Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 1
30.1.2013
62. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Lumentulo yllätti jälleen!
VAIKKA Pohjolankadulla on
näin kuvankaunista, niin lumi
aiheuttaa myös monia ongelmia
asukkaille ja kulkijoille.
Kaupunki kokeilee vuoropysäköintiä. Väärään aikaan väärälle kadulle pysäköidyt autot
hinataan pois aurojen tieltä.
Lue sivulta 3.
Kuva: Eine Kakkonen
Onnettomuuspaikalta
takaisin elämään
Synapsian avulla
KÄPYLÄN kuntoutuskeskus Synapsian Käpylä-seminaarissa
valotettiin aivovammapotilaiden
kuntoutuspolkua, jota pitkin potilas saattetaan onnettomuuspaikalta ensihoidon, akuuttihoidon, jatkohoidon ja kuntoutuksen kautta
takaisin dynaamiseen elämään.
Lue sivulta 4.
Kuva: Heidi Merima Halonen
Leffanteossa Dubaissa
KÄPYLÄLÄINEN elokuvatyöntekijä Veera Ovaska suuntasi
kohti lentokenttää. Seikkailu
ja suuri tuntematon odotti Arabiemiraateissa Dubaissa, jonne
hän oli lähdössä työnhakuun.
Lue sivulta 5.
Kuva: Eine Kakkonen
Äänestä teologian lisensiaatti
ANN-MAARIT
JOENPERÄ
OULUNKYLÄN
KIRKKOHERRAKSI!
Vahva hengellinen identiteetti
ja syvä teologinen oppineisuus
? Tohtorinväitös 17.5.2013 ? Useita kirkkoherran viransijaisuuksia kahdella eri
vuosikymmenellä ? Laaja-alaista papin työtä suuressa seurakunnassa 23 vuoden ajan ? Akava-luottamusmies 15 vuoden ajan ? runsaasti erityiskoulutusta
Olutravintola
JANO
Kuva: Eine Kakkonen
ORIONIN TÄHDET...
Kerää 5 leimaa, saat Fiskarsin tuotepaketin n. 30?
Mäkitorpantie 11
Avoinna ma-to 15-01,
Aqualan-tarjous
Osta Aqualan L, Aqualan Duo
tai Aqualan Plus, saat Aqualan
L 75g kaupan päälle.
pe-la 15-02, su 15-24
www.olutravintolajano.fi
Rajoitettu erä
OULUNKYLÄN APTEEKKI
Avoinna:
Ma-to 8.30-19
Pe 8.30-18
La 9-15
HELSINGIN VANHIN
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY.
KAUPUNGINOSALEHTI
62. VUOSIKERTA
Pääkirjoitus
30.1.2013
Kuva Henry Streng
Kun ympäri käydään, niin yhteen tullaan
K
un Alice Karlsson
viime talvena vihjaisi, että haluaisi luopua Käpylä-lehden
päätoimittajuudesta,
en ollenkaan ajatellut sen vaikuttavan omaan elämääni. Tietenkin surin lukijana sitä, että joutuisin luopumaan hyvästä kirjoittajasta ja tutusta lehden tyylistä. Mutta ymmärsin toki, että välillä on suuntaa muutettava, tehtävä ratkaisuja ja luovuttava entisestä.
Kun keväällä sain Käpylä-seuran
puheenjohtaja Kille Vuorennolta
sähköpostin, jossa hän varovaisesti kyseli mahdollista seuraajaa Alicelle, lupasin pitää silmäni ja korvani auki. Kuvittelin Käpylä-seuran
etsivän jotain ?nuorta ja hehkeää?,
?reipasta ja raikasta? uutta tekijää.
Kun Alice sitten soitti ja kysyi
suoraan: ?Rupeatko päätoimittajaksi?? nikottelin hetken ja pyysin
miettimisaikaa.
En oikein omasta mielestäni vastannut sitä mielikuvaa, jonka olin
luonut haettavasta henkilöstä. Olinhan jo tehnyt tässä lehdessä melkoisen pitkän rupeaman.
Sitten muistin Käpylä-lehden alkuaikojen legendaarisen päätoimittaja Valle Ojaniemen, joka hänkin
toimitti Helsingin vanhinta kaupunginosalehteä vähintään kahteen otteeseen. Vallen jalanjäljissä uskaltauduin vastaamaan kyllä.
Toimitin Käpylä-lehteä vuosina 1989-1998, kymmenen vuoden
ajan. Niinpä uskallan sanoa, että
tunnen kaupunginosan ja melkoisen joukon ihmisiä. Kirjoituskammionani on kaikki nämä vuodet ol-
lut ns. Persiksen, eli suurperheisten
talon äitien kerhohuone, joka hyvin sopiikin yhteisöllisten ajatusten hautomoksi.
Vaikka - äitini omaishoitajana muutinkin jokunen vuosi sitten Järvenpäähän, olen pitänyt yhteyksiä
Käpylään monella tavalla, mm. Käpylän kirjastoyhdistyksen puheenjohtajana ja Galleria Suutarin (yhdessä Käpylässä asuvan poikani
kanssa) kautta.
Joku minut vielä muistava saattaa ihmetellä kaksoisnimeäni. Enhän aiemmin käyttänyt Lehden nimeä. Tulkoon nyt sitten sekin kerrotuksi: kun muutin Järvenpäähän,
en aluksi saanut postia. Mutta eräänä päivänä soitti kaupungin teknillisen viraston kanslisti ja sanoi, että
hänellä on hirmuinen kasa kirjeitä ja
lehtiä, jotka ilmeisesti on tarkoitettu minulle. Hänen nimensä oli - Eija Tuomela. Kun vielä kävi ilmi, että kaupungissa asuu kolmaskin Eija
Tuomela, päätin ottaa virallisen kaksoisnimeni käyttöön - 10 vuotta Eskon kuoleman jälkeen. Nyt olen nimeen jo niin tottunut ja suopunut,
että olkoon Lehti näkyvissä tässä-
kin lehdessä! (Aikoinani en käyttänyt Lehden nimeä lehtiasioissa siitäkään syystä, että Esko vastatessaan omalla sukunimellään puhelimeemme (tuolloin ei ollut kännyköitä), joutui toimimaan sanomalehtenä, kun soittajalla ei käynyt mielessäkään, ettei Herra Lehti olisi itse Käpylä-lehti!)
Tuntuu mukavalta palata lehtityöhön Käpylään, varsinkin, kun niin
monet ovat ilmaisseet ilonsa siitä.
Kiitos yhteydenotoista ja onnentoivotuksista.
Kiitos myös Alicelle lupauksesta olla edelleen käytettävissä, sillä
vaikka monet asiat ovatkin tuttuja,
ovat monet muuttuneet niin, että ilman tukea voisi olla vaikeaa.
Iloitsen myös siitä, ettei kukaan
lehden avustajista ole ilmoittanut lopettavansa, vaan päinvastoin on luvannut jatkaa yhteistyötä myös minun kanssani.
Odotan innolla myös lukijapalautetta!
Lukuisaa vuotta 2013 kaikille!
EIJA TUOMELA-LEHTI
toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
?oi jospa ihmisellä ois
joulu ainainen!?
Pakkohan se on myöntää, että ohi
on. Nuutinpäiväkin on jo tätä kirjoittaessani takana, vaikka ei meiltä
joulukuusta koskaan ole siihen mennessä raaskittu ulos viedä. Joskus takavuosina ystävät kyselivät tammikuun lopulla: ?Eikös se karise aivan
mahdottomasti?? Vastasimme aina
iloisesti: mitä pitemmälle aika rientää, sitä vähemmän (enää) karisee!
Piparkakkutalokin on vielä koskematon, sillä se on Käpylään paluun jälkeen tehty aina kuvaamaan
vuoden merkittäviä tapahtumia. Ensimmäinen oli vuonna 1978 tämän
vanhan rakkaan puutalon pienoismalli ? ja seinänaapurit kutsuttiin
sitten Nuutinpäivänä syömään omaa
puolikastaan. Viime vuoden merkkipaalu oli nuoremman lapsenlapsen kouluun meno, joten syömistään
odottaa nyt Yhtenäiskoulu. Sen ympärillä on paljon piparkakkutyttöjä
ja ?poikia, joista yksi tekee keskellä pihaa lumienkeliä.
Perinne muuten jatkuu tyttären
perheessä - heidän piparkakkutalonsa oli liekehtivä Vuoritalo. Kiitos ledien, sen saattoi toteuttaa ilman hiiltyviä pipareita.
Joulukalenterin ehtii
vielä nähdä
Elävä joulukalenteri toteutettiin nyt
ensi kertaa niin, että joka ilta kirjaston rappusilla sytytettiin klo 18 oi-
kea määrä kynttilälyhtyjä perinteisen laulun kera. Sen jälkeen nuorin
paikalla ollut sai avata aulassa olevasta isosta kalenterista luukun ja
iloiseksi yllätyksekseen pitää sen
myös! Käpylän klubilla hienosti toteutettu kalenteri sai paljon ja ansaittuja kehuja. Nuorin avaaja oli
vasta kuuden kuukauden ikäinen.
Lohdutukseksi teille, jotka ette
ehtineet mukaan näkemään luukkujen upeita kuvia eri puolilta Käpylää: helmikuussa 2.-22.2. on kirjastossa näyttely (avajaiset ma 4.2.
klo 17). Siellä on eri-ikäisten taiteilijoiden Käpylä-aiheisia maalauksia, tehty klubilla syksyn aikana.
Osa näistä teoksista oli kopiona joulukalenterin luukuissa.
Vuoritalo, Seuratalo,
Kummitustalo...
Kirjastoon tulee toinenkin kiinnostava näyttely: Vuoritalon kohtalon
hetket eli käpyläläisen Toivo Koiviston valokuvanäyttely 25.2.-15.3.
Lehden lukijoille tuttu kuvaaja on
taltioinut vuosien ajan legendaarisen Vuoritalon vaiheita. Tulipalon
tuhoama talo on jo purettu, mutta
sen kirjavaan historiaan voi tutustua sekä tässä näyttelyssä että Käpylä-Seuran nettisivuilla www.kaupunginosat.net/kapyla ja Käpylästä tehdyissä kirjoissa. Aina kun olen
Käpylän oppaana erilaisille ryhmille, mainitsen Vuoritalon kohdalla:
On helpompi ja lyhyempi lista ker-
PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI
2
Käpylä-seura on lähettänyt Helsingin kaupungin
kaupunkisuunnitteluvirastolle kirjeen, jossa se
pyytää toimenpiteitä Mäkelänkadun ja Koskelantien ruuhkien vähentämiseksi:
HELSINGIN KAUPUNKI
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO
Liikennevalotoimisto/Liikenneinsinööri Maarit Savolainen
KÄPYLÄ-SEURA ON KIINNITTÄNYT HUOMIOTA Koskelantien ja Mäkelänkadun risteyksen jatkuvaan tukkeutumiseen ruuhka-aikoina.
Aamuisin Sofianlehdonkadulta sekä keskustan suunnasta tulevat ja Pasilaan kääntyvät autot täyttävät lyhyen ryhmittymisalueen ennen Mäkelänkadun suojatietä ja liikennevaloja. Nyt valojen rytmitys on sellainen, että
Koskelantietä idästä saapuvasta liikenteestä vai muutama auto kerrallaan
pääsee ylittämään Mäkelänkatua edellä mainittujen autojen ensin poistuttua ryhmittymisalueelta. Muutoinkin ahdasta ryhmittymisaluetta ylitäyttävät ennen kaikkea ne Sofianlehdonkadulta ja keskustan suunnasta tulevat autoilijat, jotka vielä punaisen valon jo palaessa syöksyvät ahtaaksi tietämälleen ryhmittymisalueelle.
Ongelmaa lisää se, että Koskelantietä idästä tuleville ja Mäkelänkadulle
bussikaistalta pohjoiseen kääntyville autoille sekä Mäkelänkatua ylittäville
jalankulkijoille palaa yhtä aikaa vihreä valo. Koskelantietä Pasilan suuntaan
jatkavat bussit joutuvat odottamaan muutoin hyvin vetävällä bussikaistallaan monet valot, ennen kuin pääsevät vuorollaan ylittämään Mäkelänkatua.
Sama ongelma syntyy peilikuvana iltapäiväruuhkassa suunnassa Pasilasta Käpylän kautta itään, mutta sen osalta tilanne onkin jo ratkaistu
(Ksv_2012_11_13_Kslk_31_ Pk). Esitämmekin ensimmäiseksi, että risteyksen vetävyyttä yritettäisiin saada paremmaksi kokeilemalla erilaisia
liikennevalojen rytmitysvaihtoehtoja.
Toiseksi, nykyiset jalkakäytävät ovat ovat risteyksen läheisyydessä melko leveitä. Mielestämme kannattaisi tutkia, onko mahdollista rakentaa erillinen lyhyt kääntymiskaista myös Koskelantieltä itäsuunnasta käännyttäessä pohjoiseen Mäkelänkadulle. Näin saataisiin bussikaistat vetämään koko päivän risteyksen yli joustavasti kumpaankin suuntaan. Risteyksen keskellä olevaa istutusaluetta voisi hieman leikata kadun hyväksi etelänpuoleisen ajoradan tapaan.
Mäkelänkadun ruuhkaa myös kierretään Isonniitynkadun ja Sofianlehdonkadun kautta, joten sieltä tulevia ja vielä punaisilla mukaan tunkevia
autoja vähentäisi läpiajokielto, joka ei koskisi bussilinjaa 65. Sofianlehdonkadun Mäkelänkadun puoleisella sivulla voisi pysäköinti olla vähintäänkin
ruuhka-aikoina kokonaan kielletty. Läpiajoa voisi hillitä myös 30 km/t rajoituksella ja töyssyhidasteilla.
Poistuvat pysäköintipaikat voisi sijoittaa kadun itäpuolelle vinopysäköintipaikoiksi. Ajoradan leveys voitaisiin säilyttää poistamalla vähän käytetty
Sofianlehdonkadun lännenpuoleinen jalkakäytävä ja itäpuolen jalkakäytävää voisi tarvittaessa leventää maastoon päin.
Pyydämme siis ensimmäiseksi rytmitysmuutoksen kokeilua, mutta myös
sitä, että toimittaisitte muut esittämämme toimenpide-ehdotukset asianomaisille Kaupunkisuunnitteluviraston toimihenkilöille. Myös valvonnan lisääminen olisi aiheellista, koska risteyksessä sattuu jatkuvasti onnettomuuksia ja läheltä-piti ?tilanteita.
Helsingissä 31.12.2012
Käpylä-Seura ry
Puolesta, PEKKA HALTIA,
hallituksen jäsen.
toa, mikä Vuoritalo EI ole ollut kuin
muistaa kaikki ne toiminnot, mitä
sen suojissa on tehty.
Tiedätkö
merkkihenkilöitä?
Käpylä- Seura on alkanut koota luetteloa täällä asuvista tai asuneista,
eri aloilla kunnostautuneista merkkihenkilöistä. Laitamme listan nettisivuille ja otamme mielellämme
vinkkejä vastaan. Tällä hetkellä
meillä on seuraavia ryhmiä: Arkkitehtuuri, Kirjallisuus, Kuvataide,
Musiikki, Näyttämötaide, Politiikka, Radio- ja TV, Urheilu ja Muut.
Jos siis tiedät jonkun em. ryhmiin
kuuluvan, kerro meille puhelimella,
kirjeellä tai meilillä tai jätä tieto kirjastoon. Kysy myös lupa elossa olevilta, saako heidät mainita listassa.
Julkinen tunnustus
ja roskainen kiitos
Meillä on mieheni kanssa harrastus, jota kutsumme hienostellen
pickailuksi vetääksemme vertoja
golfaaville ystävillemme. Keräämme siis roskia, välineenä suunnittelun huipputuote eli roskapihdit (Litter picker), joita kaupunki ystävällisesti jakaa ilmaiseksi kaikille halukkaille. Niillä saa jopa märän kassakuitin tai pienimmänkin lasinsirun irti asfaltista.
Kiitän nyt julkisesti kaikkia niitä käpyläläisiä taloyhtiöitä, joiden
roskalaatikot ovat avoimesti ohikulkijoiden käytettävissä! Tunnustan, että aina kun muovikassini on
tullut täyteen, jätän sen lähimpään
roskikseen jaksaakseni kantaa uudet keräilyn tulokset.
Tosi siistiä alkanutta vuotta kaikille lukijoille ja tulkaa joukolla mukaan Käpylä-Seuraan, jonka
vuosikokous on Kalevalan päivänä Kalervonkatu 8:ssa klo 18.00.
Tervetuloa!
TINTTI KARPPINEN
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 6. päivä. Aineisto toimitukseen 22. helmikuuta mennessä.
MAINIO LAHJAIDEA!
Meidän Käpylä -kirja
NYT ALENNETTUUN HINTAAN
Kirja on siivu Helsingin historiaa. Se
kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon.
Kirjan hinta on pudotettu 14 euroon! Osta se lahjaksi tai omaksi, hinta ei enää tästä alene.
Meidän Käpylä -kirjaa myyvät:
Käpygrilli, Osmontie 5
Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1
La Storia -kampaamo, Koskelantie 29
Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38
Päätön Kana, Pohjolankatu 2
Wanha Käpy, Pohjolankatu 43
Asta Korppi, asta.korppiatgmail.com,
050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset. Asta on matkoilla 16.12.
? 7.3.)
Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
Liity Käpylä-Seuraan
Käpylä-Seuran
vuosikokous
Kalevalan päivänä
28.2.2013
Kalervonkatu 8:ssa
klo 18.00.
Tervetuloa!
Käpylä-Seuran (perustettu
1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun
vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja
palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme
vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 ? tilille Nordea
FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
Liittyä voi myös netin kautta.
Klikkaa sivuille.kaupunginosat.
net/kapyla
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
30.1.2013 Lumi yllätti taas!
Hyvä u
Tauno Timoskalle
Käpylän palkinto
VUODEN SUOMALAISESTA jääpalloteosta myönnettävä Käpylän
palkinto vuodelle 2012 ojennettiin
lauantaina 1.12.2012 Brahiksella ennen HIFK-Kampparit ottelua Tauno
Timoskalle.
Huhtikuun viidentenä viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Timoska kuului 1950- ja 60-luvuilla maineikkaiseen Käpylän Urheiluveikkojen jääpallojoukkueeseen ja viimeisteli Helsingin Olympiastadionilla ottelussa
Suomi-Ruotsi jääpallon MM-kisojen
kaikkien aikojen ensimmäisen maalin yli 14 000 katselijan läsnäollessa.
Suomen jääpallomaajoukkueessa Tauno Timoska esiintyi vuosina
1951-66 yhteensä 32 maaottelussa
tehden niissä 29 maalia. Timoska oli
omana aikanaan pelätty ja kunnioitettu maalitykki, jota arvostettiin laa-
utinen
jalti niin kotimaassa kuin myös Neuvostoliitossa ja Ruotsissa.
Nuoruusaikoinaan Timoska asui
Käpylässä osoitteessa Koskelantie 48 aivan Olympiakylän silloisen
lämpökeskuksen vieressä ja oli jokailtainen tuttu näky nykyisellä Akseli Toivosen kentällä. Eläkepäiviään
Tauno viettää yhdessä Terhi-vaimonsa kanssa Länsi-Pakilassa.
Vuodesta 1991 lähtien jaetun
ikuisesti kiertävän Käpylän palkinnon ojensivat Timoskalle Bragulla kaikkien käpyläläisten puolesta
Bror-Erik ?Bubi? Wallenius, Jukka ?Kunkku? Airanne ja useita vuosia Käpylän lukiossa urheilun lehtorina toiminut 1970- ja 80-lukujen
huippujääpalloilija Veikko ?Vetsa?
Niemikorpi.
Teksti JUKKA AIRANNE
Bror-Erik Wallenius (oik.) onnittelee Tauno Timoskaa.
Vuosien takaa
!
Kaupunki kokeilee vuoropysäköintiä
Pohjolankadulla, autojen siirtokehotuksia
muille kaduille
R
akennusvirasto haluaa
parantaa katujen talvihoitoa. Pysäköidyt
ajoneuvot haittaavat
lumenpoistoa, mikä
vähentää käytettävissä olevien pysäköintipaikkojen määrää ja heikentää liikenneturvallisuutta.
Tilanteen parantamiseksi rakennusvirasto kokeilee Käpylässä Pohjolankadulla ns. vuoropysäköintiä.
Pysäköintikielto Pohjolankadulla
on voimassa kadun toisella puolella
maanantaiaamusta kello 9 torstaiaamuun kello 7 asti, sekä kadun toisella puolella torstaiaamusta kello
9 maanantaiaamuun kello 7 saakka.
Kokeilusta tehdään
selvitys
Kokeilu on aloitettu joulukuun puolivälin jälkeen, sen jälkeen, kun
saimme yllättäen taas runsaasti lunta, ja se kestää huhtikuun 15. päivään saakka. Jos lumi sulaa aiemmin, voidaan kokeilukin lopettaa
aiemmin. Jos taas saamme takatalven, saatetaan kokeilua jatkaakin.
Pysäköintikokeilun ajaksi on alueelle tuotu uusia liikennemerkkejä
ja aiempia liikennemerkkejä on varustettu lisäkilvillä.
Vuoropysäköintikokeiluun liittyy
selvitys, jonka tulokset valmistuvat
keväällä. Tulosten perusteella päätetään, miten alueemme pysäköinti
järjestetään tulevaisuudessa.
Siirtokehotuksia muualla
Katujen varsille pitkin Käpylää on
ilmestynyt myös siirtokehotuksia.
Niissä kerrotaan aika, jolloin katujenvarsien tulee olla tyhjät lumiaurojen tieltä.
Mikäli illanpimeydessä jättää autonsa väärälle puolelle katua ja aamulähtö viivästyykin, niin se saattaa olla kohtalokasta, sillä auto voi
olla jo hinattu Tattarisuolle, josta
sen lunastaminen on maksullista
vaivannäön päälle.
Käpylä-lehti kehottaakin lukijoita tarkkailemaan näitä siirtokehotustauluja, ettei käy kuten oli käydä Käpylä-lehden tunnetusti illanvirkulle, mutta aamuntorkulle päätoimittajalle työyön jälkeen!
Kaupunki on Pohjolankadun vuoropysäköintikokeilun lisäksi asentanut
siirtokehotustauluja toisille kaduille. Eri kadut aurataan eri päivinä ja
autojen siirtokehotustaulut ovat ilmestyneet katujen päihin. Esimerkiksi Vipusentie aurataan parillisten viikkojen tiistaina, jolloin kadun
varteen jätetyt autot hinataan pois, ja omistajalle rapsahtaa maksu
kuljetuksesta.
Teksti ja kuvat
EIJA TUOMELA-LEHTI
Kuka uskoisi, että tässä ollaan pohjoisen maan pääkaupungissa, jossa
luulisi vuosisatojen aikana totutun jokatalviseen ilmiöön - lumeen?
Tursontien mäkeen olivat jalankulkijat tallanneet romanttisen kinttupolun joulun alla, eikä ajotiekään paljon tästä eronnut. Itellan auto
yritti kääntyä mäen päällä, mutta hankalaa oli paketin toimitus perille
auraamattomalla kadulla. Mitenkähän onnistuisi kiireellinen keikka
ambulanssilta? Tursontie - ja koko Länsi-Käpylä - kuuluu takimmaiseen
alueeseen auraamisen tärkeysjärjestyksessä lumipyryn sattuessa, eli
sitä ei aurata ennen kuin kaikki muut tiet on putsattu. Myös Käpylälehden toimitus sijaitsee tällä alueella, joten viisainta on jättää auto
kotiin asialle piipahtaessa! Tarkkaile myös siirtokehotustauluja, ettet
vahingossa pysäköi väärälle puolelle tietä!
Miten meni vuodenvaihde 2012-2013 Käpylässä?
Muistoja kummitustalosta
KÄVIN 50-LUVULLA Tamara Rasmussenin balettikoulua, joka
oli Käpylän Vuoritalossa. Sitä ei kylläkään kutsuttu Vuoritaloksi vaan Kummitustaloksi. Se olikin minulle hyvin mystillinen talo. Piti mennä läpi pimeitä käytäviä tullakseen tanssitiloihin, jossa oli peili, tanko ja piano, niin kuin pitääkin olla kun harjoittelee
klassista balettia.
Seinällä oli myös suuri kuva Stalinista. Siitä tiesimme mm. että taloa käyttivät myös kommunistit. Yhtenä päivänä
Stalinin kuvaa ei ollutkaan enää seinällä. Kuva oli poistettu, eikä kukaan sanonut mitään. Tämä ilmeisesti tapahtui Hru?t?ovin kuuluisan puheen jälkeen vuonna 1956. Puheessa hän arvosteli voimakkaasti Stalinin henkilöpalvontaa. Ajattelin, mikä tehokas puhe, jopa kummitustalossa ryhdytään toimenpiteisiin!
MAJLEN HELENIUS (vuosimallia 1946)
Kuva: Tintti Karppinen
Henri Forsman
Antti Lehtinen
Esko-Jaakko Lehti
INSINÖÖRI, PATOLA
OPISKELIJA, KOSKELA
OPISKELIJA, KISAKYLÄ
- Joulu meni tuttuun tapaan Käpylässä perheen
kanssa syöden, hyvin ja rauhallisesti. Pääasiassa nautittiin toistemme seurasta.
- Uusi vuosi meni samalla tavalla; itse laittamani aterian parissa. Vuodenvaihto sujui turvallisesti ilman raketteja. Pääsin juuri armeijasta, joten rakettien paukuttelu ei hirveästi innostanut.
- Olin perheen kuskina, kun vietettiin joulua
Käpylässä ja Tammistossa.
- Vuodenvaihteessa olin ensin mökillä ja
sieltä tulin Käpylään kaverin luo syömään.
Muutama yllätysraketti ammuttiin.
- Jouluaaton ateria syötiin mummilassa Järvenpäässä. Sitä jatkettiin vielä joulupäivänäkin.
- Uutena vuotenakin pääsin valmiiseen pöytään, kun kaveri oli laittanut ruokaa. Istuttiin
iltaa Käpylässä.
Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI
Käpylä-lehti
4
Käpylän kuntoutuskeskus jatkaa
arvokasta työtään Synapsiassa
Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa
järjestetyssä Käpyläseminaarissa valotettiin aivovammapotilaiden katkeamatonta
kuntoutuspolkua,
jota pitkin potilas
pääsee takaisin normaaliin elämään.
JÄRJESTYKSESSÄ 14. Käpyläseminaari kokosi yhteen lääketieteen ja hoitotyön eri osa-alueiden
asiantuntijoita Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiaan lokakuussa. Seminaarin aiheena oli aivovammapotilaiden katkeamaton kuntoutuspolku. Sen tavoitteena on potilaan saattaminen onnettomuuspaikalta ensihoidon, akuuttihoidon, jatkohoidon
ja kuntoutuksen kautta takaisin dynaamiseen elämään.
Kotimaisten puhujien lisäksi paikalle oli saatu kansainvälisesti arvostettu aivovammojen hoitoon ja
kuntoutukseen erikoistunut lääketieteen tohtori Nathan Zasler. Yhdysvaltalainen Zasler toimii IBIAn
(International Brain Injury Association) puheenjohtajana ja työskentelee professorina sekä Richmondin
että Virginian yliopistoissa.
Invalidiliiton ylläpitämä Käpylän
kuntoutuskeskus Synapsia perustettiin vuonna 1953 Käpylän Koskelantielle. Nykyisissä tiloissaan
Nordenskiöldinkadulla se on toiminut vuodesta 2002.
Helsingin Yliopiston kuntoutuksen
dosentti, neurologi Aarne Ylinen,
Synapsian entinen johtaja.
Ensihoito elintärkeää
Ensimmäisen päivän luennot keskittyivät aivovamman akuuttivaiheeseen ja vamman jälkeisen päänsäryn
diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Toisena luentopäivänä tarkasteltiin kuntoutusta ja pohdittiin
tulevaisuudennäkymiä.
Vaikeiden aivovammojen ennuste on parantunut merkittävästi kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Tästä on kiittäminen etenkin
kehittynyttä ensi- ja akuuttihoitoa.
Ensihoito on enemmän kuin tur-
vallinen ja nopea kuljetus tapahtumapaikalta hoitolaitokseen. Sillä
voidaan vaikuttaa suurimpaan osaan
niistä vammoista, jotka syntyvät
vasta varsinaisen vamman jälkeen.
Ensihoidolla on usein myös keskei-
nen merkitys aivovammapotilaiden
ennusteisiin.
Diagnoosin teko vaikeata
Aivovammojen taudinmääritysongelmiin lukeutuvat muun muassa tilanteet, joissa aivovamma jää huomaamatta esimerkiksi päihtyneisyyden tai monivamman vuoksi sekä tilanteet, joissa vamman vaikeusaste
on arvioitu väärin. Myös epäselvät
tapahtumatiedot ovat ongelmallisia.
Virheellinen diagnoosi vaikeuttaa vamman hoitoa ja hankaloittaa lisäksi vakuutusoikeudellisia
selvityksiä.
Arvioiden mukaan maailmassa
esiintyy noin 43 miljoonaa aivovamma vuosittain. Suomessa vastaava luku on 30 000?40 000.
Oireilevasta aivovamman jälkitilasta kärsii Suomessa arviolta 100
000 ja koko maailmassa yli 100 mil-
on keskittynyt useita raskaan liikenteen toimijoita: Itella ja DB Schenker Maaliikennekeskuksessa, Pohjolan Liikenne sekä VR Transpoint
Ilmalassa.
Maaliikennekeskus muuttuu tällä vuosikymmenellä asuinalueeksi.
Alueelle rakennetaan koteja yli 4
000 ihmiselle, ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu, kertovat Helsingin kaupungin verkkosivut. Rantaradan tuntumaan nousee uusia toimistotaloja.
DB Schenker siirtää alueelta pois
kaikki toimintansa vuonna 2015.
Itellan pääkonttorin alueelle rakennetaan vaiheittain toimistotiloja ja
mahdollisesti muita liiketiloja. Postikeskusta (Postintaival 9) kaavamuutos ei koske. Parkkisen mukaan
Itellan muutto toisaalle on näillä
näkymin ajankohtaista lähempänä
2020-luvun alkua.
Käpylässäkin melu ja pakokaasut
vähenevät lähivuosina Maaliikennekeskuksen muuttuessa asuinalueeksi. Raskas liikenne siirtyy kauemmas asuinalueista ja saastuttaa
vähemmän.
Metsäläntien liikennevaloihin
seisahtuneen rekan pakoputkesta
tupruaa ? niin mitähän? Eihän se
puhdasta happea ole, mutta logistiikkayrittäjät ovat viime vuosina
suitsineet päästöjä tehokkaasti. Kiitos kuuluuympäristötietoisille asiakkaille, Euroopan unionille sekä kustannussäästölle, jonka pienempi kulutus yritykselle tuottaa.
Raskaan liikenteen melu ja turvallisuusriskit vähenevät nekin sitä
mukaa kun kuljetustoiminnot häädetään kauemmaksi asutuksesta.
Länsisataman ja Sörnäisten sataman
maakuljetukset siirtyivät Vuosaareen neljä vuotta sitten. Maaliikennekeskuksen muuttaminen asuinalueeksilähivuosina on seuraava askel.
Metsälän yritykset
panostavat ympäristöön
Maaliikennekeskuksessa toimiva
DB Schenker ottaa kestävän kehityksen vakavasti; nykypäivänä se on
kuljetusyrityksenkin menestyksellisen liiketoiminnan edellytys.
Ympäristöasioiden päällikkö An-
Käpylän kuntoutuskeskus Synapsia
? Invalidiliiton ylläpitämä
? Perustettiin vuonna 1953 Käpylän Koskelantielle.
? Toiminut nykyisissä tiloissaan
Nordenskiöldinkadulla vuodesta 2002.
? 75 kuntoutuspaikkaa, joita käyttää vuosittain noin 700 kuntoutujaa
? 140 neurologian, psykologian,
toimintaterapian, puheterapian,
fysioterapian, fysiatrian, sosiaalityön ja kuntouttavan hoitotyön
asiantuntijaa
? Henkilöstön määrä noin 200
? Kuntoutusjaksojen ja avopalvelujen kohderyhmänä ovat selkäydinvaurio- ja aivovauriopotilaat sekä
aivohalvauksen tai polion sairastaneet henkilöt.
joonaa ihmistä. Luku on suuri verrattaessa esimerkiksi dementikkoihin, joita on 20 miljoonaa ja HI-virustartunnasta kärsiviin 40 miljoonaan ihmiseen.
Aivovammoihin kuolee koko
maailmassa vuosittain noin kolme miljoonaa ihmistä, Suomessa
noin 1100 henkilöä ja ne ovat alle
45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy.
Aivovammoihin kuolee Suomessa noin puolet enemmän ihmisiä
kuin muissa Pohjoismaissa. Syytä
tähän ei tiedetä.
Aivovammapoliklinikalla
lähetteiden tulva
Diagnostiikan ongelmista huolimatta aivovammojen hoito on Suomessa tasokasta. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiriin (HUS)
1.10.2012 avattu aivovammapoliklinikka takaa pääkaupunkiseutulaisille pääsyn asiallisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen.
Poliklinikasta on kiittäminen Helsingin Yliopiston kuntoutuksen dosentti, neurologi Aarne Ylistä, Synapsian entistä johtajaa. Ylinen vas-
tiettyyn aikaan aamulla Helsingin
Metsälässä ja Oulussa, jotta se saadaan jaetuksi seuraavana arkipäivänä, toteaa Itellan yritysvastuupäällikkö Hannele Parkkinen. Autolla lähetykset kulkevat vaaditussa ajassa. Niinpä junan ja auton yhdistelmillä voidaan hoitaa vain pieni osa postin kuljetuksista.
Itella Logistiikka osti syksyllä
2012 VR Transpointin kappaletavarakuljetukset. Reittioptimointi,
kuljetusten yhdistely sekä vaihtoehtoisten ajoneuvojen lisääminen ovat
Itellan konsteja ympäristön huomioimiseksi lastien kasvusta huolimatta. Autot kulkevat vähäpäästöisellä
biokaasulla, ja vaihtoehtoajoneuvojen osuus kasvaa jatkuvasti; tuorein
aluevaltaus ovat sähköpakettiautot.
? Lisäksi Itella panostaa ajotapakoulutukseen, kertoo Parkkinen;
Maaliikennekeskuksesta
asuinalue - rekkaralli vähenee
POHJOIS-PASILAN ALUEELLE
30.1.2013
Rekkojen kuljettajia koulutetaan ekologiseen ajotapaan, eivätkä autot
enää kulje tyhjillään, kertoo ympäristöasioiden päällikkö Anni Lemola.
ni Lemola luettelee DB Schenkerin
toimia ympäristön kuormituksen vähentämiseksi. Rekkojen kuljettajia
koulutetaan ekologiseen ajotapaan,
ja kuljetukset suunnitellaan niin, että autot eivät kulje tyhjillään. Ympäri maailmaa toimivalla DB Schenkerillä on myös tehokas eri kuljetusmuotojen verkosto. Niinpä lä-
hes saasteettomalla junalla kuljetettu tavaralasti voidaan siirtää lopuksi kuorma-autoon, joka vie sen
perille kaukaisimpaankin maailman
kolkkaan. Samoin mannerten välisissä kuljetuksissa yhdistetään nopeat lennot vähäpäästöiseen merikuljetukseen.
? Ykkösluokan postin on oltava
fi
Nimi on osa historiaa
Helsingissä Töölön Nordenskiöldinkadulla sijaitsevan kuntoutuskeskuksen nimi on omiaan herättämään ihmetystä.
- Käpylän kuntoutuskeskus Synapsia sai nimensä alunperin kaupunginosalta, missä se sijaitsi, Käpylä-seminaarin järjestäjät kertovat.
- Nimi on säilytetty alkuperäisessä rekisteröidyssä muodossaan.
Se on osa Synapsian historiaa, eikä sitä haluttu lähteä muuttamaan.
Nimen loppuosa tulee kahden
hermosolun liitosta merkitsevästä synapsi -sanasta.
tasi takavuosina myös Tampereen
aivovammapoliklinikan avaamisesta. Vastaava aivovammapoliklinikka on myös Oulussa ja Turussa.
- Lähetteiden tulva on valtava jo
nyt, vaikka olemme vasta alkuvaiheessa, Ylinen kertoo.
- Etusijalla ovat tuoreista aivovammoista kärsivät.
- Poliklinikan tavoitteina on tehostaa kuntoutumista ja edistää
muun muassa aivovammapotilaiden työhön paluun edellytyksiä, Ylinen tarkentaa.
- Varhainen ja tehokas diagnostiikka sekä nopea ohjautuminen
kuntoutukseen ovat tavoitteen toteutumisen edellytyksiä.
Uudella poliklinikalla tehdään
aivovammaepäilyjen diagnooseja,
vaikeusasteen arviointia sekä kuntoutusarvioita ja -suunnitelmia.
Poliklinikan myötä lievien ja keskivaikeiden aivovammojen diagnostiikan sekä hoito- ja kuntoutustulosten odotetaan paranevan entisestään.
Teksti ja kuvat
HEIDI MERIMA HALONEN
(H-H)
uusi toimintamalli otetaan käyttöön
vuonna 2013.
Rakentamisenkin hiilijalanjälki
voidaan pitää pienenä. DB Schenkerin logistiikkakeskus siirtyy vuonna 2015 Viinikkalaan uuteen energiatehokkaaseen terminaaliin, jolle
yritys hakee laajaa Breeam-ympäristörekisteröintiä. Postin lajittelukeskukset ovat sähkösyöppöjä, mutta Itella hankkii vain vihreää sähköä.
Kun myös VR Transpoint ja Pohjolan Liikenne Ilmalasta vakuuttavat verkkosivuillaan vähentävänsä ympäristökuormitusta monin tavoin, käpyläläiset voinevat hengittää rauhassa ulosmenoväylillä jyräävästä liikenteestä huolimatta.
Teksti ja kuva:
PÄIVI HELANDER (H-H)
Käpylä-Lehti
30.1.2013
K
5
Etymologia
Dubaissa leffanteossa
Ambulanssilla
sairaalaan
äpyläläinen elokuvatyöntekijä Veera Ovaska suuntasi
kohti lentokenttää.
Seikkailu ja suuri tuntematon odotti Arabiemiraateissa Dubaissa, jonne hän oli muutama vuosi sitten päättänyt lähteä
työnhakuun.
Veera on koulutukseltaan mediaassistentti ja nuoresta iästään huolimatta hän on työskennellyt elokuvatyöntekijänä Suomessa lukuisissa mainoksissa, tv-sarjoissa sekä pitkissä elokuvissa.
- Olin aina haaveillut ulkomaille muuttamisesta ja lähtö tapahtui spontaanisti. Poikaystäväni lähti Dubaihin tekemään DJ-töitä, ja
päätin lähteä mukaan, Veera kertoo.
- En suhtautunut muuttamiseen
mitenkään dramaattisesti, vaan ajattelin että jos en onnistu työnsaannissa, niin aina pääsee takaisin.
Sana ambulanssi on tullut suomen kieleen ruotsista, jossa se
on ambulans. Ruotsiin sana lainautui ranskasta.
Vuonna 1792 ranskan ambulance tarkoitti liikkuvaa kenttäsairaalaa. Sanan vielä vanhempia muotoja olivat hôpital ambulant ja hôpital ambulatoire.
Ranskan hôpital tarkoittaa sairaalaa. Sanan alkuperä on latinassa, jossa hospitale merkitsi vieraille tarkoitettua huoneistoa. Ambulance-sanan alku on
latinan liikuteltavaa tarkoittava
sana ambulatorius. Näiden lähtökohta on latinan verbi ambulare, joka tarkoitti kävelemistä.
Tutkijat ovat rekonstruoineet sanan alkumuodoiksi ambalare eli
kävellä ympäriinsä.
Ambulanssi vie potilaan sairaalaan. Tämä on johdettu sanasta sairas. Tämä sama sana on
myös lähisukukielissämme karjalassa ja vatjassa. Sanan juuret
ovat vanhoissa germaanisissa
kielissä. Muinaisnorjassa se oli
sarr, muinaisruotsissa saar ja tarkoitti haavoittunutta ja tuskallista. Gootinkielen sair tarkoitti tuskaa ja kipua. Tämän saman sanan jälkeläinen on nykyruotsin
haavaa tarkoittava sår.
Monenlaisia töitä
Paikan päällä Veera marssi tuotantoyhtiöön CV mukanaan.
- Sain ensimmäisen työni tv-mainoksesta, ja siitä se lähti rullaamaan.
Vuoden aikana Veera teki paljon
tv-mainoksia, lyhytelokuvia ja yritysesittelyitä. Erikoisimpia töitä oli
Bahrainissa kuvattu video maan itsenäisyyspäivästä ja sen juhlasta.
Qatarissa taas käytiin kuvaamassa lentokoneen osien valmistamista ja moottorien kasaamista, joten
muissakin lähi-idän maissa tuli pistäydyttyä.
Veera oli mukana myös Hollywood elokuvassa, kun Dubaissa kuvattiin Meduusan perintö -nimistä
elokuvaa, joka on jatko-osa Meduusan verkko-elokuvalle. Tuotannoissa hän työskenteli kamera-assistenttina sekä videoassistenttina.
Veeran mukaan elokuva-alalla
kaikki suhtautuivat todella hyvin
naistyöntekijään. Tosin eräs intialainen mies kuvausryhmästä ihmetteli
miten nainen voi tehdä niin raskasta
työtä? Tai sitä että vanhemmat ylipäätään olivat päästäneet nuoren tyttären yksin ulkomaille töihin?
Kansainväliset työryhmät
Haasteita työssä
Työkaverit olivat ympäri maailmaa
muun muassa Etelä Afrikasta, Tshekeistä, Australiasta, Uudesta Seelannista, Briteistä ja Pakistanista. Työskentelykielenä oli englanti.
- On mukavaa työskennellä kansainvälisessä ryhmässä ja se, että
monen muunkaan äidinkieli ei ollut englanti, teki työskentelystä tasa-arvoisempaa, kielitaito karttui.
Veera muistelee.
- Suurempia törmäyksiä ei tullut vaikka kulttuurit olivat erilaisia.
Kesäaikaan Dubain lämpötilan kohotessa usein yli + 50 celsiusasteen,
työskentely voi olla joskus tukalaa.
- No jos Suomessa olen tottunut,
että kuvauksissa jäädään joskus jumiin lumeen, niin Dubaissa taas
jäätiin hiekkaan. Kerran kuvauksissa vapaa kameli tuli kuvausryhmän lähelle, kuvaukset keskeytyivät ja sitä yritettiin hätistellä pois,
Veera naurahtaa.
Ramadan (joka on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi ja
Jos Suomessa on tottunut, että
kuvauksissa jäädään joskus
jumiin lumeen, niin Dubaissa
taas jäätiin hiekkaan.
Näkymä Palm Jumeiralta, maailman suurimalta tekosaarelta, Dubain
moderniin silhuettiin.
sen näkyvin tapahtuma on koko tämän kuukauden kestävä uskonnollinen paasto) aikana julkinen syöminen, juominen ja tupakointi on
kielletty auringonvalon aikaan, joten kuvauksissa pystytettiin erikseen
teltta, jossa sai syödä ja juoda. Käytäntö oli tavallinen, koska työntekijät tulevat muualtakin kuin islamilaisesta kulttuurista.
Suomeen verrattuna tuotannot
olivat todella tarkkoja. Kuvauksiin
mennessä oletettiin, että tiedät kaiken ja olet täysin ammattilainen.
Harjoittelijoita ei käytetä lainkaan,
toisin kuin Suomessa. Siellä annettiin ymmärtää, että olet tasan niin
hyvä kuin viimeinen työsikin on.
Mainoselokuvat olivat tyyliltään
erilaisia kuin vaikkapa Suomessa.
Niissä ei vitsailtu ja suurin piirtein
neljässä viidestä niissä esiintyi arabiperhe. Monista mainoksista tehtiin
kaksi versiota, toinen länsimaiseen
Sairaala, lasaret
Kerran kuvauksissa vapaa kameli tuli kuvausryhmän lähelle, jolloin
kuvaukset keskeytyivät ja sitä yritettiin hätistellä pois.
tyyliin ja toinen arabimaihin. Mallien puvut vaihdettiin, ja monasti
niissä oli puvustuksessa valvoja, joka tarkisti esimerkiksi onko huivin
asento oikea ja kuinka paljon hiuksia saa näkyä.
Arkielämää
Vapaapäivisin Veera kävi usein rannalla uimassa ja vietti aikaa paikallisten tapaan Malleilla, suurilla ostoskeskuksilla ravintoloissa ja elokuvissa. Vaikka Dubai on keskellä hiekka-aavikkoa, yhdessä ostoskeskuksista voi jopa lasketella
ja luistella.
Välimatkat ovat pitkiä ja kaikkialle liikutaan useimmiten autoilla. Kävelyä ei juuri harrasteta. Polkupyöriä ei näkynyt, lukuun ottamatta perheiden asuinalueita, jois-
sa näki pyöräileviä lapsia. Vuokrat
ovat Suomen tasolla, ehkä hieman
kalliimpiakin. Virastoissa pääsee
aina ensin toimittamaan asioitaan,
jos on nainen. Metroissa ja busseissa on myös vain naisille tarkoitettuja osastoja. Liikkuminen on turvallista, varkaita ei juuri ole ja uskonnon voimakas vaikutus pitää ihmisiä kuuliaisina.
- Sain paljon uusia ystäviä. Ilmastokin on suurimman osan aikaa
auringosta pitävälle mitä loistavin.
- Suomeen ja Käpylään palattuani ymmärsin, miten mahtava luonto Suomessa on, ja miten syyssadekin voi tuntua ihanalta, sanoo Veera, joka on taas palannut Dubaihin.
Teksti ja kuvat
EINE KAKKONEN
Dubaita asuttavat ulkomaalaiset
Dubai on yksi seitsemästä emiraateista jotka muodostavat Yhdistyneet arabiemiraatit Arabian niemimaalla. Se on unionin runsasväkisin emiraatti ja pinta-alaltaan toiseksi suurin. Dubai erottuu muista
arabiemiraateista siten, että öljytulot muodostavat vain kuusi prosenttia sen bruttokansantuotteesta. Suurin osa emiraatin tuloista
perustuu Jebel Alin vapaasatama-alueelle ja kasvavalle matkailulle.
Dubain maamerkkejä ovat muun muassa Burj Al Arab -hotelli, Palm
Jumeirahin palmusaari ja rakenteilla oleva The World -saaristo, joka
muodostaa ilmasta tarkkailtuna maailmankartan. Dubaissa on myös
maailman korkein rakennus, Burj Khalifa (828 m).
Dubain hallitsijana 4. tammikuuta 2006 lähtien on ollut ?eikki Mohammad bin Rashid al-Maktoum.
Dubaissa asuvista 1,3 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia on ulkomaalaisia.
Sairaalaa sanotaan usein lasaretiksi. Nykyruotsiksi se on lasaret ja ranskaksi lazaret. Nämä
tarkoittavat sairaalaa ja epidemiasairaalaa. Näiden alku on italiassa. Lazzaretto oli Venetsiaan
1400-luvulla perustetun ruttosairaalan Santa Maria di Nazareth
-nimen kansanetymologinen mukaelma. Nimen syntyyn on saattanut vaikuttaa Raamatussa mainitun Lasaruksen nimi.
Virolaisten sairaala on haigla.
Viron haige tarkoittaa sairasta ja
haiglus sairautta. Samaa etymologista alkuperää on suomen sana haikea, joka on haiku-sanan
johdannainen. Haiku on suomessa ja sen lähisukukielissä tarkoittanut mm. hajua, pahaa mieltä,
häkää, kipua, särkyä, surua. Vepsän haikarta tarkoittaa häkämyrkytyksen saamista.
Potilas ja lääkäri
Potilas on johdettu verbistä potea. Se tarkoittaa sairastamista,
särkemistä, pakottamista ja kärsimistä. Karjalan potie tarkoittaa
sairastamista samoin viron põdeda, liivin podde kivistämistä
ja kivun tuntemista.
Näitä tuntemuksia sairaalassa parantaa tai ainakin lieventää
lääkäri. Tämä on vanha germaanisten kielten sana. Nykyruotsiksi se on läkäre. Muinaisruotsiksi
se oli läkiare. Sana läkare on parantamista tarkoittavan sanan läka johdannainen. Näiden sanojen
takana ovat muinaisyläsaksan lachi ja gootinkielen lekeis. Nämä
ovat tarkoittaneet juuri lääkäriä.
Lääkäriksi opiskelevaa sanotaan usein medisiinariksi. Ruotsissa medicin tarkoittaa lääkeainetta ja lääketiedettä. Tämän sanan takana ovat latinan sanat medicina ja medicus, jotka tarkoittavat parantamista.
SEPPO SEPPÄLÄ
Käpylä-lehti
6
30.1.2013
Kaarina Kaikkonen
Isän sylistä Omille siiville
Käpylän peruskoulun remontin valmistuttua
viime syksynä Rakennusvirasto tilasi taiteilija Kaarina Kaikkoselta taideteoksen. Kun
tuulessa kevyesti leijailevilta serpentiineiltä
nopeasti katsottuna näyttävä alumiininen
taideteos paljastettiin, selvisi, että koulu
olikin Kaarinalle tuttuakin tutumpi: se oli
hänen omien lastensa koulu, jonka vanhempainilloissa hän oli ahkerasti käynyt. ?Omille
siiville? kuvaa pesästään lentäviä lintuja,
joille koulu on antanut itseluottamuksen ja
vahvuuden lähteä etsimään omaa tehtäväänsä
maailmassa.
K
un kumpulalainen
taiteilija Kaarina
Kaikkonen aikoinaan
mietti omaa elämäntehtäväänsä, hän halusi olla hyödyllinen ihminen. Lempiaineita koulussa olivat fysiikka,
biologia ja matematiikka, joten hän
hakeutui opiskelemaan lääketieteellistä fysiikkaa. Hänestä piti tulla tutkija. Kuusi vuotta hän viihtyikin fysiikan parissa.
Vaikka varmasti tuollakin aineyhdistelmällä olisi päässyt ihmiskun-
taa hyödyttämään, oli elämä kuitenkin varannut Kaarinalle toisenlaisen tehtävän.
- Minulla oli isäni valokuva kädessäni. Ikävissäni aloin piirtää sitä.
Hätkähdin, kun tajusin isäni katsovan minua siitä piirustuksesta. Isän
katse tuli takaisin. Se oli niin intensiivinen, voimakas, että mietin
olisiko minusta taiteilijaksi, kertoo
Kaarina Kaikkonen Vallilassa sijaitsevassa ateljeessaan, joka on täynnä miesten pikkutakkeja ja paitoja.
Pikkutakissa isän sylissä
- Olin kymmenvuotias, kun isäni
kuoli sydänkohtaukseen. Olin piilossa pöydän alla ja näin kaiken.
Isäni kuoli katsoen minua suoraan
silmiin. Siitä lähtien minulla on ollut isän ikävä, sanoo Kaarina Kaikkonen.
Ehkä vaikuttavin ja ainakin tunnetuin ja muistetuin hänen teoksistaan on ollut Tie (2000). Siinä hän
peitti Tuomiokirkon portaat miesten
pikkutakeilla. Sen jälkeen ovat pikkutakit ja miesten paidat saaneet yhä
uusia muotoja ja esiintulemisia lukuisissa näyttelyissa sekä Suomessa että ulkomailla.
Näiden pikkutakkiveistosten lähtökohta oli pienen Kaarinan isättömäksi jääminen.
- Pienensin isäni takkeja kouluvaatteiksi, taiteilija kertoo. - Minulla oli myös isäni salkku koululaukkuna. Tuntui, että pääsin vähän
lähemmäksi isää kietoutumalla hänen takkiinsa. Kuin olisin istunut
isän sylissä.
Tällä tavalla hän tutustui takin
rakenteeseen ja sen muuntelumahdollisuuksiin, vaikka tuossa vaiheessa ei vielä kuvitellutkaan hyödyntävänsä tuota taitoa tulevaisuudessa päätyönään.
Käpylän peruskoulun katolla oleva Kaarina Kaikkosen taideteos
?Omille siiville? kuvaa pesästään
lentäviä lintuja, joille koulu on antanut itseluottamuksen ja vahvuuden lähteä etsimään omaa tehtäväänsä maailmassa. Kadunpuoleiset linnut lentävät, pihanpuoleiset
kuhertelevat.Värit hehkuvat yövalaistuksessa. Rakennusviraston tilaama taideteos paljastettiin viime
syksynä.
Nuorena Kaarina osallistui mm.
Nuoren Voiman Liiton taideleirille, jonka sai palkinnoksi voitettuaan taidekilpailun. Opettajana oli
Kari Jylhä.
- Hän oli hyvin rohkaiseva ja
kannusti minua alalle, muistelee
Kaarina.
Yön kuningattaren
korkokengät
- Äitini oli hyvin feminiininen kauneudenrakastaja. Ajattelen häntä aina keltaisena. Hän loisti valoa, iloa
ja positiivisuutta. Hän oli optimistinen ihminen.
Kaarina kertoo, että äiti herätti
lapset ihailemaan Yön kuningatarta, kukkaa, joka kukkii vain kerran
vuodessa yhtenä yönä. Hän oli hurmioitunut sen tuoksusta.
Kun äiti kuoli 86-vuotiaana kymmenen vuotta sitten, hän tuli tyttärensä taiteeseen, ja taiteilija ryhtyi pohtimaan naiseutta. Hän aloitti teoksesta Niinkuin muuttolintusen
tie. Sen nimistä virttä laulettiin äidin hautajaisissa.
- Äidillä oli paljon kauneudenhoitovälineitä ja korkokenkiä. Näitä
esineitä minun piti ryhtyä murhaamaan eli päästää ne lentoon. Tein
korkokengistä hyönteisiä, hyönteisparven. Leikkasin kengille siivet. Ne lensivät äidin mukana rajan taakse, kun vapautin ne.
Taiteella on tarkoitus
- Olen yksinkertainen ihminen, yllättää taiteilija.
- Minä olen minä, äiti ja isä. Samaistun isän takkiin. Se on eräänlainen omakuva. Taiteessani tutkin;
millainen on ihminen minun silmin
katsottuna.
- Kengissä on kukan kauneutta,
mutta myös painajaiseni. Niissä on
hyvä ja paha.
Näitä kenkäteoksia on myös myyty. Niitä on monessa maassa, monissa kodeissa, myös museoissa. Ne
puhuttelevat monia. Tällä tavoin taiteilija voi kokea olevansa tarpeellinen - hyödyllinen ihminen. Taiteella on jokin tarkoitus.
Omille siiville
- Joskus minä kadehdin taiteen katsojia, heidän tulkintojaan, ja olen
Käpylän kulttuuriyhdistys tähtää Elojuhliin
Käpylän kulttuuriyhdistys valmistautuu parhaillaan 11.2. pidettävään
vuosikokoukseensa.
- HALLITUKSEN kokoonpano muuttunee jonkin verran ja tarkoitus on, että
ensi elokuun Elojuhlia ryhdytään
suunnittelemaan heti sen jälkeen
uusin voimin.
Tähän asti Kulttuuriyhdistys on
järjestänyt Käpylässä vuorovuosin
Kyläjuhlat ja Elojuhlat, mutta nyt
rytmitystä on tarkoitus miettiä uudelleen.
- Todennäköisesti pyrimme siihen,
ettei meillä olisi Kyläjuhlia samana
vuonna kuin Kumpulalla, hallituksen
puheenjohtaja Annaemilia Koivusalo sanoo. - Emme haluaisi kilpailla
toisen samanlaisen tilaisuuden kanssa esiintyjistä ja muista resursseista.
Ensi kesän Elojuhlien sisältö ja
muoto ovat vielä auki.
- Siitä saattaa tulla aiempaa pienempi tilaisuus, puhtaasti vain käpyläläisten juhla, ja myös paikka on
vielä pohdinnassa. Vaihtoehdothan
ovat lähinnä Lippakioskin ympäristö ja Akseli Toivosen kenttä.
Koivusalo toivoo, että Kulttuuriyhdistyksen vuosikokouksessa löytyisi
reippaita, idearikkaita ja toimeen tart-
tuvia ihmisiä, jotka tulisivat mukaan
Elojuhlaporukkaan.
- Meitä on nyt aika vähän ja juhlien suunnittelu ja järjestäminen on
iso tehtävä. Juhlien aikaan talkoolaisten kuten siivoojien ja lavojen pystyttäjien tarve lisääntyy.
- Vuosikokoukseen tulijan ei tarvitse kuitenkaan pelätä, että hän joutuu heti hommiin, Koivusalo vakuuttaa.
- Meille kelpaavat mainiosti pelkät visiot ja ideat. Yhdistykseen voi
tuoda tasan sen minkä haluaa. Työrauhaa ainakin vähäksi aikaa antaa
se, että Kulttuuriyhdistyksen talous
on kunnossa.
- Kyläjuhlista jäi pieni pesämuna,
joten toimintaa ja ohjelmaa on nyt
turvallista ryhtyä suunnittelemaan,
Koivusalo iloitsee.
- Ja taloudenhoitajakin on luvannut jatkaa hallituksessa, mikä on erittäin hyvä viesti.
ALICE KARLSSON
Kulttuuriyhdistyksen nykyinen hallitus vasemmalta Nuutti Takkinen,
Miina Sivula, Jukka Huikari, Anna
Koivusalo, Saija Törmänen, Teemu
Tanner ja Pia Laulainen. Kuvasta
puuttuvat Laura Hakanen ja Erno
Haukkala.
- Samaistun isäni takkiin. Se on omakuva. Sitä minä tutkin; millainen on
ihminen minun silmin katsottuna. ?Sometimes Life Is Beautiful? -niminen
työ on lähdössä Amerikkaan.
mustasukkainenkin, tunnustaa taiteilija.
- Taideteoshan valmistuu vasta
kokijansa kokemusten myötä, hänen katseensa kautta. Yleisö on se
varsinainen taiteilija, joka tulkitsee
teosta oman elämänsä läpi. Katsoja
ei huomaa sellaista, jota hän ei ole
kypsä huomaamaan.
Kuten sitä, että Käpylän peruskoulun katolla, kadun puolella, linnut nostavat nokkansa kohti taivaita; pihan puolella ne kuhertelevat.
- Lapset ja nuoret tarvitsevat rakkautta, elämän isoja asioita, toteaa
taiteilija. Teoksessa on villiä iloa
ja vapaita ajatuksia, iloa ja väriä.
Teos on kuin piilokuva, toiset näkevät teoksessa lintuja, toiset abstraktin värileikin.
Are we still going on?
Kaarina Kaikkonen on yksi tunnetuimmista nykytaiteilijoistamme,
jota kutsutaan pitämään näyttelyjä
ympäri maailman. Hän joutuu kieltäytymään useista näyttelykutsuista,
koska niitä tulee niin paljon. Tänä
vuonna hänellä ei ole yhtään näyttelyä kotimaassa, mutta ulkomailla
useampiakin. Ensi vuonna hänellä
on kaksi näyttelyä Suomessa, Galleria Forsblomilla ja Väinö Aaltosen museossa Turussa.
- Yksi näyttely johtaa toiseen.
Kun eräs amerikkalainen galleristi osti työni, sen näki napolilainen
museonjohtaja, joka kutsui minut
Napoliin. Siellä taas roomalainen
galleristi näki työni ja se johti Rooman näyttelyyn, kertoo taiteilija, joka on haastattelua seuraavalla viikolla Pariisissa ja Italiassa, sen jälkeen Brightonin festivaaleihin tutustumassa. Osa töistä taas on lähdössä Washingtoniin, jossa on keväällä
pohjoismainen kulttuuritapahtuma.
Osa taas kahteen näyttelyyn Chilessä, meidän Ateneumiamme vastaavaan kansalliseen taidemuseoon ja
Ihmisoikeuksien museoon.
Kaarina Kaikkosen työt ovat haluttuja siksikin, että ne lisäävät taidemuseoiden kävijämääriä. Näin
kävi Italiassakin, suuressa yksityisessä Reggio Emilion Maramottin museossa. Siellä on esillä koko hallin täyttävä työ ?Are we still
going on??. Museo lopulta osti ja
jatkoi teoksen esilläoloaikaa, koska sitä katsomaan saapui monta tuhatta uutta kävijää.
- Tuo työ on tavallaan myös muisto isän kanssa kalastamisesta. Sain
olla isälle soutajana, vaikken pystynyt oikein edes hallitsemaan suurta venettä, kertoo Iisalmessa syntynyt taiteilija. Entisen tekstiiliteollisuushallin täyttävä, valtava vene
huokuu suomalais-ugrilaista mystiikkaa, alkuperäistä tunnetta, joka
vetoaa myös italialaisiin.
- Olen tehnyt paljon töitä, ja olen
saanut tehdä sitä mitä haluan, toteaa Kaarina Kaikkonen.
Teksti ja kuvat
EIJA TUOMELA-LEHTI
Käpylä-Lehti
30.1.2013
7
Kolme sisarta rauhan
asialla Karjalatalolla
Kirjailijaillat ja
kirjallisuusluennot jatkuvat
Käpylän kirjastossa
Karjalaisella näyttämöllä nähdään
tänä keväänä Kolme
sisarta. Tsehovilainen
tunnelma viritetään
nyt junanvaunuun.
ANTON TSEHOVILLA ei ole mitään
syytä pyöriä haudassaan, sen verran
tarkkaan Karjalaisen Näyttämön
Kolme sisarta noudattelee alkuperäistä käsikirjoitusta.
- Kaksi sanaa on muutettu, ohjaaja Simo Lappalainen nauraa.
- Omistus ja omistuksellisuus. Tosin muutimme myös tapahtumat junaan, kun Tsehov on sijoittanut ne
Prozorovin taloon syrjäiseen kuvernementtikaupunkiin.
Simo Lappalainen liittyi teatteriin
jo nuorena tanssijana ja opiskeltuaan Lahden näyttämötaiteen linjalla hän siirtyi näyttelijäksi, opettajaksi ja ohjaajaksi.
Kuva Toivo Koivisto
TUTKIJA HANNA KARHU alusti
Anton Tsehovilla ei ole mitään syytä pyöriä haudassaan, sen verran tarkkaan Karjalaisen Näyttämön Kolme
sisarta noudattelee alkuperäistäkäsikirjoitusta.
Ohjaaja Simo Lappalaista kiehtoo
Kolmessa sisaressa inhimillisyys.
Rauha, rakkaus ja
inhimillisyys
Tsehov on taiteilijalle tuttu, sillä hän
on näytellyt muun muassa Vanjaenoa ja Kolmen sisaren Nikolaita.
Kolmessa sisaressa Lappalaista
kiehtoo inhimillisyys.
- Sen suurin sisältö on rauha,
vaikka luulin että se on rakkaus.
Tsehov on myös turvallinen valinta.
- Harrastajateatteri ei voi liioin
ottaa kovin suuria riskejä.
Tuntematon teksti vaatii katsojia
kerätäkseen niin isoja mediatemppuja, ettei sellaiseen ole varaa kuin
harvoilla.
Kolme sisarta sopii muutoinkin
hyvin, sillä jokainen teatterilainen
pääsee nyt näyttämölle.
- En suostuisi muiden kanssa teatteria tekemäänkään, hän sanoo.
- Kun ihminen haluaa sydämestään tehdä teatteria, lopputulos on
hyvä vaikka materiaali- ja taitokysymyksetkin tulisivat vastaan. Mutta mitä siitä. Mieluummin halusta
kun pakosta ja rahasta!
10.1.2013 runoilija Otto Mannisesta
Käpylän kirjastossa. Häntä oli kuulemassa parisenkymmentä kirjailijan
tuotannosta kiinnostunutta kuulijaa.
Käpylän kirjaston ja Helsingin työväenopiston kirjallisuusluennot jatkuvat keväällä. Samoin Käpylän kir-
jastoyhdistyksen, kirjaston ja paikallisten yhteisöjen yhteiset kirjailijaillat jatkuvat kirjastossamme.
Ma 25.2. esiintyy professori Heikki Laitinen.
Lue lisää Käpylän kirjaston kotisivuilta netistä.
KÄPYLÄN KIRJASTOYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS
Tiistaina 4.2.2013
kello 18.00
Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5.
Tervetuloa.
Osallistujien kesken arvotaan kirjoja, mm. Käpylä-kirja.
Käpylän kirjastoyhdistys on nyt rekisteröity yhdistys, joten olemme
uuden aikakauden alussa. Tule tekemään tärkeitä päätöksiä!
ALICE KARLSSON
- Roolit ovat tasavertaisia eikä
niistä yksikään ole turha. Hieno
näytelmä, jonka veroisia ovat esimerkiksi Büchnerin Woyzeck, Kiven
Seitsemän veljestä ja Williamsin
Luokan vihollinen.
Lappalainen viihtyy harrastajateatterissa.
Tiedustelut ja liput p. 0505501721
www.karjalainennayttamo.fi
Ravintola auki esitysten aikana. Väliaikatarjoilussa tsehovilainen teema.
SUORITAMME KAIKKI
PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki
Puh. 791 590
Pajasta kajahtaa ilmaisu
Minna Mäkinen on ylpeä omasta
teatteristaan.
TEATTERI PAJA on ilmaisutaidon
opettajan Minna Mäkisen ikioma
teatteri purppuraisine esirippuineen.
Minna Mäkinen on vetänyt teatterikursseja Oulunkylässä järjestettävässä lasten kesäakatemiassa15
vuotta. Siellä näytelmä ideoidaan,
kirjoitetaan, harjoitellaan ja esitetään viikossa, minkä jälkeen teatterikärpäsen puremat lapset ovat
pistoksissaan. Mitä nyt? Tähän tarpeeseen syntyi Koskelantie 31:een
Teatteri Paja, jonka toiminta pyörähti käyntiin äskettäin.
Tila on pieni, mutta se henkii teatterin magiaa.
- Tää on ihana, lapset huokailevat, Mäkinen kertoo. - Älä sano, että nyt täytyy jo lähteä pois.
Yleisölle suunnattuja esityksiä
Pajassa ei pidetä vaan ne viedään
ulos vaikkapa Lippakiskan avajaisiin, leikkipuistoihin, kylä- ja elojuhlille, kallioille ja kylätiloihin.
Pajassa on tällä hetkellä kaksi ryhmää, 7? 10-vuotiaat ja
11?15-vuotiaat.
- Lapset ja nuoret ovat hyvin motivoituneita.
Tarinoiden kerrontaa
Mäkinen aloittaa teatterikerhon
kuuntelemalla ryhmää. Vähitellen
hahmottuu minkälainen näytelmä
tehdään ja miten; kirjoitetaanko itse vai otetaanko jokin valmis tarina.
- Rakastan sitä, että on aikaa, Mäkinen sanoo.
- Aloitimme äskettäin, ja ensi-illat ovat vasta toukokuussa. Ja jos
näytelmät valmistuvat aikaisemmin
Mäkinen haluaisi saada myös
vanhukset lavalle.
- Olen tehnyt vanhusten kanssa
töitä ja nähnyt kuinka paljon olisi
tarvetta saada yksinäiset vanhukset
kertomaan tarinansa. Minä voisin
antaa niille muodon, ja aikaa myöten niistä voisi syntyä esitys.
- Tästä saa toitottaa, Mäkinen
huudahtaa.
- Etsin vanhuksia ja menen minne vain missä heitä saisi haalittua
kokoon.
voimme mennä ihan minne vain.
- Esitykset ovat ilmaisia. Tärkeintä on että kerholaiset saavat
esiintymiskokemusta.
Vaikka Mäkinen tunnistaisikin lahjakkuuden, se ei ole hänelle oleellista.
- Tärkeintä on ilmaisu ja vuorovaikutus sekä se, että lapset ja nuoret saavat käsitellä heille tärkeitä asioita.
ALICE KARLSSON
Teatteri Paja, Koskelantie 31 A. Helsinki Teatterikerho 7-10-vuotiaille tiistaina kello
14.30-16.00. ja 11-15-vuotiaille tiistaina kello 16.30-18.00. Mukaan mahtuu vielä ja tarvittaessa perustetaan kolmas ryhmä. Ilmoittautumiset minnan.inkeri@gmail.com, puh. 050538 9692. www.draamamimmi.com
Tule Partioon!
Hei sinä 7-99 -vuotias tyttö! Kaipaatko uutta mukavaa harrastusta? Käpytytöt on Käpylän ensimmäinen lippukunta ja pieni,
mutta pippurinen porukka. Partiossa opitaan tärkeitä partiotaitoja ja saadaan vastuuta, hankitaan kokemuksia ja elämyksiä
- eikä varmasti kukaan jää vaihtopenkille ihmettelemään.
Ryhmät kokoontuvat osoitteessa Väinölänkatu 11 G, Käpylässä.
Soita ja tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää!
Lippukunnan yhteyshenkilönä toimii Tanja; p. 050-525 4634 tai
tanjatar@hotmail.com
R.J.Kinnunen Oy
Käpylän oma
sähköurakoitsija
p. 2787024 050 3835522
rjkoy@kolumbus.fi
Käpylä-lehti
8
Svenska hörnan
30.1.2013
Partiolippukunta Kuksat täytti 40 vuotta
Sovimme yhteen
kuin nyrkki hattuun
kuulumme lippukuntaan kauan
kaivattuun
Iskemme maahan
kuin meteori
Nimi tähdissä loistaa,
se on Kuksat!
Ett landmärke från förr
GOTT NYTT ÅR, redan en månad
sedan det började!
Trots snöstormar och köldknäppar går vi mot ljuset, våren och
friare vyer. Friare vyer saknas
verkligen, det får man dagligen
bekräftat när man läser ?bladet?
och följer med nyheterna. Det nyvalda kommunalstyret organiserar
sig, rikets regering manglar oförtröttligt vidare, den nya presidenten bekantar sig med undersåtarna, Europa och stora världen är
hullerombuller.
Ett samtalsämne som aldrig
tycks sina är svenskans roll i vårt
finländska samhälle. Friare vyer saknas där också. Ca 80.000
finlandssvenskar i huvudstadsregionen (Sibbo medräknat) gör att
den magiska procentgränsen och
den politiska viljan för bevarandet
av svensk service i större utsträckning snart är i farozonen, sägs det.
Försvarspositionerna leder mestadels till igelkottsbeteende ?noli me
tangere? - istället för en öppen och
välvillig inbjudan till samarbete.
För mig som vuxit upp i Luumäki och Nokia och blivit student
från Svenska Samskolan i Tammerfors är det vanskligt att förstå varför tvåspråkighet upplevs
så problematisk. Mina barn har
tursamt nog lärt sig de båda språken från första början, och till min
glädje uppfanns läroämnet ?modersmålsinriktad finska? äntligen
i tidigt 1990-tal ? hurra! De facto
skrev de modersmålsprovet i studentskrivningarna på både svenska och finska, när det nu är möjligt. Med hyggliga vitsord.
Flerspråkighet är inget problem för barn om tillfälle ges
och man är ens någotsånär konsekvent. Jag känner två söta pojkar som talar svenska med mormor, finska med mamma, thai
med pappa, och många, många
fler exempel finns. De flesta
barn i Afrika (i världen!) har ett
flertal språk i sin näromgivning.
Småbarn i Finland lär sig engelska
på webben; ju fler språk du kan
dess lättare blir det, och det behövs
för globalt samröre.
Vad är då så svårt med svenskan, den hatade ?tvångssvenskan?!
(ofattbart att Riitta Uosukainen, modersmålslärare till yrket,
stämplat ett så vedervärdigt uttryck!)
Jag tror att det svåraste är att få
använda och öva sin kunskap, tala
svenska till och med här i Nyland
- för finlandssvenskarna i gemen
vill inte tala svenska med finnar. Som på befallning byter hela
sällskapet till finska om en enda finne infinner sig, utan att fråga om denne hellre skulle prata
svenska. Helt oberoende av ålder, kön, social ställning, fritid
eller arbetsmiljö. Ingen chans att
få bruk för språkkunskapen. Det
känns rätt fientligt och exklusivt,
uteslutande ? du hör inte hit.
Hur ser det ut i Kottby, vilka
erfarenheter har du/jag och vi/ni
av språkbehandlingen och samtalspraktiken? Varierande, men
ganska skevt ändå. Ett gladare
exempel känner jag till: varannan
onsdagskväll träffas KGB (Kottby Glada Backanter är en eufemism på namnet, plats för egna
tolkningar!) på en krog i knuten
av Forsby- och Osmovägarna för
att prata dittodatt om dagsaktualiteter och evighetsämnen.
Samtalet går mestadels på
svenska men språkförbistring är
tillåten och ibland blir det poesi
med poesiklubben och Kille. Ett
utmärkt tillfälle att övervinna sina fördomar och bli bekant, ömsesidigt! Våga, vinna! ? tappa kan
man alltid, sade salig far min. Det
är fritt fram att delta, kom med ?
brush up your Swedish, friends! Ja
sama suomeksi, hälsningar
VICKAN
PS: Kottby biblioteksförening
har årsmöte måndagen den 4. februari kl. 18 på biblioteket, Väinölägatan 5.
Du behövs - bli medlem för att
värna och främja både boken och
det svenska språket i biblioteksverksamheten!
Vuosi 2012 oli partiolippukunta Kuksat ry:lle
juhlavuosi. Lippukunta
on nimittäin toiminut
Käpylässä jo 40 vuoden
ajan. Kuksien syntymäpäiviä juhlittiin 15.11.
Käpylän kirkon seurakuntasalissa nykyisten
ja vanhojen jäsenten ja
muiden kuksamielisten
kanssa.
Tallinnan ystävyysseurakunnan
seurakuntakodissa
tulipalo
PARTIOTOIMINNAN tarina Käpylässä ulottuu paljon Kuksien perustamista kauemmas, eikä tämä lippukunta syntynytkään tyhjästä. Jäsenmäärien vähentyessä kaksi poikalippukuntaa, Tapiolan Pojat ja Ilvespojat, yhdistivät voimansa vuonna 1972, ja näin perustettiin partiolippukunta Kuksat. Sekalippukunta Kuksista tuli vuonna 1984, kun
tyttölippukunta Tapiolan Vartijat
liittyi mukaan.
Jokainen vuosi lippukunnan perustamisesta lähtien on ollut vauhtia ja haasteita täynnä, mutta Kuksat ry on ylä- ja alamäistä huolimatta selvinnyt keski-ikään ja tähän päi-
vään kunnialla.
Itse asiassa Kuksilla menee tällä hetkellä paremmin kuin hyvin.
Lippukuntaa pyörittää yli 30 aktiivista ja motivoitunutta nuorta, joiden ansiosta voidaan järjestää laadukasta partio-ohjelmaa kaikenikäisille lapsille ? ja miksei myös aikuisille. Kuksat ry olikin kesän jälkeen
toisiksi eniten jäsenmääräänsä kasvattanut lippukunta koko pääkaupunkiseudulla.
Suurempi kuin aikoihin
kololla Käpylän kirkon takana käy
arki-iltaisin aikamoinen hulina, kun
eri-ikäiset partiolaiset 7-vuotiaista
sudenpennuista 20-vuotiaisiin vaeltajiin käyvät kokouksissaan.
Lippukunnassa on tällä hetkellä
11 ryhmää, joiden viikoittaiset kokoukset ovat täynnä tekemisen iloa
ja yhdessä oppimista.
Ja mitä olisikaan partio ilman leirejä ja retkiä? Leirielämä, retkeily ja
vaellukset luonnon helmassa opettavat lippukunnan jäsenille luonnon
arvostusta ja antavat mahdollisuuden hioa erätaitoja. Kuksien oma
kämppä Gena Sipoonkorvessa ja
Nuuksion tontti ovatkin ahkerassa
käytössä ympäri vuoden.
Kaiken kaikkiaan partio antaa
hienot eväät elämään. Toivotaan, että lippukunnan tarina jatkuu, ja lapset sekä nuoret saavat nauttia tästä hauskasta ja opettavaisesta harrastuksesta Kuksissa myös seuraavat 40 vuotta!
Kuten sanottu, tämä partiojoukko on
nyt suurempi kuin aikoihin. Kuksien
Teksti ja kuva
LIISA TATTI
Keneltä putosi televisio?
Joku onneton on pudottanut
televisionsa / tietokonenäyttönsä Rauninkallion
kupeeseen. Emme tietenkään
mitenkään tahdo uskoa,
että joku olisi sen tahallaan
viskannut yön pimeydessä
Länsi-Käpylän asukkaiden
kiusaksi. On ehdottomasti
sallittua hakea omansa pois!
SUOMALAISEN Pyhän Pietarin seurakunnan seurakuntakoti on jouluaattona joutunut tulipalon vuoksi huomattavien vesivahinkojen uhriksi ja on nyt remontissa,
joten tämän Käpylän seurakunnan ystävyysseurakunnan toiminta jatkunee ruotsalaisella
Pyhän Mikaelin kirkolla, jossa myös jumalanpalvelukset
pidetään.
Kuva Eija Tuomela
Suvi Aholan väitöstilaisuus 23.2.2013
- Käpylän lukupiiri mukana
TOIMITTAJA, KIRJAILIJA Suvi Ahola on saanut päätökseen
2009 alkaneen tutkimustyönsä, johon Käpylän seurakunnan
naisten lukupiiri ja lukupiiriläiset osallistuivat.
Väitöstilaisuus tutkimuksesta ?Lukupiirien Suomi - yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009? pidetään 23. helmikuuta 2013 kello
12 Helsingin yliopiston pienessä
juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4.
krs). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen
yliopistosta.
Naisten kirjallisuuspiiri
keväällä 2013
6.2.
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Siegfried Lenz,
Hetken hiljaisuus
6.3.
Aleksandr Puskin,
Jevgeni Onegin
3.4.
Jan Guillou,
Sillanrakentajat
15.5.
Ulla-Lena Lundberg,
Jää
Piiri kokoontuu Käpylän seurakunnan Kalervonkadun kerhohuoneella (Kalervonkatu 8 A)
yllämainittuina keskiviikkoina
klo 18 - 20.
Käpylä-Lehti
30.1.2013
Kirjat
Menot
Avoimet ovet
Steinerpäiväkoti Pellavasta kiinnostuneille lapsiperheille avoimet
ovet sunnuntaina 10.2. klo 11 ? 13.
Ohjelmassa on klo 11 satuhetki ja
klo 12 -13 mäenlaskua sekä grilli
kuumana omille eväille. Tarjoamme
kuumaa mehua. Tervetuloa!
Steinerpäiväkoti Pellava Pohjolank. 3-5 00610 Hki, puh.0458425400, e-mail: steiner.pellava@
elisanet.fi
Vuoritalo muistoissamme
Käpyläläinen Toivo Koivisto on
vuosien ajan taltioinut legendaarisen Vuoritalon vaiheita. Viimeinen
suuri tulipalo johti talon purkamiseen ja tällä hetkellä paikalle on vain
talon rauniot.
Nyt näistä Vuoritalon dramaattisista viimeisistä hetkistä toteutetaan
valokuvanäyttely Käpylän kirjas-
toon ajalle 25.2.-15.3.2013.
Vuoritalo muistoissamme - Toivo Koiviston valokuvanäyttely
Vuoritalon kohtalon hetkistä Käpylän kirjastossa 25.2.-15.3.2013
Väinölänkatu 5. Avoinna ma-to klo
9-20 ja pe-la. klo 9-16
Avajaiset 25.2. klo 17.
Vapaa pääsy. Tervetuloa.
Taivaskallion Laskiainen
Käpylän Lionsklubi järjestää perinteisen laskiaisjuhlan
Käpylän Taivaskalliolla laskiaissunnuntaina 10.2. klo 12 - 14.
Ohjelmassa on rekiajelua, poniratsastusta, arpajaiset, ongintaa, hernekeittoa, grillimakkaraa, bufetti, paloautoajelua ynnä muuta mukavaa. Tervetuloa.
AKUT JA TUULILASIT
(myös korjaukset)
P. 09 - 428 90745
Läkkisepäntie 6,
METSÄLÄN
AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2
Puh. 757 0441
0400-728 233
00620 HKI (Metsälä)
www.suomentuulilasikorjaus.fi
metsalanautohuolto@gmail.com
metsalanautohuolto.fi
www.suomenakkumyynti.fi
Avoinna: ark klo 8-17
Itsepalvelukirppis
Kauppakeskus Arabian takana
ti-pe 11-18, la-su 11-15
Toukolankatu 13 ? p. 044-313 0820
www.kirpuntori.fi
Työhuone/toimisto
vuokrattavana Olympiakylässä
puh. 050-5636435
Puutarhamyymälä
Sofianlehto
Kevään kukat
tulleet!
Avoinna ark. 10-17,
la 9-17, su 11-17
9
Otamme
passikuviakin
Sofianlehdonkatu 12
Puh. 09-796 230
www.sofianlehto.com
Käpylän Kulttuuriyhdistyksen
vuosikokous
maanantaina 11.2.2013 klo. 18.00.
Käpylän Klubilla, Väinölänkatu 2.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan uusi hallitusja suunnitellaan tulevaa toimintaa.
Tule mukaan valmistelemaan Elojuhlia! Tervetuloa!
Karjalaisuuden ja
Kalevalan päivän
tapahtuma
Karjalatalolla
Karjalaisuuden ja Kalevalan päivän
juhlaa vietetään torstaina 28.2.2013
klo 18 Karjalatalolla Helsingissä,
Käpylänkuja 1. Tilaisuuden puhujana on Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.
Musiikista vastaavat Käpylän musiikkiopiston kamulinjan lasten lauluryhmä johtajanaan Veera Voima
ja Karelia-kuoro johtajanaan Arto
Joutsimäki. Runoryhmä Kanervat
esittää kalevalaista runoutta. Tilaisuuden juontaa Tuula Hämäläinen.
Ohjelman kesto on noin 1 tunti.
Tervetuloa! Vapaa pääsy!
Karjalan Liitto ry
Käpylänkuja 1,
00610 Helsinki
www.karjalanliitto.fi
Evakkoäiti -muistomerkkihanke 2012-2015
Muistomerkin tarkoituksena on kunnioittaa raskaan evakkoajan kokeneita äitejä, joiden tehtäväksi jäi
perheen saattaminen turvaan sodan jaloista.
Taiteilija Tuulikki Pietilän piirros Evakot junassa Sortavala-Joensuu 1944 on hankkeen tunnuskuva.
Osallistu sinäkin!
Keräystilin numero:
FI84 5789 5420 0253 68
OKOYFIHH Viite: 30009
Lue lisää: http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=2195
Professori Heikki
Laitinen Käpylän
kirjastossa
Tapio Rautavaara
löysi vaimonsa
Käpylästä
Ma 25.2.2013 klo 18.00. Vapaa pääsy. Tervetuloa.
TAPIO RAUTAVAARA, urheilijale-
Käpylän seniorit
ry:n kevätkausi
on käynnistynyt!
Olemme puolueisiin sitoutumattoman Kansallisen senioriliiton jäsenyhdistys.
Kokoonnumme Karjala-talon
Wiipuri-salissa os. Käpylänkuja
1, 3 kerros, kuukauden 1. ja 3.
torstai klo 13 (poikkeuksena tammi- ja toukokuu) seuraavina päivinä: 17.1, 7.2, 21.2, 7.3, 21.3, 4.4,
18.4, ja 2.5.
Kokouksissamme on asiantuntijaesityksiä ja eri alojen vierailijoita sekä omaa ohjelmaa. Kahvittelun lomassa on mukava vaihtaa
kuulumisia.
Keväällä ohjelmassa on lisäksi
opastetut tutustumiskäynnit Sinebrycoffin taidemuseoon ja Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen, teatteriesitys ?Viulunsoittaja katolla? Helsingin kaupunginteatterissa ja toukokuussa retki Siuntion kylpylään.
Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet
kokouksiimme kuulemaan mielenkiintoisia asioita ja virkistäytymään.
Tutustuminen kannattaa!
Soita ja kysy! Samalla voit ilmoittautua jäseneksi!
Aino Ylä-Jarkko, yhdistyksen puheenjohtaja 040 753 3330
Heikki Ylä-Jarkko, yhdistyksen
sihteeri 040 562 4347
Kolme sisarta
Karjalatalolla, näytösajat:
ENSI-ILTA 16.02.2013 Lauantai
klo 15.00 Karjalatalolla.
Muut esitykset
Ke 20.02.2013 klo 19:00
Su 24.02.2013 klo 15:00
Ke 27.02.2013 klo 19:00
La 02.03.2013 klo 15:00
Su 03.03.2013 klo 15:00
Ke 06.03.2013 klo 19:00
Ke 13.03.2013 klo 19:00
Ke 20.03.2013 klo 19:00
Su 24.03.2013 klo 15:00
Ke 27.03.2013 klo 19:00
Tiedustelut ja liput p. 0505501721
www.karjalainennayttamo.fi
karjalainennayttamo@gmail.com
http://www.karjalainennayttamo.fi/
genda, laulutähti ja elokuvanäyttelijä oli 1900-luvun suuria suomalaisia, eikä yksin kooltaan. Reilu reissumies, kaikkien tuttu ? vaikka harva hänet todella tunsi. Rautavaaran
todellista persoonaa valottaa erinomaisesti Lasse Erolan juuri ilmestynyt elämäkertateos Tapsa (Helsinki-kirjat 2012)
Lähes koko elämänsä Oulunkylässä asunut Rautavaara tapasi
17-vuotiaana elämänsä naisen, käpyläläisen kauppiaan tyttären Liisa Handellin.
Isän kauppa,jossa Liisa työskenteli, sijaitsi Oulunkylässä aivan junanradan varressa. Kirjassa kuvataan hauskasti, miten nuori komea
mies meni lainaamaan kahvikaupasta polkupyörän pumppua omaa pyöräänsä varten, pikkupojat olivat ilkeyksissään tyhjentäneet nuorukaisen renkaat. Tämä keväällä 1932 tapahtunut polkupyöränpumpun lainaus johti Tapio Rautavaaran ja Liisa
Handellin yhteiseloon,joka päättyi
vasta Rautavaaran tapaturmaiseen
kuolemaan syksyllä 1979.
Vaikka Liisan isän Adolf Handellin kahvikauppa sijaitsi Oulunkylässä, he asuivat Käpylässä, Helsingissä. Oulunkylähän ei tuolloin
1930-luvulla kuulunut Helsinkiin.
Näin Rautavaaran saattoreissut ulottuivat yli kaupungin rajan, pääasiassa pyörällä.
Seurustelukumppani Liisa oli neljä vuotta vanhempi kuin nuori urheilijapoika ja opiskeli itsensä kansakouluopettajaksi. Köyhä, työtön
nuorimies ei ollut mikään unelmavävy, isä Handell oli jyrkästi nuorten vakavaa seurustelua vastaan,
mutta lopulta rakkaus voitti. Paavalin kirkossa Vallilassa oli sota-ajan
5RYDVWL
0DUNNX 3lLYL|
häät 1942 Silloin Oulunkylän poika vei vihille Käpylän tytön kymmenen vuoden odottelun jälkeen.
Tapio Rautavaaran tie urheilun
olympiavoittajaksi keihäänheitossa,
oli pitkä ja vaikea,ei vähiten siksi,
että Rautavaara oli Työväen urheiluliiton (TUL) urheilija. Laulajaurakin
lähti liikkeelle pikkuhiljaa ja elokuvaankin hänet komean ulkonäön ja
miehekkään lauluäänen vuoksi Siiri Angerkoski keksi sattumalta. Yhteisesti kuitenkin komea ulkonäkö,
siihen sopiva lauluääni ja olympiavoiton tuoma urheilusankaruus loivat suomalaisille pidetyn hahmon,
miehenmallin, jota naiset ihailivat.
Tapsa valottaa hyvin perinpohjaisesti Rautavaaran urheilu-uraa, laulajan taivalta sekä elokuvia. Erola
ei unohda eikä peittele myöskään
Rautavaaran elämän varjopuolta;
sankarille tulivat tuopin jäljet turhan tutuiksi.
Kokonaisuudessaan komea kirja
komeasta miehestä.
PEKKA HURME
Lasse Erola (s. 1946) on tietokirjailija ja sanomalehtitoimittaja. Erola on kirjoittanut muun
muassa teokset Olavi Virta ja hänen maailmansa ja Rakkauden sävel ? Iskelmän kulta-ajan naistähdet.
7(59(78/2$
LORLVHHQ KHQJHOOLVWHQ ODXOXMHQ
\KWHLVODXOXLOWDDQ
78//$$1 7878.6,
7HDWWHULUDYLQWROD 1\\ULNNL
3RKMRODQNDWX
OD NOR
2XOXQN\OlQ VHXUDNXQQDQ
NLUNNRKHUUDYDDOLHQ HKGRNNDDW SDLNDOOD
YDVWDDYDW N\V\P\NVLLQ MD NHVNXVWHOHYDW
OlKLHWlLV\\GHOOl
Vipuset ? Helsinki ry
toivottaa tervetulleeksi Käpylän
työväentalolle.Taas jatkuu vilkas
toiminta liikunnan, muistinharjoittamisen, maalauksen, askartelun ja
Boccian peluun parissa. Tärkeät viikonpäivät ovat maanantai ja keskiviikko. Tarkemmat tiedot kaikesta
toiminnasta löytyy netistä
vipuset@elakkeensaajat.fi
2XOXQN\OlQ NLUNNRKHUUDNVL
6XRPHQ .LUNNRKDOOLWXNVHQ OlKHWWlPl
7DOOLQQDQ 6XRPDODLVHQ VHXUDNXQQDQ
NLUNNRKHUUDQD
5RYDVWL NLUNNRKUD
0DUNNX 3lLYL|
VLMD