• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 10 8.12.2010 59. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 JUNO räppää Käpylän amiksella Piritta Reinikka rohkaistui valokuvataiteilijaksi JOULUKUUSIA JUNIOREIDEN HYVÄKSI p. 040-708 2036 Kotiinkuljetus lähialueille 5,Nopean tilaajan etu 14.12. mennessä tilatut ilmainen kuljetus Shokkitarjous ous 1980,Käsintehty timanttisormus (3950,-) 0,60ct W/vs s Liikekeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · 00640 Hki Puh. 09 728 4266, Fax 09 351 2901 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi Joulu tulee odottamatta, asuntoa Ei myydä arvioimatta! Soita ja varaa ilmainen arvio Puh: 010 217 6300 Käpylä-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja leppoisia lukuhetkiä myös vuodelle Kysy myös joulupukki21.12 - 24.12. joulukuuset palveluamme! myös Sampsantien kentältä Väinö Auerinkatu 1, 00560 Helsinki www.asuntoonni.fi 2011
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 59. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 8.12.2010 Tyhjennys Ylen MOT teki aiheesta jutun, joka esitettiin marraskuussa. Siinä haastateltu parkinsonin tautia sairastanut mies oli pian siirron jälkeen kuollut uudessa hoivapaikassaan Pakilassa. Pahaa mieltä aiheutti muun muassa se, ettei hän ollut saanut tietoa siirrosta etukäteen. "Se oli täydellinen tyrmäys", kerrottiin miehen todenneen. Koskelalaisen Kati Peltolan ja 24 muun valtuutetun vastustettua Osmonkallion tyhjentämistä, vetosi sosiaalilautakunta muun muassa siihen, että vanhainkodin kiinteistön muuttaminen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vanhusten hoivan tilavaatimuksia ei ole mahdollista. Tiedottamisesta sosiaalilautakunta toteaa: Välittömästi päätöksen jälkeen käynnistettiin yhteistyössä Seniorisäätiön ja vanhusten palvelujen vastuualueen kesken tiedottaminen asukkaille ja heidän omaisilleen sekä säätiön henkilökunnalle päätöksestä ja sen seurauksista. Asukas- ja omaisiltoja pidettiin kaikissa yksiköissä. MOTin mukaan siirrot tulivat asukkaille täytenä yllätyksenä. Vanhuksien asema on puhuttanut myös Hesarin sivuilla. Eräs mies oli menettänyt molemmat vanhempansa pian sen jälkeen kun heidät oli siirretty paikasta toiseen. Hän totesikin, että näinhän niitä säästöjä syntyy. Oma äitini on 83-vuotias. Hän asuu kotona ja lopetti kaupassa käynnin pyörällä vasta äskettäin. Hän pilkkoo puita, luo lunta ja kiipeää tikkaille puhdistamaan linnunpönttöjä (tosin putosi jo kerran).Tällaiset ikäihmiset ovat virkamiesten mieleen. Kaikilla vain ei ole yhtä hyvää tuuria kuin äidilläni. Sairaus voi iskeä ja laitoskierre alkaa. Palvelutalossa, hoivakodissa, vanhainkodissa ja mitä niitä onkaan, hoiva on ensisijainen, mutta tärkeitä ovat myös tutut hoitajat ja naapurit sekä se, mitä ikkunasta näkyy. Uudessa paikassa on vieras maisema. Iäkäs ihminen ei välttämättä katso sitä uteliaana vaan ikävöiden. MOT. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Laskiaispolku voitti nimikilvan K ehittäminen -sanalla on huono kaiku. Lähes aina kun jotakin kehitetään, tapahtuu kamalia. Meillä päin kehitettiin viimeksi vanhusten hoitoa siten, että Seniorisäätiön omistama Osmonkallion vanhainkoti Myrskyläntiellä tyhjennettiin. Irja Eskola Laskiaispolulla. PANUNTIELTÄ Taivaskallion alatamista, jonka jälkeen se virallistuu muun muassa karttoja varten. - Voi olla, että Helsinki-päivä tulee liian pian, mutta seuraavassa laskiaistapahtumassa uudella nimellä voi ainakin jo ylpeillä. Irja Eskola on aktiivinen kansalainen. Hänet valittiin juuri komealla äänimäärällä sekä Oulunkylän seurakuntaneuvostoon (119 ääntä) että Kirkkovaltuustoon (250 ääntä). Aiemmassa asuinpaikassaan Maunulassa hän oli sekä MaunulaSeuran että Oulunkylän seurakunnan yhteiskunnallisen toimikunnan puheenjohtajana. Viisi viime vuotta Eskola on heilutellut puheenjohtajan nuijaa Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksessä. Luottamustoimien lisäksi seitsemän lapsen mummi käy hoitelemassa lapsenlapsiaan. Nuorin heistä on kahdeksankuukautinen ja vanhin 9-vuotias. Alice Karlsson Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Käpylä-Seura juhli 80-vuotispäiväänsä ajelemalla museoratikalla K äpylä-Seura juhli merkkipäiväänsä yhdessä Ykkös-raitiolinjan kanssa 13.11.2010 ­ tämä oli kuudes ykkösajelu Pohjolanaukiolta Hakaniemen torille ja Kauppatorille. Saimme käyttöömme jälleen museoratikka 339:n ja se kulki numerolla 1 S. Alkuperäiskuntoon entisöidyssä upeassa kotimaisessa telivaunussa vuodelta 1955 on punaiset nahkaistuimet sekä kromattuja yksityiskohtia. Vaunu oli liikenteessä vuoteen 1987 ja vuodesta 2004 lähtien se on ollut tilausajokäytössä. Rahastaja Daniel Federley Sadin ratikat ry:stä istui kopissaan ja Käpylä-Seuran taloudenhoitaja Marjatta Kurejoki kaivoi kassistaan porkkanoita, joita jaettiin matkustajille tungoksen hellittäessä paluumatkalla. Toivottavasti käpyläläiset käyttäisivät raitiolinjaansa tiuhemmin, ettei linjaa edelleen näivetettäisi tai poistettaisi. Risuja tuonkaltaisille päättäjien pyrkimyksille! Onnettomuuksiltakaan ei vältytty: matkaliput loppuivat jo toisella kierroksella, joten ihmiset joutuivat matkustamaan liputta, mutta silti ilmaiseksi ja mukavan tunnelmallisesti. Paluukuljetus oli vielä tiiviimpi. Kaikkiaan ajetuilla kolmella vuorolla kulki noin 210 käpyläläistä ja muutama hajaturisti Kauppatorilta. Kahdella ensimmäisellä kierroksella musiikista huolehti KäpyläSeuran hallituksen jäsen Tintti Karppinen hanureineen ja monenkielisine lauluineen. Viimeisellä kierroksella musisoivat seuran puheenjohtaja Matti Eronen ja Pauli Aaltonen. Mikään ei ole ilmaista ­ vaikka esimerkiksi ratikka-ajelusta ei tarvinnut maksaa, joku sen maksoi kuitenkin. Se joku oli Käpylä-Seura. Voit tukea toimintaamme liittymällä jäseneksi. Ohjeet sivun oikeassa laidassa. Sirkka Liisa Virtanen Käpylä-Seuran sihteeri tasanteen poikki Kuutamotielle kulkevan tien nimeksi tulee Laskiaispolku­Fastlagsstigen. Voittoisan ehdotuksen teki Taivaskallion Kuutamotiellä asuva sosiaalineuvos Irja Eskola. Nimistötoimikunnalla oli käytössään vain nimiehdotukset perusteluineen, joten ehdottajan persoonallisuus ei voinut vaikuttaa valintaan. Sinänsä Irja Eskola on varsin osuva nimenantaja, sillä hän on asunut perheineen Taivaskalliolla jokavuotisen laskiaisriehan aitiopaikalla jo 25 vuotta. - Leijonat sai nyt sulan hattuunsa, sillä laskiaistapahtuma on järjestetty tässä jo 50 vuotta, Eskola sanoo. Hän haaveilee, että Laskiaispolun nimikyltit voitaisiin paljastaa Helsinki-päivänä ensi kesäkuussa, mutta nimistötoimikunnan sihteerin mukaan prosessi on pitkä. Nimi edellyttää asemakaavan vahvis- Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Tietopaketteja Käpylästä Asta Korpin Meidän Käpylä -kirja, 24 euroa · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Tapio Ojanen, puh. 0400 1009 96 Kirja kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Timo Puumalaisen Perhis -kirja, 18 euroa · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 Kirja kertoo Perheasunnot Oy:n ihmisten elämästä 1940-70 luvuilla. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy tammikuun 26 päivä. Aineisto toimitukseen 14. tammikuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 8.12.2010 Asukasyhdistys haasteiden edessä Kunnalliskodintie 6:n kolmen ison kerrostalon suojissa sinnittelee pikkuinen asukasyhdistys. Se toivoisi että taloissa asuvat maahanmuuttajatkin löytäisivät yhteiset retket, pihajuhlat, myyjäiset ja keskustelevan keskiviikkokerhon. KERHOTILASTA KUULUU PUHETTA ja kahvikuppien kilinää. On kerran kuussa kokoontuvan keskiviikkokerhon aika. Kerhon vetäjä Pirkko Fihlman oli saanut edellisellä kerralla tehtäväkseen selvittää Koskelan historiaa ja hän on tehnyt työtä käskettyä. Raporttia aiheesta keritään parhaillaan auki. johtuvat paljolti eri kulttuurien kohtaamisesta, naiset tuumivat. - Heillä on niin erilaiset tavat, he esimerkiksi elävät silloin kun meikäläiset nukkuvat. Kynttilästä voi syntyä iso vahinko Yhdistys edistää asumisviihtyvyyttä Äitikerho muuttui asukasyhdistykseksi, jolla oli alkuun vuokralaisdemokratiaa edistävä tehtävä. Kun talotoimikunnat perustettiin, yhdistyksen rooli muuttui. Sen ryhtyi järjestämään myyjäisiä, retkiä ja erilaisia juhlia, viihdykettä. - Kaikista yhdistyksen tilaisuuksista ilmoitetaan rappukäytävien ilmoitustauluilla ja kaikki ovat tervetulleita mukaan, yhdistyksen jäsen Armi Anttila kertoo. - Myös tämänker- Paloautot piirittävät Metsolantiellä tuleen syttynyttä taloa. Kuva Eine Kakkonen. Metsolantiellä syttyi marraskuussa uhkaava tulipalo geelikynttilästä. K Kuvassa vasemmalta oikealle: Ensio Fihlman, Armi Anttila, Anna Jäntti, Pirkko Fihlman, Eila Kuismin, Lenita Lehtonen, Iiris Malinen ja Maija-Liisa Roulamo. Mukana on kourallinen naisia ja yksi mies, Ensio Fihlman joka on kyydinnyt vaimonsa kerhoon ja haluaa myös olla mukana kuulemassa kuulumisia. Hän veti muinoin täällä seurakunnan poikakerhoja. Pirkko Fihlman jatkaa Käpylän seurakunnan edesmenneen kirkkoherran Seppo Saariston aloittamaa työtä. Aikoinaan asukasyhdistys pyysi Saaristoa keskiviikkokerhon vetäjäksi. Sittemmin hän luovutti tehtävän Pirkko Fihlmanille. taisesta keskiviikkokerhosta ja sen ohjelmasta laitettiin tieto kaikille asukkaille. Keskiviikkokerhon vahvuus on noin 15 jäsentä ja retkien osanottajamäärä on ollut kolmisenkymmentä. Asukasyhdistys maksaa aina bussikyydin. Rahaa toimintaan kerätään myyjäisillä, kirpputorilla ja kirjoja kauppaamalla. Pieni avustus tulee Helsingin kaupungilta. - Sillä kattaa yhden bussiretken matkakustannukset esimerkiksi Riihimäen teatteriin, jossa olemme viime aikoina käyneet, Anttila sanoo. Yhdistys päivystää kerhotilassa joka maanantai pari tuntia, jolloin asukkaat voivat käydä tutustumassa myynnissä oleviin kirjoihin ja käsitöihin sekä ottaa kopioita omakustannushintaan. Asukasyhdistyksen jäsenillä on lämpimät välit ja he auttelevat toinen toisiaan pyykinpesussa, siivouksessa ja kaupassa käynnissä. Joukko alkaa olla jo iäkästä, ja nuoria olisi tärkeätä saada mukaan. Mutta kun ei saa, väki huokaa. - Nuoret eivät ole kiinnostuneet näistä asioista eivätkä maahanmuuttajat osallistu talojen yhteisiin puuhiin. - Siinä onkin meille valtavan iso tehtävä. Miten me saisimme nuoret ja maahanmuuttajat mukaan? Alice Karlsson Ensin oli äitikerho Kunnalliskodintie 6:n asukasyhdistys on toiminut jo monta vuosikymmentä. - Sen juuret ovat äitikerhossa, joka aloitti toimintansa heti talojen valmistuttua 1960-luvulla. Äitikerhon aikaan Kunnalliskodintien taloissa oli vilskettä. 403:ssa asunnossa oli 2500 asukasta ja lapsiakin puolensataa. Ongelmia syntyi, kun iso joukko toisilleen vieraita ihmisiä koottiin yhteen. Siinä jokainen yritti ottaa paikkansa tavalla tai toisella. Äitikerho oli iso ja se koetti parhaansa mukaan tukea nuorisotyötä, omien poikiensa ja tyttöjensä tervettä kasvua. Nyt tilanne on toinen. Alkuperäinen asujaimisto on vanhentunut ja taloihin on sijoitettu paljon maahanmuuttajia, joilla on isot perheet. - Heitä on joka rapussa ja nykyiset ongelmat ansanasuntojen työnjohtaja Ilmari Leppäkangas katselee Metsolantie 19 palanutta kuistia, jossa korjaustyöt ovat jo käynnissä. - Tällaisesta voi tulla asukkaalle isot kustannukset, sillä vakuutusyhtiö voi katsoa että se on itse aiheutettu huolimattomuudella. Lain mukaan tulta ei saa koskaan jättää valvomatta, hän sanoo. Palo sai alkunsa kuistin penkillä lyhdyssä olevasta geelikynttilästä. - Silloin oli kova tuuli, joten lyhty on voinut kaatua. Toinen mahdollisuus on, että lyhty on räjähtänyt. Asukas huomasi palon itse. Rappuun tunkeutui niin paljon savua, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia päästä ulos. Onneksi palokunta toimi ripeästi. Leppäkankaan mielestä kyse oli minuuteista. - Talo on 80 vuotta vanha ja eristeinä on pula-ajalta peräisin olevaa kuivaa sahanpurua ja sanomalehteä. Se on kuin ruutia. Veto olisi leimauttanut talon liekkeihin silmänräpäyksessä. Ilmari Leppäkangas kantaa huolta Käpylän paloturvallisuudesta. Taustalla palanut kuisti. Esimerkiksi kotitekoisia kynttilöitä kannattaisi käyttää vain koriste-esineinä, sillä niiden paloturvallisuutta kun ei ole testattu. Kynttilälyhty on turvallinen kun siinä on reikä sekä ylhäällä että kynttilän juuressa. Silloin kynttilä tuulettuu kunnolla. Keraaminen lyhty on lasista turvallisempi, sillä lasi rikkoutuu helposti lämpötilan vaihteluissa. Lämpökynttilöitä käytettäessä pitää muistaa etäisyys. Ne pitää sijoittaa vähintään kolmen sentin päähän toisistaan palamattomalle alustalle. - Geelikynttilät ovat aika vaarallisia, Leppäkangas muistuttaa. - Jos lasi rikkoutuu, geeli leviää lautasen suuruiseksi ja tuli nousee jopa puolen metrin korkeuteen. Turvallisin tapa käyttää ulkotulia on antaa niiden palaa kerralla loppuun. Ne sammutetaan tukahduttamalla, ei koskaan vedellä. Jos sammutuspeitettä ei ole, voidaan käyttää esimerkiksi isoa kattilaa. Kynttilälyhty on viisainta asettaa maahan tai ripustaa roikkumaan takorautaiseen pidikkeeseen riittävän kauaksi rakenteista. - Usein näkee ulkotulia puisilla rappusilla ja kaiteilla. Se on todella vaarallista. Kerrostalon parveke luetaan sisätilaksi Kerrostaloissa palo voi syttyä ihan yhtä helposti kuin puutalossakin. Kymmenisen vuotta sitten Kansanasuntojen alueen eräässä kerrostalossa syttyi tulipalo tupakasta. - Kytevä natsa oli jäänyt parvekkeen lattian puuritilöiden väliin ja parveke paloi pahoin. - Harva tietää, että kerrostaloissa parvekkeet ja terassit luetaan sisätiloiksi. Niissä ei saa polttaa ulkotulia. Nuohooja on juuri kolunnut Kansanasuntojen puutalojen piippuja ja suurin osa kakluuneista lienee paloturvallisia. Jos ei ole varma voiko kakluunissa pitää tulta, on asiaa tiedusteltava isännöitsijätoimistosta. - Saneerattujen talojen uuneja voi käyttää, Leppäkangas sanoo. Alice Karlsson Tutki pakkausmerkinnät Joulu, uusivuosi ja ylipäätään pimeä aika on kynttilöiden aikaa. - Lähtökohtana on oltava, että ulos valitaan ulkokynttilä ja sisälle sisäkynttilä, Leppäkangas sanoo. - Pakkauksesta pitäisi löytyä merkintä, siitä mihin käyttöön se on tarkoitettu. - Vaikka tulli ja kuluttajavirasto tekevät pistokokeita, kaikkia kynttilöitä ja tulia ei ole tutkittu.
• 4 Käpylä-lehti 8.12.2010 Koskelan terveysasema taas selvitystilassa Koskelan terveysasema aiotaan jälleen lakkauttaa ja yhdistää Oulunkylän terveysasemaan. Käpyläläiset eivät sitä salli. elsingin terveyskeskuksen johtaja on tuomassa terveyslautakuntaan selvityksen Oulunkylän ja Koskelan sekä myös Paloheinän ja Maunulan terveysasemien yhdistämisasiasta. Näiden terveysasemien käyttäjät toivovat yleisesti, että hän ehdottaisi niiden säilyttämistä ja kehittämistä erillisinä. Terveyslautakunta on saanut jo noin 550 allekirjoitusta Paloheinän säilyttämisestä ja Koskelan ja Oulunkylän erillisyydestäkin 85. Nimiä kerätään edelleen. Joonas Leppänen toteaa allekirjoitusten lähetekirjeessä, että Maunulassa, Oulunkylässä ja Koskelassa on riittämättömästi työntekijöitä. Vastaanottoaikoja on vaikea saada. Edes puhelinpalvelu ei toimi kunnolla. Monet jättävät asiansa hoitamatta ja lähtevät hakemaan apua vasta, kun ovat jo päivystyskunnossa. Toiset hakevat yksityis- Nimiä kerätään H tä hoitoa, vaikka heillä ei olisi siihen varaa. Sairauden hoidosta tulee katkonaista ja kallista. Leppänen totesi kirjeessään, että terveyskeskuksen johto tietää jo ennestään asukkaiden kannan. Hän vetoaa lautakunnan jäseniin, että jos he ovat allekirjoittajien kanssa eri mieltä, lautakunta kuulee molempien alueiden asukkaita ennen päätöksentekoa. Keskustelutilaisuuksista pitää myös tiedottaa kunnolla, jotta asukkaat pääsevät niihin mukaan. Terveysasemaselvityksen piti olla lautakunnan listalla jo 30.11, mutta ilmeisesti se tulee sinne vasta 14.12. Lista ilmestyy Helsingin kaupungin nettisivuille aina kokousta edeltävänä perjantaina. set jonottavat Helsingissä kuukausikaupalla hoivakotipaikkaa. Lopettamista perusteltiin sillä, että Osmonkallion talo tarvitsee peruskorjausta. Korjausta oli tosin ajateltu vasta parin vuoden päähän. Siellä se nyt odottaa tyhjänä, että joku keksisi sille käyttöä. Osmonkalliossa on kirpputori perjantaina 10.12 klo 14­16. Osoite on Myrskyläntie 18. Silloin on hyvä tilaisuus käydä katsomassa, millaisista tiloista on luovuttu. Samalla voimme myös keskustella siitä, mihin tarkoitukseen Osmonkallio sopisi ja tehdä siitä aloitteita. Paula Pere (keskellä) kerää nimiä Koskelan terveysaseman säilyttämisen puolesta.. TAPASIN KÄPYLÄLÄISEN työvoimaneuvoja Paula Pereen Pohjolankadun Alepan edustalla melkoisessa lumipyryssä. Hän oli keräämässä nimiä Koskelan terveysaseman säilyttämistä puoltavaan adressiin. Miten ihmiset suhtautuvat terveysaseman lakkauttamiseen? Monet ovat todella tuohtuneita, varsinkin lapsiperheet, Pere sanoo. Käpylän ja Koskelan asukkaat eivät halua luopua terveysasemastaan, joka on lähellä asukkaita. Vanhukset eivät enää voisi kävellen kulkea terveysasemalle, pienten lasten äidit joutuisivat kuljettamaan lapsia kauas neuvolaan. Tuttu paikka ja tuttu henkilökunta vaihtuisivat uuteen. - Kulkuyhteydet ovat huonot Käpylästä Oulunkylään, juna ja yksi bussi. Hyvä niin, jos sattuu asumaan niiden reitin varrella. Miksi toimivat terveyspalvelut pitää hajottaa ja rakentaa suuria terveysasemia? Varsinkin kun kokemusten mukaan pienemmillä asemilla ovat sekä asukkaat ja henkilökunta ovat keskimäärin tyytyväisempiä. -Kyse on myös tasa-arvoisuudesta palveluissa, Pere toteaa. Teksti ja kuva: Toivo Koivisto Osmonkallion katselmus Osmonkallion vanhainkoti lopetettiin pyytämättä ja salaa viime keväänä, vaikka huonokuntoiset vanhuk- Kati Peltola valtuutettu Koskelasta (vas.) Käpylä-Seuran kanta terveysaseman lakkauttamiseen on entinen: Ehdoton ei! Nordean neuvontakonttori otti paikkansa Käpylässä Käpylän ainoa pankki on Panuntiellä sijaitseva Nordea, joka on erikoistunut muun muassa säästämisen, sijoittamisen ja rahoituksen neuvontaan. Säästämiseen kannustetaan Säästäminen kiinnostaa taas ihmisiä ja pankki kannustaa siihen lämpimästi. - Säästämisen voi aloittaa hyvinkin pienestä, Lahtinen neuvoo. - Voi laittaa sivuun vaikkapa 50 euroa kuukaudessa. - Teemme jokaiselle kirjallisen säästämissuunnitelman, jossa käydään riskit läpi. Joku haluaa säästää tilille, toinen sijoittaa esimerkiksi osakerahastoon. Moni on siirtynyt pankkiasioissaan käyttämään nettiä tai maksuautomaatteja. Käteistä tarvitsee yhä harvempi. Muovikortteja vain vingutellaan. Siksi ottto-automaatteja ja kassapalveluja tarjoavia konttoreita on yhä harvemmassa. Lahtisen mukaan on silti ymmärrettävää, etteivät kaikki halua asioida netissä. - Siksi meilläkin on konttorin aulassa edelleen maksuautomaatti ja me autamme sen käytössä. - Neuvontakonttori keskittyy neuvontaan, mutta onhan sekin neuvontaa, että kertoo asiakkaalle miten hän voi hoitaa päivittäiset pankkiasiansa vaivattomimmin. Heli Lahtinen on asiakkaiden palvelijana siinä kuin muutkin nordealaiset ja työpäivä jatkuu välillä iltaan asti. Hän ja muu konttorin väki toivottavat kaikki tervetulleiksi tutustumaan Nordean Käpylän konttoriin ja sen tarjoamiin palveluihin. Alice Karlsson KÄPYLÄN NORDEA muutti noin vuosi sitten Amerin talosta YIT:n taloon ja samalla loppuivat pankin kassapalvelut koko kylässä. Lähin kassapalveluita tarjoava Nordean konttori löytyy Oulunkylästä. Alkuhämmennyksen jälkeen tilanteeseen on sopeuduttu ja asiakkaat ovat löytäneet pankin, jossa voi puhua raha-asioistaan asiantuntijan kanssa. Neuvontakonttorissa ei tarvitse vilkuilla taakseen onko siellä pitkäkin jono. Suurin osa asiakkaista tulee konttoriin ajanvarauksella. asiakastapaamiset pidetään erillisissä neuvotteluhuoneissa. - Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, konttorinjohtaja Heli Lahtinen kertoo. - Erityisesti on kiitelty asiointirauhaa; meillä kiire katoaa. Keskittymisrauhasta iloitsevat paitsi asiakkaat myös henkilökunta. Nordeassa on konttorinjohtajan Konttorinjohtaja Heli Lahtinen toivottaa kaikki käpyläläiset tervetulleiksi Nordeaan Panuntielle. lisäksi viisi henkilökohtaista pankkineuvojaa, kaksi palveluneuvojaa ja harjoittelija. Pienellä konttorilla on ison pankin edut. Käpylässäkin on käytettävissä sekä sijoitusasiantuntija että vahinkovakuutusasiantuntija. Lisäksi niin sanotuille premium-asiakkaille on tarjolla myös lakimiespalvelut. tulee konttoriin, kuuntelemme ensin mitä hänellä on kerrottavanaan. Sen jälkeen kartoitamme tilanteen ja neuvomme häntä muun muassa säästämisessä ja sijoittamisessa. Tarvittaessa pankki auttaa jokaista saamaan taloutensa tasapainoon. - Lainoja myönnettäessä olemme kuitenkin tarkkoja, etteivät asiakkaat velkaannu liikaa. Ansiotulot ovat aina positiivinen signaali vaikka pankki toivoo myös omia säästöjä tai muita vakuuksia. Myös vakuudettomia luottoja on olemassa. - Maksukyky ratkaisee. Meillä on tarkat kriteerit lainan myöntämiseen. Asiakas ei saa jäädä pulaan ja maksuerät lasketaan aina maksukyvyn mukaan. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Pankkimaailma muuttuu - Muutos on pysyvää, yli 20 vuotta pankkialalla ollut Lahtinen sanoo. - Pankeille tulee jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja, joista on kerrottava asiakkaille. Kun asiakas AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17
• 8.12.2010 Käpylä-Lehti Svenska hörnan Oxford ­ Kottby DÅ JAG AV FÖREKOMMEN ANLEDNING tillbringar den här vintern i England tänkte jag lite jämföra Oxford med Kottby. För det första lär det nu vara snöigt och kyligt i Kottby, medan hösten här i Oxford varit mild och torr. I skrivande stund är himmeln klar, det är några grader varmt och de engelska fönstren klarar ännu hyggligt den här tempraturen. Så inget att klaga över på väderfronten. Oxford är en liten stad med ett stort universitet och massa colleges, alltså små självständiga enheter som är löst anknutna till universitetet. Oxfords centrum är litet och trångt, med fina gamla byggnader överallt. Bara några exemplar på den hemska brittiska betongbrutalismen från 70-talet förstör ställvis intrycket i form av stadens administrationsbyggnader eller de rikaste collegenas nya hus .(Varför inbillar sig just universiteten att de är tvugna att stöda modernismen när de bygger?). Utanför centrum finns enorma gröna områden som ägs av colleges och delvis är stängda, men för det mesta fria att användas. England saknar ju den nordiska allemansrätten, men till all lycka hotas man inte att bli skjuten som man gör i USA då man beträder privat mark, tvärtom löper uråldriga footpaths över privata ägor också. Om Kottby hade byggts lika tätt som Oxford skulle det rymmas nästan på ett frimärke! Husen här är pyttesmå (inga höghus), de har små gårds tomter, gatorna är extremt smala och trafiken därefter. Samma biltäthet per hushåll som i Kottby ger en väldig massa parkerade bilar och en massa trafik. Och här får man parkera nästan överallt, vilket gör att två bilar inte kan mötas på en gata utan den ena måste låta den andra passera. Det finns också många cyklister: studenterna rör sig mest med cyklar och även en del av professorerna. Samma krigstillstånd tycks råda här mellan cyklister och bilister som i Helsingfors centrum. bilisterna ger inte efter och ger inte väg i korsningar om de inte måste. Det mest irriterande är att trampa uppför en backe med dottern i släp och en bilist som kommer körande neråt tvingar dig att stanna i mitten. Då längtar jag efter Kottbys fina cykelvägar och breda gator! Cyklarna stjäls också jämt. För att vara någorlunda säker måst man kedja fast cykeln någonstans så cykelparkering är också besvärligt. Vi blev bestulna på en fin Finlandscykel från skolgården (den var låst men inte fastkedjad, dumt nog). Det finns cykelvägar men mest vid motorvägar och andra bredare livliga trafikrutter. De separata cykelrutterna är få och ganska smala (som allt annat). Skalan är kanske 1:2 i jämförelse med Kottby. Däremot har fotvandrare en mycket bättre situation. Det går vandringsstigar överallt (som är för smala för cyklar, för att inte tala om alla stängsel och portar). Som jag redan sagt, är husen mycket små. Bara verkligt rika kan bo i hus som liknar Kottbyhus vad angår utrymmen, övriga bor i viktorianska eller 30-talshus som liknar dockhus eller lekstugor. Rummen är små och mörka, de är vanligtvis i två eller tre våningar med smala och branta trappor, kalla och dragiga. Jag undrar hur man bor i dessa hus när man blir äldre? Å andra sidan kan man inte falla om väggarna alltid är nära... Man brukar ju alltid skoja över de engelska husens otätade och enkla fönster, men det är sant! Vinden bara blåser in. Och vattnet rinner i rör som är inte är isolerade utan fryser om kylan kommer. Också elektroniken är hopplös (dammsugare, tvättmaskiner). Har också observerat på nära håll hur man gör remont här. Först slängs allt ut: dörrar, fönster, skåp etc. Tillochmed väggar rivs ner och gräsmattan grävs bort. Sedan händer ingenting, utom att den nya myllan kommer genast och täcker de föremål som kastats ut ur huset. Sedan anländer nya dörrar och fönster som ser precis ut som de gamla, fast de antagligen är av ännu sämre kvalitet. Kunde inte tro mina ögon när jag såg det för första gången. Finland är ett land med verkligen varsamma renoveringsmetoder... Vi har även kommit i kontakt med skolsystemet eftersom vi har tre barn i skolåldern (mellan 5 och 15 år). Skolan är gratis, men maten är inte. Bara de fattigaste får maten gratis, vilket ger intressanta upplägg för forskningen: gratismatstudenter jämförs med de andra... Klasssamhället är mycket tydligt. Överklassen och den övre medelklassen har sina egna privata skolor (som förstås gynnas av den nuvarande regeringen). Lägre medelklassen följer noga med de statliga skolornas kvalitet och försöker flytta till områden där den är dräglig. Skolområden observeras mycket noga, så att även syskon kan skiljas åt om familjen flyttar. Skillnaderna mellan Oxfords statliga skolor är mycket stora eftersom skillnaderna mellan områdena är så stora. Vår stadsdel, East Oxford, är ett hyresbostadsområde med mest studenter och utlänningar. Bara några gamla ursprungsinvånare finns kvar här och där. De äldre barnens skola är stor, ful men en av de två bästa i stan (om vi glömmer alla privata skolor). Studenterna delas ständigt i olika nivåer och man kan flyttas upp eller ner mitt i terminen. Enligt barnen är kraven även på den högsta nivån inte så svåra: särskilt i matematik tycks Finland verkligen vara mycket bättre. Däremot är femåringarnas skola mindre och av bättre (och jämnare) kvalitet. Fast man kommer in bara under vissa korta tider, portarna är smala och det är trängsel överallt. Så klockan 3.15 på eftermiddagen anländer 50 föräldrar (mest kvinnor) och väntar på en gård av 10 kvadrat, trängs dit med cycklar, barnvagnar och vad annat, dörren öppnas och föräldrarna rusar att hämta sina barn från klassrummen. Här ser man också allt från burkhaklädda kvinnor till indier och afrikaner (vår dotters klass har även svenska barn). Nå, för att inte bara klaga, så har Oxford väldigt fina bibliotek och museer. De sistnämnda är helt gratis och öppna för alla. Maten är klart billigare. Lammköttet har bra kvalitet... Överallt finns billiga små etniska restauranger. Jämfört med Kottbys sex restauranger av vilka två är etniska, så är skillnaden enorm: på vårt område som är ungefär av Kottbys storlek finns kanske hundra olika restauranger och småbutiker. Och avfallshanteringen är kommunalt organiserad och enklare för invånarna: allt duger, man behöver inte föra olika saker till olika ställen. Men undrar nog hur det sk torra avfallet (alltså papper, kartong, plast, metall, glas) sorteras när den kommer fram till hanteringsplatsen. Men kanske den största positiva skillnaden mellan Oxford och Kottby till Oxfords fördel är de enorma gräsmattorna, parkerna och kohagen där man kan vistas på vackra och varma dagar. Om man tänker på hur samhället är organiserat så måste jag nog säga att ni Kottbybor skall vara nöjda och inte klaga på alltför mycket: ni har fina breda gator, inga parkeringsproblem, varma och fungerande hus, fungerande maskiner, låg brottslighet, trevligare fast färre butiker (ingenting jämförbart med vår Musta Pekka eller Masurkka här!), avsevärt mindre klasskillnader, mindre sociala problem. Kottby har kanske fler synliga alkoholister på gatan, men annars är det mycket trevligare. Så hurra för Finland och Kottby! 5 Once upon a time - hetki ennen Kontulan nuorisotalon keikkaa. Olipa kerran ­ Bändi Kontulassa raikui rokki marraskuun toisena viikonloppuna. Pääesiintyjänä oli Once upon a time, tarinoita rämisyttävä nuorten miesten yhtye. ONCE UPON A TIME -bändin käpyläläinen laulaja­kitaristi Ville-Oskari Pirhonen oli Kontula Rocksin primus motor. - Pistin tämän alulle. Soitin ja kysyin onko täällä mitään bändimeninkiä, ja täältä vastattiin että mikä ettei. Jos hommaatte ohjelman niin asia on selvä. Aloittelevien yhtyeiden on oltava aktiivisia, sillä pulaa on paitsi harjoittelupaikoista myös esiintymistilaisuuksista. Siksi Kontula Rocks oli Once upon a time -pojille mannaa. Bändin tyylilaji on vaihtoehtorokki, jossa on piirteitä muun muassa punkista ja indie rockista . ja 1989 ja he ovat lapsuudenkavereita Torpparimäestä ja Paloheinästä. Nestorin rumpuinnostus lähti neljänneltä luokalta, jolloin vanhemmat "pakottivat" hänet ottamaan palikat käteen. Patistus muuttui pian intohimoksi ja johti opiskeluun Pop­Jazz-konservatoriossa ja musiikkiopistossa. Nestorin isoveljen Elmerin kitara alkoi soida samoihin aikoihin kuin pikkuveljen rummut. - Vanhemmat ovat musikaalisia, isällä on ollut omia kokoonpanojakin, Elmeri kertoo. - Kotona sai rämistellä mielin määrin. Ensimmäinen treenikämppämmekin oli vanhempien makuuhuoneessa. Basisti Atte Alho on ollut myös koko ikänsä musiikin kanssa tekemisissä. Pienenä hän soitti pianoa. - Kävimme Nestorin kanssa samoilla pianotunneilla, hän mainitsee. Bändihommat alkoivat kuitenkin kiinnostaa, sillä pianisti on yksinäinen. - Sain kiristettyä itselleni sähköbasson ja siitä se alkoi. Ville-Oskari Pirhostakin soittaminen alkoi kiinnostaa jo ala-asteella. - Menin kaverin luokse kylään ja hän esitteli minulle sähkökitaraansa. - Se oli valaistuminen. Halusin heti soittajaksi. Muutamien pakollisten paussien kuten varusmiespalvelun jälkeen bändi on jälleen löytänyt rytminsä. - Kesällä teimme Kampin Demostudiossa levyn Thieves, Murderers and Other Heroes, joka julkaistiin kuukausi sitten ja nyt on tarkoitus keikkailla mahdollisimman paljon. Valmiina keikkailemaan Once upon a time on soittanut paljon nuorisotaloilla, mutta meriitteihin kuuluu myös ravintolakeikkoja. Tämän kuun 17. he muun muassa esiintyvät ravintolalaiva Wäiskissä. Joka pojan pitkän tähtäimen haave on keikka Tavastialla. - Sen sakeata ilmapiiriä on tullut imetyksi kymmeniä kertoja. Rock on mahtavaa ja yhdessä soittaminen antaa loistetta arkeen. Pojilla on silti jalat maassa; Apulannan ja Musen kaltaiset bändit eivät syntyneet yhdessä yössä. Harjoitusten ja keikkojen ohella Elmeri opiskelee restonomiksi, muut kolme ovat töissä, mutta ensi syksynä joka poika lupaa olla ammattikoulussa. Alice Karlsson Yhteydenotto: Ville-Oskari Pirhonen 045 1291696, villeoskari@yahoo.com www.myspace.com/onceuponatime1 Kiinnostus musiikkiin heräsi ala-asteella Bändin nykyinen kokoonpano on pysynyt samana vuodesta 2006. Ville-Oskarin lisäksi mukana ovat rumpali Nestori Vuorio, basisti Atte Alho ja kitaristi Elmeri Vuorio. Pojat ovat syntyneet 1988 Thieves, Murderers and Other Heroes myynnissä: Fatty Sounds, Keltainen Jäänsärkijä, Stupido Shop, Levykauppa Äx ja Popparienkeli. JP Roos Elmeri Vuorio,Ville-Oskari Pirhonen, Nestori Vuorio ja Atte Alho odottelevan keikan alkamista.
• 6 Käpylä-lehti 8.12.2010 Räppäri Juno keskittyy kokonaiskuvaan Nousussa olevan muusikon arkeen kuuluu opiskelua ja lapsenhoitoa. joka seuraa menestynyttä artistia. - Ajattelin nuorempana niin että olis siisti jos jengi tietäis mut. Nyt se onkin välillä ärsyttävää. Omassa elämässään hän toteuttaa laulujensa ideologiaa yrittäen olla hyvä ihminen olemalla vaan. - Pyrin olemaan peruskohtelias. Yritän olla aiheuttamatta suurempaa hämminkiä", hän naurahtaa haroen hiuspehkoaan. Kaiken muun tekemisen ohella Juno ehtii harrastaa salibandya, luistelua ja "lätkämailaan nojailemista". Koululla tulee pelattua pingistä välitunneilla. Harrastuksiin ei liity musiikin lisäksi muuta taiteen tekemistä. Tyttöystävä maalaa taulut heidän perheessään. ...maailma on karu, mut voit kauneutta seuraa,valinnat on satu, vai valintojen seuraus?...tervetuloo, tervemenoo... Puhe pulppuaa monisäikeisesti suuntaan, kun Juno kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan. Haaveena siintää, että joskus tulee sellainen päivä, jolloin räppämisellä pystyisi elättämään itsensä. Sitten olisi aikaa myös istuskella kotona, ja opetella soittamaan kitaraa. Juno haluaisi omien sanojensa mukaan osata soittaa muutakin kuin suutaan. ...meill on maailmassa toivoo viel, hitto soikoon, mitä täs voi toivoo viel... Juno viesti nuorille on, että loppupeleissä jokainen on aina hyvä jossain. Joku osaa pelata lätkää, toinen tehdä musiikkia ja yksi vaikka maalata graffiteja. Tulevaisuudensuunnitelmissa hänellä on valmistua koulusta ja tehdä lisää musiikkia. SMC Hoodratsin kanssa tehdään todennäköisesti vielä jotain uutta. Suurimpana haaveena on päästä perheen kanssa joksikin aikaa Balille, tai ainakin sinne suuntaan. Junon kolmas albumi J.Kx2 Tunti Terapiaa ilmestyi 13. lokakuuta 2010. Teksti ja kuvat: Eine Kakkonen ...matkamies lauluja laulaa...reissaa niin ku huomist ei ois.. Junon viimeisimmän levyn Pelottelu-kappaleesta tehtiin musiikkivideo Berliinissä marraskuussa. - Kaikki matkustaminen on kivaa, vaikka matka Helsingistä Ahvenanmaalle. Ylipäätään matkustaminen ja siihen liittyvä tunne vapaudesta on mukavaa. Hengailuu ja oleskeluu rauhassa. Kaikkien pitäis tehdä sitä enemmän. Ihmisillä pitäis olla enemmän vapaa-aikaa. ...en pidä mitään oikein siistin, muut ku lapsen syntymää... R Juno opiskelee painoalaa Käpylän ammattikoulussa. Räppäämisen Juno aloitti jo ala-asteella. - Me oltiin kuunneltu räppii pienestä pitäen, vaikkei osattu ees englantii. Se oli kanssa sitä, että kuunteli mieluummin räppii, kun omien vanhempiensa musaa. Automatkat landelle oli ihan tuskaa kuunnella jotain Jari Sillanpäätä. ...kun yksi biisi kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, jos kuva pystys puhuu sillon vahvoi värei, sillon vahvoi tunteit... Ideoita sanoituksiin hän ammentaa kaikesta ympärillä olevasta. Sanoitukset syntyvät asioista jotka ärsyttävät, kiinnostavat tai niistä ei ole aiemmin tehty lauluja. Juno on kirjoitellut riimejä vuosikausia. Mummolassa suuressa pinossa ovat kaikki kirjoitukset tallessa, jopa ne ruutupapereille joskus rustatut. Mummo tosin on ilmoittanut että "vihaa sitä jumputusta", mutta tykkää kyllä lukea Junon tekstejä, koska pitää runoista. Runoihin räppäreiden sanoituksia voikin verrata. Juno luokittelee itsensä mielummin nuoriso- kuin nykyrunoilijaksi. On siistii että täällä on mahdollisuus sanoa mitä mieltä on asioista, ja ilmasta itteensä vapaasti. Ja se tunne että on onnistunut siinä sanomisessaan. Suomalaista räppäreistä hän arvostaa niitä jotka hänen mielestään "puhuu asiaa ja tekee hyvää musaa". - Tulee kuunneltuu Palefacea, Asaa, Pyhimystä sekä omista frendeistä Matinpoikaa ja VilleGallee. Räpin lisäksi Juno kuuntelee mm. reggaeta, jazzia ja soulia. Joskus Juno leikittelee ajatuksella, että tulevaisuudessa voisi itse olla kulttuurivaikuttaja musiikin kautta. Toisaalta Junoa ahdistaa ajatuskin julkisuuden kirosta, ipauksen kenialaista sukujuurta omaava helsinkiläinen 23-vuotias räppäri Juno, Jon Korhonen, istahtaa rennosti tuolille. Hän väläyttää sympaattisen hymyn ja kertoo tiestään opiskelemaan Käpylään. Painotekniikan opiskelun hän aloitti Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa viime syksynä. - Olin hakenut kouluun opiskelemaan jo ennen sivarii. Sitten yhtäkkiä tuli ilmoitus sivarin loppupuolella, että pääsisinkin opiskelemaan. ..ajatukset iän myötä kasvaa, täl polul tulee niitä haasteita vastaan, vastaan niihin parhaani mukaan, keskityn vaan, katon kokonaiskuvaa... Juno oli hakenut opiskelupaikkaa viisi vuotta, ja joutui miettimään siviilipalveluksen keskeyttämisen, tai kenties taas vuosien uudelleen odottelun välillä. Hän päätyi koulun penkille. Siviilipalveluksen voisi suorittaa loppuun sitten aikanaan. Juno arvostaa käsillä tekemistä, ja valitsi opiskelunsakin sen mukaan. - Siitä että tekee jotain, ja näkee kädenjälkensä, saa ennemminkin paremman fiiliksen, kuin siitä etttä suorittaa jotain tiettyä, vaikka matikantehtävää. ...jes, mä nautin täst kokoajan, ja teen niin monta levyy, et taivas on vaan rajan... Junosta ääni pehmenee asteen verran hänen kertoessaan perheestään. Isäksi hän tuli reilu vuosi sitten. Pojan syntymä on vaikuttanut radikaalisti elämään ja maailmankuvaan. Keikkaelämä on ollut huomattavasti rauhallisempaa, kuin se ehkä olisi voinut olla. Elämässä ei tule enää kiinnitettyä huomiota niihin pieniin asioihin joita ennen mietti. Huomio kääntyy isompiin juttuihin. Lapsen kanssa Juno lueskelee ja opettelee soittamaan erilaisia soittimia. - Mikään ei ole niin hauskaa kuin pieni naurava lapsi. ..talot palaa, viholliset halaa, metsät on turvas, ei moottorisahaa vedet puhtait ja rahal ei arvoo, puhelimet poissa ja teevees ei Karpoo... Juno ponnahti pari vuotta sitten rap-kansan tietoisuuteen levydebyytillään 13. Letkeästä musiikista ja ajatuksia herättävistä sanoituksista satoi kehuja. Hän oli mukana myös Skatemaniacs-elokuvaa varten tehdyssä SMC Hoodrats -videossa, joka lisättiin YouTubeen joulukuussa 2009. Videosta tuli jättimäisen suosittu ja sitä on ladattu tuhansia kertoja. On siistii että täällä on mahdollisuus sanoa mitä mieltä on asioista, ja ilmasta itteensä vapaasti.
• 8.12.2010 Käpylä-Lehti 7 Käpyläläinen valokuvaaja Piritta Reinikka osallistuu elämänsä ensimmäiseen taidenäyttelyyn, ja heti keväällä jo toiseen. Etäisyys työhön synnytti taiteilijan N äyttelymahdollisuus tuli Piritta Reinikalle melkein sattumalta. Hän oli tiedustellut galleriasta näyttelytilaa, mutta sieltä sanottiin, ettei sitä ole vuoteen. Yhtäkkiä Piritta sai puhelun. Feriniin tulevassa yhteisnäyttelyssä oli yksi peruutus. - Minulle näyttely sopi hyvin, koska sen aikana kerätään varoja Tyttöjen talolle, Piritta sanoo. - Nyt on tyttöjen vuoro ja keväällä on naisten vuoro. Keväällä hänellä on näet näyttely ­ elämänsä toinen ­ Galleria Luovassa ikinaiseuden teemasta. - Se lähtee omasta halustani voimauttaa naisia ja sen kuvat ovat aika voimakkaita. Koenkin että tämä yhteisnäyttely antaa minulle rohkeutta siihen koitokseen. kuviot muuttuivat. Äitiyden myötä minäkin muutuin. Muutoksen sinetöi viime kesäinen valokuvataiteilija Arno Minkkisen workshop Toscanassa. Kurssi oli Piritan mukaan aivan uskomaton kokemus. - Minkkinen on opettaja, joka haluaa jakaa oppilaiden kanssa kaiken osaamansa. Hän ei pimitä tietoa. Toscanassa minuun palasi taiteen tekemisen palo ja nyt se jo roihuaa. En ajattelekaan juuri muuta kuin taidetta. Kauneuselämyksiä Muurlan aika 2000­2001 oli riemukasta, valokuvaus vei mennessään ja Piritta sai luovan ammatin. Hän päätyi assistentiksi Helsinkiin ja kouluttautui lisää. Töitä alkoi kertyä ja elämä oli mallillaan. Vain silloinen koti ei tuntunut olevan ihan oikealla paikalla. Kerran fillaroin Käpylässä ja päähäni pälkähti, että täällä voisin asua. Ja tuumasta toimeen, Piritalla on nyt koti talossa, jossa on kuuleman mukaan ollut aiemmin Käpylän yleinen sauna. Mutta ralleista ja lauteista ei ole tietoakaan. Koti on täynnä lämpimiä värejä ja pintoja. Samoin on Piritan valokuvien laita. - Rakennan tarinan ja pyrin herättämään katsojassa tunteita ja ajatuksia, joiden avulla hän pystyy sukeltamaan omiin juttuihinsa. Kuvan ei pidä raastaa katsojaa rikki vaan eheyttää ja antaa kauneuselämyksen. Alice Karlsson Creative Colours Galleria Ferin 30.11.2010­2.1.2011 Yrjönkatu 11 Avoinna ma­pe klo 11-18 la­su klo 12-16 Puh (09) 2785575 Maailmanmatkaaja Reinikka on alun perin turkulainen. Hän asui pitkään ulkomailla ja opiskeli kansainvälistä markkinointia. Viimeksi hän asui Amsterdamissa, josta palasi rinkka selässä äidin luo Suomeen. - Jätin työni, asuntoni, ystäväni ja koko elämäni. Mielessäni siinteli kokeilla jotakin aiempaa luovempaa työtä. - Lojuin jonkin aikaa äidin sohvalla ja mietin mihin ryhtyä. Sitten nappasi. Muurlan evankelisen opiston valokuvauskurssi sopi suunnitelmiini paremmin kuin hyvin. Pääsisin sisäoppilaitoksen ja saisin asunnon - Se oli sattumaa ja ehkä suurta johdatustakin, sillä siellä alkavalle kurssille oli vain yksi vapaa paikka. Taide murtautui esiin Piritta on ammatiltaan valokuvaaja. Hän työskenteli vuosia lehtikuvaajana ja koska kalenteri oli aina täynnä, ei energiaa riittänyt omiin projekteihin. - Oikein vannotin, ettei minusta tule taiteilijaa. En rupea siihen apuraharumbaan. - Sitten syntyi peräkkäin kaksi lasta ja jäin kotiin lähes neljäksi vuodeksi. Sain etäisyyttä työelämään ja Tyttöjen talo Piritta Reinikan valokuvia on esillä Galleri Ferinissä Yrjönkadulla. Sivun kuvat ovat näyttelyaineistoa. Tyttöjen talojen perustehtävänä on tukea nuorten naisten kasvua sekä identiteettiä auttamalla heitä kasvamaan itsensä näköisiksi naisiksi yhteisöllisyyttä arvostavassa ja nais- tietoisessa ilmapiirissä. Tavoitteena on rohkaista tyttöjä ja nuoria naisia oman itsen kuuntelemiseen, itsensä ja toisen kuuntelemiseen, toimia turvallisena ja tyttöydestä kiinnostuneena myönteisenä omana kohtauspaikkana. Tyttöjen talo Puh. (09) 824 052 22 tyttojentalo@tyttojentalo.fi Toinen Linja 3 2½ kerros 00530 Helsinki
• 8 Käpylä-lehti 8.12.2010 Hyvää ja Rauh sekä Onnea vu KÄPYgrilli Keittiö sulj. 24.-26.12., Baari sulj. 24.-25.12., avataan 26.12. klo 13 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 P. 7520880 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Parturi · Kampaamo OK-Hammas Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554 Rauhallista Joulua! Käpytytöt ry P. 050-535 4634 Tunnelmallista joulun odotusta! Oulunkylän konttori, Kylänvanhimmantie 29, OP 0100 0500, op.fi FYSIOEKA MASURKKA Teatteriravintola Käpyläntie 8 P. 020 741 1300 · Neurologinen kuntoutus · Yksilöllinen fysioterapia · Veteraanikuntoutus palveluseteleillä Puh. 040-507 4530 Arabian kauppakeskus, Hämeentie 111 P. 720 6370 Ravintola Nyyrikin ILTATÄHTI NYYRIKKI ERIKOISHÖYLÄYS Puh. (09) 350 7790 Malmin kauppatie 43, 00730 Hki www.erikoishoylays.fi Kukkakauppa Tähtililja Avoinna ark. 8-18 la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Liikkuvat Palvelut Lähelläsi kaikki kodin ja kotipiirin palvelut myös vuonna 2011! Puh. 0400 567405 www.liikkuvatpalvelut.fi Pitkän päälle paras! KULTANÄPPI OY Pakilantie 18, 00630 Helsinki, 09-424 28333 Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 myynti@kultanappi.com www.kultanappi.com REPO KIINTEISTÖHOITO OY Väinö Auerin katu 7 F, 00560 Helsinki P. 777 2068 Koulutettu hieroja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! ANTO SIKANEN Hierontaa ja lymfaterapiaa Koskelantie 42, 00610 Hki, Puh. 040-508 7634 Oulunkyläntie 2 puh. 728 3010 KÄPYLÄ Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Salon Beauty Bella Käpyläntie 12, p. 793 695 Mäkelänkatu 95 010 32 9200 versione Pohjolankatu 43 p. 757 0102 Hyvää ja rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta Helsingin Kansanasunnot Oy Henkilökunta Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki P. 720 6610 www.kmo.fi
• 8.12.2010 Käpylä-Lehti 9 hallista Joulua uodelle 2011 Kisakylän Kampaamo-Parturi Tervetuloa jouluglögille ja kahville! T. Pirjo Koskelantie 9, 00610 Helsinki Puh. 793 872 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Jokisuuntie 4, 00560 Helsinki puh. 09- 270 5430 ph-rengas@co.inet.fi Käpyrinne ry KÄPYRINTEEN PALVELUTALO LOUNASKAHVILA KÄPY Puh 728 88022 Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Puh. 757 0077 VALLILAN Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Palvelemme arkisin klo 8-16 ja lauantaisin klo 9-13 PUUTAVARA Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Terveyskauppa Luontaistuotekeskus Ky Käpyläntie 8 Puh. 792 090 Palvelemme arkisin 9-18, la 9-14 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! oulunkylan.kuntoutus@kolumbus.fi DeeSport Oy Metsäpurontie 29, 00630 Helsinki p.09 ­ 488 066 e-mail: posti@deesport.fi, www.deesport.fi Koskelantie 19 A 7 00610 Hki Puh. 020 779 8742, Pellervontie 39 A, 00610 HELSINKI Lahjakortit pukinkonttiin meiltä Tervetuloa jouluglögille! Mari, Miia ja Krisse · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 rleena Ma KÄPY-KUKKA Kukat tuovat joulun tunnelman! Parturi - Kampaamo P. 757 2117 ma-pe 9-17, ke sulj., la 9-14 TERVETULOA! Pohjolankatu 40 Puh. 791 924 00560 Hki, Kumpula T: Satu SIMSALABIM UIMAKOULU JA AQUAGYM Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868 Vauvauintia, Minuintia, Perheuintia, Satu-uintia ja Crawl-Uimakouluja Käpylä, Arabia, Pikku Huopalahti, Ruskeasuo, Kamppi, Itäkeskus, Meilahti · Joustava korvausjärjestelmä ja Laadukkaat uimahetket · Käytetyt tietokoneet Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi WWW.SIMSALABIM.FI 044 0110660 / info@simsalabim.fi
• 10 Käpylä-lehti 8.12.2010 ma. Kun kirjasarja on valmis, levyjä myydään kirjojen oheistuotteina. Jorma Huhtala ponnisti moniosaajaksi Väinölänkadulta Jorma Huhtala kotiutui 16-vuotiaana Käpylään. Siitä lähti tie tietokirjailijaksi, lauluntekijäksi ja turvallisuusalan yrittäjäksi. Jälki jäi Park Hotel Käpyläänkin Jorma Huhtala palasi siis poikamiehenä nuoruutensa Ruotsin-matkalta. Kerran, 29-vuotiaana, hän matkusti laivalla Viking Linen ja Air Francen kutsusta muiden kutsuttujen joukossa Ruotsiin kokoukseen. Tässä joukossa oli nainen, joka oli Jorman mielestä niin kiinnostava, että hänestä tuli sittemmin rouva Huhtala. Perheeseen syntyi Riku-poika, joka on valmistunut poliisiksi. Avioliitto kariutui 1990-luvulla, ja nyt Jorma asuu avoliitossa Anu Arkimiehen kanssa Veräjämäessä. Jorma laskeskeli, että koti on 36. asunto hänen elämässään. Jorma Huhtala on ennättänyt työelämässäkin moneen. Hän oli muun muassa Park Hotel Käpylän konsultoivana johtajana lyhyen jakson 1990-luvun alussa. Hänen ajaltaan on näkyvimpinä muistoina ravintolan terassi ja sen Jugend-naista esittävä lasitaulu. Huhtala toimi myös hotelli Vantaan johtajana muutaman vuoden hotellin rakennusprojektin ajan. Sittemmin hän toimi yrittäjänä. Yrityksen toimialaan kuuluivat matkailu-, hotelli- ja ravintola-alan turvallisuuskysymykset. Mies on jo lopettanut yrityksensä, mutta käy edelleen pyydettäessä luennoimassa. Teksti ja kuva: Asta Korppi J os lapset joutuvat jatkuvasti aloittamaan uudessa koulussa, on kestävää kaveruutta vaikea rakentaa. Puolustusvoimien upseerin pojalla, Jorma Huhtalalla, oli keino tulla hyväksytyksi. Hän oli kehkeytynyt hyväksi painijaksi ja voittaminen merkitsi hyväksyntää. Hän kutsuukin itseään nyt tatamimatkaajaksi. Suuri muutos Jorman elämässä tapahtui 1959, kymmenentenä syntymäpäivänään. Isä oli saanut ylennyksen everstiluutnantiksi ja Ilmavoimien teknillisen osaston päälliköksi. Perhe muutti ensimmäisen kerran Helsinkiin, aluksi Kruununhakaan ja myöhemmin Käpylään Väinölänkadulle. Käpylään muutto oli merkittävä taitekohta 16-vuotiaan pojan elämässä; hänen ei enää tarvinnut jättää kavereitaan. Hänen paras ystävänsä oli viereisessä talossa asunut ranskalaissyntyinen Patrick, joka perusti sittemmin perheen ja muutti takaisin synnyinmaahansa. Muita kavereita kyllä piisasi, esimerkiksi Käärmetalossa heitä oli useita. Heti pääkaupunkiin muutettu- aan Jorma koki, että hän on vihdoin tullut kotiin. Poika innostui perehtymään Helsingin historiaan. Hän päätti tehdä Helsingistä kotikaupunkinsa. Jorma löysi kokonaan uuden ihmislajin, jota hän alkoi kutsua "aikuisten heimoksi". Hän koki, että tietyt aikuiset olivat sanattomalla sopimuksella tehneet päätöksen eräänlaisen turvakaaren rakentamisesta ylivilkkaitten lasten suojaksi, lasten omaa levottomuutta ja maailman pahuutta vastaan. He opettivat jalouden, kannustuksen, anteeksiannon, joustavuuden ja rohkaisun merkityksen. Tähän "aikuisten heimoon" Jorma toivoo ja uskoo nyt aikuisena itsekin kuuluvansa. sa siivoojana ja laukunkantaja-vahtimestarina. Huhtalasta tuli Ruotsissa tahtomattaan erilaisten etnisten ryhmien "pappi, psykologi ja itkuolkapää", kuten hän itse asia kuvaa. Suomeen hän palasi edelleen poikamiehenä, kävi kauppaopiston ja valmistui sen jälkeen Haaga-instituutista restonomiksi sekä Jyväskylästä opettajaksi. Tuottelias tietokirjailija Jorma Huhtala on tietokirjailija. Häneltä on ilmestynyt seitsemän pääasiassa turvallisuuteen liittyvää tietokirjaa. Paraikaa hän valmistelee kahdeksanosaista, yhteensä 2400-sivuista romaanikokonaisuutta. Kirjasarjaa yhdistävä nimi on napattu Eino Leinon Laatokka-runosta: Lapsi pilvien pimeäin. Kirjasarjan ensimmäinen osa on jo julkaistu. Kirjat kertovat Kaarlo Juhana Salokorven veijaritarinan. Kirjat ovat myös selviytymistarina ja kasvatusopillinen kannanotto nykynuorten ja heidän vanhempiensa välisiin suhteisiin. Tiettävästi kirjojen pää- henkilön elämässä on paljon yhteyskohtia Huhtalan omaan vaiheikkaaseen elämään. Kirjasarjasta tehdään kovakantisten romaanien lisäksi myös sähköinen kirja sekä äänikirja. Äänikirjan lukemisen suururakkaan on lupautunut näyttelijä Jussi Lampi. Veteraanien asialla Jorma Huhtalan isä kuoli 1994. Poika teki hautajaisiin isänsä kunniaksi laulun Vanha taistelija. Paikalla olleet sotaveteraanit tulivat kiittämään laulusta ja toivoivat, että hän tekisi samanhenkisiä lauluja lisää. He sanoivat "odottaneensa 50 vuotta turhaan teidän sukupolvenne kiitosta vanhemmilleen". Mies päätti toteuttaa veteraani- Tukholma ja opinnot Armeijan jälkeen Jorman tie vei Tukholmaan, syynä oli rakastuminen ruotsalaistyttöön. Irtaantuminen kotoa antoi samalla nuorelle miehelle tilaisuuden selvittää, "kuka minä oikeasti olen". Puolen vuoden aikana Jorma ennätti olla sikäläisessä Park-hotellis- en toiveen ja urakka kesti kahdeksan kuukautta. Levylle tuli 15 laulua, joiden kaikkien sanoitukset ovat Jorma Huhtalan käsialaa, kolme lauluista ovat hänen omia sävellyksiään. Levy julkaistiin 27.4.1995, kansallisena veteraanipäivänä, jolloin tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta sodan päättymisestä. Levyn ensimmäinen kopio luovutettiin jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothille. Huhtala kutsuttiin kymmeniin veteraanikoteihin sen jälkeen kun lauluja oli soitettu radiossa. Hän arvelee itse, että levy on sekä ensimmäinen että viimeinen laatuaan. Kaikkiaan mies on tehnyt 45 laulua. Huhtala korostaa, että kaikissa hänen laulujensa sanoissa on taustalla todellinen ihminen tai tapahtu- Jouluaika Paavalin seurakunnassa Kirkkoherranvirasto Sammatintie 5, p. 2340 5400 avoinna ma - ti klo 10-14 , ke 12-17 ja to - pe klo 10-14 Su 12.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut Paavalinkirkossa Su 12.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Paavalinkirkossa Ma 13.12. klo 10.30 Joululauluja lapsille leikkipuisto Intiassa Ti 14.12. klo 13 Hyvän mielen joulujuhla Paavalinkirkon seurakuntasalissa Ti 14.12. klo 19 Perinteinen joulukonsertti. Haaga-Helia kuoro Ke 15.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut Itä-Pasilan seurakuntakodilla To 16.12. klo 10.30 Joululauluja lapsille Arabian asukaspuistossa To 16.12. klo 18 "Nyt syttyy valot tuhannet". Konsertti Finnairin mieskuoro Pe 17.12. klo 9 Joululauluja lapsille leikkipuisto Lehdokissa Pe 17.12. klo 11 Joululauluja lapsille Itä-Pasilan asukastalolla Pe 17.12.2010 klo 19 Kampin Laulun Joulukonsertti Paavalinkirkossa Su 19.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut messu Paavalinkirkossa Su 19.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut messu Itä-Pasilan seurakuntakodilla Su 19.12. klo 16 Snygeimmät joululaulut Paavalinkirkossa Sydänjoulu Pe 24.12. klo 13 Lapsiperheiden jouluhartaus Paavalinkirkossa. Pe 24.12. klo 14.30 Jouluhartaus Itä-Pasilan seurakuntakodilla. Pe 24.12. klo 15 Jouluhartaus Paavalinkirkossa. Pe 24.12. klo 23 Jouluyön messu Paavalinkirkossa. La 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus Paavalinkirkossa. Su 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Paavalinkirkossa La 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Paavalinkirkossa. Su 2.1. klo 10 Messu Paavalinkirkossa To 6.1. klo 10 Loppiaisen messu Paavalinkirkossa. To 6.1. klo 16 Vielä kerran - kauneimmat joululaulut Paavalinkirkossa
• 8.12.2010 Käpylä-Lehti Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 11 Olli Stephanyn kevyt mutta vakava romaani Käpyläläinen kirjailija Olli Stephany on miettinyt kuoleman jälkeistä elämää kuudennen romaaninsa rivien välissä. Junat pysähtyvät asemalla on kevyt mutta vakava kirja. OLLI STEPHANY on asunut ja työskennellyt nuorena monessa maassa, isoissa työpaikoissa, joissa on riittänyt värikkäitä tyyppejä käytettäväksi kuvauksen pohjana. Myös Suomessa hän on asunut usealla paikkakunnalla, joista varsinkin lapsuuden ensimmäiset seitsemän vuotta Savossa ovat jättäneet jälkensä. - Ymmärrän savolaisuutta ja heidän vinoiluaan stadilaisille, jollainen olen itsekin. Se huvittaa minua. Suomalaisuus on minulle niin tärkeää, että aina ulkomaille otan jonkun olkalaukun tai pusakan, jossa on suomalainen teksti tai design, jottei minua sekoiteta muunmaalaisiin, kirjailija virnistää. - Muuten, jos valittaisiin keskimääräinen EU-kansalainen, se voisin olla minä. Juurissani on niin paljon erilaisia sekoituksia, että katson kaikkea vähän kuin ulkopuolelta. Ehkä se on hyvä ominaisuus kirjailijalle. Elämä on lähipiireissä Vaikka Stephany onkin matkustanut ja asunutkin ulkomailla, arvostaa hän eniten lähielämää. - Elämä on lähipiireissä. Monta kertaa ulkomailla katukahviloissa istuessaan ja ihmisiä tarkkaillessaan näkee mielenkiintoisia tyyppejä. Mutta todellisuudessa oman rapun naapuri voi olla monta kertaa värikkäämpi. Romaanin tapahtumapaikka on alussa Savo, mutta siirtyy sitten Kallioon ja näille seuduille. Jopa uusiin sfääreihin. - Kirjan päähenkilö on laimeaa elämää viettänyt terveyskeskuslääkäri Ossi Heinonen. Hän kärsii uusien ystäviensä voimakentästä ja joutuu välillä jopa pois omasta elämästään, satunnaisesti toisen ihmisen kenttään, selvittää kirjailija pilke silmäkulmassaan. Uudet ystävät ovat Einstein, Vivian ja Kuiskaaja-Hytönen, jotka ajelevat resiinalla tuonpuoleisesta korjaamaan menneisyydessä ta- Olli Stephany on kirjoittanut jo kuusi romaania. pahtuneita vääryyksiä. Kaikki puhuvat sujuvaa suomea, vaikka Ossi huomaakin välillä ruvenneensa ymmärtämään espanjaa. fi Olli Stephany Junat pysähtyvät asemalla romaani ovh 27,50 e Kesuura 2010 Kirjaa saa mm. Ogelin kirjakaupasta Olli Stephanyn aikaisemmat romaanit: Tuuli kääntyy 1997 City Cafe Europe 2000 Kanarian kuu 2003 Viileä ilta 2004 Havannan puuhevonen 2007 APUA ARJEN ASKAREISIIN Kauttamme saat: · Ammattitaitoista · Luotettavaa · Räätälöityä palvelua Kysy tarjousta kevään ikkunapesuista! KÄPYRINTEEN PALVELUTALO Kotipalvelu Seija Jaakkola puh. 050-40 80 653 www.kapyrinne.fi Marmoriportaat ja maalattia Olli Stephany on alkanut itsekin ymmärtää espanjaa. Hän on taas lähdössä Kuubaan, jossa on matkaillut useasti. - Tunnen, että olen elänyt siellä aiemmin, olen kuin kotonani. Tuntuu luontevalta asua taloissa, joissa on marmoriportaat ja maalattia! - Jatkan myös kirjoittamista. Tarinoita riittää, hän toteaa. Eija Tuomela Partion lumo ei sammu Partioaate on yhä voimissaan. Käpylän vanhin lippukunta Käpytytöt on toiminut jo 76 vuotta. Kuusi kettua ja neljä vartionjohtajaa Kolossaan Väinölankadulla. dutaan partiolupauksella, johon liittyy rituaali. Partiohuivi avataan, lupaus annetaan ja huivi solmitaan jälleen kiinni sinetiksi. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Metsään jää vain kiitos Partiolaiset liikkuvat paljon luonnossa. Oma partiokämppä sijaitsee Veikkolassa, jonka ympäristössä konkretisoituvat jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. - Noudatamme periaatetta, että metsään jää vain kiitos, vartionjohtaja Erica sanoo. - Kaikki mitä viedään, tuodaan myös pois. Retkeileminen onkin monien tyttöjen mielestä partiossa mukavinta. Luonnossa liikkuminen on rauhoittavaa. Kaikki turha katoaa, ruoka, vesi ja suoja riittävät. Mieli lepää. Myös yhdessä puuhaaminen kiinnostaa. Erican mukaan partioon kasvaa kiinni ja siitä tulee elämäntapa. - En tiedä mitä tekisin vapaa-ajalla, jos en olisi partiossa. Alice Karlsson Jos kiinnostuit, käy Käpytyttöjen kotisivuilla: www.lpk.partio.fi/papa/kapyla/ tai soita Tanjalle 050 5354634. PARTIOLIPPUKUNTA Käpytytöt löytääkseen pitää ensin etsiytyä koloon. Sen osoite on Väinölänkatu 11, kellarikerros. Parhaillaan siellä vilistää Kettujen vartio, kuusi tyttöä, jotka ryhmittyvät salamana pyöreän pöydän ääreen ohjaajiensa Rosan ja Katan johdolla. Keskiviikkoisin kokoontuvassa vartiossa ovat tällä kertaa mukana Ella, Elisa, Antonia, Anna P., Shukri, Anna K. ja Nelli. Ketut ovat 10­12-vuotiaita ja kuuluvat Seikkailijoihin, jo hieman varttuneimpiin partiolaisiin. Äskettäin he olivat vielä Sudenpentuja ja pian he siirtyvät Tarpojiin. Partio järjestäytyy tarkasti. Sudenpentujen, Seikkailijoiden ja Tarpojien ryhmän lisäksi tulevat Samoojat ja Vaeltajat. Kukin ryhmä jakautuu edelleen vartioiksi; on kettuja, liito-oravia, kotkia, laamoja, pesukarhuja ja panttereita. Kokouksia joka ryhmällä on viikoittain. Päivät eivät riitä, joten esi- Yleislukio ja matematiikan erikoislukio taide, liikunta, luonnontiede runsas valikoima matematiikan erikoiskursseja leirikouluja, kilpailu- ja harrastustoimintaa musiikki-, kuvataide-, liikunta- ja mediadiplomit Lukion avoimet ovet: Yleislinja ti 18.1. klo 13.45, to 10.2. klo 13.45. Matematiikkalukio ke 9.2. klo 18.30, ti 15.2. klo 13.30. merkiksi keskiviikoksi sattuu peräti kolme kokousta. Käpytytöissä on tällä hetkellä noin 60 tyttöä. He leikkivät, keskustelevat ja retkeilevät. Samalla he oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja, luonnossa liikkumista, suunnistusta ja suojautumista. Joka tytöllä on kaulassaan sininen partiohuivi, joka on solmittu kiinni merimiessolmulla. Kotona henkarissa odottaa siisti sininen partiopuku, jota käytetään virallisissa tilaisuuksissa kuten paraateissa ja varainkeräyksissä. Pitkä historia Käpylässä on ollut partiotoimintaa vuodesta 1934 ja se on jatkunut keskeytyksettä siitä lähtien. Jopa sota- vuosina oli toimintaa. Silloin partiolaiset auttoivat muun muassa kaasunaamareitten jakamisessa ja pommisuojaan ohjaamisessa. Partiolaisilla on ihanteita, joiden määrää lisätään iän karttuessa. Käpytyttöjen kolon seinällä olevassa taulussa on niistä kolme: kunnioita toista ihmistä, rakasta luontoa ja suojele ympäristöä, ole luotettava. - Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa samaa kuin kunnioittaa jokaista sellaisena kuin hän on, Nelli selventää. - Pitää olla reilu. - Luonnonrakkaus on sitä, ettei heitä roskia luontoon. Kotona se tarkoittaa jätteiden lajittelua, Antonia valaisee. - Luotettavuus tarkoittaa sitä, ettei kerro salaisuuksia eteenpäin, Ella sanoo. Ihanteiden noudattamiseen sitou- Peruskoulun luokat 7. ­ 9. liikunta, matematiikka, musiikki, kuvataide International Classes Peruskoulun tutustumistilaisuudet: to 13.1. klo 18.30, la 15.1. klo 10 ­ 13. www.mayk.fi
• 8.12.2010 Käpylä-Lehti 13 Menot Elävä joulukalenteri Vielä ehtii osallistua Elävän joulukalenterin tapahtumiin Ke 8.12. 18.00, Karjalatalo, Karjalankuja 1, Leikitystuokio ja kansantanssiesitys, Kansantanssijat To 9.12. 18.30, Kakkonen, Pohjolank. 2 D, Grooveimmat joululaulut, Seurakunnan Nuorisotyö Pe 10.12. 18.30, Käpylän Klubi, Väinölänkatu 2, Valtakunnallisen Satupäivän joulusatuja, Käpylän kirjastoyhdistys La 11.12. 11-15, Karjalatalo, Karjalankuja 1, Myyjäiset ja askartelua, Karjalainen nuorisoliitto Su 12.12. 16.45, Päiväkoti Pellava, Pohjolankatu 3, Tiernapojat Su 12.12. 18.00, Koskelan kirkko, Käpyläntie 11, Kauneimmat joululaulut, Käpylän seurakunta Ma 13.12 9.30, Otto-Iivari Meurmannin puisto, Pohjolankatu-Kullervonkatu, Små Lucior ­ Pienet Luciat, Kottby lågstadieskola Ma 13.12. 18.30, Ilves-teatteri Sampsantie 50, Ilves-teatteri esittää, Ilves-teatteri Ti 14.12. 18.30, Koskelantie 11 C sisäpiha, Kuullaan ja opetellaan venäläisiä joululauluja. Pientä tarjoilua ja ehkä Lumityttö ja Pakkasukko tulevat paikalle. Käpylän Druzhba. Ke 15.12. 18.30, Käpylän kirkko, Metsolantie 14, Joulun seimi -nukketeatteriesitys, Käpylän seurakunta To 16.12. 18.30, Koskelan kirkko, Käpyläntie 11, Talven salaisuus, Käpylän musiikkiopisto Pe 17.12. 18.00, Kerhohuone Kalervonkatu 8 A, Jouluseimen tarina ja ideoita valmistamiseen, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys La 18.12 18.30, Käpylän klubi, Väinölänkatu 2, Caps-Lock -ohjelmaryhmä, 60-luvun toivelaulut, Käpylän klubi Su 19.12. 18.00, Käpylän kirkko, Metsolantie 14, Kauneimmat joululaulut, Käpylän seurakunta Ma 20.12 18.30, Käpylän klubi, Väinölänkatu 2, Tiernatytöt sekä pieni kitarakonsertti, Teddy, Käpylän klubi Ti 21.12. 18.30, Käpylän klubi, Väinölänkatu 2, Pieni joululaulukonsertti, Käpylän klubi Ti 22. 12. 18.30, Kalervonkatu 8, Joulurunoja, Käpylän Martat Ke 23.12. 18.30, Marjatantie 27, Toiseksi viimeinen luukku aukeaa, Asukkaat To 24.12. 16.00, Koskelan kirkko Käpyläntie 11, Aattohartaus, Käpylän seurakunta Takaikkuna Kaiken maailman työ OSAATTEKO ARVATA, kuinka suuri osa Nokian älypuhelimen hinnasta jää Suomeen? Mikä ero syntyy siitä, että puhelin tehdään Salossa ja myydään Saksaan verrattuna siihen, että puhelin tehdään Kiinassa ja myydään Yhdysvaltoihin? Minä en arvannut lähellekään, enkä ole tavannut muitakaan, jotka olisivat arvanneet. Arvoituksia on ratkottu Avoimen yliopiston luentosarjassa Kaiken maailman työ, jota olen seurannut tiiviisti, en mitenkään sattumalta. Sarjassa asiantuntijat käsittelivät globalisoituvaa maailmaa työn näkökulmasta, ennen kaikkea sitä miten teollisuustyö on siirtynyt huimaa vauhtia Aasiaan ja mitä työ siellä on. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n suuren tutkimuksen Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa, yksi tekijä Pekka Ylä-Anttila, on selvittänyt kännykän arvonlisäyksen jakaantumisen: Salossa tehdyn kännykän arvosta 41prosenttia tulee Suomeen, ja Kiinassa tehdystä 39 prosenttia! Tulos oli saatu hajottamalla kännykkä sen kaikkiin yli 600 osaan, laskemalla alkuperämaittain kunkin osan kustannukset, rojaltit, palkat ynnä muut pikkutarkasti. Puhelimen valmistus Kiinassa on vain kaksi prosenttia sen myyntihinnasta, eikä muutakaan sinne paljon jää. Suomeen tulevista eristä suurin, 31 prosenttia ,on nimeltään Nokian sisäiset tukitoiminnot kuten tutkimus, kehitystyö ja logistinen suunnittelu. Vertailuun oli otettu myös iPhone samansuuntaisin tuloksin. Aasiassa tehtyjen Ecco-kenkien myyntihinnasta palautuu Tanskaan 70 prosenttia Ylä-Anttilan johtopäätös oli, että valmistuksen siirtyminen Asiaan ei ole ongelma, jos kehitystyö pysyy Suomessa. Jukka Pääkkönen Käpylästä ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:ista selvitti sitten kiinalaisten työntekijöiden asemaa tuossa hikipajojen äitimaassa. Lait ovat Kiinassa hyvät ja paranevat koko ajan ja järjestäytyminekin on lähes sata prosenttia. Vahinko vaan, että lakeja ei noudateta eikä oikeuksia saa käyttää, sillä ne tulkitaan talouskasvun ja puolueen johtoaseman vastaisiksi. Lakot ovat laittomia. Silti niitä on alkanut syntyä ja paine parempiin palkkoihin kasvaa kun työvoimasta alkaa tulla pulaa. Kiinalaistehtaissa liikehdintään vastataan pampuilla ja vankiloilla, mutta eräissä ulkomaisissa yrityksissä on äskettäin päästy eteenpäin. Niissä on 16 miljoonaa työntekijää. Näyttää siltä, että teollisuustuotteiden valmistus ei pääse koskaan vauhtiin Afrikassa, mutta teollistumisen seuraukset tuntuvat vahvoina sielläkin. Jukka Huusko selvitti Dar es Salaamin esimerkillä, miten kaupungit turpoavat ja kadun nuoret ihmiset keksivät uusia elämäntapoja, myös uusia uskontoja, yrittäessään selvitä. Ihminen on yritteliäs ja kekseliäs kaikkialla. Pekka Peltola Kiinteistömaailma Oulunkylä Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17 Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Soita p. 010 622 3930 Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Pohjoismaiden paras merkki- ja käsityötarvikeliike on LAHJATALO kotikulmillasi Norjalaispipot 9,90 Norjalaisneuleita koko perheelle, yli 100 mallia Musiikkiryhmien joulukonsertti Lauantaina 11.12. Työväenopiston pohjoisen alueopiston musiikkiryhmät esiintyvät jouluisessa yhteiskonsertissa klo 15 Oulunkylätalossa (Kylänvanhimmantie 25). Tule mukaan laulamaan yhdessä joululauluja! Vapaa pääsy. alk. 25,,- Tuhansia keriä merkkilankoja 1,-/kerä 1 Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki Avoinna ma ­ pe 10 ­19, la 10 ­16, su 12­16, (09) 774 1177 · Villahuovat 39,- 130 x190 · Alpakkahuovat 49,- 130 x190 · Kaulahuiveja · Lapasia · Pipoja · Sukkia ukkia Sun sukkala nuntaisin ng 5 ostoat lahjaksi 1 etu/a ksesta siakas sunnun na t klo 12­aisin 16 Avoin "Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa" Lauletaan joululauluja yhdessä 9.12. Joulutunnelmaa luodaan yhteislaulutilaisuudessa Karjalatalon juhlasalissa torstaina 9.12. klo 18. Vanhoihin, Karjalassa syntyneisiin joululauluihin johdattaa professori Reijo Pajamo. Monet vanhat joululaulut syntyivät Sortavalan seminaarissa oppinsa saaneiden opettajien kynästä. Ohjelmassa mm. vuonna 1923 ilmestyneen Siukosen laulukirjan jouluaiheisia kappaleita. Tilaisuudessa opetellaan myös joululauluharvinaisuus "Köyhän lapsen joulukuusi". Vapaa pääsy. www.lankamaailma.fi Joulumyyjäiset Karjalatalolla 11.12. Karjalan Liiton joulumyyjäiset lauantaina 11.12. klo 11­15. Myynnissä jouluisia tuotteita: käsitöitä, kirjoja, kortteja, joulukoristeita, kuivakakkuja, pipareita sekä karjalaisia herkkuja, kuten erilaisiapiirakoita. Mukana on yli 40 myyjää. Lapsille tonttuaskartelua ja pipareiden koristelua. Ravintola Karelia avoinna. Tilaisuudet osoitteessa Käpylänkuja 1. Lisätietoja: www.karjalanliitto.fi, p. (09) 7288 170, toimisto@karjalanliitto. fi. Tervetuloa! Apteekkipalvelua ammattitaidolla SUUNHOITOPÄIVÄ pe 10.12. Iensairauksien erikoishammaslääkäri Pirkko Aho ja suuhygienisti Heidi Kettunen Koskelan hammaslääkäriasemalta paikalla klo 10-14 Tule kysymään suunhoidosta! Tarjouksia! mm. Emmelle valkaisevat hammastahnat -15% ja kaupan päälle 20 ml matkapakkaus. Pellavan perinteiset joulumyyjäiset sunnuntaina 12.12. klo 11­15 · Tunnelmallinen Buffet-Kahvila: joulupuuroa, glögiä, pipareita, leivonnaisia... · Herkkupuoti: joululeipää, piparkakkutaloja, kuivakakkuja... · Lahjapuoti: joulukoristeita, kynttilöitä, kortteja, käsitöitä... · Herkkukori-Arpajaiset · Satumaa-Arpajaiset · Hevosajelua Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Puutarhamyymälä Sofianlehto Joulun kauneimmat kukat ja kuuset! ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Tervetuloa! Steinerpäiväkoti Pellava, Pohjolankatu 3­5, 00610 Käpylä puh. 09-799 282
• 14 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 8.12.2010 KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 Ke 8.12. klo 9.30 Lasten joulukirkko, Albekoglu, Autio, lastenohjaajat. Joulukertomus nukketeatterina ja tuttuja joululauluja kaikenikäisille. Su 12.12. klo 11 Tikka, Mäkeläinen, Autio Su 19.12. klo 11 Niemi, Kataja, Leskinen. Kirkkokahveilla Käpylän seurakunnan vuosikymmenet muistoissamme ­tilaisuus. Pe 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus, Albekoglu, Autio Pe 24.12. klo 23 Jouluyön messu, Mäkeläinen, Tikka. La 25.12. klo 7 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Niemi, Autio, kirkkokuoro. Su 26.12. klo 11 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus, Tikka, Autio La 1.1.2011 klo 10 Oulunkylän kirkossa Uuden vuoden messu ja uusien luottamushenkilöiden siunaaminen, Kataja, saarna, Kosonen, liturgia, kanttoreina Autio, Leskinen, Mäkiö ja Pesonen-Kareinen, Anna Huotari, viulu, Chorus Sine Nomine, Käpylän kirkkokuoro. Tervetuloa mukaan eri puolilta seurakunnan aluetta! Su 2.1. klo 11 Kataja, Albekoglu, Leskinen To 6.1. klo 11 Loppiaisen lähetysmessu, saarna Anna-Liisa Viita SLS, Albekoglu, Hellaakoski, Autio. Messun jälkeen kirkkokahvit. Anna-Liisa Viita kertoo Israelin työstä, kirkkokahvit järj. lähetysväki. Su 9.1. klo 11 Hellaakoski, Elo, Autio MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla La 11.12. klo 18 Karelia ja Kervuset -kuorojen joulukonsertti, joht. Arto Joutsimäki. Vapaa pääsy, ohjelma 7e. Ti 14.12. ja ke 15.12. klo 13 Eläkeikäisten joulujuhla ennakkoon ilmoittautuneille. Ke 15.12. klo 18.30 Nukketeatteria seimen äärellä, Albekoglu, Takkinen, Reinekoski. Joulukertomus nukketeatterina ja tuttuja joululauluja kaikenikäisille. To 16.12. klo 19 Helsingin luonnontiedelukion opiskelijoiden konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. La 18.12. klo 18 Mestari -laulajien joulukonsertti, joht. Märt Ratassepp. Solisteina sopraano Johanna Tuomi ja Lasse Suomi. Liput 15 ovelta tuntia ennen ja kuorolaisilta Su 19.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Albekoglu, Leskinen, kirkkokuoro. Kolehti SLS. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 To 9.12. klo 9.30 Lasten joulukirkko, Albekoglu, Autio, lastenohjaajat. Joulukertomus nukketeatterina ja tuttuja joululauluja kaikenikäisille. Su 12.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Tikka, Autio. To 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus, Albekoglu, Autio. Su 28.11. klo 13.30 1. Adventin perhemessu, Albekoglu, Autio, kirkkokahvit. To 9.12. Lasten joulukirkko, Albekoglu. Nukketeatterin esittämä joulukertomus ja tuttuja joululauluja kaikenikäisille. Su 12.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Leskinen TILAISUUKSIA MUUALLA "Grooveimmat joululaulut" to 9.12. klo 18.30 Kakkosella, Pohjolankatu 2 D Päiväpiiri Käpylän kirkolla ke klo 13-, tied. Murto, p. 09-2340 4218. Kevätkauden ensimmäinen piiri ke 12.1. Voudintien kerhohuoneella Avoimet ovet ke klo 9-15. Aamupuuro, vapaata oleskelua. Päiväpiiri klo 13 alkaen, tied. Kajos 09-2340 4227. Kevätkauden ensimmäinen kokoontuminen ke 12.1. Päiväkerho, kevätkauden ensimmäinen kerho ma 10.1. Tied. Outi Takkinen p. 09-2340 4203 Iltapäiväkerhot Tied. Sirpa Reinekoski p. 09- 2340 4204 Perhekerhot torstaisin klo 10-12, kevätkauden ensimmäiset kerhot to 13.1. Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 09-2340 4218. Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 09-2340 4227. Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17, kevätkauden ensimmäinen piiri ma 17.1. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella parittomina viikkoina ti klo 17. Kevätkauden ensimmäinen piiri ti 18.1. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. virasto p. 09- 2340 4200 Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19. Kevätkauden ensimmäinen piiri ke 19.1. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri klo 18-20 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Kevätkauden ensimmäinen piiri ke 12.1. Pappi paikallisessa ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20, 16.12. Niemi Matalan majan illat torstaisin klo 18, Nuorisotila kakkosella Pohjolankatu 2 D Uuden edessä SEURAKUNTAVAALIT menivät hienosti. Äänestysaktiivisuus kasvoi ja sen myötä demokratia. Kirkon jäsenpohja vahvistui. Nuoria tuli mukaan. Luottamuselimet saivat paljon uusia jäseniä. Tällä kertaa voi olla myös kiitollinen medialle, joka tuli puolivahingossa - juuri vaalien alla antaneeksi kirkolle ja seurakuntatyölle uutta merkittävyyttä ja konkreettisuutta. Äärimmilleen kärjistynyt keskustelu ja eroamisaalto nosti esiin laajemminkin kirkon merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanteen nyt rauhoituttua ilmakin on raikastunut. Tapahtuneeseen tekee mieli liittää vanha viisaus, jonka mukaan kasvu tapahtuu aina kriisien kautta. Regressio on progression edellytys. Edistys ja kehitys tarvitsevat myös takaiskuja. Vaaleissa ei äänestetty vain henkilöitä, vaan myös kirkkoa, joka sai runsaasti puolto- ja tukiääniä. Kirkkoa kyllä arvostellaan ja moititaan, mutta siihen myös luotetaan, joskus jopa kiitetään. Vuoden alussa poistuu Käpylän ja Oulunkylän seurakuntia erottava raja. Näin muodostuu uusi pohjoishelsinkiläinen Oulunkylän seurakunta, jonka käytössä on peräti neljä kirkkoa. Alueella on runsaasti kouluja, liikeyrityksiä, laitoksia ja palvelukoteja. Seurakunnalla on 21 000 jäsentä, 46 työntekijää, 16 jäsenen seurakuntaneuvosto ja 5 edustajaa seurakuntien 91 jäsenen muodostamassa yhteisessä kirkkovaltuustossa. Jumalanpalvelusta vietetään porrastetusti sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän kirkossa, klo 11 Käpylän kirkossa ja klo 12 tai 18 Maunulan kirkossa. Kirkkoherranvirasto on Oulunkylän kirkolla. Uudistus on luonteeltaan ennen kaikkea hallinnollinen ja taloudellinen. Näissä toiminnan tukirakenteissa pyritään nykyisin suuriin yksiköihin. Toiminnan kannalta pienet yksiköt ovat usein parem- pia ja tehokkaampia. Vaikka inhimilliset rakenteet ja organisaatiot näin muuttuvat, seurakunnan tehtävä säilyy. Sitä varten muutoksia tehdäänkin, jotta evankeliumista nouseva toiminta tulisi turvatuksi. Uuden seurakunnan ensimmäinen juhla pidetään alkavan vuoden ensimmäisenä päivänä klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Juhlassa siunataan tehtäväänsä uudet luottamushenkilöt. He ovat antaneet nimensä ja kohta myös osaamisensa kotiseurakunnan käyttöön "Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina". Reijo Kataja kirkkoherra Korkea juhla yhteen ääninensä... Mutta koska lakattiin viimein laulamasta, astuivat he ehtoollispöytään, ja siitä kallistuivat vihdoin lattian oljille öiseen lepoon. - Mutta varhain heräsivät he seuraavana aamuna, heräsivät lähteäksensä loistoisaan kirkkoon, joka tuhansista palavista kynttilöistä kimmelsi kuin taivas tähdessä. Sieltä, koska päivä oli täydeksi valjennut, he palasivat kilvan kiitäen taas, ja viettivät entisessä Jukolassa iloisen joulupäivän." Samaa tunnelmallisuutta huokuu Kiven runo Joulu-ilta: "Sumunen ilta vuorilla väikkyy / raskaasti pilvet käy, / hengittää kostee, suojanen tuuli himmeäs männistös, / toki riemu lemmekäs / himmeydes hymyilee / kuin hääjuhla synkeäs yössä: / tullut on joulu-ilta. Huoneesta loistaa valkeus hauska / vastahan kulkijan, / hedelmii vuoden ahkerast työstä / tornina seisoovi / pöytävaatteel valkeal / vierahille tarjona, / ja laattial kiiltävät oljet / leimues iltapystyn. / Pöydässä istuu asujat kaikki / huoneessa loistavas, / kellenkään määrä eteen ei panna / lahjoista taivahan: / kaikki yhtä ansainneet, / kaikki tässä vierahat; / ja koska he pöydästä käyvät / pauhaavat jouluvirret. Veisaavi nuori, veisaavi vanha, / kuultelee hartaast laps; / Sionin juhlasta veisunsa kaikuu, / ihmeestä suurimmast, / sankarista seimessä / Bethlemin kaupungis, / ja silmissä kyynele loistaa / kuultelevalla lapsel. Heikkenee vihdoin valkean loiste, / virsi myös vaikenee, / äänettä kauvan istuvat kaikki / vakaasti miettien / tulisian hohtaes, / punahiilen himmetes: / ja kaikki käyvät he viimein / vuoteelle olkiselle. Korkea juhla, ihana ilta / oljilla kultasil, / valossa valkeen, ilosen liekin / sumusen yösen kohdus! / Ken sen taitaa unohtaa? / Ken sun virttes kaikunaa? / Ken lapsukaista äitinsä helmas / vajassa Bethlehemin?" Mihin Kiven joulutenho perustuu? Hänen aikanaan ei puhuttu adventtikalentereista, ei Korvatunturin tontuista eikä lahjoista. Kiven tekstit kuvaavat yhteistä hauskanpitoa, mutta niissä myös "pauhataan" jouluvirsiä ja herkistytään juhlan lapselle. Talo on siivottu, lattialle on levitetty kiiltävät oljet, käydään saunassa, katetaan julapöytä. Kun tuli sitten sammuu, käy väki oljille lepäämään. Impivaarasta Kivi sanoo: "Ei tainneet veljekset täälläkään unohtaa jouluolkien kahinata, joka oli ihanin muistonsa lapsuuden ajoista." Myös minä tunnen olkien ihanuuden, sillä pikkutyttönä Hilmatädin aitassa, Antti-ukin lapsuudenkodissa Taipalsaarella, nukuttiin tuoksuvien, kahisevien olkipatjojen päällä. Vaikka olkia ei olisikaan lattialle levitettäväksi, muistuttaa Aleksis Kivi joulun arvokkuudesta ja pyhyydestä. Se on tarjolla edelleenkin. ERÄÄSSÄ RYHMÄSSÄ alettiin lausua Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen (1870) komeaa loppua: "... ja mitäpä kertoisin enää heidän elämänsä päivästä ja sen vaiheista täällä? Se kulki rauhallisesti puolipäivän korkeudelle ylös ja kallistui rauhallisesti alas illan lepoon monen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa." Rupesi kiinnostamaan, minkä pohdiskelun jatkeeksi Kivi tuon virkkeen sijoitti, muistelin näet teoksen päättyvän kesäkuvaukseen. Erehdyin, lukija pääseekin viettämään joulua Juhani-Jukolan taloon yhdessä veljeskaartin kanssa: "... tulesta nostettiin pata, tehtiin tuohisista haloista oiva pystyvalkia, ja sen loimoittavassa valossa alkoi nyt juhlallinen veisaus. Silloin kohta vaikeni lasten metelöivä liuta, vaikenivat myös veljekset juttelemasta pöydän ääressä, koska Simeoni alkoi ihanan virren ja naiset, kirjat helmoilla, yhtyivät kaikki Vuoden 2011 alusta Käpylän kirkkoherranviraston palvelut siirtyvät uuden Oulunkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon, osoitteeseen Teinintie 10, 00650 Helsinki, p. 09-2340 5300. Aukioloajat: ma, ti, to ja pe klo 9-14 ja ke klo 15-17. Liisa Mäntymies (Liisa palaa satunnaiseksi kirjoittajaksi yleisön pyynnöstä.)
• 8.12.2010 Käpylä-Lehti Kauneusja terveyspalveluja Varaa paikkasi: Seija Kuoksa 09-5308 1990 045 132 3828 FYSIOTREENARI Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 15 - KÄPYKYLÄ KÄPYLÄN-OULUNKYLÄN INFOHAKEMISTO 2011 www.kapykyla.fi Käpylä-lehti julkaisee maaliskuussa 2011 Käpylä-Oulunkylää ja sen ympäristöä koskevan Käpykylä-hakemiston/Internet-portaalin, joka toimii palveluoppaana aina vuoteen 2012 saakka. Käpykylä-infohakemisto jaetaan kaikkiin koteihin ja yrityksiin Käpylässä, Koskelassa, Kumpulassa, Oulunkylässä, Metsälässä, Isoniityssä, Veräjämäessä, Arabiassa, Toukolassa ja Vanhassakaupungissa sekä alueen julkisiin tiloihin, kaupungin kirjastoihin ja -virastoihin. Sama informaatio löytyy Internetistä osoitteesta www.kapykyla.fi KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS info Käpylän ja Oulunkylän INFORMAATIOHAKEMISTO Yhdistykset, järjestöt, seurat, koulut ym. yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat tahot saavat tietonsa hakemistoon ilmaiseksi. KÄPYKYLÄ · Käpylä · Koskela · Kumpula · Toukola · Oulunkylä · Veräjämäki · Metsälä · Isoniitty · Arabia· Vanhakaupunki Lahjakortit pukinkonttiin! Avoimet ovet pe 17.12. klo 15-18 · Fysioterapia · Osteopatia · Kosmetologi · Hieronta · Jalkahoidot · Parturi-kampaaja Markkinointi ja aineistot: Seija Kuoksa Puh. 09-5308 1990, 045-1323 828 E-mail: aineisto@kapykyla.fi Aineistot ja tietojen päivitykset 11.2. mennessä. 2010 W W W . K APYKYLA. F I Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa KOKO PERHEEN KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 OLYMPIA ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Energiahoitoa ja -hierontaa Lahjakortit läheisille jouluksi! Katso tapahtumia ja tarjouksia facebook.com: kehokeidas Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Puh. 728 7012 Tarja Ahonen 040-5940114 kehokeidas@gmail.com Hoitola KehoSalonki, Koivikkotie 8, Maunula Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela, Annmari Hyppänen ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTIT Marika Pelkonen, Heidi Kettunen Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 59 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: