• Helsingin vanhin kaupunginosalehti N RO 9 julkaisija Käpylä-Seura ry. 9.11.2016 65. vuosikerta painos 18 000 Kuvat Toivo Koivisto HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine • Anneli Lehto Suuhygienistit: • Annina Niklander • Saila Pakarinen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 NESTE K METSÄLÄ AVOINNA 24H RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Gaius Ravintolat noutolounaspöytä pitoja juhlapalvelua tilauksesta kakkuja, salaatteja ym. Pellervontie 39 A Ma-pe klo 11-13.30, su klo 12-14 muina aikoina tilauksesta Eläkeläisille ja opiskelijoille edullisempi lounas (ravintolassa nau una) Tiedustelut: 010 2732270 a a nau una) Tiedustelut: 010 2732270 • Helsingin uusi yleiskaava hyväksyttiin • Louhenpuistoon halutaan meluaita • Kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi valtuustoaloite Itku pitkästä ilosta Itku pitkästä ilosta vaiko suuresta vaiko suuresta surusta? surusta?
• Saattokellot 9.11.2016 Pääkirjoitus 2 H ELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 65. VUOSIKERTA J ULKAISIJA K ÄPYLÄ -S EURA RY . P ÄÄTOIMITTAJA E IJA T UOMELA -L EHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla HELSINGISTÄ ALKANUT kirkonkellojen soittaminen Aleppon uhrien muistoksi sai suuren julkisuuden kaikkialla maailmassa. Kallion kirkon saattokellot olivat ensimmäiset, joita alettiin soittaa joka päivä kello 17 ja niihin yhtyivät lähes kaikki muut pääkaupungin kirkot kelloineen, myös Oulunkylä. Kelloja soitettiin YK:n päivään 24.10.2016 asti. Sanoma levisi nopeasti muuallekin Suomeen ja lopulta kellot kaikuivat ympäri Euroopan ja Yhdysvaltojen, aina Australiaa myöten noin 700 kirkossa. New York Post julkaisi etusivullaan kuvan Helsingin Syyrian rauhanmielenosoituksesta, kuvituksena elävien ihmisten muodostama peace-merkki Suurkirkon portailla. Jotkut kyselivät, miksei kelloja soitettu muille uhreille, muissa kaupungeissa murhattujen muistoksi, kuten esimerkiksi Irakin Mosulissa tapetuille. Nopeasti kirkko vastasi, että kelloja soitetaan kaikille, kaikkien sodan uhrien muistoksi, mutta että niitä nimitetään Aleppon kelloiksi alkamisajankohtansa vuoksi. Muutama riitasointu kuului muuten positiivista julkisuutta saaneesta kampanjasta. Joku ihmetteli meidän intoamme kumistella saattokelloja kuolleille, joiden kuolemaan olemme ehkä itse vaikuttaneet. Suomihan tunnetusti myy aseita Lähi-Itään. Joku kitkeräkielinen muistutti, että ensin myydään aseet, ja sitten lähdetään rauhaa turvaamaan. Mutta tämä huomautus ei koskenut kirkkoa vaan valtiota, jossa asumme. Erään toisen ajankohtaisen keskustelun satuin kuulemaan vahingossa. Henkilö kertoi tavanneensa jonkun kirkon edustajan jossain tilaisuudessa ja ällistyneensä suunnattomasti tämän kirkon edustajan suvaitsemattomuudesta! Että kaikista tilaisuuden ihmisistä juuri kirkon edustaja oli ollut tiukkapipoisin ja jyrkin kannanotoissaan! Se oli ollut puhujan mielestä kummallista ja kirkon rooliin sopimatonta. Kyseinen puhuja, jota siis kuuntelin salaa ja jota en tuntenut, totesi keskustelukumppanilleen olevansa ateisti ja eronneensa kirkosta heti täysi-ikäiseksi tultuaan. Sen koommin hän ei ollut ollut kirkon kanssa tekemisissä ennen kuin nyt, kun oli ottanut osaa tilaisuuteen, josta he keskustelivat. Hän oli myös vastikään liittynyt takaisin luterilaiseen kirkkoon, koska oli ymmärtänyt kirkon diakoniatyön merkityksen ja auttamishalun vähempiosaisten olojen kohentamisessa sekä toiminnan maahanmuuttokysymysten ratkaisemisessa. Niin että mitäkö ihmettelemistä tässä nyt on? Noh, siis, onhan se nyt meistä vanhan ajan koulun ja uskonnonopetuksen kokeneista aivan ennenkuulumatonta, että kirkko edustaa tällä hetkellä sallivinta ja radikaaleinta ajattelua yhteiskunnassamme! Eipä kukaan meistä vanhan koulun ihmisistä olisi ikinä uskonut, että joku ateisti tai kuka tahansa Aleksis Kiven lukkarinkoulusta lukenut tavantallaaja vielä joskus ihmettelisi sellaista kirkon edustajaa, jolla on jyrkkä kanta ja tiukka pipo! Vaikuttaa siltä, että kirkko on nyt tehnyt jotain oikein! On aikamoinen hattutemppu ja tuhannen taalan pr-voitto saada aiemLiity Käpylä-Seuran jäseneksi Maksa jäsenmaksu 10 € tilille nro FI81 1239 3000 0560 80 / Käpylä-Seura ry ja kirjoita viestiksi: Uusi jäsen, nimi, osoite. Marraskuu on viiksikuu. Tiedätkö miksi? Antti Mäkinen, Kumpula Ei kasva itsellä niin hyvin, että yrittäisin, mutta tiedän kyllä mikä kampanja kyseessä. Hyvällä asialla. Laura Eloranta, Koskela Joo eikös se ole movember kyseessä. Alunperin se vaikutti joltain some villitykseltä, mutta harvemmin ehkä ainakaan vanhemmat miehet haluavat mennä lääkäriin selvittämään sairauksiaan. Suhteellisen yleinen sairaus, joten pelon hälvennys ja tiedon lisäys on tärkeää. Eetu Laine, Sampsantie Movemberhan kyseessä. Tosi hieno kampanja tietoisuuden lisäämiseksi. Ei hirveästi tunnu olevan tietoa ennestään nuorillamiehillä kivessyövästä. Ei tullut aikaisemmin tänä vuonna mieleen kampanja eli kiva kun muistutit. Marraskuussa kahdeksatta kertaa Suomessa käynnistyvän Viiksien kasvattamisesta tunnetun Movember-keräyksen tavoite on kerätä varoja eturauhassyövän tutkimukseen ja rohkaista miehiä puhumaan vaietusta sairaudesta entistä avoimemmin. Eturauhassyöpä on miesten ylivoimaisesti yleisin syöpä. Se ja sen hoidot voivat huonontaa elämänlaatua ja aiheuttaa sen, että sairaudesta vaietaan ja moni mies kärsii sairaudesta yksin, eikä saa tarpeeksi ja ajoissa oikeaa tietoa sairaudesta. Kivessyöpä, joka on nuorten miesten yleisin syöpä, on yhtä lailla vaiettu. www.movember.com. Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI Säilytetään rakennettu rakennetaan rakentamattomalle Rakentamaton ei tarkoita tässä Taivaskalliota tai Keskuspuistoa KAUPUNGINHALLITUKSEN kanta yleiskaavaan 2050 oli tyrmäävä. Herää kysymys, miksi nyt on otettu näin pitkä tarkasteluväli? Huomiotta ovat jääneet lukuisat perustellut muutosehdotukset nykyisiltäkin kaupunkilaisilta. Tulevat sukupolvet sidotaankin ratkaisuun, josta on nähtävästi tehty arvovaltakysymys seurauksista välittämättä. Kaupunginvaltuusto siunasi kaupunginhallituksen kannan. Usealta taholta on epäilty, että asia oli sovittu jo etukäteen suurten puolueiden kesken, lausunnot olivat vain hallintomenettelyn vaatima välttämätön paha. Tapahtuneen perusteella voi monen poliitikon ja virkamiehen otsaan lyödä takinkääntäjän leiman. Malmin lentokentän tuhoaminen on käsittämätön ratkaisu, joka onneksi on saatu vielä menemään eduskunnan käsittelyyn. Keskuspuiston osalta kaupunginhallitus päätti naurettavan saatteen; yleiskaava toteutetaan niin, että keskuspuistoa nakerretaan mahdollisimman vähän! Muita hävityksen kohteiksi joutuvia paikkoja unohtamatta Taivaskallio ja Malmin lentokenttä ovat erityisen ainutlaatuisia historiansa, nykyisen luontonsa ja kaupunkikuvan avaruuden kannalta. Keskuspuistoakaan ei enää koskaan voi palauttaa entiselleen, jos sitä, vielä edelleenkin, tuhotaan. Onkin pakko sarkastisesti todeta, eikö Tehtaankadun eteläpuolellakin olisi runsaasti tilaa täydennysrakentamiselle? Sipoolta kaapatut hehtaaritkin idässä ovat edelleen lähes käyttämättä. Kunnallisvaalit lähestyvät. Muutamille ja varsinkin takinkääntäjille saattaa käydä huonosti. PEKKA HALTIA Käpylä-Seuran hallituksen jäsen mat vastustajat uskomaan, että entisestä vanhoillisuuden perikuvasta ja tiukkana moralistina pidetystä kirkosta on yhtäkkiä tullut sallivuuden synonyymi. En tiedä, onko tämä kuinkakin harkittua. Epäilykseni on, ettei kirkko ole vielä edes itse tajunnut iskeneensä vahingossa kultasuoneen. Tai ainakin vesisuoneen. Luulen, että oikeasti se on vain hoitanut perustehtäväänsä, mutta kun maailma nyt on sellainen kuin on, on tämä tullut yhtäkkiä näkyväksi. Ja se tuottaa nyt tulosta, kun muu yhteiskunta kovenee. Ei yhtään hassumpi aloitus reformaation merkkivuodelle. Lutherin kirkkoa arvostelevien teesien naulaamisesta tulee 500 vuotta ja merkkivuosi paukutettiin käyntiin 30.10.2016 Armoa! korostavalla teemalla. Kyllä, lupaan jatkossakin kirjoittaa kielletyistä aiheista, K-sanoista, joista aina syntyy mekkala, kun niihin kynänsä kastaa. Kuten: kirkosta, koulusta, koirankakoista ja kiekosta. Niistä on mehukkaimmat väittelyt tehty ja palaute tukkinut postilaatikon. Kiitos siitä. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Länsi-Käpylään vaaditaan meluaitaa POHJOISBAANAN rakentaminen on herättänyt asukkaissa ihmetystä, kun sen tieltä on kaadettu todella ylimitotetusti metsää, joka on toiminut samalla luonnollisena meluaitana Länsi-Käpylään. Nyt meluhaitta on huomattava ja monet ovatkin kyselleet, kuuluuko projektiin myös meluaidan tai luonnollisen meluesteen rakentaminen. Käpylä-Seura moittii kaupunkia melkein olemattomasta ja salakähmaisestä ennakkoilmoitusmenettelysta ja metsän kohtuuttoman laajasta raiskaamisesta. Samoin seura vaatii, että rakentamisen ohella meluaita rakennetaan, jollei semmoista vielä suunnitelmissa ole, mielellään luonnon omista raaka-aineista. HELSINGIN ETELÄISEN ja keskisen alueen peruskouluissa selvitettiin keväällä oppilaiden kokemuksia sisäilman laadusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyöhankkeessa kehitetään samalla sisäilmakyselyä. Sähköinen kysely lähetettiin noin 5 700 oppilaalle. Siihen vastasi 70 % ala-asteen oppilaista ja 52 % yläasteen oppilaista. Koskelan ala-asteen koulun vanhempien vastausprosentti oli 34 % ja oppilaiden 78 % (73 oppilasta). Käpylän peruskoulun vanhemmista 24 % vastasi kyselyyn ja 349:stä oppilaasta 65 %. Yläkoulun 135 oppilaan vastausprosentti oli 54. Yhtenäiskoulun 83:sta vanhemmasta 56 % vastasi kyselyyn ja alakoulun 123 oppilaasta 83 % ja yläkoulun 41 oppilaasta vastasi 68 %. Hankkeen tuloksia käytetään koulujen kunnon arvioinnin kehittämisessä – Tämä on ensimmäisiä kertoja, kun sisäilmaongelmasta kysyttiin suoraan myös ala-asteikäisiltä oppilailta, kertoo Helsingin opetusviraston sisäilmatyöryhmän vetäjä, työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen. Kyselyn vastausten mukaan koulujen sisäilman laadussa ja oppilaiden oireilussa oli varsin vähän vaihtelua koulujen välillä. Vain muutamassa koulussa huonoa sisäilmaa ja oireilua koettiin enemmän. – Alueella on paljon keskimääräistä vanhempia koulurakennuksia, joissa esimerkiksi ilmanvaihto ei ole samalla tasolla kuin uudemmissa kouluissa. Lähes kaikkiin niistä kouluista, joissa koettiin huonoa sisäilmaa, on suunnitteilla peruskorjaus, kertoo kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin kiinteistöviraston tilakeskuksesta. – Ilmanvaihdon tehostamisella, tuuletuksella välituntisin ja siivouksella voidaan päästä hyviin tuloksiin, sanoo Marja Paukkonen. – Sisäilmaongelmien kokonaisarviointi tulee aina tehdä yhdessä kuntotutkijoiden, sisäilma-asiantuntijoiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Oppilaiden sisäilmakyselyt ovat kuitenkin merkittävä uusi työkalu työssä, jonka tavoitteena on turvallinen ja terveyttä edistävä sisäilma, painottaa professori Juha Pekkanen Helsingin Yliopistosta. Lisätietoja: http://helsinginopetusvirasto. koulublogit.? /2016/10/25/koulujen-sisailmakyselyssa-kuultiin-oppilaita NÄYTTELYTILA Laiturilla avautui 28. lokakuuta näyttely Paperitiikerit, joka esittelee suunnittelupöydälle pysähtyneitä maisema-arkkitehtuurikohteita. Olosuhteet muuttuvat, rahat loppuvat, aika ajaa suunnitelman ohi tai päätöksenteosta tulee poliittinen kiista. Paperitiikerit ovat toteutumattomia suunnitelmia, jotka eivät saaneet tilaisuutta muuttaa kaupunkia ja luoda uusia ympäristöjä. Vanhankaupungin arkeologisen puiston oli tarkoitus olla maisema-arkkitehtuurikohde Näyttelyssä esillä olevat maisemaarkkitehtuurikohteet ovat tärkeitä sijainnin, koon tai erityisten ominaisuuksien takia. Suunnitelmat esitellään omilla, eri aikoina tehdyillä aineistoillaan, joista voi havainnoida ajankuvaa ja esitystekniikan kehitystä. Helsingin Töölönlahti on näyttelyn teeman kiteyttävä kansallisesti merkittävä ulkotila. Lisäksi esitellään Barkerin puisto Turusta, Espoon Kirkkojärvenpuisto, Helsingin Vanhankaupungin alueelle suunniteltu arkeologinen puisto sekä Vuosaaren hautausmaan maisema-arkkitehtuurikilpailun voittanut suunnitelma. Julkisen ulkotilan suunnitelmien takana on suuri joukko ammattilaisia, jotka eivät yleensä tule tutuiksi, vaikka hankkeiden ympärillä käydään vilkasta keskustelua. Näyttelyssä suunnittelijat pääsevät ääneen. Näyttelyn toivotaan myös herättävän keskustelua siitä, miten Suomeen saadaan entistä enemmän laadukasta maisemaarkkitehtuuria. Paperitiikerit-näyttelyn työryhmään kuuluvat Jouni Heinänen, Anna Levonmaa, Emilia Weckman ja Julia Donner. Näyttelyn tuottamisessa on tehty yhteistyötä Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelman kanssa. Näyttely liittyy Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK ry:n 70-vuotisjuhlavuoteen sekä Valtakunnalliseen Vihervuoteen 2016. Infoja näyttelytila Laituri Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Narinkka 2, Kamppi puh. (09) 310 37390 http://laituri.hel.? Kaikille avoin keskustelutilaisuus laadukkaasta maisema-arkkitehtuurista järjestetään näyttelyja infotila Laiturilla 23. marraskuuta kello 17. Paperitiikerit-näyttely on avoinna 26. marraskuuta asti. Koulujen sisäilmakyselyssä kuultiin oppilaita Paperitiikerit-näyttely esittelee Vanhankaupungin arkeologisen puiston, jota ei rakennettukaan
• Käpylän runo S ag a C ar e o n o sa E sp er i C ar e -k o n se rn ia Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Jos et pääse osallistumaan avoimiin oviin, voit myös varata yksityisen näytön. Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 08000 6116 tai laura@sagacare.?. Kysele myös tilapäisiä asuntoja. Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki | puh. 08000 6116 Saga Käpylinnassa vietetään mukavat avoimet ovet 19.11.2016 klo 12-14. Tule tutustumaan uuteen taloon ja sen palveluihin! Nautitaan kahvit yhdessä. 9.11.2016 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 OSTA NORMAALIHINTAINEN KOTIPIZZA, SAAT TOISEN -50% Tarjoamme edullisemman puoleen hintaan! Alennus edullisemmasta pizzasta. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa Neste K Metsälässä 31.11.2016 saakka. LOUNAS ALENNUS Neste K Metsälässä -2€ TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSTÄ KAHDEN EURON ALENNUS LOUNAASTA. (MAX. 4 ASIAKASTA/KUPONKI) MA-PE 10-15, LA-SU 11-16 Neste K Metsälä 24h Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki Puh. (09) 7288 2428 kai.malmgren@nestek.? BestRent.fi KAIKKIIN KULJETUSTARPEISIIN Paremman pysähdyksen taktiikka. AVOINNA JOKA PÄIVÄ 24/7 Etu voimassa Neste Metsälässä 31.11.2016 saakka, etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kotipizza avoinna Ma-Su 10-24 VALITSE PAREMPAA NESTE K METSÄLÄSTÄ! Älä tyydy vähempään Hyödynnä nyt kovimmat kuponkitarjouksemme! Tarjoukset voimassa 31.11.2016 saakka. PEHMOHARJAPESU vahalla tai alustapesulla 15€ (norm. 20,90€) TALVITEHOPESU halutessasi kuumavahalla 19€ (norm. 27,90€) NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA TÄLLÄ KUPONGILLA Etu voimassa Neste Metsälässä ja Neste K Malmilla 31.11.2016 saakka, etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etu voimassa Neste Metsälässä ja Neste K Malmilla 31.11.2016 saakka, etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy joulukuun 10. päivä. Aineisto toimitukseen 28. marraskuuta mennessä. Pohjolankadun ratikkapysäkin päällä seisoo enkeli ja soittaa torvea. Hän ilmoittaa suuren ilon saapuneen maan päälle ihmisten keskelle, ja minä iloitsen: olen löytänyt uuden kodin. Aurinko laskee kirkon tornin taakse, Käpylän punainen taivas välkehtii ja ennustaa kaunista aamua. Minulla on avain pyykkitupaan, pyöräkellariin, saunaan, onneen. Asuntoni puinen lattia natisee, ja ajan natinoissa kuulen ääniä menneisyydestä: olympiapyöräilijät kiertävät taloa, kansa huutaa hurraa! Jostain kuuluu hälytyssireenin kimeä ääni: pommi putoaa Untamontielle. Päivä kallistuu elokuuhun. Keitetään marjoja pienessä keittiössä. Ehkä jollain oli pieni räsymatto hellan edessä – aivan niin kuin minulla nyt. Tässä kodissa on ollut kodikasta aina, sen vannon: sama aurinko on kiertänyt ikkunasta toiseen kaikki nämä vuodet. En koskaan muuta vanhaan taloon, sanoin kaikille. Tämä uusi kotini on valmistunut vuonna 1942. Se sijaitsee samalla koordinaatistolla kuin kirkko, kirjasto, Käpygrilli ja Karjalatalo. Ei minulta mitään puutu. MARJA HAKOLA Runo valittiin Käpylän kirjastoyhdistyksen vuoden 2015 runokilvassa kymmenen parhaimman joukkoon. 1942 Kansa haluaa kansallisen kaupunkipuiston KANSALLISTEN kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Tavoitteena on laaja, idästä länteen ja pohjoisesta etelään ulottuva sormimainen, viheryhteyksien verkottama kaupunkipuisto. Suomessa on nyt kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Ne sijaitsevat Hämeenlinnassa, Turussa, Porissa, Porvoossa, Forssassa, Heinolassa, Kotkassa ja Hangossa. Kansallinen kaupunkipuisto koostuisi Helsingille ominaisista ja jo olemassa olevista kaupunkirakenteen osista: saarista ja merenrannoista, Vantaanjoen ja kaupunkipurojen varsista, puistojen ja luonnonmetsien mosaiikista sekä kulttuuriympäristöjen ja arkkitehtuurikohteiden muodostamasta eheästä verkostosta. Suomessa kansallinen kaupunkipuisto perustetaan aina kaupungin aloitteesta ja suunnitelmien pohjalta. Valtuustoaloite Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä käsitellään marraskuussa kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Kansan tuki puistohankkeelle Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen turvaisi Helsingin kehitysvaiheille ja luontoympäristölle merkittävimmät alueet ja määrittäisi alueiden hoidon ja käytön arvojen mukaisesti, KKPH!-liikkeen Eeva Kuuluvainen toteaa. Puisto on säilyttänyt Hämeenlinnan upeat rannat kaikkien käytössä ja iloksi, vakuuttaa Susanna Lappalainen Hämeenlinnan kansallisesta kaupunkipuistosta. Kaupunkipuistolla on merkittävää matkailuja imagoarvoa. Ihmiset vaihtuvat, mutta asuinympäristön arvot pysyvät, toteaa Mari Helín Turun kansallisesta kaupunkipuistosta. Kansallisen kaupunkipuiston tärkein tehtävä on toimia kaupunkilaisten helposti saavutettavissa olevana olohuoneena. Rakennetun ympäristön ja erilaisten viheralueiden muodostama mosaiikki on houkutteleva ympäristö arkiulkoiluun. Siten se vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin. Se auttaisi myös vastaamaan tulevaisuudessa kasvaKansallinen kaupunkipuisto koostuisi Helsingille ominaisista, jo olemassa olevista kaupunkirakenteen osista: saarista ja merenrannoista, Vantaanjoen ja kaupunkipurojen varsista, puistojen ja luonnonmetsien mosaiikista sekä kulttuuriympäristöjen ja arkkitehtuurikohteiden muodostamasta eheästä verkostosta, sellaisista kuin Vanhankaupungin lahdella, jossa Vantaanjoki laskee mereen. vaan virkistyskäytön kysyntään, toteaa Eki Karlsson Suomen Ladusta. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike järjesti 26.10. kyselyja keskustelutilaisuuden kansallisen kaupunkipuiston merkityksestä Helsingille 26.10.2016 Balderin salissa. Tilaisuudessa luovutettiin valtuustolle myös KKPH!-kuntalaisaloitteen yli 6000 allekirjoittajan lista. Puiston perustamista kannattaa myös 79 erilaista yhdistystä ja yhteisöä. Lähde ja lisätietoja: http://kaupunkipuisto.? / https://dev.hel.? /paatokset/asia/hel-2016006233/ylk-2016-14/
• 4 K äpylä-lehti 9.11.2016 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 09 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Edullista noutopesulapalvelua Noudamme pyykit kotoanne ja palautamme kotiinne. Katso hinnat ja tarjoukset: www.arcato.fi P.0400 406952 LINTU ON VANHA suomalais-ugrilaisten kielten sana. Inkeriksi ja karjalaksi ja vatjaksi se on lintu, viroksi ja liiviksi lind. Joissakin viron murteissa lind tarkoittaa myös mehiläistä ja metsän eläintä. Lintu-sanalla on äänteellisiä vastineita myös etäisemmisssä sukukielissämme. Saamen lod’d’e tarkoittaa lintua, tseremissin lödö ja ludo tarkoittavat sorsaa. Vogulin lent, lont ja lunt tarkoittavat hanhea, unkarin lud villihanhea. Myös ostjakin pulmusta tarkoittavat lünti ja linto lienevät sama kantaa edellisten kansa. Varis ja harakka Varis on myös ikivanha linnun nimi. Sillä on vastineensa kaikissa suomen sukukielissä. Inkeriksi se on varis, karjalaksi varis ja varoi, lyydiksi varish ja varoi, lyydiksi ja vepsäksi varish, vatjaksi varez, viroksi vares ja variiksh. Saamessa vuorrakas ja vuorches tarkoittavat varista samoin mordvan varaka, varsej ja varsi. Vogulissa on sellaisia varista tarkoittavia ilmaisuja kuin urin, urin-jeekvä, uurin-eeka, ostjakissa urni, warnaj, varna, unkrissa varju, samojedissa warnäe. Nämä kaikki tarkoittavat varista. Harakka on lainautunut suomeen ja muihinkin itämerensuomalaisiin kieliin luultavasti balttilaisista kielistä. Liettuassa se oli sharka ja muinaispreussissa sarke ja tarkoitti harakkaa. Inkerissä ja karjalassa se on sama kuin suomessa, lyydissä harak, harakke, harakku ja harag, vepsässä harag, vatjassa araga ja harakka, virossa harakas ja hark, liivissä araagez. Suomen kielestä sana on lainautunut myös Luulajan saameen, jossa se on muodossa haraak. Rastas ja varpunen Balttilaista lainaa on myös sana rastas. Liettuan straznas, latvian strazds ja muinaispreussin tresde tarkoittavat rastasta. Sana esiintyy kaikissa Etymologia Isompia ja pienempiä lintuja suomen lähisukukielissä. Inkerissä rästähäin tarkoittaa räkättirastasta ja kottaraista, karjalan rassas ja rastahainne rastasta, samoin lyydin ratshuoi ja riätshöi sekä vatjan rassa. Viron rästas, räästas ja raastas tarkoittavat rastasta, musträstas mustarastasta. Liivin rastaa tarkoittaa rastasta, liega-rasta laulurastasta ja satakieltä. Suomen murteissa raastaalla on myös sellaisia muotoja kuin rästäs ja rasto. Joissain paikoissa rastas on merkinnyt myös kottaraista. Edellisiä lintuja pienempi on varpunen. Tämän linnun nimi on lähtöisin venäjästä. Sanan alkumuodoksi on rekonstruoitu muinaisvenäjän sana vorb-. Saman sanan myöhäisempiä muotoja ovat olleet muinaisvenäjän sanat vorobii ja kantaslaavin vrabii. Nykyvenäjäksi se on vorobej ja tarkoittaa varpusta. Inkeriksi varpunen on värpüläine, karjalaksi varpuine, vatjaksi värpo, viroksi varblane. Viron murteissa on sellaisia nimityksiä kuin värb, värblane ja värvuke, jotka tarkoittavat sekä varpusta että pikkulintua yleensä. Peipponen ja pääskynen Pikkulintu peipposen nimellä on vastineita eräissä suomen lähimmissä sukukielissä. Karjalan peipo ja peipoine tarkoittavat peippoa, lyydin peibuoi tarkoittaa lintua, vatjan peippe kananpoikaa. Sana on lainautunut myös Norjan saameen, jossa beibus taroittaa peippoa. Liivin kieleen viiriäistä tarkoittava sana paipel lienee lainautunut balttilaisista kielistä. Latvian paipala ja liettuan piepala tarkoittavat viiriäistä. Kesän tuoja pääskynen on inkeriksi pääsköi ja pääsüläine, karjalaksi peätshköine, peäsköine, peätshkyine ja peäskyine, lyydiksi piätshöi ja piäsküöi, vepsäksi päskheine ja pätskö, vatjaksi pääsko, viroksi pääsukene. Myös suomen etäisemmissä sukukielssä sanalla on äännevastineensa. Mordvan pizgum, pezgata, pezdaka, pizgata ja pizgun tarkoittavat pääskyä ja tervapääskyä, votjakin poski törmäpääskyä, syrjäänin pisti ja pistsi pääskyä samoin unkarin fecske. SEPPO SEPPÄLÄ JONKUN PITÄÄ OLLA se ensimmäinen. Nyt se oli käpyläläinen Raija Manssila . Hän uskalsi lähteä Iloa arkeen -pysäkin tarjoamaan videoryhmään, vaikka muita ryhmän jäseniä ei ollut. Hän pitää runoista ja Jyrängön puistosta. Teimme yhdessä oman videon näistä asioista. Video esitettiin Käpylän pysäkillä (ikääntyneiden palvelutalolla) 28.10 Runon iltapäivässä, jossa teemana oli Anna-Mari Kaskise n runot Tahtoisin toivoa sinulle -kirjasta (2001). Ideana oli, että jokainen vuorollaan lausuisi runoja. Suomalaiseen tapaan ensin kieltäydyttiin sanomalla ”ku enhän mie osaa, antaa muitten.” Näytti siltä aluksi, että runot jäisivät Raijan ja juontaja-Petrin harteille. Mutta Raijan osoittama rohkeus videolla inspiroi Käpyrinteen asukkaita ja muita käpyläläisiä, jotka olivat tulleet paikan päälle. Monet lopulta yllättivät itsensä. Jopa 14 ihmistä lausui runon ja pianisti Tommi Varis improvisoi jokaisen runon taustalla sopivia säveliä. Osallistuja Maiju kertoi, kuinka aikoo ottaa yhteyden siskoonsa ja lukea tilaisuudessa lausumansa runon siskolleen. Niin inspiroitunut hän oli tästä. Hän ja monet muut olivat uskaltaneet hypätä epämukavuusalueelleen tai toisin sanoen rohkeusalueelleen, ja tekivät jotain, mitä normaalisti eivät tekisi. Tällaisia yhdessä tekemisen ja yhteishengen kohottajia tarvitaan jatkossakin Käpylässä. Kaikki voi lähteä yhdestä ihmisestä. Kun yksi ihminen tekee jotain ja se nostetaan esiin, monet muutkin ilahtuvat ja inspiroituvat. Omat vahvuudet hyvinvoinnin lähteenä Valtakunnallisella vanhusten viikolla ja Isovanhempien päivänä lokakuun alussa esiteltiin alueellista osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia ympäri Suomea, myös Käpylässä. Viikolla tarjottiin ilmaiIloa arkeen vanhusten viikolla Runoilla kohti rohkeusaluetta sia koulutuksia teemalla ”Omat vahvuudet hyvinvoinnin lähteenä”. Virtuaalinen Linnanmäki -kokemus oli myös tarjolla. Tilaisuudet liittyivät Iloa Arkeen-pysäkkitoimintaan, joka on alkanut myös Käpylässä. Helsingin Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkit ovat avoimia toimintapaikkoja, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä ikäihmisille, vähentävät yksinäisyyttä ja tarjoavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia alueiden asukkaille. Käpylän pysäkki toimii Ilmattarentie 2:ssa ja Kantin pysäkki Töölössä. Iloa Arkeen -pysäkit ovat paikkoja, joissa saa olla omana itsenään, osana porukkaa. Pysäkit sijaitsevat siellä, missä ikäihmiset liikkuvat: kerrostalojen kerhohuoneissa, järjestöjen toimitiloissa, kirjastoissa ja ostoskeskuksissa. Välillä pysäkit ottavat pyörät alleen ja liikkuvat ikäihmisten pariin, sanoo toiminnanjohtaja Virpi Dufva Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:stä. Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta. Pysäkit toivottavat lämpimästi tervetulleiksi kaikki alueen asukkaat. Iloa Arkeen -pysäkkitoiminta käynnistynyt Käpylässä vaikuta itse sisältöön Pysäkeillä tehdään sitä, mitä osallistujat haluavat. Helsingissä Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkit tarjoavat tällä hetkellä lisäksi ilmaisia koulutuksia ikääntyneiden kanssa toimiville, elämäntaidot esiin -yksilötoimintaa ja ikääntyneille suunnattua videokuvaustoimintaa sekä tuolivoimistelua ja tasapainoryhmää sekä kuntosaliharjoittelua, kulttuuritoimintaa ja opintopiirejä sekä kuvataideryhmän, kahvilatoimintaa ja teemaruokapäiviä, keskustelu– ja kohtaamisryhmätoimintaa ja kaffepaus –träffpunkt för svensktalande pensionärer-ryhmätoimintaa. Suomi 100v -muisteluryhmä kokoontuu Käpylän pysäkillä keskiviikkosin klo 14.45 alkaen Itse voi vaikuttaa sisältöön: Jos sinua kiinnostaa löytää itsellesi sopiva toiminta, niin ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kehottaa Virpi Dufva. Pysäkit ovat käyttäjiensä näköisiä paikkoja, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja edistävät ikäihmisten toimintakykyä, sanoo Virpi Dufva. Tarjolla on mielekästä tekemistä ja seuraa. Ne vahvistavat iäkkään ihmisen toimintakykyä ja omanarvontuntoa. Tarpeen koittaessa pysäkeiltä saa myös ohjausta ja neuvontaa palveluista, jotka tukevat ja turvaavat omassa kodissa asumista. Työtä koordinoivat valtakunnallisesti Vanhusja lähimmäispalvelun liitto Valli ry sekä Kotien Puolesta Keskusliitto ry. Syksyllä 2016 pysäkkejä on perustettu kuudelle paikkakunnalle. RAY tukee toimintaa. Teksti ja kuva PETRI PUROAHO Helsingin Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkit ovat avoimia toimintapaikkoja, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä ikäihmisille, vähentävät yksinäisyyttä ja tarjoavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia alueiden asukkaille. Käpylän pysäkki toimii Ilmattarentie 2:ssa. K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki • (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 Tarjoukset voimassa 30.11. asti. VASTUSTA FLUNSSAA! Apteekkarin C + Sinkki pastillit 30 kpl. Mustaherukan tai veriappelsiinin makuinen imeskelytabletti. Sisältää C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Apteekkarin C + sinkki pore 20 tabl. Vahva C-vitamiinivalmiste sopii erityisesti piristämään toipilaita, ? unssaisia sekä syysväsymykseen. (norm. 6,85) (norm. 19,90) www.avainapteekit.fi Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.? K ÄPY grilli grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 LOUNAS ARKISIN 11-15 OHJELMAA ILTAISIN OHJELMAA ILTAISIN katso www.kapygrilli.? katso www.kapygrilli.? Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.? Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Lauantaisin livemusaa alk. klo 22 Tarkista ohjelmat ja aukioloajat WWW.CACTUS.FI Avoinna ma, ke, to 11-22, ti, pe 11-23, la 12-02, su 12-22 Keittiö avoinna ma-pe 11-21, la 12-22, su 12-21.00 4 70 € (norm. 5,55) m 5 55) 5 80 € ,90) 16 90 € Apteekki FluAcute Zink+ 20 ml . Aniksenmakuinen suusuihke, joka lyhentää ? unssan kestoa ja lievittää oireita.
• 5 K äpylä-Lehti 9.11.2016 KESKI-HELSINGIN YRITTÄJÄT valitsi vuoden 2016 yrittäjiksi perheyritys Kakkostupa Oy:n omistajat Kristiina, Terhi ja Tuomas Aunilan . Kristiina on toinen yrityksen perustajista. Sisarukset Terhi ja Tuomas ovat jatkamassa yrityksen toimintaa jo seuraavassa sukupolvessa. Perusteena valinnalle olivat pitkä yrittäjäura, yrityksen vahva paikallinen näkyvyys ja onnistunut toiminnan uudistaminen, joka on ollut yrityksen pitkän iän edellytys. Aunilat ovat myös tuoneet oman panoksensa Helsingin Yrittäjien järjestötoimintaan. Käpyläläinen yritys pitää nykyisin sisällään kokonaisen ravintolamaailman. Ravintola Nyyrikki on ruokaravintolatoiminnan lisäksi teatteriravintola. Teatteriesitysten lisäksi tiloissa järjestetään paljon yksityistilaisuuksia. Nyyrikin Iltatähti on yökerho, jonka ohjelmistoon kuuluu myös livemusiikkia. Muita kokonaisuuteen kuuluvia ravintoloita ovat päiväsaikaan ruokailumahdollisuuden tarjoava Taverna Pohjan Akka ja käpyläläisten olohuoneena toimiva Pub Päätön Kana. Yrityksessä on tällä hetkellä 10 vakituista työntekijää ja sen lisäksi kiiretyöntekijöitä. Henkilökunta on ollut pitkäaikaista. Kolme henkilöä on jäänyt yrityksestä eläkkeelle ja 20-vuotisansiomerkkejä on jaettu jo useita. Kanaruokia, teatteria ja raittiusseuratoimintaa Kakkostupa Oy on perustettu elokuussa 1977. Se aloitti toimintansa nykyisen Taverna Pohjan Akan tiloissa Kakkostupa-nimellä. Alunperin ravintolan sisäänkäynti oli sisäpihan puolella. Tiloja saneerattiin ja laajennettiin: vuonna 1987 alakerroksessa alkoi saunaja neuvottelutilojen vuokraus. Vuonna 1991 avattiin entisiin pankin tiloihin Pub Päätön Kana. Nimensä mukaisesti pubissa tarjoiltiin kanaruokia. Ravintolaan on sittemmin muodostunut varsin ainutlaatuinen asiakaskunta. Vapaaehtoisvoimin toimiva Päättömän Kanan raittiusja urheiluseura julkaisee omaa lehteään ja järjestää erilaisia aktiviteetteja: pyöräretkiä ja erilaisia kilpailuja. Ravintola Nyyrikki perustettiin entisen päiväkodin tiloihin vuonna 1993. Osana toimintaa olivat heti alusta alkaen teatteriesitykset; ravintola Nyyrikki oli Suomen ensimmäisiä teatteriravintoloita. Nyyrikkiä ja muita tiloja käytetään paljon tilausravintolana: paikalla kokoontuvat mm. useat lionsja rotaryklubit ja se on suosittu luokkakokousten pitopaikka. Nyyrikki on tunnettu myös monipuolisesta joululounaastaan. Alakerran saunaja neuvottelutiloihin perustettiin ravintola vuonna 2001, ja kun tiloja vuonna 2006 laajennettiin alkoi yökerho Iltatähden toiminta. Iltatähti on tunnettu elävän musiikin illoistaan, joissa paikalliset ja joskus myös kansallisen tason muusikot esiintyvät. Yrityksen perustajien lapsien, Terhin ja Tuomaksen jääminen ravintola-alalle ei ollut alunperin itsestään selvää. Veri veti kuitenkin alalle ja nyt yritys on vahvasti oman perheen hallinnassa. Auniloilla on meriittejä myös yrittäjäjärjestön toiminnassa. Kakkostuvan jo edesmennyt perustaja Tero Aunila toimi Koillis-Helsingin Yrittäjissä sen hallituksen jäsenenä. Tytär Terhi Aunila oli taas yksi Keski-Helsingin Yrittäjien ensimmäisistä hallituksen jäsenistä, kun järjestö perustettiin vuonna 2011. Ravintolan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Tässä asiassa Kakkostuvan yrittäjät ovat onnistuneet. Tälläkin hetkellä on mietinnässä uusia toimintamuotoja ja tilojen entistä monipuolisempaa käyttöä. Teksti ja kuva YRJÖ TEINILÄ Ravintola Nyyrikki Pohjolankatu 2 www.nyyrikki.net Kakkostupa ja Nyyrikki valittiin vuoden 2016 yrittäjiksi Keski-Helsingin vuoden 2016 yrittäjät: Terhi, Kristiina ja Tuomas Aunila. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen tarkistetun kaavan hyväksymistä. 25.10. kokouksessaan. Lopullisesti kaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Ehdotus hyväksyttiin esittelijän ehdotuksesta poiketen kahdella äänestyksellä. Erityisasumisen ja palveluiden korttelialueen kaavamääräyksistä poistettiin kohta ”Rakennusten tulee olla julkisivultaan ja rakenteeltaan pääosin puuta.” Päätöksen lisäksi lautakunta totesi, että puurakentamisen edistäminen on mahdollista ottaa huomioon tontinluovutusehdoissa jossain tai joissakin muissa kohteissa. 3000 uutta asukasta Kaava-alueelle on suunniteltu asuntoja noin 3 000 uudelle asukkaalle. Näistä noin 250 asukkaan asunnot tulisivat monipuoliseen palvelukeskukseen muistisairaiden ryhmäkoteihin. Uusissa rakennuksissa on enimmillään seitsemän kerrosta. Kerrosalaa kaava-alueella on yhteensä 143 772 kerrosneliömetriä. Kaavaratkaisu mahdollistaa sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelemisen ja muuttamisen asuinkäyttöön sekä alueen täydennysrakentamisen. Kaavaratkaisun avulla on myös mahdollista tasapainottaa Koskelan alueen vuokratalovaltaisuutta. Suunnitelmassa on sijoitettu tehokkaita kortteleita tiiviisti alueen reunoille. Tämän ansiosta on voitu säilyttää puistoalueet laajasti yhtenäisinä ja osana alueen identiteettiä. Tiivis rakentaminen suojaa pihoja ja puistoaluetta liikenteen melulta. Kaavan mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa vanhusten monipuolisen palvelukeskuksen uudisrakennus, pysyvät päiväkotipalvelut sekä päivittäistavarakauppa. Kaava luo lisäksi mahdollisuuksia uusien palveluiden ja kivijalkaliiketilan syntymiselle. Kulkuyhteyksiä on mahdollista rakentaa ja kehittää alueella niin, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat. Vararaideyhteys turvaa raitioliikenteen toimintaedellytyksiä ongelmatilanteissa. Kaavaa tarkistettiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavaehdotusta edellisen kerran kokouksessaan 8. maaliskuuta 2016. Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.4.–9.5.2016. Kaavaehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta ja yksitoista lausuntoa. Niiden johdosta kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotukseen on tehty tarkistuksia ja vähäisiä muutoksia, jotka eivät olennaisesti muuta kaavaehdotuksen sisältöä. Kaavakarttaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia mm. kaavamääräyksiin, jotka liittyvät melunja liikenteen päästöjen suojaukseen, viherkaton ja parvekkeiden rakentamiseen, teknisten ja vapaa-ajan tilojen sijoittamiseen, perheasuntoihin ja kulkuväylien linjauksiin. Puurakentamista koskeva määräys poistettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä. Kaavaselostusta on täydennetty suunnitteluja käsittelyvaiheiden osalta ja siihen on tehty muutamia lisäyksiä tai korjauksia koskien mm. väestönsuojan ja tunneleiden käyttöä, hiljaisten asuintilojen suunnittelua, alueen toteuttamisjärjestystä, yritysvaikutuksia, maaperän haittaaineiden tutkimuksia ja kaukolämpöverkon kustannuksia. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset löytyvät yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisestä luvusta sekä Tehdyt muutokset -liitteestä. Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Liitteeseen ja vuorovaikutusraporttiin voi tutustua hankkeen suunnitteluaineistoissa. Kaupunki kiittää aktiivisesta osallistumisesta Koskelan sairaala-alueen asemakaavoituksen ollessa loppusuoralla kaupunki kiittää kaikkia suunnitteluun osallistuneita. Suunnitteluprosessin aikana on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia, arviointityöpajoja ja verkkokeskusteluja. Lisäksi kaupunki sai esittämiinsä suunnitelmiin arvokasta tukea ja palautetta myös kaupunkiaktiiveilta. Asiantuntijayhteistyö kaavoituksen aikana on ollut niin ikään tiivistä ja tuottoisaa. Asemakaava antaa nyt hyvät mahdollisuudet monipuolisen ja toimivan asuinalueen toteuttamiseen. Päätöksentekoa voi seurata verkossa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätösasiakirjoissa. Lisätietoja: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, www.hel.? /ksv Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Koskelan sairaala-alueen kaavan MEILLÄ OLI AINA PUHETTA , että jonain päivänä perustamme bändin, sanovat Rautamaan kolme sisarusta, kun tapaamme heidän kotikulmillaan Käpylässä. Nyt on yhtye kasassa, ollut jo pari vuotta, ja nyt on sinkun tekemisen vuoro. Jotenkin itsestään selvästi nimeksi tuli Iron Country Sisters. Harva kuitenkaan on heti tajunnut, mistä se tulee. Se viittaa, paitsi sukunimeemme ja sukulaisuuteen, myös musiikkigenreen, jota edustamme. Tosin country ei ole ollenkaan ainut musiikkilaji, jota soitamme ja laulamme, sanovat monipuoliset ja lahjakkaat siskokset, joilla kaikilla on myös vakaa musiikillinen koulutus. Silja ja Paula ovat kaksosia, mutta eivät identtisiä. Sen huomaakin, kun näkee heidän puhuvan ja elehtivän eri tavalla. Pystymme myös olemaan erossa toisistamme, nauraa Paula Rautamaa , joka on ainut musiikista koko leipänsä hankkiva. Hän on ammatiltaan muusikko sekä laulunja musiikinopettaja. Hänellä on rock-bändi Paola & The Wired, jolta myös on ilmestymässä ensimmäinen levy. Siljalla taas on bilebändi Rehtori Murto. Se esiintyy myös häissä ja muissa tilaustilaisuuksissa. Silja Rautamaa on tradenomiHSO, ja hän on myös päivätyössä. Se on ihana vastapaino iltojen luovalle musiikin tekemiselle, toteaa Silja. Nuorin eli Julia Rautamaa opiskelee sosiaalipsykologiaa. Minulla on vain tämä bändi, hän toteaa. En ehtisi muuhun. Musiikki on parasta Julia on Sistersien biisinkirjoittaja. Hän säveltää ja sanoitukset hän tekee yhdessä Mika Niemen kanssa. Paula ja Silja tekevät sovitukset. Työn alla on nyt kappale, joka on tarkoitus tuupata youtubeen. Digitaalinen julkaisu on nyt tärkein. Sitä kautta saa kuuntelijoita ja tulee tutuksi, siskokset kertovat. Videoiden kuvaamisen he jättävät sen alan ammattilaisille. Se on varminta. Onneksi tunnemme paljon hyviä ammattilaisia, joihin voimme luottaa. Teemme itse sen, minkä me osaamme parhaiten, eli soitamme ja laulamme. Bändi vaatii kovaa työtä. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva ANTTI KOKKOLA Iron Country Sisters juurillaan Silja, Paula ja Julia Rautamaa eli Iron Country Sisters.
• 6 K äpylä-lehti 9.11.2016 RAVINTOLA KOSKENRANTA on toiminut vuonna 1946 valmistuneessa Imatran Voiman kauniissa, punaisessa puurakennuksessa sijainneessa vesivirtauslaboratoriossa jo useamman vuoden. Eräs laboratoriossa pitkän työuran tehnyt herra totesi haastatellessamme häntä, ettei tämä mikään työpaikka ollut, tämä oli pikemminkin isojen poikien leikkikenttä. Työ oli niin vaihtelevaa ja mielenkiintoista, ettei se tuntunut työltä, kertoo Ravintola Koskenrannan omistaja Michael Weckström silmät hehkuen. Hän naurahtaa, että sama työnilo näkyy myös nykyisissä työntekijöissä. Kaikki ovat kuin yhtä perhettä, ja aamu aloitetaan halaamalla. Jotain kai todistaa sekin, että romanttisen Lemmenlukkosillan kupeessa sijaitsevan ravintolan omistajat rakastuivat työpaikallaan. Pariskunnan toinen osapuoli on Miia Räsänen . He ovat omistaneet ravintolaja tapahtumakeskus Koskenrannan parisen vuotta. Kesäravintolana tunnettu Koskenranta on nyt myös talvisin auki jo kolmatta talvea. Koskenrannasta löytyy ravintolan ja kahvilan lisäksi suuri juhlatila, kaksi kokouskabinettia sekä sauna. Koskikabinetiksi nimetty kokoustila on toiminut laboratorion johtajan toimistona. Kabinetin tummat sormipaneelit ovat alkuperäiset ja kabinetissa on myös paikoillaan alkuperäinen takka/leivinuuni menneiltä vuosilta. Olemme todella innostuneita tämän paikan historiasta, vakuuttavat Weckström ja Räsänen kuin yhdestä suusta ja kertovat mielellään esittelevänsä paikkaa vierailijoille. Kummallakin on pitkä omakohtainen historia ravintoloista, mutta tämän kaltainen historiallinen seutu ja kiinteistö on heillekin uutta. Wirtaamon 1000 neliön juhlasali muuntuu niin seminaari-, messukuin juhlatilaksikin. Koskenrannassa on mahdollista järjestää sekä suuRavintola Koskenrannan historia kiehtoo niin, että omistajatkin rakastuivat! HELSINGIN KAUPUNGIN perusti kuningas Kustaa Vaasa Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle 1550 -luvulla. Kaupungin oli tarkoitus kilpailla Tallinnan kanssa kauppakaupunkina. Joen suuhaarojen väliseen saareen perustettiin kuninkaankartano ja kaupunkiin rakennettiin kirkko 1553. Jatkuvien tulvien vuoksi Pietari Brahe määräsi Helsingin kaupungin hallinnollisen keskuksen siirrettäväksi Vironniemelle vuonna 1640. Vanhankaupunginkoskea alettiin valjastaa voimanlähteeksi jalkamyllyjen avulla jo 1500-luvulla. Tekniikan kehittyessä syntyivät ratasmyllyt ja niitä Vanhankaupunginkoskella oli parhaimmillaan kaksin kappalein. Myllyjen toimintaa haittasivat suuret virtaamavaihtelut, joten osa myllyistä toimi vain osan vuotta. Sahateollisuus kehittyi 1600-luvun lopulla ja kysynnän kasvaessa perustettiin uusi saha myös Vanhankaupunginkoskelle. Helsingin tulo pääkaupungiksi vuonna 1812 takasi vakaan sahatavaran kysynnän Vantaanjoen vesistöalueella. Taloudellisen kehityksen myötä vesistön merkitys liikenneväylänä korostui. Keväisin ja syksyisin uitettiin tukkeja sahoille ja sahatavara edelleen Helsinkiin. Myllynkivet pysähtyivät vuonna 1915 Vanhankaupunginkoskessa, kun jauhatus siirtyi höyrymyllyihin. Uitot jatkuivat Vantaanjoessa ja sen suurimmissa sivujoissa koko sotien välisen ajan, mutta loppuivat 1950-luvun puolivälissä. Koskenranta on osa historiaa Nykyinen ravintola Koskenranta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävässä miljöössä Vanhankaupunginkosken itäisen haaran vierellä. Koskenrannan kiinteistö on Imatran Voima Oy:n entinen vesivirtauslaboratorio. Oulujoen valjastamisen käytännön mallikokeita tehtiin veden virtauksesta. Kiinteistön pieni halli, joka tänä päivänä toimii Koskenrannan ravintolasalina, otettiin käyttöön vuonna 1946. Siellä tehtiin muun muassa voimalaitosten fysikaalisia pienoismalleja, joiden avulla tutkittiin veden virtaamista. Mallinnuksia on tehty myös siltaja satamarakenteista. Iso halli (tänä päivänä Wirtaamo-juhlatila) valmistui 1959 Kemijoen valjastamista ja Saimaan kanavan rakentamista varten. Lähes kaikki maamme suurimmista vesirakennustöistä ovat olleet vesivirtauslaboratoriossa tutkittavina. Mallikokeissa voitiin huomioida niin ympäristöön kohdistuvat tarpeet, todentaa koko hankekokonaisuus ja ottaa ennalta huomioon suunnittelijoiden, päättäjien sekä viranomaisten näkemykset ja vaatimukset. Vesihuolto ja ympäristön suojelu Myös vesihuolto ja mm. Helsingin kaupungin talousveden varastoaltaaksi rakennettu Silvolan tekojärven jatkuva vesimassojen virtaus on mallinnettu vesivirtauslaboratoriossa Vanhankaupunginkoskella. Myös ympäristön suojelu on vesivirtauslaboratoriossa ollut vahvasti vaikuttavana lähtökohtana. Esimerkiksi kalaportaiden toimivuus voitiin varmistaa mallikokeilla. Vaelluskalat pääsevät kalaportaiden avulla esim. voimalaitosten tai patojen yläpuolisiin vesistöihin. Lähde ja lisätietoja: http://koskenranta.net/? /ravintola/historia/ Helsingin syntysijojen Koskenranta ria tapahtumia että pienempiä yksityistilaisuuksia. Kesällä suurella terassilla on paljon ruokailijoita sekä esiintyjiä, kertoo Weckström. Ulkoilmaihmisten keidas Olemme hyvien ulkoilureittien varrella. Tarjoamme arkipäivisin lounasta, viikonloppuisin on tarjolla annoksia bistrolistalta tai lämmintä juotavaa ja kahvilatuotteita ulkoilun lomassa, emmekä ole unohtaneet onkijoita, joita täällä käy todella paljon, täydentää Miia Räsänen. Valon lisääntymisen myötä aukioloajat pitenevät kesää kohti ja ravintola on auki joka päivä iltaan saakka, ravintoloitsijat lupaavat. Kosken puolelta talon seinustalta löytyy kalastava poika-veistos. Tarina kertoo sen olleen nimelRavintola Koskenranta on toiminut vuonna 1946 valmistuneessa Imatran Voiman vesivirtauslaboratoriossa jo useamman vuoden verran. Paikan pääosassa on terassi. Vantaanjoen itähaaran yli johtaa Lemmenlukkosillaksi kutsuttu terässilta. Niin romanttinen tämän kosken seutu onkin, että ravintolan omistajistakin tuli pariskunta! tään Snadi broidi ja tehtaan työntekijöiden maskotti. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Ravintola ja Tapahtumakeskus Koskenranta Katariina Saksilaisen katu 9, 00560 Helsinki Puh.: 010 2194460 http://www.koskenranta.net KÄPYLÄLÄISEN Timo Niskasen suunnittelema Filly-valaisinperhe äänestettiin voittajaksi vuoden sisustustuotekategoriassa Muoto2016 kilpailussa. Jo ehdokkaaksi pääsy tuntui hienolta. Kilpailun juryyn kuuluu arvostamiani muotoilualan vaikuttajia ja yksin ammattilaisten valinta ehdokkaaksi tuntui voitolta, jonka yleisöäänestyksen voitto kruunasi, Niskanen iloitsee. Yrittäjänä olen pystynyt hallitsemaan itsenäisesti koko prosessin tuotteiden suunnittelemisesta aina markkinointiin ja myyntiin. Siksi voitto tuntuu erityisen hyvältä, Niskanen toteaa. FILLY-valaisinperhe Filly-valaisinperhe on lanseerattu Himmeen ensimmäisessä mallistossa 2014. Tuoteperheeseen kuuluu jalka-, pöytäja seinävalaisimet, yhteensä neljä erilaista valaisinta. Valaisimet ovat kohdevalaisimia, jotka antavat hyvin suunnatun valon lukemiseen, tunnelmointiin sekä työskentelyyn. Klassisen muotoilun lisäksi Fillystä on löydettävissä myös elävien olentojen piirteitä. Aloin suunnittelemaan jalkavalaisinta omiin tarpeisiini ja tein erilaisia kokeiluja. Lopulta valaisin alkoi muistuttaa lasten keppihevosta ja lisäsin varjostimeen pienet korvat kertomaan tätä tarinaa, Niskanen muistelee. Muoto-gaala Muoto-gaalassa palkitaan vuosittain muotoilualan suomalaiset huiput. Palkinnot jaetaan seitsemässä kategoriassa; sisustustuote, käyttöesine, kierrätystuote, ruokateko, palvelumuotoilu, lupaus ja elämäntyön sarjoissa. Vuoden sisustustuote valittiin yleisö-äänestyksellä. LOOP-valaisin MoMA:n valikoimiin HIMMEE valaisintuotemerkin perustajan Timo Niskasen suunnittelema LOOP-valaisin on valittu Timo Niskasen Filly-valaisinperhe on vuoden 2016 sisustustuote New Yorkin modernin taiteen museon kaupan valikoimiin. Museokaupassa on myynnissä kansainvälisesti arvostetuimpien suunnittelijoiden tarkoin valittuja designtuotteita huonekaluista pienesineisiin. Niskasen Käpyläläisen Timo Niskasen suunnittelema Filly-valaisinperhe äänestettiin voittajaksi MUOTO2016 kilpailun sisustustuotekategoriassa. Loop on alumiinirunkoinen pöytävalaisin. Led-valonlähde on sijoitettu puoliympyrän muotoon valaisimen sisäpinnalle akryylikannen alle. valaisin tulee myyntiin MoMA:an syksyllä 2016. LOOP on alumiinirunkoinen pöytävalaisin, jossa led-valonlähde on sijoitettu puoliympyränmuotoon valaisimen sisäpinnalle akryylikannen alle. Idea valaisimeen syntyi Niskasen ollessa lenkillä koiransa kanssa. Kuljin tutun Käpylän minigolfradan ohi ja huomasin lumesta nousevan silmukkaesteen. Tällä kertaa näin esteen uusin silmin ja valaisimen perusmuoto oli valmis, Niskanen kertoo. Valaisin lanseerattiin Tukholman huonekalumessuilla helmikuussa 2016. MoMAn edustaja ihastui messuilla valaisimen ikonisen pelkistettyyn muotoiluun ja valaisin päätyi New Yorkiin heti ensiesittelystä. Niskanen kuvailee LOOPin pääsyä MoMA:n valikoimiin toistaiseksi suurimmaksi saavutukseksi urallaan. On mahtavaa, että pienen suomalaisen yrityksen tuote on maailman tunnetuimpien sisustustuotteiden joukossa MoMA:ssa, toteaa Niskanen. Niskanen uskoo, että suomalaisella muotoilulla on paikkansa maailmassa. Haluan kannustaa muitakin muotoilijoita perustamaan omia tuotemerkkejään ja suuntaamaan maailmalle. Minullekin tämä on vasta alkua, Niskanen visioi. HIMMEE HIMMEE on muotoilija Timo Niskasen vuonna 2014 perustama valaisintuotemerkki. Yritys tarjoaa uutta ja tuoretta suomalaista muotoilua, jossa jokaisella tuotteella on paikkansa mallistossa ja oma tarinansa kerrottavanaan. Vuonna 2014 hän toteutti unelmansa omasta valaisintuotemerkistä ja lanseerasi HIMMEE:n. Timon suunnittelemien valaisimien skandinaavisen puhdaslinjainen muotokieli kunnioittaa hienoa suomalaista muotoiluperinnettä ja sopii hyvin suomalaiseen sisustukseen. Himmee Untamontie 4 b 12, 040-910 91 90 timo@himmee.com, www.himmee.com
• 7 K äpylä-Lehti 9.11.2016 KÄPYLÄN KYLÄJUHLIA järjestää Käpylän kulttuuriyhdistys. Puheenjohtaja Miina Sivula huokaisee syvään. ”Puuttuu aivoja ja käsiä”, hän toteaa. ”Meitä aktiiveja on vähän, ja sattumalta kaikille on osunut ruuhkavuosia. Vapaaehtoisten tekijöiden määrä kutistuu joka vuosi. Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä järjestää kyläjuhlia ensi kesäksi.” Kaupungin Kulttuurikeskuksen toiveesta kyläjuhlia järjestetään Kumpulan kanssa vuorovuosittain, jotta kumpikin saisi rahallista tukea. Varapuheenjohtaja Anna Koivusalo kertoo, että kaksi vuotta sitten tilanne näytti paremmalta. ”Yhdistyksen vuosikokouksessa oli paljon kiinnostuneita ihmisiä ja yhteystietoja vaihdettiin vilkkaasti. En tiedä, mitä sitten tapahtui, sillä hyvin harva lähti mitään käytäntöä hoitamaan.” Vahva konsepti Kyläjuhlien tarkoitus on olla alueen oma yhteisöllisyyden osoitus ja riemukas kokoontuminen. Jos eivät alueen ihmiset siihen osallistu, tarvitaanko kyläjuhlia lainkaan? ”Konsepti on vahva mutta sitä on käytetty jo monta kertaa”, Sivula miettii. ”Voisi olla terveellistä tuulettaa sisältöä ja käyttää aivan uusia ideoita.” Koivusalon mukaan pohjatyöt ja tekninen osaaminen ovat vahvoja rahoitussuunnitelmia myöten. ” Ei pyörää tarvitse uudestaan keksiä emmekä me ole maan alle katoamassa”, hän sanoo. ”Kyse on käytännön tekemisestä. Uusien ihmisten on aika astua remmiin.” Käpylän kyläjuhlat järjestettiin kertoman mukaan ensimmäistä kertaa 1992, pari vuotta aiemmin aloittaneen Kumpulan esimerkin voimasta. ”Alkuvuosina kentällä myytiin itse leivottua pullaa ja paistettiin vohveleita”, muistelee alusta alkaen talkoovahvuuksissa vaikuttanut Paula Pere . ”Kaupungin rahaa ei taidettu aluksi saada lainkaan, mutta vuonna 1995 syntyi niin paljon voittoa, että sen käyttöä piti oikein pohtia.” Asukastila Käpylän klubin toiminnanjohtaja Heikki Takkinen vahvistaa, että klubi perustettiin nimenomaan kyläjuhlien tuotoilla. ”Sitä ennen tuotoilla mm. korjattiin Vuoritalon välikatto”, hän kertoo. ”Kyläjuhlilla on ollut suuri merkitys koko alueen virkeyteen.” Myös Paula Pere toivoo juhlien jatkuvan, mutta ymmärtää aktiivien uupumuksen. ”Kunpa kyläjuhlat pysyisivät yhtenäisyyden kohottajana ja ilon lähteenä kaikille”, hän toivoo. Käpylän Kulttuuriyhdistyksen vuosikokous pidetään näillä näkymin tammikuussa. Aktiivit toivottavat kaikki yhdistyksen kaappaamisesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi tai ottamaan yhteyttä vaikka heti, sähköposti on kapylankult@gmail.com. Teksti ja kuva AINO HALONEN Kyläjuhlat vaarassa? Kyläjuhlien tarkoitus on olla alueen oma yhteisöllisyyden osoitus ja riemukas kokoontuminen. Jos eivät alueen ihmiset siihen osallistu, tarvitaanko kyläjuhlia lainkaan? Uusien ihmisten on aika astua remmiin, sanovat Käpylän kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Miina Sivula ja varapuheenjohtaja Anna Koivusalo. Svenska hörnan HEJ, NU HAR JAG sett Kottby! Det var min syster som mejlade. Hon hade ärende till huvudstaden och hade tagit en annan väg än den vanliga från Kyrkslätt till centrum. Vad hon hade sett frågade jag aldrig, jag blev så perplex. Perplex för att hon i tiden bodde över 30 år i Helsingfors och tydligen aldrig blivit bekant med Kottby. Hur är det möjligt? Det är alldeles väldigt möjligt. Under de 15 år jag bodde i de centrala delarna av Helsingfors var jag ofta till Gamla saluhallen. Det är någonting med saluhallar som fascinerar. Hagnäshallen låg litet på sidan om, men enstaka besök blev det också där. Däremot har jag fortfarande inte satt min fot i Sandvikens saluhall, trots rätt täta besök i Helsingfors. Varför? Jag tror jag vet. När jag var ung sålde vi, min mamma, min syster och jag, blåbär, lingon, svamp och en del hemodlat på Salutorget. Det var ett sätt att dryga ut kassan. Salutorget och saluhallen var med andra ord bekanta platser sen länge. I Kottby bodde på den tiden min bästa vän och spårvagnen stannade utanför Hagnäshallen, så det var också bekant. Men Sandviken, vad skulle jag ha gjort där? Jag har uppenbarligen aldrig känt någon som har bott där och därför inte haft orsak att ta spårvagnen dit. Det är nog så vi fungerar i hemmiljö. På resor är vi pigga på att utforska och hitta nya, spännande platser, men hemma håller vi oss till de platser vi redan känner till – om inte någon bekant råkar ? ytta till ett nytt ställe och bjuder på invigningsfest. Ett nästan pinsamt exempel på detta är från i somras. Maken kom på att en kavaj från sent 70-tal var helt användbar om den ? ck nytt foder. Vi ? ck kontakt med en sykunnig dam i norra Mariehamn och jag åkte dit med kavajen. Jag hade en viss uppfattning om att det fanns några egnahemsvillor mellan den gamla och den nya huvudvägen ut från stan, visste till och med att en tidigare arbetskamrat bodde där, men inte mer. Där, mellan vägarna, gömde sig en hel stadsdel! Minst ett 70-tal tomter med egnahemshus och radhus. Jag har bott i Mariehamn i 37 år nu och stan är inte stor. Ändå! De som har hund eller som är extremt hurtbulliga har helt säkert koll på områden också utanför den egna gatan. Men vi andra. Vi lever i okunskap. I Mariehamn ordnas sommartid stadsvandringar, där historiskt insatta stadsbor berättar om intressanta platser och personer, t ex var segelsjöfartskungen Gustaf Erikson bodde och var Ålands första lantråd Carl Björkman blev skjuten av en arg ung man, men räddades av några mynt i väst? ckan. Det ? nns andra sätt att få oss att lära känna hemtrakterna. KottbySällskapet har på sin webbplats två promenadstråk med intressanta beskrivningar av hus, historia och händelser. Det är fantastiskt att ”gå runt” där, antagligen också för infödda Kottbybor. Varför inte ta efter! Alla har kanske inte ett falskt perspektiv eller en olympiaby att visa upp. Men alla har någonting, och de ? esta orter antagligen ganska mycket av spännande information. Och då skulle man kanske slippa den pinsamma upptäckten att en ny stadsdel har växt upp bara några kilometer från där du bott i 30 år. Sandvikshallen nästa. Och kanske Arabiastranden. HARRIET TUOMINEN Bortkommen i hemkvarteren Kirjeet VIIME KÄPYLÄ-LEHDESSÄ oli Pekka Peltolan reaktio numero 7:ssä ilmestyneeseen puheenvuorooni. Hän on sitä mieltä, että vetelen hihastani jotain olematonta. Ehkä kyse on sittenkin vain kyvystä lukea rivien välistä. Mutta tämä on mielipidekysymys eikä oikeastaan kumpikaan meistä voi olla tässä neutraali arvioija. Voi olla myös sitä mieltä, että jokin tapahtumasarja on vallankaappaus. On kuitenkin olemassa sellainen asia kuin kansalaisten oikeus kapinaan, mikäli vallanpitäjät polkevat räikeästi lakeja ja kansalaisten oikeuksia. Mielestäni presidentti Janukovytš oli se, joka syyllistyi vallan anastukseen mm. haalimalla itselleen lisää valtuuksia perustuslain vastaisesti. Ja sitten kun hän vielä meni murhauttamaan ihmisiä umpimähkään Kiovan keskustassa, kansan mitta täyttyi, mikä johti lopulta hänen pakoonsa ja uuden hallinnon syntymiseen. Mutta ymmärrän täysin, jos jotkut pitävät sitä vallankaappauksena. Tämä on taas se kuuluisa mielipidekysymys. Mutta mielipidekysymysten lisäksi on olemassa kiistattomia tosiasioita. Jos joku väittää, että Ukrainassa poistettiin venäjä virallisten kielten joukosta, vaikka todellisuudessa venäjä ei koskaan ole kuulunutkaan siellä virallisten kielten joukkoon, sellaista henkilöä voi luonnehtia tietyllä sanalla, jonka jätän kuitenkin tässä mainitsematta. Selvyyden vuoksi: vielä vuoden 2014 alussa Ukrainassa oli voimassa kyseenalaisella tavalla hyväksytty laki valtion kielipolitiikasta, joka määritti myös vähemmistökielten (mm. venäjän) aseman. Vallankumouksen jälkimainingeissa laki kumottiin, mutta juridisesti se on edelleenkin voimassa, koska se ei ole tähänkään asti saanut puhemiehen vahvistusta. Mutta Pekka Peltola vaan jaksaa pitää esillä tätä Kremlin lempiaihetta, että venäjänkielisiä ja koko venäjän kieltä sorretaan entisissä neuvostotasavalloissa, mm. Ukrainassa. Venäjähän on perinteisesti kova keksimään kaikenlaisia juttuja ja käyttämään niitä häikäilemättä aggressiivisten toimiensa tekosyinä. Tämä on naurettavaa, kun tarkastelee tilannetta itse Venäjällä, jossa asuu aika paljon alunperin ukrainankielisiä, mutta heillä ei ole mahdollisuutta saada palveluja ukrainaksi tai käyttää ukrainaa virallisissa yhteyksissä. Ukrainassa taas jopa ministerit saattavat puhua venäjää esiintyessään julkisesti, vaikka venäjä ei siis ole edes virallinen kieli. Henkilökohtaisesti en pidä tästä heidän tavastaan, mutta sellaiset ovat realiteetit. Ukrainan kieli on se, joka on ollut vuosisatoja sorretussa asemassa ja tarvitsee suojelua edelleenkin. Tietenkään Ukrainan nykyhallinto ei ole paras mahdollinen, ja todennäköisesti vallanpitäjät tekevät vielä paljon virheitä, mutta mielestäni olennaisin asia on se, että Ukrainaan on vihdoinkin syntymässä, vaikkakin hankalasti, kansalaisyhteiskunta. Luvassa on kyllä työtä ja tuskaa, mutta sitä makoisampi on joskus tulos. Ystävällisin terveisin JURA ZUB Vastine Peltolalle Kitaristi Petri Kumela esiintyy koko perheen konsertissa! Liput 10 €, tervetuloa! Flamencoa ja pieniä otuksia -konsertti la 26.11. 2016 klo 16 Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11)
• 8 K äpylä-lehti 9.11.2016 KÄPYLÄN MUSIIKKIOPISTOSSA on voinut opiskella pianon soittoa jo pitkään Suzuki-menetelmällä perinteisen opetuksen lisäksi. Piano on ollut suosituin soitin musiikkiopiston lähes 60-vuotisen olemassaolon ajan, joten on hyvä tietää, mitä uutta Suzuki-menetelmä tuo perinteiseen piano-opetukseen. Suzuki-pianon opetusta valottaa yksi opettajista Anu Ekholm . Hän kertoo, että japanilainen viulisti Shinichi Suzuki (1898–1998) kehitti menetelmän II maailmansodan jälkeen yhtenä motiivinaan rauhankasvatus. Suzukin mukaan ihmiskunnan kasvu lähtee yksilöstä ja vaikuttaa sitä kautta yhteisöön. Jos osaa kunnioittaa itseään, osaa myös kunnioittaa toisia. – Suzuki oli optimisti. Hänen mukaansa jokainen lapsi oppii soittamaan samalla tavalla kuin puhumaan ja kävelemäänkin eli havainnoimalla, jäljittelemällä ja tekemällä. Ihminen kehittää lahjakkuuttaan työteon kautta, Anu Ekholm kertoo. Koska Suzuki-pianon opinnot voi aloittaa jo 4–5 -vuotiaana, se on varhaiskasvatuksen metodi. Suzuki-viulun opinnot on mahdollista aloittaa jo 3-vuotiaana, mutta koska pianonsoiton ominaisuuksiin kuuluu, että sillä soitetaan kahdella kädellä muutakin kuin melodiaa, siksi aloitusikä on yleensä hieman myöhäisempi. Suzuki-opetukseen pyritään keväisin. Käpylän musiikkiopisto on painottunut Suzuki-opetukseen ja pianoa menetelmällä opettavat Anun lisäksi Heini Lehto ja Risto Kytö . Oppilasvalinnat tehdään vanhempia haastattelemalla, sillä vanhemmat täytyy sitouttaa mukaan perheen yhteiseen harrastukseen. – Lapsi oppii soittamaan korvan kautta. Syksy alkaa uusien vanhempien koulutuksella. Pidän kolme, neljä ensimmäistä oppituntia vanhemmille. Olivatpa he soittaneet aikaisemmin tai eivät, soitamme vanhempien kanssa Suzukipianon ykkösvihon kappaleita läpi. Näin vanhemmat oppivat ymmärtämään, mitä on olla oppilas. Suzukimenetelmällä soittaminen on koko perheen harrastus. Se on kiva asia, jota kaikki voivat tehdä yhdessä joka päivä. Näin se vahvistaa perhettä ja antaa lapsille kaivatun mahdollisuuden olla yhdessä vanhempien kanssa. Opettajan tärkein väline on persoona Anu Ekholm kertoo, että Suzukipianon ykkösvihko, jossa on metodin ydin, on niin vaativa, että 4–5 – vuotiailla oppilailla menee sen soittamisessa keskimäärin kaksi vuotta, toki poikkeuksiakin on. Koska Suzuki-kappaleet ovat kansainvälisesti yhteisiksi sovittuja, ne sisältävät paljon klassikkoja muun muassa J. S. Bachin ja W. A. Mozartin sävellyksiä. Anu Ekholm opettaa pianonsoittoa myös perinteisellä menetelmällä ja hän laajentaa Suzuki-oppilaidensa kappalevalikoimaa myös muulla materiaalilla. – Metodi ei opetuksessa ole itseisarvo, vaan jokainen opettaja soveltaa kaikkea oppimaansa. Ja silloinkin, kun käytetään Suzuki-metodia, sitä sovelletaan lapsen mukaan. Havainnoidaan lasta ja hänen valmiuksiaan. Mielestäni tärkein opetuksen väline on opettajan persoona. Mekaaninen opettaminen ei onnistu. Pitää opettaa sydämellä, jos haluaa tuloksia, Anu painottaa. Välillä kanttorin uraa miettineellä Anu Ekholmilla on pitkä kokemus opettajana. 2000-luvun alussa oppilaiksi hakeutuivat 5-vuotiaiden oppilaiden 3-vuotiaat sisarukset, jotka myös halusivat soittaa. Anun piti kehittää omat leikinomaiset metodinsa pienimmille. Hän kiinnostui Suzuki-menetelmästä Käpylän musiikkiopiston Suzuki-opettajien, erityisesti Heini Lehdon innoittamana ja kouluttautui Suomen Suzuki-yhdistyksen järjestämän koulutuksen kautta, opettajanaan muun muassa Maarit Honkanen . Lisäksi hän päivitti musiikkipedagogin tutkintoaan Metropoliassa vuonna 2009. Hän on nyt Suzuki-opettajan opinnoissaan (jotka ovat kaikkialla maailmassa samanlaiset) niin pitkällä, että voi omien sanojensa mukaan kutsua itseään Suzuki-opettajaksi, ei vain pianonsoiton opettajaksi. – Kehittyminen alkaa sitoutumisesta, sanoo Anu Ekholm viisaasti. Tämä pätee niin opettamiseen kuin oppimiseenkin, itse asiassa kaikkeen tekemiseen. Lisätietoja opetuksesta Käpylän musiikkiopiston sivuilta: kmo.? Teksti: MARJUT HJELT Kuva: RIIKKA SUURONEN Piano-opintoja Suzuki-menetelmällä Anu Ekholm oppilaansa Vilma Kivimäen kanssa. SUURPERHEISTEN TALOSSA asuva ja työskentelevä taiteilija Leo Rannikko täytti jokin aika sitten 82 vuotta. Ikä ei ole mikään este työskentelylle, vaan mies on täydessä luomisvireessä. Uudet työt edustavat taas uudenlaista tyyliä taiteilijan työsaralla. Leo Rannikko on tunnettu sinisestään. Mutta nyt sininen on saanut muitakin värejä rinnalleen. Pariisi opetti hänelle minimoinnista sen, mitä hän oli aina halunnut. Viime keväinen Ranskan pääkaupunkiin tehty matka ja siellä taidemuseoissa kiertely vakuutti hänelle, että vain kolme on tärkeää: musta ja valkoinen sekä jokin kolmas väri. Louvre oli taiteilijalle pettymys, mutta impressionistit tekivät vaikutuksen. Mustaa ja valkoista sekä vakiovärejä olen aina käyttänyt, sanoo taiteilija Leo Rannikko. Huomasin, että impressionistit eivät käyttäneet juurikaan kolmea väriä enempää. Olen nyt pyrkinyt samaan. Mustan ja valkoisen lisäksi voi olla joku kolmas, esimerkiksi keltainen tai violetti. Niistä syntyvät muut. Esimerkiksi keltaisesta, valkoisesta ja mustasta syntyy vihreä. Opin todella paljon vain katsomalla. Kukkia giclée-vedoksissa Rannikon taiteen ihailijat voivat nyt entistä helpommin ja edullisemmin katsella hänen taidettaan. Teetän maalauksistani giclée-vedoksia tilauksien mukaan haluaville. Hinta on paljon edullisempi kuin alkuperäisen työn, mutta silti ne näyttävät upeilta. Olen äärettömän tyytyväinen tähän uuteen keksintöön, iloitsee taiteilija. Uuden tyyliset vedokset oli tarkoitus esitellä taiteilijan asuintalon 70-vuotisjuhlilla, mutta valitettavasti näyttelyn järjestäminen ei tuolloin onnistunutkaan. Sen sijaan työt nähdään Käpylän kirjastossa ensi syksynä taiteilijan täyttäessä 83 vuotta. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Lisätietoja: Leo Rannikko puh. 0400-455026 Taiteilija Leo Rannikon uusimmat taideteokset ovat giclée-vedoksia. Leo Rannikon uudet työt ovat giclée-vedoksia JOS HALUAT OSTAA kirjan Käpylästä ja käpyläläisistä itsellesi tai lahjaksi, on viimeinen hetki. Kirjoja on enää myynnissä viitisenkymmentä kappaletta. Eniten kirjoja on Käpylän Merkissä, muutamia kappaleita Pohjolanaukion SurSur Design -kangaskaupassa ja tekijällä. Kirja maksaa nyt vain 14 euroa. Kiitos vielä kerran kaikille teille, jotka annoitte aikoinaan panoksenne kirjan valmistumiseen ja toki myös teille, jotka olette kirjan itsellenne tai ystävillenne hankkineet. ASTA KORPPI asta.korppi@gmail.com / 0503002581 Meidän Käpylä –kirjan painos lopuillaan! Käpylä Asta Korppi Meidän ILLAT PIMENEVÄT ja tuovat mukanaan uudet kujeet ja seikkailut. Suosituin harrastus pimeinä syysiltoina on omenavarkaissa käynti. Talomme (Koskelantie 29) lähistöllä on laajat omakotialueet, joissa on hyvin hoidetut puutarhat. Artsi kehittelee jopa omenanpoimintalaitteen joka on tehty riman pätkistä ja nivelletty siten, että se menee kasaan, mutta tarvittaessa venyy yli kahden metrin mittaan. Viimeisen nivelen jälkeen pilkistää rimojen päistä naulat, joihin omena lukitaan ja alla on vielä varmuuden vuoksi kangaspussi. Omenavarkaissa käyntiä ei yleisesti pidetä rikoksena ja sitä harrastavat melkein kaikki. Enimmäkseen se on poikien harrastus, mutta toisinaan on tyttöjäkin mukana. Joskus on porukan johtajana jopa jonkun kaverin isä. Laajimmat omenavalikoimat löytyvät Koskelan kunnalliskodin puutarhasta. Koskelantien toisella puolella on TB:n bensa-asema, jonka omistajalla on kaksi skotlannin paimenkoiraa. On hiivittävä pimeässä niin hiljaa etteivät koirat herää. Huoltoaseman takaa alkaa laaja peltoaukea jossa kasvaa lähes metrin mittainen heinä ja siellä täällä on pajupensaita, joiden muodot saavat yöllä mielikuvituksen liikkeelle. Pellolla eteneminen tapahtuu ? kkarin valokeilassa. Meillä on kymmenpatteriset ? kkarit joiden valokeilat yltävät usean sadan metrin päähän... ...Olemme juuri päässeet onnellisesti pellon yli herättämättä huoltoaseman koiria, kun saavumme leveän ojan reunalle. Se on avoviemäri joka tunnetaan yleisesti nimellä ”kunniksen paskaoja”. Sen yli pitää hypätä pimeässä, mutta ilman vauhtia se ei onnistu, siilä ojan leveys on noin kaksi metriä. Kiintopisteinä toimivat valkoiset kondoomit, jotka ovat takertuneet ojan reunojen risuihin, loistavat illan pimeydessä ja heiluvat veden virtauksen tahdissa. Jos hyppy jää liian lyhyeksi ja putoaa ojaan, vajoaa nilkkojaan myöten löysään mutaan ja ylös pääseminen on työn ja tuskan takana. Ojan ylitys onnistuu tänä iltana ilman kommelluksia ja edessämme seisoo hetken päästä kunnalliskodin punamullan värinen, korkea lauta-aita. Aidan ylittäminenkin sujuu hyvin, sillä Veksin faija auttaa meidät yksitellen yli. Olemme jo kaikki onnellisesti päässeet aidan yli, kun Ville huomaa maassa suuren pyykkikorin joka on täynnä omenia. Omenoiden päällä on lappu jonka painoksi on laitettu kivi. Veksin faija ottaa lapun käteensä ja lukee hiljaisella äänellä: ”Arvoisat korkeasti kunnioitetut OMENASISSIT! Kunnalliskotimme ongelma on jokavuotinen omenien liikatuotanto. Olemme ilolla panneet merkille, että Te arvoisat SISSIT olette ojentaneet meille auttavan kätenne tämän ongelman ratkaisemiseksi. Ilmoittakaa vain meille sopiva aika, niin seuraavan omenaerän voitte noutaa kunnalliskodin pääportilta”. Allekirjoittajina on kaksi lääketieteen kandia: A. Hitler ja B. Mussolini. Syntyy pitkä hiljaisuus... Käry on käynyt ja käryttäjillä on pirullinen huumorintaju. Ville suuttuu ja manaa hiljaa kaikki medisiinarit alimpaan helvettiin. Me olemme kaikki vakavia, mutta Veksin faijaa rupeaa koko homma naurattamaan ja hän sanoo hiljaa: ” Eiköhän pakata kamppeet ja lähdetä kotiin”. Olemme samaa mieltä ja omenat jätämme koskemattomina pyykkikoriin. Tunnelma on täysin piloilla ja olemme alamaissa. Tunnemme jotenkin, että meidät on petetty. Myöhemmin on Ville haistavinaan koko hommassa palaneen käryä ja epäilee, että Veksin faija on ollut juonessa mukana, mutta arvoitus jää ikuisiksi ajoiksi selvittämättä... Sinä syksynä emme enää viitsi käydä omenavarkaissa ja jätämme suosiolla kunnalliskodin painiskelemaan liikatuotanto-ongelmiensa kanssa. Omenavarkaudet ovat todellakin suosituin jokasyksyinen huvi. Omenat ovat herkullisia, mutta varsinaisena motiivina on kuitenkin jännitys. Toiminta tapahtuu säkkipimeällä tai kuutamolla ja pilvien vaeltelu öisellä taivaalla tuo siihen oman jännittävän lisämausteensa: kun kuu menee pilveen, niin äkkiä aidan yli... Juuri tässä piilee kunnalliskodin viehätys. Kiipeäminen korkean aidan päälle ja hyppy tuntemattomaan. Koskaan ei voi olla täysin varma, mikä alhaalla odottaa: vihainen isäntä, iso susikoira tai nilkan nyrjähdys. Joka syksy liikkuu myös hurjia huhuja puutarhoihin viritetyistä ansalangoista ja väripommeista. Villeimmät tarinat kertovat isännistä, joilla on suolapanoksilla ladatut haulikot. Tämän kaiken tuhosivat meiltä kunnalliskodin osalta herrat A. Hitler ja B. Mussolini ja se paikka sai jäädä rauhaan... AHTI LINDSTEDT Vuosien takaa Omenavarkaissa Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy
• 9 K äpylä-Lehti 9.11.2016 Elävä Joulukalenteri 2016 TERVETULOA JOKA PÄIVÄ KLO 18 KÄPYLÄN KIRJASTOON! Väinölänkatu 5 Sytytämme kynttilälyhdyt tutun laulun kera ja avaamme kalenteriluukun, joka vie meidät satujen maailmaan. Mukana jälleen monenlaista ohjelmaa eri paikoissa Käpylässä. Ajat ja paikat löytyvät myös netistä kaupunginosat.net/kapyla/ ja kirjastosta. KAIKKIIN TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY! To 1.12. klo 18 Kirjasto Ensimmäinen kynttilä syttyy ja luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Glögiä, pipareita ja joulutarinoita Pe 2.12. klo 18 Kirjasto Kaksi kynttilää sytytetään, toinen luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut La 3.12. klo 18 Kirjasto Kolme kynttilää, kolmas luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Su 4.12. klo 18 Kirjasto Neljä kynttilää, neljäs luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.05 Kirjasto Jouluseimien historiaa ja tarinaa Pirkko Alho Ma 5.12. klo 18 Kirjasto Viisi kynttilää, viides luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.05 Kirjasto Kierrätysleikki. Mukaan käytetty kirja/lelu ym. Käpylän seudun ympäristöryhmä vaihtoon. Saa tulla ilmankin lahjoja riittää kaikille! Ti 6.12. klo 9 Taivaskallio Itsenäisyyspäivän Lipunnosto –ohjelma Käpylän Lionsklubi ja muut Lippupuhe: FM, suomentaja Maria Lyytinen klo 10 Käpylän kirkko Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit Seurakunta Metsolantie 14 klo 11 14 Käpylän kirkon takana Partiolaisten myyjäiset Kuksat klo 12 Karjalatalo Itsenäisyyspäivän juhla, juhlapuhuja Hannu Huuska Karjalan Liitto ry Käpylänkuja 1 klo 18 Kirjasto Kuusi kynttilää ja kuudes luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Ke 7.12. klo 16.30 Kimmonpuisto Tontun nallet seikkailemassa. Leikkipuisto Kimmo 17.30 Turjantie 3 klo 18 Kirjasto Seitsemän kynttilää ja seitsemäs luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.30 Koskelan kirkko Joululauluja yhdessä Käpylän musiikkiopisto Käpyläntie 11 Vaarin ja vauvan joululauluja: uusia ja vanhoja joulun ajan sävelmiä yhteislauluina ja esityksinä To 8.12. klo 18 Kirjasto Kahdeksan kynttilää ja kahdeksas luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.15 Yhtenäiskoulu, Tonttuseikkailu jouluista ohjelmaa lapsille ja Louhentie 3 lapsenmielisille, glögija piparitarjoilu Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys klo 20:30 Käpylän kirkko Jouluinen iltaehtoollinen Seurakunta Metsolantie 14 Pe 9.12 klo 18 Kirjasto Yhdeksän kynttilää ja 9. luukku aukeaa klo 18:10 Kirjasto NOVELLIKOUKKU – käsitöitä ja luentaa kirjastossa Käpylän Martat ja kirjastoyhdistys Tule kuulolle, oma käsityö mukaan! La 10.12. klo 18 Kirjasto Kymmenen kynttilää ja 10. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Su 11.12. klo 16.45 Steiner-päiväkoti Pellava Kullervo-kuoro ja Tiernapojat Käpylän Tiernapojat Pohjolankatu 3 klo 18 Kirjasto Yksitoista kynttilää ja 11. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo19 Käpylän kirkko Kauneimmat joululaulut Seurakunta Metsolantie 14 Ma 12.12. klo 17-18 Päiväkoti Sohvila Ilahduta Käpylän alueen vanhuksia joulukortilla. Päiväkoti Sohvila So? anlehdonkatu 10 Joulukorttipaja, tee joulukortti kierrätysmateriaaleista ja kirjoita tervehdyksesi. Päiväkoti Sohvilan lapset toimittavat kortit perille. klo 18 Kirjasto Kaksitoista kynttilää ja 12. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Ti 13.12. klo 17.30 Kirjasto Jouluisia lauluja Lucian hengessä Kirkkokuoro klo 18 Kirjasto Kolmetoista kynttilää ja 13. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18:15 Kirjasto Sanna Tahvanainen: Pikku musta ja muuta Käpylän kirjastoyhdistys (också på svenska) Ke 14.12. klo 18 Kirjasto Neljätoista kynttilää ja 14. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut To 15.12 klo 14-16 Käpyrinne Wanhan ajan joulua, kahvitarjoilulla! Käpyrinteen palvelutalo Ilmattarentie 2 klo 18 Kirjasto Viisitoista kynttilää ja 15. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Jouluglögit ja piparit Käpylän Lionsklubi Jatkoa ensi numerossa... Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupu ngin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KATTAUKSET KLO 13.00 JA 15.30 17,50 €/ 35,00 € Ravintola Nyyrikki| Pohjolankatu 2 | (09) 757 2299 Ravintola Nyyrikki| Pohjolankatu 2 | (09) 757 2299 Nyyrikin Isänpäivälounas 13.11.2016 Nyyrikin Isänpäivälounas 13.11.2016 Oulunkylän srk:n Kutomakerhon JOULUMYYJÄISET LAUANTAINA 19.11. klo 11.00 – 14.00 SUNNUNTAINA 20.11. klo 11.00 – 14.00 Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. krs Myytävänä: • kauniita kangaspuissa kudottuja yksilöllisiä kudonnaisia ja mattoja • käsin tehtyjä joulukoristeita • kotitekoisia leivonnaisia (vain lauantaina) Kahviossa: • ohrapuuroa sekahedelmäkeiton kera • kahvia, teetä, mehua • kotileivonnaisia Listaja pika-arpoja Myyjäisten tuotto seurakunnan diakoniatyölle. Menot Käpylän kirjasto Ti 15.11. klo Ville Kivimäki ja Anssi Männistö: Sodan särkemä arki, Mitä vanhempamme ja isovanhempamme kokivat mutta eivät pukeneet sanoiksi. Ti 29.11. klo 18 Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista Ti 13.12. klo 18 Sanna Tahvanainen: Pikku musta ja muuta (också på svenska) NOVELLIKOUKKU – käsitöitä ja luentaa kirjastossa perjantaina 18.11., 9.12. kello 18. Tule kuulolle, oma käsityö mukaan ! Järjestävät: Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto ja Käpylän Martat Shakkikerho Käpylän Urheilijoiden Shakkikerho kokoontuu Käpylän kirjastossa klo 18-20. Kerho on kaikille avoin ja maksuton. Oppilaille tarkoitettu shakki koululla torstaisin klo 1516 ja 16-17. Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. To 10.11 klo 13-14 Asumisen turvallisuus-luento, luennoitsijana Pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Ma 14.11 klo 13.15-14.45 Työväenopiston yhteislaulut, säestäjänä Tarja Karkulehto Ons 16.11 kl. 14-16 Artrosgrupp, anmälningar tel. 09-310 45999 Ke 16.11 klo 14.30 Tanssit, soittamassa Repe ja Rape, ravintola Kapusta Pe 18.11 klo 13-14.30 Kallio-Vallilan Eläkeläiset Ry:n järjestämä luento, aiheena: Helsingin hallinto – Pormestari malli Må 21.11 kl. 10-11 Bekanta dig med servicecentralen Ke 23.11 klo 15-16 Bingo To 24.11 klo 13-15 Palvelumessut ja avoimet ovet, eri palveluiden tarjoajat esittelevät ikäihmisille suunnattuja palveluitaan ja tuotteitaan, kahvitarjoilu. Ma 28.11 klo 13.15-14.45 Työväenopiston yhteislaulut, vetämässä Tarja Karkulehto Ti 29.11 klo 13-14.30 Työväenopiston luento: Kirjailija Göran Schildt, luennoitsijana Hannele Koli-Siiteri Ke 30.11 klo 11-15 Joulumyyjäiset Ma 5.12 klo 14.30 Itsenäisyyspäivän juhla, ravintola Kapusta To 8.12 klo 12-14 Omaishoidon sosiaaliohjaaja tavattavissa Käpylän seniorit ry Kokoontuu torstaisin klo 13 Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros. 17.11. on erittäin ajankohtainen esitelmä ”Mitä Irakissa tapahtuu ja miksi sieltä paetaan?” Tähän aiheeseen paneudutaan presidentti Ahtisaaren perustaman järjestön (CMI) Lähi-idän neuvonantajan Ilkka Uusitalon esityksen myötä. Ennen joulutaukoa vietämme 35-vuotisjuhlaamme 8.12. klo 13.00 Karjalatalolla ravintola Karelian tiloissa. Lisätietoja: Raija Anttila, yhdistyksen puheenjohtaja 040 705 0204, Aino Ylä-Jarkko, yhdistyksen sihteeri 040 753 3330 Käpylän seniorit ry:n kotisivut löytyvät osoitteesta: www. senioriliitto.? Iloiset Kädet joulumyyjäiset Oulunkylän Nuotta Kylänvanhimmantie 25 sunnuntaina 2 .11 klo 10-15 Taidokkaita käsitöitä, runsaasti myyjiä, marttojen kahvio ja arpajaiset. Tervetuloa! Leivonnaisia, käsitöitä, olkija rottinkitöitä ym. Kahvio joulupuuroineen. Aulassa kirpputoripöydät. Tervetuloa ostamaan ja myymään Järjestää Pääsky ry, puh. 040 544 7582 Joulumyyjäiset 27.11. Klo 10–14 • Karjalatalon juhlasali, Käpylänkuja 1
• 10 K äpylä-lehti 9.11.2016 HOOSIANNA! Ensimmäinen adventti su 27.11. Klo 10 Messu Oulunkylän kirkossa. Ulla Kosonen, Marja Vainikka, Katja Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Uuden virsikirjan lisäosan veisuujatkot. Klo 12 Messu Käpylän kirkossa. Veli Pelkonen, Kaisa Heininen, Mikko Helenius. Lyydia-toimikunnan adventtipuuro. Klo 16 Messu Maunulan kirkossa. Ulla Kosonen, Maija Pesonen-Kareinen. Virsikahvio. Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa! ITSENÄISYYSPÄIVÄ TI 6.12. KÄPYLÄSSÄ klo 9 Lipunnosto ja kunnianosoitus Taivaskalliolla. Lipunnoston jälkeen kahvit Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Käpylän kirkossa. Ulla Kosonen, Mikko Helenius, Taivaskallion mieslaulajat, partioaiset. Tervetuloa! helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla kauneimmatjoululaulut.fi joulu.fi jouluradio.fi MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA sunnuntaisin klo 12 Su 13.11. klo 12 Messu. Handolin, Mäkiö. Su 20.11. klo 12 Messu. Leinonen, Pesonen-Kareinen. Su 4.12. klo 12 Messu. Heininen, Pekka Rainio, saarna, Mäkiö, Kamarikuoro Addiction kvartetti. Pääkaupungin Räisäläiset. Kirkkokahvit. Su 11.12. klo 12 Messu. Albekoglu, Helenius. KÄPYLÄN KIRKOSSA TAPAHTUU Käpylän kirkon lähetyspiiri maanantaisin klo 17, 12.12 asti. Käpylän kirkkokuoro tiistaisin klo 18.30–20.30. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 ke 7.12. asti. Hiljaisuuden rukoushetki ke klo 18 ke 21.12. asti. Perheiden tanssituokiot perjantaisin ikäryhmittäin 9.12. asti: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Korhola. Maksuton, vapaa pääsy. Pe 16.12. klo 11 jouluvaellus ja tanssituokioiden joulujuhla. Naisten kirjallisuuspiiri ke 30.11. klo 18. Aihe Minna Canth: Hanna. Sibelius-konsertti to 8.12. klo 19. Katri Paukkunen, Esa Ylönen. Vapaa pääsy. Herättäjän kuorojen joulukonsertti pe 9.12. klo 18. Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Herännäisnuorten kuoro, joht. Hanna-Maria Hapuli. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 19. Elo, Helenius. Eläkeikäisten joulujuhla ke 14.12. klo 13–15. Ilmoittautuminen viim. 9.12. virastoon, p. 09 2340 5300 tai oulunkyla. srk@evl.fi. Jos tarvitset kuljetuksen, jätä nimesi lisäksi osoitteesi ja puhelinnumerosi. Myös vapaaehtoisia tarvitaan, tiedustelut p. 09 2340 4227. RYHMÄT VOUDINTIE 4 B -KERHOHUONEELLA Kehitysvammaisten kerho, parilliset maanantaina klo 17.30 ma 12.12. asti. Koskelan lähetyspiiri parillisina tiistaina klo 17 ti 13.12. asti. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 ke 7.12. asti. MUUTA Jouluinen iltaehtoollinen to 8.12. klo 20.30 Kakkosella, Pohjolankatu 2 D. Rakenna joulupuu -kampanja. Haluatko tuoda jouluiloa seurakunnan alueella asuvalle lapselle, joka ilman tukea saattaa jäädä ilman joululahjaa? Voit ottaa yhden tai useamman toiveen (max 40 e) adventtimessujen jälkeen su 27.11. klo 10 Oulunkylän kirkossa, klo 12 Käpylän kirkossa ja klo 16 Maunulan kirkossa. Toimita hankittu lahjasi 8.12. mennessä Oulunkylän kirkolle. Tiedustelut: Terhi Lahdensalo, terhi. lahdensalo@evl.fi, p. 09 2340 5382. Ravintola Salaam to 10.11., 17.11. ja 24.11. klo 12–17 Oulunkylän kirkolla. Itämainen buffetateria 5 e. Käteismaksu. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto , Teinintie 10, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 Huom . virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko , Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Oulunkylän seurakunta, ogelinsrknuoret OSUIN TAAS yhtä aikaa leskirouva Q:n kanssa käpyläläiseen kahvilaan. Jutellessamme sormeilin langan päässä roikkuvaa jakun nappia ja huokaisin, että olisipa sakset, saisi rihman poikki. Rouva Q pani käden laukkuunsa ja otti sivutaskusta kynsisakset. ”Kas tässä, minulla on aina mukana”, hän sanoi. Kiitin toki, mutta en malttanut olla kysymättä, tarkoittiko hän sitä mitä sanoi: sakset aina matkassa. ”Kyllä”, rouva sanoi, ”kaikissa käsilaukuissa yhdet, samoin yhdet joka huoneessa, ja sängyssäkin, siis ei yöpöydällä, vaan vuoteella, niin että kun ojentaa käsivartta, osuu saksiin. Ainoat, jotka hyväksyn, ovat Fiskarsin oranssipäiset kynsisakset, ne käyrät, ei suorateräiset.” Rouva tuntui nauttivan hämmennyksestäni. Lopulta kakaisin kysymyksen, paljonko oli saksia kaikkiaan, minä pärjään kaksilla, yhdet ompelulaatikossa, toiset kylpyhuoneessa.” ”Et tunnu pärjäävän!” rouva Q huomautti, ”nytkin puuttui työväline rihman katkaisemiseen.” Rouva oli oikeassa, ilman hänen interventiotaan nappi roikkuisi yhä langan päässä. ”Mitä saksiin tulee, määrää en ole koskaan laskenut, mutta ynnäilenpä nyt”, rouva vastasi. ”Lieneekö tusina”, hän vastasi kotvan kuluttua. Ihmettelin vielä, miksi niin paljon, jopa sängyssä. Vuodekysymykseen rouva ei vastannut, totesi vain kynsisakset niin käyttökelpoisiksi, että niitä tarvitsi yhtenään, kerrankin Pasilan aseman liukuportaissa, kun eräs vanha herra kaatui ja juuttui housuistaan portaisiin. Raput olivat olleet täynnä ihmisiä, joten sähkökatkaisijaan ei ulottunut, mutta kun rouva Q:lla oli kynsisakset laukussa, hän tarttui niihin ja leikkasi kankaan irti. Vaarallinen tilanne laukesi ja järkyttynyt herra pääsi pinteestä. ”Juu ja kerran Teneriffalla”, rouva Q jatkoi, ”päivittäinen kävelyreitti kulki pensasaidan viertä ja aina kun joku tuli vastaan, piti väistää niin että oksat raapivat ihoa.” Taas oli saksista hyötyä, rouva alkoi nimittäin leikellä ohi kulkiessaan oksia ja kun parin viikon päästä tuli lähtö Suomeen, jäi pensasaita oikein hyvään kuntoon. Rouva katsahti minua voitonriemuisesti, enkä voinut muuta kuin myöntää, että kyllä, kynsisakset oli hyvä pitää mukana. ”Tuolla pelillä ne kuitenkin tylsyvät nopeasti”, minä huomautin, mutta rouva Q:n mielestä se ei ollut pulma, ainahan voi ostaa uudet. ”Entä sakset vuoteessa, oletko tosissasi?” kysyin vielä. ”No jaa, tarvitaan siellä muutakin, niin kuin muistilehtiö ja kyniä, yöllä kun tulee ideoita mieleen ja ne pitää saada ylös”, hän sanoi. ”Niin mutta sakset, miksi pidät niitä vuoteessa?” Rouva Q katsahti minua ihmeissään, asiahan oli ilmiselvä: ”No sen takia, että voi leikata kynnet.” ”Ja kynnenpalaset jäävät sänkyyn?” minä huolestuin. ”Ei kun ne lentää lattialle”, leskirouva Q selitti kuin pikku lapselle. Sitä en kuitenkaan ymmärtänyt, miksi kynnet piti leikata vuoteessa, mutta jätin asian sikseen ja aloin harkita lisähankintoja: kynsisakset käsilaukkuun, kaiken varalta. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Kynsisakset KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KERROIN AIKAISEMMASSA kirjoituksessani seurakuntamme nimikkoläheteistä Anni ja Heikki Takosta . He asuivat aikaisemmin perheineen Nepalissa ja tekivät siellä lähetystyötä Suomen Lähetysseuran lähetteinä. Perhe on nyt muuttanut Himalajan vuoriston juurelta Atlantin valtameren rannalle Dakariin. Vuoristoseutujen ajoittainen viileys on vaihtunut Saharan hiekkaan ja kasvoille puhaltavaan kuumaan merituuleen. Asunnon etsintä Dakarista oli kovaa työtä, mutta nyt Takot ovat jo päässeet kiinni arkeen uudessa työkohteessa. Sopiva vuokra-asunto on löytynyt ja kuukauden ponnistelun vaatineet sähköja vesisopimukset on saatu solmittua. Asiat järjestyvät Dakarissa usein paljon hitaammin kuin vaikkapa Helsingissä. Tarvitaan kärsivällisyyttä. Lähetystyö jatkuu, vaikka olosuhteet ovat erilaiset. Senegalin virallinen kieli on ranska, joten Anni ja Heikki ovat jo aloittaneet uuden kielen opiskelun. Kaikki senegalilaiset puhuvat kuitenkin äidinkielenään jotain muuta kieltä, useimmat wolo? a. Kielikoulujakson jälkeen Anni aloittaa työt Länsi-Afrikan kirkollisen työn koordinaattorina ja Heikki kirkon ja sen seurakuntien omavaraisuuden vahvistamisen asiantuntijana. Lähetysseura toimii ja työskentelee Senegalissa Senegalin luterilaisen kirkon kautta. Kirkko on Lähetysseuran perustama. Tällä hetkellä työ painottuu kirkon seurakuntien tekemään diakoniatyöhön; lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön, jotta varsinkin tytöt ja vammaiset tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevat lapset pääsisivät kouluun sekä myös työhön nuorten parissa, jossa heitä ohjataan vastuulliseen ja avoimeen asenteeseen suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan; ruokaturvaan sekä kirkon hyvän hallintotavan vahvistamiseen. Ilmapiiri työnteolle on Senegalissa positiivinen, sillä maan muslimienemmistö (95 % muslimeja) ja päättäjät suhtautuvat suopeasti kirkon tekemään työhön. Yhteistyökirkko toimii sereer-nimisen vähemmistön keskuudessa ja auttaa kaikkia; uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta. Kielitaidon puutteista huolimatta Takot ovat olleet positiivisella mielellä ja innoissaan uudesta työyhteisöstään ja työstään. Työkenttä on laaja ja tulevia vastoinkäymisiä ei varmasti voi välttää, Anni ja Heikki ovat vahvasti kokeneet olevansa oikealla paikalla. He sanovat, että on ilo aloitella työtä positiivisin mielin. Pastori VELI PELKONEN Kathmandusta Dakariin Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.? www.oldsophie.? • Ti KINKKUBINGO klo 18, alk.15.11., • Ke TIETOVISA klo 18 • To MUSABINGO klo 18, alk.17.11. ISÄNPÄIVÄNÄ 13.11. Special-tarjouksia, keittiö auki 11-22 Tarjous tällä kupongilla: 2 x pippurileike 15,2 x pippurileike 15,Voimassa 30.11. saakka klo 15-22. Käpyläntie 8, puh 0442313 230 TERVETULOA! Ma-pe 8-18, La 10-16 AVATTU KONDITORIA! ISÄLLE ISÄLLE LEIVOKSET ja KAKUT LEIVOKSET ja KAKUT Kakut alk. 29,Kakut alk. 29,
• 11 K äpylä-Lehti 9.11.2016 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2016 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 65 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 M arlee na • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Takaikkuna • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Susanna Paju (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus SYKSYLLÄ KÄPYLÄLÄISET ovat ihmetelleet Pohjoisbaanan pyörätien rakentamista. Miten ihmeessä muutaman metrin levyinen pyörätie vaatii niin massiivisen rakentamisen ja maiseman tuhoamisen? Aktiivisena pyöräilijänä tämä harmittaa erityisesti. Paljon hienoja kallioita ja upeita puita on menetetty. Eikä niitä saa takaisin. Vielä suurempia muutoksia on kuitenkin luvassa. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuun lopussa uuden yleiskaavan. Käpylän osalta suurimmat muutokset liittyvät asemanseudun täydennysrakentamiseen ja Tuusulanväylän bulevardisoimiseen. Pääosin tämä tarkoittaa käpyläläisille lisää joukkoliikennettä ja palveluita. Hyvä näin. Riskinä kuitenkin on, että esimerkiksi Taivaskallion tai Louhenpuiston alue muuttuvat liikaa. Käytännössä kaikista yleiskaavassa olevista kohteista tehdään vielä asemakaavat. Asemakaavoituksessa ratkaistaan lopullisesti se, miten ja millä ehdoin tätä kaupunkia rakennetaan. Tässä vaiheessa täytyy olla tarkkana, että rakentaminen tehdään ympäristöä kunnioittaen. Yleisesti ottaen yleiskaavassa kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovat hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle. Valitettavasti samaan aikaan yleiskaavassa on paljon luontoja viheralueiden nakertamista. Tämä taas johtuu ylimitoitetuista rakentamistavoitteista niin asuinneliöiden kuin toimitilojenkin suhteen. Esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan yhteensä noin tuhat hehtaaria rakentamista oli sijoitettu kulttuuriarvojen, virkistyksen ja luonnon kannalta arveluttavasti. Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa. Terveyshyötyjä luonnosta saadaan erityisesti asuinja työympäristöjen viheralueilta. Lisäksi luonnon läheisyys aktivoi ihmisiä liikkumaan. Helsinkiin muuttaa tulevina vuosikymmeninä mahdollisesti jopa satojatuhansia uusia asukkaita. Tällöin täytyy varmistaa, että hyvien joukkoliikenne, kävely ja pyöräilymahdollisuuksien lisäksi nykyisillä ja uusilla asukkailla on käytössä myös kunnolliset luontoja virkistysalueet. LEO STRANIUS Ympäristöjärjestöjohtaja, käpyläläinen kaupunginvaltuutettu ja perheenisä Yleiskaava koskettaa myös Käpylää PAIKALLISEN MAINOSTAJAN PALVELUA Kysy myös jakelutyötä suoramainonta.? METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 • 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Marraskuun tarjous PROTECTOR VITAMIN Monivitamiini-kivennäisaine-kasviuutevalmiste antaa kehosi soluille antioksidanttisuojan ja edistää myös immuunijärjestelmäsi toimintaa. • E-vitamiini edistää solujen suojaamista hapetusstressiltä • C-vitamiin edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa 24,90 500 ml. Tarjous voimassa 30.11. asti. Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille lomaja pitkäaikaispaikkoja. Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo 2 vuotta. Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä) Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! YKKÖSELLÄ TOREILLE! LAUANTAINA 19.11.2016 pääsee taas ajelemaan vanhalla ratikalla. Ilmaiset vuorot Käpylästä klo 10, klo 11 ja klo 12 (mukaan kaikilla pysäkeiltä Velodromille asti) ja paluu Kauppatorilta klo 10.30, klo 11.30 ja klo 13.00 Pysähdymme Käpylän jälkeen vain Hakaniemessä ja Kauppatorilla. TERVETULOA KAIKKI KÄPYLÄLÄISET! Käpylä – Seura ry. yhteistyössä Oy Stadin Ratikat Ab:n kanssa
• 12 K äpylä-lehti 9.11.2016 aninkainen.? OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION. Ota yhteyttä: Tuula Saarmila Puhelin 050 375 7883 ASIAKKAANI ETSII EDELLEEN Oulunkylä, Paloheinä, Pakila alueelta omakotitaloa, erillistaloa tai rivitalon päätyhuoneistoa 3-5 h + k. Asunto voi olla hyväkuntoinen, tai pientä pintaremonttia vailla. Voisiko sinun kotisi olla asiakasperheeni uusi koti? SAMI AITTOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 551 0450 PIA SALENIUS Myyntineuvottelija Puh. 050 366 3335 TUULA SAARMILA Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 050 375 7883 MERJA RÖNKKÖ Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT Puh. 050 360 8290 SUOMALAINEN – PAIKALLINEN – YKSITYINEN – AVAINHENKILÖIDENSÄ OMISTAMA – NOPEA – TEHOKAS – LUOTETTAVA – SUOMEN NÄKYVIN KIINTEISTÖNVÄLITYSKETJU TEEMME PIKA-ARVIOITA ALUEELLASI Teemme kuukauden ajan pika-arvioita tällä alueella. Ota meihin yhteyttä, niin tulemme 24 h sisään antamaan asunnostasi hinta-arvion. Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Puh.(09) 875 1868 Ma Pe 10-18, La 9-14 PISTELEVÄT, VETISTÄVÄT SILMÄT? Kärsitkö siis kuivasilmäisyydestä? Kotimainen, tehokas ja säilöntäaineeton kostutustippa kuivasilmäisyyden oireisiin Nyt tarjoushintaan 2 ploa yht. 20 € (Norm. 12,90€ / kpl) ILOA ARKEEN Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkin TIEDOTE lähialueiden asukkaille: KOULUTUKSET (kaikille avoin): tarjoamme ilmaisia koulutuksia joka toinen maanantai klo 13-15 ikääntyneiden kanssa työskenteleville tai toimiville, mutta myös kaikille kiinnostuneille. Tulevat teemapäivät: 14.11) Kinestetiikka-info ja 28.11) Kun näkö heikkenee. Osoite: Ilmattarentie 2, Käpylä. Ennakkoilmoittautumiset, kiitos. SUOMI 100v -MUISTELURYHMÄ (yli 65-v.): reilun tunnin ajan Iidantuvassa keskiviikkoisin 16.11, 30.11 klo 14.45 alkaen. Ennakkoilmoittautumiset, kiitos. TYÖN KUVIA -RYHMÄ (yli 65-v.): ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 11 Käpyrinteen palvelutalon eteläpäädyssä olevissa Iloa arkeen -pysäkin omissa tiloissa. Ryhmässä tuotetaan materiaalia työelämämme historiasta Työväen arkistoon ja mahdollisesti osallistutaan Helsingin kaupungin järjestämään valokuva/videokilpailuun. Ole mukana tekemässä historiaa! Ennakkoilmoittautumiset, kiitos. Koulutukset ja ryhmät järjestetään Käpylän pysäkillä, osoitteessa Ilmattarentie 2, Käpylä. Lisätietoa ja ennakkoilmoittautumiset Petrille (kuvassa): 040-129 9953 tai petri.puroaho@kapyrinne.fi JOULULAULUJA YHDESSÄ ke 7.12. klo 18.30 Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11) Vaarin ja vauvan joululauluja: uusia ja vanhoja joulun ajan sävelmiä yhteislauluina ja esityksinä. Opiston vapaan säestyksen opiskelijat säestävät ja soittavat omia sovituksiaan. Mukana myös opiston nuori puhallinyhtye, rytmiikkaryhmä, laulajia ja lauluryhmiä. Vapaa pääsy, tervetuloa laulamaan! Lapsen oikeuksien päivän konsertti barokkimusiikin merkeissä sunnuntaina, 20.11.2016 klo 16.00 Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11) Käpylän musiikkiopiston oppilaat esiintyvät Liput 15 €, tervetuloa! Yhteistyössä Pohjois-Helsingin Rotary-klubin kanssa