Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 9 julkaisija Käpylä-Seura ry. 18.11.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 FY S IO TR EE N A R I Kuntoutusja jalkaterapiakeskus Kauneushoitola ja kampaamo Käpylä Koskelantie 24 , Tattariharju ja Siltamäki P. 040 415 9119 www.fysiotreenari.com SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Avun löydät SUHK Käpylästä, jossa sinua palvelee ammattitaitoinen henkilökunta. Lämpimästi tervetuloa osoitteeseen Väinölänkatu 2 (katutaso)! Varaa aikasi osoitteesta www.suhk.fi tai numerosta 010 29 22 026 Hieronta Urheiluhieronta Fysioterapia SUHK mama Akuuttia kipua? Jatkuvaa kireyttä? 95-vuotias ykkönen Koronan vuoksi joudumme luopumaan perinteisestä ratikka-ajelusta tänä vuonna. Juhlistamme kuitenkin 95 vuotta täyttävää ratikkaamme 18.11. klo 18-19 lähettämällä sen matkaan Pohjolanaukiolta Ratikkaryhmän runoin, lauluin ja soitoin. Lippakioski on avoinna ja siellä on tarjolla glögiä ja pipareita. Käpylä100-tuotteita voi tuolloin ostaa Pohjolanaukion Lippakioskilta. Kuva Ants Vahter Tuija Rannikko on Käpylän juhlavuoden graafisen ilmeen ja logon suunnittelija Hänet tunnetaan myös hienoista valokuvistaan, joita on niin palkittu kilpailuissa kuin nähty näyttelyissäkin. Yllä oleva syksyinen kuva on hänen ottamansa. Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 • Katso lisää www.oldsophie.fi Tarjous: 2 kpl. 2 kpl. PippuriPippurileike 18,leike 18,Voimassa klo 15 20 ma to 9.12. asti. LOUNASBUFFET Ma-Pe 10-15 BINGO joka keskiviikko klo 18, KINKKUBINGO 25.11. alk. Saatavilla myös LAHJAKORTTEJA Jo vuodesta 2005 SOITA ja NOUDA ruokaa kotiin tai TILAA Foodoran kautta kotiosoitteeseen AVOINNA joka päivä 10-23 kunnes toisin sallitaan (anniskelu päättyy klo 22)
Pyöreitä vuosia ja muita juhlanaiheita 18.11.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla KÄPYLÄN 100-VUOTISJUHLAT olivat lässähtää covid 19koronaviruksen vuoksi pannukakuksi. Kahteen otteeseen on joutunut juhlatoimikunta jo pääjuhlaakin siirtämään, ja monet muutkin tapahtumat, odotetut kyläjuhlatkin, on joko peruutettu kokonaan tai siirretty ensi vuodelle. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin – nyt saamme yhden satavuotisjuhlavuoden sijasta kaksi, koska monet tapahtumat on siirretty pidettäväksi vuoden 2021 aikana. Toivomme, että nyt onnistumme juhlimaan juhlittavat. Kolmen vuoden – enemmästä puhumattakaan – satavuotisjuhlat olisivat sentään jo liioittelua. Käpylän rakennuspäätös allekirjoitettiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 6.4.1920. Käpylän satavuotisjuhlavuoden pääjuhla järjestetään näillä näkymin 10.4.2021. si ja teiden väliin jää edelleen siellä oleva puisto, jonka toiselle puolella on Karjalatalo. Käpylän kirkosta on valmistumassa 90-vuotisjuhlakirja. Olympiakylä rakennettiin vuoden 1940 Olympialaisia varten, jotka jouduttiin perumaan sodan vuoksi. Olympiakylä kuitenkin on nyt 80-vuotias. Kisakylä täyttää 70 vuonna ylivuonna, 2022. Meidän tärkein yhteisöllisyyden ylläpitäjämme, käpyläläisyyden ylin ääni, Käpylä-Seura juhlii 80 vuottaan. Käpylän kirkon portailla tarjotaan glögiä ja pipareita Elävän Joulukalenterin luukun avaamisen yhteydessä joulukuun 4. päivänä klo 18. 80-vuotista taivaltaan juhli jo aiemmin tänä vuonna myös Karjalan liitto Karjalatalossa Käpylässä. Käärmetalon valmistumisesta tulee ensi vuonna 70 vuotta. Peruskorjausta parhaillaan läpikäyvä ainutlaatuinen asuintalo sai arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon viime vuonna. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös ns. Suurperheisten taloilla eli Perheasunnoilla eli Perhiksellä eli Persiksellä. Mäkelänkatu 78-82 korttelin taloryhmä täytti 70 vuotta jo 2017. Juhlassa aikansa lapset, talossa asuneet ja edelleen asuvat, saivat idean koota muistonsa kirjaksi ja valokuvanäyttelyksi talon asukastilaan. Nämä toteutuivat Käpylän 100-vuotisjuhlavuonna. Kirjasta puheenollen, en voi olla jo etukäteen kehumatta jouluksi ilmestyvää, Puu-Käpylän arkkitehtuuria esittelevää juhlakirjaa. Se on kovakantinen, 168-sivuinen, runsaasti upeita värikuvia sisältävä, osittain myös englanninkielinen, teos, jonka artikkelit ovat täyttä asiaa, ovathan kirjoittajat ansioituneita arkkitehteja ja professoreita, jotka asettavat Käpylän laajempaan yhteyteen maailman tasolla, vaikka esittelevät myös pienenpieniä yksityiskohtia, jotka meiltä asukkailta ovat saattaneet jäädä huomioimatta, vaikka olemme asuneet taloissa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kirjan ovat toimittaneet arkkitehtuurin professorit Pekka Heikkinen ja Aino Niskanen, valokuvaaja Jussi Tiainen sekä päätoimittaja Eija Tuomela-Lehti, jotka esittelevät tätä ”Puu-Käpylä 100 vuotta – Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu ” -kirjaa Käpylän kirjastossa 26.1.2021 klo 18. Mutta ei pidä myöskään unohtaa yhtä tärkeää syntymäpäiväsankaria. Ensi vuoden joulukuussa tulee 70 vuotta tämän meille niin rakkaan Käpylä-lehtemme ensimmäisen numeron ilmestymisestä. Onnea kaikille sankareille, nuoremmillekin. Myös niille, joita ei tässä osattu mainita. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Kylätila Käpylään Vaikka valtuuston päätöksestä tuleekin tuolloin jo 101 vuotta, on juhlimiselle muitakin perusteluja. Ensimmäiset talot valmistuivat ja asukkaat pääsivät muuttamaan vuoden 1921 alussa Käpylän suolle ja metsäisille rinteille. Sekin on siis yksi sadan vuoden merkkipaalu. Asukkaat olivat aktiivista ja yhteisöllistä väkeä heti alun alkaen. He panivat tuulemaan ja saivat pian monta tärkeää hanketta alulle. Niitäkin juhlimme näinä aikoina. Meille niin rakas ja tärkeä ykkönen, raitiovaunumme, täyttää jo 95 vuotta tämän lehden ilmestymispäivänä. Alunperin hevosvetoinen avovaunu oli merkitty K-kirjaimella. Monia vaiheita on ratikkamme nähnyt vuosiensa varrella, muun muassa rahastajat ja niistä luopumisen, liikennöinnin vähentämisen ja taas lisäyksen, ennen nykyisiä moderneja Suomessa, Kajaanin Otanmäen junatehtaassa rakennettuja kaksivaunuisia Articeja. Pyöreitä vuosia juhlii myös Käpylän kirkko, joka valmistui vuonna 1930. Tämä funkkistyylisuunnan esiinmarssia ennakoiva valkoinen kivitemppeli rakennettiin Metsolantien rinteeseen Eero Sutisen piirustusten mukaan. Toisen palkinnon arkkitehtikilpailussa sai Puu-Käpylän talot piirtänyt arkkitehti Martti Välikangas. Kirkolle oli alunperin varattu tontti Väinölänpuistosta, siitä missä katu haarautuu kahdekKÄPYLÄ-LEHTI on julkaissut artikkeleita, mielipidekirjoituksia ja haastatteluja tästä meille lukijoille rakkaasta aiheesta useasti vuodesta 2019 alkaen. Käpylän Kylätilayhdistyksen, Käpylän Yhdyskuntaklubin ja Käpylä-Seuran toimijat ovat yhdessä ja erikseen tehneet työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Teimme paljon kannatusta saaneen OmaStadiesityksen osallistuvan budjetoinnin kautta vuonna 2019, mutta hävisimme äänestyksessä. Tarve Käpylän kylätilalle ei ole mihinkään hävinnyt, vaan tarve on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kautta Suomen yleinen kokemus on, että yhteisöt, joilla on toimivat tilat yhteistyöhön, voivat paremmin kuin ilman jääneet. Monissa kunnissa päättäjät ovat tiedostaneet tämän ja mm. entisiä kouluja on myyty kyläyhdistyksille esimerkiksi yhdellä eurolla! Käpylä on kylä keskellä kaupunkia. Opetusministeriön nuoriso-osasto teki joitakin vuosia sitten laskelman siitä, mitä yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle. Tulos oli hätkähdyttävä: suoranaiset kulut olivat 600-800 000 € ja välilliset kustannukset 1,5 miljoonaa €. Käpylän Yhdyskuntaklubi ry on toiminut yli 25 vuotta ja näin laskettuna säästänyt kaupungille kymmeniä miljoonia euroja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tekemänsä työn tuloksena. Myös Klubi on kylätilansa ansainnut! Alla oleva kirjelmä on 27.10. 2020 jätetty apulaispormestari Anni Sinnemäelle ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle: Käpylän kaupunginosan perustamisesta tuli tänä vuonna täyteen tasan sata vuotta. Kaupunginosassa on nyt noin 8000 asukasta, mutta määrää kasvaa lähivuosina huomattavasti täydennysrakentamisen myötä. Kaupunginosassa on erittäin vireää ja monipuolista harrastustoimintaa, mutta sillä ei ole tällä hetkellä sopivia ja kaikille avoimia kokoontumistiloja. Käpylän Yhdyskuntaklubi ry menetti aiemmat toimitilansa taloyhtiön putkisaneerauksen yhteydessä muutama vuosi sitten, eikä korvaavia tiloja ole löytynyt. Asukastiloilla on todettu olevan huomattava merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisemisessä. Näistä lähtökohdista perustettiin 18.1.2018 Käpylän Kylätilayhdistys ry, jonka päätavoitteeksi asetettiin toimivan asukastilan saaminen Käpylään. Kylätilayhdistys ja monet muut käpyläläiset yhdistykset asettivat tämän Pohjolankatu 3-5:teen kohdistuvan tavoitteen vuoden 2019 OmaStadi -hankkeeksi ja Helsingin kaupunki hyväksyi sen äänestykseen, mutta Arabianrannan tekonurmikenttä voitti ylivoimaisesti äänestyksen Keskisen alueen kohteista. Allekirjoittaneet yhdistykset jättivät 22.5.2020 Kaupunkiympäristölautakunnalle esityksen, että talo vuokrattaisiin Käpylän Yhdyskuntaklubi ry:lle tai se myytäisiin mainituille yhdistyksille neuvottelumenettelyllä. Esitykseen ei saatu minkäänlaista vastausta. Tavoitetta tukevaan kansalaisadressiin on nyt saatu 1595 allekirjoitusta, joka on noin 20 % Käpylän asukasluvusta. Tämä adressi on liitteenä. Koska kyseiseen esitykseen ei ole saatu minkäänlaista vastausta, samat toimijat ovat nyt uudistaneet taloon kohdistuneen aiemman OmaStadi 2019 -hankkeensa myös OmaStadi 2020 -hankkeeksi. Allekirjoittaneet yhdistykset toivovat, että Kaupunkiympäristölautakunta/Tilakeskus keskeyttää siksi kaikki toimenpiteet Pohjolankatu 3-5 toimitilan myymiseksi, kunnes OmaStadi 2020 -äänestys on käyty ja sen lopputulokset ovat selvinneet. Käpyläläiset yhdistykset ovat syvästi huolestuneita tällä hetkellä isännättömänä olevan talon turvallisuudesta; aitoja ja portteja on jo nyt luvattomasti avattu ja rikottu. Esitämme, että alla mainitut yhdistykset voisivat erikseen neuvoteltavalla vuokratai muulla sopimuksella valvoa tilaa ja pitää siellä pienimuotoisia yhdistysten kokouksia, kunnes OmaStadi -äänestyksen tulos selviää. Toimintaan on jo nyt ilmoittautunut runsaasti vapaaehtoisia. Käpylän Yhdyskuntaklubi ry, Heikki Takkinen, toiminnanjohtaja Käpylä-Seura – Kottby-Sällskapet ry, Tintti Karppinen, puheenjohtaja Käpylän Kylätilayhdistys – Byhusföreningen i Kottby ry, Pekka Haltia, puheenjohtaja Kuten tiedämme, viime kuukausina on ollut allekirjoitettavana adressi Kylätilan puolesta, ja aktiiviset käpyläläiset ovat oma-aloitteisesti kampanjoineet. Sinikka Varis ja Leo Sundström ovat Kioski100toiminnallaan hankkineet 524 allekirjoitusta. Mervi Mölsä jalkautui R-kioskin, Alepan ja Saurahuoneen edustalle. Nimiä kertyi myös Mervin pitämällä kirppiksellä Pohjolankadulla. Elo-syyskuun aikana Mervi keräsi 233 allekirjoitusta! Kirkon yhteisöruokailutapahtuma keräsi 35 allekirjoitusta. Käpyläläisten suhtautuminen oli innokasta ja ideoita pursusi kylätilan käyttötavoista ja tarpeista. Tätä kirjoitettaessa 1595 käpyläläistä on allekirjoituksellaan kannattanut adressia Pohjolankatu 3-5 kiinteistön saamiseksi Kylätilaksi. Kiitos kaikille allekirjoittaneille tuesta! Adressi on luovutettu apulaispormestari Sinnemäelle 27.10.2010. Kylätilayhdistyksellä ja KäpyläSeuralla oli 6.11. etäkokous apulaispormestari Sinnemäen kanssa. Siihen osallistui myös kaupungin Tilapalvelun edustaja. Toistimme kokouksessa esityksemme kylätilan saamisesta Käpylään. Saimme kuulla, että kaupunki valmistelee mahdollista kaavamuutosta, jonka tarkoituksena olisi puolittaa Pohjolankatu 3-5 tontti täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi, ja kiinteistön laittamiseksi myyntiin avoimella tarjouskilpailulla 2021 alkupuolella. Näistä ei ole vielä mitään päätöksiä kuitenkaan tehty. Esitimme, että Kylätilayhdistys voisi väliaikaisesti saada talon käyttöönsä esimerkiksi vuokralle, jotta talo olisi käytössä ja huollettuna eikä alttiina rapistumiselle ja ilkivallalle. Asiaa seurataan nyt päivittäin ja etuamme valvoen! Emme tule luopumaan yhteisestä tavoitteestamme. Sen saavuttamiseksi tarvitsemme tukeanne myös jatkossa. MARKKU AHO Käpylä-Seuran ja Käpylän Kylätilayhdistyksen hallituksen jäsen KÄPYLÄ-SEURA tarjoaa glögiä ja pipareita Ykkösen syntymäpäivänä keskiviikkona 18.11. klo 18-19 ykkösen päättärillä Lippakioskin vieressä Pohjolanaukiolla. Ratikka-aiheisia runoja ja Käpylä-tuotteita. Käpylä-Seura 80v. Tarjolla glögiä ja pipareita myös 4.12.2020 Joulukalenterin 4. päivän luukun avaamisen yhteydessä kirjastolla. Runoryhmä esittää Käpylän historiaan liittyviä runoja. Tervetuloa! Apulaispormestari Anni Sinnemäki otti vastaan Käpylän Kylätaloyhdistyksen kirjelmän Heikki Takkiselta.
18.11.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy joulukuun 9. päivä. Aineisto toimitukseen 27. marraskuuta mennessä. ILTAKÄVELYLLÄ koiran kanssa käymme usein Paloaseman takaisessa metsikössä. Muuten mukavaa lenkkiä häiritsevät nyt pitkin ja poikin heitellyt kertakäyttömaskit. Niitä on sekä aikuisten että lasten kokoa. Oikaisemme usein Koskelan koulun väistötiloina toimivan entisen terveysaseman talon ja leikkipaikan ohi. Sieltä puuttuvat roskikset, joihin maskit voisi pudottaa. Olemme myös huomanneet, että linnut repivät kevyitä maskeja, ja aiheuttavat myös sotkua, jos niitä ei ole solmittu, vaikka ne olisikin heitetty roskikseen. Toivoisimme lisää roskiksia alueelle. Ja sitten kun niitä on, käyttäkää niitä! Alueen asukas ja pieni koira Kirjeet Kertakäyttömaskit roskikseen! Valtuustoaloite: Juoksuportaat Taivaskalliolle KÄPYLÄÄN UUSI harrastusmuoto! Olen tehnyt 21.10.2020 valtuustoaloitteen juoksuportaista Taivaskalliolle. Porrasjuoksu on terveyttä ja hyvinvointia lisäävä harrastusmuoto ja palvelee kaikkia liikkujia erityisesti käpyläläisiä. Alue on ainutlaatuinen ja sen mahdollisuudet ovat nyt kaikkien saatavilla. Uskon kuin vuoreen aloitteeni läpimenoon. Näin saadaan lisää hyötyä ihanasta vehreästä Käpylästä, jonka luontoa ja sen arvoa tulee kunnioittaa ja vaalia JUKKA JÄRVINEN kaupunginvaltuutettu SAIMME KIRJEEN Amerikasta. Entinen käpyläläinen Tapio Holma kyseli, mahtaisiko joku vielä tunnistaa hänen mukaan liittämänsä kuvan poikia. Häntä myös kiinnostaisi kuulla, ovatko kaikki vielä elossa ja mitä pojille kuuluu. Itse hän kertoo olevansa kuvassa eturivissä keskellä. Jos haluat vastata, voinet ottaa yhteyttä suoraan Tapioon osoitteella: tapiok@comcast.net Toki myös Käpylä-lehti on kiinnostunut kuulumisista. Toimitukselle voitte kirjoittaa osoitteella: kapylalehti@outlook.com Tunnistatteko kuvan poikia? PORVOOSSA NÄHTIIN lauantaina 31.10. todellinen jännitysnäytelmä, kun Käpylän Pallo ja FC Futura ottivat yhteen panoksena nousu Kakkoseen. Karsintalohkon ensimmäisessä pelissä Käpa voitti 2-0 Kotkan Pelikarhut ja vaikka Porvoossa tuli hyvän pelin jälkeen 0-1 takkiin, niin nousu varmistui ja kolmosen visiitti jäi onneksi vuoden mittaiseksi. Tämä on ilouutinen kaikille lähes tuhannelle Käpan pelaajalle ja tuhansille seuran kannattajille ja erityisesti KäPa:n lahjakkaille junioreille, joita riittää. Tällä kaudella Käpa:n B, eli 17 v. pojat sijoittuivat SM sarjassa toiseksi, A junnut, P 20. olivat Suomen 11. parhaat. Kiinnostusta onkin ulkomaita myöten, toteaa KäPa:n tj. Ile Rantanen. Toimintoja keskitetään KäPa campukselle Käpalla on laajaa yhteistyötä niin Saksaan, Tanskaan kuin muualle Eurooppaan. Nousu Kakkoseen mahdollistaa myös ammattilaissopimusten tekemisen, mikä avaa portteja kansainvälisille kentille. Myös kotimaiset seurat aina liigaa myöten ovat olleet kiinnostuneita KäPa lupauksista. Viime vuonna Käpa valittiin SPL:n ja UEFA:n 4 vuotisen Elite Youth Academy ohjelmaan. Tämä avaa uusia ovia lahjakkaille junioripelaajillemme. Nuorten 16 v. maajoukkueringissä on mukana nyt neljä käpalaista. KäPa onkin ensisijaisesti nappulaja junioripelaajien kasvattajaseura, joka perustettiin aikanaan suurperheisten asuntojen pihalla v. 1956. KäPa on Suomen Nappulaliigan ja Helsinki Cupin perustaja. Ne käynnistettiin aikanaan Käpylän urheilupuistossa, peruskäpyläläisille ”Raviksella”. Siellä pelattiin pitkään myös Käpan edustusjoukkueen kakkosja ykkösdivarin pelit ”Max Westerg” areenalla. Toiminnan kehittyessä tarpeet laajenemiseen ovat olleet suuret. Kun mahdollisuus Vallilanlaakson alueen pelikenttien ja tilojen kehittämiseksi avautui, osuus Hesa Cupista myytiin HJK:lle ja osin sen avulla perustettiin toimintojen keskittäminen KäPa Campukselle. Nyt siellä pelaavat viikoittain sadat käpalaiset, toimintoja keskitetään, futishalli on tulossa. Edustusjoukkueen uuteen katsomoon ensi kaudelle mahtuu n. 300 katsojaa. Lähes 100 000 euroa maksanut valaistus on jo ollut tänä syksynä käytössä. KäPa:n edustusjoukkueen viihdyttävissä peleissä Menestys ilahduttaa myös seuran puheenjohtaja, Petri Vanhalaa: KäPa on hieno yhteisö, jossa arvot ovat kohdallaan. ”Kaikki pelaaomalla tasollaan” tunnuslauseemme kuvaa hyvin meitä Käpalaisia. Toivotan kaikki kannattajamme kannustamaan Käpan joukkueita ensi kaudella Nähdään KäPa Campuksella! Tsekkaa www.kapylanpallo.fi Teksti ja kuva REIJO VUORENTO (Käpassa 7 vuotiaasta ja edelleen, nyt 65 v ikiksissä (hopeaa tänä vuonna)) ILKKA RANTANEN, KäPa:n tj Käpylän Pallon edustusjoukkue Kakkoseen! KUMPULALAISEN Liisa Isotalon romaani Jostakin olen tullut on herättänyt harvinaisen paljon kiinnostusta esikoisteokseksi. Teatteriammattilaisen keinoin hän on osannut luoda dramaturgisin leikkauksin etenevän romaanin, jota on vaikea laskea käsistään kesken lukemisen. Kuitenkin niin on pakko tehdä, koska tarina koskettaa niin, että välillä on pakko pysähtyä ajattelemaan, varsinkin, kun tietää, että se pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin. Basam Bookin juhannuksen alla tänä vuonna julkaisema romaani on monikerroksinen tarina kolmen sukupolven neljästä naisesta, joiden elämät kietoutuvat yhteen. Liisa Isotalon omaelämäkerrallinen romaani kertoo helsinkiläisestä Paulasta, joka virkatodistusta noutaessaan huomaa, että virallisessa paperissa on aivan eri nimi kuin millä hänet on tähän asti tunnettu. Millä hän on itse itsensä tuntenut. Hän ei ole tiennyt olevansa adoptoitu. Paula opiskelee teatterikorkeakoulussa. Tietoisuus adoptiotaustasta mullistaa elämän ja herättää halun selvittää, kuka minä oikein olen, mistä olen tullut. Paula on aina tuntenut, ettei ole sellainen kuin äiti olisi halunnut, on eri näköinenkin. Kun tämä osoittautuu adoptioäidiksi, ulkopuolisuuden tunne saa selityksensä. Hän alkaa etsiä oikeaa äitiään 70-luvun Helsingissä. Biologinen Sylvi-äiti löytyy parin vuoden kuluttua irtolaisena Hakaniemen torilta. Samalla Paula saa tietää biologisista sisaruksistaan. Sylvin elämä ei ole ollut helppoa, eikä se siitä muutukaan, vaikka kadonnut tytär löytyykin, ja samalla jonkinlainen sielujen sympatia. Liisa Isotalo kuvaa kolmen sukupolven elämää muuttuvassa maailmassa, sitä miten erilaiset lähtökohdat meillä on elämässämme. Paulan, Sylvin, adoptioäidin ja Paulan Hanna-tyttären kautta saamme seurata neljän suomalaisen naisen tarinaa ja naiseuden haasteita eri aikoina. Kun minä en olekaan minä Romaanissa liikutaan myös Käpylän maisemissa, Olympiakylän rakentamisen ja olympialaisten aikoihin, myös Kätilöopiston rakentamisella on tärkeä osa kirjassa. Liisa asui lapsuudessaan Sofianlehdonkatu 7:ssä ja 9:ssä. Nyt puolisonsa Seppo Siiralan kanssa Kumpulassa asuva Liisa Isotalo sai 1970-luvulla tietää olevansa adoptiolapsi. Kun minulle selvisi yllättäen, että olenkin adoptoitu, maailmani mullistui täysin, Liisa Isotalo kertoo. Tuntui hurjalta, kun oma elämänhistoriani ja kuvittelemani tausta keikahti täysin nurin. Aloitin omien taustojeni selvittelyn ja tiedon keruun, joka huipentui tähän kirjaan, hän kertoo. Vaikka kirja on omaelämäkerrallinen, sen yksityiskohdat ovat kuitenkin fiktiivisiä. Osiris teatterin taiteellisena johtajana Liisa Isotalo on painottanut eri taiteenalojen yhdistämistä ja monikulttuurisuutta. Ohjaajana hän on käynyt läpi erilaisissa näytelmissä äititraumaa ja ylisukupolvisia traumaaiheita. Vaikka hän on kirjoittanut lukuisia käsikirjoituksia ja dramatisointeja, aika omalle kirjalle oli vasta nyt. On ihanaa olla näin vanha ja ymmärtää paremmin elämää, myös sitä, ettei kukaan ole paha huvikseen, hän sanoo. On merkillistä, kuinka lapsuudesta muistaa asioita, jotka eivät ikään kuin kuulu joukkoon. On vaiettuja asioita, jotka lapsi aistii. On niin helppoa imeytyä sukupolvien ketjussa toistuviin vaikeuksiin ja puhumattomiin häpeän kokemuksiin. Niistä irti pääseminen vaatii ihan ensimmäiseksi niiden näkemistä. Ehkä minun on lopulta ollut helpompi tiedostaa niitä, kun en ole kasvanut biologisen sukuni kanssa ja toisaalta katsoa lopulta adoptioperhettä jotenkin etäisyyden päästä. Äitihistoriaa Juoni, vaikka onkin taidokkaasti solmittu, ei liene kirjan merkityksistä suurin. Herkästi kuvatut ja koskettavat ihmiskuvat eri aikakausina vievät lukijan mukaan tarinaan. Kuinka ihmeessä kirjan naiset ovat selviytyneet omista kokemuksistaan? Yllättäen lukija huomaa pohtivansa omaa tarinaansa ja oman äitinsä sekä esiäitiensä historiaa. Kirja ei syytä, se auttaa näkemään ja ymmärtämään. Jostakin olen tullut -romaanin päähenkilön tytär, Hanna, sysää kirjan lopussa ikään kuin tahattomasti oman taideteoksensa kautta äitinsä Paulan löytämään itseään. Romaania ei voi olla vertaamatta moniin suosittuihin televisiosarjoihin, joissa etsitään kadonneita sukulaisia. Dna-tutkimukset ja sukututkimus ovat tuhansien ihmisten harrastuksia. Me olemme kiinnostuneita historiastamme. Haluamme löytää identiteettimme, ketä me oikein olemme. Tämä selittää osaltaan Jostakin olen tullut -romaanin herättämän suuren kiinnostuksen. Liisaa pyydetään esiintymään moniaalle. Käpylässä hänet voi tavata 11.12. klo 18 Elävän Joulukalenterin luukun avaamisen yhteydessä Käpylän kirjastolla. Hän lukee tuolloin kirjastaan jouluun liittyvän katkelman. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Liisa Isotalon romaani Jostakin olen tullut herättää kysymyksiä omasta identiteetistä Liisa Isotalo on hiihtämässä veljensä Eeron kanssa Kätilöopiston pellolla ennen Isoniityn talojen rakentamista. Käpylän Pallon nousu Kakkoseen mahdollistaa myös ammattilaissopimusten tekemisen, mikä avaa portteja kansainvälisille kentille. Myös kotimaiset seurat aina liigaa myöten ovat olleet kiinnostuneita KäPa lupauksista. Kumpulalaisen teatteriohjaaja Liisa Isotalon romaanissa liikutaan Käpylän maisemissa, Olympiakylän rakentamisen ja olympialaisten aikoihin, myös Kätilöopiston rakentamisella on tärkeä osa kirjassa. Lapsuutensa Liisa asui Sofianlehdonkatu 7:ssä ja 9:ssä.
4 K äpylä-lehti 18.11.2020 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 KUN 100-VUOTIAAN Käpylän juhlavuotta suunniteltiin, päätettiin järjestää kilpailu eri tapahtumille yhtenäisen ilmeen antavan logon suunnittelemiseksi. Sen voitti puu-käpyläläinen graafikko Tuija Rannikko. Oli tosi mukava saada sellainen voitto ja sitä seuraava suunnittelutyö, sanoo Tuija Rannikko. Hän työsti logoa vielä ennen sen käyttöön ottamista palkitsijoiden toiveiden mukaan. He toivoivat puutalojen rinnalle kerrostaloja, sillä koko Käpylä ei ole pelkkiä puutaloja. Otin sitten mukaan Käärmetalon ja Olympiakylän. Kävin Pantone-kartan kanssa vertaamassa sävyjä talojen seinien vierellä saadakseni aidot, oikeat värit logoon, hän kertoo. Käärmetalo näyttää nyt erilaiselta, sehän on peruskorjattu sen jälkeen, kun kävin värin sen seinästä hakemassa, hän naurahtaa ja toteaa, että nykyinen valkoinen väri olisikin ollut liian kirkas kokonaisuuteen. Tämä on aika erilainen työ kuin mitä olen yleensä tehnyt. Käpylän logo poikkeaa hänen normaalista kädenjäljestään. Useimmat hänen suunnittelemansa visuaaliset ilmeet ja yritysmerkit ovat hyvin pelkistettyä muotokieltä. Tästä tuli sellainen värikäs, kuvituskuvaa muistuttava merkki. Luottamustoimia ja asukasaktivismia Kilpailun raati ihastui logon iloiseen ilmeeseen, väreihin ja raikkauteen. Se näytti aivan käpyläläiseltä. Se ei olekaan ihme, sillä Tuija on asunut Käpylässä jo 25 vuotta ja tuntee alueen kuin omat taskunsa. Hän tunnustaa rakastavansa erityisesti Puu-Käpylää niin, ettei aio koskaan muuttaa pois. Asun tosin Pohjolankadulla talossa, jota ei ole vielä peruskorjattu. Remontti on edessä lähitulevaisuudessa ja silloin joudun muuttamaan evakkoon töiden ajaksi. Palaan ehdottomasti kuitenkin takaisin omaan kotiini, hän kertoo. Tuija on kiinnostunut tulevasta remontista muutenkin kuin oman kotinsa kautta. Hän on aktiivisesti mukana peruskorjausremontin työryhmässä sekä muissa Kansanasuntojen luottamustoimissa. Asukasaktiivisuuden lisäksi Tuija on mukana myös oman ammattialansa luottamustehtävissä, hän on Freelancegraafikkojen puheenjohtaja. Tuija Rannikko loi 100-vuotiaan juhlailmeen Puu-käpyläläinen Tuija Rannikko voitti sata vuotta täyttävän Käpylän juhlavuoden logokilpailun. www.paratiisikukka.fi | www.juhlaparatiisi.fi www.sisustusparatiisi.fi Avoinna Ma-To 10-17.30, Pe 9-18, La 9-15, Su 10-14 Siltavoudintie 4 | info@juhlaparatiisi.fi | p. 010 327 3330 Kukat, lahjat ja sisustustavara R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M KYLLÄ TÄMÄ ihan työstä käy, mutta hevonen tekee isoimman homman tässä märässä maassa, sanoo kyntäjä Ilkka Lemmetty. Hevonen on 9-vuotias ori Tuohivirsu, joka kääntää maata koululaisten kasvipuutarhalla keskellä Käpylää. Kotoisin ori on Mäntsälästä. Hevosella kääntäminen näin isolla alueella on ainutlaatuista Suomessa. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksellä on neljä hehtaaria maata Käpylässä, Kumpulan rajalla. Maa ilmavammaksi Tuohivirsu-hevosen omistaja Tanja Lundsten kertoo, että keväällä ja syksyllä kynnetään ja äestetään peruna, juures ja kaalipenkit. Hyötyjä on paljon. Lasten ja nuorten verstaalla lapsetkin näkevät työmme ja sen tulokset. Eiväthän kaupunkilaiset hevosiin muuten usein törmää, hän sanoo. Jo kahdeksan vuotta on nämä penkit täällä kynnetty hevosella. Sitä ennen ne käännettiin traktorilla, mutta tämä vanha tapa on parempi maalle. Se tekee maan ilmavammaksi, kertoo Tanja Lundsten. Tämän myötä on kottaraisia ja satakieliä myös muuttanut tänne, iloitsee ohjastaja Anette Menander. Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI Tuohivirsu kyntää keskellä Käpylää Hevonen houkuttelee paikalle pikkulintuja, iloitsee ohjastaja Anette Menander. Hevonen tekee ison homman tässä märässä maassa, sanovat omistaja Tanja Lundsten ja kyntäjä Ilkka Lemmetty. LÄNSI-KÄPYLÄLÄINEN kustannustoimittaja Antti Arnkil on saanut Suomen kirjasäätiön Alvar Renqvist –palkinnon. Tunnustus myönnetään kustannustoimittajalle, joka on toiminut suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. Arvoltaan palkinto on 3000 euroa. Arnkil on toiminut kustannustoimittajana WSOY:ssä 2001-2005, Otavassa 2008-2015 ja nykyisin Siltalassa. Viimeisin työ on äskettäin ilmestynyt David Fister Wallacen Päättymätön riemu, suomentajana Tero Valkonen. Arnkil tunnetaan myös kirjailijana. Käpylä-lehti onnittelee Antti Arnkiliä ja iloitsee kustannustoimittajan huomioimisesta kirjallisuuden kentällä. Antti Arnkil palkittiin HALUATKO TUOTTAA jouluiloa alueen vähävaraiselle lapsiperheelle, yksinäiselle tai ikäihmiselle? Oulunkylän seurakunnan diakoniatyö toteuttaa perinteisen Rakenna Joulupuu –keräyksen jo yhdettätoista kertaa. Tänä vuonna keräys toteutetaan lahjakorttien muodossa. Näin varmistamme lahjojen perille pääsyn myös haastavassa koronavirustilanteessa. Kannustamme tänä vuonna tukemaan erityisesti alueemme pienyrittäjiä. Esimerkiksi kampaamotai kahvilalahjakortti ilahduttaa monia lahjan saajia sekä yrittäjiä! Lahjoitukset jaetaan Oulunkylän seurakunnan alueella asuville lapsiperheille, yksinäisille ja ikäihmisille diakoniatyön harkinnan mukaan. Hankittuasi lahjakortin voit toimittaa sen ensimmäisen adventin messun yhteydessä Oulunkylän kirkolle su 29.11. klo 9.30–12. Kirkon pihalta löydät jouluisesti koristellun Kohtaamisfillari Pasin työntekijöineen, joille voit jättää lahjakortin. Mikäli et pääse tuolloin paikalle, voit tuoda lahjakortin Oulunkylän kirkolle diakoniatoimistoon ma 7.12. klo 14–18. Jos näistä ajoista kumpikaan ei sovi, ota yhteyttä johtavaan diakoniin Laura Lindroosiin: 050 472 7740 tai laura.lindroos@evl.fi Seurakunnan yhteistyökumppanina toimii myös Oulunkylän yhteiskoulun 7C-musiikkiluokka, joka myy joulukuusia ja toimittaa kuusilahjoitukset perille. Voit tilata kuusen itsellesi tai lahjoittaa kuusen vähävaraiselle, katso tarkemmat ohjeet verkkosivuiltamme: www.helsinginseurakunnat. fi/oulunkylanseurakunta LAURA LINDROOS Joulunkylässä rakennetaan joulupuu
5 K äpylä-Lehti 18.11.2020 Svenska hörnan I FRÅGA OM CORONAN tycks många finländare fullständigt ha förlorat sinnet för prioportioner. Enligt statistikcentralen dör det i Finland ungefär hundrafemtio personer per per dag i så kallad normal dödlighet, hälften kvinnor, hälften män. Och i coronan? Hittills har totalt ca 360 personer dött i corona, av vilka största delen under toppen i april. Under det senaste halvåret har dödsfallen i corona varit i medeltal under ett per dag. Medan 53 finländare dör varje dag av kardiovaskulära sjukdomstillstånd (hjärta, blodomlopp), 38 finländare av tumörer (cancer och annat), 27 finländare av demens och Alzheimer, 6 finländare i icke-alkoholrelaterade olyckor, 6 finländare av andra sjukdomar i andningsorganen än corona, 5 finländare i alkoholrelaterade olyckor eller sjukdomstillstånd, 2 finländare begår självmord, och 15 finländare dör av andra orsaker. Varje dag alltså. Normalt. Detta enligt statistikcentralens statistik över dödsorsaker i Finland. Det finns ju förstås folk som av princip inte tror på statistik, som tycker att statistik används för att manipulera. ’Lögn, förbannad lögn, statitstik’ hör man emellanåt sägas, av folk som inte vill vidkännas obekväma fakta eller sanningar. Eller ’fejk news’ om nyheter som inte behagar. Men vem orkar bry sig om dessa hundrafemtio dödsfall varje dag, det är det eventuella enda dödsfallet i corona som upprör och skrämmer. Skräcken inför coronan är så stor att man bortser från statistik och rationella argument. Man isolerar sig, lever i frivillig karantän, begränsar sitt och andras liv i onödan. Ett skrämmande exempel på detta fick jag häromdan av en utomlands bosatt vän vars syster är döende i cancer. Vännen ville träffa sin syster, ta farväl av henne, och flög till Finland. Men så här blev det: ”I stället för att bli glada frågade de varför jag kommit, om jag tänkt smitta ner dem med corona. Den värsta resan. Min bror tog aldrig kontakt. Mina syskonbarn talar inte med mig”. Tragiskt. Idiotiskt. Själv försöker jag förhålla mig rationellt till coronan; håller avstånd och tvättar händerna alltid jag kommer ihåg det, går på bio, på teater och på krog emellanåt, gör uppköp helt normalt och utan ansiktsmask – glasögonen immar ju igen med mask – och är aktiv både på distans och fysiskt. Och försöker bevara mitt sinne för proportioner. BERT BJARLAND Sinne för proportioner tack ARVAAKOHAN JOKU , keihin oheinen sitaatti viittaa: ”Kummallakin oli kapea pitkä kaula ja korkea kaulus sekä samanlainen tukkalaite, joka levisi ja kohosi keskeltä omituisesti ylöspäin ja muodostui lopuksi eräänlaisen sykkyrän. Molemmat keinuivat eri suuntiin ja innokkaasti, nyökkäilivät eteenpäin ja kallistuivat taas taakse ikään kuin sävelten virta olisi heitä tarkoituksellisesti heilutellut. Tämä heiluminen jatkui monta tuntia ja aina välillä vastatusten heilahtaessaan he nyökkäsivät toisilleen kohteliaasti… ja hymyilivät keskenään.” Soimassa on Steinway-piano, nelikätisesti, kun Aino Sibelius ja Maija Halonen musisoivat Pekka-isännälle, jota Haydn, Mozart tai Beethoven rauhoitti ja inspiroi. Niin kuvaa 1900-luvun alkua Antti, Halosten poika, teoksessaan ”Taiteen juhlaa ja arkea. Tuusulan taiteilijasiirtolan värikkäitä vaiheita Kivestä Sibeliukseen” (3. p. 1982). Kun Halonen maalasi, Maija-vaimon piti soittaa usein atelierissä aamusta iltaan kotitöiden lomassa. Lapsena Antti (k. 1985) luuli, että Mozart virkatovereineen oli kirjoittanut rouville erilaisia temppuja, jotta näiden olisi hauska soittaa. Musiikki painui lapsen mieleen ja nosti aina esiin kuvat keinuvista naisista. Ainolassa vallitsi henkevöitynyt hiljaisuus, niinpä talon tyttäret eivät harjoitelleet kotona, vaan musiikkitilaisuudet pidettiin naapurissa, usein Eero Järnefeltin luona. Halosenniemen kotikonserteista muodostui perinteellinen illanvietto, johon osallistui mm. Robert Kajanus, Leevi Madetoja, Toivo Kuula. (Juhani Aho muutti Tuusulaan 1897 ja Halosen jälkeen Sibelius 1904.) Alkuvuosina Sibelius yllätti ystävät sanomalla ”Nyt minä soitan” ja alkoi sitten improvisoida pianolla. Hyviin tapoihin kuului olla pyytämättä säveltäjää osallistumasta musiikkiin edes puhumalla; Sibeliuksen panos oli spontaania, harvinaista herkkua. Kun Pekka Halonen 1930-luvun alussa joutui sairasvuoteeseen, kävi Sibelius tapaamassa häntä. Halonen kertoi joutsenista, jotka olivat matkanneet jouluaattona etelään ja pysähtyneet niemelle. Vesi oli näyttänyt mustalta ja joutsenparvi valkeammalta kuin koskaan; Halonen piti sitä lähtönsä enteenä. Myös Sibeliuksen edellisen käynnin puheenaiheisiin kuuluivat Halosenniemen rantaan laskeutuneet joutsenet. Linnuista oli soitettu heti Ainolaan; säveltäjä kiiruhti paikalle. Viimeisessä tapaamisessa ei ollut joutsenia, vaan musiikkia, kun Sibelius improvisoi ”kokonaisen elämänkuvitelman, jollaista ei voi pukea sanoiksi”. Ystävyydenosoitus muistutti sielunmessua, joka ajasta irtoamiseen. Pitkä, rauhallinen soitto toi Antti Halosen mukaan valoa ja iloa hänen isänsä sammuviin päiviin. Sanaton, silti puhuva hyvästely. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Pianoa yksin ja kaksin PERHIS Suurperheisten elämää Käpylässä Kirja 25,Kirjoittanut Asta Korppi Tiedustelut Timo Karlsson karlssontimo@gmail.com P. 0504631051 Perhis Käpylä ry Käpylä 100 Tuija Rannikko loi 100-vuotiaan juhlailmeen Iloinen ja värikäs kuva koristaa nyt monia juhlavuoden tuotteita, kuten t-paitoja ja kasseja. Valokuvia ja kirjoja Monet tuntevat Tuija Rannikon valokuvaajana, jolla vastikään oli näyttely Rakkaudesta Puu-Käpylään. Se ei ole ainut näyttely, jonka hän on pitänyt. Palkintojakin on tullut kilpailuista. Näiden lisäksi hän on suunnitellut lukuisia kirjoja, taittanut ja kuvittanut sekä luonut niiden graafisen ilmeen. En ole toimittaja, mutta nyt aion kokeilla sitäkin, hän yllättää. Arkistossani on tuhansia kuvia Puu-Käpylästä ja sain idean koota niistä kirjan juhlistamaan PuuKäpylän juhlavuotta. Valokuvieni ja grafiikkojeni oheen toivon puukäpyläläisten tarinoita, muistoja ja anekdootteja. Ne voivat olla hauskoja muistoja, sattumuksia, arjen asioita, lasten pihaleikkejä, ajan kuvausta mitä vaan. Näin kirjasta tulee meidän puu-käpyläläisten oma kirja, sanoo Tuija. Voin käydä haastattelemassa ihmisiä tai he voivat lähettää minulle tekstejä. Kirjaan valittavien tarinoiden kertojista mainitaan teoksessa etunimi ja mahdollisesti muita hänen antamiaan tietoja. Kirja julkaistaan ensi kevään kyläjuhlilla. Lähetä tarinasi sähköpostilla osoitteeseen: tuija@tuijarannikko. fi. Laita viestin otsikoksi: Kirja Elämää Puu-Käpylässä Kerro viestissä nimesi, koska ja missä tarinasi tapahtui. Halutessasi voit kertoa myös, koska tai kuinka kauan olet asunut Puu-Käpylässä. Samalta henkilöltä voi olla myös useampia tarinoita, sanoo Tuija Rannikko. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva VILLE KUNNASARO, TUIJA RANNIKKO MILANA MISIC esiintyy Nyyrikin Laulut -lauluklubin solistivieraana teatteriravintola Nyyrikissä 18.11. klo 19. Nostalgian ja tunteiden täyttämässä lauluillassa kuullaan lauluja ja tarinoita rakkaudesta sekä elämästä. Lauluillassa kuullaan klubi-isäntä Lasse Hirven säestämänä Milanan äidin, Laila Kinnusen rakastettua ohjelmistoa sekä Milanan omia lauluja, tarinoita näitten laulujen takaa, siitä miten ympyrä on sulkeutunut ja kuinka musiikki kietoo lopulta kaksi sukupolvea tiukasti yhteen. Laila Kinnunen asui Käpylässä 1980-90-lukujen vaihteessa. Lippuvaraukset teatteriravintola Nyyrikki 097572299 tai tuntia ennen ovelta. Milana Misic Nyyrikissä Laila Kinnunen asui aikoinaan Sampsantiellä Käpylässä. Monipuolista graafista suunnittelua
6 K äpylä-lehti 18.11.2020 Osallis tumall a lahjako rttiker äyksee n tuet asuina lueesi vähäva raisten joulua ! Jouluesite jaossa Käpylän kirkolla viikosta 48 lähtien. Joulukalenteri postitetaan jäsentalouksiin viikoilla 47 & 48. Joulupuu -keräyksen toimintaohjeet löydät nettisivuiltamme! Joulunkylä syntyy meistä kaikista, jotka asumme Oulunkylässä, Käpylässä, Maunulassa, Koskelassa, Patolassa, Veräjämäessä, Veräjälaaksossa, Metsälässä tai Pirkkolassa. Ilman sinua ei ole valoa. Sytytä kynttilä ikkunalle, valaise Joulunkylä! Ota kynttilästä tai jouluvalostasi kuva ja jaa se somessa: #valaisetpimeän #ilmansinua #joulunkylänseurakunta Tietoa tapahtumista ja viikkotoiminnasta: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla ITSENÄISYYSPÄIVÄN FANFAARI Käpylän kirkon tornista su 6.12. klo 18 KAUNEIMMAT JOULULAULUT Akseli Toivosen kentällä su 20.12. klo 18 Käpylän juhlavuoden 2020 Elävä Joulukalenteri Monta pientä kynttilää nyt palaa näin ja kalenteriviestiä vie eteenpäin. Ilta illan jälkeen tätä jatketaan aattoon asti, tulkaa mukaan kaikki vaan! Lyhdyt syttyvät tutun laulun kera joka ilta kirjaston rappusilla klo 18 ja kalenteriluukku avataan. Mukana paljon muutakin ohjelmaa ja KAIKKIIN TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY! Ajat ja paikat myös netissä kaupunginosat.net/kapyla/, kirjastossa ja Käpylä100 -kioskin seinällä. Kalenterimme valittiin keväällä Museoviraston Elävän perinnön kansalliseen luetteloon joka on netisssä. TERVETULOA JOKA PÄIVÄ KLO 18 KÄPYLÄN KIRJASTOLLE! Väinölänkatu 5 1.-5. ja 7.12. Karjalatalo, ala-aula Tekstiilitaiteilija Oili Mäen ryijyja Karjalan liitto ma-pe 10-19 la 10-15 Käpylänkuja 1 täkänätaidenäyttely Ti 1.12. klo 18 Kirjasto Ensimmäinen kynttilä syttyy ja luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut 18.15 Kirjasto Emmi Pesonen: Maailman kaunein sana Käpylän kirjastoyhdistys ja Jenni Kokander: Sukupuuttoon kuolleiden planeetta kirjasto Kirjailijoiden haastattelijana Elina Saksala Ke 2.12. klo 16 – 17 Kimmon leikkipuisto Kadonneet tontut! Tule etsimään puistossa Kimmon leikkipuisto Turjantie 3 piileskeleviä tonttuja. Ota taskulamppu mukaan. Tonttujen löytäjille tarjolla piparia ja glögiä. klo 18 Kirjasto Kaksi kynttilää sytytetään, toinen luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18 Koskelan kirkko Pianistien jouluinen konsertti Käpylän musiikkiopisto Käpyläntie 11 klo 19 Koskelan kirkko Pianistien jouluinen konsertti Käpylän musiikkiopisto Käpylän musiikkiopiston Soiva joulukortti julkaistaan joulukuun alussa nettisivuilla www.kmo.fi To 3.12. klo 18 Kirjasto Kolme kynttilää, kolmas luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 19 Koskelan kirkko Merin iltasoitto Käpylän musiikkiopisto Pe 4.12. klo 18 Kirjasto Neljä kynttilää, neljäs luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Käpylä-Seura 80 vuotta glögiä ja pipareita! Käpylä-Seura klo 18.05 Kirjasto Ykkösen ratikan kuski ja muita runojaRunoryhmä Käpylä 100 Runoryhmä La 5.12. klo 18 Kirjasto Viisi kynttilää, viides luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Eräs jouluilta Aleksis Kiven kodissa Todenperäinen tarina vuodelta 1911 Su 6.12. klo 9 Taivaskallio Itsenäisyyspäivän Lipunnosto Taivaskalliolla LippuKäpylän Lionsklubi, partiolaiset, laulu, Lyhyt selitys tapahtumasta: Antti Kalliomäki seurakunta Kolminkertainen eläköönhuuto Suomelle. Maamme: kaikki paikalla olijat klo 11-14 Käpylän kirkon takana Partiolaisten myyjäiset Kuksat klo 18 Kirjasto Kuusi kynttilää ja kuudes luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18 Käpylän kirkko Itsenäisyyspäivän fanfaari kirkon tornista Seurakunta Metsolantie 14 Erno Haukkala, pasuuna, Eero Savela, trumpetti Ma 7.12. klo 18 Kirjasto Seitsemän kynttilää ja seitsemäs luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.10 Kirjasto Kierrätysleikki. Joululahjoja jaossa lahjakkaille Käpylän seudun ympäristöryhmä ja lahjattomille! Mukaan vaihtoon vanha tai uusi lelu, kirja tms. Saa tulla ilmankin lahjoja riittää kaikille! Heijastimia saa vaihtaa ja/tai ottaa heijastinpuusta. Ti 8.12. klo 18 Kirjasto Kahdeksan kynttilää ja kahdeksas luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 19 Koskelan kirkko Suzukisoittajien konsertti Käpylän musiikkiopisto Ke 9.12. klo 18 Kirjasto Yhdeksän kynttilää ja 9. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 19 Koskelan kirkko Beethovenin ja aikalaisten pianomusiikkia Käpylän musiikkiopisto To 10.12. klo 18 Kirjasto Kymmenen kynttilää ja 10. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.30 Koskelan kirkko Harmonikansoittajien joulukonsertti Käpylän musiikkiopisto Pe 11.12. klo 18 Kirjasto Yksitoista kynttilää ja 11. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Liisa Isotalo lukee katkelman kirjastaan Liisa Isotalo Jostakin olen tullut (Kirjaa myynnissä, 20,-) La 12.12. klo 14 Kirjasto Lapsuusmuistoja Käpylästä. Pirkko Fihlman Käpylä-Seura, kirjasto muistelee yhdessä läsnäolijoiden kanssa. klo 18 Kirjasto Kaksitoista kynttilää ja 12. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Su 13.12. klo 11-15 Käpylä100 lipakiska Käpylä100 kioskilla Joulumyyjäiset Käpylä-Seura Vaakalinnuntie 2 klo 18 Kirjasto Kolmetoista kynttilää ja 13. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Ma 14.12. klo 18 Kirjasto Neljätoista kynttilää ja 14. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Käpylän Leijonat: laulua, glögiä, pipareita Käpylän Lions klubi Kansanlauluryhmä Kiehinä valaisee iltaa Käpylän musiikkiopisto jouluisilla kansanlauluilla. Mukana myös Villikot Jatkuu seuraavassa numerossa...
7 K äpylä-Lehti 18.11.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 • P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Takaikkuna JOKAINEN PAPERITEHDAS on monin sitein osa ympäröivää yhteiskuntaa, kuten muutkin yritykset. Se seisoo maapalassa, laskee jätteensä jokiin ja järviin, kuljettaa tuotteensa rautaja maanteitse ja johtajansa ilmatilassa. Suomessa paperitehtaan työntekijät ovat käyneet ilmaisen koulunsa, saaneet ilmaisen terveydenhoitonsa ja sosiaaliturvansa. Alihankkijoiden verkosto palvelee maksua vastaan tehtaan niitä tarpeita, joita tehdasyrityksen ei kannata itse tuottaa. Verkosto on monimutkainen ja sen moniin toimintoihin on ollut välttämätöntä saada valtiolta ja kunnilta apua. Yhteiskunnan on viisasta tukea yrityksen menestystä, sillä työntekijät maksavat palkoistaan veroja. Myös yrityksen voitosta maksetaan veroja. Ilman verotuloja valtio ja kunnat eivät voisi toimia kaikkien kansalaisten hyväksi ja pitää yhteiskuntaa vakaana ja ennakoitavana. Hyvinvointiyhteiskunta on suuri valtti epävarmassa maailmassamme. Metsäyhtiö UPM ilmoitti sulkevansa Kaipolan tehtaan kannattavuussyistä hallituksen budjettineuvottelujen aikaan. Ajoitus ei voinut olla sattumaa. Pääministeri Sanna Marin paheksui julkisuudessa sulkemista viitaten koronapandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin. Yhtiö ja sen toimia kannattanut lehdistö pitivät pääministerin moitetta hyökkäyksenä kaikkia yrityksiä vastaan. Yritysten ainoaksi tehtäväksi nähtiin voiton tekeminen omistajille. Verojen maksamista pidettiin riittävänä osallistumisena yhteisvastuun kantamiseen. Suomen talouden vakautta ja ennakoitavuutta ei pidetty yhtiön asiana, vaan uhattiin siirtää loputkin työpaikoista ulkomaille. Heti perään Metsäteollisuuden työnantajaliitto ilmoitti yksipuolisella päätöksellä lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Työnantajien tavoite oli siirtyä tehdaskohtaisiin sopimuksiin, vaikka juuri metsäteollisuuden työehtosopimuksissa on eniten joustavuutta, jota ei suinkaan ole vielä kokonaan käytetty. Tämäkään ilmoitus ei ajoittunut sattumalta. Mielestäni kyse on täyslaidallisesta hyökkäyksestä yritysten yhteiskunnallista vastuuta vastaan. On aivan selvää, että vain kannattava yritys voi olla vastuullinen, mutta kannattavuutta ei voi tavoitella millä hinnalla hyvänsä vaarantamatta yhteiskunnan toimivuutta. Eihän vesiä tai ilmaa saa myrkyttää, vaikka se parantaisikin yrityksen tulosta. Myös verot pitäisi maksaa, eikä kierrättää voittoja veroparatiisien kautta. Osallistuin virkamiesaikoinani Brysselissä monta vuotta EU:n yritysten yhteiskuntavastuun hankkeeseen. Tavoitteena oli laatia yritysmaailman kanssa yhteiset käyttäytymisohjeet. Niillä mentäisiin vapaaehtoisuuden pohjalta sopimuksiin ja säädöksiin perustuviin käytäntöihin. Yritykset osallistuivat kuitenkin vain näennäisesti, eikä Suomenkaan osalta päästy yli yritysmaailman vastarinnan. Kävi selväksi, että vastuuta kannetaan vain pakon edessä. (Olen kuvaillut prosessia kirjassani Päätä seinään. Into 2014). Ymmärtääkseni Suomen hallituksen ei kannata odottaa suuryrityksiltä vastuunkantoa yli sen, mitä niiden on pakko tehdä. Omistajat ja johtajat kuuntelevat vain rahan ääntä. PEKKA PELTOLA Vastuutonta menoa Menot Valokuvanäyttelyjä Perhis suurperheisten elämää Käpylässä -näyttely on nähtävillä Mäkelänkatu 78-82, M-talon kerhohuone/VTK. Auki 15.11.asti ke ja to klo 15-18 ja su klo 14-17 Paikalla myytävänä myös 25.10. ilmestynyttä, talojen historiasta kertovaa Perhis -kirjaa (25 euroa). Käpylän rakentamisesta kertova valokuvanäyttely on edelleen nähtävillä Käpygrillissä sen aukioloaikoina. Juhlavuoden loistava sähkökaappinäyttely ”Kalevala tänään” on jatkuvasti nähtävillä kaikkien ohikulkijoiden iloksi. Mukana on 24 taiteilijaa, 23 teosta ja 28 kaappia, joiden sijainti löytyy kartalta https://kapylansahkokaapit.net/. Klikkaamalla saa tietoa työstä, taustoista ja taiteilijoista. Käpylän kirjasto Kirjailijavierasillat tiistaisin kello 18.00-19.30 Ti 1.12. Emmi Pesonen: Maailman kaunein sana ja Jenni Kokander: Sukupuuttoon kuolleiden planeetta. Haastattelija Elina Saksala Ti 15.12. Elävien runoilijoiden ilTervetuloa niin uudet kuin vanhat asiakkaat Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Tarjoukset voimassa 25.11.–31.12.2020 tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää. Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki puh. (09) 756 2990, www.oulunkylanapteekki.fi Avoinna: ma?pe 8.30?18, la 10?16 Jouluiset edut Oulunkylän apteekista Favoran Rauhoittavat ja kosteuttavat uutuudet Herkän ihon hoitosarja. Posivil Fluzink 40 tabl. Sinkkiasetaatti-imeskelytabletit flunssan ensioireisiin. Multivita Ascorbin 500 mg 200 tabl. Nieltävä C-vitamiinivalmiste vastustuskyvyn tueksi. Femisan Vital 36 g Kirkas hormoniton geeli hoitamaan intiimialueiden kuivuusoireita. -20 % -20 % -10 % -20 % ta. Satu Koskimies ja Marja-Leena Mikkola. Huolehdimme korona-turvallisuudesta: maskit ja turvavälit käytössä Käpylän seniorit ry Käpylän seniorit kokoontuvat Karjalatalolla pari kertaa kuukaudessa. Ohjelman toteutuminen riippuu koronapandemiatilanteesta. 19.11.2020 torstaina klo 13.00. Toimittaja, esikoiskirjailija Kari Lumikero kertoo ”Uutismies”-muistelmissaan toimittajan työhön liittyvistä yllättävistä käänteistä. Arpajaiset. 03.12.2020 torstaina klo 13.00. Euroopan keskuspankin setelijohtaja Antti Heinonen ”Väärää rahaa, seteliväärennösten historiasta”. Vuoden 2020 syntymäpäivät, kakkukahvit. Syyskauden arpajaiset Taidetekstiilejä Karjalatalolla Tekstiilitaiteilija Oili Mäen taidetekstiileja esittelevä näyttely on avoinna arkisin klo 10-19, lauantaisin klo 1015, sunnuntaisin suljettu. Muutokset mahdollisia. Seuraamme koronaepidemian rajoituksia; käytämme kasvosuojaimia ja käsidesiä. Pidetään turvavälit. Karjalatalon ala-aula, Käpylänkuja1, Helsinki. Lisätiedot p. 09 7288 170, toimisto@karjalanliitto.fi, www.karjalanliitto.fi.
SOITA MEILLE JA ALOITA PAKKAAMINEN! Kauppa käy nyt kuumana Pohjois-Helsingissä ja JYA Housing LKV:n kokeneet välittäjät myyvät muutenkin aina muita tehokaammin. Tee nyt kanssamme myyntitoimeksianto, saat kahden tunnin siivouslahjakortin! Varaa oma ilmainen asuntoarvio, soita 0800 155 155 Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti M E D I A T A I D E Helsingin kuvataidekoulun mediataiteen opetusryhmät aloittavat toimintansa Käpylässä! Sarjakuvan, animaation, valokuvauksen, elokuvan ja mediataiteen erilaisten kiehtovien juttujen tekeminen on nyt mahdollista uusissa ryhmissä Käpylän kirjastolla. Opetusryhmät: • ti mediaihmettelijät (6-8 vuotiaille) klo 18.00 -19.30 lukukausimaksu 175€ • to mediaihmettelijät (6-8 vuotiaille) klo 16.00 -17.30 lukukausimaksu 175€ • to mediakeksijät (9-11 vuotiaille) klo 17.45 -20.00 lukukausimaksu 195€ Ilmoittaudu: kuvataide.eepos.fi OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Asiakasläheinen lukkoliike Lukkotöitä yksityisille, yrityksille, yhteisöille ja kiinteistöyhtiöille Medilukko Oy ja Käpylän Lukko Oy ovat yhdistyneet ja pystyvät entistä paremmin vastaamaan jokaisen asiakkaamme tarpeeseen. Palveluihimme kuuluvat, kaiken kattavat lukkoliikkeen palvelut sekä Diplomi lukkosepän suorittamat korjaukset sekä huoltotyöt. Diplomi lukkoseppä Arto Aaltonen Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki | puh 041 524 5453 medilukko@medilukko.com, kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Avoinna arkisin klo 8 16 KÄPYLÄN LUKKO OY