Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 1
30.1.2008
57. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Keraamikko Pirjo Lindgrenillä on hiiriä myymälässä
Pappi paikallisessa
Kirkkoherra Reijo Kataja pitää seurakuntalaisten joukkoon jalkautumista tärkeänä.
Kari kutsuu senioreita yhteistyöhön
Atesta tulee huonekaluartesaani
Ravintola Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt.
Tällä kupongilla kaikista käytetyistä tuotteistamme 29.2. asti
Isommat
OP-bonukset.
Olunkylän konttori, Kylänvanhimmantie 29. Etua elämään. OP-Pohjolasta.
Karjalantupa
Avoinna: ma-pe 9 - 16 lounas 11-14
-20%
Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi
HELSINGIN
VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
56. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
30.1.2008
Ohimennen Miksi tulit messuille omalla autolla?
Autoliikennettä on liikaa
Voin vain kuvitella, kuinka matkanjärjestäjät hieroskelivat käsiään myyntipöytiensä takana. Kun tuuli ulisee ja sataa vaakasuoraan silkkaa vettä, alkavat aatokset viivähtää leppeämmässä ilmanalassa ja matkakauppa käy. Katsoin oikein Ilmatieteen laitoksen sivuilta säätiedot lauantaille 19. tammikuuta 2008. Lämpöä oli 3,2 astetta, taivas pilvessä, kosteusprosentti 93 ja tuulen nopeus 14 metriä sekunnissa. Sellainen talvipäivä! Ilman messujakin liikenne on meilläpäin erittäin häiritsevää. Meitä saartavat isot väylät Koskelantie ja Mäkelänkatu, kumpulalaisia ja toukolalaisia piinaa Hämeentie, mutta pienemmätkin tiet keräävät yhä enemmän liikennettä. En lakkaa ihmettelemästä Panuntien henkilöautoja. Mistä ne tulevat ja minne menevät? Ruuhkaakin jo syntyy. Joka arkiaamu liikenne seisoo ammattikoulun mäessä. Mielestäni myös Pohjolankadulla on yhä enemmän autoliikennettä. Sään syytäkö tämäkin? Itsekin tiedän, että on mukavaa istahtaa henkilöautoon ja olla katon alla suojassa kun räntää viskoo. Toisaalta jonoissa seisomisenkin luulisi päivä toisensa jälkeen rasittavan. Joukkoliikenne on Helsingissä sentään enimmäkseen sujuvaa, koska busseilla on omat kaistansa ruuhka-aikoina, ja ratikat ja junat painelevat omia raiteitaan. Jotakin tarvitsisi tehdä. Joukkoliikenne pitäisi saada entistä houkuttelevammaksi ja pääväylät olisi ohjattava kauemmaksi asutuksesta. Onneksi älytön keskustatunneli on vastatuulessa. Mikä sen hyöty olisi? Se ohjaisi liikenteen länsiväylältä satoja miljoonia maksavaan tunneliin ja purkaisi sen ulos Sörnäisissä. Meitä se ei jelppaisi yhtään vaan saattaisi tuoda vaivoiksemme yhä lisää liikennettä. Toivoisin että uusi apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä hyödyntäisi YTV:ssä saamaansa kokemusta ja saisi Helsingin joukkoliikenteen vetämään entistä paremmin. Kohta on Käpylä-Seuran vuosikokous, missä toimintasuunnitelmaakin tarkastellaan. Olen varma, että tulevien vuosien tärkeimmäksi tehtäväksi tulee henkilöautoliikenteen haittojen vähentäminen seudullamme. Siispä kaikki raitiovaunujen, junien ja bussien ystävät kokoontukaamme keskiviikkona 27. helmikuuta 2008 klo 18.00 seurakunnan kerhohuoneella Kalervonkatu 8. Tapaamisiin toivottelee Alice Karlsson
M
atkamessut sai toissa viikonloppuna liikenteen jälleen kaaokseen. Lisää sekavuutta aiheuttivat Hakamäentien tietyöt. Satuin lauantai-aamuna istumaan bussissa numero 69 ja näin kaiken. Matelu alkoi jo kaupunkiin päin mentäessä paljon ennen Mäkelänkadun risteystä. Henkilöautoja oli bussin tukkeena Pasilan asemalle asti. Matka tuntui kestävän ikuisuuden. Sama meno näytti olevan vastaantulijoiden kaistalla. Sielläkin 69 seisoi yksinäisenä jättiläisenä sateesta kiiltävien henkilöautojen saartamana. Sää oli matkamessuille otollinen.
Jokunen matkamessujen vieras tuli sentään bussillakin.
Kari Arola tuli matkamessuille Laajasalosta omalla autolla. - Jos olisin käyttänyt joukkoliikennettä olisin joutunut vaihtamaan välinettä kolme kertaa, hän sanoo. - Matka olisi sitä paitsi kestänyt 40 minuuttia kun siihen nyt meni vain 10 minuuttia. Arola sai sunnuntaina 20.1. helposti parkkipaikan. Hän pistäytyi messuilla myös edellisenä perjantaina ja silloin hän oli joutunut jättämään ajokkinsa Käpylän kentän Mäkelänkadun puoleiselle sivulle. Arolan mukaan helpotusta henkilöautokaaokseen toisivat ilmaiset messukuljetukset. - Siinähän se ratkaisu on! Espoolainen Suvi Möller seuraa silmä kovana kun hänen miehensä pysäköi autoa ahtaaseen ruutuun. - Tulimme omalla autolla, sillä poikittaisliikenne ei toimi kunnolla, hän sanoo. Parkkipaikan löytyminen tosin aina hieman jännittää. -Tällä kertaa se löytyi yllättävän helposti, mutta eilen tähän samaan aikaan oli paljon vaikeampaa. Suvi Möllerin mielestä joukkoliikennettä pitäisi kehittää huomattavasti, että se olisi omaa autoa houkuttelevampaa. - Liityntäpystäköintipaikkoja voisi ainakin olla enemmän.
Puheenjohtajan palsta
Täyttä karkua
pungin virkakoneistosta tulee viestejä milloin mistäkin hankkeesta ja vireilläolosta. Joku voitti kilpajuoksun ollen 10 sekuntia muita nopeampi ja sai siitä suurta suosiota. Kiinalainen kysyi: mihin hän aikoo sen ajan käyttää? Kuinka sinä hyödynnät tänä vuonna kalenterin ylimääräisen eli karkauspäivän? Helmikuun 29. päivän voisi kyllä vetelehtiä ihan joutenkin.... me nykyiset eläkeläisetkin olemme osin niin turmeltunutta ja rappeutunutta sakkia että lorvimme vaan netin YouTubessa rokkaamassa. Saa nähdä tuleeko millainen vilske kangaskauppaan vai rukkaskauppaan, olihan se uskomus niin että karkauspäivän rukkasista vanhatpiiat saavat hamekangasta... Vakavampi juttu meille on kaupunkimme tulevaisuus. Paljolti siihen vaikuttavat ensi syksyn kunnallisvaalit. Niin, ne ovat ihan kohta, niin se aika rientää. Ketkä sitten hoitavat asioitamme? Siitähän voimme päättää vain me itse. Helsinki saa nyt lisää tilaa asumiseen naapurikunnasta. Kenellä sitten on varaa muuttaa sinne, kun tulee "tasokasta rakentamista meren rannalla!" Kuinka suhtaudumme samankaltaisiin hankkeisiin tulevaisuudessa? Helsingissä on jo väläytelty "täydennysrakentamista", milloin sitä aletaan ajaa Käpylään? Meidän Urbaania Urputusta-yleisöillat on tarkoitettu nimenomaan kaikille kaupunkilaisille keskusteluun ja tiedonvälitykseen. Sitäkin kautta voi saada äänensä päättäjien kuuluville vireillä olevissa asioissa. Kaupungin asuntopolitiikkaan kuuluu oleellisesti tonttien vuokrat, joista olemme kirjoittaneet ja puhuneet aiemminkin. Nostamalla asumiskustannuksia tontinvuokrilla nyt aiotulla tavalla taivaisiin pyritään kai ajamaan väkeä Helsingistä karkuun. Mutta mihin käpyläläinen pakenisi? Landelle? Huh huh! Ei stadista pidä väkisin vääntää jotain monacomaista pohattaghettoa. Meidän täytyy olla mukana päätöksenteossa. Se toteutuu kaupunkisuunnittelun tarkalla seuraamisella ja osallistumalla edellämainittuihin tilaisuuksiin. Kun vielä muistaa äänestää vaaleissa voi estää tilanteen karkaamisen käsistä. Täällä täytyy olla tilaa ja mahdollisuuksia tavallisille ihmisille joiden inhimilliset toimet luovat elävän ja luontevan kaupungin. Varsinkin lapsiperheitä on turha yrittää houkutella asuntopulalla ja toisaalta lähes tavoittamattoman kalliilla asumiskustannuksilla. Pitäisi vaan panostaa enemmän tulevaisuuteen. Niin tekee Käpylä-Seurakin. Meillä on pari yötä ennen karkauspäivää vuosikokous. Silloin valitaan uusi puheenjohtaja, nykyinen päästetään karkuun. Jo on aikakin. Kahdeksan vuotta mielenkiintoisessa ja antoisassa kotiseutuharrastuksessa siinä hujahti niinikään kuin karkuun. Eero Penttinen
N
iinhän se vaan taisi päästä livahtamaan karkuun mutta ei kai ihan huomaamatta, se seiska. Nyt tämä 2008 putosi syliin yht´äkkiä. Suunnitelmat ja uudenvuoden lupaukset ovat vielä muistissa ja nyt pitäisi käydä kimppuun ja toteuttaa niitä. Käpylä-Seuralla toimia riittää ihan vaikka suunnittelematta, kau-
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 5. päivä. Aineisto toimitukseen 22. helmikuuta mennessä.
Eija ja Veijo Nurmi tulivat Pasilaan Ruoholahdesta. - On sen verran pitkä matka, että päätimme ottaa oman auton, Veijo Nurmi sanoo. - Myös sateen uhka vaikutti ratkaisuun. Nurmet olisivat päässeet kotoa Pasilaan melko sujuvasti raitiovaunulla ja bussilla, mutta hintakin arvelutti. - Voi olla että on vähän edullisempaa tulla omalla autolla kuin maksaa neljä joukkoliikennemaksua, Eija Nurmi tuumii. - Ensimmäinen kerta tämä tosin on, kun tulemme omalla autolla. Aiemmin olemme aina tulleet bussilla. - Ja kyljet lommoilla mennään kotiin, Veijo Nurmi tokaisee. - Parkkiruudut ovat sikamaisen kapeita. Nurmetkin haikailevat messukuljetusten perään. - Jos sellaisia olisi, käyttäisimme niitä ilman muuta.
kapylalehti@eepinen.fi
Ilmestynyt vuodesta 1951
3
30.1.2008 KäPa sai faniyhdistyksen
-T
Kuka ahkeroi Taivaskalliolla?
OLETKO KUULLUT ILMASTA RAIKUVAN ÄÄNEN KRY-KRY-KRY-KRY...
tai nähnyt hiilenmustan ison tikan lentävän matalalla puiden yllä? Palokärkihän se siellä lentää kohti Taivaskalliota etsimään hyönteisiä ja niiden toukkia lahojen puiden kaarna alta. Palokärjen voi tavata Taivaskalliolta lähes päivittäin, parhaiten sen paikallistaa koputuksesta. Lintu on ihmeen peloton. Olen päässyt seuraamaan sen ahkerointia aivan vierestä. Palokärkiä pidettiin ennen erämaiden lintuina, mutta nyt ne ovat tulleet kaupunkeihin ruuan perässä. Syy on selvä: vanhoja ja lahoavia puita löytyy nykyään lähinnä vain kaupunkimetsistä ja puistoista. Palokärki on variksen kokoinen, iso tikka. Koiraalla on punainen päälaki, naaralla punaista on vain täplän verran niskassa. Soidinaikana keväällä se kuikuttaa kui-kui-kui-kui... ja rummuttaa pitkiä kumeita sarjoja kelon kylkeen. Alice Karlsson Palokärjen kuva: Tapio Taponen
ästä se fanikulttuuri alkaa, ovat KäPa Fanit ry:n syntysanat. Eipä arvannut Aapo Raninen, KäPa:n pelaaja no 7 viime kaudella, minkä tapahtumien vyöryn sai lausahduksellaan aikaan Mikkelissä 20.9.07 MPKäPaottelun jälkeen. Paikalla kannustamassa olleet kolme fania Taina, Matti ja Maila lähtivät tästä kehittelemään asiaa jo samana iltana. 15.1.2008 pidettiin KäPa Fanit ry: n perustava kokous. Paikalla oli 10 innokasta henkilöä. Kokouspaikaksi sattui KäPa:n toimiston remontin vuoksi lähes sama kerhotila, jossa KäPa perustettiin. KäPa Fanit ry on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat olla kannustamassa Käpylän Palloa. Tarkoituksena on luoda tunnelmaa kotimatseihin ja mahdollisuuksien mukaan myös vieraspeleihin, sekä tukea seuraa taloudellisesti joka tasolla. Kaikkea kivaa on suunnitelmissa!
Yhdistys on vasta perustettu ja lehden aineistopäivään mennessä toiminnan muodot vielä suunnitteluasteella. Fanikerhon "kotipesästä" ei vielä ole tietoa, mutta esimerkiksi Käpygrillin kanssa aiotaan lähipäivinä neuvotella. Faniyhdistykselle etsitään monenlaista taitajaa, kuten muun muassa huutosakin vetäjää, kotisivujen tekijää ja ylläpitäjää sekä tie-
dottajaa. Meitä kaikkia tarvitaan luomaan uutta. KäPa:n tuleva kausi Ykkösessä on erittäin haastava. Yhdistyksen johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Heikki Viljakainen puheenjohtajaksi ja jäseniksi Sinikka Grönberg-Kykkänen ja Maila Pynnönen. Varajäseniksi valittiin Taina Smulovitz ja Jukka Kykkänen. Jäsenmaksuksi päätettiin 15/hen-
kilö. Liittymismaksua ei peritä. Yhdistykselle on avattu nettiin Gmail ja G-kalenteri. Osoite on kapa. fanit@gmail.com. Sivulle on tulossa ennakkotietoa siitä missä mennään tällä hetkellä. Käpylän Pallon kotisivuille on tulossa myöhemmin omat fanisivut. KäPa Potkua terveempään elämään! Maila Pynnönen
KäPa Fanit ry:n johtokunta Sinikka Grönberg-Kykkänen, Heikki Viljakainen, Maila Pynnönen ja varajäsen Taina Smulovitz sekä Anne Tiainen
Kyläjuhlat taas ensi kesänä
HELSINGIN KAUPUNKI on myöntänyt Käpylän kyläjuhlille 15 000 euron avustuksen. Kyläjuhlat pidetään tänä vuonna kesäkuussa. Akseli Toivosen kentällä. Perinteinen asukkaiden kirpputori, hyvät esiintyjät, ruokateltat ja ravintolat sekä seurakunnan ulkomessu takaavat taas hyvän tunnelman. Tänä vuonna kyläjuhlien teemana on yhteisöllisyys sekä EU:n ja YK:n teemavuoden mukaisesti suvaitsevaisuus. Teemoihin meidät suorastaan velvoittavat viimeaikaiset traagiset tapahtumat myös Suomessa. Haluamme nostaa erityisiksi teemoiksi lapset sekä nuoret ja herättää keskustelujen kautta arjen toimintaa ja vastuunottoa ajankohtaisten asioiden puitteissa. Kyläjuhlat onkin entistä keskustelevampi tapahtuma. Otamme mielellämme vastaan ajatuksia, ideoita ja jo nyt vapaaehtoisten talkoolaisten ilmoittautumisia. Kyläjuhlista lisää kevään Käpylä-Lehdissä. Kevättä ja kesää odotellessa! Timo Saari, kyläjuhlien tuottaja 050 3466359, valparaiso@luukku.com Eiju Saurila, kyläjuhlatoimikunnan puheenjohtaja, 044 9128935, eiju.saurila@hotmail.com
Käpylän oma tietoteos
MEIDÄN KÄPYLÄ -KIRJAA MYYDÄÄN SEURAAVISSA LIIKKEESSÄ:
· Kirsikankukka, Koskelantie 29. Avoinna mape 99, la 917, su 1017. · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. Avoinna mape 1017, la 913. · Versione, Pohjolankatu 43. Avoinna mape 1018, la 1014. Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Hinta on 28 . Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050 300 2581.
Käpylän Klubi vuokrasi Vuoritalon
KÄPYLÄN KLUBI on vuokrannut
Vuoritalon kaupungilta viime keväänä. - Alakerran toinen autotalli on vuokrattu ulkopuoliselle varastoksi ja toinen on kunnostettu galleriaksi, joka on saanut nimen Galleria 251, Klubin Heikki Takkinen kertoo. Joulukuussa Vuoritalossa oli jo ensimmäinen taidenäyttely. Teoksia oli esillä Teemu Mäenpäältä, Sampsa Sarparannalta, Leena Vahvelaiselta ja Ville Vuorenmaalta. Yläkerran kunnostus on kesken, käyttötarkoitus selviää remontin myötä. Kunnostustyötä tekevät kaksi klubille työllistettyä työntekijää. Alice Karlsson Lisätietoja Vuoritalon näyttelytilasta saa internetistä osoitteesta www. galleria251.net.
Tiernapojat kiittävät
TIERNAPOJAT JA ENKELIT KIITTÄVÄT kaikkia jotka olivat luomassa joulun tunnelmaa ja antoivat Pietarin katulapsille lanttinsa. Pietarin katulapset saavat esitystä seuranneelta väeltä 256,56 . Hyvää uutta vuotta toivottaa Tiernapojat.
Vuoritaloa kunnostetaan jälleen. Alakerrassa on valmiina jo taidegalleria.
4
Käpylä-lehti
KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU
Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4208
30.1.2008
Toivon työpajat
Kutkuttaisiko kutominen!?
Käpylän seurakunnalla on Koskelassa Kunnalliskodintiellä kerho, jossa kutomiskutinaan voi löytää helpotusta. Kutomakerhon useissa kangaspuissa pääsee kutomaan mattoa, poppanaa huivia, liinaa.. edullisin loimihinnoin. Taitaja ei tarvitse olla entuudestaan, sillä kerholla kysyvälle vastataan ja apua saa vaikka kädestä pitäen. Toiminta myyjäisineen yms. antaa myös mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan. Vaikka kutominen ei houkuttaisikaan, voi kutomakerho silti pelastaa sinut sisustus- tai lahjaongelmilta. Kerholta voit ostaa uniikin maton, poppanan tai koriste-esineen edullisesti. Tarjolla valmiita malleja, mutta myös mahdollisuus teettää kudonnaisia väri- ja mittatoiveitten mukaan. Mikäli kiinnostus heräsi, tule käymään tai ota yhteyttä. Askartelunohjaaja Hanna Huttunen p. 09 2340 4226 tai Maija Meha (kutomakerhon aktiivi) p. 050 535 8668 Sijaintimme on Kunnalliskodintie 6, C-talo, N-rapun vieressä. Tiistaisin kerhoilta klo 18, kk:n 1. ti mukana vierailija seurakunnasta. (5.2. diakoni Kirsti Kajos, 4.3.diakonissa Terhi Murto, 1.4. srk. neuvoston vpj. Kyllikki Virta, 6.5. vs. kappalainen Tarja Albekoglu.)
Käpylän seurakunta,
Kirkkoherranvirasto, Diakoniatoimisto,
E
MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 3.2. Uutela, Albekoglu, Leskinen. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messun jälkeen on mahdollisuus kuulla keräyskohteista. Tällöin voi myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi. 10.2. Albekoglu, Uutela, Leskinen, kirkkokuoro. 17.2. Kataja, Aarne Pelkonen 24.2. Kataja, Albekoglu, Lauri Juntumaa. 2.3. Uutela, Mäkeläinen, Leskinen, kirkkokuoro 9.3. Meidän messu, Albekoglu, Uutela, Kajos, lasten ja nuorten bändi ja kuoro. Kirkkokahveilla Yv-tietoa ja-tuotteita sekä kasvomaalausta ja ongintaa KOSKELAN KIRKKO Käpyläntie 11 24.2. klo 13.30 Kataja, Lauri Juntumaa ke 19.3. Hiljaisenviikon ehtoollinen klo 13, Albekoglu, Leskinen, Kajos, Murto. MUSIIKKITAPAHTUMIA Virsikaraoke ke 13.2. klo 18 alkaen Ravintola Nyyrikin Iltatähdessä, Pohjolankatu 2 Yhteisvastuun hyväksi. Livekaraokea ja yhteislaulua. Mukana Antti Rintalan kokoama nuorisobändi ja Matti Seppänen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä, pullaa ja mehua. Klo 21.00 alkaen tilaisuuden ikäraja 18 v. Yhteislauluilta ma 10.3. klo 19 Käpylän kirkossa Yhteisvastuun hyväksi. Mukana Merry Ladies ja Hannu Leskinen. pe 21.3. klo 11 Sanajumalanpalvelus ja I.Krohnin Johannes-Passio Käpylän kirkossa. Kataja, liturgia ja saarna, Mikko Peltokorpi evankelista, Hannu Leskinen, Jeesus. Chorus Sine Nomine, Käpylän kirkkokuoro, joht. Martti Laitinen, Henri Hersta, urut. MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Keskipäivän viikkomessu Käpylän kirkossa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12 6.2. Albekoglu, Lauri Juntumaa 5.3. Mäkeläinen, Leskinen Pyhäkoulu joka sunnuntai klo 11 Pukkilantie 2 kerhohuoneessa 9.3 saakka. Osallistumme 9.3. Meidän Messuun Käpylän kirkolla ja tämän jälkeen pyhäkoulu jatkuu Käpylän kirkolla. Tied. Kirsti Kajos p. 2340 4227 Naisten hemmottelupäivä la 1.3. klo 13-17 Käpylän kirkolla Yhteisvastuun hyväksi. Erilaisia hoitoja, esittelyjä, viihdykettä ja maksullinen buffetti. Vauvakirkko su 10.2. klo 16 Käpylän kirkossa, kirkkokahvit. Päiväpiiri Käpylän kirkolla
keskiviikkoisin klo 13-15, vastaava työntekijä Terhi Murto, p. 2340 4218. Voudintien kerhohuoneella keskiviikkoisin klo 13-15, vastaava työntekijä Kirsti Kajos, p. 2340 4227 Lähetyspiirejä Akin klubi, Käpylän kirkolla maanantaisin klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B, tiistaisin klo 17. Lähimmäiset piiri kokoontuu joka toinen viikko, parittomat viikot, Pukkilantie 2 kerhohuone klo 17-19 Naisten kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuussa Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Seuraava tapaaminen ke 13.2. klo 18 aiheena Ernest Hemingway: Vanhus ja meri. Lisätietoja Outi Takkiselta puh. 2340 4203. Kutomakerho Kunnalliskodintie 6, C-talo. Tiedustelut Hanna Huttunen p. 2340 4226 tai Maija Meha 050-535 8668 Perhekerhot Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella torstaisin klo 10-12, mukana diakonissa Terhi Murto ja lastenohjaaja Outi Takkinen. Voudintie 4B kerhohuoneella torstaisin klo 10-12, mukana diakoni Kirsti Kajos ja lastenohjaaja Paula Pulkkinen. Päiväkerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa Kalervonkadun kerhohuoneella, (Kalervonkatu 8 A). Tiedustelut: Outi Takkinen p. 2340 4203 tai Paula Pulkkinen p. 2340 4204. Yhtä perhettä-kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen kokoontuu joka toinen keskiviikko . Kevään tapaamiset 6.2. , 20.2, 5.3, 19.3, 2.4, 16.4, (30.4. ei kerhoa) ja 14.5 (mahd. kevätretki) klo 17 Voudintie 4b kerhohuoneessa. Vetäjinä pastori Tarja Albekoglu 2340 4219 ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen 2340 4226. Ohjelmassa ateriointi, keskustelua, alustuksia, askartelua, omaa ohjelmaa lapsille. Kummikohteenamme on 70 turvakodin tyttöä Angolassa. Nuorten toimintaa ti 4.3. Yv-konsertti Karjalatalolla klo 18 kaikille vuoden 2008 Käpylän seurakunnan rippikoululaisille. Nuorten toiminta Kakkosella, Pohjolankatu 2D, nuorten omat nettisivut helsinginseurakunnat. fi/kapyla linkki nuorisotyöhön. Varhaisnuorisotyö la 1.3. Isä-lapsi retki Lahteen Pelicans-HIFK peliin. Tied. varhaisnuorisotyönohjaaja Antti Rintala 050-3803469 Kiitokset Käpylän seurakunnan diakoniatyö haluaa kiittää kaikkia vapaaehtoisia, auttajia ja esiintyjiä sekä Käpylän Lions clubia kuljetuksista eläkeläisten joulujuhlissa 11. ja 12. 12. Siunausta vuodelle 2008.
mme ole vain puhuvia päitä, vaan koko kehollisia olentoja. Tuntui hyvältä ajatus työstää yhdessä ja erikseen työpajoissa elämän suuria teemoja toivosta ja epätoivosta maalaten, liikkuen, kirjoittaen, huovuttaen ja käsityönä. Käpylän ja Oulunkylän seurakunnat yhtyvät mahdollisesti vuonna 2011. Toivon työpajat toteutetaan yhteistyössä näissä kahdessa seurakunnassa. Lauantaina 15.3. klo 1620 on Käpylän seurakuntasalissa Metsolantie 14 viisi erilaista työpajaa ja rukousmeditaatiokierros kirkon puolella. Niihin voi osallistua omalla tahdillaan. Illan päätteeksi ennen loppuhartautta mietimme diakonia-ammattikorkeakoulun eteläisen yksikön johtajan Heikki Hiilamon ja Changemaker järjestön (www.changemaker.fi) edustajan kanssa toivoa vaikuttamisen näkökulmasta. Palmusunnuntaina 16.3. klo 18 on Toivon messu Maunulan kirkossa Metsäpurontie 15. Siellä on edellisen päivän tuotoksia esillä ja myynnissä (koruja). Messusta vastaa pastori Kaisa Heininen. Työpajoihin osallistuvan ei tarvitse jännittää osaamistaan. Jokaisen sisältä löytyy ajatuksia ja tunteita, joita voi päästää ulos paperille, puulle, huovalle tai liikkeeseen. Työpajojen ohjaajat kertovat,
että uusi esiin pyrkivä hämmästyttää varsinkin sitä, joka luulee ettei hänestä löydy luovuutta ja taiteellisuutta. Toivon ja epätoivon kynäilyt -työpajassa aavistellaan ja tunnustellaan kynä kädessä sanojen toivo ja epätoivo merkityksiä itsessä ja ympärillä. Syvistä vesistä valoon -työpajassa eläydytään psalmitekstiin bibliodraaman kokemuksellisin keinoin liikkeen, äänen ja vuorovaikutuksen kautta. Turvaverkko -työpajassa teemme yhteisjättihuopatyön toivon turvaverkosta. Elämän valo ja varjot -työpajassa maalataan oman elämän tunteita ja värejä ja keskustellaan töistä yhdessä. Toivoa toverillekin -työpajassa voi hioa raavaan miehen (miksei naisenkin) ristin puusta tai tehdä helmikoruja itselleen ja myyntiin Changemaker järjestön kautta kehitysyhteistyöhön kolmannessa maailmassa. Tarjolla on kasviskeittoa sekä kahvit ja sämpylää edulliseen hintaan. (Tuotto Changemaker järjestön tukemaan työhön). Työpajoissa ovat vetäjinä elämäkerturi kirjoittajaohjaaja Heli Hulmi, pastori Tarja Albekoglu, Maria Albekoglu (itseoppinut huopataiteilija), taideopettaja Seija Hatakka ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen. Toivoon voi aueta uusi ulottuvuus, kun sivellin kädessä maalaat vaikkapa haparoivaa keltaista
kaarta tai kun paperiin siirtyy lyijykynällä aavisteleva tunne toivon ja epätoivon kohtaushetkestä. Toivo ei ole vain sana vaan se tuntuu sormenpäissä kun ne hiovat puuta tai kastuvat hieroessasi yhteen huovan pehmeitä säikeitä. Psalmin rohkaiseva sana voi todentua liikkeessä olevassa jalassa.
Tarja Albekoglu
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
Haluan töihin!
M
illainen olisi maailma ilman unelmia? Aamu aamulta eläisit sitä tavallista arkea, et odottaisi mitään ja illalla menisit nukkumaan ilman paremman huomisen toivoa. Unelmat tuovat toivoa. Kun luottamus itseen ja toiseen on riittävä, kun uskomme, että voimme vaikuttaa elämäämme, tulevaisuuteemme, silloin unelmat saavat tilaa syntyä ja kasvaa. Mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tähän unelmien kasvun tilaan.
Yhteisvastuu on toivon luoja!
Tänäkin vuonna Yhteisvastuukeräys puhuu unohdettujen ihmisryhmien, lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Yhteisvastuu kertoo hädästä, vaikuttaa yhteiskunnassa ja toimittaa konkreettista apua sitä tarvitseville. Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys ja kirkon diakonian suurkeräys. Sen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen ja esimiehenä Porvoon piispa Gustav Björkstrand. Helmikuun 3. päivä käynnistyvä Yhteisvastuukeräys kutsuu kaikki suomalaiset mukaan työllistämään kehitysvammaisia suomalaisia ja maataan jälleenrakentavia liberialaisia. Käpylän kirkolla mes-
sun jälkeen kirkkokahveilla saa tietoa keräyskohteista ja kerääjät lähtevät keräyslippaineen ja -listoineen liikkeelle myös täällä Käpylässä. "Haluan töihin" -kampanja kestää vapunpäivään saakka. Juha Salo on yksi monista kehitysvammaisista suomalaisista, jotka tahtovat palkalliseen työsuhteeseen. "Arviolta 3000 kehitysvammaista ihmistä voisi ja haluaisi työllistyä heti, mutta vain 200 300 on saanut työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen esteenä ovat ympäristön asenteet sekä tiedon ja työhön valmentajien puute", sanoo erikoissuunnittelija Marika Ahlstén Kehitysvammaliitosta. "Viranomaiset, työnantajat ja kehitysvammaisten henkilöiden omaiset tarvitsevat tietoa siitä, mihin tehtäviin kehitysvammaiset ihmiset pystyvät ja miten heidän työllistämisensä käytännössä toteutetaan." Yhteisvastuu 2008 edistää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä tavallisille työpaikoille. Niin sanotun tuetun työllistymisen mallissa kehitysvammaisella työntekijällä on henkilökohtainen työhönvalmentaja. "Työhönvalmentaja räätälöi työtehtävät niin, että työnantajan tarpeet ja työntekijän kyvyt kohtaavat. Hän auttaa molempia osapuolia työllistämispolun joka vaiheessa", kerrotaan Kehitysvammaliitosta. Työhönvalmentajan palvelut ovat työn-
antajalle maksuttomia. Työnantajat ovat olleet lähes poikkeuksetta erittäin tyytyväisiä palkkaamiinsa kehitysvammaisiin työntekijöihin. "
Liberialaiset omavaraisuuteen
Länsiafrikkalainen Liberia toipuu 14 vuotta kestäneestä ja arviolta 150 000200 000 ihmishenkeä vaatineesta sisällissodasta. Sodan aikana suurin osa väestöstä joutui jättämään kotinsa ja kotiseutunsa ja osa pakeni maan rajojen ulkopuolelle. Tiet, sillat, koulut ja terveysasemat sekä kokonaiset yhteisöt tuhoutuivat pahoin. Jopa 60 prosenttia nuorista liberialaisista on jäänyt vaille koulutusta ja ammattitaitoa. Liberialaisia tuetaan Yhteisvastuuvaroilla muun muassa kehittämällä ruokatuotantoa ja maanviljelystä, järjestämällä ammattikoulutusta sekä myöntämällä yhteisöille pienlainoja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. 60 prosenttia yhteisvastuuva-
roista käytetään Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia menee kehitysvammaisten suomalaisten työllistämiseen ja loput 20 prosenttia kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön Yleisö voi tänä vuonna osallistua keräykseen paitsi lahjoituksin, myös tulemalla kerääjäksi, tai hankkimalla yhteisvastuutuotteita itselle tai lahjaksi. Niitä saa Käpylän kirkolta Yhteisvastuu tilaisuuksien yhteydessä, joista on tietoa srk:n ilmoitusten yhteydessä. Keräykseen voit osallistua myös kirkkoherranvirastossa tai antaa lahjoituksesi tilille Nordea 1268306100852 viite Yv 1080980. Lisätietoja osoitteesta www.yhteisvastuu.fi Vuonna 2007 yhteisvastuukeräys tuotti yli 5 miljoonaa euroa, josta käpyläläisten ja koskelalaisten osuus oli 3848. Kiitos Sinulle lahjoittaja ja vapaaehtoinen! Kirsti Kajos diakoni Käpylän seurakunta keräyspäällikkö
6
Käpylä-lehti
30.1.2008
Atte valmistuu toiveammattiinsa
Tilasin pian valmistuvalta huonekaluartesaanilta Atte Vikstedtiltä tvtason. Suunnittelu ja työn kuvaus olivat huolellisia ja valmis työ sen mukainen.
misen iloisia oivalluksia on ollut kosolti. - Olen oppinut paljon materiaaleista, siitä miten ne käyttäytyvät ja mihin ne soveltuvat. Mikä puu on helppo työstää, missä taas on enemmän haastetta. Mikään oppiaine ei ole ollut turhaa. Esimerkiksi taidehistorian pänttääminen on kannattanut. Nyt Atte osaa sanoa esineestä kuin esineestä mihin aikakauteen se kuuluu, miten se on valmistettu ja mitä puuta siihen on käytetty. Aten suunnitelmissa on oma verstas yhdessä joidenkin luokkatovereiden kanssa. Sitä ennen hän aikoo kuitenkin jatkaa artenomiksi ja hankkia vielä puuseppämestarin taidot. Alice Karlsson Lisätietoja Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta www.lukk.fi
Yhteishaku keväällä 2008
Hakuaika 3.20.3. 2008. Pääsy-, soveltuvuuskokeet ja haastattelut 28.430.5. 2008. Tieto valituille ja ei-valituille hakijoille aikaisintaan 13.6. 2008 alkaen. Opiskelupaikan vastaanotto viimeistään 23.6. 2008.
K
oko ikänsä Käpylässä asunut Atte Vikstedt, 27, kävi Käpylän peruskoulun, josta valmistui 1997. Sen jälkeen hän päätti tulla kokiksi. Haki alalle, muttei päässyt vaan joutui kauppaopistoon. Teoreettinen koulu ei jaksanut toimeliasta nuorta kauaa innostaa, joten oli lähdettävä työnhakuun. Yhtäkkiä Atte huomasi olevansa oikeissa töissä Helsinki Televisiolla Pasilassa. Työtehtävät vaihtelivat varastoapulaisen töistä mainostrafiikin hoitoon. Pasilassa vierähti nelisen vuotta kunnes koulu alkoi jälleen kiinnostaa. Peruskoulun puutyötunneilta oli kenties jäänyt Aten alitajuntaan mieluinen jälki, sillä käsityö alkoi kieh-
toa yhä enemmän. Hän janosi muovata puusta esineitä, naulata, sorvata, hioa ja vahata nähdä kättensä jälkiä. Työvoimatoimiston kautta Atte pääsi uravalmennuksen erikoistuneeseen Helsingin Ura-instituuttiin ja sieltä harjoittelijaksi Helsingin Lasi- ja puu -verstaaseen Pohjolankadulle. Seuraava askel oli kaupungin ylläpitämä nuorten työpaja, Woodoo, Konalassa. Se on erikoistunut puun käsittelyyn ja houkuttelee nuoria mukaan työelämään "puun tuoksulla".
Hei, osaan piirtää!
Woodoota kesti puolisen vuotta ja siellä Atelle suositeltiin jatkokoulutuspaikaksi joko Lahden muotoi-
luinstituuttia tai Länsi-Uudenmaan koulutuskeskusta Nummelassa -- Suomen parhaita huonekalupuuseppäkouluja. Atte hyväksyttiin Nummelaan, jossa hän aloitti Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmassa syksyllä 2005 päämääränään artesaanin ammatti. Tällä hetkellä Atella on meneillään lopputyöjakso, jonka jälkeen seuraa vielä työharjoittelu. Opinnot ovat olleet laaja-alaisia. Kulttuuriaineita kuten muun muassa taidehistoriaa ja estetiikkaa on ollut runsaasti. Atte löysi Nummelassa itsestään myös keraamikon ja piirtäjän. - Yllätyin iloisesti, että osaan piirtää, hän sanoo. Atte on koulutukseensa varsin tyytyväinen. Opettajat ovat osaavia ja porukkahenki on loistava. Oppi-
Voiveitsestä futonsänkyyn
Puusepän oppi alkoi aivan alusta. - Ensin veisteltiin paistinlastoja ja voiveitsiä, Atte kertoo. - Se jälkeen tehtiin omat jakkarat höyläpenkkisaliin. Parhaillaan teen leveälaitaista futonsänkyä amerikkalaisesta saarnesta ja pähkinäpuusta. Futonin ja voiveitsen väliin on mahtunut monenlaisia esineitä, koneiden käytön opettelua, pikku kikkojen omaksumista ja itseluottamuksen karttumista.
Juuri valmistunut, koivusta rakennettu tv-taso. Pyörät helpottavat liikuttelua, takaseinässä on aukot johdoille.
PAPPI KAPAKASSA
Käpylän seurakunnan papit käyvät juttelemassa ravintola Päättömän Kanan asiakkaitten kanssa joka toinen torstai teemalla Pappi paikallisessa.
päivänkohtaisista aiheista ja kiistakysymyksistä. Kataja on kokenut, että pappi puhuttelee jo pelkällä virkapuvullaan ja saa ajatuksia aikaan. - Ei minun ole tarvinnut täällä yksin istua eikä tuppisuuna olla. Päätön Kana on Katajan mielestä olohuoneen jatke ja sinne on helppoa tulla. Kana valikoitui paikaksi, koska seurakunta käyttää Nyyrikkiä varsin usein edustustilaisuuksissaan. Myös perheyritys viehättää Katajaa. - Tämä ei ole osa persoonatonta ravintolaketjua vaan täällä on kodikkaassa ympäristössä tuttuja ihmisiä palvelemassa asiakkaita. että ennen pitkää heidän on yhdessä analysoitava, mitä he oikeastaan tavoittelevat. Riittääkö pelkkä läsnä olo ja kuunteleminen, fiilispohjalta toimiminen vai pitäisikö olla selkeitä tavoitteita?
Käpylän seurakunnan kirkkoherra Reijo Kataja menossa tapaamaan seurakuntalaisia ravintola Päättömään Kanaan.
Ota reppusi ja käy
Pappi paikallisessa on jalkautumista seurakuntalaisten pariin. Katajan mukaan muitakin tapoja on, joskin ne ovat hankalampia. - Kaupungeissa kodit ovat suljettuja ja pieniä. Perinteisesti jalkautuminen on ollut etsivää, mutta sitä ei juurikaan enää luterilaisessa kirkossa tehdä. Summeritalot, kaupustelu ja kerjääminen kiellettyä -- eivätkös ne jo kerro, että ihmiset haluavat varjella yksityisyyttään? - Mutta kyllä seurakunnan työntekijät, varsinkin diakonissat, tekevät paljon kotikäyntejä. Papitkin pistäytyvät mahdollisuuksien mukaan tervehtimässä seurakuntalaisia ainakin merkkipäivinä.
P
appi istuu "sokeripala" kaulassa kapakassa. Edessään hänellä on vain vettä, kyseessähän on työkeikka. Tällainen näky ei ole harvinainen muualla Euroopassa ja ainakin Kreetalla papeilla on tuhdisti juomia nenänsä alla. Käpylän seurakunnassa kapakkapappitoiminta alkoi jo 1990-luvulla. Silloin seurakunnan pappi Martti Ajo kokosi paikalliseen pubiin aktiivisen keskustelupiirin. Kun hän siirtyi vankilapastoriksi, toimintaan tuli pitkä tauko kunnes se alkoi viime vuonna uudestaan. Nyt vuorossa on kirkkoherra Reijo Kataja. Heti kun hän astuu sisään, häntä huudellaan moneenkin pöytään. Kataja antaa keskustelun viedä, hän kuuntelee ja vastaa. - Jotkut ovat halunneet teemoittaa iltojaan. On keskusteltu lähetystyön oikeutuksesta, kirkon historiasta, tasa- arvosta, parisuhdelaista,
Rajojen etsimistä
Katajan mielestä Pappien paikallisessa -toiminnalla on merkitystä. Seurakunta on ennen muuta seurakuntalaisia, mutta se on myös alueellinen kokonaisuus. Itselle vieraammalla alueella joutuu miettimään, miten selvitä tilanteessa, jossa valmis käsikirjoitus puuttuu. Pappihan on paikallisessa kirkollisten toimitusten ulkopuolella. - Olen kokenut tämän hyvänä rajojen etsimisenä ja reviirin laajentamisena. Täällä ei voida mennä polkua pitkin valmiiden merkkien ohjaamana. Katajan mukaan hänen kollegoillaan on yhtä myönteiset kokemukset paikallisessa istumisesta kuin hänellä itsellään. Silti hän sanoo,
Sielunhoitoa
Katolisessa kirkossa ihmiset voivat ripittäytyä. Myös luterilaisuus mahdollistaa sen. Papilta voi varata ajan ja käydä keskustelemassa elämänongelmista ja huolistaan. Ripin yhteydessä on mahdollisuus myös synninpäästöön. Kapakassakin käydään usein henkilökohtaisia keskusteluja. Pappi kuuntelee
ja hänellä on myös vaitiolovelvollisuus, kun on kysymys luottamuksellisista keskusteluista. Joskus saattaa olla helpompikin puhua kuppilassa muutaman drinkin jälkeen. kuin mennä varta vasten pappia tapaamaan kirkolle. Muinoin kapakka oli synnin pesä ja viinaksien juominen eritoten. - Tässä asiassa on tapahtunut aika paljon vapautumista, Kataja sanoo. - Maalla ehkä katsottaisiin pitkään, jos pappi tulee kaljalle, mutta ei siihen kaupungeissa kiinnitetä samalla tavalla huomiota.
- 1800-luvulla oluenvalmistus oli merkittävin pappiloiden sivutulo, mutta raittiusliike pilasi hyvän asian, hän veistelee. - Olen kuitenkin monen muun tavalla huolissani, mihin nykyinen alkoholinkäyttötapa johtaa.
Kylätila olisi tarpeen
Pappi paikallisessa -toiminta ei ole ihan ainutlaatuista Helsingissä. Samanlaista toimintaa on muun muassa Mellunmäessä ja Pitäjänmäellä. Lopultahan on kyse ihmisten koh-
taamisesta. Missä muualla väki tapaa spontaanisti toisiaan? Yhteisiä tiloja ei ole, ja talvisin tulee kylmä kadulla seisoskellessa. Meilläkin pitäisi olla kylätila tai -talo, jossa asukkaat voisivat kokoontua. - Missä naapuruutta voisi kokea? Katajakin kysyy. - Seurakunnan tilaisuuksissa, harrastuksissa..., mutta ei niissäkään pääasia ole ihmisten kohtaaminen. Nuorilla on ihan sama. Aika vähän on paikkoja, jossa voi kohdata vertaisiaan. Alice Karlsson
30.1.2008
Käpylä-Lehti
Pirjon grafiikkaa ja öljyväritöitä. Muotokuva on omakuva takavuosilta.
7
Yleiskuvaa hyllyistä. Valinnanvaraa on melkoisesti.
Ajatuksenpoikasia
Ajatuksenpoikanen on yhdistetty taidegalleria-työpaja, joka on perustettu jo kymmenen vuotta sitten Töölössä. Liike ehti myös toimia Kauppakeskus Kluuvissa, kunnes vajaa kolme vuotta sitten Pirjo Lindgren Ajatuksenpoikineen lennähti ja laskeutui Käpylään Pohjolanaukiolle.
Juustonpidike, jolla voi pitää juustosta kiinni kun sitä leikkaa
niitä voi teettää omasta kodistaan valokuvien perusteella.
Käyttökeramiikkaa
- Mainostöitä en enää tee, nykyään keramiikka ja kuvanveisto ovat muodostuneet minulle päätoimeksi, Pirjo kertoo. -Teen pääasiassa käyttöesineitä savesta. Minulla on muun muassa juustovateja, aiheinaan hiiret ja liskot. Kaikki tekemäni taidelautaset ovat tarkoitettu käyttöesineiksi ja ne on pinnoitettu elintarvikekelpoisilla lasitteilla. Teen myös jonkin verran grafiikkaa. Pirjon työmenetelmänä on ensin tehdä kipsistä muotti, sen jälkeen hän kaulitsee saven kipsimuottiin. Esineet kuivatetaan hitaasti, varsinkin isot esineet tarvitsevat pitkän kuivatusajan, jottei niihin tulisi poltettaessa halkeamia. Sen jälkeen työt raakapoltetaan lähes 1300 asteessa jolloin se on korkeapolttoista kivitavaraa. Polton jälkeen se lasitetaan ja poltetaan vielä kertaalleen uudestaan. Koristeina olevat hahmot hän muotoilee aina käsin, joten jokainen niistä on uniikki.
P
irjo Lindgren on muun muassa piirtänyt, maalannut, tehnyt grafiikkaa ja koruja ja jopa opettanut silkkipainoa Tansaniassa Morogoron kylässä ja kaikki työt joita hän on tehnyt, ovat liittyneet jollain tavoin eri taidemuotoihin.
Myydessään töitään erilaisissa tapahtumissa, toreilla ja markkinoilla, hän huomasi että kaikilla muillakin taiteilijoilla oli samantapainen ongelma: missä muualla saisi töitään esille ja myydyksi? Siitä hän sitten lähti kehittelemään liikeideaansa. Liike alkoi hänen graafisen alan yhden naisen yrityksestään, Mainosajatuksesta, jossa Pirjo toi-
mi mainostoimittajana. Toimistoonsa hän laittoi esille omia sekä tuttujensa teoksia.
Taiteilijoiden kohtaamispaikka
- Ajatuksenpoikasessa on esillä yli 40 taiteilijan tuotantoa. Näyttelyseinällä vaihtuvat näyttelyt ja hyllyille valitaan kuhunkin vuodenaikaan sopivaa taidetta. Yhteydenottoja tulee netin kautta, ja taiteilijoita tulee käymään myös liikkeessä. Pirjolla on myös esillä muutamia ulkomaalaisten taiteilijoiden töitä. Esimerkiksi virolainen Piret Kändler, joka on ollut mukana alusta alkaen. Kändleriin hän tutustui kierrellessään Tallinnan käsityöliikkeitä ja etsiessään sopivia yhteistyökumppaneita. Esillä on myös venäläisiä ja kiinalaisia taiteilijoita. Liikkeen kautta saa kontaktin taiteilijaan, jos esimerkiksi haluaa teettää tilaustyön toiveen mukaan. Saatavilla on akvarelleja Käpylästä ja
Jänis valmiina loikkaamaan lahjapakettiin.
Liikkeen ulkopuolella oleva kyltti on Pirjon maalaama.
Pikkuliikkeet uhanalaisia
Pirjo on huolissaan Käpylän kivijalkayrityksien vähentymisestä. Käpylästä on poistunut paljon palvelu-
ja isojen ostoskeskuksien ja halpatuontitavaroiden lisääntyessä. Pienyrittäjät ovat Käpylässäkin jo kohta katoavaa kansanperinnettä. -Taide on tarkoitettu ilahduttamaan arkea ja tavallisia ihmisiä. Ikkunanäyttelyistä voi soitella tai tulla käymään. Töitä katsotaan yhdessä ja sitä, ovatko ne sopivia liikkeen henkeen. Ajatuksenpoikasessa on myös järjestetty kymmeniä työnäytöksiä ja avoimen oven päiviä. Viimeksi pääsi tutustumaan sepän työhön liik-
keen 10-vuotispäivillä viime joulukuussa. Liikkeeseen otetaan myös myyntiin teemoittain taidetta. Tämän vuoden tammikuun teemana oli kierrätys. Muut tämän vuoden teemat ovat keväällä maisemat, kesällä lapset, syksyllä fantasia ja jouluna tontut. Käy katsomassa osoitteessa www. ajatuksenpoikanen.fi Kuvat ja teksti Eine Kakkonen
Virolaisen taiteilijan töitä.
Kaikki alkoi kipsipäistä. Keraamikko on myös kuvanveistäjä.
30.1.2008
Käpylä-Lehti
T:mi Helena Haavisto
ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Ilmainen arviointi
9
Svenska hörnan
Meidänkin Två böcker om Kottby Käpylä!
Työhuone Pakilantie 38 p. 050 323 0804
tmi.helena.haavisto@gmail.com
I
fjol kom ut två underhållande och informativa böcker om Kottby: Meidän Käpylä och Vihreä kylä. Den förstnämnda är redigerad av Asta Korppi och den andra av Marjut Jousi. De täcker delvis samma område, eftersom Meidän Käpylä behandlar alla möjliga kottbyaktiviteter medan Vihreä kylä koncentrerar sig på Egnahemsföreningen som fyller 80 år och har med både Majstad och Gumtäkt. Korppis bok är snarast en historik över området, medan iVihreä kylä presenteras olika egnahemshus och deras nutida ägare. Böckerna kan därmed gärna inskaffas tillsammans. För en relativt färsk Kottbybo (jag figurerar i slutet av Korppis bok med en liten snutt om min korta Kottbyhistoria) innehöll båda böckerna en massa ny information. Kottby är på många sätt en väldigt intressant stadsdel av Helsingfors. Den är ganska heterogen -- så som någon säger, vill inte riktigt rika människor bo i Kottby eftersom området inte fyller deras krav. Husen kan inte göras större och det finns inget hav i närheten, vilket är minimikravet för riktigt rika typer som optionsmiljönärer. Dessutom bor här alltför många vanliga, fattiga människor. Därför får vi aldrig någon Mikael Lilius hit, tack och lov. Politiskt är Kottby också ganska mångsidigt, väldigt långt från exempelvis Baggböle där så gott som alla röstar på samlingspartiet. När man granskar statistiken är Kottby aldrig extremt, vare sig det gäller inkomstnivåer, antalet barn och gamla eller antalet svenskspråkiga. I Vihreä kylä intervjuas en "alltför" rik familj som har förstört sitt hus genom att lägga ned för mycket pengar, använda malplacerade material och fälla alla träd på tomten. Andra har gjort detsamma med lite mera pietet. Även i detta fall skulle mannen inte ens ha tänkt på att flytta till Kottby om inte hans ryska hustru studerat i laboratorieskolan och bestämt att hon vill hit. Det som hon inte förstått var att hon i så fall inte borde ha ändrat huset med omgivning till en blandning av Spaniens solkust och de nyrikas hus i St Petersburgs förorter. Vihreä kylä är intressant just genom att mycket olika hus och människor presenteras på ett konkret och fascinerande sätt. Också bilderna är väldigt levande; fotografen Lena Malm har gjort ett utmärkt arbete. Många kändisar intervjuas, kulturfolk, äldre vanliga människor, Kottbys sista romer. Det saknas nog några viktiga hus (alltså som är viktiga som hus), t.ex. det sonckska huset på Pohjolagatan borde absolut ha funnits med (och där bor ju en årets kottbybo, Lotte Tarkka). Annars är det ju viktigt att notera, att Kottbys hus inte i sig har mycket arkitektoniskt värde. De är helt vanliga hus. Just därför är de så bra. Dessutom intervjuas familjer som bott länge i Kottby. Starkt närvarande i båda böckerna är den eskolaska klanen som bor runt Himmelsberget och inkluderar historikern Seikko Eskola och hans bröder Jarkko och Kimmo (i Meidän Käpylä har Jarkko deltagit i bokens utformning medan Kimmo intervjuas). Seikko
Eskola misstar sig förresten då han hävdar att ingen professor tidigare bott i området, den första invånaren i vårt hus på Kottbyvägen 48 var professor emeritus Tor Karsten (som alltså flyttade hit 1939). Asta Korppis bok är mera brokig och har väldigt intressant bildmaterial, medan de moderna bilderna inte är lika givande. Egnahemshusboken kommer närmare människorna, men täcker inte höghusen som är en viktig del av Kottby, tänk bara på Olympiabyn och Ormhuset. Det är intressant att de nyaste höghusen på området, de s.k. seniorhusena, inte alls har blivit seniorhus. Staden (=fullmäktige) bara lurades att ge byggnadstillstånd med denna motivering. Böckerna berättar delvis samma historier, till exempel om hur området höll på att förstöras genom en ny stadsplan men räddades i sista sekund. I dag kan invånarna känna sig ganska trygga, även om tomthyrorna kanske kommer att höjas avsevärt när hyreskontrakten förnyas. De äldre invånanrna har många minnen av god service, massor barn, stor sammanhållning, en byastämning. Jämfört med många stadsdelar är Kottby säkert fortfarande bättre än genomsnittet. Snart blir det dags för en generationsväxling när de äldsta kottbyborna dör. Risken finns att mera överrika familjer flyttar in, så vi borde snart få någonting hit som absolut inte lockar dessa människor. Den noggranna kontrollen över vad man får göra med husen är en möjlighet. Borde vi också få tillstånd till några hyreshus på en fri tomt -- varför inte runt Bergshuset i Nyyrikkiparken? Nåja, kanske ändå inte. Kottbys största problem numera är antagligen trafiken. Området korsas av för många stora leder som staden har intresse att bredda. I samband med Skogsbackavägens breddning har man redan fällt de unga lärkträd som skyddade Forsbyvägens hus från trafiken. Kunde man inte i stället ha flyttat vägen några meter mot Mässhallen? Backasgatans trafik varje morgon och kväll är också för intensiv. Bilisterna som kör som dårar på våra hemgator är likaså ett stort problem. Parkeringen ökar och lastbilar parkeras numera överallt i KottbyGumtäkt Majstad... Men det är sant att även de kanske skyddar oss från att bli ett alltför exklusivt område! Detta är mina personliga utgjutelser. De båda omtalade böckerna är mycket positiva och gnäller inte alls. Inte ens då man beskriver Forsbys absolut fulaste hus, stadens pojkhem i 1970-talstegel som borde ha rivits för länge sedan. Men det sade jag redan i min forra kolumn... J P Roos
STOP-RUST
Autojen ruosteenestokäsittelyt Brilliant -maalipinnankäsittelyt Luotettavaa STOP-RUST Oy Kyläsaarenkatu 7 A
DIAMOND
-laatua jo vuodesta 1979
00580 Helsinki p. 09 - 728 8430
Vanha sananlaskukin kyllä sanoo, että "joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään", mutta kun on niin paljon ihania muistoja Käpylän Naisvoimistelijat ry: n menneiltä vuosilta, sallittakoon nämäkin muistelot.
KÄPYLÄN NAISVOIMISTELIJAT
on perustettu 1922, puheenjohtajana toimi Tipsu Hiltunen vuoden 1954 lopulle asti. Sen jälkeen tuli Suomen Naisten Liikuntaliitosta puheenjohtajaksi Aino Valkama. Allekirjoittanut on toiminut kummankin puheenjohtajan aikana johtokunnan sihteerinä ja minun jälkeeni tuli sihteeriksi Mertta Oranne. Hän patisti minua kirjoittamaan seurasta Käpylä-lehteen, mutta vuosia meni kunnes ilmestyi Meidän Käpylä -kirja, jonka kahlasin läpi ja kaipasin siitä myös juttua meidän seurasta. Vuosien jälkeen liityimme ystäväni Ann-Liisa Toivasen (myöh. Autio) kanssa seuraan. Siitä tulikin vuosikymmeniksi rakas harrastus. Kävimme jumppaamassa kansakoululla ja myöhemmin Käpylän
yhteiskoululla. Kansakoululla ohjasi vuosikausia aivan uskomaton ohjaaja Elsa Raunio. Kursseilla käytiin Kisakalliossa ja lisäoppia saimme PuolammeKaupio koulusta. Harrastus jatkui, joten menin liikuntaohjaajakurssille Kemiin kuukaudeksi. Sitten sainkin tehtäväkseni tyttöjen ohjaamisen kansakoululla ja yhteiskoululla. Kuljin tamburiini kainalossa Pellervontietä pitkin, Pohjolankadulta Kuutamotien kautta yhteiskoululle. Tyttöjä ja intoa riitti. Saimme myös käyttää lahjakasta säestäjää Eija Kaksosta. Jumpan jälkeen harjoiteltiin kansantanhuja ja pelattiin lentopalloa. Seuran 20-vuotisjuhlaa vietettiin 9.3.1952 Käpylän työväentalolla. Ohjelmassa oli naisten esittämä kukkaisvalssi ja keilaohjelma. Tytöt esittivät myös hauskan peikkotanssin. Joukkueessa esiintyi Arabian keramiikkataiteilija Annikki Hovisaari. Hän teki juhlan jälkeen joukkueen tytöille pienet kukkaistytöt. Juhlapuheen piti käpyläläinen ministeri Väinö Leskinen. Ne olivat suuret juhlat. Ohessa on myös kuvia pikkujoulujuhlasta 16.12.1954 Käpylän kansakoululla. Pikkujouluissa oli ohjelmaa, arpajaisia ja herkkuja. Vuonna 1956 Käpylän Naisvoimistelijat saivat oman lipun. 1960-luvulla toiminta jatkui ja uudet tuulet puhalsivat ja toivottavasti syntyy uusia tarinoita. Näitä vanhoja muisteli Maire Sundberg Terveisiä tytöille Ps. Meidän Käpylä -kirjassa on Käpylän naisvoimistelijoita käsittelevä luku. Se löytyy sivulta 41. (Toimittajan huomautus.)
SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
versione
Alakerran tyhjennysmyynti jatkuu
Kankaat alkaen 1,-/m
Pohjolankatu 43 p. 7570102
Pengerkatu 29:ssa VAATELIIKE 148-158 SENTTISILLE NAISILLE LOPPUUNMYYNTI Avoinna: ti-pe klo 15.00-18.00, la 10.00-14.00
Exsemina Oy
Puh. 09 7521239/050-408 1568 Tervetuloa! MITTATILAUS- JA KORJAUSOMPELU
Avoinna ma-to 9-17, pe-su suljettu. TERVETULOA!
Torivoudintie 3, Oulunkylä Puh/Fax 757 3793
Kukkakauppa Tähtililja
Muista ystävää 14.2. Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885
ASIAKKAAMME ETSII KÄPYLÄSTÄ KERROSTALOSTA 3-4 H+K (60-80 M2). OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION
Käpylän Naisvoimistelijoiden pikkujoulu vuonna 1954.
Koskelantie 46
10
Käpylä-lehti
Kansanmusiikkiopiston lyhytkursseja
Helmikuu 2.2. Jouhikko: alkeisjatko ja jatkokurssi 2.2. ja 16.2. Huuliharppu: alkeis ja jatko 3.2. Djembe: alkeis ja jatko 9.10.2. Kalevalaisen musiikin viikonloppu Johdantokurssit 5- ja 10-kielinen kantele, sekä jouhikko. Kalevalainen laulu ja soitto. Maaliskuu 1.3. Johdanto irlantilaiseen kansanmusiikkiin 1.2.3. Irlantilaisen tinapillin soiton alkeet 2.3. Irlantilaisen tinapillin soiton jatkokurssi 8.9.3. Pelimannimusiikin viikonloppu: Kansanlaulu, 5-rivinen haitari, viulu, yhtye. 15.3. Johdanto nokkahuilun alkeisiin 15.3. Nokkahuilun jatkokurssi 15.16.3. Johdanto kitaran alkeisiin 16.3. Kielisoitinyhtye edistyneille
30.1.2008
Menot
Saa katsoa
Saako sinua katsoa? Saatko sinä katsoa? Ja kenen silmin? Kaksitoista naista kaksitoista kuvaa rintasyöpään sairastuneista naisista.
Lukijalta
Autot ja rehottavat aidat tukkivat jalkakäytävät
Olen kahden kuukauden ajan ulkoillut erityisesti Länsi-Käpylässä kaksosvaunujen kanssa. Kuvittelin, että alue olisi mitä sopivin vaunuretkeilyyn. Ovathan kadut rauhallisia ja jalkakäytävillä kulkeminen turvallista. Ikävä kyllä kuvitelmani osoittautuivat vääriksi hoitamattomien aitojen ja väärin pysäköityjen autojen vuoksi. Aivan lähiaapurustossamme on niin leikkaamaton ruusu-, orapihlaja- kuin kuusiaitakin kaikki estävät jalkakäytävän käytön yhtä tehokkaasti. Ilman vaunuja koukkaa helposti esteen kohdalla kadun puolelle, mutta leveiden vaunujen kanssa autotielle ei mielellään mene. Kiitos kaikille niille, jotka ovat huolehtineet jokaiselle kiinteistölle kuuluvasta aitojen hoitovelvoitteesta asiallisesti! Haastan kaikki tarkistamaan oman aitansa kunnon sekä muistamaan, että jalkakäytävää ei ole tarkoitettu pysäköintiin. Mikäli aitanne leveys arveluttaa, niin tulemme mielellämme "koeajamaan" kunnostetut katuosuudet. Eikä aitaa tarvitse jättää leikkaamatta varusteiden puutteenkaan vuoksi Kanta-Helsingin omakotiyhdistyshän lainaa jäsenilleen pensasleikkuria. Turvallisen Käpylän puolesta, Tuuli Kunnas
Tiedustelut Kansanmusiikkiopisto (Helsinki), (09) 726 3306, posti@kan-
Käpylä-Seuran vuosikokous
Alussa oli selvää vain valokuvanäyttelyni nimi: SAA KATSOA. Kuvatessani selveni myös näyttelyn luonne. Se on puoliksi valokuvaa, puoliksi tunnetta. Sain kuvattavakseni 12 eri-ikäistä rintasyöpään sairastunutta naista. Ketään heistä en tuntenut ennalta. Suurin osa kuvattavista tuli mukaan kuultuaan projektistani rintasyöpäyhdistyksen kautta. Voin vain ihailla näiden naisten rohkeutta tulla kuvatuksi sekä antautua näyttämään ja tekemään omaa kuvaansa. Ajatus valokuvata naisia syntyi, kun sain käsiini materiaalia, joka kertoi rintasyöpään sairastuneiden naisten suhteesta omaan ruumiiseensa ja naiseuteensa. Luin tarinoita, jotka kertoivat naisen häpeästä, itsensä ja ruumiin vieraudesta ja samalla kuitenkin halusta olla näkyvä ja kokonainen. Aloin miettiä, miten eri tavoin nuo naiset kokevat itsensä kuin minä tai muut, joille syöpä on toistaiseksi vieras asia. Eikö meillä kaikilla ole kaipuu olla yhtä itsemme kanssa, omine vajaavaisuuksineen. Miten ihminen itsensä kokee, katsooko hän itseään sisältäpäin vai ulkoa ja kenen silmin. Ei saa katsoa, ei saa puhua. Miten sinä reagoit uimahallissa vastaantulevaan yksirintaiseen naiseen ja näetkö heitä ylipäätään siellä? Kaikki 12 naista kertoivat minulle oman tarinansa ennen kuvauksen aloittamista. Kertomuksissa tuli esille jokaisen halu elää TÄSSÄ ja NYT, ei enää sit kun -elämää. Minulle ehkä suurin ajattelemisen aihetta antava lause oli " En haluaisi vaihtaa tätä elämää enää siihen elämään, jota elin ennen sairastumistani." Jäin miettimään, näin paljonko ihmiseltä vaaditaan, että uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Uskallanko minä ja uskallatko sinä katsojana katsoa valokuvaa kuin peiliä joka heijastaa todellisuuden arvaamattomat kasvot tässä ja nyt. Entä nämä rohkeat naiset, olisvatko he uskaltaneet tulla kuvatuksi omana itsenään, haavansa näyttäen, jos haava olisi jäänyt vain ihon päälle. Nyt ja tässä Saa katsoa Käpyläläisen valokuvaajan Leena Louhivaaran näyttely Laterna Magicassa 22.1.9.2.2008. KIRJAGALLERIA Rauhankatu 7, Helsinki ma-pe 11-17 la 11-15 050 5710 558 (galleria), 09 1357 559 (antikvariaatti) www.laterna.net
Käpylä-Seuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 27. helmikuuta 2008 klo 18.00 seurakunnan kerhohuoneella Kalervonkatu 8. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 8§:n mukaiset asiat. Nyt valitaan myös uusi puheenjohtaja. Tervetuloa! Kaikki mukaan! Kahvitarjoilu.
Käpylä-Seuran toimintasuunnitelmaan tälle vuodelle sisältyy jo pitkään seurattavina olleiden asioiden lisäksi painopisteenä yhteistyön tiivistäminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Erityistä panostusta tarvitaan kaupunkilaisten innostamiseen tulla mukaan tilaisuuksiin, joissa Käpylän asioita suunnitellaan ja hoidetaan. Urbaania Urputusta-nimellä tunnettu yleisötilaisuuksien sarja saa jatkoa. Edelleen niihin kutsutaan kaupungin virkamiehiä ja poliitikoita keskustelemaan ja kuulemaan meidän ääntä meitä koskevissa asioissa. Jäseneksi Käpylä-Seuraan voi liittyä lähettämällä tietonsa (nimi, postiosoite ja postinumero) postiin osoitteella Käpylä-Seura ry, PL 47, 00601 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com Myös tässä lehdessä pyritään pitämään liittymislipuke, postimaksu maksettuna.
Kamppailu puhtaamman ilman ja joukkoliikenteen puolesta tuo tulosta
Kansalaisaktiivisuus tuo tulosta.
Ilman sitä ykkösen ratikkalinja olisi jo lopetettu samoin oma lähikirjastomme. Uusi näyttö kansalaistoiminnasta tuloksista saatiin kun Kenkää keskustatunnelille -liike keräsi yli 10 000 helsinkiläisen kunnallisaloitteen ja kolmen vuoden sitkeällä kampanjoinnilla osoitti tunnelihankkeen älyttömyyden niin taloudellisesti kuin ilmastopäästöjen kannalta. Nyt on kansalaisliikkeen painostus sekä lähestyvät kunnallisvaalit saaneet puolueet pyörtämään aiemmat kantansa. Kaupunginvaltuuston enemmistö on sitä mieltä, ettei tunnelia tarvita! Nyt kun keskustatunneliin ei tarvitse hukata 700 miljoonaa euroa, on aika panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Täällä Käpylässä se merkitsee sitä että ykkösen ajovuoroja on mahdollista tuntuvasti lisätä. Toinen Käpylän, Koskelan ja Kumpulan kansalaisliikkeen aktiivisuuden varassa oleva asia on Koskelan terveysaseman palveluiden turvaaminen. Nyt ei ole syytä hetkeksikään unohtaa tätä asiaa. On jatkuvasti oltava yhteydessä asiasta päättäviin tahoihin. Koskelan kirkossa yli 220 paikalle saapunutta henkilöä vaati pontevasti Koskelan terveysaseman säilyttämistä. Oiva esimerkki siitä, että tulosta syntyy kun puolustamme yhdessä asiaamme. Toivo Koivisto Käpyläläinen kansalaisaktivisti
TYÖVÄENOPISTO TIEDOTTAA
Mielenkiintoisia uusia lyhytkursseja ja luentoja helmi-maaliskuussa!
HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN
Työväenopistossa alkaa monia mielenkiintoisia luentoja ja lyhytkursseja koko lukukauden ajan! Opiston kurssitarjonnan löydät painetusta opetusohjelmasta, jota on jaossa opiston toimipisteissä ja kirjastoissa. Ajantasaisen kurssitilanteen löydät internetissä osoitteessa www.hel.fi/tyovaenopisto. Uusia lyhytkursseja alkaa eri kielissä, kuvataiteissa, käsityössä, luonto ja puutarha-aineissa sekä yhteiskunta-aineissa. Lisäksi on monia erilaisia kotitalous- ja tietotekniikkakursseja, joilla on tilaa. Tiedustele vapaita paikkoja! Kursseille voit ilmoittautua joko soittamalla numeroon 310 88610 tai käymällä opiston toimistoissa. Myös internetin kautta voit ilmoittautua, mutta tarvitset ilmoittautumisessa asiakastunnuksen. Asiakastunnuksen saat soittamalla opiston toimistoon. Tervetuloa yleisluennoille, joita on sekä Opistotalolla (Helsinginkatu 26) ja Oulunkylätalossa (Kylänvanhimmantie 25) useista eri aiheista! Oulunkylätalossa alkavat 8.2. Perjantain kulttuuriluennot. Aiheina ovat Tallinna uusin silmin 8.2.-29.2., Liettua tutummaksi 7.3.-28.3. ja Matkalla Madridiin 4.4.-18.4. Saksankielisillä lauantailuennoilla 2.2. käsittelemme Mozartia ja 9.2. vierailemme Dresdenissä. Opistotalolla jatkuvat torstaisin Islamin uskontoa käsittelevät luennot 13.3. asti. Perjantain kulttuuriluentojen ohjelmassa 8.2.29.2. Kaukomailla ulkosuomalaisten parissa, 7.3.28.3. Kurkistus Intian uskontoihin ja 4.4.18.4. Katsaus länsimaisen taidehistorian alkujuurille. Saksan historiaa ja kylmää sotaa käsitellään maanantai-iltaisin 25.2.17.3. Musiikkiluennolla tiistaina 5.2. klo 16.50 tutustutaan Malmsténin muusikkoveljesten Georgin ja Eugenin elämäntyöhön ja sävellyksiin. Tiistaina 12.2. ja 26.2. käsitellään Engelbert Humperdinckin oopperaa Hannu ja Kerttu. Koko perheen ooppera Hannu ja Kerttu esitetään Opistotalossa maaliskuun alussa. Ensi-illat 1.3. klo 13 ja 16. Tervetuloa opiskelemaan ja harrastamaan! Keskinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Oulunkylätalo, Opistotalo, Helsinginkatu 26, Kylänvanhimmantie 25 puh. 310 88530 puh. 310 88540
Kuka tuhosi Länsi-Käpylän vanhimman rakennuksen?
vastine Pertti Sollan kirjoitukseen (Käpylä-lehti 12.12.2007) Pertti Solla valittaa 12.12.2007 ilmestyneessä Käpylä-lehdessä kuinka suojelukaava tuhoaa Länsi-Käpylän vanhimman rakennuksen. Sollan kuvaamaa Lindbergien luvattomasti aloittamaa rakennushanketta yli neljän vuoden ajan läheltä (noin viiden metrin päästä !) seuranneena haluan tuoda esille oman näkemykseni tästä "entisöintihankkeesta". Solla väittää kirjoituksessaan, että suojelukaava tuhoaa Lindbergien ulkorakennuksen. Toisaalta hän kuitenkin itse toteaa, että rakennus oli päässyt huolestuttavan huonoon kuntoon. Suojelukaava eikä varsinkaan vuodesta 1937 voimassa ollut asemakaava ole estäneet rakennuksen kunnossa pitämistä. Sollan kuvaaman "entisöinnin" jälkeen rakennus ei enää edes muistuta alkuperäistä rakennusta. Pisteenä iin päälle rakennus vielä maalattiin naapurirakennuksiinsa sopimattomalla värillä. Tuhosiko siis rakennuksen suojelukaava vai sen omistaja? Lindbergien tarkoituksena oli käyttää tontin asumiseen tarkoitettua, nykyisen asuinrakennuksen yhteyteen osoitettua rakennusoikeutta liikerakentamiseen naapurin rajalle. Tätä varten käynnistettiin v. 2003 joulukuussa Sollan entisöinniksi kuvaama rakennushanke. Ilman rakennustai toimenpidelupaa. Louhintatyöt ja maantäyttö aloitettiin tontilla ennenkuin rakennuslupaa oli edes haettu. Melkoisen raskasta "entisöintiä" Sollan ja "etevien restaurointikohteiden asiantuntijien" taholta. Solla valittelee rakennushankkeesta Lindbergeille aiheutuneita kohtuuttomia kustannuksia. Eikö kukaan etevistä rakennusalan asiantuntijoista tiennyt, että rakentamiseen asemakaava-alueella tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa? "Entisöinnin" tuloksena Lindbergien hallinnoiman tontin luonnonvarainen, naapuriin päin viettävä rinne tuhottiin louhimalla ja pengertämällä. Lisäksi, kuten Käpylä-lehden Sollan kirjoituksen kuvasta näkyy, jäljelle jäivät maisemaa rumentavat pressuilla peitetyt puutavarakasat ja hiekkakasa. Näkymä, joka avautuu suoraan naapurin olohuoneen ikkunaan, on nyt kuin takapihalta jossakin Venäjän takamaan kyläpahasessa. Solla on huolissaan Länsi-Käpylän "elävänä säilymisestä". Myös eräs naapurimme vetosi kylänraitin elävänä säilymisen puolesta valitellessaan kaavoituksen Lindbergin liikerakentamiselle aiheuttamia esteitä. Mielestäni olisi rehellisempää puhua asioista niiden oikealla nimellä: Lindbergien kohdalla kysymyksessä on pienimuotoinen gryndaus. Samalla lailla myös niissä länsikäpyläläisissä, joita mahdollisesti jäädytettävä rakennusoikeus harmittaa, asuu pieni grynderi. Mutta jokainen meistä on ahne, kun siihen on tilaisuus. Miksi verhota se puheisiin kerroksellisuudesta, entisöinnistä tai kylänraitin elävänä pitämisestä? Antero Vatanen Länsi-Käpylä
Jaana Kapari Käpylän kirjastossa
Harry Potter- kirjojen suomentaja Jaana Kapari vierailee Käpylän kirjastossa tiistaina 29.1.2008 klo 15:00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy!
Virsikaraokea Iltatähdessä
Käpylän seurakunta ja Ravintola Nyyrikin Iltatähti järjestävät VIRSIKARAOKE -illan keskiviikkona 13.2. klo. 18.00 alkaen.
Mukana on srk:n nuorisotyönohjaaja Antti Rintalan kokoama nuorisobändi. Bändi soittaa karaokebiisien lomassa kaikille tuttuja virsiä. Luvassa siis myös live -karaokea eli kaikki saavat laulaa bändin mukana. Varsinaisen karaokeosuuden vetää Matti Seppänen ravintola Nyyrikistä. Seurakunta tarjoaa 50:lle ensimmäiselle kahvia, teetä, pullaa ja mehua. Tilaisuus on n. klo. 20.3021.00 saakka alkoholiton. Ravintolan baari aukeaa vasta kun alaikäiset ovat poistuneet paikalta. Ravintola on auki todennäköisesti 01.30 saakka, mikäli väkeä riittää. Illan aika kerätään kolehtia Yhteisvastuukeräykseen.
30.1.2008
Käpylä-Lehti
Kauneus- ja terveyspalveluja
HERMORATAHIERONTAA opiskelija-alennuksella. Hieronnan kesto 2h, 35,(norm. 60,-).
11
Monumentaalista
www.SIMSALABIM.fi
VAUVAUINTI alk. 10,-/kerta päivä- ja iltaryhmät LASTEN uimakoulu 1-4 v. SATU-UINTI ja CRAWL -uimakoulu 4-6 v. ja 6-10 v. Puh. 044-0110 660/Kaisa
O
lisikohan niin, että meidän suomalaisten, siis myös helsinkiläisten ja käpyläläisten perusominaisuuksiin kateellisuuden ohella kuuluu alemmuuskompleksisuus. Siltä tuntuu kun seuraa tämän pienehkön maan kansainvälisesti ottaen pienehkön pääkaupungin kaavoittamista, rakentamista ja asuntopolitiikkaa. Täytemaa ja tulvaherkkyys ei ole este sille, että rannat rakennutetaan pullolleen ökökalliita asuintaloja. Rahnaa joukoissamme riittää. Ne ököluukut käyvät kaupaksikin. Nyt sitten samaan aikaan kaupunki lehtitietojen mukaan on nostamassa asuntotonttiensa vuokria jopa viisitoistakertaisiksi nykyisestään (HeSa 15.1.). Kuvaavintahan kuitenkin on se kummallinen kompleksinen pyrkimys jonkin peijuunan monumentaalisen kulttuurisen keskustan luomiseen. Töölönlahden rannat ja lähiympäristö runnotaan pullolleen kulttuurisia talohirviöitä. Vanhastaanhan siellä on jo pompöösi eduskuntatalo edessään jököttävine ex-pressoineen. No ehkä ne näköisheput menettelevät kuitenkin paremmin kuin Hesperiankatujen välissä oleva teräspalkkimonsteri, joka Risto Rytin nimiin siihen on väsätty. Kekkosen kämmenet siellä rannassa toki istuvat maisemaan lähteineen kohtuullisesti. Mutta rakennuksista! On siis mainittu eduskuntatalo, sitten on tuo Kiasman peltinen pakoputki, On Sanomien teräsputkin somistettu lasiluomus, on Oopperan meijerimäinen riitelyrakennus, ja nyt sitten pyritään tavalla tai toisella saamaan eteenpäin musiikkitalon rahoitus ja rakentaminen jottei homma jämähtäisi siihen, että paikalle jää vain alipalkatulla ulkomaisella työvoimalla kaivatettu aikamme suurin orkesterimonttu. Kun ajattelee miten alkeellisissa oloissa (Kulttuuritalo, Finlandiatalo jne.) tämän kaupungin ykkösorkesterit ja -muusikot ovat joutuneet harjoittelemaan ja esiintymään, niin voi vain nostaa hattuaan valistuneelle ja absoluuttismusiikkikorvaiselle konserttiyleisöllemme siitä että se surkean akustiikan runtelemasta musiikista huolimatta on kestänyt täydet ajat konserteissa. No, meillä täytyy olla täysi luottamus siihen, että eduskunta- ja valtiovarainminsteriövetoinen Senaattikiinteistöt, Helsingin kaupunki ja lopulta myös aina "ensi vuonna" taloutensa kuntoon saava Yleisradiokin ynnäävät yhteen ne fyrkat, joilla akustiikan ala-arvoisuus on pesty pois päiväjärjestyksestä ja monumentaalinen musiikkitalo saattaa varjoonsa Kaupunginmuseon. (Romiskohan olisi pitänyt pistää matalaksi siinä kun makasiinitkin, Tottahan toki, eiks´ niin!) Luottamusta akustiikkahankkeen onnistumiselle on omiaan luomaan se, että alkuperäistä urakkatarjousta on kyetty tinkimään jo 20 prossaa halvemmaksi. Vielä aiotaan tinkiä ainakin 10 prossaa. Kun hommelin kokonaiskustannuksiksi ensin arvioitiin tuollaiset 180 miljoonaa euroa, niin nyt uskotaan päästävän 108 miljoonaan. Voihan olla, että vieläkin alemmaksi, jos kyetään pitämään kiinni halvimmasta halpatyövoimasta ja varustamaan talo halvimmilla mahdollisilla täydelliset ykkösakustiset ominaisuudet täyttävillä ovilla, ikkunoilla, lavuaareilla, vaatetelineillä ja vessanpytyillä. Kyllä se vielä siitä meidän käpyläläistenkin iloksi, riemuksi ja akustiseksi autuudeksi kääntyy uskoo alati positiivisesti menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaan suhtautuva ja asennoituva Juhani Ikonen. PS. Eiväthän vaan meidän käpyläläistenkin tonttivuokrat lepää montussa!
Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
Soita 044-525 2253 ja kysy lisää.
Koskelan
Käpylän Hammaslääkärit
Marketta ja Jouko Peltomaa
HAMMASLÄÄKÄRI
ASEMA
Käpyläntie 1, Puh. 7206 800
Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti
www.kauneushoitolahyvaolo.fi
Ihonpuhdistus 59,- (norm. 69,-) Kosteuttava kasvohoito 64,- (norm. 74,-)
Intiankatu 25, Kumpula Puh. 09-876 3391/041-571 9929
Apteekkipalvelua ammattitaidolla
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
KOKO PERHEEN
Klassista ja urheiluhierontaa
ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13
KAMPAAMO
Koskelantie 54 p.757 1353
OLYMPIA
Jani Kuparinen p. 044 264 3398
Tutustumistarjous 35 / 55min.
Intiankatu 25, Kumpula Tervetuloa!
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
Erikoishammasteknikko
PARTURI-KAMPAAMO
MERJA VESAMÄKI
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta. Ilmainen tarkastus. Helsinginkatu 9, 00500 Hki
Hilman HIUSMALLI
Tervetuloa!
na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238
Puh. 09-7570088
Käpyläntie 12
Puh. 716 151
57
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu A 00610 elsinki H alice.karlsson@sll.fi p. 044 Kari Varvikko Eepinen Oy Klaneettitie 1 1 00420 elsinki H kapylalehti@eepinen.fi 30
Sivunvalmistus ja taitto: Eepinen Oy Painopaikka: 19 Jakelu: Allatum Oy, Pori 2007 Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
Takasivu: 1/2 sivu Neliväri: 1,25 eur/pmm 1.100,150,-/kpl
Varaa aika SKY-kosmetologilta.
Olet osaavissa käsissä
Siltavoudintie 7
3335036
752 4410
Toimituspäällikkö: Kustantaja:
Jakeluyhtiö:
Parturi-Kampaamo
Markkinointi:
Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 5308 091990 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 eur/pmm 045-1323 828 1/1 sivu 2.200,Fax. 5308 091991 1/4 sivu 580,Värilisä: 50,-/kpl,
Painosmäärä:
18 000 kpl
Arvonlisävero 22 % ei sisälly hintoihin.
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Käpylä-Seura r.y.
Puheenjohtaja: Eero Penttinen, puh. 0400 438 455 Varapuheenjohtaja: Antti Salaterä
PL 47, 00601 Helsinki - kapyla.seura@gmail.com - http://kapyla.seura.googlepages.com
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
12
Käpylä-lehti
· Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
30.1.2008
Heseva Lounasravintola
KÄPYgrilli
Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas.
Meiltä saat kaupungin maukkaimmat lihat, makkarat ja leikkeleet
Lihatukku Veijo Votkin Oy
MYYNTIPISTE Sokos Helsinki, Postikatu 2 Puh. 010 766 1047 TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha Talvitie 8, Sörnäisten Tukkutori Puh. (09) 7743 3477 Ma-pe klo 7-18, la 7-15
Koivumäentie 8, 00680 Hki, puh.0407424398 www.topparintuoli.com
Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343
tehtaanmyymala@chef-wotkins.com www.chef-wotkins.com
FONDUE-VIIKOT JATKUVAT LIVE-MUSAA LA 2.2. ja LA 16.2. MUISTA YSTÄVÄÄ!
KARAOKE Pe 21-02.30 Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24
HYVINVOINTIKESKUKSEN avajaiset torstaina 14.2.
Kirjoita ja anna juttu- tai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi
asiointi ja saattoapu saunotus/kylvetysapu seurustelu siivous omaishoidon lomitus
Ystävänpäivänä ruokailijoille 2 jälkiruokaa yhden hinnalla
¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 ¤ Lauantaisin DJ
Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi
Koskelantie 9 Puh. 793 864
Käpyrinteen Palvelutalo Ilmattarentie 2, Hki 61 Tiedustelut Puh. 728 88022 www.kapyrinne.fi
www.turva.fi
Hakaniemen torilta on vain 198 askelta Turvaan.
Ihmiset, kodit ja asiat muuttuvat. Uudet perheenjäsenet ja muuttokuormat tapaavat järjestellä asiat uusiksi. Jotta vakuutusturvasi säilyy oikein mitoitettuna, tarkistuta se mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Se on sikäli helppoa, että teemme sen puolestasi, kunhan vain otat yhteyttä. Varaa siis aika ilmaiseen turvantarkistukseen. Tervetuloa nykyiset ja uudet asiakkaat.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Siltasaarenkatu 1, 00530 Helsinki, puh. (09) 774 2140 Avoinna mato 9.3017.00 ja pe 9.0016.00
01019 5110 valtakunnallinen palvelunumero
Vakuutuksia mittojen mukaan.