Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 6 julkaisija Käpylä-Seura ry. 25.8.2021 70. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Kuva Risu Karppinen RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 RISTORANTE RAVELLO Italialainen ravintola Käpylässä Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki | P: 044 9753847 | info@ravello.fi | www.ravello.fi Laaja valikoima eri ruokalajeja. Herkulliset pihvit, kalat, kanat, hampurilaiset, pizzat sekä pastat & risotot. Upea viinivalikoima. Päivittäin vaihtuva lounas Á la carte-listalta, josta löytyy niin lihakuin kasvisvaihtoehtoja. Laaja salaattivalikoima noutopöydästä. Tervetuloa nauttimaan aitoa italialaista ruokaelämystä! L O U N A S A N N O K S E T A R K I S I N K L O 1 1 1 4 1 , 9 € N Y T T A R J O L L A M Y Ö S U U S I A ' L A C A R T E M E N U B I S T R O & B A R M Ä K E L Ä N K A T U 8 7 , 6 1 H E L S I N K I T E R V E T U L O A ! Vuoden kotiseutuyhdistys Käpylä-Seura palkittiin Oulussa 12.8.2021 Suomen Kotiseutuliiton hallitus valitsi KäpyläSeuran Vuoden Kotiseutuyhdistykseksi 2021. Kunniakirja luovutettiin Oulussa puheenjohtaja Tintti Karppiselle 12.8.2021. ”KÄPYLÄ-SEURA on elinvoimainen, aktiivinen, verkostoitunut ja uudistuva. Sen mainio toiminta luo yhteisöllisyyttä ja uusia perinteitä. On ilo palkita yhdistys Vuoden kotiseutuyhdistyksenä 2021”, sanoi Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki ojentaessaan kunniakirjan ja kukkakimpun Tintti ja Risu Karppiselle Ouluhallissa pidetyn vuosikokouksen alkajaisiksi. Kuvassa on parin vuoden takainen Käpylä-Seuran hallitus, jonka uudet jäsenet eivät valitettavasti näy vielä tässä. Hallitustyöstä poisjääneiden jäsenten näkyminen kuvassa hyväksyttäneen, koska he toimivat edelleen Käpylän hyväksi taustalla. Uutta yhteiskuvaa emme ole koronan vuoksi päässeet ottamaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Tintti Karppinen eturivissä toisena vasemmalta. POP-UP Tervetuloa maistamaan tapasherkkuja! Koko syyskuun ajan, keskiviikosta perjantaihin klo 17 eteenpäin! Bistro K I T C H E N & B a r K K I T C H E N & B a r Bistro K I T C H E N & B a r K K I T C H E N & B a r Hämeentie 68
Elinvoimainen, aktiivinen, verkostoitunut ja uudistuva Käpylä-Seura 25.8.2021 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 70. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla TÄTÄ KIRJOITTAESSANI olen pakkaamassa laukkua lähteäkseni Ouluun, jossa pidetään Suomen Kotiseutuliiton tämän vuotinen kokous. En ole ennen osallistunut näille vuosittaisille kotiseutupäiville, joten odotan innokkaasti eri puolilta Suomea tulevien, kotiseutuaan rakastavien ihmisten tapaamista ja kovin monipuoliselta vaikuttavaa ohjelmaa. Oulukin on minulle melko tuntematon, joten hauskaa tulee olemaan tähän pohjoisen suurimpaan kaupunkiin tutustuminen. Varsinkin, kun on hyvä syy matkata sinne juuri nyt. Suomen Kotiseutuliitto näet valitsi Käpylä-Seuran Vuoden Kotiseutuyhdistykseksi. Kunniakirja luovutetaan Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppiselle 13.8.2021 vuosikokouksen alussa. ti entisestään seuran alueen asukkaiden ja järjestöjen kanssa tekemää yhteistyötä, joka on ollut viime vuonna poikkeuksellisen vilkasta ja onnistunutta. Tapahtumat, aktiivinen toiminta ja vaikuttamistyö ovat tuoneet seuran toimintaan mukaan ihmisiä erilaisista taustoista. Parhaillaan yhdistyksellä on työn alla mm. lakkautetun päiväkodin rakennuksen hankkiminen Kylätaloksi alueen asukastoiminnalle. ”Mukana hankkeessa on iso määrä järjestöjä, joille ei ole lainkaan kokoustai toimitiloja. Yhteinen toimitila ratkaisisi myös yhdistysten arkistojen säilymisen ongelman. Nyt on vaarana, että yksityishenkilöiden kodeissa säilytetyt arkistot hävitetään, jos jälkipolvet eivät tunnista niiden arvoa”, totesi Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen. "Muita tärkeitä yhdistyksen hankkeita ovat Onnentien koulun säilyttäminen ja Käpylinnan uimahallitilojen palauttaminen asukkaiden käyttöön. Alueen perinteiden ja omaleimaisuuden vaaliminen ja sitä kunnioittava kehittäminen ovat tärkeä osa seuran toimintaa. Toimintajänne on pitkä: Tintti Karppisen isä Jorma Korvenheimo oli keskeinen henkilö Käpylän säilyttämisessä 196070 lukujen vaihteen läheltä piti -tilanteessa, jolloin alueen arvokkaiden puutalojen korvaamisesta betoKylä ei ole kuva, fuck omenankukat Vuoden Kotiseutuyhdistyksen valinta julkistettiin kesän alkajaisiksi 1.6. joten yllätyksenä ei kunniakirja Oulussa tule. Sen sijaan valinta yllätti ja ilahdutti meidät Helsingin Käpylässä. ”Elinvoimainen, aktiivinen, verkostoitunut ja uudistuva”. Tällaisin sanoin kuvaili Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki Käpylä-Seuraa julkistamistiedotteessa. Valinnan Vuoden Kotiseutuyhdistykseksi teki Kotiseutuliiton hallitus. ”Käpylä-Seuran mainio toiminta luo yhteisöllisyyttä ja uusia perinteitä. On ilo palkita yhdistys Vuoden kotiseutuyhdistyksenä 2021”, Punamäki jatkoi. "Vilkkaasti toimiva Käpylä-Seura on yksi Helsingin vanhimmista kaupunginosayhdistyksistä tai jopa vanhin, jos lasketaan vain aktiiviset kaupunginosayhdistykset ja vielä rajataan ne tiukalla seulalla. Se on pystynyt koronasta huolimatta toteuttamaan suuren osan perinteiksi muodostuneista toiminnoistaan ja on muokannut niitä poikkeusoloihin sopiviksi. Yhdistys mm. päivitti vuonna 2020 vietettyjen kaupunginosan satavuotisjuhlien kunniaksi Käpylän kotikaupunkipolut eMuseo-mobiilisovellukseksi. Sovellus on nyt saavutettavissa näppärästi puhelimen kameralla skannattavan QR-koodin avulla." Käpylä 100 -juhlavuosi tiivisPUNKKARIT VALTASIVAT Vuoritalon vuonna 1988. Joukko nuoria asettui taloksi ja laati vetoomuksia kaupunginvaltuustolle. Intervention tarkoituksena oli suojella kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta ja säilyttää se elävän kaupunkikulttuurin tilana. Syksyllä 2021 Käpylässä taistellaan taas tilasta, tarkemmin sanoen entisestä poliisiasemasta Pohjolankadun ja Kalervonkadun kulmassa. Talo soveltuisi kauan kaivatuksi Käpylän asukastilaksi, mistä kylätilayhdistys on aktiivisesti viestinyt päättäjien suuntaan. Nyt vanhaa puutaloa uhkaa näköalaton voitontavoittelu, kun kaupunki harkitsee tontin myymistä ja yleishyödyllisen käyttötarkoituksen muuttamista. Käpylä tunnetaan kauniista kaduista ja yhtenäisestä arkkitehtuurista, jotka inspiroivat yhä uusia päiväkävelijöitä ja valokuvaajia. Kyläjuhlat houkuttelevat Käpylään väkeä ympäri kaupungin hyvän musiikin, ruoan, katukirppiksen ja letkeän tunnelman ääreen. Asukkailleen kylä ei ole kuitenkaan ensisijaisesti karnevaalihumua saati kaunis kuvauskohde. Kyläläisyys on parhaimmillaan yleishyödyllistä, sivistävää tai ihan vain hauskaa toimintaa, johon voi osallistua matalalla kynnyksellä kuka hyvänsä kiinnostunut. Tasa-arvoisen toiminnan yksi edellytys on fyysinen tila johon tuleminen ei vaadi kulutuskykyä tai tiettyyn viiteryhmään kuulumista. Somealustojen virtuaaliset tilat rakentavat nekin yhteisöjä mutta alustoille ominainen vuorovaikutustyyli kääntää katseen helposti yhteisön sijasta henkilöön. Kokemusten ja ostosten esillepano ja ”hyvään makuun” kytkeytyvä identiteettityö kohottavatkin yksilöiden arkea tykkäysten muodossa mutta ne eivät yksin lisää asuinalueen hyvinvointia. Ne eivät myöskään ratkaise yksinäisyyden tai osattomuuden kokemuksia, jotka koettelevat yhteisön hyvinvointia joka päivä. Kuvia enemmän tarvitaan kohtaamisia. Kaupunginvaltuutetut, jotka ajavat tontin myymistä ja käyttötarkoituksen muuttamista, laskevat, miten käpyläläinen yhteisöllisyys – brändi lyödään rahoiksi. Sitä puhetta tulee riittämään, jos Pohjolankatu 3-5 tontti pilkotaan kahteen osaan asuinkerrostalojen rakentamista varten. Tässä näkymässä yhteisöllisyysmaireilu tuhoaa paitsi alueen kulttuurihistoriallista perintöä myös tulevaisuuden yhteisötoiminnan mahdollisuuksia. Jos taas vanhasta poliisiasemasta saadaan Käpylän uusi kylätalo, on meillä tila monenlaiselle asukastoiminnalle käsityökerhoista stand up -iltoihin ja mahdollisuus näin vahvistaa kaikkien asukkaiden osallisuutta ja hyvinvointia. Vuoritalo seisoi puolivalmiina kummajaisena mäen päällä ja tästä kuvasta se muistetaan. Olennaisempaa on kuitenkin toiminta, jolle talo antoi vuosien saatossa puitteet. Vuoritalossa ehti toimia ainakin vapaapalokunta, teatteri ja joukko alakulttuuriporukoita, ja sitä korjattiin nuorten työpajatoimintana. Käpylä kaipaa nyt punk-henkeä – rohkeutta vaatia tilaa toiminnalle, kulttuurille ja ihmisten kohtaamiselle. Kauniin elämän representoimisen sijaan tarvitsemme itse elämää, koska kylästä saa kyllä kauniin kuvan, mutta kylä ei ole kuva. ROSA AALTONEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen 50-60 LUVUN TAITTEESSA , kun tv ei vielä ollut yleistynyt, nuoret lähtivät illaksi ulos. Valion baari (Old Sophien paikalla) oli niille, joilla oli rahaa. Yleensä yhdellä oli ja vain itselleen, mutta muut ahtautuivat hänen pöytäänsä. Sitä ei henkilökunta kauan katsellut. Sitten käveltiin koskelantietä Radioliikkeen kohdalle, josko sen ikkunassa olevasta telkkarista olisi tullut jotain katsottavaa. Elokuvissa oli tekstitys, joten äänen puuttuminen ei haitannut, mutta leffoja tuli harvoin. Seuraavaksi Kultaseppä Rannan näyteikkuna kiinnosti pimuja, mutta kundit seisoivat taaempana röökillä. Käpyläntien kautta ohitettiin prankkarit ja tsekattiin seuraavaksi Nyylandian (hotelli Uusimaan) nurkalla parvelevan lössi. Niillä oli jo ryypiskelymieltä ja usein ne vetäytyivät Taivarille. Me jatkoimme Pohjolankatua länteen päin ja aina oikeaa puolta. Kentsun jengi saattoi oleilla toisella puolella katua ja haastaa riitaa. Meidän kohteenamme oli nakkikioski Mäkelänkadun kulmassa. Siinä vaiheessa kaikilla olikin jo nälkä. Joku oli säästänyt sinne asti viikkorahojaan, mutta muut raapivat taskujensa pohjat, jotta saataisiin edes 2 nakkia. Ne jaettiin, joskus jokainen sai vain yhden puraisun. Siihen aikaan ei hampurilaisista oltu kuultukaan. Nakkikärryllä kohdattiin joskus Käärmiksen ja Suurpers....heisten jengiä. Niissä oli luokkatovereita, joten sopu säilyi, vaikka me oltiinkin olympiakylästä ja virkamiestaloilta. Kaikki odottivat, että täyttäsivät 15. Se avaisi ovet Kaupungin nuorisotiloihin ja riparin jälkeen pääsisi Kakkoselle, seurakunnan peli-iltoihin. Siitä tulikin minulle se tärkein. Kuuluin Kakkosen jengiin, myöhemmin Populaksi kutsuttuun porukkaan. ATA HAUTAMÄKI kirjailija Muistoja Käpylästä Kun jengi toisiaan treffasi nisilla oli jo valmiit suunnitelmat ja lautakunnan puoltava päätös. Seuran työ aineettoman kulttuuriperinnön parissa näkyy myös valtakunnallisesti. Viime vuonna Unescon kansalliseen luetteloon lisättiin Käpylän elävä joulukalenteri, jonka ylläpitäjänä ja katto-organisaationa Käpylä-Seura kokoaa lukuisat alueen yhteisöt toimimaan yhdessä perinteen harjoittamisen parissa." Käpylä-Seura osallistuu myös aktiivisesti Helsingin kaupunginosat ry:n ja Kotiseutuliiton toimintaan ja jakaa tietoa jäsenilleen monikanavaisesti. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu yli 700 kotiseutu-, kaupunginosaja muuta yhdistystä, 102 kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Toivottavasti onnistun saamaan jutun ja kuvat palkintojenjaosta matkalta taittoon, jossa jo rakennetaan tätä lehteä täyttä päätä. Hip Hurraa Käpylä! EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com PÄIVITETÄÄNPÄ kylätilakamppailua. Pohjolankadun alkupään Pellavana ja entisenä poliisiasemana tunnettu kaunis talo kauniilla tontilla seisoo yhä paikallaan ja suurimmaksi osaksi – näin toivomme – kylätilayhdistyksen vastarinnan vuoksi. Kylätilayhdistyksen kannanotot tuntuvat kuitenkin vain lykkäävän talon myyntipäätöstä. Vahvin osoitus tästä saatiin kesäkuussa kun kaupunkiympäristölautakunta julkisti myytävien kiinteistöjen listan. Mukana oli tuttu sininen talomme, haaveilemamme kylätalo. Seuraavassa kokouksessaan kesäkuun lopussa lautakunta palautti Pohjolankadun kiinteistön uudelleen valmisteluun ainoana myytävistä kohteista. Kylätilayhdistys riemuitsi. Olimme jo valmiita uskomaan hankkeen toteutumiseen. Miksi muuten sitä edelleen pohdittaisiin. Ilo oli ennenaikainen. Lautakunta ei suinkaan harkinnut talon luovuttamista käpyläläisille vaan pisti lisää pökköä pesään. Nyt valmistellaan kaavamuutosta. Tähän astihan talo on osoitettu yhteisökäyttöön, mutta nyt myös yksityisten ostajien toivotaan kiinnostuvan siitä. Näin kaupunki tienaisi isomman tukun rahaa. Olipa se miljoona tai kaksi, tienaisi kaupunki monin verroin enemmän asukastoiminnan hyödyistä yhteisölle. Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan esimerkiksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Siitä saa vähän osviittaa, mitä kaikenikäiset yhteen kokoava talo, tila, toimintakeskus, olohuone – millä nimellä sitä kutsuttaisinkaan – saisi aikaan. Kaavamuutoskäänne masensi meidät pienesti, mutta vain hetkeksi. Pistämme toivomme uuteen valtuustoon. Olimme aiemmin yhteydessä muun muassa Anni Sinnemäkeen. Kiertelevistä lupauksentapaisista lausumistaan huolimatta juuri hänen esityksestään talo lähti kaavoittajan pöydälle. Luottamushenkilöistä myötämielisimmin hankkeeseemme ovat suhtautuneet Eveliina Heinäluoma ja Tuomas Rantanen ja he jatkavat uudessa valtuustossa – Rantanen myös kaupunkiympäristölautakunnassa, jonka jäseniä lähestymme henkilökohtaisesti. Olemme jättäneet talosta kaupungille ostotarjouksen ja toivomme niin sanottua neuvottelumenettelyä. Tässä tilanteessa Kylätilayhdistys saattaisi olla ainoa tarjoaja. Tukenamme on kuitenkin iso joukko asukkaita ja käpyläläisiä yhdistyksiä ja yhteisöjä kuten KäpyläSeura,Käpylän Klubi ja seurakunta, viimeisimpänä kiinnostuksensa taloon on ilmaissut Käpylän musiikkiopisto. ALICE KARLSSON, sihteeri ja LEENA KOMONEN, rahastonhoitaja Käpylän Kylätilayhdistys Byhusföreningen i Kottby ry. Kuva MARKKU AHO Tule mukaan työhön, joka säilyttää talon käpyläläisten yhteisessä käytössä ja tuo iloa kaikille. Jäsenmaksumme on 5 euroa ja tilinumeromme FI96 5800 1320 4597 78. Kylätila, mitä nyt? Kylätila, mitä nyt?
25.8.2021 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 22. päivä. Aineisto toimitukseen 10. syyskuuta mennessä. Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi. IHMISTEN SYDÄMIIN mahtuu samalla kertaa useitakin rakkauksia, vaikka niistä kaikkia ei ole helppo sovittaa yhteen. Ristiriitaa ei kuitenkaan tarvitse syntyä usean kotikylän rakastamisen välille. Selitän: Käpylä, johon katson kuuluneeni asukkaanakin yli 40 vuotta, täytti jo sata vuotta. Juhla jäi osittain päälle. Käyhän se näinkin. Rakastan Käpylää, koska se on melko yhteisöllinen, ja asukkaat kohtuullisen aktiivisia myös yhteiskunnallisesti. Kansalaisten vapauksia ja mielipiteitä kunnioitetaan ja yleisistäkin asioista voi keskustella. Muutokseen ja vieraisiin ihmisiin suhtaudutaan myönteisesti. Kulttuuria on tarjolla omastakin takaa. Pohjolankatu on Helsingin kauneimpia katuja varsinkin kesällä ja syksyllä. Näistäkin syistä Käpylä on turvallinen paikka asua ja elää. Optimismi on tarttuvaa ja vie eteenpäin kuin itsestään. Toinen kotikyläni on Lappajärven Karvala. Se viettää ensi heinäkuussa 400vuotisjuhliaan. 26-vuotias Matti Fransinpoika muutti vuonna 1622 pienen perheensä kanssa Lappajärven länsirannalle. Hän punoi ja myi kalastajille eläinten karvoista karvanaruja. Hänellä oli mukana karvasäkki, pussi myös vyöllään, ja niin häntä sanottiin Karva-Matiksi. Vetojuhta ei jaksanut vetää lastiaan mäen päälle, vaan pysähtyi puoliväliin. Matti päätti rakentaa talonsa siihen kohtaan. Nimeksi tuli Karvapussi. Se on minunkin ”oikea” sukunimeni, olenhan Karva-Matin jälkeläinen 14. polvessa. Karvapussi muuttui takavuosina Karvalaksi, joka on myös kylän nimi. Nyt siellä on noin sata taloa ja monta autioksi jäänyttä. On yksi merkittävä mattotehdas, VM Carpet, joka aloitti vanhassa navetassamme. Karvalan kylä ei ole lainkaan samanlainen kuin Käpylä. Toiminta kylässä on pysähtynyt. Kaikki kolme kauppaa on lopetettu, samoin pankin konttori ja posti. Pellot metsittyvät, omammekin. Rantapeltoja on jäljellä enää siellä täällä. Se on hyväkin, sillä järviveden samentuminen on minunkin elinaikanani jatkunut. Rehevöityminen johtuu 80 prosenttisesti maaja metsätalouden valumista. Koulu on vielä jäljellä ja nuorisoseura, mutta aktiiveja kyläläisiä ei ole edes kourallista. Väki vanhenee ja vähenee. Talvella kylän raitti on tyhjä. Jäniksiä tulee illalla enemmän vastaan kuin ihmisiä. Silmin nähtävää köyhyyttä ei kuitenkaan ole. Kehityksen kulku on yleismaailmallinen ja seuraukset muualla pahempia. Se ei kuitenkaan ole väistämätöntä, vaan asukkaat itse voivat sitä muuttaa. Tyhjiin rakennuksiin voidaan sijoittaa toimintaa, tietoyhteyksiä voidaan hyödyntää, tuulivoima voi antaa uusia tuloja. Järven samentumista voidaan vähentää ja luoda lisää edellytyksiä matkailulle ja lomanvietolle. Olenkin tehnyt aloitteen Karvalan 400-vuotisjuhlien järjestämiseksi. Juhlan varsinaisen tarkoitus on motivoida kylän ihmiset toisiaan hyödyttävään toimintaan. Siihen pitää saada mukaan myös tilapäiset asukkaat, kesänviettäjät, matkailijatkin. Jos juhla onnistuu ja sen järjestämisessä mukana olleet saavat siitä iloa ja tyydytystä, ei ole mikään ongelma jatkaa toimintaa toisessa muodossa seuraavana kesänä. Porukkaa onkin jo koottu ja suunnitelmarunko on valmis. Nyt vaan eteenpäin, kotikylärakkauden voimalla. PEKKA PELTOLA Valt.tri Molemmat kotikyläni Käpylä-Seura on Vuoden Kotiseutuyhdistys OULUN LENTOKENTTÄ on melkein Käpylässä. Kotiseutujuhlaa ei kuitenkaan vietetty Oulun Käpylässä, vaikka Vuoden Kotiseutuyhdistyspalkinnon pokkasikin Käpylä-Seura tänä vuonna. Juhlapaikkadramatiikkaa syntyi muulla: korona siirsi kokouksen ja tilaisuudet viime hetkellä teatteritalosta Ouluhalliin, Raksilaan, jossa puolestaan aktiivinen Raksilan asukasyhdistys vietti kyläjuhlaa aivan samaan malliin kuin eteläinen sisar-puukaupunginosa Käpyläkin. Raksilalaisetkin taistelivat 70-luvulla puutalojensa puolesta ja saivat nämä Teuvo Pakkalan kirjoista tutut Kakaravaaran korttelit säilytettyä. Pääkirjoituksessa olen jo lainannut Suomen Kotiseutuliiton tiedotetta ja julkilausumaa valintaperusteista, joilla Käpylä-Seura tänä vuonna palkittiin. Tärkein oli se, että Käpylä-Seura ei lamaantunut koronan kurituksesta, vaan uudistui ja jousti ja muokkasi kuluneen vuoden ohjelman tilanteen mukaan siirtämällä ne toiseen ympäristöön, fyysisesti tai virtuaalisesti. Yllätykseksi itsellemmekin lähes kaikki suunniteltu satavuotisjuhlavuoden ohjelma toteutettiin, eri tavalla kuin oli ajateltu, mutta oikeastaan vain pääjuhla on vielä kokonaan pitämättä. Yhteistyö muiden alueen yhdistysten, järjestöjen ja yritysten kanssa tiivistyi entisestään. Poikkeusaika lähensi, vaikka turvavälit pidettiin. Elävä Joulukalenteri, Kalevalaaiheiset sähkökaappimaalaukset ja adoptoimamme Lippakioski 100 ja moni muu pitävät yllä yhteisöllisyyttä, muistutti Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen vastaanotettuaan Vuoden Kotiseutuyhdistyksen kunniakirjan ja kukkakimpun. Monipaikkaisuus Kotiseutuliiton vuosikokouksessa keskusteltiin muun muassa kestävästä kotiseudusta ja kotiseututyöstä, kulttuuriperinnöstä, nuorten omaehtoisesta kotiseututoiminnasta ja vuorovaikutteisesta kotiseutuliikkeestä ja hyväksyttiin näihin liittyvät toiminnan päälinjat. Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin edelleen professori Janne Vilkuna Lahdesta. Kotiseutupäivien keskusteluissa esiin nousi monikotiseutuisuus, se, että ihmisillä voi tänä päivänä olla useita kotiseutuja. Monikotiseutuiset ihmiset ovat paikalliselle yhteisölle mahdollisuus. Korona on nyt siirtänyt monet etätyöhön maaseudulle, mökkikuntaan, lapsuudenmaisemiin tai etä-, pätkätai komennustyöt ajavat asumaan toiselle paikkakunnalle osaksi viikkoa tai jopa vuosiksi. Voi syntyä kotiseuturakkaus useampaankin asuinseutuun. Omalla kohdallani sydämeni kotiseutuja ovat ainakin Käpylä, Järvenpää, Lohjan Pusula, Kajaanin Otanmäki ja Ruotsin Tranemo, joten tämä vilkkaan keskustelun aiheuttanut aihe sykähdytti mieltäni. Kahdesta kotipaikastaan myös Pekka Peltola kirjoittaa kolumnissaan. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Raksilan asukasyhdistys vietti kyläjuhlaa kuten Käpyläkin. Raksilalaisetkin taistelivat 70-luvulla puutalojensa puolesta ja saivat ne säilytettyä, kertoi lapsena Käpylässä asunut raksilalainen Joose Mikkonen Tintti ja Risu Karppinen vastaanottivat Käpylä-Seuralle myönnetyn kunniakirjan.
4 K äpylä-lehti 25.8.2021 Oma-asuntolaisia Oli kolme kaverusta, veturinkuljettaja, sähkömies ja kirvesmies, jotka ryhtyivät rakentamaan asuntoja Länsi-Käpylään MUUTIN MIEHENI KANSSA 31-vuotiaana Käpylään taloyhtiöön nimeltä Oma-Asunto Oy. Tutustuin Ida Karjalaiseen, 73, ja hänen erikoiseen tuumaukseensa ”Jokainen, joka tästä taloyhtiöstä lähtee, lähtee rikkaana.” Kun Idasta aika sitten jätti, totesin muistojuhlassa myös Idan lähteneen rikkaana, toiseen todellisuuteen, siihen johon verraten tämä elämä on vain pyrähdys. Erikoinen oli Idakin, ja epätavallista se, että muistotilaisuutta avitti taloyhtiö. Idan kuolinpäivänä löytyi lause, joka kehotti ihmisiä pitämään huolta toisistaan. Täysosuma: olin Idan hoivissa. Keväisin ennen taloyhtiön pesutupaan menoa poikkesin Idalle, joka opetti miten vanha, jykevä pesukone toimi; minulta se unohtui talven mittaan. Ida oli ollut pyykkäri, pessyt pitsejä ja hienoja frakkipaitoja ja harrastanut musiikkia, kertoi joskus kotona Savossa karkailleensa työstä, meni sitten haitarin kanssa perunakuoppaan, sai harjoitella rauhassa. Taloyhtiön siivoustalkoissa Ida soitti huuliharppua – ja nauroi raikuvasti. Kun mieheni, 36, menehtyi sairauteen, saapui Ida surukäynnille ja kertoi veisaavansa pihakeinussa Ollille virsiä. Kauniisti tehty, en vain raaskinut sanoa, ettei Olli virsistä piitannut, jazzia olla piti! Yli neljän vuosikymmenen jälkeen totean: moni lähinaapureista muutti tänne nuorena, pihanaapurit 30 vuotta sitten, ja jo ennen meitä seinänaapuri miehensä kanssa, koirakin heillä oli. Vastapäisen Riitan ja hänen Matti-puolisonsa kanssa tulimme samana vuonna, 1978, Riitan toista päätyä asuu Leena syntymäkotiaan Mattinsa kanssa. Jopa kolmannen polven asujia on, eräänkin miehen vaari kuului talojemme rakentajiin. Toki myös vaihtuvuutta on, ja lapsia vilisi ennen paljon Kimmon leikkikenttä vieressään. Taloyhtiössä kävi tuuri: Leena ja Reijo Neuvonen tulivat 1982 – tyttöjä kaksi sekä kissa. Reijo valittiin ensin hallitukseen, sitten puheenjohtajaksi (1984 – 1988), siitä isännöitsijäksi. ”Retsi” paneutui yhteisiin asioihin vuosikymmeniksi samalla innolla kuin omiinsa, tietenkin yhdessä hallituksen kanssa. Keväällä Reijo N. jäi eläkkeelle, niinpä me oma-asuntolaiset kiitimme monitaitajaa, miestä joka tutkii myös taloyhtiön historiaa. Tämänkin hän tiesi: Oli kolme kaverusta, veturinkuljettaja, sähkömies ja kirvesmies, he ryhtyivät rakentamaan isoa määrää asuntoja Länsi-Käpylään. Hanke alkoi taloyhtiönä Asunto-Pula Oy (sitten OmaAsunto Oy), vaan kun estei-tä alkoi muodostua, taloja syntyi ”vain” nämä kaksitoista. Työ käynnistyi 1923, valmista tuli heti seuraavana vuonna. Urakkaan innosti uusi rakennustekniikka: ei enää hirttä, vaan vinolaudoitusta ja sahanpuruja. Muutokseen vaikutti Helsingin naulateh-taan perustaminen 1921, konenaulat olivat edullisempia kuin sepän takomat. Kuluvana kesänä taloistamme poistettiin entiset maalikerrokset ja pintoja maalattiin uudestaan – takonauloja löytyi runsaasti. Lähes sata vuotta sitten rakennuksiimme käytettiin mäntylautoja, jo tuolloin satavuotiaista puista tehtyjä! Puun ympäröimänä on hyvä elää, talo hengittää. Teksti LIISA MÄNTYMIES Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Kesä Käpylässä pyykit pihoilla, valot pylväissä ja kirput puistossa Untamontiellä liehuivat pyykit tuulessa. Kun 100 lamppua päivässä vaihtaa,ei muuta urheilua tarvita. Ihana, aurinkoinen päivä houkutteli valtavan määrän ihmisiä 30.5. Otto-Iivari Meurmanin puistoon kirppispäivän viettoon.
5 K äpylä-Lehti 25.8.2021 KUUMINA, PITKINÄ kesäpäivinä sai Käpylässä nauttia suurten lehtipuiden varjoista. Ne pelastivat helteen porotukselta. Mutta auringon paahteeseen liittyi myös arkista ja käytännöllistä hyötyä, mitä ei enää ihan joka paikassa näe pihamaiden pyykkinarut olivat ahkerassa käytössä. Pyykki kuivui joutuisasti ulkona, eikä tarvinnut pelätä sateen yllättävän. Pyykin mukana tuli ihana tuoksu sisälle. Se olikin jo sitten luksusta! Teksti ja kuva LAURA JANSSON IHANA, AURINKOINEN PÄIVÄ houkutteli valtavan määrän ihmisiä 30.5. Otto-Iivari Meurmanin puistoon kirppispäivän viettoon. Myytävää oli herkullisista leivonnaisista, pikkupurtavaan ja vaatteista astioihin, kenkiin, leluihin ja kirjoihin. Jokaiselle löytyi jotain tutkittavaa ja ostettavaakin, jos sille päälle sattui. Tärkeintä kuitenkin oli olla mukana ja nauttia päivästä. Meno oli iloisen vapautunutta ja silti mukavan rauhallista. Monet perheet olivat liikkeellä ja myyjäpuolellakin näki sekä aikuisia että lapsia. Puisto ja ympäristö oli hyvin kauniissa kukkaloistossa. Tämä oli Käpylää parhaimmillaan ja tuki hienosti yhteisöllisyyden kaipuuta koronatalven jälkeen. Näitä kirpputoreja järjestettiin kesän aikana useampiakin ja toivottavasti myös jatkossa. Teksti ja kuvat LAURA JANSSON Vihreä ympäristö lisää viihtyisyyttä ja alentaa stressiä Piha on meille arkinen asia. Se tarjoaa kasveineen meille paljon hyvää. Suunnitelmallinen kasvien käyttö auttaa maksimoimaan kasvillisuuden hyötyjä. Ota pihasuunnittelun ja -rakentamisen ammattilaiset avuksesi ja sijoita laadukkaampaan elämään, kehottaa Viherympäristöliitto ry. Kasvillisuus antaa suojaa Kulunut kesä osoitti, että meillä voi olla hetkittäin tukalaa, jos pihalta ei löydy varjoa ja aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta. Puut antavat suojaa, varjoa ja tarjoavat viilennystä helteisiin hetkiin. Puiden tuoma varjostus suojaa myös kiinteistöä ja alentaa kesällä koneellisen ilmanvaihdon tarvetta ja talvisin vähentää tuulisuuden tuomaa lämpöhävikkiä. Puut sitovat ja haihduttavat maaperän vettä, ja osaltaan auttavat hulevesien hallinnassa. Kosteampi ilma ei tunnu niin tukalan kuumalta ja sitä on miellyttävä hengittää. Monilajinen ja kerroksellinen puuja pensasvyöhyke tontin reunalla toimii melusuojana ja vaimentajana. Sama vyöhyke vähentää liikenneympäristön epäpuhtauksien kulkeutumista pihalle ja näin parantaa ilman laatua sekä pihalla että sisätiloissa. Kasvillisuuden läpi suotautuva tuuli vaimenee ja pihalle muodostuu miellyttävämpi pienilmasto, joka hyödyttää kenttäkerroksen kukkivia kasveja ja lehtimuodoillaan koreilevia koristekasveja hyötykasveja unohtamatta. Ikivihreät kasvit, havupuut ja pensaat tehostavat suojaistutusten ympärivuotista vaikutusta. Tuuli tuo mukanaan myös lehtien liikkeen ja äänen, joiden aistiminen pihalla tuottaa monille mielihyvää. Muutama vuosi sitten tv:ssä esitetty brittidokumentti suojaistutuksen vaikuttavuudesta oli pysäyttävä. Talon edustalle asetettu näennäisen harva rivi parimetrisiä koivuntaimia alensi jopa 60% kadulta sisätiloihin kulkeutuvien pienhiukkasten määrää. Huima tulos saavutettiin varsin harvakasvuisilla ja harvaan sijoitetuilla taimilla, joten tulos on helppo ylittää monilajisella suojaistutuksella. Kasvillisuus tuottaa hyvin moninaisia hyötyjä, joita emme välttämättä tule ajatelleeksi, muistuttaa Viherympäristöliitto. Kasvillisuus tuottaa hyvinvointia Luonnon ja rakennetun vihreän ympäristön merkitystä ihmisen terveyteen on tutkittu paljon. Monimuotoisen kasvillisuuden on todettu vähentävän allergioita. Vihreä ympäristö lisää viihtyisyyttä, virkistää, alentaa stressiä, elvyttää, ylläpitää mielialaa sekä elämänhalua ja jopa parantaa. Jo muutaman minuutin oleskelu vihreyden keskellä alentaa verenpainetta. Jokainen piha ja puutarha toimivat osana vihreän verkostoa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Mitä monimuotoisempaa, monilajisempaa kasvillisuutta suosimme, sitä enemmän tulemme edistäneeksi hyönteisten, lintujen ja eläinten elinmahdollisuuksia. Monimuotoisuuden ja monilajisuuden on todettu hyödyttävän myös meitä ihmisiä. Tutkimuksin on osoitettu, että muun muassa vastustuskykymme parantuu, kun altistumme mikrobeille monimuotoisessa ympäristössä. On myös tutkitusti totta, että sairastava paranee nopeammin vihreässä ympäristössä kuin ympäristössä, josta näkymät ja pääsy luontoon tai viheralueelle puuttuvat. Positiivisia vaikutuksia on havaittu kaiken ikäisillä. Tutkimustiedon karttuessa syntyy tilausta terveemmille, monimuotoisemmille, laadukkaampaa elämää tarjoaville, luonnon monimuotoisuutta tukeville kotipihoille. Sijoittaminen pihaan tuo taloudellista hyötyä, edistää terveyttä ja turvallisuutta. Kasvillisuus sitoo ilman epäpuhtauksia, pienhiukkasia, antaa suojaa paahteelta, tasaa lämpötilaeroja, sitoo hiiltä ja tuottaa happea sekä maistuvaa syötävää. Teksti JAANI TURUNEN Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Vihreä ympäristö lisää viihtyisyyttä ja alentaa stressiä, ylläpitää mielialaa sekä elämänhalua. Jo muutaman minuutin oleskelu vihreyden keskellä alentaa verenpainetta. 100 lamppua päivässä vaihtoon Mies vaihtoi katulamppuja Pohjolankadun katuvalaisimiin. Reipas oli poika niitä vaihtamaan. 100 lamppua päivässä vaihdan, kun kaveri on kesälomalla. Auton siirto, nousu koriin ja ylös, ja sitten taas alas ja seuraavalle tolpalle. Ei tarvitse treenisalille iltasella enää mennä, hän totesi Katuja ja tolppia riittää kuulemma. Niitä on 7000 odottamassa vuoroaan. Tietokoneelle menee heti vaihtomerkintä. Emme enää iltasella kiertele ja katsele, josko joku olisi sammunut, ja pitäisi lamppu vaihtaa! Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO Käpylän kirjastoillat syyskaudella KÄPYLÄN kirjastoyhdistyksellä on kolme ongelmaa: korona, korona ja korona. Lehden mennessä painoon halusimme vielä uskoa, että kirjastovierailut päästään taas aloittamaan normaaliin tapaan. Niinpä alla on lista alkusyksylle suunnitellusta ohjelmistosta. Seuraa kuitenkin tilannetta mahdollisten kokoontumisrajoitusten osalta. Jos haluat viime hetken tietoa, lähetä viesti osoitteella kapulankirjastoyhdistys@gmail.com. Voit liittyä jäseneksi samassa osoitteessa. Jäsenmaksu on 10 € vuodessa. 31.8. Anni Kytömäki: Margarita. "Olen kirjailija, joka etsii metsistä kummia paikkoja", esittelee itsensä Anni Kytömäki. Jokihelmisimpukka saa pysyä kuoressaan. Se tulee sallia myös ihmiselle. Margarita sai vuoden 2020 Finlandia-palkinnon. Riitta Vaismaa haastattelee. 14.9. Puu-Käpylä 100 vuotta. Puu-Käpylän 100-vuotisjuhlan kunniaksi tehdyssä teoksessa on kuuden kirjoittajan artikkeleita alueen klassistisesta arkkitehtuurista, rakentamistavasta ja korjausvaiheista sekä pihoista ja puutarhoista. Runsas kuvitus. Keskustelemassa toimituskunnan jäsenet Pekka Heikkinen, Aino Niskanen, Jussi Tiainen ja Eija Tuomela-Lehti, sekä muita kirjoittajia, haastattelijana Eea Pekkala-Koskela. 28.9. Marita Lintunen ja Marja-Leena Mikkola: Novellin lumous Maritta Lintunen ja Marja-Leena Mikkola keskustelevat novellin historiasta, novellitaiteen klassikoista ja mielinovelleistaan ja kertovat omasta työstään tuon sanataiteen maagisen lajityypin parissa. 12.10. Lukurauhan julistus: Eija Ahvo Elina Saksala: Eija Ahvo – Elämän sain soimaan. Musiikkia. Laulaja, näyttelijä, kouluttaja Eija Ahvo kertoo perheestään, teatterikoulusta, urastaan Helsingin kaupunginteatterissa ja freelancerina. Soitinmenot takasi tv-kuuluisuuden ja sen myötä hänet ja Susanna Haavisto pyydettiin Unice?n hyvän tahdon lähettiläiksi. ELINA SAKSALA Käpylän Kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Vuokrakohteiden kuningatar! Nopea, tehokas ja luotettava Jonna ei hätkähdä erikoistakaan kohdetta, vuokranantajien ja isännöitsijöiden arvostama kumppani. VUOKRAUKSEN SUPERVOIMA! Eija Ahvo ja Susanna Haavisto. Kuva: Ari Talusén Mira Mallius ja Aino-teos (Marjatantie 28). Kiipeilyä harrastava taiteilija kipaisi kaapin päälle yhdessä hujauksessa! Kuva Toivo Koivisto Karissa Laine ja maalauksensa Kokko komia (Ilmatterentie 10). Kuva Toivo Koivisto
6 K äpylä-lehti 25.8.2021 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Wolt ja Foodora Avoinna ma-su 10-23 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 11-21.45, la 12-21.45, su 12-20.45 Käpylä-aktiivi Matti Eronen on poissa YHTEISKUNTATIETEEN maisteri, toimistopäällikkö, Käpylän aktivisti ja Käpylä-Seuran puheenjohtajana 2008–2011 (varapj.2012–2014) toiminut Matti Eronen kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Helsingissä 14. kesäkuuta 2021. Hän oli syntynyt Liperin Viinijärvellä 19. joulukuuta 1943 ja oli kuollessaan 77vuotias. HeKan Kansanasuntojen vuokralaistoimikunnan kunniapuheenjohtaja Matti Eronen oli mies, joka ymmärsi hyvin asukasdemokratian lakipykälät ja antoi vapaaehtoistyölle sydämensä. Oman työnsä ohella hän toimi luottamustehtävissä Käpylässä ja Helsingin kaupungilla. Käpylässä Matti toimi musiikkiharrastuksen edistämiseksi ja viimeisimpiä monitoimimiehen töitä oli omistautuminen mm. vanhojen puiden pelastamiselle talojen perusremonttien tieltä. Hän osallistui puutarhojen sekä taloremonttien suunnitteluun, myös valvontaan. Matti aloitti nuorisotyön omalla ajallaan 80-luvun alussa, kun hän soitti Puupelimannit -yhtyeessä Käpylän Akseli Toivosen kentän kulmassa. Hän järjesti mm. musatilaan legendaarisen Anssi Pethmanin opettamaan nuorille rumpujen soittoa ja kannusti alueen nuoria musiikin pariin. Monikin ”entinen nuori” on hänelle kiitollinen saatuaan näin elämäänsä hienon harrastuksen jopa ammatin. Kun kentän laidan musatilaan rakennettiin pesutupa, niin ryhtyi Matti välittömästi etsimään uutta soittopaikkaa, joka löytyikin pian Hekan silloisen toimitusjohtaja Torsti Koskisen avustuksella. Erosen merkittävimpiä työsarkoja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa oli Keskuspuisto, jonka osayleiskaava valmisteltiin hänen johdollaan. Keskuspuiston alkuperäisen isän, arkkitehti Bertel Jungin, ohella Matti Erosta voidaan kiittää puiston säilymisestä helsinkiläisten virkistyskäytössä. Aloittaessaan uutena puheenjohtajana Käpylä-Seurassa Matti käynnisti heti v. 2008 Visiotyöryhmän. Se teetti laajan kyselyn, jossa käpyläläiset ideoivat erityisesti alueen liikenteeseen ja palveluihin liittyviä hankkeita. Viereinen Messukeskus sekä myöhemmin Koskelan sairaala-alueen suunnittelu teettivät paljon selvitystyötä seuralta. Matti oli paras mahdollinen asiantuntija näissä kysymyksissä ja kannanottojen laatimisissa, joita seura teki hyvässä yhteistyössä myös naapuriseurojen kanssa. Matti toimi ansiokkaasti myös kaupungin virkamiesten saamiseksi paikalle lukuisiin asukkaille järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin, joissa käsiteltiin mm. alueen terveyskeskusta, liikennettä, suojelukaavojen laatimista sekä koulukysymyksiä. Käpyläläiset muistavat Matin myös Käpylä-Seuran vuodesta 2005 alkaen järjestämiltä Ykkösen syntymäpäiväajeluilta, joilla hän oli monena vuonna ilahduttamassa matkustajia erinomaisena musikanttina yhtyeensä Trio Kuutamon toisen soittajan, Pauli Aaltosen kanssa. Matti Eronen oli pyyteetön ja kannustava ihminen. Hän sai aikaiseksi paljon asioita ja yhteisissä asioissa toimijat puhaltamaan yhteen hiileen. Kritiikit ja ehdotukset otettiin vastaan ja asioista päätettiin yhteisissä kokouksissa. Voidaan sanoa, että Matin käsien työn jälki näkyy yhä ja vielä vuosia Käpylässä mm. musiikkitilan toiminnassa ja myös yhä pystyssä olevissa ikihongissa! Hänen rakkaimpia harrastuksiaan olivat valokuvaus, musisointi ja shakki. Matti soitti viulua, mandoliinia ja domraa lukuisissa eri kokoonpanoissa. Sairaus kuitenkin vei vähitellen voimat soittoniekalta, joka vielä viimeisinä elinpäivinäänkin tapaili mandoliiniaan. Matti sai elää lähes loppuun asti Puu-Käpylässä Riittansa vierellä ja lähellä kahta aikuista poikaansa puolisoineen sekä kahden lapsenlapsen kanssa. Matti Erosen viimeinen leposija on Maunulan uurnalehdossa, hänelle tärkeässä ja kauniissa Keskuspuistossa. JARTSA TUOVINEN Käpylä-Seura ry Puu-Käpylän pelimannit ja entiset nuoret HELSINGIN kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan pormestariksi Juhana Vartiaisen (kok.). Kaupunkiympäristön apulaispormestarina jatkaa Anni Sinnemäki (vihr). Kulttuurin ja vapaa-ajan pormestarina edellisellä kaudella toiminut Nasima Razmyar (sd.) siirtyy kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi. Sosiaalija terveystoimialan apulaispormestarina aloittaa Daniel Sazonov (kok.) ja kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina Paavo Arhinmäki (vas.). Ensimmäisessä kokouksessa valtuusto valitsi myös puheenjohtajiston. Puheenjohtajakseen valtuusto valitsi vihreiden Fatima Diarran. Diarra on ammatiltaan viestinnän asiantuntija, Vihreän liiton varapuheenjohtaja ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana aloittaa kansanedustaja Wille Rydman (kok.) ja toisena varapuheenjohtajana valtiosihteeri Pilvi Torsti (sd.). Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. Pormestarien toimikausi alkaa 2.8.2021 ja kestää valtuustokauden eli neljä vuotta. Helsingin pormestarit Pormestari Juhana Vartiainen Juhana Vartiainen (kok.) on kansanedustaja, ekonomisti ja valtiotieteiden tohtori. Vartiainen on syntynyt vuonna 1958. Lapsena sekä Helsingissä että Pariisissa asunut Vartiainen opiskeli taloustieteitä Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1992. Sen jälkeen hän on toiminut ekonomistina, tutkijana sekä tutkimusorganisaatioiden johtotehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki Anni Sinnemäki (vihr.) on työskennellyt kaupunkiympäristön apulaispormestarina vuosina 2017-2021 ja vuosina 2015-2017 Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Aikaisemmin Sinnemäki on toiminut vihreiden kansanedustajana, puolueen puheenjohtajana sekä työministerinä. Helsingissä hän on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 ja muun muassa kulttuurija kirjastolautakunnan puheenjohtajana. Anni Sinnemäki on syntynyt Helsingissä vuonna 1973. Hän on opiskellut Venäjän kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 2001. Hän on kirjoittanut sanoituksia Ultra Bra -yhtyeelle sekä runokirjat Sokeana hetkenä ja Aleksis Kiven katu. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar Nasima Razmyar (sd.) on toiminut Helsingin kulttuurin ja vapaaajan apulaispormestarina vuosina 2017-2021. Aikaisemmin hän on työskennellyt kansanedustajana, Sdp:n eduskuntaryhmän poliittisena avustajana sekä eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä. Razmyar on toiminut myös Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tehtävissä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Monika-Naiset-liitossa maahanmuuttajia koskevissa tehtävissä. Razmyar valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2012. Nasima Razmyar on syntynyt Kabulissa, Afganistanissa vuonna 1984. Hän on opiskellut yhteisöpedagogiksi HUMAK-ammattikorkeakoulussa ja suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kulttuurituotannosta Metropolia ammattikorkeakoulussa. Nasima Razmyar on kasvanut ja käynyt koulunsa Käpylässä. Sosiaalija terveystoimialan apulaispormestari Daniel Sazonov Daniel Sazonov (kok.) on Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen strategiapäällikkö. Aikaisemmin Sazonov on työskennellyt muun muassa opetusministerin erityisavustajana opetusja kulttuuriministeriössä, edunvalvonta-asiantuntijana ja neuvontalakimiehenä sekä toiminut Suomen Lukiolaisten Liiton ja Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajana. Sazonov on syntynyt Helsingissä vuonna 1993. Hän on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistunut oikeustieteen maisteriksi vuonna 2020. Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhimäki Paavo Arhinmäki (vas.) on kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007 sekä kulttuurija urheiluministerinä vuosina 2011-2014. Aiemmin hän on toiminut kansanedustajan avustajana, Vasemmistonuorten puheenjohtajana ja toimitustyössä. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän on istunut vuodesta 2001. Arhinmäki on syntynyt Helsingissä vuonna 1976. Koulutukseltaan hän on ylioppilas ja valtiotieteiden ylioppilas Helsingin yliopistosta. Teksti MAISA HOPEAKUNNAS Kuva: PERTTI NISONEN Uusi kaupunginvaltuusto ja pormestarit Helsingin pormestarikunta (vasemmalta): Paavo Arhinmäki, Anni Sinnemäki, Juhana Vartiainen, Nasima Razmyar ja Daniel Sazonov.
7 K äpylä-Lehti 25.8.2021 Kulttuurikenttä on kuin tilkkutäkki, kuvailee Kulttuuriyhdistyksen uusi hallitus KÄPYLÄN KULTTUURIYHDISTYS keräsi kevään Kyläjuhlien verkkokonsertin jälkeen voimia kunnon kesälomalla, käristyen helteessä kuten muukin Suomi. Juuri ennen kesää valittu uusi hallitus on kuitenkin kulisseissa tehnyt hartiavoimin työtä syksyn kulttuuritarjonnan eteen. Elävän musiikin klubisarja, Käpylä-klubit, avattiinkin viime kuun lopulla loistavan Mrs. Grif?n Quartetin tahdittamana ja loppuvuoteen on buukattu yksitoista mahtavaa livemusiikki-iltaa, yhdistyksen puheenjohtaja Arttu Puro kertoo. Klubit toteutetaan tutusti Käpy Grillissä sekä Nyyrikki/Päätön Kana/Iltatähti -ravintolakokonaisuuden vieraana. Ilonaiheena on ollut muusikoiden innostus kulttuuriyhdistyksen toimintaa kohtaan. Halukkaita klubeille ja ensi kevään tuleviin kyläjuhliin, olivat ne sitten verkossa kuten viime keväänä tai perinteisesti ulkoilmakonserttina, on moninkertaisesti siihen nähden mitä pystymme estradeille tuomaan, Puro summaa. Hän näkee kuitenkin selkeän ohjenuoran, jolla sumaa purkaa. Käpyläläisyys edellä, Puro linjaa. Huomioon ottaen myös tasavertaisuus ja yhtäläisen mahdollisuuden antaminen kaikille. Kulttuurityöntekijöiden tuki Kulttuuriyhdistys on aiemmin pro?loitunut suurelta osin Kyläja Elojuhlien järjestäjäksi. Totta on, että isot juhlat ovat näkyvin osa yhdistyksen toimintaa, ne ovat kovan työn takana ja haasteita niissä kyllä riittää, Puro pohtii. Haluamme kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa toimia myös ruohonjuuritasolla eikä pelkästään musiikkitapahtumien järjestäjänä. Kulttuurikenttä on kuin tilkkutäkki, ja me haluamme olla se vahva lanka paikallisten kulttuurityöntekijöiden tukena. Kulttuuriyhdistys rohkaiseekin paikallista kulttuurialaa ilmiantamaan itsensä ja ideansa. Meitä on helppo lähestyä, Puro lupaa. -Yksittäisten tekijöiden lisäksi yhteistyö paikallisten yhdistysten, kuten Käpylä-Seuran, Kylätilayhdistyksen ja Yhdyskuntaklubin kanssa tulee olemaan yksi kärjistämme, tapahtumien ja kylätilahankkeen tukemisen rinnalla. Kokoamalla voimat ja toimimalla suunitellusti omissa osaamiskehyksissämme voimme yhdessä luoda parempaa asuinympäristöä meille kaikille. Kulttuuriyhdistyksen web-sivut löytyvät osoitteesta www.kapylankulttuuriyhdistys.net ja Facebook-sivu osoitteesta www.facebook.com/ kapylankulttuuriyhdistys. Facebook-sivumme tapahtumat -välilehdeltä www.facebook.com/ kapylankulttuuriyhdistys/events löytyvät klubien tiedot. Sähköpostia voi lähettää osoitteella kapylankult@gmail.com Kulttuuriyhdistyksen uusi hallitus: Arttu Puro (pj), Tuukka Kumpulainen (siht.), Pauli Korjus, Jasmin Nuora ja Lea Linneo (varajäsen) ryhtyivät toimeen kiittäen edellistä ja menneitäkin hallituksia hyvän pohjan luomisesta toiminnan kehittämiselle entisestään. KÄPYLÄN PALLOSSA KESÄ on ollut aktiivinen leirejä, harjoittelua, pelejä, Helsinki Cupia. Kesä jatkuu nyt elokuussa entistäkin vilkkaampana. Futisleireillä ja -kouluissa liikutetaan lähes 150 lasta. KäPan nappulaliigaan voi edelleen ilmoittautua 2013-2018 syntyneet. Lisätietoja Käpan sivuilla-ilmoittaudu, niin pääset heti mukaan mukavaan harrastukseen! KäPa:n vuoden suurin turnaus Pingviini Cup pelataan 11. kerran 14.-15.8. Turnaus kerää yhteen lähes 8 000 pelaajaa. Pelit pelataan Raviksella, Talissa, Ogelissa, Tapulissa ja Kumpulassa vilskettä ja hyvää meininkiä on siis luvassa. Lasten ja juniorien lisäksi KäPa:n ikämiehet ovat eri ikäluokissa olleet ei vain Stadin kärkeä, vaan myös menestyneet kansallisesti. Viime vuonna Suomen mestaruus 70 v osalta meni tiukan taiston jälkeen Puotinkylän Valtille KäPa:n tullessa kakkoseksi. Kun Valtti oli jo tuolloin järjestäjänä eikä kahta kertaa peräkkäin näin voida menetellä, niin nyt tämän ikäluokan SM lopputurnauksen järjestää KäPa 23.8. alkaen klo 11:00. KäPa Kampuksella. Joukkueen kapteeni Pauli Silvennoinen muistelee lämmöllä KäPa aikaa, joka jatkuu edelleen ”KäPa:n maineikas historia ulottuu pitkälle ajassa taaksepäin. Monet meistä, minä mukaan lukien, olimme pikkupoikana pelaamassa Suomen ensimmäisessä nappulaliigassa, jonka perusti Käpa:n perustajajäsen Heikki Kauppala. Monet meistä seitsemänkymppisistä ovatkin koko elämänsä pelanneet KäPa:ssa. On muodostunut tiivis yhteisö ja elämäntapa, jossa yhdessäolo on entistäkin tärkeämpää. KäPa laisuus on kantanut läpi elämän. Siitä on ollut hyötyä monissa elämän käänteissä.” Lyhyen tauon jälkeen myös varsinaiset sarjat ovat jatkuneet. KäPan maineikas junioritoiminta näkyy muun muassa siinä, että seuran Aja B juniorit pelaavat Suomen mestaruudesta tänäkin vuonna. A junnuja valmentaa Linnan Repe, joka 2019 johdatti B-junnut Suomen mestaruuteen. B-pojissa vastuuvalmentajana toimii nyt Miika Nuutinen. Edustusjoukkue on nyt kakkosdivarin kovassa etelälohkossa neljäntenä. Näiden joukkueiden kotipelit pelataan kehittyvässä Vallilanlaaksossa, sarjaohjelmat netistätervetuloa jännittämään. www.kapylanpallo.fi REIJO VUORENTO ILKKA RANTANEN KäPan kulma Nappuloista ikämiehiksi Käpylän Pallossa KäPa:n maineikas historia ulottuu pitkälle ajassa taaksepäin. Monet olivat jo pikkupoikana pelaamassa Suomen ensimmäisessä nappulaliigassa. Monet meistä seitsemänkymppisistä ovat koko elämänsä pelanneet KäPa:ssa. On muodostunut tiivis yhteisö ja elämäntapa, jossa yhdessäolo on entistäkin tärkeämpää Käpylän vanhin urheiluseura Voimisteluja urheiluseura Käpylän Urheilijat ry (TUL) täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys jakaa yhteistyössä Käpylän Klubin kanssa kaikille alueen koululuokille oman Reilun kaupan jalkapallon. SUURI OSA maailman urheilupalloista valmistetaan Pakistanissa. Lapsityövoima on yleistä, työpäivät kohtuuttoman pitkiä, ylityöt pakollisia eivätkä ompelijoiden palkat riitä elämiseen. Myös Reilun kaupan urheilupallot tulevat Pakistanista. Tällä hetkellä Suomessa on myynnissä Reilun kaupan merkillä varustettuja jalkapalloja, käsipalloja ja lentopalloja, kertoo seuran puheenjohtaja Kimmo Aaltonen. -Reilu kauppa -serti?ointi kuiten kin suojaa pallojen ompelijoita heikoilta työolosuhteilta. Työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa. Pallojen tuotannossa lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Lisäksi ostaja maksaa palloista erillistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, perustelee Aaltonen pallovalintaa. Käpylän Urheilijoiden juhlavuoden suunnitelmiin kuuluu palloprojektin lisäksi ainakin juhlaseminaari ja sen luennoista koostettava juhlakirja. HEIKKI TAKKINEN Sata vuotta – sata palloa Vaasankatu 20 B, 00500 Helsinki P. 09 736 522 | globalg@sci.fi | www.globalg.net Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Pallo hallussa Tule mukaan pelaamaan, saat uusia ystäviä ja kivaa tekemistä päivään! TORSTAISIN KLO 13-15 K ÄVELYFUTISTA K ÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTOSSA M ÄKELÄNKATU 72, 00610 HELSINKI KÄPYLÄ-SEURA Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.?
8 K äpylä-lehti 25.8.2021 Syksy2021 Syksyn toiminta käynnistyy tule mukaan! YHTEISÖRUOKAILUT ovat kaikille avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivuiltamme. Maanantaipuuro 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkko. Iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkko. Yhteisöravintola Salaam torstaisin 7.10.–25.11. klo 12–15 Oulunkylän kirkko. YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE parittomien viikkojen tiistaina 14.9.–23.11. klo 17–19. Oulunkylän kirkko, takkahuone. MAUNULAN TORSTAIKERHO 16.9.–25.11. klo 13–14.30 Maunulan kirkko. Ohjelma kotisivuilta. KOSKELAN LÄHETYSPIIRI parittomien viikkojen tiistai 28.9.–23.11. klo 15–16.30, Voudintien kerhotila. Armi Anttila. JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksissa huomioimme koronaturvallisuuden. MESSU SUNNUNTAISIN Oulunkylän kirkossa klo 10. Käpylän kirkossa klo 18. VIIKKOMESSU torstaisin Maunulan kirkossa klo 12. Olemme avoinna! Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi TOIMINTAA MUSIIKKI PERHEILLE OULUNKYLÄN LÄHETYSPIIRI keskiviikkoisin 29.9.–24.11. klo 13–14.30, Oulunkylän kirkko srk-sali. Seija Peltola. MIESTEN PIIRI maanantaisin 6.9. klo 14–16, 4.10. klo 14–16, 1.11. klo 14–16, 29.11. klo 14–16, Oulunkylän kirkon takkahuone. SURURYHMÄ 29.9.–24.11. keskiviikkoisin klo 18–19.30. Oulunkylän kirkko. KÄPYLÄN KIRKKOKUORO kokoontuu tiistaisin 7.9. alkaen klo 18.30 Käpylän kirkko. Kanttori Mikko Helenius. kapylankirkkokuoro.fi. CHORUS SINE NOMINE keskiviikkoisin alkaen 1.9. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Monipuolista kirkkomusiikkia, äänenmuodostuskoulutusta ja esiintymisiä. Katja Mäkiö. csn.fi. LUX AETERNA -KONSERTTI pyhäinpäivänä 6.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Kaari-ensemble, Saara Aittakumpu, Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Vapaa pääsy. TULE LÄHELLE -PERHELEIRI viikonloppuna 27.–29.8. Lohirannan leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen sähköisesti, lisätiedot ja lomake seurakunnan kotisivuilla. Yhteyshenkilö Erika Herala p. 09 2340 1019. PERHEKERHO maanantaisin 6.9.–22.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. ISÄT HOI! -ILTAMUSKARI tiistaisin 21.9.–16.11. Käpylän kirkossa. Alex Hyvärinen. • klo 17–17.25 0–1-vuotiaat • klo 17.35–18 2–3-vuotiaat • klo 18.10–18.35 3–5-vuotiaat MAUNULAN MUSKARIT torstaisin 9.9.–25.11. Maunulan kirkossa. • klo 9.30–10 2–5-vuotiaat • klo 10.05–10.35 1–2-vuotiaat • klo 10.40–11.05 0–1-vuotiaat Ohjaajana Maija PesonenKareinen. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Maksuton, ei etukäteisilmoittautumista. Perhekahvio ja lasten leikkitila käytössä muskareiden ajan. Tarkoitus olisi viettää Vauvanpäivää myös Maunulan kirkolla to 23.9. muskariryhmien yhteydessä. Lauluja, leikkejä, yhdessä soittamista, nähtävää ja koettavaa kaikin aistein. Klo 13 tuutulauluja ja tarinoita. Vapaa pääsy, kaikenikäiset tervetulleita. Lisätiedot verkkosivuilla ja Maija Pesonen-Kareiselta. FAMILY THURSDAY klo 17–19 Maunulan kirkon tiloissa • 23.9. Liisa Niskakangas: Uni-ilta • 28.10. Aihe ilmoitetaan myöhemmin • 25.11. Laura Nousiainen: Eroilta • 16.12. International Christmas Carols – joululauluja eri puolilta maailmaa NAISTENPÄIVÄ Syksyllä tulossa perinteinen Naistenpäivä la 30.10. VARHAISNUORTEN PELIYÖ – ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla 9.8.–31.10.2021. Oulunkylän kirkko Teinintie 10. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla @oulunkylanseurakunta KIINNOSTUITKO? Lue lisää! Kirkon kuvapankki/Timo Jakonen TULOSSA MUUTOKSET ovat mahdollisia – seuraamme koronatilannetta.
9 K äpylä-Lehti 25.8.2021 Menot Käpa toimintakalenteri syksy 2021 Syyslomaleiri: 11.-15.10 Päiväkoti Cup: Lokakuu + Winter liiga 30.10.2021 15.4.2022 Petankkia Käpylässä Petankkia kaikille keskiviikkona 25.8.2021 klo 17.50 alkaen. Oulunkyläntien kentällä. 3 peliä arvotuin joukkuein. Kaikki tervetulleita. Järjestää Pasilassa (Vanhat veturitallit) sijaitseva sisähalliseura Helsinki Pétanque ry. Svenska hörnan HÄROMDAGEN var det dags för vår sociala men fysiska diskussionsgrupp att mötas inofficiellt första gången efter sommaren och eftersom vädret var ?nt beslutade vi träffas på Parks terrass. Vi blev inte fler än fem, det var fortfarande augusti och semestertider. Och fortfarande coronatider, men de flesta av oss är seniorer och fullt vaccinerade. Så där sitter vi i det stora trädets behagliga skugga vid varsitt glas vittvin – förutom jag som dricker veteöl – och pratar om sommar, sommaraktiviteter och corona. Jag sitter vänd mot porten och får plötsligt för mig att jag i ögonvrån sett en skugga hastigt röra sig över den lilla gruslagda gårdsplanen mellan terrassen och Peltolavägen. Säger inget, är inte säker på att jag sett rätt. Men efter en stund är det igen nåt som ilar fram över gruset. Nu är jag förberedd och ser bättre; nåt mörkt, stort som en ölflaska – måste ju vara en råtta. Jag gör nu mitt bordssällskap uppmärksamt på den förmenta råttan och får snart iakttagelsen bekräftad – råttor är det. I pluralis. Under de två timmar vi sitter på terrassen noterar vi nämligen sen tiotals råttor som i skytteltra?k springer fram och tillbaka där över gruset, mellan restaurangen där de troligtvis hittar mat och den med buskar och olika plantor vildbevuxna plantering nära hotellets vägg där de tydligen har sina bon. Nu har jag personligen inget emot råttor, de är intelligenta och sociala varelser som vi och inte ens invasivare än vi. De lär till och med skratta om man killar dem på magen. Så länge de håller sig på behörigt avstånd är de egentligen ganska trevliga. Men inte som oinbjudna gäster. Vi hade råttor på vår tomt i Västra Kottby för några år sen och det var de?nitivt inte trevligt. Då hade de lyckats ta sig nästan in i huset; i fyllningen mellan den igenbommade ytteroch innerdörren till bastun hittade vi en död råtta efter det råttkrig som vi då i förskräckelsen anlitade ett råttbekämpningsföretag att föra. Svindyrt blev det men berättigade lyckligtvis till hushållsavdrag. De här terrassråttorna anmälde jag bara till stadens råttkontroll kymp.rottahavainnot@hel.?. Det är ändå inte stadens utan fastighetsägarens ansvar att göra sig av med råttor. Råttgift får man inte längre köpa som privatperson så det är antingen mekaniska råttfällor eller svindyra råttbekämpningsföretag som gäller. Kunde inte nån genetiker mixtra lite med coronan så den gav sig på råttor i stället för människor? BERT BJARLAND Terrassliv JOKO VIHDOINKIN? Puu-Käpylä 100 vuotta -kirjan tekijät kirjastossa Jouluksi 2020 ilmesytnyt Puu-Käpylä 100 vuotta -kirja oli tarkoitus esitellä Käpylän kirjastossa jo vuodenvaihteessa, mutta koronaviruspaholainen on sotkenut kaikki aikataulut, kuten kaikki tiedämme. 14.9.2021 KLO 18 on taas uusi yritys. Käpylä-Seura ry ja Käpylän Kirjastoyhdistys järjestävät kirjailijaillan, jossa kirjaa esittelee sen toimituskunta: arkkitehdit Pekka Heikkinen ja Aino Niskanen, valokuvaaja Jussi Tiainen ja toimittaja Eija Tuomela-Lehti sekä osa kirjaan artikkeleita kirjoittaneista. Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu Kirjan nimi ”Puu-Käpylä 100 vuotta – Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu” on lainaus Käpylän keisariksi kutsutulta arkkitehti Akseli Toivoselta. Aloitteen kirjan laatimisesta teki Puu-Käpylässä asunut arkkitehtuurin professori emeritus Markku Komonen. Kirja on tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Kirjan artikkelien kirjoittajat ovat puurakentamisen professori Pekka Heikkinen, arkkitehtuurin historian professori emerita Aino Niskanen, arkkitehtuurin professori emeritus Simo Paavilainen, ?loso?an tohtori Aura Kivilaakso sekä maisema-arkkitehdit Pia Kuusiniemi ja Emilia Weckman. Toimituskuntaan kuuluvat Pekka Heikkinen, Aino Niskanen, Jussi Tiainen ja Eija Tuomela-Lehti. Uudet valokuvat ovat Jussi Tiaisen tänä vuonna kuvaamia. Ulkoasu ja graa?nen suunnittelu on Maria Appelbergin. Käpylä-Seura ry. tuki kirjan toimitustyötä taustavaikuttajana. Taiteen keskustoimikunta TAIKE on tukenut kirjan tekemistä apurahallaan. Puu-Käpylä 100 vuotta kirjan pääosassa ovat arkkitehtuuri, rakennukset, talot, asumukset, maisema, pihat ja puutarhat. Kirja on kovakantinen, kauttaaltaan nelivärinen, 168-sivuinen ja osittain englanninkielinen. Sen on kustantanut arkkitehtuurikirjoihin erikoistunut Parus Verus. Puu-Käpylä 100 vuotta -kirjaa saa ostaa esimerkiksi Kioski 100:sta. Käpylä-Seuralta ostetuista kirjoista myyntitulot menevät sataprosenttisesti käpyläläisten yhteiseksi hyväksi Seuran kautta. Kirja on saatavissa kirjakaupoista ainakin tilaamalla sekä Mustasta Pekasta, Masurkasta ja Kirsikankukasta. Toimittajat esittelevät kirjaa Käpylän kirjaston kirjastoillassa tiistaina 14.9.2021, jos delta-korona suo. Jos osallistujamäärää joudutaan rajoittamaan, striimataan se etäkatseltavaksi. Haastattelijana on käpyläläinen yliarkkitehti Eea Pekkala-Koskela. Kirjan voi ostaa myös kirjastosta tuona iltana. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Puu-Käpylä 100 vuotta -kirjan toimituskokouksissa Aalto-yliopiston tiloissa kävi kova kuhina, kun kuvia valittiin ja tekstejä toimitettiin VALTAKUNNALLISTA Pyöräilyviikkoa vietetään 28.8.-5.9. pääteemalla Tervetuloa pyöräilijä. Pyöräliikenteellä on suuri ja kasvava merkitys elinvoimaisessa, viihtyisässä ja ihmislähtöisesti suunnitellussa ympäristössä. Myös yritykset ja elinkeinoelämä hyötyvät kasvavista pyöräliikenteen virroista ja pyörämatkailu on vilkastunut uuteen kukoistukseen Suomessa. Pyöräilyviikko on Pyöräilykuntien verkoston koordinoima valtakunnallinen kampanja, jossa vuosittain sadat eri toimijat tuovat esille pyöräilyn iloa ja monimuotoisuutta tapahtumissa ja muissa aktiviteeteissa eri puolilla Suomea. Tämän vuoden pääteeman mukaisesti keskiössä on se, että pyöräilijä kokee olevansa tervetullut eri liikenneympäristöissä ja palveluiden käyttäjänä. Pyöräilyviikon teemapäivinä voi kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten turvallisia, sujuvia ja miellyttäviä pyöräväylät ovat eri-ikäisille polkijoille koulu-, työ ja vapaa-ajanmatkoilla. Jyväskylässä palveluiden tarjoajat ovat jo muutaman vuoden ajan viestineet pyöräilymyönteisyydestään iloisen vihreällä Kyllä pyörille -tarralla. Pyöräilyviikon myötä pyöräilijäystävällisyydestä viestivä kuva voidaan ottaa vapaasti käyttöön muuallakin Suomessa. Pyöräilijät kyliin ja kaupunkeihin tervetulleeksi toivottavan kuvan voi ladata Pyöräilyvuosi-sivustolta. Pyöräilyviikon teemapäivät Pyöräilyviikko sisältää yhteensä kymmenen teemapäivää, joiden kautta avautuu koko pyöräilyn riemastuttava monimuotoisuus. Pyöräily on terveellinen ja hauska kulkutapa, joka soveltuu ikään katsomatta lähes kenelle vain. Kaupunkipyöräpäivä perjantaina 27.8. (varaslähtö viikkoon) Pyöräilyviikon avaus ja Pyörä kuntoon -päivä lauantaina 28.8. Perhepyöräilypäivä sunnuntaina 29.8. Sähköpyöräpäivä maanantaina 30.8. Pyörällä töihin -päivä tiistaina 31.8. Pyörällä kouluun -päivä keskiviikkona 1.9. Pyörällä treeneihin -päivä torstaina 2.9. Pyörällä kauppaan -päivä perjantai 3.9. Pyörämatkailupäivä lauantaina 4.9. Pyörällä kaiken ikää -päivä sunnuntaina 5.9. Teemapäivien tarkemmat kuvaukset Pyöräilyvuosi-sivuilla. ’’Pyöräilyviikolla yrityksillä, eri palveluiden tarjoajilla, kouluilla, järjestöillä sekä työpaikoilla on erinomainen mahdollisuus kannustaa pyöräilemään. Pyöränhuoltopiste ja aamupala työmatkapyöräilijöille, renkaiden pumppaus kaupan pihassa tai pyöräilyn olosuhdekartoitus koulun piha-alueella ovat helposti toteutettavia käytännön tekoja, joilla on iso merkitys’’, kannustaa pyöräilyn edistämisen koordinaattori Tuija Mikkonen Pyöräilykuntien verkostosta. Laadukkaita liikenneratkaisuja ja palveluja pyöräilijälle Pyöräliikenteen investoinnit ovat kasvaneet viimeisen parin vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2020 valtio myönsi kunnille pyöräliikenteen kehittämiseen ja parantamiseen 31,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tukea on saatavissa 28,5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kunnat investoivat yli kymmenkertaisesti parempaan ja turvallisempaan pyöräliikenteeseen, esimerkiksi Helsingin kaupunki saman verran kuin valtio yhteensä. ‘’Suhteessa asukaslukuun innokkaimpia pyöräliikenneinvestoijia viime vuosina ovat olleet Joensuun ja Oulun kaupungit, joissa myös pyöräily-ympäristön laatu ja pyöräilyn määrä ovat Suomen kärkeä’’, kertoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen. Toimiva ja sujuva infrastruktuuri on ehdoton edellytys pyöräliikenteen kasvulle, mutta toimia tarvitaan joka tasolla. Merkitylle ja laadukkaalle pyöräpysäköintialueelle pyörän voi jättää turvallisin mielin koulutai työpäivän ajaksi tai hakiessaan maitopurkin kaupasta. Mahdollisuus sähköpyörän akun lataamisen ja hymy myyjän kasvoilla nähdessään vettä valuvan pyöräilijän ovat tekijöitä, jotka merkitsevät. Hyvät kokemukset pyöräily-ympäristöstä ja pyöräilijät huomioivista palveluista kannustavat jatkamaan pyöräilyä ja jakamaan pyöräilyn iloa myös muille. Pyöräilykuntien verkostoon kuuluu 131 pyöräilyn edistämiseen sitoutunutta kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 4,5 miljoonaa asukasta. Lisäksi jäsenistöön kuuluu ELYkeskuksia, kuntayhtymiä, järjestöjä ja yrityksiä. www.poljin.fi VALTAKUNNALLINEN Pyöräilyviikko Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit www.helsinginpianostudio.net
10 K äpylä-lehti 25.8.2021 Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki Jäsenmaksu on 15 euroa. Nyt on aika liittyä Käpylä-Seuran, vuoden kotiseutuyhdistyksen jäseneksi! KOSKETUS ON yksi tärkeimmistä asioista ihmisten välillä. Kädenpuristus viestii valtavasti. Voiko kosketusta korvata? Jos kukaan ei koske, mitä se tekee ihmiselle? Kosketus on hyvin henkilökohtaista, ja siihen suhtautuminen vaihtelee. Osa ihmisistä oli tyytyväisiä koronarajoitusten alkaessa, kun ”turha” halailu loppui. Meillä jokaisella on omat rajamme kosketuksen suhteen. Mutta mitä käy, jos sinua ei vuosiin koske kukaan? Muuttaako se suhtautumista itseesi? Hälvenevätkö minun rajani, jos kukaan ei osoita niitä minulle? Suhtautumisemme kehoomme muuttuu läpi elämän. Terve ja hyvinvoiva keho ei juuri herätä meissä ajatuksia, se vain on. Mutta entä keho, joka ei selittämättömästä syystä voi tuoda lapsia tähän maailmaan? Tai keho, johon iskee sairaus, joka pakottaa muuttamaan tapoja? Tai vanheneva keho, joka pikkuhiljaa, mutta säännöllisesti huomauttaa, että asiat ovat muuttuneet? Kaikki nämä kysymykset liittyvät tulevaisuuteen; kuinka selviän tästä eteenpäin? Olin eräänä kesäisenä sunnuntai-iltana lähdössä Käpylän kirkolta, kun näin kirkon portailla kaksi ihmistä istumassa. Ensin meinasin kävellä ohi, mutta kysyin kuitenkin, saanko ottaa heistä kuvan. He suostuivat ja kertoivat, että Käpylän kirkon portaat on heidän suosikkipaikkansa katsella auringonlaskua. Pystyin hyvin ymmärtämään sen. Kesäillan rauha, autereinen ja tyyni maisema, kaupungin lämmin syleily. Kuva ei tuo hetken sävyjä esiin, mutta tuo sen lähemmäs. Siinä hetkessä minulle tuli elävästi mieleen Matteuksen evankeliumin sanat: ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” (Matt.6:34) En tiedä portailla istuneiden ihmisten arjesta tai elämästä mitään, mutta sinä iltana he välittivät minulle rauhaa ja toivoa. Vaikka mistään ei ole varmuutta, voi silti istua alas ja ihailla maailman kauneutta. Syksy lähestyy ja pohdimme, kuinka pääsemme aloittamaan toimintaa. Tilanne on kaikille yhtä epävarma. Jos joskus tuntuu epätodelliselta, irralliselta, epävarmalta, taputtele omat rajasi. Sopivalla paineella ja hyväksyvästi. Taputtele jalkateristä päälaelle ja takaisin, joka puolelta kehoasi. Huomaatko, kuinka omat rajasi piirtyvät näkyviin? Olet totta ja tärkeä. Teksti ja kuva: ERIKA HERALA, ma. pappi, Oulunkylän seurakunta Jokaiselle päivälle riittävät sen omat murheet Kaikuja kirkonmäeltä KÄPYRISTIKKO Käpylä-paitoja, kasseja, kortteja ja kirjoja Käpylä-Seuralta Kaupat sähköpostilla tai puhelimitse. Sovitaan, missä nähdään tai mistä tuotteet haetaan koronaturvallisesti. Yhteystiedot: hs.varis001@gmail. com tai puh. 050 521 7281. Vain käteinen käy maksuvälineeksi.
11 K äpylä-Lehti 25.8.2021 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehti / Kesuura Oy Tursontie 1 M, 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2021 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 70 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Takaikkuna HELSINKI HALUAA OLLA maailman kolmanneksi paras pyöräilykaupunki Amsterdamin ja Kööpenhaminan jälkeen. Olemme kuluneen kesän aikana pyöräilleet lasten kanssa Helsingissä, Turussa, Uudessakaupungissa, Kristiinankaupungissa, Joensuussa ja Porvoossa. Helsingissä pyöräilyolosuhteet ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. Parhaista pyöräteistä saimme kuitenkin nauttia tänä kesänä Joensuussa. Siellä on viime vuosina tehty paljon investointeja pyöräreitteihin ja pyöräpysäköintiin. Infrastruktuuri on hyvässä kunnossa. Samaa ei voi sanoa Turusta. Keskeisiltä paikoilta puuttuu pyöräkaistat tai pyörätiet. Pienten lasten kanssa joutuu paikoin ajamaan vilkasliikenteisillä kaduilla, koska jalkakäytävät ovat liian kapeat eikä pyöräkaistaa ole. Pikkukaupungeissa taas ei luonnollisesti ole juuri lainkaan pyöräväyliä. Niitä ei toisaalta tarvitakaan, koska liikenne on niin vähäistä. Kuluneen kesän upein pyöräilyelämys oli matka 7ja 9-vuotiaiden lasten kanssa Käpylästä Porvooseen. Itäväylän varrelta Vartiokylän kohdalta alkava uusi päällyste rullaa kuin unelma. Tasan 50 kilometrin matkamme kesti yhteensä viisi tuntia. Pysähdyimme jäätelölle, lounaalle ja välipalalalle sekä välillä odotimme rankkasateen loppumista. Käpylästä ja Helsingistä Porvooseen pääsee nyt lähes koko matkan pyörätietä pitkin. Elokuun alussa pyörätietä oli rakentamatta enää muutamiin kohtiin yhteensä noin seitsemän kilometrin matkalle. Tuo matka piti polkea maantien varrella. Omat lapseni ovat kokeneita pyöräilijöitä ja ovat polkeneet kesät talvet jo alle kolmevuotiaista lähtien niin eri kaupungeissa kuin maanteilläkin. Siitä huolimatta on aina äärimmäisen stressaavaa polkea lasten kanssa maantien varrella, jossa autot ohittavat metrin päästä paikoin lähes 100 kilometrin tuntivauhtia. Tuo Porvoon reissu konkretisoi sen, miten tärkeä rooli pyöräilyssä on hyvillä olosuhteilla ja infrastruktuurilla. Käpylässäkin voisi tehdä vielä paljon pyöräilyn eteen. Nyt kun syksy ja talvi tulee, ratkaisevaa on myös se, miten hyvin esimerkiksi lehdet ja lumet korjataan taloyhtiöiden tai kaupungin toimesta jalkakäytäviltä ja pyöräreiteiltä pois. Toivottavasti Käpylässä näytetään mallia, millainen voi olla maailman kolmanneksi paras pyöräkaupunki. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja aktiivinen pyöräilijä Kesäpyöräilystä kohti talvipyöräilyä Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7. 10.9. 22.9. 8. 8.10. 20.10. 9. 12.11. 24.11. 10. 3.12. 15.12. Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu KÄPYLÄLÄINEN Jaana Miettinen (25) valittiin toiseksi perintöprinsessaksi Miss Pluskoot Jyväskyläkilpailussa tänä kesänä. Kilpailu pidettiin Jyväskylässä 3. heinäkuuta. Finalisteja oli kymmenen. Sijoitus edesauttanee Jaanan haavetta päästä pluskoon mainoksiin. Tärkein on sisäinen olemus Miss Pluskoot Jyväskylä -kilpailu poikkeaa Miss Suomi -kilpailusta useammallakin tavalla, muun muassa iän perusteella. Kilpailijat ovat 20-40 -vuotiaita ja korostavat ulkomuotoa enemmän sisäistä olemusta. Kesäkuun Käpylä-lehdessä ennen kilpailua ilmestyneessä jutussa Jaana kertoi korostavansa sitä, että haluaa jakaa kehopositiivisuutta, hyvää oloa omassa itsessä. Sitä, että on hyvä olla sekä omassa olemuksessaan että päänsä sisällä, ihan sellaisena kuin on. Että jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, isona tai pienenä. Itse hän on kokenut tulleensa hyväksytyksi omana itsenään. Joukkuevoimistelua nuorena harrastanut Jaana oli todella hoikka. Mutta jouduttuaan tapaturman vuoksi lopettamaan voimistelun, kiloja alkoi kertyä. Aluksi olin ihan maassa ja menetin itsetuntoni. Mutta kun poikaystävä ei jättänyt, ystävät eivät hyljänneet eikä perheenkään suhtautuminen muuttunut, sain itseluottamukseni takaisin, hän kertoi Käpylä-lehdelle keväällä. Pakilassa koulunsa käynyt Jaana löysi avopuolisonsa Käpylästä, jossa he nyt asuvat. Suhde on kestänyt painonvaihtelut ja miestään Jaana kehuukin tuesta ja sparrauksesta. Toivon pystyväni olemaan inspiraationa muillekin, antamaan sitä samaa vahvuutta uskoa omiin unelmiin ja toteuttaa haaveensa kuin olen itse saanut kokea, hän sanoo. Haluan sanoa kaikille: älä häpeä itseäsi! Tavoittele unelmiasi! Jokaisella on oikeus olla oma itsensä, olkoon iso tai pieni. Olemme kauniita kukin omalla tavallamme. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, vaikka sen pitäisi olla. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva MICHAELA SÖDERHOLM Jaana valittiin 2. perintöprinsessaksi Miss Pluskoot Jyväskylä -kilpailussa Miss Pluskoot Jyväskylä -kisan 2. perintöprinsessa Jaana Miettisen kilpailukuva otettiin Käpylän kirkon kaunissävyisen seinän edessä. Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13
Hintaja huoneistoesimerkit: Kirjekyyhky 2 4h, kt, s, 2xlas.parv., 98,5 m 2 mh. 143.100 € vh. 476.600 € 3h, kt, las.parv., 78,5 m 2 mh. 126.100 € vh. 419.600 € Kohde on RS-kohde ja valmistuu valinnaiselle vuokratontille, jossa oma huoneistokohtainen tonttiosuus on mahdollista lunastaa. Vuokratontin arvioitu lunastusosuus on 1017,96 m². E-tod. B2018. Osoite: Postiljooninkatu 3, 00240 Helsinki. Nykyinen koti vielä myymättä? Anna meidän olla avuksi. Kutsu meidät kotikäynnille. Sen aikana kuulet, miten, missä ja millä hinnalla kotiasi kannattaa markkinoida. Kiinteistömaailma Oulunkylä-Käpylä Oulunkylän Asunnot Oy | Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki 010 622 3930 | oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Selkeät, avarat asunnot. Tilavat lasitetut parvekkeet. Alueelle tulossa alakoulu ja kaksi päiväkotia. Lähikauppa avaa elokuussa. Läheltä löytyvät K-Supermarket Mustapekka ja Tripla, Pasilan asema ja pyöräbaana sekä ennen kaikkea Keskuspuisto! Ota yhteyttä saman tien, niin varmistat itsellesi parhaiten sopivan kodin. Nyt myynnissä: Asunto Oy Helsingin Kirjekyyhky 2 (valmistuu 9/2021) Asunto Oy Helsingin Kirjekyyhky 4 (valmistuu 4/2022) Moderni koti metsän vieressä Pasilan Postipuistossa. Autamme sinua myös nykyisen asuntosi myynnissä! Tarjoukset voimassa 25.8.?30.9.2021. Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki puh. (09) 756 2990, www.oulunkylanapteekki.fi Avoinna: ma?pe 8.30?18, la 10?16 Calsorin ja Calsorin Puru -valmisteet Kalsiumvalmisteet päivittäisen kalsiumin saannin varmistamiseen. Bellavita-uutuudet Uusi raikas ilme ja tehokkaampi koostumus. Multivita Ascorbin Long 500 mg 200 tabl. Pitkävaikutteinen C-vitamiinivalmiste. Syyspäivien tarjoukset Oulunkylän Apteekista -15 % -15 % Orionin tuote-esittelijä apteekilla tiistaina 31.8. klo 10?15. Esittelypäivän ajan kaikki Orionin itsehoitotuotteet -15 % (ei lääkkeet eikä SV-korvattavat perusvoiteet). -15 % OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus!