• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 1 28.1.2009 58. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Onnen varjot elokuvaa filmataan. Valokuva Pasi Rauhala. Tervetuloa ELOKUVASTUDIO KÄPYLÄÄN Käpylä on ollut vuosien saatossa useiden elokuvien tapahtumapaikkana. Syynä on sen viehättävä ympäristö. TI 3.2. LIVE PHIL CARR 60-70 luvun musaa Show-time klo 19-21 LIVE 14.2. YSTÄVÄNPÄIVÄ vierailulla Muska SU 22.2. PERINTEINEN OSTARIN YMPÄRIHIIHTO klo 13.00 Avoinna ark. 10-18, la 11-15 · KARAOKE joka päivä alk. klo 21.00 Pakilantie 11, 00630 HKI puh. 09-754 50 90 Avoinna su-to 9-02, pe-la 9-03 Avoinna: ark. 7-21, la 7-18
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 28.1.2009 Ohimennen Annoitko uudenvuodenlupauksen? tuurista voi Käpylässä nauttia silloin tällöin jopa yksityispihoilla kuten tästäkin lehdestä voitte lukea. On sääli, että paljon hyvää menee monien korvien ja silmien ohi. Käpylä-Lehti on tietenkin hyvä tiedotuskanava, muttei se ehdi kaikesta kertoa. Internetissä on myös runsaasti tietoa, mutta kuka sieltä osaa kotikylän tapahtumia etsiä? Siksi kokoontumispaikka pitäisi olla. Sellainen johon olisi helppo mennä ja jonne olisi aina tervetullut. Eikä merkityksetön seikka ole sekään, ettei Käpylässä toimivilla yhdistyksillä kuten KäpyläSeuralla ole edelleenkään vakituista kokoontumispaikkaa. Lähidemokratia saa toteutua toisten nurkissa. Hyvää alkanutta vuotta kaikille toivoo Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Lupauksia ja toiveita U usi vuosi alkoi ja on lupausten aika. Ainahan sitä jotakin luvataan; kuntoilla, lopettaa tupakointi, laihtua, säästää, parantaa käytöstään... Ja sittenhän ne lupaukset tuppaavat unohtumaan helmikuuhun mennessä. Lupausten teko on yleismaailmallista. Mistähän se kumpuaa? Huonosta omastatunnosta, uuden alun aiheuttamasta ilosta, piintyneestä tavasta? Minä lupasin säästää energiaa: kävellä raput ylös joka kerta kotiin viidenteen kerrokseen (paitsi kun on painava kauppakassi) ja kävellä myös joka päivä töihin tai takaisin, sammutella valmiusvaloja ja suosia lähiruokaa. Uskoisin, että moni muukin on tehnyt lupauksia, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Yhteiskuntakin (kaupunki) voisi luvata jotakin meille, esi- merkiksi sen ykkösen ratikkalinjan jatkamisen, jotta mahdollisimman moni voisi siirtyä sujuvasti joukkoliikenteen käyttäjäksi. Tämä ei nyt kai liity ilmastonmuutokseen ihan suoraan, mutta mielestäni me tarvitsisimme myös kylätilan. Pitäisi olla jokin keskuspaikka, jossa voisi pitää kokouksia ja juhlia ja jonne esimerkiksi Pohjolankadun Alepan ja R-kioskin kulmilla kylmissään seisoskelevat nuoret pääsisivät seurustelemaan ja lämmittelemään. Kylätalon seinässä pitäisi olla iso ilmoitustaulu, josta saisi tietoa siitä mitä talossa ja muualla kylässä tapahtuu. Täällä nimittäin tapahtuu jatkuvasti kaikenlaista. Seurakunta, Karjalatalo ja kirjasto ovat melkoisia kulttuurintuottajia, ravintoloissa on taidenäyttelyitä ja meillä on oma teatterikin. Harva tietää mitä kaikkea koulut, päiväkodit ja palvelutalot tarjoavat. Sitä paitsi korkeakult- Eläkkeellä oleva ruotsinopettaja Sinikka Silonummi on jo luopunut lupausten antamisesta. Työelämässä ollessaan hän tuli niitä silloin tällöin antaneeksi. Usein ne liittyivät työhön; että olisi oikeudenmukainen ja lempeä, että osaisi löytää oppilaiden vahvuudet. - Uudenvuoden lupaukset ovat perinne ja ne liittyvät siihen, että pitäisi uudistaa itseänsä jotenkin, Silonummi sanoo. - En tunnusta olevani kauhean vanha, mutta kun ikää tulee lisää ei enää pysty uusiutumaan samalla lailla kuin ennen. Eivät kaikki ole airasamulineja. Silonummen mielestä kaupunki voisi antaa Käpylälle lupauksen, että ykkösen linja säilyy. - Asun melkein ykkösen päättärillä ja raitiovaunuun on niin helppo mennä ja sillä on turvallista ajella. Käpylä-Seura toimii http://www.kaupunginosat.net/kapyla Koskelantien turvallisuutta parannettava J Käpylä-Seura on viime vuoden lopulla keskittynyt liikenteen, liikunnan, lähipalvelujen ja lähiympäristön kysymyksiin. Samalla on luotu katse huomiseen ja käynnistetty keskustelu kaupunginosamme tulevaisuudesta ns. visiokyselyn avulla. Hakamäentien muuttaminen nelikaistaiseksi väyläksi on loppusuoralla. Tiehallinnon tavoite on, että väylä liittymineen, meluesteineen ja kevyen liikenteen yhteyksineen on valmiina käytössä syksyllä 2009. Hakamäentie kaksinkertaistuvine liikennekapasiteetteineen päättyy Mäkelänkadulle. Poikittainen liikennevirta ei kuitenkaan pysähdy siihen vaan jatkaa Koskelantielle. Alueen asukkaat ovat syystäkin huolissaan Koskelantien liikenneturvallisuudesta ja ympäristöhaitoista. Yleissuunnitelman laatiminen Hakamäentien jatkolle Mäkelänkadun itäpuolelle on vasta ohjelmointivaiheessa. Yleissuunnitelman vaihtoehtoihin sisältynee myös aiemmissa Pasilanväylän suunnitelmissa esiintynyt tunnelivaihtoehto. Konkreettisia tuloksia ja käytännön toimia siitä suunnittelutyöstä ei ole kovin pian odotettavissa. Liikennemäärien lisääntyminen on jo johtanut liikennekurin selvään löystymiseen Koskelantiellä, puistokadulla, jota ei ole suunniteltu nykyisensuuruisille ja yhä kasvaville automäärille Käpylä-Seura on lähettänyt joulukuussa kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Siinä on parannusehdotuksia seuraaviin Koskelantien akuutteihin liikenneturvaongelmiin: Kääntyminen Koskelantien puistokäytävien yli suojateiden kautta Puistokäytävien läpi johtavaa suojatietä käytetään toistuvasti kääntymiseen Koskelantie 17:ssa sijaitsevan Alepa-myymälän eteen. Koskelantien 48:n kohdalla olevalle suojatielle tulee sijoittaa ympäristöön soveltuvat metalliset tolpat, jotka estävät läpiajon Koskelantien toiselle puolelle. Väliaikaisena ratkaisuna voidaan käyttää myös betoniporsaita. ja liikennevalvontaa. Koskelantien turha ruuhkautuminen ja joukkoliikenteen hidastuminen Koskelantien liikenne ruuhkautuu aamuisin ja iltapäivisin Intiankadun ja Mäkelänkadun välillä. Voimassa olevia pysäköintikieltoja ei noudateta. Käpylä-Seura ehdottaa, että Helsingin kaupunki tehostaa Koskelantien pysäköinninvalvontaa erityisesti ruuhka-aikoina. Väärään aikaan (aamuisin kello seitsemän jälkeen, iltaisin kello 15 jälkeen) pysäköiviä autoilijoita on sakotettava nykyistä no- peammin. Tarvittaessa on varauduttava autojen pois hinaamiseen. Koskelantien liian suuret ajonopeudet Ruuhka-aikojen ulkopuolella Koskelantien ajonopeudet ovat selvästi nousseet. Katu mielletään Lahdenväylän jatkeeksi. Hakamäentien peruskorjauksen valmistuminen on omiaan kasvattamaan ajonopeuksia myös Koskelantiellä. Käpylä-Seura ehdottaa, että Koskelantien nopeusvalvontaa tehostettaisiin. Koskelantielle tulee saada myös ajonopeuksista kertovia näyttötauluja. Matti Eronen Käpylä-Seuran puheenjohtaja Parkouria harrastava Toni Nyberg Metsolantieltä ei antanut tänä vuonna minkäänlaista uudenvuodenlupausta. Sen sijaan vielä viime vuonna lupaus tuli. - Rupesin säästämään rahaa. Lähinnä se tarkoitti sitä, etten ostanut karkkeja, hän selvittää. Päätös piti alkuun, ja rahaakin säästyi liki 10 euroa viikossa, mutta jo kuukauden kuluttua Toni antoi periksi. Tonin kaveripiirissä jotkut antavat uudenvuodenlupauksia ja toiset taas eivät. - Se on vähän kuin vedonlyöntiä. Katsotaan miten kenenkin kantti kestää. - Käpylälle voisi antaa lupauksen ehostusrahasta, jolla paikkoja voisi siistiä ja maalata, Toni keksii. - Kaipaan tänne vähän iloisempaa ilmettä. Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 8. päivä. Aineisto toimitukseen 23. helmikuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 28.1.2009 Tiernapojat kiittää Tiernapojat kiittää käpyläläisiä almuista, jotka knihdin kypärään kilahti. Lahjoititte 318 euroa, joilla ostetaan World vision -järjestön kautta vuohia ja niiden hoitoon liittyviä tarvikkeita ja koulutusta köyhillle perheille Keniassa. Vuohi maksa 42 euroa, joten Tiernapoikien keräämällä summalla voidaan ostaa seitsemän vuohta. Vuohista saadaan ravitsevaa maitoa, jota erityisesti lapset juovat päivittäin. Vuohen omistaminen on kenialaiselle perheelle kuin rahaa pankissa. Tarpeen tullen vuohella voidaan kustantaa mm. lasten koulumaksuja ja -tarvikkeita. Kilien myötä perheiden saama apu moninkertaistuu. Vuohet ovat myös lemmikkejä, joita lapset hoitavat innokkaasti. Jotta lahjoitetuista lehmistä ja vuohista olisi pysyvää hyötyä ja niiden hoito olisi tuottavaa, perheet saavat koulutusta niin maanviljelyssä kuin karjankasvatuksessa. Koulutuksessa opetetaan mm. ojitusta, maan terassointia, kateviljelyä, kompostointia, luonnonmukaisten lannoitteiden käyttöä, eroosion torjuntaa, rehunvalmistusta ja -varastointia sekä eläinten yleisimpien sairauksien tunnistamista. Viljelijöille järjestetään myös opintovierailuja, jotta tieto leviäisi mahdollisimman laajalle. Jyrki Kallius Pellervontie, Käpylä jyrki.kallius@gmail.com, puh 044 344 0446 Kohtaamisia Kirjoja lukemalla voi sukeltaa mihin aikakauteen tahansa. Kirja myös yhdistää kuten Hesevan asukkaat sekä Käpylän ja Koskelan koululaiset huomasivat. KIRJA RAKENTAA SILTOJA on Pääkaupunkiseudun Helmet -kirjastojen yhteinen kampanja, jota opetusministeriö on rahoittanut. Työnimi muuttui myöhemmin Kirjastossa kohtaus -nimeen, mutta ainakin me rakensimme oikeasti siltoja eri sukupolvien ja eri koulujen välille, erikoiskirjastovirkailija Jaana Salojensaari Käpylän kirjastosta kertoo. - Siksi pidimme alkuperäisestä nimestä kiinni. Aloite lähti Käpylän kirjastosta, jonka lisäksi mukana olivat Käpylän koulun 6B-luokka, Koskelan ala-asteen 4. luokka sekä palvelutalo Heseva. - Merkittävä tulos oli, että Käpylän ja Koskelan koulujen oppilaat tutustuivat toisiinsa. Koskelan nelosethan jatkavat ensi syksynä opintietään Käpylän peruskoulussa viidennellä luokalla. Luokat lukivat vanhoja ja uusia kirjoja, joita kirjastosta suositeltiin. Mukana olivat muun muassa Kiljusen herrasväki ja monta Anni Swanin kirjaa. - Me luimme niitä samaan aikaan kuin Koskelan 4. luokkalaiset, opettaja Ville Teittinen Käpylän koulusta kertoo. - Keskustelimme tietokoneen välityksellä kirjoista keskenämme. - Luettuamme kirjat, etsimme tietoja siitä, minkälaista elämä on ollut kirjojen tapahtuma-aikaan 1930ja 1940-luvuilla, esimerkiksi minkälaisia leikkejä leikittiin ja miten lapsia kasvatettiin. - Luimme myös nykypäivän Risto Räppääjä -kirjoja, jotta voisimme verrata entistä ja nykyistä aikaa sekä kieltä. Lopuksi katsoimme elokuvan Suomisen Olli rakastuu. Lukemisen, keskusteluiden ja elokuvan jälkeen oppilaat tekivät joukon kysymyksiä, jotka taskussa he menivät tapaamaan Hesevakodin asukkaita. Palvelutalossa lapset saivat kuulla hesevalaisilta minkälainen lapsuus heillä oli ollut. Tietoa pyrittiin suhteuttamaan luettuihin kirjoihin ja nykypäivään. Lapsille kokemus oli erittäin opettavainen. Mitä te saitte joululahjaksi? saattoi kysymys kuulua. - Voi hyvänen Hesevan toiminnanohjaaja Tuija Epäilys, hankkeen alullepanija Jaana Salojensaari ja opettaja Ville Teittinen. aika, emmehän me mitään lahjoja saaneet. Lapset tekivät tapaamisista muistiinpanoja, joista kootaan parhaillaan näyttelyä. World Vision Sadassa maassa toimiva World Vision on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja maailman suurin kummilapsijärjestö. Sen avun piirissä on yli 100 miljoonaa ihmistä, joista kummilapsia on 3,4 miljoonaa. Vuonna 1983 perustettu Suomen World Vision on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja Vastuullinen lahjoittaminen ry:n jäsen. www.worldvision.fi Maitopulloja ja märkiä sukkia Keskustelut olivat pitkiä ja hauskoja. - Lapset olivat valmistelleet kysymykset huolellisesti ja niiden pohjalta riitti juttua. - Lempikysymyksiäni oli: kiipeilitkö puissa? Salojensaari sanoo. - Vastaus kuului, etteivät tytöt saaneet puissa kiipeillä, koska heillä oli hame! Tämä ja monia muita ennen tuntemattomia asioita tuli nykylapsille selväksi. Tytöille ja pojille oli erilaiset säännöt. - Hesevassa on kahdeksan osastoa, joista seitsemän on suljettua dementiayksikköä. Palvelutalosta löytyi kuitenkin tarvittavat 11 haastateltavaa, toiminnanohjaaja Tuija Epäilys kertoo. - Aluksi asukkaita jännitti valtavasti. Osaankohan minä, he pohtivat. - Jälkeenpäin kaikki olivat valtavan tyytyväisiä. Jutut jäivät pahasti kesken. Suurin osa koululaisista ja asukkaista olisi halunnut tarinoida lisää! Monille oppilaille oli esimerkiksi aivan uusia asia, ettei ennen ollut kouluruokailua vaan piti tuoda omat eväät ja maitoa pullossa. Ja ettei köyhimmillä lapsilla ollut eväitä ensinkään. - Eräs hesevalainen kertoi, että hänen äitinsä laittoi aina mukaan evästä yli tarpeen, että tyttö voisi salaa jakaa omastaan muiden kanssa, Epäilys kertoo. Koulumatka oli myös ihmetyksen aihe. Ennen kouluun ja takaisin käveltiin tai hyvässä lykyssä hiihdettiin. Matkaa saattoi olla kilometrejä ja vaatteet ja kengät keh- noja. - Joissakin koulussa opettaja sentään antoi kuivatella kastuneita sukkia uunin edessä ­ sellainenhan loimotti monen koululuokan nurkassa. Epäilyksen mukaan kertomukset liikuttivat haastattelijoita selvästi. - Yksi käyntikerta onkin liian vähän, Salojensaari huomauttaa. Erilaisia yhteistyömahdollisuuksia pohditaankin parhaillaan. Käpylän koululaiset saattavat esimerkiksi alkaa esiintyä Heseva-kodissa. Ideaa on tervehditty ilolla kummallakin puolella Väinölänkatua! Alice Karlsson Kohtaamisien muistiinpanoista ja valokuvista kootaan kiertävä näyttely. Se on ensin esillä 4. helmikuuta Hesevassa Kirja rakentaa siltoja -projektin päätösjuhlasssa. Sen jälkeen näyttely siirtyy Käpylän kirjastoon, jossa siihen voi tutustua 16.-28.2. Alkolta vapautuneeseen tilaan muuttaa kaksi yritystä Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Galleria Ajatuksenpoikanen, Pohjolankatu 43 · Kirsikankukka, Koskelantie 29 · Käpylän kirjasto · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. KULLERVONKATU 20:EEN muuttaa viimeistään 1. huhtikuuta Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy, jossa työskentelee 15 henkilöä. Toimialana on sähkö- ja valaistussuunnittelu. Toinen muuttaja on Tre Kvart Oy, monitoimialayritys, joka myy koirien ja kissojen ruokia sekä tarvikkeita ja mahdollisesti myöhemmin muitakin eläintarvikkeita. Yrityksestä voi tilata koirien trimmaaja sekä fysioterapeutti/hieroja. Tre Kvart tekee myös tilauksesta leikkokukkasidontaa, muun muassa messuille. Joitain sesonkikukkia saattaa esimerkiksi pääsiäisenä ja jouluna löytyä liikkeestäkin. Yritys tekee myös pihakunnostuksia ja -suunnitelmia, Tre Kvartissa työskentelee vakituisesti yksi henkilö. www.sahkosuunnitteluforssell.fi www.trekvart.com www.bentokronen.fi/
• 6 Käpylä-lehti 28.1.2009 Käpylää valkoka Käpylä on kuvauksellinen. Sen todistavat täällä filmatut monet elokuvat. K äpylän ainutlaatuinen idylli on esiintynyt monissa tv-mainoksissa, lyhytelokuvissa ja tv-sarjoissa, viimeksi Kotikatsomon Ylikävelyssä vuoden 2008 lopulla. Käpylästä on myös tehty muutamia dokumentteja: Käpylä - keidas kaupungissa, valmistumisvuosi 1954, tuotanto Karhu-Filmi Oy Käpylä - hymykuoppa Helsingin poskessa, valmistumisvuosi 1963, Tuotanto Filmiseppo Helsingin muuttuvat kasvot II. Käpylä, Valmistumisvuosi: 1998, lyhyt dokumentti, Helsingin muuttuvat kasvot, Sarja 2, osa 4, Käpylä Käpylä on ollut näyttämönä myös useissa pitkissä elokuvissa sekä sisä- että ulkokuvauksissa. Badding, 2000, ohjaus Markku Pölönen Rauli Badding Somerjoki muistetaan erityisesti suomalaisen rokin uranuurtajana. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa Fiilaten ja höyläten, Paratiisi, Tähdet, tähdet ja Laivat. Aki Kaurismäki käytti hänen Kauas pilvet karkaavat -kappalettaan elokuvansa tunnusmusiikkina. Badding -elokuvan on fiktiivinen elokuva todellisesta henkilöstä. Elokuvan kehystarina sijoittuu aikoihin, joina ystävät olivat jo vähissä ja viina vienyt terveyden. Kohtaus jossa nuori Rauli kaverinsa kanssa käy hakemassa apteekista särkylääkkeitä, on kuvattu Pellervontien aukiolla olevan punaisen puutalon edessä joka oli lavastettu apteekiksi. Keskeisissä rooleissa: Janne Reinikainen, Peter Franzén, Karoliina Blackburn ja Puntti Valtonen. Kyytiä Moosekselle, 2000, ohjaus Kaija Juurikkala Kesällä 2000 12­15-vuotiaat suomalaiset nuoret ryhtyivät ohjaaja Kaija Juurikkalan ja hänen kuvausryhmänsä taustatuella pohtimaan Raamatun kymmenen käskyn nykypäivän merkitystä. Syntyi kymmenen hyvinkin erilaista tarinaa, yksi kullekin käskylle. Helsinkiläisnuorten Vuoritalolla kuvatussa 1. käskyssä "Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita Jumalia" käskystä syntyi uusi versio "Minä olen kännykkä, älä pidä muita jumalia" kännykkä kohoaa epäjumalan asemaan. Kohtauksessa näytteli myös Käpyläläisiä nuoria. Klassikko, 2001, ohjaus Kari Väänänen Klassikko on tarinaa kirjailijan elämästä ja se perustuu Kari Hotakaisen vuonna 1997 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin, joka on fiktiivinen elämänkerta. Elokuvassa on vauhdikkaita ajokohtauksia pitkin Pohjolankatua. Kari Hotakaisen "omaelämänkerralliseen romaaniin autoilevasta ja avoimesta kansasta" perustuva Klassikko on omintakeinen ja hauska elokuva miehistä. Keskeisissä rooleissa Martti Suosalo, Janne Hyytiäinen, Matti Onnismaa ja Pertti Sveholm. Paha maa. Kuva: Solar Films / Sanna Hedström. Paha Maa, 2004, ohjaus Aku Louhimies Paha maa on monijuoninen draamaelokuva pahan kierteestä ja kostosta. Elokuvan teema on peräisin Leo Tolstoilta, novellista Väärennetty korkolippu. Käpylän kohtaukset kuvattiin Osmontiellä yksityisasunnossa ja elokuvassa vilahtaa ulkokuvaakin, kun pölyimurikauppias tulee kauppaamaan tuotteitaan perheen kotiin. Keskeiset roolit: Jasper Pääkönen, Mikko Leppilampi, Pamela Tola, Matleena Kuusniemi, Petteri Summanen, Sulevi Peltola, Mikko Kouki, Pertti Sveholm ja Samuli Edelmann. Pahan maan jälkityövaihe sai runsasta julkisuutta Aku Louhimiehen ja tuottaja Markus Selinin ajauduttua törmäyskurssille lopullisesta leikkauksesta. Kiista sovittiin ja teatterilevitykseen tuleva elokuva viimeisteltiin yhteisymmärryksessä. Paha maa oli vuoden 2005 katsotuin kotimainen elokuva. Onnen varjot, 2004, ohjaus Claes Olsson Onnen varjot pohjautuu Anna-Leena Härkösen alkuperäiskäsikirjoitukseen. Parisuhde, lapsettomuus, uraputki ­ siinä elokuvan keskeisiä asioita. Tarina kertoo, mitä tapahtuu, kun kolmikymppiset aikuiset joutuvat pohtimaan mitä voim- me odottaa elämältä ja mikä on oikeasti tärkeää? Keskeisissä rooleissa nähdään Tiina Lymi, Nicke Lignell, Milka Ahlroth, Santeri Kinnunen, Anna-Leena Härkönen ja Otto Kanerva. Perheen koti on Ilmattarentiellä, ulkokohtauksia kuvattiin Taivaskalliolla ja apteekkina entinen Kal- Badding. Kuva: Jari Innanen. Onnen varjot. Kuva: Pasi Rauhala.
• 28.1.2009 Käpylä-Lehti 7 ankaalla le Kaniini -liikkeen punainen puutalo Joukolantien ja Pellervontien kulmassa. Edustajamme luottamustehtävissä Kaupunginvaltuustossa meitä edustavat vihreiden Sirkku Ingervo ja Julia Virkkunen sekä vasemmistoliiton Kati Peltola. Kunnallispolitiikassa riittää kuitenkin tehtäviä valitsematta jääneillekin. Janette Grönfors (sdp) on sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaoston jäsen 2009­2012. Mirva Haltia-Holmberg (sdp) on Helsingin kaupungin liikennelaitoksen johtokunnan jäsen (entinen joukkoliikennelautakunta). Tavoitteenani on muuttaa lippujen hinnoittelupolitiikkaa kanta-asiakkaita ja ennakko-ostajia suosivammaksi, suosia joukkoliikenteen raideliikenneratkaisuja uusilla asuinalueilla, tuoda ykkösen kehittäminen osaksi linjan 9 Ilmalan jatkoon liittyvää päätöksentekoa, sekä saattaa pyörätuolilla liikkuvat sekä heidän avustajansa maksuttoman matkustamisen piiriin joukkoliikenteessämme. - Haluan on myös varmistaa että uuteen ylikunnalliseen joukkoliikenneorganisaatioon Helsingin Seudun Liikenteen (HSL, aloittaa 1.1.2010) poliittisissa päätöselimissä on asiantuntijoita, joilla on aikaa ja kykyä toimia linkkinä kaupunkilaisten ja joukkoliikenneasioiden välillä. Kaupunginvaltuutettu Sirkku Ingervo (vihr.) on sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Hänen tavoitteenaan on muun muassa, ettei nyt toisteta edellisen lama-ajan virheitä ja tingitä ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta. - Huonoina aikoina sosiaalisektoria juuri eniten tarvitaankin, hän sanoo. - Erityisesti lasten, nuorten, vammaisten ja yksinäisten vanhusten äänen kuuluville saaminen päätöksenteossa on tärkeää, samoin ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toteutuminen säästöjen paineissa. Ingervon mukaan perheiden ja vanhusten arjen tukemiseen on selkeä tarve. Hoitoketjun sujuvoittaminen akuuttihoidosta jatkohoitoon on haaste. Jukka Järvinen (sdp) ylsi vaaleissa neljänneksi varavaltuutetuksi, mitä hän pitää ensikertalaiselle kohtuullisena suorituksena. Hän on sosiaalilautakunnassa kahdessa eri jaostossa Terhi Mäen varavaltuutettu.- Tulen pitämään Käpylän puolia kaikin tavoin, hän sanoo. Spåra pitää säilyä samoin kirjasto ja koulut. Asuntotarjonta pitäisi olla sellaista, että jokaiselle olisi jotakin ja palveluiden pitää säilyä ja jopa vähän lisääntyä. - Painopiteekseni nimeän varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän työn. Päivi Lindqvist (vihr.) sai asuntolautakunnan varajäsenen paikan. - Tarkoitukseni on omalta osaltani olla edistämässä vihreää asuntopolitiikkaa Helsingissä, hän viestittää. Koskelalainen Minnami Mikkola (kok.) on Helsingin Veden johtokunnassa. - Peruslähtökohta pitää olla, että Helsinkiläiset saavat Kaisa Rastimon Myrsky, 2008 Elokuva kuvattiin 2007 Ilmattarentiellä sekä Onnenpuistossa. Myrsky on lastenelokuva, joka alkaa vuodesta 1989, jolloin Berliinin muuri murtuu. Suomalainen isä kuljettaa oudon koiranpennun perheensä lemmikiksi Suomeen, jossa se nimetään Myrskyksi. Sen vanhemmat olivat olleet Berliinin muurin vartijoita. Kun muuri murtui, lopetettiin 7000 muuria vartioinutta koiraa ja niiden pentuja annettiin kenelle tahansa. Myrsky sai lokakuussa 2008 tuplapotin Schlingelin elokuvafestivaaleilla Chemnitzissä Saksassa. Myrsky palkittiin parhaana elokuvana ja pääosaa esittävän Ronja Arvilommi valittiin parhaaksi lapsinäyttelijäksi. Olisipa mukavaa jos vielä voisimme käydä elokuvissakin kotikulmilla. Useat jotka ovat asuneet kauemmin Käpylässä muistavat Käpylän Kinon Pohjolankadulla ja Rion Sampsantiellä. Kino toimi osoitteessa Pohjolankatu 38 ja se lopetettiin 1965. Rio (Käpylän Bio) taas toimi 1930 luvulta 1970-luvulle saakka nykyisissä Ilves-teatterin tiloissa. Eine Kakkonen Julia Virkkunen, Kati Peltola ja Sirkku Ingervo. hyvää ja puhdasta vettä kohtuuhinnalla ja jäteveden käsittely on mahdollisimman hyvin kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, hän raportoi. Kai Ovaskainen (vihr.) on kaupunkisuunnittelulautakunnassa Osmo Soinivaaran varajäsenenä. Kevään aikana istun Oden tilalla ainakin muutamassa kokouksessa, hän sanoo. Ovaskaisen mukaan suurin etu lautakunnan varajäsenyydestä on siinä, että saa ajantasaista tietoa ja pystyy keskustelemaan ennalta lautakunnan varsinaisten jäsenten kanssa. - Kaupunkisuunnittelulautakunta on yksi niin sanotuista tärkeistä lautakunnista, koska kaupungin yleis- ja asemakaavoitus sekä liikennesuunnittelu tehdään sen alaisuudessa. Siksi myös Käpylää koskevat kehittämiskohteet ja muutokset ovat usein ensimmäisenä siellä esittelyssä. Kati Peltola (vas.) on vasemmistoliiton valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. - En lähtenyt mihinkään lautakuntaan, mutta seuraan aktiivisimmin terveys- ja sosiaalivirastojen ja -lautakuntien asioita, hän kertoo. Peltolan tärkeimpiä tavoitteita on terveysasemien saaminen palvelukuntoon koko kaupungissa ja osaavien työntekijöiden lisääminen vanhusten ja muiden kotihoitoa ja palveluasumista tarvitsevien hoitoon. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen ja peruskorjaus ovat myös keskeisiä tämän valtuustokauden töitä. - Helsingin pitää haastaa maan hallitus ja eduskunta tekemään osansa eikä jäädä odottamaan, mitä hallitus keksii salaisissa valmisteluissaan. JP Roos on sosiaalilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsen. - Puoleeni voi kääntyä jos on ruotsinkielinen ja on kokenut ongelmia esimerkiksi toimeentulotuessa, kuljetustuessa, lastensuojelussa ja päivähoidossa ja jos haluaa vaikuttaa tämän alan ohjelmiin. Roosin mukaan kaupungin sosiaalipalveluja hoidetaan nykyään vastentahtoisesti ja rajoittavasti. Palvelu voidaan evätä, ellei laki tai määräys siihen erityisesti velvoita. - Haluan muuttaa toiminnan sellaiseksi, jossa kaupunki pyrkii ottamaan huomioon kaupunkilaisten tarpeet ja toimimaan heidän parhaakseen. Harri Saksala (sdp) jatkaa kunnallispolitiikassa varavaltuutettuna sekä yleisten töiden lautakunnan jäsenenä. Keskeisimmät tavoitteet: kaupunkiympäristöön ja (ympäristö)kulttuuriin liittyvät asiat (puistot, viheralueet, puhtaanapito ym). Heikki Takkinen (skp) jatkaa suomenkielisen työväenopiston johtokunnassa ja käräjäoikeuden lautamiehenä. - Kallion lukion johtokunnan puheenjohtajana olen toiminut kahdeksan vuotta ja jatkan samassa tehtävässä vielä seuraavan 4-vuotiskauden. Kaikissa näissäkin luottamustehtävissä olen vaalilupaukseni mukaisesti viemässä asukkaiden ­ erityisesti lasten ja nuorten ­ ääntä kuuluville. Jaakko Vasankari (vas.) on toista kautta Korkeasaaren johtokunnassa. - Vaikka kyseessä on lähinnä taloushallintoon liittyvä toimi kaupungin kannalta, on tavoitteeni edelleen viedä Korkeasaarta ympäristöja eläinsuojelun suuntaan ilman ansaintalogiikkaa, hän kertoo. - Korkeasaari on hyvin vahvasti subventoitu laitos, jossa näyttelytoiminta välillä korostuu suhteessa eläinsuojelulliseen toimintaan. Julia Virkkunen (vihr.) on tämän valtuustokauden opetuslautakunnassa. - Tavoitteeni on paitsi käyttää siellä tervettä järkeä, myös olla unohtamatta tätä tavoitetta vuosien varrella, hän maalailee. Vastaukset kokosi Alice Karlsson Myrsky. Kuva: Eine Kakkonen TYHJENNYS Galleria lopettaa helmikuussa. Kaikki pois alennettuun hintaan, myös somisteita ja kalusteita! Kiitos taiteilijoille ja asiakkaille yhteisistä vuosista Käpylässä! POHJOLANKATU 43 TI-PE 12-18, LA,MA 10-15 LA 7.2. LIVEMUSAA Andre - the greatest pop & dance music Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 Ota yhtyttä sähköpostitse: Janette Grönfors: janettegronfors@gmail.com Mirva Haltia-Holmberg: mirva@haltia.net Sirkku Ingervo: ingervo.sirkku@gmail.com Jukka Järvinen:jjarvi20@welho.com Päivi Linqvist: paivi.lindqvist@kolumbus.fi. Minnami Mikkola: minnami.mikkola@fimnet.fi Kai Oaskainen: kai.ovaskainen@welho.fi Kati Peltola:kati.peltola@valtuusto.hel.fi JP Roos: j.p.roos@helsinki.fi Harri Saksala: harri.saksala@humak.fi Heikki Takkinen: heikki.takkinen@luukku.com Jaakko Vasankari: jage.vasankari@gmail.com Julia Virkkunen: julia.virkkunen@vihreat.fi. KARAOKE PE ja LA klo 21-02.30 URHEILUA ISOLTA SCREENILTA ¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Koskelantie 9 Puh. 793 864
• 8 Käpylä-lehti Väinö Myllyrinteen muistomerkki tulee Kalle Kanin talona tunnetun Pellervontie 35:n pihalle. 28.1.2009 Suomen suurimman miehen vieraana Suomen pienimmät Pikku-Kalle Hyden 118 cm ja Ritva Tiilikainen (nyk. Poikolainen) 113 cm.. Nils Sandvik ja Jyrki Ervasti. Käpylän jättiläinen saa muistomerkin Keräilyharrastuksesta ammatiksi Asta Korppi kävi ottamassa selvää mikä ihmeen kauppa Käpylän Merkki on. Jyrki Ervasti ja Nils Sandvik olivat intohimoisia postimerkkikeräilyn harrastajia. Postimerkkihuutokaupoissa ja Suomen Filatelistiseurassa he tutustuivatkin. Molemmat ovat talousmiehiä taustoiltaan. Sandvik oli talouspäällikkönä lentorahtifirmassa, Ervastilla oli tilitoimisto. Jo viisitoista vuotta sitten he suunnittelivat yhteisen liikkeen perustamista, mutta silloin suunnitelmat raukesivat. Neljä vuotta sitten onni potkaisi! rittäminen sujuvat ilman suurempaa tuskailua. Miten myytävät tuotteet hankitaan? Käpylän Merkki ilmoittaa lehdissä ostotarpeistaan. Ihmiset tulevat sen jälkeen myymälään hieromaan kauppoja omistamistaan keräilytavaroista. Osa keräilytuotteista hankitaan huutokaupoista. Tarvikkeita ostetaan tukusta ja maahantuontitarvikkeet hankitaan Hollannista. Käpylän Merkki toimii itse maahantuojana. P ellervontie 35:n asukkaat puuhaavat yhdessä Kuvataideakatemian kanssa muistomerkkiä Suomen suurimmalle miehelle, Väinö Myllyrinteelle 27.2.1909­13.4.1963. Muistomerkin tekijä julkistetaan Myllyrinteen 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi 27. helmikuuta Pellervontie 35:n pihalla. Juhlassa esiintyvät muun muassa kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen ja tanssija Reijo Kela. Muistomerkki paljastetaan valmistumisajankohdasta riippuen kesä- tai elokuussa. Tarkoituksenamme on järjestää oma-aloitteinen kotiseutujuhla, joka kannustaa keksimään syitä pienimuotoisiin, kotoisiin naapuritapahtumiin. Asunto-osuuskunta Käpylä sekä Väinö Myllyrinteen omaiset ovat hengessä mukana. Toivottavasti esimerkkimme rohkaisee muitakin uudentyyppiseen yhteishengen nostattamiseen ja lähiympäristön elävöittämiseen. Tarkalleen 248-senttinen Väinö Myllyrinne asui 1930-40 luvuilla Käpylässä useammassakin osoitteessa. Monilla osuuskunnan asukkailla on vieläkin eläviä muistikuvia "Käpylän jättiläisestä". Myllyrinne kiersi ennen talvisotaa ympäri Eurooppaa showpainijana ja sirkusesiintyjänä. Hän sijoittui Yleisradion vuonna 2004 järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä sijalle 12. Myllyrinteelle ei ole aiemmin pystytetty muistomerkkiä. Jyrki Kallius Hankkeen puuhamies Haastava harrastus Käpylän Merkin asiakaskunta koostuu eri puolilla Suomea asuvista, joukossa on muutamia ulkomaalaisiakin asiakkaita. Toki helsinkiläisiäkin asiakkaita on, mutta vain vähän käpyläläisiä. Monet tekevät tilauksensa puhelimitse tai netin kautta. Helsingissä käydessään keräilijät tulevat paikalle tekemään hankintoja. Keräilijän prototyyppi on keskiikäinen mies, korttikeräilijöistä valtaosa on keski-ikäisiä naisia. Voiko autotallissa bilettää? KYLLÄ VOI. Taloyhtiössämme Koskelantie 29:ssa sellainenkin ihme koettiin loppiaisaattona. Nokkelat avainhenkilöt olivat ideoineet kaikille taloyhtiön asukkaille yhteisen juhlan pitkään kestäneen, mutta aikataulussa pysyneen ja onnistuneen putkiremontin kunniaksi. Ulkoroihut valaisivat reitin sinne, mistä mennään alas autotalliin ­ siis sen reitin, josta ei ajeta autoilla. Rumat betoniportaat oli peitetty punaisella paperilla ja seinillä oli valokuvanäyttely talostamme eri kulmista kuvattuna. Pihaan kertyneet joulukuuset olivat päässeet uusiokäyttöön hallin molempiin päihin serpentiinein koristeltuina. Valokuvanäyttely kiersi koko hallia. Ikkunoilla paloi- vat kynttilät ja männynoksia oli tuunattu kultavärillä juhlallisiksi. Ruokapöytä notkui herkkuja, eikä janokaan päässyt yllättämään. Lapsille oli järjestetty oma piirustusnurkkaus. Pienet taiteilijat loivat innolla omia näkemyksiään aiheesta Minun kotitaloni. Jokainen taideteos palkittiin. Varttuneemmille pidettiin tietokilpailu. Jokaisesta neljästä rapusta valittiin neljän hengen joukkueet. Ehtoina oli, että vanhin on yli 60-vuotias ja yhdellä pitää olla jokin muukin kuin talomme numeroon liittyvä kytkös numeropariin 29. Visaisia kysymyksiä olivat muun muassa montako puuta kasvaa takapihallamme, kuinka pitkä on saunamme ylin laude, talomme julkisivun ikkunoiden määrä ja fillareiden määrä pyöräkellarissa (Liikaa fillareita, vastasi eräs joukkue ja siitä kaikki olivat yksimielisiä). Tietovisan tekijöillä on varmasti ollut hauskaa tehdessään erilaisia laskutoimituksia ja mittauksia. Vaan hauskaa oli meillä muillakin. Koska ruokaa jäi paljon, kipitimme hakemaan kodeistamme purkkeja ja purnukoita, joita herkuilla täytimme koteihimme vietäväksi. Täytekakkuja jäi vajaita ja yksi kokonainenkin. Se kokonainen arvottiin. Onnetartyttö voitti kakun perheelleen, ihan oikein. Käpyläläisellä Jarmo Söderströmillä oli parinkymmenen vuoden ajan perustamansa yritys Käpylän Merkki Pohjolankatu 1:ssa. Kun Söderström jäi eläkkeelle, hän myi yrityksen, ja ostajat olivat Jyrki Ervasti ja Nils Sandvik. Ervastilla on vieläkin tilitoimistonsa, Sandvik jätti vanhan leipätyönsä ja heittäytyi päätoimisesti harrastukselleen. Hän tunsi olevansa jo siinä iässä, että on aika hypätä pois oravanpyörästä ja tehdä jotain hauskaa. Keräilijän tavaratalo Käpylän Merkin päätuotteita ovat postimerkit, postikortit, rahat ja kunniamerkit sekä erilaiset tarvikkeet: säiliökirjat, korttilehdet, kansiot, rahakehykset ja erilaiset luettelot. Käpylän Merkki on yksi niistä keräily-yrityksistä, jotka kuuluva suomalaiseen ja kansainväliseen kauppiasliittoon. Tämä takaa sen, että yritys toimii rehellisesti. Omistajien taloustaustat ovat hyväksi, kirjanpito ja bisneksen pyöKeräilyä aloitettaessa pitää ensin selvittää, mistä on todella kiinnostunut. Harrastuksen hinta riippuu siitä, kuinka pitkälle on valmis harrastuksensa viemään ja mitä keräilee. Keräillä voi eri tasoilla, hinnat liikkuvat 20 sentistä tuhansiin euroihin. Keräily on haastavaa ja hyvää ajankulua. Käpylän Merkissä taidepostikortit lajitellaan taiteilijoiden mukaan, muut esimerkiksi paikkakunnittain ja aiheittain. Jyrki Ervastin ja Nils Sandvikin aika kuluu työn parissa. Muille harrastuksille ei jää aikaa, omat keräilytkin saavat odottaa tulevia aikoja. Asta Korppi Käpylän Merkki Pohjolankatu 1 Avoinna ark. 10-17, la 9-13 Puh. 09792851 Autotalleista viihtymispaikkoja? Talossamme oli sen alkuaikoina 1950-luvulla noin 80 lasta. Kun oma lapseni oli pieni 1980-luvulla, hän oli yksin koko talon lapset. Nyt pieniä vipeltäjiä on taas enemmän, sopivasti. Juhlamme osanottajat olivat kaikenikäisiä. Yhteen asiaan tosin jälkeenpäin kiinnitin huomiota: ikämiehet puuttuivat kokonaan. Eikö heitä talossamme ole vai onko autotalli liian pyhä paikka moiseen juhlimiseen? Oli miten oli, mielestäni autotalli olisi jatkossakin oiva yhteinen viihtymispaikka. Talon asukkaisiin tutustuisi helposti. Utopiassani heittäydyn kuvittelemaan kaikki Käpylän autotallit asukkaiden yhteisiksi oleskelutiloiksi. Voisimme vierailla toistemme talleissa ja siten kaikki käpyläläiset tulisivat tutuiksi keskenään. Meidän talli pärjäisi talliviihtyvyysvertailussa hyvin, koska kokemusta on jo koristelusta, hyötykäytöstä ja tilan toimivuudesta! Asta Korppi
• 28.1.2009 Käpylä-Lehti Emmekö me koskaan opi! Kalevalan päivä Karjalatalolla Karjalatalo Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Karjalatalolla vietetään lauantaina 28.2. koko perheen Kalevalan päivää. Klo 12 alkavassa tapahtumassa on päivän teemoihin sopivaa ohjelmaa sekä isommille että pienemmille juhlijoille. Päivä alkaa lastenkonsertilla, jossa esiintyvät Kansanmusiikkiopiston oppilaat sekä Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten tanhuryhmä Hintukat. Konsertin jälkeen ohjelmassa on lapsille tarkoitetut kantele-, piirileikki- ja villatyöpajat. Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhlassa kuullaan mm. Lönnrotin persoonasta. Lisäksi musiikki- ja pienimuotoista teatteriohjelmaa. Karjalan Liitto järjestää tapahtumapäivän yhteistyössä Karjalaisen Nuorisoliiton, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten liiton, Kansanmusiikkiopiston ja Karjalaisen näyttämön näyttelijöiden kanssa. Vapaa pääsy. Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Lisätietoja kulttuuri- ja järjestösihteeri Anna Dantchevilta (09) 7288 1712, anna.dantchev@karjalanliitto.fi, www.karjalanliitto.fi. Ohjelma: klo 12.00 Lastenkonsertti, klo 12.45­14.45 Työpajat lapsille klo 13.30 Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhla Ohjelmassa mm. juhlapuhe Elias Lönnrot ihmisenä ja lääkärinä sekä musiikki- ja teatteriesityksiä. (Muutokset mahdollisia) 9 Menot Kirjailijavieraita Käpylän kirjastossa Ma 9.2.2009 YLEn TV-tuottaja Elina Saksala kertoo kirjastaan Asiaa ruudussa, televisiodokumentin anatomia (Like 2008). Ma 2.3.09 klo 18:30 Virpi Hämeen-Anttila kertoo kirjoistaan Ma 6.4.09 klo 18:30 Kaarina Sala kertoo kirjastaan Isän huone Ma 4.5.09 klo 18:30 Jaakko Hämeen-Anttila kertoo kirjoistaan NÄINHÄN ME HÖPÄJÄMME, kun kuulemme ja näemme, miten pepulleen vähän kaikki meillä kotosalla ja maailmalla on menossa ja menee. Kun rähinät eri puolilla maailmaa vaan jatkuvat, kun ihmisiä tapetaan, kun veri vuotaa, kun lapset silpoutuvat. Kun kotomaassamme ihmisiä irtisanotaan, kun niin maailmalla kuin meilläkin talous ajautuu karille ja rikkaillekin tulee äitiä ikävä. Tällaistahan tämä maailman meno on ollut enemmän tai vähemmän kautta aikain ja vähän väliä. Eihän tuosta ole kauankaan, kun manasimme pankkikriisiä, konkursseja ja velkavankien kurjuutta. Emmekö siis koskaan opi? Tähän kuuluu sanoa, että hyvä kysymys. Omasta mielestäni siihen on myös ainakin jossakin määrin kattava vastauskin. Siis, kyllähän me opimme. Tarkoitan, että ainakin ikääntyneempi porukka on oppinut, ehkä ottanut virheistä onkeensakin. Ikävä kyllä tämä tällainen elämänoppi menee aina ajasta ns. ikuisuuteen sitä mukaa, kun miespolvet ja tietenkin myös naispolvet vaipuvat unholaan. Sitten tulevat uudet ikäluokat sukupolvet, jotka aloittavat oppimisensa alusta. Kun ajattelen näitä tämänkinhetkisiä nuorempia ikäluokkia olen pannut merkille, että niistä melkoisella osalla on loistavat opit siitä miten surffaillaan netissä tai vaikkapa Thaimaan aalloilla. On totta vie tietoa siitä, miten netistä imuroidaan mitä tahansa, ennen muuta musaa. (Niinkään varma en ole siitä, että samalla tavalla olisi tietoa tai kykyä imuroida pölyjä kotonurkista.) Hämmästelen sitä, miten näillä, osin jo ikääntyneemmilläkin, ikäluokilla riittää tietoa bändeistä, rumpaleista, basisteista ja biiseistä, suunnattomasti tietoa! Miten hyvin koulutettuja ekonomisteja, nuorempia ja vanhempia analyytikkoja, hyperjuristeja ja oppineita talousguruja talouttamme pyörittääkin, ja silti yhtäkkiä ja yllättäen taas ollaankin lirissä. Tämähän on kuin noiduttua, ei siinä auta muu kuin turvautua yhteisöllisyyteen. Vetäydymme nauttimaan yhteisöllisyydestä vaikkapa "hymyä pyllyyn" -yleisönä, tai sitten osallistumme yleisönä Jari Halosen tv-hartauteen otsikolla "Halloween". Voimmehan tietenkin paeta tätä raadollista todellisuutta myös yksinäisyyteen vaikkapa Vanhan Testamentin lohdullisen rauhaa ja rakkautta julistavan sanoman pariin samastumaan valittuun kansaan ja luvattuun maahan. Itse asiassa sitä sanomaa saa värikuvissakin ja aivan tuoreena vaikkapa TV-uutisista. Mutta ­ sanon tämän itselleni ­ mitäpä vanha äijärähjä purnaat ja mariset. Asia on yksinkertaisesti niin, jokainen sukupolvi ja ikäluokka aloittaa tyhjästä, pää tyhjänä. Siitä lähdetään ja aletaan oppia (oppia ikä kaikki). Valtaosin oppi, se koeteltu tieto, tulee kantapään kautta, jos on tullakseen. Ja sitten, kun ollaan lähes täysin oppineita heitetään veivi ja tehdään tilaa uusille oppilaille. Siinähän se ­ jaa paitsi että on olemassa todella oppineita. Tarkoitan esimerkiksi niitä jotka tutkivat vaikkapa alkuräjähdystä, tai sitä, mitä on sitten äärettömyyden jälkeen. Tämä tieto se vasta tuokin toivoa kahden asunnon loukossa istuvalle velkavangille tai lomautetulle tai työttömälle. Minulle ainakin yhä riittää se, että näen Otavan Otavana, Orionin Väinämöisen viikatteena ja Seulaset Seulasina, tähtitaivaan tähtitaivaana. Enempi oppi kaataisi vain ojaan. Lohtua lamaan Juhani Ikonen Venäläistä huumoria Pe 6.2. Käpylän Druzhba -yhdistys järjestää ohjelmallisen illanvieton aiheena "Venäläistä huumoria, juomatapoja ja juomia". Paikka on Oulunkylän seurahuone. Hinta jäseniltä 12e, muilta 15e ja siihen sisältyy ruoka ja tervetulomalja. Mukaan mahtuu 50 ja sitovia ilmoittautumisia ottaa vastaan puh. joht. Ulla Valkeila ulla.valkeila@svk.edu.hel.fi, p. 792515 tai 050 5924375 ja siht. Kimmo Eskola kimmo.eskola@helsinki.fi p. 050 5004512 Käpylän Pallo jakaa heijastimia Käpylän Pallo (KäPa) haluaa, että käpyläläiset näkyvät. Heijastimia jaetaan lauantaina 7.2. klo 12 alkaen Masurkan kulmalla niin kauan kuin jaettavaa riittää. Kirjeet Näköala radanvarren kalliolta. Kohde on ehdolla Käpylän eteläiseen kaupunkipolkuun. Anna palautetta, kiitä, purnaa, mutta mieluummin aina omalla nimellä: kapylalehti@eepinen.fi 1962­1980 Käpylän iltaoppikoulu, joka on oma hyvä kouluni, jonka humaanista ilmapiiristä olen tänä päivänä erityisen ylpeä. Jos kohteella 13 tarkoitetaan nykyistä Käpylän peruskoulua, on entinen Hykkylä liian suppea määritelmä. Jos taas on tarkoitus tuoda esiin vain entinen Helsingin kaksoisyhteislyseo (Hykkylä), maineikkaan viipurilaiskoulun ansiokkaana perinteenjatkajana, ei peruskoulun kaapu oikein istu sen ylle. Käpylän peruskouluun kuuluu viisi suomenkielistä toimipistettä ja yksi ruotsinkielinen. Käpylässä sijaitsevat suomenkieliset ovat Hykkylän, Untamon ja Väinölän toimipiste. Olisiko ajateltavissa, että Käpylän peruskoulu olisi yksi kohde, koska sen pääosat ovat niin lähekkäin, vieri vieressä. Näin voitaisiin ehkä yhdistää kohteet 10 ja 13. Kohdeesittelyssä voisi sitten tuoda esiin ehdottajien toivomia painotuksia ja koulujen menneisyyttä tarvittavassa laajuudessa. Vaihtoehtoisesti kaikki kolme suurta koulurakennusta voisivat olla erillisiä kohteita. Pohjois-Käpylän kaupunkipolulle haluaisin vielä tehdä ehdotuksen. Koska Käpylässä on sellainenkin harvinaisuus kuin ruotsinkielinen ala-aste (Pohjolankatu 45), ehdotan myös sitä polun kohteeksi. Taustalla ovat myös rakennustaiteelliset syyt: koulurakennus on miellyttävän näköinen ja sillä on luonnetta. Koulun edustalla olevaa OttoIivari Meurmanin puistoa toivoisin myös polun kohteeksi. Onhan Meurman toinen Käpylän puutarhakaupungin ensimmäisen varsinaisen asemakaavan laatijoista. Olisiko Käpylä-Lehteen mahdollista saada pohjoisesta polusta sen hahmotuttua vastaavanlainen juttu, kuin eteläisestä polustakin oli? minusta olisi myös mielenkiintoista saada tietää ehdotusten tekijöiden nimet, onnistuisiko se? Ilmoittakaa sitten Käpylä-Lehdessä hyvissä ajoin kaupunkipolkujen julkistuskävelyt, niin varmasti tullaan mukaan. Raisa Kivinen Kaupunkipolun luonnos esiteltiin Käpylä-Lehdessä 8/2008. Lehti on luettavissa ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.lehtiluukku. fi. Vanhat Käpylä-Lehdet löytyvät myös Käpylän kirjastosta. Kaupunkipolku tuo esille asuinseutumme monipuolisuuden Kiitos hienosta Käpylä-Lehdestä numero 8. Lehti on ollut ruokapöytäni kulmalla saapumisestaan asti, ja välillä unohdun hetkeksi katsomaan kuvaa Pellervontien aukiosta, joka on eräs parhaimmista ehdotetuista kaupunkipolun kohteista. Olenkin kantanut huolta siitä, tulisivatko Puu-Käpylän aukiot varmasti mukaan. Joitakin aikoja sitten Lars D. Eriksson kirjoitti KäpyläLehdessä näistä piazzoista. Kohde 23, näköala kalliolta ratapihalle puoltaa sekin paikkaansa polulla. Kerran Louhenpuiston pyörätietä ajaessani poikkesin tien sivuun näkymää katsomaan ja eteeni avautui komea panoraama. Kyseisen näkymän vaikuttavuutta vielä lisää sen katsominen metsän siimeksestä. Kannattaa käydä katsomassa! Olisiko ajateltavissa, että kohteen 26 (Yhtenäiskoulu) esittelyssä lyhyesti mainittaisiin, että Yhtenäiskoulun tiloissa toimi vuosina Värejä ja valoja Helsingin taidesalongissa on helmikuussa esillä käpyläläisen taiteilijan Veikko Saarivaaran öljymaalauksia vuosilta 2007­2009. Veikko Saarivaaran karuhkon ulkoisen kuoren alle kätkeytyy herkkä kainuulainen luonto. - Aiemmin aistimukset ja kokemukset tulivat kankaalle tunnistettavina maisemina, mutta nyt olen edennyt abstraktiseen ilmaisuun, hän kertoo. - Luonto on niin syvällä minussa, ettei siitä pääse ulos. En tosin enää edes mieti ovatko kuvani maisemia. Ne syntyvät väreinä ja valoina. Saarivaara syntyi seitsenlapsiseen perheeseen Sotkamossa 1950 ja on piirtänyt ja maalannut aina. Äiti. Lähteeltä. Kuvat maalauksista julkaistu taiteilijan luvalla kuvastokorvauksetta. Kotona pieni poika raapusteli alituiseen, aluksi kaupan kääreisiin kuten ennen oli tapana. Myöhemmin vanhemmat hankkivat hänelle oikeata piirustuspaperia ja värejä. - Aina tuo yksi vain piirtää, sanoivat vieraat. Saarivaara ryhtyi myös maalaamaan hyvin nuorena. 1982 hän pääsi Limingan taidekouluun ja sieltä Helsinkiin Vapaaseen taidekouluun, josta valmistui taidemaalariksi 1987. Taiteilijan työn ohella Saarivaara on lähes koko ajan opettanut. Parhaillaankin hän toimii piirustuksenopettajana omassa opinahjossaan Vapaassa taidekoulussa Kaapelitehtaalla. Saarivaaran töitä on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla ja niitä on lunastettu muun muassa Suomen valtion, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Sara Hildénin taidemuseon kokoelmiin. Alice Karlsson Veikko Saarivaara Öljymaalauksia 7.2.­25.2. Taidesalonki ­ Konstsalongen Bulevardi 3 B 4 krs. Helsinki, (09) 643 966 Avoinna ti-su 10-17 (ma sulj.)
• 10 Käpylä-lehti KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 28.1.2009 Toivosta toimintaan! Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 1. helmikuuta 2009. Keräyksellä tuetaan muita heikommassa asemassa olevien työllistämistä ja osallisuutta. MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 1.2. Uutela, Mäkeläinen, Leskinen, HNMKY:n mieskuoro, joht. Matti Vainio. Yhteisvastuukeräys alkaa, kirkkokahvit. messun jälkeen tiedotustilaisuus kohteista. Vapaaehtoisten opastaminen ja keittoa heille. 8.2. Albekoglu, Leskinen. 15.2. Kataja. 22.2. Albekoglu, Kataja. Messun jälkeen Keittoa ja iloista maailmanparantamista ­tapahtuma Yhteisvastuun hyväksi seurakuntasalissa, vieraana toimittaja Mirja Pyykkö. 1.3. Kataja, Albekoglu, Leskinen. Messun jälkeen Keittoa ja iloista maailmanparantamista ­tapahtuma Yhteisvastuun hyväksi seurakuntasalissa, Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo. 8.3. Mäkeläinen, Albekoglu, Leskinen. Messun jälkeen Keittoa ja iloista maailmanparantamista ­ tapahtuma Yhteisvastuun hyväksi seurakuntasalissa, vieraana kirjailija ja terapeutti Liisa Mäntymies. KOSKELAN KIRKKO Käpyläntie 11 22.2. klo 13.30 Kataja. Lähetyspiirejä Akin klubi, Käpylän kirkolla maanantaisin klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B, tiistaisin klo 17. Lähimmäiset piiri Kokoontuu joka toinen viikko, parittomat viikot, Pukkilantie 2 kerhohuone klo 17-19 Naisten kirjallisuuspiiri Piiri kokoontuu kerran kuussa Kalervonkatu 8Akerhohuoneella. Ke 11.2. klo 18-20 Yann Martel, Piin Elämä. Kutomakerho Avautuu remontin jälkeen helmi-maaliskuun aikana, Kunnalliskodintie 6, C-talo. Tiedustelut Hanna Huttunen p. 2340 4226 tai Maija Meha 050-535 8668. Tervetuloa auttamaan kangaspuiden kokoamisessa ja tilojen järjestämisessä. Perhekerhot Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella torstaisin klo 10-12, mukana diakonissa Terhi Murto ja lastenohjaaja Raakel Laaksonen. Voudintie 4B kerhohuoneella torstaisin klo 1012, mukana diakoni Kirsti Kajos ja lastenohjaaja Paula Pulkkinen. Päiväkerhot Pienempien ja isompien päiväkerhoryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa Kalervonkadun kerhohuoneella, (Kalervonkatu 8 A). Tiedustelut: Raakel Laaksonen p. 2340 4203 tai Paula Pulkkinen p. 09-2340 4204. Seuris -iltapäiväkerho koululaisille Kalervonkadun kerhohuoneella ma ja ke, Voudintien kerhohuoneella ti ja to. Tiedustelut Paula Pulkkinen p. 09-2340 4204. Yhtä perhettä-kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen keskiviikkona 4.2. , 20.2. ja 4.3, klo 17 Voudintie 4b kerhohuoneessa. Vetäjinä pastori Tarja Albekoglu 2340 4219 ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen 2340 4226. Ohjelmassa ateriointi, keskustelua, alustuksia, askartelua, omaa ohjelmaa lapsille. Kummikohteenamme on 70 turvakodin tyttöä Angolassa. Toivon työpajat naisille ja lapsille keskiviikkona 18.2. ja 18.3. klo 17.00 Voudintie 4B kerhohuoneella, Albekoglu, Huttunen. Nuorten toimintaa 1.2. Yhteisvastuukeräys 11.2. Virsikaraoke Kakkosella klo 18. kahvitarjoilu. 14.-22.2. Talvilappi Hetan majatalossa. K-18 Ryyni koripallojoukkue YNK:lla keskiviikkoisin klo 17. Päivä2 nuorisohuoneisto Kakkosella torstaisin klo 15-17. Open House nuorisohuoneisto Kakkosella perjantaisin klo 19-22, Pohjolankatu 2. Ei 13.2. ja 20.2. Rytmi-ilta 27.2. Tied. nuorisopappi Matti Mäkeläinen, puh. 0503803477 Varhaisnuorisotyö Kakkosen kokkikerho maanantaisin ja Koskelan kokkikerho Voudintien kerhohuoneella torstaisin. Näytelmäkerho Kakkosella keskiviikkoisin klo 18-20. Kerhonohjaajapäivät la 31.1. ja 7.3. klo 15. Tied. nuorisotyönohjaaja Antti Rintala puh. 0503803469. 60 PROSENTTIA yhteisvastuutuotosta kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun maailman kriisialueilla. 20 prosenttia menee seurakuntien ja kristillisten järjestöjen maahanmuuttajien työllistämishankkeisiin. Loput 20 prosenttia kohdistuu kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. "On etuoikeus syntyä Suomeen. Meillä suomalaisilla on Yhteisvastuukeräyksessä hieno tapa tasata hyvää kotimaassa sekä Bangladeshissa ja muissa kehitysmaissa" sanoo keräyksen esimiehenä toimiva Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura. Suomessa asuu 132 000 maahanmuuttajaa. Ulkomaalaissyntyisten suhteellinen määrä väestöstä, noin 2,5 prosenttia, on Suomessa pienempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Vaikka maahanmuuttajalla olisi ammattikoulutus ja paljon työkokemusta, työllistyminen Suomessa tyssää muun muassa työnantajien korkeisiin kielitaitovaatimuksiin, ennakkoluuloihin ja syrjiviin asenteisiin. Korkeastikin koulutettu maahanmuuttaja saattaa joutua vaikeasti työllistyvän asemaan. Maahanmuuttajien työllistyminen ja ottaminen aidosti osaksi suomalaista yhteiskuntaa auttaa torjumaan työvoimapulaa ja takaamaan yhteiskuntarauhaa Työssäkäynti auttaa MUSIIKKITAPAHTUMIA Marina Kostikin piano-oppilasilta Käpylän kirkossa pe 30.1. klo 18.30, vapaa pääsy. Hengellisten toivelaulujen ilta Käpylän kirkossa ti 3.2. klo 18.30. Lauluja vauhdittamassa nuorten ryhmä ja kirkkokuoro, Mäkeläinen, Leskinen. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Kirkkokonsertti to 12.2. klo 19, Liisa Tiensuu, sopraano, Katja Rantanen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. maahanmuuttajia pääsemään aidosti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Vuoden 2009 ulkomaankohde on Bangladesh. Bangladeshissa on yli 150 miljoonaa asukasta, joista lähes puolet elää alle 70 sentillä päivässä. Maa on viljavaa, mutta tulvat ja hirmumyrskyt ovat yleisiä. Ne tuhoavat viljelykset ja ajavat maaseudun köyhät ahdinkoon. Yhteisvastuu parantaa LuoteisBangladeshin köyhimpien ihmisten toimeentuloa ja työllistymistä. Keräystuotolla tuetaan pienyrittäjyyttä, maanviljelyä ja naisten ansiotyömahdollisuuksia. Köyhille ihmisille myönnetään pienluottoja ja heitä koulutetaan työelämään. Ihmisiä rohkaistaan järjestäytymään ja ottamaan vastuuta oman yhteisönsä asioista. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Yleisö voi helmikuun alusta lähtien testata maahanmuuttajia koskevat ennakkoluulonsa osoitteessa haastaennakkoluulosi.fi. Keräys toteutetaan seurakunnassamme monenlaisten teematapahtumien kautta sekä lista- ja lipaskeräyksillä Käpylässä ja Koskelassa. Viime vuoden keräystulos oli koko maassa 4 714 776 euroa ja Käpylässä tuotto oli 6233 euroa. Lisätietoa menneistä keräyskohteista ja saavutuksista sekä kaikesta yhteisvastuukeräykseen liittyvistä asioista saa yhteisvastuun nettisivuilta www.yhteisvastuu.fi ja uutiskirjeestä, jota on jaossa kirkkoherravirastossa. Kirsti Kajos, diakoni Käpylän seurakunta MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Keittoa ja iloista maailmanparantamista seurakuntasalissa kolmena sunnuntaina noin klo 12. 22.2. Mirja Pyykkö, toimittaja 1.3. Heikki Hiilamo, Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja 8.3. Liisa Mäntymies, toimittaja ja terapeutti Keitto, leipä, kahvi ja pulla. Hinta 5 euroa aikuiset, yli 2-vuotiaat lapset 2 euroa Yhteisvastuulle. TERVETULOA! Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 Käpylän kirkossa alk. 28.1. Keskipäivän ehtoollinen Käpylän kirkossa ke 4.2. klo 12 Mäkeläinen, Leskinen. ke 4.3. klo 12 Albekoglu, Leskinen Vauvakirkko su 8.2. klo 16 Käpylän kirkossa, Albekoglu, Pulkkinen, Laaksonen, kirkkokahvit. Pappi paikallisessa avoin keskustelupiiri ravintola Päätön Kana klo 19-21. To 29.1. Matti Mäkeläinen, to 26.2. Tarja Albekoglu. Päiväpiirit Käpylän kirkolla keskiviikkoisin klo 13-, vastaava työntekijä Terhi Murto, p. 09-2340 4218 Voudintien kerhohuoneella keskiviikkoisin klo 13-, vastaava työntekijä Kirsti Kajos, p. 09-2340 4227 KÄPYLÄ-LEHDEN löydät seuraavista paikoista Alepa Kauneushoitola Dioree Käpylän Alko Käpylän kirjasto Käpylän kirkkoherranvirasto Käpylän Musiikkiopisto Käpylän Posti Keittoa ja iloista maailmanparantamista Käpylän kirkon seurakuntasalissa kolmena sunnuntaina noin klo 12 22.2. MIRJA PYYKKÖ, toimittaja 1.3. HEIKKI HIILAMO, Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja 8.3. LIISA MÄNTYMIES, toimittaja ja terapeutti Keitto, leipä, kahvi ja pulla. Hinta 5 euroa aikuiset, yli 2-vuotiaat lapset 2 euroa. TERVETULOA! Yhteisvastuun hyväksi. Järj. Käpylän seurakunta Masurkka Oulunkylän kirjasto Park-hotelli Pohjoinen Työväenopisto Ravintola Maltainen Monni Ravintola Päätön Kana Ravintola Karelia Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Supermarket Musta Pekka Tähtililja
• 28.1.2009 Käpylä-Lehti · AYURVEDA HOITO · AROMATERAPIA · KRANIAALINEN OSTEOPATIA · FYSIOTERAPIA Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Kauneus- ja terveyspalveluja KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koskettava Hoito Jutta Oels Luontaishoitola Donostia Siltavoudintie 5 · P. 050-4602114 · www.koskettavahoito.fi KOKO PERHEEN Koskelan ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 OLYMPIA HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti Avoinna: Ma Suljettu, Ti-La 10 - 18, Myös sopimuksen mukaan. Beauty Clinic in Touch Dermaligicakasvohoidot alk. Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. PARTURI-KAMPAAMO Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Meiltä myös klassiset hierontapalvelut. 50,- Tutustumiskäynti 35/ 55 min p. 09 - 757 1012 Salon Dioré e Oulunk yläntie 1 00600 He lsink i 752 4410 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Kampaamo hiustenne hyväksi. 35 vuotta Pannu kuumana 9.-14.2. Tervetuloa! Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 "Jooga ei ole uskonto eikä yksittäiseen kulttuuriin kuuluva oppi. Ja vaikka se tulee Intiasta, se on universaali tie, joka on auki jokaiselle syntyperää ja asemaa katsomatta." B.K.S. Iyengar, Elämän selitys hatha- ja astangajooga kaikenikäisille ja -kuntoisille na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Parturi-Kampaamo Joogasali Lakshmi +358 50 3729820 Isonniitynkatu 7, Helsinki 00520 info@jooga-lakshmi.com www.jooga-lakshmi.com Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - http://www.kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2008 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: