• Helsingin vanhin kaupunginosalehti 60 vuotta! NRO 10 11.12.2011 60. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Käpylä-lehti toivoo kaikille Iloista ja Lumista Joulua Kuva Eine Kakkonen JOULUKUUSIA JUNIOREIDEN HYVÄKSI Sampsantien kentältä 21.12. alkaen Tilaa reipas Joulupukki! Käpylän Pallon joulupukkipalvelu, p. 040-708 2036 klo 16-21
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 60. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 11.12.2011 Bussilla Espooseen sin, että hieno reittiohje jäi pöydälle. Takaisin en voinut palata, sillä aikataulu oli tiukka. Hyppäsin Sturenkadulla 70T-bussin ja jäin pois Kampissa. Kysyin ensimmäiseltä vastaantulijalta pääseekö Metroaseman kautta linja-autoasemalle. Ei, ulkokautta, hän sanoi huonolla suomella, mutta tiesi! Juoksin bussiterminaaliin, mutten tietenkään muistanut oikean bussin numeroa. Tutkin porttien infotauluja. Missään ei lukenut Tapiola. Siispä kysymään portin edessä tungeksivilta ihmisiltä. Miten pääsen Tapiolaan ja Revontulentielle? Heti tärppäsi. Ystävällinen mies sanoi (huonolla suomella), että tämä menee, hänkin on matkalla sinne päin. Mutta eipäs mennytkään. Kun kysyin kuljettajalta, voisiko hän jättää minut Revontulentien pysäkillä pois, hän sanoi (huonolla suomella): En voi, tämä menee Otaniemeen. Siten välähti. Soitin numeropalveluun, joka mainostaa löytävänsä karanneen morsiamenkin, mutta vesiperä sieltäkin. Kiivaan tivaamisen jälkeen minua kehotettiin soittamaan Helsingin seudun liikenteeseen (HSL)! Etsin vimmatusti infopistettä Kampin terminaalissa, mutten löytänyt. Viimein keksin soittaa tyttärelleni, joka avasi kotona koneeltaan reittioppaan ja antoi oikeat ohjeet noin minuutissa. Helpottuneena astuin bussiin, ja pyysin taas kuljettajaa jättämään minut pois Revontulentien pysäkillä, johon hän vastasi (huonolla suomella): En tiedä, kysy matkustajilta! Ei siinä muu auttanut. Esitin kysymyksen bussissa oleville, jolloin ystävällinen nainen istui viereeni ja neuvoi oikean pysäkin. Hän muuten kertoi, että Kampin terminaalissa oli ennen infopiste, mutta se poistettiin ilmeisesti tarpeettomana. Vielä oli pieni mutka matkassa. Tapiolan talo oli rakennustelineiden saartama ja etsiskelin tovin epätoivoisena sisäänpääsyä. Kysyin tietenkin neuvoa rakennusmiehiltä, jotka kertoivat, että talo on tyhjä ja uusi pytinki on edessäpäin vasemmalla muutaman sadan metrin päässä. Vaikeuksien kautta voittoon siis. Vähän myöhässä ja turhautuneena, mutta posket punaisina. Tämä tarina on tosi. Joka muuta väittää, ei ole käynyt Espoossa bussilla. Ps. Tätä kirjoittaessani on uusi seikkailu edessä, sillä menen kuuntelemaan keskimmäisen tyttäreni kuoroa Espoon tuomiokirkkoon. Jos minua ei näy kulmilla, pyörin jossakin Kampin terminaalin ja Espoon välillä. Hyvää joulua kaikille! ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Kirjanpitäjä perusti lahjatavarakaupan P iti lähteä työasioissa Alppilasta Espoon Tapiolaan Tapiola Oy:n pääkonttoriin. Mikäs siinä, reittiopas esiin ja valitsemaan sopivin tapa päästä ajoissa perille. Reittiopas on kätevä. Se neuvoo minuutilleen milloin lähteä pysäkille, missä vaihtaa välinettä ja milloin on perillä. Siispä matkaan. Ensimmäisellä pysäkillä huoma- KOSKELANTIE 46:N uudessa Artic Sun -lahjatavaraliikeessä minua tervehtii iloinen ja lämpimänoloinen nainen, Eeva Vasenius. Eevan mielessä on jo vuosia ollut ajatus, että hän haluaisi perustaa pienen kaupan Käpylään ja kun hän kuuli vapautuvasta liikehuoneistosta, oli päätös valmis. - Vuokrasin tilat yritykselleni, ja perustin kaupan, jonka nimi tulee vuosia sitten näkemästäni unesta. Eevalla on paljon suunnitelmia. - Haluan erityisesti ottaa myyntiin Käpylä-aiheisia tuotteita, hän sanoo. - Kävin hiljattain katsomassa Gennadi Leontjevin tauluja viereisessä Galleria Suutarissa ja sain myyntiin hänen Käpylä-aiheisia kauniita joulukortteja. Sen lisäksi tarjolla on lahjatavaroita, kristalliesineitä, valokuvakehyksiä, pienimuotoisia sisustustarvikkeita ja posliiniesineitä. Kiireettömyys ja läsnä olo ovat kantavana ajatuksena kaikessa Eevan liiketoiminnassa. - Toivon, että sisään piipahtavat ihmiset voisivat tutustua myymäläni valikoimiin kaikessa rauhassa. - Jokainen esine, jonka valitsen myyntiin, on myös sellainen, jonka voisin viedä omaan kotiinikin, hän sanoo. Asukkaat aktiivisina kaupunginosat.net/kapyla Koskelan sairaala-alueesta voisi tulla puistokylä KOSKELAN JA KÄPYLÄN asukkaista muodostetun suunnitteluryhmän mielestä Koskelan vanhasta sairaala-alueesta tulisi tehdä monipuolinen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hyvän asumisen keskus. Tätä tukee alueen sijainti, historia ja nykyinen rakennuskanta. Alueelle voidaan rakentaa kohtuullisesti myös uusia asuinrakennuksia. Nimeksi voisi alustavasti sopia vaikka Koskelan puistokylä. Lähtökohtana on puistomaisen luonteen säilyttäminen ja alueen avaaminen myös ympäristön asukkaiden käyttöön. Ympärillä asuu paljon lapsiperheitä, vanhuksia ja muita paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevia. Terveysasema ja laboratoriopalvelut tarvitaan alueelle jatkossakin. tä palveluja tukeva ruokapaikka, joka olisi myös hyvä kokoontumistila alueen asukkaille. Myös vanhustenkeskuksen päivätoimintatilat voisivat olla avoinna ympäristön asukkaillekin aamusta iltaan. Ryhmä suosittaa lisäksi entisten sairaalarakennusten alla kulkevien maanalaisten käytävien monikäyttöä muun muassa asukkaiden harrastuksiin ja näyttelytiloina. Kestävät liikkumisratkaisut Puiston säilyttäminen edellyttää sitä, että alueelle tulee mahdollisimman vähän autoliikennettä. Näin Koskelan puistokylä olisi osa uutta Helsinkiä, jossa on helppo liikkua kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Nykyiset autopaikat pitäisi sijoittaa uusien asuintalojen alle. Henkilöautopaikkoja varattaisiin lyhytaikaisia käyntejä varten ja niille ihmisille, jotka tarvitsevat autoa liikkuvan työnsä tai liikkumisrajoitteidensa takia. Ryhmä ehdottaa alueen joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin koko Koskelaa ja sen lähialueita. Asukkaat on kutsuttava mukaan myös pyöräteiden ja jalankulun verkon suunnitteluun. Peruskorjauksella kohtuuhintaista asumista Muihin olemassa oleviin entisiin sairaalarakennuksiin ryhmä ehdottaa sijoitettavaksi kohtuuhintaista yhteisöllistä asumista kaikenikäisille, myös vanhuksille. Näiden talojen rakenteet soveltuvat muun muassa liikuntarajoitteisten asuntojen rakentamiseen. Vanhat pienemmät rakennukset eli B-, E- ja H-talot sopivat kunnostettaviksi yhteisölliseen asumiseen ja paikallisiin palveluihin tai muiksi työtiloiksi. Suunnitteluryhmä: Mirja Arajärvi, mirja.arajarvi@ welho.com, p. 040 576 8733 Helmi Elovaara, helmi.elovaara@saunalahti.fi, 040 736 2304 Matti Eronen, merone13@welho.com Aino Halonen, nationalfilmi@ gmail.com Pia Hazmuka, p. 040 776 2873, Toivo Koivisto, toivo.koivisto@ gmail.com, p. 050 341 2590 Kaino Nummila, kaino.nummila@suomi24.fi, Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@welho.com, 050 388 3842 Kati Peltola, kati.peltola@kolumbus.fi, p. 050 563 2314, Ilkka Valkama, ilkka.valkama@ elisanet.fi, p. 040 546 0425 Tilitoimisto Evakando Eeva muutti Käpylään jo 1990-luvun alussa ja hoiti muun muassa kahdeksan vuotta Käpylä-lehden ilmoitusmyyntiä. Vuonna 1998 hän jäi perhevapaalle. Työt alkoivat kuitenkin jälleen kutsua. Yrittäjät alkoivat kysellä, eikö Eeva voisi alkaa hoitaa heidän kirjanpitoaan. - Kyselyitä tuli sen verran, että päätin perustaa oman tilitoimiston, Eeva sanoo. Vuonna 2005 syntyikin Käpylään Ameria vastapäätä oleviin tiloihin Tilitoimisto Evakando. Pi- Vanhustenkeskus Ryhmä kannattaa sosiaaliviraston hanketta Koskelan vanhustenkeskuksesta, joka sisältää erilaisia päivätoimintoja ja ympärivuorokautista palveluasumista ainakin kolmessa talossa. Esimerkiksi N-taloon tai joihinkin muihin sopiviin tiloihin voisi sijoittaa terveys- ja sosiaaliaseman, jossa olisi myös kuntoutus- ja ryhmätoimintoja kaiken ikäisille palvelun tarvitsijoille. an tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi, ja yritys siirtyi Haagaan, jossa sen pääpaikka on edelleen. Eevan lisäksi yrityksessä työskentelevät Rosa ja Sari. - Minulla on ollut onni saada monipuolinen ja taitava henkilökunta ympärilleni. Rosalta luonnistuu kädenkäänteessä monet käytännön toimet. Sari on jämäkkä ja tarkka kirjanpitäjä, jolla on erityisen hyvä visuaalinen silmä. Hän on auttanut myös lahjatavaraliikkeen tuotteiden esille panossa. Meillä on hyvä työpaikkahenki. Uudessa lahjatavaraliikkeessä on tilitoimiston asiakkaille varattu pieni tila, jossa yrittäjät voivat tarvittaessa asioida. Eeva kehuu käpyläläisiä yrittäjiä ihmisläheisiksi ja riemuitsee siitä, että voi jälleen toimia Käpylässä. - Täällä onkin jo piipahtanut useita käpyläläisiä toivottamassa minut tervetulleeksi. Eevan sydämellä ovat erityisesti pienyrittäjät. - Nautin ihmisläheisyydestä ja autan ja tuen mielelläni uusia pienyrittäjiä alkuun. Heillä ei monesti ole minkäänlaista verkostoa tukenaan. Varaan aina aikaa asiakkaille, ja haluan olla läsnä ja autan erilaisissa eteen tulevissa pulmissa. - Hinnat olen pyrkinyt myös pitämään kohtuullisina, suuryritysten kirjanpidot ovat ehkä kannattavampia taloudellisesti, mutta minun elantoni koostuu pienistä puroista, Eeva sanoo hymyillen. - Tunnen olevani kotonani, kun saan jälleen toimia käpyläläisten parissa. Käpylä on hyvä paikka! hän huikkaa vielä ovella. NORA SAVOLAINEN (H-H) Kuva EIJA TUOMELA Artic Sun Koskelantie 46 p. 045 346 8881 Avoinna ti, ke ja pe 10­17, to 10­18 (Muulloinkin aina kun henkilökuntaa on paikalla.) Ykkösen raitiovaunulle lisää käyttöä Ykkösen linjan jatkaminen Oulunkylän asemalle tai vaihtoehtoisesti Kunnalliskodintien ja Koskelan uusittavan raitiovaunuhallialueen kautta raitiovaunu 8:n linjaan saakka avaisivat uusia joukkoliikenneyhteyksiä moneen suuntaan ja vähentäisivät henkilöauton käyttöä. Varsinkin ensinmainittu linjausvaihtoehto toisi runsaasti asukkaita linjan vaikutuspiiriin ja mahdollistaisi vuorovälien palauttamisen raitiovaunuliikenteelle luonteenomaiseen tiheyteen. Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Uusia asuntoja Ryhmä ehdottaa selvitettäväksi, voidaanko Kunnalliskodintien ja Käpyläntien varteen rakentaa joitain uusia asuintaloja. Nämä voisi toteuttaa yhdessä Kunnalliskodintien pesulatonttien asuntorakentamisen kanssa. Myös Koskelan kirkon ja E-talon viereen sopisi uusi asuintalo. Siinä on aikanaan ollutkin I-talo. Kaikkien asukkaiden palvelukeskus N-talon ravintola on jo valmiiksi näi- Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy tammikuun 25. päivä. Aineisto toimitukseen 13. tammikuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 11.12.2011 Ravintolapäivä Lippakiskalla Pikkukuvissa Veeran tekemiä pukuja. Alhaalla Pola Ivanka esiintymisasussaan. - Koulusta sanoivat, että viisi pukua on liikaa, mutta tekeminen oli vain hauskaa hyvän työryhmän tuella. Korjaustöitä ja mittatilauksia HEIKKI SNELLMAN polkaisi Ravintolapäivänä 19. marraskuuta Pop up -ravintolan Lippakioskille kaverinsa Emppu Silanderin kanssa. Väliaikaisravintola niemettiin Sopparalliksi. Innostus lähti jo edellisestä ravintolapäivästä, johon Snellman ei voinut osallistua. - Siitä asti 19.11. on ollut kalenterissa ja olen suunnitellut päivää hiljaa mielessäni, hän sanoo. - Olen alan miehiä ja olen paljonkin kiertänyt eri ravintoloita. Emppu taas on aina ollut intohimoinen kokkaaja ja kiinnostunut ruoanlaitosta. Snellmanin ideana oli tarjota tomaattikeittoa ja lopullinen visio oli valmis vain muutamaa päivää ennen h-hetkeä. Ravintola Sopparalli Menu Tulinen tomaattikeitto Yrttinen tomaattikeitto Mozzarella tomaattikeitto Tomaattikeitto au naturel Juomat: Soodavesi Kahvi Luomu Espresso Luomu Cappucino Luomu Latte Päivä meni alkukömmähdyksien jälkeen loistavasti ja tavoitteisiin päästiin. - Laskimme, että ruokaa riittäisi ainakin 200 nälkäiselle. Lautasien perusteella menikin ainakin 220 annosta keittoa ja sitä jäi vielä kotiinkin vietäväksi. - Palaute oli pääasiassa positiivista ja ihmiset pitivät erittäin paljon sopasta. Heikki ja Emppu saivat idean lippakiskan lainaamisesta Klubin Heikki Takkiselta. Häneltä löytyi kioskiveljeksistä toisen, Topi Malmin puhelinnumero, jolta lupa heltisi. Lippakiskalla on sähkö, mutta juokseva vesi oli pistetty jo poikki. - Haimme vettä ämpäreillä ja tynnyreillä aivan naapurista, missä vanhempani asuvat, Snellman kertoo. - Soppa lämmitettiin "kaasujakkaralla", pienellä valurautaisella lattialle sijoitettavalla kaasupolttimella. Käytössä oli kaksi isoa kattilaa, josta isomman olin lainannut duunista. ALICE KARLSSON Kuvat TOIVO KOIVISTO Veera aloitti Versionessa Pukuompelija Veera Vuorento istuu ompelukoneen ääressä kangaskauppa Versionessa Pohjolankadulla. Hän ompelee päähineitä odotellessaan asiakasta, jolle on tekemässä liituraitapukua. VUOSI SITTEN Roihuvuoren ammattikoulusta valmistunut Veera Vuorento oli koulun jälkeen vähän aikaa muissa töissä, mutta piteli silti koko ajan neulaa ja lankaa hyppysissään ompelemalla vakioasiakkailleen. Toiminimi Veeralla on ollut parisen vuotta ja jo kouluaikana hänellä oli asiakkaita. Ompelemaan hän rupesi ensimmäisellä luokalla Kumpulan koulun iltapäiväkerhossa ja jatkoi harrastustaan Taitoja taidetalo Cäpsässä. Nykyisin Veera tekee kaikkea sisustustekstiileistä mittatilauspukuihin ja korjausompeluun. Nyt Veeran sormet syyhyävät entistä haastavampiin tehtäviin. - Erityisesti haluaisin päästä tekemään miesten vaatteita. Puku kuin puku valmistuisi noin kuukaudessa. Veera aloitti Versionessa joulukuun alussa ja saman tien hänen syliinsä ryöpsähti kasa korjaamista; vetoketjujen vaihdot, housujen kavennukset ja pidennykset Veera hurauttaakin koneella suit sait sukkelaan. - Ihaninta on kuitenkin tehdä tilaustöitä, hän sanoo. Olipa kyseessä miehen, naisen tai lapsen puku, Veera toteuttaa sen prikuulleen toivomusten mukaan. Kun malli ja kangas on valittu, otetaan mittanauha esiin. Sen jälkeen syntyvät kaavat, jonka mukaan kangas leikataan. Saumoja, kauluksia, rypytyksiä, taskuja, röyhelöitä... Ompelija tekee kangaspalasta mitä vain. Taidolle on pakko nostaa hattua. ALICE KARLSSON Veeran nettisivut: veeravuorento.fi (aukeavat tämän kuun aikana) Sähköposti veeravuorento@gmail.com Versione, Pohjolankatu 43 versione@versione.fi (09) 75 70 102 Jokapojan ravintola Suomalaisten ideasta syntynyttä Ravintolapäivää, jolloin kuka tahansa voi perustaa ravintolan, vietettiin marraskuussa jo kolmannen kerran. Ensimmäinen kerta oli viime toukokuussa, jolloin lähinnä Helsingissä toimi päivän noin 40 väliaikaisravintolaa. Toisella kerralla, elokuussa, idea levisi koko maahan ja ravintoloita oli jo 130. Marraskuussa luku nousi 300:aan. Puvustusta Veera on vasta 24-vuotias, mutta hänellä on jo muhkea työkokemus. - Olen tehnyt paljon vaatteita muun muassa drag-artisti Pola Ivankalle, sisutustekstiileitä ja korjausompeluita Palace Kämp-konsernin ravintoloihin, vanhojentanssipukuja ja mallipukuja vaatesuunnittelijoille. Myös Käpy-Grillin uudet istuinverhoilut ovat Veeran käsialaa. Koulun lopputyönä Veera puvusti harrastajateatteri Poleemin näytelmän. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
• 4 Käpylä-lehti 11.12.2011 Käpy-Grilli täyttää 60 vuotta Perinteikkäällä Käpy-Grillillä on rento leima. Vuosien saatossa omistajat ovat vaihtuneet, mutta asiakkaat ovat pysyneet uskollisina. TULEVA 60-VUOTISPÄIVÄ on ensi helmikuussa ja juhlapäivä on vielä idea-asteella. Omistajat kuuntelevatkin mielellään asiakkaiden mielipiteitä. Mitä toiveita heillä on? Marianneksi esittäytyvä henkilö ehdottaa uutta, pehmeämpää sisustusta. Muu saa jäädä ennalleen. Marianne käy päivittäin pubissa tapaamassa tuttuja sekä lukemassa päivän lehden, joskus hän nauttii myös aterian ja kehuu kokkia loistavaksi. Käpy-Grillin omistavat turkkilaiset Asim Karadenizin ja Ismail Mutlu. Vuonna 2005 ravintola remontoitiin täydellisesti; 1950-luvun henki säilytettiin ja nimi pidettiin ennallaan. Myös henkilökuntamuutoksia tehtiin ja ruokalistaa muokattiin. Asiakaskunta on pysynyt samana, mutta ravintola on saanut myös uusia asiakkaita. Tieto maineikkaasta ravintolasta on kiirinyt sosiaalisen median kautta. - Emme ole kebabkioski, vaan meiltä saa a`la carte annoksia sekä hyvää lounasruokaa, Ismail Mutlu selventää. - Turkkilaisella kokillamme on myös omia mielenkiintoisia reseptejä. Lyhyesti Pohjolankadun puiden kunto kartoitettiin Pohjolankadun lehmukset tutkittiin. Väliaikatieto kertoo, että puut ovat ehkä paremmassa kunnossa kuin ennakkoon pelättiin. - Joitakin huolestuttavia havaintoja on, puuasiantuntija Juha Raisio Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kertoo. - Ratikkapysäkkien kohdalla puut ovat aina kovimmassa rasituksessa, mutta niiden kohdalla ei nyt havaittu vielä mitään kovin poikkeuksellista. Raision mukaan kujanne on tunnelmaltaan todella hieno. - Siinä kasvaa monenlaisia lehmustaksoneita: tavallisia puistolehmuksia, komeita isolehtilehmuksia ja saattaa joukossa olla jokunen metsälehmuskin. Mäkelänkadun puoleisessa päässä muiden puiden Taidetta ja runoja Käpy-Grillin talossa toimi ensin Elannon kauppa ja kahvila hienoine terasseineen kunnes kauppa muutettin 1952 ravintolaksi. Se sai nimen Käpy-Grilli. Kahvilan paikalle muutti Työväen Säästöpankki. Ravintolan ruokapuolella on jo vuosikymmeniä ollut esillä erilaisten taiteilijoiden töitä. Sen sijaan pubille leimaa antaneet, äskettäin edesmenneen kanta-asiakkaan, sanoittaja Aappo I. Piipon kultalevyt ovat kadonneet perikunnan omistukseen. Asiakaskunta järjestää KäpyGrillissä aktiivisesti teemailtoja, on biljardin peluuta, karaoke-iltoja ja runonlausuntaa. Myös bluesia voi kuunnella livenä, sekä katsella päivänpolttavat uutiset televisiosta. Ravintola pyrkii toteuttamaan asiakkaidensa toiveita ja olemaan ihmistä lähellä. Grillissä tavataan tuttavia, vietetään aikaa ja rentoudutaan. Silloin tällöin tila täyttyy erilaisten ryhmien illanistujaisista. Lounasaikaan kokilla riittää kiirettä, kun paikallisten yritysten henkilökunta kansoittaa ruokapuolen. Illan tullen taas kasvaa pubin puolen asiakaskunta. PÄIVI HUJAKKA (H-H) joukossa ovat kujanteen ja koko Helsingin harvinaisimpiin kuuluvat Tiliat: berliininlehmukset. Kunhan tulokset tulevat, ne esitellään myös Käpylä-lehdessä. ALICE KARLSSON Kuva TOIVO KOIVISTO Vuoritaloon saa rakentaa neljä asuntoa Vuoritaloa koskeva asemakaavan muutos on jo niin pitkällä, että se vahvistettaneen uuden vuoden alussa. Se merkitsee sitä, että rakennuksen saa sijoittaa neljä asuntoa siten, että rakennuksen alkuperäiset ikkunat, ovet, materiaalit ja kattomuoto, -kaltevuus ja -korkeus yksityiskohtineen säilyvät. Uudet ikkunat ja oviaukot on sijoitettava julkisivussa olemassa olevia aukkoja hyödyntäen. Uusien ikkunoiden ja oviaukkojen tulee olla yksittäisiä, olemassa oleville ikkunoille alisteisia. Rakennuksen pohjoisjulkisivulla olemassa olevaan aukkoon saa sijoittaa uuden suuren yhtenäisen ikkuna- ja /tai oviaukon kaiteineen. Rakennukseen ei saa rakentaa uusia parvekkeita. Puistoalueesta rajataan tontti, jonka alueelle sijoitetaan asukkaille välttämättömät autopaikat, oleskelu- ja huoltoalueet. Ajoyhteys Vuoritalolle suunnitellaan järjestettäväksi nykyistä reittiä pitkin Nyyrikintieltä ja tieltä rakennetaan puistoon uusi kevyen liikenteen reitti. Kuva JOONA KARASTIE Pohjolanaukion lasinkeräyspiste katosi Pohjolanaukion lasinkeräysastiat ovat kadonneet. Nyt asukkaat kiikuttavat lasijätteensä keräyspisteisiin, joista meitä lähimmät ovat KSupermarket Mustanpekan takana ja Kumpulan maauimalan parkkipaikalla Allastiellä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY perustaa alueellisia kierrätyspisteitä, joita on kahdenlaisia: yksittäisiä paperinkeräysastioita lähinnä omakotialueille, sekä paperin, kartongin, lasin, metallin ja vaatteiden yhteiskeräyspisteitä. - Pisteitä on pyritty sijoittamaan kauppojen yhteyteen sekä liikenteellisesti luonteviin paikkoihin. Uusien keräyspisteiden tullessa käyttöön kaikki vanhat astiat poistetaan, HSY:sta kerrotaan. Pohjolanaukion lasinkeräysastioiden poistoa ovat nopeuttaneet tilan ahtaus, puhtaanapidon ongelmat, asuntojen läheisyys ja sijainti pysäkkialueella. Myös Osmonpolun ja Pohjolankadun kulmauksessa oleva lasinkeräyspiste poistuu, kunhan HSY löytää paikan uudelle alueelliselle kierrätyspisteelle. Kesä saaristossa TAIDEMAALARI Veikko Saarivaara teki viime kesänä uuden aluevaltauksen. Hän vietti kesäpäiviä Vasikkasaaressa sekä Katinpaadella ja ikuisti näkymät kaikkiin ilmansuuntiin siveltimellään. Syntyi 17 maalausta, jotka ovat esillä Käpy-Grillissä joulu- ja tammikuun. - Mulla rupesi hirveästi tekemään mieli ulos valoon ja merelle, Saarivaara kertoo. - Sitten sattui onnenpotku. Minut kutsuttiin Vasikkasaareen katsomaan valokuvanäyttelyä Karjalan rannikkopitäjistä, reitti tuli tutuksi ja nauliuduin sinne. - Maalasin päivästä päivään kallioilla ja laitureilla, eikä kukaan häirinnyt. Mökkiläiset ja retkeilijät antoivat minun olla rauhassa. Jokaiseen maalaukseen liittyy tarina. Kuvassa oleva työ kirvoitti seuraavat sanat: Kaunis heinäkuun päivä Kissasaaressa, jota myös Katinpaadeksi kutsutaan. Maalauksessa on urheiluseura Uuraan Vilppaan puheenjohtajan vanha vene pukeilla nuoren katajan ja linnunherne- pensaan välissä. Lähellä on venevalkama, jossa pujahdin välillä kastautumassa. Uuraa on Suomenlahden rantapitäjä Karjalan Kannaksella. - Kissasaari on syntynyt kolmelle kallioluodolle, jonne laivat ovat ennen purkaneet pohjalastinaan ollutta maata, Saarivaara sanoo. - Saarella on harvinaisia kasveja, jotka ovat tulleet lastin mukana ja nyt jo isoja puita. Siellä on myös huvila ja sauna. Kesä oli mielettömän kuuma ja tutkin saarten luontoa hiki päässä. Kaikki oli niin mielenkiintoista. Kesän säissäkin riitti kummastelemista. - Aina kun luvattiin sadetta ja jäin kotiin, ei satanut tippaakaan. Ukkosrintamat menivät ohi joko etelästä tai pohjoisesta. Veikko Saarivaara Kesän kuulaat kuumat Maalauksia. Akvarelleja. 3.12.2011­31.1.2012 Käpy-Grilli, Osmontie 5 Käpylän uusi vaateyrittäjä Ehdimme jo tottua siihen, että Käpyläntie 8:ssa on naisten asusteliike. Yrittäjät luopuivat Käpylän-liikkeestään, mutta heidän Mannerheimintien putiikkinsa toimii edelleen. Mukava yllätys, että marraskuun alusta samoihin Käpyläntien tiloihin on tullut uusi vaatealan yritys: Boutique Magella. Aiemmin putiikki sijaitsi Keravalla, mutta yrittäjä Margit Mallat halusi liikkeensä Käpylään. Myynnissä on ranskalaisia, tanskalaisia, saksalaisia, ruotsalai- sia ja kotimaisia naisten vaatteita. Lisäksi putiikissa myydään koruja, kenkiä, laukkuja ja lahjatavaroita. Teksti ja kuva ASTA KORPPI
• 6 Käpylä-lehti 11.12.2011 Seikkailu Taivarilla jatkosodan aikana Tamperelaistunut Pentti Salpakivi ei unohda uhkarohkeaa seikkailuaan 1942. nut äidilleni tupakoinnista, ja hän oli taas vuorostaan kertonut asiasta muille äideille. Yritin väittää vastaan, mutta ei Sepa minua uskonut. Sitten hän sanoi: "Nyt Pena röökaat kaikkien nähden ja ellet röökaa, niin sut erotetaan sakista." Tuomio tuntui tosi ankaralta.Sakkihan oli koko elämä. Olihan toki partio, mutta... Silloin Veka teki vastaehdotuksen: "Penaa ei eroteta, jos se käy itkk:lla (ilmatorjuntakonekiväärillä). Taivarin pohjoisrinteellä oli tenniskentän kokoinen tasainen, hieno kallio. Tällä tasanteella oli nyt itkk. Se oli iso, ehkä jalustoineen kolmimetrinen. Sen vieressä oli myös aina vartiosotilas. Itkk:n päällä oli suojushuppu. Taivarilla oli raskaiden ilmatorjuntatykkien tuliasemat. Aluetta kiersi ainakin pari kilometriä pitkä piikkilanka-aita, joka oli huoneen korkuinen ja niin tiheä, että tuskin käsivarsi mahtui lankojen väliin. Ilmahälytyksen ajaksi menimme mankelihuoneesta tehtyyn sirpalesuojaan. Tykkien ampuessa maa tärisi kotinikin lähellä niin, että kerran yhteislaukauksen seurauksena meiltä putosi taulu seinältä. Raitiovaunun päätepysäkillä oli usein vanhempia miehiä tupakalla, nuoremmat olivat rintamalla. Kun rahastaja kilautti kelloa lähdön merkiksi, ukot sammuttivat tupakkansa ja pistivät sen takaisin askiinsa. Jotkut tosin heittivät loppusätkän roskikseen. Pojat huomasivat tämän ja alkoivat kerätä tupakantumppeja. Vaarit ilahtuivat, kun saivat niillä täyttää piipunkoppansa. Tupakkahan oli "kortilla". Sitten kävi, kuten arvaattekin. Joku kaveri halusi kokeilla miltä tupakka maistuu. Hän sai muitakin kokeilemaan. Pian melkein kaikki poikasakistamme olivat tupakoineet. Vain minä ja paras kaverini Veka emme olleet siihen sortuneet. Olimme partiolaisia ja silloisen partiolain 9. pykälä kielsi tupakoinnin. Eräänä päivänä äitini alkoi tiedustella sakkimme tupakoinnista. En paljastanut ketään, mutta hän uskoi, ettemme Vekan kanssa polttaneet. Seuraavana päivänä näimme johtajamme Sepan hyvin vihaisena. Hän väitti, että minä olin juoruLauantai oli kirkas, mutta kolea lokakuun päivä. Koko sakki oli paikalla. Muut jäivät tiheikön suojaan, josta konekivääri näkyi mainiosti. Riisuin kolhot pula-ajan kengät jalasta ja lähdin avojaloin tiheikön suojassa sivulta kiertäen aidalle. Alituskolo oli riittävän väljä. Helposti pääsin aidan sisäpuolelle. Rotkonotkoa myöten voin hiipiä avokallion laidalle asti vartiomiehen näkemättä. Kurkistin varovasti tuuhean kanervan suojassa sotilasta. Hän oli vain parinkymmenen metrin päässä katse tiukasti taivaanrantaa kohti. Sydämeni tykytti hurjasti. Lihaksetkin tuntuivat aivan veltoilta, vaikka puristin rystyset valkoisina pihlajan tyveä. Sotamies teki välil- fi Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Ilmatorjuntatykki kuorma-autolla. V ietin lapsuus- ja nuoruusvuoteni Helsingin Käpylässä. Läheisissä puutalokortteleissa asui toistakymmentä samanikäistä poikaa, vanhimmat oppikoulun alaluokkalaisia. Olimme jatkuvasti yhdessä. Pelasimme jalista ja neljää maalia useimmiten Tapiolantiellä. Kerran tulin mustikoita keräämästä, kun poikajoukko kirmaisi vastaani. Heillä oli kerrottavana harvinainen tapahtuma: "Tapiolantiellä oli ajanut auto!" Elettiin sota-aikaa, auto oli harvinaisuus sivuteillä. Pyykkiplaanilla leikimme mustaa miestä tai peffistä. Talvella hiihdimme paljon. Retket ulottuivat jopa Viikin Miehenkaataja-mäkeen. Useimmiten olimme Urskilla jääpalloa pelaamassa. Kaksi kaveria sakistamme ylsi myöhemmin jopa Suomen mestaruuteen Käpylän Urheiluveikkojen riveissä. Rakkain leikkipaikkamme oli kuitenkin Taivaskallio, jonka alarinteillä leikimme monia maastoleikkejä ja piilosilla oloa, jolloin tytötkin olivat usein mukana. Taivarin rinteiltä keräsimme myös herkulliset mustikka- ja puolukka-aarteet. Olimme myös saaneet kiitoksia "Nuorten talkoilta", kun olimme järjestäneet upeasti paperin-, rautaromun- ja lasinkeräyksen. Taskurahoja sain, kun vein Elantoon keräämiäni pihlajanmarjoja, vadelmanlehtiä ja kuusen pihkaa, jota tarvittiin paperiteollisuudessa korvaamaan hartsia. Ilmatorjuntakonekivääri asemissaan. Me kiertelimme usein piikkilangan vierustaa. Itkk:n kohdalla piti mennä vähän kauemmaksi sitä ihailemaan, muuten se jäi rinteen katveeseen. Rinteen sivulla oli notko, joka johti suoraan itkk:ta kohti. Notkon jatkeena oli aidan kohdalla pieni kolo. Vaikka alin aitalanka oli aivan maan pinnassa, niin kolon kohdalla langan alle jäi vähän tyhjää. Uskoin lujasti, että siitä pieni, notkea poika mahtuisi ryömimään aidan sisäpuolelle. Kun kuulin ilokseni Vekan ehdotuksen, sanoin vain lyhyesti: "Milloin?" Sovittiin, että seuraavana lauantaina, silloinhan iltavuorokin koulussa loppuu jo klo 4 ip. lä pienen kävelylenkin ja palasi taas tähystämään taivaalle. Lokakuinen maa tuntui kylmältä jalkapohjissa. Ilmakin oli kolea. Värisin viluisena, vaikka otsalla oli hikipisaroita. Mietin ehtisinkö kierroksen aikana käydä kk:lla. Ainakaan vartiomies ei ehtisi raskaissa saappaissaan saada kiinni nopsakinttuista pojankoltiaista. Sitten katseeni osui kivääriin. Ei kai vartiomies sitä turhaan kanna! Lyyhistyin kippuraan hädissäni. Taisi pari kyyneltäkin vierähtää poskelleni. Juttu oli pilalla. Miten pääsisin pois? Vilkaisin vielä kanervan katveesta sotilasta. Silloin tapahtui ihme! Vartiomies nosti manttelin kauluksen pystyyn, kaivoi taskujaan ja kumartui etukenoon. Liekki valaisi sotilaan kasvot, hän oli sytyttänyt tupakan! Tupakointi oli vartiossa ehdottomasti kielletty, sen mekin tiesimme. Nyt vartiomies kääntyi ympäri, astui pari askelta tulopolun suuntaan ja jäi tähystämään mahdollisen vartiontarkastajan suuntaan. Nousin kohmettuneista lihaksistani huolimatta ripeästi kalliolle. Kipitin äänettömästi kk:lle. Kurkotin niin ylös kuin mahdollista pressun kylkeä vasten. Tiesin, että pojat näkevät minut. Paluumatkasta en paljoa muista. Myöhemmin huomasin, että selässäni oli pitkä pintanaarmu ja paidassani pieni palkeenkieli. Uusittu Ravintola Koskenranta toivottaa teidät tervetulleeksi SUNNUNTAIBRUNSSI JOULUN MAKUJEN PARISSA 18.12.2011, klo 12­16 Tarjolla perinteisiä joulun makuja notkuva runsas joulupöytä. Hinnat: Aikuiset 31, lapset alle 12v. 10 ja alle 3-vuotiaat veloituksetta. PIKKUJOULUT Varaa pian toiveidesi mukaiset pikkujoulut. Tarjolla on taivaallisen hyviä jouluherkkuja tunnelmallisessa ympäristössä. JOULULOUNAAT 12.12.-22.12.2011 Tule nauttimaan Ravintola Koskenrannan upeaan ja tunnelmalliseen ympäristöön kollegoidesi tai asiakkaidesi kanssa. Tarjolla suussa sulavan herkullinen joululounas. Hinnat: Aikuiset 44, lapset alle 12v. 10 ja alle 3-vuotiaat veloituksetta. Ilmatorjuntakonekivääri 7,62 ITKK 31 VKT eli 7,62 mm kaksoisilmatorjuntakonekivääri malli 1931 valmistaja VKT oli Suomen armeijan pääasiallinen ilmatorjuntakonekivääri toisessa maailmansodassa. Ase on Aimo Lahden suunnittelema ja sitä valmistettiin 507 kappaletta vuosien 1933 ja 1944 välillä kahtena eri versiona: alkuperäinen 7,62 ITKK 31 VKT ja parannettu 7,62 ITKK 31-40 VKT. Lähde: Wikimedia Kaikkiin tapahtumiin pöytävaraukset etukäteen: myynti@koskenranta.net tai puhelimitse arkisin klo 9­16 välillä +358 (0)44 09 731 46. Kysy myös myynnistämme kevään kokouspaketteja ja henkilökunnan virkistyspäiviä! Ravintola Koskenranta Katariina Saksilaisenkatu 9, 00560 Helsinki Ma­Su: 11.00­18.00, muina aikoina tilauksesta. Lounas arkisin: 11.00­14.00. TERVETULOA! WWW.KOSKENR ANTA .NET PENTTI SALPAKIVI
• 11.12.2011 Käpylä-Lehti Susanna Rikkinen opiskelee geronomiksi, kokonaisvaltaisen vanhustyön asiantuntijaksi ammattikorkeakoulu Metropoliassa. 7 Karjalaiset juuret kiinnostavat Pääsky ry:n uunituore puheenjohtaja Terttu Harlu (Vantaan KarjalaSeura), entinen puheenjohtaja Anja Lehtinen (Pääkaupunkiseudun Räisäläiset ry) sekä hallituksen jäsenet Margit Räsänen (Hiitolaiset ry) ja Veli-Ossi Leikas (Viipurin Lauluveikot ry). Geronomi näkee kokonaisuuden HELSINGIN KAUPUNGILLA lähihoitajana työskentelevä ja Käpylässä asuva Susanna Rikkinen ryhtyi aikuisopiskelijaksi runsas vuosi sitten. Hän on erikoistunut kuntouttavaan mielenterveystyöhön ja sitä kautta vanhustyö alkoi kiinnostaa. Aluksi Susanna yritti hoitaa opiskelun työn ohella ­ monimuotoopiskelussa se on mahdollista ­ mutta se osoittautui liian rankaksi. Niinpä hän siirtyi kokopäiväiseksi opiskelijaksi ja aikoo olla opintovapaalla ensi kevääseen. Opintovapaata puoltaa sekin, että opintoihin liittyy työharjoittelua. Parhaillaan Susanna on viiden viikon harjoittelujaksolla Muistiliitossa ja keväällä on tulossa saman pituinen rupeama. - Meillä on aina menossa tietty opintokokonaisuus, johon kuuluu harjoittelua. Sillä tavalla etenemme. Opinnot käynnistyvät sosiaalija terveydenhoitoalan perusasioilla, joista edetään monien vaiheiden kautta johtamistaitoihin asti. - Erittäin monipuolinen koulutus, Susanna sanoo. - Tavoitteena on ammattilainen, joka osaa tukea hyvää vanhuutta, muun muassa ihmisen oikeutta päättää omista asioistaan. Koulutus kestää kaikkiaan 3,5 vuotta. ky heikkenee. Yhtäkkiä ei enää jaksa eikä kykene liikkumaan samalla tavalla kuin aikaisemmin. Elämänpiiri kapenee ja ainoa kontakti ulkomaailmaan saattaa olla hoitaja, joka käy kolme kertaa viikossa. Geronomin tehtävä on purkaa syntynyt tilanne. Hän selvittää ensin taustoja, mitä asiakas on harrastanut ja mistä hän pitää. Sen jälkeen kartoitetaan mahdollisuudet saada hänet liikkeelle vaikkapa taidenäyttelyyn tai palvelukeskukseen ruokailemaan. - Geronomin on kyettävä näkemään vanhus kokonaisuutena ja oivaltamaan mitä hän kulloinkin tarvitsee. Jos asiakas tarvitsee esimerkiksi fysioterapiaa, hänet ohjataan fysioterapeutille ja jos hän on masentunut, hänelle hankitaan siihen apua. - Jokaiselle räätälöidään oma yksilöllinen kokonaisuus, Susanna sanoo. - Tilanteet ratkaisevat. Jos asiakkaan kunto on kovin huono, resepti on aivan toisenlainen kuin omatoimisella. Geronomikoulutus on melko uutta ja se tulee huutavaan tarpeeseen. Kukapa ei olisi kuullut kauhujuttuja vanhusten laiminlyönneistä. Vanhuksilla on monia tarpeita, joihin pitää osata vastata. Vanhustyön asiantuntijaa tarvitaan yhteiskunnassa monilla tasoilla. Susannan luokka osallistuu esimerkiksi hankkeeseen (HEA), missä haetaan kestävän kehityksen mukaisia, sosiaalisia ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Tragerilla tukea geronomin työlle SUSANNA RIKKINEN on opiskellut myös Trager-terapeutiksi. Trager on psykofyysinen menetelmä, jolla kehoa hoidetaan koskettamalla ja mieltä mielikuvaharjoittelulla. - Voin hyödyntää Trager-osaamistani erittäin paljon sekä vanhus- että mielenterveystyössä, hän sanoo. Kosketushoito voidaan tehdä hoitopöydällä, mutta mielikuvaliikunta sujuu vaikka pyörätuolissa. Menetelmään kuuluu tarina, johon samastutaan. - Nyt on syksy ja koivusta tippuvat lehdet. Kuvitelkaa miten puu huojuu, miten lehdet leijuvat... Ihmiset alkavat elää mielikuvissa ja samalla tarina etenee ja voi loppua ties mihin. Trageriin liittyvät kosketukset ovat kevyitä painalluksia ja hellävaraisia venytyksiä. - Ne eivät satu koskaan. Lisäksi hoitoa voi jatkaa itse kotona. Trager-terapeutti Susanna Rikkinen 041 7424394 www.trager.fi - Kun olen käsitellyt vaikkapa toisen jalan, pyydän asiakasta painamaan tuntemukset mieleensä. Susannan mukaan ihmiset kasaavat kehoonsa kokemiaan traumoja. - Joillakin ne ovat vatsassa, toisilla niskassa, mutta kun mielikuvaharjoittelulla keskittyy jännittyneeseen kehon osaan, se auttaa. Esimerkkinä Susanna mainitse vetämänsä kävelytekniikan kurssin. - Jos osallistujilla oli esimerkiksi jalkaerät sisäänpäin, ne oikenivat kurssin aikana. Entäpä tinnitus? Trager-terapeutin mukaan siinäkin on kyse myös psyykestä. - Kun ihmistä hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hän rentoutuu, myös tinnitus voi kaikota. Ihmeitä ei Tragerilla tehdä, pyörätuolissa oleva ei lähde kävelemään, eikä sokea saa näköään takaisin. Siitä tulee yksinkertaisesti vain hyvä ja kevyt mieli. Karjalatalon täytti marraskuun viimeisenä lauantaina iloinen puhenporina kun Pääkaupunkiseudun karjalaisyhteisöt (Pääsky ry) olivat koolla. Heimotalon lisäksi Pääskyllä on mielipaikka Villa Bergsundissa Jollaksessa. Juttelen Pääsky ry:n puheenjohtajan Anja Lehtisen kanssa Karjala-talon aulassa. Salissa on myyjäiset ja takanamme esiintyy Viipurin Lauluveikot yleisölle. Ihmisiä tulee ja menee ja vähän väliä jollakin on asiaa Anjalle. Puheenjohtaja on tapahtuman keskiössä ja hänellä onkin vastaus kaikkiin kysymyksiin. Anja Lehtinen valittiin Pääsky ry:n puheenjohtajaksi 2005 ja sattumalta juuri joulutapahtuman jälkeisenä päivänä on kokous, jossa Lehtisen toivomuksesta Pääsky saa uuden puheenjohtajan. Pääskyyn kuuluu 23 jäsentä Antrea-seurasta Vpl (Viipurin läänin) Pyhäjärvi-seuraan. Henkilöjäsenet liittyvät jäsenseuroihin, mutta Pääskyyn otetaan myös kannatusjäseniä. - Pääsky ry perustettiin 1970 oikeastaan Jollaksessa sijaitsevaa kesäkoti Villa Bergsundia varten, Lehtinen sanoo. - Helsingin kaupunki ei voinut vuokrata taloa vain yhdelle järjestölle vaan edellytti yhteenliittymää. - Siksi meillä onkin menossa valtakunnallinen rahankeräys, Lehtinen mainitsee. Villa Bergsund on auki kesä-, heinä- ja elokuun, jolloin talossa työskentelee emäntä. Pääsky toimii kesällä vain kesäkodilla, talvikautena ollaan Karjalatalolla, jossa pidetään kokouksia, konsertteja ja myyjäisiä. Koti Räisälässä Anja Lehtinen on syntynyt Räisälässä lähellä Käkisalmea. Hän liittyi karjalaiseen nuorisoseuraan jo 1955, mutta yrittäjävuosina karjalaisuus pysyi taka-alalla. Eläkkeelle jäädessään Lehtinen alkoi kaivata karjalaisia juuriaan. Sitä vauhditti se, että vanhoille asuinpaikoilla alkoi viimein päästä käymään. - Menimme siskojen ja veljieni kanssa kotiin, Lehtinen kertoo. - Taloa ei ollut enää, mutta pihan ympärillä oli tuttu kiviaita ja pihassa leikkikivi. - Silloin tiesin, missä kotini on. Lehtinen toi mukanaan kiviaidasta kiven ja laittoi sen lasivitriiniin raumalaisen miehensä hämmästykseksi. - Siinä kivessä on niin paljon tunnetta. Se on pala lapsuuttani. Mie olen lähtenyt Karjalasta, mutta Karjala ei lähde miusta, Lehtinen tiivistää. Nuoria on tullut mukaan Kun karjalaiset tapaavat, alkavat pian miet ja siet kaikua. - Kyllä karjalainen karjalaisen tuntee. Jos ei muusta, niin runsaasta puhetulvasta, Lehtinen sanoo. Eikä karjalaisuus ole vain evakkojen asia. Karjalaiset juuret kiinnostavat yhä useampia. Lehtisen mukaan esimerkiksi kesäkodilla käy paljon nuoria ja moni jäsenseura on saanut sen kautta uusia jäseniä. Villa Bergsund on avoin kaikille. Siellä on muun muassa vuokrattava rantasauna ja majoitustiloja. - Kesäkodille voi kuka tahansa tulla viettämään myös kesäpäivää, Lehtinen muistuttaa. - Päivämaksu ei päätä huimaa, sillä on vain kaksi euroa. Yhteinen kesänviettopaikka Villa Bergsund on pääkaupunkiseudun karjalaisille tärkeä. Talo on rakennettu 1886, ja se on suojeltu. - Vuokrasopimukseen kuuluu, että Pääsky pitää talon sisätilat kunnossa ja olemmekin nykyaikaistaneet taloa viime vuosina. Sinne on rakennettu sisävessa, huoneet on maalattu ja pihalle on rakennettu terassikahvila, johon saimme Jollaksentien asukkailta lahjoituksena kalusteet. Suunnitelmissa on myös esiintymislava, jos rahoitus saadaan kasaan. Yksinäisyys on iso ongelma Vanhusten hoidossa on monia haasteita, joista Susannan mukaan suurin on yksinäisyys. - Kun ihminen vanhenee, ystäviä alkaa kuolla ja lapset ja lapsenlapset ovat ties missä. Lisäksi toimintaky- Susanna Rikkinen suoritti Trager-opinnot loppuun Italiassa. ALICE KARLSSON www.karjalanliitto.fi/paasky Kesäkodin esiintymislavan rakentamiseen kerätään varoja. Ohjeet nettisivuilla kohdassa Esiintymislavakeräys. ALICE KARLSSON
• 8 Käpylä-lehti 11.12.2011 Hyvää ja Rauh sekä Onnea vu Parturi · Kampaamo Intiankatu 25, Kumpula · P. 050-555 7381 Rauhallista Joulua! Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 P. 7520880 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri Tunnelmallista joulun odotusta! , Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Oulunkylän konttori, Kylänvanhimmantie 29, OP 0100 0500, op.fi OK-Hammas Siltavoudintie 19 a, 00640 HELSINKI puh. 09-728 4455 juha.salo@k-market.com MASURKKA Teatteriravintola Käpyläntie 8 P. 020 741 1300 Neste Oil K-market Helsinki Oulunkylä Mäkitorpantie 1 P. 0207 705 700 Ravintola Nyyrikin ILTATÄHTI NYYRIKKI ERIKOISHÖYLÄYS Puh. (09) 350 7790 Malmin kauppatie 43, 00730 Hki www.erikoishoylays.fi Kukkakauppa Tähtililja Avoinna ark. 8-18 la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Liikkuvat Palvelut Lähelläsi kaikki kodin ja kotipiirin palvelut myös vuonna 2011! Puh. 0400 567405 www.liikkuvatpalvelut.fi Pitkän päälle paras! KULTANÄPPI OY Pakilantie 18, 00630 Helsinki, 09-424 28333 Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 myynti@kultanappi.com www.kultanappi.com REPO KIINTEISTÖHOITO OY Väinö Auerin katu 7 F, 00560 Helsinki P. 777 2068 Koulutettu hieroja ANTO SIKANEN Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki P. 010 622 3930 Hierontaa ja lymfaterapiaa Oulunkyläntie 2 puh. 728 3010 KÄPYLÄ Koskelantie 23 B, 00610 Hki, Puh. 040-508 7634 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Salon Beauty Bella Käpyläntie 12, p. 793 695 Mäkelänkatu 95 010 32 9200 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt PIKKUSITOMO Hyvää ja rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta Helsingin Kansanasunnot Oy Henkilökunta Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki P. 720 6610 www.kmo.fi
• 11.12.2011 Käpylä-Lehti 9 hallista Joulua uodelle 2012 Siltavoudintie 2, 00640 Hki P. 0440 131900 info@ouak.fi www.ouak.fi Oulunkylän Autokoulu SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Pohjolankatu 38 · Puh. (09) 799 755 www.park. · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola VALLILAN Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Palvelemme arkisin klo 8-16 ja lauantaisin klo 9-13 PUUTAVARA Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Terveyskauppa Luontaistuotekeskus Ky Käpyläntie 8 Puh. 792 090 Palvelemme arkisin 9-18, la 9-15 HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS VOUDINTIE 6 puh. (09) 7206240 HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Puh. 020 779 8742, Pellervontie 39 A, 00610 HELSINKI Jokisuuntie 4, 00560 Helsinki puh. 09- 270 5430 ph-rengas@co.inet.fi Lahjakortit pukinkonttiin meiltä FYSIOEKA · Neurologinen kuntoutus · Lymfaterapia · Fysioterapia · Veteraanikuntoutus Puh. 040-507 4530 Tervetuloa jouluglögille! Mari, Miia ja Krisse · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 rleena Ma Parturi - Kampaamo P. 757 2117 ma-pe 9-17, ke sulj., la 9-14 · parturi · kampaamo · kauneushoitola Oulunkylä p. 720 6700 www.hiusateljee.fi 00560 Hki, Kumpula T: Satu Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868 Käpylän yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys kiittää kaikkia syysmarkkinoille arpajaisvoittoja lahjoittaneita. Perinteisiä lähellä kasvaneita JOULUKUUSIA lähellä kasvaneilta perinnemyyjiltä HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela, Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Käpyläntie1, p.720 6800 ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola www.koskelanhammas.fi Oulunkylän torilla (Tapsan patsas) 17.-24.12.2011
• 10 Käpylä-lehti 11.12.2011 Yleinen sauna Helsingissä on enää vain kolme yleistä saunaa ja niistä vain Kotiharju lämpiää puilla. - kiireetöntä nautiskelua K un astuu sisään Kotiharjun saunan pieneen, jopa hiukan ahtaaseen eteiseen, tunnelma on välittömästi hyvin kodikas. Edessä on pieni koppi, jossa ystävällisesti hymyilevä saunanhoitaja ottaa maksun ja yleensä kysäisee ovatko saunan käytöstavat tuttuja. Jos eivät, hän valistaa tulijaa leppoisasti siitä, miten saunassa tulee toimia ja käyttäytyä. Perussäännöt ovat yksinkertaiset, juomia ei saa viedä pesuhuoneeseen tai löylyyn, pitää antaa toisten saunojien nauttia saunomisestaan rauhassa ja liika mekkalointi on pahasta. Muuten saunassa saa olla kuten haluaa ­ ja niin kauan kuin haluaa, kunhan nyt saunan sulkemisaikaan mennessä on valmis jatkamaan matkaa. Vain muutama yleinen sauna jäljellä Kotiharjun sauna on perustettu 1928 ja se on viimeinen Helsingissä toimiva puulämmitteinen yleinen sauna. Yleisten saunojen historia ulottuu Euroopassa kauas keskiajalle, jolloin puhdistautumislaitoksia oli lähes kaikkialta mantereeltamme. Kirkko kuitenkin ryhtyi vastustamaan saunoja väittäen niitä turmion sanansaattajiksi ja paheen pesiksi. Siksi ne alkoivat pikkuhiljaa kadota Euroopan kaupunkimaisemasta. 1600-luvulle ehdittäessä, tapa oli säilynyt vain Suomessa, Venäjällä ja Pohjois-Ruotsissa. Suomessa yleiset saunat nousivat kukoistukseensa 1800-luvulla jolloin maaltamuutto kaupunkeihin alkoi nopeutua, uudet asukkaat tarvitsivat paikkoja joissa puhdistautua päivän raskaan työn jälkeen. Varsinainen yleisten saunojen kulta-aika alkoi hiipua vasta 1950-luvulla, jolloin yhteiset talosaunat yleistyivät. Lopullinen kuolinisku yleisille saunoille tuli 1970-luvulla, jolloin yksittäisiin kerrostaloasuntoihin alettiin rakentaa saunoja. Muutamat saunat selvisivät. Helsingissä yleisiä saunoja on jäljellä kolme: Sauna Arla, Sauna Hermanni sekä Kotiharjun sauna. Löylynotosta ei kisata Löylyhuoneeseen astuttaessa tai sieltä lähtiessä on kohteliasta tiedustella, josko löylyä pitäisi heittää lisää, veden lisääminen kiukaalle kun tapahtuu ovensuussa olevaa hanaa käyttäen. Löylyn määrää kysytään piippuhyllyllä istuvilta herroilta. He määräävät kuumuuden tason. Ja löylyä kyllä löytyy jos halutaan: kiukaan kivimäärä on peräti 1500 kiloa, sen lämmitykseen kuluu saunapäivänä motti metrin halkoja. Ylimmälle lauteelle mahtuu 2030 saunojaa, piippuhyllylle vielä muutama lisää, joten tilaa on. Viikonloppuisin voi joskus olla ahdasta, sen verran suosittu sauna on. Lauteilla istuessaan voi nauttia puulämmitteisen kiukaan pehmeästä löylystä, joka voi käydä kuumaksikin jos saunojat oikein intoutuvat. Silloin voi kuitenkin huoletta siirtyä alemmille lauteille, täällä ei kukaan katso ketään oudosti. Perinteistä suomalaista "kuka kestää kovimmat löylyt"-henkeä ei saunasta löydy, tänne tullaan nauttimaan, ei kisaamaan. Löylyjen jälkeen voi vetäytyä hetkeksi joko pukuhuoneeseen tai viilentelyalueelle, josta voi seurata Harjutorin ja Kallion elämää. Siinä sitä istuskellaan keskellä kaupunkia pyyhkeeseen kietoutuneena. Vilvoitellessaan voi nauttia omia juomia tai niitä voi ostaa saunalta. Ja sitten uudelleen kohti löylyä. Keskimäärin saunoja viettää aikaansa Kotiharjun saunassa 2­3 tuntia. Kun saunottuaan asetelee kadulle, saattaa hämmästyä kuinka aika onkaan rientänyt. Ja tämä on juuri Kotiharjun saunan salaisuus. Sieltä lähtiessä on puhdistunut paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Olo on raukea ja rentoutunut. Tänne on päästävä uudestaan. MARKO UUTELA (H-H) Lisätietoa: http://www.kotiharjunsauna.fi/ Vanha tunnelma, uudet puitteet Kotiharjun saunan pukeutumistilat ovat kuin tuulahdus vanhemmalta ajalta; vanhojen ja huolella rakennettujen ruskeiden puukoppien edessä on penkki ja keskellä huonetta pitkä pöytä, jonka ääreen voi istahtaa lukaisemaan päivän lehdet. Miehiä istuskelee juttelemassa joka puolella pukuhuonetta, jotkut siemailevat olutta. Kaikesta välittyy hyvin kiireetön tuntu, hätäily kuuluu jonnekin muualle. Tunnelma tarttuu saunojaan kuin vahingossa, täältä ei todellakaan ole kiire pois. Pesutilat ovat loistokunnossa, sauna on remontoitu kauttaaltaan 1999. Suihkuja on useita eikä niihin juuri tarvitse jonottaa. Sitten matka käykin kaikkein pyhimpään, isoon löylyhuoneeseen joka on ensikertalaiselle varsinainen elämysmatka. Kotiharjun sauna. Vuonna 1960 Helsingin puhelinluettelossa oli yleisiä saunoja 71. Käpylän alueella 1946 olleet saunat on merkitty punaisella. Käpylässäkin oli useita yleisiä saunoja KÄPYLÄN YLEISEN SAUNOJEN historia on pimennossa. Kaupunginarkistosta kehotettiin tutkimaan vanhoja puhelinluetteloita, joita on 1900-luvun alusta lähtien. Siispä arkistoon. Ensimmäisen kerran käpyläläinen yleinen sauna on mainittu vuoden 1931 puhelinluettelossa. Kyseessä oli Käpylän Sauna, jonka osoite oli Peräpohjolantie 9. Tien nimi on nykyään Vaakalinnuntie. Kaikkiaan Helsingissä oli tuolloin 43 yleistä saunaa. Kymmenen vuotta myöhemmin luettelosta löytyy Käpylän Saunan lisäksi Pohjola, joka oli osoitteessa Pohjolankatu 66. Koko kaupungissa saunaluku oli noussut 61:een. Puhelinluettelo ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä 1950 luettelossa ovat edelleen vain Pohjola ja Käpylän Sauna, mutta muista lähteistä ilmenee, että niiden lisäksi Käpylässä oli tuolloin sauna myös osoitteissa Sampsantie 24 a (Asunto Oy Osmo-Käpylä), Joukolantie 3 (Joukolan Löyly), ja Koskelantie 48 (Olympiakylän Sauna). Kaikkiaan Helsingissä oli vuonna 1950 jo 87 yleistä saunaa. Vuonna 1960 luettelon on ilmestynyt kaksi uutta saunaa Käpylinnan Saunat ­ Uimahalli, Mäkelänkatu 86­96 ja Numero Saunat, Käpyläntie 4. Sen jälkeen talosaunat alkoivat yleistyä ja yleisten saunojen kulta-aika oli ohi. Vuonna 1980 puhelinluettelossa oli kuitenkin vielä 32 saunaa, mutta niistä yksikään ei ollut Käpylässä. ALICE KARLSSON Käpylän yleiset saunat Käpylän Sauna Peräpohjolantie 9 Pohjola, Pohjolankatu 66 Asunto Oy Osmo-Käpylä, Sampsantie 24a Joukolan Löyly, Joukolantie 3 Olympiakylän Sauna, Koskelantie 48 Käpylinnan Saunat ­ Uimahalli, Mäkelänkatu 86­96 Numero Sauna, Käpyläntie 4 Peräpohjolantie 9:ssä (nyk. Vaakalinnuntie) oli yleinen sauna.
• 11.12.2011 Käpylä-Lehti 13 Menot Runoillan syyskauden päättäjäiset Jarkko Kumpulainen, runoileva trubaduudi esiintyy Runoillan päättäjäisissä Käpygrillissä keskiviikkona 14.12. klo 19.30. Käpygrilli, Osmontie 5. Tervetuloa Galleria Suutarissa tammikuussa Ensi vuoden aloittavat pohjalaiset taidemaalarit Tiina Kemppainen ja Liisa Halmesmäki, jotka tunnetaan myös kierrätyksen ja uusiomateriaalien taiteeksi työstäjinä. Heidän näyttelynsä avataan 13.1.2012 kello 18.00. Galleria Suutari Koskelantie 46, p. 050 563 6435 galleria.suutari@hotmail.com Facebook / Galerie Suutari / Tapahtumat Yleislukio ja matematiikan erikoislukio taide, liikunta, luonnontiede runsas valikoima matematiikan erikoiskursseja leirikouluja, kilpailu- ja harrastustoimintaa musiikki-, kuvataide-, liikunta- ja mediadiplomit Lukion avoimet ovet: Yleislinja ti to .2. klo 13.45 Matematiikkalukio .2. klo .1. klo 13.45, 18.30 Käpylän musiikkiopiston joulujuhla Karjala-talon juhlasalissa (Käpylänkuja 1) pe 16.12. klo 17. Kamulinjan pienempien oppilaiden ja muskarilaisten esityksiä. klo 18.30 Kamulinjan ja yleisen linjan isompien oppilaiden esityksiä. Molemmissa juhlissa myös yhteislaulua ja -tanssia. Vapaa pääsy, tervetuloa! Pelmenien valmistusta lähes sarjatyönä ­ tarkkuus takasi onnistuneen lopputuloksen! Vasemmalla Jukka Salomaa ja oikealla Druzhban puheenjohtaja Ulla Valkeila. Peruskoulun luokat 7. ­ 9. liikunta, matematiikka, musiikki, kuvataide International Classes Peruskoulun tutustumistilaisuudet: to 1 .1. klo 18.30, la 1 .1. klo 10 ­ 13. Venäläinen keittiö kiinnostaa LOKAKUISENA LAUANTAINA kokoontui 18 hyvän ruoan ystävää Yhtenäiskoulun kotitalousluokkaan. Oli alkamassa Käpylän Venäjä-Seuran Druzhban ja koulun vanhempainyhdistyksen järjestämä venäläinen ruokakurssi. Kurssin ohjaajana oli Suomalaisvenäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala. Hän on perehtynyt hyvin venäläisen keittiön perinteeseen ja ruokien valmistukseen opiskellessaan ruoanvalmistusta Vitebskissä Ukrainassa. Kirsi on ollut myös monta kertaa Pietariin suuntautuneiden ruokamatkojen asiantuntijana ja vetänyt monia ruokakursseja. Aluksi purimme tarvikkeet ja tarkistimme, että kaikki tarpeellinen oli hankittu. Sitten siirryimme pitkän pöydän ääreen kuuntelemaan, kun Kirsi kertoi päivän ruoista. Tällä kertaa oli tarkoitus valmistaa 11 ruokalajin ateria, joten töitä riittäisi kaikille. Lopuksi saimme valita, mitä ruokia halusimme olla tekemässä. Sen mukaan jakauduimme 2­3 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle riitti oma soppi, jossa mahtui puuhailemaan tehtäviensä kimpussa. Tällä kertaa valmistettiin pelmenejä sekä ilman apuvälineitä että "puoliautomaattisen pelmeniraudan" avulla. Jokainen sai tehtäväkseen kokeilla pelmenien valmistusta ja ihmeen hyvin se kaikilta onnistuikin. Kirsi kierteli ryhmästä toiseen antamassa neuvojaan tai riensi hätiin, kun jostain päin kuului avunhuutoja. Kiihkeätahtisesta hyörinästä olisi voinut luulla, että tohina päättyy kaaokseen, mutta ei lainkaan. Kaikki saatiin valmiiksi ajallaan. Maistelimme pitkän pöydän ääressä herkullisia ruokia venäläiseen tapaan asiaankuuluvien juomien kera. Aina kun aloitimme uuden ruokalajin, sen valmistanut ryhmä kertoi, miten valmistus oli sujunut. Kun koko ruokalista oli käyty läpi, alkoi tuntua siltä, että viikkoon ei tarvitse syödä mitään. Vatsa täynnä ja mieli tyytyväisenä siivosimme luokan, keräsimme omat tavaramme ja lähdimme lauantai-illan viettoon. Tänä syksynä järjestetty ruokakurssi oli jo kymmenes. Kurssit on yleensä pidetty Yhtenäiskoululla ja niin tänäkin vuonna. Tämä kokkikoulu on todella edullinen, koska siitä peritään vain kustannukset kattava maksu. Kurssista on tullut niin suosittu, että kaikki halukkaat eivät ole viime vuosina mahtuneet mukaan. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssille on mahdollisuus osallistua taas ensi syksynä, sillä suosittua perinnettä on tarkoitus jatkaa. Kannattaa ilmoittautua ajoissa! JUKKA SALOMAA Kuva RISU KARPPINEN www.mayk.fi PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE! · PÖLYPUSSIT · SUULAKKEET · SUODATTIMET · LETKUT Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT Kirjeet Kotihoito ei sovi kaikille vanhuksille HELSINGIN KAUPUNKI vähentää vanhusten laitoshoitopaikkoja ja siirtää resursseja kotihoitoon. Vanhusten palvelutalot ovat yhä enemmän yksityisiä. Kaupunki myöntää kyllä palveluseteleitä huonokuntoisille vanhuksille, mutta niitä käyttävä joutuu maksamaan palvelustaan yleensä enemmän kuin mitä kaupungin palvelutaloon tai vanhainkotiin pääsevä maksaa. Kotona tapahtuva hoito merkitsee monille huonokuntoisilla vanhuksille yksinäisyyttä sekä liikunnan ja virikkeiden puutetta, mikä heikentää vanhuksen kuntoa entisestään. Parempi ratkaisu olisivat kunnalliset vanhusten talot, joissa asukkaat voivat olla omatoimisia kuntonsa mukaisesti, heille on tarjolla yhteisöllistä toimintaa, ja palveluja voidaan järjestää kunkin vanhuksen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Palveluasumista tulisi olla tarjolla niin paljon, että ikäihminen voi sellaiseen siirtyä siinä vaiheessa, kun hän on vielä omatoiminen ja kuntoutumiskykyinen. Tällöin raskaan hoidon tarve myöhentyy tai poistuu kokonaan. Koskelan sairaalan alueen rakennukset on tehty huonokuntoisia vanhuksia varten. Niissä on avarat käytävät, leveät oviaukot ja isot hissit. Myös pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuva ikäihminen voi niissä päästä liikkumaan omatoimisesti ja ulkoilemaan. Rakennuksia tulisikin varustaa vanhusten ja liikuntavammaisten palvelutaloiksi. MIRJA ARAJÄRVI · KRUPS · PHILIPS · BRAUN · MOCCAMASTER Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot · BRAUN · PHILIPS www.villakoira.com TERVETULOA! TANEMA OY · Hämeentie 23 Puh. 753 9668 Avoinna ark. 10-18.00 Lähellä S metroa örnäisten semaa ! Joululounas 28,12.12.-23.12 klo 12-15 Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Puh. 757 0077 Puutarhamyymälä Sofianlehto Joulun kauneimmat kukat ja kuuset! ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Lisätietoja Druzhasta puheenjohtaja Ulla Valkeila, ulla.valkeila@svk.edu.hel.fi, 050 5924375. Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com LAHJAHINTAAN! Käpylän oma tietoteos nyt 20 EUROA. Meidän Käpylä on siivu Helsingin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: Galeria Suutari, Koskelantie 46 Käpygrilli, Osmontie 5 Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Old Sophie, Koskelantie 9 Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille loma- ja pitkäaikaispaikkoja. Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo 20 vuotta. Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä) 26.11. - 21.12.2011 PERTTI KUKKONEN Mitaleita ja muuta pronssia Taiteilija kertoo mitalitaiteesta sunnuntaina 11.12.2011 klo 14. 13.1. - 12.2.2012 TIINA KEMPPAINEN LIISA HALMESMÄKI Maalauksia Huonekaluverhoomo ja myynti Mäkitorpantie 33 Oulunkylä Päätön Kana, Pohjolankatu 2 Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Asta Korppi, asta.korppi@gmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) Tapio Ojanen 0400-100996 (Oulunkylä) O. Pohjois-Koivisto P. 728 7036 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 MYYTÄVÄNÄ mm. 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17 Työhuone p. 757 0598, avoinna 8.00-16.00, GSM 040 508 7421 www.huonekaluverhoomo.fi
• 11.12.2011 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO 15 Takaikkuna EU-kriittisyys KUN NEUVOSTOSOSIALISMI romahti, sosialidemokraateista vasemmalla olevilta puolueilta ja ryhmittymiltä putosi pohja uskottavana vaihtoehtona kapitalismille riippumatta siitä, miten ryhmittymät olivat suhtautuneet "reaalisesti olemassa olevaan sosialismiin". Laajempaa kannatusta tai edes huomiota saanutta vaihtoehtoa ei ole kyetty kehittämään siitä huolimatta, että kapitalismi on kulkenut kriisistä kriisiin varsinkin viime vuosina. Euroopassa riittävän vahva toimija on vain Euroopan unioni, joka pääsääntöisesti tukee uusliberaalia talouspolitiikkaa, jonka seurausta kriisit ovat. EU horjuu kriisien kourissa. On todennäköistä, että kaikkia euroon mukaan otettuja maita ei voida pitää siinä mukana. Maksumiehiksi joutuvia jäsenmaita kuten Suomea karvastelee, ja yhteisvastuun rajat ovat tulleet vastaan. Esiintyy katumusta esimerkiksi Romania ja Bulgarian ottamisesta jäseniksi. Muutoksia tulee ja ne vaikuttavat Suomeen. Vallankumouksellinen retoriikka ei enää pure yhtään. Toisaalta reformitie on pitkä ja väsyttävä äärimmäisessä monimutkaisuudessaan. Vasemmistoliittoa perustettaessa mieliala oli EU:n liittymisen suhteen kielteisen puolella. Vastarinta lievittyi, mutta on varmaan taas lisääntynyt kriisien paineessa. Olisi niin paljon yksinkertaisempaa vetäytyä ja keskittyä omien asioiden hoitamiseen. Hoitakoot muut omansa. Ja pysykööt kotonaan. Toisaalta vasemmiston historiallinen perinne tukee sitä, minkä nuoriso näkee itsestään selvyytenä: maailma on yksi, kansainvälisyys on välttämätöntä, sulkeutuminen omaan kuoreen olisi vihoviimeinen virhe. Talouselämä tekisi nopeasti omat rankat johtopäätöksensä, jos kytköksiä muuhun Eurooppaan heikennettäisiin. Vasemmisto joutuu valitsemaan kahden reformistisen vaihtoehdon välillä: ollaanko mukana Euroopan valtioiden joustavamman ja ehkä syvenevän yhteistyön rakentamisessa vai vetäydytäänkö (perussuomalaisten kanssa) rajojemme sisälle, siinä määrin kuin se on yleensäkään mahdollista. Näillä molemmilla suuntauksilla on vasemmalla laajaa kannatusta. Olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että kahdella tuolilla istuminen syö uskottavuutta. Juuri nyt eurooppalaisten kriisien aikana voidaan vielä vaikuttaa siihen, liukuuko valta edelleen kansainvälisille rahamarkkinoille vai onko julkisella vallalla jotain sanomista ihmisten elämän turvaamisessa Suomessa ja Euroopassa. Yksityistetäänkö voitontavoittelun piiriin sairastaminen, vanhusten hoito, lapsista huolehtiminen, koulutus, kaikki? Linjausta siitä, ollaanko täysillä mukana EU:ssa vaikka ei päästäkään määräämään siellä harjoitetun politiikan sisältöä, ei voi väistää. Täytyy vaan tyytyä painoarvon mukaiseen vaikuttamiseen. Sama koskee tietysti myös osallistumista Suomen asioiden hoitamiseen, mikä tapahtuu hallituksessa, eikä sen ulkopuolella. Tässä tilanteessa oppositioon jääminen ei välttämättä nosta kannatusta. Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI KOKO PERHEEN Käpyläntie 12 KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 Puh. 728 7012 OLYMPIA Tervetuloa T. Kikka ja Pirjo ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 FYSIOTREENARI Lahjakortit pukinkonttiin! Ti 13.12 klo 14-18 avoimet ovet/kahvitarjoilu Kisakylän Kampaamo-Parturiin Puh. 793 872 · Koskelantie 9 · Fysioterapia · Hieronta · Osteopatia · Jalkahoidot · Kosmetologi · Parturi-kampaaja · Intialainen päähieronta Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa rleena Ma Tiistaisin · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille eläkeläisalennus Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Tutustumiskäynti 35/ 55 min PEKKA PELTOLA Myös lahjakortit pukinkonttiin! 040-593 5171 Siltavoudintie 7 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola www.oulunkylankauneushoitola.fi Parturi-Kampaamo Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Käpylä-Seura r.y. 60 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• Tarjoaminen lienee reilumpaa kuin tinkiminen. Kyllä, näinhän se on. Perinteisesti ostajat tinkivät korkeasta myyntihinnasta alaspäin, kun Kiinteistömaailman Tarjouskaupassa tarjotaan alhaisemmasta lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjoukset ovat avoimesti kaikkien nähtävillä netissä ja ostajille jää aikaa pohtia omia tarjouksiaan. Lopulta ostaja saa unelmiensa kodin ja myyjä oikean markkinahinnan. Reilua, eikö totta? Tutustu sinäkin: kiinteistomaailma.fi/kyllä Lahjaksi kuntoa ja hyvää oloa Lahjakortti on paras lahja. Anna vapaus valita. Vaihtoehtoina kuntosali, ryhmäliikunta, uinti, sulkapallo ja erilaiset kurssit. Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23 Kunnon lahjakortin voi ostaa paikan päältä tai kätevästi webistä www.urheiluhallit.fi/lahjakortti. 25-200 P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 www.urheiluhallit.fi Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Kattavat palvelut Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta! Kun käännyt puoleemme asuntoasioissasi, saat asuntosi myynnin tueksi osaavan ammattilaisen. Arvioimme asuntosi hinnan ammattitaitoisesti ja paikalliset markkinat tuntien. Me tunnemme omat alueemme ja tiedämme, mitä kaikkea hinnan määrittelyssä on otettava huomioon. Vaikka olisit tyytyväinen nykyiseen pankkiisi, älä kainostele tulla MEILLE ASIAKKAAKSI. Jos nykyinen pankkisuhteesi on hyvä tai edes kelvollinen, onnittelemme ja samaan aikaan haastamme sinut ottamaan mittaa meistä. Me nimittäin haluamme olla vielä parempi pankki. Alkuun pääset piipahtamalla konttorissamme Oulunkylässä, Pasilassa tai Malmilla tai osoitteessa op.fi/helsinki Malmi, Malmin kauppatie 18, puh. 010 255 5940 Oulunkylä, Kylänvanhimmantie 29, puh. 010 255 5948 Yhdessä hyvä tulee. Puhelu 010 -numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,0595 ¤/minuutti (alv. 23 %), matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,1704 ¤/minuutti (alv. 23 %). Välityspalkkio 4,92 % (sis. alv 23 %) velattomasta kauppahinnasta. Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV