Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 8 julkaisija Käpylä-Seura ry. 17.10.2018 67. vuosikerta painos 17 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Parempi lounasbuffet ma-pe 10-15, la-su 11-16 NESTE K METSÄLÄ Avoinna 24H Lounas ark. 11-15 alk. 8 50 € Kirkkoherrantie 8, 00650 Hki • P. 09 7774339 info@everestview.fi • www.everestview.fi Avoinna Ma Pe 11 24 LA 12 24, Su 12 23 Ravintola Everest View Kuva Toivo Koivisto Kuuman kesän jälkeen on ruskakin tavallista komeampi KÄPYLÄN TARINAT -RYHMÄ on kokoontunut Käpylän Pysäkillä syksystä 2017 osana Iloa Arkeen -pysäkkitoimintaa. Ryhmässä on muisteltu Käpylän historiaa ja jaettu tarinoita. Kuvien avulla koottiin merkityksellisiä tilanteita, tapahtumia ja paikkoja sekä jaettiin yksilöllisiä ja yhteisiä kokemuksia ja muistoja. Ryhmä on ollut tuottelias, puhelias ja innostava. Ilman sitä Käpylän tarinat valokuvanäyttelyä ei olisi valmistunut. Näyttely on monille rakkaan kaupunginosan historian dokumentointia, osoitus yhteisön ja ryhmän voimasta ja muistutus aktiivisen kansalaisen ilmaisun mahdollisuuksista. Osallistujien kotialbumien sekä Helsingin kaupunginmuseon kuvista on koottu valokuvanäyttely. Jokaiseen kuvaan liittyy merkityksellinen tarina tai historia. Ryhmän osallistujien tarinoista on koottu myös erillinen Käpylän tarinat-vihkonen, joka sisältää, paitsi näyttelyn kuvat, myös tarinoita Käpylästä. Näyttelyn aikana Käpyrinne ry täyttää 80 vuotta, ja todentaa osaltaan, miten ikäihmisten yksikkö voi olla aloitteellinen toimija omalla alueellaan. Käpylän tarinat – valokuvanäyttely on esillä 21.10.2018 saakka Käpylän Pysäkki, Iidantupa, Ilmattarentie 2/ Koskelantie 26 C. Kuvat Helsingin kaupunginmuseo Käpylän tarinat valokuvissa
Sopu sijaa antaa ja naapuri apua 17.10.2018 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 67. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla KÄPYLÄ-LEHTI , Oulunkyläinen, Kumposti, Kuohu, Haagalainen, Kallio-lehti, Maunulan Sanomat... kaikki tärkeitä oman asuinalueensa tiedonvälittäjiä. Osittain myös toistensa alueiden, sillä useimpien jakelualueet menevät joissain kohdin päällekkäin. Kilpailijoita? Vähän sitäkin. Ainakin mainoseurojen kohdalla. Kaikilla meillä pienillä ilmaisjakelulehdillä on sama ongelma: tulot koostuvat pelkistä ilmoituksista. Emme kuitenkaan taistele verissä päin sen enempää ilmoittajista kuin jutuista tai lukijoistakaan. Todellisuudessa, enemmän kuin kilpailijoita, olemme kumppaneita, toistemme kannustajia ja tukijoita. Iloitsemme toistemme menestyksestä ja autammekin tarvittaessa. Tässäkin lehdessä se näkyy: julkaisemme luvalla Maunulan Sanomien jutun hiukan paikallistettuna. Itse olen kirjoittanut joskus myös Oulunkyläiseen. Usean lehden ilmestyminen on ennen kaikkea lukijoiden etu. Jos Mediapajaan, joka sijaitsee Saunabaarissa. Vieraitakin meillä on klubissa käynyt: esimerkiksi stadiluotsi Ella Tanskanen kävi kertomassa työstään. Käpylä-Seurassahan esiintyi keskisen alueen stadiluotsi Antti Sarpo. Kuten myös lehtiemme jakelualueet menevät päällekkäin, niin menevät myös stadiluotsien alueet. Ellalle kuuluu Oulunkylä ja Antille Käpylä. Muuten selvä juttu, mutta esimerkiksi seurakunnan kohdalla vähän hankalampi Käpylähän kuuluu Oulunkylän seurakuntaan. Meille kaikille lehdentekijöille on seurakunta hyvin tärkeä yhteistyökumppani, niin toimintansa kautta kuin ilmoittajanakin. Paitsi ilmoittajien vähyys, on meillä toinenkin yhteinen ongelma: jakelu. Suurimman osan lehdistä Petri Rask Joensuu Ei kesäaika eikä talviaika, vaan normaaliaika! Paitsi siinä tapauksessa, että Keski-Eurooppa päättää pitää kesäajan. jakaa yksi ja sama jakeluyhtiö, koska sillä on kilpailun puuttuessa monopoli. Maunulan Sanomat on ratkaissut asian toisin. Innokkaat asukasaktiivit jakavat lehden itse! Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, se ei muodostu liian suureksi urakaksi. Lehden tekijät ovat myös ymmärtäneet hyötyliikunnan tärkeyden ja markkinoivatkin jakelua nimenomaan sillä argumentilla. Tarkkaan on laskettu jakeluun kuluva aikakin: 60-luvun talon postiluukkujakeluun kuluu viisitoista minuuttia, kun taas 50-luvun talossa aikaa kuluu puoli tuntia. Pirkkolan omakotialue vie puolitoista tuntia, ja Metsälä kaksi! Käpylän eri alueet vienevät saman ajan. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Jokamiehenoikeudet Unescon kulttuuriperintölistalle käsittelemmekin samaa aihetta, niin useimmiten meillä on hiukan eri näkökulma, koska kirjoitamme oman ydinalueemme vinkkelistä: Käpylälehti Käpylän, Oulunkyläinen Oulunkylän, Maunulan Sanomat Maunulan ja niin edelleen. Näiden lisäksi kaikki pyrkivät aina silloin tällöin ottamaan huomioon myös jakelualeensa äärilaitojen asioita. Meillä on myös hiukan eri painotukset juttujen valinnassa. Yksi korostaa kaupunkisuunnittelua, toinen kulttuuria, kolmas asukasyhdistysten toimintaa. Voi olla, ettei tämä suloinen naapurisopu ole aina ollut näin tietoista, vaikken ole kuullut mistään lihavista riidoistakaan niiden yhteensä 16 vuoden aikana, joina olen saanut Käpylä-lehteä toimittaa. Meillä on jo parin vuoden ajan toiminut PPP Pohjoisten Paikallislehtien Pressiklubi, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa puimaan yhteisiä asioitamme ja päivittämään pohjoisten ja vähän keskistenkin kaupunginosien tiedotustilannetta. Pressiklubi sai alkunsa Oulunkyläisen päätoimittaja Susan Wilanderin ideasta ja aloitteesta. Aluksi meitä oli kolme, Käpylä-lehden ja Oulunkyläisen lisäksi Maunulan Sanomien päätoimittaja Hannu Kurki. Vähitellen tulivat mukaan Haagalainen ja Kuohu, viimeisimpänä tulokkaana on ollut Kumposti. Hannu Kurki on viime aikoina vastannut kokoonkutsumisesta ja järjestänyt kokoontumistilan, useimmiten Maunula-talossa. Viimeksi pääsimme tutustumaan Maunulan Kesäaika vai talviaika? SUOMEN LATU tekee työtä jokamiehenoikeuksien mahdollistaman perinteisen ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön viemiseksi Unescon elävän kulttuuriperinnön listalle. Jokamiehenoikeuksia hakivat Suomen kansalliselle listalle Suomen Latu, Suomen ympäristökasvatuksen Seura ja Suomen Luonnonsuojeluliitto. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta allekirjoitettiin vuonna 2003. Sopimuksen piiriin kuuluu tällä hetkellä yli 170 valtiota. Suomi allekirjoitti elävän kulttuuriperinnön sopimuksen vuonna 2013. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto. Unesco ylläpitää sopimukseen liittyen kahta kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan lisätä tietoisuutta elävän, aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä ihmisille ja vaalia sitä. Kukaan ei voi omistaa elävän perinnön ilmiöitä, vaan ne kuuluvat ihmisille, jotka käyttävät ja harjoittavat niitä. Sukupolvia kestävä perinne on arvokas meille suomalaisille. YLE:n Mennään metsäänkampanja UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat, todetaan YLEn mennään metsäänkampanjan nettisivuilla. Siellä on listattu viime viikkoina suomalaisten luontokäyntejä osana kampanjaa ja sen osoittamiseksi, että me suomalaiset arvostamme metsiämme ja mahdollisuuksiamme käydä metsässä virkistymässä ja jokamiehenoikeuksiamme käyttämässä. Tätä kirjoitettaessa (3.10.2018) käyntejä oli merkitty jo yli 300 000. Mennään metsäänkampanja on päättynyt 7.10.2018, joten sen onnistumisesta on jo saatavilla tarkkaa tietoa. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeitä suomalaisille Jokamiehenoikeudet mahdollistavat meillä helpon pääsyn luontoon, metsään ja vesille. Jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuuden harrastaa ja toimia luonnossa monin tavoin vahinkoa ja haittaa aiheuttamatta – maanomistajasta riippumatta. Se on ainutlaatuista ja arvokasta. Jokamiehenoikeudet antavat tasa-arvoisesti kaikille mahdollisuuden liikkua, harrastaa ja virkistäytyä metsissä ja vesialueilla. Marjastus, sienestys, uiminen, soutelu, retkeily, hiihto, pyöräily, luonnon tarkkailu, kävely, telttailun ja vaikkapa lumikenkäily ovat monen suomalaisen vapaa-aikaan liittyviä harrastuksia, jotka jokamiehenoikeus tavalla tai toisella mahdollistaa. Noin puolet kaikista luontokäynneistä perustuu jokamiehenoikeuksien käyttöön. Jokamiehenoikeudet ja niiden mahdollistama ulkoilu ovat arvokkaita suomalaisille: 58 % suomalaisista marjastaa, yli 60 % harrastaa luonnon tarkkailua ja yli 30 % käy eväsretkellä. Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksen mukaan metsä on erittäin tai melko tärkeä 83 %:lle suomalaisista. Unescon listalle pääsyn edellytyksenä on selvittää huolellisesti mm. se, ketkä suojeltavaa perinnettä käyttävät, kenelle se on tärkeä, miten perinne siirtyy sukupolvelta toiselle ja miten se huomioi maanomistajat. Jos jokamiehenoikeuksien mahdollistama suomalainen tapa olla ja liikkua metsässä olisi tunnistettu UNESCOn luettelossa, se varmasti vahvistaisi oikeuksien arvostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yleisesti tunnistettu tosiasia on, että luonnossa liikkuminen lisää ihmisten hyvinvointia. Palaudumme nopeammin stressistä, mielemme virkistyy, syömme terveellisiä marjoja ja sieniä sekä itse pyydystämiämme kaloja, ja sydämen syke ja verenpaine alenevat. Lisäksi yhteisenä kokemuksena luonnossa oleminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja aitoja ihmissuhteita. Enemmän kuin pelkästä jokamiehenoikeudesta, kyse on suomalaisesta ja pohjoismaisesta tavasta olla ja liikkua luonnossa. Siihen kuuluu myös vastuu olla aiheuttamatta haittaa tai häiriötä maanomistajille. Esimerkiksi roskaaminen, tulenteko ja moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajaminen maastossa eivät koskaan kuulu jokamiehenoikeuksiin. Unescon sopimukseen kuuluu aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi. Tätä varten Museovirasto avasi vuonna 2016 Suomen elävän perinnön wiki-luettelon. Erilaiset yhteisöt voivat esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään. Wiki-luettelossa olevia asioita voi hakea seuraavalle tasolle, Suomen kansalliseen elävän perinnön luetteloon. Tälle listalle pääsystä päättää opetusja kulttuuriministeriö. Tällä hetkellä kansallisessa luettelossa on 52 aineettoman perinnön ilmiötä, ja luetteloa täydennetään seuraavan kerran vuonna 2019. Listalta löytyvät myös jokamiehenoikeudet. Mitä jatkossa tapahtuu? UNESCOn luettelossa ei ole vielä yhtään kohdetta Suomesta, vaikka siinä on jo yli 450 arvokkaana pidettyä kohdetta 117 maasta. Opetusja kulttuuriministeriö on päättänyt esittää luetteloon haettavaksi saunomista ja kaustislaista viulunsoittoa. Mennään metsäänkampanjan jälkeen Suomen Latu ja pohjoismaiset ulkoilujärjestöt jatkavat selvitystyötä jokamiehenoikeuksien viemiseksi Unescon listalle. Tässä tarvitaan vielä paljon työtä, selvityksiä, lisätietoa ja kansalaisia osallistavia toimintoja. Aiheen työstäminen Unescon päätöksentekoelimiä varten on aivan alussa. Ylen kampanja on aloitus sille yhteiskunnalliselle, laajalle keskustelulle, jota aihe tarvitsee. Mielestäni Suomen Latu, Suomen ympäristökasvatuksen Seura ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ovat hyvällä asialla esittäessään jokamiehenoikeuksia Unescon luetteloon. On erinomaista, että tärkeästä aiheesta on käynnistetty aktiivinen keskustelu, jota YLEn kampanja on ollut tukemassa. Me käpyläläiset olemme uskoakseni kaikki luontoa ja jokamiehenoikeuksia arvostavia kansalaisia! Tukekaamme siis tätä aloitetta! MARKKU AHO Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Suvi Silén Pikku-Huopalahti, entinen käpyläläinen Talviaika. Juhannukseen päin mennessä on muuten niin pimeää. Saku Määttä , Töölö ja Milena Hollstein , Kumpula Kesäaika. On mukavaa, kun vapaa-ajalla on valoisaa. Enemmistöllä on kuitenkin vapaata iltapäivällä ja illalla. Vaikka oikeastaan sillä ei ole paljon väliä. Kunhan luovutaan kellonaikojen siirtelemisestä. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI
17.10.2018 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 7. päivä. Aineisto toimitukseen 26. lokakuuta mennessä. Huolettomia kilometrejä autollesi TARKASTUSPAKETTI 39 € Tarjous voimassa 31.10.2018 mennessä varattuihin tarkastuksiin. Varaudu talveen! 25:n kohdan www.kmpro.fi Oulunkylän Motorcenter, Kehä I Isonpellontie 7, 00720 Helsinki Varaukset: 020 741 4424 avoinna ma-pe 7.30-17 Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus vain 25 euroa info@eepinen.fi KOSKELAN SAIRAALA-ALUEELLE on kaavailtu lähivuosina tulevan yli kolmekymmentä uutta rakennusta. Niihin muuttaa arvioiden mukaan 3000 uutta asukasta. Ensimmäisten rakennuksien rakentaminen alkanee Koskelantien varteen jo loppuvuodesta. Vesivoimistelu pitää kuntoa yllä Koskelan ja Käpylän alueen lähetystö kävi valtuustoryhmien puheilla Helsingin kaupungin budjettineuvotteluiden alla. Lähetystössä oli mukana Käpylän ja Koskelan alueen eläkeläisja kansalaisjärjestöjen sekä Käpylä-Seuran edustajia. Aiheena oli kasvava toive saada kaupungin budjettiin määrärahat, jotka vauhdittaisivat uuden monipuolisen palvelutalon valmistumista Koskelaan, sairaala-alueen viereen niin sanotulle pesulan tontille, johon sitä on suunniteltu tulevan muistikylän viereen. Helsinki on varakkaampi kuin koskaan aiemmin, joten varallisuudesta se ei ole kiinni. Tarvitaan poliittista tahtoa, totesi Kallio-Vallilan eläkeläisten Koskela-kerhon puheenjohtaja Toivo Koivisto. Muut valtuustoryhmät lupailivat tukeaan, mutta kaksi suurta ryhmää kokoomus ja vihreät, olivat empivällä kannalla. Muut ryhmät vetosivat heihin puheenvuoroissaan, kertoi Koivisto käynnin tuloksista. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vesivoimistelu pitää vanhemman väen kuntoa yllä kiistattomasti. Itselläni on omakohtainen kokemus siitä, että vesivoimistelu auttaa. Olen ollut vetämässä vesijumppaa ja avustanut miestä, joka pyörätuolilla tuotiin paikalle. Jumppatunnin jälkeen mies käveli ilman tukea invakuljetusautoon! Jumpan aikana oli henkilökohtainen avustaja altaassa mukana, kertoi Koivisto. Omin neuvoin kulkevat ja kotioloissa asuvat liikuntakykyiset ikäihmiset tuovat suuria säästöjä kaupungille. Toiveemme on saada vesivoimisteluallas uuteen rakennettavaan palvelutaloon, totesi Koivisto. Allas ylpeyden aihe? Koskelan kirkossa 25.4.2018 Koskela-kerhon ja Käpylä-seuran koolle kutsumassa yleisötilaisuudessa nousi vahvasti esille asukkaiden jo aiemmin esittämä toive vesivoimistelupaikan saamiseksi uuteen taloon. Vesiliikunnalle voitaisiin rakentaa tilat Koskelan monipuolisen palvelutalon rakennuksiin. Eläkeläiset muistelivat, että yli 30 vuotta sitten valmistuneen Kinaporin monipuolisen palvelutalon vesivoimisteluallas oli aikoinaan jopa ylpeyden aihe, kun palvelutaloa esiteltiin kotimaan ja ulkomaan vierailijoille. Toivomus on, että tuleva Koskelan palvelutalo saisi yhtä myönteisen palvelutarjonnan, jota voitaisiin esitellä vielä vuosikymmenet myöhemmin. Helsingin kaupungin liikuntaviraston 1980-luvun lopulla varta vasten vammaisille ja ikäihmisille suunnittelemat Käpylinnan erityisliikuntatilat on päätetty sulkea tämän vuoden lopussa ja siirtää myöhemmin muuhun käyttöön. Vastaavanlaista kunnon ylläpitämiseen tarkoitettua esteetöntä ja rauhallista tilaa ei Helsingissä enää ole, eikä kaupunki valitettavasti ole pystynyt sellaista näille ryhmille tarjoamaan. Koskela-kerhon edustajat esittivät valtuustoryhmille, että kaupungin talousarvioon ja investointiohjelmaan varataan riittävät määrärahat Koskelan monipuolisen palvelutalon suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että uuteen taloon tulevat myös vesiliikuntatilat. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva KIRSTI PALONEN Eläkeläiset valtuustoryhmien puheilla Kaikki ryhmät yksimielisiä vesivoimistelun hyödyistä LÄNSI-KÄPYLÄÄN , radanvarressa sijaitsevaan Louhenpuistoon, rakennetaan tilapäinen päiväkoti remonttia odottavan Käpylinnan väistötiloiksi. Kaksikerroksinen ja 120-paikkainen päiväkotipaviljonki rakennetaan Ilmattarentien ja Vipusentien risteyksen kohdalla olevalle, puistossa sijaitsevalle kentälle. Rakennustyöt alkavat tänä syksynä. Rakentamisen ei odoteta aiheuttavan poikkeusjärjestelyjä muulle liikenteelle. Alueelta tullaan kaatamaan puita sekä päiväkodin pihan rakentamiseksi että huoltotietä varten. Autoille varataan kahdeksan saattopaikkaa katuaukiolta. Tilapäisen päiväkodin on tarkoitus toimia viisi vuotta Louhenpuistossa. Käpylinnan remontin odotetaan valmistuvan 2023, jonka jälkeen paviljonki poistetaan ja alue ennallistetaan. Päiväkoti Käpylinnaan tulee perusparannuksen ja siihen liittyvän laajennuksen myötä noin 70 uutta varhaiskasvatuspaikkaa. Päiväkoti tarjoaa tuolloin 160:lle 1-6-vuotiaalle lapselle. Louhenpuistoon päiväkoti TUUSULANVÄYLÄN muuttaminen kaupunkibulevardiksi Käpylän asemanseudulta Kehä 1:lle on pitkäjänteinen hanke. Alkuvaiheessa luodaan suunnittelua varten linjaukset, millaista kaupunginosaa kaduksi muutettavan väylän varrelle tavoitellaan. Oulunkylän ja Maunulan välille on tulossa uusi kaupunginosa. Suunnitteluperiaatteissa otetaan kantaa muun muassa maankäyttöön ja liikenteeseen. Ne ohjaavat jatkosuunnittelua, kuten kaavarungon valmistelua ja myöhemmin tarkempaa kaavoitusta. Tuusulanväylän bulevardikaupunginosan suunnittelua esiteltiin Tuusulanväylän, Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardien suunnitteluperiaatteiden valmistelu käynnistyi asukastilaisuudella infotila Laiturissa jo marraskuussa 2017. Niistä järjestettiin suunnittelupajoja maaliskuussa 2018. Huhtikuussa johtava arkkitehti Eeva Pirhonen ja liikennesuunnittelija Aleksi Räisänen Helsingin Kaupunkiympäristön toimialalta esittelivät Tuusulanväylän bulevardikaupunginosaksi nimetyn alueen suunnittelun lähtökohtia Maunulan Aluefoorumilla. Läsnäolijoita kiinnosti, miten tuleva rakentaminen vaikuttaa alueen luontoon ja palveluihin sekä lähiympäristön maisemaan. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kesäkuussa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet. Ne on jaettu kolmeen kokonaisuuteen eli yleisiin periaatteisiin sekä liikenteeseen ja maankäyttöön liittyviin. Yleisissä periaatteissa todetaan esimerkiksi: ”Muodostetaan viihtyisä ja vehreä kaupunkibulevardi varaamalla riittävästi tilaa kävelylle, katupuille ja toiminnalle kadunvarsirakennusten kivijalassa”. Vastaavat Tuusulanväylän bulevardikaupunginosan suunnitteluperiaatteet valmistuvat tämän syksyn aikana ja ne menevät kaupunkiympäristölautakunnan päätettäviksi 27.11.2018. Kaavarungon valmistelu käynnistyy ensi vuonna ja asemakaavojen valmistelu alkaa mahdollisesti vuonna 2020. Alueen toteutuksen arvioidaan alkavan noin vuonna 2028. Kaupunkibulevardiaiheesta järjestetään Maunulassa syyskuussa aluefoorumi. Lisätietoa aiheesta, mm. huhtikuun aluefoorumin esitykset, osoitteesta www.maunula.net. Teksti ja Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Aiheesta kirjoitti ensin Maunulan Sanomat / HANNU KURKI Tuusulanväylän kaupunkibulevardin varteen tiivistä asutusta Tuusulanväylän kaupunkibulevardi ulottuu Käpylästä Pakilaan. Kaduksi muutettavan väylän varrelle on tarkoitus rakentaa tiivistä asutusta, jota suunnittelijat nimittävät nyt Tuusulanväylän bulevardikaupunginosaksi. Bulevardille tulee myös raitiotieyhteys. Käpylän aseman kohdalla Tuusulanväylän molemmin puolin on nyt liikerakennuksia. Kallio-Vallilan eläkeläisten Koskelan kerhon lähetystö kävi Helsingin kaupungin valtuustoryhmien puheilla syyskuussa.
4 K äpylä-lehti 17.10.2018 www.avainapteekit.fi R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Huonekaluverhoilut ammattitaidolla Avoinna arkisin 15.30-18 tai sopimuksen mukaan. Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki SANALLA TIE on paljon äännevastineita lähimmissä sukukielissämme. Inkerin tee ja karjalan tie tarkoittavat tietä, karjalan tiehyt pientä tietä, lyydin t’ie kertaa, t’iesuar tienhaaraa, vepsän t’e tietä ja t’esar tienristeyttä, vatjan tee tietä, viron tee tietä ja matkaa, teeline matkamiestä ja kulkijaa. Myös etäisemmässä sukukielessämme syrjäänissä sanalla on vastineensa. Siellä tuj tarkoittaa tietä. Kujat Tietä pienempää reittiä on usein sanottu kujaksi. Sanalla on muutamia äännevastineita lähimmissä sukukielissämme. Inkerin kuja tarkoittaa ulkosuojaa, karjalan kuja ja kujo sekä lyydin ja vepsän kujo kujaa, vatjan kuja katua ja kyläkujaa. Viron murteissa kuja tarkoittaa kyläkujaa ja rakennusten välistä solaa. Jotkut tutkijat arvelevat sanan lainautuneen viroon suomesta. Kaikki nämä sanat lienevät kantaskandinavista alkuperää. Sanan alkeräismuodoksi on rekonstruoitu sana kwiijaa. Nykyruotsin murteissa on sellaisia sanoja kuin kvi, kvia ja kyyo, jotka tarkoittavat karjatarhaa, -aitausta, pientä peltotai niittytilkkua ja aidattua peltotilkkua sekä kviar ja kvaajar, jotka tarkoittavat kahden puolen aidattua kapeaa ajotietä. Munaisnorjan kvid tarkoitti karjatarhaa ja -aitausta, samoin kuin nykynorjan kvi(e). Samasta lähteestä lienevät suomen välityksellä tulleet myös Luulajan lapin katua tarkoittava kådjee, joka tarkoittaa poroaitausta ja aurinkoa tai kuuta ympäröivää kehää sekä katua tarkoittava sana kudje. Norjan murteissa on myös sana guggje, joka tarkoittaa aukkoa ja kulkutietä. Tanhuat Tanhua on alun perin tarkoittanut aidattua kujaa ja karjakujaa. Sanalla on eri merkityksellisiä äännevastineita suomen lähimmissä sukukielissä. Inkerin tanvas, tanhava ja tanava tarkoittavat karjasuojarakennusta, talorakennuksen sitä puolta, jossa ei asuta, navettaja tallisuojien eteiskatosta ja karjasuojaa, karjalan tanhut karjasuojaa ja tanhua, lyydin tahne ja tahnut karjapihaa sekä rakennusten välissä olevaa pihaa ja navettaa, vepsän tannaz karjasuojaa, navettaa ja navetan ja asuinrakennuksen välistä solaa, vatjan tanava katettua karjapihaa, jossa on navetta ja pienkarjan karsinat. Viron tänav tarkoittaa kujaa, raittia ja katua. Nämä kaikki sanat ovat alun perin lainautuneet kantaskandinavisesta kielestä. Sanan alkumuodoksi on palautettu sanat tanXu ja tanXwia. Muinaisnorjassa se oli tá ja tarkoitti kovaksi tallattua paikkaa talon edessä ja aidattua tietä. Nykyruotsissa sana on tå ja tåg ja tarkoittaa kyläkujaa, molemmilta puolilta aidattua tietä, karjakujaa ja aidattua laidunta. Kadut Kaupungeissa olevia teitä sanotaan useimmiten kaduiksi. Sana katu lainautui suomeen ruotsista, jossa se jo hyvin varhain oli muodossa gata. Sanan vanhempia germaanisten kielten muotoja olivat gootinkielen gatwoo, muinaisnorjan gata, kantaskandinavian gate ja saksan Gasse. Sana lainautui myöhemmin suomesta Ruotsin lappiin, jossa gato tarkoittaa katua ja tietä, Luulajan lapissa se on muodossa kaahtoo ja tarkoittaa merkittyä tai jossain määrin raivattua tietä metsässä. Norjanlapissa sana on muodossa gat’tâ ja gaatâ ja tarkoittaa katua ja lienee lainautunut sinne skandinavisista kielistä. Radat ja raiteet Nykyään junat ja raitiovaunut kulkevat rataa ja raidetta pitkin. Jo Mikael Agricola mainitsi sanan rata. Nykyään sana eri murteissa tarkoittaa polkua, latua, reittiä, suuntaa, tolaa ja eri tahoilla myös rautatietä. Lähimmissä sukukielissämme sanalla on muutama äännevastine. Inkerin rata tarkoittaa rataa ja linnunrataa, karjalan rata linnunrataa ja junanrataa, viron rada polkua, uraa ja rataa, liivin rada jälkeä ja juovaa, liinded radaa linnunrataa. Sana on germaanista lainaa. Nykyruotsin murteissa trad tarkoittaa jalan, kulkuneuvon tai muun sellaisen jättämää jälkeä maassa tai lumessa sekä tietä Nykynorjan murteissa se tarkoittaa aidattua maapalaa. Kantaskandinavian trade ja myöhäisyläsaksan trata tarkoittivat karjan polkua, poljettua tietä ja laidunta. Vuonna 1880 Elias Lönnrot mainitsee sanan raide ja kertoo sen tarkoittavan pyörän tai reen jalaksen jälkeä. Sana tulee germaanisista kielistä. Kantaskandinavian verbi riidan tarkoitti ratsastamista. Nykyruotsissa sana on rida. SEPPO SEPPÄLÄ Etymologia Tiet ja kujat Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt (norm. 17,85) K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki • (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 TARJOUKSET VOIMASSA 31.10. ASTI Devisol 20 mikrog 200 tabl D-vitamiini maistuu raikkaalta sitrukselta ja on helppo niellä. Posivil Fluzink 40 imeskelytablettia Imeskelytabletit auttavat flunssan ensioireisiin ja lieventävät oireita sekä lyhentävät oireiden kestoa. Makuina anis ja veriappelsiini. Käpylän apteekista 15 20 (norm. 14,85) 10 80 (norm. 12,75) 10 90 Multivita magnesiumsitraatti 90 tabl Sisältää hyvin imeytyvää magnesiumsitraattia. Magnesium edistää hermoston ja lihasten normaalia toimintaa. Mies, jolle annettiin avaimet ja koodit KARI KORTELAISTA ei uskoisi 70-vuotiaaksi. Näin pyöreitä vuosia hän kuitenkin täyttää tämän lehden ilmestymispäivän aikaan. Tai tarkemmin sanoen syntymäpäivä oli jo 10.10. eli Aleksis Kiven päivänä, mutta tämän jutun ilmestyessä hän on ”merkkipäivänä matkoilla”. Niinpä tämän lehden jakaa joku toinen. Kari kohottaa silloin shampanjalasia Pariisissa. Ranskan pääkaupunki on hänelle ennestään tuttu lukuisilta aiemmilta matkoilta. Tykkään Pariisista. Siellä on vielä charmia jäljellä. Lontoon olen kokenut tylsäksi, hän sanoo. Jaan mainoksia vielä 10 vuotta! Edellisessä Käpylä-lehdessä kirjoitin jakeluongelmista ja suljetuista ovista ja avaimettomista jakajista. Siihen kirjoitukseen Kari tarttui. Hän soitti ja sanoi: Mulla minullapa on avaimet joka taloon! Siitä piti lähteä ottamaan selvää. Kari asuu Untamontien varrella Olympiakylässä. Samalle alueelle hän jakaa mainospostia kahdesti viikossa. On jakanut jo pari vuotta. Siinä työssä yhdistyvät monet hyödyt ja ilot. Se on parasta hyötyliikuntaa. Portaiden nousuhan on nyt oikein muotia ja minä saan siitä jopa palkkaa, hän nauraa. Liikunnan ohella hän vaihtaa aina muutaman sanan tapaamiensa ihmisten kanssa. Tapaan koko ajan uusia ja vanhoja ihmisiä, tutustun, ja onpa minulle tarjottu kuumia, vastaleivottuja korvapuustejakin kiitokseksi Käpylä-lehden kantamisesta kotiovelle. Kari kertoo, että Käpylä-lehti on niin odotettu ja toivottu, että monet poistavat mainoskiellonkin postiluukustaan siksi päiväksi, jolloin lehti ilmestyy ja on jaossa! Mainosniput tuodaan Karille kahdesti viikossa, tiistaija perjantai-iltana. Hän lajittelee ne ja jakaa keskiviikkona ja lauantaina. Lauantaisin ei ole paljon muuta jaettavaa kuin Helsingin Uutiset, Biltema ja Ikean katalogi, silloin harvoin, kun ne ilmestyvät, Kari selvittää. Keskiviikkoisin jaettavaa on kunnon nippu. Lauantaijakelun pienuus johtunee siitä, että sen ilmoitettiin loppuvan. Mutta siitä tuli sen verran valituksia, että jakeluyhtiö päätti kuitenkin pitää sen vielä toistaiseksi. Kari teki 35 vuoden työuransa Postin palveluksessa. Sieltä hän jäi eläkkeelle, joten palkan vuoksi hänen ei tarvitse mainoksia jakaa. Hän kuitenkin pitää siitä työstä ja saahan siitä vähän lisätienestiä. Tärkeintä on kuitenkin kuntoilu ja sosiaalinen puoli, hän sanoo. Olen luvannut Helsingin Jakelu-Experteille, että jaan vielä kymmenen vuotta! Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, miten elämä menee. Aina voi tapahtua mitä tahansa. Mutta jos olen näin hyvässä kunnossa kuin nyt, niin mikä ettei. Luottomies Kari on asunut Käpylässä jo 13 vuotta ja viihtyy hyvin. Minut tunnetaan myös Olympiakylän Huollossa ja siellä tiedetään, että minuun voi luottaa. Niinpä olen saanut avaimet ja koodit niihin taloihin, joihin jaan mainospostia. Jakopiirini asukkaat saavat siis Käpylälehden jatkossakin postiluukkuunsa, vaikka ovet ovatkin lukossa. Luottamiseen liittyy myös Kari suurin huoli. Pyörävarkaudet ovat lisääntyneet ihan hirveästi. Jopa lukituista pyörävarastoista niitä viedään keskellä päivää. Olenkin luvannut pitää silmäni auki ja seurata ympäristöä jakelureittini varrella vähän silläkin silmällä, että millaista väkeä on liikkeellä. Jos huomaan jotain epämääräistä, ilmoitan siitä joko Olympiakylän Huollolle tai tarvittaessa poliisille. Käpylä-lehti onnittelee Kari Kortelaista 70-vuotispäivän johdosta 10.10.2018. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Kari Kortelainen lupaa jakaa Olympiakylään mainoksia vielä kymmenen vuotta! Se on hyvää hyötyliikuntaa ja pitää mielen ja olemuksen vetreänä. Hän on saavuttanut taloyhtiöiden ja asukkaiden luottamuksen ja saanut avaimet ja koodit jakopiirinsa lukittuihin oviin.
5 K äpylä-Lehti 17.10.2018 Svenska hörnan KAN INTE LÅTA bli att ännu en gång skriva om stadens hyreshöjningar för Kottby, Gumtäktoch Majstadsbor. Det har varit djupt nedslående hur dessa höjningar framskrider oberoende av våra protester. Det som är kanske mest sorgligt är hur utomstående förhåller sig. De anser att höjningen är helt rättvis, eftersom vi har ju inte betalat egentligen någon hyra alls eller bara därför att området är ju så fint att det är bara rätt att man måste betala ordentligt för att kunna bo här. Det som de inte tänker på, är att de flesta har faktiskt redan betalat för marken i tron att stadens hyreskontrakt är jämförbart med ägande i fråga om skydd för oväntade höjningar eller uppsägningar. Nu blir det nya kontraktet, som vi tvingas att skriva under, ännu sämre än det nuvarande. T.ex. rätten att få ersättning för huset om man inte godkänner kontraktet blir avsevärt mindre. Och hyresgästen får ansvara för allt vad som händer på tomten. T.ex den stora stormen som gick över vårt område och fällde träd, skulle ha varit en katastrof till den som inte hade försäkring. Staden kom inte emot på något sätt. Det som också har varit otroligt är med hur lätta och oärliga argument man har använt. Vi har fått läsa att hyrorna har varit mycket låga, även under fastighetsskatten utan någon som helst konkretisering. Vad är den nuvarande hyresnivån i verkligheten? Hur varierar den? Vi vet inte. Ingen vet heller vad den blivande allmänna hyresnivån kommer att vara jämfört med den tidigare. Men någonting berättar det att staden räknar med att få en enorm extra inkomst med hjälp av hyreshöjningar. Så stor att den inte har råd till att låta bli att höja hyrorna eftersom den skulle förlora så mycket inkomster. Även om den samtidigt har råd att sänka skatteöret. Vad kan man nu göra? Så många av oss som möjligt borde väcka åtal mot staden för kontraktbrott och oskälig hyreshöjning, Och de som har inga banklån borde helt enkelt vägra att skriva under det nya kontraktet och se vad som händer. Det är inte alls omöjligt att staden inte lyckas med att vräka dem från deras hem. En amerikansk sociolog beskrev människornas situation inför ett hot eller en kris så att de har tre möjligheter: revoltera, anpassa sig eller försvinna. Vi har nu försökt att revoltera, utan framgång. Nu gäller det att antingen anpassa sig eller sälja och lämna området. Jag är rädd att det sista alternativet gäller för de flesta av oss. Och vi kommer att ersättas av rikare människor som har råd att betala den höga hyran. Och hålla husen i skick. För många av oss blir det omöjligt. Med dessa dystra ord hälsar jag alla svenskspråkiga Kottbybor en trevlig sista höst av skäliga hyror på vårt område! JP ROOS Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi • www.kapygrilli.fi K äpy grilli Avoinna: ark. 10-02, pe ja la 10-03 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 • TI JAMIT •PE LIVEMUSAA • LA KARAOKE Tarkista ohjelma netistä Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Kondiittoriltamme meillä valmistettuja tuoreita herkkuja myös tilauksesta Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.fi Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Perjantaisin ja lauantaisin livemusaa klo 22-03 Tarkista ohjelmat WWW.CACTUS.FI MÄKELÄNKATU 94 KÄPYLÄ SAI uuden kahvilan ja viinihuoneen heinäkuussa, kun Johanna Sauramäki avasi Pohjolanaukiolla Saurahuoneen. Pienehkö kahvila on varsinainen runsauden sarvi ja sisältää yhtä paljon toimintoja kuin aiemmin tilassa olleessa antiikkiliikkeessä oli huonekaluja. Moni asiakkaistamme on kommentoinut sisustusta, Johanna nauraa. En ollut edes käynyt tässä tilassa silloin, kun antiikkiliike oli tässä. En tiennyt, millaisia tavaroita oli esillä. Sattumalta kuitenkin olen päätynyt samantapaisiin huonekaluihin. Mutta mikään esineistämme ei ole sieltä peräisin. Keräsin sisustuksen käpyläläisiltä, netistä ja kirpputoreilta. Onkin ollut tosi hauskaa kattaa pöytä sen entisille omistajille, hän kertoo. Ohjelmapalvelu, muusikkovälitys, manageri, catering, kahvilayrittäjä Syntyperäinen kalliolainen, nykyinen käpyläläinen uusi koti on vastapäisessä, uudessa postin talossa Johanna Sauramäki on varsinainen kulttuurivaikuttaja ja aktivisti monella saralla. Olen aina tehnyt paljon ja monenlaista. Haaveilin aina, että tälle kaikelle olisi koti, jokin paikka, johon voisin koota monenlaiset toimeni. Nyt sellainen on. Tämä kahvila on nyt pääasia. Sen sisällä teemme monenlaista muuta. Johanna perusti kulttuurialan yrityksen viitisen vuotta sitten. Se välittää muusikkoja eri tilaisuuksiin pienille ja suurille yrityksille, ja miksei yksityisillekin erilaisiin tilaisuuksiin. Hän edustaa pariakymmentä musiikin ammattilaista, joista monet ovat tunnetumpia ulkomailla kuin kotimaassa. Edustan monia indietai etnomusiikin esittäjiä, hän sanoo. Musiikin kulutusta olisi enemmän kuin mitä tarjotaan. Minua harmittaa, että festivaalitkin ovat menneet samaan kuin radiot, että tarjotaan vain sitä yhtä ja samaa. Missioni onkin antaa mahdollisuuksia erilaisille kyvyille, nostaa esiin taitavia mutta katveessa olevia artisteja. Saurahuoneen kahvila-viinibaari avattiin Pohjolanaukiolla Johanna laulaa itse Philomelakuorossa. Moni muistaa sen Suomen paras kuoro -kilpailusta televisiossa 2009. Myös monet soittimet ovat Johannalle tuttuja. Biisejäkin hän tekee itse. Sukupolvet yhteen Toinen missioni on saattaa eri sukupolvet yhteen. Nythän meillä on se tilanne, että nuorimmat ja vanhimmat ovat hoidossa, ja vain ruuhkaikäiset toimivat. Yksi ihana syy tarjota kohtaamispaikka täällä kahvilassa, on juuri toiveeni nähdä kokonaiset perheet vauvasta vaariin yhdessä. Nykyisin ei alkoholi enää ole rajoittava tekijä. Se ei enää määrittele illanvieton tapaa tai juhlia, eikä erota lapsia ja aikuisia eri paikkoihin, Johanna iloitsee. Kahvilassa on tarjolla luomuviinejä pieniltä tiloilta. Sokeillekin on oma viini etiketissä on tuoteselostus pistekirjoituksella. On jopa Stadin Panimon tekemää Saura-olutta.. Tarjolla on myös lounaskeitto ja aamupuuro, jotka on tehty alusta alkaen itse tuoreista raaka-aineista. Myös kakut ovat jo saavuttaneet suuren suosion. Varsinkin eräs vahan norjalaisen reseptin mukaan alkuvehnästä tehty. Emme ole vegaanikahvila, mutta meiltä saa myös gluteiinitonta ja vegaanituotteita, Johanna lupaa ja muistuttaa viikonlopun ”Hyvän mielen saareke” -brunssista ja after work -pikkusuolaisista ”fintsoksista”. Kahvila on koiraystävällinen. Saurahuone työllistää nyt yhdeksän henkilöä eri toiminta-aloillaan. Kahvilaan on jo palkattu kaksi käpyläläistä Johannan lisäksi. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Johanna Sauramäki avasi KahvilaViinibaari Saurahuoneen Pohjolanaukiolle heinäkuussa. Paikasta on tarkoitus muodostua käpyläläisten olohuone ja kohtaamispaikka hyvän kahvin ja luomuviinien ystäville. TVJA KODINKONEHUOLTO EDICRON OY Koskelantie 46, Käpylä, Hki • Puh. 09-790676 HUOLLOT JA KORJAUKSET LÄHES KAIKKEEN KODIN ELEKTRONIIKKAAN MYÖS ANTENNIASENNUKSET SEKÄ KORJAUKSET Jo 30 vuotta paikallisten palveluksessa! TULIN TÄSSÄ AJATELLEEKSI , että eipä ole pöllömpää asua Käpylässä, vaikka en ole sitä kyllä epäillytkään. Lentokentältä vie tätä kautta tie Helsingin keskustaan; kesäja talvimökkini sijaitsee korttelin päässä väylästä, Mäkelänkadusta. Suomeen pääsee maailman metropoleista lentäen ja loppumatkan autokyydillä pääkaupungin sydämeen asti. Oikeastaan Suomen sijainti on eristynyt kuin saaren konsanaan, sillä niin etelässä kuin lännessä velloo meri ja pitkä itäraja aukeaa vain parista kohtaa, kunnes lentoliikenne muutti tyystin saarielämämme. Viime heinäkuussa Suomeen saapui, tietenkin lentäen, presidentti Trump (trump card tarkoittaa valttikorttia) ja presidentti Putin seuraavana päivänä isännöityään ensin jalkapallon MM-kisoja Moskovassa. Mitäpä presidenteistä? Sitä että seurueet ajoivat 50 metrin päästä ohi ja hetkisen tuntui, että Käpylä oli maailmanpolitiikan ytimessä. No, politiikkaan en juuri osallistu, mutta kirjasin kalenteriin, että 15. heinäkuuta oli kesän kuumin, yli 30 astetta. Ei arvattu, että vielä helteisempää riitti elokuulle asti, jopa niin että vanha omenapuuni nuutui uhkaavasti. Itse en nahistunut, sillä ryhdyin järjestämään arkistojani ja vein papereita kellariin, hanke kesti toista kuukautta. Kellarissa oli jopa viileää, mutta niin kosteaa, että piti hankkia ilmankuivattaja, kunhan ensin kuulin että sellainen oli olemassa. Vekotin imi ilmasta viidessä tunnissa 1,5 litraa vettä, siis kahdeksatta seitsemän litraa vuorokaudessa. Helle tuotti kosteutta niin, että Tiibet-suolasta tehty lamppu alkoi sulaa kellarissa ja tajusin paperien kärsivän, jos en ryhtyisi pelastustoimiin. Tuttu ammattimies sanoi, että hänelläkin tulostaja jumittui paperien kostuessa ja kertoi onneksi ilmankuivaajasta. Elokuun lopussa tuli kuluneeksi 40 vuotta muutostani Käpylään. Vaikea kuvitella, että muuttaisin täältä vapaaehtoisesti, oli remontteja tai ei. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Ei pöllömpää Emme ole vegaanikahvila, mutta meiltä saa myös gluteiinitonta ja vegaanituotteita, Johanna sanoo.
6 K äpylä-lehti 17.10.2018 Käpylän kirjasto Kirjailijavieraita Käpylän kirjastossa: 23.10. Sirpa Kähkönen ja Jelena Tshizhova, Naisten aika, suom. Kirsi Era ja Natalia Baschmakoff. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa 30.10. Lamppu Laamanen: Roudarit – vastuun ja kamojen kantoa jo vuodesta 1965. Vieraina roudari Puosu, haastattelija Harri Saksala 2.11. Perjantai! Kauhea kekri! Kirjajuhlat lapsille . Kaisa Happonen ja Anna Vasko: Mur, eli Karhu Naamiaiset! Omat puvut ja surkeita lainarättejäkin tarjolla. Tarjolla yököttävää juomaa ja pikkupurtavaa. Ovet avataan kello 17.30. 6.11. Johanna Holmström: Sielujen saari / Själarnas ö. Kirjailija ja teoksen suomentanut, Mikael Agricolapalkinnon 2018 saanut Jaana Nikula keskustelevat. Haastattelija Riitta Vaismaa Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs To 18.10. klo 10-12 SIlmälasitukku vierailee palvelukeskuksen edustalla.Ilmainen näöntarkastus. Ma 22.10. klo 10-13 Tule ja testaa itsesi! mm. lihavoima, muisti, verenpainemittausta ym. Ti 23.10. klo 14.00 Syyskonsertti Koskelan kirkossa Ke 24.10. klo 15-16 Bingo To 25.10. klo 13-14.30 Digioppiluento. Fiksari-nimisen yrityksen pitämä ilmainen luento aiheella ”liiku digillä helpommin”. Ke 31.10. klo 13.30-15.30 Syyssiivouskirppis. Tule myymään tavaroitasi. Ei pöytävarauksia, aikaisintaan saa tulla laittamaan tavaroitaan klo 13.00.Pöytiä rajallinen määrä. To 1.11. klo 13-14 Tietoisku virtsankarkailusta ja lantionpohjalihasten harjoittelusta. Ke 7.11. klo 13.00 Tule tutustumaan palvelukeskuksen toimintaan! Ke 7.11. klo 13.30 Kulttuuriluento: aiheena Finlandiavoittaja Juha Hurme. To 8.11. klo 8.11 klo 13.30-14.30 Arki eläkkeellä-talousluento. Luennoitsijana Kuluttajaekonomi Paula Pessi kuluttajaliitosta. Kumpulan kamarikonsertti 4.11 ja 16.12. klo 14-16 Kylätilassa. Vapaa pääsy. Käpylän seniorit ry Karjalatalolla klo 13. Ohjelma nettisivulta (www.senioriliitto.fi) sekä facebookista. Osallistuva budjetointi Helsingissä aletaan toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen on varattu noin 4,4 milj. euroa, josta noin 3,5 milj. euroa alueellisiin kohteisiin. Osallistuvan budjetoinnin rahat jaetaan alueille suhteessa väestömäärään eli noin 5,5 euroa asukasta kohden. Maunula-talolla pidetään osallistuvan budjetoinnin yhteinen ideointitilaisuus ja Maunula-talon avoin foorumi la 27.10. klo 13-16. Menot Oulunkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 13–16. Puh. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 (ei toimintaa remontin vuoksi) helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Minkälainen on sinun kirkkosi? Seurakuntavaalit tulevat! Vaalien ennakkoäänestys järjestetään 6.–10.11. Vaalipäivä on sunnuntaina 18.11. klo 11–20. Tutustu oman seurakuntasi ehdokkaisiin ja vaalikoneeseen www.seurakuntavaalit.fi helsinginseurakunnat.fi/oulunkylä Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10 Käpylän kirkossa klo 18 Käpylän kansanmessu 21.10. klo 18 Hyvät ja huonot uutiset maailmalla. Onko kirkko hiljaa? Seurakuntalaisten työryhmä toteuttaa messun. Itse tehty ehtoollisleipä. Messun jälkeen keittoa tarjolla. Ehtoollisen toimittaa Karin Airaksinen Saarna: Kari Latvus Isänpäivän Messu Oulunkylän kirkossa 11.11. klo 10. Johanna Elo, Kukka Handolin, Maija Pesonen-Kareinen sekä Käpylän kirkkokuoro. Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa. Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä tarjolla myös ehtoollinen. Perheiden tanssituokiot jatkuvat Käpylän kirkolla 30.11. saakka perjantaisin (Ei syyslomalla 19.10) Ikäryhmittäin: 3-5-v klo 9.30-10, 1-2-v klo 10-10.30, 0-1-v klo 10.30-11 Tanssituokioissa lapsi tulee näkyväksi omana itsenään ja lapsen oma luovuus saa tukea ja tilaa. Rytmi ja leikki luovat yhteyttä muihin. Tanssi on reitti kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia ja pyhää. Tanssituokiot ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Perhekahvio. Ohjaajina: perhetyöntekijä, tanssinopettaja Mirva Keski-Vähälä ja lastenohjaaja Linnea Korhola. Lisätiedot: mirva.keski-vahala@evl.fi tai 046 9211 235 Vielä ehdit Pop-up-laulukurssille kaikille laulamisesta ja omasta äänestä kiinnostuneille. Helppoja ja hauskoja ääniharjoituksia ja lauluja isossa ryhmässä. Käpylän kirkolla 28.10 ja 11. 11. klo 17-17.45. Ohjaajina laulupedagogi Päivi Bonde-Jensen ja kanttori Maija PesonenKareinen. Vapaa pääsy. Lisätiedot: maija.pesonenkareinen@evl.fi tai 050-3804109 Yhteisöravintola Salaamin aukioloajat muuttuvat 18.10 alkaen Salaam on auki torstaisin klo 12.00-15.00. Lounaan valmistavat turvapaikanhakijat yhdessä suomalaisten vapaaehtoisten kanssa. Tervetuloa Oulunkylän kirkolle maistelemaan herkullisia etnisiä makuja! Olemme avoinna myös syyslomaviikolla. Itsenäisyyspäivänä ravintola on suljettu. Viimeinen lounas ennen joulua on 13.12.2018. PUPUN PALSTAA Käpylä-lehteen piirtävä taiteilija Anna Korhonen pitää yhdessä sisarensa, taiteilija Eeva Korhosen kanssa taidenäyttelyn loka-marraskuussa Punavuoressa sijaitsevassa Makkaragalleriassa. Näyttely Samaa Verta on siskosten Eeva Korhosen (s.1986) ja Anna Korhosen (s.1978) yhteisnäyttely. Esillä on värikkäitä ihmisaiheisia maalauksia akryylija sekatekniikalla. Molemmat käsittelevät töissään ihmishahmojen kautta tunteita yksinäisyydestä ja sydänsuruista yhteyteen ja rakkauteen. Maalaukset kertovat ihmisen sisäisistä mielenliikkeistä, unelmista ja kaipuusta. Sisarukset haluavat töillään antaa nimen ja kuvan ihmisenä olemiselle. Maalauksissa divaanilla istuvat valtiatarnaiset pyrkivät elämään oman elämänsä unelmaa ja hallitsemaan hallitsematonta. Ruusuillatanssijan elämä on useimmiten piikkilankaa. Seireeni on palannut öisiltä retkiltään, ja tatuoitu merenneito ikävöi takaisin kotiin. Rakkaus palaa hiljaisella tulella. Taiteilijaperhe Eeva ja Anna Korhonen ovat syntyneet Pyhäjärvellä, ja taiteen tekeminen on heille tuttua jo lapsuudesta. Taiteilija-isä Matti Korhosen (1944-2008) jalanjälkiä ovat seuranneet kaikki neljä sisarusta, myös kuvataiteilija Paula Korhonen sekä Kanadassa asuva Leena Korhonen, jolta on ilmestynyt satukirja. Eevan ja Annan töitä yhdistää tarinallisuus, ihmisaiheet ja vahva värimaailma. Eeva Korhonen on valmistunut 2012 vestonomiksi Jyväskylän AMK:sta, ja toiminut sekatyöläisenä muodin ja taiteen areenalla mm. suunnittelijana, visualistina ja kuvataiteilijana. Eevan kotisivut: www.facebook.com/Taiteilija-Eeva-Korhonen-1670473416531456/ Anna Korhonen on valmistunut 2003 medianomiksi Turun Taideakatemiasta, ja työskentelee kuvataiteilijana, sarjakuvapiirtäjänä ja animaattorina. Yksityisja yhteisnäyttelyjä hänellä on ollut vuodesta 1997. Hänen piirtämänsä Pupun palsta ilmestyy Käpylä-lehdessä. Annan kotisivut: www.annakorhonen.fi Anna toivottaa Pupun ystävät lämpimästi tervetulleiksi näyttelyn avajaisiin maanantaina 22.10.2018 klo 18 20! Sisarukset samaa verta HELSINGIN SEUDUN opiskelijaasuntosäätiö Hoas on rakennuttanut Helsingin kaikkien aikojen suurimman opiskelijatalon Pietari Kalmin kadulle Kumpulaan. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa tänään perjantaina. Seuraavan kolmen vuoden aikana Hoas rakentaa yli 3 000 uutta asuntoa, mikä auttaa hillitsemään opiskelijoiden asuntopulaa. Kumpulassa on tänään käynnissä todellinen muuttohulina, kun Helsingin suurimman opiskelija-asuntokohteen asukkaat saavat avaimet uusiin koteihinsa. Torstaina 27.9. valmistuneessa kohteessa on yhteensä 243 asuntoa, ja se on pinta-alaltaan Hoasin kaikkien aikojen suurin. Uusi kohde vastaa yksiöasumisen kasvavaan suosioon. Pääkaupunkiseudulla on huutava pula edullisista asunnoista, ja erityisesti yksiöistä. Yli 60 prosenttia Hoasille saapuvista asuntohakemuksista koskee yhdelle hengelle tarkoitettuja asuntoja. ”Haluamme rakentaa opiskelijoiden toiveiden mukaista asumista, ja yksiöasuminen on tällä hetkellä kaikkein selkein asumistrendi nuorten keskuudessa. Tästä syystä myös valtaosa Pietari Kalmin kadun asunnoista, yhteensä 171, on yksiöitä”, sanoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Opiskelijoille halutaan tarjota enemmän asuntoja kampusalueiden ja palveluiden läheltä. Paitsi yksiössä, opiskelijat haluavat asua myös mahdollisimman lähellä kampusaluetta ja toisaalta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Arabian ja Kumpulan kampuksella on yhteensä yli 10 000 opiskelijaa. ”Nyt voimme tarjota yhä useammalle mahdollisuuden asua lähellä kampusta. Pietari Kalmin kadulta on lyhyt matka Pasilaan ja kauppakeskus Arabiaan. Keskustaan pääsee nopeasti bussilla tai raitiovaunulla. Alueella on hyvät ulkoilumaastot, ja opiskelijoiden harrastusmahdollisuudet ovat todella hyvät”, Tarhio sanoo. Uusi kohde on vasta alkusoittoa: seuraavan kolmen vuoden aikana Hoas rakentaa yli 3 000 uutta kotia opiskelijoille. Vuosittain säätiö käynnistää noin 500–600 uuden asunnon rakentamisen. Nyt valmistuneen kohteen asunnoista suurin osa, 95 prosenttia, on jo vuokrattu opiskelijoille. ”Uudisrakentamisen lisäksi aloitamme vuosittain noin 500 asunnon perusparannuksen. Laatu on asiakkailtamme tulevan palautteen perusteella entistä tärkeämpää myös opiskelija-asumisessa. Siksi toteutamme kohteissamme myös kevyitä viihtyvyyskorjauksia, joiden avulla kiinteistöjen asumismukavuutta voidaan lisätä silloin, kun kohde ei vielä vaadi suurempaa kunnostusta”, Tarhio kertoo. Kumpulaan avautui Helsingin suurin opiskelijatalo – lähivuosina rakennetaan yli 3 000 asuntoa lisää
7 K äpylä-Lehti 17.10.2018 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Jauri Varvikko, Eepinen Oy jauri.varvikko@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Painosmäärä: 17 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2018 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 67 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Takaikkuna PRESIDENTTI Sauli Niinistö sanoi elokuussa suurlähettiläskokouksessa, että Afrikan painoarvo kasvaa jatkuvasti. Huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti naisten ja tyttöjen asemaan. Muutaman päivän kuluttua pääministeri Juha Sipilä säesti ulkopolitiikan johtajaa kehottamalla kiinnittämään suurempaa huomiota Afrikkaan. Vierailuja tehdään sinne liian harvoin, hän arveli. Äskettäin julkistettiin myös Maailmanpankin kaavio maailman köyhyyden vähenemisestä. Kaikkialla muualla se onkin määrällisesti vähentynyt ja Aasiassa romahtanut mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys on lisääntynyt ja sen ennustetaan edelleen kasvavan. Afrikan painoarvo ei sen perusteella näytä ainakaan lisääntyvän. Kaikkialla tuotanto perustuu raaka-aineiden hyväksikäyttöön, mutta kaivostoiminta on paitsi pääomavaltaista myös suhteellisen vähän työllistävää. Maatalous työllistäisi, mutta perinteisillä tuotantomenetelmillä (akka ja kuokka) tuottavuus on heikko. Paikoitellen kasveja tuotetaan teollisessa mitassa kymmenien ja satojen tuhansien hehtaarien maatiloilla. Ne ovat järjestään ulkomailta rahoitettuja ja johdettuja. Tuotanto menee omistajien käyttöön Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Eurooppaan. Voittojen tai palkkojen jäämisestä Afrikan maihin on vaikea saada tietoja. Kiinaa ja muitakaan investoijia se ei kiinnosta. Itsenäistyneisiin Afrikan maihin on käytetty puoli vuosisataa valtava määrä kehitysapuvaroja. Niillä on ollut silmin nähtävää vaikutusta monissa kylissä ja maakunnissa. Lapset menevät kouluihin aamulla. Mutta koulujen opetuksen taso on keskimäärin hyvin heikko ja liian usein alaarvoista. Kaupunkeihin on syntynyt laaja vauras yläluokka, jonka käyttämät palvelut ja ostovoima elättävät melkoista joukkoa muita kaupunkilaisia. Kalliit yksityiskoulut palvelevat yläluokkaa. Terveydenhoitoa on saatavilla, jos on varaa maksaa. Maaseudulta väki pakkautuu kaupunkeihin, sillä muualla ansiomahdollisuudet ovat vähäiset. Tavanomaisetkin kuivuusjaksot tai tulvat romahduttavat maaseudulla toimeentulon nälkärajan alle. Suurlähettiläs Matti Kääriäinen on kirjoituksissaan painottanut sitä tosiasiaa, että pääomien laiton maastavienti on Afrikassa paljon suurempaa kuin vastaanotettu kehitysapu. Myös teollisuusmaihin töihin päässeiden suvuilleen lähettämät rahat ovat enemmän kuin koko kehitysapu. Paljon kehitysapua saaneet maat kolmannessa maailmassa ovat köyhempiä kuin maat, jotka eivät sitä ole saaneet. Afrikkaa voivat viedä eteenpäin vain afrikkalaiset itse. Ulkopuolelta voidaan toki tukea. Jokainen tuen varassa pystyssä pidetty kyläkoulu, klinikka tai aurinkopaneeli lisää paikallista hyvinvointia. Mutta edistystä ei tapahdu pitkään aikaan, jos laajempien tukihankkeiden hyöty valuu korruption kautta ulkomaille tai varastetaan hallitsemattomiin eivätkä johtajat kykene tai halua tähän puuttua. Valtiovierailut Suomesta Afrikkaan on ilman muuta toivottavia. Naiset ja tytöt siellä tarvitsevat tukea. Maailman parhaan peruskoulun luoneet opettajamme voivat viedä tietoa ja sen hankkimisen menetelmiä aivan perustasollekin. Olisiko myös aika vahvistaa yhteyttä Afrikan Unionin päämajaan Addis Abebaan? Bisnesväen kyvystä parantaa Afrikan painoarvoa en ole aivan vakuuttunut. PEKKA PELTOLA Afrikan painoarvo Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 12, Helsinki | puh. 044 977 7688 Ma-Pe 10.00-17.00 www.byrkland.fi Eläkeläiset ja opiskelijat 5% SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU OLEMME MUUTTANEET: Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590 HELSINGIN SEUDUN Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry järjesti 13.10.2018 Tieteiden talolla suojeluseminaarin ”Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi?”, jossa paneuduttiin arvokkaiden kosteikkojen suojeluun ja lajien elinympäristöjen hoitoon Helsingin Vanhankaupunginlahteen liittyvien kysymysten kautta. Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen tunnetuimmista ja parhaista lintualueista, joka houkuttelee kävijöitä sekä läheltä että kaukaa monipuolisen lintulajistonsa ansiosta. Alueen linnustoarvot ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten aluetta hoidetaan ja käytetään. Myös asuntorakentaminen ja muu tiivistyvä maankäyttö Vanhankaupunginlahden ympäristössä tuovat uusia haasteita. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä alueen nykytilasta sekä keinoista luontoarvojen parantamiseksi. Helsingin kaupungilta Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa muun muassa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi? AVATTU ! Urheiluhieronnan ammattilainen palvelee nyt Karjalatalolla ! Edulliset tutustumistarjoukset! Katso lisää ja varaa www.hf-klinikka.fi 040-5842051
8 K äpylä-lehti 17.10.2018 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Palvelemme ma pe 10-18, la 9-14 • Puh.(09) 875 1868 Tiesitkö, että Ogelin ostarilla on yksityinen suomalainen, oikea hyvän palvelun optikkoliike. LAATUTUOTTEET, YKSILÖLLINEN VALIKOIMA JA PALVELU PELAA..! • Varilux-laatulinssit • Optikot ja silmälääkärit • Yksilöllinen valikoima ja -palvelu • Silmälasien huollot ja -korjaukset • Nopeat toimitukset • Piilolasit heti mukaan Tervetuloa! Meiltä UUTTA! Kätevät silmälasit magneettiaurinkolaseilla NYT MEILLÄ Kotien Puolesta OHJELMASSA MM. Hanna-Liisa (Assi) Liikanen: Taiteen voima! Miten taide ja kulttuuri edistävät ja ylläpitävät hyvinvointia? Kehollista kohtaamista, matkoja muistoihin ja siemeniä hyvinvointiin. Paikalla Tanssiteatteri Raatikko, Lions Club Helsinki-Töölö sekä Automiehet ja OPpankkiauto. Juontajana Pirkko Lahti TOIMINNALLISET PISTEET: LÖYDÄ MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ JA TUKEA ARKEESI Tapahtuman järjestää Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkkitoiminta yhteistyössä WE POP UP -osallisuutta kulttuurija luontotapahtumista kaikille, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry Lisätietoja: Käpyrinne ry Mervi Leivo, mervi.leivo@kapyrinne.fi, 040 12 999 53 www.kapyrinne.fi Iloa Arkeen -tapahtuma Helsingissä 30.10.2018 klo 11:00–14:00 Lapinlahden Lähde Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ YKSINÄISYYTTÄ VASTAAN Iloa Arkeen -pysäkit ovat avoimia kohtaamispaikkoja ikäihmisille. Meiltä löydät tekemistä, juttuseuraa, ryhmiä, retkiä ja neuvoja arkeen. 18.10. Oulu 23.10. Vantaa 25.10. Tampere 30.10. Helsinki 5.9. Lahti 5.9. Salo 6.9. Hamina 16.10. Turku TULE, TUTUSTU TOIMINTAAN JA LÖYDÄ ILOA ARKEEN! • Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry/ Itua elämään-hanke • Töölön seurakunta/ryhmätoiminta • Foibekartano • Kulttuurikaverit/ Helsingin kaupunki • Siskot ja Simot ry LISÄKSI klo 14–16 Lasipalatsi -Laituri-tila, Narinkka 2, mukana myös Stadin seniori-info. klo 15–15:30 Helsingin Tyttöjen Talon Sisarsisua! -taidekahvila HELSINKI METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti