Hyvää äitienpäivää Kauniilla kukilla saat aikaiseksi kevään tunnelman. Anna elämyksellinen lahja! Kukat ovat varma valinta! Pakilan Kukkatalo Pakilan Kukkatalo Pakilantie 69, 00660 Helsinki | 09 754 4255 pakilan.kukkatalo@elisanet.fi Ma-Pe 8.00-19.00, La 9.00-18.00, Su 10.00-16.00 www.pakilankukkatalo.fi Kuva Ville Varumo Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 4 julkaisija Käpylä-Seura ry. 6.5.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Juhlavuoden Käpyläläinen 104-vuotias Senja Rantanen sai kunniakirjan KÄPYLÄ-SEURA JULISTI vuosikokouksessaan 27. helmikuuta kaikki yli 100-vuotiaat alueen asukkaat Juhlavuoden käpyläläisiksi. Ensimmäisenä kunniakirjan sai Käpyrinteen palvelutalossa asuva Senja Rantanen, jonka 104-vuotissyntymäpäivää vietettiin huhtikuussa. Kakkukahvit tarjoiltiin palvelutalon asukkaille. Omaiset ja ystävät pääsivät koronan vuoksi tervehtimään päivänsankaria vain lasin takaa. Käpylä-Seura lahjoitti päivänsankarille komean kunniakirjan. Samanlaisen tulevat saamaan kaikki Vuoden Käpyläläiset, joita ovat ainakin Laura Hietala, Rauha Kaarlonen ja Silva Salvén. Käpylä-Seura toivoo ilmoituksia 100 vuotta täyttävistä tai sitä vanhemmista asukkaista. He saavat myös kunniakirjan ja kutsun Käpylän 100-vuotispääjuhlaan lauantaina 7. marraskuuta 2020 Karjalatalolle. Pirkko Fihlmanille äitienpäivän mitali
Ekstrovertit ja introvertit 6.5.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla MEIDÄT IHMISET voi jakaa monella tavalla ryhmiin, joista jako ekstrovertteihin ja introvertteihin on yksi yleisimmistä. Nyt on ruvettu puhumaan myös ambiverteista, jotka ovat noiden kahden ryhmän välissä siihen kuuluvilla ihmisillä on sekä yksinäisyyden tarve että hyvät sosiaaliset taidot tarvittaessa. Suomalaisia pidetään yleisesti introverttina kansana. Meillä on äärimmäisen hyvä yksinäisyyden sietokyky ja suuri tarve pitää välimatkaa muihin. Tämä näkyy nyt koronaeristyksen aikana muun muassa sosiaalisessa mediassa leviävissä vitseissä, joissa ihmetellään miksi meidän nyt pitäisi lähestyä toisiamme, kun meitä kehotetaan seisomaan parin metrin päässä toisistamme. Kuvissa näkyy pysäkillä seisovien bussia odottavien metrien levyinen jono, jossa jokainen on syventynyt vain omiin ajatuksiinsa vilkaisemattakaan toisiin. Introverteilla ei tunnu olevan mitään ongelmia koronaeristyksessä. tyneet kameralle eri puolilla Amerikan mannerta, ja osallistunut runolaulantaan, jonka vetäjät ovat olleet Yhdysvalloissa ja Suomessa ja laulajat Ranskassa, Japanissa ja Venäjällä. Sosiaalinen elämäni on tällä tavoin koronan vaikutuksesta laajentunut koko maapallolle entisen Käpylä-Järvenpää -akselin sijasta. Monet ovat kertoneet parveketapaamisista. Ystävät kokoontuvat sovitusti jonkun parvekkeen alle vaihtamaan kuulumisia. Joissakin taloissa lauletaan tai soitetaan joka ilta parvekkeilla, ja näitä kotikonsertteja odotetaan ja tullaan pihoille kuulemaan muualtakin, kun sana on kiirinyt. Ambivertit pujottelevat näiden ryhmien välissä ja nauttivat sekä hiljaisuudesta että sosiaalisuudesta sen mukaan, mikä sattuu sopimaan aikatauluun sillä hetkellä. Kuulun tähän ryhmään. On mukava tavata ihmisiä ajoittain, mutta sitten taas on ihanaa päästä omaan rauhaansa kirjoittamaan. Tässä lehdessä kerrotaan Senjasta, jonka 104-vuotissyntymäpäiville lapset pääsivät osallistumaan lasin takaa. Ensi sunnuntaina 10.5. on Äitienpäivä, jolloin moni äiti toivoisi kukkien ohella kosketusta. Nyt se on kuitenkin pakko tehdä virtuaalisesti tai lasin takaa. Onnea äideille. Pysytään terveinä! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Näkymiä Taivaskalliolta Elämä jatkuu kuten ennenkin. Tekemistä riittää ja sosiaalisten kontaktien välttäminen on helpotus. On lupa suorastaan kehotus välttää tapaamisia ja menoja, eikä kaupassakaan joudu alttiiksi tarpeettomille keskusteluille, kun ruuatkin tuodaan kotiovelle netistä tilaamalla. Puistoissa ja metsäpoluillakin voi livahtaa vastaantulijan tai ohitettavan ohi kaukaa kiertäen ilman että on pakotettu ystävällisiin tervehtimisiin. Ekstrovertit sen sijaan ovat aivan uuden tilanteen edessä. Yhteiskunta on jo pitkään suosinut ulospäin suuntautunutta luonnetta ja sen mukaista käyttäytymistä. Nyt, kun yhtäkkiä ei saakaan tavata ystäviä ja tuttavia vapaasti, kokoontua siellä missä muutkin ja osallistua konsertteihin, teattereihin, kirjailijailtoihin ja kyläjuhliin, jotkut lähes sairastuvat tästä yhtäkkisestä autiudesta. Tilanne on saanut luovuuden kukkimaan ja keksimään tuhat erilaista tapaa tavata toisia virtuaalisesti. Ei ihme, että netti takkuilee ja jopa kaatuu, kun kokoukset, konsertit ja ystävien tapaamiset päiväkahvituokioineen tai viini-iltoineen on siirretty nettiin skypen ja muiden aplikaatioiden kautta tapahtuviksi, ilman fyysistä läsnäoloa. Olen itsekin osallistunut niin Käpylä-Seuran vuosija hallituksen kokouksiin videopuhelun välityksellä, lauluryhmäni harjoituksiin skypen kautta kuin myös tanssinut intiaaniystävieni social distance powwow`ssa reaaliajassa, kun rummuttajat ja laulajat ovat esiinELÄMME HYVIN poikkeuksellisia aikoja. Koronavirus -pandemia on eristänyt ihmiset koteihinsa ympäri maailman ja aiheuttanut inhimillistä hätää ja kärsimystä joka puolella. Luonnolliseen kanssakäyntiin kuuluvat kokoontumiset on kielletty niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Tätä kirjoittaessani kaikki koulut ovat vielä kiinni ja työt tehdään suurimmaksi osaksi etätyönä kotoa käsin. Sallittuihin asioihin kuuluvat ajan viettäminen kotona ja ulkoilu. Näinä aikoina tunnen olevani erityisen onnekas asuessani Käpylässä. Meillä on poikkeuksellisen kaunis, puutarhamainen kaupunkiympäristö, jossa luontoa on vielä jäljellä. Taivaskalliolle suuntautuvista lenkeistä onkin tullut minulle henkireikä kaiken tämän eristyksen keskellä. Miten upeita auringonlaskut ovatkaan Taivaskallion korkeuksista katsottuina! Taivaskalliolle kiivetessä saa myös erinomaista hikiliikuntaa ja sykkeenkohotusta, jos valitsee reitiksi entisen ”slalom” -mäen, jossa kovempikin kuntoilija saa haastetta. Katsoessani alas Taivaskallion laelta kohti sen alapuolella levittäytyvää vanhaa puutalovaltaista omakotialuetta mieleni valtaa kuitenkin iso huoli. Idyllisten omakotitalojen keskellä kohoaa käpyläläisten perheiden aikoinaan kaupungille luovuttama koulurakennus, Onnentien koulu. Kaupunki on myynyt koulurakennuksen kiinteistösijoittajalle, joka kaavailee koulurakennuksen osittaista purkamista ja muuttamista 80:n asunnon massiiviseksi kerrostaloksi. Suunnitelma tuntuu käsittämättömältä ottaen huomioon alueen pienen koon. Koulurakennusta ympäröivät kapeat puistokadut, joilla toisensa kohtaavat kaksi autoa mahtuvat hädin tuskin rinnakkain. En malta olla miettimättä, miten 80:n asunnon tuoma automäärä mahtuisi näille kaduille, vaikka talon alle louhittaisiin parkkihalli. Lumisina talvina alueen asukkaat ovat monesti miettineet, miten hälytysajoneuvot pääsevät perille, kun katuja ei ole pystytty auraamaan kunnolla niille pysäköityjen autojen vuoksi. Katuja on mahdotonta leventää koskematta Taivaskallion metsään tai alueen kauniiseen keskipisteeseen, Onnenpuistoon. Kouluun on aina helppo tulla julkisilla, mutta autojen omistamista ei voi lähteä rajoittamaan. Suunnitelma on herättänyt käpyläläiset jälleen kerran yhteisteen toimintaan. Hanketta vastustava adressi keräsi muutamassa viikossa yli 1200 nimeä. Ihmisillä on aito huoli Taivaskalliota ja puistoalueita koskettavien rakennushankkeiden etenemisestä. Monia viehättää Käpylässä juuri luonnon ja kaupunkiympäristön vuoropuhelu. Meille hoetaan tiivistämisen mantraa, mutta onko se todella sitä, mitä ihmiset oikeasti haluavat? Millaisen kaupunkiympäristön haluamme jälkipolville jättää? Onnentien koululle löytyisi varmasti muutakin käyttötarkoitusta. Se voisi toimia Käpylän musiikkiopiston tilana ja alueen kulttuuritoimijoita yhteen kokoavana toimitilana. SIRKKU LEPISTÖ Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Käpylän Elävä Joulukalenteri pääsi kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon E lävän perinnön kansalliseen luetteloon nimettiin 12 uutta kohdetta – Helsingistä uutena kohteena luetteloon pääsi Käpylän Elävä joulukalenteri. Opetusja kulttuuriministeriö nimesi 12 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Se täydentyy määräajoin, ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2021. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Luetteloon nyt päässyt Käpylän elävä joulukalenteri on yhteisöllinen tapahtuma, jota vietetään aina joulukuussa. Joka ilta kirjastolla sytytetään lyhdyt ja avataan kalenteriluukku. Tapahtuma innostaa lukemaan, laulamaan, leikkimään ja tutustumaan alueeseen ja sen ihmisiin. Kalenterin tilaisuudet järjestetään eri puolilla Käpylää, ne ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kalenterin motiivit liittyvät asukastoiminnasta, rakennusten historiasta ja alueen elinvoimaisena säilyttämisestä yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja kulttuuriperinnön jatkuvuuteen. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003, ja Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Perinteen jatkuminen yhteisöissä Aineettoman kulttuuriperinnön alat ovat laajasti edustettuina Elävän perinnön kansallisessa luettelossa. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja on samalla askel lähemmäs kansainvälisen tason tunnustusta. Luetteloon nimeämisessä tärkeä peruste on ollut aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osa suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä taas elää suppeamman yhteisön kannattelemana. ”Luetteloon ehdotetut ilmiöt ovat tärkeä osa yhteisöjä ja niiden elävää perinnettä. Ne yhdistävät ihmisiä ja ovat olennainen osa identiteettiä. Kaikki nyt valitut perinteet osaltaan osoittavat niiden jatkuvuutta yhteisössä”, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta. ”On tärkeää huomata, että luetteloon hyväksyminen ei tarkoita virallista hyväksyntää vain yhdelle tavalle tehdä asioita. Esimerkiksi kanteleensoitossa ja nukketeatterissa on monenlaisia perinteitä eri yhteisöissä, ja niille kaikille on tilaa”, Marsio jatkaa. Osallistavaa luettelointia Euroopan mailla on erilaisia käytäntöjä kansallisten luetteloiden kokoamisessa. Suomi on saanut erityistä kiitosta osallistavasta luettelointitavastaan. Kaikki ehdotukset kansallisiin luetteloihin tulevat perinteitä ylläpitäviltä yhteisöiltä itseltään. ”Tässä ehdottamistavassa voimme hyvin nähdä perinteiden olevan yhteisöille niin tärkeitä, että yhteisöt itse haluavat tuoda ne esiin ja mukaan luetteloon. Näin yhteisöt myös sitoutuvat itse ylläpitämään ja kehittämään omaa perintöään jatkossakin”, kuvaa Leena Marsio. Kansallisen luettelon kohteiden on ensin oltava Elävän perinnön wikiluettelossa, jossa on runsaasti sellaisia perinteitä, joita ei ole valittu kansalliseen luetteloon saakka. Wikiluetteloon voi kuka tahansa voi ehdottaa oman yhteisönsä perinnettä. Wikissä on mukana jo 175 artikkelia yli 240 toimijalta. Suomen wikiluettelo kiinnostaa myös maailmalla: sivustolla on käyty sadasta maasta alkuvuoden aikana. ”Wikiluettelo tuo näkyvyyttä ja arvostusta monenlaisille niille perinteille, joita ei valita kansalliseen luetteloon”, kertoo Marsio. Kansallisesta Unescon luetteloon Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin, jotka on valittu yhteisöjen tekemien ehdotusten joukosta. Esityksiä ovat arvioineet myös eri alojen asiantuntijat ja toimijat. Päätökset luetteloon pääsemisestä tekee opetusja kulttuuriministeriö. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin, ja nyt sitä täydennettiin toista kertaa. Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin, joihin voi esittää vain yhtä kansallista kohdetta vuosittain. Suomi on aiemmin ehdottanut Unescolle saunaperinnettä ja kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Teksti LEENA MARSIO Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päässyt Käpylän elävä joulukalenteri on yhteisöllinen tapahtuma, jota vietetään aina joulukuussa. Joka ilta kirjastolla sytytetään lyhdyt ja avataan kalenteriluukku. Kalenterin tilaisuudet järjestetään eri puolilla Käpylää, ne ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.
6.5.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 3. päivä. Aineisto toimitukseen 22. toukokuuta mennessä. KÄPYLÄ-SEURAN VUOSIKOKOUS päätti, että kaikki 100 vuotta täyttäneet ja täyttävät ovat tänä vuonna Vuoden Käpyläläisiä. Seura toivookin, että kaikki juhlavuonna omia syntymäpäiviään viettävät ilmoittautuisivat, jotta voisimme lisätä nimen Vuoden Käpyläläislistaan. Puh. 0400-794762 / Tintti Karppinen tai seuran sähköpostiin kapyla.seura@gmail.com 104-vuotias Senja Rantanen sai ensimmäisenä Juhlavuoden Käpyläläinen -kunniakirjan Juhlavuosi jatkuu kaupunkikulttuurilla ja kukkaloistolla VAIKKA TOISTAISEKSI kaikki yleisötapahtumat on koronasta johtuen peruttu, kulkee juhlavuosi eteenpäin monella eri tapaa. Vallitseva poikkeustilanne ei onneksi vaikuta kaikkiin projekteihin. Viime syksynä järjestettyjen Käpylä 100 -puutarharyhmän kukkaistutustalkoiden työn tulos alkaa jo näkyä eri puolilla Käpylää. Istutuksia tehtiin Käpylässä Rauninkalliolla, Kimmon-, Amerin-, Otto-Iivari Meurmanin ja Onnenpuistossa sekä Taivaskallion rinteessä, Väinölänpuistossa että Akseli Toivosen kentän ympäristössä. Yksi näkyvimpiä istutuskohteita oli Kullervonkadulla Taivaskallion kupeessa, jonne kukkaistutuksesta on parhaillaan syntymässä kauniit Käpylä -kirjaimet ja sydänkuvio. Kevätauringon helliessä pihapiirien lisäksi myös muualla Käpylässä istutukset puhkeavat pian kukkaan ilahduttaen ohikulkijoita. Toiveena ohikulkijoille on, että kukkien keräämisen sijaan niistä tulisi nauttia vain ihaillen. Sähkökaappeihin kuvia Kalevalasta Ilmojen lämmetessä alueen sähkökaappien maalausprojekti saa alkunsa. Käpylän alueella maalataan yhteensä yli 30 Helenin sähkönjakoja Kaupunkiympäristön toimialan tekniikkakaappia. Maalauksia yhdistävä Kalevala-teema syntyi alueen kadunnimistä. Teema on inspiroinut eri-ikäisiä käpyläläisiä taiteilijoita luomaan upean näyttelyn, joka leviää paloasemalta kiemurrellen koulujen kautta Länsi-Käpylän puolelle. Näyttelystä tehdään myös teoskartta, jonka avulla näyttely sekä maalattujen kaappien tarinat aukeavat katsojalle eri tavalla. Näyttelyn ohjelmalliset avajaiset ovat myöhemmin kesällä, kun tilanne sen mahdollistaa. Mukana projektissa ovat Käpylän peruskoulu, Yhtenäiskoulu, Kottby lågstadie skola ja Helsingin kuvataidekoulun Käpylän toimipiste. Koulut luovat näyttelyyn osuutensa syyslukukaudella. Nyt jo keväällä joukko paikallisia ja muita taiteilijoita maalaa teoksiaan kaappeihin. Yleisötapahtumien ollessa tauolla, kulttuuriohjelmaa kotisohvien etäkatsomoille tarjoaa Käpylän karanteeniklubi. Klubin missiona on tuottaa merkitystä ja iloa ihmisille näinä poikkeusaikoina. Ohjelmaa on nähtävissä livestreameina ja tiedot tapahtumista löytää juhlavuoden kalenterin lisäksi Käpylän karanteeniklubin Facebook-sivuilta. Kotoilun vastapainoksi on hyvä myös virkistää muistia alueen historiasta ja tutustua rikkaan kaupunginosamme merkittäviin paikkoihin kotikaupunkipoluilla. Kotikaupunkipolkuihin on koottu kaupunginosalle tyypillisiä ja ainut laa tui sia kohteita sekä nähtävyyksiä kävelyretken muotoon. Kaupunkipolut esittelevät monipuolisesti mielenkiintoisia paikkoja sekä niihin liitty vää historiaa, luontoa, kulttuuria ja henkilöitä. Käpylän eteläisen ja pohjoisen kotikaupunkipolun löytää KäpyläSeuran verkkosivuilta, jonne linkki löytyy myös juhlavuoden sivustolta. Asukkaiden vinkkipankki Keräämme korona-ajalle myös omaa asukkaiden vinkkipankkia, johon toivomme sinun lähettävän parhaimmat vinkkisi esimerkiksi tylsyyden selättämiseksi tai parhaan lenkkipolun löytämiseksi. Vastaanotamme kaikkia ideoita maan ja taivaan väliltä! Lähetä vinkkisi Käpylä 100-työryhmälle sähköpostilla osoitteeseen: kapyla100@gmail.com Muita yleisötapahtumia järjestetään taas joko loppukesästä tai syksyllä, heti kun voimme taata kaikille turvallisen osallistumisen. Pysykäämme siihen asti terveinä ja nautitaan turvallisesti ainutlaatuisesta kaupunginosakulttuurista! Teksti SIIRI KROUVILA JA AMANDA TUUKKANEN Kuvat TOIVO KOIVISTO Lokakuussa istutetut narsissit nousevat Kullervonkadun varrella. Keltaiset narsissit ovat vanhoja villiintyneitä kasveja ja tekstin molemmille puolille nousee vielä sydämet punaisilla tulppaaneilla. Käpylään palanneet rusakot popsivat vauhdilla kukkaistutuksia poskeensa. Ne eivät ihmisiä ja koiria juurikaan väistä ja varsinkin aamusella ne syövät kukkia mielihalulla. Kerran Käpylän Kätköissä -kävelydraama hakee riveihinsä avustajia syksyn esitykseen ”Kerran Käpylän Kätköissä” on historiallinen kävelydraama, joka sijoittuu jännittävälle 20-luvulle, aikaan jolloin Käpylänkin tarina sai alkunsa. Kerran Käpylän Kätköissä -kävelydraaman rakentaa ohjaaja Sanna Paula Mäkelän johdolla itsenäinen ammattilaisten ryhmä. Kävelydraama kerää yhteen paikallisia kaikista ikäja ihmisryhmistä, ja antaa mahdollisuuden kaiken tasoisille esiintyjille. Käpylä 100 -työryhmän ja kävelydraaman yhteinen tavoite syksylle on saada ihmiset entistä vahvemmin yhteen vallitsevan tilanteenkin jälkeen. Esityspäivän on suunniteltu ottavan paikkansa 22.8.2020. Toistaiseksi päivämäärä pysyy samana, ellei uusia säädöksiä kesän aikana synny. Nyt mukaan haetaankin ihmisiä, jotka kaikki ovat myös näyttelijöinä teoksessa. Kaikki tehtävät eivät vaadi aiempaa esiintymiskokemusta! Harjoitukset järjestetään vallitsevan tilanteen mukaan joko etänä ja säädösten salliessa normaalisti. Mukaan haetaan: Kaikenikäisiä naisia, miehiä, lapsia, koiria, kissoja eli kaikenkarvaisia kyläläisiä. Tehtävä ei vaadi aiempaa esiintymiskokemusta. Koulujen ollessa suljettuna etsitään ensisijaisesti yhdessä laulavaa lapsi ja/tai nuorisokuoroa, muutkin ehdotukset otetaan avosylin vastaan. Noin 20-vuotiaita ja vanhempia nuoria miehiä esiintymään vapaapalokunnan jäseninä. Tämä tehtävä ei vaadi palohallinnan osaamista, mutta mukaan otetaan ehdottomasti myös vapaapalokunnan entisiä ja nykyisiä jäseniä. Yhteydenotot: kerrankapylankatkoissa@gmail.com Puh. 044 5660727 / ohjaaja Sanna Paula Mäkelä KERÄÄMME KORONA-AJALLE myös omaa asukkaiden vinkkipankkia, johon toivomme sinun lähettävän parhaimmat vinkkisi esimerkiksi tylsyyden selättämiseksi tai parhaan lenkkipolun löytämiseksi. Vastaanotamme kaikkia ideoita maan ja taivaan väliltä! Lähetä vinkkisi Käpylä 100-työryhmälle sähköpostilla osoitteeseen: kapyla100@gmail.com Asukkaiden Vinkkipankki Omaiset ja ystävät pääsivät koronan vuoksi tervehtimään päivänsankaria vain lasin takaa. Käpylä-Seura lahjoitti päivänsankarille komean kunniakirjan, jossa lukee: "Käpylä 100 Juhlavuoden 2020 käpyläläinen Senja Rantanen s. 23.4.1916. Civis Käpylä sum Olen Käpylän kansalainen. Helsingissä 23. huhtikuuta 2020" Kuva Ville Varumo
4 K äpylä-lehti 6.5.2020 Vastaisku syrjäytymiselle Käpylän pyöveli Jukka Järvinen haluaa asunnottomat kadulta kotiin välittömästi Kaupunginvaltuutettu, sosionomi, Jukka Järvinen (55 v.) on hyvin huolestunut. Maa on epidemian kourissa ja talous on ajautumassa taantumaan. Kuka kantaa huolta asunnottomista? Missä he voivat syödä ja levätä, kun ruokalat, kahvilat ja julkiset tilat ovat sulkeutuneet? KORONAVIRUS JYLLÄÄ pääkaupunkiseudulla. Asunnottomien hätämajoitukset ovat nyt täynnä. Asunnottomat ovat erityisen alttiita erilaisille tartunnoille. Yli 500 ihmistä kadulla ilman tukea Suomessa on yli 7000 asunnotonta ja heistä pääkaupunkiseudulla noin puolet. Suurin osa on jonkinlaisten asumispalvelujen ja hoitokotien piirissä, mutta pelkästään Helsingissä asuu yli 500 asunnotonta kadulla. Useat heistä ovat saaneet tähän asti ruokansa erilaisten ruoka-apujärjestelmien kautta, mutta epidemia on aiheuttanut sen, että monessa paikassa ruoka-apu on keskeytetty. Myöskään kaupoilta ei jää yhtä paljon hävikkiruokaa kuin ennen. Seurakunnat ja muutama muu taho on tehnyt valmiita ruoka-apupaketteja, mutta ne eivät ole kovin kattavia ja eivät saavuta kaikkia tarvitsevia. Asunnottomuus on ongelma, johon olisi pitänyt puuttua tiukasti jo aiemmin. Ihmiset ovat järkyttävästi heitteillä. Asiaan pitää puuttua nyt heti, kaupunginvaltuutettu Jukka Järvinen sanoo. Koronaviruksen takia monia tavanomaisia oleskelupaikkoja, kuten päiväkeskuksia, on suljettu. Yömajoituspaikoissa asunnottomat joutuvat nukkumaan yhteistiloissa, jolloin tartuntariski kasvaa. Jos taas sairastuu, ei ole mitään mahdollisuutta itsekaranteeniin. Monet asunnottomat viettävätkin nyt aikaansa kauppakeskuksissa ja raitiovaunuissa, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Ulkona he eivät voi kokoontua ja vaeltelevatkin siksi paikasta toiseen. Tilanne on todella hälyttävä, kukaan ei auta ja asunnottomat itse eivät osaa hakea apua, sanoo Järvinen. – Puhumme nyt asioista, joissa on hengenlähtö lähellä. Vastaisku syrjäytymiselle Jukka on perustanut pari vuotta sitten Vastaisku syrjäytymiselle ry:n asunnottomia ja syrjäytyneitä varten. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa ja ohjata avun tarvitsijoita olemassa oleviin palveluihin, jos apu on muuten ulottumattomissa tai apu on muuten evätty. Jokaisen ihmisen pitää saada apua. Jokaisella on oikeus olla yhteiskunnan jäsen. Näitä syrjäytyneitä ovat mm. asunnottomat päihderiippuvaiset ja mielenterveyspotilaat, jotka eivät kiinnity asumispalveluihin tai heidät on uloskirjattu asumispalveluista päihteiden ja väkivallan takia, ja siksi he elävät asunnottomina. Tämän lisäksi vuosittain vapautuvista vangeista on iso osa ilman asuntoa, mikä on iso riski päihdekäytölle ja uusintarikollisuudelle. Tämä on mielestäni inhimillisyyskysymys. Asumispalveluihin sijoitettu raha palautuu takaisin, kun päihteet jäävät taakse. Tulokset näkyvät silloin terveydenhuollon menojen laskuna, rikosten ja väkivallan vähenemisenä. sekä ihmisen toipumisen vaikkapa työelämään. Yhden syrjäytyneen hintalappu elämänkaaressa haittoineen on yli miljoona euroa. Onhan se taloudellista, kun ihminen selviytyy. Talouden peräänhän poliitikot aina huutelevat, mutta tämä on ennen kaikkea inhimillistä, Jukka jyrähtää. Pyövelin parantola Jukka Järvinen tunnetaan nyrkkeilijätaustansa kautta myös lempinimellä Käpylän Pyöveli. Jukalla on unelma, että hän jonain päivänä saisi pyörittää omaa asunnottomien yksikköään ja hoitolaitosta. Paikalla on jo nimikin, ”Pyövelin parantola”. Vain rahoitus puuttuu. Tarkoitus olisi, että toimintaa pyöritettäisiin perustamani Vastaisku syrjäytymiselle ry:n kautta. Ottaisin omasta puolestani vastaan kaikki asunnottomat, mutta realistisesti puhumme jostain 50 hengen asumispalveluyksiköstä. Jukan ideana on, että myös omaiset tulisivat toimintaan mukaan, jolloin asunnottomat olisi helpompi saada pois kaduilta ja kuntoutumaan. Näillä ihmisillä on pääsääntöisesti jonkinlaisia päihdeongelmia. Tervehtymisen edellytys on, että päihteet jätetään, jos ei heti, niin pikkuhiljaa. Sen eteen tehdään työtä yhdessä ammattilaisten ja verkoston kanssa. Päihteiden käyttö ei saa olla este sisälle pääsemiseen, mutta hyssyttelyä en hyväksy. Takaisin mukaan elämään Järvisen mielestä esim. huumausaineiden käyttäjille suunnatut korvaushoidot ovat väärä keino toimia. Korvaushoidot pitää ajaa alas järjestelmällisesti, ne eivät voi olla loppuelämän lohtu. Ne vievät lopuksi aina hautaan. Korvaavista lääkkeistä muodostuu helposti laillisia huumeita ja näissä tapauksissa hoitojaksoja lasketaan kymmenissä vuosissa. Siinä ei ole mitään järkeä. Jukka, joka on itsekin käynyt päihteiden kanssa kovan koulun, on ollut jo 22 vuotta raittiina. Tärkeintä on, että toipujilla on jotain tekemistä. Tarvitaan harrastuksia ja kuntoutusta. Opinnot pitää voida viedä loppuun ja hankMustapekka avoinna nyt koko vuorokauden KÄPYLÄN ASEMAN kupeessa sijaitseva K-Supermarket Mustapekka laajensi aukioloaan ja ryhtyi huhtikuun puolivälissä palvelemaan asiakkaitaan ympärivuorokautisesti, viikon jokaisena päivänä. Kauppa ei siis mene enää yöksi kiinni. Aukioloajan laajentaminen on ollut meillä mietinnässä jo pidemmän aikaa, sanoo kauppias Jouni Ekholm. Sijaitsemme liikenteen solmukohdassa lentokentälle johtavan tien varressa ja normaalioloissa liikennettä ja siten asiakaskuntaa riittää kauppamme ympärillä läpi koko yön. Nyt koronaepidemian aikaan koemme, että tarve aukioloaikojen laajentamiselle on erityisen vahva. Illan ja yön virkut vapaaehtoisesti yövuoroon Ympärivuorokautisella aukiololla kauppa pystyy tasapainottamaan asiakasvirtojen ruuhkahuippuja ja kuluttajat voivat valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopivan kaupassa asiointihetken vuorokauden ajasta riippumatta. Tämä tuo osaltaan helpotusta myös riskiryhmien kaupassa asiointiin. Henkilökuntamme on valikoitunut yövuoroihin vapaaehtoisuusperiaatteella ja olemme rekrytoineet myös uusia, sanoo Ekholm. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva K-SUPERMARKET MUSTAPEKKA OLOSUHTEISTA JOHTUEN Lippakioski 100 on auennut pienimuotoisesti 3.5.2020 alkaen. Kioski tulee olemaan auki pääosin pop-up -periaattella, eli satunnaisesti, mutta joistakin kiinteistä aukiolopäivistä tulee lista kioskin seinällä olevalle ilmoitustaululle. Kioskin seinällä on postilaatikko, josta voi ottaa tuoreimman Käpylä-Lehden. Ilmoitustaululle tulee myös päivittyvä lista Käpylä 100 -juhlavuoden tapahtumista. Kioskin aukiolopäivinä voi alueelle pystyttää pienimuotoisen kirpputorin tai muun vastaavan tapahtuman. Tällaisen tapahtuman järjestäminen maksaa 15 euroa, mutta on Käpylä-Seuran ja Käpylän Kylätilayhdistyksen jäsenille ilmainen. Kioskissa on myytävänä kahvin ja pikkupurtavan lisäksi Käpylä-Seuran t-paitoja, normaaliin lipputankoon tarkoitettuja Käpylä-viirejä, Käpylää käsittelevää kirjallisuutta ja ehkä joitain yksittäisiä yllätystavaroitakin. Jaossa on myös Käpylä-Seuran julkaisemaa Käpylä-esitettä. Tapahtumista ja niiden yhteydessä järjestettävästä kahvitai muusta tarjoilusta tulee sopia hyvissä ajoin etukäteen kioskin hoitajan Sinikka Variksen kanssa, hs.varis001@gmail.com. Teksti PEKKA HALTIA Kuva SINIKKA VARIS Käpylän Lippakioski on auennut pienimuotoisesti K-Supermarket Mustapekan kauppias Jouni Ekholm iloitsee uusista aukioloajoista. Kauppa ei käytännössä menee enää ollenkaan kiinni, vaan palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden.
5 K äpylä-Lehti 6.5.2020 Svenska hörnan VAKNAR UPP på morgonen, tänker att väckarklockan inte ringde, nu försenar jag mej nog till Vipusets jumppa i Työväentalo. Inser plötsligt att det ju inte är nån jumppa i dag och inte heller nästa vecka, eller nästa vecka... Verkligheten är inte längre verklig. Tillvaron är helt absurd, inte bara för mej utan runt om i världen. Jag går inte bara miste om jumppan, utan om det mesta som jag vant mej vid. En vardag som är full av aktiviteter, sammanträffanden, teater och bio, besök på konstutställningar, bibliotek, frivilligverksamhet. Mej är det ju inte särskilt synd om, jag har ju ett hem, min man, min pension, vänner jag kan ringa till, kontakt med barn och barnbarn via Skype. Men som 70-plussare begränsas min tillvaro ändå radikalt, jag förväntas stanna hemma och finna mej tillrätta med en verklighet som inte är min. Jag har ren städat alla mina skåp och rensat ut obehövligheter, men dem kan jag ju inte föra till återvinningscentralen, den är ju stängd. Och alla pappren som jag gått igenom och avskaffat, försvann nåt viktigt? Har krattat bort alla löven och klippt rosenbuskarna. Och så förväntas jag behärska ny teknik nu igen, videokonferenser och kontakt med myndigheter på nya sätt som jag helst skulle slippa förr eller senare trasslar jag ändå in mej i datateknikens virrvarr. Och den utomordentliga organisationen Enter, som hjälper åldringar i stil med mej att klara av de tekniska manickerna har gått in för nya digitala stödformer, ingen direktkontakt där heller. Som sagt, mej är det ju inte synd om. Men mina tankar går till dem som verkligen lever i en absurd värld. Skolbarn som måste kämpa med en vardag som de flesta förmodligen gärna skulle byta bort mot samvaron med lärare och klasskamrater i längden blir det väl urtrist och stökigt att bara ha föräldrar och syskon att frottera sej mot. Och kanske vara utsatt för närmiljöns frustrationer och aggressioner. Och lärarna, hur utmattade måste de inte vara av kampen för att på distans bibringa sina elever det normala måttet av kunskaper som barnen ju ändå måste få för att kunna fortsätta skolgången. Och alla de som plötsligt går miste om sina inkomster när restauranger och caféer och frisörsalonger och allt möjligt måste stänga ner köerna till socialen och FPA är långa. Att stanna hemma är inte lätt för dem som inte har något hem. Brödköerna i sin nuvarande form är överbelastade många fler behöver hjälp med att få mat för dagen och morgondagen. Framtidsplaner som går i stöpet, ingen vet ju när vardagen blir vanlig igen. Gamla människor som sitter ensamma hemma och väntar på att någon ska bry sej om att ringa dem eller erbjuda dem en promenad. Ja, promenaden kan ju inte heller bli av, för 70-plussare ska ju inte umgås med nån. På många håll görs verkligt stora insatser för att de utsattas vardag ska kunna räddas. Men osäkerheten sätter sin passiverande prägel på vår verklighet. Och de olika mediernas information blir kontraproduktiv genom att man mest får veta att ingen ännu egentligen vet nåt. Allt kan bli bättre, eller mycket värre. När och hur, ingen vet säjer expertisen. Och media rapporterar sällan om världens andra stora problem miljöförstöringen, klimatförändringen, gräshopporna i Afrika, andra ödesdigra sjukdomar, våld och krig och fattigdom och svältkatastrofer här och där. Vi är helt inneslutna i coronarapporteringen. Som verklighetsflykt kan man ju ägna sej åt nån av de otaliga serier som Netflix och andra producenter av alternativ verklighet tillhandahåller. Tryggt, för man vet ju att det inte är verkligt. Naturen, den är ju ändå verklig. Våren aviserar sin ankomst med blommor på gräsmattan, flugor och fjärilar, en och annan humla, litet snö emellanåt. Och den ständiga blåsten ... Men jag tänker ändå som Pär Lagerkvist i hans vackra dikt: ”Allt är kvar / den lukt av regn i gräset som jag minns / och vindens sus i träden / molnens flykt / och människohjärtats oro... SUSANNA GULIN Vår nya verklighet VAIKKA KUULUN koronaviruksen riskiryhmään, ainakin toistaiseksi käyn itse kaupassa. Noudatan varotoimia, käsien pesua ja suojahansikkaita, turvaväliäkin pidän, ja kassajonossa siirrän kärryn taakseni, jolloin perässä seisoja ei voi hönkäillä niskaan. Läksin taas kauppareissulle, ja pyörää pysäköidessä seurasin vieressä syntyvää tilannetta. Matalan aidan päällä istui nuorehko mies, laitapuolen kulkija tutkimassa lompakkoaan. Hän käänteli sitä moneen otteeseen kuin varmistuakseen, olisiko rahaa sittenkin jäljellä. Paikalle ajoi myös toinen pyöräilijä, keski-ikäinen mies, pani merkille saman seikan ja kysyi aidalla istuvalta kaverilta: ”Onko rahan tarvis?” Mies nosti katseensa ja vastasi yhtä asiallisesti: ”Kyllä.” Silloin kysyjä otti esiin oman lompakkonsa ja ojensi rahaa tarvitsevalle, joka kiitti ja pani talteen. Suomalaismiesten koruttomuus ilahdutti, tilanne hoitui vähäeleisesti, ilman dramatiikkaa tai turhia puheita. Vaikutti siltä, että antaja tuskin huomasi omaa osuuttaan eikä varsinkaan kaivannut ylistyksiä. Jouduin kerran ennen korona-aikaa tilanteeseen, jossa nainen – en tiedä mistä maasta – kulki jalkakäytävällä ja pyysi rahaa, myös minulta. Kuulin pitkän, polveilevan tarinan rahantarpeesta ja ajattelin, että mikäs, hyvin sepitetty stoori ja varmaan rahantarvekin aitoa, vaikka ensisijainen tarkoitus oli saada kukkarot auki. Annoin naiselle kahden euron kolikon. Se ei tyydyttänyt, kaksikymmentä euroa oli ilmoitettu alaraja – saattoi vaihdella mielialan mukaan – mutta esitetty vaatimus vimmastutti niin, että sieppasin kolikon takaisin ja tokaisin: ”Jos ei kelpaa, otetaan pois.” En malttanut olla huomauttamatta, että kun saa lahjan, sanotaan kiitos, eikä ruveta valittamaan. Poistuin saman tien, joten en nähnyt, miten nainen reagoi oppituntiin. Monena olen ollut, mutta tuolloin tulin kouluttaaneeksi ammattikerjäläistä. LIISA MÄNTYMIES Antaa rahaa, pyytää rahaa Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Varastokankaita edullisesti 0,5 10 metrin paloja KUKA JUKKA ”PYÖVELI” JÄRVINEN? • Syntynyt 13.8.1964 Helsingissä, asunut lapsuutensa Askistossa, sitten Roihuvuoressa, Oulunkylässä ja 26 vuotta Käpylässä. • Kaupunginvaltuutettu, päihdetyöntekijä, sosionomi. • HOK-Elannon edustajiston vaaleissa jäsen. Uusi paikkansa maalis-huhtikuun taitteessa järjestetyissä vaaleissa kolmannen kerran. • Kävi kovan koulun kadulla, eksyi nuorena Helsingin rautatieaseman jengeihin ja juomaan. • Raskaansarjan entinen ammattinyrkkeilijä, voitti amatööriurallaan kolme Suomen mestaruutta ja ammattilaisena yhden. Järvinen voitti ammattilaisurallaan 25 ottelua ja hävisi kuusi. Lopetti ammattinyrkkeilyuransa vuonna 2005. • Päihteetön vuodesta 1998, uskossa. ”Herra puhutteli minua ja korkki meni heti kiinni.” • Tutut kuvaavat Jukkaa positiiviseksi, välittömäksi, läsnä olevaksi ja kaikki ihmiset kokonaisvaltaisesti vastaan ottavaksi. • ”Oma kokemus merkitsee, olen selvinnyt.” • ”Olisin mieluummin Käpylän hyväveli, en pyöveli, mutta menköön nyt, kun muut kerran nimeä käyttävät.” kia ammatti. Kaikilla ihmisillä on osaamista, joka voidaan valjastaa uudelleen käyttöön. Ne, jotka eivät kykene enää töihin, pitää päästää eläkkeelle. Järvinen puhuu kokemuksesta. Hän on ollut 12 vuotta Pursimiehenkadun Helsingin Vieraskodin asumispalveluyksikössä päihdetyöntekijänä ja aktiivisesti mukana Vailla Vakinaista Asuntoa ry:ssä. Sain päihdeputken poikki usealta ihmiseltä, Jukka sanoo. Mitä Pyövelin parantola maksaa? 50 hengen hoitoja asumispalveluyksikkö työllistäisi keskimäärin 7-10 ihmistä. Budjetti olisi muutamia satoja tuhansia kolmen vuoden periodissa, Jukka sanoo. Rahoitusta haetaan tällä hetkellä kaupungilta ja valtiolta. Sosiaalija terveysministeriölle jätetään STEA:n, Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen, kautta hakemus vielä tänä keväänä. Rahoituksen saaminen kestää, joten projekti konkretisoituisi siinä tapauksessa vasta ensi vuoden puolella. Haluan luoda tilanteen, jossa putkassa lojuvalle asunnottomalle päihteiden väärinkäyttäjälle annettaan aamulla pois päästessä mahdollisuus valita kadun ja Pyövelin parantolan välillä, Jukka toteaa. Jukka kuvaa paranemisprosessin vievän jokaisen kohdalla oman aikansa, mutta karkeasti ottaen se vie noin yhdeksän kuukautta. Päihderiippuvaiset tarvitsevat alkuun noin 12 viikon parantolajakson ja sen jälkeen puolisen vuotta kuntoutusta asumispalveluyksikössä. Ideana on, että saatuaan riittävästi tukea raitistumiseen ja yksin asumisen opetteluun, olisivat he valmiita asumaan tavallisessa vuokra-asunnossa. Loppupelissä homma on kiinni omasta halusta. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Katkenneita ihmissuhteita voi rakentaa uudestaan. Kun ihminen kokee, että nyt on se aika omalla kohdalla, niin apua pitää olla tarjolla, jotta kaikki onnistumiset voidaan kaivaa esiin. Poistetaan asunnottomuus! Jukka on verkostoitunut laajasti ja hän tuntee kentän aina leipäjonoista vankiloihin. Hän haluaa auttaa ja antaa pysyvää sisältöä elämän poluilla eksyneille, riippumatta lähtötaustoista. Järvisellä on projektilleen useita tukijoita. Vastaisku syrjäytymiselle ry:ssä on Jukan lisäksi mukana yrittäjä Mika Arramies , joka vetää Avominne Päihdeklinikkaa sekä viinien maahantuojana ja valtuutettuna tutuksi tullut Petri Viglione . Taustavoimissa heitä on mukana tukemassa mm. europarlamentaarikko Eero Heinäluoma , kaupunginvaltuutettu ja Y-Säätiön perustaja Ilkka Taipale sekä Helsingin piispa Teemu Laajasalo . Meitä kaikkia yhdistää halu auttaa, Jukka sanoo. – Tuolla kaduilla on paljon potentiaalista jengiä. Kuka tahansa voi pudota pohjalle ja asunnottomaksi. Joillakin hajoaa perhe, toisilta menee työt alta. Kadulla ei kukaan välitä, kuka olet. Siellä voi vastaan tulla yhtä hyvin duunari kuin entinen yritysjohtaja. Mikä viesti sinulla on päättäjille? Nyt herätys! Meillä liikkuu asunnottomia ihmisiä päivät pitkät ratikoissa ja julkisissa tiloissa. He ovat vaarassa sairastua, eikä heillä ole paikkaa, minne mennä. On aika hoitaa tämä asia. Kyse ei ole mistään muoti-ilmiöstä. Tästä jutusta pitää ottaa koppi heti, koska muuten tilanne pahenee. Teksti ja kuvt JAURI VARVIKKO Jukka Järvinen on asunut Käpylässä 26 vuotta. Hänen lempipaikkojaan Käpylässä ovat Pohjolankatu ja Taivaskallio. Myös Kumpulan maauimala on lähellä sydäntä.
6 K äpylä-lehti 6.5.2020 KÄPYRISTIKKO KOHDATAAN VERKOSSA Seurakuntamme kirkot ovat koronavirusepidemian vuoksi toistaiseksi kiinni, tilat avataan heti kun se on mahdollista. Seurakunnan työntekijät ovat kuitenkin töissä ja heidät tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla, yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta. Vaikka kirkossa kokoontuvaa jumalanpalvelusta ei tässä tilanteessa voida toimittaa, sanajumalanpalvelus lähetetään verkossa sunnuntaisin klo 10. Hartaudet ja muu sisältö tuodaan verkkoon: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla FB & IG: @oulunkylanseurakunta YouTube: Oulunkylän seurakunta Myös nuoret kokoontuvat netissä – koronasta huolimatta. Tsekkaa Instagram, Snapchat tai Discord: @ogelinsrknuoret tai soita: nuorisopastori Tapio Leinonen 050 380 3477 nuorisotyönohjaaja Joel Lehtinen 050 501 7993 nuorisotyön-ohjaaja Mia Mod 050 380 3469 Jos haluat kotiin postitettavaksi lasten pyhäkouluja askarteluaineistoa, ota yhteyttä sähköpostilla: anna.hjelt-jauhiainen@evl.fi Pappimme päivystävät päivittäin klo 9–21: 09 2340 5302 Kouluikäisille tarkoitettu auttamispalvelu ma–pe klo 12–18: www.tupu.help Helsinki-apu yli 70-vuotiaille ma–pe klo 9–16: 09 310 10020 Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ma ja ke klo 14–16 ti, to ja pe klo 10–12: 09 2340 5318 Kirkkoherranvirasto palvelee sähköpostitse oulunkyla.srk@evl.fi ja puhelimitse ma–ti, to klo 9–12, ke klo 13–16: 09 2340 5300 Kirkolliset toimitukset suoritetaan huomioiden koronavirukseen liittyvät ohjeistukset. TAIVASKALLION LAMPI täytettiin puhtaalla vedellä. Vettä oli ihailemassa perhe, joka sattumalta oli ensimmäistä kertaa tutustumassa Taivaskallioon. He ihailivat kovasti paikan näkymiä. Kalliokiipeilyn harrastajia on Taivaskallion rinteillä näkynyt korona-aikaan ennätysmäärä. Sana on kiirinyt kiipeilymahdollisuudesta laajalti. Eräs kiipeilijäpari kyseli miten paikalliset suhtautuvat kiipeilyyn? Onko ollut kielteistä suhtautumista lähiasukkaiden taholta? Itse en ainakaan ole kuullut valituksia, kunhan vain kukin kiipeilijä huolehtii, ettei roskia jää, tai vahingoiteta kallioita muulla tavoin ja sopu tilaa antaa. Teksti ja kuvat TOIVO KOIVISTO Taivaskallion lampeen puhdas vesi PIRKKO FIHLMAN on toiminut Helsingin Käpylän kaupunginosayhdistyksen, Käpylä-Seuran hallituksessa vuosina 1978-2004. Pirkko osallistui aktiivisesti seuran kokouksiin ja oli aina innokkaasti mukana ideoimassa ja järjestämässä seuralle kuuluvia tehtäviä. Hän kuului seuran liikennejaostoon, ympäristöjaostoon, kulttuurijaostoon ja hän oli mukana Käpylä-Lehden toimituskunnassa ja seuran edustajana aluetoimikunnan sihteerinä. Lisäksi hän oli aktiivinen käpyläläisten lasten ja nuorten asioissa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä, kuten Helsinki-päivät Käpylässä, Kyläjuhlat, erilaiset liikuntatapahtumat, Käpylän nuorten taitojen esittämistilaisuus, pihakatujen kunnossapito talvella –kilpailu, Käpylän vuosikymmenet –juhlan järjestäminen ja Vuoritalon elvytys. Hänen kuulumisensa muiden järjestöjen, koulujen ja seurakunnan johtokuntiin sekä toimiminen kunnanvaltuuston luottamustehtävissä mahdollisti luontevat vaikutusmahdollisuudet ja yhteistoiminnan. Käpylä-aktiiville kunniaa jo aiemminkin Pirkolle myönnettiin Käpylä-Seuran mitali kunniakirjoineen vuonna 2005 tunnustuksena neljännesvuosisadan kestäneestä toiminnasta seuran ja alueen hyväksi. Vuonna 2006 hän sai kultaisen PRO HELSINKI ansiomitalin nro 179 "hänen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnastaan Käpylän kotiseututyön hyväksi sekä Käpylä-Seuran aktiivisena johtokunnan jäsenenä. Erityskiitoksen hän on ansainnut väsymättömästä panoksestaan lapsija nuorisotyön parissa." Pirkko Fihlman sai äitienpäivän mitalin Hän on edelleen aktiivisena kirkkokuorossa ja osallistunut useana vuonna Käpylä-Seuran ylläpitämään Elävään joulukalenteriin. Pirkko Fihlman on aktiivisuudellaan ja monipuolisena vaikuttajana kiitettävästi hyödyttänyt kaikkien käpyläläisten, Käpylän ja KäpyläSeuran asiaa. Onnittelemme Pirkkoa äitienpäivämitalista 2020. KALEVI VUORENTO
7 K äpylä-Lehti 6.5.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Takaikkuna JUOKSULENKILLÄ KÄPYLÄSSÄ näen poikkeuksellisen paljon pehmoleluja ikkunoissa. Tämä ilahduttaa. Kuten monet muutkin yhteisöllisen auttamisen muodot näin korona-aikana. Meidänkin taloyhtiössä ensimmäisenä toimenpiteenä kerättiin yhteystietolista rappuihin henkilöistä, jotka halusivat olla arkiapuna muille asukkaille. Korona on muuttanut syvästi yhteiskuntamme toimintaa. Ravintolat ja kahvilat ovat kiinni. Monet ovat joutuneet lomautetuiksi tai työttömiksi tai tekevät etätöitä. Lapsiperheissä kipuillaan etäkoulun, etäpäiväkodin ja etätöiden kurimuksessa. Opettajat ovat ottaneet hienosti haltuun uusia etäopetuskeinoja, mutta osaa lapsista ja nuorista uhkaa vakava syrjäytyminen. Kavereita ja isovanhempia on ikävä. On kuitenkin hämmästyttävää, miten nopeasti ihmiset ovat uuteen arkeen sopeutuneet. Kun aiemmin ilmastokeskustelun yhteydessä esimerkiksi lentämisen vähentämistä on pidetty aivan mahdottomana ajatuksena, on matkustelu uudessa tilanteessa loppunut lähes kokonaan ja elämyksiä pitää hakea virtuaalisesti tai lähiluonnosta. Ihmiset ovat valmiita isoihin muutoksiin kun on tahtoa ja poliittiset päättäjät sitä vaativat. Ei korona ilmaston kannalta silti yksiselitteisesti hyvä asia ole. Maailmanlaajuisesti päästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat toki vähentyneet ja ilmanlaatu parantunut samalla kun liikenneonnettomuuksia on vähemmän. Toisaalta tuleva taloudellinen taantuma uhkaa viedä kyvyn toteuttaa investointeja hiilineutraaliin kiertotalouteen ja tulevaisuuteen juuri nyt kun rahoitusta puhtaaseen teknologiaan pitäisi kanavoida kaikkein eniten. Riskinä on, että päästöt kasvavat jyrkästi entiselle tasolle heti kun rajoituksia aletaan purkaa. Ehkä poikkeusajasta jää kuitenkin lopulta jotain hyvääkin. Etätyö lisääntyy kun ihmiset ovat tottuneempia osallistumaan virtuaalikokouksiin. Turha matkustelu vähenee. Lähiluonnon arvostus on kasvanut. Yhteisöllisyys ja auttamisen halu ovat lisääntyneet. Arvostus sosiaalija terveydenhoitohenkilökuntaa sekä opettajia ja varhaiskasvattajia kohtaan on noussut huimasti. Vaikka ihmiset Käpylän kaduilla väistävätkin juoksulenkillä minua kaukaa, tuntuu, että henkinen läheisyys on fyysisestä etäisyydestä huolimatta kasvanut. Tämä on yhteinen kokemus ja koettelemus. Olemme päättäneet selvitä tästä. Sitä paitsi ilahdun edelleen jokaisesta pehmolelusta ikkunassa. LEO STRANIUS Kirjoittaja työskentelee kestävän tulevaisuuden johtajana ja toimii Helsingin kaupunginvaltuutettuna Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Yhteinen kokemus on muuttunut arkemme Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 MYYDÄÄN Kä-Pan 50v.historiikki SÄILYTÄ KOSKETUS PALLOON 10€ kpl P. 050 463 1051 VELOSPORT TUO PYÖRÄILYKEVÄÄN LUOKSESI! Maailma ja Velosport sen mukana on suurien haasteiden edessä, mu a sen ei pidä antaa lannistaa! Palvelemme sinua vastuullisesti myymälässä, huollossa sekä verkkokaupassa 24/7. Tarjoamme nyt myös mahdollisuuden huolla aa pyöräsi ilman lähikontaktia, varata ajan privaa ishoppailulle sekä pyörien henkilökohtaista kotiinkuljetusta. SOITA TAI TSEKKAA TARJONTAMME OSOITTEESTA: WWW.VELOSPORT.FI Osoite: Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki Puhelin: 010 321 9200 Sähköposti: info@velosport.? Aukioloajat: Ma-pe 10-18 La 10-15 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki. Jäsenmaksu on 15 euroa. Nyt on aika liittyä Käpylä-Seuran jäseneksi! AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN
JRRauta PALVELEVA RAUTAKAUPPA Kevään pihojen kunnostukseen Terassipesuri kotiin/ taloyhtiöön • lapiot • haravat • mullat • hakkeet • jätesäkit (30L-240L) Meiltä järjestyy myös toimitus sopimuksen mukaan Vuokraamme myös tekstiilipesuria/painehuuhtelulaitetta 35 € vuorokausi 45 € viikonloppu • matot • sohvat • tuolit HUIPPUTARJOUS NILFISK C 125.7-6 PAD X-TRA Runsailla lisävarusteilla! NYT 149 € (norm. 239,00€) Pakilantie 14, 00630 HELSINKI | jr-rauta.fi jouni@jr-rauta.fi | 0500 477 229 | 09 754 4089 PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S Untuva takit -15% T A R JO U S 10 (Vesipesu) Käpylä-Seura teettää kaupunginosan satavuotisjuhlan kunniaksi ns. isännänviirejä. Perusviiri on tarkoitettu 9 metrin pituiseen lipputankoon ja on mitoiltaan 40 x 400 cm. Viiri voidaan kiinnittää myös talon seinään 30/45 asteen kulmassa olevaan seinätankoon, joita saa hyvin varustetuista rautakaupoista. Viirit toimitetaan huhtikuun aikana. Viirissä on pääkuviona pystysuunnassa Käpylä-Seuran virallinen vihreä käpy-logo. Viirin käyttö ei edellytä Käpylä-Seuran jäsenyyttä, mutta olisi toivottavaa. Viirin hinta on 80 €. Samalla voisi maksaa halutessaan Käpylä-Seuran jäsenmaksun 15 €. Sitovat ennakkotilaukset Pekka Haltialle, pekka.haltia@welho.com. Käpylä-viiri tankoon juhlavuodeksi 2020! Tervetuloa Taivaskallion siivoustalkoisiin torstaina 7. toukokuuta klo 16 alkaen! Koronan takia ei valitettavasti ole yhteistä kahvitarjoilua, vaan jokainen tuo omat eväät, joita nautitaan turvallisesti riittävän etäällä toisistamme. Taivaskallion kentällä Pekka Jokipaltiontien ja Laskiaispolun risteyksessä on roskapihtejäja jätesäkkejä. Mukaan voi tuoda myös oman kannellisen muoviastian/-ämpärin lasinsiruja varten, niin voi hiukan lajitella roskia jo kerätessä. Iloisiin tapaamisiin ja tilataan kaunis sää! Käpylä-Seura ja ympäristöryhmä Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550 Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Pintaremontit/korjaukset/huonekalujen tai kalusteiden kokoaminen ja kiinnittäminen seinään alkaen 28€/tunti tai sopimuksen mukaan. Muut kotipalvelut/kotiapu kuten digiapu alkaen 28€/tunti. • Pesulapalvelut paikan päällä Kärcherin painehuuhtelulaitteella ja pesuaineella, ei matkakuluja Esim: Sohvat 2-8 istuttavat 95€ 250€ sis. 24% ALV Esim: Matot 1-6 kpl 60€ 250€ sis. 24% ALV Suomalainen Maununnevalla toimiva yksityisyritys. Palveluista kotitalousvähennys. YHTEYSTIEDOT: Puhelin: 040-254 0027 | markunmonialapalvelu@gmail.com https://sites.google.com/view/markun-monialapalvelu PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA