Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 9 julkaisija Käpylä-Seura ry. 24.11.2021 70. vuosikerta painos 15 000 Kuvat Henry Streng HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Niittyläntie 1, 00620 Helsinki P. 09 701 3716 • www.akkupalvelu.fi Kaikki auton akut asennettuina ilman ajanvarausta Kaikki automerkit ja mallit, hyvällä palvelulla jo vuodesta 1979. Meiltä löydät myös akut veneeseesi. RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Parturi-Kampaamo Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 • Katso lisää www.oldsophie.fi Old Sophiessa lauletaan taas karaokea perjantaisin ja lauantaisin Otamme koronapassin käyttöön 1.12. alkaen Runsas buffet-lounas tarjolla ma-pe klo 10-15 SOITA ja NOUDA ruokaa kotiin tai TILAA Woltin ja Foodoran kautta kotiosoitteeseen • 100 + 1-vuotias Käpylä juhli Karjalatalolla 23. lokakuuta. 101-vuotias Silva Salvén oli vanhin osallistuja. Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen onnitteli Vuoden Käpyläläistä. • Käpylä haluaa oman kylätilan. Sen vauhdittamiseksi käpyläläiset järjestivät mielenosoituksen entisen poliisitalon Pohjolankatu 3-5 pihalla. Käpyrinteen perinteiset Käpyrinteen perinteiset JOULUMYYJÄISET JOULUMYYJÄISET 8.12. klo 14-18 8.12. klo 14-18 Lämpimästi tervetuloa jouluisille ostoksille tai herkuttelemaan kahvioon. Lämpimästi tervetuloa jouluisille ostoksille tai herkuttelemaan kahvioon. Voit myös tulla myymään omia tuotteitasi. Voit myös tulla myymään omia tuotteitasi. Pöytävaraukset: Leena Hentelä 040 4830 999. Pöytävaraukset: Leena Hentelä 040 4830 999. Tuotto käytetään vapaaehtoistoimintaan. Tuotto käytetään vapaaehtoistoimintaan. Osoite: Käpyrinteen palvelutalo. Osoite: Käpyrinteen palvelutalo. Sisäänkäynti Koskelantie 26. Sisäänkäynti Koskelantie 26. SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aam uka hvil la om ass a keit tiös sä Aleks in tilata ksissa juttut uokio kaver eiden kanss a Ruskaretkellä tunnistetaan yhdessä puulajeja Musavis an jälkeen virkistyn eenä kotiin Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341
Pihlajanmarjojen aikaan 24.11.2021 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 70. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla KUN KÄPYLÄ-LEHTI TÄYTTI 40 vuotta, oli hurja pihlajanmarjavuosi, kuten nytkin lehden täyttäessä 70 vuotta. Minulla ei ole mielikuvaa tässä välissä olleista pyöreistä syntymäpäivistä ja pihlajanmarjatilanteesta niiden aikaan, koska en ollut järjestämässä tai juhlimassa niitä. Ihminenhän tarvitsee jonkin omakohtaisen kiinnekohdan asiaan, joka jättää jäljen hänen muistikammioonsa. Muistan kuin eilisen päivän tuon syksyisen 40-vuotisjuhla-ajan vuonna 1991. Kaikkialla hehkuivat punaiset pihlajat niin täynnä marjoja, että oksat riippuivat maassa. Keräsin marjaterttuja korikaupalla. Kiipeilin pitkin Länsi-Käpylän metsäisiä kallioita ja ihastelin luonnon kauneutta. Marjoista keitin litratolkulla punaista mehua, jota riitti perheelle kyllästymiseen asti moneksi vuodeksi. Pihlajanmarja on hapan ja jotkut vierastavat sen makua tämän vuoksi. Siksi yleisesti mehuun lisätään omenoita, jotka pehmentävät pihden seitsenkymmenvuotista taivalta. Niinpä yhteisjuhlassa Karjala-talolla nautittiin vadelmista kakussa pihlajanmarjojen sijasta. Mutta oli puutarhamarjojen valintaan toinenkin syy. Pihlaja rakastaa valoa ja ihmisiä ja asettuu kasvamaan asutuksen lähelle. Sitä on vaikea löytää syvistä metsistä muutoin kuin jonkun entisen asumuksen tienoilta. Käpylään on rakennettu paljon kuluneiden 30 vuoden aikana. Puustoa on kaadettu rakennusten ja teiden tieltä. Vaikka puut hehkuvatkin punaisina täynnä näitä ihania, C-vitamiinia pursuavia marjoja, ne kaupunkialueilla kasvavat niin lähellä teitä, että ovat pienhiukkasten pinnoittamina aivan harmaita. Ja mitä myrkkyjä ovatkaan mahtaneet imeä itseensä kasvaessaan? Ei houkuttele poiKäpylässä Käpylä-Lehden kanssa lajanmarjan makua. Ja yllätys, yllätys kun halkaisee pihlajanmarjan, huomaa, että sehän onkin omena pienoiskoossa! Ehkä ne on ihan alunperinkin suunniteltu yhteen. Useimmat, ainakin vanhemmasta väestä, tuntevat Sorbuksen lähinnä makeana viininä. Sorbus on pihlajan latinankielinen heimonimi. Leivoin myös pihlajanmarjakakkuja ja jopa -leipiä. Niitä tarjoilin myös Käpylä-lehden 40-vuotissynttäreillä Käpylän työväentalolla. Tänä syksynä on taas ennätyspihlajanmarjavuosi. Kun Käpylälehden 70-vuotissyntymäpäiväjuhla lähestyi, katsastin maastoa taas sillä silmällä. Vaikka kuuluinkin Käpylän satavuotisjuhlatoimikuntaan, en ollut siinä ryhmässä, joka vastasi tarjoilusta juhlassa, jonka yhteydessä muisteltiin myös Käpylä-lehKYLLÄ , ikimuistoinen oli 101-vuotiaan Käpylän ja Käpylä-lehden, 70 v., yhteinen juhla 23.10. Karjala-talossa. Tapahtuma onnistui hyvin, valmisteltiinhan se neljästi – koronan takia – kertoi tilaisuuden juontaja, Käpylä-seuran kantava voima, puheenjohtaja Tintti Karppinen. Hatunnosto kaikille toteuttajille, juhla kun vaati kosolti talkootyötä. Kiinnostukseni lehden historiaan virisi juhlavuonna myös siksi, että joku kysyi, milloin ja miten kirjoitusrupeamani lehden avustajana käynnistyi. Asia kiinnosti itseänikin, samoin se, ketkä olivatkaan päätoimittajia. Koska kotiarkisto ja muisti kattavat vain osan tapahtumia, suuntasin kirjastoon. Ensin googlasin historiaa: Gunnar Taucherin suunnittelema Väinölänkadun rakennus valmistui 1939, tosin kirjasto perustettiin jo 1926. Eikös siitä tule 95 vuotta – vietetäänkö tuota tapahtumaa jotenkin? Kerkeäisi vielä ennen uutta vuotta, jollei juhlaa järjestetä vaikkapa 96-vuotiaalle. Kirjastosta löytyivät Käpylä-lehden vuosikerrat. Kevään koronakauden aikana kävin läpi 70 vuoden numerot ja tein listan päätoimittajista 1951 – 2021. Heitä on 13, yhteensä 15 toimikautta, joista pisimmät Valle Ojaniemen, 20 vuotta, ja Eija Tuomela-Lehden, entisen toimittajan ja nykyisen päätoimittajan, myös yhteensä 20 vuotta. Päätoimittajat ja toimittajat 1951-2021 • Väinö J. Tervaskari, vuosina 1951 – 1952, yht. n. 8 kk • Valle Ojaniemi, 1952 – 1971, 19 v. • Erkki Leimu, 1972 – 1976, 4 v. • Ritva Huhtala, 1977 – 1981, 4 v. • Urho Siro, 1982 – 1983, 1 v. • Valle Ojaniemi, 1983 – 1984, 19 + 1, yht. 20 v. • Ritva Bergman, 1984 – 1986, 2 v. • Esko Lehti, 1986 – 1988, 2 v. (toimittaja Jouko Siirilä 1986 – 1988, 2 v) • Kaarlo Päivinen, 1989 – 1997, 9 v (toimittaja Eija Tuomela 1989 – 1997 9 v ) • Eija Tuomela-Lehti, 1998, 9 kk • Heikki Hiilamo, 1998 – 1999, yht. 14 kk • Kari Varvikko, 2000, 4 kk • Olli Paunu, 2000 – 2006, 6 v. • Alice Karlsson, 2006 – 2012, 6 v. • Eija Tuomela-Lehti, 2. kausi 2013 – 2021, 9 v, yht. 20 v. Päätoimittajien myötä nousi esiin monenlaista tärkeää ja kiehtovaa, kuten vuosien takainen katuhaastattelu, muun muassa Tintti Karppinen suorine sanoineen: ehjiä tavaroita ei kerta kaikkiaan viedä kaatopaikalle, vaan pannaan kiertoon! Totta silloin, totta nyt. Monia muita julkisuuden henkilöitä tuli vastaan, muun muassa Timo Harakka, joka asui tuolloin Harakanpesä-talossaan Itä-Käpylässä. Kaivattuja tietoja löytyi: aloitin lehdessä Ritva Bergmanin pyynnöstä 1985. Ensimmäinen juttu kertoi ykkösen ratikasta, tein sillä työmatkat Punavuoreen. Aloitin aamusta pysäkin katoksen alla, jossa pari naista jutteli, ja toinen rupesi valittamaan, ettei herännyt kellon soittoon. Syy: kissa nukkui korvan päällä. Nyt, 36 vuoden (pari vuotta taukoa) ja noin 250 kolumnin jälkeen tunnen lämmintä iloa, että olen saanut toimia seitsemän päätoimittajan aikana, kauimmin Eijan kanssa – suuri kunnia. Näihin talkoisiin on ollut hyvä osallistua. Kiitän antoisasta tehtävästä, luottamus koskettaa. LIISA MÄNTYMIES Käpylä-Seuran jäsen Liisa Mäntymiehen kokoelma Käpylä-lehdessä 1985 – 2021 ilmestyneistä kolumneista ”Kissa korvan päällä” ilmestyy vuodenvaihteen tienoilla. mia näitä marjoja enää. Nyt pihlajat ovat lähinnä koristepuita, kauniita toki ja sekin on tärkeää sielunravintoa. Pihlajat voivat kasvaa 150 vuotta ja 20 metriä korkeiksi, vaikka usein ne kaupungeissa koristavat katujen varsia matalahkona puurivistönä. Pihlajia on parisen sataa lajia, joista tunnetuin on kotipihlaja. Se kuuluu ruusukasvien heimoon. Valkoinen pihlajankukka on PohjoisSavon maakuntakukka, vaikka onkin yleinen kaikkialla Suomessa ja pohjoisessa Euroopassa. Voimakkaan tuoksunsa ansiosta kukat houkuttelevat runsaasti pölyttäjiä, kärpäsiä, perhosia ja koppakuoriaisia. Ne ovat luonnollinen hyönteishotelli. Vanhan suomalaisen uskomuksen mukaan pihlaja on pyhä puu, jota ei saa kaataa. Itselläni on siitä oikein kokemustakin. Heti kun määräsin mökkisaunan terassia varjostaneen pihlajan kaadettavaksi, jouduimme luopumaan koko mökistä! Ukkosenjumalan puolison Raunin puuna pihlajan uskotaan suojelevan taloa salamaniskuilta, petoeläimiltä ja muilta vaaroilta. Ehkä tämän suojelun tarjoamisen vuoksi Suomen presidentin työpöytä on tehty pihlajapuusta. Kohta puolestaan nähdään miten tänä talvena käy lumitilanteen kanssa. Sanotaanhan, ettei pihlaja kanna kahta taakkaa yhtä aikaa, marjoja ja lunta. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Muistoja Käpylästä Taiviksella ruutanoita jallittamassa SYKSYN KIRPEYS ja savun tuoksu sekoittuivat tuhansien pihoille mätänevien omenoiden hajuun. Puutarhakaupunginosan vanhukset eivät jaksaneet poistaa ennätyssadon ylijäämiä. Siilit juhlivat. Vaahteranlehdet pyörivät jaloissa ja pyrkivät sisälle asti. Aikainen raitiovaunu kolahteli ohi. Taivis eli Taivaskallio on jo nimensäkin perusteella taivaallinen paikka. Ja onhan se sitä myös todellisuudessa, meren pinnasta mitattuna Helsingin korkein ”mäki”. Siellä oli myös näköalatorni, josta voi nähdä mikäli ilma on kuulas ja kirkas, jopa Viron rannikon. Löytyypä sieltä myös vanhojen ilmatorjuntapattereiden jäänteitä ja nehän tietysti meitä pikkukundeja erityisesti kiinnostivat. Näillä tykkipattereilla oli sodan aikana tärkeä tehtävä, kun Helsinkiä puolustettiin. Koko tämän laajan ja kauniin puistoalueen alarinteessä on myös pommisuoja, joka tuntui meistä pikkukundeista melko synkältä. Se oli pimeä, kostea ja kolkko luola ja herätti meissä samoja tunteita kuin elokuvateatteri RIO:n lähistöllä oleva yksinäinen rakennus, jonka olimme ristineet ”kummitustaloksi”. Taiviksen todellinen helmi oli meidän mielestämme sen huipulla oleva lampi ja sen eläimistö: sammakot, sammakon pojat eli nuijapäät, vesiliskot ja ruutanat. Vesiliskoilla oli värikäs oranssinkeltainen vatsa ja ruutanat olivat kullankeltaisia. Vesiliskoja olisi ollut helppo pyydystää, mutta ne olivat myrkyllisiä ja jätimme ne rauhaan. Ruutanat olivat jo nopeutensakin vuoksi aivan eri tasoa, ja sen tähden ne meitä nuoria erämiehiä kiinnostivat. Niissä oli haastetta! Kun ruutana syöksyi pakoon, jäi veden pintaan vain musta viiva, joka halkaisi lammikon kahtia. Me kahlailimme ympäri lampea housunpuntit käärittyinä ja haavit käsissämme ja onnistuimmekin saamaan muutaman kullankeltaisen kalan kiinni ja siirtämään ne lasipurkkeihin. Ihailimme niiden kauneutta, mutta emme keksineet niille mitään järkevää käyttöä, joten laskimme ne takaisin lampeen. Artsi kertoi, että ruutanoiden varsinainen koti oli lähistöllä sijaitseva ”Ankkis” eli Ankkalampi. Samantien laski tunnelma ja syntyi synkkä hiljaisuus. Muistimme Ankkikseen liittyvän ikävän tapahtuman. Koulutoverimme oli hukkunut lampeen seilatessaan vanhan kuorma-auton penkin avulla. Hän sairasti epilepsiaa, ja kohtaus yllätti kesken seikkailun. Samalla muistimme myös kaksi muuta ikävää tapausta. Eräs luokkatoverimme oli pudonnut Vantaankosken alajuoksun kuohuihin, eikä ruumista koskaan löydetty. Toinen kaveri, joka asui Untamontiellä, oli ostanut Renskalta kurkkusuolaa ja Fecabit-nimistä kasvinsuojeluainetta ja sekoittanut niitä keskenään, jolloin syntyi melko voimakasta räjähdysainetta. Hän oli tiivistänyt seosta polkupyörän pumpulla vatsaansa vasten, mutta seos oli räjähtänyt ja pumppu oli tunkeutunut ihon sisään vahingoittaen sisäelimiä. Zirra saapui sireenit ulvoen paikalle, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä, ja poika kuoli matkalla sairaalaan. Muistimme vielä elävästi miten kaikkien kolmen pojan ennenaikaisen kuoleman johdosta oli koulun aamuhartauden yhteydessä pidetty hetken hiljaisuus. Tunnelma kohosi huomattavasti kun ahmimme eväitä, joita äitimme olivat laittaneet meille mukaan runsaanpuoleisesti. Teksti AHTI LINDSTEDT Kuva TOIVO KOIVISTO
24.11.2021 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy joulukuun 15. päivä. Aineisto toimitukseen 3. joulukuuta mennessä. Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi. Tervetuloa Käpylä-Seuran syyskokoukseen! Torstaina 25.11. klo 18 Käpylän kirkolla, Metsolantie 14 Kokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja vuosiksi 2022-2023 ja hallitukseen 5 jäsentä erovuoroisten tilalle vuodeksi 2022. Lisäksi käsitellään muut sääntöjen määräämät asiat. Lopussa vapaata keskustelua jäsenten ja asukkaiden toiveista seuralle. Muoviämpäreitä ei ole jaossa, mutta pullakahvit tarjotaan! Käpylä-Seuran hallitus PS) Huomioithan, että Seuran Facebook-sivustolle liittyminen ei tarkoita yhdistykseen liittymistä. Et siis ole jäsen vielä facebookin kautta, vaan sinun on ilmoitettava liittymisestäsi erikseen kapyla.seura@ gmail.com ja maksettava jäsenmaksu. KÄPYLÄN KAUPUNGINOSA juhli 100 + 1-vuotista olemassaoloaan Karjala-talolla 23.10.2021 Samalla juhlittiin 80 vuotta täyttäneen Käpylä-Seura ry:n valintaa Vuoden 2021 Kotiseutuyhdistykseksi sekä Käpylä-lehden 70-vuotiaaksi tulemista. Ensimmäinen Käpylä-lehti ilmestyi joulukuussa 1951, joten syntymäpäiviä vietettiin hitusen etuajassa. Se sopi hyvin, koska muut juhlat jouduttiin järjestämään ja perumaan kolmeen kertaan ja vasta neljäs kerta onnistui – korona-viruksen takia tietysti. Juhlapuheen piti Käpylässä kasvanut apulaispormestari Nasima Razmyar. Ohjelmassa oli lisäksi runoja, onnitteluja, musiikkia klassisesta räppiin sekä tietysti kakkukahvit. Ohjelmassa oli myös lyhyitä, ennalta sovittuja tervehdyksiä. Tilaisuus taltioitiin ja lähetettiin suoratoistona. Taltioinnin hoiti Henri Loikkanen Oulunkylän seurakunnasta. Monipuolinen ohjelma Helsingin vanhimman kaupunginosayhdistyksen, Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Sitä seurasivat Käpylän musiikkiopiston nuorten musiikkiesitys. Juhlapuheen piti apulaispormestari Nasima Razmyar, joka kiitteli kasvukaupunginosaansa Käpylää, joka on antanut hänelle niin paljon. Käpylä-Seura päätti valita Vuoden Käpyläläisiksi kaikki 100 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat käpyläläiset juhlavuonna 2020. Heitä edusti 101-vuotias Silva Salvén, joka osallistui juhlaan Karjala-talolla. Häntä onniteltiin lämpimästi. Käpylää räppäsivät tekemällään Käpylä-räpilla Paha-Nuutti ja TuuriUli. Muitakin räppejä saatiin kuulla. Väliajalla nautittiin kahvista ja vadelmakermakakusta sekä tutustuttiin Käpylävalokuvanäyttelyihin. Viipurin Lauluveikot kajauttivat komeasti kolme laulua. Tätä esitystä seurasivat käpyläläisten ja vieraiden Sata sanaa satayksivuotiaalle ja seitsemänkymppiselle. Tervehdyksiä esittivät Arto Haapaniemi (Lions club Käpylä), Pertti Hakanen (Karjalan Liitto), Ulla Kosonen (Oulunkylän seurakunta), Liisa Mäntymies (Käpylä-lehden kolumnisti), Tuuli Talvitie (Käpylän musiikkiopisto), Jauri Varvikko (Käpylä-lehden kustantaja) sekä Reijo Vuorento (Käpylän Pallo). Runoryhmä ilahdutti katsojia vaikuttavalla Käpylä-runojen koosteella Ykkösen ratikan kuski, hui! Käpylän musiikkiopiston harmonikansoiton opettaja Soile Närhi musisoi harmonikallaan. Yllätyksenä tuli mitalien jako. Käpylä-Seura lahjoitti kuvanveistäjä Kauko Räsäsen tekemän mitalin pitkän linjan yhteistyökumppaneille ja ansioituneille Käpylä-Seuran jäsenille. Mitalit saivat: Bert Bjarland nettisivut ja kaupunkipolut, Viipurin Lauluveikot /Antti Erävaara Käpylän Lions club /Arto Haapaniemi Pekka Haltia Kylätilayhdistyksen puh.joht., Käpylä-Seuran hallituksen monivuotinen jäsen, Pertti Hakanen, Karjalan liitto Timo Karlsson Käpylä-Seuran arkistonhoitaja, hallituksen monivuotinen jäsen, Perhiksen kirjatoimikunta ym. Kirsi Kinnunen, Käpylä-Seuran monivuotinen rahastonhoitaja Kaarlo Päivinen puh.joht. 1988-1999 Kaija Rantanen, Käpylä-Seuran monivuotinen jäsensihteeri Outi ja Heikki Takkinen Käpylän klubi ja Joulukalenteri Tuuli Talvitie, Käpylän musiikkiopisto Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Ulla Valkeila Käpylä-Seuran monivuotinen toiminnan tarkastaja, Käpylän Druzhban monivuotinen puheenjohtaja, ympäristöryhmän aktiivi Jauri Varvikko ja Eepinen Oy (Käpylä-lehden kustantaja) Kille Vuorento seuran kunniapuheenjohtaja Käpylän Pallo Reijo Vuorento Lopuksi laulettiin yhteislauluna Maamme, jota vetivät vahvasti Viipurin Lauluveikot esilaulajina. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat HENRY STRENG Käpylä 100 + 1 vuotta ja Käpylä-lehti 70 vuotta – juhlat Karjalatalolla 23.10. OHJELMA: • Fanfaaritorvet • Lipun nosto klo 9, partiolaiset • Taivaskallion mieslaulajat kanttori Mikko Heleniuksen johdolla. – Mitä ovatkaan täksi vuodeksi keksineet? • Lippupuhe Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen • Kolminkertainen eläköön huuto itsenäiselle isänmaallemme • Lippulaulu ja Maamme; yleisö ja Mieslaulajat • Kutsu Käpylän kirkolle kirkkokahville ja itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen klo 10:00, jossa esiintyy uudelleen Taivaskallion mieslaulajat. Jumalanpalveluksessa Käpylän kirkkokuoro laulaa yhdessä Taivaskallion mieslaulajien kanssa. Järjestäjät: Käpylä-Seura, Oulunkylän seurakunta, Lions Club Helsinki/ Käpylä, partiolaiset Versoveikot ja -siskot, koordinoija Leijonat Itsenäisyyspäivän aamu on jälleen kuin ennen Lipunnosto Taivaskalliolla 6.12.2021 klo 9 Käpylän 100 + 1-vuotisjuhlaa vietettiin Karjala-talolla. Juhlaan osallistui parisen sataa käpyläläistä. Kakkukahvit nautittiin pitkissä pöydissä. Apulaispormestari Nasima Razmyar piti juhlapuheen. Käpylä-Seuran puheenjohtaja Tintti Karppinen. Oik. Risu Karppinen. Vas. Käpylän musiikkiopiston nuoret musisoivat taitavasti. Alh. Viipurin Lauluveikot lauloivat komeasti.
4 K äpylä-lehti 20.10.2021 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! OMASTADI -HANKE saatiin hienosti maaliin, kiitos siitä kaikille! kiittelee Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Haltia. Kaupunki siis järjestää meille vuonna 2022 johonkin ja jonkinlaisen asukastilan. Se EI siis tarkoita, ainakaan toistaiseksi, niin sanottua Pellavan taloa, hän muistuttaa. Pellavasta on oma projektinsa Kaupunkiympäristölautakunnassa, joka on jo edennyt käpyläläisille kielteisten päätösten oikaisuvaatimukseen. OmaStadi -hankkeellemme on nyt osoitettu 206.000 euroa. Vuoden 2019 Pellava-hankkeelle kaupunki budjetoi 320.000 euroa, joka olisi sisältänyt paitsi Pohjolankatu 3-5:den peruskorjauksen 270.000 euroa, myös 50.000 euroa kahden vuoden toimintaan eli yhteensä 320.000 euroa, luettelee Haltia lukuja. Äänestyksessä sitten kävi niinkuin kävi. Pellavan peruskorjaukseen ei tuosta tämän vuoden tuloksesta ei ole kuin "vain" 64.000 euron kaula. Talon ylläpitämiseen ja toiminnan pyörittämiseen saisimme heti muun muassa Käpylän Klubin vuokrat ja muut käyttäjämaksut, ja monelta taholta on saatavissa tällaiseen toimintaan avustuksia. Viittaan Ilkka Taipaleen puheeseen Pellavan pihalla 17.10.2021 mielenosoituksessa, johon osallistui kolmisensataa käpyläläistä ja jossa vaadittiin Käpylään omaa kylätaloa. Sopivimpana tarkoitukseen käpyläläiset pitävät entistä poliisitaloa Pohjolankatu 3-5 Puu-Käpylässä. Pellavainen mielenosoitus Lakkautetun päiväkoti Pellavan eli Pohjolankatu 3-5:den pihalla järjestettiin 17.10.2021 mielenosoitus, jotta Helsingin kaupunki järjestäisi juuri tämän kohteen Käpylän asukastilaksi. Tilaisuuden avasi Pekka Haltia ja juonsi Matti Rasila. Puheenvuoroja käyttivät Tintti Karppinen, Heikki Takkinen, Arttu Puro, Ilkka Taipale, Kati Peltola ja Elina Saksala. Musiikista vastasivat mm. Olli Suomalaisen orkesteri Vinha Perä ja Tiernalaulajat. Käpylän Kulttuuriyhdistyksellä oli ratkaiseva osuus tilaisuuden tekniikan järjestelyissä. Käpylä-Seura tarjosi korvapuustikahvit vapaaehtoisella maksulla. Myös makkaroita tirisi grillissä. Tilaisuus kesti kaikkiaan puolitoista tuntia. Ilkka Taipale kertoi erittäin innostavasti yhteisöllisen osallistumisen voimasta, muun muassa Rauhanaseman aikaansaamisesta, rakennuksen siirrosta ja sen tuhouduttua tulipalossa, uudelleenrakentamisesta. Ideaa ryhdyttiin alun perin toteuttamaan, vaikka rahaa ei ollut pennin killinkiä. Nyt talo on aikamoinen kulttuurikeskus Itä-Pasilassa. Kaksi hanketta yhteen? Seuraavaksi ryhdymmekin selvittämään, voisiko Kaupunkiympäristölautakunta pelastaa kasvonsa ja nahkansa yhdistämällä kaksi hanketta, johon symbioosiin on OmaStadi -hankkeen kautta osoitettu jo yli kaksi kolmasosaa tarvittavasta rahamäärästä. Asukastilan toiminta painottuu kulttuuriin ja vapaa-ajan toimintoihin, joten tulee myös ensi tilassa selvittää, voisiko KUVA eli asianomainen lautakunta osoittaa edellä mainittuun "kaulan" kattamiseen varoja, tai ainakin vaikuttaa asiaa koskeviin Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksiin positiivisesti, sanoo Pekka Haltia. Haltian mukaan Kylätilayhdistys tulee hakemaan ja varmasti saakin jonkinlaisen roolin asukastilatoiminnassa vuonna 2022. Kaikki toiminta kuitenkin vaatii ainakin jonkin verran varoja. Uudistankin siis toivomukseni, että yhdistyksen henkilöjäsenet maksaisivat tämän vuoden jäsenmaksunsa 5 € yhdistyksen tilille FI96 5800 1320 4597 78, viestikenttään jäsenen nimi. Teksti PH / ETL Kuvat HENRY STRENG OmaStadi -hanke hienosti maaliin! Asukastila tulee, Kylätalosta ei tietoa. Käpylän Kylätilayhdistyksen syyskokous Kansanasuntojen vuokralaistoimikunnan kokoustilassa, Tursontie 1 / Mäkelänkatu 78-82 M-talon kellarikerroksessa. Käynti pihalta parkkipaikan puolelta, erillinen ovi EI M-rapusta. Valitaan muun muassa hallituksen jäsenet toimikaudeksi 2022-2023. Päätetään jäsenja liittymismaksut 2022. Esitellään toimintasuunnitelma 2022 ja talousarvio 2022. Tervetuloa PEKKA HALTIA, Puheenjohtaja Käpylän Kylätilayhdistys ry KÄPYLÄLÄISTEN mielenilmaus näkyi myös OmaStadisivuilla annettujen äänien piikkinä. OmaStadi ehdotusten toteutus aloitetaan vuoden 2022 aikana, jolloin jokaisen ehdotuksen osalta tehdään tarkempi toteuttamissuunnitelma. Kaupunki valmistelee parhaillaan toteutuksen suunnittelua ja vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilaiset voivat osallistua ehdotusten suunnitteluun eri tavoin. Viime kierroksella ehdotusten tekijät otettiin mukaan ehdotusten toteuttamiseen. Olen myös välittänyt vastaavalle toimialalle (Sote) taustatietoa tilanteestanne, ja mielenilmauksesta (miekkarin pdf-esite, jossa kaikki Kylätilan puolesta olevat yhteistyötahot listattu). Siinä yhteydessä on välittynyt myös tieto, että tuo Pohjolankatu 3-5 olisi toivomanne paikka kylätilalle. Tässä vaiheessa ei voida luvata muuta kuin toteuttaa kylätila määräaikaisena jonnekin alueelta löytyvään vapaaseen tilaan. Nyt etsitään oikeita henkilöitä ketkä kaupunkiorganisaatiossa voisivat vastata taikka antaa lisätietoa ehdotusten toteuttamisesta. Teidän ehdotuksenne koskettaa useampaa toimialaa, joten se vaatii kaupungin sisällä myös toimialojen keskinäistä yhteistyötä. GRITTEN NAAMS Stadiluotsi, keskinen Helsinki Onneksi olkoon Käpylän kylätilan OmaStadi ehdotuksen läpimenosta! WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Lahjaksi Käpylätuotteita Elämää Puu-Käpylässä -kirjat Käpylä-julisteet Käpylä-kassit Käpylä-postikortit www.käpyläputiikki.fi
5 K äpylä-Lehti 20.10.2021 KOSKELAN VARIKON korttelista suunnitellaan uutta varikkoja asuinkorttelia. Kaarihalli, entinen bussivarikko ja alueella oleva asuin ja toimistotalo, Ananastalo, on tarkoitus säilyttää.Tavoitteena on, että kiertotalous on vahvasti mukana rakennusten, tilojen ja toimintojen suunnittelussa. Hankkeen lähtökohdista keskusteltiin 17.11. verkkotilaisuudessa. Vararaide varikolta Kunnalliskodintietä ykkösen päätepysäkille Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Koskelan varikon korttelia, joka sijaitsee Kustaa Vaasan tien, Koskelantien ja Valtimontien rajaamassa kolmiossa. Mukana suunnittelualueessa on Valtimontie, Koskelantien katualueen osa sekä pieni puistopala Valtimontien vieressä, alueen eteläkärjessä. Helsingin raitiotieliikenne lisääntyy voimakkaasti tulevaisuudessa ja linjaston laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Koskelan uudesta raitiovaunuvarikosta on tarkoitus rakentaa nykyistä isompi ja rakentaminen ajoittuisi näillä näkymin vuosille 2025–27. Uudesta varikosta liikennöidään nykyiseen tapaan Kustaa Vaasan tien kautta. Lisäksi suunnitellaan vararaide varikolta Kunnalliskodintietä pitkin raitiolinja 1:n päätepysäkille. Kaarihalleihin kierrätystavaratalo Raitovaunuvarikon katolle voisi sijoittua Staran (Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos, joka tuottaa kaupunkiympäristön rakentamisen, hoidon ja logistiikan palveluja) varikko, pysäköintiä tai tilaa vaativaa liiketilaa kuten rautakauppa. Jos kaarihalleista tehtäisiin moderni kierrätystavaratalo, muuntojoustavaan rakennuskokonaisuuteen voisi sijoittua muun muassa Kierrätyskeskus Kyläsaaresta, sitä tukevaa liiketoimintaa sekä ravintolaja kahvilayrittäjiä. Ananastalo voisi olla osa samaa kokonaisuutta. Valtimontien varteen suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvää laadukasta asuntorakentamista ja katutasoon liiketilaa mm. päivittäistavarakauppaa varten. Korttelissa tulee jatkossakin olemaan puisto ja pieni pelikenttä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan. Alueella turvataan liito-oravayhteys. Valtimontien puolelle asutusta Vuoden 2013 osallistumisja arviointisuunnitelma pohjautui alueesta päätettyihin periaatteisiin, jotka ovat osittain vanhentuneet. Valmisteilla oleva suunnitelma poikkeaa aiemmasta raitiovaunuvarikon koon, mahdollisesti varikon katon toimintojen, asumisen sijoittumisen ja puiston koon osalta. Raitiovaunuvarikko on aiempaa suurempi ja se ulottuisi Koskelantien puolella kaarihalliin asti. Asuminen sijoittuisi hiljaisemman Valtimontien puolelle. Puisto pienenee aiemmin esitetystä. Periaatteissa mainittua jalankulkusiltaa ei ole tarkoitus rakentaa Kustaa Vaasan tien yli, vaan tavoitteena on parantaa Valtimontien ja Kustaa Vaasan tien ylityskohtia. Osallistuminen ja aineisto Osallistumisja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineistoa on esillä 15.11.– 3.12.2021 verkkosivuilla https://www.hel.fi/suunnitelmat Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun https://kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta pyydetään esittämään viimeistään 3.12.2021. Niille, jotka ovat mielipiteen yhteydessä ilmoittaneet sähköpostitai postiosoitteensa, lähetetään tieto kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, puhelinnumero: 09 310 13700) verkkoosoite: www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-jahallinto/hallinto/kirjaamo ) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Koskelan varikon korttelista suunnitellaan uutta varikkoja asuinkorttelia SUOMESSA ON pitkä pimeä ajanjakso. Valaistus tuo niin turvallisuutta, viihtyisyyttä kuin iloa ja kauneuttakin. Valaistuksen myötä pihaja puutarhakausi jatkuu ja vuodenaikojen vaihtelu saadaan nostettua kauniisti esille. Valaistuksen myötä voi nauttia pihapiirin tunnelmasta arjessa ja juhlassa ympäri vuoden. Keskeistä pihan valaistuksessa ja sähköistyksessä on ennakointi. Missä tarvitaan valaisimia, kohdevalaisimia, pistorasioita, terassilämmittimiä, auton lämmitystolppia, vesialtaan pumppuja ja niin edelleen. Varaukset tulevalle käytölle kannattaa ennakoida ja vetää kaapelit suojaputkiin pihatöiden yhteydessä, koska silloin asentaminen on helppoa. Jälkiasentaminen vaatii kaivamista ja valmiiden pintojen rikkomista. Sekin onnistuu, mutta kustannukset ovat suuremmat kuin pihan pohjatöiden yhteydessä tapahtuvalla sähköistämisellä. Liikkumiseen turvallisuutta Pihan sähköistämisen tekee sähköasentaja, joka tuntee turvallisuusnormit, käyttää testattuja ja Suomen olosuhteisiin sopivia ja pitkäikäisiä tuotteita. Maisemasuunnittelija auttaa pihan toimintojen sijoittelussa, kun laaditaan pihasuunnitelma. Kun terassit, paljut, koristealtaat ja muut yksityiskohdat löytävät pihalla sijaintinsa, asettuvat myös sähköistyksen tarpeet, valaisinten tyypit ja sijoittelu kohdilleen. Yksi keskeinen tavoite pihavalaistukselle on se, että pihapiirin rakennusten välillä ja keskeisillä alueilla tulisi nähdä liikkua yhtä turvallisesti pimeään aikaan kuin päivälläkin. Liikkumisen turvallisuutta ei voi liiaksi korostaa. Tekniikka mahdollistaa liiketunnistimin, hämäräkytkimin, ajastimin tai kaukosäätimin valaistuksen kytkeytymisen päälle, jolloin valaistus toivottaa kotiin aina yhtä kutsuvasti. Vieraatkin tuntevat olonsa tervetulleeksi, kun toimiva valaistus saattelee kulkua parkkipaikalta ovelle saakka. Katulamppujen hajavalo haaste Voimakkaat isot pistemäiset, katuvalon tyyppiset valaisimet luovat illuusion hyvästä valaistuksesta, mutta samalla ne luovat rinnalleen syviä varjoja. Ihmisen silmä mukautuu isojen pistemäisten valojen kirkkauteen ja valaistujen alueiden ulkopuolelta on vaikea havaita mitään. Katuvalojen hajavalo voi olla haaste myös pihavalaistuksen suunnittelulle, jos pihan lähipiirissä on korkealta valaisevia valopylväitä. Näiden aiheuttamaa häikäisyhaittaa voi pyrkiä kompensoimaan suojaistutuksin tai pihan rakentein. Joskus haitta voi pienentyä, jos valaisimen haltija voi suunnata sen toisin. Millainen on hyvä pihavalaistus? Perusperiaatteena kannattaa pitää lähinnä kuunvaloon vertautuvaa useilla pienillä valonlähteillä luotua häikäisemätöntä valaistusta. Valaisin ei saisi häikäistä mistään tarkastelusuunnasta. Epäsuoraa valoa kannattaa hyödyntää nostamaan hienoja yksityiskohtia esiin. Led-tekniikka on alentanut valaistuksen sähkönkulutusta merkittävästi ja tuonut pihavalaistukseen paljon mahdollisuuksia. Saatavilla on kylmää ja lämmintä valkoisen sävyä sekä värillisiä valoja. Lämmin sävy taittuu hieman keltaiseen ja tuo mieleen auringon tai liekin. Se on perinteinen hehkulamppuun vertautuva, luonteva sävyvalinta pihan valaistukseen. Kylmää tai valkoista sävyä voi aivan yhtä hyvin käyttää, jos kellertävä yleissävy ei miellytä. Pihanomistajan persoonan ja mieltymysten soisi näkyvän myös valaistuksessa. Led-tekniikka mahdollistaa värillisten valojen käyttämisen ja sävyjen säätämisen sekä vaihtamisen. Sävyillä pelaaminen antaa mahdollisuuden valaistuksen tunnelman muuttamiseen ja piha muuttuu kuin toiseksi paikaksi aivan hetkessä. Erilaisilla valaistustunnelmilla voi jopa kunnioittaa vaikkapa juhlapyhiä. Itsenäisyyspäivän iltana voisi loistaa sininen valo lumisilla puun oksilla. Yksityiskohdat esiin Valaistuksella saa nostettua pihan hienoja yksityiskohtia esiin ja samalla valot tekevät pihalla liikkumisen ja oleilemisen miellyttäväksi. Puiden rungot ja latvukset heräävät eloon, kun ne valaistaan alhaalta päin. Syysvärit saadaan hehkumaan vielä illan hämärtyessä, rungon ja oksien muodot piirtyvät kauniisti esiin talvellakin. Rakennusten seiniä ja muuripintoja voi poimia esiin ja rytmittää epäsuorilla seinäpintaa elävöittävilllä valaisimilla. Valaistus kannattaa ottaa puheeksi pihasuunnittelijan kanssa. Valaistuksen myötä pihasta saa vielä enemmän iloa ja nautintoa ympäri vuoden. Teksti JAANI TURUNEN jaani.turunen@rudus.fi Pihavalo luo turvallisuutta B-POIKIEN (17v) SM pokaali on todella himoittu ja arvostettu. Nyt sen nappasi suurseurojen nenän edestä Käpylän Pallo, HJK:n jäädessä pisteen erolla hopealle. Suomen mestaruudesta käytiin tiukka taistelu, joka ratkesi lopulta vasta viimeisen ottelun lopussa, kun Marius Söderback laukoi voittomaalin VJS:n verkkoon 84. peliminuutilla noin 400 katsojan riemuksi. KäPa on ollut B-poikien SM-sarjan viime vuosien selkeä hallitsija. Joukkue juhli mestaruutta viimeksi vuonna 2019 ja sijoittui kaudella 2020 hopealle. Mestaruus on seuralla taskussa myös vuodelta 2016. Joukkue hävisi kauden aikana ainoastaan kertaalleen, kun HJK vei syksyn paikalliskamppailun nimiinsä maalein 1–2 . Ainoa tasapeli kirjattiin syyskuun alussa, kun pisteet tasattiin AC Oulua vastaan. Kaikki muut 17 sarjaotteluaan KäPa voitti, mikä on vahva osoitus joukkueen tasosta ja suoritusvarmuudesta. Joukkuetta viimeiset kaksi vuotta valmentanut Miika Nuutinen oli todella iloinen kauden päätyttyä ja mestaruuden varmistuttua. Päällimmäinen fiilis on totta kai todella onnellinen. Sunnuntai oli unohtumaton päivä. Se oli melkoista tunteiden vuoristorataa, joka huipentui lopulta voittomaaliin ja mestaruusjuhliin, jossa oli mukana lähes koko seura. Siitä haluan kiittää koko seurayhteisöä, että he ovat eläneet vahvasti hengessä mukana, KäPan päävalmentaja Miika Nuutinen kertaa viikonlopun loppuhuipennusta. Nuutiselta sataa kiitosta ennen kaikkea pelaajille ja heidän sitoutumiselleen. Kaikkein tärkein menestystekijä oli tietenkin loistavat pelaajat. He ovat kaikki erinomaisia jalkapalloilijoita, mutta he ovat olleet myös äärettömän sitoutuneita työntekoon. Lisäksi joukkuehenki on ollut tosi hyvä ja joukkue kasvoi paljon kauden aikana. Meillä on myös mielettömän hieno taustaryhmä auttamassa pelaajia eteenpäin ja yhteystyö pääkaupunkiseudun urheiluakatemian URHEA:n kanssa on toiminut loistavasti läpi kauden, Nuutinen kiittelee. Koronarajoitukset häiritsivät Koronarajoitukset häiritsivät talvella monen joukkueen kauteen valmistautumista merkittävästi. Joukkue ei päässyt pelaamaan alkuvuodesta ollenkaan harjoitusotteluita ja luminen talvi vaikeutti harjoittelua. Nuutisen mukaan haasteet kuitenkin sitoivat joukkuetta entistä tiukemmin yhteen. Alkuvuosi oli meille kaikkea muuta kuin helppo. Välillä kolasimme yhdessä kenttää lumesta, että pääsimme harjoittelemaan. Pelaajat jaksoivat siitä huolimatta tehdä kovasti töitä yhteisen tavoitteen eteen. Se oli meille varmasti suuri voimavara ja tärkeä tekijä menestyksellemme. Pelimuotona oli tänä vuonna poikkeuksellisesti 20. joukkueen yksinkertainen sarja, kun karsintasarjaa ei pystytty talvella pelaamaan ollenkaan. Nuutisen mielestä se oli positiivinen kokemus. Sarja oli tänä vuonna tosi kiinnostava, kun mukana oli 20 tosi erilaista ja keskenään eritasoista joukkuetta. Näimme tosi paljon vaivaa sen eteen, että tunsimme vastustajat ja valmistauduimme peleihin mahdollisimman hyvin. Mielellämme olisimme pelanneet muutaman ihan huippupelin enemmän, mutta sarjan loppuhuipennus oli loistava. BSM-sarjan mestaruuden myötä KäPalla on mahdollisuus päästä mukaan ensi syksynä mukaan UEFA Youth Leaguen eli ns. ”nuorten mestareiden liigan” kansainvälisiin peleihin. MARKO HONKANEN KäPa www.kapylanpallo.fi Käpylän Pallo voitti B-poikien Suomen mestaruuden
6 K äpylä-lehti 20.10.2021 Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Jonna Kaikkonen myyntiassistentti, vuokraus, KiAT 0400 775 570 Vuokrakohteiden kuningatar! Nopea, tehokas ja luotettava Jonna ei hätkähdä erikoistakaan kohdetta, vuokranantajien ja isännöitsijöiden arvostama kumppani. VUOKRAUKSEN SUPERVOIMA! Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna ma-su 10-24 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 1121.45, la 12-21.45, su 12-20.45 KÄPYLÄN LUKKO palasi takaisin vanhalle paikalleen Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmaan, mutta uudella nimellä. Lukkoja ja muita turvasuojaimia saa nyt Medilukko Oy:stä. Aloitin 35 vuotta sitten työntekijänä lukkoalalla, kertoo yrityksen omistaja Arto Aaltonen. Sitten ostimme vuonna 1989 Käpylän Lukon vanhempieni kanssa. Välillä olin taas vieraalla töissä, kunnes 2006 perustin Myyrmäkeen Medilukko Oy:n. Pari vuotta sitten ostin Käpylän Lukon takaisin ja nyt olen siis paluumuuttajana Käpylässä. Päänimenä yrityksellä on Medilukko, mutta aputoiminimenä Aaltonen halusi säilyttää vanhan hyvän Käpylän Lukon nimen. Työntekijöitä Medilukolla on nyt kaksi lukkoseppää eli turvasuojaajaa Arto Aaltosen lisäksi. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin yrityksen entiseltä paikaltaan välillä yritys toimi Koskelantiellä Käpygrillin naapurissa mutta marraskuun alussa pyhäinpäivänä tehtiin yritystä vielä näkyvämmäksi järjestämällä myymälässä pientä happeningia, jossa esiteltiin uusimpia Yale-älylukkoratkaisuja ja tarjoiltiin kahvia ja makkaraa kansantaiteilija Ilkka Vainion johdolla. ”Kansantaiteilija Ilkka Vainio, Medilukon asiakas mainio” Olen ollut vuosia Käpylän Lukon ja alusta alkaen Medilukon asiakas, kertoili Ile Vainio. Täältä aidosta, suomalaisesta kivijalkakaupasta saa parasta palvelua ja ammattitaitoa, hän kehui ja totesi asennuttaneensa Medilukolla kaikki lukot omaan firmaansa, Ilkka Vainio Tuotantoon, joka sijaitsee Viikin Viihdekeskus -talossa. Pyhäinpäivä verotti ehkä jonkin verran asiakaskäyntejä, mutta silti koko ajan ovi kävi ja makkarat hupenivat. Ilkka Vainio toimi onnettarena, kun Medilukko arpoi arvokkaan Yale-lukon kävijöiden kesken. Onnekas voittaja oli Tuula Mäkinen. Älyä lukkoon! Yale tunnetaan yhtenä Yhdysvaltojen arvostetuimmista yliopistoista. Se on myös Yale Doorman avaimeton älylukko, joka on vanhempi kuin meidän parhaiten tuntema Abloy. Yale on perustettu jo vuonna 1843. Osaksi Abloyta se hankittiin vuonna 2000, brändi lanseerattiin Suomessa 2014 kertoo Abloyn projektimyyntipäällikkö Pirjo Gustafsson. Yale on nyt ”secured by Abloy”. Nykyisin ihmiset haluavat älyä omaan kotiinsa ja sitä Yale tarjoaa. Siihen voi liittää monenlaista lisäturvaa, selittää Pirjo Gustafsson. Esimerkiksi kamerat sisälle ja ulos, Philips Hue-valot, jolloin valot syttyvät ja sammuvat määrättyihin aikoihin eri huoneisiin tai syttyvät kun avaan oven ja sammuvat, kun suljen sen. Älyä edustaa myös avaimeton kulkeminen. Avaimen voi korvata kortilla, kulkutunnisteella tai koodilla. Lukon voi myös avata ja sulkea etänä, esimerkiksi puhelimella, toteaa Gustafsson. Turvakysymykset ovat entistä tärkeämpiä Käpylän seudullakin. Nykyisin kun ei enää voi jättää ovia auki tai avaimia lukkoon, kuten ennen vanhaan omakotialueilla oli tapana. Myös monen muunlainen turva on kysyttyä. Turvaa voi lisätä kytkemällä kokonaisuuteen monenlaisia toimintoja, sanoo Gustafsson. Laadukas kodin turvajärjestelmä on osa älykotia. Yale Smart Homehälytysjärjestelmän avulla valvot kotiasi kuukausimaksuttomasti. Saat ilmoituksen havainnoista älypuhelimeesi. Järjestelmään voit liittää liiketunnistimien lisäksi palovaroittimia, ilmankosteudesta ja lämpötilasta kertovia huonesensoreita, ikkunaja ovihälyttimiä sekä etäohjattavia pistorasioita. Olitpa missä tahansa, Yale Doorman -älylukko osana älykotisi turvajärjestelmää mahdollistaa kodin lukituksen ja kulunhallinnan sekä seuraamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Yale Linus –älylukko mahdollistaa avaimettoman kulun kuitenkin niin, että voit edelleen käyttää lukon avaamiseen myös avainta. Yale Connect Wi-Fi Bridge –lisälaitteen avulla lukkoa voi etäohjata mistä päin maailmaa tahansa. Antamalla väliaikaisen kulkukoodin kotisi älylukkoon, päästät huoltomiehen taloosi vaikka kesämökiltä käsin vaarantamatta kotisi turvallisuutta. Mobiiliapplikaatiolla vastaanotat älypuhelimeesi tiedon siitä, kun lapsesi on päässyt koulusta turvallisesti kotiin. Älylukon ansiosta voit unohtaa huolen avainten häviämisestä, esitteli Pirjo Gustafsson myös käpyläläisille sopivaa turvaa Medilukon tapahtumassa. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat ILKKA VAINIO ja EIJA TUOMELA-LEHTI Medilukko ja Käpylän Lukko yhdistyivät Medilukko / Käpylän Lukko esitteli Yale-älylukkoratkaisuja ja tarjoili kahvia ja makkaraa kansantaiteilija Ilkka Vainion johdolla Käpylässä. Ilkka Vainio toimi onnettarena, kun Medilukko arpoi arvokkaan Yale-lukon kävijöiden kesken. Onnekas voittaja oli Tuula Mäkinen. Aloite liikuntapaikasta OLEN TEHNYT ALOITTEEN ulkoliikuntapaikasta Akseli Toivosen kentälle. Paikka on hyvä ja keskeisellä paikalla. Kentällä liikutaan paljon, mutta yhä ulkoliikuntapaikka puuttuu. Tämä myös osallistaa niin nuoria kuin vanhempia liikkumaan ja näin parantaa myös terveyttä. Hanke on viimein saatava myös Akseli Toivosen kentälle. JUKKA JÄRVINEN (Sdp Valtuustoryhmä) Svenska hörnan DET ÄR MEST BÖCKER jag köper på nätet. Det har hittills varit snabbt och smärtfritt; när jag några dagar efter köpet får ett SMS att boken finns att hämta i R-kiosken på Pohjolagatan hämtar jag den där och betalar sen fakturan i nätbanken. Men nu har Posti – fortfarande utan svenskt namn – tydligen börjat se över sina underleverantörer och algoritmer. Så när jag för nån vecka sen fick ett SMS att en bok jag beställt fanns att avhämta så tog jag mig som vanligt till R-kiosken, ställde mig i betjäningskön, tog fram telefonen och knappade fram SMSet med leveranskoden – och upptäckte att boken inte alls skulle hämtas i R-kiosken, utan i en K-market i affärskomplexet Tripla. Lyckligtvis råkade hustrun just då vara där så jag forwardade SMSet till henne och hon hämtade boken. Tripla försöker jag undvika om det bara går; ska jag dit med bil måste jag köra mer än ett varv runt hela det enorma komplexet för att komma ner i parkeringsutrymmena. Och hustrun höll på att inte hitta ut alls, gatuplanet är nämligen på fjärde våningen men det finns konstiga utgångar på tredje och andra våningen också. Nå, på sommaren tar jag cykeln. Också på den så kallade Åggelbyposten, inhyst på en bensinstation vid Brofogdevägen, har jag varit tvungen att avhämta försändelser. Och häromdan fick jag igen ett SMS om en anländ bok. Den skulle avhämtas i en postautomat i en Alepabutik i ’Postipuisto, Rullakkokatu 1’. Postipuisto?? Kollar på GoogleMaps och där hittar jag gatan som tydligen är så ny att den inte ännu fått nåt svenskt namn, åtminstone i GoogleMaps. Bara att köra dit då. Lyckas ändå missa och kommer slutligen till postens nya huvudkontor vid Postrutten och går in där och frågar. Damen i receptionen vet bara på ett ungefär och enligt hennes anvisningar kör jag tillbaka och tar av precis före Krämertskogsvägen. Och kommer in på en enda stor jäkla byggarbetsplats, naturligtvis utan några som helst synliga gatunamn. Så när vi äntligen hittar Alepan är jag sur och frustrerad men det bryr ju automaten sig lyckligtvis inte om utan ger snällt ifrån sig boken. Då har jag använt närmare en timme på att hitta fram. Nå, nästa gång går det snabbare. Men man frågar sig vad är det för fel på ’vår’ R-kiosk? Jag kollar avstånden på GoogleMaps; från oss i Västra Kottby är det 1,2 km till Rkiosken, 1,6 km till Tripla – om man parkerar på bottenplanet, 2,1 km till Alepan i ’Postipuisto’ och 4,5 km till Åggelbyposten. Man undrar ju vilken logik och vilka algoritmer posten använder sig av när den närmaste avhämtningsplatsen numera systematiskt ignoreras. BERT BJARLAND Underliga algoritmer KAHDEN SYKSYN ajan kirjaston kupeella välkehtinyt heijastinpuu on muuttanut muotoaan ja muuttanut samalla sisätiloihin, kirjaston tuulikaappiin. Heijastinpuu on tarjonnut lisänäkyvyyttä sitä tarvitseville. Puusta on voinut ottaa heijastimen omaan käyttöönsä tai tuoda puuhun omat ylimääräiset heijastimet. 400 heijastinta Vuosi sitten heijastimia kiersi puun kautta lähes 400 kpl. Osa tuli kotien kätköistä, osa koululta ja osa Masurkan kauppiaan lahjoituksena. Valtaosa heijastimista meni toivottavasti tarpeeseen. Välillä kuitenkin suuri määrä hävisi yllättävän nopeasti, joten osa saattoi joutua ilkivallan kohteeksi tai päätyä jonkun innokkaan keräilijän kokoelmiin. Nyt puu on muuttunut nauhoiksi ja sijaintipaikka kirjastoon paremmin valvottaviin tiloihin. Kirjaston aukioloaikoina voit ottaa heijastimen käyttöösi, jos sellainen sinulta vielä puuttuu. Ja jos kotonasi on ylimääräisiä, voit tuoda ne muiden käyttöön. Valtaosa heijastimista tulee tänä vuonna Käpylän Klubilta. Teksti ja kuva HEIKKI TAKKINEN Heijastinpuu muutti kirjastoon Kirjeet
7 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Pallo hallussa Tule mukaan pelaamaan, saat uusia ystäviä ja kivaa tekemistä päivään! TORSTAISIN KLO 13-15 K ÄVELYFUTISTA K ÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTOSSA M ÄKELÄNKATU 72, 00610 HELSINKI KÄPYLÄ-SEURA K ävelyfutis Kävelyfutis on astetta lempeämpi liikuntalaji, jossa pelaaminen on sallittu vain kävellen. Laji sopii monelle ikään ja kuntoon katsomatta. Kenttä ja maali ovat pienemmät. Kentällä saa liikkua vapaasti. Palloa pelataan ainoastaan jaloilla. Jos kaipaa hauskaa tekemistä ja etsit harrastusta. Kävelyfutis on sinun juttusi! Toiminta käynnistyy 12.8. 2021 Osallistumismaksu on 20 €. Jokainen liikkuu omalla vastuullaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset outi.kokko-ropponen@elakeliitto.fi 040-7257 024 KUN LÄMPÖTILA laskee lähelle nollaa, alkaa Suomessa epävirallinen venttiilien tukkimissesonki. Tukkiminen on ilmanvaihdon kannalta kohtalokasta, eikä tuota toivottua tulosta. Toinen ongelma on puuttuvat korvausilmaventtiilit. Näitä asuntoja Suomesta löytyy yhä edelleen miljoona. Moniin 1970–1990-luvuilla rakennettuihin asuntoihin korvausilmaventtiilit jätettiin asentamatta, koska taloista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Moni ratkaisee ongelmaa avaamalla ikkunoita, jolloin kodin lämpö karkaa harakoiden iloksi. Jos ilmanvaihto ei toimi toivotulla tavalla, ihmiset kokevat vetoa ilmanvaihtokanavista. Asiaa saatetaan lähteä ratkaisemaan konsteilla, joissa ei ole järjen häivää. Venttiilien sulkeminen sotkee aina kodin ilmanvaihtoa. Kerrostalossa tämä voi pahimmillaan sekoittaa koko kiinteistön ilmanvaihdon, ja naapureiden ruoan käryt saadaan leijailemaan omaan huoneistoon. Korvausilmaventtiilien sisällä on yleensä vaihdettava suodatin. Jos suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee, kun ilma ei kulje suodattimen läpi kunnolla. Silloin on aika avata venttiili ja tarkistaa suodatin, korvausilmaratkaisuihin keskittyvän Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf neuvoo. Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan tai ne on tukittu, poistoilmaventtiilit imevät korvausilman sieltä mistä saavat. Kun korvausilmaventtiilit puuttuvat, korvausilma tulee esimerkiksi postiluukusta, kylpyhuoneen lattiakaivosta, ikkunoiden, lattioiden ja seinien raoista, tai jopa poistohormin kautta. Ja kun näitä venttiilejä ei ole, ihmiset avaavat ikkunoita saadakseen raitista ilmaa, Peter Schlauf sanoo. Vanhojen asuntojen venttiileihin voi asentaa korvausilmaventtiilin Liian tiiviitä taloja, joihin korvausilmaventtiilit on jätetty kokonaan asentamatta, rakennettiin, kun energiakriisin jälkeen haluttiin säästää lämmitysenergiaa. Näihin taloihin asennettiin usein koneellinen poistoilmanvaihto, joka imee ilmaa asunnosta, mutta ei venttiilejä, joista raitis ilma pääsee sisään. Kun tuuletus hoidetaan avonaisten ikkunoiden kautta, sisään tulee raittiin ilman lisäksi myös pienhiukkasia, jotka ovat suurin tunnettu ympäristöterveyshaitta. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pienhiukkaset aiheuttavat jopa 1800 ihmisen ennen aikaisen kuoleman vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen. Huonoon ilmanvaihtoon voi vaikuttaa jo pienellä panostuksella. Jos korvausilmaventtiilit on tukittu, ne kannattaa avata uudelleen. Vanhojen asuntojen luukkumaisiin venttiileihinkin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin. Se säätää itseään termostaatin avulla lämpötilan mukaan. Näin veto lakkaa, ja ilmanvaihto toimii kunnolla. Huonosti toimivat ja rikkinäiset korvausilmaventtiilit kannattaa vaihtaa ehjiin. Jos venttiilit puuttuvat kokonaan, niitä voidaan asentaa jälkikäteen esimerkiksi ikkunan puisiin tuuletusluukkuihin. Jos kodin seinältä löytyvät vielä vanhat käsisäätöiset venttiilit, niiden päivittämistä uusiin kannattaa harkita. Ne vaativat asukkailta venttiilien säätämistä lämpötilan vaihtelun mukaan. Ilmanvaihdon parantaminen onnistuu pienellä investoinnilla. Kustannus on yleensä vain muutamia satasia. Äänenvaimennus onnistuu jo muutaman kympin investoinnilla. Lisätietoja peter.schlauf@terveysilma.fi Ilmanvaihdon parantaminen onnistuu pienellä investoinnilla Käpylän Urheilijat täytti 100 vuotta VOIMISTELUJA URHEILUSEURA Käpylän Urheilijat on Käpylän vanhin urheiluseura, joka perustettiin Kansanasuntojen rakennustyömaan ruokailuhuoneessa 15.7.1921. Satavuotias seura kasvoi yhdessä Käpylän rakentamisen kanssa. Seura toimi aluksi itsenäisenä harrastajaseurana, joka ei kuulunut kumpaankaan keskusjärjestöön (TUL, SVUL). Työväen muuttaessa Kansanasuntoihin ja myös seuran jäseniksi merkitsi sitä, että seura päätti liittyä vuonna 1922 Työväen Urheiluliittoon. Seura vuokrasi 75 m2:n toimitilat Käpylän kirjastotalon väestösuojasta. Jäsenmäärä karttui noin sataan. Alkuvuosien lajeina olivat yleisurheilu, voimistelu, nyrkkeily ja paini sekä hiihto ja mäenlasku. Seuran ensimmäinen rakennusprojekti oli talkoilla 1922 Taivaskalliolle rakennettu hyppyrimäki. Siellä ehdittiin pitää muutamat kilpailut, mutta mäen lujuuslaskelmat olivat olleet puutteelliset ja mäki kaatui myrskyssä. Vuosina 1922-1931 seura menestyi parhaiten yleisurheilussa, painissa, nyrkkeilyssä ja hiihdossa. Lisäksi harrastettiin voimistelua, jalkapalloa ja pyöräilyä. Käpylän Urheilijat Talo Oy:n rakentama työväentalo valmistui 1926 ja tämä tehosti ja monipuolisti seuran toimintaa mm. shakilla. Työväentalolla kohtasivat liikunta ja kulttuuri. Käpylän Näyttämöllä ja Työväen elokuva Oy:llä oli näytöksiä työväentalolla. Seuralla oli myös oma torvisoittokunta. 1920-luvulla järjestettiin vuosittain Käpylän Ympärijuoksu, Tätä perinnettä yritettiin elvyttää 1991 Vuoritalo-hölkän merkeissä. 1930-luku oli työväenjärjestöille vaikeaa aikaa. Moskovan Spartakiadeille vuonna 1927 osallistui TUL:n seuroista 80 urheilijan joukkue, jota johti Kaarle Ponsén, raskaansarjan painija Käpylän Urheilijoista. Kun seuramme ei suostunut erottamaan Ponsénia ja muita Spartakiadeille osallistuneita, seura erotettiin TUL:sta vuonna 1931. Tämä avasi osaltaan tien maamme oikeistovoimille lakkauttaa seura vuonna 1933. Jo aiemmin Työväentalo oli julistettu toimintakieltoon ja se ajautui velkojen takia konkurssiin ja pakkohuutokauppaan. Lippulaivana lentopallo Käpylän Urheilijoiden toiminta käynnistettiin uudelleen sotien jälkeen 24.2.1946 ja se hyväksyttiin uudelleen TUL:n jäseneksi 2.4.1946. Seuran jäsenmäärä oli heti noin 160 ja 1950-luvulla se oli parhaimmillaan 450. Seuran lippulaivana oli lentopallo, jossa menestyttiin kansallisesti hyvin ja käväistiin jopa mestaruussarjassa. Samankokoinen TUL:n seura Käpylässä oli Käpylän Kunto. Seuran toiminta hiipui 1960-luvulla ja oli lamassa 1970-luvulla. Vuonna 1982 seuran toiminta käynnistettiin uudelleen. Toimintapisteinä olivat Yhtenäiskoulu, Käärmetalon liikuntatilat, Akseli Toivosen kenttä sekä Käpylän urheilupuisto. Ohjelmassa oli kuntosali, naisten kuntovoimistelu, poikien ja miesten sähly, lasten liikuntakoulu (voimistelua, pallopelejä, hiihtoa, luistelua, yleisurheilua, jalkapalloa ja jääkiekkoa) sekä varsinaisena helmenä 1990-luvulla viisi vuotta yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Helsingin kaupungin kanssa järjestetty kehitysvammaisten lasten liikuntakoulu, jossa oli vertaisohjaajina neljä Yhtenäiskoulun tyttöä. Nuorten skettiharrastusta tuettiin rakentamalla nuorten kanssa skeittiramppi Länsi-Käpylän puolelle. Parhaimmillaan liikuntaa järjestettiin viikottain 150-200 käpyläläiselle. Lapsille ja nuorille toiminta oli ja on maksutonta. Elojuhlista Käpylän klubiin Käpylän Urheilijat oli 1990-luvulla järjestämässä Elojuhlia ja kehittämässä niistä Kyläjuhlia, joiden tuotoilla perustettiin 1995 Käpylän Yhdyskuntaklubi. Käpylän Klubin ja seuran yhteistyö on jatkunut siitä lähtien hyvänä. Yhtenä tavoitteena on ollut uudentyyppisen kaupunkikulttuurin kehittäminen, jossa liikunta ja kulttuuri kohtaavat toiminnan tasolla. Toimintaa kehitetään lapsille ja nuorille maksuttomana heidän toiveittensa mukaan (sählyä, katukorista, pihajalkapalloa, shakkia, sirkuskoulua, biljardia). Yhteistyössä Käpylän Klubin kanssa huolehditaan leirikouluihin ja ryhmäytymispäiviin liittyvistä liikuntaosuuksista. Juhlavuotta on jouduttu viettämään koronapandemian varjossa. Juhlavuoden projekteina ovat Reilun kaupan jalkapallojen toimittaminen kaikille Käpylän koululuokille sekä 24.11.2021 Käpylän työväentalolla klo 18-21 järjestettävä juhlaseminaari teemalla “Liikunta osana kaupunkikulttuuria”. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. KIMMO AALTONEN Käpylän Urheilijoiden puheenjohtaja kimmoaaltonen.a@gmail.com Eija Tuomela ReHELLinen sauna Romaani rehellisistä amerikansuomalaisista, intiaaneista, fintiaaneista ja sammakkoihmisistä sekä kansainvälisistä huijareista. Kirjakaupoista tilaamalla tai kustantajalta: kesuura@hotmail.com
8 K äpylä-lehti 20.10.2021 Tervetuloa uuteen Käpylän asuntomyymäläämme osoitteessa Koskelantie 52, avoinna arkisin 11-16. POP-UP tuntea talosi tarina. VÄLITTÄMISTÄ ON Kiinteistömaailma Käpylä/ Oulunkylän Asunnot Oy Koskelantie 52 LH 51, 00610 Helsinki kapyla@km.fi p. 010 622 3930 KÄPYLÄN KIRJASTOSSA 2. marraskuuta 2021 salin täysi kuulijoita sai tietää, mitä männyt näkivät. Kertojana oli kirjailija Anna Soudakova, jonka vuonna 2020 ilmestynyt teos Mitä männyt näkevät on kerännyt runsaasti huomiota ja kiitoksia; se oli mm. ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Kirjailijavierailun olivat järjestäneet Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys sekä Käpylän Venäjä-seura Druzhba, jonka puheenjohtaja Ulla Valkeila haastatteli kirjailijaa. Ilta oli myös osa Helsingissä 30.10. 7.11.2021 vietettyä venäläisen kulttuurin viikkoa. Kirja on sukutarina, jonka taustalla ovat Neuvostoliitossa Stalinin vainoissa 1936 alkaen teloitetut ja kärsineet, todistajana kirjailijan isoisä, teoksen päähenkilö Juri. Hänen isänsä vietiin kotoa ja äitinsä, maantiedon opettaja, kesken oppitunnin. Heidät vangittiin. Isovanhemmat ja lapset, ”kansanvihollisten” sukulaisina, karkotettiin Uzbekistaniin. Leningradin kodin naapurit olivat tehneet perättömän ilmiannon, ja kun Juri sisarineen paljon myöhemmin Leningradin piirityksen jälkeen yritti palata sinne, oli vastaanotto tyly. Halki synkkien vuosien Juri sinnittelee tien takaisin Leningradiin, opiskelee, päätyy töihin Petroskoihin, mistä löytyy suomalaistaustainen puoliso, jonka kanssa elämä tasaantuu, vaikka epävarmuus kadonneiden sukulaisten kohtalosta ja jatkuva jännitys myös tulevasta varjostaa elämää. Stalinin kuoleman jälkeen syyttöminä tuomitutut sukulaiset rehabilitoitiin eli heidän maineensa palautettiin, mutta mitään virallista anteeksipyyntöä ei ole esitetty. Kun Neuvostoliitto 1990-luvulla lakkasi olemasta, perheellä oli mahdollisuus muuttaa Pietarista Suomeen ja rakentaa uusi elämä. Anna Soudakova itse oli kahdeksanvuotias, kun perhe 90-luvun alussa päätyi Suomen Turkuun. Kirjassaan, joka vaikka onkin fiktiota, hän väläyttää myös kauniita muistoja synnyinkaupungistaan, mutta sen niukkuuteen verrattuna elämä suomalaisessa lähiössä on täynnä mahdollisuuksia. Isoisän perintö Kenelle Anna Soudakova halusi kirjoittaa? Ennen kaikkea hän halusi täyttää rakkaan ukin kuoleman jälkeen koittaneen tyhjyyden, täyttää sen niillä tarinoilla, joita oli ukilta kuullut, ja antaa ne myös lapsilleen. Lopullinen sysäys oli elokuun 5. päivä 2013, jolloin hän itse näki Sandarmohin uhrien joukkohaudan yhdessä läheistensä ja lukemattomien muiden muistopäivää viettävien venäläisten, suomalaisten, puolalaisten, ukrainalaisten kanssa. Sandarmoh on Karjalan tasavallan Karhumäessä sijaitseva metsäinen alue, jolle on haudattu tuhansia Stalinin vainojen uhreja. Paikan olemassaolo paljastui vasta Neuvostoliiton romahdettua venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin tutkimusten ansiosta. Juuri siellä männyt kohoavat korkeuksiin ja näkevät. Virikkeen kirjoittamiseen antoi kirjoituskurssi, jolla oli tarkoitus oppia kirjoittamaan muistoista tarina. Syntyikin kokonainen romaani. Ukin tarinoiden lisäksi sen sisältöä rikastutti pahvilaatikollinen sukulaisten kirjeitä, kaikkiaan kaksisataa, jotka osin muokattuina päätyivät mukaan. Mukana on myös kylmääviä dokumentteja teloituskäskyistä niiden toimeenpanoon. Anna Soudakovalla on edelleen siteitä Venäjälle, missä virallisesti yhä pyritään hämärtämään historian tapahtumia, eivätkä kaikki ole valmiita puhumaan niistä. Hän muistuttaa kuitenkin, että länsimainen media ei anna koko kuvaa valtavasta maasta, jossa kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin annetaan ymmärtää. On monta Venäjää, ja kirjailija uskoo, että uusi koulutettu sukupolvi näkee maailman monivärisenä ja ennen pitkää saa aikaan muutoksen. Mitä männyt näkevät on kauheuksista huolimatta valoisa ja kaunis kirja, ja kirjailijan mukaan siihen on vaikuttanut isoisän elämäniloinen persoona, jonka valoisuus säteili koko perheeseen. Mistä isoisä siten sai voimaa jatkaa kaikkien kammottavien kokemuksien jälkeen? Anna Soudakovan mukaan häntä ajoi halu etsiä totuutta, vaatia selvityksiä suvun kohtaloihin lopulta auenneista arkistoista, ja voimaa tuohon etsintään antoi rakkaus puolisoon ja perheeseen. Isoisä pystyi myös purkamaan tunteitaan kirjoittamalla runoja. Niitä oli kahdenlaisia, toiset neuvostoajan johtajille osoitettuja synkkiä ja kauheita, mutta toiset herkkiä ja tunteikkaita, ja niitä on mukana myös tässä koskettavassa ja tärkeässä kirjassa. Nekin perintönä lapsille, joiden ei toivottavasti tarvitse enää tuntea tähän asti sukupolvelta toiseen siirtynyttä pelkoa. Taivaalla tähdet jahtaavat iankaikkisuutta, Maan päällä sylissäni Uusi Ihminen. Teksti RIITTA ERONEN Kuvat TOIVO KOIVISTO PS. Illan tallenne on Käpylän kirjaston YouTube kanavalla. Mitä männyt näkivät Mitä männyt näkevät -romaani on kerännyt runsaasti huomiota ja kiitoksia; se oli mm. ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Kirjailijavierailun olivat järjestäneet Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys sekä Käpylän Venäjä-seura Druzhba, jonka puheenjohtaja Ulla Valkeila haastatteli kirjailijaa. Ilta oli myös osa Helsingissä 30.10. 7.11. vietettyä venäläisen kulttuurin viikkoa. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Jaetaan yhdessä jouluiloa: lähetä joulukortti ikäihmiselle! Joulupostia Sinulle Hyvää joulua sinulle! Toivoo: Siskot ja Simot sekä Martti! siskotjasimot.fi/joulupostia ikäihmisille VIEMME JOULUKORTTISI PERILLE. Kirjoita joulukortti (valmis tai itse tehty) Pudota tähän laatikkoon Kirjoita korttiin nimesi ja lisäksi Siskot ja Simot esim: Hyvää joulua! Toivottaa Siskot ja Simot ja Martti Pudota kortti sellaisenaan keräyslaatikkoon Kiitos, kun jaat jouluiloa. Ethän laita korttia suljettuun kirjekuoreen. TOIMI NÄIN: #KOSKETAKORTILLA #JOULUPOSTIA Keräysaika 8.11.-7.12.
9 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Käpylän Elävä Joulukalenteri TERVETULOA JOKA ILTA KLO 18 KÄPYLÄN KIRJASTOLLE! Väinölänkatu 5 Monta pientä kynttilää nyt palaa näin ja kalenteriviestiä vie eteenpäin. Ilta illan jälkeen tätä jatketaan aattoon asti, tulkaa mukaan kaikki vaan! Lyhdyt syttyvät tutun laulun kera (säv. Yksi pieni elefantti ...) ja sitten arvotaan luukun avaaja. Mukana jälleen monien järjestäjien ansiosta ohjelmaa kaiken ikäisille eri puolilla Käpylää. Ajat ja paikat myös netissä kaupunginosat.net/kapyla, kirjastossa ja Käpylä100 kioskin seinällä. Kalenterimme valittiin viime vuonna Museoviraston ylläpitämään Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon (netissä kolmella kielellä). Ke 1.12. klo 18 Kirjasto Ensimmäinen lyhty sytytetään ja 1. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut Väinölänkatu 5 Avajaiset, Riina Katajavuori ja Oravat Käpylä-Seuran oravat Glögiä, pipareita klo 18.30 Koskelan kirkko Oskarin alkusoitto Käpylän musiikkiopisto Käpyläntie 11 klo 19.15 Koskelan kirkko Oskarin iltasoitto Käpylän musiikkiopisto To 2.12. klo 18 Kirjasto Toinen lyhty ja toinen luukku avataan Käpylä-Seuran tontut Jouluaatto ja sudet Hanna Stenwallin tosipohjaisesta tarinasta Aleksis Kiven kotoa Tintti Karppinen Pe 3.12. klo 18 Kirjasto Kolmas lyhty ja kolmas luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18 Kirjasto Runoryhmä Runoryhmä La 4.12. klo 18 Kirjasto Neljä lyhtyä, neljäs luukku avataan Käpylä-Seuran tontut Juokse porosein ja Kilisee, kilisee kulkunen Su 5.12. klo 12-16 Ilves-teatteri Ilves-teatterin Joulumysteeri Ilves-teatteri Sampsantie 50 klo 18 Kirjasto Viisi lyhtyä, viides luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18 Käpylän kirkko Iltamessu Seurakunta Metsolantie 14 Ma 6.12. klo 9 Taivaskallio Itsenäisyyspäivän Lipunnosto Taivaskalliolla Käpylä-Seura, Lions Club, musiikkia, puhe Tintti Karppinen Seurakunta, partiolaiset klo 9.30 Käpylän kirkko Kirkkokahvit Seurakunta klo 10 Jumalanpalvelus Seurakunta klo 11-14 Käpylän kirkon takana Partiolaisten myyjäiset Kuksat klo 12 Karjalatalo Karjalan Liiton itsenäisyyspäivän juhla Karjalan Liitto Käpylänkuja 1 klo 18 Kirjasto Kuusi lyhtyä ja kuudes luukku avataan Käpylä-Seuran tontut Ti 7.12. klo 18 Kirjasto Seitsemän lyhtyä ja seitsemäs luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 19.00 Koskelan kirkko Suzuki -viuluryhmien joulusoitto Käpylän musiikkiopisto klo 19 Käpylän kirkko Luonnontiedelukion joulukonsertti Seurakunta Musiikinjohto Mimmi Laaksonen ja Marianna Jacobsson Ke 8.12. klo 14-18 Käpyrinne Joulumyyjäiset Käpyrinne Koskelantie 26 C klo 18 Kirjasto Kahdeksan lyhtyä ja kahdeksas luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 19 Koskelan kirkko Suomalaisen musiikin iltasoitto Käpylän musiikkiopisto To 9.12 klo 16.30-17.30 Kimmonpuisto Siilit piilosilla! Etsitään piileskeleviä siiliä. Mukaan Leikkipuisto Kimmo Kimmontie 4 taskulamppu. Siilien löytäjille tarjolla piparia ja glögiä. klo 18 Kirjasto Yhdeksän lyhtyä ja 9. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18.30 Koskelan kirkko Annen alkusoitto Käpylän musiikkiopisto klo 19 Käpylän kirkko Graduale-kuoron joulukonsertti joht. Hiski Wallenius Seurakunta klo 19.15 Koskelan kirkko Annen iltasoitto Käpylän musiikkiopisto Pe 10.12. klo 18 Kirjasto Kymmenen lyhtyä ja 10. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut Aapiskukon polku Käpylän peruskoulu La 11.12. klo 11-14 Kioski100 Joulumarkkinat kioskilla Käpylä-Seura ja Kylätilayhdistys klo 18 Kirjasto Yksitoista lyhtyä ja 11. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18 Käpylän kirkko Joulun tähdetjoulukonsertti Opera Telluksen solistit joulutunnelmissa Seurakunta Su 12.12. klo 15 Käpylän kirkko Joulukonsertti ”Kuin taivaisiin” Käpylän Lions Club Helsingin Työväenorkesteri, joht. Luis Ramirez, Laura Pyrrö, sopraano ja Hannu Leskinen, baritoni. klo 18 Kirjasto Kaksitoista lyhtyä ja 12. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut Muumin jouluruno Toven päivän kunniaksi Tintti Karppinen klo 18 Käpylän kirkko Kauneimmat joululaulut Seurakunta Ma 13.12. klo 18 Kirjasto Kolmetoista lyhtyä ja 13. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18.15 Kirjasto Kiehinä ja Villikot Käpylän musiikkiopisto Ti 14.12. klo 18 Kirjasto Neljätoista lyhtyä ja 14. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18.15. Kirjasto Riina Katajavuori kertoo kirjastaan Kypros Käpylän kirjastoyhdistys glögitarjoilu ja kirjasto klo 19 Koskelan kirkko Suzukilaisten konsertti Käpylän musiikkiopisto Ke 15.12 klo 18 Kirjasto Viisitoista lyhtyä ja 15. luukku avataan Käpylä-Seuran tontut klo 18.15. Karjalatalo Karjalan käkösen hauskimmat joululaulut ja -leikit PK seudun Karjalaiset Nuoret Jatkuu seuraavassa numerossa... KÄPYLÄN KIRJASTON kirjallisuusillat jatkuvat vielä parin tiistai-illan verran. Tilaisuudet alkavat kello 18. Joulutauon jälkeen jatketaan 11.1. Risto Ahdin runoillan parissa. Toukokuussa tulee 20 vuotta Käpylän kirjastoyhdistyksen perustamisesta, joten kevätkaudella on luvassa erikoisohjelmaa. Lisätietoja lehden seuraavissa numeroissa. 30.11. Aleksi Peura: Uskon ritarit Mielikuvamme ja tietomme ristiretkistä ovat niin kaukaisia ja vieraita, että useimmat niistä kaipaavat oikaisemista. Teos vie meidät mukaansa tutkimusmatkalle ristiretkien historiaan. Päämääränä on myös oppia jotakin meistä itsestämme ja tämän päivän poliittisista vastakkainasetteluista. Keskustelukumppanina on Syksy Räsänen. 14.12. Riina Katajavuori: Kypros Kiehtovasti pulppuileva taiteilijaromaani kurkistaa kansainvälisen runofestivaalin kulisseihin ja kirjailijan työn ytimeen. Kypros kertoo kohtaamisista, luovuuden lähteistä, merkitysten etsimisestä ja kielen aavalla valtamerellä purjehtimisesta. Ilta alkaa kirjaston portailla kello 18 elävän joulukalenterin merkeissä. Sen jälkeen on glögitarjoilua, ja Kyproksen pariin pääsemme noin kello 18.15. Järjestäjä: Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. ELINA SAKSALA Käpylän Kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Käpylän kirjastoillat syyskaudella Mutta minulla ei olisi rakkautta PENTTI SAARITSA 80 VUOTTA 23.1.2022 KLO 15 HÄMEENTIE 68, 00550, HELSINKI | 045 120 1200 KATSO KOKO OHJELMISTO KAPSÄKIN NETTISIVUILTA: W W W. K A P S A K K I . F I Joulumyyjäiset Joulumyyjäiset lauantaina 11.12. klo 11-14 lauantaina 11.12. klo 11-14 KIOSKI100 KIOSKI100 Vaakalinnun ja Mäkelänkadun kulmaus Kiskalla joulumyyjäiset, vapaana vielä muutamalle halukkaalle myyntipöytä! Tarjolla myös joulupullia, glögiä ym. Käpylä-Seuran ja Kylätilayhdistyksen jäsenille pöytäpaikka on ilmainen, muille 15,Oma myyntipöytä mukaan. Pöytien asettelussa huomioidaan turvavälit. Säävaraus. Ilmoittautumiset Sinikka Varis, p. 050 521 7281, hs.varis0012gmail. com
10 K äpylä-lehti 20.10.2021 KÄPYRISTIKKO Menot Ouroboros – Luopumisharjoituksia Ilves-Teatterilla 25.11.20.12. Ouroboros – Luopumisharjoituksia on nautinnollisen riehakas kiiraskylpy. On vaikea osoittaa hetkeä, jolloin siirtyy siihen tai siitä pois. Ja tavaraa on kaikilla mittapuilla paljon: ankeriaita, aikaa, pinttymiä, jätevesiä, Sargassomerta ja aavikkoa. Mitä tahansa, kunhan sitä on liikaa. Menneisyyttäni, tulevaisuutKUKA MEISTÄ ei seuraisi uutisia? En tarkoita sitä, että joka ilta klo 20.30 istuisimme alas ja katsoisimme päivän pääuutislähetyksen Matti Röngän tai Pia Pasasen ankkuroimana. Emme välttämättä lue edes säännöllisesti päivän politiikan keskeisiä tapahtumia lehdistä tai Ylen sivuilta, mutta emme voi välttyä siltä, että jollakin median keinoilla viikon keskeisimmät jymypaukut kantautuvat korviimme. Kenties olette huomanneet, että uutiset ovat useimmiten kielteisiä: Haitilla koettiin voimakas maanjäristys, Kiinan talous rakoilee, eläinlajit hupenevat, aarniometsät häviävät, urheilusankarit kuolevat, lentokoneet tippuvat taivaalta ja koronalukemat ovat jatkuvassa nousussa. Hätä luo uutisia ja ellei maailmassa tapahtuisi surullisia asioita, tahtoisivat mielekkäät uutisaiheet loppua kesken. Eikö olekin ristiriitaista, että vaikka jokainen meistä pyrkii parhaimpaansa ja tuhansien ihmisten aivot raksuttavat taukoamatta luodakseen kaikkialle upeimpia olosuhteita ja kestävämpää onnea, se näkyvä ja kuuluva lopputulos on liian usein erehtyminen, väärät arviot, todellisuudesta etääntyneet kuvitelmat ja onnettomat valinnat – kaikki ne johtavat riemunkiljahdusten sijasta pettymyksiin. Kreikankielinen sana evankeliumi tarkoittaa ilosanomaa kansalle, joka perustui Vapahtajan syntymään tähän maailmaan. Ilosanoman julistuksia on eri muodoissa vuosisatojen varrella luotu muitakin: ’työ tekee vapaaksi’, ’citius, altius, fortius’ tai vaikkapa vennamolainen lausahdus ’Kyllä kansa tietää’. Kaikki nuo julistukset pyrkivät ilon maksimoimiseen. Liian usein työ johtaakin kuitenkin uupumiseen, uudet korkeudet ja nopeudet jäävät haaveiksi ja kansa on aivan ymmällään siitä miten korona tulee vaikuttamaan tulevaisuuteemme. Ilo ei toteudu, vaikka siihen pyritään. Huolimatta uusista keksinnöistä ja edistysaskeleista näyttää siltä, että maailman ainoa jatkuvasti elämäämme vaikuttava evankeliumi, ainoa pysyvä ilosanoma on se, kun ihminen saa tietää olevansa johdatuksen alainen – sellaisen johdatuksen, joka ei ole edes riippuvainen ainaisesta menestyksestä, vuosituloksista, ihmiskunnan mittavasta kehityskaaresta tai hulppeista teknologian edistysmahdollisuuksista. Betlehemin joulun ilo saa nykyään kosmiset mittasuhteet yksilön elämässä, kun huomaamme, että hän, joka kaksituhatta vuotta sitten syntyi Juudeaan, edelleen johdattaa meitä valinnoissamme ja ohjaa sekä sanojamme että ajatuksiamme. Tähän ilosanomaan ei sisälly säröjä, taloudellista epävarmuutta eikä kehityskaarien keskeneräisyyttä. RAIVO SAVIK seurakuntapastori, Oulunkylän seurakunta Ilosanomaa kansalle Kaikuja kirkonmäeltä OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Kirjaa saatavana Kioski 100:sta (Vaakalinnuntie 1 /Pohjolanaukio) kioskin aukioloaikoina 25,-/kpl. Tulot Käpyläläisten hyväksi Käpylä-Seuran kautta. Saatavana myös Mustasta Pekasta, Masurkasta, Kirsikankukasta ja kirjakaupoista 30,-/kpl. Puu-Käpylä 100 vuotta tamme, vinttejä, siivouskomeroita, välitiloja, valveunta. Niitä olen kiertänyt kuin Ankerias kaivoaan. Loppujen aluksi haluaisin tietää, miksi täällä on aina niin sotkuista? Voisiko ylläpito aktivoitua? Kuka sua kylvettää? Käpylän Seniorit 40 vuotta 2.12. Astrologi Markku Manninen "Ihminen antaa kasvot syntymähetkelleen", Syntymäpäivä 9.12.2021 torstaina klo 14.00 40-v. juhla , juhlalounas Lisätietoja kapylan.seniorit@gmail.com https://kapyla.senioriyhdistys.fi/
11 K äpylä-Lehti 20.10.2021 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Käpylä-lehti / Kesuura Oy Tursontie 1 M, 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2021 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 70 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Takaikkuna MONET MEISTÄ tietävät miltä tuntuu esimerkiksi hukata puhelin tai kotiavain. Harvempi meistä kuitenkaan tietää miltä tuntuu, kun kotiavainta tai osoitetta ei ole lainkaan. Silti liian monella on tästäkin kokemusta. Myös itselläni. Suomessa on arviolta 4341 asunnotonta, joista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Tilastojen valossa tilanne on viimeisten vuosikymmenten aikana parantunut merkittävästi. Vielä vuonna 1987 Suomessa oli lähes 20 000 asunnotonta. Itse olin 13-vuotiaana juuri vuonna 1987 ilman asuntoa. Isäni ja äitipuoleni erosivat riitaisasti ja meidät heitettiin isäni kanssa kadulle. Jonkin ajan päästä isäni sai perhehuoneen asunnottomien ja päihdeongelmaisten vieraskodista, Pursimiehenkatu kympistä. Siellä asuimmekin sitten noin puoli vuotta ennen muuttoa kaupungin vuokra-asuntoon Vartioharjuun. Olen ollut onnekas. Silloin kun olisin muuten jäänyt tyhjän päälle, on sosiaaliset suhteet tai hyvinvointivaltion turvaverkko pitänyt minusta kiinni. Kaikki eivät ole valitettavasti yhtä onnekkaita. Tästä syystä olisikin perusteltua säätää oikeus asumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi sekä rakentaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Helsinki on asettanut tavoitteekseen poistaa asunnottomuuden. Helsinki ja kaupunginvaltuusto on tuoreessa kaupunkistrategiassa vuosille 2021–2025 linjannut asunnottomuudesta seuraavaa: “Helsinki on sitoutunut vähentämään asunnottomuutta. Kaupungin tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä. Tehdään tarvittavat panostukset asunnottomuuden torjuntaan, tuetun asumisen ja muiden olemassa olevien palveluiden lisäksi kaupungin omaa vuokra-asuntokantaa hyödyntäen.” Tarvitsemme Helsinkiin pikaisesti lisää tuettua vuokra-asumista asunnottomille. Toimeentulotuen ja asumistuen perille menon varmistamista. Lisäksi tarvitsemme lisää resursseja asumisneuvontaa ja -palveluita tarjoaville julkisille viranomaisille sekä aiheen parissa toimiville järjestöille. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja entinen asunnoton Voisiko kaikilla olla koti? KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Helsingin Työväen Orkesteri HTO on 95-vuotias sinfoniaorkesteri. Orkesteri esittää Helsingissä sinfoniakonsertin keväisin ja syksyisin. Vuosittain konsertoidaan syksyisin Artjärvellä ja esiinnytään Espanjan aurinkorannikolla Fuengirolassa. Orkesterin ohjelmassa on perustamisesta lähtien ollut Vappukonsertti. Toimintaan on jo toistakymmentä vuotta myös kuulunut Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisten Vanhojen Tanssit -tapahtuman säestäminen. HTO on lukuisia kertoja avustanut eri yhdistysten ja seurakuntien tilaisuuksissa. Orkesteria johtaa chileläissyntyinen kapellimestari Luiz Ramirez. Laura Pyrrö solistina Käpylässä Orkesteri pitää kolmannen kerran jouluisen konserttinsa Käpylän kirkossa. Ohjelmassa on Händelin Ilotulitusmusiikkia ja Corellin Joulukonsertto ja toki muutakin joulunalustunnelmaan sopivaa musiikkia. Konsertin sopraanosolisti, oopperalaulaja Laura Pyrrö on voittanut Timo Mustakallio -kilpailun 2002. Hän on esiintynyt useissa eri oopperaproduktioissa muun muassa Taikahuilussa ja Carmenissa sekä esittänyt sopraanosolistina osuuksia passioissa ja requiemeissa. Baritonisolistina laulaa Hannu Leskinen, diplomilaulaja, joka toimi vuosikymmenet Käpylän kanttorina. Konsertti päättyy solistien duettoon ”Oi jouluyö ”. HTO:n jouluisen konsertin ”kuin taivaisiin” esitys on Käpylän kirkossa sunnuntaina 12.12. 2021 klo 15. Konsertin johtaa kapellimestari Luis Ramirez ja lauluosuuksissa esiintyvät sopraano Laura Pyrrö ja baritoni Hannu Leskinen. Kirkkoon on vapaa pääsy, ohjelma 15€ ovella. Konsertin järjestää Käpylän Lionsklubi. RISTO SIPILÄ Helsingin työväenorkesterin kolmas joulukonsertti Käpylän kirkossa Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M
12 K äpylä-lehti 20.10.2021 Finnish by Singing Ilmoittaudu 7.12. alkaen ilmonet.fi Helsingin työväenopisto ja 2 400 muuta inspiroivaa kurssia olla Käpylässä kotonaan. Tervetuloa uuteen Käpylän asuntomyymäläämme osoitteessa Koskelantie 52, avoinna arkisin 11-16. POP-UP VÄLITTÄMISTÄ ON Kiinteistömaailma Käpylä/ Oulunkylän Asunnot Oy Koskelantie 52 LH 51, 00610 Helsinki kapyla@km.fi p. 010 622 3930 Ota yhteyttä KIMMO LEINONEN, P. 040 120 7022 KIMMO.LEINONEN@ES-ISANNOINTI.FI Pyydä tarjous TARJOUS@ES-ISANNOINTI.FI Me tunnemme kodit ES Isännöinti Oy isännöi tällä hetkellä yli 50 asunto-osakeyhtiötä. Konserniimme kuuluvat ES Laatuasumisoikeus Oy ja ES Laatuasunnot Oy omistavat noin 600 vuokra-, asumisoikeusja palveluasuntoa – ymmärryksemme erilaisista asumismuodoista on siis laaja. Paikallisuus on meille tärkeää, ja siksi haluamme toimia aidosti asiakkaidemme lähellä. Avasimme toimitilamme Käpylässä, sillä haluamme olla helposti asiakkaidemme saavutettavissa. Me ES Isännöinnillä tarjoamme ammattitaitoista ja inhimillistä isännöintiä. Ymmärrämme, että koti on ihmisen tärkein paikka – se on rahallisesti merkittävä investointi, mutta sen tunnearvo voi olla sitäkin suurempi. Siksi kodit ja taloyhtiöt ansaitsevat välittävän ja luotettavan isännöitsijän. Teemme hyvää asumiselle 5 syytä valita meidät isännöitsijäksi 1. Vuosikymmenten kokemus 2. Tekijöidemme rautainen osaaminen mukautuu muuttuviin tarpeisiin. Uudistuotantomme myötä kerrytämme nykyteknologista tietotaitoa. 3. Isännöitsijöillämme on aikaa keskittyä jokaisen taloyhtiönsä asioihin. 4. Isännöitsijän tärkein tehtävä on pitää huolta kiinteistöstä niin teknisesti kuin taloudellisesti. 5. Olemme avoimia ja läpinäkyviä – olemme talonne arvoinen kumppani! Toimitusjohtaja Pasi Peltomäki ja johtava isännöitsijä Kimmo Leinonen ovat yhtä mieltä siitä, että isännöitsijä on taloyhtiöille merkittävä kumppani. Käpyläntie 7, Helsinki www.es-laatuasunnot.?