Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 6 julkaisija Käpylä-Seura ry. 19.8.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 LOUNAS LOUNAS MA-PE KLO 11-14.30 Ravintola Karelia • Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi | P. 09 757 0077 Kuva Toivo Koivisto Kalevalainen Käpylä Sähkökaapit kertovat Kalevalasta Hämeentie 68, 00550 Helsinki info@kapsakki.fi P. 045 120 1200 KOKO OHJELMISTO: WWW.KAPSAKKI.FI VIISI TAPAA OLLA VAPAA ke 26.8. 19, pe 28.8., la 29.8., pe 11.9. & la 12.9.2020 klo 19 Lavalla Tatu Mönttinen, Kaisa Niemi, Jarkko Nyman ja Hanna Raiskinmäki ”Nauratti ja osui ja uppos ja mitä näitä lyhyitä suosituksia olikaan.” LIPUT: 26€/22€ LOUNAS BUFFET klo 10.30-15.00 2 ANNOSTA YHDEN HINNALLA tällä kupongilla (voim. 15.9.20 asti) Pubin puolella happy hour (09-22), after work tarjoukset ja karaokea 20:n mikin turvin (turvaväli) Ravintola Musta Härkä avoinna! Mäkelänkatu 52 00510 Helsinki P. 045 1770 950 Av. joka päivä 09 05 info@mustaharka.fi www.ravintolat.eu Tervetuloa syömään turvallisesti tai laulamaan toisiamme kunnioittaen! ? Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi Tarjous: 2 kpl. 2 kpl. Metsästäjänleike 18,Metsästäjänleike 18,Voimassa ma to klo 15 21 31.8. saakka. Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-04, la 11-04, su 11-24 KARAOKE Pe ja La klo 22 Korona-viruksen toinen aalto KORONA-VIRUKSEN ensimmäisen vaiheen rajoituksia oli juuri päästy purkamaan, kun sen toinen aalto jo uhkaa meitä. Käpylässä huomioidaan turvavälit ja käytetään kasvosuojaimia kohtalaisen hyvin. Erityisesti vanhukset ja riskiryhmiin kuuluvat ovat ottaneet suosituksen todesta. Kuva TOIVO KOIVISTO Kun Helsinki laajeni kauas esikaupunkialueille ja jopa kaukaiselle Kottbyn suolle asti, sen talot rakennettiin puusta. Puu oli rakennusmateriaalina helppoa ja edullista ja niinpä tuleva työväen asuinalue kohosi ennätysvauhtia. Uusi kaupunginosa tarvitsi uuden nimistön. Käpylä suomennettiin ruotsinkielisestä nimestä Kottby. Puuhun, metsään ja käpyihin keksittiin yhdistää Kalevala. Niinpä puutaloalueen tiet saivat nimet kansalliseepoksestamme. Samaan aikaan kivestä rakennettu Töölön kaupunginosa sai nimistönsä antiikin tarustosta. Kuvassa Noora Hyrkäs, jonka Lauluhauki on Osmontiellä. KÄPYLÄLÄINEN Claes Olsson ohjaa Kjell Westön menestysromaaniin perustuvan elokuvan Rikinkeltainen taivas. Heinäkuussa filmiväki kokoontui Taivaskallion omakotialueelle kameroineen. Yksi Kotipolun taloista näyttelee filmissä toisen päähenkilön kotia. Stellaa esittää toukolalainen Linda Zilliacus. Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Rikinkeltainen taivas Käpylässä RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22
Maskin takaa 19.8.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla UUTISMÄÄRÄ UUVUTTAA . Niitä jo vältellään välillä. Näin on käynyt myös koronauutisten kohdalla. Valitettavasti uutisähky voi johtaa välinpitämättömyyteen. Se taas voi vaikeuttaa viruksen leviämisen torjuntaa kansan suljettua korvansa ikävien tosiasioiden tulvalta. Kansalaiset kaipaavat tietoa ja selkeitä toimintaohjeita yhä, mutta kuten missä tahansa muussakin asiassa, jossain vaiheessa tulee mitta täyteen, kun tuntuu, ettei uutisissa enää muusta puhutakaan. Korona on hallinnut medioita nyt puoli vuotta. Olemme alkushokin jälkeen turtuneet poikkeustilaan. Monet ovat jo alkaneet vältellä uutisia niiden aiheuttamien negatiivisten tunteiden ja voimattomuuden takia. Tunteita ei voi vähätellä. TieMiksi maskinkäyttö on niin vaikeaa monille? Miksi se tuntuu niin vastenmieliseltä? Kun kyselin aiheesta, sain hyvin epämääräisiä vastauksia. Suurin osa vain ei ollut sisäistänyt asian tärkeyttä. Kuten ei turvavälejäkään. On hyvä, että muut käyttävät, eikä ole kivaa, että kassajonossa huohotetaan niskaan, mutta kun on kyse itsestä, niin asia vain on unohtunut. Itse olen asunut maaliskuusta lähtien mökillä, enkä ole juuri tavannut ketään. Koko maski on unohtunut, koska sitä ei etätöissä ole vaadittu. Pienessä maalaiskaupassamme olen yhden kerran nähnyt miehen, jolla oli kertakäyttömaski kasvoillaan. Hänkin oli hammaslääkäri, jota ei kuulema edes tuntisi ilman kasvosuojusta, kyläläiset vitsailivat. Kun nyt palasin tätä lehteä kokoamaan Käpylään, pukeuduin kuonokoppaan. Tunsin ahtaan paikan kammoa. Sain hengitysvaikeuksia, eikä silmälasit huurussa ollut helppoa toimia. Samaa sanovat monet muutkin, erityisesti astmaatikot, joilta loppuu henki jo ensiminuuteilla suojuksen sisällä. Kun tapasin ystäväni Donyan, sain ahaa-elämyksen. Mietin, että tuollainen burkha-tyyppinen asuste voisikin olla parempi, kun sen kanssa eletään muulloinkin kuin koronaaikana ja hengitetään Saharan hiekkaerämaassakin. Se onkin. Siinä ei kumilanka kiristä korvien takana ja tuntuu olevan enemmän tilaa vapaasti liikehtivän kankaan alla. Rakensin suojuksen huivista. Samalla pääsin leikkimään muotitietoista valitsemalla silmieni värisen huivin! Kertakäyttöinen maski suositellaan vaihdettavan neljän tunnin välein. Sen voi hävittää energiajätteen mukana. Mitä tuhlausta! Kangasmaskit ohjeistetaan pesemään 90 asteessa. Meillä on varattu tarkoitusta varten kattila, jossa kangassuojukset ja huivini keitetään iltaisin. Se on paljon helpompaa ja nopeampaa. Pestyssä ja kuivuneessa kankaassa eivät pöpöt elä. Ihmettelen, ettei kasvosuojuksista ole vielä tehty design-versioita ja muotiasusteita! Ihmettelen myös, ettei yksikään firma ole keksinyt painattaa logoaan suojuksiin ja ryhtynyt jakamaan niitä kuten heijastimia, vaikka nyt koululaisille ensin. Olen ihastellut amerikansuomalaisten kekseliäisyyttä. Siellä on jo pitkään ollut myynnissä satoja erilaisia maskeja, joissa tunnustetaan rakkautta Suomeen, sisuun ja saunaan! Mekin voisimme ? Käpylää. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Maalarina Käpylässä dostamme, että tarvitsemme tietoa, mutta tunnetasolla vastustamme lisäkuormitusta. Tämä aiheuttaa myös meille mediaväelle lisäpainetta. Ymmärrämme, että tiedottaa pitää, mutta miten tehdä se niin, ettemme lisää lukijoidemme taakkaa tarpeettomasti, tai lietso pelkoa ja paniikkia, ikävätkin tosiasiat kuitenkin välittäen? Tunteet korreloivat tartuntoihin, lomautuksiin ja työttömyyteen, jopa pörssikursseihin. Tunteiden ymmärtäminen on tärkeää joka alalla. Yksi tunteita herättävä asia koronaviruksen leviämisen torjunnassa ovat kasvosuojat eli maskit. Meillä Suomessa ei niistä ole sentään tehty poliittista kiistakapulaa, vaikka hallitusta ja terveysviranomaisia onkin sivalleltu milloin liiallisesta varovaisuudesta, milloin ylilyönneistä. Nyt, kun odotamme koronaviruksen toisen aallon hyökymistä ylitsemme voimalla, ovat maskinkäyttösuositukset taas voimistuneet. Se tuntuu ristiriitaiselta, kun vasta rajoituksia ryhdyttiin purkamaan ja ohjeita lievennettiin. Emme ehtineet sopeutua taas muuttuneeseen tilanteeseen, kun jo saimme uudet suositukset: julkisissa kulkuvälineissä ja yleisötilaisuuksissa olisi hyvä käyttää kasvosuojusta. KAIKKIHAN TÄÄLLÄ tarvitsee välillä kohennusta, niin kuin kuvasta näkyy siinä kirjoittaja maalaa ikkunaa Käpylässä vuoden 1970 alussa. Uudempana kohennettavana on ollut Käpylän juhlavuoden Kioski Sata. Tarkoitanpa kohennuksella jotain muutakin kuin talonkunnostusta. Käpylässä on aina ollut ja tulee olemaankin asioita, jotka kaipaavat toimeen tarttumista ja meidän osaamistamme. Ei voi antaa pensselin kuivaa, siis sutimaan vain yhteisömme hyväksi ja omaksi iloksikin. Telineillä on aina tilaa uusille pellepelottomille taitoineen ja ideoineen. Jengin jatkoksi vain! Mutta ollako vai eikö olla mukana? Ei asioiden tarvitse moisen suuria olla, eikä pidä kilpailla edeltäjiemme saavutusten kanssa. Teemme sen, mikä hyvältä tuntuu rajojemme mukaan. Käpylässä on sadan vuoden aikana tapahtunut kehitystä maataloudesta, laitumista, lehmistä ja hevosesta raitsikkaan ja nyt uudempaankin. Tästä kehityksestä välillä haikeasti tunnen olevani muutaman askeleen jäljessä tai sivustaseuraaja. Muistelenkohan lapsuuteni hetkiä mummolassa? Kehityksen pyörää emme voi pysäyttää, joten tahtomattammekin olemme huimapyörässä mukana ja aikaamme edistämässä, joskus myös laittamassa kapuloita rattaisiin eli hiukan jarruttelemassa. Joitakin kehityksen kulkuja seuraamme haikeasti. Rakentaminen vanhoille rakkaille paikoillemme näyttää tulevaisuudessa olevan rankempaa, kehitys täyttää vapaana olevat vähätkin viheralueet. Onko sille mahdollisuus tehdä jotakin eli saada ihmiset vaikuttamaan siihen, mitä ympärillämme tapahtuu ja herättämään heidät ennen kuin on myöhäistä? Kaikkea ei ehkä voi suojella, mutta arvojemme mukaan voimme toimia ja vaikuttaa, vaikka emme barrikadeille kapuaisikaan. Täällä olevat tiedon torvet toitottavat asioista, mutta välillä kuuroille korvilleko? Asiaa on, mutta välittyykö se eteenpäin? Vai eikö jakseta enää olla kiinnostuneita tässä kiireisessä maailmassa ja vaativassa työja kotielämässämme? Vai lieneekö nuoruuden huuma, turtuminen tai välinpitämättömyys syynä siihen, ettei yhteisiin yrityksiin jakseta tarttua? Toisaalta ihmiset voivat väsyä siihen, että pitää ottaa kantaa niin moniin vireillä oleviin asioihin ja pysyä selvillä suunnitelmista ja tapahtumista. Voi vaivata informaatioähky. Ymmärrettävästi työelämä vaatii vapaa-ajalta veronsa. Ehkäpä esimerkiksi lapsiperheissä, joissa kummatkin vanhemmat ovat työssä eli leivän syrjässä kiinni, ei riitä enää voimavaroja ylimääräiseen, koska vuorokausi on jo täysi. Vapaa-aika kuluukin jo muihin kodin, lasten ja omaisten tai itsensä hoitamiseen. Olemmekohan me vanhemmat voimavara ja esimerkki tuleville? Isovanhempina ja taustajoukoissa olemme joskus näkymättömissäkin, mutta moni jaksaa vielä olla muutenkin aktiivinen. Paikkoja, joissa toimimme, ovat seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt, erilaiset vapaaehtoisryhmät jne. Ne kaikki toimivat ympärillämme, enemmän tai vähemmän näkyvästi. Ne ovat tärkeimpiä tukipilareitamme. Niiden kanssa meidän tulee olla matkassa, sekä tukea ja kiittää jaksamisesta ja välittämisestä, joka kohdistuu ympäristöön ja lähimmäisiin. Kiitämme niitäkin ihmisiä, jotka tekevät työtä taustalla anonyymisti tai hengessä mukana peukuttamassa. Se antaa voimaa ja hyvää mieltä työskennellä asioiden eteen Yhdessä teemme Käpylää paremmaksi elää ja olla kukin tahoillamme voimavarojemme mukaa. Ei siis kuin maalaamaan parempaa tulevaisuutta ja antamaan uusillekin käpyläläisille parhaat mahdolliset edellytykset jatkaa kehitystä! Suojellaan ympäristöä ja pidetään huolta siitä, että nuorille ja lapsille on tilaa täällä kotipesällään. Toivottavasti saadaan Käpylään kylätila niin nuorille kuin meille kaikille harrastusja muun toiminnan tukikohdaksi. Jaa, entä se ”Pirulainen”? Ei näytä lannistaneen ainakaan käpyläläisiä vieläkään, vaikka mm. moni juhlavuoden tapahtuma sen vuoksi siirtyi. Taisteluhenkeä ja vastustusta löytyy varmasti muiltakin tahoilta! Tämänkin pysähdyksen aikana olemme päässeet hieman vaikuttamaan, ihmettelemään ja kuuntelemaan maailman pieniä ja isompia asioita ja käpyläläisen tuntoja lipankin takaa. Toiminta ei pysähdy eikä vierivä kivi sammaloidu. Noustaanhan kukin omille tellingeillemme jälleen penslaamaan ja kohentamaan tulevia kohteitamme? Terveisin ”Maalaripoika Käpylästä” LEO SUNDSTRÖM Käpylä-Seuran hallituksen jäsen MINÄ JA KAKSI VELJEÄNI Tapio ja Seppo asuimme Käpylässä Koskelantiellä v. 1952 1963. Sieltä muutimme Vihtiin, Averia-järven rannalle. Vuoden 1966 juhannusaattona meille sattui erikoinen tapaus... Ajoimme faijan vanhalla mersulla Karkkilan keskustan läpi. Kello oli jo yli puolen yön, ja tanssit Karkkilan Liimamäessä olivat juuri päättyneet. Yhtäkkiä, Seppo, nuorin veljistäni huusi: ”Hei tuolla on Irwin!” Ja aivan oikein, kansantaiteilija Irwinhän siellä istui taksiaseman edessä kitaralaukkunsa päällä. Laulaja oli heittänyt juhannusaattona seitsemän keikkaa helikopterin kyydillä. Viimeinen etappi oli Karkkila ja nyt oli mies ilman kyytiä, koska kaikki paikkakunnan taksit olivat ajossa, olihan juhannusaatto. Hän lupasi meille reilut bensarahat jos veisimme hänet Hämeenlinnaan. No, me ojensimme auttavan kätemme ja mersun keula kääntyi kohti pohjoista. Sitä ennen poikkesimme kuitenkin taiteilijan pyynnöstä Porin tien varrella sijaitsevaan Gulfin baariin. Kun kävelimme sisään, Irwin edellä ja me veljekset vanavedessä, alkoi levyautomaatista kuulua tuttu kappale ”Ei tippa tapa”... Joku oli huomannut Irwinin olevan tulossa ja laittanut levyn pyörimään. Me emme ostaneet mitään, mutta Irvin osti kaksi isoa pulloa Coca Colaa. Kun saavuimme autolle, hän avasi salkkunsa, jossa oli kaksi isoa pulloa Bacardi-rommia. Sen jälkeen hän avasi kokispullon ja otimme kaikki muutaman huikan janoomme. Kun pullo oli puolivälissä, täytti Irwin sen rommilla. Sen jälkeen hän tarjosi keskimmäiselle veljelleni, tulevalle eläinlääkärille huikan, katsoi minua silmiin ja sanoi: ”Tolle Sepolle ei kai voi tarjota”. ”Joo, älä anna sille, se on vielä alaikäinen”, sanoin minä ja pikkuveljeni Sepi tyytyi kohtaloonsa, eikä protestoinut. Sitten taiteilija otti itse pitkän ryypyn ja sanoi: ”Pakko ottaa pienet. Hiton rankka juhannusaatto”. Hän kertoi lisäksi, että Karkkilaan liittyy hänellä ikäviä muistoja. Oli kuulemma juuri Karkkilassa kärynnyt ratista aikoinaan. Pian tämän jälkeen, vedin mersun käynnistysnupista ja vanha uskollinen palvelija hörähti käyntiin. Alkoi matka kohti Hämeenlinnaa... Irwin asui siihen aikaan äitinsä kanssa Hämeenlinnan torin laidalla, ja ovessa luki Hammarberg. Perillä kuuntelimme Sirkka Keiskin esittämiä, Irwinin säveltämiä lauluja. Ne oli juuri pantu radiossa esityskieltoon. Silloin elettiin sensuurin kulta-aikaa. Aikaisemmin oli ilmestynyt Hannu Salaman ”Juhannustanssit”. Irwin esitteli meille myös huumorin pilke silmäkulmassa erikoista manuaalisesti säädettävää sänkyään, jossa oli vaijerivälitys ja jota säädettiin veiviä pyörittämällä. Taiteilija osoittautui sanojensa mittaiseksi mieheksi. Hän maksoi bensarahat (35 mk) ja antoi meille muistoksi muutaman kielletyn levyn. Sen lisäksi tapahtui jotain melko uskomatonta: hän paistoi koko porukalle porsaan kyljykset. Irwin käyttäytyi meitä kohtaan koko sinä yönä kuin tavallinen naapurin poika, vaikka oli silloin juuri suosionsa huipulla ja Suomen iskelmätaivaan kirkkain tähti. Hän kertoili muista taitelijoista, mutta ei haukkunut ketään, päinvastoin kehui, suurimmat kehut taisi saada laulajatar Sirkka Keiski. Sinä yönä emme niinkään tutustuneet Irwiniin, vaan meille lankesi sattuman oikusta kunnia tutustua suomalaiseen herrasmieheen, jonka nimi oli Antti Hammarberg. Meille jäi hänestä tosi mukava muisto. AHTI LINDSTEDT KÄPYLÄ 100 -juhlavuoden kunniaksi Oulunkylän seurakunta aloitti Käpylän kirkolla iltaruokailun helmikuun alussa. Ruokailu ehdittiin toteuttaa viisi kertaa ennen koronarajoitusten voimaantuloa. Toteutukseen osallistui kymmenkunta vapaaehtoista ja ruokailussa kävi nelisenkymmentä henkilöä illassa, iloksemme joukossa oli myös lapsiperheitä. Ruokailun aikana leikkihuoneessa oli lastenhoitaja, ja tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus osallistua perhepyhäkouluun tai jäädä hiljaisuuden rukoushetkeen. Käpylän iltaruokailu avaa ovensa jälleen maanantaina 9.9. klo 1617.45. Mukaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat, joko pelkästään ruokailemaan tai vapaaehtoiseksi työntekijäksi! Tarjolla on vegaaninen keittoannos leivän ja iltateen kera yhden euron hintaan. Lisäksi lähikauppojen hävikkileipää ja elintarvikkeita on jaossa saatavuuden mukaan. Oulunkylän kirkolla tarjoillaan maanantaiaamuisin klo 9-12 aamupuuroa, ja lounasta on mahdollista nauttia monikulttuurisessa yhteisöravintola Salaamissa torstaisin klo 12-15. Seurakunnan yhteisöruokailuissa voi suorittaa myös työharjoittelun, työkokeilun tai ne voivat olla kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Jos kaipaat tekemistä syksyyn, niin ota yhteyttä diakoniatyöntekijään, yhteystiedot alla. Lisätietoja antaa yhteisödiakoni Anna Handroo p. 09 2340 5383. Koronatilanteesta johtuen muutokset ovat mahdollisia, joten seuraa tiedotusta nettisivuiltamme: oulunkylanseurakunta.fi/ruokailut Teksti MINNA AINOA KUVA EIJA TUOMELA-LEHTI Irwinin seurassa Tervetuloa Käpylän iltaruokailuun
19.8.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 23. päivä. Aineisto toimitukseen 11. syyskuuta mennessä. Kerran Käpylän Kätköissä -kävelydraama hakee riveihinsä avustajia juhlavuoden esitykseen HUOM! Tapahtuma-ajankohta on koronan takia siirretty joulukuun 5. päivälle, alkaen klo 18. Kävelydraama on myös mukana Käpylän Elävässä joulukalenterissa. Edelleen yhteisölliseen esitykseen mukaan voi ilmoittautua myös esiintyjiksi. Kerran Käpylän Kätköissä on historiallinen kävelydraama, joka sijoittuu jännittävälle 20-luvulle, aikaan jolloin Käpylänkin tarina sai alkunsa. Kävelydraaman rakentaa ohjaaja Sanna Paula Mäkelän johdolla itsenäinen ammattilaisten ryhmä. Kävelydraama kerää yhteen paikallisia kaikista ikäja ihmisryhmistä, ja antaa mahdollisuuden kaiken tasoisille esiintyjille. Käpylä 100 -työryhmän ja kävelydraaman yhteinen tavoite loppuvuodelle on saada ihmiset entistä vahvemmin yhteen vallitsevan tilanteenkin jälkeen. Nyt mukaan haetaan ihmisiä, jotka kaikki ovat myös näyttelijöinä teoksessa. Kaikki tehtävät eivät vaadi aiempaa esiintymiskokemusta! Harjoitukset järjestetään vallitsevan tilanteen mukaan joko etänä ja säädösten salliessa normaalisti. Mukaan haetaan: Kaiken ikäisiä naisia, miehiä, lapsia, koiria, kissoja eli kaikenkarvaisia kyläläisiä. Tehtävä ei vaadi aiempaa esiintymiskokemusta. Koulujen ollessa suljettuna etsitään ensisijaisesti yhdessä laulavaa lapsi ja/tai nuorisokuoroa, muutkin ehdotukset otetaan avosylin vastaan. -Noin 20-vuotiaita ja vanhempia nuoria miehiä esiintymään vapaapalokunnan jäseninä. Tämä tehtävä ei vaadi palohallinnan osaamista, mutta mukaan otetaan ehdottomasti myös vapaapalokunnan entisiä ja nykyisiä jäseniä. Yhteydenotot: kerrankapylankatkoissa@gmail.com Puh. 044 5660727 / ohjaaja Sanna Paula Mäkelä KÄPYLÄN 100-VUOTISJUHLAN kunniaksi katujen sähkökaappeihin on maalattu hahmoja ja tapahtumia Kalevalasta, jonka mukaan moni katu on täällä myös saanut nimensä. Taiteilijat ovat saaneet itse valita aiheensa. Tätä kirjoittaessa kuvia on valmiina parikymmentä, syksyllä koululaiset maalaavat niitä lisää. Kalevalaa ja kansallisromantiikkaa Puu-Käpylää ryhdyttiin rakentamaan Helsingin laidoille vuonna 1920 ja se oli rakennettu valmiiksi vuonna 1925. Nimi Kåtteby tunnettiin jo 1500-luvulla. Käpylä on johdettu Kottbystä, kun kotte merkitsi käpyä. Ennen vuotta 1920 nimi olikin muodossa Käpykylä! Vähitellen ruotsinja venäjänkieliset nimet muutettiin suomalaisiksi ja kansallisromantiikan vallitessa puutarhakaupunki sai ensimmäisessä asemakaavassa kadunnimet, joissa monen pohjana on Kalevala. Pohjolankatu, Joukolantie ja Kullervonkatu saivat ympärilleen Kimmon, Louhen, Marjatan ja Vipusen. Väinölä, Kalervo, Tapiola, Sampsa, Iku-Turso, Osmo ja Nyyrikkikin saivat nimikkotiensä. Samaan aikaan kivestä rakennettu Töölö sai kadunnimensä antiikin taruista. Hymykuoppa Helsingin poskessa Pohjolankadun varrelle rakennettavat neljän huoneiston puutalot nousivat aikoinaan harjaan parissa viikossa. Puu oli silloin halpaa. Saha sijaitsi nykyisellä Akseli Toivosen kentällä. Isompiakin taloja rakennettiin, esimerkiksi Pohjolankatu 20, joka oli tämän kirjoittajan kotitalo. Pohjoismaisten rakennuspäivien norjalainen arkkitehti-osallistuja ihastui vuonna 1929 Puu-Käpylään niin, että kutsui sitä hymykuopaksi Helsingin poskessa. Puutaloja alettiin arvostaa laajemmin vasta noihin aikoihin. Jokaisella huoneistolla oli pieni viljelypalsta, keskuspihoilla sijaitsivat pesutuvat, mankelit ja saunat. Puuceet olivat pihan perällä. Kylpyhuoneita tai suihkuja ei ollut. 1950-luvulla alettiin suunnitella puutalojen purkamista ja nykyaikaisemman kerrostaloalueen rakentamista. Puu-Käpylän säilyttämiseksi nousi kuitenkin kansanliike ja korjaustyöt aloitettiin. Nykyään alue on suojelukohde. Kuka keksi sähkökaappitaiteen? Aloite Kalevala-aiheisten sähkökaappien maalaamisesta syntyi Käpylä 100 vuottapihaja puutarharyhmässämme vuonna 2018, Mervi Mölsä kertoi. Aluksi kaappien koristeluun aiottiin käyttää vanhoja valokuvia. Pikkuhiljaa päädyimme kuitenkin pyytämään niiden maalaamiseen taiteilijoita Käpylästä ja lähitienoolta. Myös koululaisia on tulossa mukaan. Näin töihin saadaan ”oman käden jälki”. Vapaaehtoisten käpyläläisten työpanos on ollut projektissa merkittävä, sen koordinoija ja vetäjä Terhi Kallonen kertoo. Taiteilijat ovat olleet projektista innoissaan ja valinneet itse aiheensa Kalevalan mukaan. Työt ovat tekijöidensä näköisiä ja näkökulmat ovat tuoreita. Maalarit ovat saaneet paljon positiivista palautetta työtä tehdessään. Terhi Kallonen ja sähkökaapeista vastaavan Helenin edustaja ovat hyväksyneet töiden luonnokset. Helen on lahjoittanut töitä varten maalaustarvikkeet. Myös Helsingin Kaupunkiympäristön toimiala on projektissa mukana. Ravintola Nyyrikki ja katutaideyhteisö G-Rex ovat sponsoroineet sitä. Pienet avajaiset Lauantaina 13.6. järjestettiin jo valmiiden töiden esittely ja pienet avajaiset Heikki Laitisen rummun päristyksellä. Kävelyreitti kulki Pohjolanaukiolta Pohjolankatua pitkin Vipusentielle saakka. Mukana oli taiteilijoita, heidän ystäviään, sukulaisiaan ja meitä muita kuvataiteen ystäviä. Töiden esittelyyn liittyi katkelmia Kalevalasta ja Erika Weisten Tuonen poika-maalauksen edustalla myös runoryhmän Tarja Laihon itkua. Taiteen avulla kouluaikojen Kalevala on muuttunut läheisemmäksi ja siirtynyt tähän päivään. Tätä kirjoittaessa töitä oli valmiina parikymmentä ja lisää on tulossa. Lähes jokaiseen maalaukseen liittyy lyhyt lause, jota googlaamalla pääset kyseiseen Kalevalan kohtaan. Tarinoista ja taiteilijoiden toiminnasta voit lukea lisää kaappien omilta nettisivuilta, joille pääset Käpylä100vsivuston kautta tai suoraan osoitteesta Tee omatoiminen katutaidekierros! Teksti: TUULA DE RITA Kalevala kadunnimissä ja taiteessa Kaisa-Maria Laiho viimeistelee työtään Suuri Tammi Käpylänaukiolla. Kuva Toivo Koivisto VALMIIT MAALAUKSET HEINÄKUUN ALUSSA: TAITEILIJA / AIHE / PAIKKA • Sampo Marjomaa / Louhi Ilpotar / Pohjolanaukio • Elena Varg / Louhen toinen tytär / Peltolantie 8 • Julia Savtchenko / Lemminkäisen äiti / Pohjolankatu 36 • Erika Weiste / Tuonen poika / Pohjolankatu 32 • Siru Kosonen ja Jutta Keski-Orvola / Ilmatar / Pohjolankatu 22 • Eetu Korhonen / Kullervo / Metsolantiellä Akseli Toivosen kentän kulmalla • Aura Hakuri ja Vito Giorgio / Kalevalan tunnelmia / Pohjolankatu 20 • Jutta Kivilompolo / Louhi / Pohjolankatu 14 • Viivi Reponen / kesken / Kyinen pelto / Pohjolankatu 6 • Anetta Lukjanova / Aino ja Iku-Turso veden alla / Kalervonkatu 21 • Mira Mallius / Tapio, metsänhaltija / Pohjolankatu 2 • Kaisa-Maria Laiho / Suuri Tammi / Pohjolankatu 1 • Maria Björklund / Iku-Turso, Äijön poika / Tursontie 14 • Elena Varg / Väinämöinen toruu Iku-Tursoa / Tursontie 18 • Miisa Mäkeläinen / Suuri Tammi / Kimmontie 3 • Joel Lindgren / Vipunen / Vipusentie 18 • Noora Hyrkäs / Hauen laulu / Osmontien ja Pellervontien kulma • Karissa Laine / Aino kalana vedessä / Osmontie 13 • Sassa Arponen / Pohjolan emäntä muuttuu kotkaksi / Osmontie 15 • Terhi Kallonen / Ututyttö, Terhenneiti / Sampsantien ja Pellervontien risteys • Ruska Sorjonen / Kultalatva / Untamontien ja Joukolantien kulma Lähteinä kirjat: Käpylä, hymykuoppa Helsingin poskessa, toimittaja Eija Tuomela, 1987, julkaisijana mm. Käpylä-Seura ry. Lyhyt Kalevala, toimittanut Aarne Salminen, 2001, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Meidän Käpylä, Asta Korppi, 2007 Tarinoista ja taiteilijoiden toiminnasta voit lukea lisää kaappien omilta nettisivuilta, joille pääset Käpylä100vsivuston kautta tai suoraan osoitteesta https://kapylansahkokaapit.net/kapylansahkokaapit.net Käpylän sähkökaapit Sivusto avataan pian. Kiitos kärsivällisyydestä! kapylansahkokaapit.net Tee omatoiminen katutaidekierros, nettisivulla on myös kartta! NÄR HELSINGFORS expanderade långt till förorterna och till och med till den avlägsna Kottby-mosen byggdes dess hus av trä. Trä var ett enkelt och billigt byggnadsmaterial, och så byggdes det framtida arbetarklassens bostadsområdet i rekordhastighet. Det nya distriktet behövde gatonamnen. Käpylä översattes från det svenska namnet Kottby, vilket tolkades som kon. Det uppfanns för att ansluta Kalevala till trä, skog och kottar. Så vägarna i trähusområdet fick sina namn från vårt nationella epos. Samtidigt fick det stenbyggda distriktet Tölö sitt namn från antikens legendor. Kottby fick sina gatonamn från Kalevala PUU-KÄPYLÄN ARKKITEHTUURIA esittelevä kirja ilmestyy loppuvuodesta, 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen. Toimituskuntaan kuuluvat arkkitehdit Pekka Heikkinen, Markku Komonen, Aino Niskanen, Simo Paavilainen, Kirsi Saarikangas, maisema-arkkitehdit Emilia Weckman ja Pia Kuusiniemi sekä toimittaja Eija Tuomela-Lehti. Lahjakirjaksi sopivan upean kirjan upeat kuvat on ottanut arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiainen, jonka taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut kustannusyhtiö Parvs on myös kirjan kustantaja. Käpylä-kirjoja on ilmestynyt jo useita sadan vuoden aikana. Ne ovat useimmiten olleet lämpimän yhteisöllisiä muisteluksia, joissa on korostunut ihmisten tarinat. Tuleva uusi kirja on toisenlainen. Siinä painottuvat rakennukset ja niitä esitellään taidokkain kuvin. Asiantuntijat kirjoittavat rakentamisajasta sekä Käpylän erityispiirteistä. Kirja sopineekin erityisen hyvin lahjaksi oman kirjahyllyn ohella. Arkkitehti ja puurakentamisen professori Pekka Heikkinen tulee Käpylän kirjastoon kirjailijavieraaksi tiistaina 3.11. klo 18 kertomaan Puu-Käpylän arkkitehtuurista ja sitä esittelevästä kirjasta. Häntä haastattelee yliarkkitehti Eea Pekkala-Koskela. Kirjasta voi tuolloin jättää ennakkotilauksia, ellei se ole silloin jo ilmestynyt. Kirjan nimi ja hinta selvinnevät siihen mennessä. Jos sinulla on vanhoja kuvia PuuKäpylän asuntojen sisätiloista tai ulkorakennuksista, toimituskunta olisi kiitollinen, jos saisi sellaisia. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com 100-vuotiaan Puu-Käpylän arkkitehtuurista kirja Käpyläläisten taiteilijoiden kalevalaista taidetta. Joel Lindgren maalasi Antero Vipusen Vipusentielle. Kuva Toivo Koivisto Mira Mallius ja Tapio, metsänhaltija Käpylänaukiolla. Kuva Sara Hornig
4 K äpylä-lehti 19.8.2020 Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Katso tapahtumat www.kapygrilli.fi Vaasankatu 20 B, 00500 Helsinki P. 09 736 522 | globalg@sci.fi | www.globalg.net Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 www.paratiisikukka.fi | www.juhlaparatiisi.fi www.sisustusparatiisi.fi Avoinna Ma-To 10-17.30, Pe 9-18, La 9-15, Su 10-14 Siltavoudintie 4 | info@juhlaparatiisi.fi | p. 010 327 3330 Kukat, lahjat ja sisustustavara HELSINGIN KAUPUNGIN ympäristöpalvelut otti uimavesinäytteet viikolla 32 Pikkukosken sekä Lauttasaaren, Hietarannan, Munkkiniemen ja Seurasaaren uimarannoilta. Kaikki tutkitut näytteet ovat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Veden lämpötila tutkituilla rannoilla vaihteli pääosin 17-19 asteen välillä. Ei sinilevää Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen Helsingin uimarannoilla, eikä sinilevää havaittu näytteenoton yhteydessä millään tutkitulla rannalla. Uinninvalvojat ovat viime viikolla havainneet muutamalla Helsingin muulla uimarannalla vaihtelevia määriä sinilevää. Sinilevien määrä ja esiintyvyys rannoilla vaihtelevat suuresti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta sekä rannan suojaisuudesta. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä näkyy runsaasti sinilevää, on suositeltavaa, erityisesti lasten, välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Sinileväpitoista vettä ei tule niellä, käyttää talous-, kastelueikä löylyvetenä. Lisäksi on hyvä varmistaa, etteivät lemmikkieläimet pääse juomaan sinileväpitoista vettä. Epävakaa ja tuulinen sää on ehkäissyt sinilevien pintakukintojen muodostumista. Helteen myötä sinilevien runsastuminen on kuitenkin odotettavissa. Runsastuva sinilevä näkyy vedessä aluksi vihreinä tai kellertävinä tikkuina tai hippusina. Määrän edelleen kasvaessa veden pintaan voi muodostua vihertäviä sinilevän muodostamia viivoja, sekä lopulta lauttoja. Veden lämpötila ilmoitustaululla Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. http://www.hel.fi/uimavesi Rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta. https://ulkoliikunta.fi/ Uimaveden lämpötilat Helsingissä: https://uiras.fvh.io/ Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI KÄPYLÄLÄINEN Claes Olsson ohjaa Kjell Westön menestysromaaniin perustuvan elokuvan Rikinkeltainen taivas. Heinäkuussa filmiväki kokoontui Taivaskallion omakotialueelle kameroineen. Yksi Kotipolun taloista näyttelee filmissä yhden päähenkilön kotia. Kuvaukset alkoivat tammikuussa, kertoo ohjaaja Claes Olsson. Silloin kuvattiin talvijaksoja. Muu osa ruotsinkielistä elokuvaa kuvattiin pääosin kesällä, kun koronavirus esti kuvausten jatkamisen keväällä. Suomenruotsalaista elämänmenoa Elokuva kertoo Frej’n ja Stellan suloisenkatkerasta rakkaudesta, mutta se on myös kurkistus suomenruotsalaiseen elämäntapaan. Ruotsinkielisyys on luonnollinen ja itsestäänselvä valinta Rikinkeltaiselle taivaalle, kertoo elokuvan tuottaja Jukka Helle. Minusta on hauskaa päästä kurkistamaan tällaiseen suomenruotsalaiseen elämään, joka on itselleni melko outoa, naurahtaa suomenruotsalainen näyttelijä Linda Zilliacus, joka näyttelee elokuvan naispääroolia, huippulahjakasta Stellaa. En ole mitenkään varakkaasta perheestä tai suvusta itse, joten ällistelen välillä Stellan tekemisiä, sanoo Linda ja toteaa, että kaikki suomenruotsalaiset eivät todellakaan ole oikeassa elämässä rikkaita. Linda Zilliacusta voi pitää Käpylän tyttönä, kävihän hän Kottby lågstadieskolan Käpylässä. Seutu on hänelle tuttua lapsuudesta asti, vaikka hän on välillä asunut pitkiä jaksoja ulkomailla sekä matemaatikko-isänsä että oman työnsä vuoksi. Aina on silti palattu Toukolaan, jossa Linda nytkin asuu oman perheensä kanssa. Stellan rooli on Lindalle mieluinen. Stella on niin monipuolinen ja ristiriitainen hahmo, että on etuoikeutettua päästä tunkeutumaan hänen nahkoihinsa, sanoo Linda. Ihminen, joka on niin lahjakas oikeastaan ihan kaikilla aloilla, että voisi menestyä missä tahansa. Hänen tarinansa on kiehtova. Minusta on hienoa päästä kuvaamaan elokuvaa Kjell Westön kirjasta, jonka henkilöt ovat kiinnostavia ja ristiriitaisia, kuten me kaikki. Olen iloinen, että voimme esitellä uusia, nuoria kasvoja ja iloitsen myös siitä, että pääsen taas tekemään töitä tuttujen, kokeneiden näyttelijöiden kanssa, ohjaaja Claes Olsson iloitsee. Ensi-ilta ensi vuonna Rikinkeltaisen taivaan pääroolit näyttelevät Nicke Lignell (Frej) ja Linda Zilliacus (Stella) sekä nuorta Frej’tä näyttelevä Tom Rejström ja nuorta Stellaa näyttelevä Sannah Nedergård. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Pekka Strang, joka näyttelee Alexin roolin ja Wilhelm Enckell, joka näyttelee nuoren Alexin roolin. Claes Olsson on on käsikirjoittanut elokuvan romaanin pohjalta yhdessä Erik Norbergin kanssa. Rikinkeltaisen taivaan tuottavat Jukka Helle, Markus Selin, Hanna Virolainen sekä Claes Olsson. Elokuva on Solar Filmsin ja Nordic Film Poolin yhteistuotantoa. Ensi-iltaan Rikinkeltainen taivas tulee alkuvuodesta 2021. Elokuva tehdään yhteistyössä Svenska Ylen kanssa. Claes Olsson on ohjannut useita menestyneitä kokoillan elokuvia, kuten Akvaariorakkaus, Colorado Avenue, Ihanat naiset rannalla ja Onnen varjot sekä tuottanut Kjell Westön romaaniin perustuvan Leijat Helsingin yllä -elokuvan. Kjell Westö on yksi Suomen menestyneimpiä romaanikirjailijoita, jonka teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Ei ole kauankaan, kun hän oli kirjailijavieraana Käpylän kirjastossa. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Ei sinilevää Pikkukosken uimarannalla Taivaskalliolla Rikinkeltainen taivas Kjell Westön menestysromaaniin perustuvan elokuvan Rikinkeltainen taivas ohjaa käpyläläinen Claes Olsson. Päärooleja näyttelevät Nicke Lignell ja toukolalainen Linda Zilliacus. Heinäkuussa filmiväki kokoontui Taivaskallion omakotialueelle kameroineen. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590 Avoinna ma-su 10-02 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 11-21.45, la 12-21.45, su 12-20.45
5 K äpylä-Lehti 19.8.2020 Svenska hörnan KOTTBY-SÄLLSKAPET startade i maj på webben en adress för att få staden att överlåta ’Pellava’-huset vid Pohjolagatan 3-5 till kottbyborna som invånarhus. På tre månader har adressen undertecknats av närmare sjuhundra personer, vilket tillsammans med de närmare fyrahundra namn som samlats in på listor vid hundraårskiosken ger närmare tusenetthundra namn, motsvarande nästan fjorton procent av Kottbys invånarantal. Har du inte ännu undertecknat adressen, gör det snarast; den finns ännu under augusti på https://www.adressit. com/kylatila_kapylaan. På den här sajten, adressit.com, hittar man för övrigt ett och annat. Dels sånt som gör en glad över att sexistiska, xenofoba, inskränkta och annars bara korkade initiativ inte tycks ha nåt större stöd i den finska folksjälen, dels tyvärr sånt som visar åt rakt motsatt håll. Den här sajten kräver nämligen för publicering och undertecknande ingen annan identifiering än en e-postadress, vilket gör den mindre seriös och kan uppmuntra till hatliknande kampanjer. Glädjande är till exempel att ett initiativ från 2015 om invandringsförbud för mindrebemedlade invandrare som enligt initiativtagaren lever på vipplån och socialbidrag på fem år inte samlat mer än nio namn. Och att ett nästan likadant initiativ om att inte ta emot flyktingar på sex år samlat in bara 65 namn. Å andra sidan har en petition mot pälsfarmning på tio år samlat endast tjugotusen namn. På mörkersidan finns bland annat att en adress mot invandring på två år samlat nästan femtiotusen underskrifter. Och att två adresser – gjorda av samma person – för att få riksåklagaren åtalad för brott mot religionsfrihet, när hen ifrågasatt bibelns syn på homosexualitet, samlat närmare fyratusen underskrifter. Sen finns adresser som uppenbarligen inte är menade att tas på allvar. Till exempel ett initiativ av Suomen sovinistiseura (Finlands chauvinistsällskap) att förbjuda kvinnor att köra personbil, som fått ett tusental underskrifter. Eller att få alkoholfritt Jaloviinabrännvin till Alko. Att få till stånd ett förbud för kineser att äta hund och katt. Att få homeopati godkänd som medicinsk vård. Att förbjuda reklam för sexleksaker och kondomer så att små barn som råkar se dem inte ska utsätta sina föräldrar för pinsamma frågor. Eller adressen som inte vill annat än göra reklam för så kallade bibelmarscher, där adressens text (vanligen en halv sida) är fjorton sidor lång och fullspäckad med bibelcitat. Men som sagt, har du inte ren undertecknat adressen för ett invånarhus till Kottby, gör det nu. BERT BJARLAND Invånarhus och andra initiativ SUURENMOINEN KYKYMME mielikuvitus luo vaikka mitä, kuten kuviteltuja ystäviä, ilmenee Merete Mazzarellan kirjasta ”Silloin en ole koskaan yksin. Lukemisen taidosta”. Yksi pohdinnoista kuuluu: Miten voimme olla solidaarisia mielikuvitukselle? Professori vastaa kysymykseen tarinalla ystävästään, jolla oli nelivuotias tytär ja tyttärellä puolestaan mielikuvituskoira. Koira seurasi aina tyttöä ja esitti omia vaatimuksiaan, myös aikuisille. Kun koira tahtoi juosta, kuului kaikkien kiirehtiä ja kun se jäi nuuskimaan jotain, seuralaistenkin piti pysähtyä. Kerran äiti ja lapsi olivat apteekissa, ja kun aikataulu oli tiukka, äiti hoputti tytärtä. Kadulla lapsi purskahti itkuun, jolloin äiti kysymään, mistä kiikasti. No kun koira jäi apteekkiin, oli lapsi vastannut. ”Juoksepa hakemaan, vikkelästi kuitenkin”, sanoi äiti. Tilanne ei ollut aivan yksioikoinen, sillä tyttö vastasi: ”Mutta kun yksi täti istuu sen päällä.” Äiti meni neuvottomaksi, mutta lapsi vaati, että asiasta piti huomauttaa rouvalle. Miten noin haastavassa tilanteessa kannatti toimia? Tarinan äiti käveli apteekkiin ja sanoi vieraalle naiselle ystävällisesti, silti tiukasti: ”Anteeksi mutta te istutte tyttäreni mielikuvituskoiran päällä.” Kertomus päättyi siihen. Soitin Irma-ystävälle, joka huvittui jutusta, mutta olisi silti halunnut kuulla, miten naisparka reagoi väitteeseen koiran päällä istumisesta. Sitä emme saaneet tietää, vaikka eri vaihtoehtoja pohdimmekin. Lopulta muistin oman nelivuotiaan-muistoni vastaavasta tilanteesta. Asuimme Hyvinkäällä, isä käytti aina autoa, äiti polkupyörää. Kerran äiti lähti asioille kauppalan postiin, minä pääsin mukaan, kiipesin tarakalle. Kun asiat oli hoidettu, palasimme pyörän luo, ja äiti kehotti kapuamaan paikalleni. Tehtiin jo lähtöä, mutta minä parahdin: ”Ei saa! Heemi, Haami, Enni, Helsingin pojat ja Arska eivät ole kyydissä.” Seurue kuului mielikuvitusystäviini, ei heitä voinut mitenkään jättää oman onnensa varaan, joten äidin ei auttanut muu kuin odotella Heemiä, Haamia, Enniä, Helsingin poikia ja Arskaa. Aina välillä hän kysyi, olivatko kaikki mukana, ja kun he sitten istuivat tarakalla, äiti polkaisi pyörän vauhtiin. Ajoimme kotiin koko porukka. Äiti suhtautui mielikuvitusystäviini samoin kuin muihinkin leikkitovereihini, eikä isä tai kaksi veljeänikään nauraneet puheilleni. Antti lähettää yhä terveisiä Heemeille ja Haameille sekä tontuille, jotka asuvat olohuoneeni kirjakaapin alimmalla hyllyllä. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Heemit ja Haamit HELSINKI CUPIN 14 loppuottelua pelattiin Töölön Pallokentällä. Näistä HJK:n joukkue oli toisena osapuolena peräti kahdeksassa, ja seura saikin tililleen mestaruuden viidessä eri sarjassa. PPJ ja Espoon Honka nappasivat kaksi ykkössijaa kumpikin. B17-poikien kilpasarjassa Valtti/ FC Wild United oli lähellä voittaa himoitun mestaruuspokaalin huippumentoroinnin turvin, mutta joukkue joutui taipumaan finaalissa Ruila Akatemialle maalein 1–2. Valtti/ FC Wild United valikoitui kilpailun perusteella C Moren kummijoukkueeksi ja sai mentorikseen maajoukkueen pitkäaikaisen luottopuolustajan ja C Moren jalkapalloasiantuntijan Petri Pasasen. Pasanen kuvaili suojattejaan turnauksen alussa: Kyseessä on kaveriporukasta koottu joukkue, jolle vedin treenit Puotilan kentällä. Olen painottanut pojille, ettei turnausvoitto jää kiinni ainakaan heidän osaamisestaan – vaan siitä, että he ymmärtävät kuinka hyviä ovatkaan. Neuvoni kaikille nuorille pelaajille on, että tuli sitten epäonnistuminen tai onnistuminen, niin aina pitää yrittää uudestaan. Turnaus onnistui Onnistuneen turnausrupeaman saattaminen kunnialla loppuun sai hymyn Helsinki Cupin toimitusjohtajan Kirsi Kavanteen huulille. Täysin poikkeuksellisen kevään jälkeen on ollut ihanaa huomata, kuinka paljon pelikentille palaaminen on tuonut iloa kymmenilletuhansille turnaukseen osallistujille. Lasten hymyt, jalkapallon pelaamisesta välittyvä liikunnan riemu ja Helsinki Cup -perheen yhteisöllisyys lämmittävät mieltä jopa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Kavanne kertoo. Erityiskiitos kuuluu kaikille osallistujille siitä, että turnaus onnistuttiin viemään läpi turvallisesti, terveysohjeistuksia noudattaen. Jalkapallon hienous on siinä, että peli vie mukanaan ja saa hetkeksi unohtamaan kaiken muun, mutta lajiin intohimoisesti suhtautuessaankin turnausvieraamme ovat esimerkillisesti muistaneet ottaa huomioon kanssapelaajien ja -kannustajien terveyden, hän sanoo. Teksti VILLE HEINONEN Kuvat JUSSI ESKOLA Vain kotimaisia joukkueita Helsinki Cupissa tänä vuonna HELSINKI CUP -FINAALIEN TULOKSET G18E HJK/Sininen 3 – PuiU/MPS YJ B17 Ruila Akatemia 2 – 1 Valtti/Wild United G15E United valkoinen – 2 HJK B15 HJK/Sininen – 1 FC Honka/Musta 1 B14 HJK/Sininen 3 – PiTa 06-07 B13-11 NJS/Musta – 1 HJK/08 Akatemia B10 KäPa/10 United – 1 HJK B11 PK-35 – 2 Gnistan/ keltainen1 G10E LePa/Musta rp. 1 – 2 (0–0) NuPS/ T10-11 G11E EBK/Valkoinen 3 – HJK G12E HJK/T08 – 1 FC Honka/Akatemia G13E JäPS 2 – FC Honka T07 Akatemia B12 PPJ 2 – 1 MPS B13 PPJ/Oranssi 2 – PPS/Musta FAKTA: HELSINKI CUP • Juniorijalkapalloilun suurturnaus Helsinki Cup järjestettiin 6.–11.7.2020 jo 45:nnen kerran. • Se on Euroopan kolmanneksi suurin juniorijalkapalloturnaus, ja tänä vuonna siihen osallistui noin 16 000 pelaajaa. • Joukkueita oli ilmoittautunut mukaan 1113, joista 913 on poikajoukkueita ja 200 tyttöjoukkueita. • Turnausta pelattiin 15 eri kenttäalueella. • Turnauksessa oli 35 sarjaa. Juniorijalkapalloilun suurturnaus Helsinki Cup järjestettiin heinäkuussa jo 45:nnen kerran. Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535
6 K äpylä-lehti 19.8.2020 K ÄP YL ÄN KIRKKO – METS OL AN TI E 14 ILTARUOKAILU Keskiviikkoisin klo 16–17.45 O U LU NK YLÄ N KIRKKO – TEI NI NT IE 10 YHTEISÖRAVINTOLA SALAAM Torstaisin klo 12–15 O U LU NK YLÄ N KIRKKO – TEI NI NT IE 10 MAANANTAIPUURO Maanantaisin klo 9–12 Syödään yhdessä! KUTSU YHTEISEEN PÖYTÄÄN: Oulunkylän seurakunnan yhteisöruokailut starttaavat maanantaina 7.9.2020. Tervetuloa syömään monipuolista ja edullista ruokaa ja tapaamaan ihmisiä. Halutessasi voit liittyä myös vapaaehtoisten joukkoon. Ruokailuissa riittää monenlaisia tehtäviä ja yhdessä tekemisen kautta on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja löytää ystäviä. Voit toimia vapaaehtoisena kertaluonteisesti tai sitoutua pidemmäksi aikaa. Yhteisöruokailuihin osallistumalla pääset myös tekemään hyvää, sillä niiden tuotto kanavoituu joko oman seurakunnan käyttöön tai Kirkon ulkomaanavun kautta maailman köyhimpien ihmisten parhaaksi. Lisätietoja toiminnasta saat yhteisödiakoni Anna Handroolta ja diakoni Anna Hiekkataipaleelta. Vapaaehtoiseksi voit ilmoittautua joko ruokailussa paikan päällä tai osoitteessa www.vapaaehtoistyo.fi. HINNAT: Maanantaipuuro: vapaaehtoinen 1€ Iltaruoka: vegaaninen keitto ja leipä 1€ Salaam: aterian vapaaehtoinen maksu 1-10€ Kirkon ulkomaan avun hyväksi. Muutokset mahdollisia, seuraa tiedotusta nettisivuiltamme: oulunkylanseurakunta.fi/ruokailut TOIMITTAJA, KIRJAILIJA , kustantaja Kari Varvikko menehtyi 76-vuotiaana 8.7. Hän oli syntynyt Helsingissä 5.3.1944 perheen ainoana lapsena. Varvikko toimi Käpylä-lehden kustantajana ja toimituspäällikkönä 1998–2009. Hän kirjoitti lehteen vielä avustajana seuraavat kymmenkunta vuotta. Nopeana kirjoittajana hän toimitti monia lehtiä ja avusti kymmeniä muita freelancerina. Kari Varvikko eli lapsuutensa ja nuoruutensa Töölössä, Hermannissa ja sitten muualla. Hän palasi Heruliin 50 vuotta myöhemmin. ”Kartsa” oli Stadin kundi asuinpaikasta riippumatta. Muistelmateoksessaan Kääpiöitä ja jättiläisiä Varvikko toteaa, ettei hänestä voinut tulla kirjailijaa, ”koska kirjailijoilla on yleensä onneton lapsuus”. Hän eli onnellisen lapsuuden ja värikkään elämän. Hänestä tuli toimittaja. Vuodesta 1966 lähtien hän työskenteli eri toimituksellisissa tehtävissä Suomen Sosialidemokraatissa, Iltaset-lehdessä ja Me-lehdessä yhteensä 16 vuotta. Lisäksi hän toimitti useita järjestölehtiä, tvja radio-ohjelmia ja teki paljon muuta. Freelanceriksi ja yrittäjäksi hän ryhtyi vuonna 1982. Kirjoittajana hän pääsi vauhtiin jo kouluaikoina Meilahden yhteiskoulussa. Uutistoimittajan työssä hänestä kehittyi nopea kirjoittaja. Politiikanja työmarkkinatoimittajana Varvikon yhteiskunnallinen ymmärrys laajeni. Varvikon omaelämäkerran molemmat osat ovat luistavaa journalismia. Niissä hän liikkuu kotimaan lisäksi eri mantereilla. Hän kuvaa vaiheitaan ja kohtaamiaan ihmisiä suorasukaisesti ¬– monien mielestä liiaksikin. Mutta ainakin tarinat tuntuvat rehellisiltä tavalla, jolla ne erottuvat massasta, niin kuin mies itsekin. Hänen omaelämäkertansa kolmas osa ei enää valmistunut. Mutta hän ehti kirjoittaa kirjat Hermannista ja Vallilasta sekä toimittaa HermanniVallila Seuran 50-vuotisjulkaisun Julisteet kertovat. Kari Varvikko toimi 1980-luvulla Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liiton ja Journalistiliiton freelancer-osaston puheenjohtajana. Hän vaikutti pitkään Hermanni-Vallila Seurassa, Kaarela-Seurassa ja Stadin Slangissa, sekä niiden lehtien päätoimittajana. Hän nosti Kaarelassa hiipumassa olleen Tanotorvi-lehden alueensa luetuimmaksi lehdeksi. Kari Varvikko toimi vuosia Uudenmaan Kirjoittajien hallituksessa ja Kulttuurilehti Eliaksen päätoimittajana. Hän veti Uudenmaan Kirjoittajien Tommy Tabermann -palkintoryhmää. Ensimmäiset palkinnot jaettiin 2012 ja 2018. Varvikon ura ja elämä ulottui moneen suuntaan. Hän oli Helsingin vuoden yrittäjä 1996 ja Kaarelan vuoden yrittäjä 2010. Hän sai vuonna 2009 ylimääräisen lehtimieseläkkeen ”tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lehtimiehenä”. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Me lukuisat Karin ystävät tunsimme hänet särmikkäänä, mutta lämpimänä ihmisenä, joka opasti meitä nuorempiaan. Kari Varvikkoa jäivät kaipaamaan vaimo Kaija sekä ensimmäisestä avioliitosta pojat Jauri ja Jesse perheineen. JORMA HYVÖNEN PENTTI PELTONIEMI Kirjoittajat ovat Kari Varvikon pitkäaikaisia ja ystäviä ja kollegoita. Kari Varvikko 1944–2020 Stadin kundi päätti duunit JOUKKOLIIKENTEESSÄ tapahtui muutoksia 10. elokuuta, kun palattiin talvikauden aikatauluihin. Muutoksissa näkyvät koronapandemian vaikutukset: äkillisesti heikentyneen taloustilanteen takia HSL joutui lakkauttamaan joitain linjoja ja harventamaan osaa vuoroista. Koronapandemia on aiheuttanut HSL:lle tuntuvia tulonmenetyksiä ja heikentänyt myös jäsenkuntiensa taloutta. Muutokset vaikuttavat erityisesti bussija junaliikenteessä. Ruuhka-ajan vuoroista vähennetään tarjontaa sieltä, missä matkustajia on ollut erityisen vähän. Myös tiheästi kulkevilta linjoilta harvennetaan liikennettä matkustajamäärien salliessa. Matkustajamäärät eivät ole vielä palanneet koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Valtaosa vähennyksistä kohdistetaan hiljaisten aikojen liikennetarjontaan iltaisin ja viikonloppuisin. Sellaisia vuoroja harvennetaan, joilla on jo ennestään kulkenut vähän asiakkaita. Harvennukset on suunniteltu niin, ettei minkään yksittäisen alueen palvelutaso heikkene liikaa. Ruuhkalinja 67V loppuu Useita suunniteltuja palvelutason parannuksia ei toteuteta tässä vaiheessa. Metroliikenne kuitenkin lisääntyy aiempien suunnitelmien mukaisesti, kun ruuhka-ajan 2,5 minuutin vuorovälillä liikennöidään aamuja iltaruuhkien reunoilla entistä pidempään. Raitiovaunut palaavat normaaliin talvikauden tiheämpään liikenteeseen. Ruuhkalinjan 67V (Rautatientori–Torpparinmäki) liikenne päättyy, koska linjalla on kulkenut vähän matkustajia. Korvaavia yhteyksiä tarjoavat linja 67 sekä Tuusulanväylän seutulinjat. Joukkoliikenne palannut talvikauden aikatauluihin
7 K äpylä-Lehti 19.8.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Takaikkuna Menot OLEN TEHNYT viimeiset vuodet historian väitöskirjaa. Jos satunnaiselle tuttavalle kertoo lentokoneessa, jonossa, ulkoliikuntapaikalla, korttelikapakassa tai ravintolavaunussa olevansa historian tutkija, saa usein kuulla tarinan. Usein kuulijalle välittyy tuntemus siitä, että kertoja on aidoimmillaan ja iloinen, kun saa kertoa tarinansa. Usein kertomus on myös luottamuksen osoitus. Olen kuullut kertomuksen sisällissodan aikana kidutetusta maanviljelijästä, punaisena teloitetusta syyttömästä, erilaisia kertomuksia toisesta maailmansodasta, kymmeniä kertomuksia veteraaneista ja evakkomatkoista, YK-joukoista, vanhan valtauksesta ja 60-luvun kulttuurin muutoksesta ”jolloin isoisä hampun osti” ja niin edes päin. Jotkut nuoremmista haluavat muistella 90-luvun lamaa ja 80-luvun tietokoneita. Eräs mielenpainuvimmasta kertomuksista, joita olen kuullut, käsitteli vuoden 1944 Helsingin suurpommitusta. Pommitus näkyi erityisen hyvin Käpylän Taivaskalliolle ja myös Helsingin yliopiston päärakennus sai täysosuman. Ihmisten innon ja luottamuksen takia en ole historian tutkijana tuntenut tekeväni turhaa työtä. Minulle on syntynyt ajatus siitä, että historia on kaiken muun hyvän lisäksi eräänlaista terapiaa. Siksi välillä olen yllättänyt siitä, kun yliopistolla aiotaan leikata historian opetuksesta. Suomen historiaa ei tutkita paljoa muualla maailmassa. Muualla ei myöskään tuoteta historiasta suomenkielistä kirjallisuutta, joka olisi helposti jokaisen kansalaisen saatavilla. Ei leikata historiasta: melkein jokainen kansalainen haluaa tuntea ihmiskunnan historian lisäksi maansa ja kotiseutunsa historiaa. ALEKSI AHTOLA kirjoittaja on historian tohtoriopiskelija Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. KLASSISTA HIERONTAA NAISILLE TUTUSTUMISTARJOUS -30% KIVALTERINTIE 21A VALERIA p. 040 968 6245 ANNASTIINA p. 050 374 1037 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Historia on myös terapiaa Käpylän kirjasto Kirjailijavierasillat päättyivät keväällä ennenaikaisesti epidemian vuoksi. Syyskausi alkaa uusin järjestelyin. Seuraamme tiiviisti tautitilannetta ja huolehdimme tarkoin iltojen turvallisuudesta. Istumapaikkoja on entistä vähemmän. Ilmoittautumalla (kapylankirjastoyhdistys@gmail.com) viimeistään kaksi päivää ennen tilaisuutta, varmistat paikkasi. Etusija on yhdistyksen jäsenillä. Vahvistamme tilaisuutta edeltävänä päivänä asianomaisille varaustilanteen. Muistathan myös peruuttaa, jos et tulekaan paikalle. Kaikki esitykset tallennetaan ja ne ovat nähtävissä verkossa Youtube-kanavalla osoitteessa Käpylän kirjasto. Siellä on myös kymmeniä aikaisempia keskusteluja. Mikäli epidemia pahenee, taltioimme keskustelut verkkoon ilman yleisön läsnäoloa. Muutokset siis mahdollisia! Kirjailijavierasillat tiistaisin kello 18–19.30 25.8. Viljami Puustinen: Veljekset Gallén. Haastattelija Helena Ruuska 8.9. Kai Ekholm: Jörn Donner – kuinka te kehtaatte. Haastattelija Olli Alho 22.9. Marjut Helminen: Pilven piirtäjä. Haastattelija Pirjo Aaltonen Käpylän seniorit ry Käpylän seniorit kokoontuvat Karjalatalolla pari kertaa kuukaudessa. Meneillään on jo 39. toimintavuosi. Jäsenmaksumme on vain 20 euroa/vuosi. Kahvikupposen pullan kera saa kahdella eurolla. Alkavalle syyskaudelle olemme koonneet monipuolisen ohjelman vieraineen. Ohjelman toteutuminen riippuu koronapandemiatilanteesta, toivottavasti tänä syksynä voimme kokoontua normaalisti. Jäsentilaisuudet ovat torstaisin klo 13.00 Karjalatalon Wiipuri-salissa, 3. kerros. 17.9. Kesän muistelua, syksyn toimintatoiveita Käpylän apteekkari Anne Hietala tuo terveisiä lähiapteekista. Karjalatalo Avoimet ovet Karjalatalolla 26.8. Karjalatalolla vietetään avointen ovien iltaa keskiviikkona 26.8. klo 17–20. Silloin on mahdollista tutustua Karjalatalon kirjastoon, äänellä itkuun, karjalaisten vaiheisiin ja myös Karjalan Liiton toimintaan. Karjalaisevakkojen matkassa 1939–1945 -diasarja sekä Karjalan luonnosta kertova diaesitys ovat nähtävillä non stopina. Lisäksi esillä on piirakkanäyttely. Karjalatalossa on Anna-Kaisa Kaartisen täkänä-näyttely ja aiheeseen liittyvä luento alkaa klo 17.15. Käpylän kaupunginosa täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Pirkko Fihlman on Käpylän pitkäaikainen asukas ja hän kertoo lapsuutensa Käpylästä klo 18. Avointen ovien päivään osallistuu myös Käpylä-Seura omalla ohjelmallaan. Runoryhmä Käpylä100 ilahduttaa valmistamallaan runoesityksellä klo 18.30. AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit www.helsinginpianostudio.net Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi Terapeuttista äänellä itkua voi tulla kokeilemaan äänellä itkijä Pirkko Fihlmanin ohjauksessa Särkyneitten sydänten majatalossa klo 18.30. Karjalan kieleen tutustuttaa hauskalla tavalla muusikko Kristiina Olanto, joka laulattaa yleisöä klo 19. Karjalataloa esittelee Mervi Piipponen opastetulla kierroksella klo 19.30. Tule tutustumaan myös Karjalan Liiton kirjastoon, jossa on ainutlaatuisia karjalaisia pitäjäja kyläkirjoja sekä sukukirjoja. Kirjasto on talon kolmannessa kerroksessa. Voit myös ilmoittautua esittämään ohjelmaa, runoja, musiikkia tai muuta mukavaa. Ota yhteyttä mervi.piipponen@karjalanliitto.fi. Tervetuloa mukaan, ovet ovat kaikille avoimet! Muutokset mahdollisia. Tilaisuuden järjestää Karjalan Liitto, Äänellä Itkijät, Käpylä-Seura ja Opintokeskus Sivis. Tilaisuuden osalta koronapandemiaan liittyvät rajoitukset voivat vaikuttaa sen toteutumiseen. www.karjalanliitto.fi Käpylä 100 Runoryhmä Käpylä100 Runoryhmän "Ykkösen ratikan kuski, hui" -esitys Karjalatalon Avoimissa ovissa keskiviikkona 26.8. klo 18.30. Vauhdikas esitys kertoo tänä vuonna 100 vuotta täyttävän kaupunginosan tarinaa ja koostuu käpyläläistaustaisten runoilijoiden runoista, historiasta kertovista dialogeista ja lauluista. Esiintymässä on juhlavuotta varten perustettu Käpylä 100 Runoryhmä. Avoimiin oviin on vapaa pääsy. Paikka Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Yhteistyössä Karjalan Liitto ja Käpylä-Seura. Muutokset mahdollisia. Seuraa www.karjalanliitto.fi
OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Tarjoukset voimassa 30.9.2020 asti. Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki puh. (09) 756 2990, www.oulunkylanapteekki.fi Avoinna: ma?pe 8.30?18, la 10?16 Syyspäivien tarjoukset Oulunkylän apteekista Favora kiinteyttävä hoitosarja Ravitsevat, korjaavat ja kiinteyttävät ainesosat auttavat ehkäisemään ikääntymisen merkkejä. Melatoniini Orion 1,9 mg 100 tabl. ja 90 tabl. Suussa hajoava, nieltävä tai pitkävaikutteinen vaihtoehto. Calsorin ja Puru-Calsorin 500 mg + D3 20 mcg 100 tabl. Nieltävä tai raikkaan appelsiinin makuinen pureskeltava kalsiumja D3-vitamiinivalmiste. Sebamed Liquid ja Olive pesunesteet 1000 ml täyttöpussit Miellyttävät ja hoitavat pesunesteet koko perheelle. -15 % -15% -20 % -20 % käpyrinne Elokuinen tervehdys! Tapahtumat ja ryhmät Käpyrinteen palvelutalossa ovat toistaiseksi tauolla, seuraa tiedotusta tilanteesta www.kapyrinne.fi ”Entä sitten kun en itse enää pysty?” – sarjakuvanäyttelyn teemana on varautuminen, omien toiveiden ja itselle merkityksellisten asioiden pohtiminen. Verkkonäyttely on auki osoitteessa: https://kapyrinne.fi/ajankohtaista/taidegalleria/ Näyttelytietoa ja lisämateriaalia löydät myös: https://www.facebook.com/events/287069479377259/ Kylmäketju -tanssielokuva etenee… Lisätietoa mm. harjoitusja kuvausaikatauluista: https://kapyrinne.fi/kehittamistoiminta/hanketoiminta/iloa-arkeen-pysakki/ Elokuvasta Sivuun-ensemblen sivuilta: http://www.sivuun.net/kylmaumlketju.html Tutkimukseen voit osallistua, vaikka et elokuvanteossa mukana olisikaan, jokainen mielipide on tärkeä! Iloa arkeen pysäkkitoiminta päättyy syyskuussa 2020. Toimintavuosiin 2016–2020 on mahtunut lukuisia taidenäyttelyitä, Voimanainen-luentosarja, ryhmätoimintaa, tanssia, teatteria, mutta ennen kaikkea tuhansia kohtaamisia, aktiivista osallisuutta ja pulppuilevaa iloa! Hankekoordinaattori Mervi Leivo kiittää kaikkia toiminnan mahdollistaneita ja toimintaan osallistuneita! Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maria Murto työskentelee ja on tavoitettavissa Käpyrinne ry:ssä vuoden 2020 loppuun. Iloa arkeen pysäkkitoiminnassa tuotettu Käpylän tarinat -valokuvanäyttely luovutetaan Käpylä-Seuralle. Näyttely on nähtävissä Karjala-talolla marraskuussa 2020. Ota yhteyttä: Maria Murto, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, 040 4560 584, maria.murto@kapyrinne.fi Mervi Leivo, Iloa arkeen-pysäkkitoiminta, 040 1299 953, mervi.leivo@kapyrinne.fi (30.9.2020 saakka). www.kapyrinne.fi FB Käpyrinne ry PALVELEVA RAUTAKAUPPA HUIPPUTARJOUS! Painepesuri NILFISK C 125.7-6 PAD X-TRA Runsailla lisävarusteilla! NYT 149 € (norm. 239,00€) JRRauta Pihojen kunnostukseen: • lapiot • haravat • mullat • hakkeet • jätesäkit (30L-240L) Meiltä järjestyy myös toimitus sopimuksen mukaan Pakilantie 14, 00630 HELSINKI | jr-rauta.fi jouni@jr-rauta.fi | 0500 477 229 | 09 754 4089