• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 2 5.3.2008 57. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Käpyrinteestä Hyvinvointikeskus Virsissä on vetovoimaa Terveisiä Amerikasta Iltatähden Virsikaraokeillassa oli hauskaa Esso Käpylä Vähäkyröntie 2, puh. 09-2726803 Käpylän kundi Tapio Holma on asunut 45 vuotta USA:ssa Ravintola Avoinna 24 h Karjalantupa Avoinna: ma-pe 9 - 16 lounas 11-14 MASURKKA Uusi kauppias kutsuu kakkukahveille torstaina 6.3. Tervetuloa! Suljemme ovemme 31.3. klo 12.00 Kiitämme asiakkaitamme kuluneista vuosista!
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 5.3.2008 Ohimennen Miten riidat ratkaistaan? naapurisopua vai suukopua S aimme tyttäreni kanssa huomautuksen häiriöstä. Kirjeessä ei ollut päivämäärää, milloin häiriö oli aiheutettu, eikä mainintaa häiriön laadustakaan. Mitä se siis oli ja ketä olemme häirinneet? Tuskin sentään koko taloa, yli 20 perhettä. Tyttäreni bilettää kuten aika moni muukin 15-vuotias. Hän on kuitenkin yrittänyt olla huomaavainen. Olemme viestineet rapussa, että tulkaa huomauttamaan tai soittakaa, tässä on puhelinnumero, olkaa hyvä. - Epäreilua, ettei ensin tulla keskustelemaan vaan valitetaan suoraan ja nimettömästi taloyhtiölle, sanoi ystäväni. Niin minustakin! Ihmiset ovat erilaisia. Toiset pyrkivät puhumaan suoraan ja neuvottelemaan asianosaisten kanssa, toiset taas piiloutuvat auktoriteettien selän taakse ja näyttävät sieltä keskisormea. Aika moni käpyläläinen tuntee naapurustossaan hankalan ihmisen, sellaisen joka tehtailee valituksia ja pitää vähintään seinänaapurinsa varpaillaan. Tällaista ihmistä häiritsee kaikki, hän haluaa määrätä mitä talossa tai pihapiirissä tehdään ja mihin aikaan. Kaikki muut ovat väärässä kun taas hän on ehdottomasti oikeassa. Surullisinta mitä olen hetkeen kuullut, oli erään nuoren miehen ajojahti paikallisessa kerrostalossa. Mies oli sosiaalisesti kömpelöhkö, jota saman rapun pariskunta alkoi vainota. He kutsuivat poliisin paikalle vähäisimmästäkin syystä. Leimoja sateli. Pahin oli syytös lasten ahdistelusta. Näyttöä ei ollut pikkurillin vertaa. Mies eristäytyi ja rupesi karttamaan ihmisiä. Lopulta hän teki itsemurhan. Eräässä puutalokorttelissa yksinasuva keski-ikäinen terrorisoi viisi vuotta kahden talon muita asukkaita. Hän levitti perättömiä juoruja, usutti yksinhuoltajien kimppuun sosiaaliviranomaiset ja nuorten kimppuun poliisit. Muiden asukkaiden yhteiskirjelmätkään taloyhtiölle eivät tuoneet tilanteeseen valoa. Henkilö piti näpeissään seitsemää perhettä, joiden vanhempia hän nimitteli ala-arvoisesti jopa lasten kuullen. Nyt hän on viimein älynnyt muuttaa muualle. Tämä juttu alkoi saamastamme huomautuksesta. Kyllä nuorista ääntä lähtee, sitä en kiistä. Olisi vain mukavaa, jos ensisijaisesti yri- tettäisiin säilyttää naapurisopu. Tosiasia on, että ihmisten on vaikea sietää muita ihmisiä. Yksi jättää pyykkinsä liian kauaksi narulle, toinen antaa koiransa lirauttaa rapunpieleen ja kolmas on muuten vain outo. Syitä ärsytykseen riittää Aiemmassa asunnossamme saimme jatkuvasti kuulla vanhimman tyttäreni pianonsoitosta, vaikka hän soittaa erittäin taitavasti. Minusta etäinen (tai seinäntakainenkin) pianonsoitto taas on kaunista. Olen oikein iloinen, kun taloomme on äskettäin muuttanut soittotaitoinen henkilö. Koiran haukunta on monille jatkuva ärsytyksen aihe. Minusta koirakin päästelee vain elämän ääniä jos louske on satunnaista. Aina ei voi valita asuinpaikkaansa, joten on sopeuduttava. On noudatettava hiljaisuutta tiettynä aikana ja oltava muutenkin ihmisiksi. Muutta naapurit on otettava huomioon toisinkin päin. Jotakin saa kuulua ja näkyä. Naapurin silmätikuksi ottaminen on jopa vakavampaa häiritsemistä kuin kovaääninen musiikki tai raikas perheriita. Alice Karlsson Messukeskus vyöryy Käpylän kentälle Messukeskus haukkaa taas palan Käpylän liikuntapuistosta vastustuksesta huolimatta. Sinikka Kukonlehto asuu kerrostalossa Oulunkylässä. - Talo on rakennettu hyvänä vuonna 1957, syntymävuotenani. Se on rauhallinen talo, hän valaisee. Sinikalle on kerran soitettu poliisit häiriön takia. - Olin todella yllättynyt ja nousin sängystä avaamaan ovea tukka pystyssä. Meiltä oli kuulemma kantautunut kauhea meteli, musiikkia ja tappelun ääniä vaikkei minulla ole edes minkäänlaista soitinta kotona. Poliisit sanoivat sitten, että onpa sinulla mukavia naapureita. Jouduin käymään Malmin poliisiasemalla hakemassa vuokranantajalle todistuksen, etten ole aiheuttanut häiriötä. Jouduin vielä maksamaan siitä 14 euroa vaikken ollut tehnyt mitään väärää. Itse olen kerran soittanut yläkerran naapurin ovikelloa, kun siellä metelöitiin ja olin kotona kuumeessa. Suoraan puhumalla asiat yleensä selviävät. M essukeskus suunnittelee muun muassa hallin ja hotellin laajennusta, nykyisen pysäköintilaitoksen korotusta, uutta pysyvien näyttelyjen rakennusta ja uusia pysäköintitiloja liikuntapuiston alle. Hankkeet toteutettaisiin vuosina 2009­2015. Laajennukset eivät mahdu messukeskuksen nykyiselle tontille, joka on jo täyteen rakennettu. Lisää tilaa tarvitaan -- ja otetaan -- liikuntapuistosta. - Käpylän urheilupuistoa ei tule eikä saa enää pienentää miltään osin. Kaavamuutosta laadittaessa tulee tarkoin pitää huolta siitä, että messukeskuksen ja hotellin käyttöön tuleva alue ei laajene Käpylän urheilupuiston alueelle, ei nyt eikä myöskään tulevaisuudessa, toteaa KantaHelsingin Omakotiyhdistys. Raimo Leppänen epäilee messukeskuksen ja liikuntapuiston yhteiskäyttöalueiden toimivuutta. - Jalkapalloa ja rullaluistelua rekkojen keskellä? Asukkaiden edustajat vastustavat Muun muassa Käpylä-Seura, Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ja Raimo Leppänen ovat sanoneet jyrkän ein liikuntapuiston jatkuvalle nakertamiselle. Käpylä-Seuran mukaan messukeskuksen tonttia ei tarvitse eikä pidä enää laajentaa liikuntapuistoon. Seura korostaa aineettomia arvoja joista ei käydä kauppaa: avara maisema, kaupunkikuva, vihernäkymät. Korkeat rakennukset ja metsikkönäkymän peittävä pysäköintirakennuksen korotus sekä kasvava henkilöautomeri todetaan ongelmiksi. Mikäli pysäköintilaitoksen korotus toteutetaan, on maanpäällinen pysäköinti lopetettava. Viherkatto suunnitteilla Vastalauseista huolimatta suunnittelu etenee seuraavien periaatteiden mukaisesti (numerot viittaavat kartan vastaaviin numeroihin): 2. Näyttelyhalleja laajennetaan nykyisten hallien itäpäähän. 3. Hotellia laajennetaan rakentamalla tornimainen lisärakennus nykyisen hotellin länsipäähän messuaukion puolelle. 4. Pohjoinen sisäänkäynti muutetaan autoilevien asiakkaiden pääsisäänkäynniksi. 5. Pysyvien näyttelyjen rakennus pystytetään pohjoisen sisäänkäynnin ja pysäköintilaitoksen väliin. 6. Pysäköintilaitosta koro- tetaan kaksi kerrosta. Jatkossa ylimpiä tasoja on mahdollista käyttää esimerkiksi rullaluisteluun. 7. Messukeskuksen kokousasiakkaiden pysäköintitilat sijoitetaan liikuntapuiston alle. Pysäköintitila katetaan viherkatolla, joka jää osaksi liikuntapuistoa. 9. Bussilinja 17 kääntöpaikasta Ratamestarinkadun pohjoispäässä luovutaan. 11. Liikuntapuiston messukeskuksen puoleinen reuna muutetaan yhteiskäyttöalueeksi, joka olisi kesäisin liikuntakäytössä ja talviaikaan pääasiassa messukeskuksen tavaraliikenteen pysäköintialueena. Alue säilytetään kaavamerkinnältään liikuntapuistona. 12. Messukeskuksen ja liikuntapuiston alueet rajataan selkeästi toisistaan. 13. Velodromin pohjoispäähän sijoitetaan varastorakennus Käpylän liikuntapuiston sesonkiluonteisille rakenteille ja tarvikkeille. 14. Tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa pukusuojia ja wc. Suomen messut täsmentää suunnitelmiansa, jonka jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos. Sen jälkeen on luvassa yleisötilaisuus Alice Karlsson Lisätietoja Tarkka selostus ja karttakuvat osoitteessa www.hel.fi >Kaupunkisuunnitteluvirasto > Ajankohtaiset suunnitelmat > Projektialueet > Pasila > Messukeskus ja Käpylän liikuntapuisto > Naapurien kesken syntyy helposti kahnauksia, ja ne olisi välittömästi ratkaistava etteivät ne jää vellomaan ilmaan, Tapanilassa pienkerrostalossa asuva Ari Hakamo sanoo. - Meillä on juuri tulossa asukasyhdistyksen kokous, jossa eräs tulehtunut tilanne pitäisi selvittää pois päiväjärjestyksestä. Kovin toiveikas Hakamo ei ole. - Jos ihminen ei suostu ymmärtämään yhteisiä pelisääntöjä, mikään ei muutu. Yksi asukas voi pilata talon kaikkien muiden elämän, kun muut ovat kilttejä ja sopeutuvaisia. Meillä pahaa mieltä aiheuttava asukas valittaa joka asiasta eri paikkoihin. Mikään ei käy, ja erityisenä silmätikkuna ovat lapset ja koirat. Olemme asuneet 10 vuotta talossa ja tämä on ensimmäinen kerta kun yksi ihminen onnistuu pilaamaan asumisviihtyvyyden. Jos aiemmin on ollut pientä nahinaa, asia on selvitetty ja sen jälkeen kaikki on jatkunut ennallaan. Alice Karlsson Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 9. päivä. Aineisto toimitukseen 28. maaliskuuta mennessä.
• kapylalehti@eepinen.fi Ilmestynyt vuodesta 1951 3 5.3.2008 Vuoritalolle löytyi ostaja Vuoritalo on siirtymässä hollantilaiselle taiteilijapariskunnalle tuhannella eurolla. Ostajille vuokrataan puistoalueesta rajattava pihapiiri noin 6500 euron vuosivuokralla. Taloon tulee asunto, ateljee ja näyttelytila. KÄPYLÄN VUORITALON kohtalossa on tapahtunut onnekas käänne. Hollantilainen taiteilijapariskunta on kiinnostunut ostamaan sen ja kaupunki on enemmän kuin innokas myymään. Kauppahinta on tuhat euroa ja sillä pariskunta saa rakennuksen, tai virkamiesten mukaan pikemminkin aihion, ja noin tuhat neliömetriä maata vuokralle. - Olemme koko kuluneen vuosikymmenen yrittäneet löytää ratkaisua Vuoritalolle, kehittämisinsinööri Erik Nieminen Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta kertoo. - Aihio on osa käpyläläistä paikallishistoriaa, muttei kaupungilla ole ollut edellytyksiä sen kunnostamiseen. Ulkopuolisia kunnostushankkeita on ollut viisi­kuusi, mutta aina ne ovat lässähtänet kasaan. Viime syksynä tuli ensimmäinen vakavasti otettava esitys. Hollantilainen taiteilijapariskunta löysi talon ja kiinnostui. - He ovat tutustuneet taloon, mutta ahkerammin siellä on käynyt heidän suomalainen arkkitehtinsa Marja Heikkilä-Kauppinen, joten aihion kunto on tiedossa. Jatkosuunnittelua varten on varattu aikaa 30.6.2009 asti. Kaupunki on sitoutunut luovuttamaan talon, mikäli hanke osoittautuu realistiseksi. - Ostajan tehtävänä on laatia rakennuslupa-asiakirja ja hakea rakennuslupa. Kun lupa myönnetään ja heillä on rahoitus kunnossa, kauppa ja maanvuokrasopimus tehdään. Niemisen mukaan menettely on sama kuin uustuotantokohteessa. - Ostajat näkevät vanhassa aihiossa arvoja, joihin kannatta investoida, Nieminen kertoo. - Talossa on noin 370 huoneistoneliötä, johon kaavaillaan työtilaa, asuntoa ja näyttelytilaa. Todennäköisesti uudisrakennuksen saisi kuitenkin halvemmalla kuin kunnostuksen. Rakennusvirasto edellyttää, että rakennusta palvelevat kunnallistekniset johdot on sijoitettava huoltotien rakenteisiin ja huoltotien pi- Ennen--nyt! Kuva vuodelta 1960, jolloin Mäkelänkadulla oli hetken kaksi Shelliä. Vanha 1953 perustettu Shell on nykyisen Tuusulantien alun kohdalla ja uuden Shellin avajaisia juhlitaan parhaillaan. Kuvan nappasi muusikko Untamo Korhonen, joka asui perheineen Pohjolankadun ja Mäkelänkadun kulmatalon neljännessä kerroksessa osoitteessa Pohjolankatu 2. Mäkelänkatu jatkui tuolloin Käpylän asemalle eikä Osmonpolkua ja Osmontietä ollut olemassakaan. Tuusulantietä alettiin rakentaa pian vanhan bensa-aseman purkamisen jälkeen. Kuvan antoi Käpylä-Lehden käyttöön Untamon poika Jukka Korhonen, joka muutti Pohjolankatu 2:een 1950 suoraan Kätilöopistolta. Alice Karlsson tää jäädä yleiseksi kulkuyhteydeksi puistoalueelle. Parhaillaan Vuoritalo on vuokrat- tu Käpylän klubille varastoksi. Alice Karlsson VUORITALON VAIHEITA 1922. Vuoritalo vuokrataan Käpylän Seuratalo Oy:lle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan. Käpylän VPK-taloon olisi kuulunut juhlasaliosa ja näyttämöosa. Vain näyttämöosa toteutui. 1985. Rakennusvalvontavirasto kehotti silloista rakennuksen omistajaa Oy Käpylän Vuoritalonimistä yhtiötä kunnostamaan rakennuksen vesikaton ja julkisivut. Kunnostustoimia ei tehty ja rakennuksen vesikatto sortui osittain ja toisen ja kolmannen kerroksen vä- Käpylä-Seuralle uusi hallitus linen välipohja romahti. 1987. Kiinteistölautakunta päätti irtisanoa maanvuokrasopimuksen. Vuokramiehen oli ennen vuokra-ajan päättymistä purettava rakennus ja siistittävä tontti. Rakennusta ei kuitenkaan purettu. 1988. Vuoritalo siirtyi kaupungin omistukseen. Kiinteistölautakunta päätti seuraavana vuonna purattaa rakennuksen. 1989. Käpylä-Seura esitti Uudenmaan lääninhallitukselle rakennuksen suojelua. Lääninhallitus totesi päätöksessään, että Vuoritalo on rakennus-, sosiaa- li- ja paikallishistoriallisten arvojen vuoksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja sillä on olennainen sija Käpylä puutarhakaupungin vaiheissa. Koska Vuoritalo kuitenkin sijaitsee asemakaava-alueella, tulee sen suojelu ratkaista asemakaavan muutoksen yhteydessä. 1991. Rakennus suojeltiin asemakaavan muutoksella. 1992. Rakennus vuokrattiin Käpylä-Seuralle, joka teki suunnitelmat muuttaa se Käpylän nuorisoja kulttuuritaloksi. Rakennuslupa myönnettiin. 1997. Rakennuslupa raukesi. 2000. Käpylä-Seura ilmoitti, ettei sillä ole varoja kunnostustöiden jatkamiseen eikä realistisia mahdollisuuksia vuokrata enää rakennusta. Vuokrasopimus päättyi. 2002. Tilat vuokrattiin Punk ry: lle, joka tarjosi muun muassa bändeille harjoittelutiloja. 2006. Punk ry:n toiminta päättyi, josta lähtien rakennus on ollut pienimuotoista varastointikäyttöä lukuun ottamatta käyttämättömänä. Laskiaisesta alkoi paasto HELMIKUU OLI JA MENI ja sen mukana laskiainen. Ei vain ollut Helsingissä oikein laskettelukelejä. Taivaskalliollakin jouduttiin laskettelemaan enimmäkseen nurmikolla. Kyllähän sekin muovipulkalla ja muovisuksilla onnistuu Mutta eipä laskiaisen tarkoitus olekaan lasketteleminen. Katolisena aikana Suomessakin laskiaisesta alkoi paasto, joka kesti pääsiäiseen asti. Jo juhlan suomenkielinen nimi laskiainen on alkuperältään hämärän peitossa. Sana tuntuu äkkiä katsoen viittaavan laskemiseen Tällä sanalla on kuitenkin suomen kielessä monta merkitystä. Se voi tarkoittaa alaspäin kulkemista, virtaamista, irti päästämistä, laskutehtävien tekemistä. Jopa leikkiä voidaan laskea. Joka tapauksessa monet tutkijat arvelevat, että laskiainen juhlan nimenä olisi katolisena aikana tarkoittanut päivää, jolloin paasto lasketaan eli päästetään alkamaan tai josta paastopäivien laskeminen alkaa ja päättyy pääsiäiseen. Sana laskiainen mainitaan ensimmäisen kerran suomenkielisessä kirjallisuudessa jo 1580. Toisen selityksen mukaan lihan jättämistä tarkoittava italiankielinen termi carne lasciare tai joku sen vanhempi muoto olisi suomen kielessä muuttunut laskiaiseksi. Tämä olisi varmaan tapahtunut jo keskiajalla. Ikivanha työn juhla Suomalaisen laskiaisen juuret ovat kuitenkin paljon keskiaikaa kauempana Katolisen laskiaisen aika sattui yksiin suomalaisen ikivanhan työn juhlan kanssa. Juhla liittyi naisten töihin ja toimiin kuten pellavan, hampun ja villan käsittelyyn. Laskiaisen aikaan naiset lopettivat niiden muokkaamisen ja kehräämisen. Tästä on vieläkin jäänteenä se, että lapset laskiaisena mäkeä laskiessaan huutavat pitkiä pellavia. Täl- Uusin voimin kaksivuotiskaudelle: Takana vasemmalta Kalevi Vuorento, Kai Ovaskainen, Kaija Rantanen, Antti Salaterä, Sirkka-Liisa Virtanen,Timo Karlsson, Kirsi Hiilamo ja Pipsa Poikolainen. Edessä Tintti Karppinen, puheenjohtaja Matti Eronen ja taloudenhoitaja Marjatta Kurejoki. lä tavalla uskottiin edistävän pellavan kasvua. Katoliseen paastonaikaan valmistautumiseen taas liittynee rasvaisten ruokien kuten siansorkkien ja herneistä tai pavuista valmistetun rokan syöminen laskiaisena. Myös ruotsinkielinen laskiaista tarkoittava sana fastlag ja saksan Fastnacht liittyvät katoliseen juhlaan. Nämä sanat ovat lähtöisin keskiaikaisesta saksan kielestä, jossa vastelavent on tarkoittanut päivää ennen paastoa. Myös virolaiset ovat jo ammoin omaksuneet tämän saman sanan laskiaisensa nimeksi. Heidän laskiaisensa on vastlapäev.
• 4 Käpylä-lehti KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 9.3. Meidän messu, Albekoglu, Uutela, Kajos, lasten ja nuorten bändi ja kuoro. Keittolounas, Yhteisvastuutietoa ja -tuotteita sekä kasvomaalausta ja ongintaa. 16.3. Mäkeläinen, Kataja, Leskinen, NMKY:n Mieskuoro, joht. Matti Vainio. Kirkkokahvit, järj. Lyydia -toimikunta. 23.3. Pääsiäispäivän messu, Uutela, Albekoglu, Leskinen, kirkkokuoro, kirkkokahvit järj. Etiopia -piiri. 27.3. klo 19 Nuorten messu. Rintala, Mäkeläinen, bändi. Iltapala. 30.3. Kataja, Uutela, Henri Hersta, kirkkokahvit järj. lähetysjohtokunta. 6.4. Raili Seppälä, Albekoglu, Leskinen. Messun jälkeen lähetyslounas klo 12-14 Voudintie 4 kerhohuoneistossa hinta 6e. KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU kuukauden ensimmäinen ke klo 12 5.3. Mäkeläinen, Leskinen 2.4. Uutela, Leskinen MESSUT Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 19.3. Hiljaisenviikon ehtoollinen klo 13, Albekoglu, Leskinen, Kajos, Murto. 30.3. klo 13.30 Kataja, Henri Hersta 27.4. klo 13.30 Perhemessu, Albekoglu, Aarne Pelkonen. PÄÄSIÄISAJAN MESSUT KÄPYLÄN KIRKOSSA Metsolantie 14 20.3. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen, Albekoglu, Leskinen 21.3. klo 11 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus I.Krohnin Johannes-passio, Kataja liturgia ja saarna, Mikko Peltokorpi evankelista, Hannu Leskinen Jeesus. Chorus Sine Nomine, Käpylän kirkkokuoro, joht. Martti Laitinen, Henri Hersta, urut. 22.3. klo 23 Pääsiäisyön messu, Mäkeläinen, Lauri Juntumaa, Luis Ramirez viulu. 23.3. klo 11 Pääsiäispäivän messu, Uutela, Albekoglu, Leskinen, kirkkokuoro, kirkkokahvit järj. Etiopia -piiri. 24.3. klo 11 Toisen pääsiäispäivän messu, Kataja, Leskinen. Hiljaisella viikolla ma-ke 17.19.3. Käpylän kirkolla avoimet ovet klo 19-21. Näinä iltoina voi tulla pysähtymään hetkeksi hiljentymisalttareitten ääreen, sytyttää kynttilän, rukoilla tai vain istahtaa hetkeksi kirkon penkkiin ja nauttia kiireettömästä tuokiosta ja levosta. Lyhyet hartaushetket klo 19.30 ja 20.30. Tervetuloa! MUSIIKKITAPAHTUMIA Yhteislauluilta ma 10.3. klo 19 Käpylän kirkossa Yhteisvastuun hyväksi. Mukana Merry Ladies ja Hannu Leskinen. Yhteislaulutilaisuus ke 9.4. klo 13 Käpylän kirkossa kanttorit Hannu Leskinen ja Aarne Pelkonen laulavat ja laulattavat. Kahvitarjoilu srk-salissa klo 12.15 - 13.00 Sävelhelmiä sellolla ja pianolla ma 14.4. klo 19 Käpylän kirkossa, Sami Mäkelä sello, Erkki Kallio piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. MUITA TAPAHTUMIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA ke 5.3, 19.3. ja 2.4. klo 17 Yhtä Perhettä ­kerho Voudintie 4 B kerhohuone. Ateria, alustuksia, keskustelua, askartelua. Omaa ohjelmaa lapsille. ke 12.3. Naisten kirjallisuuspiiri klo 18 Kalervonkatu 8Akerhohuoneella. Minna Canth: Työmiehen vaimo. to 13.3. klo 19-21 Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Nuorisopastori Matti Mäkeläinen. la 15.3. klo 16-20 Toivon työpajat Nuorten aikuisten tapahtuma Käpylän kirkolla. Viisi erilaista työpajaa ja rukousmeditaatiokierros kirkossa. Mukana diakonia-ammattikorkeakoulun eteläisen yksikön johtaja Heikki Hiilamo, Changemaker järjestön edustaja, elämäkerturi kirjoittajaohjaaja Heli Hulmi, pastori Tarja Albekoglu, huopataiteilija Maria Albekoglu, taideopettaja Seija Hatakka ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen. Tilaisuus on maksuton. Kasviskeittolounas, sämpylä ja kahvi 5e. ke 19.3. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko Käpylän kirkossa. to 20.3. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko Koskelan kirkossa. to 27.3. klo 19-21. Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Seurakuntapastori Katri Uutela. 28.3. Rokki soi Kakkosella! Seuraa ilmoittelua. Nuorten omat nettisivut helsinginseurakunnat.fi/kapyla linkki nuorisotyöhön. Tied. nuoriso/teinipappi Matti Mäkeläinen puh. 0503803477. ti 1.4. srk. klo 18 Käpylän seurakunnan Kutomakerhon kerhoilta, Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Vieraana neuvoston vpj. Kyllikki Virta. 5.-6.4. Varkkarileiri Lisätietoja ja ilmoittautumiset varhaisnuorisotyönohjaaja Antti Rintala puh. 050-3803469 Perhe- ja päiväkerhot sekä päivä-, lähetys- ja lähimmäiset piirit kokoontuvat normaaliin tapaan, samoin pyhäkoulu. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta. Seurakuntamatka Pietariin 4.-7.9.2008. Yhteistyössä Sipoon suomalaisen seurakunnan kanssa. Matkakohteina mm.Terijoella Ilja Repinin kotimuseo, Kelton kirkko, Pietarissa opastettu kaupunkikierros ja museokäyntejä, messu Pyhän Marian kirkossa. Paluumatkalla käymme Viipurissa. Mukana seurakunnan työntekijöitä ja opas Suomesta. Hinta 350,sis. mm. matkat, majoituksen puolihoidolla, ryhmäviisumin ja sisäänpääsymaksut. Tied. virasto p. 2340 4200 tai Katri Uutela p. 2340 4216. Ilm. 31.3. mennessä. 5.3.2008 Käpylän seurakunta, Kirkkoherranvirasto, Diakoniatoimisto, Virsikaraoke oli jymymenestys H elmikuun puolivälissä Käpylän seurakunnan ja ravintola Nyyrikin Virsikaraokeiltaan tungeksi nuorisoa. Oluthanojen takaa tarjoiltiin mehua, kahvia ja teetä. Seurakunnan tarjoamat 50 pullaa eivät riittäneet kuin alkuun joten niitä oli tilattava keittiöstä lisää. Seurakunnan nuorisotyönohjaajan Antti Rintalan kokoama bändi Planeetta viritti alkuun letkeän tunnelman. Mielenkiintoinen ilta. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan, mutta porukka oli hilpeällä päällä. Yökerhon seinään maalatut tanssijat rokkasivat kun yleisö kajautti ilmoille kepeäksi sovitetun virren Totuuden henki. Kirkkosalin totisuus oli kaukana. Viime marraskuussa julkaistulla Virsikaraoke dvd:llä (Edel Records) on 16 kaikille tuttua virttä niin sävelkulultaan kuin sanoiltaankin. Nyyrikin yleisö ujosteli aluksi yksinlaulua, joten pastorit pistivät itsensä likoon. Estradilla nähtiin muun muassa kirkkoherra Reijo Kataja ja pastorit Kirsti Kajos ja Tarja Albekoglu. Vähitellen väki rohkaistui ja varauslappuja alkoi kasaantua. Esiintyjät olivat monen tasoisia kuten karaokeilloissa aina. Kauneimpia tulkintoja oli Nita Laineen (kuva kannessa) Soi kunniaksi Luojan. Myös Kirsti Kajoksen kehitysvammaisten kerholaisten innostunutta esiintymistä oli ilo kuunnella. Virsikaraokeyleisö osallistui illan aikana yhteisvastuukeräykseen ja rahaa kertyi runsaat 80 euroa. Keräyksen tuotto menee tänä vuonna kehitysvammaisten nuorten työllistämiseen. Alice Karlsson KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Pitkäperjantain Jumalanpalveluksessa Johannespassio me syksynä päättäneet, että ensi pitkäperjantaina laulamme Käpylän kirkossa Ilmari Krohnin säveltämän Johannespassion, jota ei ole kuultu vuosikymmeniin Helsingissä. Käpylä on siitä onnellisessa asemassa, että täältä on lyhyt matka Sibelius-Akatemiaan. SibeliusAkatemiassa on taas innokkaista kirkkomusiikin opiskelijoita, joiden taidoista myös Käpylässä on päästy osallisiksi. Onhan täällä vuosien mittaan ollut kanttorin työn tuuraajina ja apuna taitavia ja muutenkin erinomaisia nuoria opiskelijoita. Tämän keväiseen passioprojektiinkin olemme saaneet musiikkivoimaa SibeliusAkatemiasta. Musiikin ylioppilas Martti Laitinen tulee johtamaan Ilmari Krohnin Johannespassion. Martti on jo noin vuodenpäivät ollut kanssani harjoittamassa kirkkokuoroa. Hänen johdollaan esitimme kirkossa viime keväänä ja syksyllä Krohnin, Sibeliuksen ja Kuusiston psalmisävellyksiä ja nyt on siis tulossa Krohnin Johannespassio. Käpylän kirkkokuoro on tällä hetkellä yli 30 hengen laulajisto, johon olemme saaneet näiden projektien seurauksena nuoria ja innokkaita laulajia. Johannespassion suurkuoro koostuu kahdesta kuorosta, Käpylän kirkkokuorosta ja Oulunkylän Chorus Sine Nomine -kuorosta. Evankelistana on Oulunkylän vt. kanttori Mikko Peltokorpi. Hannu Leskinen laulaa Jeesuksen osat. Pilatuksen osat laulaa Aarne Pelkonen ja urkurina on Henri Hersta, sibeliusakatemialaisia molemmat. Ilmari Krohnin Johannespassio esitetään Oulunkylän kirkossa hiljaisen viikon tiistaina kello 19.00, Käpylän kirkossa pitkäperjantaina kello 11 ja vielä Järvenpään kirkossa pitkäperjantaina kello 15.00. Tässä passiossa on myös raamatun luentaa ja liturgista laulua, joista Käpylässä vastaa kirkkoherra Reijo Kataja, hän pitää myös saarnan. Ilmari Krohn (1867­1960) oli suomalaisen musiikkitieteen uranuurtaja, Helsingin yliopiston ensimmäinen musiikkitieteen professori ja Kallion kirkon pitkäaikainen urkuri. Sydämellisesti tervetuloa kirkonmäelle! Hannu Leskinen Y hteistyössä on voimaa. Sen olemme saaneet huomata kirkonmäelläkin. Vuoden vaihteen jälkeen Käpylän kirkkokuorossa tartuimme härkää sarvista. Otimme esille uudet ja vaativan tuntuiset nuotit. Olimme vii-
• 5.3.2008 Käpylä-Lehti laulaa, mutta ei halua. Henkka ja Jane ennättivät tutustua toisiinsa 37 yhteisen vuoden aikana. Hyvää hommaa ei pilattu hopulla, koska vasta silloin pariskunta meni vihille. Vanhaan mustalaiskulttuuriin vihkiminen ei kuulu, kumppanuus säilyy ilman vihkimistäkin. koti on vielä olemassa, mutta mitään päätöksiä sinne muuttamisesta pariskunta ei ole tehnyt. Jane sanoo viihtyvänsä missä tahansa. Tällä hetkellä hänelle on tärkeää olla Suomessa lähellä lapsia ja lapsenlapsia. Hän haluaa antaa kaiken mahdollisen tuen lapsilleen. Janen mielestä jokaisen nuoren tulee pitää vanhemmista huolta ja toisaalta vanhempien pitää panostaa nuoriin, jotta he kasvavat turvalliseen aikuisuuteen. Kaikki eivät välttämättä selviä yksin, siksi vanhempien tuki on tärkeää. Jane nimeääkin mustalaiskulttuurin Pidetään toisistamme huolta -kulttuuriksi. 5 Asta Korppi on VUODEN KÄPYLÄLÄINEN Pukuja mustalaisnaisille Jane on itseoppinut ompelija. Hän opetteli piirtämään kaavat, purki vanhan vaatteensa ja teki siitä mielikuvitusta käyttäen uuden. Aluksi Jane teki vaatteita vain itselleen, mutta tieto hänen lahjakkuudestaan levisi kulovalkean tavoin. Mustalaisnaiset ovat erittäin vaativia asiakkaita. Mitään ei voi tehdä sinne päin, vaan kaiken pitää olla juuri kohdallaan. Vaatteiden täytyy olla vahvasti ommeltuja, hutiloida ei voi. Yhteen hameeseen tarvitaan kangasta peräti 30 metriä ja hame voi painaa kymmenenkin kiloa! Varsinainen hame on sileää samettia, jota tarvitaan seitsemisen metriä. Sitten on päällysvuori ja näyttävä yläosan kangas. Jane on ommellut hameiden lisäksi puseroita ja esiliinoja. Puserot ovat hienoja. Niihin tarvitaan kolmisen metriä kangasta, joissa strassit tai paljetit välkehtivät. Koreita pitsiesiliinoja käytettiin aiemmin nykyistä enemmän. Lopulta Janella oli töitä uupumukseen saakka ja hän on pitänyt kymmenisen vuotta ompelemistaukoa. Nyt hänen katseensa siirtyy usein keittiön nurkkaan, missä jykevätekoinen ompelukone odottaa käyttäjäänsä. Taitaa olla aika aloittaa rakkaat ompelutyöt uudelleen? K Mustalaiskulttuuri on muuttunut Mustalaisetkaan eivät enää nykyään elä koko suku yhdessä tai kiertele maanteitä hevosillaan. He asuvat asunnoissaan, kuten muutkin suomalaiset. Lapset käyvät koulua muiden lasten tavoin. Silloin kun Henkka oli lapsi, se ei ollut itsestäänselvyys, mutta hänellä itsellään oli mahdollisuus käydä koulua. Mustalaiskieli hiipuu. Blomerukset osaavat vielä romanikieltä. Ruotsin kielikin sujuu jouhevasti, mutta kotona puhutaan enimmäkseen suomea. He arvelevat, että monetkaan alle kaksikymppiset eivät romanikieltä enää osaa. Vanhempien aktiivisuudesta taito lienee kiinni. Hautajaisissa heimon perinteiset tavat ovat säilyneet. Kun läheinen tekee kuolemaa, omaiset valvovat hänen seurassaan. Kun vainaja on puettu ja pantu arkkuun, kutsutaan omaisia ja tuttavia arkkuunlaittajaisiin. Tässä tilaisuudessa vieraille tarjoillaan kahvia ja voileipiä. Hautajaisia edellisenä päivänä järjestetään muistotilaisuus, joka kestää hautajaisiin asti. Tätä tilaisuutta varten varataan talo, jossa yhdessä lauletaan ja muistellaan vainajaa. Siunaustilaisuus ja sitä seuraava muistotilaisuus ovat samankaltaiset kuin valtakulttuurissakin, mutta hautajaisiin liittyvissä tilaisuuksissa miehet ja naiset istuvat eri puolilla huonetta. On joitakin tabuja, jotka edelleen ovat mustalaiskulttuurissa itsestäänselvyyksiä. Ruokailuastioita ei koskaan panna lattialle tai muullekaan pöytää matalammalle tasolle. Pöydälle ei panna jalkoja saati istuta pöydällä. Vaikka aikuiset lapset tupakoitsisivat, he eivät ikinä tee sitä vanhempien nähden. Lapset eivät koskaan näe isäänsä paitahihasillaan, sillä isä pukee villatakin päälleen kun hän tulee lastensa seuraan. Ei tulisi kuulonkaan, että lapset kävisivät isänsä kanssa saunassa. Kulttuuriin ei myöskään kuulu, että äiti menisi varttuneiden lastensa kanssa saunaan tai esiintyisi muuten vähissä vaatteissa. Naiset tai miehet eivät käy saunassa silloin, jos siellä on vanhempia heimolaisia. Esimerkiksi Hämeentien yleisessä saunassa valvoja tietää tämän säännön ja ilmoittaa saunaan saapuville, onko saunahetki sovelias. Oli ilo tavata Blomerukset, he ovat hienoja ihmisiä. Heidän elämänarvonsa ovat kohdallaan, vaikka ympäröivä maailma käy aina vain kylmemmäksi ja kovemmaksi. Ihmisyys ja inhimillisyys ovat tässä perheessä ja mustalaiskulttuurissa yleensäkin sellaisessa kunniassa, jollaista kohtaa harvoin. Meidän kulttuurissamme vanha ihminen koetaan usein taakaksi ja vaivaksi. Eikö vanhus voisi olla henkilö, jonka elämänkokemusta ja sen mukanaan tuomaa viisautta nuoremmat arvostaisivat ja ottaisivat opikseen? Asta Korppi Kuva: Lena Malm äpylä-Seura valitsi vuosikokouksessaan 27.2. Vuoden käpyläläiseksi Asta Korpin. Seuran mukaan Asta Korppi on toiminut monin tavoin Käpylän hyväksi. Viimeisin ponnistus oli hänen omakustanteena toimittamansa Meidän Käpylä -kirja, joka ilmestyi viime vuonna. Asta Korppi ei vain toi- mittanut kirjaa vaan hän teki siihen muun muassa lukuisia haastatteluja ja kirjoitti niiden pohjalta mielenkiintoisia henkilötarinoita. Asta Korppi on myös kirjoittanut usean vuoden ajan Käpylä-Lehteen elämänläheisiä artikkeleita ja ollut aktiivisesti mukana ykkösen ratikan 80-vuotisjuhlien järjestelyissä 2005. Mustalaiset pitävät toisistaan huolta Ennen Kumpulassa asui paljon mustalaisperheitä, nyt vain yksi -- keltaisessa omakotitalossa hiljaisella kujalla. Arkielämää Kun Henkka ja Jane olivat nuoria, he seurustelivat itseään kymmeniä vuosia vanhempien ihmisten kanssa. Heille oli tärkeää ammentaa tietoa vanhoilta. Yhdessä ollessa oppiminen tapahtui luonnostaan. Blomerusten mielestä elämä oli aiemmin sukujuhlaa kaiken aikaa. Tärkeät ja hyvät ihmiset olivat ympärillä tukena ja turvana. Nykyään kuka asuu missäkin, kylään ei enää poiketa ilmoittamatta. Tosin pariskunnan iäkkäistä tuttavista lähes kaikki ovat jo kuolleet. Paluuta vanhaan ei ole. Henkka ja Jane ovat vahvoja ihmisiä, joita pienet kolhut eivät liikuta suuntaan jos toiseenkaan. Siksi he eivät muista saaneensa negatiivista kohtelua tai kokeneensa syrjintää tai epätasa-arvoa. Väistämisenkin he toteavat olevan viisautta. Toki he myöntävät, että mustalaisia kohtaan on paljon ennakkoluuloja ja siksi koko heimo ollaan valmiita leimaamaan. Blomerukset ovat aina tulleet kaikkien kanssa hyvin toimeen. He käyttäytyvät ystävällisesti ja asiallisesti. Niin metsä vastaa kuin sille huudetaan. Jane kokee, että hänelle on käynyt hyvin elämässään. Hänellä on rehellinen, työteliäs ja kiltti mies, joka ottaa toiset huomioon. Henkka on saanut vanhanaikaisen kasvatuksen, joka korostaa toisten ihmisten kunnioittamista. Sitä käytännön järkeä, joka Henkalla on, ei saa ostamalla eikä opiskelemalla. Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirjaa myydään seuraavissa liikkeessä: - Kirsikankukka, Koskelantie 29. Avoinna ma­pe 9­9, la 9­17, su 10­ 17. - Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. Avoinna ma­pe 10­17, la 9­13. - Versione, Pohjolankatu 43. Avoinna ma­pe 10­18, la 10­14. - Tapio Ojanen myy kirjaa ovelta ovelle eri puolilla pääkaupunkiseutua. Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Hinta on 28,-. Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050 300 2581. K ävin kylässä Henkka Blomeruksen ja Jane Alanne-Blomeruksen viihtyisässä kodissa. Halusin tietää, miten mustalaisten (Blomerusten käyttämä sana) elämä nykyään poikkeaa valkolaisten elämästä. Jane ei ole mustalaisnainen, vaikka hän siltä näyttääkin. Hän asui lapsuutensa suomalaisessa kodissa vanhempiensa ja kahden sisaruksensa kanssa Väinölänkadulla Käpylässä. Tytöllä oli monia harrastuksia. Hän kävi vuosia Käpylän musiikkiopistossa klarinetti- ja nokkahuilutunneilla. Hän oli aktiivinen Helsingin työväenuimareiden riveissä. Jane oli aina liikkeessä, hän panosti moniin asioihin samanaikaisesti. Kohtalokas tanssireissu Jo murrosikäisenä Jane rakasti tanssimista. Tanssireissuillaan 14-vuotias tyttö tutustui itseään hieman vanhempaan Henkkaan, mustalaispoikaan. Siitä alkoivat yhteiset tanssit, lähes joka päivä nuori pari nähtiin Helsingin parketeilla. Nuoret kävivät myös Kumpulan maauimalassa. Heistä tuli erottamattomat. Janen vanhemmilla ei ollut rotuennakkoluuloja. Etenkin Janen isä piti kovasti Henkasta. Vanhemmat olivat tyypilliseen vanhempien tapaan huolissaan siitä, että tyttö alkoi seurustella niin nuorena. Kaveritkaan ei- vät tykänneet siitä, että Jane olisi jatkossa harvemmin heidän seurassaan. Mutta eipä siinä mikään auttanut. Jane muutti tapanilalaisen Henkkansa kanssa asumaan Kymintielle Kumpulaan Henkan isäpuolen talon kellarihuoneistoon. Se oli suuri, uusi askel nuoren tytön elämässä. Tyttö ei ollut ennättänyt omassa kodissaan juurikaan tehdä kotitöitä. Oli aika oppia itsenäinen kodinhoito. Koska Jane oli nuori, hän omaksui nopeasti ne tavat, mitä uudessa kulttuurissa sai tehdä tai mikä ei ollut sopivaa. Jane, Henkka ja heidän poikansa Allan muuttivat vuonna 1968 Pasilaan ja sieltä vuonna 1970 Kauhavankujalle Kumpulaan. Matka jatkui Kumpulasta Tukholmaan vuonna 1978 ja sieltä he palasivat 18 vuoden jälkeen entiseen kotiinsa Kauhavankujalle, jossa he asuvat edelleenkin. Koska Allan kävi Yhtenäiskoulua, hän ei muuttanut Ruotsiin, vaan jäi Suomeen isovanhempiensa luokse. Nyt nelikymppisellä pojalla on oma perheensä. Janen ja Henkan 22-vuotias tytär Charlotta asuu omassa asunnossa Kumpulassa. Hän on lahjakas laulaja ja pianonsoitto sujuu hyvin. Nyt kun tytär on lopettanut soittamisen, on äiti vuorostaan istahtanut pianon ääreen. Charlotan laulutaidot eivät ole kaukaa periytyneet: Jane laulaa useissa kuoroissa. Henkkakin osaa PERINTEISET KEVÄTMYYJÄISET Sunnuntaina 16.3. klo 10-14 Käpylän työväentalo,Vipusentie 19 Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja, arpoja, kirppistavaraa, kahvia ja hernekeittoa. TERVETULOA! Käpylän Eläkkeensaajat ry Jäädäkö vai lähteä? Henkka ei oikein tykkää asua Suomessa, hän olisi valmis palaamaan Ruotsiin. Hänen mielestään Suomessa on paljon tylsiä ihmisiä, jotka enimmäkseen viihtyvät omissa suljetuissa lokeroissaan. Ruotsissa oli paljon rennompi ja läheisempi meininki naapureiden ja tuttavien kesken, siellä oltiin tutumpia. Ruotsin- Tule aamiaiselle, lounaalle tai iltapäiväkahville! Voit myös ottaa maistuvaiset herkut mukaan! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
• 6 Käpylä-lehti 5.3.2008 Kirkon korttelista Amerikan ihmemaahan Käpylän kirkon korttelin pihat olivat kauneinta mitä muistan, sanoo Tapio Holma. Hän on asunut Yhdysvalloissa jo 45 vuotta. jen kaikissa osavaltioissa joko työn merkeissä tai vapaa-ajallaan. Tuttuja ovat myös Kanadan provinssit ja Meksiko. Hän viihtyy. - Yhdysvalloissa on kosmopoliittinen ilmapiiri. Esimerkiksi San Franciscossa on enemmän kansallisuuksia kuin Yhdistyneissä Kansakunnissa. Sen kuulee ja näkee kaduilla ja ravintoloissa. Holman ensimmäinen vaimo ei kuitenkaan kestänyt maan hektisyyttä ja ystävät sekä lauluharrastus houkuttivat hänet takaisin Suomeen. Pariskunnan poika Lasse Holma asuu perheineen yhä Käpylässä. - Kaikki eivät pärjää vieraassa maassa. Joillekin iskee kamala koti-ikävä, eikä se koske vain naisia. Yhdysvallat on sitä paitsi kova yhteiskunta. Siellä mennään aina. Esimerkiksi Los Angelesin autoliikenne ei taukoa hetkeksikään. Monesti ihmettelen, minne kaikki ihmiset menevät. Maa on kuitenkin iso ja 300-miljoonaiseen kansaan mahtuu kaikenlaista. - Keski-Lännessä on punaniskoja, jotka heittävät tupakat ja oluttölkit auton ikkunasta ulos, Holma kärjistää. - Itärannikolla ihmiset ovat puolestaan hyvin akateemisia ja valveutuneita kun taas länsirannikko on vapaampi. - Kastijaosta en puhuisi, mutta varallisuus määrää pitkälle asuinpaikan ja köyhiä on paljon. Moni on pulassa sairastuttuaan. 15 prosentilla kansasta ei ole minkäänlaista sairausvakuutusta. Käpylän kansakoulu 2 lka 1946. Tapio Holma eturivissä äärimmäisenä oikealla. Keitähän muut ovat? Opettajan sukunimi on Svinhufvud. Holman kodin takapihan maisemia: Mount Baker Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla. - JUOKSIMME ÄIDIN KANSSA henkemme edestä pommisuojaan Kumpulaan. Oli talvi, 7. helmikuuta 1944. Kun pauke lakkasi ja palasimme kotiin, ei talosta ollut jäljellä kuin rauniot, Tapio Holma muistaa. - Isä soitti pommituksen aikana orkesterissa ja oli hetken varma, että olimme kuolleet. Kotitalomme Sampsantiellä oli ainoa joka meni silloin Käpylästä tuusan nuuskaksi. Tapio Holma kävi Käpylän kansakoulua ja myöhemmin Käpylän yhteiskoulua. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Maunulasta. Armeija oli vuorossa 1959, ja sen jälkeen Helsingin kauppakorkeakoulu. Yhdysvaltoihin hän muutti 1963. - Olin käynyt maassa jo kaksi vuotta aiemmin jolloin kipinä syttyi. Kaikki oli siellä niin dynaamista, toimivaa. Sen kummempaa selitystä lähtemiseen ei ole. - Seikkailunhalua se kai oli. Olin jo pikkupoikana amerikkalaisten seikkailufilmien suurkuluttaja. Tähtiä kyydissä Yhdysvalloissa Holma asettui aluksi Los Angelesiin, jossa hän toimi Wärtsilän Arabian vientipäällikkönä. Muutaman vuoden päästä hän siirtyi San Franciscoon. - Olin ensin Suomen Hirsiteollisuuden palveluksessa. Toimme hirsitaloja Kaliforniaan ja muuallekin länsirannikolle. Sen jälkeen perustin Limousinefirman, jonka asiakkaina oli myös suomalaisia yrityksiä kuten Nokia ja Finnair. Pitkä, tummennetuin ikkunoin varustettu Limousine on biletyspaikka. Siellä juodaan samppanjaa ja poltetaan kalliita sikareita. - Sano mikä tähti tahansa Hollywoodista, niin kaikki ovat olleet autossani, Holma virnistelee. - Ja jotkut heistä ovat ihan hulluja. Se on osa elämää siellä! Täällä otetaan taksi, siellä Limousine. pungissa, jossa ilmasto on maaliskuussa jo kuten kesällä Hollannissa ja Keski-Saksassa - Tänne Suomen loskaan ei ole kauhea hinku, hän sanoo. - Oltuani Yhdysvalloissa 10 vuotta, kokeilin vuoden verran suomalaista arkea. - Vaikeaa se oli. Palvelut eivät pelanneet, kaikki kesti liian kauan. Yhdysvalloissa on niin iso kilpailu, että kaikki pelaa. Suomessa on tosin menty tässä asiassa eteenpäin, vaikka kohteliaisuudet vielä tuntuvatkin joskus imartelulta. - Eikä tänne niin vain tullakaan. Asuntojen hintataso on Suomessa huima. Asuminen on tosin kallista Yhdysvalloissakin. - Helsingin ja San Franciscon asuntojen hintataso on yksi yhteen ja San Franciscon edelle kalleudessa menee vain New York. Dollarilla saa enemmän Ruoka, palvelut ja liikkuminen ovat Suomessa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa. - Euron suhde dollariin on kamala, täällä on kaikki kallista, Holma parahtaa. - Eräänä päivänä kävin kaupassa ja oikein säälin, miten paljon teitä rokotetaan! - Esimerkiksi maitolitran saa meillä eurolla, bensalitran 2,5 eurolla, elokuvalippu maksaa viisi euroa ja parturissakäynti seitsemän euroa. Oluttuopinkin saa Bellinghamissa noin eurolla. Vähän liian byrokraattistakin täällä on! - Viinit ruokakauppoihin, televisioluvat ja ansioihin sidotut sakot pois! ne asiat minä ainakin täällä muuttaisin. Holma on sekä Yhdysvaltojen että Suomen kansalainen, mutta kokee olevansa maailmankansalainen. - Kansainvälisissä jalkapallootteluissakin olen aina sen puolella joka on häviöllä. Holma onkin merenkulkijoiden sukua Kristiinankaupungista. Merikapteeneja on neljässä peräkkäisessä sukupolvessa. Niin amerikkalaistunut kuin Holma onkin, häntä harmittaa, että Käpylän pihoille saa parkkeerata autoja. - Asuin aikoinaan Sampsantie 13: ssa, kauneimmassa pihapiirissä minkä muistan. Ja jo silloin autojen annettiin ajaa mansikat ja kukkapenkit kumoon. Alice Karlsson Oma ohjelmatoimisto Holma on jo puoliksi eläkkeellä, mutta hänellä on vielä oma ohjelmatoimisto (Talent Agency) hoidettavanaan. Se harjoittaa artistivaihtoa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Holma on vienyt Yhdysvaltoihin muun muassa Rajattoman, Seminaarimäen Mieslaulajat ja Helsingin Poliisilaulajat. Parin vuoden päästä sinne lentää Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat, tänä vuonna on Vaasan kaupunginorkesterin vuoro. Vaasan toukokuisille kuorofestivaaleille on vastavuoroisesti tulossa esiintyjiä Yhdysvalloista. Holma toimii lisäksi asuinkaupunkinsa vapaaehtoisessa ystävyyskomiteassa, jossa hän hoitaa viiden maan ystävyyskaupunkiyhteistyötä. - Yritämme saada parhaillaan Vaasaa mukaan rinkiin, hän kertoo. Putous (Whatcom Falls) Bellinghamin puistosta, noin puoli kilometriä Holman talolta. Tapio Holma kaipaa kouluaikaista taidetostaan Olisin kiinnostunut avullanne löytämään työni, joka saattaa olla jonkun seinälla Käpylässä! Mitenköhan onnistuisi! Mahtaisiko kukaan tietää, mistä loytyisi "taideteokseni" Andria Dorian haaksirikko Amerikan itärannikolla 25.7. 1956? Käpylän yhteiskoulun käyneenä kuvaamataiteet näyttelivät suurta osaa koulunkäynnissa 1950 luvulla. Silloinen opettaja Luukannel (Lukki) ripusti oppilaittensa parhaita vesivärimaalauksia ja muitakin töitä oppikoulun käytävien seinille. Useita vuosia minunkin maalaukseni löytyi opettajanhuoneen viereiseltä seinältä. En tiedä mitä yhteiskoulun jäämistölle (arkistotavaralle ylipäätänsä) ja näille maalauksille tapahtui, kun koulu lopetettiin 1970-luvulla. Mikäli joku osaisi asiaa valoittaa, ehkä maalauksenikin kohtalo selviäisi. Löytyiskö joku Sherlock Holmes. joka saisi asiasta tietoa minulle? Parhain terveisin Tapio Holma Bellingham Washington, USA tapiok@comcast.net Kiireinen elämänrytmi Tapio Holma on käynyt Yhdysvalto- Koti länsirannikolla Tapio Holma asuu nyt Washingtonin osavaltiossa Bellinghamin kau- Tapio Holma kotitalonsa edustalla Bellinghamissa.
• 5.3.2008 Käpylä-Lehti 7 toa esimerkiksi netistä tietokoneelta. Käytössä on yksi asiakastietokone. Terveydenhoitajan neuvontaa ja ohjausta saa ajanvarauksella. Siinä kartoitetaan asiakkaan vointia, palvelujen tarvetta ja haluttaessa kotona selviytymistä. -Jos meillä ei ole itsellämme sitä, mitä asiakas haluaa, neuvomme häntä eteenpäin; annamme osoitteita, puhelinnumeroita ja yhteystietoja, Tiittula kertoo Kolmas taso on palveluohjaus, jossa on kyse pidemmästä prosessista. Jos elämään on tullut hankaloittavia asioita, ryhdymme asiakkaan kanssa selvittämään niitä yhdessä. Tavoitteellista ryhmätoimintaa on jo nyt muun muassa omaishoitajille ja hoidettaville, lisäksi on vasta eläkkeelle siirtyneiden vertaisryhmät sekä Teematorstai ja ystäväpiirit. Lisää ryhmiä on perusteilla. - Keskustelemaan voi tulla kaikissa asioissa, Tiittula muistuttaa. -Jos esimerkiksi tuntee turhautuneisuutta tai pursuaa toimintatarmoa, meiltä löytyy kyllä molempiin apu. Voi tulla mukaan joko toimintaryhmään tai vapaaehtoiseksi. Tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vanhan kaupungin alueella, kaikki ovat tervetulleita. kanssa ei ole Käpyrinteessä uutta. Kaupunki ostaa Käpyrinteeltä asumis- ja hoivapalveluja 48 helsinkiläiselle, loput maksavat asumisensa ja palvelunsa itse. - Keski-ikä lähentelee 90 vuotta kun meillä on täällä muutama 70vuotias nuorukainen, toiminnanjohtaja Soili Hietamies nauraa. - Ikä ei määrittele Käpyrinteen asiakasta eikä myöskään palvelun tarvetta. Käpyrinteessä on oma keittiö ja ateriapalvelu. Se toimittaa ruokaa myös kotona asuville ikäihmisille ja muille palvelutaloille. - Meillä tehdään hyvää kotiruokaa ja meiltä tilataan myös paljon juhlaruokaa. Viereisessä Medivireessä oli vasta talon vanhimman asukkaan 100-vuotispäivät, eikä hän halunnut tarjoiluja mistään muualta kuin meiltä, Hietamies kehuu. - Tänne saa myös kuka tahansa tulla syömään. Lounaan hinta on 7,30 euroa. Kotipalvelusta saamansa palautteen mukaan asiakkaat pitävät sitä kullanarvoisena! Myös dementiakodeissa asuvien omaiset ovat ikikiitollisia Käpyrinteen henkilökunnalle ja vapaaehtoisille avustajille. Käpyrinteestä Hyvinvointikeskus Käpyrinteessä vietettiin ystävänpäivänä 14. helmikuuta Hyvinvointikeskuksen avajaisia. K äpyrinteen palvelutalon aktiivisella toiminnalla on Käpylässä pitkät perinteet. Käpyrinne-yhdistys perustettiin 70 vuotta sitten ja jo 1980- luvun alussa palvelutalon yhteydessä toimi kortteliklubi, joka avasi ovensa alueen vanhuksille. Käpyrinteessä edelleen toimiva toimintakeskus Iidantupa on jatkanut samalla linjalla. Se palvelee pääasiassa kotona Käpylän alueella asuvia. Sinne voikin tulla harrastamaan, juttelemaan ja tapaamaan tuttaviaan sekä tutustumaan. Kaksivuotisen Hyvinvointikeskuksen kehittämisprojektilla tarkoitus edelleen laajentaa palveluja ja monipuolistaa asiakkaiden mahdollisuuksia tarpeittensa mukaiseen toimintaan, avopalveluvastaava Päivi Tiittula kertoo. Hyvinvointikeskusmallia kehitetään yhteistyössä muun muassa Kantti-yhdistyksen ja Helsingin kaupungin Kinaporin ja Riistavuoren palvelutalojen kanssa. Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ry. Kokonaisvaltaista tukea Hyvinvointikeskus merkitsee entistä yksilöllisempää ja tavoitteellisempaa toimintaa. Keskuksesta saa apua sekä terveydellisissä että sosiaalisissa asioissa. Neuvonta ja ohjaus voidaan ryhmitellä kolmeen tasoon: ITE-pisteessä voi itsenäisesti mittauttaa verenpaineensa ja hakea tie- Alice Karlsson Oma keittiö palvelee laajasti Käpyrinteen palvelutalossa on 62 asukasta, joista 30 asuu kahdessa dementiakodissa. Yhteistyö Helsingin kaupungin Käpyrinteen palvelutalo Ilmattarentie 2 00610 Helsinki www.kapyrinne.fi Käpyrinteen talo valmistui 1952. Se on peruskorjattu 1992­993 nykyaikaiseksi vanhusten palvelutaloksi. Hommat hanskassa Syksyllä tuli taas täydeltä laidalta: Koskelan terveyskeskus oli lakkautuslistalla. Yhdessä muiden järjestojen kanssa toteutettiin yleisötilaisuus ja lausunto asiasta kaupungille. Tulos: koko terveyskeskussuunnitelma vedettiin uudelleen valmisteltavaksi. Kaavoitusasioissa putkahti pintaan Messukeskuksen aie laajentaa pysäköintiä liikuntapuistossa pidemmälle. Siitä on annettu tanakka ja tiukka lausunto: ei enää, nyt riittää. Helmikuun lopulla mentiin vielä messuyhtiön luo katsastamaan tilannetta ja keskustelemaan suunnitelman toteuttamismallista. Asia jatkuu ao. lautakunnassa. Se liittyy nimenomaan liikenteeseen, joka on täällä aikamoinen ongelma: sitä on jo aivan liikaa. Liikennesuunnitteluosasto ei aio parantaa Koskelantien jalankulun turvallisuutta. Täytynee jatkaa asian kanssa. Tursontien läpiajokaahauksesta kyseinen virasto ei ole saanut aikaan yhtään mitään muuta kuin vilkkaan kirjeenvaidon. Siellä onkin meillä vastassa kova luu. Urbaania Urputusta-tapahtumasarjassa toteutettiin tilaisuus Käpyrinteen vanhainkodissa aiheena vanhusten hoito ja asema. Mukaan oli manattu eri puolueiden edustajia. Toukokuussa vietti perinteinen Käpylän seudun ympäristöryhmän Tavaranvaihtopäivä 20-vuotisjuhlaansa. Tervetuloa kaikki tänäkin keväänä! Kyllähän niitä asioita riittää. Meillä on avoin ja asiallinen keskustelusuhde virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa joten asiat etenevät sen mukaisesti. Olkaahan käpyläläiset kuulolla. Toivomme rohkeita yhteydenottoja ja oallistumista hankkeiden ajamiseen. Ei ole epäilystä tällaisen yhdistyksen tarpeesta asuinseutumme olojen hoitamisessa. Pitäisikin tutustua paremmin Tukholman malliin, jossa kaupunginosilla on oikeaa itsehallintovaltaa. Kiitos taas viime vuodesta kaikille tukijoilla ja kannattajille, lehtemme lukijoille ja yhteistyökumppaneille. Kiitos kuuluu myös tämän lehden kirjoittajille ja ilmoittajille jotka mahdollistavat Helsingin vanhimman ja erittäin suositun kaupunginosalehden julkaisemisen jo 57: ttä vuotta! Juu, ja sitten meillähän on tänä keväänä sellainen kiva ikkunanpesukampanja. Ei ole "yhdistyksen päätös" vaan kansalaisidea: kaikki nuoret (n.15+vuotiaat.) riuskat, sille kynnelle kykenevät käpyläläiset pesevät naapurin tädin tai muuten vaan tutun mummelin tai papan ikkunat tosta vaan. Että näkyy ne kevätsäät paremmin. Eikä maksa mitään. Eero Penttinen Käpylän Pallon toimisto remontoitiin on käytössä muun muassa datatykki, adsl- ja langaton www-yhteys. Televisiosta voidaan saunaillan lomassa katsoa muun muassa futista Welhon Canal+ -kanavilta. Myös keittiö on uudistettu, joten voimme järjestää kahvitilaisuuksia ja jopa kevyiden aterioiden valmistus onnistuu. Saunan ja toimiston varaustilanteet ovat uusituilla sivuillamme: www.kapylanpallo.fi. Sauna ja seuran muut tilat ovat tarkoitettu lähinnä seuran jäsenille, mutta niiden käytöstä voidaan sopia. Kysyä voi myös sähköpostilla: ile@kapylanpallo.fi. Ilkka Rantanen KÄPYLÄ-SEURAN väistyvän puheenjohtajan kaudella on vännetty kättä monesta asiasta. Käpylä-Seuran toiminnasta laaditaan vuosittain yhdistyksen kokoukselle varsinainen useampisivuinen toimintakertomus. Tässä ja nyt muistuu mieleen merkittävimpiä hankkeita joissa on viime vuonna oltu aktiivisia, hieman luettelonomaisesti. Kaupungin virkakoneistossa haudotaan kenenkään tietämättä mitä ihmeellisimpiä ideoita. Sitten ne julkistetaan kuin valmiiksi päätettyinä: opetusvirasto esitti Yhtenäiskoulun lakkauttamista! No, hommiin taas, yhteydenottoja tiettyihin tahoihin ja laadittiin lausunto lautakunnalle, jonka vaikutuksesta voi jotain päätellä. Koulua ei ole lakkautettu. Käpylän Pallo remontoi toimistonsa seuran jäsenten käyttöön Tursontie 3:ssa. S urkeaan kuntoon menneen toimiston saneerasi KäPan yhteistyökumppani Vallila Interior. Lisäksi remonttia tuki Kansanasunnot Oy. Kiitokset siis Vallilan omistajalle Anne Bernerille ja Kansanasunnoille. Nyt tiloissamme voivat kokoontua hienoissa puitteissa seuran lähes 600 jäsentä. Kokoontumisia varten
• 8 Käpylä-lehti 5.3.2008 Syömässä paikallisessa Arvioimme tässä sarjassa Käpylän ja sen ympäristön ruokaravintoloiden tarjontaa, palvelua ja viihtyisyyttä. Rauhaa ja ylellisiä makuja POHJOLANKADUN ALKUPÄÄSSÄ sijaitsee Aunilan perheen omistama ravintola Nyyrikki. Tarina alkaa vuonna 1977 Taverna Pohjan Akasta, joka nykyisin toimii lounasravintolana. Ajan myötä tuon ensimmäisen ravintolan yhteyteen on kasvanut varsinainen ravintolamaailma, johon kuuluu teatteriravintola Nyyrikin lisäksi pub Päätön Kana ja yökerho Iltatähti. Keskiviikkoilta hiihtolomalla antoi rauhallisen miljöön ruoan maistelulle. Ruokalistalla oli kattavasti kasvis-, kala- ja liharuokia, suomalaisista klassikoista mielenkiintoisiin vaihtoehtoihin esimerkkinä paistettua tofua. Hieno ele oli listalla maininta mahdollisuudesta tilata erikoistoiveita tai omaa suosikkiruokaa, jotka toteutetaan keittiön raaka-ainevalikoiman sallimissa puitteissa. Valitsimme alkuruoaksi kutkuttavan kylmän tomaattikeiton. Keitto oli sopivasti valkosipulinen ja lievän mausteinen. Lisäksi keitto oli ruokaisa olematta liian raskas. Toisen alkuruoan korvasi raikas vihreä salaatti, joka maistui pöytään tuodun vaalean leivän ja tuorejuustolevitteen kera. Pääruoaksi tilasimme siikaa hunajamelonikastikkeella ja serranokinkulla sekä perinteisen pippuripihvin kermakastikkeella. Myöhemmin selvisi, että pippuripihvi on cordon bleu -kanan ohella listan suosituimpia annoksia sekä Tuomas Aunilan oma suosikki. Pihvi tilattiin raakana ja olikin mehukkaan punainen sisältä. Murean pihvin seurana tarjoiltiin hauskasti sekä ranskalaisia perunoita että riisiä, unohtamatta höyrystettyjä kasviksia. Pippurinen kermakastike oli kielenpäätä poltteleva. Vaikka sitä olisi saanut olla annoksessa hitusen enemmän, emme ihmetelleet miksi annos on listan suosituimpia. Siikafileet olivat paneroitu ja miellyttävän mehukkaita. Kalafileiden välissä tarjottu paistettu serranokinkkuviipale toi mukanaan suolaisuutta ja hunajamelonikastike makeutta. Erityinen kiitos annetaan lisukkeena tarjotulle täyteläiselle risotolle. Päälle aavistus sitruunamehua ja annos suorastaan suli suussa. Ruokajuomaksi nautitut kuivat omenasiiderit sopivat ehkä hieman yllättäen sekä alku- että pääruokien kera. Siiderin tai oluen lisäksi ravintolalla on helposti lähestyttävä viinilista, jonka useita viinejä pystyy tilaamaan laseittain. Pääruokien jälkeen olimme kieltämättä kylläisiä. Herkkusuina tartuimme kuitenkin tarjoilijan tekemään suositukseen: friteerattua briejuustoa ja mansikkamelbaa. Annos ei varsinaisesti kuulu á la carte-listaan, vaan oli osa vaihtuvaa viikkomenua. Ravintolan erikoisuutena on vuonna 1992 aloitetut teatteri-illat. Näitä erityisesti yritysasiakkaiden suosimia esityksiä kertyy vuoden aikana lähemmäs sata. Kiireisimpään pikkujouluaikaan näytöksiä saattaa Kylmä tomaattikeitto oli sopivasti valkosipulinen ja lievän mausteinen. Friteerattu briejuusto ja mansikkamelba ei varsinaisesti kuulu á la cartelistaan, vaan on osa vaihtuvaa viikkomenua. olla pari päivässä. Esitysten yhteydessä tarjolla on teatterimenu, joka nautitaan ennen näytöstä. Inkeri Hakala Juha Haavisto Ravintola Nyyrikki Pohjolankatu 2, (09) 757 2299 Ma klo 10.30­18.00, ti­pe klo 10.30­22.00, la klo 12.00­22.00, su tilauksesta. www.nyyrikki.net. Pippuripihvi on cordon bleu -kanan ohella listan suosituimpia annoksia Aurinkoon www.kapykyla.fi VAPAAEHTOISTYÖN KURSSI Seniorivertaiset projektissa Helsingin Invalidien Yhdistys ry järjestää vapaaehtoistyön kurssin ma 14.4, ti 15.5 ja ma 21.4.2008 klo 16.30-19.30 Ilmoittautumiset 10.4.2008 mennessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimistoon Ilse Uoti, puh. (09) 72062416 tai ilse.uoti@hiy.fi A urinko paistoi joulukuussa yhteensä parikymmentä tuntia, eikä tammikuu ollut sen valoisampi. Tuntui kuin olisin ollut tuomittu pimeään vankilaan, kunnes vihdoin havahduin päässä soivaan sanaan "auringonvalo" ja käsitin, että oli syytä ryhtyä toimiin. Matkatoimistossa kuulin, että helmikuun alkuun osuisi matka Torremolinokseen, yksi paikka oli jäljellä ja nopea lähtijä saisi alennusta. Kalenterista selvisi, että pystyin järjestämään ajankohdan vapaaksi, tosin täytyy myöntää, että karsastin turistikaupunkia. Sitten ajattelin, että tärkeintä olisi päästä aurinkoon eikä nirsoilla, minne valo lankeaisi. Toin silti julki epäluuloni, mutta virkailija lohdutti kertomalla, että hän oli viettänyt hyvän loman Torremolinoksessa. Tulin kotiin matkalipun kanssa. Onko lupa puhua tapahtumista, joissa kaikki loksahtaa kohdalleen paremmin kuin osaisi edes toivoa? Juuri niin hyvin loma sujui: pääskyt lentelivät auringossa, mantelipuut kukkivat ja aallot vyöryivät rantahiekkaan. Hotelliin tullessa askarrutti, millaisen huoneen mahtaisin saada, matkatoimisto ei näet voinut ottaa toiveita vastaan. Ystävällinen nuorimies ojensi minulle avaimen -- lupaavas- ti kuudes kerros -- ja kun avasin oven, tulvahti vastaan valo. Oli keittiö ja olohuone televisioineen, makuuhuone ja kylppäri, jossa iso amme, oli parveke ja merinäköala. Kaiken huipuksi sain toisenkin parvekkeen, tanssilattian kokoisen. Sieltä oli maisemat kaupunkiin ja vuorille. Ylenpalttisuus alkoi jo epäilyttää, kunnes ymmärsin että kannatti kiittää, ei potea syyllisyyttä. Koska viimeksi olen itkenyt onnesta? Mutta epäonneakin tuli; myöhästyin kiertoajelusta. Läksin myrtyneenä kaupungille ja motkotin itselleni: erehtyäpä typerästi kokoontumispaikasta. Vaan sekin asia kääntyi kohdalleen. Kadunkulmassa osuin parin iäkkään miehen viereen ja kysyin neuvoa englanniksi -- he olivat Torremolinoksen suomalaisia. Toinen mies otti asiakseen esitellä kaupunkia aina suomalaiskirkon vapaaehtoistyötä myöten ja kertoi, että seuraavana iltana olisi klubilla tanssit. Kävin tutustumassa maanmiesten elämään, kuuntelemassa espanjalaisduon Satumaatangoa ja jututtamassa ihmisiä talvenvietosta. Yksiön vuokra tuntui olevan 400 euroa kuussa ja senkin kuulin, että moni eleli osaamatta espanjaa, koska liikkui vain suomalaisten parissa. Joku totesi jopa, ettei ollut käynyt ikinä Marbellassa, naapurikaupungissa. Ajelin paikallisilla kulkuneuvoilla. Bussit olivat tupaten täynnä huonokuntoisia englantilaisvanhuksia, jotka jaksoivat kuitenkin seistä käytävällä ja laskea leikkiä. LAKIASIAT Timo Kallio OTK Hämeentie 156 D 00560 Hki p. 050-5454486 Kävin Malagan kahviloissa ja Picasson kotimuseossa, mutta mieluiten suuntasin Mijakseen, vuoristokaupungin lenkkipoluille. Ermita del Calvaron kappeli pinjoineen erottui jo kaukaa, ja kun sen luo kiipesi, voi katsella valkeiden talojen nauhaa, kirkkoa ja sen edessä olevaa härkätaisteluareenaa ja merta Afrikkaan asti. Vuoren huipulle kapuaminen kesti kolme tuntia, mutta miten ihanaa oli sitten kuunnella hiljaisuutta, tuulen huokailua, lintujen viserrystä ja antaa katseen kiertää sisämaan rinteiden päivänpaisteisissa kylissä. Alastulo vei tunnin, vaikka tienviitan mukaan runsaan vartin piti riittää, mutta irtokivien takia täytyi katsoa tarkkaan, mihin askelet sijoitti. Suomeen lennettiin kirkkaina hohtavien pilvien yläpuolella; perillä kone tömähti sateeseen ja sumuun. Mutta omassa mielessäni voin vierailla koska tahansa sinisten villilaventelien luona ja tuntea mimosapuiden uhkean tuoksun. Liisa Mäntymies METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Avoinna: ark klo 8-17 OULUNKYLÄN KUKKAKIOSKI - myös sidonnat ja kuljetukset Avoinna: ti-pe 12-19, la-su 11-19 Mäkitorpantie 17, p. 050-5502009 Nordea Pankki Suomi Oyj Lainaa asuntoasi vastaan Hae meiltä laina, jonka vakuutena on talosi tai asunto-osakkeesi. AsuntoJoustolla voit vapauttaa varallisuuttasi, kun haluat sijoittaa eläkepäiviesi varalle tai hankkia vaikkapa kesämökin. Soita ja varaa aika keskusteluun 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20. Teemme sen mahdolliseksi Oulunkylä, Pakila, Käpylä puh. 0200 3000 (klo 8-20) nordea.fi A
• 5.3.2008 Käpylä-Lehti 9 Svenska hörnan Lukijalta Framtida Kottby Dessa ypperliga böckerna Meidän Käpylä och Vihreä Kylä ger en åskådlig bild av Kottbys historia samt ger en glimt av "själen" till ett av husen. Kottby är ett av de få enhetliga före kriget byggda egnahemshus områden i huvudstadsregionen. Därför går det att jämföra Kottby med "stam" Helsingfors. Kottby som helhet och varje hus där, är på grund av sina avvikande och personliga utformningar, arkitetoniskt värdefulla. Människorna med olik ock mågsidig bakgrund och ställning stärker områdets status och värde. Privatföretagare, europarlamentariker, människor inom universitets- och skolväsendet, tjänstemen, journalister, "vanliga" människor osv. Med tanke på de strängare ekologiska kraven, sparbehov i energiförbrukningen och därmed krav på förbättrad isolering osv., kommer saneringsarbeten att genomföras på området, som ej kan undvikas att inverka på området och dess utforming. Vid generationsskiften kommer saneringsarbeten i varje fall att genomföras. Därför vore det skäl att just i denna ypperliga tidning tillåtas föra en diskussion om vår framtida Kottby. En allmän diskussion i form av insändare torde även uppliva publikationen. Må insändarna dock ej ställas språkliga eller kulturella restriktioner. Redaktionen må dock ha rätten att ingripa ifall skriverierna riktas personligt, innehåller rasistiska drag, eller ej på annat sätt fyller kravet på god etik. Som framkast till diskussionen ställs frågan: Bör Kottby bibehålla sitt enastående karaktär, vara välskött, och människorna stolta över sina hus och trädgårdar, med stigande värde, eller vara ett levande utomhus museum som Fölisön eller likna Ryysyranta. Reijo Urho Kottbyvägen T:mi Helena Haavisto ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Ilmainen arviointi "Minnen" från Kottby ag har minnen från Kottby som härstammar från 80-talet och framåt, fastän vi inte bodde i Kottby, utan i Gumtäkt och sedan Majstad. Men barnen gick i skola i Kottby lågstadium, vänner fanns i Kottby, liksom Himmelsbergets kälkbackar och hälsostationen. Men det är inte dessa minnen jag ska börja med att tala om, utan om mina första år i Kottby, på Jalavägen. Fast detta Kottby hette definitivt Käpylä för mig och gatan hette Jaalantie. Varför jag skriver "minnen" beror på att vad jag minns är vad jag hört berättas. Jag var nämligen ungefär tre år gammal när vi flyttade bort från Kottby. Resan gick till Tångvägen 6 i Brännkyrka socken, en stockholmsförort. Av mina år i Kottby, d v s de tre första åren av mitt liv 1942-45, minns jag inte ett dyft. Men jag minns en del av vad mamma och pappa berättade. Jag minns berättelser om kriget, att min storasyster Marja låg i vaggan, när en bomb föll ner på Himmelsberget så att fönsterrutorna hemma blåstes ut. Glassplittret fyllde rummet, men Marja var fullständigt oskadad. Jag minns också mammas berättelser om hur det kändes att lämna skyddsrummet och undra om huset stod kvar. Mamma framhävde ofta att kriget tog fram både det sämsta och det bästa hos människan. Några blev hyperegoister och försökte sko sig, några levde som om varje dag var den sista, medan andra uppvisade en stark moral, offervilja och medmänsklighet Det fanns två bostäder i huset. Den andra familjen hette Koivistoinen. Mannen i den familjen, Eino, var en före detta sjökapten, som sedan skrev romaner om livet på sjön. Hur länge han bodde i Kottby vet jag inte, i biografierna sägs det att han huvudsakligen bodde i Kotka. Men där på Jalavägen bodde de när jag var liten och ännu när jag kom på något av mina återbesök till Finland på 50-talet. Familjen Koivistoinen hade flera barn, varav en är den eminente jazzmusikern Eero. En dotter heter Marjut och om henne fick jag alltid höra, att vi två hade varit så otroligt förtjusta i varandra. När vi åkte iväg från Helsingfors mot Sverige lär Marjut ha stått gråtande på J Työhuone Pakilantie 38 p. 050 ­ 323 0804 tmi.helena.haavisto@gmail.com Puutarhamyymälä strand och i förtvivlan ropat: "Nyt Matti lähtee, nyt Matti lähtee!" Jag vet inte hur många gånger vi, var och en på sitt håll, fick höra den historien återberättas. Men jag minns att när vi en gång besökte familjen så var jag på min vakt! Vi vet ju alla att väldigt mycket av vad vi "vet" är förmedlat, genom berättelser, genom vad vi hört, av vänner och bekanta, av lärare i skolan, vad vi hört och sett i radio och tv, vad vi läst i böcker och tidningar. Hur mycket av det jag har i huvudet är egentligen självupplevt? Och är det självupplevda mera genuint än det förmedlade? Hur som helst ska jag avsluta detta med några självupplevda minnen från Kottby, efter min återkomst 1985. Området är ju fantastiskt och vi bör alla vara ofantligt tacksamma över att teknokraterna inte lyckades riva ner det. Det är också lagom medelklassigt för en person med min bakgrund, med en hel del överlevande från rödvinsvänsterns epok. Man kan väl nästan säga att humankapitalet är i paritet med kapitalet, kanske t o m större? Gumtäkt genomgick en transformation i samma riktning när jag flyttade dit, arkitekter och skådespelare ersatte arbetarklassen, bostäder renoverades och slogs ihop till större enheter och romerna sålde och flyttade vidare, när bostadspriserna steg. När barnen var små gick vi ibland till Käpy-Grilli för att äta. Det var mycket lugnt i matsalen, ibland helt tomt. Däremot var den andra halvan av krogen, dagens rökavdelning, oftast smockfull och långt ifrån stillsam. Jag lärde mig att medan man i Stockholm gick på kvarterskrogen för att äta en bit mat, så gick man oftast "ut på öl" i Helsingfors. Dessutom lärde jag mig att om man gick ut på öl, så drack man faktiskt ofta just öl, men det var absolut inte nödvändigt! Alla drycker gick bra, bara de innehöll alkohol. Vin drack man inte så ofta som nu. När jag på Käpy-Grilli beställde vin fick jag frågan "vilken sort"? Det visade sig att det fanns två sorter: Karahviviini punainen och Karahviviini valkoinen. Tiderna förändras... Jag måste medge, att "mitt" Kottby ligger öster om Backasgatan. Jag har visserligen cyklat igenom den västra sidan ett otal gånger, men det känns ändå lite som främmande territorium. Men östra Kottby känns hemma, fastän det är över 62 år sedan som jag bodde där! Inte så hemma som för er kära läsare, som lever och verkar där nu, men ändå en plats man fortfarande gärna besöker! Matti Similä Bor numera i södra Haga och är docent i sociologi och forskningsdirektör för Centret för forskning om etniska relationer och nationalism (CEREN). Sofianlehto PÄÄSIÄISEN PIRTSAKAT KUKAT ps. Muista Naistenpäiväkukat 8.3. ark. 9-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 versione Kauniita verhokankaita Tervetuloa tutustumaan! Pohjolankatu 43 p. 7570102 asiointi­ ja saattoapu saunotus/kylvetysapu seurustelu siivous omaishoidon lomitus Käpyrinteen Palvelutalo Ilmattarentie 2, Hki 61 Tiedustelut Puh. 728 88022 www.kapyrinne.fi Kuka tuhosi? Vastine Käpylä-Lehdessä 1/2008 sivulla 10 olleeseen kirjoitukseen Kuka tuhosi Länsi-Käpylän vanhimman rakennuksen? En ymmärrä enkä voi hyväksyä herra Vatasen rajanaapuriinsa kohdistamaa panettelua. Hän on allekirjoituksellaan 16.2.2004 vahvistanut naapurin lausuntona seuraavaa: "Olen tutustunut Marjatantie 27 piharakennuksen korjauksen ja laajentamisen 15. 2. 2004 päivättyyn rakennuslupahakemukseen ja siihen liittyviin 2. 2. 2004 päivättyihin suunnitelmiin. Allekirjoittaneella ei ole huomautettavaa kyseisen rakennushankkeen johdosta." Helsingin kaupungin kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi jo neljä vuotta sitten jättämästämme vanhan mankelin peruskorjauksen ja laajennuksen rakennuslupahankkeesta mm: "Esitys laajennukseksi on sekä ympäristöä että päärakennusta suojeleva rakennustapa. Päärakennus säilyy alkuperäisessä hahmossaan. Sen laajentaminen olisikin lähes mahdotonta alkuperäisiä suhteita tuhoamatta. Myös alkuperäinen piharakennus kerrostumineen säilyy. Rakennukset ryhmittyvät sekä kooltaan että etäisyyksiltään hyvin ympäristöön. Piharakennukseen liitettävä laajennus esitetään toteutettavaksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti mm. käyttämällä alueelta kerättyjä kierrätettäviä rakennusosia. Toteutus on viehättävä ja kannatettava. Laajennusosan julkisivujen aukoitus havainnollistaa laajennuksen studiomaista käyttötarkoitusta, joka sopii alueelle." Länsi-Käpylässä 20. helmikuuta 2008 Pertti Solla arkkitehti MITTATILAUS- JA KORJAUSOMPELU Avoinna ma-to 9-17, pe-su suljettu. TERVETULOA! Torivoudintie 3, Oulunkylä Puh/Fax 757 3793 Kukkakauppa Tähtililja Muista Naistenpäivä 8.3. ja Pääsiäinen! Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 KÄPY-KUKKA Meiltä Pääsiäiseksi kauniit kukat kylään ja kotiin! Pohjolankatu 40 Puh. 791 924 ASIAKKAAMME ETSII KÄPYLÄSTÄ KERROSTALOSTA 3-4 H+K (60-80 M2). OSTAJA MAKSAA VÄLITYSPALKKION Koskelantie 46
• 10 Käpylä-lehti 5.3.2008 Menot Käpylän kyläjuhlat rekisteröityi Vuodesta 1992 lähtien käpyläläiset ovat järjestäneet pääosin talkootyönä yhden pääkaupunkiseudun suurimmista ja monimuotoisimmista juhlista. Nyt ydinjoukko tästä talkooporukasta päätti perustaa yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Käpylän kyläjuhlat ry. Perustava vuosikokous pidettiin 14. helmikuuta ja hallitus muodostettiin saman tien. Yhdistyksen ensimmäisenä tehtävänä on järjestää ensi kesän kyläjuhlat, joiden ajankohtakin on jo päätetty. Se on 7-8 kesäkuuta Akseli Toivosen kentällä. Käpylä juhlii silloin jo yhdeksättä kertaa kyläjuhlia. Jo alusta lähtien tarkoituksena on ollut avata Käpylä myös muualta tuleville vieraille. Kaunis Käpylä, mukavat isännät ja emännät, hyvinkäyttäytyvät vieraat sekä korkeatasoinen kulttuuriohjelma ovat luoneet ainutlaatuisen hengen. Kyläjuhlien ohjelman perusrunko alkaa hahmottua, mutta uusille ohjelmaideoille on vielä runsaasti tilaa. Alueella palvelevat jälleen ravintolat,kahvilat sekä kaiken maailman keittiöt. Sunnuntaina Pohjolankatu täyttyy asukkaiden kirpputorista sekä kansalaisjärjestöjen teltoista ja pöydistä. Seurakunta on toistamiseen mukana juhlissa. Sunnuntaiaamuna Akseli Toivosen kentällä kello 10.00 järjestetään messu. Käpylän kyläjuhlat ry avaa kevään aikana omat nettisivut osoittessa www.kapylankylajuhlat.fi. Tapahtumapäivä 8. 3. Oulunkylässä Klo 14­16 Seurahuoneella (Larin Kyöstin tie 7) kansallispukuisten nukkien esittely ja runonurkka. Kerttu ja Rolf Ikkelä esittelevät osaa 140 nuken kokoelmastaan ja kertovat kansantanhuharrastuksestaan. Käpyläläinen sanoittaja Aappo I. Piippo kumppaneineen runoilee ja keskustelee. Klo 17­17.45 koiraväen kokoontuminen Seurahuoneen viereisessä koirapuistossa (Larin Kyöstin tien ja Oulunkyläntien välissä). Halukkaille koirakoille mahdollisuus osallistua myöhemmin sovittuna aikana Ogelin parkkihallissa aloitettavaan koulutukseen. Yhteyshenkilö: Tapio Ojanen, asukas, koira- ja sauvakävelyn harrastaja ja opastaja. Klo 18.30 puistokävely ja -katselmus, aloitus Teinintien ja Kivalterinpolun risteyksestä Teininpuiston, Patsaspuiston kautta Kaarlo Haltian puistoon ja sieltä Seurahuoneelle, kävelysauvat tarjolla. Klo 19.00 monipuolinen iltatilaisuus Seurahuoneella. Juontaja Erkki Liskola, kitara mukana. Keskustelua: terveysasemien kohtalo, väestösuojelu taloyhtiöissä, Käpylän ja Oulunkylän seurakuntien yhdistyminen 2011 ja Jokelan suruliputuksen puutteet. Tasokas puffetti omakustannushintaan ja arpajaiset. Lisätietoja: Tapio Ojanen, 0400 100996 ja Arto Salmela, artoslm@saunalahti.fi. Juniori Ääni ja Vimma Koskelan nuorisotalolla huhtikuussa Isoveljensä Äänen ja Vimman jaloista omaksi bändikatselmuksekseen kahdeksan vuotta sitten karannut alle 15-vuotiaiden oma Juniori Ääni ja Vimma tulee taas! Mukana on yhteensä 40 bändiä kolmipäiväisessä skabassa 4.-6.huhtikuuta. Huiman suosion saattelemana Junnuvimma on siirtynyt Pasilan nuorisotalolta suurempiin tiloihin Koskelan nuorisotalolle. Junnuvimmassa ei kilpailla hampaat irvessä vaan panostetaan pitämään hauskaa rock-, rap-, hiphop-, metalli- ja popmusan kustannuksella. Takataskuun jää hyvän fiiliksen lisäksi esiintymiskokemusta ja musiikkialan ammattilaisten antama kannustava palaute. Palkinnoille pääsevät saavat studioaikaa, lahjakortteja ja keikkoja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen musiikkitapahtumiin. Äänen ja Vimman toukokuiseen finaaliin Kulttuuriareena Gloriassa valitaan esiintymään yksi bändi. Eräs Junnuvimman menestystarinoista on SMAK, joka voitti katselmuksen vuonna 2003. Hieman myöhemmin bändi oli Äänen ja Vimman finaalissa kolmen parhaan joukossa ja sai sitä kautta levytyssopimuksen. Lisää menestystarinoita on luvassa tänäkin vuonna! Lisätietoja Juniori Äänestä ja Vimmasta: www.nuoriso.hel.fi/junioriaanijavimma Karjalaiset ruokamarkkinat Lauantaina 15. maaliskuuta klo 11­16 esitellään karjalaista pääsiäisperinnettä, karjalaisia ruokia sekä ortodoksista perinnettä. Tapahtumassa on ruokamyynnin lisäksi tietoiskuja sekä leikkimielisiä aiheeseen liittyviä yleisökilpailuja. Esiintyjistä isä Hariton kertoo Kirkkonummella sijaitsevasta Pokrovan veljesyhteisöstä sekä karjalaisesta ortodoksisesta pääsiäisperinteestä, Imatran Kylpylän keittiöpäällikkö Ulla Liukkonen karjalaisesta ruoasta presidentinlinnan juhlissa, karjalaisen ruokaperinteen asiantuntija FT Pirkko Sallinen-Gimpl karjalaisesta pääsiäisajan perinteestä ja Viipurin Sanomien ruokatoimittaja, Nikolai Kuzmin karjalaisesta hapatusperinteestä. Kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan oikeanlaisen karjalaisen virpovitsan tekemistä. Vapaa pääsy. Kirjastossa tapahtuu Käpylän kyläjuhlien hallituksen jäseniä takarivissä vasemmalta oikealle: Samuli Luoma, Timo Saari (tuottaja), Occo Lindh. Eturivissä vasemmalta oikealle: Jyrki Pitkäjärvi, Sampo Laurikainen, Eiju Saurila, Aurora Komonen. Kuvasta puuttuu Erno Haukkala. Lisätietoja: www.karjalanliitto.fi Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. bussit 52, 55, 55A, 57, 65A ja 69. Tule mukaan suunnittelemaan juhlia! Kaikille avoin kyläjuhlien suunnittelukokous pidetään sunnuntaina 9. maaliskuuta klo 17 ravintola Nyyrikin Iltatähdessä, alakerta, käynti Päättömän Kanan kautta, Pohjolankatu 2. TERVETULOA! Jos sinulla tai järjestölläsi on ehdotus kyläjuhlien ohjelmanumeroksi niin anna kuulua itsestäsi. Kyläjuhlien talkootehtävissä on alueen järjestöillä myös mahdollisuus kerätä tukea vaikkapa omien harjoitusvuorojen maksamiseen. Tästä tulee Juhla! Käpylän kyläjuhlat ry. Eiju Saurila puheenjohtaja: eiju.saurila@hotmail.com, 044 9128935. Tuottaja Timo Saari, valparaiso@luukku.com, 050 3466359. Käpylän Kansalliset Seniorit Käpylässä asuville tai käpyläläiset juuret omaaville tarkoitettu yhdistys, Käpylän Kansalliset Seniorit ottaa mielellään lisää jäseniä. Yhdistys on toiminut yli neljännesvuosisadan. Vanhin jäsenemme on 97-vuotias, mutta jäsenistömme keski-ikä on reilusti alle 80 vuotta. Kaikenikäiset sekä osapäivä- että kokopäiväeläkeläiset ovat tervetulleita mukaan. Tarkoituksenamme on tuottaa jäsenillemme elämyksiä, virkistystä ja piristystä arkeen sekä karkottaa yksinäisyyttä reippaan yhdessäolon merkeissä. Teemme tutustumiskäyntejä ja matkoja eteläisen Suomen eri kohteisiin ja haluttaessa ulkomaillekin. Kokoonnumme joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas torstai Karjalatalon Wiipuri-salissa os. Käpykuja 1 klo 13. Lukuun ottamatta toukokuuta, jolloin kokoonnumme ainoastaan kerran. Kesä-elokuun aikana ei ole kokouksia. Kokouksissa juodaan aina kahvit. Usein kuulemme esityksiä ajankohtaisista asioista ja pidämme arpajaisia, laulamme tuttuja laulelmia tai verryttelemme jäseniämme. Itse kullakin on tilaisuus tuoda oma panoksensa kokousten ohjelmaan niin halutessaan. Yhdistyksen jäsenmaksu on tällä hetkellä 15 vuodessa. Yhdistyksemme on Helsingin Kansalliset Seniorit ry:n ja valtakunnallisen Kansallinen Senioriliitto ry:n jäsen, jossa on 23 000 jäsentä ja toimintaa 170 paikkakunnalla. Senioriliitto julkaisee Patina-lehteä, joka jaetaan kaikille jäsenille. Omassa yhdistyksessämme on tällä hetkellä 85 jäsentä. Meillä on tilaisuus virkistäytyä ja viettää lomaa Turussa sijaitsevassa Senioriliiton Lomakeskus Keikkulassa. Siellä järjestetään vuosittain kymmeniä loma-, virkistys- ja koulutustapahtumia. Kuluihin voi saada tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Olemme saaneet vuosittain avustusta toimintaamme Helsingin kaupungilta. Senioriliiton vuoden 2008 teemaksi on valittu "Seniorit ­ enemmän ystäviä, vähemmän yksin". Halutessasi lähempiä tietoja yhdistyksestämme ota yhteys joko puheenjohtaja Eila Pulkkaseen puh. (09) 655271/040 829 2276, sihteeri Marita Viitaseen puh. 045 111 9925 tai allekirjoittaneeseen puh. 040 523 9348. Olavi Myhrberg @welho.com Kuluneena talvena Käpylän kirjastossa on ollut jo kolme kiinnostavaa kirjailijailtaa. Kirjailija Satu Koskimies (kuvassa) esitteli viime vuoden Finlandia-palkintoehdokkaat ja kertoi raadin työskentelystä. Satu toimi valintaraadin puheenjohtajana. Kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola diktaattorina valitsi voittajaksi Hannu Väisäsen Toiset kengät. Toimittaja Suvi Ahola esitteli Nobel-palkinnon saajan Doris Lessingin tuotantoa. Mirja Arajärvi ja Tintti Karppinen kommentoi- vat ja kertoivat omista lukukokemuksistaan. Kääntäjä Jaana Kapari-Jatta kertoi kääntämistään Harry Potterkirjoista pääasiassa nuorista kuulijoista koostuneelle yleisölle. Saimme kuulla muun muassa huispaus -sanan ja Tylypahkan keksimiseen liittyneet tarinat. Koululaisilla oli paljon kysymyksiä kääntäjälle. Näinä päivinä ilmestyvästä uudesta ja viimeisestä Potterista kääntäjä ei kuitenkaan suostunut pihahtamaankaan. Eija Tuomela Vipuset Työväentalolla keskiviikkona 5. 3. klo 9.30 Sauvakävely, 9.30 Tasapainokoulu 1, 11.00 Tasapainokoulu 2, 11.00 VipArt, 13.00 Boccia maanantaina 10.3. klo 10.30 MuistiVipunen keskiviikkona 12.3. klo 9.30 Sauvakävely, 9.30 Tasapainokoulu 1, 11.00 Tasapainokoulu 2, 11.00 VipArt, 13.00 Boccia, 13.30 Luento: Juhani Julkunen kertoo sydän suojaavista ja vaarantavista psykososiaalisista tekijöistä keskiviikkona 19.3. klo 9.30 Sauvakävely, 9.30 Tasapainokoulu 1, 11.00 Tasapainokoulu 2, 11.00 VipArt, 13.00 Boccia keskiviikkona 26.3. klo 9.30 Sauvakävely, 9.30 Tasapainokoulu 1, 11.00, Chi Kung, 11.00 VipArt, 13.00 Sääntömääräinen kevätkokous* maanantaina 31.3. klo 10.30 MuistiVipunen keskiviikkona 2. 4. klo 9.30 Sauvakävely, 9.30 Tasapainokoulu 1, 11.00 Tasapainokoulu 2, 11.00 VipArt, 13.00 Boccia, 13.00 Sivunkääntäjät. Lukupiiri. Tulevia tapahtumia kirjastossa: 10.3.2008 klo 18.30 Heikki ja Kirsi Hiilamo: Lähimmäisavun lähteellä 24.4.2008 klo 18.30 Ahmatova-ilta: Marja-Leena Mikkola. 12.5.2008 klo 18.30 toimittaja Marjut Jousi kertoo toimittamastaan Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen Vihreä Kylä -kirjasta Oulunkylän srk:n KUTOMAKERHON KEVÄTMYYJÄISET lauantaina 15.03.2008 klo 11.00 - 15.00 Osoite:Teinintie 8 B 2.kerros (vanha koulu) Myytävänä: - kauniita kangaspuissa kodottuja yksilöllisiä kudonnaisia - käsin tehtyjä pääsiäiskoristeita ja kotitekoisia leivonnaisia Kahviossa: - hyvää ohrapuuroa marjakeiton kera sekä kahvia, teetä, mehua ja kotileivonnaisia. Pika-ja lista-arpajaiset TERVETULOA
• 5.3.2008 Käpylä-Lehti www.SIMSALABIM.fi 11 Lämmittelemässä K Kauneusja terveyspalveluja VAUVAUINTI alk. 10,-/kerta päivä- ja iltaryhmät LASTEN uimakoulu 1-4 v. SATU-UINTI ja CRAWL -uimakoulu 4-6 v. ja 6-10 v. Puh. 044-0110 660/Kaisa irjoitan tätä mahdollisimman kaukana Käpylästä, Uudessa-Seelannissa, pää siis alaspäin. Kiwit (uusiseelantilaiset) sanovatkin "down under" täällä alhaalla. Käpylä on "over there", siellä ylhäällä. Luin matkan alussa australialaisen kirjailijan Sophie Leen ajatuksia siitä, mitä hän kotimaassaan eniten rakastaa ja ulkomailla kaipaa. Tärkeimmiksi nousivat auringonpaiste ja hiekkarannat. Olinkin sitten Sydneyssä Australia-päivänä 20.1. Silloin paikallinen lehti jakoi jokaiselle lehdenostajalle aurinkohatun, ihan kivan. Ostin lehden ja sain kaksikin hattua pikkupojillemme kotona. Australiassa niille ei olisikaan ollut mitään käyttöä. Olin maassa viikon ja joka ainoana päivänä satoi, useimmiten aamusta iltaan. Queeenslandissa oli tulva, Sydneyssä kolme nuorta hukkui tulvavesiviemäriin. Olin unelmoinut kuuluisasta Bondin hiekkarannasta. Nyt en edes käynyt sitä katsomassa. Sydneyssä ei sentään ollut kylmä vaan ihmiset läpsyttelivät rantasandaaleissaan kaduilla tihkusateessa. Kylmä tuli vasta Sinisillä vuorilla kun elelimme pilven sisässä. Näin siis todellisuus kohteli unelmiani. Uuden-Seelannin suurin tapahtuma alkuvuodesta oli maan kuuluisimman henkilön, ensimmäisenä Mount Everestille kiivenneen Edmund Hillaryn hautajaiset. Aucklandin ainoa (!) sanomalehti Herald julkaisi koko aukeaman kuvia seremonioista ja kymmenien sivujen liitteitä. Sir Edmundin kuva on jo pitkään ollut 5 dollarin setelissä. Lehtikirjoittelun perusteella suurin ongelma hautajaisissa oli se, että hallitus ei ollut erikseen kutsunut ketään Englannin kuningasperheestä hautajaisiin. Hallituksen mielestä kuningattaren edustajan, kenraalikuvernöörin läsnäolo riitti. Aiheen loputon märehtiminen toi mieleen sen, miten tärkeää joidenkin mielestä on se, että presidentti Tarja Halonen ei ole viime vuosina tavannut USA:n presidenttiä. Tapaamiskutsu olisi varmaan edellyttänyt myönteistä suhtautumista Irakin sotaan, joten meillä nyt on vähän asian juurtakin. Suhtautuminen julkkiksiin on täällä pari kertaluokkaa ihailevampaa kuin toistaiseksi Suomessa. Filmitähtien ja urheilijoiden tekemiset ja toilailut saavat valtavasti tv:n pääuutisten ja lehdistön huomiota. Kriketti ja rikokset ovat toinen kestoaihe. Rikoksia täällä tosin tehdään vähän ja siksi samaa juttua pitää vatkata perusteellisesti. Krikettiottelut onneksi kestävät parhaimmillaan viisikin päivää. Yleisö istuu ja hurraa ja käy välillä lounastauolla. Kansa on iloista, rentoa ja mukavaa. Etelämeren saarelaisten kauniin ruskea pinta ja tukeva olemus vertautuvat siroihin kiinalaisiin ja korealaisiin kauppojen tiskien takana. Vaaleat reppuselkäturistit kiertävät nähtävyyksiä. Maisemat ovat niin monipuolisia ja kauniita, että Suomeen palatessa saattaa tuntua siltä että asumme risukossa. Mutta tulee se kesä meillekin. Pekka Peltola Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 www.kauneushoitolahyvaolo.fi Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti Kevään piristykseksi ripsien ja kulmien värjäys + muotoilu 15,- (norm. 25,-) Intiankatu 25, Kumpula Puh. 09-876 3391/041-571 9929 KAMPAAMO - KAUPPA - JALKAHOITO Oulunkyläntie 7 puh. 795 570, 050-430 5961 Natural Styling Leila Bergström Klassista ja urheiluhierontaa Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Jani Kuparinen p. 044 264 3398 Tutustumistarjous 35 / 55min. Intiankatu 25, Kumpula Tervetuloa! · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Parturi · Kampaamo na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Maarit Herranen & Mervi Koskinen Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554 TERVETULOA! 57 Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu A 00610 elsinki H alice.karlsson@sll.fi p. 044 Kari Varvikko Eepinen Oy Klaneettitie 1 1 00420 elsinki H kapylalehti@eepinen.fi 30 Sivunvalmistus ja taitto: Eepinen Oy Painopaikka: 19 Jakelu: Allatum Oy, Pori 2007 Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Takasivu: 1/2 sivu Neliväri: 1,25 eur/pmm 1.100,150,-/kpl Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä Siltavoudintie 7 3335036 752 4410 Toimituspäällikkö: Kustantaja: Jakeluyhtiö: Parturi-Kampaamo Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 5308 091990 Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 eur/pmm 045-1323 828 1/1 sivu 2.200,Fax. 5308 091991 1/4 sivu 580,Värilisä: 50,-/kpl, Painosmäärä: 18 000 kpl Arvonlisävero 22 % ei sisälly hintoihin. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Käpylä-Seura r.y. Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - kapyla.seura@gmail.com - http://kapyla.seura.googlepages.com Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
• 12 Käpylä-lehti · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 5.3.2008 Heseva Lounasravintola KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Meiltä saat kaupungin maukkaimmat lihat, makkarat ja leikkeleet Lihatukku Veijo Votkin Oy MYYNTIPISTE Sokos Helsinki, Postikatu 2 Puh. 010 766 1047 TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha Talvitie 8, Sörnäisten Tukkutori Puh. (09) 7743 3477 Ma-pe klo 7-18, la 7-15 Koivumäentie 8, 00680 Hki, puh.0407424398 www.topparintuoli.com Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com www.chef-wotkins.com Taitavat nuoret esiintyvät: MAKUMATKAT MAAILMALLE jatkuvat maaliskuussa - vuorossa Gallian keittiö mm. Williä sikaa KARAOKE Pe 21-02.30 Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 SOLISTIEN KONSERTTI Berghällsgårdenin salissa Kalliossa (Suonionkatu 7) lauantaina, 29.3.2008 klo 15.00 Vapaa pääsy, tervetuloa! PÄÄSIÄISENÄ PERINTEISIÄ PÄÄSIÄISHERKKUJA ¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 ¤ Lauantaisin DJ Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Konsertteja viikottain Koskelan kirkossa: www.kmo.fi/Tapahtumakalenteri Koskelantie 9 Puh. 793 864 Uusi Käpykylä-hakemisto ilmestyy maaliskuussa. Tarkkaile postiasi! Uudesta palvelulinjastosta Teatteriravintola Pohjolankatu 2, Käpylä p. 757 2299 NYYRIKKI Alennus yhdestä omavalintaisesta tuotteesta! Voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Näytä tämä kuponki palvelulinjastolla! Täydellinen ohjelmisto: www.nyyrikki.net -10%