• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 1 27.1.2010 59. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 · Postikorttikuvien etsintä jatkuu · Terveyttä ravinnosta · Terveisiä Kuubasta · Tiukulassa autetaan adoptiossa Kuva: Alice Karlsson Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle Ravintola Karjalantupaan Ma­pe klo 11­14 Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90 Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 59. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 27.1.2010 Sokeroituja puita vetulleita. Ne luultavasti nitistävät koko joukon meitä riivaavista viruksista, bakteereista, sienistä, lutikoista ja jos jaksoi tuulettaa petivaatteet, myös pölypunkeista. Milloin muuten Helsingissä oli viimeksi yhtä paljon lunta kuin nyt? Oli pakko soittaa Ilmatieteen laitokselle, sillä muisti on lyhyt. - Helsingissä on nyt noin 40 senttiä lunta ja viimeksi sitä oli yhtä paljon 2003, ilmastopalvelusta raportoitiin. Mutta oliko silloin näitä lumihuurteisia puita, jotka näyttävät saaneen sokerikuorrutuksen? Emme tiedä. Joka tapauksessa kun ilmiö eräänä aamuna rävähti kaikessa valkoisuudessaan eteemme, moni väitti ettei ollut kuuna päivänä nähnyt moista. Kauneutta kesti monta päivää, mutta sään leudontuessa ja tuulen voimistuessa puiden oksat alkoivat vähitellen paljastua. Ja jotta emme unohtaisi miltä se näytti, otin kuvan Koskelantien lehmuksista 13. tammikuuta. Luomukoristeet peittoavat mennen tullen mitkä tahansa valosarjat ja valokaapelit. Nyt Käpylässä ämä luminen talvi on niin hieno, että siitä on pakko hehkuttaa. Lumi kuuluu maamme talveen ­ ja lapsuuteen. Kaikkihan me muistamme pulkkamäet, omatekoiset hyppyrit, peilijäiset järvenselät, kelkat, lumilinnat, tönköksi jäätyneet lapaset ja lumikokkareet sukanvarren sisällä. Myös paukkupakkaset ovat ter- T KADUT OVAT KAVENTUNEET. Lunta on niin paljon, että lumenkaatopaikat ovat täyttyneet ääriään myöten. Siksi lunta on täytynyt kasata ajoteiden reunaan isoiksi keoiksi. Helsinki ja Käpylä näyttävät nyt hyvin arktisilta. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Tuttuun kouluun turvallista tietä T ätä kirjoitettaessa on sähköinen ilmoittautuminen peruskoulun ensimmäiselle luokalle alkanut. Kun omat lapseni aloittivat koulutaivalta oli tällainen uusi ilmoittautumistapa futuurista ajattelua. Kuinka ollakaan muutaman vuoden päästä tästä sähköisestä ilmoittautumisesta oli tullut jo todellisuutta. Taidan olla niin vanhanaikainen, että koen varsinaisen koululla tapahtuvan ilmoittautumisen oikeana, todellisempana ja muistoja tuottavana. Oman koulupolkuni alku on vielä mielessä. Jännitti nähdä koulu, vaikka päiväkoti sijaitsikin koulun lähellä ja olin kulkenut sen ohi useita kertoja äidin pyörän tarakalla. Samaa jännitystä olen päässyt seuraamaan useana vuonna ollessani vanhempainyhdistyksen edusta-jana kouluilmoittautumisen yhteydessä. Ensimmäistä lastaan saattava vanhempi voi olla hieman ihmettelevä, mutta myös ylpeä uuden maailman alusta kuten esikoinenkin. Toista tai kolmatta lastaan saatteleva tulee jo rohkeasti sisään ja lapsikin voi kertoa veljen tai siskon jo käyvän koulua. Lämpimästi mieleen ovat jääneet myös koulun oppilaiden esitykset, kortit, pienet muistot koulutulokkaalle koulutaipaleen ensimmäisenä konkreettisena hetkenä. Lähikoulu on turvallinen Helsingin kaupunki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Lapsella on oikeus päästä siihen peruskouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Tämä oman oppilaaksiottoalueen koulu on niin sanottu lähikoulu. Varsinainen koululla tehtävä ilmoittautuminen tapahtuu keskiviikkona 3. helmikuuta kello 8­ 10 ja 17­19. Helsingissä toteutettava lähikouluperiaate on mielestäni hyvä. Koulutien alku riittävän tutussa ympäristössä luo turvallisuutta. Omaan ikäluokkaan tutustuminen luokkakavereiden myötä avartaa jo päiväkodissa alkanutta maailman laajentumista. Alkuopetus vaatii oman erikoistumisensa. Siihen perehtyneiden ja syventyneiden opettajien työ on kullanarvoista lapsillemme. Nykyään alkuopetuksen vaativuus ymmärretään. Siksi on hyvä, että koulu tarjoaa alkuopetuksen osaavat luokanopettajat kahdelle ensimmäiselle kouluvuodelle. Omat lapseni ovat käyneet koulutaivaltaan Käpylän peruskoulussa. Vuosiin on mahtunut monenlaista. Omaan ikäryhmäänsä lapset ovat tutustuneet hyvin. Luokkien muuttumiset, ryhmien uudelleen muodostumiset ovat tuoneet paljon kaverei- ta. Ystäviä on niin omalla kuin rinnakkaisluokilla. Muutoksiin on myös liittynyt jännityksiä ja luopumista. Sen eläminen on ollut myös arkeen kuuluvaa. Olen ollut vanhempana tyytyväinen lasten koulutaipaleeseen. Hyvien opettajien ja kouluyhteisön ansiosta lapset ovat saaneet taitoja elämäänsä. Liikenne huolena Edellisessä Käpylä-lehdessä kerrottiin Käpylän alueen liikennesuunnitelmista. Tämä liikenneturvallisuuden parantamisen pitkällinen prosessi on nytkähtänyt eteenpäin, muun muassa Koskelantielle tulee suojateiden pylväisiin merkkivalot. Sen sijaan nopeusnäyttöjä ei ole vieläkään saatu Koskelantielle ja Mäkelänkadulle. Olemme isojen liikenneväylien keskellä ja liikennekasvatus on jatkuvaa työtä, siksi Käpylän peruskoulun johtokunta ja vanhempainyhdistys haastoivat alueen toimijat liikennekasvatuskampanjaan marraskuun lopussa. Haasteesta voi lukea lisää Käpylä-seuran kotisivulta http://kaupunginosat.net/kapyla/ -> Suunnitelmia ja hankkeita -> Liikenneturvallisuus. Haaste liikennekampanjaan jäi valitettavan tapahtuman jalkoihin: muutama päivä myöhemmin julkaistiin niin sanottu Pajusen lista, jossa muun muassa ehdotetaan Käpylän peruskoulun supistamista ja Yhtenäiskoulun lukion lakkauttamista. Lista on siirtynyt poliittiseen käsittelyyn. Toivon käsittelyn päättyvän kaupungin lähikouluperiaatetta noudattavana, jotta työrauha kouluille vihdoinkin suotaisiin. AKSELI TOIVOSEN KENTÄLLÄ ON KUNNON JÄÄ. Lähellä kotia on hyvä jää luistella ja pelata. Sinne vain hankkimaan punaisia poskia! Jouni Aavaluoma Käpylä- seura ry:n hallituksen jäsen ALEPAT PIDENSIVÄT AUKIOLOAIKOJAAN. Kulmakaupat ovat auki ar- Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. kisin 7­23, ja sunnuntaisin 10­23. Kassalla kuulin, että asiakkaita riittää! Myymälähenkilökunta ei siis suinkaan pyörittele peukaloitaan yömyöhällä. Puoliyöhön venyvä työaika ottaa varmasti voimille. Muistetaan siis olla ystävällisiä kaupan tädeille ja sedille! Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 3. päivä. Aineisto toimitukseen 19. helmikuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 27.1.2010 Käpylinnut ­ pian viisi vuotta sirkutusta Seurakunnan keharikerhossa on säpinää ja lämmin tunnelma. Maisema kuin postikortti Yleisön pyynnöstä postikortiksi sopivien valokuvien etsintä Käpylästä jatkuu. TALVI ON TULLUT ja puhtaat hanget hohtavat. Viime päivinä ei ole voinut välttyä näkemästä ihmisiä, jotka nauttivat tästä huurrepitsisestä valkeudesta kameransa linssinkin kautta. Siksi Käpylä-Seuran julistama kuvien etsinä postikortteja varten jatkuu! Hallitus päätti jatkaa kisaa 30.4.2010 asti. Jotta kuvamateriaalia olisi helpompi ja nopeampi työstää postikorteiksi, kuvia toivotaan digitaalisina ja enintään neljä otosta kultakin osallistujalta. Vaikka saimme syksyllä runsaasti kuvia, ne eivät kata koko Käpylää. Esimerkiksi Länsi-Käpylä on aliedustettuna. Myös kesäkuvia kaivataan. Ohessa maistiaisiksi Kari Oikkosen Talvi-ilta Käpylässä ja Lauri Tirolan otos Lunta! Sirkka-Liisa Virtanen Käpylä-Seuran sihteeri Kuvien lähetysosoite: sirkka.liisa.virtanen@elisanet.fi Kuvia enintään neljä / osallistuja. Liitä mukaan yhteystietosi sekä kuvan ottopaikka ja mielellään myös -aika. Kehitysvammaisten kerho. Ohjaajat Tanja Puhakka äärimmäisenä oikealla ja Kirsti Kajos kolmas oikealta. KEHITYSVAMMAISTEN, kehareiden, kerho on koolla Käpylän kirkon tiloissa. Paikalla on kolmen ohjaajan lisäksi Helena, Kaarina, Lenita, Marja, Mika, Saku, ja Martti. Meneillään on juhla ja siksi paikka on tavanomaista prameampi. Vakituinen kokoontumispaikka on Voudintiellä seurakunnan kerhohuoneella. Kun tiedustelen kerhon nimeä, paikalla olevat päättävät ottaa saman tien käyttöön kuoronsa nimen, Käpylinnut, mitä sitä monia nimiä keksimään. Sekä kuoro että kerho ovat toimineet jo viidettä vuotta. Kehitysvammaisia on monenlaisia. - Käpylinnut ovat hyvätasoisia, kerhon ohjaaja, diakoni ja kerhon vetäjä Kirsti Kajos kertoo. - Jokainen täällä olevista liikkuu itsenäisesti ja kaikki osaavat lukea. He asuvat asuntoloissa tai ryhmäkodeissa, Kaislassa Hämeentiellä sekä Koskelanrinteessä ja Rentolassa Juhana Herttuan tiellä, vain yksi kerholaisista asuu itsenäisesti. Olen kerhon vieraana juuri ennen joulua ja luvassa on muun muassa joulupukki. Ilmassa on jännitystä.- Mitä te odotatte joululta, Kajos kysyy. - Lahjoja! Kaikki hihkaisevat yhdestä suusta. Mutta ensin syödään riisipuuroa. Kun ohjaajat häviävät keittiöön, kerholaiset laulaa luikauttavat muutaman laulun. Sen jälkeen alkaa huumaava puheensorina, joka polveilee ja rönsyilee. Kaikki ovat iloisella mielellä. Manteleista tulee kisa kuten aina. Kajos kertoo laittaneensa puuroon neljä mantelia ja kun niitä löytyy viisi, pitää arvoitus ratkaista. Yksi manteli on mennyt puoliksi, Kajos väittää. -Mutta puolikkaallakin saa toivoa. Keharikerho on pienimuotoinen. - Kaiken ei tarvitse olla niin ylevää, Kajos sanoo. - Me keskustelemme, askartelemme ja teemme retkiä. Pari kertaa olemme olleet muun muassa seurakuntayhtymän leirikeskuksessa Lohirannassa Lohjalla. Tärkeätä on ollut myös kerholaisten integroituminen seurakuntaan. - Esimerkiksi Saku ja Marja ovat olleet keräämässä kolehtia ja suuri osa osallistuu kehitysvammaisten jumalanpalveluksiin. Kerhoidea on lähtöisin Sakulta. Hän rupesi alun perin puhumaan kerhon tarpeellisuudesta ja niin se perustettiin. Porukka on pysynyt koko lailla samana; joitakin uusia jäseniä on tullut mukaan ja muutama vanhimmista jäsenistä on jäänyt pois. - Mikset enää käy kerhossa? kysyin eräältä pois jättäytyneeltä, Kajos kertoo. - Ei kiinnosta, mies tokaisi. Mitä sitä kiertelemään. Alice Karlsson Peruspalveluja on karsinnan sijasta lisättävä Asukkaat eivät salli peruspalvelujen karsimista. Sen sijaan niitä pitäisi lisätä. KAUPUNGINJOHTAJA Jussi Pajusen johdolla laadittu peruspalveluja karsiva lista on joutunut aikamoiseen ryöpytykseen. Listalla on yli 80 kohdetta. Käpylässä lakkautusuhan alla ovat Koskelan terveysasema ja useita muita yksiköitä Koskelan sairaalasta, osa Käpylän peruskoulusta sekä Yhtenäiskoulun lukio. Lähialueilta häviäisivät muun muassa psykiatrinen poliklinikka Oulunkylästä, Kumpulan nuorisotalo ja Vallilan kirjasto. Asukkaat ovat alkaneet järjestää kuulemistilaisuuksia, joista ensimmäinen pidettiin Käpylän kirjastossa 7. tammikuuta. Asukasillan voimakkain moite kohdistui menettelytapaan. Tilaisuudessa kävi ilmi, että sekä asukkaat että monet lautakunnan jäsenet ovat kokeneet tulleensa ylikävellyksi. Esille tuotiin myös lupausten pettäminen. - Pari vuotta sitten tiukan taistelun jälkeen Yhtenäiskoulu luvattiin säilyttää, mutta nyt ollaan taas esittämässä täysin päinvastaista, Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Tintti Karppinen huomautti. panja luovutti kaupunginhallitukselle vaatimuksen, jonka mukaan palveluverkostoa on karsimisen sijaan lisättävä. Vaatimukset perustuvat EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreihin, joiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä asunnoista. Jotta julkiset peruspalvelut olisivat Helsingissä kävelyetäisyydellä, tarvitaankin lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota, 15 kirjastoa, 22 terveysasemaa, 7 nuorisotilaa ja 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa. Peli seis! -kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, jossa on mukana jo yli 30 000 helsinkiläistä. Alice Karlsson Kuva: Toivo Koivisto Peli seis! -kampanjan sivut: http://peliseis.weebly.com/ Kymmenen käskyä kaupunkilaisille: 1. Minä olen Raha, sinun jumalasi. Älä pidä muita jumalia. 2. Älä turhaan lausu Rahan, sinun jumalasi nimeä vaan tuota sitä lisää niille, jotka eivät enempää elämiseensä tarvitse. 3. Muista pyhittää lepopäiväsi kuluttamalla lisää, jotta kirstut kilahtavat. 4. Kunnioita kaupunginisiä ja ­ äitejä, jotta yhä kauempaa saisit hakea palvelujasi. 5. Anna tappaa pienet kirjastot, kunnolliset koulut ja tarpeelliset terveyskeskukset 6. Anna raiskata reilusti kaksi vuotta sitten annettu lupaus Yhtenäiskoulun säilyttämisestä 7. Anna päättäjien varastaa asukkailta heidän lähipalvelunsa. 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi sillä valehteleminen on maan tapa ja siis oikein. 9. Älä tavoittele lähellesi palveluja vaan luovu ilolla niistäkin, jotka verovaroillasi hankitaan. 10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu ennen kuin nekin on ulkoistettu. Lopuksi kehotan kilpailuttamaan kaikki kaupungin johtajien virat, jotta nykyisten tilalle saadaan halvemmat säästösuunnittelijat. Tintti Karppinen Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Palvelut kävelyetäisyyden päähän Pajusen lista on synnyttänyt Helsingissä Peli seis!-kampanjan, joka osoitti mieltään 11. tammikuuta kaupungintalon edustalla. Kam-
• 4 Käpylä-lehti 27.1.2010 Käpylän peruskoulu menestyi Pohjoismaisessa ilmastokisassa Yhdeksäsluokkalaiset keksivät oivia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Taiteilija Ilkka Karhu haluaa jättää Risu-Hummerilla jäähyväiset citymaasturien aikakaudelle ­ tuhlailevalle henkilöautokulttuurille. Risu-Hummeri ottaa kantaa JOULUKUUN ENSIMMÄISEN viikon perjantain vastaisena yönä oli Viikin liikenneympyrään ilmestynyt maastoautoa muistuttava RisuHummeri -niminen taideteos. Se on Taideteollisen Korkeakoulun opiskelijan, taiteilija Ilkka Karhun luomus ja samalla hänen Master of Art -lopputyönsä. Nelisen metriä pitkä Risu-Hummeri on rakennettu risuista, puun palasista ja pahvista, jotka on rautalangalla sidottu yhteen. Sen tarkoitus on muun muassa kiinnittää huomio ympäristökriisiin ja tuhlailevaan henkilöautokulttuuriin. Risu-Hummeri on jo toinen taiteen ekologinen kannanotto Viikissä. Viime lokakuussa paljastettiin Villu Jaanisoon teos Kaikki on mahdollista. Nyt sille jo lienee vakiintunut nimi Gorilla. Sekä Risu-Hummeria että Gorillaa pääsee kätevästi katsomaan esimerkiksi busseilla 52, 57, 68, 506 ja 550. Jos haluaa säästää omaa energiaansa, ei bussista tarvitse edes nousta pois. Molempia teoksia voi aivan hyvin ihailla bussin ikkunasta. RisuHummeria on luvattu pitää siinä helmikuun puoliväliin saakka. Seppo Seppälä P ohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden opetusministerit haastoivat yläasteen oppilaat ilmastokisaan viime marraskuussa. Suomi ja Käpylä pärjäsi kisassa hienosti. Käpylän peruskoulun 9-luokkalaisten joukkue Vili Vilhunen, Peetu Suomalainen, Joonas Suorsa ja Kristian Koski voittivat työllään Use your legs not the car koko kilpailun pääpalkinnon 10 000 Tanskan kruunua. Suomen parhaan työn tekivät ja 5000 Tanskan kruunua voittivat 9-luokan joukkue Tuuli Katainen, Peppi Ahlgren, Linda Sok ja Roosa Himma työllään Kinetic energy. Pohjoismainen ministerineuvosto ja pohjoismaiset opetusministerit perustelivat voittajan Use your legs valintaa luovana ja viihdyttävänä esityksenä, joka hauskalla tavalla ja puoleensavetävän musiikin kautta näyttää kuinka elää ilmastoystävällisesti jalkoja, ei autoa, käyttämällä. Suomen voittajaa Kinetic energy -esitystä raati piti myös luovana. ­ Siinä on omaperäinen tapa luoda itse tarvitsemansa energia, perusteluissa sanotaan. Pohjoismainen ilmastopäivä (11.11.2009) liittyi Kööpenhaminan joulukuiseen YK:n ilmastokokoukseen. Päivän tavoitteena oli muun muassa lisätä Pohjoismaiden nuorten ilmasto- ja ympäristötietämystä. Kisan työt on nähtävissä sivuilla http://klimanorden.org/suomi/mobile/winner.html. Käpylän peruskoulun 9-luokkalaiset pojat näyttivät miten paikasta toisen päästään sujuvasti omin jaloin.Videolla käytetään parkourtaitoja, joilla aidat ja muut esteet ylitetään. Voittoisat tytöt osoittivat kuvaesityksessään, kuinka energiaa voi ja pitäisi tuottaa itse niihin toimintoihin, jotka eivät ole elintärkeitä. Oikea Pohjolankatu 43 Viime lehdessä Pohjolankatu 43:n julkisivumaalauksesta kertovaan uutiseen oli livahtanut väärän talon kuva. Tässä oikea talo, jonka on suunnitellut maalausta myöten arkkitehti Hilding Ekelund. Alice Karlsson Ulkomailla Venetsiassa arjoilija ohjasi pöytään heti, kun astuin hotellin ravintolasaliin. Toiveeni oli syödä itsekseni ja lukea samalla kirjaa, mutta ajatus ei kelvannut, koska minut vietiin kolmihenkiseen seurueeseen. Tervehdin lyhyesti; seurueen keskustelu jatkui saman tien. En käsittänyt mistä puhuttiin, joten aloin selata opaskirjaa. Vieressäni istui kumaraselkäinen, lempeästi hymyilevä vanha mies. Hän kääntyi vaivalloisesti puoleeni ja ilmoitti, että vaimo oli kuollut. Kun ynähdin myötätuntoisesti, mies tiedusteli, osasinko tanssia. Kysymys liittyi illan ohjelmaan, arvelin, olihan meille ilmoitettu, että luvassa oli tanssia saksofonin tahtiin. Mietin kuumeisesti, kuinka tehdä haluttomuuteni selväk- T si. Myönsin silti osaavani tanssia, mutta sanoin, etten aikonut ryhtyä siihen. Torjunta ei lannistanut miestä, sillä illan mittaan näin hänet lattialla tyylikkään vanhanrouvan kanssa. Toinen mies oli ehkä kuudenkymmenen: modernit silmälasit, partavettä. Hän esitelmöi taukoamatta vakavalle, kovaääniselle nuorelle naiselle, selosti sähköteknikon opintojaan ja huomautti, että pojasta tuli insinööri. Kun se ei tehnyt vaikutusta, mies mainitsi moskovalaisnaisen, joka oli vastikään tiedustellut, puhuiko mieskin äidinkielenään venäjää. Asian ydin jäi vakavailmeiseltä naiselta tajuamatta ja hän siirsi puheen Pietarin-vierailuunsa, ja vaikka mies kuinka kertasi tarinaansa, ei vierustoveri ällistellyt hänen ve- näjän-taitojaan. Kuultuaan, että nainen oli lukemassa historiaa jotain koetta varten, aihe vaihtui ja mies kysyi, mikä paikkakunta sai Suomessa ensimmäiset katuvalot ja mikä ensimmäisen kansakoulun. Naista harmitti olla tietämättä, mutta mies julisti tyytyväisyyttä loistaen: valot Tampereelle, koulu Viitasaarelle. Sitten hän kääntyi minun puoleeni ja pyysi anteeksi tietokilpailutaipumustaan. Siitä vain! vastasin antautumatta ihasteluun. "Mikä eläin on russakka?" kuului seuraava kysymys vakavalle naiselle. Jäin odottamaan kysymyksen aiheuttamaa reaktiota. "Olisiko rusakko?" nainen sanoi epäröiden, yhtä vakavana kuin ennenkin. Ikävä tunnustaa, mutta minä purskahdin nauruun. Muut kään- tyivät tuijottamaan, se taas vauhditti tyrskimistäni ja sai poistumaan ennen jälkiruokaa: tilanne muistutti erehdyttävästi absurdia näytelmää. Vaan mistä oli kysymys, jollei näytelmästä? Seuramatkasta tietenkin: suomalaiset Venetsiassa, koko lentokoneellinen samaan, talvikauden ainoaan avoimeen hotelliin sijoitettuina. Mutta matka muodostui kiehtovaksi. Venetsiassa oli ollut poutasyksy, mutta vaikka tulopäivänä vettä tuli jo kaatamalla, tehtiin illalla kuitenkin laivaristeily. Se päättyi sateisessa säkkipimeydessä San Marcon laituriin, jolloin aqua alta, "korkea vesi", oli niin hurja, että kastuimme läpimäriksi heti rannassa. Aamu oli taas ihana, kun aurinko hehkutti laguunin takana kohoavat lumihuippuvuoret loistamaan valkeina. Kujatkin kuivuivat, mutta korokkeiden päälle rakennetut lautapolut olivat yhä paikoillaan sateen varalta, vesi kun saattoi nousta koska tahansa puoliväliin säärtä. Tungoksessa kulkiessa alkoi venetsialaisten kohtalo surettaa. Kaupungissa asuu 62 000 ihmistä ­ enimmillään heitä on ollut 200 000 ­ mutta vuoden mittaan turisteja saapuu niin paljon, että yhtä asukasta kohti heitä on 225. Saavatko venetsialaiset koskaan nauttia omasta rauhasta? Puolilta päivin kaikki kirkonkellot kajahtivat soimaan, ilma tulvi kahvin ja paistosten tuoksuja ja joka kulman takaa avautui uusi, viehättävä näkymä. Venetsia esitteli historiaansa 1100 vuotta kestäneen itsenäisen valtion ajalta, samoin taidetta: oli upeat Carpacciot ja Bellinit, oli Beggy Guggenheimin kotimuseo 1900-luvun taiteilijoineen sekä biennale ­ tosin suomalaisten talopahanen vaikutti surkealta muiden rakennusten rinnalla. Oli Ihastuttavaa nähdä nykyhetken töitä, Museo Correr, modernin taiteen museo tai Ca ´d´Oron vanhan ja uuden taiteen kokoelmat. Kierros päättyi jäätelölle rantakadulla sijaitsevaan Hotel Danielin upeaan aulaan, jossa ovat vierailleet niin Balzac, Proust, Debussy kuin Wagnerkin. Illalla Lido di Jesoloon palatessa nousi täysikuu laguunin ylle. Meri kohisi ja pinjojen pitkät jonot seisoivat kahta puolen tietä uutta päivää odottamassa. Liisa Mäntymies
• 27.1.2010 Käpylä-Lehti Prikaatilaiset osallistuivat solidaarisuustyönä muutamina päivinä mm kasvitarhoissa rikkaruohojen kitkentään tai johonkin muuhun kevyehköön aputyönluonteiseen työhön. 5 Kolehtituotoilla 16 pienyritystä käyntiin Musulmaani musisoi Käpylän tiernakulkueelle Lumisade ja valkoiseen kaapuun pukeutunut saksofonisti raitiovaunupysäkin katolla kruunasivat viimeisimmän tiernapoikakulkueen. - RISTIMME kaapusaksofonistin roolihahmon Musulmaaniksi. Hän sopi hyvin tilaisuuden monikulttuuriseen henkeen, koska keräsimme rahaa kehitysmaiden yrittäjyyttä edesauttavalle Naisten Pankille, Käpylän Tiernapoikien puuhamies, Jyrki "Knihti" Kallius kertoo. Knihtin ilmoitus kolehtikohteesta sai monisatapäiseltä yleisöltä ylimääräiset aplodit. Keräys tuotti yli 400 euroa. Kun summa jaetaan kyläpankkien kautta 25 euron pienlainoina, se auttaa alkuun 16 uutta pienyritystä. Myöhemmin sijoitus parantaa vielä useamman naisen elämää, sillä kun laina on maksettu takaisin, pankki voi lainata sen seuraavalle. Aiempina adventteina kolehtituotoilla on ostettu muun muassa vuohia kehitysmaiden perheille. Kolehtituotot ovat olleet joka vuosi useita satoja euroja. Aikuisten miesten pyörittämä tiernapoikakulkue on vakiintunut osaksi Puu-Käpylän jouluvalmisteluja. Herodes, Murjaani, Knihti ja Mänkki kävelivät Pohjolankadun päästä päähän nyt jo kuudetta kertaa. Esitys perustuu pääosin Oulun seudun tiernapoikaperinteeseen. Ka- Kuvaajamme Kuubassa Prikaatimatkalla aurinkoisella Karibialla Käpylä-Lehden kuvaajanakin tunnettu Toivo Koivisto vieraili viime joulukuussa Kuubassa Kuuba-seuran prikaatimatkalla. OHJELMAMME KUULUI viikon Musulmaanin (Antti Snellman) foni-improvisaation pohjana oli kaikille tutun melodia "On lapsi syntynyt meille". tuteatterimainen esitystapa on jatkokehitelmä Helsingissä 1800-luvulla kiertäneistä tiernapoikaryhmistä. Niihin kuului tavallisesti kymmenkunta henkilöä. Käpylän tiernakulkueessa enkelit ja joukko pikkutonttuja laulavat päätähtien mukana. Lasten kestosuosikki on Vellihousu, joka taistelee Knihtiä vastaan ja puolustaa alle kaksivuotiaita poikalapsia. Kullervo-kuoron joululaulut kulkueen alussa ja lopussa ovat tunnelmallinen osa tapahtumaa. Esitystä ovat vuosien varrella elävöittäneet myös soihtukulkueet, tulitanssiryhmät, yhteislaulut sekä glögi- ja piparipuffetti. Vesa Kaartinen Kuvat: Susanna Palo verran tutustumista paikallisiin työoloihin. Kitkimme rikkaruohoja kasvitarhoilla mangopuun taimien ympäriltä ja teimme muita vaatimattomia askareita. Työt tehtiin aamupäivän tunteina, sillä keskipäivän helle uuvutti nopeasti työhön tottumattomat. Silloin oli iltapäivän parituntisen siestan vuoro. Siestan jälkeen oli vuorossa pari kolmituntiset luennot Kuuban historiasta, koulujärjestelmästä, sisä - ja ulkopolitiikasta, vaalijärjestelmästä ja terveydenhuollosta. Tapasimme myös Keskusammattijärjestön sekä monien muiden eri järjestöjen sekä Kommunistisen puolueen edustajia. Kaikissa tapaamisissa oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida kuultuja puheenvuoroja. Keskustelut käytiin espanjaksi ja käännettiin englanniksi. Prikaatimatka kesti kolme viikkoa. Majoituspaikkamme sijaitsi 40 kilometriä Havannasta Juan Anton Mellalle omistetussa yhteisössä. Osallistujia oli kahdeksasta maasta. Kaikkiaan meitä oli yli 60, Suomesta 11. Matkamme erinomaisena oppaana ja tulkkina toimi Santiago de Kuubassa jo 15 vuotta asunut trumpetisti Pete Loman. joukkoja vastaan. Viimeinen niitti oli armeijan panssarijunan suistaminen raiteilta, jonka jälkeen diktaattori Batista lensi Havannasta maanpakoon valtion kassa kainalossaan. Che Guevara on Kuuban vallankumouksen ikoni. Hänen jättiläispatsaansa juureen laskimme kukkamme. Vierailimme myös Chelle omistetussa mausoleumissa. Kuuba on selvinnyt kauppasaarrosta huolimatta Prikaatimatkamme oli onnistunut. Näimme varsin kattavasti missä mennään tämän päivän Kuubassa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen maan selviytyminen omin voimin on megaluokan suoritus. Vieressä on sotaisa jättiläisvaltio USA, jo- Käpylän tiernakulkueessa oli poliisin arvion mukaan yli 300 osallistujaa. Heikki Laitinen oli Herodes, Vesa Kaartinen Murjaani, Jyrki Kallius Knihti ja Pertti Hänninen Mänkki. Itsenäisyyspäivän Lipunnosto Taivaskalliolla SUOMEN 92. itsenäisyyspäivää juhlistettiin Taivaskalliolla lipunnostolla 6.12 2009. Seremoniaan kuuluvan fanfaarin esittivät Karelia -puhallinorkesterin soittajat. Yhtä upeasti Taivaskallion Mieslaulajat johtajanaan Maija Maltela kajauttivat Sibeliuksen Finlandian. Juhlapuheen piti paljon maailmaa nähnyt, tunnettu koripalloilija Hanno Möttölä. Puheessaan hän mm. kehotti kuulijoita muistamaan ja korostamaan oman kotimaansa ja kotikaupunkinsa Helsingin arvoa ja omaleimaisuutta yhtä voimakkaasti kuin muidenkin maiden ja kaupunkien asukkaat tekevät. Pilvisestä ja koleasta säästä huolimatta tilaisuus oli vaikuttava ja päättyi yhdessä esitettyyn Maamme -lauluun. Sitten olikin sopiva aika siirtyä kirkkokahveille Käpylän kirkon seurakuntasaliin. Tämä juhlavan tilaisuuden olivat järjestäneet Käpylä-seura ry, LC Käpylä, Helsingin Versoveikot ja -siskot ja Käpylän seurakunta. Teksti ja kuva Seppo Seppälä Toivo Koivisto oli jo toisen kerran Kuubassa. Edellisestä kerrrasa kerkesi vierähtää 30 vuotta. Öljynjalostus tuo vaurautta Kuubaan Teimme kolmen päivän maakuntamatkan Cienfuegosin provinssiin jonne kuljimme busseilla. Vierailimme muun muassa 2005 perustetulla suurella öljynjalostamolla, joka on Kuuban ja Venezuelan yhteisyritys. Raakaöljy tuodaan Venezuelasta jalostettavaksi suurilla tankkilaivoilla ja palautetaan jalostuksen jälkeen takaisin. Öljynjalostamossa tehtiin parhaillaan uusia jättisäiliöitä kymmenien entisten lisäksi ja satamassa näkyi useita öljyaluksia. Kaikesta näki, että kyseessä on varakas hanke ja se tullee antamaan Kuuballe vankan taloudellisen perustan ja tuen! Yksi matkamme kohde oli Santa Claran kaupunki, jossa käytiin vallankumouksen aikana 1958 ratkaisevat taistelut diktaattori Batistan Käpylän talvikuvat kiinnostivat Kuubalaisia Pidimme isännillemme ja Anton Mellan leirin henkilökunnalle suomalaisen illan. Olimme koonneet kuvia suomalaisista erikoisurheilulajeista kuten eukonkannosta, suojalkapallosta ja ilmakitarasoitosta. Näiden lisäksi ripustin esille muutaman valokuvan lumisesta Käpylästä. Kuvat herättivät ansaittua huomiota, eritoten kuva vanhasta, lumeen hautautuneesta Ladastani. Ladahan on Kuuban tunnetuimia automerkkejä vanhojen 50-luvun amerikanrautojen lisäksi. ka on kuristanut kauppasaarrollaan Kuubaa yli 50 vuotta. Siitä huolimatta kansalaiset ovat iloisia ja työteliäitä. Tämä on kerta kaikkiaan mallisuoritus. Kuten he itse sanovat: Me rakennamme Kuubalaista sosialismia itseämme varten, emme ota mallia muilta, emme tyrkytä malliamme muille!" Kuuban ilmainen terveydenhoito ja kouluopetus on maailman mitassakin huippuluokkaa ja luo vahvan perustan maan tulevaisuudelle. Kuuba myös auttaa muita köyhiä maita lähettämällä terveydenhuollon ammattilaisia ulkomaille. Teksti ja kuvat: Toivo Koivisto Juhlallisesti Suomen lippu liehui Taivaskallion kylmässä tuulessa. Toivo Koiviston valokuvanäyttely Kuvia Kuubasta Arabianrannan kirjastossa 3­27. helmikuuta 2010. Avoinna ma­to klo 10­20 ja pe-la 10­16 Avajaiset ke 3.2 klo 17­19 Tervetuloa!
• 6 Käpylä-lehti 27.1.2010 KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Tiukulassa osataan auttaa adoptiossa Koskelantien Tiukulassa työskentelevä Irene Pärssinen-Hentula auttaa adoptiolasta hakevia vanhempia matkalla vanhemmuuteen. Hän tukee sekä vanhempia että lapsia sopeutumisessa ja työskentelee päivittäin kulttuuristen erojen ja siirtymien parissa. T fi Etsitkö kotia? SATO-Asuntopalvelu Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301 sato.fi änäkin päivänä nuori, tummaihoinen ja täydellistä suomea puhuva saa hämmennystä aikaan ohikulkijoissa. Monet olisivat aloittaneet keskustelun englanniksi. Suomalainen, Suomessa kasvanut ja suomea puhuva tummaihoinen on joillekin vielä varsin vieras, vaikka lapsia on adoptoitu Suomeen 1970-luvulta lähtien. Aluksi lapsia saapui noin sata vuodessa, mutta vuonna 2005 maahamme tuli jo yli 300 lasta kansainvälisen adoption kautta. Sen jälkeen määrä on hieman alentunut adoptoitavien lasten määrän laskettua muun muassa Kiinassa. Viime vuonna kansainvälisten adoptioiden lautakunta käsitteli yli 550 hakemusta. Kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula työskentelee 2005 valmistuneessa Pelastakaa Lapset ry:n keskustoimistossa, Tiukulassa Koskelan- - Se tuntuu tutulta ja läheiseltä, sillä olen viettänyt oman lapsuuteni ulkomailla. Vanhemmuuden vaatimukset vaihtelevat Adoptioprosessi lähtee liikkeelle neuvonnasta, jossa suomalaiset viranomaiset kartoittavat perheen soveltuvuuden vanhemmuuteen. Siihen kuuluu tapaamisia oman sosiaalityöntekijän kanssa, joista vähintään yksi on kotikäynti. Neuvonta kestää noin vuoden. Luvan ja neuvonnan saatua perheen hakemus lähetetään sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Suomen kansainvälisen lapseksiottamislautakunnan käsiteltäväksi, joka myöntää luvan kansainväliseen adoptioon. Mikäli lupa myönnetään ja perhe täyttää valitsemansa kontaktimaan asettamat kriteerit, hakemus lähetetään kontaktimaahan ja käsi- - Lasten tarinat ovat erilaisia, mutta yleensä vaikeinta on toipua menetyksistä, Pärssinen-Hentula sanoo. - Lapselle on hämmentävää kun koko ympäristö, kieli ja perhe muuttuvat. Myöhemmin voi olla haastavaa oman elämän tarinan jäsentäminen. sen vanhemmaksi vaatii paljon pohdintaa ja kärsivällisyyttä. Kansainvälinen adoptio kiinnostaa monia siksi, että suomalaisia lapsia on hyvin harvoin tarjolla. Meillä suojelua tarvitsevat lapset sijoitetaan useammin sijaisperheisiin. - Kansainvälistä adoptiota hakeville haastavaa on muun muassa pitkä, jopa useita vuosia kestävä lapsen odotus. Toinen iso haaste on lapsen kanssa alkuun pääseminen sekä lapsen ja vanhempien toimivan vuorovaikutuksen kehittyminen. teena on, että lapsi annetaan kansainväliseen adoptioon vasta sitten kun lapsi ei syystä tai toisesta voi saada perhettä omassa maassaan. Juurimatka synnyinmaahan Monissa adoptioperheissä pohditaan matkaa lapsen synnyinmaahan eli niin sanottua juurimatkaa. Tiedusteluja ja yhteydenottoja juurimatkoista ja jälkipalvelusta voi tulla sekä nuorilta että vanhemmilta. - Matka on aina erityinen kokemus lapselle ja vanhemmille. Sitä on hyvä pohtia monesta eri näkökulmasta ja ottaa huomioon lapsen elämäntilanne ja kokemus adoptiosta. Matka on tärkeä suunnitella lapselle sopivaksi. Pärssinen-Hentulan mukaan Pelastakaa Lapset ry tukee ja auttaa perheitä, jotka suunnittelevat vierailua lapsen entiseen lastenkotiin tai sijaisperheeseen ja auttaa niitä jotka haluavat tutustua itseään koskeviin asiakirjoihin tai selvittää biologista taustaansa. Aina tausta ei kuitenkaan selviä. Pelastakaa Lapset ry on järjestänyt adoptiolapsille ja perheille ryhmämatkoja Venäjälle. Thaimaan valtiollinen adoptioviranomainen järjestää muutaman vuoden välein Thaimaasta tuoduille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen viikon kestävän maailmanlaajuisen kokoontumisen, jossa tutustutaan maahan ja sen tapoihin. Elli-Alina Hiilamo Koti päätetään kontaktimaassa Pärssinen-Hentula työskentelee pääosin adoptiovanhemmiksi haluavien ja jo vanhempina aloittaneiden kanssa. - Tärkeintä on se, että löydämme lapsille sopivan perheen. Kontaktimaan viranomaiset päättävät Suomesta lähetettyjen asiakirjojen perusteella sen, mihin perheeseen lapsi annetaan. - Jokaisella lapsella on omat tarpeet, jotka kontaktimaan viranomaiset tuntevat paremmin. Jos lapselle ei löydy hakijoista sopivaa perhettä, tehdään hänestä avoin lapsiehdotus Suomeen ja juuri tälle lapselle aletaan etsiä kotia. Pelastakaa Lapset ry tekee yhteistyötä Kiinan, Venäjän, Thaimaan ja Filippiinien kanssa. Yhteistyön perusteena on se, että näissä maissa on toimivat adoptiokäytännöt ja lait sekä lastensuojelutyölle riittävän edellytykset. - Kontaktimaiden perusperiaat- Thaimaalaisen lastenkodin makuusali. tiellä. Hän on toiminut viisi vuotta adoption jälkipalvelun kehittämistyössä sekä nyt noin puoli vuotta kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkönä. Jälkipalvelulla tarkoitetaan työtä, jolla tuetaan lapsia ja vanhempia adoption jälkeen. Siihen kuuluu myös Suomen adoptoidun lapsen biologisen perheen ja juurien selvittäminen. Pärssinen-Hentulaa kiehtoo työssään monikulttuurinen lapsuus ja lasten kokemat siirtymät. tellään paikallisen käytännön mukaisesti. Lapsia kansainväliseen adoptioon luovuttavat maat ovat asettaneet omia kriteereitään lasta toivoville hakijoille. Esimerkiksi Thaimaasta vanhempien välinen ikäero saa olla enintään 10 vuotta, kun taas Filipiineiltä lasta hakeville on eduksi, jos he kuuluvat kristilliseen seurakuntaan. Kaikissa tapauksissa vanhempien tulee olla terveitä ja aidosti valmiita vanhemmuuteen. Tie ulkomailta adoptoitavan lap- JarruTeam Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki Puutarhamyymälä Sofianlehto Mullat siemenet, ruukut tulleet! ark. 9-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Pitkä kokemus PELASTAKAA LAPSET RY ei ole ainoa Suomessa toimiva kansainvälisen adoptiopalvelun tarjoaja. Toimiluvan ovat saaneet myös Helsingin Kaupungin sosiaalivirasto sekä Interpedia ry. Pelastakaa Lapset ry:llä on pisin historia lastensuojelun kehittämistyössä. Järjestö perustettiin jo vuonna 1922 jolloin tarvittiin sisällissodan jälkeen perheitä kodittomille lapsille. Tänä päivänä kunnat voivat ostaa Pelastakaa Lapset ry:ltä erilaisia lastensuojelupalveluita kuten adoptioneuvontaa. Elli-Alina Hiilamo P. 09-490 270 Alueen tärkeimmät palvelut löydät osoitteesta www.kapykyla.fi
• 27.1.2010 Käpylä-Lehti 7 Terveys kohenee oikealla ravinnolla Tänä keväänä ravintoneuvojaksi valmistuva Hanna Huttunen löysi alansa omien kokemuksiensa kautta. - PERUNA, VALKOINEN VILJA ja sokeri. Ne ovat minulle myrkkyä, Pellervontiellä Käpylässä asuva Hanna Huttunen paljastaa. - Ennen mussutin niitä alvariinsa, ja raavin öisin kyynärtaipeeni verille. Raffinoidut eli jalostetut ja puhdistetut elintarvikkeet ovat nyt historiaa, ja joutavat ollakin. On koittanut uusi aika, joka maistuukin entistä paremmalle. Kaikki alkoi väsymyksestä. Olin aluksi päivähoitaja. Tein työtä lasten parissa muutaman vuoden, mutta jo silloin koin jatkuvaa väsymystä. Ajattelin ettei työ sovellu minulle ja lähdin opiskelemaan askartelunohjaajaksi Riihimäelle. Opiskelu oli Hannasta mukavaa. Hän sai harjoittaa käden taitoja ja työstää monenlaisia materiaaleja. Oikein rakastin sitä opiskelua! Mutta väsymys jatkui. Lisäksi tulivat nivelvaivat. Syksyllä 1999 Hanna sai diagnoosin. Hän sairasti fibromyalgiaa, kipu­uupumusoireyhtymää, jonka syytä ei tunneta. Se luokitellaan reumasairauksiin eikä sille ole parantavaa hoitoa. - Olin silti oikein tyytyväinen diagnoosiin, sillä nythän monenlaisella oirehtimiselle oli annettu nimi. Pääsin myös kuntoutukseen. Oireet kuitenkin jatkuivat ja 2004 Hannalle puhkesi allergia. - Silloin eräs ystäväni sanoi, että rupeapa katsomaan mitä syöt. Jospa apu vaivoihin löytyisikin ravinnosta. Niinpä Hanna paineli antioksidanttiklinikalle, jossa lääkäri määräsi hänelle yksilöllisen dieetin. Sen ansiosta hävisivät sekä ihottumat, turvotus, uupumus ja ­ fibromyalgia. - Aloin heräämään monen vuoden painajaisesta! Hanna iloitsee. Samalla ravinnon merkitys ihmisen hyvinvointiin pamahti tietoisuuteen. Se oli vapauttava kokemus! Siitä alkoi tie jälleen uuteen ammattiin. Tervetuloa herkuttelemaan uudistuneeseen Kahvila Kapusiiniin. Remontoitu kahvilamme tarjoaa Sinulle lisätilaa ja uusia houkuttelevia tuotteita. Juhlistamme 3v. synttäreitämme 7.2.2010 Lämpimästi tervetuloa kakkukahveille! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Maunulan yhteiskoulun lukio liikuntapainotus science-painotus taidepainotus Helsingin matematiikkalukio tarjolla yli 30 kurssia matematiikkaa runsas luonnontieteiden kurssivalikoima matematiikan kilpailu- ja harrastustoimintaa Avoimet ovet: Yleislinja ke 10.2. klo 13.45, ti 2.3. klo 13.45 ja to 4.3. klo 18.30. Matematiikkalukio to 11.2. klo 18.30 ja to 4.3. klo 13.45. Tervetuloa! www.mayk.fi Autokoulu Treeni on nyt Movia Movia on valtakunnallinen autokoulu. Käytämme kaiken tietotaitomme kouluttaaksemme ihmisiä liikkumaan turvallisemmin, taloudellisemmin ja huomaavaisemmin. Tarjoamme sinulle turvallisia kilometrejä tien päällä ja säästettyjä euroja polttoainekuluissa. Hanna on intohimoinen kulinaristi. Hänen mielestään terveellinen ruokavalio antaa makuelämyksiä ja nautintoa, eikä missään nimessä ole tylsä tai yksipuolinen. Kolmannen kerran koulun penkille - En olisi uskonut, että päädyn vielä koulun penkille, mutta niin siinä kävi. Valaistuminen johti "paasaamiseen", oli pakko viedä ilosanomaa eteenpäin. - Silloin ystäväni sanoivat, että opiskele hyvä ihminen ravintoterapeutiksi. Sehän näyttää olevan ihan sinun alaasi. Syksyllä 2008 Hanna pääsi opiskelemaan ravintoneuvojaksi Suomen Terveysopisto Salukseen. Opinnot ovat nyt loppusuoralla ja Hanna valmistuu tänä keväänä. Ravintoneuvoja työskentelee asiakkaitten kanssa joko omalla vastaanotollaan tai esimerkiksi funktionaalisen lääketieteen lääkäriasemalla. Asiakkaat oirehtivat monella tavalla. On ummetusta, hiustenlähtöä, allergioita, lihavuutta, turvotusta, särkyjä, hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, unettomuutta, kihtiä... Paranemisprosessi käynnistyy haastattelulla ja kartoituksella. Yleensä asiakkaalla on tullessaan mukana ravintopäiväkirja, jota olen pyytänyt pitämään joitakin päiviä, Hanna selittää. Vähitellen langat solmitaan yhteen ja asiakkaalle löytyy sopiva dieetti. Sitä edeltää yleensä puhdistautuminen, kuonan poisto elimistöstä aineenvaihduntaa kiihdyttämällä. - Sopivan ravitsemuksen löytänyt asiakas voi monessa tapauksessa vähentää tai jopa luopua lääkkeistään, Hanna kertoo. - Lääkityksen muutoksissa ravintoneuvojat ja -terapeutit tekevät kuitenkin aina yhteistyötä lääkärin kanssa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, Hanna jatkaa opintojaan ja valmistuu aikanaan ravintoterapeutiksi. Koulutus sisältää koko joukon syventäviä opintoja kuten ravintofysiologiaa, psykiatriaa ja neurologiaa. vyys. - Perunalastut ja ranskanperunat eivät enää herauta vettä kielelle, mutta moni muu kyllä. - Marjat! hän huudahtaa. - Nostan ne korkeimmalle kotimaisista elintarvikkeista. Ne ovat superruokaa. Niissä on vitamiineja, antioksidantteja ja kuituja ja niitä on metsät pullollaan. Ilmaista huippuruokaa siis. Toiselle sijalle Hanna korottaa kotimaiset juurekset, jotka ovat etenkin talvisin hyvin tärkeitä vitamiinien ja kuitujen lähteitä. - Suomalaiset käytävät aivan liian vähän juureksia. Mietipä uunissa paahdettuja juureslohkoja riistan kanssa, Hanna maalailee. Ja siihen vähän puolukoita. Mmmm... miten hyvää. Alice Karlsson Kuvat: Jari Tuovinen Työväenopisto Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa jo Ilmoittautuminen kevään joulukuussa! Ilmoittautuminen kevään 2010 kursseille alkaa 7.12.2009 klo 11.00 kevättä! ja jatkuu koko kevään internetin kautta www.hel.fi/tyovaenopisto, Tietoa vapaista kurssipaikoista ja tapahtumista: puhelimitse (09) 310 88610 ja alueopistojen toimistoissa. kursseille jatkuu! www.hel.fi/tyovaenopisto sekä puhelimitse Vireää toimintaa jouluun saakka! 310 88540. Maanantai 7.12. (puhelimitse ja toimistoissa klo 11­18) Ilmoittautumisnumero 310 88610. Tavataan opistolla! Tervetuloa! Marjat ovat superruokaa Ajan myötä ja tiedon karttuessa omalle keholle sopivasta ravinnosta on tullut Hannalle itsestäänselHanna Huttunen ottaa vastaan harjoitusasiakkaita: hannahuttunen@hotmail.com. Hyvän ruokavalion perusta on puhtaissa, mahdollisimman vähän käsitellyissä ruoka-aineissa. Pohjoinen alueopisto, Oulunkylätalo,
• 27.1.2010 Käpylä-Lehti 9 Menot Käpylän seniorit Käpylän seniorien kevätkauden 2010 ohjelma on käynnistynyt. Kokoonnumme Karjala-talon Wiipuri-kabinetissa os. Käpykuja 1 torstaisin klo 13 seuraavina päivinä: 2.2., 18.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4. ja 6.5. On paljon kuultavaa ja nähtävää sekä jäsenkokouksissa että vierailuilla lähiseudun kohteisiin ja teatteriin. Tervetuloa sekä entiset että uudet jäsenet! Jäseneksi voi ilmoittautua puheenjohtaja Eila Pulkkaselle puh. (09) 655271 ja 040 8292276 tai sihteeri Marita Viitaselle puh. (09) 792414 ja 045 1119925. Olavi Myhrber, tiedotusvastaava olavi.myhrberg@welho.coms Takaikkuna KÄPYLÄ-SEURA RY Helsingin vanhin kaupunginosayhdistys Sampsantie 11 00610 Helsinki Puistovoimaa!!! OLEN SITÄ MINÄKIN joskus ollut optimisti ja idealisti. Taisin olla ensimmäisten joukossa uskomaan ja kirjoittamaan kehitysavusta. Olin mukana kirjoittamassa kehitysmaiden surkeudesta, läntisten teollisuusmaiden riistopolitiikasta ja kulutushysteriasta kirjaa "Huomenna on liian myöhäistä". Suurimman työn siinä teki jo vuosia sitten suhteellisen nuorena kuollut Ritva Alanaatu, joka sitten myös päätyi kehitysyhteistyön piiriin. Kirjan ulkoasusta vastasi tunnettu kuvittaja Pekka Vuori ja minä peesailin suhteellisen laiskana työntekijänä sanoisinko moralisoivin, jopa "jeesustelevin" tekstilainauksin. Ajatus oli kaunis ja faktaa kiitos Ritva Alanaatun oli runsaasti. Silloin huomenna oli yhtä liian myöhäistä kuin se on edelleenkin. Itse asiassa noihin aikoihin kehitysavusta tuli paljon puhuttu juttu, jopa tietynlainen muotihomma. Ulkomaille puolieksoottisiin paikkoihin alkoi olla paljon pyrkijöitä. Vuosien mittaan aloin itse suhtautua tarjolla olevien näyttöjen perusteella yhä kriittisempi koko touhuun. Idealismi niiltä osin alkoi rakoilla. Kun prosenttiliike aloitti kehotti idealisti sisälläni osallistumaan tähän edistykselliseen touhuun. Tänä päivänäkin menee kymmenykseni kuukausittain UNICEF:ille. Tiedä sitten paljonko niistä menee vaikeuksissa eläville lapsille ja miten suuren osan haukkaa niiden todella laadukkaiden tiedotuslehtisten ja esitteiden suunnittelu, painatus ja postitus jotka minulle on runsaina määrinä lähetetty. Kyllä idealismi sielläkin on laimentunut ellei peräti sammunut. Tämmöistä on edistys ja kykenisin kaivamaan runsain mitoin omakohtaisia lisäesimerkkejä: ah. Uusi kansainvälinen talousjärjestys, UKTJ, ah. raakaainemarkkinat oikeudenmukaistavat kansainväliset YK-valvotut puskurivarastot, ah niin moni muu hetken muodikkaana elänyt hieno edistyksellinen idea mukaan luettuna ydinaseeton, aseista riisuttu maailma, kansojen välinen solidaarisuus, ystävyys, yhteistyö ja avunanto. Näin johdatellen itseäni olen päätynyt tämän päivän suureen muotiaiheeseen ilmastonmuutokseen, hiiri-, siis hiilijalanjälkeen ja tuulipuistoihin. Miten uljasta taas olikaan se, miten kaikkialta maailmasta kymmenet, ehkä sadatkin lentokoneet lennättivät huikeita valtuuskuntia Kööpenhaminaan vaatimaan päästöttömämpää tekniikkaa, ympäristöystävällisempää, uusiutuviin energioihin perustuvampaa maailmaa. Tiettävästi paikalle lennätettiin myös lisää herroille, ehkä leideillekin viihtyä tuovaa ammattiväkeä. Näin ainakin kirjoitettiin. Niin tai näin, niin minä ainakin aina riemastun, kun luen uutisia uusista tuulipuistoista. Niin varmaan riemastuvat myös ne firmat, jotka näiden puistojen puiden komponentteja valmistavat ja niintä rakennuskohtiin rahtaavat. Se kaikki aktiviteetti perustuu varmaan peräti saasteettomasti tuotettuun energiaan. No, hiilijalanjälkeä siinä taatusti syntyy, ja luulenpa, että ainakin toistaiseksi sen tuotantoenergian alkuperä lepää pitkälti ydinvoimalapuistoissa, tai sitten peräti fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalapuistoissa. Joka tapauksessa on varmaa, että koskipuistoissa kohisee, hiilivoimalapuistoissa puhisee, ydinvoimalapuistoissa pihisee, turvevoimalapuistoissa tuhisee ja tuulivoimalapuistoissa humisee. Energiaa syntyy, tavaraa tehdään entistä enemmän käyttöön ja kierrätykseen. Ellei näin olisi ei olisi taloutta, rehellistä ja pimeää taloutta, ei työtä eikä toimeentuloa, ei kotimaan- eikä ulkomaanmatkailua, ei muotia eikä viihdettä, ei kauhisteltavaa medialle,ei missejä, ei meppejä, ei ministeriöitä eikä niissä virkoja virkamiehille, kaikkien alojen asiantuntijoille. Voi, ei olisi juttuaiheita kriittisille toimittajille, ei pankkianalyytikoille, ei aiheita heidihautaloille eikä eskoseppäsille tai juhaniikosille. Eikä olisi muuta kasvua kuin tyytymättömyys, tuo jatkuvasti uusiutuva luonnonvara! Totta kai myös kateus. Juhani Ikonen KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2010 Aika Torstaina 18.2.2010 kello 18.30 Paikka Seurakunnan kerhotila, Kalervonkatu 8 A Tervetuloa kaikki nykyiset ja tulevat Käpylä-Seuran jäsenet! Ennen varsinaisia kokousasioita juomme kokouskahvit, tutustumme seuran valitsemaan Vuoden käpyläläiseen ja kuuntelemme kaupunkisuunnitteluviraston edustajan selostusta alueemme liikenneasioista. Helsingin Käpylässä 24.1.2010 Matti Eronen, puheenjohtaja Junnuvimma tulee taas! Isoveljensä Äänen ja Vimman jaloista omaksi bändikatselmuksekseen yli kymmenen vuotta sitten irrotettu 10­15-vuotiaiden oma Junnuvimma tulee taas! Ilmoittautuminen on käynnissä helmikuun ajan 1.­28.2. Ilmoittautua voi soittamalla Arabian nuorisotalolle numeroon 09 310 89134, josta saa myös lisäohjeet kaavakkeen täyttämiseen. Viikonlopun mittelöön otetaan mukaan yhteensä 28 bändiä. Katselmus pidetään Arabian nuorisotalolla 9-10.4. Junnuvimmassa tärkeämpää kuin totinen kisailu on hauskanpito. Nuorille Junnuvimma tarjoaa mahdollisuuden esiintymiskokemukseen sekä kannustavaa palautetta ammattilaisilta. Mielenkiintoisimmat bändit saavat lisäksi lahjakortteja ja keikkamahdollisuuksia Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen musiikkitapahtumiin. Äänen ja Vimman Huhtikuun (24.4.) finaaliin Kulttuuriareena Gloriassa valitaan esiintymään yksi bändi. Eräs Junnuvimman menestystarinoista on SMAK, joka voitti katselmuksen vuonna 2003. Hieman myöhemmin bändi oli Äänen ja Vimman finaalissa kolmen parhaan joukossa ja sai sitä kautta levytyssopimuksen. Lisää menestystarinoita tulee varmasti tänäkin vuonna! Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorisotoimet. Lisätietoja Junnuvimmasta: http://nk.hel.fi/tapahtumat/aanijavimma Kareliakuoro ottaa uusia laulajia. Harjoitukset torstaisin Karjalatalon Käkisalmi salissa (3. krs) klo 18.00, Käpylänkuja 1. Katso: http://sites.google.com/site/kareliakuoro/ Johtajana Arto Joutsimäki Kirjeet Oulunkylän kirjasto tarvitsee valoa ja avaruutta KÄPYLÄ-LEHDESSÄ (10/2009) julkaistiin Kari Ojalan tuohtunut kirje, jossa kritisoidaan Oulunkylän kirjaston kirjojen polttamista kirjastotalon remontin alla. Liekö Ojala lukenut alun perin Vartissa julkaistun artikkelin turhan hätäisesti? Ensinnäkin, Oulunkylän kirjastotalo tarvitsee remonttinsa. Kulunut ja ahdas tila tulisi korvata valolla ja avaruudella. Kutsuvat tilat pitävät ihmiset liikkeessä ja kirjastot hengissä. Määrä tai koko ei korvaa laatua, ei tilasuunnittelussa eikä kirjastojen tarjonnassa. Ainoa huoleni tilojen uusimista koskien on seuraava: Eiväthän päättäjämme suuressa lyhytnäköisyydessään vain ole katsoneet aiheelliseksi ajaa alas muutamia muita pohjoisia kirjastoja Oulunkylän kirjastotalon remonttia silmällä pitäen? Mielestäni Kari Ojalan kirjeen julkaisuajankohta olikin hieman ihmeellinen Jussi Pajusen peruspalveluja koskevan lakkautuslistan nostattaessa kansanliikettä. Miksi ihmeessä boikotoida kirjastoja juuri silloin, kun ne tarvitsevat tukea kipeimmin? Oulunkylässäkään tuskin on tarkoituksena jättää suositut nimikkeet korvaamatta uusilla. Useat tuntemani kirjastonhoitajat ovat kertoneet, kuinka tuskallista ja aikaa vievää käsin tehtävä kuluneiden kirjojen korjaustyö on. Kirjatkaan eivät ole ikuisia esineitä. Jos kirjastosta ei tahdo löytyä luettavaa ja mielessä on tietty teos, voi henkilökuntaa ystävällisesti pyytää hankkimaan se, sillä kirjaston tulee ennen kaikkea palvella asiakkaitaan. Teoksia voi hankkia lainaan myös toisten kaupunginosien ja lähikaupunkien kirjastoista ­ se käy Helmet-järjestelmän avulla näppärästi. Tai sitten jokainen voi harkita tutustumisretkeä esimerkiksi uhanalaisten Pukinmäen, Puistolan ja Tapulikylän kirjastojen tarjontaan. Tämä olisikin mielestäni suositeltavaa, sillä vain palveluita käyttämällä voimme pitää niitä yllä. Pajusen lista haavoittaa syvästi jokaisen kansalaisen perusoikeuksia, joita Suomen valtion rakentamisen ajoista lähtien on vaalittu. Kirjastojen ja muiden peruspalveluiden lakkauttaminen nuorisotaloista vanhuksien toimintatiloihin lisää eriarvoisuutta kaupunginosien kesken ja rampauttaa kaupunkia sisältä käsin. Ilman kirjastoa, kansakunnan kollektiivista muistia ja sivistyksen kehtoa, en minäkään olisi kyennyt muuttamaan verojani ja kuluttamistani Helsinkiin. Johanna Sillanpää Kauko-opiskelija ja aktiivinen kirjaston käyttäjä Kalevalan ja karjalaisuuden päivä Karjalatalolla sunnuntaina 28.2. Karjalan Liiton Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhla järjestetään sunnuntaina 28.2. klo 17.00 Helsingissä Karjalatalolla, jossa juhlintaa siivittävät Kalevala-aiheiset musiikki- ja tanssiesitykset ja päivän teemaan liittyvät puheet ja esitelmät. Kalevalan käsikirjoitus valmistui alkuvuonna 1835, siten tänä vuonnavietetään Kalevalan 175-vuotisjuhlaa. Kalevalan ja karjalaisuuden päivän juhla Karjalatalon juhlasalissa, Käpylänkuja 1, Helsinki, Tervetuloa! Vapaa pääsy Tapahtuma järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Lastenkonsertti Karjalatalolla 28.2. Karjalaisen Nuorisoliiton järjestämä Kalevalan 175-vuotisjuhlavuoteen liittyvä lastenkonsertti Kalevalan päivänä 28.2. klo 13 Karjalatalolla. Mimmit-yhtye (Pauliina Lerche ja Hannamari Luukanen) laulattaa ja leikittää. Vapaa pääsy. Katso lisää www.karjalainennuorisoliitto.fi Karjalan Liiton Studia Generalia -luentosarja 2.2.­27.4.2010 Karjalatalon juhlasalissa (Käpylänkuja 1, Helsinki) Luennot alkavat kello 18.00 2.2. Karjala muistin ja utopioiden paikkana, FT Outi Fingerroos Karjala on muistin ja utopian paikka. 1800-luvulla syntynyt karelianistinen aate loi mielikuvan yhtenäisestä Karjalan heimosta ja sen menneisyydestä. 1900-luvulla mielikuvat Karjalasta kiinnittyivät Vienan ohella Neuvostoliitolle menetettyyn Karjalaan: menetetyn paikan muistoon ja haaveisiin sinne paluusta. Karjalasta on tehty muistojen ja utopioiden paikka niin suomalaisia kuin suomalaista kansakuntaakin varten. Luento paneutuu näihin kysymyksiin sekä historian että nykyisyyden kautta. 9.2. Karjalainen nainen ja sankaruus, FT Tarja Kupiainen Sankaruus on urotekoja, urhoollisuutta ja yhteisön edun laittamista oman edun edelle. Usein sankarit mielletään miehiksi, miehuulliset teot sankariteoiksi. Luennossa pohditaan, miten nainen ja naisellinen mahtuvat sankaruuteen. Entä millaista sankaruutta erityisesti karjalainen nainen kantaa itsessään? Teemoja tarkastellaan lähihistorian ja kansanrunouden näkökulmista nykyhetkeen peilaten. TUULILASIEN... KORJAUKSET JA VAIHDOT TAKUUTYÖ! Suomen Tuulilasikorjaus Oy Läkkisepäntie 6,HKI (Metsälä) 040-506 5108, 09-428 90745 ark. 7.30 ­ 17 www.suomentuulilasikorjaus.fi Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 27.1.2010 Uudenvuoden lupaus UUSI VUOSI ON VAIHTUNUT. Nuorena uuden vuoden vaihtuminen oli hyvin jännittävä tapahtuma. Mahanpohjassa kihelmöi, kun mietti kaikkia niitä hienoja juttuja, mitä uusi vuosi toisi tullessaan. Vähän vanhempana uusi vuosi ei enää sillä tavalla sykähdytä, kun vuosien vaihtuminen alkaa olla rutiinia. Kaikkeen tottuu. Valitettavasti. Vuoden vaihtuminen on tyypillisesti paikka, jossa teemme inventaariota omasta elämästämme. Katsomme mennyttä vuotta ja mietimme millainen se on ollut. Samalla suuntaamme tulevaan vuoteen ja mietimme missä voisimme parantaa. Uuden vuoden lupauksia tehdään usein hetken huumassa ja löysin perustein ajattelematta lainkaan niiden todellisia onnistumismahdollisuuksia. Yksi lupaa lopettaa tupakoinnin, toinen vannoo, että alkaa käymään lenkillä, kolmas taas vakuuttaa, että tänä vuonna vyötäröltä lähtee kymmenen kiloa. Vähintään. Ja ehkä jokainen on luvannut samat asiat jo edellisenä vuonna. Ja sitä edellisenä vuonna. Uuden vuoden lupauksista onkin tullut osa vuoden vaihtumiseen kuuluvia seremonioita. Yhtä luontevia ja asiaan sopivia kuin raketit, pommit tai uudenvuodenmaljat konsanaan. Ja samoin kuin rakettien ja pommien savu, joka hälvenee nopeasti ilmaan, tuppaavat myös uudenvuoden lupaukset hälvenemään mielistämme. Ja samalla toivomme hartaasti, että kaikki muutkin unohtaisivat lupauksemme, eivätkä muistuttaisi meitä niistä. Läheisillämme on nimittäin ikävä taito paitsi muistaa uudenvuoden lupauksemme, niin myös muistuttaa meitä niistä. "Mitä uudenvuoden projektillesi kuuluu?" ­meiltä saatetaan kiusallisella tavalla kysyä juuri silloin, kun sitä kaikkein vähiten odottaisimme. Esimerkiksi sukujuhlilla tai saunaillassa. Ja joudumme antamaan ympäripyöreitä vastauksia, joiden toivomme pelastavan kasvomme. Uudenvuoden lupaukset aiheuttavatkin meille ylimääräistä stressiä, jonka olisimme voineet välttää. Mitä jos tänä vuonna emme lupaisikaan itsellemme mitään? Jospa hyväksyisimme itsemme ja toisemme sellaisina kuin olemme? Olisimme armollisia. Voisikohan se vähentää stressiämme edes hiukan? Hyvää ja lupauksetonta uutta vuotta 2010! Juha Niemi MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 31.1. Kataja, Niemi, Leskinen 7.2. Mäkeläinen, Tikka, Leskinen. Messun jälkeen Yhteisvastuukeräyksen avaustilaisuus seurakuntasalissa. Infoa keräyksestä, jonka jälkeen kerääjät lähtevät liikkeelle. Tervetuloa mukaan! 7.2. klo 16 Vauvakirkko, Albekoglu, Leskinen 14.2. Tikka, Albekoglu, Leskinen, NMKY:n mieskuoro 21.2. Niemi, Albekoglu 28.2. Kataja, Niemi MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Keskipäivän viikkomessu 3.2. klo 12, Albekoglu, Leskinen Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 19 Kartsakirkko torstaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla Pyhäkoulu alkaa helmikuussa. Yhteyshenkilö Kajos, p. 2340 4227 Oma alttari-kurssi seurakuntasalissa: 17.2., 3.3. ja 17.3. klo 1719.30. Ohjaajina Taiteilija Elina Liikanen ja pastori Albekoglu. Työskentely päättyy aina hiljaisuuden hetkeen. Hinta 30 . TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 31.1. Messu klo 13.30 Kataja, Leskinen 28.2. Messu klo 13.30 Kataja, Leskinen Syömään! aikkia lapsia ei tänäänkään huudeta syömään. Tyhjä vatsa on kurja kaveri. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa köyhiksi luokitelluissa perheissä oli vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsia 151 000. Lapsiperheiden köyhyyteen on monia syitä, muun muasssa työttömyys, osa-aika- tai pätkätyöt, matalapalkkainen kokopäivätyö ja perhepoliittiset tulonsiirrot. Lapsen hätään pitää puuttua ja Sinun avullasi asiat voivat olla toisin. Yhteisvastuun arkienkelinä voit tehdä hyviä töitä. Kaikilla enkeleillä ei ole siipiä, eikä enkeliä välttämättä tunneta siivistä vaan sanomastaan ja tekemisistään. Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, suurin suomalainen lajissaan. Keräys auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja ulkomailla. Yhteisvastuun juuret ovat syvällä Suomen historiassa. Syksyllä 1949 sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen lapsiperheiden tilanne Pohjoisja Itä-Suomessa oli heikoissa kantimissa. Lapset olivat aliravittuja ja sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tarvittiin pikaista apua, mutta auttavaa järjestelmää ei ollut. Silloin kirkko perusti keräyksen, jota kutsutaan Yhteisvastuukeräykseksi Tänä vuonna 2010 Yhteisvastuu lähtee käyntiin katastrofikeräyksenä Haitissa tapahtuneen maanjäristyksen vuoksi. Ennen Yhteisvastuun virallista avausta 7.2. tulleet lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä Kirkon Ulkomaanavun Haitin työhön. Tämän jälkeen 60vuotisjuhlavuottaan viettävä keräys jatkuu normaalisti ja varoja kerätään köyhille lapsiperheille Suomessa ja Haitissa. Keräys käynnistyy virallisesti sunnuntaina 7.2.2010 ja sen jälkeen tuotto menee sekä Suomen että Haitin kohteisiin. Sen esimiehenä toimii arkkipiispa Jukka Paarma ja suojelijana tasavallan presidentti Tarja Halonen. K Ruokaa perheille Suomessa... Vähävaraisuus vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin monella tavalla. Myös ruokailut ovat niukkoja ja niitä on vähän ja epäsäännöllisesti, erityisesti jos perheessä on köyhyyden lisäksi muitakin ongelmia. Yhteisvastuu pyrkii vuoden 2010 keräyksellä tuomaan helpotusta vähävaraisten perheiden arkeen. Martat ja seurakunnat suunnittelevat yhdessä käynnistettävää Lapsiperheiden ruokaturva -hanketta. Tavoitteena on paitsi konkreettinen tuki keittiössä ja ruokapöydässä myös perheen yhteiseen tekemiseen rohkaiseminen. Apua kipeimmin tarvitsevat perheet etsitään seurakuntien, Marttojen, sosiaalitoimen ja neuvoloiden yhteistyöllä. Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Siltanen sanoo "Martoille on tavaton ilo tehdä yhteistyötä lapsiperheiden hyväksi Yhteisvastuun kanssa. Arvopohjamme pulppuaa samasta lähteestä. Marttajärjestö perustettiin 110 vuotta sitten lähimmäisenrakkaudesta, halusta auttaa." MUUTA Päiväpiirit keskiviikkoisin klo 13. Käpylän kirkolla, vastaava työntekijä Murto, p. 2340 4218 Voudintie 4B ­ kerhohuoneella, vastaava työntekijä Kajos, p. 2340 4227 Lasten päiväkerhot Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Takkinen p. 2340 4203 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 2340 4227 Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella ti 9.2. ja 23.2. klo 17. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. kirkkoherranvirasto. Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19 Diakoniavastaanotot Kirkkoherranvirastossa ti ja pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B kerhohuoneella ma klo 9-11, Kajos p. 2340 4227 Kehitysvammakerho, Voudintie 4B kerhohuoneella joka toinen ma klo 17.30, parillisina viikkoina. Alkaa 25.1., tied. Kajos p. 2340 4227 Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri ke 10.2. klo 18-20 Kalervonkatu 8Akerhohuoneella. Aihe: Joel Haahtela, Elena Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20. 4.2. Mäkeläinen, 18.2. Niemi Kaikkiaan kuusi kertaa keväällä kokoontuva Nukkekurssi, Voudintien 4B ­kerhohuoneella ke 10.2 ja 24.2 klo 17. Vetäjänä pastori Albekoglu. Materiaalihinta 30. Ruoka ja lastenhoito järj. Ilm. p. 2340 4200. dessä kyläläisten kanssa ja suunnitellaan kullekin yhteisölle oma ruokaturvastrategia Haiti on hyvin riippuvainen tuontielintarvikkeista. Muun muassa riisi, jauhot, viljatuotteet, ruokaöljy, sokeri, maito ja osa maissista tuodaan maahan. Saarivaltioon tuodaan myös kalaa Euroopasta asti. Vain papujen, mukulakasvien ja tärkkelyksen suhteen maa on lähes omavarainen. Riippuvuus tuontielintarvikkeista altistaa maan globalisaation vaikutuksille. Heittelehtivät maailmanmarkkinahinnat nostavat ruoan hinnan helposti pilviin ja monet tuotteet täysin tavallisen kansan ulottumattomiin. Yhteisvastuu on paljon muutakin kuin rahankeräystä. Tarkoituksena on myös jakaa tietoa ja tuoda esille näkymätön hätä. Yhteisvastuukeräys toteutetaan seurakunnassamme monenlaisten teematapahtumin sekä lista- ja lipaskeräyksillä Käpylässä ja Koskelassa. Lisätietoa menneistä keräyskohteista ja saavutuksista sekä kaikes- ta yhteisvastuukeräykseen liittyvistä asioista saa yhteisvastuun nettisivuilta www.yhteisvastuu.fi tai Käpylän kirkkoherravirastosta, jonne myös voit tuoda oman lahjoituksesi tai antaa sen tilille Nordea 2089186775 viite 308265 Kirsti Kajos diakoni, Käpylän seurakunta ...ja Haitissa Voimakas maanjäristys on aiheuttanut pahaa tuhoa Haitissa, joka on myös tämän kevään Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohde. Haitissa hätä on edelleen valtava. Kirkon Ulkomaanapu on jo aloittanut avustustyön Haitissa ja lähettää maahan lisää avustustyöntekijöitä. Avustustyön käynnistämiseen Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 150 000 euroa hätäapua. Katastrofikeräyksen lisäksi Yhteisvastuu tukee Kirkon Ulkomaanavun kautta Luterilaisen maailmanliiton Haitin ohjelmaa vuosina 2010­2011. Ohjelman tavoitteena on turvata ruoan saanti ja maaseudun kestävä kehitys ympäristöltään erittäin haavoittuvilla alueilla. Toimintaalueille koulutetaan ihmisiä varautumaan kriisitilanteisiin ja suojelemaan myös viljelmiä ja kotieläimiä. Luonnonmukaisia viljely- ja tuotantomenetelmiä kehitetään yh- Mertta Anna-Liisa Oranne o.s. Niemelä 27.9.1921­7.11.2009 MERTTA ORANNE oli paljasjalkainen käpyläläinen ja hän toimikin koko elämänsä ajan Käpylä mielessään. Mertalle olivat tärkeitä perhe, aviomies Unto (ent. Becklin), tyttäret, koti Peltolantiellä ja kaikki harrastukset Käpylä-seurassa, jossa hän toimi Unton kanssa. Samoin tietenkin hänen monet tehtävänsä Käpylän Naisvoimistelijoissa: sihteerinä, puheenjohtajana, ohjaajana "jumpassa" ja erikoisesti Käärmetalon vesijumpassa. Lisäksi hänellä riitti aikaa toimia Suomen naisten liikuntakasvatusliitossa Käpylän naisvoimistelijoiden edustajana. Aina pirteänä ja reippaana jaksoi hän toimia vetäjänä joukossamme vuosien aikana. Ja nyt hän on muistoissamme reippaana ystävänä ja vetäjänä ja ennen kaikkea me muistamme hänen tekemänsä vuosien työn käpyläläisten hyväksi. Meitä Käpylän "vanhoja" jumppatovereita on vielä jäljellä. Nämä rivit raapusti Maire Sundberg
• 27.1.2010 Käpylä-Lehti Kauneusja terveyspalveluja Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Etymologia Vuosi ja muita ajanjaksoja VUOSI VAIHTUI. Mutta vaihtuiko myös vuosikymmen? Oikeastaan vuosi 2010 on vuoden 2000 ensimmäisen vuosikymmenen viimeinen vuosi, ja uusi vuosikymmen alkaa vasta vuonna 2011. Joka tapauksessa monet mieltävät vuosikymmenen jo nyt vaihtuneen. Vuosi on ikivanha suomalais-ugrilainen sana. Lähisukukielessämme inkerissä se on voos ja tarkoittaa samaa kuin meillä. Karjalan vuosi tarkoittaa vuotta, viljavuotta ja satovuotta. Lyydin vuoz on vuosi ja ikävuosi. Vepsän voz on vuosi, samoin vatjan voosi. Liivin uoz tarkoittaa kevätruista. Viron kielen voos tarkoittaa vuotuista satoa. Myös etäisemmissä sukukielissämme sanalla on vastineita. Esimerkiksi votjakin wa tarkoittaa aikaa ja määräaikaa, syrjäänin vo aikaa, vosa ja osa tarkoittavat kevätviljaa. Vuotta tarkoittava sana virossa on aasta. Se on etymologisesti sama sana kuin suomen ajastaika. Ruotsiksi ja norjaksi vuosi on år. Muinaisruotsiksi se oli ar. Islanniksi se on vieläkin ar. Saksalaisten vuosi on Jahr, englantilaisten year. Tutkijat ovat arvelleet näiden sanojen olevan sama alkuperää kuin nykyruotsin kevättä tarkoittava sana vår. Sanan germaaniseksi alkumuodoksi on rekonstruoitu jeara. Ikivanha sana, jota on verrattu muun muassa kreikan vuodenaikaa tarkoittavaan sanaan (h)ora. Sanan horoskooppi alkuosa olisi saman sanan jälkeläinen kaja ja koja, votjakin kej ja unkarin haj tarkoittavat rasvaa. Ikivanha suomalais-ugrilainen sana tämäkin. Ruotsin kielen kuukausi on månad. Tämän sanan alku on kuuta tarkoittavassa sanassa måne, joka muinaisruotsissa oli mane, islannissa mani. Sen muinaisruotsalainen muoto oli manafer, muinaisislanniksi manadr. Saksaksi se on Monat, englanniksi month. Tämä on vanha germaanisten kielten sana. Englanniksi se on moon, saksaksi Mond. Nämä ovat samaa juurta kuin latinan kuukautta tarkoittava mensis. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Avoinna: Ma Suljettu, Ti-Pe 12 - 21, La 10 - 18 Myös sopimuksen mukaan. Beauty Clinic in Touch Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Työharjoittelijan tekemänä: Kasvohieronta + naamio (n.1h) 25,Kulmat + ripset kestoväri + muotoilu Viikko Sana viikko on itämerensuomalaisista kielistä suomen lisäksi ainoastaan inkerissä, karjalassa ja lyydissä. Inkerissä se tarkoittaa viikkoa, karjalassa pitkää aikaa. Lyydin vikon on suomeksi kauan. Virolaisten viikko on nädal, liiviläisten nädil, vepsäläisten nedal, karjalaisten nädala, lyydiläisten nedal ja nedäl. Tämän nimen he ovat lainanneet venäjästä. Venäjäksi viikko on nedelja. Viikko on kielessämme germaanista lainaa. Kantaskandinaavisessa kielessä se oli wikon, muinaisnorjassa vika. Nykyruotsiksi se on vecka. Tämä sama sana on lainautunut myös Norjan saameen, jossa se on vakko. Alun perin sana on tarkoittanut samaa kuin vaihto, vaihdos. Nimitys on viitannut kuun vaihtumiseen kasvavasta väheneväksi ja päin vastoin. Jakso on siis ollut alkuaan kaksi viikkoa. 12,- Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI PARTURI-KAMPAAMO p. 09 - 757 1012 Oulunk yläntie 1 00600 He lsink i Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 FYSIOEKA · Neurologinen kuntoutus · Yksilöllinen fysioja lymfaterapia · Veteraanikuntoutus palveluseteleillä Puh. 728 7012 · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Puh. 040-507 4530 www.fysioeka SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 rleenaTiistaisin Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille eläkeläisalennus PARTURI-KAMPAAMO Peppeco Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 KOKO PERHEEN Oulunkyläntie 7 puh. 795 570 Koskelantie 54 p.757 1353 Kuu Suomen kielessä on kaksi kuuta. Toinen kuu tarkoittaa sekä taivaalla kiertävää juuston näköistä möhkälettä että sen kiertoajasta kehitettyä ajanjaksoa, kuukautta. Sen nimellä on vastineensa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Ne ovat suunnilleen samassa muodossa kuin suomen kielessä ja tarkoittavat samaa kuin meillä. Etäsukukielessämme mordvassa tämä kuu on kov ja kon, ostjakissa kaw ja küw, unkarissa ho ja hava. Saamen kielessä sen vastine kuojijit tarkoittaa kuun nousemista. Kysymyksessä on todella vanha sana. Sen samojedinkielisiä vastineita ovat esimerkiksi kitada, ki, kij, kistit, kistin, kistit jne. Ne tarkoittavat kuuta ja kuukautta. Kuu tarkoittaa suomen murteissa myös rasvaa ja talia samoin karjalan kielessä. Mordvan kuja, tseremissin KAMPAAMO Päivä ja dag Sana päivä tarkoittaa suomen kielessä sekä sen lähisukukielissä vuorokauden aikaa ja aurinkoa. Inkerissä, karjalassa ja vatjassa se on sama kuin suomessa. Lyydissä ja vepsässä se on päiv, virossa päev. Myös saamen kielen baeive tarkoittaa päivää ja aurinkoa. Ruotsiksi päivä on dag. Muinaisruotsiksi se oli dagher, islanniksi dagr. Tämä on vanha germaaninen sana. Saksaksi se on Tag, englanniksi day. Alun perin sana on tarkoittanut lämmintä aikaa. Se on samaa etymologista kantaa kuin nykyruotsin vuorokautta tarkoittava dygn. Entinen Kultakihara on vaihtanut omistajaa. Tervetuloa tutustumaan! Yksilöllistä hiusmuotoilua koko perheelle. Kiitän kaikkia asiakkaitani monien vuosien miellyttävästä yhteistyöstä. Leila Bergström Kultakihara OLYMPIA · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo Apteekkipalvelua ammattitaidolla Seppo Seppälä Tervetuloa! www.tyylilyylit.net MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Varaa aika SKY-kosmetologilta. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 59 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00601 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• Mieti, mitkä ovat sinun sijoittamisen tavoitteesi ja tule juttelemaan Teemme sen mahdolliseksi Panuntie 6 Helsinki-Käpylä 0200 3000 nordea.fi HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖYHTIÖT Kumpulan Kiinteistöt Oy ASUKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ON MUUTTANUT Kumpulan Kiinteistöt Oy:n isännöitsijätoimisto on muuttanut tammikuussa 2010 Arabianrantaan valmistuneeseen Toukopuisto nimiseen kiinteistöön. Kiinteistö sijaitsee Arabian kauppakeskuksen takana Roomankadun ja Pariisinkadun välissä. Isännöitsijätoimiston uusi osoite on Pariisinkatu 5, 00550 Helsinki Puhelintekniikan muutoksesta johtuen myös puhelinnumeromme ovat muuttuneet. Uusi vaihdenumeromme on 0207 189 770. Muut uudet puhelinnumeromme on tiedotettu asukkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme erillisessä tiedotteessa. 0207 ­ alkuisten puheluiden hinnat Puhelut yhtiön 0207-alkuisiin palvelunumeroihin soitettaessa maksavat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,90 snt/minuutti ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/minuutti. Kiinteistömaailma Oulunkylä Mäkitorpantie 23 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17 Nordea Pankki Suomi Oyj Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Soita p. 010 622 3930 Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! - KÄPYKYLÄ KÄPYLÄN-OULUNKYLÄN INFOHAKEMISTO 2010 ILMESTYMISAIKATAULU vuonna 2010 Numero 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Aineistopäivä Ilmestymispäivä 15.1. 27.1. 19.2. 19.3 16.4. 14.5. 13.8. 10.9. 8.10. 5.11. 26.11. 3.3. 31.3. 28.4. 26.5. 25.8. 22.9. 20.10. 17.11. 8.12. www.kapykyla.fi Käpylä-lehti julkaisee maaliskuussa 2010 Käpylä-Oulunkylää ja sen ympäristöä koskevan Käpykylä-hakemiston/Internet-portaalin, joka toimii palveluoppaana aina vuoteen 2011 saakka. Käpykylä-infohakemisto jaetaan kaikkiin koteihin ja yrityksiin Käpylässä, Koskelassa, Kumpulassa, Oulunkylässä, Metsälässä, Isoniityssä, Veräjämäessä, Arabiassa, Toukolassa ja Vanhassakaupungissa sekä alueen julkisiin tiloihin, kaupungin kirjastoihin ja -virastoihin. Sama informaatio löytyy Internetistä osoitteesta www.kapykyla.fi Julkaisu ja palveluportaali toimivat yhdyssiteenä asukkaiden, yritysten ja palveluiden välillä. Portaali toimii myös linkkinä palveluntarjoajien sivuille. Mediakortti ja ilmoitushinnat löytyvät netistä www.kapykyla.fi. Yhdistykset, järjestöt, seurat, koulut ym. yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat tahot saavat tietonsa hakemistoon ilmaiseksi. Markkinointi ja aineistot: Seija Kuoksa Puh. 09-5308 1990, 045-1323 828 E-mail: aineisto@kapykyla.fi Aineistot ja tietojen päivitykset 12.2. mennessä. info Käpylän ja Oulunkylän KÄPYKYLÄ INFORMAATIOHAKEMISTO · Käpylä · Koskela · Kumpula · Toukola · Oulunkylä · Veräjämäki · Metsälä · Isoniitty · Arabia· Vanhakaupunki 2010 W W W . K APYKYLA. F I