• Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 8 julkaisija Käpylä-Seura ry. 20.10.2021 70. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Kuva Eija Tuomela-Lehti Olutravintola JANO Mäkitorpantie 11 | P. 044 970 8961 www.olutravintolajano.fi Tervetuloa! Ruokaravintola ja Baari A-oikeudet Kirkkoherrantie 8, 00650 Hki • P. 09 7774339 info@everestview.fi • www.everestview.fi Avoinna joka päivä 11 23 Ravintola Everest View RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Parturi-Kampaamo Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Käpylän 100+1-vuotisjuhla Käpylän 100+1-vuotisjuhla Karjala-talossa Karjala-talossa 23.10. 23.10. Uimaan 5 kerran Uimaan 5 kerran sarjakortilla! sarjakortilla! Myynnissä 1.-31.10., hinta 26 €–31 € (riippuen hallista). Myynnissä 1.-31.10., hinta 26 €–31 € (riippuen hallista). Tuote voimassa 24 kk ostopäivästä – Tuote voimassa 24 kk ostopäivästä – urheiluhallit.fi/ urheiluhallit.fi/kauppa kauppa Käpylän 100 + 1 -vuotisjuhlaa vietetään 23.10.2021 Karjala-talolla. Juhlapuheen pitää apulaispormestari Nasima Razmyar. Musiikista vastaavat Käpylän musiikkiopisto ja Viipurin lauluveikot. Paha-Nuutti ja TuuriUll esittävät Käpylä-räpin ja Runoryhmä Ykkösen ratikan kuski, hui! Sadan sanan tervehdyksiä satayksivuotiaalle Käpylälle ja seitsenkymppiselle Käpylälehdelle kuulemme käpyläläisiltä. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu.
• Käpylä mielessäin ja lehti myös 20.10.2021 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 70. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla 33 VUOTTA SITTEN näihin aikoihin suostuin Käpylä-lehden kosintaan. Olimme silloin 36-vuotiaita kumpikin. Vuoden 1989 alusta aloin toimittaa tätä kaupunginosalehteä. Juhlimme nyt pyöreitä vuosia yhdessä, Käpylä-lehti ja minä. 33 vuotta. Se tuntuu hirmuisen pitkältä ajalta, mutta on ollut vain hujaus eletyssä elämässä. Paljon on tapahtunut niin uutisvirrassa kuin omassakin elämässäni näiden vuosien aikana. En ole aivan varma, kumpi minua pyysi ensin Käpylä-lehden toimittajaksi, Käpylä-Seuran varapuheenjohtaja Matti Tapionlinna vaiko Käpylä-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Valle Ojaniemi, mutta kumpikin heistä asiaa minulle esitti. Olimme tutustuneet Käpylä – hymykuoppa Helsingin poskessa -kotiseutukirjaa tehdessämme. Kun mieheni Esko Lehti, joka tuolloin oli Käpylä-Seuran puheenjohtaja, antoi suostumuksensa, niin sitten 62-vuotiaana. 7-vuotias poikamme Esko-Jaakko oli juuri aloittanut Yhtenäiskoulun. Eskon muut lapset olivat jo aloittaneet oman aikuisen elämänsä, mutta olihan suru heillekin suuri. Pieni pojanpoika ei juuri ehtinyt ukkiinsa tutustua, myöhemmin syntyneistä puhumattakaan. Minun vastuulleni jäivät satavuotiaasta hirsitalosta huolehtiminen, lumityöt ja pihanhoidot sekä paperityöt. Sairastuin itse rintasyöpään, josta onneksi selvisin radikaalilla leikkauksella ja kovilla myrkyillä. En oikein ymmärrä, miten Käpylä-lehti noina aikoina syntyi. Minulla ei ole siitä ihan kirkkaita mielikuvia. Toisaalta voi myös olla, että työ piti minut järjissäni. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että kävin läpi jonkinasteisen burn-outin tuolloin. Olin niin paljon nuorempi, ja valitettavan velvollisuudentuntoinen, jota olen edelleen, että jaksoin väkisin taistella vuodet läpi, enkä osannut silloin – enkä osaa vieläkään – oikein pyytää apua. Viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän, oli Hartwall-areenan rakentaminen. Käpyläläiset vastustivat sitä ankarasti ja kirjoitin siitä Käpylä-lehteen. Mutta oli myös fanaattisia jääkiekkofaneja, jotka pommittivat omaa sanomaansa. Voin vain kuvitella, millaista olisi ollut nyt some-aikana! Joka tapauksessa, yksi yöllinen puhelinsoitto, jossa uhattiin lastani, oli viimeiAlakko nää mua? Paras vastaus: Aletaan kaikkia asia oli selvä. Esko totesi, että yksi aktiivi perheessä riittää ja hän antaakin tilaa nuoremmille. Kaarlo Päivinen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi ja hänestä tuli myös Käpylä-lehden päätoimittaja, kuten tuohon aikaan oli tapana. Toimitin Käpylä-lehteä kymmenen vuotta ja osan ajasta olin myös lehden kustantaja yhdessä markkinoinnista vastanneen siskoni Eeva Vaseniuksen kanssa. Tähän osui 90-luvun lama. Se aiheutti tietysti paineita – ei kai sellaista aikaa ole ollutkaan Käpylä-lehden historiassa ettei paineita olisi ollut – mutta jälkikäteen ajateltuna selvisimme kuitenkin ihan hyvin. Meillä oli uskolliset asiakkaat, ilmoittajat, jotka näkivät kaupunginosalehden niin tärkeänä, että halusivat tukea sitä ilmoituksilla, vaikka itselläkin oli vaikeaa. Laman läpi luovittuamme minua kohtasi toinen katastrofi, suuri henkilökohtainen suru. Mieheni sairastui parantumattomaan syöpään. Olin hänen omaishoitajansa ja huolimatta siitä, että silloin vielä sai kaiken avun, mitä tarvitsi, oli se ajoittain hyvin raskasta. Halusin hoitaa hänet kotona niin pitkään kuin mahdollista. Vaikka kotisairaanhoitaja kävi kaksi kertaa päivässä, olivat varsinkin yöt rankkoja julmien kipujen vuoksi. En nukkunut itsekään pariin vuoteen juuri viittä minuuttia pitempään kerralla. Esko menehtyi 24.10.1995, vain OLIN ELOKUUSSA OULUSSA , joka oli juuri valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Käpylä-Seuralle Vuoden 2021 Kotiseutuyhdistys -tunnuksen myöntänyt Suomen Kotiseutuliitto antoi siellä vuosikokouksessaan kehuja, kunniakirjan ja kukkia, kuten viime kuun lehdessä kerrottiin. Kiitospuheessani muistelin edellistä käyntiäni 35 vuotta sitten, kun olin kouluttamassa opettajia ja näin seinällä ikimuistoisen julisteen. Siihen(kin) aikaan lapsilla oli kaatauti eli kyseltiin ”ook sä mun kaa?” eli oletko minun kanssani? Oululaisittain se kuuluu ”alakko nää mua?” Voiko parempaa vastausta elämänohjeeksi antaa kuin tuo alakoululaisen maalaama juliste, jossa värikkäillä tikkukirjaimilla luki: ALETAAN KAIKKIA! Tule Karjalatalolle juhlimaan näitä Käpylän synttäreitä! Jos maskeja vielä tarvitaan, ei ne silmien iloa peitä! Syitä isoon juhlaan riittää, kun kaksi vuotta on niitä padottu. Täällä on paljon virkeitä, tasakymmeniä viettäviä juhlijoita ja muita aiheita. Kaikkiaan kolme kertaa piti päätapahtuma perua ja siirtää koronarajoitusten takia. Nyt voimme vihdoin, lauantaina 23.10. juhlia Karjatalolla vähintäänkin viidestä syystä. Kolme niistä on ei dagen, mutta året efter eli viime vuodelta: Käpylä 100 vuotta sekä Helsingin vanhin kaupunginosayhdistys, tämä ikioma Käpylä-Seuramme 80 vuotta. Lisäksi opetusja kulttuuriministeriö valitsi huhtikuussa 2020 Käpylän elävän joulukalenterin Museoviraston ylläpitämään Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kahden muun juhlan aihe onkin sitten tältä vuodelta: KÄPYLÄ-LEHTI 70 vuotta ja alussa mainittu Vuoden 2021 Kotiseutuyhdistys -nimitys. Käpylä-Seuran palkitsemisessa oli yhteistyö erilaisten järjestöjen ja asukkaiden kesken erittäin painava peruste, joten kiitos kuuluu meille kaikille! Yhdessä onnistuimme toteuttamaan Käpylä 100 juhlavuoden 2020 tapahtumista suuren osan ja lähes kaikki loput siirtämään joko tälle tai ensi vuodelle. Iloitaan ja juhlitaan siis yhdessä hienoa saavutusta. Toivotetaan onnea myös naapuriin, sillä Oulunkylä itsenäistyi sata vuotta sitten 1.1.1921 Helsingin pitäjästä omaksi kunnakseen. Olemme Oulunkylälle tosin hieman kateellisia, mutta oikealla tavalla: emme missään nimessä halua teiltä hienoa kylätaloa pois, mutta haluamme sellaisen myös Käpylään! Tervetuloa niin moni kuin suinkin mahdollista! Karjalatalolla juhlapuheen pitää Käpylässä kasvanut apulaispormestari Nasima Razmyar. Ohjelmassa on lisäksi runoja, onnitteluja, musiikkia klassisesta räppiin sekä tietysti kakkukahvit. Toivottavasti kaikki halukkaat mahtuvat mukaan, sillä tilan maksimi on 300 henkeä. Kutsut on lähetetty yhteistyötahoille (yli sata!) ja kaikille seuran jäsenille (yli 200) ja pyydetty ilmoittautumaan ennakkoon ke 13.10. mennessä kapyla.seura@gmail.com. Loput paikat jaetaan sitten ilmoittautumisjärjestyksessä ja mattimyöhäisiäkin otetaan mukaan, jos suinkin mahdollista. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä osallistujien tarkkaa lukumäärää, mutta jos kaikki eivät mahdu tai pääse paikalle, niin tilaisuuden voi katsoa suorana tai myöhemmin, sillä se taltioidaan ja linkki tulee seuran nettisivulle. Vielä on viikko aikaa vaikuttaa! Juhlien jälkeen seuraa aina arki eikä laakereille auta jäädä lepäämään. Kylätilan saaminen on nyt todella ykkösasia ja sen toteuttamiseksi jokaisen ääni on satojen eurojen arvoinen. Vielä voi viikon ajan osallistua OmaStadi äänestykseen marraskuussa on myöhäistä marista! Ei kannata tuudittautua ajattelemaan, ettei yksi ääni mitään vaikuta, sillä niistä yksistä se voittajamäärä koostuu. Kylätila Käpylään on hyväksytty jo toista kertaa mukaan. Kaksi vuotta sitten emme saaneet tarpeeksi ääniä, sillä kaikki keskisen alueen hankkeet kilpailevat samasta rahasta. Äänestä siis ja pyydä kaikkia tuntemiasi helsinkiläisiä ystäviä, tuttavia ja kylänmiehiä kantamaan kortensa kekoon. Jokainen tänä vuonna 12 vuotta täyttävä tai sitä vanhempi (ei yläikärajaa!) saa äänestää. Tässä suora linkki: omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/184/ plans/782 , se löytyy myös seuran nettisivuilta. Mutta jos kuulut tähän yhä kasvavaan joukkoon, jolle nettimaailma ja pankkitunnistautumiset alkavat olla painajaisia, niin monissa kirjastoissa ehtii vielä äänestää ammattilaisen avulla pelkän henkilötodistuksen kanssa. Kaupungin tukipalvelu auttaa äänestyksen aikana 6.– 28.lokakuuta numerossa 09 310 10011 ma-pe klo 8-11. Totta ja tarua Käpylästä Käpylän huippusuositut kirjastoillat ovat jatkuneet elokuusta alkaen, vaikka syyskuun loppuun asti oli turvallisuussyistä rajoitettava osallistujien lukumäärää. Onneksi on suoratoisto ja taltiointi, joten kiitos Kari Juholan, lähes kaikki kirjailijavierailut löytyvät osoitteesta YouTube > Käpylän kirjasto. Seuraava kerta on tiistaina 29.10. klo 18 ja silloin käpyläläinen Ata Hautamäki paljastaa, mikä hänen tänne kotikulmille sijoittuvissa dekkareissaan on totta, mikä tarua. Yleisö saa tietysti kysellä, kuten aina on ollut tapana. Juhlatunnelmissa, TINTTI KARPPINEN Käpylä-Seuran puheenjohtaja Käpylän metsäpolut! Kuuset ja oravat! Rauninkallion keltamatarat, Maarian sänkyheinät! Taivaskallion näky Vanhankaupunginlahdelle, linnut lentämässä etelään ja takaisin. Pankit täältä lähtivät, terveyskeskus Oulunkylään, oma seurakunta jätti, kirkko sentään jäi, suo veisuuta uskoville ja uskottomille, taidottomankin laulaa. *** Parasta näillä tienoin? Puu-Käpylä nyt 101 vuotta, kirjastomme 95, Käpylä-lehti 70. Muita iloja: Mäkelänkadun uimahalli, vesijuoksut, saunat, turkkilaisen höyryn eukalyptus-tuoksu. Ja Kumpulan maauimala, olympialaisvuodelta 1952, koulut, kaupat, puutarhat, puistot, leikkikentät ja luistinrata, apteekki, pyöräliike ja muut, hyvää kahvilaa vain kaipaa moni, fysioterapiaa silti saa, pesulakin on, sen väki Afrikasta, Intiasta, ties mistä kaukaa, Alepan kassalla kaunotar Niba, arabiaksi ´ääni´: kansainvälisyyttä riittää. *** Ei me syrjäseudulla olla, olympialaisten urheilijatkin asuivat täällä. Junalla tulin, viisivuotias, Hyvinkäältä äidin ja veljen kanssa, ihan 4900 urheilijaa me ei Stadionilla nähty. Yksi jäi mieleen, pikimusta juoksija Intiasta, viimeisenä maaliin palmikko niskassa liehuen. Mitä ihmettä: miehellä pitkät hiukset! *** Kivenheittojen päässä Kustaa Vaasan Helsinki, lähistöllä Kumpulan kartano, 1460-luvun peruja, lehmuksen alla hauta ”der Deutscher Jäger FRITZ KEMSKI, am 12.5.18”, Suomen puolesta kaatunut. Käpylä nousi kartanon naapuriin, Kumtähden kenttä sen maille, saatiin Maamme-laululle ensiesityspaikka. Niin, peräkylässä emme asu. *** Rusakko istuu puutarhassa, katse itään, lehtiseinään, humalaan, kasvoi ennen joka pihassa. *** Pyörällä orapihlajain ohi, katuvarsi puhkeaa varpustirskuntaan: aita soi. Lokakuun pilvien alla yksi ruiskukka, syvän sininen. LIISA MÄNTYMIES Käpylää runoiksi nen pisara, ja sanoin sopimuksen irti Käpylä-lehden kanssa 1998. Minun jälkeeni Käpylä-lehteä toimittivat Heikki Hiilamo, Kari Varvikko, Olli Paunu ja Alice Karlsson ja kustantajaksi tuli Jauri Varvikko. Olin viitisentoista vuotta poissa lehdestä, vaikka tein toimitustöitä Käpylässä koko ajan. Asumaan muutin 2005 Järvenpäähän lapsuudenkotiini, nyt äitini omaishoitajaksi. Olen huolehtinut nyt 91-vuotiaasta äidistäni 16 vuotta. Se on vähintä mitä voin tehdä, sillä ilman hänen apuaan en olisi selvinnyt noista rankoista 90-luvun vuosista. Meillä oli Esko-Jaakon kanssa pieni Taidegalleria Suutari Koskelantiellä. Sen kautta tutustuin Alice Karlssoniin, koska tietenkin halusin yrittäjänä tukea Käpylä-lehteä ilmoituksilla ja myös jutuilla taidenäyttelyistä. Kun Alice aikanaan halusi lopettaa toimittajuuden, hän pyysi minua seuraajakseen. KäpyläSeura hyväksyi ehdotuksen ja niin palasin vuoden 2013 alussa Käpylä-lehteen päätoimittajaksi. Antoisia vuosia, ihania käpyläläisiä! Tämän juhlavuoden jälkeen siirryn eläkkeelle. Kirjoittamista en jätä, sillä minulta ilmestyy romaani tässä kuussa. Ehkä se saa jatkoakin. Mutta nyt juhlikaamme. Onnea 70-vuotiaalle Käpylä-lehdelle. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Tervetuloa Käpylä-Seuran syyskokoukseen! Torstaina 25.11. klo 18 Käpylän kirkolla, Metsolantie 14 Kokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja vuosiksi 2022-2023 ja hallitukseen 5 jäsentä erovuoroisten tilalle vuodeksi 2022. Lisäksi käsitellään muut sääntöjen määräämät asiat. Lopussa vapaata keskustelua jäsenten ja asukkaiden toiveista seuralle. Muoviämpäreitä ei ole jaossa, mutta pullakahvit tarjotaan! Käpylä-Seuran hallitus PS) Huomioithan, että Seuran Facebook-sivustolle liittyminen ei tarkoita yhdistykseen liittymistä. Et siis ole jäsen vielä facebookin kautta, vaan sinun on ilmoitettava liittymisestäsi erikseen kapyla.seura@gmail.com ja maksettava jäsenmaksu.
• 20.10.2021 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 24. päivä. Aineisto toimitukseen 12. marraskuuta mennessä. Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi. Muistoja Käpylästä Pieni pala taivasta SIINÄ, MISSÄ TAMPEREEN Pispalaa rakennettiin tupakka-askin pahvikanteen kosmoskynällä vedeltyjen viivojen mukaan, Helsingissä Käpylää tehtiin virkamiestyönä. Niinpä korttelit olivat tarkkaan suunniteltuja, tiet kaavan mukaan tehtyjä ja talot täynnä arkkitehtonisesti upeita yksityiskohtia. Tampereella oli oltu asialla aikaisemmin. Kaupunki kasvoi kohisten eivätkä kaikki maalta muuttaneet mahtuneet tehtaiden asuntoihin. Pispalassa saivat itselliset työmiehet sijoittaa talonsa sinne tänne nurkat lomittain melkein kiinni toisiinsa. Jyrkällä rinteellä ei ollut tilaa isoihin pihoihin ja asunnoista suuri osa oli pieniä hellahuoneita. Työväestön suuren määrän vuoksi punaisen Tampereen selkäranka sijaitsikin kansalaissodan aikana Pispalassa. Puu-Käpylää alettiin suunnitella surullisen veljessodan jälkeen. Siitä oli tuleva ihana paikka asua. Asunto-osuuskunnat olivat uutta yhteisöllisyyttä ja kaupungin vuokra-asuntoihinkin kuului puutarha englantilaisen mallin mukaan. Käpyläläiset ottivat alusta asti aktiivisen otteen asumiseen. Ennen kuin viranomaiset ehtivät tehdä mitään, tänne oli jo rakennettu urheilukenttä, VPK:n talo, aloitettu alakoulu ja kuulemma seimikin synnytetty jonkun peräkamariin. Tampereella Pispala oli kävelymatkan päässä suurista tehtaista. Käpylään kulki juna. Sekin mahdollisti työssä käymisen. Moni pientalorakentaja otti vuokralaisia. Tyyne Häyrinen oli syntynyt 6.4.1897 Jyväskylässä aviottomana lapsena helsinkiläiselle tarjoilijalle, joka jätti lapsen sinne neiti Pohjolaiselle kasvatiksi. Juuri ennen kansalaissotaa, Tyyne ehti avioitua tamperelaisen lehtimiehen kanssa. Sodan loppuvaiheissa aviomies ammuttiin Keskustorilla. Punaleskenä Tyyne pakeni kasvattiäitinsä luo. Myöhemmin hän muutti Helsinkiin työn perässä. Täällä hän kohtasi Kalliossa talonmiehen hommia hoidelleen Otto Laakson. Mies oli tuurijuoppo, jonka vuoksi asunto toisensa jälkeen menetettiin maksamattomien vuokrien vuoksi. Tyyne ja hänen tyttärensä Salli joutuivat myös pakenemaan öisin. Usein he menivät Harjun ruumishuoneelle, jonka vahtimestari oli tuttu. Tyyne teki monenlaisia töitä. Hän piti mm työmaaruokalaa satamamiehille. Siellä hän tutustui Käpylässä asuvaan mieheen, joka kutsui äidin ja tyttären asumaan luokseen. Pakolaisilla ei ollut kuin yksi kassillinen vaatetavaraa, kun he tulivat. Oli kevät ja luonto heräsi kukkimaan. Tyyne ei saanut ensimmäisenä yönä unta. Hän oli tuijottanut ulos ikkunasta. Turvapaikaksi Käpylä muodostui myös Tyynen tyttären aviomiehen suvulle. Jatkossodan jälkeen 40-luvun alussa rakennettuihin Olympiakylän kerrostaloihin asettui paljon evakkoja Viipurista. Lisäksi Koskelantielle valmistui karjalaisten kerrostalo 50-luvun puolivälissä ja Karjalatalo tehtiin 70-luvulla Käpylänkujalle. Näin Karjalan kunnaat olivat vaihtuneet Käpylän taivaaseen. ATA HAUTAMÄKI Kirjailija Käpylän Kalevala-aiheiset sähkökaapit nyt maalattu KÄPYLÄSSÄ ON MAALATTU nyt lähes kaikki sähkökaapit Kalevalaaiheisin kuvin. Maalauksia yhdistävä Kalevala-teema syntyi alueen kadunnimistä. Näyttely leviää Pohjolanaukiolta kiemurrellen Länsi-Käpylän puolelle. Projekti on kestänyt toista vuotta. Kesäkuun 2020 loppuun mennessä maalattiin yhteensä 28 Helenin sähkönjakoja Kaupunkiympäristön toimialan tekniikkakaappia. Syksyllä näyttely täydentyi koulujen teoksilla, joita oli noin viisitoista. Kalevala-kaappien omalta sivustolta https//kapylansahkokaapit.net löytyvät jokaisen kaapin kohdalta tiedot taiteilijasta ja taustaa aiheen valintaan. 24 taiteilijaa Mukana projektissa on 24 Käpylässä ja muualla pääkaupunkiseudulla asuvaa taiteilijaa. Näyttelyä täydentävät Käpylän peruskoulun, Yhtenäiskoulun, Kottby lågstadie skolan ja Helsingin kuvataidekoulun Käpylän toimipisteen oppilaat. Projekti on osa Käpylän kaupunginosan 100-vuotisjuhlallisuuksia. Sitä ovat tukeneet Helen, ravintola Nyyrikki ja katutaideyhteisö G-Rex. Projektissa on ollut useita vapaaehtoisia käpyläläisiä autonkuljettajista kaappikeijuihin ja valokuvaajista rummunlyöjiin. Maalit on haettu rautakaupasta, osa kaapeista on pesty ja pohjamaalattu, työn eteneminen on dokumentoitu ja jaettu somessa sekä avajaisissa 13.6.2020 on runolaulettu. Nettisivujen tiimi: KAISA-MARIA LAIHO, SEBASTIAN SOTAVALTA ja TERHI KALLONEN Suuri Tammi, Kaisa-Maria Laiho Kuva: Toivo Koivisto Pohjolankatu 1 Louhi – Ilpotar, Sampo Marjomaa Kuva: Toivo Koivisto Pohjolankadun ja Kullervontien risteys Lemminkäisen äiti, Julia Savtchenko Kuva: Toivo Koivisto Pohjolankatu 36 Tuonen poika, Erika Weiste Pohjolankatu 32 Ilmatar, Siru Kosonen ja Jutta Keski-Orvola Pohjolankatu 22 Louhi, Jutta Kivilompolo Kuva: Toivo Koivisto Pohjolankatu 14 Kyinen pelto, Viivi Reponen Pohjolankatu 6 Kosminen munakokkeli, Julia Sand Kuva: Toivo Koivisto Vaakalinnuntie 22 Aino ja Iku-Turso veden alla, Anetta Lukjanova Kuva: Toivo Koivisto Kalervonkatu 21 Kultalatva, Ruska Sorjonen Kuva: Toivo Koivisto Untamontie 22 Marjatan puolukka, Susanna Palo Kuva: Toivo Koivisto Untamontie 10 Suuri Tammi, Miisa Mäkeläinen Kimmontie 3 Kalevalan tunnelmia, Aura Hakuri ja Vito Giorgio Pohjolankatu 20 Kullervo, Eetu Korhonen Metsolantien ja Pohjolankadun risteys Iku-Turso, Maria Björklund Kuva: Toivo Koivisto Tursontie 14 Pohjolan emäntä muuttuu kotkaksi, Sassa Arponen Kuva: Toivo Koivisto Osmontie 17 Lauluhauet, Noora Hyrkäs Kuva: Toivo Koivisto Osmontie 23 Ututyttö, Terhenneiti, Terhi Kallonen Sampsantie 15 Tapio, metsän haltija, Mira Mallius Kuva: Toivo Koivisto Pohjolankatu 2 Louhen toinen tytär, Elena Varg Peltolantie 8 Väinämöinen toruu Iku-Tursoa, Elena Varg Kuva: Toivo Koivisto Tursontie 20 Vipunen, Joel Lindgren Kuva: Toivo Koivisto Vipusentie 18 Aino kalana vedessä, Karissa Laine Osmontie 13 Katso kaikki kuvat netissä: https://kapylansahkokaapit.net/ Käpylän Kalevala-aiheiset sähkökaapit Kuva Eija Tuomela-Lehti
• 4 K äpylä-lehti 20.10.2021 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 9. 12.11. 24.11. 10. 3.12. 15.12. Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu Olympialaiset Käpylässä Olympialaiset Käpylässä (Käpygrilli, Osmontie 5, 23.9.–31.10.) Soutajan ensi vedot (Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 1.11.–30.11.) KÄPYLÄN KAUPUNGINOSA täytti 100-vuotta 2020. Osana juhlavuotta Käpylä-Seuran valokuvaryhmä jatkaa nyt koronapandemian keskeyttämää satavuotisjuhlintaa kahdella uudella valokuvanäyttelyllä, jotka kertovat Käpylän historiasta ja tapahtumista alueella. Valokuvanäyttelyt ovat iso kokonaisuus eikä tunteja ole laskettu, mutta arviona yli tuhat tuntia on mennyt rikki neljältä äijältä, kertoo Eero Isotalo ja jatkaa: Olimme kuitenkin hyvissä ajoin liikkeellä ja näidenkin näyttelyiden materiaalit olivat kasassa jo ennen toissa kesää. Tarinat edellä Valokuvaprojekti sai alkunsa jo vuonna 2015 Käpygrillin Runoryhmän kokoontumisen jälkeen. Istuimme Kalevi Vuorennon kanssa pöydässä ja annoimme idean hautua, kertoo Isotalo. Martti Humppila istui samaiseen pöytään muutamaa vuotta myöhemmin, ja keskustelu kääntyi samaan aiheeseen. Joukkoon liittyi myös Toivo Koivisto. Mukavia ideoita on välillä kypsyteltävä. Kuvia ja kokonaisuuksia on mietitty kauan, Martti Humppila täydentää. Olemme halunneet tehdä näyttelyistä tarinallisia. Saimme paljon ennen julkaisemattomia käpyläläisten kuvia. Näyttely on näin myös käpyläläisten oma. Järjestimme neljä tilaisuutta, joissa skannattiin vanhoja kuvia. Saimme monilta ihmisiltä perheiden vanhoja kuvia ja tietoa niiden taustoista. Viimeisellä kerralla paikalle tuli paljon väkeä kuviensa kanssa ja vielä suurempi joukko niitä ihastelemaan, kertoo Humppila. Skannauksen jälkeen kuvat käsiteltiin editoiden niistä mm. roskat ja repeämät. Kaikista kuvista on ollut hyötyä, vaikka eivät ole näytteille päätyneetkään. Ne ovat antaneet tietoa ja ideoita. Valokuvatyöryhmä kiittää lämpimästi kuvien luovuttajia. Kansainvälinen Olympiakomiteakin auttoi kuvien keräilyssä Kuvia tarjosivat myös Kansainvälinen Olympiakomitea ja Saksan urheilumuseo, jonka antaman vinkin kautta löytyi muun muassa Saar-nimisen ”valtion” joukkueen lipunnostosta sarjakuva, jota ei ikävä kyllä saatu sovitettua näyttelyyn. Tällä kertaa parhaat kuvat tulivat Suomesta. Saar oli Ranskan valvoma protektoraatti, joka oli vain lyhyen aikaa olemassa Saksan ja Ranskan välissä ja sai silti osallistua omalla joukkueellaan olympialaisiin. Kuvamateriaalia näyttelyn käyttöön ovat luovuttaneet monet nykyiset ja entiset käpyläläiset. Helsingin kaupunginmuseon, Urheilumuseon ja Työväenmuseo Werstaan kuvakokoelmista on saatu käyttöön merkittävä osa näyttelyn kuvista. Kuvataulut on tulostanut Stadin ammattija aikuisopisto. Stadin ammattiopistolle iso kiitos viimeistelyasettelusta ja printtaamisesta. Sen avulla budjettikin pysyi hallinnassa, kiittelee Humppila. Halusimme näyttelyt näkyviin pidemmäksi aikaa, ja siinä Käpygrilli on ollut tärkeä yhteistyökumppani, jolle kuuluvat suuret kiitokset. Näyttelyt ovat suuritöisiä ja on hienoa, että sponsoreita on löytynyt. Kaksi ensimmäistä näyttelyä rahoitti Käpylä-Seura, seuraavat Helsingin kaupunki. Pahimmillaan meillä oli jopa viisitoista teemaa, joista karsia näyttelyt. On mahdollista, että vielä jatkamme, mutta seuraavaksi on kyllä vuorossa huilaustauko, huokaavat Humppila ja Isotalo. Käpylän kehityksen kaari Neljällä näyttelyllä on saatu Käpylän kehityksestä esiin hieno kaari. Ne kannattaa kaikki katsoa. Valokuvatyöryhmän aiempiin näyttelyihin voi tutustua Käpylä-Seuran verkkosivuilla. Toivomme, että tämä olympialaisnäyttely antaa kokonaiskuvan olympialaisten kulusta Käpylässä ja molempien olympialaisten vaikutuksesta Käpylän kehitykseen. Olemmekin kutsuneet alueen koulut käyttämään tilaisuutta hyväksi olympialaisiin tutustumiseen. Olympialaiset vaikuttivat Käpylään merkittävästi. Olympiakylä ja Kisakylä rakennettiin urheilijoiden majoituksia varten. Käpylän Kisakylässä majoittuivat länsivaltioiden joukkueet ja Otaniemessä taas sosialistisen valtioiden. Kisakylän rappukäytävien värit perustuvat olympiarenkaiden väreihin. Se muistuttaa olympialaisista. Näyttelyssä voi nähdä myös mikä joukkue missäkin talossa majoittui. Teksti ESKO-JAAKKO LEHTI Kuvat Olympia-näyttelystä Kuvien lähteet ovat Museovirasto, EERO ISOTALON kuva-arkisto, MARTTI HUMPPILA Kirjaston Isät ja pojat -näyttelyssa kuvattiin Käpylän valokuvanäyttelyt koonnut Käpylä-seuran valokuvatyöryhmä: Martti Humppila, Eero Isotalo, Toivo Koivisto ja Kalevi Vuorento. Marraskuun alussa Käpylän kirjastossa avautuu Soutajan ensi vedot, joka on kurkistus Kisakylän yhden taloyhtiön elämän alkuvaiheisiin. Urheilijoita parturissa Käpylässä. Olympiakylän komea lippurivistö ja autot. Olympiakylää kiersi korkea verkkoaita, jonka läpi nimikirjoitusten pyytäjät, ihailijat ja urheilijat tekivät tuttavuutta. PERHIS Suurperheisten elämää Käpylässä Valokuvanäyttely ja kirjan myynti 24.10-3.11.2021 Mäkelänkatu 78-82 M-talon kerhohuone (Leska) sunnuntaina 24.10 ja 31.10 klo 14.00–17.00 keskiviikkona 27.10 ja 3.11. klo 15.00–18.00 Perhis Käpylä ry Käpylä 100+1 ja Käpylä-Lehti 70 v
• 5 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Vuokrakohteiden kuningatar! Nopea, tehokas ja luotettava Jonna ei hätkähdä erikoistakaan kohdetta, vuokranantajien ja isännöitsijöiden arvostama kumppani. VUOKRAUKSEN SUPERVOIMA! ROMANIALAINEN rescue-koira Hilja asettuu keskelle huonetta ja katsoo suurilla silmillään tarkasti tulijat läpi. Hännän vispaamisesta voi lukea innostuksen, vaikka silmät ovat rauhalliset ja viisaat. Kohta hän pääsee jonkun syliin ja saa rapsutuksia. Se on mukavaa pikku shih tzulle, mutta vielä tarpeellisempaa se on rapsuttajalle, Hesevan Poutapilvi-ryhmäkodin muistisairaalle asukkaalle. Hilja on käynyt täällä hoitotyössä jo toista vuotta ja on kuulemma koronavuoden paras hoitaja, joka on vienyt kaikkien sydämen ja saanut puhumattomatkin heräämään eloon. Hilja työskentelee ruokapalkalla, kertoo koiran emäntä, hoitaja Kaisu Mohell. Rahasta koira tuskin välittäisikään, mutta raksut kelpaavat. Hilja on kolmas hoitajakoira, joka työskentelee Heseva-kodin Poutapilvessä. Häntä ennen oli Elsa. Uusin koira on Uffe, joka vierailee harvemmin. Hilja on tuotu pelastuskodista Romaniasta, ja sen adoptioprosessi oli pitkällinen ja monipuolinen. Kulkurit ry. , joka koiria välittää, tutki adoptoijan sopivuuden tarkasti. Onneksi ryhmäkodissa ei ole yhtään allergista asukasta. Koirien ja lapsien merkitys muistisairaille on suuri, sanoo Kaisu. Hiljan silminpehmeää turkkia on ihana silittää ja suurten luppakorvien taustaa rapsuttaa. Siitä nauttivat sekä rapsutuksen kohde että silittäjä. Kosketus antaa hyvää oloa molemmille. Satavuotias, joka arvostaa komeita naisia Vilman sylissä Hilja viihtyy pitkään, sanoo Kaisu. Toki Hilja on tasapuolinen ja suostuu muillekin sylikoiraksi, jopa Kallelle, joka on vierailemassa Kultalatva-ryhmäkodista talon toisesta päästä. Kalle Johansson on yksi Käpylän 100-vuotisjuhlavuoden kunnia-asukkaista. Hän oli yksi Vuoden Käpyläläisistä, joiksi valittiin kaikki vuonna 2020 sata vuotta täyttäneet. Käpylä-Seura lahjoitti 100-vuotiaille käpyläläisille komean kunniakirjan. Toinen Poutapilvessä asunut kunniakirjan saaja oli nyt jo edesmennyt Rauha Kaarlonen. Hänet muistetaan osastolla temperamenttisena ja tarmokkaana, joka vielä satavuotiaana käveli itse ilman apuvälineitä ja saattoi istahtaa pöydälle, kun sattui huvittamaan. Meille on tärkeää, että jokainen saa olla oma persoonansa. Koronavuosi hiukan vaimensi 100-vuotisjuhlien viettoa, mutta kyllä niitä täällä juhlittiin, hymyilevät hoitajat. Kyllä on komeita naisia, toteaa Kalle, eikä tarkoita nyt Hiljaa, vaan muita hoitajia, jotka tulevat tervehtimään kunniavierasta. Sellainen isä on, aina huumoria mukana. Hän tykkää jutella mukavia ja on kova kertomaan juttuHilja on paras hoitaja ja ja vitsejä, naurahtaa Kallen tytär Rea Jokinen. Äiti aina sanoi, että naisia pitää kunnioittaa. Isä auttoi aina kaikkia, oli sellainen handyman. Toki hän osaa olla jääräpäinenkin. Oikea suomalainen mies! Alkossa raaka-ainekäsittelijänä aikanaan työskennellyt Kalle Johansson asuu nyt Heseva-kodin Kultalatvassa. Entinen innokas kalastaja osallistuu edelleen talon tapahtumiin. Hiljan pitää myös päästä Kallen syliin kuvattavaksi. Seppo jumppaa vielä käsiään äskeisen voimistelutuokion antamilla opeilla. Sitäkin Hilja tarkkailee. Onervaa naurattaa. Remontti, joka valmistui kesällä Poutapilvi on yksitoistapaikkainen ryhmäkoti muistisairaille. Puhumme aina asukkaista, koska tämä on heidän kotinsa, muistuttaa Kaisu. Kesällä täällä Heseva-kodissa oli remontti, joka onneksi on nyt valmis. Nyt ihan jokaisella asukkaalla on oma huone ja niissä kylpyhuone. Yhteisissä tiloissa on sauna, jota käytetään ahkerasti. Yritämme ylläpitää kodinomaisuutta kaikessa, vakuuttaa Kaisu. Tämä on tiimityötä. Se on luovaa, meillä on mahdollisuus käyttää omaa persoonaa ja taipumuksia, kunhan hoivatyön sovitut kriteerit toteutuvat. Vaikka tämä on kolmivuorotyötä ja lääkkeiden kanssa on oltava tarkkana, ehtii asukkaiden kanssa tehdä kaikenlaista heitä ja itseä kiinnostavaa. Kuten leipoa korvapuusteja valtakunnallisena korvapuustipäivänä. Hiljakin sai muruja, joita putoili lattialle, nauraa Kaisu. Ihmisten rinnalla eläminen on tärkeintä, niin Hiljalle kuin minullekin. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Hesevassa asuvat Vappu ja Kalevi ulkoilevat mielellään Hiljan kanssa. Kuva Jorma Lampela Hiljan silminpehmeää turkkia on ihana silittää ja suurten luppakorvien taustaa rapsuttaa. Hilja on vienyt kaikkien Poutapilven ryhmäkodin asukkaiden sydämen. Myös 100-vuotiaan Kallen, joka asuu Kultalatvassa. SYYSTAIMIJUHLAA vietettiin syyskuussa istuttamalla puu tai pensas. Juhlan aikana Puutarhaliitto ry yhteistyökumppaneineen kannusti istuttajia puuhastelemaan syksyisessä puutarhassa ja nauttimaan sen tunnelmasta, väreistä, tuoksuista ja tietenkin syysherkuista kutsumalla perheenjäseniä, naapureita ja tuttavia nauttimaan puutarhan herkuista! Parhaimmillaan puutarha on hienosti valaistuna illan hämärtyessä. Puutarhasta saat iloa ja mahdollisesti myös syötävän hyvää lähiruokaa omalta pihaltasi. muistutti Puutarhaliitto. Paras aika istuttaa monivuotisia Istuttamalla puutarhakasveja teet aina pienen ekoteon, sillä puutarhasi kasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia maaperään ja kasvimassaan. Alkusyksyllä istutetut kasvit ehtivät hyvin juurtua otollisissa oloissa kunnolla ja ovat heti keväällä hyvässä kasvukunnossa. Syksyinen kosteus auttaa myös jaettavia taimia lähtemään hyvin kasvuun, muistutetaan Puutarhaliitosta.. Kasvit hidastavat rankkasateiden ja sulamisvesien valumia, varjostavat kuumimmilla helteillä, puhdistavat ilmaa ja lisäävät ilmankosteutta kuivina jaksoina. Talon pohjoislaidalle istutetut havupuut puolestaan vähentävät myös lämmitysenergian tarvetta estäen kylmien tuulien vaikutuksia. Suosiotaan kasvattavilla viherkatoilla on sama vaikutus, sillä ne tasaavat vuodenaikojen lämpötilaeroja sekä vähentävät hulevesien valumia. Puutarhaliitossa muistutetaan, että tärkeintä kuitenkin on se, että istuttamalla kasveja kovien pintojen oheen voidaan monipuolistaa lähiluonnon biodiversiteettiä rikastamalla niin maan pinnan alaista elämää kuin luomalla suojaa ja ravintoa niin nisäkkäille, linnuille kuin erilaisille hyönteisille. Erilaiset kaupalliset ja ei-kaupalliset toimijat järjestävät Syystaimijuhlan tapahtumia, joista löytyy lisätietoja sivuilta www.puutarhaliitto.fi /syystaimijuhla. Tapahtumissa on mahdollisuus hankkia ideoita ja vinkkejä oman puutarhan hoitoon ja istutuksiin. Uusia tapahtumia ja avoimia juhlia voi edelleen ilmoittaa mukaan koko Syystaimijuhla-ajan. Iloa ja hyötyä puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritysja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. Käpyläläisiä ei tarvitse kahdesti kehottaa osallistumaan puutarhoihin liittyviin tapahtumiin. Puutarhakaupungissa puutarhojen hyvinvointi on itsestäänselvyys. Teksti TIMO TAULAVUORI Kuva EIJATUOMELA-LEHTI Syystaimijuhlat puutarhassa Syksyllä istutetut taimet ehtivät juurtumaan ja ovat keväällä valmiita kasvuun. Kumpulan siirtolapuutarhalla käy kova vilske koko kasvukauden. Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 • www.oldsophie.fi KUPPILAT KUNTOON! Hans Välimäen suunnittelema uusi ruokalista plus uusittu ilme. Runsas buffet-lounas tarjolla ma-pe klo 10-15 SOITA ja NOUDA ruokaa kotiin tai TILAA Woltin ja Foodoran kautta kotiosoitteeseen Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Uusi a'la carte menu Lounas ma -pe 11-14.30 Avoinna ma-su 10-24 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 1121.45, la 12-21.45, su 12-20.45
• 6 K äpylä-lehti 20.10.2021 SIITÄ ON JO viitisentoista vuotta, kun Elisabeth ”Ellu” Salmi kuunteli mielenkiinnolla ystävänsä Sirkka-Liisa ”Sirkkis” Virtasen juttuja kierrätyksestä. Sirkkis ylläpiti kierrätyspistettä Käpyläntien varastotilassa suurella innolla. Sirkkiksen into tarttui Elluun. Hän alkoi puuhailla kotitaloonsa Valtimontielle kierrätyspistettä. Sopiva tila löytyi. Kierrätys alkoi Ellun oman vaatekaapin ja keittiökaappien tyhjentämisellä ylimäärästä. Sana kierrätyspisteestä alkoi kiiriä taloyhtiössä ja kaikenlaista tavaraa kertyi; pian tavarat alkoivat vaihtaa omistajaa. ”Ota kiinni, kierrätys on nyt sinun” Kolmen, neljän vuoden jälkeen Ellu muutti Juhana Herttuantielle. Valtimontien kierrätyspisteelle löytyi jatkaja. Uudessa kotitalossa, Juhana Herttuantie 7.E:ssä oli jo valmiiksi kierrätyspiste. Se oli avoinna pari tuntia joka toinen keskiviikko. Asiakkaista oli pulaa. Lopulta kävi niin, että ylläpitäjät hihkaisivat heittämällä avaimet Ellulle: ”Ota kiinni, kierrätys on nyt sinun”. Tuosta hetkestä on nyt kulunut yhdeksän vuotta. Ellu pitää tilaa avoinna joka sunnuntai varttia vaille kahdesta viiteen. Aina käy joitakin asiakkaita, keskimäärin viisi, kuusi rupeaman aikana. Vaatteita ja tavaroita tuodaan ja viedään suunnilleen yhtä paljon. Vakioasiakkaita on, mutta lähitaloistakin on löydetty reitti kierrätyspisteeseen. Ellu ei häädä pois ”ulkopuolisia”. Hän hoitaa kierrätystä itsenäisesti, joten hänellä on myös päätäntävalta kierrätystä koskeviin asioihin. Silloin tällöin Ellu yhdessä Elisa Seppäsen kanssa pakkaa kausivaatteita ja pitkään seissyttä ylijäämää laatikoihin ja säkkeihin. Pakaasit toimitetaan Emmaukseen. Erittäin harvoin käy niin, että Ellulle ei kerta kaikkaan sovi olla kierrätyspisteessään. Syy on yleensä jokin lähipiiriin liittyvä tapahtuma kerran, pari vuodessa. Silloin kierrätyksessä päivystää Vilho ”Ville” Kaija Kunnalliskodintieltä. Mies on Ellun vanha tuttu, luotettava sijainen. Kierrätyksessä hauskempaa kuin yksin kotona Ellu tykkää viettää sunnuntai-iltapäivät kierrätyksessä. On mukava jutella ihmisten kanssa mieluummin kuin nökötellä yksin kotona. Ellu on jäänyt jo 30 vuotta sitten leskeksi. Poika kuoli kuusi vuotta sitten. Tytär perheineen asuu muualla. Kun asiakkaita ei ole, Ellu joko lukee, kuuntelee radiota tai kurkkii face bookia. Pahimpaan korona-aikaan kierrätyspiste oli jonkin aikaa kiinni. Silloin Ellulla oli ”oma kirjasto”. Hän haki kierrätyksestä kirjoja, luki ja palautti. Varsinkin tuolloin hänelle tuotiin kotiinkin tavaraa. Mitä tavaraa kierrätyspisteessä on? Vaatteiden ja kirjojen lisäksi sieltä löytää paljon astioita, lamppuja, kukkaja lasipurkkeja, kenkiä, leluja… Valikoima toki vaihtelee kaiken aikaa. Ellulla on ikää jo kunnioitettavat 75 vuotta, mutta ikä ei ole esteenä mukavalle harrastukselle (kierrätys on siis harrastus, ei palkallista). Nivelrikon takia hän on muita harrastuksiaan jonkin verran joutunut karsimaan – esimerkiksi mieluisan virkkuuharrastuksen hän on joutunut lopettamaan. Pensseli pysyy vielä kädessä, joten maisematauluja syntyy edelleen joko hiilillä, vesiväreillä tai tusseilla. Taiteilu on ollut Ellulle mieluista aina. Teksti ja kuva ASTA KORPPI Ellu kierrättää ”AURINKO LASKEE, FIILIS EI!” kuuluu huuto Arabianrannan liikuntapuiston lentopallokentällä. Menossa on 24Fitcamp-treenit. Kehonpainotreenejä valmentaa kaksi herraa Suomen Kansallisbaletin takit päällään. Antti Keinänen tanssii ensimmäisenä solistina Suomen Kansallisbaletissa, Teemu Tainio joutui lopettamaan uransa kansallisbaletissa kaksi vuotta sitten polvivamman vuoksi. Miehet ovat vetäneet 24Fitcamp-treenejä Arabianrannassa reilut kuusi vuotta. Olimme vetäneet treenejä Kampissa samalla metodilla ja pohdimme sopisiko tämä myös Arabianrantaan, Keinänen kertoo Päätimme kokeilla, laitoimme taloyhtiön facebook-ryhmään ilmoituksen, että aloitamme treeniryhmän, mikäli saamme mukaan vähintään 10 osallistujaa. Ryhmä alkoi 13 naapurin voimin. Aluksi treenasimme Kotisaarenkadun päässä rantapuistossa. Hauskoja muistoja alkuajoilta on treenaaja, joka tuli treeneihin haravan kanssa, koska ruohikkoon piti puhdistaa alue, missä ei ole hanhen kakkaa, miehet naureskelevat. Kehonpainotreenit muokattavissa treenaajaan tarpeisiin Ryhmä on alusta asti tarjonnut osallistujilleen treenit kaksi kertaa viikossa, lisäksi tarjolla on mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen ja henkilökohtaiseen hyvinvointikartoitukseen, missä kartoitetaan elämäntapoja. Viikossa on 168 tuntia, joista nukkumiseen pitäisi sijoittaa 56 tuntia, jäljelle jää 112 tuntia, joista olemme porukan kanssa yhdessä kaksi tuntia, loppuaika on työja vapaaaikaa, jolloin voi treenata muuta ja ihmisen pitää syödä. Jenkeissä on tehty tutkimus, että ihminen ajattelee 200 ruokaan liittyvää ajatusta päivässä, osa näistä alitajuntaisesti. Se on melkoinen määrä. Liikunta on tärkeä osa hyvinvointia, mutta ravitsemus on kaiken a ja o, pohtii Tainio. Me olemme molemmat tehneet pitkän uran tanssijoina ja pitkät kilometrit tuntuvat kehossa, siksi meidän treeneissä ei juosta pitkiä matkoja, pohtii Keinänen, mutta lisää, että kehonpainotreeneissä saa silti hien kyllä pintaan ja ne ovat muokattavissa jokaisen treenaajan tarpeisiin. 24fitcamp perustuu amerikkalaisen suoramyyntiyrityksen Herbalife Nutritionin ajatukseen kannustaa ihmisiä aktiivisiin, terveellisiin elämäntapoihin: liikkumaan säännöllisesti ja syömään tasapainoisesti. Pyrimme rakentamaan treenit niin, että ne ovat tehokkaita ja, että siellä on hauskaa. Lämmittelynä käytämme pelejä ja leikkejä, joiden myötä fitcampperit oppivat tuntemaan toisensa ja ryhmähenki kasvaa. Treeneihin on myös hauskempi lähteä, kun siellä on kavereita. Meille yhteisöllisyys on tärkeää, miehet kertovat. Osallistuin ensimmäiseen FitCampiin reilu viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen olenkin ollut mukana joka kerta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, kun odotin kuopusta viimeisilläni raskaana. Minut saa aina palaamaan täydellinen kokonaisuus: vaihtelevat ja monipuoliset treenit, joiden tehoon voi vaikuttaa paljolti omalla tekemisellä, ulkoilma ja sijainti lähellä kotia sekä loistavat vetäjät ja kannustavat kanssatreenaajat, joiden ansiosta treenit saavat aina hyvälle tuulelle. Lapsetkin ovat tottuneet siihen, että jokaisella kauppaja ulkoilureissulla vastaan tulee äidin FitCamp-tuttuja. Aikaisempiin treenimuotoihin olen kyllästynyt aina jossakin vaiheessa, mutta tähän en sitten millään! sanoo Sanna Michael. Teksti ja kuva TEEMU TAINIO Aurinko laskee, fiilis ei! Naapurukset ryhtyivät treenaamaan Arabianrannassa. Kuvassa ovat Elina Marjamaa, Tuulikki Tervo, Mirva Kälviäinen, Sanna Michael, Milla Määttä ja Susanna Nyström. MELKOINEN PYÖRREMYRSKY rymisteli läpi Kisakylän kortteliravintola Old Sophien, kun julkkiskokki Hans Välimäki pani tuulemaan kesällä. Kuppilat kuntoon -televisio-ohjelma näytettiin katsojille lokakuun 4. päivänä. Sen jälkeen on ovi käynyt yhä tihenevään tahtiin ja hurjasti lyhentynyt ruokalista päässyt testiin entistä useammin myös iltaisin. 76 annoksen lista lyhentyi 15:aan. Käpyläläisissä kotikatsomoissa hieraistiin silmiä, kun monen ”oma olohuone” lävähti silmien eteen, puhumattakaan keittiöstä. Vaikka ainakin puoli Kisakylää ja muutakin Käpylää on käynyt Sohvissa lounaalla, oli harva päässyt keittiöön saakka patoja ja pannuja kurkistelemaan. Nyt salaisuudet leväytettiin koko naapurustolle kerralla. Vuoden urheilujuhla kotikatsomoissa Old Sophiessa oli oma kisakatsomo vuoden urheilujuhlan tyyliin. Myös kotikatsomoihin oli katettu iltapalaa sohvaperunoille. Omia kannustettiin kuten kilpailijoita ikään. Hans Välimäki sai arvostelua osakseen, kun uskalsi puuttua käpyläläisten suosikkiannokseen, jättipossunpihviin, joka näytti hänestä koiranoksennukselta! Myös intialaisten ruokien poisto listoilta herätti kauhua varsinkin vegetaristeissa. Minä näytän itse ihan koiranoksennukselta! Ainakin vaatteeni näyttävät, huomautti yksi katsojista. Ruokani pitää olla sopiva habitukseeni! Valtava naurunremakka seurasi tätä kommenttia. Tämähän on tv-viihdettä. Asiaan kuuluu, että ensin kauhistutaan, shokeerataan, haukutaan ja lopuksi sovitaan. Ja sitten on kaikki hyvin maailmannavassa, meidän pienessä lintukodossa, muistutti toinen, itsekin alan ammattilainen, joita Käpylässä riittää. Bättre lite skit i hörnet än ett rent helvete, totesi yksi kasvissyöjistä, joka vielä onnistui tilaamaan itselleen sopivan annoksen ohi listan. Ohjelmassa näytetty keittiön likaisuus ohitettiin hienotunteisesti, vaikka nenää vähän vetikin ryppyyn. Kun seuraavana aamuna paikat kiilsivät peileinä, huokaistiin kotikatsomoissakin helpotuksesta. Jälkipyykkiä kuppilassa Old Sophien ”15 minuutin julkisuus”, joka oli oikeasti lähes tunnin pituinen, herätti monet huomaamaan, että korttelijuottola olikin oikeasti ruokaravintola. Lounasvieraille se ei ollut uutinen, mutta moni iltakävijä on nyt innostunut kokeilemaan silakkapihvejä tai sienipastaa oluensa kyytipoikana. Iltamyynti on lisääntynyt reilusti, kertoo ravintolavastaava Johanna Pitkäsaarento. Menun riisuminen ja ruokalajien karsiminen helpottaa meidän työtämme. Ei tarvitse pitää varastossa kaikkea mahdollista ja jännittää, meneekö se vai pitääkö heittää pois. Myös työvaiheet ovat nyt selkeät, kun asiat ovat järjestyksessä, kehuu Imran Naveed, joka vastaa keittiön johdosta. Siellä työskentelevät myös Mohammed Hassain ja Jan Pal. Myös sali on selkeytynyt ja siistiytynyt, toteaa Johanna tyytyväisenä. Ravintolaan ei paljon ole muutoksia tehty. Sohvi näyttää edelleen korttelikapakalta. Valaisimet Hans Välimäki vaihdatti: vanhat Tiffanyt vaihtuivat pyöreisiin palloihin ja pöytien väri muuttui hiukan. Muuten ei käpyläläisten tarvitse pelästyä: tuttu olohuone näyttää entiseltä, hiukan puhtaammalta vain. Ilon kautta mennään, toteaa Old Sophien omistaja Imran Naveed. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvakaappaus ohjelmasta Korttelikuppila kuntoon ilon kautta! Johanna Pitkäsaarento ja Imran Naveed. KÄPYLÄLÄISILLE TÄRKEÄ ja rakas Väinölän koulurakennus pääsee pian peruskorjaukseen. Remontti kestää jopa vuosia ja kaikki tilat muokataan nykypäivään. Sadassa vuodessa meille alueen asukkaille on kertynyt koulusta valtavasti muistoja. Kutsummekin kaikki käpyläläiset muistelemaan Väinölää, jättämään jäähyväisiä ja toivottamaan uutta tervetulleeksi! Keräämme mielellämme kirjallisiakin muisteloja Väinölästä, voit lähettää niitä sähköpostilla kapylan.vy@gmail.com tai napata minua hihasta kiinni kadulla, niin tulen vaikka haastattelemaan. Koulun syksy alkoi tunnustellen, koronarajoitusten kanssa. Kannamme vielä raskaita tuntemuksia viime syksyn Koskelan tragediasta. Mediaa kiinnosti kovasti kirjoittaa siitä, millä tavoin koulumme liittyy tähän henkirikokseen, mutta ketään ei enää kiinnosta kirjoittaa siitä, kuinka kaikki tutkimukset ja selvitykset osoittavat Käpylän koulun toimineen juuri kuten koulujen on ohjeistettukin tekevän. Huomiovirrassa toimii vain kauhistelu ja pelottelu, eivätkä tasaisen, hyvän arjen rakentajat pääse näkyville. Me kiitämme teitä, koulumme aikuiset. Emme aina muista sanoa, kuinka paljon arvostamme työtänne ja panostanne. Huolehditte joka päivä koko kansakuntamme tärkeimmästä voimavarasta, tulevaisuuden polvista, ja ansaitsette kaiken kunnianosoituksemme ja tukemme. Arki alkaa pikkuhiljaa taas rullata, kun saamme vihdoin tavata toisiamme. On helpompi setviä ja suunnitella vapaassa vuorovaikutuksessa. Vanhempainyhdistyskin piti ensimmäisen kokouksensa ilman etäyhteyttä, istuimme saman pöydän ääressä ja puhuimme toistemme päälle. Kuinka riemastuttavaa ja rikasta ajatusten lento ja vaihto olikaan kurinalaiseen digidialogiin verrattuna. Täyttykööt kalenterit kohtaamisista! Pysähdytään rupattelemaan jokaiseen kadunkulmaan, lauletaan yhdessä ja pistetään vielä tanssiksi. Käpylän peruskoulun Joulumyyjäiset vietetään Väinölässä ke 8.12. klo 16-18. Tervetuloa! Nähdään Väinölässä! AINO HALONEN Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Hei hei Väinölä! Vaatteiden ja kirjojen lisäksi Ellun kierrätyksestä löytää paljon astioita, lamppuja, kukkaja lasipurkkeja, kenkiä, leluja… Valikoima vaihtelee kaiken aikaa.
• 7 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Millaisia tyttöjä Käpylässä kasvaa? No, vaikka piispoja! Kaisa-piispa ja Mari-piispa asuivat naapureina Koskelassa Mari-piispalla oli turvallinen lapsuus Käpylässä MARI LEPPÄNEN valittiin Turun piispaksi viime joulukuussa ja vihittiin virkaansa helmikuussa tänä vuonna. Vuonna 1978 syntynyt ja Käpylässä kasvanut piispa Mari on rikkonut monta lasikattoa ja ollut ensimmäisenä moniaalla. Turun arkkihiippakunnassa on ollut piispoja 900 vuotta, mutta ei koskaan ennen naista piispana. Naispappeja on Suomessa ollut jo yli 30 vuotta. Piispan virkaan on Suomessa valittu kaksi naista aiemmin: jo eläkkeelle jäänyt Helsingin piispa Irja Askola ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka, Käpylän tyttöjä hänkin. Vaikka heidän perheensä asuivat naapurikaduilla Koskelan omakotialueella, he eivät tunteneet toisiaan aiemmin kovin hyvin. Ikäeroa heillä on yksitoista vuotta ja seurakuntaelämä suuntautui eri kirkkoihin. Siinä missä Kaisamari Hintikka oli Käpylän seurakunta-aktiivi, oli Mari Leppäsen taustayhteisö vanhoillislestadiolaisuus. Toiset unelmat toteutuvat, toiset eivät Kun olin lapsi, naiset eivät toimineet pappeina. Tämä ei liity varsinaisesti herätysliiketaustaani, sillä samanlainen lapsuudenkokemus on kaikilla ikätovereillani, sanoo Mari-piispa. Maailma on muuttunut paljon elämäni aikana. Jotkut muutokset ovat olleet hitaita, toiset nopeampia. Muutos tuntuu olevan jatkuvaa, eikä maailma muutu aina parempaan suuntaan. Siksi pitää olla valppaana, että asioissa ei tapahdu takapakkia. Tämä koskee yhdenvertaisuusja tasa-arvoasioiden lisäksi myös muita asioita. Olen iloinen, jos joku pieni lapsi saa minun elämästäni rohkeutta oman tiensä löytämiseen. Oma unelmani olisi, että lapset ja nuoret eivät menettäisi rohkeuttaan unelmoida. Toiset unelmat toteutuvat, toiset eivät. Elämän mutkista emme tiedä etukäteen. Asiat harvoin menevät niin kuin suunnittelemme. Useimmat meistä joutuvat kokemaan elämässä myös vaikeita asioita. Silloin on tärkeää, että rinnalla on joku, joka rohkaisee, luottaa ja uskoo. Turva ja tuki ovat tärkeitä lapselle Mari Leppäsen vanhemmat, Juha ja Elina Pentikäinen, ovat uskonnontutkijoita. Tärkeä ihminen oli myös kummitäti, kansakoulunopettaja Elma Lyyra. Heiltä Mari sai arvostusta ja tukea ja turvaa. Vanhoillislestadiolaisuus näkyi perheessämme turvallisena yhteisöllisyytenä ja kristillisyys oli maanläheistä ja arkista. Toki ymmärsin, että kasvoin vähemmistössä ja välillä koin erilaisuutta. Muistan olleeni koulussa vähän pihalla, kun puhe kääntyi elokuviin, televisio-ohjelmiin ja bändeihin. Mutta ei se mitenkään suuresti haitannut tai hävettänyt. Jokainen perhe on erilainen omalla tavallaan, Mari Leppänen kertoo. Läheiset ystäväni tulivat erilaisista perheistä. Hienoa on se, että edelleen minulla on yhteys näihin ihmisiin. Yksi ystäväni asui kahdestaan mummonsa kanssa ja minä ison perheen keskellä, mutta se oli luonnollista. Lähellä oli lastenkoti, josta meillä myös oli ystäviä. Käpylässä arkea elettiin monella tavalla, mutta ei lapsi niitä arvottanut tai kummeksinut. Lukion jälkeen Mari Leppänen opiskeli yliopistossa kulttuurin tutkimusta ja folkloristiikkaa. Kulttuuritoimittajan työstä kiinnostunut opiskelija innostui elämäkerroista kummitätinsä vaikutuksesta. Ihmisten elämäntarinat ovat kiinnostavinta, mitä tiedän. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ja käyn monenlaisia keskusteluja. Elämäkertatutkijan kiinnostus ihmisten tarinoita kohtaan on kyllä piispankin työssä suureksi hyödyksi. Ehkä oma arvonsa on myös sillä, että on oppinut tarkastelemaan maailmaa myös muista kuin kirkon ja teologian näkökulmista. Mari Leppänen on sekä filosofian että teologian maisteri. Ennen pappisuraa hän työskenteli muun muassa Liedon seurakunnan tiedottajana ja Turun hiippakunnan dekaanina. Hiippakuntadekaanina hänen työhönsä kuului muun muassa johtamiskoulutus ja työntekijöiden rohkaisu johtotehtäviin. Saatuaan kutsun mukaan piispanvaaliin hän päätyi samoihin sanoihin, joilla oli rohkaissut monia työntekijöitä: kirkko tarvitsee erilaisia ja eri-ikäisiä kasvoja. Kukkura-kaupan myyjä Käpylään piispalla liittyy paljon lapsuuden muistoja. Kasvoin sisarusten keskellä ja tämä opetti paitsi jakamaan myös pitämään puolensa. Lapsuudenkotini ilmapiiri oli avoin ja kotona oli aina elämää. Meillä kävi vieraita ja monesti joku sukulainen tai tuttava piti kotiamme väliaikaisesti kortteerinaan. Lapsen näkökulmasta kivointa Käpylässä oli Kukkuran kauppa, Mari Leppänen yllättää. Ensimmäinen haaveammattini oli Kukkuran kaupan myyjä. Kauppa oli aarreaitta ja kauppias suhtautui meihin lapsiin ihanasti. Taivaskallio oli myös tärkeä paikka sekä nuorisotalo ja Käpylän kirjasto. Molemmissa tuli vietettyä paljon aikaa. On arvokasta, että lapsi saa kasvaa ystävällisten ja kiinnostuneiden aikuisten keskellä ja sellaisia Käpylässä oli paljon. Luonto kirkkona Liedossa asuvan Mari-piispan perheen mökki on Iisalmessa. Metsästä puhutaan kirkkona hyvästä syystä. Nyt koronan keskellä luonto on tarjonnut levon monelle. Luonto on suomalaisille pyhä. Piispakin viihtyy luonnossa. Raitis ilma tuulettaa ajatuksia ja saattaa asiat oikeaan järjestykseen . Käpylä on kauneimmillaan syksyllä, kun maa on täynnä keltaisia lehtiä ja illat pimenevät. Lukemattomat kerrat kuljimme ystäväni kanssa pitkin katuja lehtikasoja potkien, muistelee piispa-Mari. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva VILJA HARALA Kaisa-piispa on edelleen salakäpyläläinen Älä kerro kenellekään, mutta olen salakäpyläläinen, kuiskaa piispa Kaisa. Kesällä 1967 syntynyt Kaisamari Hintikka asui Jaalantiellä Koskelan omakotialueella lapsuutensa. Koko talo oli täynnä sukulaisia. Oma perhe asui alakertaa, yläkerrassa olivat mummi ja täti. Olemme ostaneet taloa takaisin pala palalta, Kaisa-piispa kertoo ja tunnustaa, että haaveena on joskus palata Käpylään, lapsuuden maisemiin. Jaalantiellä ja lähikaduilla oli paljon lapsia, joiden kanssa leikittiin yhdessä. Lähimetsiin rakentelimme majoja, leikimme 10 tikkua laudalla, oli iso piha ja sielläkin oli pusikkoa, johon piiloutua ja rakennella intiaanileirejä. Paikallisseurakunnan kasvatti Villeihin ja vapaisiin pihaleikkeihin verrattuna Kaisa yllättää sanomalla, että toisaalta hänet kasvatettiin viktoriaanisen ankarasti. Mummi oli aktiivinen seurakuntalainen. Olin hänen mukanaan paljon, mutta silloin piti osata käyttäytyä. Kaisa kertoo, että hän kävi Kyllin kerhossa Kunnalliskodintiellä 4-vuotiaasta koulun aloittamiseen saakka. Sitten alkoivat seurakunnan kesäleirit Veikkolassa. Sinne mentiin bussilla joka aamu ja palattiin illalla kotiin. Täysiä ”työpäiviä” tehtiin neljä viikkoa. Leirillä olivat kaikki kaveritkin, joten siellä viihdyttiin. Olin siellä 14-vuotiaaksi asti. Rippikoulukesänä olin jo liian vanha päiväleirille, mutta seuraavana kesänä palasin taas Veikkolaan apuemännäksi. Olen paikallisseurakunnan kasvatti, sanoo Kaisa. Partiossa hän oli Oulunkylässä. Piispan nuoruuteen kuuluu villikkovaihekin. Kumpulan jengiin kuuluminen oli jännittävää ja hurjaa. Se kuitenkin loppui nopeasti. Sain turpiini, tunnustaa Kaisa. Vedin siitä nopeasti johtopäätökseni ja totesin, että se ei ole minun tieni. Se oli teinien typeryyttä. En hyväksy sitä, että väkivallasta tehdään vallankäytön väline. Nyt puhutaan paljon kiusaamisesta. Piispa Kaisan mielestä molemmat osapuolet tarvitsevat apua. Hän kehottaa kiusattua aina ottamaan yhteyttä aikuiseen. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Kiusaaminen on aina väärin. Mutta myös kiusaaja tarvitsee apua. Myös hänen pitäisi puhua aikuiselle. Ja aikuisten on kannettava vastuunsa. On tärkeää nähdä lapsi ja nuori, nähdä myös se hyvä, mikä kenessäkin on. Itsellään hänellä oli perhe, jolta hän koki saavansa tukea, turvaa ja ymmärtämystä. Suvun vahvat naiset Erityisesti äitini puolelta minulla on monia vahvoja naisia suvussa. On yhteiskunnallisesti kantaa ottavia ja naisasianaisia. Olen perinyt heiltä oikeudenmukaisuuden nälän. Olen myös joutunut kovettamaan nahkaani. Toisaalta, olen säästynyt piispana suuremmilta sukupuoleen kohdistuvilta hyökkäyksiltä. Irja Askola taisi jo paljolti saada sen kuran niskaansa. Mutta olen minäkin saanut asiatonta palautetta asiasisällöistä. Seurakunnan lisäksi toinen tärkeä kasvattajataho oli 12-vuotinen Yhtenäiskoulu. Kaisa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1986. Luokkatoverit pitävät yhteyttä edelleen. Yhtenäiskoulussa oli monia vaikuttavia opettajia, joita piispa muistelee hyvällä. Useimmat olivat olleet koulussa alusta pitäen. Rehtorina oli tuolloin Sakari Tiainen. Yhtenäiskoulun jälkeen Kaisa opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui teologian maisteriksi 1993 ja väitteli teologian tohtoriksi 2001. Papiksi hänet vihittiin 2009 Helsingin hiippakunnassa. Ennen piispaksi valintaa Kaisa työskenteli vuosina 2011–2018 Genevessä Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä. Minulle kristillisessä uskossa on kyse armollisuudesta, oikeudenmukaisuuteen pyrkimisestä ja solidaarisuudesta muita kohtaan – siis Kristuksen seuraamisesta. Tämä on ollut minulle tärkeää nuoresta asti, ja se vahvistui entisestään, kun työskentelin Luterilaisessa maailmanliitossa Sveitsissä. Tärkeimpänä tehtävänään piispana Kaisa toivoo voivansa luoda toivoa. Kaisa Hintikka vihittiin piispan virkaan 10.2.2019 Espoon tuomiokirkossa. Hän on Espoon hiippakunnan kolmas piispa ja toinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi valittu nainen. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kun olin lapsi, naiset eivät toimineet pappeina. Naisella ei ollut asiaa alttarille. Samanlainen lapsuudenkokemus on kaikilla ikätovereillani, sanoo Mari-piispa. Kaisamari ja siskonsa Riikka leikkivät suvun asuttaman Käpylän kodin suurella pihalla keväällä 1976 tai 1977. Täällä lapsilla ei ollut koskaan tylsää. Aina riitti tekemistä ja kavereita. Kuva Heikki Hintikka. Tässä olen äitini Anna-Maijan kanssa vappuna 1972 tai 1973 Käpylän kodin pihalla, kun isäni Heikki Hintikka kuvaa meitä, sanoo Kaisa-piispa. Tärkeimpänä tehtävänään piispana Kaisa Hintikka toivoo voivansa luoda toivoa. Kuva Kirkkomedia.
• 8 K äpylä-lehti 20.10.2021 ENTISET PERHISLÄISET syysretkeilivät Hangossa, leirisaari Bengtsårissa elokuussa. Suunniteltu Bengtsårin retki toteutui sunnuntaina 8.8.2021, ja osallistujia oli paikalla 17 henkilöä. Lähtö tapahtui suunnitellusti sunnuntaina klo 08.30 kohti Tammisaarta. Timo Puumalaisen isännöimässä Folkanissa (Tammisaaren Työväentalo) saimme kahvit ja bullat. Timo Puumalainen kertoi Folkanin-talon historiasta kahvin lomassa. Bengtsårin laiturilta Hangosta oli jatkokuljetus yhteysaluksella saareen. Saaren leiritouhut olivat muuttuneet Saaren päällikkö Aleksi Lappalainen piti esitelmän leirisaaren nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Saaren leiritouhut ovat melkoisesti muuttuneet meidän ajoistamme. Leiriruokailuksi meille oli luvattu linssisoppaa, mutta saaren kokki yllätti meidät herkullisella lounaalla. Sen jälkeen Simo Karlsson piti hyvän ja laajan esitelmän saaren historiasta. Timo Karlsson luovutti yhdistyksen puolesta saaren ”museoon” taulun, missä oli KKK (Käpylän kerhokeskus) ja KäPan (Käpylän Pallo ry) kangasmerkit. Saarikierroksella muistelimme omia leiripaikkojamme ja kokemuksia leireiltä vuosilta 1959–1970. Jätimme saaren iltapäivällä. Toiset lähtivät omia paluuteitään, ja loput retkeläiset pysähtyivät Karjaalla kahvilla muistelemaan päivän tapahtumaa. Sää oli meille suosiollinen koko päivän. TIMO KARLSSON Benkku eli Lehmussaari Bengtsår Entiset perhisläiset retkeilivät Bengtsårissa SAARISTOMEREN nimistöä tutkittaessa on Bengtsår-nimi todettu johdettavan vanhasta metsälehmusta kuvaavasta sanasta pärnä, josta se on sitten vuosien saatossa muovautunut ruotsinkielessä muotoon pensor, ja puhuttaessa muotoon pentsor, sekä ajan saatossa tuolta 1500-luvulta, kirjaimia muunnellen, päätynyt muotoon Bengtsår. Tämän n. 2,8 neliökilometrin suuruisen saaren historia alkaa noin 5500 sitten ja asutustoimintaa tiedetään saarella olleen jo 1500-luvulta lähtien. Eri aikakausilla saarella on ollut eri käyttötarkoitus. Historiasta ei ennen paljon puhuttu Kun muistelen omia Käpylän leirejäni muistaakseni ensimmäinen leirini oli joko 1971 tai 1972 -, ei saaren historiasta puhuttu laajemmin tai syvällisemmin. Kummitustalosta puhuttiin, villisikoja piti pelätä ja käärmeitä. Rakennukset ja alueet olivat yksinkertaisesti: päätalo/ruokala, navettarakennus, sumpun saunarakennus, leirialueet. Toki kerrottiin, että saari on ollut sotatoimialuetta, mutta eipä se paljon avautunut leiriläiselle. Täällä oli koulukoti, pahamaineisia nuoria varten saarella kävi minunkin aikana entisiä koulukodin kasvatteja ja joku taisi mainita olleensa töissäkin saarella joskus muinoin. Koulukodista ei sen syvällisemmin puhuttu. Vielä 70-luvun alussa muistutettiin saaren olleen sotatoimialuetta, ja varoitettiin, että jostakin voisi vielä löytyä räjähteitä. Armeijahan toki niitä jo sodan jälkeen systemaattisesti tuhosi, mutta kyllä niitä jäi maastoon, ja niistä on useampiakin tarinoita leiriläisiltä – varsinkin 1950-1960-luvulta. Metsikössä olevia bunkkereita tai juoksuhautoja ei saanut mennä tonkimaan, mutta kyllähän niissä käytiin. Linja-autot jättivät alkuun tuonne maantielle, josta käveltiin laiturille. Toiset muistavat riu`ut ja toiset jo puuceet, saunomiset telttasaunassa, vedenkannot kaivoista leirialuille, jne. Puumalaisen Timon Perhiskirjasta on luettavissa hyviä tarinoita leirielämästä. 1950-60 luvun leiriläiset ovat olleet saaressa aikana, jolloin täällä on vakituisesti asuttu ja mm. viljelty maata ja kalastettu.Poikakodin aikanakin harjoitettiin maanviljelystä ja puutarhanhoitoa, se kuului kasvatukseen. Saarella oli todella paljon rakennuksia koulukotiaikaan, ja ennen sitäkin – saarta voisi kuvailla Bengtsårin kyläksi. Saari luovutettiin Neuvostoliitolle 1940 koulukoti lopetettiin, ja saari siirtyi rauhansopimuksella Neuvostoliitolle. Sota-aika oli saaren kannalta hurjaa aikaa, saari oli etulinjassa. Sekä rakennuksia että metsää tuhoutui paljon. Saarta linnoitettiin todella vahvasti ja saaren edustalla olevia pienempiä saaria myös. Saarella oli n. 500-1000 neuvostoliittolaista sotilasta. Sodan jälkeen kaupunki alettiin kehittää nuorisoja liikuntatoimen tarpeisiin. Kaupungin leiritoiminta saaressa alkoi 1948. Leirialueet olivat aluksi erikseen tytöille ja pojille. 60-luvun lopulta oltiin jo samoilla leirialuille, ja ensimmäisenä ei tarvinnut tehdä riukuja, vaan oli oikeat puuceet. Puuceiden tyhjennys oli osa sheriffien tehtävää jo 70-luvulla. Sitä ennen ne olivat jokaisen leirin itse tyhjennettävä ja vielä aikaisemmin riukujen kuopat täytettävä. 1940 -1960-luvulla leiritoiminta keskittyi pääsääntöisesti kaupunginosien järjestämiin ja järjestöjen leireihin. Kaupungin ns. yleiset leirit alkoivat 1960 -70-luvun taitteessa, ja silloin myös saarelle tuli nuorisotoimiston palkkaama emäntä. Urheilukentän vieressä oli kellari, joka aina ukkosen jälkeen tyhjennettiin juoksettuneista maidoista. Ruokala palveli kaupungin omia leirejä, ja järjestöt ym. tekivät edelleen ruokansa sekä aamuja iltapalansa leirialueen katoksella. Henkilökunta tuli saarelle pääsääntöisesti toukokuussa ja lähti elokuun alussa pois. 70-luvun puolessa välin, kun kaupungin leirit loppuivat, saaren leirialueet ja keittiön miehitti eri vuosina elokuun alussa isot leirit mm. SVUL, HJK ja partio sekä seurakunta. Saaren toiminta-ajatuksena oli tarjoata Helsingin kaupunkilaislapsille ja nuorille kokemuksia ja elämyksiä luonnon keskellä – leirikatoksella ruokailua, teltassa nukkumista, kalastusta, urheilua, leikkejä, samoilua, jne.1970-luvun lopulla alkoi leireissäkin olla ns. teemaleirejä,oli luonto-, taide-, ym. leirejä. Yksi 70-luvun kohokohtia saarella oli, kun Wihurin vesitaso tuli lennättämään kaupungin leiriläisiä ja päästiin katselemaan saarta yläilmasta käsin. Toinen kohokohta oli, kun Hesarin toimittaja tuli tekemään jokavuotisen jutun leisaaresta. Nykyisin elämyksiä tarjoava toimintakeskus Nykyiselläänhän saari on elämyksiä ja kokemuksia antava toimintakeskus, henkilökuntaakin on enemmän ja veneitä/subbilautoja toimintarantoineen, traktoreita, ym. laitteistoja ja huoltorakennuksia. Keittiö on nykyaikaistettu, ja se pystyy nyt tarjoamaan leiriläisille yksilöllistä ravintoa. Ennen ei paljon allergioista tms. puhuttu. Juomana oli yhdenlaista maitoa, mehua tai vettä. Ruokana oli keittoa, laatikoita tms. helposti valmistettavia. Aamulla ja illalla oli teetä ja leipää – joskus puuroakin. Kerran viikossa oli leireillä makkaran ja lettujen paistoa. Sähköistämisen ja vesihuollon myötä on saarta kehitetty 80-luvulta lukien entisestään sekä toimintaa laajennettu ja monipuolistettu. Benkussa luonnon monimuotoisuus otetaan nykyisin paremmin huomioon kuin 1970-luvulla ja ennen sitä, ja onhan saarella v. 1995 perustettu n. 17 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue. SIMO KARLSSON Seitsemäntoista entistä Käpylän perhisläistä teki syysretken lapsuutensa maisemiin, leirisaari Bengtsåriin eli Benkkuun. Kuva on näyttelystä leirialueelta vuodelta 1962. Telttailevat pojat: Petri Wilska, Tarmo Laakkonen, Raimo Väisänen, Ahti Nikula, Seppo Nikula ja Teuvo Stenholm. Saaren ruokalarakennus on toiminut vuodesta 1948 tähän saakka. Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Pallo hallussa Tule mukaan pelaamaan, saat uusia ystäviä ja kivaa tekemistä päivään! TORSTAISIN KLO 13-15 K ÄVELYFUTISTA K ÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTOSSA M ÄKELÄNKATU 72, 00610 HELSINKI KÄPYLÄ-SEURA K ävelyfutis Kävelyfutis on astetta lempeämpi liikuntalaji, jossa pelaaminen on sallittu vain kävellen. Laji sopii monelle ikään ja kuntoon katsomatta. Kenttä ja maali ovat pienemmät. Kentällä saa liikkua vapaasti. Palloa pelataan ainoastaan jaloilla. Jos kaipaa hauskaa tekemistä ja etsit harrastusta. Kävelyfutis on sinun juttusi! Toiminta käynnistyy 12.8. 2021 Osallistumismaksu on 20 €. Jokainen liikkuu omalla vastuullaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset outi.kokko-ropponen@elakeliitto.fi 040-7257 024 Kirjaa saatavana Kioski 100:sta (Vaakalinnuntie 1 / Pohjolanaukio) kioskin aukioloaikoina 25 E/kpl. Tulot Käpyläläisten hyväksi Käpylä-Seuran kautta. Saatavana myös Mustasta Pekasta, Masurkasta, Kirsikankukasta ja kirjakaupoista 30,-/kpl. Puu-Käpylä 100 vuotta
• 9 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Mistä tietää, että syksy on tullut Käpylään? No, tietenkin värikkäistä lehdistä. TUNNISTATKO sinä lehtipuut lehden muodosta? Nämä kuvan puiden lehdet on kerätty samana päivänä lokakuun alussa Taivaskallion maastosta. Huomaat varmasti, että lehdet ovat hyvin eri värisiä. Kylmät yöt ovat nipistäneet lehtiin syksyn väriä. On hauska tuntea kasveja nimeltä. Kuvassa näkyvät seuraavat lehdet: vaahtera, koivu, lehmus, haapa, pihlaja sekä jalava. Kokeile yhdistää nimi oikean muotoiseen lehteen isin tai äidin avulla. Teksti ja kuva LAURA JANSSON Hei lapset Syssy on täällä! KäPa on ollut ja on iso osa Käpylän historiaa, niin elämässä kuin pelikentilläkin, joissa ”kaikki pelaa omalla tasollaan”. SOTIEN JÄLKEEN 1947 rakennettiin Perhis, eli Helsingin perheasunnot Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmaan, Käärmetalo 1951. ”Perhiksessä” oli 107 asuntoa, joissa asui lähes tuhat ihmistä. Heistä yli puolet alle 16-vuotiaita. Ikäluokat olivat suuria ja lapsia valtavasti. Meno oli ajoittain kovaa ja häiriöitä syntyi yhtenään. Oli myös eri korttelien, Sofianlehto, Koskela, Käärmetalo, Perhis -porukoiden yhteenottoja. Erityisen haavoittuvia olivat lapset, joiden vanhemmista molemmat kävivät töissä. Ei ollut päivähoitopaikkoja tai juurikaan muita turvaverkkoja kuin oma lähipiha. Oma seura sai innostuneen vastaanoton Perhiksen pihapiirissä käynnistettiin pohdinnat omasta seurasta, kun kiinnostusta näytti kovasti olevan ja parempi oli saada oikein organisoitu harrastus, jotta pojat olisivat poissa pahanteosta. Käpylän kerhokeskuksen johtaja Heikki Kauppala keräsi ympärilleen aktiivisen joukon ja perustamiskokous 17.6.1956 keräsi Mäkelänkatu 7882 kerhohuoneen täyteen väkeä. Viralliset päätökset tehtiin ja Käpylän Pallon maineikas taival sai alkunsa. Kun mukana oli aktiivista porukkaa, tulostakin tuli. KäPa:n yhteyteen syntyi Suomen ensimmäinen nappulaliiga, joka pohjusti valtakunnallista toimintaa. Tästä ja sen ajan varainhankinnasta ja toiminnasta kannattaa todellakin katsoa mainio filmin pätkä YLE:n elävästä arkistosta on mahtava aikamatka. https://yle.fi/aihe/ artikkeli/2007/07/26/nappulaliiga. Pelija treenipaikkana oli ”Ravis”, jonka nimi tuli ravikilpailuista, joita nykyisessä Käpylän Urheilupuistossa pidettiin aina 1970-luvulle saakka. Siitä tuli käPalaisten pyhättö, joka täyttyi pelaajista joka päivä. Helsinki cupista tuli yksi suurimmista junioriturnauksista Sieltä sai alkunsa myös Helsinki Cup, josta kehittyi vähitellen yksi maailman suurimmista junioriturnauksista. KäPa oli vastuuseurana alusta lukien aina vuoteen 2010 asti, jolloin KäPa luopui osuudestaan. Muutoksilla mahdollistettiin Käpa:n toimintojen siirtäminen Vallilanlaaksoon, KäPa Kampukseen, josta on nyt muodostunut käpalaisten keskipiste ja toiminnan hermokeskus. Helsinki Cupin tilalle ovat tulleet Kevätturnaus, Pingviini Cup, Päiväkoti Cup ja Winterliiga. Kaikki turnaukset ovat suuria ja kokonaisuus alkaa lähennellä jo Helsinki Cup:n vastuita. KäPa on ajan hermolla Viimeisten 10 vuoden aikana jäsenmäärä on noussut runsaalla noin 400:lla tavoitteena reilusti yli tuhannen pelaajan seura. KäPan kasvatteja pelaa Huuhkajissa, 16 v maajoukkueryhmässä sekä ulkomaisissa sarjoissa. KäPalla myös oma nettikauppa, Fanclub, Fb, twitter ym sivutKäPa on ajan hermolla. Nappulaja junioritoiminnan ohella myös naistoiminta on jälleen elpynyt ja naispelaajien määrä kovassa kasvussa tervetuloa mukaan! Käpylän Pallon toiminta on vireämpää kuin koskaan. Olosuhteet ovat huippuluokkaa, valmennukseen, yhteisöllisyyteen ja myös kansainvälisyyteen panostetaan. KäPa toimii ja kehittyy. Sen voi jokainen käydä toteamassa KäPa:n sivuilta www.kapylanpallo.fi REIJO VUORENTO KäPa:n historiatoimikunnnan pj. KäPa aktiivi noin vuodesta 1960 Käpylän Pallo on iso osa Käpylän historiaa ja menestystä Laatan julkistamisessa 25.5.2015 olivat mukana muun muassa seuran perustajajäsenet Heikki Kauppala, Pentti Siimelä sekä seuran pj. Petri Vanhala. Laatan kiinnitti KäPan peliasussaan Matias Kortelainen. Laatta on Mäkelänkadun ja Koskelantien Perhiksen kulmatalon seinässä. Kuva Eija Tuomela-Lehti Käpylän nappulaliigan kahdeksan ensimmäistä joukkuetta kuvattuna toukokuussa 1958. Kuva julkaistiin Kodin Kuvalehdessä ja eri urheilulehdissä. Joukkueet ylhäältä lukien: Wolverhampton, Tottenham, Leeds, Chelsea, Bolton, Blackpoo, Aston Villa ja Arsenal. Hei kaikki joulukalenterin toteuttajat. Suurkiitos kaikille jo ohjelmaa varanneille! Tämän vuoden teemana ovat eläimet. Varatut eläimet/päivät lehden painoon mennessä: Aasi-Outi ja Pirkko, Aapiskukko – Koulu; Dinosaurus 3.12. Runoryhmä Laulujoutsen ma 6.12. -Itsenäisyyspäivän järjestäjät, lipunnosto Taivarilla, Karhu Käpylän Venäjä-seura Druzhba; Kirjatoukka ti 14.12. Kirjasto ja Kirjastoyhdistys; Kissa 16.12 Käpylän muistoja Pirkko Filhmanin johdolla Leijona to 16.12. – Käpylän Lions club, Orava+käpy ke 1.12. Käpylä-Seura, Pöllö Vanhainkoti/palvelutalo ?; Satakieli ma 13.12. – Kiehinä ja villikot Siili to 9.12. Leikkipuisto Kimmo, Varis – Sinikka ja Leo -Seurakunta? Valkokyyhky 20.12. Merry Ladies Eläinvinkkejä voit keksiä vapaasti ihan muun tai olla valitsematta mitään: Haikara, Harakka, Hevonen, Hiiri, Jänöpupu, Rauhankyyhky, Lammas, Leivonen, Lepakko, Lohikäärme, Perhonen, Possu, Poro, Sammakko, Sarvikuono… Varsinainen ilmoittautumisaika on jo mennyt, mutta vielä ehditte jälki-ilmoittautua, jos nopeasti toimitte. Varatkaa sopiva päivä, kellonaika ja paikka mahdollisimman pian, niin saamme taas soviteltua ne ilman päällekkäisyyksiä. Jos löytyy mieluinen eläin, niin ilmoittakaa sekin. Terveisin TINTTI. p. 0400-794762 kapyla.seura@gmail.com Joulukalenterikutsu YHDEKSÄNKYMMENTÄ vuotta Käpylän historian sadan vuoden ajasta on täällä toiminut ansiokkaasti oma vireä seura Käpylän naisvoimistelijat, joka sittemmin vaihtoi nimensä Käpylän voimistelijoiksi. Seura on oleellinen osa Käpylässä tapahtuvaa virkistystoimintaa ja asukkaiden kunnon ylläpitoa. Erityisesti käpyläläiset naiset ja lapset ovat ahkeria jumppaajia ja kunnon ylläpitäjiä. Jumppaintoa ei lannistanut edes korona, vaan heti, kun tieto tuntien jatkumisesta tuli, riennettiin salille. Untamontien peruskoulun suuri voimistelusali on aina täynnä innokkaita kunnon ylläpitäjiä. Jumppaharrastus on myös lämminhenkinen sosiaalinen tapahtuma kuulumiset vaihdetaan ennen ja jälkeen tunnin ja jaetaan tietoa paikallisista tapahtumista. Erityisesti naiset verkostoituvat ja tukevat toisia, jolloin niin fyysinen kuin henkinenkin kunto vahvistuu. Teksti ja kuva LAURA JANSSON Kunnon asiaa Hannelen ohjaama Asahi-tunti Untamontien peruskoulussa.
• 10 K äpylä-lehti 20.10.2021 Onnittelemme Onnittelemme 100-vuotiasta Käpylää! 100-vuotiasta Käpylää! • Kampaamo Parturi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Vaasankatu 20 B, 00500 Helsinki p. 09 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. M arleena Siltavoudintie 7 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Kauneushoitola Jalkahoitola Tiistaisin eläkeläisalennus HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki • Puh. 09 791 590 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 Kiinteistömaailma Oulunkylä KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Käpyläntie 1 , 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Käpyläntie 1 , 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Varastokankaita -50% RISTORANTE RAVELLO Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki | P: 044 9753847 info@ravello.fi | www.ravello.fi Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit www.helsinginpianostudio.net FY SI O TR EE N A R I KÄPYLÄ, TATTARIHARJU JA SILTAMÄKI P. 040 415 9119 Avoinna ma-su 8-20 www.fysiotreenari.com Tue paikallista pienyritystä HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14
• 11 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Äänellä Itkijät ry. on monelle käpyläläiselle tuttu kulttuuriyhdistys, joka vaalii ja tekee tunnetuksi karjalaista itkuvirsiperinnettä Suomessa. YHDISTYS JUHLII 20-vuotista toimintaansa Karjalatalolla 30.10.2021. Kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana yhdistyksen tutuksi kotipesäksi on muodostunut Karjalatalo Käpylässä. Siellä on järjestetty monenmuotoisia seminaareja, yleisötilaisuuksia sekä kursseja ja juhlia. Pääkaupunkiseudun yleisö on oppinut löytämäään itkuvirsi-tilaisuudet Käpylästä, vaikka yhdistyksen koko toiminta on valtakunnallista. Nykysuomalaisen itkuvirsikulttuurin luomisessa Äänellä Itkijät ry. on tehnyt uraauurtavaa työtä Suomessa kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämän on mahdollistanut alati kasvava ja aktiivinen kiinnostus itkuvirsiä kohtaan sekä useiden alan asiantuntijoiden pyyteetön panos yhdistyksen toiminnassa sen sisältöjä ohjaavina sekä kouluttavina tekijöinä. Lauantaina 30.10.2021 Äänellä Itkijät ry viettää 20-vuotissyntymäpäiviään Karjalatalolla. Juhlapäivän ohjelma koostuu seminaarista, juhlalounaasta, taidenäyttelystä sekä konsertista. Ohjelma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tarkemipia tietoja löytyy yhdistyksen nettisivuilta www.itkuvirsi.net. Juhlaseminaarin otsikko on Toivon lähteellä. Tällä halutaan tuoda esille karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen sisältyvää elämänmyönteisyyttä ja toiveikkuutta. Itkuvirret ovat olleet kyläja sukuyhteisöjen voimatyökalu elämän koettelemusten keskellä jopa tuhansien vuosian ajan. Tästä näkökulmasta myös äänellä Itkijät on lähestynyt tätä vanhaa perinnettä ja haluaa tuoda sen nykyihmisen ulottuville ja osallistuttavaksi. Itkuvirsien maailmankuva Juhlaseminaarissa kunniapuheenjohtaja Pirkko Fihlman kertoo 20-vuotiaan yhdistyksen toiminnan vaiheista. Hän esittää seminaarissa myös oman itkuvirtensä Itku maaemolle. Emilia Kallonen puolestaan avaa puheenjohtajana näkymiä yhdistyksen tulevaisuudelle. Laajemmin seminaarissa tarkastellaan ja pohditaan näkökulmia itkuvirren maailmankuvaan. Millainen moniulotteinen maailmankuva meille avautuu itkuvirsiperinteen kentässä? Miten me nykypäivänä itkijöinä tai muuten itkuvirsien parissa toimivina ihmisinä asetumme tähän perinteenjatkumoon? Seminaarin vierailevia puhujia ovat väitöskirjatutkija Riikka Patrikainen ja muusikko Tuomas Rounakari. Esitelmämuodon sijaan heidän puheenvuoronsa toimivat herätteinä yhteiselle keskustelulle, johon myös yleisön toivotaan osallistuvan. Yleisössä juhlan kutsuvieraina on yhdistyksen toiminnassa pitkään mukana olleita alan asiantuntijoita ja tutkijoita. Kulttuurintutkija TM Riikka Patrikainen työskentelee tällä hetkellä nykysuomalaista itkuvirsiperinnettä tutkivassa Kyynelkanavat-hankkeessa Itä-Suomen Yliopistossa. Siinä hän tarkastelee tutkijana muun muassa sitä, miten maailmankatsomus vakuttaa itkijän tuottamiin itkuvirsiin. Muusiikko ja etnomusikologi Tuomas Rounakari on ollut Äänellä itkijät ry.n toiminnassa mukana sen alkuvuosista asti ja kehittänyt itkuvisikurssien opetusmenetelmää yhdessä Pirkko Fihlmanin kanssa. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän on opettanut, kuinka voi luoda henkilökohtaisia valituslauluja muinaisten karjalaisten valitusten periaatteiden mukaisesti. Juhlapäivän taidenäyttelyssä on kuvataiteilija Marjo Akkasen maalaama teossarja ”Toivon lähteellä”. Äänellä Itkijät ry. on tilannut teossarjan taiteilijalta juhlassa julkaistavaa taidepostikorttisarjaa varten. Näyttelyssä olevat alkuperäisteokset ovat myös myynissä. Yhdistyksen uutta kannatustuotetta saa myös ostaa juhlan yhteydessä. Juhlan kohottaa vielä iltapäivällä Kyynelkanavat-konsertti, jossa esiintyvät jo mainitun Kyynelkanavat-hankkeen taiteilijat Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen. He ovat tämän päivän suomalaisen esiintyvän itkuvirsitaiteen tekijöitä. Liisa Matveinen on alan uranuurtajana ollut myös yhdistyksen toiminnassa mukana alusta asti. Runolauluista ja itkuvirsistä koostuva konsertti on kunnianosoitus sille karjalaiselle kulttuuriperinnölle, jota Äänellä Itkijät yhteisönä edustaa. Teksti EMILIA KALLONEN Toivon lähteellä 20 vuotta KÄPYLÄ KUULUU omaelämäkerrallisen proosani keskeisiin näyttämöihin. Romaanisarjan ensimmäinen osa Aurinko katsoo taakseen (1999) kuvasi lapsuusja lukiovuosia, Radan varrella varjo (2003) lyhyempää jaksoa abiturientista Käpylää Kajaanissa kaihoavaksi varusmieheksi, Kuu jättää jäljen (2006) opiskelijaelämää ja siinä tuli esiin harvinaisempi tapa itsenäistyä ja lähteä maailmalle – muuttaa pois suurkaupungista. Pyrkimys saavuttaa huippunsa romaanissa Taivaalla tutut tähdet (2012). Kun kirjoittaa oman isän vaiheista, on autobiografian ja jonkin aivan muun rajamaastossa. Nyt laadin romaanisarjaa Loivaa alamäkeä, jonka ensimmäinen osa Nuoriherra (2019) kuvaa isäni vaiheita 1900-luvun alussa, eikä siinä Käpylä vielä ole ajankohtainen. Seuraavassa osassa Tyhjää toimittamassa (2020) hän liikkuu Käpylässä, ensin Etsivän Keskuspoliisin dekkarina 1930-luvulla, sitten jatkosodan ilmatorjuntavänrikkinä. Käpylästä on tuleva hänen 19-vuotinen asuinpaikkansa. Kunnalliskoti keskellä Tutkin Käpylän karttoja. Keskeinen paikka maisemassa oli Koskelan kunnalliskoti, menipä sinne Oulunkylästä pieni rautatiekin. Kaikki kadunnimet eivät olleet nykyisiä. Panuntien nimeksi oli kaavailtu Arabiankatua. Mitä tapahtui aikaisemmin? Lapsuusleikeissä maasto oli keskeinen elementti – nimenomaan rakentamaton maasto. Se oli melko vähä, mutta toki enempi osa maisemaa kuin nykyisessä Käpylässä. Kallioista metsää oli ja on yhä Koskelantien ja Intiankadun kulmauksessa. Oli myös Käpyläntien ja Väinölänkujan kulmassa, mutta eipäs ole enää. Käpylän maisemaa on nakerrettu rakennusmaaksi. Sitä sanotaan tiivistämiseksi, ja tiivishän on kauniimpi nimitys ahtaalle. Oli peltojakin. Koskelan sairaskodin, Käpyläntien ja Koskelantien kolmiossa oli oikein kouluesimerkki pellosta kaupunkilaislapsille: sarat ojineen, muutama pieni pajusaareke ja iso viemärioja. Haiseva avoviemäri se tuolloin jo oli, mutta ei sitä puhdistettu, vaan pantiin putkeen ja piiloon. Viimeinenkin maalaisuuden osa Käpylästä hävisi. Tänä syksynä julkaisin matkakirjan Uudesta maailmasta. Se kertoo kokemuksistani kuudessa eri Amerikan maassa. Kaikille on luonteenomaista, että historian on katsottu alkaneen silloin, kun valkoihoiset saapuivat, kuka mihinkin siirtomaahan. Amerikassa oli asuttu jo kauan, mutta se on ruvennut kiinnostamaan hilstorioitsijoita vasta viime aikoina. Näin on Käpylässäkin, satavuotisjuhlia kannattaa viettää, mutta olisi hyvä muistaa, ettei Käpylässä suinkaan kaikki alkanut vasta silloin. Nykymerkityksessä uudisrakennettu Käpylä kyllä alkoi, mutta ei tyhjästä. Uusi pyyhkäisi pois vanhan – muutaman maatilan torppineen ja mökkeineen, pellot ojineen, ruotsinkieliset talonpojat, paljon semmoista, mikä ei sovi moderniin pääkaupunkiin. Ehkä joskus tulee aika tutkia, muistella ja juhlia alkuperäistäkin Käpylää. Mitähän ne sadan vuoden takaiset harvat käpyläläiset ajattelivat, kun heidän kotikonnuilleen rakennettiin uutta esikaupunkia ja vierasta väkeä vyöryi? Ja mitä sittemmin ajattelivat puukäpyläläiset, kun ruvettiin pystyttämään kivitaloja ensin Olympiaja sitten Kisakylään? Teksti HANNU NIKLANDER LOKAKUUN ALUSTA poistettiin julkisissa tiloissa oleskelevien määrärajoitukset. Sen vuoksi Käpylän kirjaston ja kirjastoyhdistyksen tilaisuuksiin ei tarvitse enää ilmoittautua. Kaikki tilaisuudet striimataan ja ne ovat nähtävissä myös youtubessa: Käpylän kirjasto. Mutta pitäkäämme edelleen huoli toisistamme! Tule terveenä ja rokotettuna, huolehdi käsihygieniasta ja käytä maskia jos suinkin voit. Sallimme poikkeuksen niiden kohdalla, joilla on maskin vuoksi hengitysvaikeuksia. SYYSKAUDEN OHJELMA: 26.10. Ata Hautamäki: Paluu Käpylään Rikosromaani käsittelee syyllisyydentuntoa ja anteeksiantamista, lapsuuden vaikutusta nuoreen ja kesäistä rakkautta. Helsingin Käpylän lisäksi liikutaan Järvenpään PuistoBluesissa ja Halosenniemessä. Tintti Karppinen haastattelee. 2.11. Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät Viidestä sukupolvesta kertova romaani punoo yhteen Stalinin vainot, uzbekistanilaisen lapsuuden ja turkulaisen maahanmuuttaja-arjen. Vuonna 1936 Juri juhlii Leningradissa viidettä syntymäpäiväänsä tietämättä, että kesän lopussa hänen maailmansa hajoaa: vanhemmat vangitaan eikä heitä enää ole. Yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa. Ulla Valkeila haastattelee. 16.11. Helena Sinervo: Tytön huone Monitunnelmainen yhdenpäivänromaani, joka pureutuu sukupolvien ja aikakausien eroihin ja samankaltaisuuksiin. Sofia on lähdössä Kanadaan opiskelemaan. Kun hyvästien aika lähestyy, hänen soitonopettaja-äitinsä Saara käy mielessään läpi kuluneet vuodet ja sen, miltä maailma näyttää, kun tytön huone jää tyhjäksi. Satu Koskimies haastattelee. 30.11. Aleksi Peura: Uskon ritarit Raadollisia sotaretkiä, barbaarien kolonialismia ja suuria seikkailuja kaukomailla. Tuhannen vuoden takaiset tapahtumat ulottuvat tähän päivään, ja pakottava tarve ajaa kirjailijan matkalle ristiretkien alkupisteeseen Pyhälle maalle. Analogia tämän päivän Lähi-idän kriisikeskuksiin on vahva. Keskustelukumppanina kosmologi Syksy Räsänen. 14.12. Elävien runoilijoiden ilta . Satu Koskimies ja Marja-Leena Mikkola vastaavat illan ohjelmasta. ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistyksen pj. Voit tukea Käpylän kirjastoyhdistyksen toimintaa liittymällä jäseneksi: lähetä sähköposti osoitteeseen kapylankirjastoyhdistys@ gmail.com. Kerro nimesi, osoitteesi ja mielellään puhelinnumerosi. Jäsenmaksu on 10,ja saat paluupostissa tiedot sen maksamiseksi. LAPSET RAKASTAVAT kirjaston lastenosastoa, jossa myös järjestetään lapsille ohjelmaa erityisesti lomien aikana. Alaluokat tutustuvat kirjaston toimintaan ja oppilaat oppivat lainaamaan kirjoja jo varhain. Lukusalissa on aina joku tutkimassa lehtiä tai tekemässä omaa työtään ihanassa rauhassa ja hiljaisuudessa. Kirjaston takaseinällä ja vitriinissä on esillä vaihtelevia näyttelyitä aivan ihanaa silmän ja mielen ruokaa. Kirjailijailtojen juuret jo Urania-piirissa Käpylän kirjastoyhdistys järjestää mielenkiintoisia kirjailijaja taiteilijatapaamisia. Niiden juuret ulottuvat ainakin 50-luvulla saakka, jolloin kirjastossa toimi Urania-piiri, jossa tutkittiin filosofiaa ja kirjallisuutta. Voi todellakin sanoa, että kirjasto tarjoaa käpyläläisille henkistä ravintoa ympäri vuoden. Korona-ajastakin on selvitty itsepalvelun toimiessa sujuvasti kirjoja pystyi tilaamaan ja sitten hakemaan noutopaikasta. Helsingin kirjastojen muutettu työtapa edellyttää asiakkailta omatoimisuutta, mutta ei huolta, Käpylän kirjaston työntekijät ovat aina valmiita palvelemaan ja huomaavat nopeasti, jos joku tarvitsee apua. Heidän ansiostaan kirjastossa on ihana tunnelma ja sinne on aina kiva tulla. Teksti ja kuva LAURA JANSSON Kirjasto on Käpylän sydän Käpylän todellinen sydän on kirjastossa. Siellä käyvät kaikki! Kirjastoiltoihin ei tarvitse enää ilmoittautua Äänellä Itkijät ry.n 20-vuotis juhlakonsertissa Karjalatalolla esiintyy Kyynelkanavat-hankkeen taiteilijat Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen. Ennen vanhaan ja ennen vanhaa Käpylän maisema näytti hyvin erilaiselta ennen vanhaan. Mona Lagerbohmin kuva on Raviksen takaa vuodelta 1957.
• 12 K äpylä-lehti 20.10.2021 Syksy2021 HARTAUSELÄMÄ Kokoontumisrajoitukset ovat poistuneet kirkoista. Suosittelemme edelleen käsidesin ja kasvomaskien käyttöä. Tervetuloa! HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taize-laulujen äärellä. Ehtoollinen joka kuukauden 3. keskiviikko. Hetken toteuttavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset yhdessä. KEHITYSVAMMAISTEN JA MEIDÄN KAIKKIEN MESSU sunnuntaina 7.11. klo 18 Käpylän kirkossa. Messu on selkokielinen. Mukana pappi Taija Kaipainen ja musiikissa kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja Duo Adoramus, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. ILTAEHTOOLLINEN sunnuntaisin klo 18 Käpylän kirkossa. Olemme avoinna! Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi RUOKAILUT PERHEILLE MUSIIKKIA ISÄT HOI! -ILTAMUSKARI tiistaisin 21.9.–16.11. Käpylän kirkossa. Vetäjänä Alex Hyvärinen. 0–1-vuotiaat klo 17–17.25 2–3-vuotiaat klo 17.35–18 3–5-vuotiaat klo 18.10–18.35 KÄYMME YHDESSÄ AIN -MUSIIKKIMATINEA torstaina 28.10. klo 13 Maunulan kirkossa. Yhteislaulua ja musiikkiesityksiä tarinoiden ja valkokangaskuvien siivittämänä. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen, Elisa Hapuli, Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander. Vapaa pääsy. OTA HÄNET VASTAAN -MUSIIKKIMATINEA torstaina 4.11. klo 13 Maunulan kirkossa. Pyhäinpäivän musiikkia, runoja ja tekstejä kuunnellen ja yhteisesti laulaen. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan lauluryhmä Arja Aholammi-Pylkkänen, Monica Sourander ja Elisa Hapuli. Vapaa pääsy. PYHÄINPÄIVÄN KONSERTTI: LUX AETERNA – IKUINEN VALO lauantaina 6.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Vapaa pääsy. UUDEN EDESSÄ -MUSIIKKIJUHLA torstaina 25.11. klo 13 Maunulan kirkossa. Juhlimme musiikin merkeissä diakoni Elisa Hapulin jäämistä eläkkeelle. Hanna-Maria Valve urut, piano, laulu, Emilia Hapuli sello, Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik, Elisa Hapuli. Vapaa pääsy. KÄPYLÄN KIRKKOKUORO kokoontuu Käpylän kirkolla tiistaisin klo 18.30 kanttori Mikko Heleniuksen johdolla. Lisätiedot Mikko Heleniukselta sekä verkkosivulta kapylankirkkokuoro.fi YHTEISÖRUOKAILUT Yhteisöruokailut syksyllä – Tervetuloa syömään yhdessä! Maanantaipuuro 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkko Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkko. Maunulan pannarikahvila torstaisin 9.9.–25.11. klo 10–13 Maunulan kirkko. Yhteisöravintola Salaam torstaisin 7.10.–25.11. klo 12–15 Oulunkylän kirkko. Yhteisöruokailut ovat avoimia kaikille ja toteutetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, lämpimästi tervetuloa! Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivultamme. Syksyn toiminta käynnist yy tule mu k aan! TULOSSA PERINTEINEN NAISTENPÄIVÄ Oulunkylän kirkossa lauantaina 30.10. klo 10–15 kaikille naisille ja naisiksi itsensä tunteville. Päivän teemana on Naisen elämän palasia taiteen keinoin. Luovaan kirjoittamista ja maalausta, musiikkia, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Vapaa pääsy, tervetuloa! Kirkon kuvapankki/Timo Jakonen www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla @oulunkylanseurakunta Kiinnostuitko? Lue lisää! Oulunkylän kirkko Teinintie 10. avoinna ma–to 8–20, pe–su 8–15. Käpylän kirkko Metsolantie 14. Maunulan kirkko Metsäpurontie 15.
• 13 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Tervetuloa uuteen Käpylän asuntomyymäläämme osoitteessa Koskelantie 52, avoinna arkisin 11-16. POP-UP tuntea talosi tarina. VÄLITTÄMISTÄ ON Kiinteistömaailma Käpylä/ Oulunkylän Asunnot Oy Koskelantie 52 LH 51, 00610 Helsinki kapyla@km.fi p. 010 622 3930 KÄPYLÄ ON JUHLINUT 100 vuottaan virtuaalisesti ja kasvokkain vain pienissä porukoissa. Moni muukin mukava tapahtuma jouduttiin viime vuonna perumaan poikkeusajan rajoituksen vuoksi – myös Yhtenäiskoulun perinteiset Syysmarkkinat. Markkinatalkoiden tilalle tuli koteja, ynkkiläisiä ja Käpylää yhdistävä Käpykylän Sanomat -lehden toimitustyö. Kiitos kaikille lehden tekemiseen osallistuneille, haastateltaville, kuvattaville, inspiroiville ihmisille, lemmikeille ja 100-vuotiaalle Käpylälle! Tänä vuonna Yhtenäiskoulun Syysmarkkinat ovat jälleen tulossa perinteisesti marraskuisena lauantaina mutta hieman uudessa muodossa. Myymme keittolounasta, makkaraa, mehua, kahvia ja leivonnaisia Yhtenäiskoulun piha-alueella. Voit siis tulla piipahtamaan nauttimaan lämmintä lounasta tai kahvia ja vierailla koulualueen lisäksi samalla vaikka viereisellä hiidenkirnulla. Syysmarkkinoiden tuotolla tuetaan koululaisten retkiä Suunnittelemme myös muuta markkinamyyntiä ja toimimme markkinaaikaan 13. marraskuuta voimassaolevien mahdollisuuksien mukaan. Ruokaja herkkumyynnin liepeiltä tai koulun aula-alueelta saanee jälleen ostaa Yhtenäiskoulun luokkien valmistamia upeita tuotteita, taidetta sekä Käpykylän Sanomat -lehtiä pimeän vuodenajan iloksi ja pukinkonttiin. Tuotolla tuetaan koululaisten retkiä, tarjotaan toimintaa ja esityksiä sekä hankitaan yhteiseen tekemiseen ja liikuntaan kannustavia välineitä luokkiin ja välitunneille. Kun mahdollisuudet ja suunnitelmat tarkentuvat, ilmoittelemme Syysmarkkinapäivän tarjonnasta tarkemmin mm. Käpylän Facebookryhmässä ja alueen ilmoitustauluilla. Mutta merkitse jo kalenteriisi lauantai 13.11. klo 11–14 ja saavu silloin Yhtenäiskoululle Länsi-Käpylän puolelle Louhentie 3:een. Reitin Syysmarkkinoille voi suunnitella Mäkelänkadun ja Tuusulan valtatien taitoskohdassa tien alittavan taidetunnelin kautta. Alikulkutunnelista voi bongata Yhtenäiskoulun ja Käpylinnan lasten keväällä 2019 maalaamia lähiluonnon lintuja ja perhosia. Taiteilija Vappu Rossin ohjauksessa tehty yhteisöllinen teos on päässyt hieman töhriintymään, mutta olemme vuosittain käyneet yhteisvoimin sutimassa uutta raikastavaa maalipintaa. Kuten yhteisöllisessä taideprojektissa myös Syysmarkkinoilla aikuiset ovat mahdollistajia mutta lapset ja nuoret luovia toimijoita. Tule siis viihtymään ja energisoitumaan koululaisten riemukkaasta markkinameiningistä! Tervetuloa Yhtenäiskoulun Syysmarkkinoille lauantaina 13.11. klo 11–14! Teksti TOMMI JÄKKÖ KÄPYLÄN 100-vuotisjuhlavuosi sisälsi monia muitakin juhlia ja pyöreitä vuosia, jotka jäivät maailman valloittaneen pandemian varjoon. Yksi niistä oli Käpylän kirkon 90-vuotissyntymäpäivä. Käpylän kirkko valmistui vuonna 1930 keskelle vielä uutta puutaloaluetta, korkealle mäelle, Metsolantien varteen. Arkkitehti Erkki Sutinen voitti arkkitehtikilpailun ja sai näin kirkon suunnittelun tehtäväkseen. Martti Välikangas, joka oli piirtänyt ympäröivät puutalot, tuli kilpailussa toiseksi ehkä ympäristöönsä paremmin sulautuvalla puukirkko-ehdotuksella, mutta palkintolautakunta päätti valita tämän täysin erilaisen ja sillä tavoin hyvin erottuvan valkoisen funkkistyyppisen kirkon käpyläläisille. Alunperin kirkon tontiksi oli varattu puistoalue, joka on nyt Karjalatalon ja Hesevan sekä Olympiakylän talojen välissä. Pelkistetty kuutio ja luostarin puutarha Yksityiskohdiltaan klassismia edustavan kirkon ulkokuori on karu ja vaatimaton. Parinsadan hengen kirkkosali on ankaran suoraviivainen ja pelkistetty kuutio. Kirkon punaista kuoriseinää koristavat Käpylän talojen väreistäkin vastanneen taidemaalari Bruno Tuukkasen maalaukset Hyvä paimen ja Soihtua kantava enkeli. Valkoiset ikkunattomat seinät näyttivät meille aivan uuden mahdollisuuden Käpylän 100-vuotisjuhlien alkaessa, kun Ilves-teatteri heijasti kirkkosalin seinille upeita suuria kuvia ja värejä. Olin aivan mykistynyt, sanoo Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen. Kirkko on käynyt muutamaan kertaan läpi remontin yhdeksänkymmenen vuoden aikana. Uusin korjaustyö valmistui suunniteltujen syntymäpäiväjuhlien alla. Kirkkoon liittyy matala siipirakennus, jossa oli aikanaan kirkkoherran asunto ja sittemmin kirkkoherranvirasto. Kun Käpylän seurakunta liitettiin Oulunkylään, tehtiin tiloista ryhmäja toimintatiloja. Toimintamahdollisuuksia lisäävät piha-alueet, joiden suunnittelussa arkkitehti alunperin ajatteli luostaripuutarhoja. Toimintaa ja retriittejä Kirkon tehtävä ei ole olla mikään puuhakerho, vaan tarjota rauhaa ja syvempää ajattelua, sanoo Ulla Kosonen. Mutta haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden kohdata toisiaan monenlaisen toiminnan parissa. Käpylän kirkosta on muodostunut eräänlainen toimintakeskus, johon korjatut tilat antavat hyvän mahdollisuuden. Järjestämme myös hiljaisuuden retriittejä, joissa kiireinen ihminen voi rauhoittua kirkon tiloissa. Keväällä alkaa kristillinen jooga. Helsingissä on hyvä julkinen liikenne, kaikkialle pääsee busseilla tai ratikoilla nopeasti. Siksi olemme tarjonneet seurakuntalaisille erilaisia mahdollisuuksia osallistua eri tilaisuuksiin eri aikoihin. Meillä on kolme kirkkoa, Käpylä, Oulunkylä ja Maunula, sekä muita tiloja, jotka kaikki ovat niin lähellä toisiaan, että olisi hassua, jos kaikissa olisi tarjolla samat toiminnat samaan aikaan. Nyt esimerkiksi jumalanpalvelukset ovat Oulunkylässä kello 10, Käpylässä kello 18 ja Maunulassa torstaisin kello 12, kertoo kirkkoherra. Kirkon ovet ovat avoinna sisään ja ulos. Se tarkoittaa sitä, että sisään saa tulla kuka vain. Mutta myös sitä, että työntekijät eivät toimi vain sisällä kirkkorakennuksessa, vaan Kirkon ovet ovat auki sisään ja ulos, sanoo rovasti Ulla Kosonen Käpylän suoralinjainen valkoinen kivikirkko erottuu ympäristönsä maavärisistä puutaloista. Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen sai rovastin arvonimen syyskuussa. Lääninrovasti hän oli jo entuudestaan, se kun on työ eikä arvo. Rovastin arvon voi saada yli viisikymppinen pappi, joka ei ole tehnyt suuria rikoksia toimessaan, vitsailee Ulla Kosonen asetellessaan Arto Noromiehen pienoisveistosta paremmin Käpylän kirkon uudistetun kokoushuoneen ikkunalaudalle. myös kentällä, ulkona. Perusasenteemme on se, että olemme avoimia etsimään tapoja toimia, jotta oltaisiin relevantti yhteisö myös tulevaisuudessa, määrittelee Ulla Kosonen. Ajattelen, että toimintani ydin on se, että seuraajallani aikanaan ovat paikat vähän paremmassa kunnossa. Nuorena sitä etsii itseään, mutta nyt uskaltaa jo iloita siitä hyvästä, mitä on saanut aikaan, sanoo kirkkoherra Ulla Kosonen, jolle piispa juuri myönsi rovastin arvon. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Syysmarkkinat kutsuu koko Käpylän kylään Yhtenäiskoululle
• 14 K äpylä-lehti 20.10.2021 Menot PERHIS-Suurperheisten elämää Käpylässä valokuvanäyttely Mäkelänkatu 78–82 M-talon kerhohuone (Leska) sunnuntaina 24.10 ja 31.10 klo 14.00–17.00 keskiviikkona 27.10 ja 3.11.2021 klo 15.00–18.00 Olympialaiset valokuvanäyttely Olympialaiset Käpylässä (Käpygrilli, Osmontie 5, 23.9.–31.10.) Soutajan ensi vedot (Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 1.11.–30.11.). Esillepanot ovat osa valokuvaryhmän tekemästä laajemmasta näyttelyiden sarjasta. Valokuvatyöryhmän aiempiin näyttelyihin voi tutustua Käpylä-seuran verkkosivuilla. Käpylän Seniorit 40 vuotta Käpylän seniorit ry viettää 40. toimintavuottaan. Tervetuloa tutustumaan ja ehkä myös liittymään jäseneksemme, jäsenmaksu on vain 25 euroa, pullakahvit saa kahdella eurolla. Tilaisuutemme ovat torstaisin ja alkavat klo 13.00 Karjalatalolla (Käpylänkuja 1, 3. krs). Tilaisuutemme toteutetaan terveysturvallisesti! To 21.10. vieraanamme on Euroopan keskuspankin entinen setelijohtaja Antti Heinonen . Hän kertoo, miten ”Suomen setelihistorian dramaattisin tapahtuma: vuodenvaihteen 19451946 setelinleikkaus” toteutui. Marraskuu aloitetaan to 4.11. yhdistyksen syyskokouksella. Kokouksen jälkeen Wiipuri-yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Koistinen kertoo yhdistyksensä historiasta ja toiminnasta. To 18.11. vierailuvuorossa on arkkitehti Pirkko-Liisa Schulman . Hänen esityksensä otsikko on ”Voimanaisista – varhaisista suomalaisista naisarkkitehdeistä”. Lisätietoja kapylan.seniorit@gmail.com https://kapyla.senioriyhdistys.fi/ Venäläinen kulttuuri esillä Helsingissä 29.10 -7.11.2021 Käpylän kirjaston ilta ti 2.11. klo 18.00 – 19.30 on osa venäläisen kulttuurin viikkoa. Aiheena on Anna Soudakovan esikoisromaani Mitä männyt näkevät. Malmin kirjastossa (Ala-Malmin tori 1) Jaana Virronen ja Päivi Kärnä keskustelevat Virrosen Borssia ja šarlotkaa kirjasta ma 1.11. ko 18.00. Richardinkadun kirjastossa (Richardinkatu 3) on ke 3.11. klo 18. 00 ruotsinkielinen tilaisuus otsikolla ”Ny rysk litteratur ATT LEVA I PETERSBURG. Kristina Rotkirch berättar om författarna Ksenija Buksja, Anna Gorbunova och Jelena Tjizjova. Det är tre författare som beskriver livet i sin hemstad på spännande olika sätt. Näistä pietarilaiskirjailijoista Jelena Tjizjova on vieraillut Sirpa Kähkösen kanssa Käpylässä 23.10.2018. Samassa paikassa to 4.11. klo 17.30 – 19.30 professori, eversti Pekka Visuri luennoi aiheesta ”Suomi Venäjän naapurina: viime sodista 80 vuotta”. Viikon aloittaa la 30.10. klo 13.00 – 16.15 tilaisuus ”Sukelluksia Neuvostoliiton kulttuuripolitiikkaan Stalinista Gorbatshoviin kirjallisuuden, musiikin ja elokuvan kautta”. Kolme Neuvostoliiton kulttuurihistorian tutkijaa (FM Susan Ikonen, VTT Meri Herrala ja FM Mia Öhman) käsittelee eri näkökulmista Neuvostoliiton sodanjälkeisten vuosikymmenten kulttuurielämää sisäja ulkopolitiikan ristipaineissa. Paikkana on Helsingin työväenopisto (Helsinginkatu 26). Tässä on vain osa koko viikon runsaasta ohjelmasta. Lisätietoja kaikista tapahtumista ja niihin mahdollisista liittyvistä ilmoittautumisesta saa nettiosoitteesta: https://suomivenajaseura.fi/ venalainen-kulttuuriviikko-sontikkahelsingissa-29-10-7-11-2021/ . Kirjoita hakuriville Venäläinen kulttuuriviikko Sontikka. Venäläisen kulttuurin viikkoa vietetään Helsingissä. OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Svenska hörnan EN GÅNG I TIDEN , för länge sen, hade jag en trådtelefon, blyertspenna, suddgummi och rutigt papper. Blyertspennan, suddgummit och det rutiga pappret är alltjämt i flitig användning, men trådtelefonen – ack nej! Dels lyckades maken i sin iver att röja upp bland kablar av olika slag här hemma klippa av den som gällde telefonen, dels finns det inte längre något företag som reparerar såna skador, och finns det ens nån operatör som sysslar med trådtelefoner längre? Tipsa gärna mej, om du känner till nån! Det som gäller är alltså smarttelefonen. När jag skaffade min trodde jag den skulle användas till att ringa med, sända sms och eventuellt till att läsa epost med. Återigen ack nej. Som det är idag skall hela ens liv administreras via apparna i telefonen. Jag blir allergisk ren när jag hör eller läser ordet app. Och det bekymmersamma är att inte bara diverse privatföretag utan också en mängd myndigheter bygger sin verksamhet på användningen av appar. Sällan hittar man numera ett telefonnummer man kan ringa till när man behöver uppgifter av olika slag – nej man skall chatta via datorn och klicka på appar och söka sig fram genom labyrinterna i telefonen. Mänsklig kontakt via ett telefonsamtal är inte aktuell numera. Om man händelsevis tappar telefonen i golvet och den vägrar samarbeta, eller om den ramlar ur fickan när man är på svamppromenad i skogen och inte kan hittas bland ruskor och löv försvinner en stor del av ens liv för gott – om man inte snabbt skaffar sig en ny telefon med nya appar. Om man blir överfallen är det bara att trycka på appen 112, då kommer genast en helikopter och räddar en, lätt att lokalisera offret via radiomasterna. Men apparna på min telefon har en benägenhet att leva sitt eget liv, flyttar på sej eller försvinner, och i sämsta fall trycker man på appen De bästa mordmysterierna istället. Har man inte ett resekort gäller det att i bussen eller spårvagnen visa upp sin telefon med reseappen – men har man glömt telefonen hemma eller glömt att ladda den står man där med sin tvättade hals och måste stiga av vid nästa hållplats. Kommer det en biljettkontrollör blir man tvungen att betala dryga böter för att man försökt åka gratis! Helst borde man ju då betala med hjälp av telefonens bankappar ... Banker ska man absolut inte försöka besöka – öppna någon timme då och då med långa köer av vilsna pensionärer som gärna skulle vilja ha personlig kontakt för att reda ut sina ärenden. Men telefonen har ju appar för alla bankfunktioner bara att trycka på rätt ställe så kan man betala i butiken och kolla sina konton. Bäst att ha glasögon och förstoringsglas med sig så man säkert hittar rätt i appeländet. Och biljetter till olika evenemang och resor ska man helst inte förete i pappersform, behändigast är ju att visa upp biljetten i telefonen. Om man råkar ha en lämplig app, alltså. Också sitt nya coronapass borde man ladda ner i sin telefon – bäst att den är laddad när passet ska visas upp! Ett verkligt dilemma uppstår när man av någon anledning ser sig tvungen att byta telefon, för då gäller det att få med alla uppgifter från den gamla telefonen till den nya. Görs behändigast via en app. Gäller bara att trassla sig igenom alla snåriga uppgifter som en gammal grå panter inte förstår sig på. Bäst att kalla på barnbarnen som fått i sig apparna med modersmjölken... Man glömmer lätt bort att det faktiskt finns en hel del människor som inte har eller ens vill ha nån smarttelefon eller dator. Särskilt äldre människor som lätt blir förvirrade av allt det tekniska strulet. Det är därför väldigt odemokratiskt att speciellt myndigheterna förutsätter att alla ska kunna sköta sina ärenden via nät och appar. Det finns naturligtvis en massa grå pantrar som klarar av sina datorer och smarttelefoner hur lätt som helst, eller tar dem med till de vänliga frivilliga rådgivarna, också de grå pantrar, som bl.a. organisationen Enter ställer upp med på olika ställen. Och det går väl inte längre att gömma sig undan utvecklingen, utan tillgång till och kunskap om den nya tekniken är det svårt att klara sig i vårt samhälle. Och det är ju behändigt att på distans kunna sköta olika funktioner i sitt hem via telefonen – koppla på och av tjuvlarm, värme, spisen m.m. Hitta till rätt adress via Google maps, videoringa barnen via WhatsApp. För den som inte klarar sig utan ständig tillgång till Facebook och Messenger är det ju bra att kunna läsa in sig via appen när man går på långpromenad i skogen ... eller kolla upp en svamp man hittat via svampappen! Ibland är det ändå skönt att bara lämna telefonen hemma när man går ut, man känner sig liksom mycket friare. Men man kan ju ändå gärna promenera omkring i Kottby och koppla på mobilens stadspromenadapp och se sig omkring och lyssna till alla intressanta uppgifter om vår hundraåriga stadsdel. Kanske får man syn på nån urgammal kvarleva från forna tider – en telefonkiosk! SUSANNA GULIN Appterrorn Käpylä-paitoja, kasseja, kortteja ja kirjoja Käpylä-Seuralta Kaupat sähköpostilla tai puhelimitse. Sovitaan, missä nähdään tai mistä tuotteet haetaan koronaturvallisesti. Yhteystiedot: hs.varis001@gmail.com tai puh. 050 521 7281. Vain käteinen käy maksuvälineeksi.
• 15 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehti / Kesuura Oy Tursontie 1 M, 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2021 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 70 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Liity KäpyläSeuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com Jäsenmaksu on 15,-. Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Takaikkuna SUURKAUPUNKIEN kasvattamisen pakkomielle on kansainvälinen. Se sivuuttaa pienempien kasvukeskusten ja kaupunkien vahvistamisen välttämättömyyden. Maaseutukylien kuihtumiselle ei kukaan näytä voivan missään mitään. 60 vuotta sitten rakennusyhtiö Haka etsi väljästi rakennettua aluetta. Puutarha-Käpylä oli sellainen. Kaupunkia miellytti ajatus kaksinkertaistaa alueen väkimäärä. Kaupungin vuokrataloyhtiö omisti paljon tontteja ja sen johtaja Niilo Nuutila ajoi asiaa vahvasti. Pakkomielteen vuoksi kaupunginsuunnittelu oli samoilla linjoilla. Perusteluna käytettiin rakennusten rappeutumista ja puutarhojen huonokuntoisuutta, mitä apulaiskaupunginjohtaja Juha Kivistö perusteettomastikin korosti. Puutalojen normaaliksi eliniäksi väitettiin 20-30 vuotta! Viisikymmentä vuotta sitten olimme vaimoni Katin kanssa lopen kyllästyneitä jatkuvaan vuokra-asuntojen vaihtoon. Vaikka olimme jo molemmat töissä ei rahaa ollut eikä tiukkojen lainaehtojen takia pankista saanut helposti pientäkään lainaa. Kati oli kumminkin jo päässyt kaupunginvaltuustoon ja tiesi, että Käpylä olisi meille sopiva ja edullinenkin, jos vuosikymmenen jatkunut vääntö sen tulevaisuudesta ratkeaisi. Kamppailu Puu-Käpylän säilyttämisestä kiinnosti. Tyttäremme Reakin oli jo käynyt siellä pari-kolme vuotta Yhtenäiskoulua. Kävi selväksi, että julkinen keskustelu ei juuri hievauta kaupungin virkamiehiä. Kerran tehdyt suunnitelmat pysyvät eikä niitä hevin muuteta. Valtuutetutkin kuuntelevat aika paljon taustaryhmiensä talousmiesten tarpeita, eli demarit ja aluksi monet kansandemokraattienkin valtuutetut olivat suopeita Hakalle. Kansan Uutisten linja kuitenkin muuttui,kun uusi nuorentunut valtuusto astui remmiin. Seurasimme mitä yhä vahvistuva kansalaisten liikehdintä vaikutti. Vuonna 1969 nousi suoranaista kapinahenkeä. Käpylä-lehti toi esiin asukkaiden mielipiteitä ja painosti omalta osaltaan. Professori Otto-Iivari Meurman käytti kovaa kieltä Uuden Suomen palstoilla. Arkkitehtuurin professori Bengt Lundsten organisoi käpyläläisiä valtuuston lehterit täyteen ja huutokuoron Aleksanterinkadulle Valkoisen salin eteen kun Käpylän kaavaehdotusta käsiteltiin vuonna 1969. Mekkaloiva mielenosoitus! Päätösäänestys hävittiin, mutta Tintti Karppisen isän Jorma Korvenheimon (kok.) ponsi vielä yhden selvityksen tekemisestä meni läpi. Kun komitean työ keväällä 1971 valmistui, oli tilanne jo kypsynyt ja ehdotus Puu-Käpylän säilyttämisestä voitti valtuustossa niukasti mutta selvästi. Vuosikymmenen odottaneet talojen korjaukset voitiin aloittaa. Uutta ja olennaista oli se, että ensi kertaa suojeltiin toiminnallinen kokonaisuus, eikä vain yksittäisiä rakennuksia. Syyskesällä 1971 Kati sai puhelun kampanjointiin osallistuneelta arkkitehti Merja Kuosmaselta (nyk. Härö), ikääntynyt leskirouva on myymässä asuntoaan. Kati ryntäsi paikalle, soitti minulle töihin, että tällainen peruskunnossa oleva kaksi huonetta ja keittiö tämä on. Öljylämmmitys, puuhella ja kakluuni, mutta vesijohto tulee sisään. Myyjä pyytää 30 000 markkaa. Meitä edellä oli toinenkin ostajaehdokas, joka kuitenkin tinki. Rahaa meillä oli käsirahan verran, eikä enempää. Sanoin asuntoa näkemättä, että tee kaupat. Vippailimme tutuiltakin rahaa ja tulimme Nisse ja Outi Grönroosin sekä Matin, Markun ja Mikan naapureiksi Osmontielle 18 vuodeksi. Nopeita kauppoja kohonneisiin hintoihin tekivät samassa korttelissa mm. Eva Polttila ja Jussi Ikonen, Auli ja Matti Viikari sekä Kaisa Jaakkola. Aloitimme yhdessä korttelijuhlaperinteen ja rakensimme piharakennukseen korttelisaunan. Yhteisöllisyys kehittyi ja nähtävästi on vieläkin hyvä. Poikamme Hermanni syntyi Kätilöopistolla vuonna 1974. Kysyin häneltä kerran: ”Millainen paikka Käpylä oli lapselle?” ”Hyvä!”, vastasi aikuistunut Hemppa. ”Minne haluaisit vakiinnuttuasi muuttaa?”, jatkoin. ”Käpylään!”, hän vastasi. PEKKA PELTOLA Katin ja omien muistikuvien lisäksi olen käyttänyt lähteenä Helsingin kaupungin vuosikertomusta vuodesta 1971, kaupungin omaa sekä Eero Tuomikosken dokumenttifilmejä 1960-luvulta sekä Aura Kivilaakson Käpylä-keskustelua analysoivaa väitöskirjaa Turun yliopistossa vuodelta 2017. Taistelu Käpylästä 50 vuotta sitten KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! OmaStadi-äänestys 6.– 28.10.2021 – Äänestä Kylätilaa Käpylään! KAIKKIEN ÄÄNI ON NYT TARPEEN , jotta saamme oman kylätilan. Jokainen tänä vuonna 12 vuotta täyttävä tai sitä vanhempi on äänioikeutettu. Omalla koneella tai puhelimella voi äänestää milloin vain 6.-28. lokakuuta pankkitunnuksilla (koululaiset Wilma tunnuksilla). Suora linkki: omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/184/plans/782 OmaStadi-äänestyksessä Kylätila Käpylään löytyy esim. klikkaamalla linkkiä omastadi.hel.fi/processes/osbu-2020/f/184/plans/782 Jos on ongelmia vahvassa tunnistautumisessa (esim. ei pankkitunnuksia tai vaikeuksia niiden käytössä), niin voi myös käydä äänestämässä henkkarilla esimerkiksi Käpylän kirjastossa (vieritä alaspäin > Keskinen Helsinki) Adressi jossa vaaditaan Pohjolankatu 3-5 kylätilaksi on 1.10.2021 mennessä saanut jo 981 allekirjoitusta; tämä adressi tukee vaatimuksiamme. Ellet vielä ole allekirjoittanut, tässä linkki: tee se nyt! Tässä kuvassa talo näkyy suuren tontin laidalla. Tälle metsäiselle tontin osuudelle suunnitellaan esityslavaa ja tapahtumatoria. 17.10. tapahtumassa nähtiin jo sen toimivuus. Teksti TINTTI KARPPINEN Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI
• Syksyn kursseilla on vielä tilaa! Ilmoittaudu ilmonet.fi Ilmoittaudu kurssille Android-mobiililaitteen vuosihuolto H215293 Apple Mac: järjestelmän ylläpito H215357 Chi Kung – kiinalainen voimistelu H214713 Conversamos H216556 Ekologisia lahjoja H213263 English for Travel – matkailuenglantia intensiivisesti H216224 Helppoja kasvisruokia lapsiperheeseen H215585 Huovutuksen peruskurssi H213089 Hyvinvoiva keho, taso 1A H216535 Jauholeipurin ABC H215306 Kirjo kuvia ompelukoneella! H215907 Leikkauksen jatkokurssi, Premiere Pro CC H214040 Mindfulness ja kehotietoisuus B H214719 Paina pintoja / Kankaanpainanta H214031 Podcastin perusteet H214221 Ranskan kielioppiviikonloppu – pronominit H215935 Stand Up -komiikan jatkotaso H216500 Suomi 1 jatko intensiivisesti ja suomalaista kulttuuria (A1.2–A1.3) H214937 Terveyttä kaurasta, Opintosetelialennus H215690 Tonttujen hikipaja B / Ompelu H214271 Värikorjaus Premiere Pro CC:llä H214043 Helsingin työväenopisto olla Käpylässä kotonaan. Tervetuloa uuteen Käpylän asuntomyymäläämme osoitteessa Koskelantie 52, avoinna arkisin 11-16. POP-UP VÄLITTÄMISTÄ ON Kiinteistömaailma Käpylä/ Oulunkylän Asunnot Oy Koskelantie 52 LH 51, 00610 Helsinki kapyla@km.fi p. 010 622 3930 Yale Linus ja Doorman -älylukot ja sisäkamerat erikoishintaan. Tule tutustumaan päivän huipputarjouksiin. Menossa mukana taiteilija Ile Vainio. Kaikki liikkeessä olevat tuotteet -50%. Kahvija makkaratarjoilu. Medilukko Oy | Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki | p. 041 524 5453 Tutustumistarjouksia nopeimmille! Osallistu arvontaan paikan päällä! Voita Yale Linus® -älylukko asennettuna. Tervetuloa tutustumaan uuteen Yale Linus® -älylukkoon Käpylän Medilukkoon lauantaina 6.11.2021 klo 10-13. Osoite: Mäkelänkatu 78-82