoksiin niin varhain, etteivät aikuisina osaa edes kaivata jotain mitä oli ennen? Vaikka fyysinen ympäristö muuttuu vauhdilla, on asioita, joiden avulla annamme lapsillemme vahvan muiston lapsuudesta ja kodista. Jakamalla kiireetöntä aikaa, läheisyyttä, huolenpitoa ja rakkautta saavat lapset pysyvän muiston, muiston, joka on monin verroin tärkeämpi kuin muisto koronasta. OUTI TAKKINEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen KÄPYLÄNTIEN VARRESSA molemmin puolin on rakennustyöt vauhdissa. Vasemmalla puolen on HEKA:n peruskorjaus menossa ja toisella puolen tietä Koskelan sairaalan alueella uudisrakennustyömaalla kaksi taloa on noussut jo hyvän matkaa, ja uusien perusmonttujen kaivu on meneillään. Puita on kaatunut kymmeniä rakennuksien alta. Seuraavaksi kaatuu Koskelantien varrelta, kun siellä rakennustyöt etenevät. Niin sanotun pesulan tontille odotellaan muistisairaiden talon rakentamisen alkamista, ja haaveillaan Monipuolisen seniorikeskuksen ja sen toiveissa olevan vesijumppapaikan rakentumisesta kuten Vanhusneuvostokin on kannanotossaan vaatinut. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO Käpyläntien varsi rakentuu Digitaalisessa versiossa lisää luettavaa! KIITÄMME KAIKKIA ILMOITTAJIA , jotka ovat lähteneet mukaan tukemaan Käpylä-lehden julkaisemista näinä vaikeina aikoina. Ilmoitustulojen putoamisesta johtuen emme pysty painamaan niin monisivuista lehteä kuin haluaisimme. Jotta kaikki, niin kirjoittajat, juttujen kohteet kuin lukijat olisivat tyytyväisiä, päätimme tehdä tästä digitaalisesta versiosta laajemman. Käykää jatkossakin lukemassa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kapyla
• Ilvesteatteri tauolla HALUAMME TURVATA katsojiemme ja jäsentemme terveyden sekä torjua viruksen leviämistä viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Ilves-Teatterin toiminta on tauolla 30.4. asti. Teatterimme lähettää voimia kaikille kulttuurialan kanssatoimijoille, joille ajat ovat ymmärrettävästi todella vaikeat. Ajankohtaisimman tiedon teatterimme tilanteesta ja toiminnasta saat Facebook-sivultamme. ILVESteatteri 1.4.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy toukokuun 6. päivä. Aineisto toimitukseen 24. huhtikuuta mennessä. KÄPYLÄ-SEURAN vuosikokous valitsi puheenjohtajakseen Tintti Karppisen, joka on kuvassa eturivissä toinen vasemmalta. Vuosikokous päätti, että kaikki 100 vuotta täyttäneet ja täyttävät ovat tänä vuonna Vuoden Käpyläläisiä. Seura toivookin, että kaikki juhlavuonna omia syntymäpäiviään viettävät ilmoittautuisivat, jotta voisimme lisätä nimen Vuoden Käpyläläislistaan. Puh. 0400-794762 / Tintti Karppinen tai seuran sähköpostiin kapyla.seura@gmail.com Tintti Karppinen valittiin Käpylä-Seuran puheenjohtajaksi Kaikki 100-vuotiaat ovat Vuoden Käpyläläisiä Vetoomus Tasavallan presidentille Vastuullinen aloite Suomesta NYT! Arvoisa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Voisiko Suomi tehdä seuraavan aloitteen maailmalle: Käännetään voitoksi tämä koko maapalloa koskeva Korona/Corona -pandemia niin, että se tulevaisuudessa jäisi maailman historiaan tautina, joka teki meistä yhteisvastuullisen ihmiskunnan. Silloin sana tarkoittaisi etymologiansa mukaisesti kruunua ja nimenomaan Rauhan kruunua. Eikö nyt olisi oikea hetki viestittää kaikille maailman johtajille, ettei vihollisia ole rajojen takana? Pahimpia vihollisiamme ovat ilmastonmuutos, nälänhätä, taudit, köyhyys, puhtaan veden puute, luonnonkatastrofit ja väkivalta. Ne eivät tunne rajoja. Näitä vastaan voimme taistella kaikkein tehokkaimmin lopettamalla asevarustelu ja käyttämällä siihen uhratut rahat ja resurssit noiden todellisten vihollisten voittamiseen. Suomi järjesti vuonna 1975 hienon ETYK -kokouksen. Nyt olisi oikea hetki tehdä maailman laajuinen aloite KAIKKI – NYT! / ALL – NOW! Pyydän vilpittömästi, että Te, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, teette aloitteen ja kutsutte kaikkien valtioiden johtajat mukaan tähän yhteiseen taisteluun voittaaksemme nuo maapallon elämää oikeasti uhkaavat viholliset. Jos jokainen maa sitoutuu vuosittain siirtämään esim. 10 % sotilasmenoistaan (aseistus ja ihmiset) edellä mainittujen uhkien torjumiseen, annamme lapsillemme esimerkin vastuullisista aikuisista, jotka oikeasti työskentelevät paremman tulevaisuuden eteen. Silloin meidän ei tarvitse hävetä. ”Aseet on ihan tyhmiä, kun niillä ei voi korjata eikä rakentaa.” Näin totesi lapsenlapseni 4-vuotiaana. Kuunnellaan lapsia, kuunnellaan sydäntä ja käytetään järkeä, niin meillä on toivoa. Ystävällisin terveisin, TINTTI KARPPINEN, joka jaksaa uskoa, että rauhan silta kantaa … Infotilaisuus samana iltana kuin Käpylä-Seuran vuosikokous Kaupungin rakennussuunnitelmat järkyttivät käpyläläisiä KÄPYLÄN, KUMPULAN , Koskelan, Arabianrannan ja Pasilan ajankohtaisiin liikenneja kaavoitushankkeisiin pääsi tutustumaan Uutta KeskiHelsinkiä -tapahtumassa 27. helmikuuta Käpylän peruskoulun ruokasalissa. Hankkeita esiteltiin tiiviisti noin vartin mittaisilla tietoiskuilla. Tilaisuus veti salin aivan täyteen keskustelemaan valmistautuneita asukkaita. Koska tilaisuus oli samana iltana osittain päällekkäin Käpylä-Seuran vuosikokouksen kanssa, joutui osa väestä poistumaan tilaisuudesta ennen sen loppumista. Tämä myös vaikutti siihen, että tapahtuma jäi ilmoitettua lyhyemmäksi. Suunnitelmia myös oli niin paljon ja ne olivat niin suuria muutoksia aiheuttavia, että päällimmäiseksi jäi typertynyt ja järkyttynyt olo. Yleisö koki, ettei keskustelua kunnolla syntynyt, vaan hankkeet pyrittiin esittelemään ilmoitusluontoisesti. Siihen ei Käpylässä ole totuttu eikä sellaiseen tyydytä. Täällä halutaan keskustella ja vaikuttaa aktiivisesti asioihin. Keskustelua ja tietoiskuja Käpylän ja Kumpulan suunnittelija kertoi illassa muun muassa Sofianlehdonkadun varrella sijaitsevasta Kätilöopiston sairaalasta, jolle etsitään uutta käyttötarkoitusta. Tavoitteena on pääasiallisesti säilyttää rakennus. Sen osia saatetaan purkaa ja tontille rakentaa uusia taloja. Pohjolankatu 47:ssä sijaitsevat asuinkerrostalot suojellaan ja piha-alueiden suojelun tarve tarkistetaan. Naapuritontille Pohjolankatu 45 suunnitellaan yhtenäisen opinpolun mahdollistavaa, uutta ruotsinkielistä koulua noin 500 oppilaalle. Entinen Käpylän yhteiskoulu /Laboratorioalan koulu, Taivaskalliolla sijaitseva Onnentie 18:ssa sijaitseva opetusrakennus muutetaan asunnoiksi. Tätä pitivät sekä tilaisuuden osallistujat että Käpylä-Seura jo lähettämässään lausunnossa ylimitoitettuna ja nurinkurisena hankkeena. Miksi rakentaa uusi koulu, kun 200 metrin päässä on toimiva, suuri koulurakennus? Korttelin kokoinen asuinkerrostalokompleksi Taivaskallion kupeessa, kapean (levennystarve?) kadun varressa herätti vastustusta. Pelättiin, että tästä alkaa uusi Taivaskallion nakertaminen asuinalueeksi. Nouseehan Taivaskallion toinen reuna Panuntien varrella aina uhmakkaasti uudelleen rakennussuunnitelmiin, vaikka aluetta on pidetty jo kymmeniä vuosia suojeltuna. Liikenne asukkaiden tarvitsemine autopaikkoineen lisääntyy moninkertaiseksi omakotialueella. Se, että esittelijät lupasivat samalla tutkia alueen kävely-yhteyksien parantamista, herätti myös epäilyksiä. Tarkoittaako se sitä, että Taivaskalliolle rakennetaan uusia kävelyteitä, jotka nopeasti voidaan muuttaa autoilla ajettaviksi? Hämeentiellä parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä Kustaa Vaasan tien ja Annalantien välillä. Kadun jalankulku ja pyöräily erotetaan, sekä kadun pysäkkejä ja kadunvarren pysäköintiä järjestellään uudelleen, ja saneerataan kadun kunnallistekniikkaa. Rakentaminen tapahtuu vuonna 2021. Koululla oli asiantuntijoita kertomassa myös Tuusulanbulevardin karttakyselyn tuloksista, Koskelantien liikenneturvallisuuden parantamisesta, Koskelan varikosta sekä Pasilan ja Arabianrannan ajankohtaisista kaavahankkeista. Käpylä-Seura keskusteli hankkeista Käpylä-Seuran vuosikokous pidettiin samana iltana heti kaupungin infotilaisuuden jatkeeksi. Esitellyt hankkeet nousivat esiin ja vuosikokouksen jälkeinen hallituksen kokous päätti lähettää niistä lausunnon kaupungille. Päällimmäisiä asioita lausunnoissa (joihin pääsee tutustumaan KäpyläSeuran nettisivuilla) olivat Onnentien ja Käpylän ruotsinkielisten koulujen muutoshankkeiden ohella muun muassa Koskelantien liikenne: KäpyläSeuran hallitus ei pidä suotavana yhdenkään suojatien poistamista, koska Koskelantiestä on tullut vaarallinen läpiajoväylä ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuus väistämättä heikkenee. Jos suojateitä kuitenkin poistetaan asukkaiden vastustuksesta huolimatta, vaaditaan nopeusrajoitusta 30 km/h ja bussiliikennettä suosivat hidasteet Mäkelänkadun ja Intiankadun risteyksien läheisyyteen, koska hidasteet ovat edelleen ainoa toimiva keino ylinopeuksien hillitsemiseen. Tuusulanbulevardista keskustellessa muistutettiin, että Mäkelänkadun jatkeena heti alussa on rata, sen yli menevä silta, toimistotaloja ahtaasti ja sen jälkeen liikenneyhteyksiä eri tasoissa moneen suuntaan. Miten tämä yhdistetään puutarhakaupunkiin, pitää tutkia. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat TOIVO KOIVISTO ja EIJA TUOMELA-LEHTI hel.fi/suunnitelmat. http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto Käpylän ja sen ympäristön ajankohtaisiin liikenneja kaavoitushankkeisiin pääsi tutustumaan Uutta Keski-Helsinkiä -tapahtumassa 27. helmikuuta Käpylän peruskoulun ruokasalissa. Hankkeita esiteltiin tiiviisti noin vartin mittaisilla tietoiskuilla. Eniten keskustelua herätti suunnitelma Onnentien koulun muuttamisesta asuinrakennukseksi ja uuden ruotsinkielisen koulun rakentaminen noin 500 oppilaalle. Miksei olemassa olevaa suurta opetusrakennusta voi muuttaa ruotsinkieliseksi kouluksi, kysyttiin.
• 4 K äpylä-lehti 1.4.2020 KAUPUNKIPYÖRIÄ pääsi ajamaan tänä keväänä tavallista aikaisemmin., jo maanantaista 23.3. alkaen. Kaikki asemat eivät tosin vielä tuolloin olleet käytössä..Pyöräasemien asennustilannetta ja pyörien saatavuutta voi seurata Reittioppaassa sekä kaupunkipyöräsivuston asemakartalla. Syy tavallista aikaisempaan aloitukseen on koronavirustilanne. Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki päättivät aikaistaa pyöräpalvelun aloittamista, sillä ne totesivat, että pyörien käyttö on yksi mahdollinen keino hillitä viruksen leviämistä. HKL muiistuttaa, että kaupunkipyöräillessä kannattaa käyttää käsineitä ja huolehtia omasta käsihygieniasta. Helsingissä 242 pyöräasemaa Pyörän saa käyttöön 242 pyöräasemalta Helsingissä ja 109 Espoossa. Kaiken kaikkiaan asemia on 351 ja pyöriä noin 3 500. Asemien sijainnit ja pyörien saatavuuden näkee Reittioppaasta, jossa voi myös tehdä reittihakuja kaupunkipyörillä. Muutamien asemien paikkoja on muutettu esimerkiksi työmaasta johtuen. Kannattaa katsoa kartalta muuttuneiden asemien sijainteja Vikailmoituksen teko helpottuu Kaupunkipyöräpalvelun parantamiseksi vikailmoitusten tekemistä helpotetaan. Vikailmoituksen voi jatkossa tehdä omalla kaupunkipyöräsivulla matkahistorian yhteydessä, jolloin aseman ja pyörän tiedot tulevat ilmoitukseen automaattisesti. Omalle kaupunkipyöräsivulle pääsee kirjautumaan HSL-tunnuksella. Vikailmoituksen voi tehdä kaupunkipyöräsivustolla myös ilman kirjautumista, jolloin tulee itse syöttää aseman nimi tai pyörän numero. Koko kausi lokakuun loppuun asti maksaa 30 euroa. Päivä on viiden ja viikko kymmenen euron hintainen. Se sisältää rajattoman määrän korkeintaan 30 minuutin mittaisia matkoja ja lisämaksusta voi polkea myös pidempiä matkoja. Jos olet kaupunkipyörien ns. vanha asiakas, saat uusittua koko kauden käyttöoikeuden muutamalla klikkauksella. Sinun kannattaa kirjautua omalle kaupunkipyöräsivullesi ja käydä tarkistamassa, että maksukortin tiedot ovat kunnossa. Kaupunkipyörät.hsl.fi Korona aikaisti kaupunkipyöräkautta TAMMIKUUSSA 1930 allekirjoitti 27 naista nimensä perustamiskirjaan. Tästä sai alkunsa perinteikäs voimisteluseura Käpylän Naisvoimistelijat. Käpylä oli tuolloin vielä pieni kaupunginosa ja seura nousikin pian tärkeäksi tekijäksi kasvavalle kaupunkiyhteisölle. Voimakas muuttoliike maaseudulta ja pääkaupunkiseudun lähiöiden rakentaminen nosti seuran jäsenmäärän voimakkaaseen nousuun vuonna 1968. Pienen naisjoukon aloitteesta on vuosien varrella kasvanut merkittävä tekijä pääkaupunkiseudun voimistelukentässä. Sopivaa liikuntaa kaikenikäisille Tänä päivänä seura tunnetaan Käpylän Voimistelijoina ja se tarjoaa jokaiselle ikään ja kuntoon nähden sopivaa liikuntaa. Käpylän Voimistelijoilla on noin 20 valmentajaa ja seura toimii Käpylässä, Oulunkylässä ja Maunulassa. Liikuntaryhmiä on kaikissa ikäryhmissä lasten starttivoimistelusta senioriliikuntaan. Kilpailutoimintaan tähtäävää valmennusta seura tarjoaa joukkuevoimistelussa sekä tanssillisessa voimistelussa. Tänä päivänä, kuten alkutaipaleellakin, seuraa pyöritetään suurimmalta osin vapaaehtoisvoimin ja se on voittoa tavoittelematon yhdistys. Kuluvana vuonna Käpylän Voimistelijat täyttää kunnioittavat 90 vuotta. Seuran puheenjohtajan Susanna Pitkäsen mukaan Käpylän Voimistelijat haluaa olla seura, joka on harrastajaa lähellä: kaikille avoin, laadukas ja mahdollisimman edullinen, jotta matalan kynnyksen osallistuminen on mahdollista. ”Haluamme olla seura, jossa positiivinen liikuntaharrastus voi alkaa ja haluamme tarjota koko elämän kattavaa monipuolista liikuntaa pienistä lapsista senioreihin” Pitkänen määrittelee. Hän lähettääkin Helsingin kaupungille toiveen, että se mahdollistaisi seuroille edullisia tiloja, jotta Käpylän Voimistelijoiden tapaiset yhdistykset pystyvät jatkossakin tarjoamaan lähialueiden asukkaille mielekästä ja kohtuuhintaista toimintaa. ”Käpylän Voimistelijoiden toiminnan ydin on se, että seura haluaa tarjota jäsenilleen pyyteettömästi liikuntamahdollisuuksia ja olla näin osana varmistamassa Suomen liikunnan tulevaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Ohjaajille ja valmentajille maksamme luonnollisesti tuntien vetämisestä, mutta esimerkiksi hallituksen toiminta sekä muu operatiivinen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön.” Käpylän voimistelijoiden tarjontaan ja kilparyhmiin voi tutustua osoitteessa: https://kapylannv.sporttisaitti.com Teksti: MAYRETH WOLFF Kuvat: PETRI VILHUNEN , TONI SUOMINEN Käpylän Voimistelijat jo 90 vuotta monipuolista liikuntaa Voimistelun ilo ja elämykset” on yksi Käpylän Voimistelijoiden arvoista. Starttivoimistelu-ryhmältä ei liikunnan riemua puutu. Nasima Razmyarille Käpylä on koti APULAISPORMESTARI Nasima Razmyar on satavuotiaan Käpylän kaupunginosan juhlavuoden suojelija. Tehtävä lankesi hänelle luonnostaan Käpylän tyttönä. Olin otettu ja iloinen, kun Käpylä-Seura pyysi minua tehtävään. Se on suuri kunnia ja mieluisa tehtävä, hän sanoo. Juhlavuoden suojelu ei vaadi jatkuvaa läsnäoloa Käpylässä. Tähän mennessä apulaispormestari on avannut Käpylän rakentamista esittelevän valokuvanäyttelyn. Muu ohjelma on yhtä avoinna kuin koko elämä tällä hetkellä. Valitettavasti suojelijan valta ei ulotu korona-viruksen häätämiseen. Kukaan ei tiedä, mitkä suunnitelluista ohjelmista toteutuvat, mitkä siirretään, mitkä mahdollisesti peruutetaan kokonaan. Pääjuhlassa, sitten kun se saadaan pidetyksi, Nasima Razmyar todennäköisesti taas ainakin nähdään. Ensimmäinen oma koti Käpylässä Kun Afganistanin hallinto kaatui ja sitten myös Neuvostoliitto hajosi, ei Afganistanin suurlähettiläs Daoud Razmyar, jonka asemapaikka oli Moskova, mutta jonka alueeseen kuului myös Suomi ja muutama muu naapurimaa, uskaltanut palata Kabuliin. Hän toi perheensä 1992 Suomeen, jossa oli jo aiemmin ollut paossa maansa väkivaltaisia poliittisia mullistuksia, ja anoi turvapaikkaa. Isä sanoi tavanneensa muutaman järkevän suomalaisen. Hän uskoi tähän maahan, eikä edes miettinyt muita vaihtoehtoja, kertoo Nasima. Asuimme ensin vastaanottokeskuksessa Rovaniemellä, jossa aloitin koulun. Kun tulimme Helsinkiin, saimme ensimmäisen oman kodin Käpylästä. Kaupunki valloitti minut heti ja rakastuin Käpylään ja käpyläläisiin. Vanhempani asuvat täällä edelleen. Se on Nasimalle tärkeää. Hän iloitsee siitä, että hänen omat pienet poikansa saavat leikkiä samoilla pihoilla ja kallioilla kuin hän ja hänen 11 kuukautta nuorempi veljensä. Hyvin käpyläläinen ilonaihe siis! Nasiman Kamela-äiti, joka oli toimittaja ennen avioitumistaan, on mestarikokki, jonka ruuista lapset pääsevät nauttimaan Käpylän kodissa. Isä, joka oli ollut uudistusmielisen Afganistanin kärkihahmoja, ja jolla oli kaksi akateemista tutkintoa ja korkeita virkoja kotimaassa, ei löytänyt Suomessa työtä, jossa olisi voinut käyttää asiantuntemustaan ja laajoja tietojaan. Hänestä tuli Nasiman sparraaja ja opettaja aineissa, joita ei suomalaisessa koulussa opeteta. Isä on vankkumaton tasa-arvon ja demokratian kannattaja. Hän oli aina ehdottoman tasapuolinen, eikä suosinut veljeäni, vaikka hän oli poika. Minä olen kuitenkin se, joka lähdin hänen viitoittamalleen tielle politiikkaan ja hän on aina tukenut ja kannustanut minua, kertoo Nasima. Ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja Nasima sai kasvatuksen, jonka mukaan kaikki on mahdollista, kun vain yrittää. Niinpä hänestä tuli äärimmäisen kiltti ja yritteliäs tyttö, joka sai Hymy-tyttö-palkinnon, ja useita stipendejä. Toisten auttaminen on ollut aina Nasimalle luontaista ja tärkeää. Käpylän koulun aikana hän vapaa-ajallaan kävi auttamassa kehitysvammaisia ja Koskelan sairaalan potilaita. Lukion aikana hän työskenteli mm. Käpylän Shellillä. Hän opetteli sisulla täydellisen suomenkielen kolmannen kielen, Seuran tanssillisen voimistelun joukkueet harjoittelevat tavoitteellisesti. Kuvassa yli 20-vuotiaiden sarjassa kilpaileva Agamat-joukkue. MONILLA LAPSILLA ja nuorilla on turvallisen aikuisen tarve, sellaisen, jonka kanssa voi jutella asiasta kuin asiasta. Tänä keväänä kerättävillä lahjoitusvaroilla käynnistetään Suomessa 2021 yhteistyökumppaneiden kanssa hanke, jolla vahvistetaan vanhemmuutta. Hyviä käytäntöjä opastamalla ja lapsen ja vanhemman välistä suhdetta tukemalla ja edesauttamalla mm. yhteisellä tekemisellä keskitytään erityisesti alakouluikäisten lasten perheisiin. Perheitä autetaan myös paikallisseurakuntien diakoniatyötä tukemalla. Kehitysmaissa tuetaan vanhemmuutta Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Lahjoita netin kautta Keräys on edelleen aktiivisena netissä ja seurakunnan tiloissa. Tapahtumat, konsertit ja yhteisöruokailut on nyt pandemian takia peruttu. Ihan uusiksi meni kevään suunnitelmat. Hyvin käyntiin lähtenyt Käpylän yhteisöruokailukin jouduttiin laittamaan tauolle. Kävijöitä sekä vapaaehtoisia löytyi hyvin. Avustus kuitenkin jatkuu, ja nytkin vein juuri yhdelle perheelle ruokakassin. Laajensimme myös diakonian neuvontaja ajanvarausaikoja, jotta voimme palvella avuntarvitsijoita paremmin. Oulunkylän seurakunta on mukana muiden helsinkiläisten seurakuntien ja Helsingin kaupungin kanssa yhteisissä ruokajakopisteissä sekä Helsinki-avussa, jossa mm. myös kontaktoidaan kaupungin kaikki yli 80 vuotiaat, yhteisödiakoni Anna Handroo Oulunkylän Seurakunnasta kertoo. Yhteisvastuulle voi lahjoittaa myös suoraan: Oulunkylän seurakunnan viite 308430 Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola FI14 5000 0120 2362 28 Kiitos lahjoituksestasi! ESKO-JAAKKO LEHTI keräyspäällikkö e.j.lehti@gmail.com Yhteisvastuukeräys 2020 tukee vanhemmuutta tänä keväänä
• 5 K äpylä-Lehti 1.4.2020 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com www.kapygrilli.fi Ma Tietovisa • Ti Jamit • Ke Bingo • Pe Livemusaa • La Karaoke Avoinna su-to 10-02 pe-la 10-03 (04) R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Svenska hörnan HAR VARIT I AMSTERDAM tre veckor och under dessa tre veckor slog coronan till. Plötsligt, en vecka innan vi skulle resa tillbaka, stängdes alla caféer, barer, restauranger, museer, gallerier och kulturevenemang. Men dessutom skolor och dagisar. Vi som åkt dit mest för att underlätta dotterns och hennes mans vardagsbekymmer, av vilka många hänger ihop med förandet av dottern, vår dotterdotter alltså, till dagis och lekpark, fick träda till, vilket vi ju förstås gärna gjorde. I matbutikerna hamstrade folk toapapper och mat som om kriget stod för dörren. Och i kassakön skulle man stå med avstånd emellan. Utanför apotek bildades köer, folk släpps in bara några i taget för att hamstra smärtstillande, vad det nu skulle vara bra för, inte hjälper det ju mot coronan. I tidningen en lång artikel om köer utanför coffee shopparna, de ransonerade nämligen haschet; bara fem gram per person sålde de. Så gatuhandlarna, pusharna, tog tillfället i akt och stod utanför och delade ut lappar med sina telefonnummer. Ifall man ville köpa mera. Med bara en dryg vecka kvar hände det vi hade hoppats inte skulle hända. Både hustrun och jag fick meddelande från Finnair att de inhiberat vårt returflyg och att de tyvärr inte kunde erbjuda något alternativt flyg heller. Man uppmanades skjuta upp resan eller kräva pengarna tillbaka för den oanvända biljetten. Jag kollar Schiphols lista över avgående flyg under de närmaste dagarna och det visar sig att Finnair inhiberat vissa turer men inte alla och jag siktar in mig på ett flyg tre dagar tidigare än vi ursprungligen planerat. Men när jag ringer till Finnairs kundtjänst meddelas att på grund av coronasituationen så har de extremt långa kötider. Och kundtjänstens chat-funktion är överbelastad, vilket ju inte direkt förvånar. Jag är ju uppenbarligen inte den enda som måste boka om. I förhoppning att de flesta andra ombokare sitter i telefoneller chatkö loggar jag in på Finnairs webbplats och skriver in bokningsreferensen för den resa vi betalat för. Och sen går det mycket enklare än jag föreställt mig att boka om återresan till just det flyg jag siktat in mig på. Vi flög hem med ett Airbus A 320-plan med 174 passagerarplatser, men ombord var bara 46 passagerare, så beläggningen var 26%, dvs 74% outnyttjad kapacitet. Skönt för oss men förlustbringande för Finnair. När vi landat i Helsingfors känsdes det som att förflyttas i tid ett tjugotal år bakåt; långa köer med passkontroll för alla. Och när vi sen tog en taxi hem meddelade chauffören under färden att vi var hans första kunder för dagen – och det var tretiden på eftermiddagen! Och nu ska vi alltså hålla oss i karantän under två veckor. Kylskåp och skafferier tömde vi före resan så vi kommer naturligtvis att sitta lydigt på varsin stol och svälta ihjäl medan vi tittar på regeringens presskonferenser om coronan... BERT BJARLAND Coronan här och där OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 jossa oli taas uudet ja erilaiset kirjoitusmerkit, äidinkielensä darin ja kolmen Moskovan vuoden aikana oppimansa venäjän lisäksi. Minusta tuli jo 13-vuotiaana myös Kela-kielen asiantuntija, hän nauraa. Autoin muita maahanmuuttajia ja tietysti omaa perhettäni kaavakkeiden täyttämisessä. Olin tulkkina sairaaloissa ja haastatteluissa. Hän päätyi työskentelemään järjestöihin, muun muassa MLL:ssa ja Monika-Naisissa. Hänet valittiin Vuoden Pakolaisnaiseksi 2010. Hänestä tuli ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja vuonna 2015. Vuonna 2017 hänet valittiin Helsingin vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestariksi. Kaikki on ollut tärkeää ja ihanaa oppia, sanoo Nasima, joka on työn ohella opiskellut yhteisöpedagogin tutkinnon ja kulttuurituotannon opintoja, sekä perustanut perheen. Omaleimaisia kaupunginosia Koulusta ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista tytöille ja pojille Nasima on erityisen kiitollinen. Käpylän kirjasto oli kuin karkkikauppa. Siellä sai kuunnella ja lainata levyjä, joita muutkin luokkatoverit kuuntelivat ja pysyä muodin mukana. Pakolaisperheellä ei ollut varaa hankkia omia. Käpylän kirjasto kasvatti minua. Koen, että nykyisessä asemassani pääsen maksamaan takaisin sitä hyvää, mitä olen sieltä ja koulusta saanut. Käpylä on tietysti minulle erityisen rakas, mutta kaikki Helsingin kaupunginosat ovat omaleimaisia. Ne ovat asukkaidensa näköisiä. Käpylä on yhteisöllinen ja aktiivinen, joku on enemmän urheilullinen, jossain on paljon taidelaitoksia. Kaupungin tulee ymmärtää, millainen resurssi sen asukkaat ovat, sanoo kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Meillä ei ole huonoja asuinalueita, enkä halua vastakkainasettelua. sanoo Nasima. Kaupungin strategia lähtee siitä, että kaupunginosia tulee kehittää niiden omista lähtökohdista. Esimerkiksi taidemuseoita ei tarvita jokaiseen kaupunginosaan, mutta sosiaali-, terveysja liikuntapalvelut tulee olla niin lähellä, että niihin pääsee kävellen tai joukkoliikenteellä. Kaupunki kasvaa koko ajan ja palvelutarjonnassa on pysyttävä mukana. On järkevää miettiä, mitä palveluja ja tiloja kaupungin on taattava ja ylläpidettävä, mitä voidaan hoidaan yksityisin voimin. Yhteiskunta muuttuu koko ajan. Esimerkiksi yöpalvelujen tarve kasvaa, sanoo Nasima. Olemme juuri palkanneet uuden stadiluotsin, joka suunnittelee yöpalveluverkkoa. Yöluotsi aloittaa kuun vaihteessa. Nasiman mukaan stadiluotsit ovat saaneet hyvää palautetta. Heidän tehtävänsä asukkaiden ja yhteisöjen parissa on koettu tärkeäksi. Vapaa-ajan ja kulttuurin budjetti on pieni verrattuna moneen muuhun alaan, mutta se on tärkeä hyvinvoinnin kannalta, vakuuttaa Nasima Razmyar. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Helsingin vapaa-ajan ja kulttuurin apulaispormestari Nasima Razmyarin ensimmäinen oma koti Suomessa oli Käpylässä. Työhuone on Kauppatorin laidalla Kaupungintalossa. JOKAINEN LOPPU ON uuden alku. SurSur Designsin tarina päättyy toukokuussa 2020. Haikein sydämin ilmoitamme, että ompelimo & kangaskauppamme toiminta saatetaan loppuun toukokuun aikana. Otamme vastaan ompelutöitä normaalisti 9.5.2020 asti ja liikkeen viimeinen aukiolopäivä on 23.5.2020. Yrityksemme ei sulje oviaan vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi. Yli viiteen vuoteen on mahtunut paljon. Huikeita onnistumisia ja rankkoja haasteita. Olemme etuoikeutetusti saaneet tehdä ompelutöitä kahden viikon jonolla koko yrityksen toiminnan ajan. Olemme toteuttaneet vaateunelmia linnan juhliin, häihin, arkeen, esiintymislavoille, valmistujaisiin, wanhojen tansseihin, lehtien kansiin ja sisustushaaveita koteihin, kahviloihin ja mökeille. Mikään ei olisi ollut mahdollista ilman Teitä, uskolliset asiakkaamme. Sydämellinen kiitos jokaiselle irronneen napin ompeluttajasta aina elämänsä tärkeimmän puvun teettäjälle. Toivomme, että SurSur Designs on aina merkinnyt laatua, hyvää ja asiantuntevaa palvelua sekä paikkaa, johon on voinut saapua inspiroitumaan. Kuten sanottu: yrityksemme tarina ei kuitenkaan ole vielä ohi! Jos olet ollut tyytyväinen SurSur Designsin työhön ja tuotteisiin ja haluat osoittaa tukesi näinä pienyrittäjille hankalina aikoina, ehdit vielä hyvin tuoda ompelutyösi meille tai tulla ostoksille. Toteutamme loppuunmyynnin hallitusti ja turvallisesti palvelemalla loppuajan vain ajanvarauksella, lisää tietoa saat soittamalla 0400 604 048 tai Facebook sivuiltamme. Haikeina, mutta kiitollisina, VEERA, ELVIIRA & ELLA SurSur Designs lopettaa MYYDÄÄN Kä-Pan 50v.historiikki SÄILYTÄ KOSKETUS PALLOON 10€ kpl P. 050 463 1051
• 6 K äpylä-lehti 1.4.2020 VELOSPORT TUO PYÖRÄILYKEVÄÄN LUOKSESI! Maailma ja Velosport sen mukana on suurien haasteiden edessä, mu a sen ei pidä antaa lannistaa! Palvelemme sinua vastuullisesti myymälässä, huollossa sekä verkkokaupassa 24/7. Tarjoamme nyt myös mahdollisuuden huolla aa pyöräsi ilman lähikontaktia, varata ajan privaa ishoppailulle sekä pyörien henkilökohtaista kotiinkuljetusta. SOITA TAI TSEKKAA TARJONTAMME OSOITTEESTA: WWW.VELOSPORT.FI Osoite: Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki Puhelin: 010 321 9200 Sähköposti: info@velosport.? Aukioloajat: Ma-pe 10-18 La 10-15 ILLAT PIMENEVÄT ja tuovat mukanaan uudet kujeet ja seikkailut. Suosituin harrastus pimeinä syysiltoina on omenavarkaissa käynti. Talomme (Koskelantie 29) lähistöllä on laajat omakotialueet, joissa on hyvin hoidetut puutarhat. Artsi kehittelee jopa omenanpoimintalaitteen, joka on tehty riman pätkistä ja nivelletty siten, että se menee kasaan, mutta tarvittaessa venyy yli kahden metrin mittaan. Viimeisen nivelen jälkeen pilkistää rimojen päistä naulat, joihin omena lukitaan ja alla on vielä varmuuden vuoksi kangaspussi. Omenavarkaissa käyntiä ei yleisesti pidetä rikoksena ja sitä harrastavat melkein kaikki. Enimmäkseen se on poikien harrastus, mutta toisinaan on tyttöjäkin mukana. Joskus on porukan johtajana jopa jonkun kaverin faija. Laajimmat omenavalikoimat löytyvät Koskelan kunnalliskodin puutarhasta. Koskelantien toisella puolella on TB:n bensaasema, jonka omistajalla on kaksi skotlannin paimenkoiraa. On hiivittävä pimeässä niin hiljaa etteivät koirat herää. Huoltoaseman takaa alkaa laaja peltoaukea jossa kasvaa lähes metrin mittainen heinä ja siellä täällä on pajupensaita, joiden muodot saavat yöllä mielikuvituksen liikkeelle. Pellolla eteneminen tapahtuu fikkarin valokeilassa. Meillä on kymmenpatteriset fikkarit, joiden valokeilat yltävät usean sadan metrin päähän... ...Olemme juuri päässeet onnellisesti pellon yli herättämättä huoltoaseman koiria, kun saavumme leveän ojan reunalle. Se on avoviemäri joka tunnetaan yleisesti nimellä ”Kunniksen paskaoja”. Sen yli pitää hypätä pimeässä, mutta ilman vauhtia se ei onnistu, siilä ojan leveys on noin kaksi metriä. Kiintopisteinä toimivat valkoiset kondomit, jotka ovat takertuneet ojan reunojen risuihin, ja jotka loistavat illan pimeydessä ja heiluvat veden virtauksen tahdissa. Jos hyppy jää liian lyhyeksi ja putoaa ojaan, vajoaa nilkkojaan myöten löysään mutaan ja ylös pääseminen on työn ja tuskan takana. Ojan ylitys onnistuu tänä iltana ilman kommelluksia ja edessämme seisoo hetken päästä kunnalliskodin punamullan värinen, korkea lauta-aita. Aidan ylittäminenkin sujuu hyvin, sillä Veksin faija auttaa meidät yksitellen yli. Olemme jo kaikki onnellisesti päässeet aidan yli, kun Ville huomaa maassa suuren pyykkikorin, joka on täynnä omenia. Omenoiden päällä on lappu, jonka painoksi on laitettu kivi. Veksin faija ottaa lapun käteensä ja lukee hiljaisella äänellä: ”Arvoisat korkeasti kunnioitetut OMENASISSIT! Kunnalliskotimme ongelma on jokavuotinen omenien liikatuotanto. Olemme ilolla panneet merkille, että Te arvoisat SISSIT olette ojentaneet meille auttavan kätenne tämän ongelman ratkaisemiseksi. Ilmoittakaa vain meille sopiva aika, niin seuraavan omenaerän voitte noutaa kunnalliskodin pääportilta”. Allekirjoittajina on kaksi lääketieteen kandia: A. Hitler ja B. Mussolini. Syntyy pitkä hiljaisuus... Käry on käynyt ja käryttäjillä on pirullinen huumorintaju. Ville suuttuu ja manaa hiljaa kaikki medisiinarit alimpaan helvettiin. Me olemme kaikki vakavia, mutta Veksin faijaa rupeaa koko homma naurattamaan ja hän sanoo hiljaa: ”Eiköhän pakata kamppeet ja lähdetä kotiin”. Olemme samaa mieltä ja omenat jätämme koskemattomina pyykkikoriin. Tunnelma on täysin piloilla ja olemme alamaissa. Tunnemme jotenkin, että meidät on petetty. Myöhemmin on Ville haistavinaan koko hommassa palaneen käryä ja epäilee, että Veksin faija on ollut juonessa mukana, mutta arvoitus jää ikuisiksi ajoiksi selvittämättä... Sinä syksynä emme enää viitsi käydä omenavarkaissa ja jätämme suosiolla Kunnalliskodin painiskelemaan liikatuotanto-ongelmiensa kanssa. Omenavarkaudet ovat todellakin suosituin jokasyksyinen huvi. Omenat ovat herkullisia, mutta varsinaisena motiivina on kuitenkin jännitys. Toiminta tapahtuu säkkipimeällä tai kuutamolla ja pilvien vaeltelu öisellä taivaalla tuo siihen oman jännittävän lisämausteensa: kun kuu menee pilveen, niin äkkiä aidan yli... Juuri tässä piilee Kunnalliskodin viehätys. Kiipeäminen korkean aidan päälle ja hyppy tuntemattomaan. Koskaan ei voi olla täysin varma, mikä alhaalla odottaa: vihainen isäntä, iso susikoira tai nilkan nyrjähdys. Joka syksy liikkuu myös hurjia huhuja puutarhoihin viritetyistä ansalangoista ja väripommeista. Villeimmät tarinat kertovat isännistä, joilla on suolapanoksilla ladatut haulikot. Tämän kaiken tuhosivat meiltä Kunnalliskodin osalta herrat A. Hitler ja B. Mussolini ja se paikka sai jäädä rauhaan. AHTI LINDSTEDT Omenasissit Helsingin kaupungin kunnalliskodin ravintohuolto 1930-luvulla. Komea aita on ollut jo tuolloin. Kirjoituksessa puhutaan parikymmentä vuotta myöhemmästä ajasta. Kuva Kaupunginmuseo. Kahden olympiakylän kaupunki OLISIKO AIKA TUODA esille Käpylän olympiahistoriaa? Käpyläläinen poliisi Hannu Juvonen ja niin ikään poliisi sekä kaupunginvaltuutettu (ps.) Mika Raatikainen ovat sitä mieltä, että ainutlaatuinen kahden olympiakylän kaupunginosa ansaitsee maamerkin. Nyt kaupunginvaltuustossa on aloite valotaulusta, jossa olympiarenkaiden kruunaamana mainittaisiin sekä Kisakylä että Olympiakylä. Juvonen laati aloitteen ja Raatikainen vei esityksen eteen päin. ”Valtuustoaloite etenee aikanaan lausuntojen jälkeen kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi”, Raatikainen sanoo. ”Jätin aloitteen 26. helmikuuta kaupunginvaltuuston kokouksessa. Se sai välittömästi vaadittavat 15 valtuutetun allekirjoitusta ja asia lähti rullamaan eteen päin." Aloite kuuluu näin: ”Helsinki on maailman ainoa olympiakaupunki, johon on rakennettu kaksi eri taloryhmittymää eli olympiakylää urheilijoiden majoittumiseen – ensin Olympiakylä vuoden 1940 peruttuihin olympialaisiin Koskelantien pohjoispuolelle ja myöhemmin Kisakylä vuoden 1952 olympialaisiin Koskelantien eteläpuolelle. Molemmat ovat edelleen ulkoisesti hyvin samannäköiset kuin valmistuttuaan. Suunnitteluryhmään kuului muun muassa Alvar Aalto. Helsingin olympialaiset olivat historian ensimmäiset olympialaiset, jossa urheilijat majoitettiin tulevaan pysyvään asuntokäyttöön suunniteltuihin kerrostaloihin. Helsinki oli siis kestävän kehityksen edelläkävijä mitä olympialaisiin tulee. Kahden olympiakylän olemassaolo on jäänyt liian vähälle huomiolle ja siksi esitänkin, että Helsingin kaupunki selvittäisi, voitaisiinko sopivaan, näkyvään paikkaan esimerkiksi Koskelantien–Mäkelänkadun nurkille pystyttää kookas, näkyvä infotaulu olympiarenkaineen. Koska asia kiinnostaa myös Suomessa matkailevia ulkomaisia turisteja, info olisi hyvä saada myös muilla kuin kotimaisilla kielillä – mahdollisesti infotaulu voitaisiin toteuttaa digitekniikalla.” Talot tarpeeseen Suomi valittiin 1939 vuoden 1940 olympiakisojen isäntämaaksi, jolloin alkoi Olympiakylän rakentaminen 3000:lle miesurheilijalle. Talvisodan syttyminen keskeytti työt, jotka saatiin päätökseen sodan jälkeen. Olympiakylän tuhatkunta asuntoa helpotti suuresti pääkaupungin asuntopulaa. Vuoden 1952 olympiakisoihin oli rakennettava uutta majoituskapasiteettia. Nyt ryhdyttiin työhön Koskelantien eteläpuolella. Kisakylään valmistui tilat 4800 miesurheilijalle 14 rakennukseen. Kokonaisuuteen kuului lisäksi muun muassa Koskelantien ja Mäkelänkadun kulmassa sijainnut portti olympiarenkaineen. Kisakylän noin 550 asuntoa luovutettiin kisojen jälkeen asukkaiden käyttöön. Teksti ALICE KARLSSON Kuva: Finna.fi/Olympia-Kuva Oy KÄPYLÄN KIRJASTOYHDISTYS joutui valitettavasti samaan kurimukseen kuin kaikki muutkin yhdistykset vallitsevan korona-epidemian vuoksi: perusmaan lähiviikkojen kirjailijavierasiltoja Käpylän kirjastossa. Osa kirjailijavierailuista voidaan toivottavasti siirtää myöhemmin toteutettavaksi, harmittelee Käpylän Kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Elina Saksala . Kirjailijailtoja kaipaavat voivat katsoa YouTubesta aiempia vierailuja, sillä ne on nauhoitettu ja kirjaston nettisivuilta löydettävissä. Runoilta täytti kirjaston Noudatamme THL:n ohjeita, jonka mukaan lähikontakteja ihmisten välillä tulee välttää ja harrastuksiin menoa ei suositella. Viime kuun runoilta täytti kirjaston, yleisössä oli peräti 80 henkeä. Ilta oli onnistunut ja tunnelma tiivis, mutta riski tartunnoille oli todellinen, kertoo Saksala vakavana. Tilanne elää, joten palaamme asiaan heti kun uutta tietoa ilmenee. Nyt on joka tapauksessa itse kullakin aikaa lukea ja vaikka katsoa aiempien iltojen tallenteita omassa rauhassa. Valikoima on laaja: https://www. youtube.com/channel/UC8ADH2txRjfLKi8KeC9yfcQ Uusia käpyläläisiä kirjoja Käpyläläisiltä kirjailijoilta on ilmestynyt ja ilmestymässä useita mielenkiintoisia teoksia, kaikki eivät ole vielä kaupoissa, mutta kannattaa tutustua, kun ilmestyvät: Marjut Helminen: Pilven piirtäjä Antti Hurskainen: 22: kertomuksia syömisestä Viljami Puustinen: Veljekset Gallén Tauri Oksala: Kymppiegee ... ja paljon muita uutuuksia ja vanhuksia on saatavissa Käpylän kirjastosta, sitten, kun se taas avautuu! Kirjailijavierasillat jatkuvat heti kun se on taas turvallista meille kaikille, lupaa Elina Saksala. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylän kirjaston kirjailijavierailut ovat tauolla korona-epidemian vuoksi. Kirjailijavierailut vetävät aina kirjaston täyteen kuulijoita. Tällä hetkellä se on turvallisuusriski. Käpylän kirjastoyhdistys perui kirjailijaillat Kisakylän portti näytti vuonna 1952 tältä.
• 7 K äpylä-Lehti 1.4.2020 Helsingin Kansallinen kaupunkipuisto kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi PESE KÄTESI AINA , kun tulet ulkoa sisään, ennen ruoanlaittoa ja ruokailua, wc-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen, niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen tai kun olet tai olet saattanut koskettaa samoja pintoja kuin oireinen henkilö, neuvoo Kisakylään kuuluvan Asunto Oy Lähtökuopan hallituksen puheenjohtaja Esko-Jaakko Lehti, joka on koonnut THL:n antamien ohjeiden mukaiset ohjeet koronaepidemian varalta suuren asuintaloyhteisönsä asukkaille jaettavaksi. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Usein toistuva vesipesu voi kuitenkin aiheuttaa iho-oireita. Alkoholipitoinen desinfektioaine, jossa on glyserolia, on yleensä iholle ystävällisempää kuin vesipesu ja sillä voi korvata osan käsienpesukerroista. Jos sinulla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita, kannattaa pysytellä kotona. Jos epäilet koronavirustartuntaa, soita auttavaan puhelimeen, terveyskeskukseen, tai sairaalan päivystykseen. Koronavirustartuntaa voit epäillä, jos sinulla on kuumetta, yskää, kurkkukipua, päänsärkyä tai hengenahdistusta, sanoo Lehti. Yski tai aivasta oikein! Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi. Heitä käytetty nenäliina välittömästi roskiin! Kasvomaskin käytöstä voi olla hyötyä henkilöllä jonka oireena on yskä. Käsienpesu katkaisee tartuntareitin pinnoilta nenään, silmiin tai suuhun. Sormukset, korut ja kellot kannattaa poistaa pesun ajaksi Kastele kädet runsaalla vedellä. Ota saippuaa ja hiero kämmeniä vastakkain. Hiero kämmenselät, peukalot, sormien välit ja päät.Hiero sormia lomittain vastatusten Jatka pesua vähintään 20 sekuntia. Huuhdo kädet runsaalla vedellä. Kuivaa kätesi huolellisesti käsipyyhepaperilla ja sulje hana käsipyyhepaperilla, neuvoo Lehti. Sairaana Sairaana tai karanteenissa, varsinkin jos taloudessa on muita, joita ei haluta altistaa taudille, on hyvä kysyä tarkemmat toimintaohjeet terveydenhoitoviranomaisilta. Sairaana, oireisena tai karanteenissa on tärkeää rajoittaa taudin leviämistä myös asuinkumppaneihin ja asuinympäristöön. Yleisimmin kosketettavia pintoja tulisi desinfioida säännöllisesti. Käytä siivouksessa kertakäyttöisiä puhdistusliinoja tai eri tiloihin erillisiä siivousvälineitä ja vältä tartunnan levittämistä tiloista toiseen, ohjeistaa Lehti. Sairaana ei kannata valmistaa ruokaa toisille. Kosketustai pisaratartunnan kautta voit helposti saastuttaa ruoan ja sairastuttaa toiset. Kirjopesu 60 °C:ssa on tehokas viruksia vastaan ja sopii siten erityisesti sairaan vuodevaatteiden pesuun. Vaatteiden kohdalla pesuaine ja pesuohjeen mukainen pesu pitäisi riittää. Kädet pitää pestä tai desinfioida aina sen jälkeen kun likainen pyykki on lajiteltu ja laitettu pesuun. Wc tulee desinfioida huolellisesti, sillä ulosteessa on paljon viruksia, muistuttaa Esko-Jaakko Lehti. Puhelinpalvelussa 0295 535 535 ja chatissa saa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112. Koronavirus-epidemiassa kaikkein tärkeintä on pestä kädet HELSINGIN kansallisen kaupunkipuiston perustamista käsittelevä esiselvitysraportti ja siihen liittyvä kaupunkitaloudellisten vaikutusten arviointi ovat nyt valmistuneet ja kaupungin johtoryhmä on 27.1.2020 asiasta keskustellut. Esiselvitys on etenemässä huhtikuussa 7.4. kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn ja päätettäväksi. Asiaan liittyvät aineistot tulevat julkisiksi perjantaina 3.4.2020. Vuonna 2015 käynnistyneessä avoimessa kansalaisliikkeessä on mukana yli kahdeksankymmentä Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamista kannattavaa helsinkiläistä kaupunginosayhdistystä ja muuta yhteisöä sekä tuhansia asukkaita. Kansallinen kaupunkipuisto on arvovalinta Kansallinen kaupunkipuisto on Helsingin kaupunkistrategian mukainen konkreettinen teko arvokkaan luonnon vaalimiseksi ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Sen avulla voidaan merkittävästi vaikuttaa viherja sinialueiden ekologiseen laatuun, saavutettavuuteen ja tutkitusti tuottaa myönteisiä terveysvaikutuksia. Kaupunkistrategian tavoitetta alueellisten terveysja hyvinvointierojen kaventamisesta voidaan tutkimustietoon perustuen ja vaikuttavasti edistää varmistamalla monimuotoisen lähiluonnon saatavuus. Helsinki on kasvava suurkaupunki ja kansallisen kaupunkipuiston perustaminen on poliittisessa päätöksenteossa nyt tehtävä arvovalinta. Kyse on helsinkiläisten hyvinvoinnista ja virkistyksestä, kaupungin alueellisen eriytymisen ehkäisystä, merkittävästä matkailuvaltista, hiilinieluista ja pääkaupunki Helsingin erityislaadusta. Laaja kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa kaupungin eri osissa sijaitsevia luontoja kulttuuriympäristöarvoja ja vaalia niitä myös tulevaisuuden helsinkiläisille idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Uusi puistokokonaisuus vahvistaa Helsingin vetovoimaa luontoja kulttuuriarvoja vaalivana nykyajan suuriin haasteisiin vastaavana edelläkävijänä. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike www.kaupunkipuisto.fi posti@kaupunkipuisto.fi Tämä teksti on lyhennelmä pitkästä ja perusteellisesta kannanotosta. Pääset lukemaan koko kannanoton esimerkiksi Käpylä-Seuran nettisivulta. Lammassaari on suosittu retkeilykohde. Se tulisi olemaan osa Helsingin kansallista kaupunkipuistoa. Kuvat Toivo Koivisto PENTTI HONKANEN oli aamulla aikaisin kuvaamassa Vanhankaupunginlahdella, kun hän huomasi merikotkapariskunnan tarkkailevan itseään. Aamuaurinko oli nousemassa komean oranssina ja kotkien siluetit piirtyivät upeasti taivasta vasten. Liekö kotkilla tietoa koronaepidemiasta, kun ne kököttivät ihmisille suositellun, turvallisen matkan päässä toisistaan, eri puiden latvoissa? Merikotka pesii Lopin saaressa Merikotkapariskunta on tehnyt pesänsä Lammassaaren vieressä sijaitsevaan Lopin saareen, jossa on aiemmin tavattu harmaahaikaroita. Helsingin kaupungin mukaan merikotka on ollut sukupuuttoon kuolemassa aiemmin, mutta kanta on nyt elpymässä. Viime vuonna poikasia syntyi jo yli 500. On kuitenkin harvinaista nähdä merikotkan pesivän näin lähellä ihmisasutusta. Retkeilijät ovat antaneet citymerikotkille pesimärauhan. Merikotkatkin muistavat turvavälin Kuva Pentti Honkanen Vielä ehdit tilata Käpylä 100 viirin lipputankoosi. Viiri on 400 x 40 cm, tarkoitettu keskimäärin 9 metrin tankoihin. Voidaan ripustaa myös lyhempiin vinoon asennettuihin seinätankoihin. Kuviona vihreä käpy vaalealla pohjalla. Hinta 80 €. Viirin voit tilata sähköpostitse Pekka Haltialta, joka antaa paluupostissa maksuohjeen pekka.haltia@welho.com Tilaukset 15.04. mennessä. Tilaa Käpylä 100 viiri! Kirjoita ja anna juttutai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi
• 8 K äpylä-lehti 1.4.2020 VASTASYNTYNYT VAUVA löytyy höyrylaivan tanssisalongin flyygelin päältä, kun alus ylittää Atlanttia. Poikaa alkaa hoivata Boodman, musta merimies, kertoo Alessandro Bariccon romaani Novecento. Merimies antaa lapselle nimen Danny Boodman T. D. Lemon Novecento, sillä T. D. Lemon luki vauvan löytölaatikon päällä, Novecento puolestaan viittaa pojan syntymävuoteen 1900. Merete Mazzarella käsittelee Novecento-aihetta teoksessa Varovainen matkailija (2019), teoksen teemana mm. risteilyturismi. Maailmassa oli 1,4 miljoonaa risteilymatkustajaa 1980, mutta 2018 jo 25 miljoonaa. Ilmiöstä seuraa isoja ympäristöongelmia, paniikkiakin, jos aluksille leviää vaikka epidemioita. Silti lähtemistä on vaikea vastustaa – mistä johtunee? Risteilymaailman keskeisiltä ominaisuuksilta vaikuttaa hoivattuna oleminen ja huolettomuus. Päiväretkeltä palaava mies sanoo kaipaavansa takaisin ”kohtuun”; moni matkustaja varaa seuraavan risteilyn jo ennen nykyisen päättymistä. Takaisin Novecentoon. Miehestä, joka eleli laivassa koko ikänsä, kehkeytyi erinomainen jazzpianisti, kenties maailman paras. Erikoista oli se, ettei hän poistunut laivasta koskaan, joskin kerran sellainen mielihalu syntyi. Syytä kysyttäessä vastaus oli halu nähdä meri, vaikka Novecento oli katsellut sitä yhteen menoon 32 vuotta. Totta, mutta hän huomautti nähneensä meren aina TÄÄLTÄ, ei SIELTÄ, mikä oli eri asia kuin laivassa eläminen. Niinpä mies lähti matkaan, mutta kääntyi takaisin heti laskusillalta; muutos ja uusi näkökulma kävivät yli voimien. Novecento jäi laivaan ja kuolikin siellä, itse asiassa päivänä, jona laiva romutettiin. Merete Mazzarella pohtii, mikä risteilyturistissa saa aikaan halun nähdä oma laiva myös ilmasta (toteutumiskelpoinen haave, helikopterilentoja kun on tarjolla). Ehkä laiva halutaan nähdä SIELTÄ? Tai jos ihminen yksinkertaisesti tarvitsee tuoreita näkökulmia, mutta karsastaa niitä samalla. Niin tai näin, laiva on Novecentolle koti ja kotimaa. Entä meidän sijaintimme universumissa: Käpylä, Suomi, Eurooppa, Tellus? Ja kaikki 7,7 miljardia ihmistä seilaamassa Linnunradalla Maapallon kyydissä 240 kilometriä sekunnissa. Tellus, kotimme, on avaruuslaiva. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Kotimaan laiva Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Varaston tyhjennysmyynti putkiremontin alta 30-70-luvun huonekaluja Yhdeksän vuosikymmentä Käpylän Kuntoa VOIMISTELUJA URHEILUSEURA Käpylän Kunto on 90 vuoden aikana liikuttanut satoja käpyläläisiä. Se on kokenut taipaleensa aikana niin yläkuin alamäkiäkin sekä osallistujien määrässä että taloudellisessa tilanteessaankin. Pienen seuran ongelmia ovat tehtävien kasautuminen samoille henkilöille sekä huono taloudellinen tilanne. Nämä ongelmat ovat olleet arkipäivä myös Käpylän Kunnolle. Loppuvuodesta 1929 joukko käpyläläisiä sai ajatuksen perustaa voimisteluja urheiluseuran, joka kuuluisi Työväen Urheiluliittoon. Seuran perustava kokous pidettiin yli kolmenkymmenen hengen voimin 22.12.1929. Käpylä sai näin joululahjaksi uuden urheiluseuran. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Unto Siivonen. Hiihto, yleisurheilu ja voimistelu Ensimmäiset Käpylän Kunnon lajit olivat hiihto, yleisurheilu ja voimistelu. Seuraavana keväänä tulivat mukaan vielä palloilulajit, voimailu ja naistoiminta. Olipa lajien joukossa nyrkkeilykin, mutta se lopahti heti alkuunsa taloudellisiin vaikeuksiin. Voimisteluharjoitukset olivat Käpylän VPK:n talolla (Vuoritalo). Sali ei ollut voimisteluun sovelias, sillä se oli kylmä ja pieni. Epämukavuutta lisäsi se, että voimistelijat joutuivat itse huolehtimaan lämmityksestä. Kun voimistelijoiden määrä lisääntyi, saatiin vihdoin harjoitustilat Käpylän kansakoulusta. Salin saaminen ei ollut itsestäänselvyys. Koulun johtokunta ei innostunut rahatoimikamarin myönteisestä päätöksestä, vaan johtokunta sai tehdä monta anomusta koulun johtokunnalle ennen kuin lupa saatiin. Sen jälkeen koulut ovatkin olleet seuramme talvikauden harjoituspaikkoina ja ovat edelleenkin. Yleisurheilu sekä jalkapallo ja pesäpallo kärsivät kentän puutteesta. Seura ehdotti kaupunginhallitukselle, että raviradalle rakennettaisiin jalkapallokenttä. Ehdotus hylättiin, mutta kentät rakennettiin 1940-luvun lopulla Käpylän Kunnon ehdotuksen mukaisesti. Jalkapalloilu seuran lajina päättyi vuonna 1946, mutta samaan aikaan innostuttiin jääpallosta. Jääkiekko tuli seuran lajiksi 1950-luvun alussa ja jääpalloilu hiipui. Innostus jääkiekkoiluun oli valtavaa ja jo seuraavana vuonna joukkue pelasi Suomisarjassa. Parin vuoden jälkeen putoaminen alempaan sarjaan lopetti innostuksen, mutta suurin syy lienee kuitenkin ollut huono taloudellinen tilanne. Lentopalloilu aloitettiin olympiavuonna 1952 ja se olikin vuosia seuran vahvimpia lajeja. Pesäpallon harrastaminen taantui sodan myötä. Uusia innokkaita pelaajia löytyi 1960-luvulla, mutta pian lajin harrastaminen sammui kokonaan. Lasten lystit. 40-LUVUN ALKUPUOLELLA Olympiakylän itäosaan valmistui kaksi kerrostaloa, jonka kummankin osoitteeksi tuli Joukolantie 3. Niitä kutsuttiin yläja alakolmosiksi, koska ne sijaitsivat rinteessä. Talojen välissä oli piha, joten sillä ei ollut väliä kummassa talossa asui, leikkikaverit olivat yhteisiä. Käpylän juhlavuoden vuoksi olisin halunnut tutkia tarkemmin, keitä kaikkia lapsuuteni kotitaloon päätyi vuosikymmenien aikana asumaan, mutta tietosuojalaki ja yksityisyydensuoja ja mitä niitä onkaan, ovat aiheuttaneet sen, ettei enää ole vanhoja talonkirjoja tutkittavaksi. Jo on historian kirjoittaminen tehty vaikeaksi! Ajatelkaa, jos kukaan ei tietäisi, missä on Aleksis Kiven kuolinmökki, Elias Lönnrothin tupa, Sibeliuksen Ainola! Onneksi ketään niin kuuluisaa ei Joukkiksella asunut. Silti olen lapsuudenystäväni Riitan kanssa onnistunut kokoamaan jonkinlaisen listan. Ensimmäiseksi matkalla maineeseen lähti A-rapusta Tähtisen perheen poika. Vuonna 1954 hän matkusti Intiaan pelkkä menolippu taskussaan tutkiakseen gandhilaista filosofiaa. Hänestä tuli sittemmin sen alan merkittävin asiantuntija Suomessa ja yliopiston opettaja. Hänen äitinsä oli tunnettu paitsi runonlausujana myös lausunnan opettajana. Toinenkin lausuntataiteilija asui jonkin aikaa taloyhtiössä. Kun rouva Tanttu palasi kotiin ensimmäisestä voittoisasta lausuntaillastaan, kaikki talon naiset olivat kadulla odottamassa kukkavihkojen kanssa. Sen sijaan Hollywoodin mykkäfilmeissäkin esiintynyt näyttelijä Anni Harju piti menneisyytensä salassa. Palattuaan Suomeen hän käytti hyväkseen Amerikan oppejaan ja toimi 40ja 50-luvuilla hengitysopettajana astmaatikoille. Käpylän oma aluelääkäri Harald Blomberg lähetti hänelle aina potilaitaan. Neiti Harju opetti myös pianonsoittoa muun muassa B-portaan Haaparinteen perheen kuopukselle. Ilman sitä taitoa olisi saattanut jäädä syntymättä kokonainen kuuluisa kaustislainen Järvelän musiikkiperhe. Onneksi Mauno Järvelä vei Joukkiksen hiekkalaatikolla kasvaneen Maritin mukanaan. Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa vilahtelee C-portaassa asuneen Schubackin perheen isä. Muuan Ruotsalaisen teatterikoulun opettaja asui C portaan ylimmässä kerroksessa ja häntä vastapäätä Paavo Koli perheineen. Hänestä tuli myöhemmin Tampereen Yliopiston rehtori. Kolmannen kerroksen merikapteeni Granqvistista tuli myöhemmin Kotkan satamakapteeni. Heidän alapuolellaan asui Kumpulassa metalliverstasta pitänyt Olavi Koivurinta, jonka pajassa valmistuivat riipukset ja rintarossit Kalevalakorulle. Joukolantien kaksi kolmosta
• 9 K äpylä-Lehti 1.4.2020 Oulunkylän kuntoutuskeskus on hankkinut ensimmäisenä koko eteläisemmässä Suomessa käyttöönsä Lokomat-kävelyrobotin sekä muuta robotiikkaa ja teknologiaa kuntoutuksen tueksi. OULUNKYLÄN kuntoutuskeskus on monipuolisten kuntoutuspalvelujen tuottaja ja kehittäjä. Se tarjoaa vaativaa kuntoutusta erilaisten sairauksien, vammojen ja leikkausten jälkeen, ja näitä kuntoutusjaksoja on reilusti yli 1 000 vuodessa. Lisäksi se tarjoaa muita monipuolisia toimintaja työkykyä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä kuntoutuspalveluja. Juuri hankittu Lokomat-kävelyrobotti mahdollistaa erityisesti neurologisten potilaiden tehokkaan kävelykuntoutuksen. Tutkimusnäyttö osoittaa, että Lokomat-kävelyrobotilla harjoittelu on sekä kustannusvaikuttavaa että kuntoutujien elämänlaatua parantavaa. Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä, ja näistä arvion mukaan lähes 7 000 kuntoutujaa hyötyisi robottiavusteisesta kävelykuntoutuksesta. Tämän lisäksi monet muut neurologisista vammoista ja sairauksista kuntoutuvat hyötyvät robotin käytöst Oikeat mallit kävelyyn Lokomat-kävelyrobotilla harjoittelu voidaan aloittaa hyvin aikaisessa vaiheessa kuntoutumista, heti kun kuntoutuja kykenee istumaan. Robotiikka mahdollistaa alusta saakka kävelyn oikeat liikemallit ja suuret toistomäärät. Näin harjoittelu on moninkertaisesti tehokkaampaa tavalliseen kävelyharjoitteluun verrattuna. Lokomatin mahdollistaman pystyasennon ja liikkeen avulla saadaan paljon muitakin terveyshyötyjä kuten lihasjäykkyyden vähentymistä ja hengityksen helpottumista. Lokomatilla harjoittelusta on saatu Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa hyviä kokemuksia ja tuloksia. Kävelyrobottia on hyödynnetty sekä ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa että avokuntoutuksessa. Kuntoutujat ovat olleet erittäin motivoituneita harjoitteluun ja tyytyväisiä kuntoutustuloksiin. Harjoittelun vaikutukset näkyvät kuntoutujien arjessa sujuvan kävelyn ja liikkumisen lisäksi muun muassa kohonneena mielialana ja kipujen helpottumisena. Kävelyä voi harjoitella Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa myös robotiikkaa hyödyntävän Andagopainokevennysjärjestelmän avulla. Se on kuntoutujan tahdissa liikkuva laite, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka pystyvät seisomaan itsenäisesti, mutta tarvitsevat vielä tukea ja apua kävelyn harjoittamiseen. Laitteen avulla voidaan tehdä turvallisesti myös erilaisia toiminnallisia harjoituksia (mm. tasapaino). Lokomat-harjoittelusta Andagoon siirtyminen mahdollistaa kävelykuntoutuksen etenemisen. Robotiikan käyttöön koulutetut terapeutit osaavat valita sopivan harjoittelumuodon ja suunnittelevat kuntoutuksen tavoitteellisen etenemisen yhdessä kuntoutujan kanssa. Pelimaailma avuksi Yläraajojen tehokkaan toiminnallisen harjoittelun apuna voidaan käyttää Armeo Senso -harjoittelulaitetta, joka soveltuu neurologisille kuntoutujille, tukija liikuntaelinsairauksista kuntoutuville sekä ikäihmisten kuntoutukseen. Armeo Sensolla harjoittelu sujuu kuin huomaamatta pelimaailman avulla. Kuntoutusteknologia ja robotiikka ovat tuoneet Oulunkylän kuntoutuskeskuksen fysioja toimintaterapeuteille uusia työkaluja ja intoa työhön. Laitteiden avulla kuntoutumista saadaan tehostettua ja tulokset näkyvät nopeasti. Kävelyrobotiikka myös vähentää fysioterapiaresurssien tarvetta, koska avustajana toisen fysioterapeutin sijaan on robotti. Näin resurssit saadaan tehokkaammin useampien kuntoutujien käyttöön. Oulunkylänkylän kuntoutuskeskus on käynnistämässä tutkimusja kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on selvittää robotisoidun kävelykuntoutuksen hyöty eli vaikutukset avh-kuntoutujien kävelyyn, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Lisätietoja www.okks.fi Kävelyrobotin avulla takaisin jaloilleen Yhdeksän vuosikymmentä Käpylän Kuntoa Naisjaosto Käpylän Kunnon toiminta oli aluksi vireää. Naisjaostokin perustettiin jo seuran varhaisessa vaiheessa. Jaosto keskittyi lähinnä voimisteluun. Talvisota katkaisi voimisteluharjoitukset; silloin naiset keskittyivät kutomaan lapasia ja sukkia rintamalle. Vuosien saatossa naisten harrastukset eivät rajoittuneet vain voimisteluun. He harrastivat myös hiihtoa, yleisurheilua sekä lentoja pesäpalloa. Torstaitansseissa Käpylän työväentalolla Kunnon naiset pyörittivät ravintolaa ja hankkivat näin varoja seuralle kolmen vuoden ajan. Heidän käsissään oli myös hiihtomajan tarjoilut. Vuonna 1935 perustettiin myös tyttöosasto, joka oli aktiivinen voimistelussa, leikeissä ja askartelussa. Nuorten itsenäinen toiminta alkoi jo vuonna 1933, jolloin lajeiksi otettiin hiihto, yleisurheilu ja voimistelu. Nuorille järjestettiin myös erilaisia retkiä. Nuorten jaosto järjesti ensimmäiset piirin hiihtomestaruuskilpailut vuonna 1937 erinomaisella menestyksellä. Nuoret suorittivat voimisteluja urheilumerkkejä, joten voimistelusalit täyttyivät innostuneista tytöistä ja pojista. Osallistuivatpa nuoret henkisiin kilpailuihinkin. Sota sotki kuviot Vuonna 1935 seura sai vuokrata majan Vantaan rannalta. Majan kahvilan pyörittämisestä saatiin kipeästi tarvittavia varoja seuran toimintaan. Majasta seura joutui valitettavasti luopumaan jo kolmen vuoden jälkeen, kun sota alkoi ja seuran toiminta luonnollisesti hiipui. Muutamat seuran jäsenet kaatuivat sotatantereille, jotkut haavoittuivat. Sodan jälkeen seuran toiminta kuitenkin taas piristyi. Mäenlaskukin tuli mukaan kuvioihin. Koko 1940-luku oli hiihdon kulta-aikaa. Kunto oli Helsingin vahvin hiihtoseura. Taloudellista tilannetta kohensivat torstaitanssit työväentalolla. Samaan aikaan hiihtäjät vaativat omaa majaa. Seura sai vuokrattua tontin Pikkukosken ääreltä, ja osti kaksi parakkia armeijalta. Majan ympäristöstä tuli hiihtäjille tärkeä harjoitusja kilpailupaikka. Kesäisin majalla järjestettiin leirejä nuorille. Talvisin pidettiin kahvilaa ja otettiin vastaan kansanhiihtosuorituksia. Näin saatiin seuralle sen kipeästi tarvitsemaa talouden kohentumista. 1950-luvun lopulla Käpylän työväentalon tilat vuokrattiin filmiyhtiölle, jonka seurauksena torstaitansseista oli pakko luopua. Pöytätenniksen pelaajien harjoitustilat menivät saman tien. Vaikka seuran pelaajat olivat piirin parhaita pöytätenniksessä, laji jouduttiin harjoitustilojen puuttumisen takia lopettamaan. Erilaisten poliittisten riitojen takia seurasta erosi iso joukko aktiveja. Tämän jälkeen seura ei kasvanut suurseuraksi, vaikkakin naiset ja tytöt voimistelivat sekä pojat pelasivat koripalloa piirisarjassa. Valmentajien puutteessa kehitys ei kulkenut toivottuun suuntaan. Koripalloilu lopetettiin vuosikymmenen lopulla, mutta elvyteltiin uudelleen 1970-luvun lopulla ja 1980-luku oli koripallomenestyksen parasta aikaa nuorten sarjoissa. Nuorisourheilu piristyi Nuorisourheilu piristyi muutenkin1970-luvun alussa. Koripallon lisäksi yleisurheilun suosio nousi merkittävästi. Yleisurheilussa nuoret saavuttivat useita piirimestaruuksia. Lisäksi kävimme useita seura-otteluita 1950-ja 1960-luvun tapaan. Muita vuosikymmenen lajeja olivat lentopallo, hiihto ja kuntoliikunta. Tällöin myös kaupunki tuli talousasioissa hieman vastaan. Valmentajien ja vetäjien puutteen takia siirtyivät koripalloilijat ja yleisurheilijat muihin seuroihin. Senjälkeen olemme toiminnassa tähdänneet koko perheen yhteiseen liikuntaan. 1990-luvun jälkeen varsinainen kilpailutoiminta seurassa vähentyi. Lapsille ja nuorille on järjestetty "sisähyppykilpailuja” ja kolmiotteluita syksyisin. Lasten lystit 3 – 7 –vuotiaille aloitettiin 1990-luvun lopulla ja lystit jatkuvat edelleenkin maanantaisin Käpylän ala-asteen koululla. Lapsia pyritään perehdyttämään eri palloilulajeihin, voimisteluun lähinnä koordinointikykyä parantaen. Lentopalloa naiset ja miehet harrastavat kuntoilumielessä torstaisin Käpylän ala-asteen koululla. Syksyllä pyritään tekemään ns. syysretki johonkin urheiluopistoon tai vastaavaan. Esimerkiksi Kisakeskuksen urheiluopistolla olemme käyneet jo 1960-luvulta alkaen sen jylhissä maisemissa. Nykyään seuran toiminta jatkuu kunto-ja harrastustoimintana. Nuoret käyvät maanantaisin salilla, jossa heille opetetaan eri lajien perustekniikkaa, kuten koripallon, lentopallon alkeita sekä erilaista voimistelua ja venettelyä. Lisäksi naiset ja miehet pelaavat harrstusmielessä lentopalloa. Kuntoilua harrastetaan myös keväisin ja syksyisin keppikävelyn muodossa. Teksti KEIJO NYSTRÖM Kuva Lähteet: Asta Korven kirjoittama Käpylän Kunnon 80-vuotistaival Käpylä-lehdessä Keijo Nyströmin kirjoittama yhteenveto Käpylän Kunnon 60-vuotisesta toiminnasta Keijo Nyströmin kirjoittama viimeiset tapahtumat viimeisiltä vuosikymmeniltä. Lokomat-kävelyrobotti mahdollistaa erityisesti neurologisten potilaiden tehokkaan kävelykuntoutuksen.Robotiikka mahdollistaa alusta saakka kävelyn oikeat liikemallit ja suuret toistomäärät. Lokomatin mahdollistaman pystyasennon ja liikkeen avulla saadaan paljon muitakin terveyshyötyjä kuten lihasjäykkyyden vähentymistä ja hengityksen helpottumista. Käpylän Kunnon lentisporukka vuodelta 2018. Käpylän yhteiskoulun Ladyksi kutsuttu maisteri Arajoki, omisti kaksi huoneistoa. Toiseen muutti hänen tyttärensä Iris, kun hän meni naimisiin Kalervo Siikalan kanssa. Viimeksi mainittua nähtiin asiantuntijan roolissa usein televisiossa. Ei kuitenkaan niin usein kuin uutistenlukija Pertti Salolaista, joka muutti taloon nuorikkonsa kanssa 60-luvun alussa. Yhteiskunnan arvostetuimpiin jäseniin kuului A-portaassa asunut oikeusasiamies Jakob Söderman. Mutta käpyläläisten parhaiten tuntema joukkislainen oli Korvelan Olli, joka turmeli nuorison musiikkimaun myymällä urheiluliikkeessään äänilevyjä. Nekin, joilla ei ollut kotona omaa levaria, saivat käydä opettajain talon päädyssä sijaitsevassa liikkeessä kuuntelemassa rockia ja Umberto Marcatoa. Kun Käpylään saatiin musiikkiopisto, alkoi Väreen viisilapsisen perheen nuorimmainen Anni opiskella siellä. Hänestä tulikin ammattimuusikko Turun kaupunginorkesteriin. Yläkolmosen tunnetuin asukas oli tietysti keksijä Valio Hytönen, jonka hienomekaanikon verstas vei pihan puolelta useita tiloja. Valio mm kehitti koneen Samarinia sisältävien annospussien pakkaamiseksi. Kokeiluvaiheessa ei kuplivaa juomaa puuttunut kuumana kesäpäivänä talon nuorisolta. Ja lopuksi mainittakoon, että Helsingin suosituimmaksi taksinkuljettajaksi valittiin Martti Vuorio Aportaasta. Hänen vanhimmasta pojastaan Simosta tuli Uudenkaupungin autotehtaalle insinööri, jota voidaan kutsua Petroli-Saabin isäksi. Joukolantie 3:n lapsilaumasta on ilmeisesti tullut myös kaksi dekkarikirjailijaa. Ilkka Kontulan arvellaan asuneen talossa jonkun aikaa. Mutta tämän jutun kirjoittaja on jopa sijoittanut taloon dekkariensa tapahtumia. ATA HAUTAMÄKI kirjailija Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti
• Virasto: Teinintie 10, ma–ti, to klo 9–12, ke klo 13–16. p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. PÄÄSIÄISEN AJAN JUMALANPALVELUKSET LÖYDÄT YOUTUBE-KANAVALTA: Oulunkylän seurakunta KATSO: IHMINEN! Joh. 19:5 Kristus, kulje kanssamme kohti uutta. Anna askeleidemme olla sinun askeleitasi. Käsiemme sinun käsiäsi. Sinä kannoit kuormamme, auta meitä kannattelemaan toisiamme. Sinulta vietiin kerran kaikki – ole lähellä meitä, jotka olemme joutuneet luopumaan. Kristus, kulje kanssamme kohti uutta. Tule meitä vastaan naapurissa, apua antavassa ja tarvitsevassa. Sinun kasvosi ovat ostarin nuoren kasvot, bussikuskin kasvot, opettajan ja hoitajan kasvot. Minun kasvoni. Lähetä meidät toimimaan sinun käsinäsi. Näkemään ihminen. Kristus, kulje kanssamme kohti uutta, jota emme vielä tunne. Lohduta surevia, rohkaise arkoja. Luotamme hyvyyden voimaan. Aamen.
• 11 K äpylä-Lehti 1.4.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Takaikkuna KOHTUUHINTAISTEN asuntojen puute suurissa kaupungeissa on ikuisuusongelma kaikkialla maailmassa. Tämän vuoden matkallani eteläiseen Afrikkaan tutustuin muutaman kaupungin asuntopulaan. Kapkaupungin ja Windhoekin slummielämä noudatti samaa kaavaa: vanhat köyhien kaupunginosat kasvavat koko ajan, vaikka uusia asuntoja rakennetaan paljon ja vanhoja parannellaan. Maaseudulta siirtyy vahva virta työja toimeentulomahdollisuuksien äärelle niin paljon kuin elintilaa löytyy. Khayelitshan tosislummi Kapkaupungin lentokentän ja False Bayn upean hiekkarannan välillä on jo yli 40 km2. Asukkaita on noin puoli miljoonaa, työttömyys lähes 40% ja normaali tulotaso alle 200 euroa kuussa. Khayelitsha näkyy kasvavan hallitsemattomasti, sillä rantadyynien rinteillä pahvitai peltihökkelit kirjaimellisesti valuvat kohti valtamerta. Melkein kaikki asukkaat ovat mustia. Värillisillä on edelleen Etelä-Afrikassa omat alueensa niin kuin valkoisillakin. Koko Kapkaupungissa on nykyisin n. 4,8 miljoonaa asukasta, kun v. 1996 kaupunki tilastoi noin 2,6 miljoonaa. Namibian pääkaupungin Windhoekin Katuturan mustien asuinalueella näkyy sama kehitys. Vanhat hökkelialueet ovat kohentuneet paljon ja uudisrakennusalueita on eri puolilla. Asutaan taloissa tai rakennetaan tiilitaloa peltihökkelin seinään kiinni ja asutaan molemmissa. Uutta peltiseinäslummia syntyy vauhdilla Goreangabin, Havanan ja Otjomuisen pohjoisille reunoille. Myös Walvis Bayn ja Swakopmundin slummit kasvavat aivan samalla tavalla. Grynderien perustamat nättien pienten asuintalojen rykelmät ovat liian kalliita maalta tuleville. He asustelevat sukulaisten ja tuttavien nurkissa kunnes rakentavat oman hökkelin johonkin. Luvalla tai ilman lupaa. Namibia on ollut 21.3.2020 itsenäisenä kolme vuosikymmentä. Siellä tilannetta on yritetty hoitaa luovuttamalla kaupunkimaata rakennusfirmoille, jotka kyllä rakentavat taloja, mutta vain parempituloisten ulottuville. Ei näytä siltä, että mikään tämäntapainen koskaan riittäisi ratkaisemaan ongelmaa. Namibiassa on kaksikin suurta suosiota saavuttanutta nuorten maaliikettä. Melko samanlaisin ohjelmin ne vaativat valtiota ja kaupunkeja luovuttamaan kunnallistekniikalla varustettuja tontteja edullisesti ennen kaikkea yksityisille kansalaisille, ei vain gryndereille. Tontin saaneet rakentaisivat asuntoja omien tarpeidensa mukaan, ilman tukia. Naapurimaa Botswana on ratkaissut asunto-ongelmat tällä tavalla Gaboronessa. Slummeja ei päästetty syntymään. Ihmisvirtaa maalta kaupunkeihin ei ole kyetty tukahduttamaan Suomessa eikä muuallakaan. Kaupunkeihin muuttavien asema sen sijaan on kyetty turvaamaan monissa maissa. Kyse on jälleen poliittisesta tahdosta. PEKKA PELTOLA valtiotieteen tohtori Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus 20 v. Suurten kaupunkien ikuinen asuntopula Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 • Pintaremontit/korjaukset/huonekalujen tai kalusteiden kokoaminen ja kiinnittäminen seinään alkaen 28€/tunti tai sopimuksen mukaan. Muut kotipalvelut/kotiapu kuten digiapu alkaen 28€/tunti. • Pesulapalvelut paikan päällä Kärcherin painehuuhtelulaitteella ja pesuaineella, ei matkakuluja Esim: Sohvat 2-8 istuttavat 95€ 250€ sis. 24% ALV Esim: Matot 1-6 kpl 60€ 250€ sis. 24% ALV Suomalainen Maununnevalla toimiva yksityisyritys. Palveluista kotitalousvähennys. YHTEYSTIEDOT: Puhelin: 040-254 0027 | markunmonialapalvelu@gmail.com https://sites.google.com/view/markun-monialapalvelu OIKAISU EDELLISESSÄ LEHDESSÄMME olleeseen juttuun Runoryhmästä oli pujahtanut virhe. Runo Tanssiva karhu on Marja-Leena Mikkolan kirjoittama, ei Aulikki Oksasen, jonka täten korjaamme. MARJA HAKOLA tai • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi
• Italiaiset Oikoksen perinteiset koristemaalit, stucco -marmoripinnoite ja hiertopinnoitteet Kirjovärit Oy Suomi Läkkisepäntie 22 00620 Helsinki Puh. 020 780 9696 info@kirjovarit.fi www.kirjovarit.fi Kaikki Oikos-tuotteet ovat hajuttomia, myrkyttömiä, syttymättömiä, ihmiselle vaarattomia ja ympäristöystävällisiä. ? Raffaello Decor Stucco Koristeellinen, hienostunut ja upeaa marmorista pintaa muistuttava kalkkikitti. ? Raffaello Madreperlato Perinteiseen Stucco-pintaan uudenlaista arvokkuutta antava helmiäispinnoite. Tilojen valoisuusvaikutelma lisääntyy, ja kultaiset heijastukset vaihtelevat, riippuen Raffaellon Stuccon pohjaväreistä ja helmiäispinnoitteen laajasta väripaletista. ? Travertino Romano Hiertopinnoite hiekasta, marmorijauheesta ja kalkkikitistä, jolla saat aikaan saman esteettisen vaikutelman kuin roomalaisessa marmorissa. ? Ottocento Helmiäispinnoite, joka saa aikaan antiikkisen ja sateenkaarimaisen sametin vaikutelman. ? Veldecor Vesihöyryä läpäisevä, vettä hylkivä antiikkimaista koristepintaa mukaileva korkealaatuinen lasuuri sisäja ulkotiloihin. Italiaiset Oikoksen perinteiset koristemaalit, stucco -marmoripinnoite ja hiertopinnoitteet JRRauta PALVELEVA RAUTAKAUPPA Kevään pihojen kunnostukseen Terassipesuri kotiin/ taloyhtiöön • lapiot • haravat • mullat • hakkeet • jätesäkit (30L-240L) Meiltä järjestyy myös toimitus sopimuksen mukaan Vuokraamme myös tekstiilipesuria/painehuuhtelulaitetta 35 € vuorokausi 45 € viikonloppu • matot • sohvat • tuolit HUIPPUTARJOUS NILFISK C 125.7-6 PAD X-TRA Runsailla lisävarusteilla! NYT 149 € (norm. 239,00€) Pakilantie 14, 00630 HELSINKI | jr-rauta.fi jouni@jr-rauta.fi | 0500 477 229 | 09 754 4089 Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan demarien puheenjohtaja, HSL:n tarkastuslautakunnan jäsen. Ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja. Mukana STTK:n Pato aluetoiminnassa ja 3+1 ryhmässä. Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen. • Myös pienillä ostoksilla pitäisi kuukaudessa saada etuja. Kaikille ainakin paketti kahvia! • Tuotekohtaisia etuja ja tarjouksia kuukausittain jokaiselle asiakasomistajalle • HOK-Elannosta Suomen paras työpaikka! • Ruoan kotimaisuusaste nousuun erilaisilla bonuskannustimilla #luottamusmiesauvinen 9 Parempien jäsenetujen puolesta 26.3.-6.4.2020 ÄÄNESTÄ HOK-ELANNON VAALEISSA www.petteriauvinen.fi PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S Untuva takit -15% T A R JO U S 10 (Vesipesu) Kiinteistömaailma Oulunkylä 010 622 3930, Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Hei , olen Kilpeläisen Markku, Oulunkylän Kiinteistömaailman omistaja. Käpylä-lehti soitti minulle, ja kertoi monen ilmoittajan peruneen ilmoituksensa nyt korona-aikaan. Helppoa ei kenelläkään ole juuri nyt, mutta halusimme osoittaa tukemme alueemme lehdelle tämän ilmoituksen avulla. Samalla terveiset kaikille muille alueen yrittäjille: yritetään tukea toisiamme siinä missä pystytään. Iso kiitos myös alueen ruokakaupoille, jotka toimivat esimerkillisesti auttaen riskiryhmiä ja meitä kaikkia. Koti on välttämätön ihmiselle, ja sen merkitys korostuu tällaisena aikana. Siksi koteja myydään ja ostetaan nytkin, tosin olemme vähentäneet fyysiset ihmiskontaktit minimiin ja keskittyneet mahtaviin digimahdollisuuksiimme (digikotikäynti, videoesittelyt, digikaupat), joita ketjussamme on pitkään alan markkinajohtajan asenteella rakennettu. Olemme siis tehneet hienon digiloikan, ja olen ylpeä tiimistäni, joka on lyhyessä ajassa omaksunut ihan uudenlaisen tavan tehdä töitä. Siltavoudintien toimistomme on auki päivisin 10-14, mutta toivomme, että vain välttämättömät asiat hoidetaan siellä. Sen sijaan, palvelemme teitä mielellämme puhelimitse, numerossa 010 622 3930. Soita meille, jos asuntoasiat mietityttävät nyt nopeasti muuttuvassa maailmassa. Autamme parhaamme mukaan. T. Markku Kilpeläinen, Oulunkylän Kiinteistömaailma Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Maire Alenius LKV 050 366 9136 Pekka Malinen markkinointipääll. 050 386 6656 Hanna Nikander stailaaja, myyntineuvottelija 045 2710 270 Pääsiäisen vahvaa viestiä haluamme Paavalin seurakunnassa kertoa ja vierittää tarvittavia kiviä kontoltasi. Koronavirustilanteen myötä olemme kohdattavissa erityisesti puhelimitse: Päivystävä pappi (p. 0923405402) vastaa puheluusi päivittäin klo 9-21. Diakoneille voit jättää soittopyynnön numeroon 0504339846. Jumalanpalveluksia striimataan Paavalin seurakunnan facebook-sivulle seuraavina aikoina: 5.4. Palmusunnuntai klo 10, 6.-8.4. pääsiäisviikon hartaudet klo 18 9.4. kiirastorstain messu klo 19 10.4. pitkäperjantain hartaus klo 10 sekä Kristuksen kuolinhetken musiikki klo 15 11.4. pääsiäisyön messu klo 23 12.4. pääsiäisaamun jumalanpalvelus klo 10 13.4. 2. pääsiäispäivän hartaus klo 17 Kivi on pois! Paavalin seurakunta ja Paavalinkirkko facebook/paavalinseurakunta www.helsingiseurakunnat.fi/paavali Hyvää ja siunattua pääsiäistä sinulle