• Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 6 julkaisija Käpylä-Seura ry. 24.8.2022 71. vuosikerta painos 12 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Elin Peuraharju Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienisti: • Aino Pasanen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Mattojen ja tekstiilien pesut Ilmainen kuljetus P. 050 4848 222 www.pesulat.com Joka päivä erilainen VEGAANINEN LOUNAS Ma-Pe klo 11-15.30 Keittiö avoinna Ma-Pe klo 11-15 CAFE SOSE Koskelantie 56, 00610 Helsinki +358 41 470 48 85 info@sosehelsinki.com Toiminta jatkuu Kylätilan kesäpihalla Kesäpihan avajaisissa 2. heinäkuuta nuoremmatkin innostuivat esiintymään vanhempien soittajien esimerkistä. Avajaisten jälkeen kesäpihalla on ollut monenlaisia tapahtumia – ja kesä jatkuu vielä syyskuun ajan. Kuvat: KATARIINA KRABBE Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 • Katso lisää www.oldsophie.fi RUNSAS BUFFET-LOUNAS tarjolla Ma-Pe klo 10-15 Olemme auki pe ja la klo 04 asti Seuraa meitä Facebookissa: @oldsophie Mäkitorpantie 11 Mäkitorpantie 11 P. 044 970 8961 P. 044 970 8961 www.olutravintolajano.fi www.olutravintolajano.fi Tervetuloa! Tervetuloa! Olutravintola JANO Onnea 10-vuotias olutravintola Jano! Onnea 10-vuotias olutravintola Jano! Päivänsankari paikalla 23. ja 24.9. Päivänsankari paikalla 23. ja 24.9. OLD SOPHIESSA LAULETAAN! Karaoke soi Pe ja La klo 21-02.30 Pohjolankadun lehmuksille kuntotarkastus Teatterissa voit olla kuka vaan
• Pienyrittäjät mahdollistavat paikalliset palvelut – ja paikallislehden ilmestymisen 24.8.2022 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 71. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kylätilan kesäpiha toimii! VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ! Kuten käpyläläiset ovat huomanneet, Pohjolankatu 3:n pihalla on ollut toimintaa ja yhdessäoloa sen jälkeen, kun Kylätilayhdistys sai vuokrattua pihan määräajaksi Helsingin kaupungilta. Riemukkaiden Kylätilan Kesäpihan avajaisten jälkeen tähän mennessä vähintään 200 käpyläläistä on tavannut Kesäpihalla yhteisten harrastusten ja hauskanpidon merkeissä. Olisimme tietysti mieluiten varanneet ja avanneet käpyläläisille Pohjolankatu 3:n talon ovet toimintakeskukseksi, mutta tavoitteemme saada talo Käpylän kylätilaksi odottaa vielä toteutumistaan. Helsingin kaupunki on talossa pidetyn katselmuksen jälkeen teettänyt sisäilmatutkimuksen, mutta sen käsittely on vielä kesken eikä tutkimus ole vielä julkinen. Odotamme ja toivomme saavamme siitä tietoa elo-syyskuun aikana. Kylätilan Kesäpiha on siis avattu ja on edelleen varattavissa juhliin tai muuhun toimintaan! Pihalle ohjelmaa järjestävät myös Käpylän Kulttuuriyhdistys, Käpylä-Seura, Käpylän Klubi ja erilaiset toimintaryhmät ja kuka tahansa käpyläläinen, jolla on tarve tai idea. Ei muuta kuin tuumasta toimeen! Pihan varaukset sähköpostilla: kapylankylatilayhdistys@ gmail.com Kysy meiltä lisää sähköpostilla, kerro viestissäsi tapahtumasi päivämäärä ja aika, kesto, kuvaus sekä arvioitu osallistujamäärä sekä omat yhteystietosi. Tilaisuuden järjestäjältä tarvittava Kylätilayhdistyksen vuosijäsenyys maksaa 5 euroa. Ei-kaupallisten tapahtumien järjestämisestä pihalla ei peritä vuokraa. Jos tilaisuuden järjestämiseen tarvitaan sähköä, paikalle on saatavilla aggregaatti. Sähkömaksua peritään 20 euroa alkavaa neljän tunnin jaksoa kohden. Sähkön ottoteho on maksimissaan 1500 W. Laskutus tehdään jälkikäteen mutta sovitun tilauksen mukaisena. Kylätilayhdistys on vuokrannut pihalle WC-kopin. Sen avaimen saa tilaisuuden järjestämistä koskevaa sopimusta vastaan ennen tilaisuutta. Yksityistilaisuuden järjestäjiltä peritään WC-maksua 1 euro x etukäteen ilmoitettu henkilömäärä. Laskutukseen lisätään mahdolliset siivouskulut, mikäli järjestäjä ei siivoa tiloja käytön jälkeen sopimuksen mukaisesti. Kesäpihan ilmoitustauluilta voit seurata, mitä tapahtumia on tulossa. Myös Käpylä-Seuran ja Käpylän Kulttuuriyhdistyksen Facebook-sivuilla on ajankohtaiset tiedot Kesäpihan tapahtumista. Hyvää kesän jatkoa kaikille! MARKKU AHO Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Käpylän Kylätilayhdistyksen varapuheenjohtaja HALLITUKSEN ESITYS yrittäjän eläkelain muuttamisesta on herättänyt paljon keskustelua kesän aikana. Esityksen mukaan yrittäjän työeläkemaksujen (YEL) tason määräävä työtulo laskettaisiin jatkossa kyseisen alan yksityisen sektorin kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkan mukaan. Pienyrittäjät ovat syystäkin hätääntyneet ehdotuksen johdosta ja tekevät kaikkensa, ettei lakiesitys menisi sellaisenaan läpi. Esitystä vastustava adressi on lyhyessä ajassa kerännyt jo yli 65 000 allekirjoitusta. Sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen kiirehti tämän jälkeen julkisuudessa rauhoittelemaan, että eläkelaitokset voisivat työtuloa määritellessään ottaa huomioon mediaanin lisäksi esimerkiksi tietoja yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta ja yritystoiminnan laajuudesta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että pienyrittäjät tekevät usein pitkää päivää, ovat hyvinkin ammattitaitoisia ja kokeneita, mutta ansaitsevat siitä huolimatta huomattavasti vähemmän kuin saman alan palkansaajat – jos alalla palkansaajia ylipäänsä on. Esimerkiksi freelance-toimittajat, jotka usein toimivat yrittäjinä, tienaavat keskimäärin vain puolet siitä, mitä alan kokopäiväiset palkansaajat tienaavat. Jos siis pakolliset eläkemaksut määritellään laskennallisen palkansaajien mediaanipalkan mukaan, vaatimattomasti ansaitsevien yrittäjien tulot eivät enää riitä elämiseen. Jos lakiesitys menee läpi, vähintään kymmenet tuhannet pienituloiset yrittäjät joutuvat kohtuuttomien, todelliseen maksukykyyn perustumattomien eläkemaksujen takia pahimmillaan lopettamaan koko toimintansa. Yrittäjyyttä ymmärtämättömien on helppo huudella puskista, että nostakaa sitten hintoja, tai että ”kannattamaton” yritys on syytäkin lopettaa. Hintojen nostaminen riittävälle tasolle ei kuitenkaan ole helppoa. Elämisen kustannukset, esimerkiksi ruoan ja sähkön hinta, ja yrittäjällä myös yrittämisen kustannukset ovat nousseet ja nousevat edelleen. Suurimmalla osalla yrittäjistä olisi siis todennäköisesti nousupainetta hinnoille ilman järjettömän suurta eläkemaksujen korotustakin. Samaan aikaan asiakkailla on entistä vähemmän rahaa käytettävissään esimerkiksi kampaajan, hierojan, kotisiivoojan tai lähikahvilan tai -ravintolan palveluihin. Jos hinnat tässä tilanteessa nousevat rajusti, voi olla, että yritys jää ilman asiakkaita. Hallituksen esityksen mukainen laki iskee kaikkein rajuimmin yksinyrittäjiin ja muihin pienituloisiin pienyrittäjiin – eli moniin paikallisesti toimiviin yrityksiin. Jos tällaiset yritykset pakotetaan lopettamaan, ei paikallisia yrityksiä sitten enää ole, eikä siis palveluitakaan lähellä. Kun ei ole enää paikallisia yrityksiä, ei ole myöskään enää ilmoittajia paikallislehtiin. Ilman mainostajia ilmaislehtiä ei ole mahdollista tuottaa. Eipä ole sitten enää paikallislehtiäkään. Kerrannaisvaikutukset koko Suomen talouteen tulevat olemaan huomattavat, kun pienyrittäjät siirtyvät massoittain työttömiksi työnhakijoiksi tai sairauslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle poltettuaan ensin itsensä loppuun. Nämä ihmiset tekevät tällä hetkellä työtään tunteja laskematta, suurella sydämellä. He maksavat veroja monessa muodossa ja ovat tyytyväisiä siihen, että yritys tuo juuri ja juuri elannon. He myös käyttävät muiden pienyrittäjien palveluita ja työllistävät joko suoraan tai välillisesti. He eivät ole ”vapaamatkustajia”, kuten yrittäjiä on valtamediassa pääkirjoitustasolla tituleerattu. He maksaisivat mielellään itselleen parempaa eläkettä ja sosiaaliturvaa, jos vain pienistä tuloistaan pystyisivät. Jos siis haluat, että Käpylässä on yritystoimintaa ja palveluja jatkossakin, tue pienyrittäjiä heidän taistelussaan. Käy allekirjoittamassa adressi, ota kantaa pienyrittäjien puolesta ja kerro tutulle kansanedustajalle pienyrittäjien ahdingosta. Osoita tukesi pienyrittäjille myös käyttämällä paikallisia palveluita! www.adressit.com/vaadimme_hallituksen_yrittajan_elakelain_muutosta_koskevan_esityksen_he_1022022_vp_kumoamista_ja_uudelleenkasittelya KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com POHJOLANKADUN kauniille lehmusrivistölle tehtiin kuntotarkastus. Staran tutkimusryhmä mittasi huolella jokaisen puun kunnon. Puiden kaarnaan naputettiin huopakattonauloja noin puolen sentin syvyyteen, kymmenen senttimetrin välein. Nauloihin laitettiin piuhat kiinni, jolloin tietokoneeseen piirtyi kuva puun kunnosta. Jokaisesta puusta saatiin tarkat tiedot tietokoneelle, ja asiantuntijat katsoivat myöhemmin, vaaditaanko minkään puun kohdalla jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on, ettei turhia kaatoja ja poistoja tehdä ja että liiaksi vaurioituneet puut poistetaan. Kuntotarkastuksen tekijät Matti Rutanen ja Venla Heikkilä Staralta kertoivat, että kaikki puut osoittautuivat hyväkuntoisiksi. Teksti ja kuvat: TOIVO KOIVISTO Pohjolankadun lehmukset hyvässä kunnossa HELSINGIN kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.6. Onnentie 18 asemakaavan muutoksen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti äänestyksen jälkeen. Kaavamuutos koskee Kojamo Oy:n kaupungilta ostamaa koulutonttia ja kiinteistöä, joka sijaitsee Käpylässä kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla Onnenpuiston laidassa. Hyväksytty kaava mahdollistaa uusien asuntojen rakentamisen ja koulurakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön. Alueen asukkaat ovat aktiivisesti vastustaneet kaavamuutosta. Perussuomalaisten valtuutettu Mari Rantanen ehdotti, että kaupunginvaltuusto hylkäisi kaupunginhallituksen ehdotuksen, koska esitetyllä kaavamuutoksella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan, liikennejärjestelyihin sekä alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Äänestyksessä 74 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja kahdeksan valtuutettua (seitsemän perussuomalaista ja yksi kristillisdemokraatti) kannatti ehdotuksen hylkäämistä. 500 oppilaan ruotsinkielinen koulu entisen tilalle Pohjolankatu 45 ja 47 asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.6. Muutoksen tavoitteena on nykyisen koulurakennuksen korvaaminen suuremmalla, noin 500 oppilaan uudisrakennuksella, sekä pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiä turvaavan huoltorakennuksen mahdollistaminen. Lisäksi tavoitteena on alueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, piha-alueiden sekä puistoalueiden suojeleminen. Hyväksytty kaava mahdollistaa ruotsinkielisille oppilaille koko peruskoulun pituisen yhtenäisen koulupolun yhdessä rakennuksessa. KATARIINA KRABBE Valtuusto hyväksyi Onnentien ja Pohjolankadun kaavamuutokset Suurin osa perussuomalaisista vastusti Onnentien kaavamuutosta Käpylä-lehti kotiin! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi
• 24.8.2022 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 21. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 9. syyskuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 2. syyskuuta mennessä. ”Tutut sanovat, että nuori on tosi onnekas, kun sai meidät. Vastaan että me olemme ne onnekkaat!” NÄIN SANOO käpyläläinen Sanna . Sanna perheineen on kummiperheenä Mahdille . Mahdi on 21-vuotias Afganistanista kotoisin oleva nuori. Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminta saattaa yhteen vapaaehtoisen suomalaisen perheen sekä yksin alaikäisenä maahan tulleen lapsen tai nuoren. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Vuonna 2015 alkaneessa toiminnassa on mukana jo noin 250 perhettä ja nuorta. – Perheen ja johonkin kuulumisen tarve ei katoa, vaikka ikää tai vuosia uudessa kotimaassa tulisi enemmänkin. Suurin osa kummia toivovista nuoristamme kaipaa yhteyttä suomalaisiin, kertoo Kummiperhetoiminnan projektipäällikkö Maiju Lehto . – Kaikki nuoret ovat ainutlaatuisia, ja on hyvä, että kaikki perheet ja arjetkin ovat erilaisia. Hän on vuodesta 2016 alkaen nähnyt kummien valtavan merkityksen nuorten elämässä. – Ei tarvita muuta erityistä kuin halu ottaa nuori osaksi omaa arkea, yleensä muutaman kerran kuussa. Nuori kaipaa sitä, että saa olla mukana kattamassa pöytää ja että joku kysyy mitä kuuluu. Nuoret ovat asuneet usein täällä jo vuosia, mutta eivät tunne yhtään suomalaista tai eivät ole koskaan vierailleet suomalaisessa kodissa. Toiminta on molemmin puolin tosi kynnyksetöntä tutustumista. Me valmennamme, saatamme yhteen ja tuemme, jos on tarve. Perheitä etsitään Facebookin paikallisryhmien kautta. Tiimissä on ilahduttu siitä, miten paljon tykkäyksiä ilmoitukset saavat Käpylä-ryhmässä. Perheitä onkin paljon juuri Käpylän alueelta, mutta myös esimerkiksi Arabiasta, Oulunkylästä ja Koskelasta. – Minusta käpyläläisyyteen kuuluu tietty ihana yhteisöllisyys myös muita kohtaan. Ehkä siksi tältä alueelta moni ottaa yhteyttä. Ihmisten lisäksi sijainti on tosi ihanteellinen, tänne pääsee helposti junalla, bussilla ja ratikalla eri puolilta Helsinkiä. Myös Sannan perhe lähti mukaan nähtyään Facebook-ilmoituksen. – Teemme yleensä yhdessä ruokaa ja syömme päivällistä. Autan Mahdia etenkin matikanläksyissä, koska matikka on itselleni helppoa. Perheemme kolmivuotias on ihastunut häneen ja pyytää aina mukaan autoleikkeihin. Kesällä teimme eväsretken Taivaskalliolle. Mahdi haluaisi käydä tutustumassa Kumpulan maauimalaan, mutta sinne ei ole vielä keretty, Sanna kertoo. Elokuusta alkaen pilotoidaan myös Perheiden parissa -toimintaa, jossa osapuolina ovat kummiperhe ja Ukrainasta paennut lapsiperhe, yleensä äiti lapsineen. Malli on saanut jo alustavasti ihanaa palautetta sekä ukrainalaisilta että heidän sosiaalityön tiimeiltään. – Tiedämme, että kummiperhetoiminta on yksi parhaista tavoista päästä kiinni uuden kotimaan arkeen ja oppia matalalla kynnyksellä arjen asioita, kuten suomen kieltä tai vaikka miten käyttää tori.fi:tä. Kuusi vuotta kummiperhetoimintaa on osoittanut, että tavallinen arki ja arjen jakaminen yhdessä on ehkä se kaikista tärkein voimavara, Lehto sanoo. Sanna on samaa mieltä: – Kuten sanottu, me olemme ne onnekkaat. Kiitos kun saimme lähteä mukaan. Lue lisää: www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/ maahanmuuttajille/kummiperhetoiminta Teksti ja kuva: MAIJU LEHTO Kummiperhe saa nuoren osaksi arkeaan HELSINGIN KAUPUNKI rakentaa Koskelaan, Myrskylänkuja 1:een uudet terveelliset ja kodinomaiset tilat samalla paikalla noin 50 vuotta toimineelle Hyvösen lastenkodille. Rakennustyöt ovat käynnistysvaiheessa, ja uuden rakennuksen pitäisi valmistua loppuvuodesta 2023. Uusi rakennus on suunniteltu nykyaikaisen toiminnan tarpeisiin. Se on yksi?kaksikerroksinen, harjakattoinen ja puuverhoiltu. Rakennus toteutetaan sisäpihan ympärille u-muotoon. Rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehti (SAFA) Marja Saario HIMLA Arkkitehdit Oy:stä. Työmaavaiheen alussa tontilla tehdään melua aiheuttavia louhintoja, koska tontti on kallioinen. Avokalliota pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisimman koskemattomana tontin luoteiskulmassa ja sisäpihalla. Työmaa tiedottaa lähinaapureita louhinnoista tarvittaessa tarkemmin. Työmaaliikenne tulee kulkemaan pääasiassa Jaalankadun kautta. Tontilta on purettu vuonna 1971 valmistunut lastenkotirakennus. Rakennuksessa oli laajoja sisäilmaongelmia, eivätkä tilat enää vastanneet nykyaikaisen toiminnan tarpeisiin. Lastenkoti toimii rakentamisen ajan väliaikaisissa tiloissa Kustaankartanossa. Lastenkotitoiminta on lakisääteistä. Lastenkodin tarjoamat palvelut ovat välttämättömiä, ja niille on jatkuvasti kysyntää Helsingissä. Lastenkodin toimintaa tukee vakiintunut, turvallinen ja virikkeellinen ympäristö sekä toimiva yhteistyö tuttujen kumppanien, kuten koulun kanssa. Uusi Hyvösen lastenkoti rakentuu entiselle paikalleen Myrskylänkujalle – TEATTERISSA VOIT OLLA kuka vaan ja kokeilla millaista on olla joku toinen, ilmaisukoulun oppilas Roosa huudahtaa, kun häneltä tiedustellaan, miksi teatteri on hänen juttunsa. Ilmaisukoulu Tuike on toiminut vuodesta 2008 lähtien tarjoten sadoille lapsille, nuorille ja aikuisille harrastuksen, jonka parissa ei tule tylsää. Roosa on ollut mukana ilmaisukoulun toiminnassa jo kahdeksan vuotta. Rakkaus teatteriin syttyi koulun teatterikerhossa, ja tie vei Tuikkeen teatterisynttäreiden kautta Ilmaisukoulu Tuikkeen lavalle. Nyt Kallion Ilmaisutaidon lukiota aloitteleva Roosa aikoo teatterista ammatin itselleen. Myös kaksi vuotta toiminnassa mukana ollut 7-vuotias Fionn kertoo, että aikoo joko ohjaajaksi tai näyttelijäksi isona. Useimmille riittää teatteri harrastuksena ja sen tuoma ilo elämään. Fionnin mukaan parasta tunneilla on kivat opet ja kaverit sekä nauru. Roosa kertoo, että esitysten jännitys on koukuttavaa ja yhdessä onnistuminen erityisen palkitsevaa. Vuosittain noin 300 oppilasta osallistuu Ilmaisukoulu Tuikkeen toimintaan valmistaen näytelmiä, harjoitellen teatterin tekniikoita ja oppien siinä samalla tärkeitä elämäntaitoja. Koulu toimii oikeissa teatteritiloissa ammattiteatterin yhteydessä. Se ottaa mallia ja hyötyy Tapanilassa toimivan Teatteri Tuikkeen osaamisesta erityisesti visuaalisen ja moniaistisen teatterin saralla. Viime keväänä nähtiin peräti viisi ilmaisukoulun oppilaiden valmistamaa näytelmää. Sofian maailma, Saari ja Adalminan helmi olivat huikeita menestyksiä. Näytelmiä käyvät sukulaisten lisäksi katsomassa myös lähialueiden koululuokat. Myös aikuisten produktioryhmien valmistamia esityksiä Päällystakki ja Humiseva harju esitettiin täysille katsomoille. Teatteri on ehtymätön arkku Ilmaisukoulu Tuikkeen uunituore rehtori Piia Surakka toteaa, että aikuisilla on suuri rooli lasten harrastusten valinnassa. – Teatterin pariin tullaan usein sekä liikkumaan että leikkimään, mutta myös oppimaan ryhmässä toimimista, tunteiden ilmaisua ja empatiakykyä. Piia Surakan mukaan teatteri on ehtymätön arkku opetukseen. – Teatterin lähtökohta on leikki (englanniksi play). Leikitään, että ollaan jotain ja joku muu. Kuvitellaan, miltä muista tuntuu ja miten hahmot toimisivat eri tilanteissa, hän selittää. – Lapset leikkivät luonnostaan paljon roolileikkejä. Teatterissa leikit jäsennellään pidemmiksi tarinoiksi, joita esitetään muille. Myös aikuiset aloittavat teatteriharjoitukset leikkien. Ilmaisukoulu Tuikkeen toiminta on taiteen perusopetusta Ilmaisukoulu Tuikkeella on vuodesta 2018 ollut Opetushallituksen myöntämä oikeus tarjota taiteen perusopetusta. Laki määrittelee tarkasti muun muassa opettajien pätevyysvaatimukset. Kaikki Tuikkeen opettajat ovatkin teatteritaiteen ja pedagogiikan maistereita ja erittäin kokeneita. Rehtorin ja neljän ammattipätevän opettajan voimin annetaan vuosittain taiteen perusopetusta noin kolmellekymmenelle ryhmälle. Ryhmiä on 5-vuotiaista aikuisiin ympäri Helsinkiä: Tapanilassa, Käpylässä, Koskelassa, Laajasalossa ja Pasilassa. Viikoittaisten kurssien lisäksi järjestetään lyhytkursseja, joissa voi opiskella jotain erityistä teatterin osa-aluetta, kuten esimerkiksi klovneriaa, tekstin luomista tai nukketeatteria. Ilmaisukoulu Tuike myöntää perhealennusta, jos useampi perheestä harrastaa tai jos oppilas käy usealla eri tunnilla. Tunneille voi tulla myös kokeilemaan, jos ei ole ihan varma. Yhtä kaikki, jos teatteri on elämys katsomossa, on se sitä lavallakin! Teksti: PAULIINA ALANKO Kuva: HELENA KNUTAS Teatteriharrastus opettaa elämäntaitoja Ilmaisukoulu Tuikkeen kurssit Käpylässä ja Koskelassa Tiistaisin neljä ryhmää 10-15-vuotiaille Sunnuntaisin kaksi ryhmää 5-8-vuotiaille Pasilassa Maanantaisin kaksi ryhmää 10-16-vuotiaille Laajasalossa Keskiviikkoisin kolme ryhmää 7-12-vuotiaille Tapanilassa Lukuisia ryhmiä joka päivä kaiken ikäisille ilmoittautuminen ja lisätiedot: uusi.pilvikanava.fi/tuike Nuoret osallistuvat mielellään kummiperheen arjen askareisiin. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu pientalovaltainen lähiympäristö jakamalla rakennus kolmeen osaan, värityksellä sekä julkisivun jäsentelyllä. Rakennuksessa on harjakatto, joka on alueella yleinen. Naapureiden toiveet muun muassa värityksestä on pyritty huomioimaan. HIMLA Arkkitehdit Oy. Ilmaisukoulussa opitaan ryhmässä toimimista.
• 4 K äpylä lehti 24.8.2022 Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit www.helsinginpianostudio.net info@helsinginpianostudio.net PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt KäPan kulma Emma KäPa:n toiminnan koordinaattori! Kuka olet, mitä olet elämässäsi tähän mennessä puuhaillut? Olen Emma Felin , uusista haasteista inspiroituva moniosaaja. Töitä olen tehnyt nuoresta pitäen useilla eri aloilla, ja takataskussa on myös datanomin, merkonomin ja restonomin paperit. KäPassa aloitin jo noin 12 vuotta sitten lopettaessani vuoropäällikkönä HOK-Elannolla. Siitä lähtien KäPa on kulkenut mukana rinnalla aina, ja seuraavana etappina on yhteiskuntatieteiden maisteriopinnot! Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi ja mitä se sisältää? Kaikki alkoi kahviosta, ja siitä aika nopeasti siirryin hallinnon työtehtäviin. Työt lisääntyivät tasaisesti, ja muutama vuosi takaperin päätinkin panostaa KäPaan kokopäiväisesti. Työnkuvani on erittäin laaja ja siihen kuuluu jäsenpalvelun hallinnointia, tapahtumien suunnittelua ja organisointia, sisäistä ja ulkoista viestintää, laskutusta, toiminnan kehittämistä sekä tietysti asiakaspalvelua eri kanavissa. Miksi juuri KäPa? Miten olet viihtynyt? KäPassa parasta ehdottomasti on ihmiset, vankat juuret sekä työn merkityksellisyys. Töitä tehdään itsenäisesti, mutta yhdessä. Vuosittaiset suuret tapahtumat (Pingviini Cup, Kevätturnaus & Winterliiga) sekä muut projektit tuovat omat haasteensa, ja pitävät työn mielekkyyttä sekä mielenkiintoa yllä. Toki usein joudutaan painamaan pitkää päivää, mutta seuratyö onkin elämäntapa. Miten näet KäPa:n tulevaisuuden? Mitkä ovat suurimmat haasteet? Harrastuskustannusten pitäminen alhaisena on ollut ja tulee olemaan haastavaa. Vastuullisen ympäristön luomiseen tulee panostaa entistä enemmän, ja siinä on otettukin tärkeitä askelia. KäPan väki pitää itsensä hyvin ajan hermolla sekä kouluttautuu aika ajoin, mikä kirkastaa seurankin tulevaisuutta. On ilo olla ammattitaitoisten ja aktiivisten ihmisten kanssa ikuisella oppimisen tiellä! Etkö saa Käpylä -lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi /kapylalehti Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki KARKKILASSA ASUVAN , mutta Käpylässä kasvaneen kirjailija Hannu Niklanderin romaani Luovutetut alueet ilmestyy piakkoin Kustannusliike Robustosin kustantamana. Teos on kirjailijan isän elämäntarinaa seuraavan Loivaa alamäkeä -teossarjan kolmas, itsenäinen osa. Kirjassa eletään jatkosodan jälkeistä jälleenrakennuksen ja tulevaisuuteen katsomisen aikaa, vuosia 1945–1950. Luovutetut alueet eivät jää taakse ainoastaan Karjalassa, vaan myös Mäntsälän rantamaisema vaihtuu kaksioon Käpylässä, kun Weijon ja Marja-Liisan on luovuttava unelmastaan: perhe-elämästä talollisina. Kirjailija on itse kuvannut romaania tarinaksi vahingonkierrättämisestä ja väliinputoamisesta. Hannnu Niklander (s.1951) on julkaissut useita romaaneja, novellija runokokoelmia sekä matkakirjoja. Hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 1999. Hän toimi myös pitkään kirja-alan luottamustehtävissä, muiden muassa Suomen kirjailijaliiton varapuheenjohtajana. Kirjavinkki Loivaa alamäkeä Käpylään KARJALATALON AULASSA on esillä 13.9.–30.9. taidemaalari Sisko Pajarin maalauksia, jotka on tehty Vienan Karjalasta otettujen valokuvien pohjalta. Osa maalauksista on luonnosteltu Suomen vienalaiskylissä. Vaikka Pajarin sukujuuret tulevat Vienasta Venäjän puolelta, ei hän ole koskaan käynyt siellä. – Isoisoisäni Matti Karpoff tuli pakolaisena Suomeen vuonna 1922. Tunnen selittämätöntä vetoa Vienan Karjalaa kohtaan. En tiedä onko se nostalgiaa. Isoisoisän kotikylää, Kenttijärveä, ei ole enää. Se poltettiin vuonna 1941. Minulle on sinänsä sama, polttivatko sen suomalaiset vai neuvostoliittolaiset sotilaat. Kuinka monta kylää pitää vielä polttaa, ennen kuin ihmiset osaavat lakata sotimasta, Pajari kysyy. Näyttely esittelee myös muutaman kartan muodossa Karjala-käsitteen monimutkaisuutta. Kun puhutaan Karjalasta, voidaan viitata johonkin seitsemästä eri Karjalasta. Suomessa suurin ja tunnetuin joukko karjalaisia ovat Karjalan evakkojen jälkeläiset. Heidän identiteettinsä ja siihen liittyvät kysymykset ovat osin erilaisia kuin vienalaispakolaisten jälkeläisillä. Näyttelyn avajaisissa nähdään Sisko Pajarin ja Kalle Kuisman tuottama elokuva Tuolla puolen, joka valottaa Matti Karpoffin elämäntarinan kautta Vienan pakolaisten elämää 1900-luvun alussa. Elokuva sekä osa näyttelyn teoksista on ollut aiemmin esillä Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin keskus Juminkeossa Kuhmossa sekä Kellarikalleriassa Suonenjoella. Näyttelyn teosten valmistamista ovat tukeneet useat tahot vuonna 2021. Näyttely on nähtävissä Karjalatalon aulassa, Käpylänkuja 1, 13.–30.9. Avoinna ma–pe klo 10–18. Avajaiset 13.9. kello 17–19. Taidenäyttely Karjalatalossa: Maalauksia kauniista Vienan Karjalasta Sisko Pajari maalaa Hietajärvellä Jussi Huovisen perinnepirtissä. "Ennen yötä" Luontaistuotekeskus Luontaistuotekeskus Voimassa 31.5. asti Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Rautapitoinen vitamiini-kasvisrauta-mehuvalmiste nostamaan rautaja ferritiiniarvoja. Kasvispohjainen, nestemäinen ravintolisä. 600 ml, kuukauden annos. Tutustumishinta Tarjous voimassa 21.9. asti Vireyttä ja kuntoa syksyyn Multi Fe Vege Drink 25 80 (norm. 29,80)
• 5 24.8.2022 K äpylä lehti Svenska hörnan I VÄSTRA KOTTBY där jag bor arrangerar några grannar varje höst i augusti en kvartersfest. Nå, i själva verket är det mera en hela-Västra-Kottby-fest; inbjudan skickas ut via en e-postlista på närmare hundra adresser. Och i inbjudan brukar nämnas att också vänner från utanför Kottby får tas med. Bord och stolar placeras ut på en oanvänd gatstump och sen är det knytkalasprincipen som gäller – man kommer med egna drycker och egen mat och sen delar man. Orkester brukar dyka upp och det är trevlig samvaro och glad stämning. Konceptet kunde gärna kopieras till övriga Kottby. Sen har vi ju vårt invånarhus aka Pellava: staden försöker fortfarande hitta ett alternativ eftersom de uppenbarligen helst vill sälja huset till högstbjudande privata köpare. De har i alla fall motvilligt gått med på att hyra ut huset på två år till Kottby byhusförening som startades enkom för att få ett invånarhus till Kottby. Så i byhusföreningens regi har huset eller åtminstone gårdsplanen nu använts för att arrangera fester och tillställningar. Själva huset får ändå inte användas innan påstådda problem med inneluften åtgärdats. För att boka gårdsplanen för fest eller annan tillställning ta kontakt med kapylankylatilayhdistys@gmail.com. För ickekommersiella tillställningar uppbärs ingen hyra men för el och eventuell uppstädning betalas självkostnadspris. Vill man festa på restaurang så finns ju Park vars terrass är en pärla, stadens trivsammaste terrass, aldrig så packad att man inte vill tränga sig in där, för det mesta just lämpligt befolkad så man kan slå sig ner med sina vänner och umgås i solsken eller skugga vilket man nu föredrar. Sen har vi ju Kottgrillen med programkvällar och Old Sophie, på var sin sida av Forsbyvägen. Och Groovy med musikkvällar, i Amerhuset. Och El Karim om man vill äta egyptiskt. Eller Meelom för thailändskt. Eller Ravello för italienskt. Och förstås Nyyrikki och Päätön Kana som ju också har terrass. Går man hellre på café finns ju såna också. Lilla Café Saurahuone vid ettans – för tillfället sjuans – ändhållplats och Café Sose nedanför Karelenhuset som ju i och för sig också har restaurang. Samt förstås vår hundraårskiosk vid Backasgatans och Pohjolagatans korsning, öppen varje torsdag med café och försäljning och trevlig samvaro på den lilla plätten gräs framför ormhuset. Och i periferin finns ju Café Amore nedanför musikinstitutet och Café Frangipani i Gumtäkt. Kepskiosken i Meurmanska parken är dessvärre en skamfläck. Ägaren har kontaktats ett antal gånger men inte visat något intresse av att ens samarbeta för att få kiosken uppsnyggad och ha någotslags verksamhet i den. Nu kommer parken i alla fall troligen att invaderas av byggarbetena för den nya svenska skolan Men vår kvartersrfest skulle man som sagt gärna få kopiera också till kvarteren öster om Backasgatan. BERT BJARLAND Mera fester! KESÄLLÄ 1991 kuulin matkasta Viroon 26.-30.8., järjestäjänä Suomi-Neuvostoliitto-seuran Eesti-jaosto. Äiti oli ihaillut 1918 itsenäistynyttä Viroa ja puhunut vanhemmistaan, jotka kävivät siellä heti tuoreeltaan. He toivat Tallinnasta pahvikantisen kuvakorttialbumin, jota lapsena katsottiin varoen. Lisäksi äidinäidin suku, Kurenniemi, oli tiettävästi Virosta. Soitin kulttuurisihteeri Pulmu Manniselle . Vaikka en kuulunut SN-seuraan, pääsin tapaamaan Petserin ja Setumaan ortodoksisia virolaisia KaakkoisViroon, oppaina kansatieteilijä Vaike Sarv ja akateemikko Pertti Virtaranta . Pian asia mutkistui. Lomalaisena en tiennyt historian käänteistä, kuten Baltian ihmiskilvistä, jotka pysäyttivät Neuvostoliiton tankkeja sikäläisiä radioja tv-asemia pelastaessaan. Pulmu M. soitti, sanoi matkan siirtyvän, jopa peruuntuvan; minä ihmettelin moista puhetta. Lopulta tuli myönteinen päätös, tosin tilanne oli dramaattinen. Laivaan noustessamme liehui M/S Georg Otsissa Neuvostoliiton lippu, viisi päivää myöhemmin Viron oma lippu: maa palautti itsenäisyytensä Moskovan vallankaappauksen aikaan 20. elokuuta. Minulle ajankohta merkitsee muutakin, päivää, jona mieheni oli siirtynyt ”tuonilmaisiin”. Suuria murroksia molemmat. Seurue asettui bussiin, näimme tankkien paljouden, paljon pikakoulutettuja nuoria sotilaita ja monenlaista sekavuutta. Silti toiveikas, innostunut tunnelma vallitsi kaikkialla. Ohjelmamme toteutui häiriöittä: Tallinna, Tartto, Haanja, Vatseliina ja Värska, jossa majoituimme yksityiskoteihin vietettyämme ensin iltaa Leiko-kuoron kanssa – totta: laululiike ja Viron itsenäistyminen! Muita kohteita Irboska, Vatseliina, Obinitsa, Vömmörskin kylä, Vöru. Estonia-tragedia 1994 ei unohdu: koko Vörun kaupunginhallitus hukkui silloin. Pihkovassa tutustuimme ihastuttavaan Petserin 600-vuotiseen, ainoaan Venäjän alueella keskeytyksettä toimineeseen luostariin; seutu tuli osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1940. Luostari vietti 28.8. Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa ristisaattoineen, ja koko pääväylä peitettiin upein kukkasin koristeltuun ruohomattoon. Tärkeää oli sekin, että näimme kirjailija Tito Collianderin kodin rauniot, jotka kulttuuritoimittaja Juha Virkkunen löysi tuolloin luostarin kupeelta. – Tiedoksi: arkkimandriitta Tiihonin (s. 1958) teos Arkielämän pyhät kuvaa Petseriä neuvostovallan jatkuvan sulkemisuhan aikana. Se on käännetty 14 kielelle, suomeksi 2016. Läheisessä Petserin kalmistossa oli sydämeenkäypää vierailla. Virolaiset pääsivät vihdoin Marian-juhlana sukujensa haudoille, rupattelivat ja söivät vodkaryyppyjen kera; vainajille jätettiin oma osa. Suomalaiset kutsuttiin seurueisiin, jolloin moni rohkeni puhua ensi kerran Viron metsäveljistä ja heidän kohtaloistaan. Tuoreen itsenäisyyden lahjaa sekin. Setumaa ja upea arkaainen laulutapa! Tosin nuoret eivät sitä enää hevin opi. Naiset esittivät pitkiä, lyyrisiä laulelmia – taidokkaat puvut, valtavat hopeakorut – miehet sen sijaan kajauttivat lyhyet veisunsa jykevästi. Niin kajahti autossa meiltäkin: ”Tsukkai nukkai, hooti riti ralla”! Ja tarjoilu oli aina mitä runsainta, voi kotona kirnuttua, selvä se. Häkellyttävää: meitä kohdeltiin kuin rakkaita sukulaisia, parhaita ystäviä. Kylän raitilla huivipäämummo purskahti itkuun kuullessaan, mistä me olimme. Ei osannut kuvitellakaan tapaavansa suomalaisia, haki sitten maitohinkin ja tarjosi lämmintä, juuri lypsettyä maitoa, ainoaa herkkua. Tartossa tarjoilijarouva kysyi, kenelle ”piim”. Kiitin ilahtuneena, sain maitoa, opin uuden sanan. Joku meistä seurasi tilanteita kidekoneellaan ja huikkasi lounaan lopulla: ”KGB:n talolla tapahtuu!” Perillä, entisen kirjailijaliiton, silloisen KGB:n päämajan portailla, vallitsi kaaos, mutta KGB:n kyltit oli jo teipattu piiloon. Esittäydyimme suojeluskuntajärjestö Kaitseliitin miehille ystäviksi Suomesta. Meidät ohjattiin jonon ohi taloon, jossa KGB oli polttanut ennen lähtöään kiireellä arkistoja, kaakeliuunit yhä tulikuumina. Kyllä, salin uuninkylki kärvensi kättäni. Kellarin kaikkia kidutusvälineitä ei ehditty kätkeä, ahtaissa vankikopeissa ei voinut seistä, ei maata… Öisin kuultiin huutoa ja valitusta. Nyt talo kuuluu taas Viron Kirjailijaliitolle, Suomen Viron-instituutti on samassa rakennuksessa. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Kuva: LIISA SUURLA Viron lippu liehuu; elokuu 1991 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi 125-vuotista toimintaansa juhlivan helsinkiläiskuoron laulut soivat Karjalatalon juhlasalissa Karjalaisten Laulu -konsertissa sunnuntaina 28.8. VIIPURISSA 1897 perustetun Suomen vanhimpiin kuoroihin kuuluvan Viipurin Lauluveikkojen vaiheet ovat seuranneet tiiviisti Suomen historian käänteitä. Kuoro aloitti toimintansa Wiborgs Sångarbröder -nimellä, jonka se suomensi 1920-luvulla Viipurin Lauluveikoiksi. Talvija jatkosota pakottivat laulajat rintamalle ja kahdesti evakkotaipaleelle. Uusi koti löytyi Helsingistä, jonka kulttuurielämää kuoro on rikastuttanut muun muassa vuodesta 1953 lähtien Johanneksenkirkossa järjestetyillä adventtikonserteillaan. Sata vuotta sitten 25-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Viipurin Lauluveikot oli aikansa Tulenkantajat-taiteilijasukupolven tavoin kehittämässä suomalaista kulttuuria ja avaamassa ikkunoita Eurooppaan. Juhlavuoden konsertteihin valmistauduttiin perusteellisesti, kotimaan konserttitapahtuminen lisäksi tehtiin kolmeviikkoinen kiertue Latviaan ja Saksaan. 25-vuotisen toiminnan muistoksi julkaistiin hieno nuottikirja Lauluveikkojen saamista sävellyksistä. Julkaisun toisena tavoitteena oli innostaa muitakin kuoroja lauluaarteidensa julkaisutoimintaan. Viipurin Lauluveikot on tänä päivänä karjalaisuuden ja suomalaisuuden tulenkantaja. Reilun 60 laulajan vahvuisen kuoron laulussa soi Suomen tarina. 125-vuotisjuhlavuoden tapahtumat sykkivät karjalaista iloa, yhteisöllisyyttä ja laulun juhlaa; juhlavuoden lauluissa kuuluu Tulenkantajat-teema. Konsertteja toteutetaan kotimaassa sekä Ruotsissa. Samoin kuin sata vuotta sitten, kuoro on julkaissut uuden nuottikirjan Viipurin Lauluveikoille sävelletystä musiikista. Laulunlahja, Suomalaisia mieskuorolauluja -nuottikirja tekee kunniaa vuonna 1922 julkaistun nuottikirjan toimittaneille Lauluveikoille. Karjalaisten Laulu -konsertissa Karjalatalon juhlasalissa sunnuntaina 28.8. syttyy lämmin karjalainen vuorovaikutus. Viipurin Lauluveikkojen väkevä laulu vie kuulijan matkalle Karjalan jylhiin sävelmaisemiin, jossa salot soivat sävelistä ja kosket kuohuvat laulaen. Hienoimpien karjalaisten sävelkuvien lisäksi ohjelmistoon kuuluvat rakastetuimmat suomalaiset serenadit. Konsertti huipentuu suomalaisen mieskuoromusiikin toivotuimpien klassikoiden tahdissa. Konsertin johtaa säveltäjä ja kapellimestari Ilkka Aunu . Karjalaisten laulu Su 28.8.2022 klo 14 Karjalatalo, Käpylänkuja 1, Helsinki Liput 20,-, 12-vuotiaat ja nuoremmat ilmaiseksi Lippuja saa laulajilta, VLV:n nettisivulta https://lauluveikot.tapahtumiin.fi/ fi/ ja ovelta. Teksti: SEPPO SALONVAARA SYYSKAUDEN KONSERTTEJA Adventtikonsertti Su 27.11.2022 klo 16 & 19 Johanneksenkirkko, Helsinki Liput: 25,Itsenäisyyspäivän aaton kirkkojuhla Ma 5.12.2022 klo 18 Temppelinaukion kirkko, Helsinki Tilaisuuteen on vapaa pääsy Käsiohjelma: 15,Viipurin Lauluveikot konsertoi Karjalatalolla Viipurin Lauluveikkoja 125-vuotisjuhlakonsertissaan Maria-juhlaa vietetään hautausmaalla Pihkovassa. Virolaiset pääsivät vihdoin haudoilleen, suomalaisetkin kutsuttiin syömään vodkaryyppyjen kera. Istumassa itämerensuomalaisen kulttuurin tutkija Pertti Virtaranta (k. 1997), oik. toimittaja Juha Virkkunen (k. 2008).
• 6 K äpylä lehti 24.8.2022 Aaron Kuva Alepa Koskelantie Alepa Pohjolankatu Karjalatalo Kauppakeskus Ogeli K-Market Masurkka K-Supermarket Musta Pekka Kioski 100 Käpylän kirjasto Käpylän kirkko Käpylän Musiikkiopisto Luontaistuotekeskus Oulunkylän kirkko Oulunkylän kirjasto Oulunkylän työväenopisto Park-hotelli Parturi-kampaamo Träskman Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Ravintola Oluthuone Jano Ravintola Päätön Kana Jos yrityksenne haluaa Käpylä-lehden jakelulistalle, niin ilmoittakaa siitä sähköpostilla: kapylalehti@eepinen.fi Käpylä-lehden löydät seuraavista paikoista KÄPYLÄN KIRJASTOYHDISTYKSEN syyskauden ohjelmiston teemana on Kansainvälinen Suomi ja ihmisten välinen ymmärrys kirjallisuuden välityksellä. Luvassa on ihmisten elämäntarinoita, runoutta, lasten kirjallisuutta ja historiaa – siis jälleen monipuolinen kattaus kirjallisuutta ja upeita vieraita joka toinen tiistai. Lisäksi järjestämme runomatinean lauantaina 8.10., mutta siitä kerrotaan tarkemmin lehden syyskuun numerossa. Yhdistyksemme juhlii 20. toimintavuottaan. Olemme aina olleet rauhan ja ystävyyden asialla, mutta nyt teema on entistä ajankohtaisempi, kun emme voi enää teeskennellä että aseiden kalistelu, kansojen jyrkkä vastakkainasettelu ja muut kriisit eivät koskisi meitä. Kirjailijavierasiltamme järjestetään tiistaisin kello 18–19.30 Käpylän kirjastossa Väinölänkatu 5:ssä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Illat taltioidaan ja julkaistaan muutaman päivän kuluessa osoitteessa Youtube > Käpylän kirjasto. Jos haluat tukea yhdistyksemme toimintaa, liity jäseneksi lähettämällä viesti osoitteella kapylankirjastoyhdistys@gmail.com. Jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa. Syksyn ohjelma 6.9. Tuo minulle auringonkukka. Ilta italialaisen runouden parissa. Kääntäjä Hannimari Heino kertoo suomennoksistaan. Otsikon teos on Eugenio Montalen . Anatomioita, Heinon suomennosvalikoima Antonella Aneddan runoudesta, on juuri ilmestynyt. Hannimari Heino on runoilija ja suomentaja. Häneltä on ilmestynyt runokokoelmia ja lukuisia, erityisesti italialaisen runouden suomennoksia. Hän on saanut kansainvälisen Flaiano Italianistica -palkinnon ja hänen runojaan on käännetty italiaksi. Haastattelijana Marja-Leena Mikkola . 20.9. Kaksi äidinkieltä, kaksi maata. Käpyläläiset kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Kári Tulinius kertovat elämästään ja kirjailijantyöstään kahdessa kielessä ja kahden lapsen vanhempina kahdessa maassa – Islannissa ja Suomessa. Vilja-Tuulia Huotarinen on runoutta ja proosaa julkaissut, useita palkintoja saanut kirjailija, jota on käännetty monille kielille. Hänen tuorein romaaninsa on elokuussa ilmestynyt Drive-in. Kári Tulinius on julkaissut islanniksi kolme romaania ja muutamia runoteoksia. Hän on työskennellyt myös kääntäjänä ja perustanut kustantamon Reykjavíkiin ennen Helsinkiin asettumistaan. 4.10. Druzhba: Velipekka Makkonen & Mia Öhman : Katson neuvostoelokuvaa Esseekokoelma käsittelee neuvostoliittolaista ja venäläistä elokuvaa 1920-luvulta alkaen. Kirja sisältää mm. elokuvantekijöiden ja näyttelijöiden vaiheita, elokuvaanalyyseja ja tapauskertomuksia venäläisen elokuvamaailman eri ajoilta. Lauantaina 8.10. vuorossa on Uuden runouden matinea. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Suunnittelusta vastaavat Ritva Hokka-Ahti, Satu Koskimies ja Marja-Leena Mikkola . 18.10. Tuomas Mustikainen : Mutta pimeys näkee sydämen. Kirjailija ja entinen toimittaja Tuomas Mustikainen työskenteli ennen sokeutumista kriisija sotajournalistina Lähi-idässä. Romaani kertoo elämän hauraudesta, keskeneräisyydestä ja vankiloista, joihin ihmiset suljetaan tai joihin he itse itsensä sulkevat. 1.11. Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed : Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin Teos kuvaa rohkeasti ja vaikeita asioita kaihtamatta lapsena Suomeen muuttaneen Ujunin tarinan. Millaista on kasvaa naiseksi, miten ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja edistetään? 15.11. Veli-Pekka Lehtola : Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi Saamelaisten historia vähemmistönä ja alkuperäiskansana houkuttaa usein suoraviivaisiin tulkintoihin alistetusta kansasta. Tätä tukevat monet kehityskulut, mutta voiko historiasta puhua myös muuten kuin kolonialismin valossa? Keskustelukumppanina kansanmusiikin professori Heikki Laitinen . 29.11. Minna Kettunen : Siamäk Naghianin uskomaton elämä – Tuulen kieltä oppimassa Siamäk Naghian syntyi ikivanhan persialaisen kulttuurin keskelle suurperheeseen. Vuoden 1978 vallankumouksen jälkeen hän joutui pakenemaan maasta ja päätyi Suomeen. Teos kertoo rakkauden voimasta, luottamuksesta maailmassa olevaan hyvään ja ihmeellisistä vastaantulijoista. Runous punoo tarinaa yhteen kuin värikkäät villalangat persialaista matoa. 13.12. Riina Katajavuori : Oravien sota. Keskustelukumppanina Jari Sinkkonen . Väkevä eläinsatu Oravien sota kertoo oravaveljeksistä, joiden elämä suistuu sekasortoon, kun metsästä loppuu ruoka. Veljessopu on mennyttä, kateus ja itsekkyys saavat vallan, kun alkaa kamppailu ruuasta ja elintilasta. Satakunta päivää soditaan, mutta sovinto on viimein tehtävissä. Illan toinen vieras, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen avaa isoa teemaa: Onko sotaa mahdollista sijoittaa lapsen käsityskyvyn rajoihin? ELINA SAKSALA KKY:n puheenjohtaja Kuva: MIKKO PALONKORPI SODANVASTAISTA sarjakuvaa ja kuvitusteoksia esittelevä Rauhan kuvitelmia -näyttely tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Näyttely pyrkii luomaan vihasta, militarismista ja rasismista vapaan tilan, jossa taiteen kautta ja sen äärellä olisi mahdollista käydä rauhanomaista dialogia kansalaisuuteen katsomatta. Näyttelyssä on esillä teoksia neljältä venäläistaustaiselta ja yhdeltä ukrainalaistaustaiselta taiteilijalta. Ukrainalaistaustainen, Yhdysvalloissa asuva taiteilija ja tutkija Julia Aleksejeva valaisee sarjakuvassaan Ukrainan sodan taustoja ja seurauksia. Darja Apahontšitš ja Lilija Matvejeva ovat venäläisiä taiteilijoita, jotka asuvat tällä hetkellä maanpaossa. Heidän teoksissaan näkyy voimakkaana sodan aiheuttama suru, mutta myös toiveet toisenlaisesta maailmasta ilman sotaa. Mukana on myös moskovalaisen Vicious Membrane -studion taiteilijat Neonlucifer ja Igor Bogdanov , joille näyttely antaa tilaisuuden sodanvastaisten näkemysten ilmaisuun, joka ei ole enää mahdollista Venäjällä. Näyttely osoittaa tukensa niin ukrainalaistaiteilijoille kuin venäläisille sodanvastaisille äänille. Näyttelykiertueen jälkeen näyttelyssä esillä olleet printit myydään ja tuotto lähetetään lyhentämättömänä humanitaarisena apuna Ukrainaan. Näyttelyn ovat ideoineet ja koonneet sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja tuottaja Kerttu Matinpuro , joilla on molemmilla taustaa rauhanliikkeessä sekä kokemusta kulttuuriyhteistyöstä Venäjällä. Vaikeina aikoina tarvitaan uutisten lukemisen rinnalle myös muunlaisia tapoja käsitellä maailman tapahtumia. Taiteella on mahdollisuus tarjota sellaisia. Näyttely on järjestetty yhteistyössä Suomi-Venäjä-seuran, Maailman sarjakuvat ry:n ja Suomen Rauhanpuolustajien kanssa. Rauhan kuvitelmia – näyttelyyn voi tutustua syyskuun ajan Käpylän kirjastossa sen ollessa avoinna. ULLA VALKEILA Käpylän Venäjä-seura Druzhba uvalkeila@gmail.com Kirjat kertovat kulttuurien kohtaamisesta Vilja-Tuulia Huotarinen kertoo kirjailijantyöstään 20.9. Sodanvastainen näyttely Käpylän kirjastossa ”Ei sodalle!” Katso kaikki tapahtumat ja ryhmät nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! Facebook: @oulunkylanseurakunta Instagram: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret Käpylän kirkolla tapahtuu Oblivion-konsertti Lauantaina 27.8. klo 16 Anthony Marini (viulu), Liis Marini (viulu), Laura Kajander (alttoviulu), Lea Pekkala (sello), Mikko Helenius (bandoneon ja piano). Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Lämpimästi tervetuloa! Hiljaisuuden rukoushetki Keskiviikkoisin 7.9. alkaen klo 18 Hiljaisuuden rukoushetkessä hiljennymme Raamatun tekstien ja Taize-laulujen äärellä. Naisten kirjallisuuspiiri Maanantaisin 12.9., 3.10., 31.10. ja 21.11. klo 18 12.9. keskustelun aiheena Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen Tervetuloa mukaan! Isät hoi! -iltamuskari Tiistaisin 20.9. alkaen 0–1-vuotiaat klo 17–17.25 2–3-vuotiaat klo 17.35–18 3–5-vuotiaat klo 18.10–18.35 Iltamuskari on tarkoitettu erityisesti isille ja työssäkäyville vanhemmille lapsineen. Ilmoittautuminen on nyt auki. Tsekkaa lisätiedot bit.ly/isathoi_syksy2022 MESSU Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. YHTEISÖRUOKAILUT KUTSUVAT SYÖMÄÄN YHDESSÄ Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro Maanantaisin 5.9. alkaen klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka Keskiviikkoisin 31.8. alkaen klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila Torstaisin 1.9. alkaen klo 10–12 Maunulan kirkolla. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15
• 7 24.8.2022 K äpylä lehti PARISKUNTA Vappu ja Ilkka Taipale on heidät tunteville ja tietäville aivan uskomaton pari. Koko elämä on pyhitetty toisten ihmisten auttamiseen, toisten ihmisten hyväksi. Olivatpa nämä ihmiset keitä tahansa, missä päin maailmaa tahansa. Tätä maailmanparannustyötä he ovat yhdessä tehneet vuosikymmeniä, 1960-luvulta saakka. Siivittäjänä toiminta terveydenhoidon ja maailmanrauhan hyväksi. Oulunkylän Pikkukoskella jo 1970-luvulta asunut pariskunta on elämässään kiertänyt maailmaa ympäriinsä, aina kuitenkin palaten Oulunkylään ja tuoden aika usein vieraita tullessaan. Mielestämme kaikki ihmiset ovat kiinnostavia ja maailma yllättävä, toteavat Taipaleet erinomaisessa kirjassaan Taipaleella (Into 2022, 352 s). Taipaleella avaa lukijalleen aivan erinomaisen monipuolisen, värikkään, ihmisläheisen kuvan sellaisista maista, joista hyvin harvalla lukijalla on mitään todellista tietoa, luuloja kyllä. Teos on hyvin avartava näköala sivuten eri maiden terveydenhoitoa, vanhusten asemaa ja vankien tilannetta, unohtamatta erinomaisen herkullisia kuvauksia eri maiden ruokakulttuurista ja juomista. Ilkka Taipaleen mieltymys oluihin tulee kirjassa hauskasti esille, oluiden ääressä ympäri maailmaa Ilkka tapaa kaikkia mielenkiintoisia tyyppejä. Vaikka matkojen aiheina usein ovat kansainvälisten järjestöjen kokoukset, lukijaa ei onneksi rasiteta seminaariraporteilla. Taipaleet ovat eri puolilla maailmaa pyrkineet aina löytämään ihmisiä organisaatioiden ulkopuolelta, pois virallisuudesta ja he ovat siinä uskomattoman hienosti onnistuneet. Ei vähiten oman henkilökohtaisen avoimuutensa ansiosta. Kielitaitoa ei ole tarpeeksi, mutta se ei ole este lämpimille ihmissuhteille, kun omaa sydämen sivistystä kuten Taipaleet. Sen vastaanottaja vaistoaa niin Kiinassa, Kolumbiassa kuin Uzbekistanissakin. Kuvaukset ihmisten kohtaamisista ympäri maailmaa ovat uskomattoman hienoja. Oulunkyläinen Taipaleen pariskunta, Vappu ja Ilkka, on Suomessa aivan omanlaatuisensa ilmiö. Kirja Taipaleella kuvaa elävästi, hauskastikin heidän yhteistä matkaansa maailmalla. Maailmalla ihmisten iloksi ja onneksi. Ja meidän lukijoiden nautinnoksi! Teksti: PEKKA HURME Vappu ja Ilkka Taipale: Taipaleella, Into Kustannus, 2022 Oulunkylästä maailmalle: Taipaleet taipaleella Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 12 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2022 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä Valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja kysy lisää. Seija, p. 040 567 3029 Kauneusja terveyspalveluja • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 ma ja la sulj. HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Käpylän Elojuhlat Käpylän Kulttuuriyhdistyksen järjestämät Käpylän Elojuhlat pidetään Akseli Toivosen kentällä lauantaina 27.8. kello 12–22. Ohjelmassa Leo, Knucklebone Oscar, Dashing Wawes, Rami Raski Sumo, DJ Hermanni, The Joints, Penni ja Miro Mikael ja Rokkasoppa, myös kirpparikuja ja paljon muuta. Koko perheen ohjelmaa on myös Kylätilan kesäpihalla. Livemusiikkia Park Hotel Helsingin terassilla Live-lauantait jatkuvat Finlandia Park Hotel Helsingin (Pohjolankatu 38) sisäpihan uudella lavalla. Badding-tribuutit ja truba-duo-illat saavat jatkoa joka lauantai kello 18.30. Sateen sattuessa siirrytään sisätiloihin. Helsingin kävelyfestivaaleilla kaksi Käpylä-kierrosta Sodan ja olympialaisten Käpylä -kierroksella (11.9. ja 17.9. kello 13.30) tutustutaan Käpylän työläiskaupunginosaan sodan ja vuoden 1952 olympialaisten näkökulmasta. Liikkeelle lähdetään Olympiakylästä ja reitti jatkuu Puu-Käpylän läpi Taivaskalliolle tutustumaan sodanaikaisiin ilmatorjunta-asemiin. Kuulemme miten argentiinalainen Eva “Evita” Peron liittyy Olympiakylään ja näyttelijä Lasse Pöysti Helsingin helmikuun 1944 suurpommituksiin. Kävelyreitin varrella otamme esille kiintoisia paloja 1960-luvulla täpärästi purkutuomion välttäneen satavuotiaan asuinalueen historiasta. Opas: Ville Jalovaara, sotahistoriaan perehtynyt poliittisen historian dosentti Lähtöpaikka: Koskelantie 19 B (Alepan piha). Kesto: 90 min. Puu-Käpylä -hymykuoppa Helsingin poskessa (10.9. kello 11.00 ja 14.9. kello 18.) -kävelykierroksella kuullaan tarinaa Käpylän synnystä, kasvusta ja kehityksestä vaikeidenkin vaiheiden kautta yhdeksi Helsingin rakastetuimmista asuinalueista. Käpylä on aina ollut suosittu esimerkiksi taiteilijoiden keskuudessa. Kierroksen pituus noin 2 kilometriä. Opas: Irina Lehto, joka on toiminut oppaana yli 30 vuotta sekä ulkomailla että kotimaassa, auktorisoitu Helsinkiopas, hurmaantunut Puu-Käpylän ihastuttaviin sopukoihin. Lähtöpaikka: Pohjolankatu 3 Kesto: 120 min. Liput 15 euroa/kierros (kannatusjäsen 10 euroa). Lippuja myy nettilippu.fi Stand up -kisa Nyyrikissä Syksyn mittaan teatteriravintola Nyyrikin (Pohjolankatu 2) lavalla nähdään Nopee naurattaja -Stand up -kisa, jossa alan tuoreet osaajat kisaavat finaalipaikasta. Jokaisella kisaajalla on viisi tiukkaa minuuttia aikaa naurattaa. Jatkoon pääsee joko yleisön äänillä tai tuomareiden valitsemana. Ensimmäiset erät 30.8. ja 20.9. kello 19–21 Liput 12,50. JOOGA & MEDITAATIO Oulunkylässä, Siltavoudintie 5 Klassinen jooga, rentoutus ja meditaatio. Jooga & rentoutus ma klo 16.30 – 18.00 Jooga, rentoutus & meditaatio ke klo 17.00 – 18.45 Kevyt jooga & rentoutus eläkeläisille ti klo 10 – 11.30 Syvärentoutus ja meditaatio to klo 19.30 – 20.30 Aloitus viikoilla 36-38 lue lisää: www.joogameditaatio.fi joogameditaatio@gmail.com p. 045 1366 689 FY SI O TR EE N A R I Varaukset: 040 415 9119 tai www.fysiotreenari.com Myös vesijumppaa Oulunkylässä Jo vuodesta 2005 Hesevan talo, Pellervontie 39. Meillä käy myös Smartum, Eazybreak, Edenred ja Epassi. KUNTOUTUSJA KAUNEUSPALVELUT Menot Ilmoita tapahtumasta: kapylalehti@eepinen.fi
• 8 K äpylä lehti 24.8.2022 Vipusentie 19, Helsinki ...ja pienempiin tilaisuuksiin voit varata alakerran kokoustilan tai uusitut saunan ja tuvan. Kysy lisää: Satu Välimaa, satu.valimaa@ekl.fi 09 6126 8428, 045 110 4122 Vuokraa KÄPYLÄN TYÖVÄENTALO elämäsi juhliin www.ekl.fi/tietoa-meista/kapylan-tyovaentalo Hyppää mukaan tanssin riemuun! helsingintanssiopisto.fi Laaja lajivalikoima Koulutetut opettajat Tunnit kaikenikäisille Käpylän toimipisteellä (Käpylänkuja 1) tarjoamme tanssitunteja seuraavissa lajeissa: aikuinen-vauvatanssi, esibaletti, jazztanssi, baletti, luova tanssi, showtanssi, nykytanssi, tanssileikki sekä taaperotanssi. Katso koko tuntivalikoima ja ilmoittaudu mukaan: Kiinnostaako teatteri? Kiinnostaako teatteri? Haluatko uusia kavereita? Haluatko uusia kavereita? www.ilmaisukoulutuike.fi Ilmoittautuminen ja lisätiedot uusi.pilvikanava.fi/tuike puh. 044 245 0378 Ilmaisukoulussa pääset Ilmaisukoulussa pääset esiintymään ja opit esiintymään ja opit monenlaisia teatterimonenlaisia teatteritaitoja. Ja siellä on kivaa! taitoja. Ja siellä on kivaa! Kiinteistömaailma Helsinki Oulunkylä Hanna Nikander 045 271 0270 Susanna Stejskal 040 556 4465 Markku Kilpeläinen 040 715 7150 Ville Rantanen 045 118 6225 Miia Roivainen 050 331 4192 Maire Alenius 050 366 9136 Petri Heikkilä 040 061 2320 Reino Jääskeläinen 050 368 0034 Valitse alueen asiantuntijat! Oletko vaihtamassa kotia? Ota kumppaniksi alueen kiinteistönvälityksen Supervoimat 20 vuoden kokemuksella ja modernilla otteella! Kutsu meidät Kotikäynnille! Valitse alueen asiantuntijat! Oletko vaihtamassa kotia? Ota kumppaniksi alueen kiinteistövälityksen Supervoimat 20 vuoden kokemuksella ja modernilla otteella! Kutsu meidät Kotikäynnille! Koskelantie 52 (talon pääty), 00610 Helsinki kapyla@kiinteistomaailma.fi | 010 622 3930 Tule viettämään aikaa ikäihmisten kanssa Käpyrinteen palvelutaloon! Tarjolla on useita vapaaehtoistehtäviä kuten päivätoiminta, iltapäiväkahvien järjestäminen, juttukaverina toimiminen sekä kertaluonteisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen. Riittää, että olet valmis antamaan hetken aikaasi toisen ihmisen kohtaamiseen. Perehdytämme sinut toimintaan ja tuemme sinua vapaaehtoistehtävässäsi. Voit osallistua toimintaan säännöllisesti, epäsäännöllisesti tai kertaluonteisesti. Tule mukaan uusien vapaaehtoisten perehdytykseen to 15.9. klo 17–19. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: tiina.pursiainen@kapyrinne.fi, 044 493 7773. Käpyrinne ry Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki • Puh. 09 791 590