Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 3 julkaisija Käpylä-Seura ry. 7.4.2021 70. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Noutolounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Tervetuloa niin uudet kuin vanhat asiakkaat Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Kuva Eija Tuomela-Lehti Luonnontiedelukio muuttaa Kumpulaan Helsingin kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa vuokrata Luonnontiedelukiolle uudet tilat Kumpulan kampukselle rakennettavasta puisesta uudistalosta. Käpylässä, niin sanotussa Paragonin talossa sijaitseva luonnontiedelukio muuttaa Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteyteen Kumpulaan vuoden 2023 aikana. Lukion lisäksi Mäkelänkatu 84:ssä ovat myös muun muassa Stadin Osaamiskeskus ja Lundian näyttely-myymälä. Pyörät alkaen 90 € Lastenpyör ät alkaen 40 €
Mu Bunyoni Miks leivo lennät Suomehen? 7.4.2021 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 70. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Miks leivo lennät Suomehen / niin varhain kevähällä / Et viihdy, lintu riemuinen / Sä maalla lämpimällä? / Miks äänes soreasti soi / Vaan Suomen taivaan alla, / Ja vaikka puut ne vihannoi, / Sä lennät korkealla? / Sen tähden Suomeen kiiruhdan / Ja lennän korkealla, / Kun tahdon nähdä kauneimman / Mä rannan taivaan alla. / Ja senpä vuoksi laulan ma, / Kun kannel täällä soipi; / Ei missään niin voi riemuita, / Kuin Suomessa vain voipi. (sanat Aleksanteri Rahkonen / sävel Erkki Melartin) JOKAINEN (VANHEMPI) suomalainen tuntee tämän koululaulun. Sitä laulettiin kansakoulun laulukokeissa ja kevätjuhlissa ja muissa tärkeissä hengennostatustilaisuuksissa. Kertoohan se onnesta olla tämän maan kansalainen, tai ainakin syistä, miksi siitä pitäisi riemuita. Suomi valittiin jo neljännen kertämä riehuva pandemia ja sen vaikutukset kansan elämään. Mutta mitä onni on? Mistä se on tehty? Mistä meidän pitäisi olla onnellisia? Kauneudestako, kuten leivonen runossa kertoo? Vai onko tilastonpitäjillä toiset aatokset? Onnellisuutta mitattiin muun muassa kysymyksellä siitä, montako kertaa nauroit päivän aikana. Kyllä – tämä jurnuttajakansa nauroi itsensä pistesijoille! Hyvinvointia mitattiin myös selvittämällä rahan ja elinvuosien välistä suhdetta. Tutkimus tehtiin henkilöhaastatteluina. Haastateltuja oli noin tuhat jokaisessa maassa. Muuttolinnuista puheen ollen, olen seurannut kainuulaisen satelliittisääksi Sallin muuttomatkoja netissä. Talvensa se viettää Ruandan Akaberan kansallispuiston Ihema-järvellä. Kesäksi se lentää Oulujärven pohjoisrannalle, synnyinseuduilleen Paltamoon. Kirjanpitäjäni, joka puolestaan on syntynyt Ruandassa, muistaa lapsuudestaan, että he heräsivät linnunlauluun Mu Bunyoni eli linnunlaulun aikaan – suomalaisittain kukonlaulun aikaan. Meillä sanotaan usein, etteivät muuttolinnut laula talvimatkallaan, mutta Rita muistaa lintujen laulun, joka täytti taivaan, varsinkin aamut. Heillä ei puhuttu muuttolinnuista. Monien afrikkalaisten mielestä lintujen koti oli Afrikassa. Jos ne lähtivät, ne pakenivat hautovaa hellettä pohjoiseen, mutta palasivat kotiin, kun ilmat muuttuivat. Maailman parantaminen geeneissä ran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Monet ovat ihmetelleet miksi. Tämä synkkyyteen taipuvainen kansa kun ei itse onneaan näe. Se pitää muiden meille kertoa. Meille on opetettu, että ”kell onni on, se onnen kätkeköön.” (Eino Leino) Tämä ”kateellinen, kaunainen, riitaisa ja synkkä” kansa ei kestä näkyvää onnea. Onni on tullut siitä, että toisella menee vielä huonommin. On vielä kurjemmat sateet, rännät, loskat, pakkaset, hellettä ei kaksi päivää, vaan kaksikymmentä tai jopa kaksisataa, huonommat palkat, surkeammat asunnot ja vielä ikävämmät ihmiset. Vai onko? Totta toinen puoli. Voimme olla onnellisia vaikka tuostakin syystä. Tutkimus 149 maan tilanteesta osoittaa, että onnettomimmat maat kärsivät sodista, huonoista asumisoloista, ruuan puutteesta, hirmumyrskyistä, tulvista tai kuivuudesta, ja heinäsirkkalaumoista. Suruista ja murheista on heidän elämänsä tehty. Koronavirustilanne on vaikuttanut sekä onneen että onnettomuuteen. Eihän korona sinänsä onni kenellekään ole ollut, mutta sen torjunta on toisaalla onnistunut, toisaalla ei. Ja vaikka valittajien kovasta ääneenvollotuksesta toisin voisi päätellä, on Suomi tässä onnistunut hyvin verrattuna onnettomimmiksi maiksi julistettuihin. Tämänvuotiseen onnellisten maiden listasijoituksiin onkin vaikuttanut OLEN UUSI JÄSEN Käpylä-seuran hallituksessa. Olin otettu, kun minua tähän tehtävään pyydettiin. Hetken piti asiaa kuitenkin pohtia; miten paljon sitoutumista jäsenyys edellyttäisi? Kauan tähän ei aikaa mennyt. Olin jo aikaisemmin ollut mukana monessa Käpylään liittyvässä projektissa. Tuntui luontevalta olla myös hallituksessa, joka toimii kattojärjestönä noille projekteille. Ja kuulun kai siihen ihmisryhmään, joka löytää itsensä erilaisista järjestöistä. Maailman parantaminen on geeneissä Kaikki nivoutuu yhteen. Käpylä-seura oli organisoimassa Käpylän 100 vuotisjuhlia. Kun juhlavuosisuunnittelu käynnistettiin, liityin runoryhmään ja piha-ja puutarharyhmään. Tämä ryhmä tuntui luontevalta oman puutarhakiinnostukseni vuoksi. Runoryhmä oli taas haaste itselleni. Halusin uuden harrastuksen, joka pitäisi yllä ajattelua ja muistamista. Olipa hyvät valinnat! Molemmat ryhmät olivat erittäin aktiivisia ja tulosta tuli. Piha-japuutarharyhmän aikaansaannoksia voi ihailla eri puolilla Käpylää. Noin 9000 kukkasipulia on istutettu eri puistoihin talkoilla vuosina 2019 ja 2020. Tulppaanit, narsissit ja helmililjat ilahduttavat meitä kaikkia. Kaupunki lahjoitti sipulit ja lahjoittaa todennäköisesti tänäkin vuonna. Eli jatkamme talkoita ensi syksynä. Toinen näkyvä saavutuksemme oli säähkökaappien maalaukset. Projektissa oli mukana lukuisia taiteilijoita Käpylästä ja muualtakin. Jälki on upeaa ja tämän on huomannut myös media. Sen kautta työt ovat saaneet hyvää julkisuutta. Runoryhmä harjoitteli ahkerasti puolitoista vuotta käpyläläisen näyttelijän ohjauksessa. Yksi esitys kerettiin esittää Käpylän kirjastossa. Samalla viikolla piti olla toinen esitys Käpylän kirkossa. Siellä olimme harjoittelemassa, kun kuulimme raskaan ilmoituksen; koronatilanne laittaa lähes koko Suomen kiinni. Vieläkin muistan sen epätodellisen tunteen, mikä silloin syntyi. Pelko, mitä meille kaikille tapahtuu? Yli vuosi on mennyt ja elämme samassa tilanteessa. Ehkä pahin pelko on lieventynyt, mutta ei se harmi, että lähes kaikki sosiaalinen elämä on jäissä. Niin myös kaikki tapahtumat, joita siirrettiin täksi vuodeksi. Elämme päivä kerrallaan mukaisesti Kun kaikki tapahtumat oli peruttu, piha-ja puutarharyhmän puitteissa keksimme Käpylä 100 vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävän juhlavalaistuksen itsenäisyyspäivänä. Oli VANHAT KYLÄTAPPELUT muuttuivat kaupungistumisen tapahduttua korttelisodiksi. Helsingissä ne saattoivat laajentua kaupunginosien välisiksi. Mutta nyt jo ikämiehiksi varttuneet entiset niihin osallistuneet tuttavani ovat yksimielisesti todistaneet, ettei nykyisen kaltaisia väkivallan muotoja niissä harrastettu 50-luvulla. Tappelut olivat tappeluita. Uhrin päällä ei pompittu, päähän ei potkittu, ei kidutettu eikä tapettu. Kyse oli murrosikäisten uhosta, ei ilkeydestä eikä luonnevikaisuudesta. Mutta aina oli joukossa niitä, jotka olivat liian tosissaan. Intiankadun ja Koskelantien kulmatalossa asunut Ahti sai puumiekasta silmäänsä ja joutui sairaalaan. Vangit sidottiin paaluun ja heitä ”kidutettiin” kuumalla steariinilla. Ritsoilla ammuttiin kiviä. Yhteenotot olivat pelottavia. En tiedä yhtään tyttöä, joka silloin olisi osallistunut aktiivisesti tappeluun. Sotahuutoa kyllä huudeltiin innokkaasti. Joukolantiellä se oli PIPPIUUPA! Isoveli kavereineen valmistautui kumpulalaisia vastaan tekemällä keihäitä joulukuusen rangoista. Taistelua en nähnyt, mutta sota laajeni. Untamontien ja Väinölänkadun taloista tuli vahvistuksia, koska toukolalaiset olivat tulossa kumpulalaisten avuksi. Sota käytiin pommisuojan metsässä. Muistaako kukaan? Puu-Käpylän pojilla oli oma sotansa Taivaskalliolla. Se päättyi oikeaan pistoolin laukaukseen. Yksi pojista oli ottanut isänsä aseen mukaan. Pamaus ajoi kaikki pakosalle. Onneksi ampuja ei ollut tähdännyt kehenkään, oli vain pelotellut. Murroikäiset pojat pitivät näitä sotia lapsellisina. He nujakoivat Pikku-Kosken tanssilavalla, Taivaskallion Juhannusjuhlassa tai ryyppyremmeissään pusikoissa ja metsissä, mutta myös keskustassa. Poliisi joutui 60-luvun taitteessa tyhjentämään väkisin Steissin, koska nuoriso oli vallannut sen omaksi hengailupaikakseen. Ratsiailtana assan ulko-ovet suljettiin, niin että ulosajetut nuoret joutuivat poistumaan Rautatientorin puolelle. Siellä heitä odottivat Musta-Maijat. Sen havaittuaan sadat nuoret alkoivatkin työntää poliiseja alas rapuilta. Pamput alkoivat heilua ja nuorten oli paettava Kaisaniemen puistoon, josta pääsi hajaantumaan moneen suuntaan. Tuohon aikaan oli vuoden aikana muutama rukouslauantai, jolloin kaikki huvit olivat kiellettyjä, ei päästy leffaan eikä joraamaan. Rock-sukupolvi alkoi kapinoida ja aloitti sarjan nuorisomellakoita, jotka levisivät ympäri pääkaupunkiseutua. Niissä käytettiin nyrkkirautoja, joilla telottiin sekä poliiseja että henkilökohtaisia vihamiehiä. Nämä tämän ajan nuorten sadistiset kiusaamiset ovat tv-väkivallan lietsomia. Ovathan lapset tottuneet pienestä asti näkemään ohjelmissa hakkaamista, telomista ja toisten tahallista satuttamista. ATA HAUTAMÄKI kirjailija Muistoja Käpylästä Korttelisodat Monilla suomalaisilla on ollut tapana viettää talvisydän Espanjassa, Portugalissa, Thaimaassa tai muilla lämpimämmillä seuduilla, mutta nyt pandemian vallitessa hekin ovat joutuneet pysyttäytymään jommassa kummassa. Joka kolmannella suomalaisella on jonkinlainen mökki, jonne matkataan kesäkaudeksi pakoon kaupungin pölyä, tungosta ja tautipesäkkeitä. Nämä ”muuttolinnut” tietänevät, millainen riemu on palata – parhaassa tapauksessa molempiin suuntiin. Se lienee yksi onni, joihin ei onnellisuuslistan häntäpään maiden asukkailla ole mahdollisuutta. Meidän lähellämme, Lopin saarella, pesivät merikotkat puolestaan talvehtivatkin täällä ja ovat viettäneet syksyn ja talven Vanhankaupunginlahdella. Nyt ne ovat jo ryhtyneet pesimäpuuhiin ja kaipaavat omaa rauhaa perheen kasvattamiseen. Merikotkien elämää ja poikasten kehittymistä voi viime vuonna seurata netistä Merikotkalivestä. Toivottavasti myös tänä vuonna. Sallin matkaa voi seurata netistä: www.luomus.fi/fi/kainuunsatelliittisaakset/salli Olkaamme onnellisia – pysykäämme negatiivisina! EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com ilahduttavaa, kuinka moni käpyläläinen sytytti kynttilöitä kadun varsille ja omille pihoille. Juhlavuosi on ohi, mutta samaa voimme jatkaa tulevinakin vuosina. Hyvä osoitus kekseliäisyydestä oli käpyläläisten perheiden organisoima jäälinnaprojekti. Linna keräsi monenikäisiä ihmisiä kokoamaan sitä erivärisillä jääkuutioilla. Jäälinnan tekeminen osoittaa, miten vaikeinakin aikoina voidaan luoda kauneutta ja tuoda iloa monelle. Ja lähes ilmaiseksi! Tämän talven pakkaset olivat linnanrakentajien puolella. Kiitos teille jäälinnaprojektin alullepanijat! Toivoa on etsittävä sieltä, mistä sitä vähänkin löytyy. Koronarokotteet on toivoa herättävää. Jospa eri tapahtumia voi jo ainakin ajatuksen tasolla suunnitella. Vaikea pandemia on lisännyt ihmisten yksinäisyyttä. Nuorten pahoinvoinnista olemme saaneet lukea todella surullisia uutisia täältä läheltäkin. Siksi käännänkin katseeni kylätilan tarpeellisuuteen. On surullista, että hieno talo Pohjolankadun alussa seisoo edelleen tyhjänä. Talon saamiseksi käpyläläisten yhteiseksi tilaksi on tehty paljon. Kaupungille on tehty virallisia ehdotuksia, kerätty nimiä, otettu suoraan yhteyttä päättäjiin. Mitään ei ole tapahtunut. Juhlaja vaalipuheissa puhutaan yhteisöllisyydestä, asukasdemokratiasta, nuorten pahoinvoinnista ja vanhusten yksinäisyydestä. Teot ovat jotain ihan muuta. Se näkyy kaupungin päättäjien suhtautumisessa kylätilaan. Kyynisesti ajattelen, että kuntavaalien lähestyessä puheet paranee! Keräsin nimiä kylätila-adressiin loppukesällä 2020. Lähes kaikki tapaamani käpyläläiset kannattivat kylätila-aloitetta. Samalla he esittivät toiveita talon suhteen; lapsiperheet yhteisiä tiloja, nuoret hengailupaikkaa, keski-ikäiset harrastustiloja, seniorit kokoontumistiloja. Kylätilassa halukkaat voisivat pitää pop up kahviloita. Eri ikäiset kohtaisivat toisensa. Yhteisen tilan myötä toteutuisi ”koko kylä kasvattaa” periaate. Kaikki ihmiset tulisi nähdyksi. Itse toimin työurani lasten ja nuorten parissa. Ehkä tätä ammattitaitoa voisin hyödyntää eläkkeellä ollessakin. Elämä kun on aika pienistä asioista kiinni. Pieni sana, katse, kosketus, kuuntelu. Ne voivat kantaa kauas! Kerroin alussa Käpylä 100 ryhmistä. Aikaansaannosten lisäksi sain molemmista ryhmistä upeita tuttavuuksia, joiden kanssa pidämme yhteyttä koronasta huolimatta etänä. Siksi kannustan jokaista rohkeasti mukaan vaikkapa Käpylä-seuran toimintaan. Meistä voi tulla tuttuja. Päivät pitenee, kevät etenee. Pidetään positiivista asennetta yllä! MERVI MÖLSÄ Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Kuva SIRKKU SALOMAA
7.4.2021 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy toukokuun 5. päivä. Aineisto toimitukseen 23. huhtikuuta mennessä. Kirjeet KÄPYKYLÄN SANOMAT -lehden toimittaminen on ollut Yhtenäiskoulun oppilaiden, opettajien ja vanhempainyhdistyksen yhteisöllinen hanke. Kiitos kaikille lehden tekemiseen osallistuneille, haastateltaville, kuvattaville, inspiroiville ihmisille, lemmikeille ja 100-vuotiaalle Käpylälle! Lehti on 92-sivuinen lukupaketti, joka sisältää oppilaiden tuottamia Käpylä-aiheisia juttuja, hauskoja vitsejä, visaisia tehtäviä, kauniita kuvia ja maalauksia! Lehteä on myynnissä koulun oppilaiden kautta rajoitettu määrä, joten jos mahtava Käpylä-aiheinen lukupaketti kiinnostaa, kannattaa hakeutua lähimmän ynkkiläisen juttusille. Lehden hinta on 10€/kpl. Lehden avulla on haluttu mahdollistaa luokkien varainkeruu, kun perinteisiä Ynkin Syysmarkkinoita ei pystytty järjestämään. Lehden tuotto jakautuu myyjälle, myyjän luokalle ja osa vanhempainyhdistykselle, jolla katetaan mm. lehden painokulut. Mukavaa kevättä koko Käpylälle! TOMMI JÄKKÖ Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Käpykylän Sanomat nyt myynnissä HELSINGIN kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.3. tilojen vuokraamisesta Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselta Helsingin luonnontiedelukion käyttöön. Jos hanke etenee aikataulussa, luonnontiedelukion oppilaat muuttavat Kumpulaan elokuussa 2023. Luonnontiedelukio matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan yhteyteen Päätös koskee jo olemassa olevien opetusja liikuntatilojen vuokraamista Helsingin Yliopistokiinteistö Oy:ltä sekä lukion käyttöön toteutettavan uudisrakennuksen vuokrasopimusta. Osoitteeseen Pietari Kalmin katu 5 toteutettavaan puurakenteiseen uudisrakennukseen suunnitellaan tilat 900 opiskelijalle. Uudet tilat korvaavat Helsingin luonnontiedelukion nykyiset vuokratilat osoitteessa Mäkelänkatu 84. Luonnontiedelukio tarvitsee isommat tilat opiskelijamäärän kasvaessa. Lisäksi nykyiset tilat eivät kaikilta osin täytä lukion opetussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia. Luonnontiedelukion muutto matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteyteen vahvistaa yliopiston ja lukion yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta Valtuuston päätös kattaa yhteensä noin 6 316 htm² laajuiset tilat, joiden kokonaisvuokra on yhteensä 39 433 800 euroa 20 vuoden vuokra-ajalta. Teksti JOHANNA SNELLMAN johanna.snellman@hel.fi Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Luonnontiedelukio muuttaa Kumpulaan TÄNÄ SYKSYNÄ 70 vuotta täyttävä Käpylä-lehti toivottaa onnea ja menestystä uudelle ”kilpailijalleen”! On hienoa nähdä, että toimitustyö kiinnostaa nuorempaakin väkeä. Ehkä Käpykylän Sanomat-lehden toimituskunnasta kasvaa Käpylä-lehdellekin jatkajia, joiden työ varmistaa myös tämän Helsingin vanhimman kaupunginosalehden tulevaisuuden. On myös mukavaa, että Käpylälehden pitkäaikaisen päätoimittajan, kotiseutuneuvos Valle Ojaniemen työ jatkuu. Vallehan perusti Kevätpörriäisen, tunnetuimman koululaisten kevätlehden. Käpykylän Sanomat pääsee kunniakkaaseen kevätiloittelujen seuraan! EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-lehden päätoimittaja ON AIKA SANEERATA Käpylinna kuntoon ja saada lapset pois väistötiloista. Olen saanut paljon vanhempien palautetta miksi vieläkään ei olla päästy takaisin. Nyt kaupunki joutuu vastaamaan tähän epäkohtaan mitä pikimmiten. Haluan myös, että vesiliikuntapaikka palaa ja jos tilaa jää, niin olisi pienelle kuntosalille tilaus. Tämä rakennus on modernin arkkitehtuurin merkkiteos ja päässyt kansainvälisen DOKOMOMOjärjestön listoille. Se on arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema mestariteos. Miksi sen annetaan rapistua tyhjillään? Se ei voi olla kaupungin tarkoitus. Saneeraus maksaa kyllä niin kuin kaikki remontit. Tässä kohtaa olisikin hyvä tehdä luotettava arvio useammalta palveluntarjoalta, ja saneerata se mahdollisimman taloudellisesti. Näin ei voi jatkua vaan rakennuksille on tehtävä jotain. Tyhjillään seisottaminen on hölmöläisten hommaa. Aloitteelleni oli kannatus yli puoluerajojen, joten uskon, että pian rupeaa tapahtumaan. Sitä odotellessa kohti kuntavaaleja. JUKKA JÄRVINEN Käpylän valtuutettu (SDP) Käpylinna kuntoon! Luonnontiedelukion muutto matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteyteen vahvistaa yliopiston ja lukion yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Uudet tilat korvaavat Helsingin luonnontiedelukion nykyiset vuokratilat Mäkelänkatu 84:ssä. Käpylän kadunnimissä Kalevalan maanviljelijöitä ja hirviöitä KÄPYLÄSSÄ ON Kalevalaan ja muinaissuomalaisuuden maailmaan liittyvä kadunnimistö, koska kyseessä oli itsenäisyyden ajan ensimmäinen uusi asuinalue Helsingissä, vieläpä erityisesti työväelle suunniteltu. Pääkaupungissa, jonka suomenkielinen nimistö oli vahvistettu vasta vuonna 1909, oli patoutunutta tarvetta suomalaiskansallista kulttuuria esiin nostavalle kadunnimistölle. Käytännön ongelmaksi Käpylässä tuli, että Töölössä oli jo hyödynnetty Kalevalan kärkikaarti – Aino, Kullervo, Sampo, Ilmarinen, Väinämöinen ja Lemminkäinen. Kansalliseeposta jouduttiin käymään läpi tiheällä kammalla, ja Kalevalan maailmaa lavennettiin muilla muinaissuomalaiseen kuvastoon liittyvillä nimillä. Kalevalan maanviljelijähahmot Pohjolankadun ympäristössä Birger Brunilan laatimassa Käpylän jaotuskaavassa 1920 nimistö oli jo suurimmilta osin valmis. Pohjolankadun ympärillä ovat Kalevalan eli Väinölän maanviljelijähahmot Sampsa, Pellervo ja Osmo, Tapiolan eli Metsolan väestä sisarukset Nyyrikki ja Tuulikki, Pohjolan Joukolasta vain Annikki. Kullervon tarinasta mukana ovat veljekset Kalervo ja Untamo. Pseudokalevalaisena mukaan on livahtanut Lemmikki. Alueen nimistöstä ja maastonmuodoista johdettiin myöhemmin assosioimalla Peltola ja Vuorela. Hirviögalleria Länsi-Käpylässä Länsi-Käpylän puolella 1921 pääsi esiin Kalevalan ”hirviögalleria”: Ilmatar, Vipunen, Turso, Louhi, Kimmo (Kammon poika) sekä pohjoiset asuinpaikat Sariola (eli Pohjola) ja Turja (eli Lappi). Mutta onpa mukana Marjattakin, joka eepoksen epilogissa astuu puolukkametsän kautta kristilliseen aikakauteen. Kalevalan ulkopuolelta keksittiin Rauni (Ukko-jumalan puoliso) sekä Keijo, miespuolista keijukaista merkitsevä yleisnimi, jonka katsottiin liittyvän muinaissuomalaiseen vainajanpalvontaan. Panu ei tullut Kalevalasta Käpylän Kalevala-nimistö muodostaa yhtenäisen ja runsaan kokonaisuuden, jota on myöhemmin vaalittu, täydennetty ja jopa korjailtu. Niinpä alueliitosta seuranneen nimistöntarkastuksen yhteydessä Käpylän Arabiankatu muutettiin Kullervonkaduksi (muutos 1949, voimaan 1955). Siitä rautatiesillalle erkaneva Vuorelankatu muutettiin samassa yhteydessä Panuntieksi. Nimi Panu ei tosin ollut peräisin Kalevalasta, vaan Juhani Ahon samannimisestä romaanista (1897) Nimistönkorjailu jatkui Tuusulanväylän rakentamisen yhteydessä vuonna 1967, kun Pohjolankadun jatkeeksi assosioitunut Peräpohjolantie sai tehdä tilaa kalevalaisemmalle Vaakalinnuntielle. Pieniä kauneusvirheitä Pienenä kauneusvirheenä Käpylän nimistössä voi pitää Joukolanpuiston länsilaidalla kummittelevaa Vallinkoskentietä, joka liittyy Koskelantien eteläpuoliseen suomalaiskoskien nimiperheeseen. Vallinkoskentien kaavailtiin 1930-luvulla ylittävän Koskelantien ja jatkuvan yhtenäisenä Kumpulaan asti. Eräitä Käpylän alkuperäisiä kaavanimiä jäi käyttämättä. Tuulikinkuja katosi jäätyään vuonna 1950 valmistuneen kansakoulun laajennusosan alle. Kokonaan rakentamatta jäivät Untamontien molemmin puolin kaavassa kulkeneet Tuulikintie ja Mielikintie, Kaukonkuja (Amerin tontti) sekä Sinikantie (ammattikoulun tontti). Vaikka viimeksi mainittu ei olekaan aito kalevalainen nimi vaan periytyy kaunokirjallisuudesta – J. H. Erkon näytelmästä Aino vuodelta 1893 – Sinikka on hyvä pitää mielessä, jos Puu-Käpylässä ilmaantuu tarvetta uudelle nimelle. Teksti MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Pohjolankadun ympärillä ovat Kalevalan maanviljelijähahmot, kertoi Mikko-Olavi Seppälä Karjala-talolla pidetyssä Kalevalanpäivän tilaisuudessa. Tilaisuudessa myös Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen esitti runonsa Lemminkäisen äidistä nykymalliin.
4 K äpylä-lehti 7.4.2021 Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.? HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559 Hivenen lisää huulipunaa. Anna on lähdössä kävelylle, mutta ei toki ilman tavaramerkkiään. Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat tehostettu palveluasuminen ryhmäkodeissa ympäri vuorokauden, tavallinen palveluasuminen palvelutalossa omassa kodissa sekä päivätoiminta. Meille käyvät myös palvelusetelit (kotihoito ja ryhmäkotiasuminen). www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Paula Kivinen, 050 4655 089 Elämän makuista arkea yhteisöllisessä palveluasumisessa Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Wolt ja Foodora Avoinna ma-su 10-23 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 11-21.45, la 12-21.45, su 12-20.45 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Käpylä-paitoja, kasseja, kortteja ja kirjoja Käpylä-Seuralta Kaupat sähköpostilla tai puhelimitse. Sovitaan, missä nähdään tai mistä tuotteet haetaan koronaturvallisesti. Yhteystiedot: hs.varis001@gmail.com tai puh. 050 521 7281. Vain käteinen käy maksuvälineeksi. KÄPYLÄN PALLO aloitti maaliskuussa keväisen päiväkotikiertueen lähialueen päiväkoteihin. Tällä hetkellä KäPa liikuttaa seitsemää päiväkotia, joissa 150 lasta. Vielä pyritään tavoittamaan loputkin lähialueen päiväkodit, jotta saadaan lapsille liikuntaa. Päiväkotikiertue huipentuu Päiväkoti Cup tapahtumaan keskiviikkona 26.5. Samalla viikolla käynnistyy Käpylän Pallon perinteinen Kevätturnaus. Ota kaveri mukaan! Käpylän Pallo lähtee uuteen projektiin, ja aloittaa kevään aikana paljon toivotun Perhefutiksen. Perhefutiksen tavoitteena on liikuttaa perheen pienimpiä, jotka eivät välttämättä vielä uskalla tulla mukaan ilman huoltajia. Näin saadaan liikutettua myös lasten vanhempia ja huoltajia. Tämän lisäksi Käpylän Pallon Nappulaliiga järjestää ”Ota Kaveri Mukaan” kampanjan, jossa pelaajat voivat tuoda omia kavereitaan harjoituksiin. Käpylän Pallon Liikuntaleirit 5 –13-vuotiaille järjestetään vuonna 2021 koululaisten loma-aikoina. Paikkana leireille ja kouluille toimii KäPan uudistuva valmennuskeskus, KäPa Campus. 7.6.-11.6. sekä 14.6.-18.6.2021. Tällä hetkellä innokkaita leiriläisiä on jo yli 150 lasta. Ilmoittaudu mukaan! www.kapylanpallo.fi REIJO VUORENTO ja ILKKA RANTANEN KäPan kulma Päiväkotija perhefutisleirejä Käpylän Pallon Nappulaliiga järjestää ”Ota Kaveri Mukaan” kampanjan, jossa pelaajat voivat tuoda omia kavereitaan harjoituksiin. Ohto Hiilamon mielestä kone ei korvaa kääntäjää KÄPYLÄSSÄ KASVANUT Ohto Hiilamo on maailmankansalainen, kielipalveluyrittäjä ja isä. Hän puhuu muun muassa suomea, englantia, puolaa, venäjää, portugalia ja ruotsia. Harrastan kielten opiskelua ja olen erittäin kiinnostunut eri kulttuureista, Hiilamo sanoo. Asuin lapsuuteni Taivaskallion kupeessa. Käpylä on uskomattoman kaunista seutua, jossa on kiva käydä ulkoilemassa vielä nykyäänkin, kertoo Ohto, vaikka onkin nyt perheensä kanssa kotiutunut hyvin Itä-Helsinkiin. Kävin partiossa ja joka sunnuntai lapsuuden perheeni kanssa kirkossa. Parasta siellä olivat mehu, pulla ja kaverit. Taivaskalliolla kävelin ystäväni Tauri Suvirannan kanssa pitkiä lenkkejä ja metsissä leikin sisarusteni kanssa. Tavoitteena kulttuurien kohtaaminen Ohto kertoo kiinnostuneensa kielistä ja kulttuureista toden teolla ammattikorkeakouluja yliopisto-opintojensa aikana. Haaga-Heliassa opiskellessaan hän lähti työharjoitteluun ja vaihtoon Puolan Krakovaan ja myöhemmin vielä Lappeenrannan teknillisen yliopiston maisteriopintojen aikana uudestaan Puolaan, tällä kertaa Varsovan yliopistoon, ja sitten Brasiliaan Pernambucon osavaltion yliopistoon. Portugalia en juurikaan osannut ennestään, mutta opin keskustelemaan sillä noin kolmessa kuukaudessa, Ohto muistelee. Olen aina ollut myös todella yrittäjähenkinen ja opinnoissani erikoistuinkin juuri yrittäjyyteen. Kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen hakeuduin urallani kansainvälisiin töihin. Ohto haluaakin rohkaista kaikkia innostuneita ja osaavia ainakin kokeilemaan myös yrittäjyyttä. Olen nyt toiminut kielipalvelualalla vuodesta 2017 ja oman yrityksen perustin tämän vuoden alussa. Kielipalveluyritykseni, Maailmankansalaiset Oy:n, lähtökohtana on edesauttaa aitoa monikielisyyden kehittämistä. Ohton mielestä kaikkien kielien tulisi olla tasa-arvoisia ja ihmisten pitäisi opiskella enemmän kieliä ja käyttää niitä. Myös suomen kieltä pitää arvostaa. Kielipalvelujen tarve kasvaa Kielipalvelut tarkoittavat laajasti kääntämistä, oikolukua, kielentarkistusta, editointia, selkomuokkausta, kouluttamista, tekstittämistä ja tulkkausta. Maailmankansalaiset Oy tarjoaa palveluja kaikilla maailman kielillä. En itse käännä vaan keskityn myyntiin, mutta asiakaspalvelun hoidan useilla kielillä tarpeen mukaan. Toistaiseksi ei ole tarvinnut kieltäytyä tilauksista, vaan kaikki asiakkaiden kielivalikoimat käännöksissä on hoidettu. Ohton mukaan kielipalvelujen tarve on kasvava. Vaikka alan trendi on kehittyvä teknologia, koneet eivät ole viemässä ihmisiltä töitä. Kääntäjien työmäärä on lisääntynyt, ja ammattitaitoisuuden kysyntä kasvaa entisestään. Kääntäjän työ Maailmankansalaisilla on sellaista, että siinä ei käytetä konekääntäjää. Englanti ei enää määrää, vaan muidenkin kielten merkitys ymmärretään. Vientikauppa ja turismi lisäävät normaalioloissa kielipalvelujen tarvetta. Koronaepidemia on vähentänyt turismia mutta lisännyt verkkokauppaa ja julkisten palvelujen tarvetta kielipalveluille, sanoo Ohto Hiilamo. Teksti ja kuva ESKO-JAAKKO LEHTI Käpylässä kasvanut Ohto Hiilamo on maailmankansalainen, kielipalveluyrittäjä ja isä. Hän asui lapsuutensa Taivaskallion kupeessa. Käpylässä on kiva käydä ulkoilemassa vielä nykyäänkin. PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Yrittäjä itse! Pelaava valmentaja, jolla hurjasti kokemusta alalta ja tiukkaa erityisosaamista uudiskohteista. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!
5 K äpylä-Lehti 7.4.2021 Svenska hörnan VI HAR INTE speciellt mycket konst i Kottby. Inga konstgallerier, om man inte räknar med KäpyGrilli där lokala konstnärer ställer ut emellanåt. Googlar ändå för säkerhets skull på ’konst i Kottby’ och inser då att visst finns det ju en del konst i det allmänna utrymmet i Kottby. Vi har girlanderna ovanför Hykkyläs ingång, vi har skulpturer på skoloch yrkesskolgårdar, i parker och framför offentliga byggnader. Och alla fina trähus och -villor förstås. Och sen har vi ju alla de fina av kottbykonstnärer bemålade elskåpen, tjugofem stycken, som finns uppräknade och fotograferade av Toivo Koivisto, på en lista på Kottbysällskapets webbplats, många med bildhistoria från när de målades. Ett konstverk i sig. Och Kottbys levande julkalender måste väl också räknas in. Ja, och fotgängartunneln under Tusbyleden, vid Nyyrikki / Päätön Kana, som bemålades av eleverna i Enhetsskolan. Och så har vi – suck – graffitin, gerillakonsten. Det finns förstås graffiti med mer eller mindre konstnärliga ambitioner. Det så kallade Berghuset var ett exempel på graffitikonst. Att graffiti ofta uppenbarar sig och förökar sig på byggnader som upplevs som nedgångna eller varande under förfall var kanske signifikativt, Berghuset brann ju sen ner och finns inte längre. Därför fick jag en chock när jag häromdagen på cykel återvände från MustaPekka längs Pohjolagatan och på övergångsstället över Backasgatan fick syn på ’vår’ kiosk, det vill säga den kepskiosk vid Shell-macken som adopterats av Kottby-Sällskapet och där det vid tjänligare väder brukar säljas kottbyprylar och serveras kaffe och bullar. Hundraårskiosken alltså. Kiosken var nedklottrad! Nån dåre hade i svart sprejat en så kalllad tagg på fasaden mot Backasgatan. Tagg? Graffititerminologi enligt Wikipedia: En ’tagg’ är en mindre, enfärgad, kalligrafiskt utformad sprejsignatur, en ’throw-up’ är en något större sådan bestående av en ytterkonturlinje och med högst två färger, en ’piece’ (förkortning av masterpiece) är en fullt utvecklad graffitimålning i stort format, vanligen med en bokstavsbild i wildstyle i centrum, flankerad av tecknade figurer, med bakgrund och signatur, systematiskt utförd i flera lager av olika färger, gärna också med en så kallad ’second outline’ runt bokstavsbilden. Graffiti som saknar konstnärlig amibition kallas ’klotter’. Den här taggen var definitivt klotter. Jag tog ett foto av eländet och skickade till Kottby-Sällskapets styrelse som prompt beslutade att klottret ska bort, så förhoppningsvis är det försvunnet nu. BERT BJARLAND Konst – och klotter Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki VUODESTA 2016 Länsi-Käpylässä Kimmontiellä, entisessä Elannon ja pyöräliikkeen liikehuoneistossa toiminut Studio Käpylä on neljän yrityksen luova työyhteisö. Yrittäjät toimivat eri aloilla ja saavat tukea toisiltaan toimiessaan yhdessä. Tilassa näyttäytyy visio tulevaisuudesta työpaikkojen jälkeisestä ajasta, jossa eri osaamisalueiden ihmiset työskentelevät yhdessä. Olemme tekstin, markkinoinnin, graafisen suunnittelun, designin sekä kielten ja kulttuurien ammattilaisia. Studio toimii paitsi toimistona, myös luovana tilana erilaisille pienoisnäyttelyille ja työpajoille. Käytämme tilaa yhdessä ja erikseen, ja meiltä voi ostaa palveluja yhdessä tai erikseen, kertoo Reeta Nieminen Käännöstoimisto Lingoniasta. Tarjoamme palveluja myös kuluttajille suoraan, mutta vähän rajoitetummin. Käännämme esimerkiksi nettisivuja, sekä kirjoja ja esitteitä, joissa on erikoissanastoa. Studiolla on luovan alan ihmisiä, kulttuurin, taiteen ja koulutuksen alojen edustajia. Käännämme tekstin siten kuin se olisi kirjoitettu kohdekielellä suoraan. Idea ja asiat kääntyvät, mutta eivät sanasta sanaan. Elävä Kieli Oy on erikoistunut luoviin käännöstöihin, sanoo kääntäjä Päivi Tikkanen. Tukea toisilta Meillä kaikilla on omat yrityksemme ja projektimme, mutta tuemme toisiamme. Siinä paikka eroaa toimistohotelleista, että työmme on yhteisöllistä ja asiakkaan voi kutsua käymään. Meidän on helppo tarjota myös toistemme palveluja. Työn voi saada kuvitettuna ja käännettynä. Se on heti lisäarvo. Täällä voi kysyä muilta mielipiteitä, on joku, jonka kanssa pallotella, ja jolle sanoa ääneen asioita, kertoo copywriter ja markkinointisuunnittelija Henna Lekka, Lekka.me:stä Olemme työskennelleet pitkään yhdessä, joten on syntynyt luottamus osaamiseen ja tyylitajuun. On itselleni tärkeää, että koronan aikanakin on päässyt käymään toimistolla. Toimistolla puhumme paljon yrittäjyydestä ja taloudesta sekä tietysti nykytilanteesta, sanoo graafinen suunnittelija Tuija Tarkiainen, jonka yritys on nimeltään Studio Kiss. Kaipaan jo erilaisia tilaisuuksia, joita meillä oli tapana järjestää lapsille ja aikuisille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Inspiroiva työympäristö Käpylällä on hyvä, luovuutta ruokkiva maine, tänne pääsee helposti ja tekemisemme sopii tänne muiden luovien tekijöiden joukkoon, kehuu Henna Lekka. Kun tulee töihin, tuntuu kuin tulisi toiseen kotiinsa. Jo teininä kävin Käpylässä, kun myin raviradalla vedonlyöntilippuja, Päivi Tikkanen naurahtaa. Naapurit moikkailevat, kun kulkevat ohi ja huoltomiehetkin ovat tulleet tutuiksi. Meiltä on tultu lainaamaan teippiä ja ulkona kesällä olevia pöytää ja tuoleja on luultu kahvilan terassiksi, kertoo kääntäjä Hanna Väisänen Elävä kieli Oy:stä huvittuneena. Käpylään suunniteltiin alun perin sopivasti myös liiketiloja. Se on hyvä, ja sitä toivoisin lisää nykysuunnitteluunkin. Odotan jännityksellä mitä Käärmetaloon tulee, pohtii Tuija Tarkiainen. Liiketilassa on iso ikkuna ja hyvä valo ja aivan parasta on Kimmonpuisto. Iloitsemme lasten äänistä, sanoo Henna Lekka. Lapseni on Yhtenäiskoulussa, ilmoittaa Tuija Tarkiainen. Henna Lekan lapsista yksi taas on Käpylän ala-asteella kaksikielisyyden takia. Perhe asui aiemmin Espanjassa. Konalassa asuva Reeta toteaa, että oma, erillinen toimisto on hyödyllinen. Kielipalvelutöitä voi toki tehdä lähes missä vain, mutta maiseman vaihtaminen kotoa virkistää. Olen tutustunut Käpylään työn kautta. Täällä on inspiroiva työympäristö. Alue on kaunis, ja on rentouttavaa pitää kävelypalaveri tai tauko. Mielen saa tyhjäksi ja vanhoja taloja on mukava katsoa jo muutenkin. Länsi-Käpylä on kuin toinen kotialue, Reeta hymyilee. Teksti ja kuva ESKO-JAAKKO LEHTI Studio Käpylän yrittäjät saavat tukea toisiltaan Täällä on inspiroiva työympäristö. Alue on kaunis ja vanhoja taloja on mukava katsoa. Länsi-Käpylä on kuin toinen kotialue, sanoo Studio Käpylän väki, Henna Lekka, Tuija Tarkiainen, Hanna Väisänen, Reeta Nieminen ja Päivi Tikkanen, jotka yhdessä muodostavat toisiaan tukevan työyhteisön. Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! LIIKENNEJA viestintävirasto Traficom on antanut määräyksen joukkoliikenteen suurimman sallitun matkustajamäärän rajoittamisesta puoleen normaalista maksimikapasiteetista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Rajoitus on voimassa 25.4.2021 asti. Rajoitus koskee kaikkea HSL:n liikennettä lukuun ottamatta vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneitä matkustajia arkipäivisin. Jos yläkoululaiset palaavat lähiopetukseen, rajoitus ei koske myöskään vuonna 2005 tai myöhemmin syntyneitä matkustajia arkipäivisin. Rajoitus vaikuttaa HSL:n liikenteeseen hyvin vähän. Tällä hetkellä HSL:n joukkoliikenteen täyttöaste on keskimäärin arviolta alle 20 prosenttia liikennevälineiden suurimmasta mahdollisesta kapasiteetista, ja ylivoimaisella valtaosalla HSL:n liikenteen vuoroista kulkuneuvon täyttöaste jää selvästi alle lain rajaaman 50 prosentin. Esimerkiksi metrossa suurin mitattu täyttöaste tällä viikolla on ollut noin 28 prosenttia. Emme kuitenkaan voi taata, että kapasiteetti riittää aivan kaikilla yksittäisillä vuoroilla. Näissä tilanteissa kehotamme mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi odottamaan seuraavaa vuoroa tai valitsemaan vaihtoehtoisen reitin tai kulkumuodon. Vältä matkustamista ruuhka-aikana Vältä matkustamista kaikkein ruuhkaisimpina aikoina. Jos voit valita matkasi ajankohdan, toivomme, että ajoitat sen hiljaisempaan aikaan. Tällä hetkellä liikenteessä on ruuhkaisinta arki-iltapäivinä noin kello 15-18 sekä aamun ruuhka-aikoina noin kello 7-9. Seuraamme matkustajamäärien rajoitusten vaikutuksia HSL:n liikenteeseen tarkasti. Tavoitteemme on, että kaikki, joiden edelleen tarvitsee matkustaa, pääsevät kulkemaan. Liikennevälineiden maksikapasiteetti HSL:n liikennevälineiden suurimmat mahdolliset lainmukaiset kapasiteetit koostuvat sekä istumaettä seisomapaikoista. Näin ollen esimerkiksi bussi on 50-prosenttisesti täynnä silloin, kun bussissa on saman verran matkustajia kuin siellä on istumapaikkoja. Alla on esitelty, kuinka monta matkustajaa liikennevälineessä saa olla, kun 50 prosentin matkustajamäärärajoitus on voimassa. Metrojuna: n. 350 matkustajaa Lähijuna, yksi yksikkö: n. 300 matkustajaa Artic-raitiovaunu: n. 100 matkustajaa Nivelraitiovaunu: n. 80 matkustajaa Bussi, 3-akselinen: n. 60 matkustajaa Bussi, suurempi 2-akselinen: n. 45 matkustajaa Bussi, pienempi 2-akselinen: n. 40 matkustajaa Lähibussi (pikkubussi): 10 matkustajaa Teksti TERO ANTTILA Traficom rajoittaa joukkoliikenteen matkustajamääriä LUONNONVARAKESKUS (Luke) ennustaa kaikille pääpuulajeillemme kohtalaista tai hyvää kukintaa ensi kesälle. Kuusen kukkien kehitystä uhkaavat kuitenkin kesän 2019 hyvän kukinnan ansiosta runsastuneet tuhohyönteiskannat. Koivun siitepölymäärät voivat olla suuria. Koivu kukkii tänä keväänä melko runsaasti tai runsaasti lähes koko maassa. Kukinta alkaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Koivun siitepölyä voi levitä maahamme myös kaukokulkeumana eteläisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista. Kuusissa vähän käpyjä Männylle ennustetaan melko runsasta kukintaa koko maahan tulevana kesänä. Mikäli kesän sääolot suosivat kukkien pölytystä, ja sitä seuraavan kesän sääolot siementen kypsymistä, on männylle odotettavissa hyvä siemensato keväällä 2023. Kuusella on huono siemensato, mutta hyvä kukinta. Suurten kuusten vieressä on viime aikoina näkynyt runsaasti katkottuja vuosikasvaimia. Vuosikasvain on pudonnut kuusen latvasta oravan syötyä kukkasilmut sen tyveltä. Tämä johtuu siitä, että kuusessa on nyt vähän oravan ensisijaista ravintoa eli käpyjä (siemeniä), mutta paljon toissijaista ravintoa eli kukkasilmuja. Kuusen siementä variseekin tänä keväänä hyvin vähän koko maassa. Eteläja Keski-Suomessa kuusten latvoissa näkyy paikoitellen vielä runsaasti kesän 2019 hyvän kukinnan seurauksena syntyneitä, ylivuotisia käpyjä, joista siemenet ovat varisseet jo vuosi sitten. Tulevana kesänä kuuselle on odotettavissa runsas kukinta Etelä-Suomessa. PEKKA HELENIUS Puiden runsas kukinta saattaa aiheuttaa ongelmia allergisille
6 K äpylä-lehti 7.4.2021 VAPPULAULAJAISET To 29.4. klo 13 Vapun vastaanotto keväisten laulujen ja musiikin sekä kuvien siivittämänä Yhteisvastuun hyväksi YouTubessa. Musiikista vastaavat Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen, Akseli Ferrand, laulu, Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander. SANAJUMALANPALVELUKSET YouTubessa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10. Järjestämme toimintaamme yleisten kokoontumisrajoitusten puitteissa noudattaen viranomaisten ohjeita. Ajantasaisen tiedon mm. ehtoollisten tai Käpylän noutokeiton jaosta löydät nettisivuiltamme: Ikäihmiset Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi! Lahjoita Oulunkylän seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen osoitteessa yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay-numeroomme 83817 Kiitos lahjoituksesta! Keräyslupa RA/2020/639/Kirkkopalvelut. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla KÄPYLÄN KIRKOLTA saa mukaansa lämpimän ja valmiiksi pakatun vegaanisen keittoannoksen keskiviikkoisin klo 16.30-17.30. Mukaan saa myös valmiiksi pakatun hävikkiruokakassin. Halutessaan voi käydä kirkkosalin puolella hiljentymässä. Mukaan ei tarvitse varata muuta kuin euron kolikko ja maski. Käpylän iltaruoka ehti ennen korona-aikaa kerätä runsaan joukon innokkaita ruokailijoita. Monille viikoittainen tapahtuma on tärkeä. Kirkolla ruokailleille tehdyn kyselyn mukaan tärkein syy tulla syömään oli edullisen ruoan lisäksi mahdollisuus tavata muita. Vaikka turvavälit ovatkin pitkät, emmekä voi istua yhteisen pöydän ääressä, on silti mahdollista huikkailla kuulumisia kirkon pihalla ja pitää keskiviikkoiltana ansaittu paussi ruuanlaitosta. Ensimmäisessä tauon jälkeisessä ruokailussa 3. maaliskuuta Marja Hakonen antoi ohjeita saapuneille ja piti huolta siitä, että turvavälit säilyivät riittävän pitkinä. Hän myös ojensi tarvittaessa maskin, jos paikalle saapuneella ei sitä ollut. Hänestä on mukavaa tulla kirkolle auttamaan ruuan jaossa hän asuu lähellä ja kokee ruuanjakelun tärkeäksi tehtäväksi. Marja toivoo, että korona väistyisi pian ja Käpylälle ominainen yhteisöllisyys saisi taas kukoistaa. Vapaaehtoinen euron hinta menee lyhentämättömänä tyttöjen turvakodin hyväksi Angolassa. Katolinen nunna sisar Bernadette havaitsi orpojen tyttöjen turvattomuuden ja perusti heille orpokodin sekä koulun. Nyt siellä asuu ja opiskelee noin 50 tyttöä. Tuemme sekä tyttöjä että turvakodissa työskentelevien työtä Suomen lähetysseuran kautta. Seurakuntamme tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteisen Stadin safka -hankkeen kanssa. Saamme sitä kautta sekä Käpylän Alepasta hävikkiruokaa. Kokkina kirkolla on Syyriasta pakolaisena tullut kristitty Tommy Toumas. Kotimaassaan ekonomiksi kouluttautunut Tommy opiskeli Suomeen tultuaan Stadin ammattioppilaitoksessa kokiksi. Hän kertoo pitävänsä kovasti työstään seurakuntamme kokkina ja suntiona, ja kansainvälisessä hengessä eri maiden makujen keittely on mieluisaa. Keitoista on pidetty ja kyselystämme saadun tuloksen perusteella keitot ovat maistuneet ruokailijoille. Teksti ja kuvat: TAIJA KAIPAINEN Käpylän kirkolta noutokeittoa keskiviikkoisin KORONASTA HUOLIMATTA kirjastojen lainaus toimii onneksi ja sainkin nopeasti pari tilaamani nidettä, Dieter Hermann Schmitzin Kun sanat ei kiitä (Atena 2017) ja Zarah Leanderin muistelmat (Kirjayhtymä 1973). Molemmat rakastavat Suomea ja suomenkieltä. Taustatietojen mukaan Hermann S., Tampereen yliopiston saksankielen lehtori (s. 1963), tuli nuorena Suomeen, avioitui pohjalaisnaisen kanssa, syntyi kaksi ”suoksalaista” lasta, kissakin hankittiin. Kirja kertoo heistä, päähenkilöinä perhe, suku, naapurit, Suomi, etenkin Tampereen seutu sekä suomen kieli, kaikki herkullisen saksalaisesti nähtynä. Suhde suomeen Schmitzillä on sama kuin vaimoon: rakastaa mutta ei hallitse täysin. Kirjan juoni kertoo tutkimushankkeesta suomalaisimman sanan löytämiseksi. Lukijalle tarjotaan analyysejä eri ilmaisuista: seinänaapuri, sotaveteraani, santsikuppi, talvitapahtumatuotanto, talkoot, perrrkele, sisu, iltatähti, höpö höpö, oho. Kirjoittajan omaksi suosikiksi paljastuu ´totta kai´, mikä on ”paljon enempi kuin jäykkä ´kyllä´, välinpitämätön ´joo´ tai perin päättämätön ´juu juu´.” Kirjoittajalle ´totta kai´ merkitsee täyttä myöntymystä, uhkuu toiveikkuutta ja on positiivisen elämänasenteen äänteellinen ilmentymä – raadille suomalaisin sana on ´rakkaus´. Ruotsalainen Zarah Leander (k. 1981), Lili Marlenin laulaja, aloittaa muistelmat kirjeellä: ”Sinä rakas Suomi!” osoittaen sen maalle, jota hän rakastaa niin että Rio de Janeiro jää toiseksi, varsinkin kun ruotsinlaiva saapuu kevätaamuna Helsingin satamaan. Jopa suomalaisyleisö – ensin se voi lamauttaa mykkyydellään – osoittautuukin vapautuessaan ihanaksi. Silloin ”harmaaseen oksaan puhkeaa mitä kauneimpia kukkia”, niin kuin lehdettömään magnoliaan. Zarah L. sanoi pitävänsä lahjakkaista ihmisistä ja komeista miehistä: Jean Sibelius, Alvar Aalto, Tove Jansson, Saarijärven Paavo. Paavosta tulee puhe kohdassa, jossa Zarah L. – itsekin taitava kokki – ylistää suomalaista leipää, kalaa, sieniä, marjoja. Laulajan suurin ihailu kohdistui marsalkka Mannerheimiin, joka kerran lähetti valtavan kimpun punaisia ruusuja konsertin jälkeen: ”Onkohan historia milloinkaan tuntenut toista niin komeaa miestä kuin Gustav Mannerheim?”. Laulajan mielestä suomalaiset ovat mykkiä kuin silakat ja upeita kuin magnoliat. Niinkin hän toteaa, että idän ja lännen välissä elää pieni, itsepäinen, käsittämätön kieli. Vaikka Zarah L. opiskeli suomea yli 40 vuotta, mieleen painui ainoana sanana: huonekaluja. Samalla laulaja muistuttaa että taide, tunteiden kieli, auttaa meitä ihmisiä lähestymään toisiamme. Lopputervehdys on omintakeinen: ”Huonekaluja! Sydämellisesti Teidän Zarah Leander” LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Tykkäävät kovin Suomesta Kokkina Käpylän kirkolla on Syyriasta pakolaisena tullut kristitty Tommy Toumas. Ohjeita ruokailijoille antoi Marja Hakonen. Kirkolta saa noutokeittoa mukaansa keskiviikkoisin klo 16.30-17.30 osoitteessa Metsolantie 14. Hävikkiruokakasseja myös saatavana. Kaikuja kirkonmäeltä
7 K äpylä-Lehti 7.4.2021 ILKKA TAIPALE HELSINKI • Joukkoliikenne ja lasten päivähoito maksuttomiksi • Mielen sairaiden asemaa kohennettava • Halpoja vuokra-asuntoja lisättävä merkittävästi • Asunnottomuus pois Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehti / Kesuura Oy Tursontie 1 M, 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2021 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 70 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Takaikkuna IHMISILLÄ ON TAIPUMUS uskoa, että elämä etenee johdonmukaisesti. Oikeutetut sodat voitetaan, paha saa palkkansa ja kaikki kääntyy hyväksi. Emme ehkä pystyisi elämään ilman uskoa valoisaan tulevaisuuteen, vaikka sille olisi heikot perusteet. Lottovoittajien Suomessa tämän uskon ylläpitämiselle on parempia aineksia kuin useimmissa maissa, mutta ei meilläkään mennä eteenpäin junan lailla. Vanhat uskomukset kaatuvat aivan yllättäen. Vielä viimeistä edelliset eduskuntavaalit voitettiin julkisen velan vastaisilla tunnuksilla. Niin saatiin bisnesmies Juha Sipilän hallitus, joka leikkasi kaikista julkisista menoista, jopa koulutuksesta, ja pidensi työaikaakin. Viime vaalien jälkeinen Sanna Marinin hallitus yrittää paikata vahinkoja, mutta joutuikin suuriin vaikeuksiin koronaviruksen kanssa. On käynyt selväksi, että julkinen velka ei olekaan iso juttu eikä pääasia. Inflaatiota ei synny. Uutta velkaa otetaan parikymmentä miljardia ja ainakin 10 miljardia lisää hävittäjien ostoon. Myös suurbisnesmies Soros heittää ajatusta lainoista, joita ei koskaan makseta pois. Näin on jo tapahtunutkin monien kehitysmaiden kanssa. Nehän eivät pystyisi ostamaan teollisuusmaiden tuotteita ilman avokätistä lainoitusta samoista maista. Kun lainoja ei ehkä ole ajateltukaan maksaa pois, ne annetaan vähin äänin anteeksi, kerta toisensa jälkeen. Maksuksi on kelvannut velallismaiden sitominen epäoikeudenmukaisiin kaupan sääntöihin ikuisiksi ajoiksi. Vuoden 2020 talvi oli kamala. Selitykseksi kävi ilmaston lämpeneminen. Tämä vuonna olemme nauttineet lumitalvesta, jota on siis pidettävä poikkeuksena. Tutkijat ovat nyt päivittäneet vanhoja tietoja golfvirran heikkenemisestä, joka puolestaan viilentää ilmastoa Suomessakin. Nämäkin laskelmat ovat vähintään epätarkkoja, joten kansalaiset eivät tiedä, miten tulevaisuudessa mahtaa käydä. Se luo epävarmuutta ja kaataa tai nostaa vielä jonkun hallituksen. Osaan lohduttaa vain sen verran, että tarpeellisten muutosten toteutuminen vie vuosikymmeniä. Uudet sukupolvet ovat koulutetumpia kuin me, joten ehkä he osaavat arvata paremmin. Tuskin kuitenkaan. PEKKA PELTOLA valt.tri Uskossa eletään Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 Ehdolla kunnallisvaaleissa? Kysy pakettitarjousta Helsingin parhaisiin paikallislehtiin! Jakelupeitto yli 50 000 taloutta! P. 010 320 6663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Vuokrakohteiden kuningatar! Nopea, tehokas ja luotettava Jonna ei hätkähdä erikoistakaan kohdetta, vuokranantajien ja isännöitsijöiden arvostama kumppani. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550
OSTAMME TONTTEJA JA PURKUKUNTOISIA KIINTEISTÖJÄ rivija kerrostalorakentamiseen. Soita ja tarjoa. Rakennusliike Lapti Oy Joni Heikkola puh. 040 358 1256 tai tontit@lapti.fi lapti.fi Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava JUKKA JÄRVINEN VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä • ASIAA • KOVAA • REILUSTI Helsinki jukkajarvinen.net Tarjoukset voimassa 22.5.2021 asti tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää. Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki puh. (09) 756 2990, www.oulunkylanapteekki.fi Avoinna: ma?pe 8.30?18, la 10?16 Sebamed 1000 ml täyttöpussit Tavallinen tai Olive. Hoitavat pesunesteet koko perheelle. Fiilus Arkeen 30 tabl./kaps. Kotimainen maitohappobakteerivalmiste. Purutabletit (mansikka ja mustikka) tai kapselit (neutraali). Favora rauhoittava & kosteuttava hoitotuotteet Rauhoittavat ja kosteuttavat hoitotuotteet kaikille ihotyypeille. -20 % -20 % Nasolin nenäsuihkeet, A-vitamin 10 ml ja kosteuttava 20 ml Hoitavat ja kosteuttavat nenäsuihkeet. -20 % -20 % Keväiset tarjoukset Oulunkylän Apteekista APTEEKEISSA 29.3.–4.7.2021 29.3.–4.7.2021 ORIONIN KERÄILYKAMPANJA ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 490 muuta inspiroivaa verkkokurssia Vegeviinit ja suupalat ......................................................... H211796 Kylmiä kalaruokia kesään .................................................. H212147 Kasvissyöjän kurkistus kevääseen .................................... H211990 Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi ..................................... H212915 Kesätyynyjä pihalle ja parvekkeelle ................................... H210114 Makramee-solmujen salat ................................................. H213942 Visualistin työkalu Krita ..................................................... H213645 Digikuvat talteen ja järjestykseen ..................................... H211238 Helppoa some-ajan editointia Adobe Rushilla ................. H212475 Elokuvaja mediasävellyksen perusteet ........................... H213322 Maisemamaalauksen verkkokurssi ................................... H212719 Luova tanssi – matka voimauttavaan itseilmaisuun ja hyvinvointiin ...... H213656 Rohkeutta ilmaisuun improvisaatiosta ............................. H212870 Yoga for beginners ............................................................. H213556 Espanjan keskustelu ja kertaus ........................................ H213736 Ranskan alkeet verkossa ................................................... H213459 OSTAMME TONTTEJA JA PURKUKUNTOISIA KIINTEISTÖJÄ rivija kerrostalorakentamiseen. Soita ja tarjoa. Rakennusliike Lapti Oy Joni Heikkola puh. 040 358 1256 tai tontit@lapti.fi lapti.fi