• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 2 8.3.2009 58. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 TUULI PAASILEHTO päivystää vapaaehtoisena Isosaaren sotkussa Parkourpojat hyppivät seinille Kumpulanlaaksoa ei saa pilata tiellä Olutravintola versione Olemme avanneet kangaskaupan yhteyteen SecondHand Shopin Upeita Vintagevaatteita, -hattuja ja kenkiä. Tervetuloa tutustumaan! Pohjolankatu 43 p. 7570102 Avoinna ark. 10-18, la 11-15 La 14.3. alk. klo 20.00 Trubaduuri Jaco Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088.
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 8.3.2009 Ohimennen Turha tie! varten ja kevyen liikenteen yhteyksiä mäelle parannetaan. Tämä olisi ollut paikallisten asukkaiden mukainen ratkaisu, mutta kaupunginhallitus päätti toisin. Joukkoliikennekatu jyrättiin rauhalliseen miljööseen helmikuussa äänin 10­5. Kadun rakennusta kannattivat kokoomus, demarit, rkp ja kepu, vastaan olivat vihreät ja vasemmistoliitto. Kysymys on suorasta yhteydestä Kumpulan yliopistoalueelta Kumpulanlaakson poikki Kätilöopistolle. Pietari Kalmin kadun jatkamista on perusteltu bussin 506 (tiedelinja) matka-ajan nopeuttamisella Pasilan ja Kumpulanmäen välillä. "Kumpulan kampuksella työskentelee noin 6000 opiskelijaa sekä 1000 tutkijaa ja opettajaa. Heidän lisäkseen uusi joukkoliikennekatu nopeuttaa tiedelinja-bussia käyttävien sekä paikallisten asukkaiden matkantekoa ja vähentää yksityisautoilua", kadun puolustajat esittävät. Kummallista tässä on, että tiedelinja palvelee jo Kumpulan kampuksen opiskelijoita ja työntekijöitä. Eihän mäeltä ole kuin muutaman minuutin matka Intiankadulle, jossa 506 kulkee 10 minuutin välein Pasilaan ja siitä Meilahden kautta Espooseen. Ja mäen toisella puolella, Kustaa Vaasan tiellä, kulkee busseja ja raitiovaunuja niin että hirvittää. Joukkoliikenne ja joukkoliikennekadut ovat kannatettavia ja niiden lisääntyminen on hyvä asia. Pietari Kalmin tien jatke kuitenkin vie enemmän kuin tuo. Katu halkaisee Kumpulanlaakson, jonka kartanomiljöössä on muun muassa juuri huolella rakennettu kasvitieteellinen puutarha, rauhalliset löhöilynurmikot ja viljelypalstoja. Matkaaika yliopistolta Pasilaan nopeutuu saamieni tietojen mukaan vain viisi minuuttia. Surullista on myös se, että jälleen kerran käveltiin asukkaitten yli. Katuhanketta vastaan kertyi 4000 nimeä, puolesta vain 132, joista asukkaita oli vain muutama. Peli ei ole vielä pelattu. Kaupunginhallituksen päätöksestä voi valittaa maaliskuun 11. päivään saakka ja epäilemättä kumpulalaiset myös valittavat. Lisäksi Kumpula-seura ja Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys järjestävät mielenilmauksen Kumpulanlaaksossa tiistaina 10. maaliskuuta klo 17­18. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Pietari Kalmin kadun jatke katkaisee kaksi kevyen liikenteen väylää: Jyrängöntien ja Kumpulantaipaleen. Mielentiloja H elsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 palauttaa yksimielisesti Kumpulanlaakson joukkoliikennekatua (Pietari Kalmin kadun jatke) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunnan mukaan tiedelinjan liikennöintiä pitää nopeuttaa kaikin keinoin olemassa olevia teitä pitkin esimerkiksi pysäkkejä karsimalla, teitä lämmittämällä ja uusia reittejä etsimällä, satamaradan paikalle tehdään varaus raitiovaunuliikennettä Helena Haaviston taustalla on eräs hänen akryylitöistään. Helena Haaviston maalauksia on esillä ravintola Käpygrillissä. TAIDEMAALARIN TYÖ on pitkälti sitä, että ottaa vain pensselin käteen ja alkaa maalata. Inspiraatiota on turha jäädä odottelemaan, käpyläläinen Helena Haavisto sanoo. Hänen töitään on parasta aikaa esillä Ravintola Käpygrillissä. - Aiheet tulevat mielen syövereistä. Sijoittaudun aina jonnekin, johonkin maisemaan. Siinä mielessä on melko yhdentekevää, minkälainen työhuone on. Haaviston työhuone on Pakilantiellä käsityökeskuksessa verhoilijoiden, entisöijien ja soitinkorjaajien seassa, jossa hän itsekin entisöi huonekaluja. Haavisto on syntynyt Oulun läänin Pyhäjärvellä pappisperheeseen. Perheen kotipaikka vaihtui tiuhaan, siksi taiteilija ei koe olevansa mistään kotoisin. Kun perhe asui Oulussa, Haavisto hyppäsi junaan ja matkusti Helsinkiin. Hän oli silloin 16-vuotias. Asetuin tätini luo Pihlajatielle ja rupesin helsinkiläiseksi. Kirjoitin ylioppilaaksi ja tein useita vuosia sihteerintöitä muun muassa Ryhmäteatterissa, Yleisradiossa, oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja jopa sirkuksessa. 1990 luvun alussa sihteeri otti hatkat, vaihtoi jakkupuvun haalareihin ja kouluttautui artesaaniksi. Samaan aikaan hän alkoi tehdä myös kuvataidetta, suoritti kuvataiteen perusopinnot Helsingin työväenopistossa ja jatkoi opintojaan Vapaassa taidekoulussa. Ensimmäisen kerran Haaviston töitä oli esillä 2001 Stoassa. Elettiin kevättä ja uusi näyttely häämötti syksyllä Vuotalon galleriassa. - Se kesä menikin hulluna maalatessa, taiteilija nauraa. Sen jälkeen Haaviston töitä on ollut esillä muun muassa galleria Punainen viileässä ja Taidekeskuksessa. Käpygrillissäkin hän on ehtinyt pitää jo kaksi näyttelyä. Haaviston maalauksista voi ammentaa voimia myös Helsingin kaupungin Itäisellä psykiatrisella poliklinikalla. Alice Karlsson Helena Haavisto: Maalauksia Käpygrilli, Osmontie 5 Maaliskuun ajan. Käpylä-Seura toimii http://www.kaupunginosat.net/kapyla Messukeskuksen pitäisi edistää julkisen liikenteen käyttöä kaikin keinoin alueen käytön selkiyttämisessä ja tilapäisten järjestelyjen epämääräisyyden poistamisessa. Liikuntapuiston jäsennöinti ja kehittäminen saavat kaavasta kestävän pohjan. Liikuntatoiminta monipuolistuu ja alue siistiytyy. Talviliikunnan monipuolistaminen on myös mahdollista. Olennaista on että, liikuntapuiston ja messualueen raja määritellään pysyvästi eikä liikunta-alue ole enää tulevaisuudessa messujen potentiaalisen laajenemisen vara-aluetta Liikenne ympäristövaikutuksineen Messukeskus on sijoitettu juuri Pasilaan suurelta osalta siksi, että se on erinomaisesti tavoitettavissa julkisilla liikennevälineillä. Julkisen liikenteen käyttöä messuliikenteessä tulee kaikin keinoin edistää sekä paikallisten että globaalisten ympäristövaikutusten vuoksi. Yhteys paikallisen julkisen, erityisesti poikittaisen liikenteen kehittämiseen on tärkeä myös Käpylän asukkaille. Liikenteen, sekä henkilö- että tavaraliikenteen paikallisia melu- ja ympäristövaikutusselvityksiä tulee syventää. Pysäköinti Pysäköinnin siirtyminen liikuntapuiston alueelta maan alle ja pysäköintilaitoksiin kaavan mukaisesti vuonna 2012 on kannatettavaa ja olennainen parannus. Pysäköintilaitos on korotettuna maisemallisesti kuitenkin alueen hankalimpia kohteita ja mitätöi entisestään Raviradan mäkeä, joka on jo katujen ja rakentamisen puristuksessa. Pysäköintipaikkojen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon Hartwall Areenan paikkojen rinnakkaiskäyttömahdollisuus. Kevyt liikenne Uusien pyöräily- ja jalankulkureittien osoittaminen liikuntapuiston halki on kevyen liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle hyvä ratkaisu. Uusi reitistö mahdollistaa mm. ulkoilutieyhteyden radan varrelta Mäkelänrinteen uintikeskukseen ja parantaa liikuntapuiston tavoitettavuutta. Raviradanmäellä, korotettavan pysäköintilaitoksen vieressä kulkeva Käpylästä Pasilaan ja keskustaan johtava maisemallinen ulkoilureitti on vaarassa joutua pimentoon pysäköintilaitoksen korotuksen vuoksi. Maisema ja suojelukysymykset Kaavatyössä on pyritty sekä rakennuksissa että niiden ympäristössä maisemallisesti kestäviin ratkaisuihin. Kaavamääräykset määrittelevät paikoin tarkastikin rakennusten ulkonäön. Samoin on määrätty puuistutuksia ja alueita, joille on laadittava erilliset puistosuunnitelmat. Kaavan suojelumääräyksissä on otettu huomioon Velodromi rakennussuojelukohteena ja sen ympäristön pähkinäpuulehto luonnonsuojelualueena. Alueella jo olevien ja sinne kaavailtujen rakennusten mittakaava asettaa erityisiä vaatimuksia maisemalliselle jatkosuunnittelulle. Kaupunkisuunnittelulautakunta lähetti kaavaesityksen 29.1.2009 edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi puoltaen sen hyväksymistä. Matti Eronen Käpylä-Seuran puheenjohtaja J oulukuun puolivälissä lähetimme kaupunkisuunnittelulautakunnalle kannanoton Messukeskuksen ja Käpylän liikuntapuiston asemakaavaluonnoksesta . Kaavalla on suuri merkitys Käpylän liikuntamahdollisuuksien, liikenteen ja maiseman kannalta. Messukeskus yhdessä Hartwall Areenan ja Käpylän liikuntapuiston kanssa määrittelee toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen luonteen alueelle, joka liittää Käpylän Pasilaan. Käpylä-Seura esittää kannanottonaan asemakaavaluonnoksesta seuraavaa: Liikuntapuiston kehittäminen ja messualueen raja Kaavan keskeinen merkitys on Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 8. päivä. Aineisto toimitukseen 23. helmikuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 8.3.2009 Träskman täytti 35 vuotta Parturi­kampaamo Träskman on juurtunut Käpylään. Park panostaa ruokaan Uusia makuja ja vanha rauha. Tällä reseptillä Park kutsuu syömään. PARK HOTEL KÄPYLÄN ravintolan keittiö on kansainvälistynyt. Ruoka tehdään thaimaalaisen, kiinalaisen ja kahden suomalaisen kokin voimin ja á la carte ruuat ovat saaneet rinnalleen lounaat. - Ennen joulua ruvettiin miettimään, miten pystyisimme hyödyntämään kokkiemme taitoja parhaiten, hotellinjohtaja Heikki Hämäläinen kertoo. - Sitten päätimme uudistaa á la carte -listat sekä laatia myös lounaslistat, joissa kokkiemme osaaminen tulee esille. - Kokeistamme Markku taitaa suomalaisen perinnekeittiön ja erityisesti riistan. Oskari on puolestaan kotonaan eurooppalaisessa keittiössä ja eritoten italialaisessa. Thaimaalainen Koy ja kiinalainen Chen tuovat keittiöön oman maansa herkut. Hämäläisen mukaan ravintolan keittiössä on ollut käynnissä varsinainen kokkikoulu. Taidot ja niksit on jaettu, joten erityisherkkuja on aina saatavana huolimatta siitä kuka kokki keittiössä häärää. Lounaslista vaihtuu päivittäin ja Hämäläisen mukaan kaikki sujuu jo hyvin luontevasti. - Henkilökunta tarjoilee lounasta kuin olisi tehnyt sitä aina ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. - Hämäläinen on pannut merkille, että lounaalla kovin kysyntä on vanhalla kunnon kotiruualla kuten lindströminpihveillä. - Ehkä kotona ei enää jakseta tai ehditä tehdä perinteisiä ruokia, hän pohtii. Paitsi lounaspaikka Park on edelleen luotettava iltaruokaravintola; keittiö on auki 23 asti illalla. - Jos mieli tekee esimerkiksi kiinalaista tai thairuokaa, niin meille vain, Hämäläinen kehottaa. - Täältä yhden katon alta saa monipuolisia ruokia! Ja kunhan kevät koittaa, ruokailla voi myös seudun kauneimmalla terassilla. Lähes sen väärti on ravintolan lasikuisti, josta näkee Käpylän puutaloja, Pohjolankadun lehmukset ja raitiovaunut sekä Alepan asiakasvilinän! Tosielämää. Ennen 1980-lukua Park Hotel Käpylä oli nimeltään Uusimaa, jossa muun muassa näyttelijä Kalle Juurela toimi "sisäänheittäjänä" ja meno oli railakasta. Hämäläisen mukaan näillä näkymin paluuta iltahulinaan ei ole. - Kilpailu on kovaa ja Helsingissä on näitä Sedu Koskisen paikkoja ihan riittämiin. Bilettäjiä rassaisivat myös keh- not liikenneyhteydet. - Ykkönenhän ei kulje iltaisin eikä lauantaisin, joten ainoa yhteys on bussi 69, Hämäläinen harmittelee. - Siksi satsaamme ruokaan ja rauhallisiin ruokahetkiin. Alice Karlsson Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 Puh. (09) 799 755 Ravintola avoinna Ma­pe 11­24, la 12­24 Lounas ma­pe klo 11­14 Raili Sjöblom juttelee asiakkaansa Kari O. Laineen kanssa synttäripäivänä. YLI 40 VUOTTA ALALLA ollut Raili Sjöblom (o.s.Träskman) toimi aluksi kampaajana Vantaalla ja jo silloin hänellä oli asiakkaita Kumpulasta ja Käpylästä. - Sitten eräs kumpulalainen ystäväni ja asiakkaani sai tarpeekseen matkustamisesta ja ilmoitti, että Kumpulassa olisi vapaa liikehuoneisto, Sjöblom kertoo. - Ja niin minä tulin ja pistin 1974 pystyyn kampaamon Intiankadulle. Pian avasin toisen liikkeen silloiseen terveysaseman taloon Käpyläntielle, mutta yhdistin ne 1995, kun Käpyläntie ykköseen valmistui uusi liikehuoneisto. Siinä 35-vuotisen parturi­kampaamo­kauneushoitolan lyhyt historiikki. Nyttemmin Sjöblom on luopunut kauneushoitolasta ja vuokrannut tilat Johanna Lapille, jota hän kehuu monin sanoin. - Hän hieroo varpaista kasvoihin, lymfaa ja tekee myös kasvojen kohotushierontaa, jota suositellaan muun muassa leikkaus- ja halvauspotilaille. Hän on saanut ihmeitä aikaan! Parturi­kampaamossa työskentelee Sjöblomin lisäksi Eija Wikström ja Ian Roos. Kummatkin ovat viihtyneet Träskmanilla jo yli 20 vuotta. Suuri osa parturi­kampaamon asiakkaista on pysynyt mukana koko 35-vuotisen taipaleen. - Lisäksi asiakkaiksi ovat tulleet heidän lapsensa ja lapsenlapsensa, Sjöblom nauraa. - Vanhin kammattavani on 96-vuotias, joka tulee tänne edelleen omin jaloin. Sjöblomin työvuosiin mahtuu paljon. - Rohkeutta on tullut rutkasti lisää. Nyt uskalletaan värjätä hiuksia ihan toisella tavalla kuin ennen. Värejä sotketaan ja niillä leikitään. Ja vanhemmatkin ihmiset uskaltavat heittäytyä mukaan. Muoti vaihtelee ja sahaa, nyt palataan taas vanhaan. Vitivalkoiset vetyperoksiditukat ovat jälleen katukuvassa. - Kampauksia ja permanentteja tehdään entiseen malliin. Aineet ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti. Ne ovat nykyisin lempeitä ja hoitavia. Kukaan ei enää oleta, että permanentin pitää kestää vuoden! Alice Karlsson Kampaamo Träskman Käpyläntie 1 (09) 798 920 Wenfeng Chen, Koy Backa ja Heikki Hämäläinen luovat Parkiin uutta ilmettä. Uusi ravintola Käpylään KOSKELANTIE 56:EEN on avattu kiinalais-japanilainen ravintola. Siellä on mahdollisuus ruokailla sekä lounasaikaan että iltaisin. Ruokavalikoimaan kuuluvat muun muassa japanilainen sushi sekä perinteiset kiinalaiset herkut. Ystävättäret Zhang Xuan ja Zhao Yue antoivat ravintolalleen japanilaisen nimen Yachiyo. Asta Korppi Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Galleria Ajatuksenpoikanen, Pohjolankatu 43 · Kirsikankukka, Koskelantie 29 · Käpylän kirjasto · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Ravintola Yachiyou sijaitsee samoissa tiloissa kuin aikoinaan Elannon pullapuoti, lähellä Koskelantien ja Käpyläntien risteystä.
• 8.3.2009 Käpylä-Lehti 5 Avantouimareita Pikkukoskella Käpylän Apteekki 80 vuotta Perjantai 27.3 klo 19.15 Koskelan kirkossa Ranskalaisen salin jouset Käpylän musiikkiopistosta, solistina sopraano Kaija Nuoranne, johtaa Ahti Valtonen Ohjelmassa Oskar Merikannon säveliä, Mozartia, mustalaissäveliä, tunnelmointia Masgagnin lumoissa ja nuorten soiton iloa. Stressi, kolotus ja flunssa ovat tuntemattomia vaivoja avantouimareille. Juhlakonsertti S unnuntaisella kävelyretkellä vaeltelin kivenheiton päähän Käpylästä, Veräjämäkeen Pikkukosken rantaan. Talvisella rannalla oli muutamia lapsia vanhempineen leikkimässä talvileikkejä ja yhtä äkkiä silmiini osui uimapukuisia ihmisiä. Rannassa oli avanto ja siinnä pulahteli tämän tästä reippaita avantouimareita. Uimarit Ritva Laine ja Tommi Varis kertoivat että sunnuntaisin voi uimaseura Kuhan jäsenenä käydä avantouinnilla pikkukoskella olevassa avannossa ja sen jälkeen voi kipaista saunaan lämpimiin löylyihin. Avanto on tie euforiseen tunteeseen. Sanotaan että avantouimarit sairastelevat keskimääräisesti vähemmän. Monet väittävät, ettei flunssaa ja yskää tule koskaan, ja että avantouinti vie stressinkin mennessään. Muita yleisesti koettuja hyötyjä ovat kipujen ja kolotusten vähentyminen ja yöunen laadun paraneminen. Ihmisten tuntemukset ovat aitoja. Ritva Laine kertoi että hänen tenniskyynärpäävaivansa ja nivelsäryt ovat jääneet avantoon. Tommi Variksen mielestä taas parasta on se upea raukea olotila joka tulee uinnin jälkeen. Pikkukoskella talviuinnit aloitettiin muutama vuosi sitten, porukkaa käy vaihtelevasti ja tunnelma on leppoisa. Talviuinnit jatkuvat huhtikuulle asti. Jäsenmaksun suorittaneet ovat saaneet avaimen, jolla pääsee Ritva Laine ja Tommi Varis terveyskylvyssä. pukeutumistiloihin. Uinnin jälkeen voi käydä suihkussa. Keskiviikkoiltaisin ja sunnuntaiiltapäiväisin lämpiää yhteissauna ja sinne mennään uimapuvut päällä. Pukeutumistilat ovat avoinna arkisin klo 6­19.30 ja viikonloppuisin klo 8­17. Myös saunan voi vuokrata: www.kuhat.com Teksti ja kuva: Eine Kakkonen TERVETULOA MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 HYVÄ AJOTAITO NOPEASTI! SOITA (09) 730700 Myös lisäajo-opetusta jo ajokortin omaaville V Täydellistä Osaketta en aikonut hankkia, olen näet kulkenut maailmalla sen verran, ettei pelkkä matkustaminen oikein huvita. Tuntui mukavalta, että "valomatka" järjestyi vaivatta ja odotti vuoroaan kalenteriin merkittynä, ja kun tultiin tammikuulle, pakkasin laukkuni. Olin käynyt Madeiralla kertaalleen ja kirjoittanut muutaman tekstinkin (kokoelmiini "Sukellus ja muita kirjoituksia" sekä "Punainen neiti ja muita salaisuuksia"). Matkan järjestäjä lupasi hankkia taksin hotelliin, niinpä nousin koneeseen, ja kone laskeutui Funchalin somalle kentälle, jossa kiitorata ja meri liittyvät toisiinsa. Tässä kohtaa kertomusta tuntuu kuin draamantaju vaatisi käännettä, suunnan vaihtoa kohti synkkiä näköaloja. Pitäisi kuulla pettymyksistä, vaikkapa hotellin vesivahingosta tai siitä, miten matkailija houkuteltiin ostamaan kallis, tarpeeton tuote. Vähintään täytyisi käydä niin, ettei lentokentällä ollut taksia tai jos oli, kuljettaja veloittaisi ylihintaa hyväuskoiselta turistilta. Mitään sellaista ei tapahtunut, päinvastoin kaikki sujui hienosti, oli suorastaa täydellistä. Totta kai jouduin perusteellisen myyntikampanjan kohteeksi, mutta ei minusta ostajaa tullut. Oli oikeastaan mielenkiintoista kuulla lomaosakkeista ja tutustua useisiin tyytyväisiin asiakkaisiin, pääasiassa ikäihmisiin. Mitä säähän tulee, se oli lämmin ja vaihteli aurinkoisesta sateiseen tai myrskyyn ja taas takaisin aurinkoiseen. Mansikat kukkivat, ihailin Portugalista tuotuja oliivipuuvanhuksia ­ taimina 300 eKr! - ja istuskelin pihan porealtaassa tai loikoilin parvekkeella palmuja katsellen, vaikka näkö ei olekaan korjautunut syksyisen liikenneonnettomuuden jälkeen. Jopa pikku vastoinkäyminen kääntyi parhain päin, saapuessani ei sviittini nimittäin ollut valmis, sillä hotellin käytäntöön kuului huoneiden vaihto vasta neljältä, mihin en taas osannut varautua. Kun pettymykseni ei jäänyt salaisuudeksi, järjesti vastaanottovirkailija toisen sviitin, maan tasalta neljännen kerroksen näköaloihin. Parasta matkassa oli kuitenkin Miguel P. vanhoine mersuineen, Madeiran taksinkuljettajien entinen presidentti, 45-vuotias perheellinen mies, gentlemanni, joka nousi aina avaamaan taksin oven. Hän puhui englantia ja opiskeli saksaa; kirja kulki jatkuvasti mukana. Mi- Kurssit alkavat joka viikko. www.autokouluhakaniemi.fi t Terve uloa! A U T O K O U L U HAKANIEMI HAKANIEMI, HÄMEENTIE 14, 00530 HELSINKI Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? Puutarhamyymälä Sofianlehto Naistenpäiväkukat! Ps. Siemenet, mullat yms. tulleet ark. 9-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com iime talvena toteutui haaveeni päästä vuodenvaihteessa Espanjan aurinkoon. Matkan jälkeen aloin heti pohtia, minne lähtisin tulevana talvena pimeyttä pakoon, Kanariansaarille vai Intiaan, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. Sitten syksyllä huomasin Helsingin Sanomista pienen ilmoituksen, joka tarjosi matkaa Madeiralle ja lupasi, että viikon oleskelu viiden tähden hotellissa maksaisi yhden yön hinnan, muut olisivat ilmaisia. Lupaus vaikutti uskomattomalta, joten soitin annettuun numeroon ja kysyin lapsellisesti, oliko kyse pilasta. Ei ollut, vakuutti matkan järjestäjä niin rehellisen tuntuisesti, että uskoin häntä ja tein samassa jo varausta. Järjestelyyn liittyi kylläkin ehto: Royal Savoy -hotellin kampanjan tarkoitus oli markkinoida lomaosakkeita, mistä seurasi, että tarjous tulisi kohdalle vain kerran ja lisäksi piti luvata, että kuuntelisi paikan päällä myyntiesitelmän lomaosakkuudesta. Pidin ehtoa kohtuullisena, saisihan parin tunnin läsnäolosta vastikkeeksi monta maksutonta yötä yhdessä maailman parhaista hotelleista. guel odotti minua solmio kaulassa ja pukuun pukeutuneena lentoasemalla kyltin kanssa, johon sukunimenikin oli kirjoitettu oikein. Kolmen tunnin kierros saarella maksoi 40 euroa, en siis ahtautunut turistibussiin, vaan sain retkilleni oman kuljettajan, joka oli myös erinomainen opas. Miguel tunsi saaren perinpohjin, joten hän sai valita kohteet, usein turistin ulottumattomiin jääviä paikkoja, kuten sikäläisen ITE-taiteilijan talon Santanassa. Matkan onnistuminen oli vapauttavaa, kokemusta siitä, että asiat voivat sujua myös hienosti ja tuoda iloa elämään. Rupesin toivomaan, että jokainen saisi ainakin kerran elämässä nähdä yhtä reheviä maisemia yhtä jylhän luonnon keskellä ­ ja nauttia ylenpalttisuudesta sekä huolenpidosta. Liisa Mäntymies HAEMME PALVELUKSEEMME: SIIVOOJAA Helsinkiin itäisen kantakaupungin alueelle täyspäiväiseen päivätyöhön. Edellytämme sinulta suomen kielen taitoa ja hyvää asennetta asiakaspalvelutyöhön. Toivomme hakijoilta asikaspalvelutaitoja, aikaisempaa työkokemusta, oma-aloitteisuutta ja joustavuutta. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä puhelimitse arkisin klo 9 ­ 15 puh 0400 ­ 700355 tai sähköpostitse repo.kiinthoito@netsonic.fi Tule katsastamaan miltä näyttää uusittu savuton Päätön Kana. Meillä keittiö on avoinna joka päivä, myös sunnuntaisin. Pub Päätön Kana, (09) 757 2299 / Pohjolankatu 2, Käpylä Kuvataiteen perusopetusta ikäryhmittäin. Käpylässä toimivat piirustus/maalausryhmät 4-18 vuotiaille sekä keramiikkaryhmä 12-18 vuotiaille. Hauskan harrastuksen lisäksi opiskelu antaa hyvät tiedot ja taidot myös kuvataiteen jatko-opintoihin. haku alkaa huhtikuussa, hakulomake nettisivuilla. Koulun 30v. juhlanäyttely Kaapelitehtaan Puristamossa 18.-28.4. paras! Pitkän päälle OSMO REPO KIINTEISTÖHOITO OY Väinö Auerin katu 7 F, 00560 Helsinki
• 6 Käpylä-lehti 8.3.2009 Säteilevä TUULI Tuuli Paasilehdon päivystyspaikka on sotilaskodissa. R annikkorykmentin onnekkaimmat alokkaat löytyvät kuulemma Helsingin edustalla sijaitsevasta Isosaaren linnakkeesta. Miksi? Tietysti sotkun ansiosta! Kymmenen kilometrin päässä rannikosta sijaitseva saari on Suomen merellisimpiä palveluspaikkoja: syrjäiseen varuskuntaan ei kulje siltaa, ainoastaan lautta. Isosaaren linnakkeessa palvelee vapaaehtoisena sotilaskotisisarena käpyläläinen Tuuli Paasilehto 36, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari ja Pohjola Vakuutus Oy:n yksikönpäällikkö. Tuuli Paasilehto pukee innokkaasti vihreän sisaren puvun ylleen ja suuntaa Isosaareen. Määränpää on varuskunnan kasarmin alakerrassa sijaitseva sotilaskoti. - Meitä on parikymmentä naista, jotka vuorollamme päivystämme vapaaehtoisina sotilaskodissa. Olemme läsnä alokkaille. Emme tyrkytä seuraamme, mutta teemme kaikkemme heidän viihtyvyytensä ja hyvinvoin- ja järjestäneet varusmiehille juhlia, olemme kehittäneet sisartoimintaa kunnostamalla käytössämme olevia tiloja, pitämällä kuntopiiriä ja uudistamalla kirjastoa. Parasta sotkussa ovat munkit Paasilehto kertoo viihtyvänsä erinomaisesti Isosaaren idyllisessä saaristomaisemassa. Muiden vapaaehtoisten sotilaskotisisarten tapaan hänen ilonaan on auttaa varusmiehiä selviämään armeijan harmaissa. Yksi asia sotkun toiminnassa ei muutu: kahvi ja munkit, joita sisaret toisinaan paistavat aamuvarhain. Paras kiitos on, kun varusmiehet vaikuttavat viihtyvät sotkussa. Sotilaskodin tulisi olla intin paras paikka eli kuin koti, jonne on aina mukava mennä ja josta löytyy tarvittaessa juttukaveri, Paasilehto painottaa. Työnsä lomassa sotilaskotisisaret järjestävät muun muassa sisariltoja ja Jutun ansiosta saimme runsaasti kirjalahjoituksia. Yllätyin, miten monet halusivat täydentää hyvillä kirjoilla kirjastoamme", Paasilehto kertoo. Nyt ajankohtaisten kirjojen määrä on jo riittävä ja olemme päässeet järjestämään lainaustoimintaa. nen yhteys, sisaryhteys on tärkeää. Sotilaskotisisaret kertovat sotilaskotitoiminnasta kouluissa ja oppilaitoksissa. Paasilehto suosittelee sotilaskotitoimintaa erityisen mielekkäänä ja yhteisöllisenä harrastuksena. - Työssä tulee tunne, että meitä todella tarvitaan. Ja siinä sivussa saa kosketuksen nuorisoon erittäin laaja-alaisesti, mikä on hyvin kiinnostavaa. - Saan olla varusmiesten merkittävässä elämänvaiheessa mukana. Se on hyvin arvokasta. Sisaret osallistuvat omalla panoksellaan kaikille yhteiseen kasvatusvastuuseen. tuksissa, jumpassa, konttorissa, sairaalassa eli mistä tahansa, kun pidetään hauskaa tai otetaan hankalia tilanteita haltuun. Naisten yhteistyöketjut syntyvät käytännön töiden tai tilanteiden kautta eikä systemaattisesti omaa etua ajatellen, Paasilehto kertoo. - En osaa ajatella, että asuisin muualla kuin Käpylässä. Niin hyvin olen täällä viihtynyt muutettuani 2003. Käpylän ja Koskelan alueen monimuotoisuus on tärkeää. - Toivottavasti tontinvuokrat eivät nouse sellaisiksi, että täältä on mummojen ja muiden meidän tavallisten ihmisten muutettava pois. Huonolla tuurilla voi esimerkiksi asuntoaan ikänsä säästäneen eläkeläisen asumiskulut nousta putkiremontin ja tontinvuokran vuoksi niin korkeiksi, ettei asuminen omassa asunnossaan olekaan enää mahdollista. Paasilehdolla on ystävän mukaan monta minää: korrekti leidi, merta ja saaristoa rakastava ulkoilmaihminen, erä-Tuuli, joka vuolee sytykkeitä nuotioon. Hän ei jää piiloon eikä kätke kynttiläänsä vakan alle. Upeimmillaan hän on lavalla laulaessaan, mistä mitä ilmeisemmin nauttii yli kaiken. Hauskaa, karismaattista ja säteilevää Paasilehtoa on verrattu osuvasti Karita Mattilaan ­ samaa omintakeista säteilyä ja karismaa. Paasilehto päätti viime itsenäisyyspäivän perinteikkään Taivaskallion itsenäisyyspäivän puheensa sotilaskotityön uranuurtajan Lyyli Kairamon neuvoon: "Pyyhi sana mahdoton pois sanavarastostasi. Vaikka joutuisit kuinka pulmalliselta näyttävän tilanteen eteen, koeta aina löytää sille jokin ratkaisu ja pulmalliselta tuntuvaan pyyntöön parempi vastaehdotus. Hyvällä tahdolla ja sovittelemalla saat useimmiten asiat järjestymään." Mielekäs harrastus Paasilehto päätyi sotilaskotisisareksi muutamia vuosia sitten Naisten valmiusliiton järjestämän kurssin kautta. Mieheni Antti muutti silloin Brysseliin töihin ja minun oli löydettävä jokin sopiva harrastus. Kiinnostuin sotilaskotisisarten toiminnasta. Katua ei ole tarvinnut. Tämä on valtavan antoisaa työtä, Paasilehto sanoo. - Nyt Antti on päässyt roudarina ja jokapaikan höylänä toimintaan mukaan. Miehetkin voivat olla jäseninä sotilaskotiyhdistyksissä. Usein sisarten puolisot tai ystävät ovatkin mukana auttamassa. - Tunnen toimivani varusmiesten ja henkilökunnan sekä maanpuolustuksen hyväksi. Vapaaehtoistyötä tekevillä sotilaskotisisarilla on motiivina halu osallistua maanpuolustustyöhön. Meitä kaikkia yhdistää isänmaallinen asenne. Myös naisten väli- Tuuli Paasilehto toimii vapaaehtoisena sisarena Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Suomenlinnan paikallisosastossa. Hänellä on sukunsa sotilaskotipuku ja rinnassa sotilaskotimerkki. Historiallinen asu yhdistää sukupolvien ketjuun ryhdikkäitä naisia. tinsa eteen, hän kertoo. Viime vuonna 90 vuotta täyttäneen Rannikkosotilaskotiyhdistyksen toiminta keskittyi alkuvuosina joulupakettien tekoon, tilaisuuksien järjestämiseen ja lukutupien perustamiseen. Ensimmäinen varsinainen sotilaskoti perustettiin vuonna 1926 Isosaaren linnakkeelle. - Sen lisäksi, että olemme perinteisesti päivystäneet sotilaskodissa retkiä maanpuolustuksellisiin kohteisiin sekä keräävät varoja varusmiehille suunnattuihin stipendeihin sekä sotilaskotiin hankittaviin tarpeisiin: TV-vastaanottimiin, peleihin, huonekaluihin, kirjoihin, lehtiin sekä elokuva- ja lätkämatsilippuihin. - Syksyllä Helsingin Sanomissa oli pieni juttu 90-vuotisjuhlavuottaan viettäneestä yhdistyksestämme. Kerroimme tarpeen uudistaa kirjastoa. Sisaryhteyttä Paasilehto kokee sisaryhteyttä myös muualla kuin sotilaskodissa. Hän on mukana käpyläläisessä Merry Ladies, Käpylän iloiset rouvat ­lauluryhmässä, jossa laulaa seitsemän käpyläläistä naista. - Sisaruutta voi kokea lauluharjoi- Kirsi Hiilamo Kuvat: Toivo Koivisto Musiikkinäytelmän ensi-ilta ke 25.3.2009 klo 19 Perhenäytös la 28.3.2009 klo 15 Käpylän peruskoulun salissa (käyntiosoite Untamontie 2) Lumikuningatar TIISTAIJAMIT 17.3. ja 31.3. alkaen klo 20.00 Keittiömme suosittelee Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30 Etanaviikot maaliskuussa Wii golf- ja keilaturnaukset torstaisin klo 20.00 alkaen ¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Esiintyjinä Käpylän peruskoulun ja Käpylän musiikkiopiston opiskelijat. Musiikki Markus Fagerudd, ohjaus Lisa Pälikkö. Liput 5. Tiedustelut ja lippuvaraukset pirjo.pesola@kmo.fi Tervetuloa! Koskelantie 9 Puh. 793 864 Käpylän peruskoulu
• 8.3.2009 Käpylä-Lehti 7 LIIKKUMISEN RIEMUA Parhaat asiat ovat ilmaisia. Parkour on siitä hyvä esimerkki. O Vili letko nähnyt kun viisi poikaa juoksee tukka hulmuten pitkin Käpylän teitä, harppoo kaiteiden yli, loikkii seinille ja tasapainoilee muurilla? Siinä ovat Käpylän koulun parkouraajat vuosimallia 1994. Tapaan Joonas Suorsan, Vili Vilhusen, Jonas Palénin, Peetu Suo- malaisen ja Toni Nybergin kirpeänä pakkaspäivänä koulun pihalla. Pakkanen ei temppujen esittämistä haittaisi, mutta nyt on vaarallisen liukasta. Monkey vaultit, gäpit ja dropit jäävät tällä kertaa näkemättä, mutta kunnioitan poikien näkemystä. Parkouraaja ei ota turhia riskejä. Pojat ovat harrastaneet lajia puolisen vuotta. Alkusysäys lähti Vilin näkemästä videosta. - Sanoin Peetulle, että nyt tekee mieli ruveta harrastamaan tätä, ja Peetukin innostui. Ja pian meitä olikin koossa viisi samanhenkistä. Tietoa harrastuksesta pojat haalivat netistä. Siellä on seikkaperäisiä ohjeita ja varoituksen sanoja. Liian rohkeita temppuja ei kannata yrittää kylmiltään. - Alussa on Toni Pariisista maailmalle Parkour on lähtöisin Pariisin esikaupungeista. Parikymmentä vuotta sitten pari poikaa teki hyppyleikeistään harrastuksen ja nimesi sen parkouriksi. Pariisista harrastus on levinnyt kaikkialle maailmaan median ja internetin välityksellä. Suomessa esteiden ylittäjät kokoaa yhteen Suomen Parkour ry, joka on perustettu 2003. Parkour on tapa liikkua ja edetä sujuvasti esteistä huolimatta. Lajiin kuuluu lukuisia perusliikkeitä, jotka on nimetty. Monien harrastajien tavoitteena on videoida osaamisensa ja paljon on jo kuvattukin. Katso esimerkiksi www.parkour.fi. kasvatettava lihaskuntoa, juostava paljon ja treenattava pehmeää laskua. Se onkin taidoista tärkeimpiä; väärin alas hyppääminen voi särkeä nivelet. Puolessa vuodessa lihaskunto ja ponnistusvoima on kasvanut hurjasti joka pojalla. - Välttämättä se ei näy vielä ulkoisesti, mutta esimerkiksi koulun lihaskuntotestissä se näkyy, pojat selittävät. Joonas tä ympäristöä alkaa nähdä uudella tavalla, avarakatseisemmin. Parkouraajalle maailma on avoin. Lähes kaikkialle voi mennä jaloin, eikä juuri mikään este ole ylivoimainen. Pojat ovat löytäneet kokonaan uuden Helsingin. Esimerkiksi ItäPasila ei ole enää luotaantyöntävä betoniviidakko vaan täynnä mielenkiintoisia haasteita. Parkour on leimautunut kaupunkiharrastukseksi, mutta luonnossa voi parkourata aivan mainiosti. - Voi esimerkiksi hyppiä kiveltä toiselle ja kiipeillä puissa, Jonas kertoo. - Pehmeä maa helpottaa pudotuksia ja antaa lisää rohkeutta. Asia on testattu Vilin perheen mökillä. Parkourin harrastaminen se vaadi lainkaan välineitä. - Hyvät kengät pitää tietenkin olla, mutta kengäthän on kaikilla. Kovilla pakkasilla ovat käsineet tarpeen, Joonas sanoo. Parkourissa ei myöskään kilpailla -- paitsi ehkä itsensä kanssa. Uusia taitoja tekee mieli oppia sitä mukaa kun niitä näkee, Peetu kertoo. - Ja tavoitteen voi asettaa vaik- Jonas Ilmainen harrastus Viiden pojan porukka on tiivis. Harrastus on nivonut nuoret yhteen Peetu - Ponnistelut eivät ole niin voimallista kuin esimerkiksi kuntosaleilla käyvillä, mutta eipä tarvitse pelätä pituuskasvun loppumistakaan! Tähän mennessä pojat ovat treenanneet enimmäkseen vaultteja, joka ei suinkaan tarkoita voltteja vaan esteiden ylityksiä. - Voltit eivät kuulu parkouriin, Toni tähdentää. Jokaiselta taitaa sujua parhaiten monkey vault, joka on perusliike ja se opitaankin yleensä ensimmäisenä, Vili selventää. kapa kahden viikon päähän. Opittavista liikkeistä ei ole pulaa eikä kukaan kiellä keksimästä omia. Taitojaan pojat ovat päässeet näyttämään myös koulussa, jossa temput ovat saaneet opettajatkin innostumaan. Videoaineistosta syntyi jo kouluprojekti ja parhaillaan Peetu ja Vili valmistelevat aiheesta esitelmää. Teksti ja kuvat: Alice Karlsson ja yhteishenki on noussut kohisten. - Tämä on yksilölaji, mutta tätä harrastetaan yhdessä, pojat määrittelevät. - Yhdessä on hauskempaa ja liikkeelle lähdetään aina kun sää sallii. Uusin silmin Kuva Mikko Pirinen Treenipaikoista parkouraajilla ei ole pula. Niitä on määrättömästi. - Eräs harrastuksen hyvistä puolista on, et- www.parkour.fi
• 8 Käpylä-lehti 8.3.2009 Ikkuna etymologiaan Visiointia JOULUNA SAIN HELSINGIN KANSANASUNNOILTA joululahjan jo etuajassa nimittäin uuden kodin; tiedon siitä että kuuluin niiden onnekkaiden vuokralaisten joukkoon, jotka ennen joulua pääsisivät muuttamaan paljon puhuttuihin ja jo kauan kaivattuihin peruskorjattuihin vuokra-asuntoihin. Huolimatta tulevista vuokrankorotuksista ja muista taantuman, jota jo selkosuomella lamaksi kutsutaan, aiheuttamista kauhukuvista päätin olla provosoitumatta ja ottaa riskin, sillä riski menojen kasvu freelancerille/ pätkätyöläiselle /yksinhuoltajalle on, ja vihdoin viimein muuttaa huushollini kamarista ja keittiöstä kahteen huoneeseen ja keittiöön. Muuton lomassa muistelin tuloani Käpylään viitisentoista vuotta sitten. Muistan miten virkailijat kaupungin asuntotoimistossa pyörittelivät päätään kun hakemukseeni olin ruksannut vain yhden vaihtoehdon, ja vielä moneen kertaan, nimittäin asumisen Käpylässä. Mutta ­ kuten naiset jotka kulkevat omia teitään ­ minä pidin pintani enkä puumerkkejäni muuttanut ja kuinka ollakaan elämänmeno Kalliossa vaihtui kevääseen Käpylässä! Silloin viisitoista vuotta sitten yhtenä vakavasti otettavana syynä lisätilan hankintaan oli minulla huoli tulevan jälkikasvuni mahdollisuudesta oppia kävelyn jalo taito pikkuruisessa asunnossamme. Huoli on jo haihtunut; kävelemää hän oppi, kuin myös seisomaan tukevasti omilla jaloillaan siinä määrin, että lisäneliöiden hankinta tuli ajankohtaiseksi viimeistään silloin kun kaupassa huomasin hänen kengännumeronsa käyneen isommaksi kuin vanhan asuntomme neliöt. Kaikilla asumisasiat eivät ole yhtä hyvin. Kaikki eivät ole jääräpäisiä, maksu- tai työkykyisiä saati käpyläläisiä vaikka haluaisivatkin. Helsingin kaupungin vuokra-asuntojono pitenee pitenemistään, asunnottomia lienee jo enemmän kuin presidentti Tarja Halosen Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukaslehti Himan joulukuun 2008 alun numerossa neljä mainitsemat reilut viitisen tuhatta. Ja jonot pitenevät. Lehden haastattelussa Halonen sanoo: "Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ­ ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Nämä periaatteet, myös oikeus asuntoon, on vahvistettu myös Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa." Ne oikeudet ­ niinpä ja näinköhän ­ tällä menolla? Marja Tuominen kotirouva Käpylästä P.s. Lisänäkökulmana aiheeseen suosittelen lainaamaan kirjastosta/ ylen arkistoista loistavan Vittorio de Sican ohjaaman ja Cesare Zavattinin käsikirjoittaman elokuvan Umberto D, kotimaisena vastaavana mestariteoksena Jukka Sipilän ohjaama tv-elokuva Aliisa, jossa Siiri Angerkoski tekee viimeisen roolinsa, samalla sekä mies- että naisnäkökulma vakavaan aiheeseen tulee kokonaisvaltaisesti käsiteltyä. Auto on vuosituhansia vanha sana A uto keksittiin 1800luvun loppupuolella, mutta sana auto on ollut olemassa jo vuosituhansia. Sen juuret vievät muinaiseen Kreikkaan. Aikaisemmin autosta käytettiin nimitystä automobiili. Sana on lainautunut suomen kieleen ruotsista, johon se lainautui muista Euroopan kielistä, ranskasta ja saksasta. Sanan alkuosa tulee kreikan sanasta áutos, joka tarkoittaa samaa kuin itse. Mobiilin juuret ovat latinan liikkuvaa tarkoittavassa sanassa mobilis. Ajan kuluessa sanakin kului ja saksalaiset omaksuivat nimen Auto. Suomen kieleen vakiintui sanan sama muoto. Ruotsalaiset sen sijaa ottivat käyttöön sanan loppuosan. Näin autosta tuli ruotsiksi bil. Kyllä automobil sellaisenaankin Ruotsissa ymmärretään kuten meilläkin. Ainakin meillä se tuntuu jotenkin vanhahtavalta. Sanat auto ja automobiili ymmärretään myös itäisessä ja eteläisessä naapurimaassamme. Autoja ja busseja Kun auto oli vielä uusi tulokas kielessämme, se herätti jonkin verran pohdiskelua kielentutkijoiden keskuudessa. Mietittiin, miten tämä sana saataisiin mukautumaan suomelle ominaiseen astevaihteluun. Pitäisikö sana taivuttaa auto : audon vai autto : auton? Onneksi nykyinen taivutustapa vakiintui. Joku yritti keksiä autolle uuden suomenkielisen nimenkin, hyrysysy. Se ei juurtunut kieleemme. Autoja on nykyään monenlaisia. On muun muassa henkilöautoja, kuorma-autoja ja linja-autoja eli busseja. Sanan bussi, ruotsiksi buss juuret ovat latinan sanassa omnibus eli kaikille. Auton nimeksi tämä sana kehittyi ranskan mallin mukaan. Ranskassa omnibus on lyhennelmä sanoista voiture omnibus eli vaunut kaikille. Suomen kielessä tuo omnibus sai myös muodon onnikka. Vieläkin jotkut vanhat ihmiset puhuvat onnikasta. Vaunut kaikille. Juna maan päällä ja alla Juna on auton ohella tärkeä kulkuneuvo. Maamiehen ystävä -lehdessä mainitaan 1845 sana rautatienvaunujono. Sanasta jono on sana junakin kehitelty. Ruotsiksi juna on tåg. Sana on samaa juurta kuin marssimista tarkoittava sana tåga. Jos juna pannaan kulkemaan maan alla, sitä sanotaan meillä metroksi. Tämä sana tulee ranskankielisestä sanasta métropolitain, joka tarkoittaa suurkaupunkilaista. Metron nimenä se on lyhennelmä sanoista chemin de fer métropolitain eli suurkaupungin rautatie. Tukholmalaisten metro on tunnelbana. Sanan alkuosa tunnel on lähtöisin kelttiläisistä kielistä. Jälkiosa Itse liikkuva. bana tarkoittaa mm. uraa, tietä ja rataa. Sana on lähtöisin alasaksan sanasta bane ja on tarkoittanut avointa ja tasaista paikkaa tai tietä. Nykysaksaksi se on Bahne. Vesillä liikuttaessa kulkuneuvona usein on laiva. Tämä sana on lainaa germaanisista kielistä. Sanan alkumuodoksi tutkijat ovat rekonstruoineet sanan flauja. Se on tarkoittanut laivaa ja lauttaa. Virolaisten laiva on laev. Toinen laivaa tarkoittava sana, alus on samaa sanuetta kuin alusta, alunen jne. Ja kun laiva lensi ilmassa, se tietenkin oli ilmalaiva. Uudempi nimitys, lentokone on käännöslaina ruotsin kielen sanasta flygmaskin. Seppo Seppälä Lumikuningatarta luodaan yhdessä OSTETAAN ASUNTO Käpylän musiikkiopiston ja Käpylän ala-asteen yhteisprojektissa oppilaat ovat saaneet osallistua sekä musiikin että tekstin tekemiseen. Musiikkinäytelmässä luotetaan improvisaatioon, joten jokainen esitys on erilainen. H.C. ANDERSENIN satu Lumikuningattaresta on monille tuttu 1980luvulla esitetystä elokuvasta. Elokuvan lumoavan musiikin on säveltänyt Jukka Linkola. Musiikkiopiston ja koulun projektissa Lumikuningatar saa hieman toisenlaisen ilmeen. Säveltäjä Markus Fagerudd on yhdessä musiikkiopistolaisten kanssa suunnitellut esitykseen musiikin, jossa käytetään improvisaatiota. Hän ei ole säveltänyt valmiita kappaleita vaan antaa oppilaille musiikillisia aiheita ja elementtejä. Näistä soittajat muokkaavat musiikin kulloisenkin tilanteen ja tunnelman mukaan. Tällainen metodi vaatii soittajilta rohkeaa heittäytymistä ja säveltäjältä taitoa saada oppilaat ilmaisemaan itseään. Esityksen ohjaa Käpylän musiikkiopiston pianonsoiton opettaja Lisa Pälikkö. Hän on ideoinut ja ohjannut monia musiikkiopiston aikaisempia produktioita. Lumikuningatarta Lisa pitää erityisen haasteellisena. -Ihan aluksi oppilas pitää saada vakuuttuneeksi siitä, että hän osaa luoda jotakin itse. Vähitellen hän uskaltaa esittää omia näkemyksiään ja tuntemuksiaan. Tällainen työskentelytapa on monille uusi ja vaatii paljon. On ilahduttavaa nähdä, että alun ihmettelyn jälkeen oppilaat ovat oivaltaneet tekemisen ja keksimisen riemun. Lisa on työstänyt Lumikuningattaren tekstiä oppilaiden kanssa. Alkuperäisen tekstin luettuaan esiintyjät ovat saaneet vaikuttaa omiin vuorosanoihinsa. - Välillä harjoituksissa vallitsee kaaos, mutta luotan siihen, että palaset loksahtavat paikoilleen ja esitys onnistuu. Olen tyytyväinen, että säveltäjä Markus Fagerudd saatiin mukaan. Heittelemme paljon ideoita toisillemme ja yhteistyö toimii hyvin, Lisa kertoo. Produktiossa on mukana lähes viisikymmentä oppilasta, joista viisitoista on musiikkiopiston soitta- METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Tilava yksiö/pieni kaksio, myös huonokuntoiset, Käpylästä 0400-874343 / Aarno 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17 Säveltäjä Markus Fagerudd on suunnitellut Lumikuningattaren musiikin yhdessä musiikkiopistolaisten kanssa. fi jia. Käpylän ala-asteelta esitykseen osallistuu Satu Leskelän ohjaama viidensien luokkien ilmaisutaidon ryhmä, sekä kakkosluokan oppilaita. Myös kuvataide pääsee esille Lumikuningattaressa. Koulun ykkösluokkalaiset ja alueen päiväkotien eskarilaiset valmistavat aiheeseen liittyvän kuvataidenäyttelyn. Suuri joukko käpyläläisiä lapsia ja nuoria on luomassa esitystä maaliskuun aikana Käpylän alaasteella. Loistakoon Lumikuningatar kilpaa kevätauringon kanssa ja näyttäköön voimansa! Teksti ja kuva: Jaana Ikkala Lumikuningatar-musiikkinäytelmän esitykset Käpylän peruskoululla 25.3. klo 19 ja 28.3. klo 15. Untamontien sali, sisäänkäynti sisäpihalta. LVI-KAPPE OY Rakennuspalvelut - maanrakennus - talon rakentaminen - remontit Kimmontie 10, 00610 Helsinki Puh. 040-700 1972 LVI-palvelut - LVI-asennukset - viemäreiden huuhtelu - salaojien puhdistukset + kuvaukset - kaukolämpötyöt - LVI-mittaus- ja säätötyöt - Ilmastoinnin puhdistukset
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 8.3.2009 KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 8.3. Mäkeläinen, Albekoglu, Leskinen, kkokuoro. Messun jälkeen "Keittoa ja iloista maailmanparantamista -tapahtuma" Yhteisvastuun hyväksi seurakuntasalissa. Vieraana kirjailija ja terapeutti Liisa Mäntymies. 15.3. Albekoglu, Leskinen. Messun jälkeen Irja Partin 80-vuotisjuhlat, keittoa ja kakkua, kaikki lämpimästi tervetulleita. Vapaaehtoinen lounasmaksu nimikkolähettiperhe Voutilaisille Nepaliin. 22.3. Perhemessu klo 11, Mäkeläinen, Pulkkinen, Laaksonen, Aarne Pelkonen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja perhetapahtuma. Tuotto Yhteisvastuulle. 29.3. Albekoglu, Leskinen, kkokuoro. 5.4. Kataja, Leskinen Toivon työpajat käsillä tekemiseen painottuva kaikille avoin perhekerho aikuisille ja lapsille keskiviikkona 18.3, 15.4. ja 13.5 klo 17.00 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointi, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Albekoglu, Huttunen. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Kerho avautuu remontin jälkeen maaliskuussa. Seurakunnan työntekijän vierailut joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Tiedustelut Aila Hallasaari 050-5004533 tai Maija Meha 050-535 8668. VARHAISNUORET Kakkosen kokkikerho maanantaisin ja Koskelan kokkikerho Voudintien kerhohuoneella torstaisin. Näytelmäkerho Kakkosella keskiviikkoisin klo 18-20. Kerhonohjaajapäivä la 7.3. klo 15. Lisätietoja ja ilmoittautumiset varhaisnuorisotyönohjaaja Antti Rintala puh. 050-3803469 NUORET Nuorten toiminta Kakkosella, Pohjolankatu 2D K-18 Ryyni koripallojoukkue YNK:lla keskiviikkoisin klo 17. Päivä2 torstaisin klo 15-17. HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI keskiviikkoisin klo 18.30 Käpylän kirkossa MUSIIKKITILAISUUKSIA Maaliskuun päiväkonsertti ke 25.3. klo 13. Anna Immonen ja Lauri Kettunen laulavat. Ilmari Krohnin Johannes-passio pe 10.4. Pitkäperjantain passio klo 11, Kataja, Käpylän kirkkokuoro, Chorus Sine Nomine, solistit: Mikko Peltokorpi, Hannu Leskinen, Aarne Pelkonen, Ilpo Laspas, urut, joht. Martti Laitinen. PIISPAN KINKERIT Ti 10.3. klo 19.30 Oulunkylän kirkolla. Piispa Eero Huovinen juontaa, lyhyitä etukäteen pyydettyjä puheenvuoroja aiheesta "Mitä odotan seurakunnalta?", keskustelua. Tilaisuus on kaikille avoin. Erityisesti Käpylän ja Koskelan asukkaita kutsutaan mukaan! Bussikuljetus Oulunkylään ja takaisin: Klo 18.45 Käpylän posti, Koskelantien Alepan pysäkki keskustaan päin, Lasten talon pysäkki, Amerin talo, Pohjolankatu 1, Koskelan Alepa, Juhana Herttuan tie 15. Paluukuljetus lähtee klo 21.15. MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Naisten kirjallisuuspiiri ke 11.3. klo 18-20. Sofi Oksanen: Puhdistus, Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Yhtäperhettä-kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen to 4.3, 1.4 ja 29.4. klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointi, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Vetäjinä pastori Tarja Albekoglu 09-2340 4219 ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen 09-2340 4226. Kummikohteenamme on 70 turvakodin tyttöä Angolassa. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräyksen aikana 1.2. - 1.5.2009 Käpylän seurakunta järjestää monia tilaisuuksia, joiden tuotto menee keräykseen. Voit myös antaa oman osuutesi keräystilin kautta tai tuomalla kirkkoherranvirastoon, josta voit saada myös lisätietoja. Tied. Kirsti Kajos p.2340 4227. Keräyksen aihe on työtä Suomen maahanmuuttajille ja toimeentuloa Bangladeshin aivan köyhimmille. Tuotoilla autetaan maahanmuuttajia työllistymään sekä Bangladeshin pienyrittäjyyttä, maanviljelyä ja naisten ansiotyömahdollisuuksia. Työssäkäynti auttaa maahanmuuttajia pääsemään aidosti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Heidän työllistymisensä torjuu tulevaisuuden työvoimapulaa ja lisää yhteistä hyvinvointi. Tili: Nordea 208918-6775 Viite: 308265 Open House perjantaisin klo 19-22, Pohjolankatu 2. Ei 3.4. Rytmi-illat 13.3. ja 29.5. Tied.nuorisopappi Matti Mäkeläinen puh. 0503803477 Seuraa lisäksi ilmoittelua! Nuorten omat nettisivut helsinginseurakunnat.fi/kapyla linkki nuorisotyöhön. Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen torstai, parittomat viikot, klo 19-21. Käpylän seurakunnan papit paikalla 12.3. Mäkeläinen, 26.3. Kataja. Pieniä askeleita ja hetkessä elämistä P ienet jalat tepsuttelevat edestakaisin pitkin kerhon lattioita. Toiset askeleet kuulostavat hieman epäröiviltä ja vastentahtoisilta, mutta toiset askeleet kuulostavat kiiruhtavan malttamattomina eteenpäin. Niin monta kuin on kerholaista, on askeleitakin, jokaisella omanlaisensa. Kerhopäivä on alkanut. Minun kerhopäiväni alkoivat tammikuussa 2009 Käpylässä kun tulin tekemään Käpylän seurakuntaan lastenohjaaja- ja lähetyssihteerin sijaisuutta. En muista, miltä askeleeni silloin ensimmäisenä päivän jälkeen kuulostivat. Sen kuitenkin tiedän, että minua jännitti ja olin innostunut työstäni. Niin kuin olen edelleen. Elämässä on paljon hetkiä. On hyviä hetkiä ja huonoja hetkiä. Kaikista niistä ei ehdi aina edes nauttimaan kun viilettää jo kohti seuraavaa hetkeä. Helposti hetket pääsevät karkaamaan käsistä. En halua unohtaa niitä hyviä hetkiä ja siksi olen alkanut laittamaan niitä itselleni ylös: tunsin olevani onnellinen kun matkustin aamujunassa kohti Helsinkiä ja ikkunasta vilahtaa kaunis aamunkoitto sen monissa eri väreissä, ystäväni oli luonani käymässä ja istuimme yhdessä pöydän ääressä juoden teetä, istuessani lämpöisessä saunassa... listaa voisi jatkaa loputtomiin! Niitä onnellisia hetkiä onkin ollut elämässäni enemmän kuin olen huomannut. Joskus hetket eivät ole onnellisia, vaikka kaikki on hyvin. Rauhattomuus valtaa mieleni, enkä pysty nauttimaan saamistani hetkistä. Silloin kaipaan rauhaa. Kuka voi antaa minulle ja sinulle sellaisen rauhan, jota emme saa ympärillämme olevista asioista ja ihmisistä? Raamatussa Jeesus puhuu meidän ihmisten levottomuudesta, koska hän tietää mi- tä tekoa me olemme. "Älkööt sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta ­enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan." Joh. 14:1-2. Taivaan Isä on meidän hetkissämme läsnä. Hän on luvannut olla luonamme Poikansa Jeesuksen kautta joka päivä maailman loppuun asti. Häntä voimme pyytää siunaamaan päivän työmme ja antaa murheemme Hänen kannettavakseen. Silloin kun epätoivo on saanut meistä otteen ja elämä tuntuu kulkevan omaa rataansa voimme omin korvin kuulla takaamme äänen: Tässä on tie, kulkekaa siitä. Lopuksi Jeesus sanoo: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.." Joh 14:27 Raakel Laaksonen Lähetyssihteeri ja lastenohjaaja, Käpylän seurakunta KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU kuukauden ensimmäinen ke klo 12 4.3. 1.4. Albekoglu, Leskinen Mäkeläinen, Leskinen MESSU Koskelan kirkossa Käpyläntie 11 29.3. klo 13.30 Albekoglu, Leskinen 8.4. klo 13 Eläkeikäisten ehtoolliskirkko, Kataja, kirkkokahvit PIISPAN KINKERIT ON KOLME KOVAA PÄIVÄÄ vuodessa ­ viljanpuinti riihessä, siantappo ja kinkerit. Nyt on tarjolla kinkerit ­ ja oikein piispan johdolla. Tavallisen seurakuntapapiston huviahan ne ennen olivat ja lukkari luetti lapsia. Kuulustelu kävi ja häpeän pelko leijui väen yllä kuinkas muuten! Nyt ovat osat vaihtuneet ja pelot haihtuneet. Nyt ei kysytä kansalta, vaan suoraan piispalta. Mitenkä on, kuinkas luet? Piispa Eero Huovinen vierailee kevään aikana niin sanotuissa muutosseurakunnissa eli niissä kahdessatoista Helsingin suomenkielisessä seurakunnassa, joissa tapahtuu rakenteellinen muutos vuoden 2011 alusta. Nykyinen Käpylän seurakunta ja Oulunkylän seurakunta muodostavat silloin yhden suuren ja uuden Oulunkylän seurakunnan. Vierailupäivän aikana piispa tapaa neuvotteluissa molempien seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt. Illalla on seurakuntalaisten vuoro. Piispan kinkerit pidetään kaikille avoimena tilaisuutena Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, tiistaina 10.3.2009 alkaen klo 19.30. Piispa johtaa ja juontaa tilaisuuden, jossa on tilaa myös seurakuntalaisten kysymyksille. Tilaisuudessa kuullaan kolme lyhyttä etukäteen pyydettyä puheenvuoroa aiheesta "Mitä odotan seurakunnalta?" Eräänä puheenvuoron käyttäjänä on kaupunginosa-aktivisti Heikki Takkinen. Tilaisuus päättyy klo 21. Piispan kinkereille ovat kaikki tervetulleita. Nyt halutaan kuulla seurakunnan suuren enemmistön ääntä. Käpylän ja Koskelan asukkaille, joita erityisesti kutsutaan Oulunkylän puolelle, on järjestetty bussikuljetus, joka lähtee Käpylän postilta klo 18.45 ja kiertää Koskelantien Alepan ja lastentalon pysäkin kautta Amerin talolle ja edelleen Pohjolakatu 1 kohdalle jatkaen siitä Juhana Herttuan tie 15 pysäkille ja vihdoin Oulunkylän kirkolle. Paluukuljetus lähtee klo 21.15. Tervetuloa siis Piispan kinkereille! Reijo Kataja Käpylän kirkkoherra
• 8.3.2009 Käpylä-Lehti TERVETULOA HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYKSEEN,VOUDINTIE 6 LUENNOT keväällä 2009 1.4.2009 klo 17.00-18.00 Ikäihmisen yksinäisyydestä ja osallisuudesta 6.5.2009 klo 17.00-18.00 Osteoporoosin ehkäisykeinot (ravinto, liikunta jne), Leena Kanervo, Pääkaupunkiseudun Osteoporoosiyhdistys ry Ilmoittautumiset ja tiedustelut puh. (09) 7206240 tai ilse.uoti@hiy.fi. Severi-projekti Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Lakshmissa rentoutuu Vapaa mieli vapauttaa myös kehon. Jooganharrastajien klubi Lakshmi perustettiin huhtikuussa 2006 Isoniitynkadulle Kumpulaan. Klubin perustaja Irina Dolgalova ja hänen tyttärensä Anna ohjaavat hatha-joogaa 4­12 hengen pienryhmissä. Opetuskielinä ovat venäjä, sekä suomi ja englanti. myös väärästä tekniikasta, ei niinkään kankeudestani tai huonosta kunnostani. Pelot olivat turhia, sillä keskityin niin täysin omaan hengitykseeni ja kehooni. - Periaatteessa ohjelma voi olla sama kaikille. Niille, jotka ovat harrastaneet joogaa vuosia ja niille, jotka ovat sen vasta aloittaneet, sillä kaikilla on omat haasteensa, Anna kertoo. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti Kaikenkuntoisille ja kaiken ikäisille Ennen tuntia pelkäsin, että en ole riittävän notkea. Ajattelin, että käsivoimani eivät riitä. Kuvittelin, että olen liian kärsimätön keskittymään hengitykseeni. Anna tyrmäsi pelkoni. Notkeus jopa häiritsee joogassa. Kun joutuu näkemään enemmän vaivaa, saa myös enemmän tuloksia. Notkeus ei ole edellytys joogan harrastamiselle. -Tärkeintä on mielenkiinto ja halu parantaa oman kehon toimintaa, vakuuttaa Anna. Lakshmin ohjaajat haluavat neuvoa henkilökohtaisesti jokaista klubilaista. Ensimmäisellä kerralla ryhmässä oli tusinan verran ihmisiä, mutta silti aikaa löytyi myös henkilökohtaiseen ohjaukseen. Erityistä huomiota Lakshmissa kiinnitetäänkin asentojen ja hengityksen oikeaan tekniikkaan, jotka perustuvat intialaisiin lähteisiin. Aluksi harjoitukset tuntuivat helpoilta. Minulle tuli lämmin, mutten hikoillut missään vaiheessa. Harjoitusten edetessä huomasin, että liikkeet todella tuntuvat lihaksissa. Välillä käteni jopa tärisivät ja tunsin, etten jaksa enää. Jos liike ei tuntunut hyvältä, kehotti ohjaaja jättämään sen väliin. Annan tullessa korjaamaan virheellistä asentoani huomasin, että kyse saattoi olla Energiaa joogasta Puolentoista tunnin harjoitusten jälkeen olo ei ollut väsynyt, pikemminkin energinen. Annan kommentti, siitä, että jooga on urheilulaji, joka antaa energiaa, eikä vie sitä, tuli todistettua. Mukana ollut ystäväni kertoi, kuinka jumiutuneet selkälihakset rentoutuivat. Seuraavana päivänä löysin itsestäni lihaksia, joita en muistanut olevankaan. Olo oli kuitenkin rentoutunut, eikä käynti jää kummallakaan yhteen kertaan, sillä kehon lisäksi Lakshmissa rentoutui myös mieli. Anna Yli-Savola Joogatuntien lisäksi klubi järjestää master class -opetusta sekä seminaareja joogan teoriasta ja siihen liittyvistä aiheista. Seminaarien luennoitsijat tulevat sekä Suomesta että ulkomailta. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 19.00­20.30 ja perjantaisin klo 17.00­18.30. Maaliskuussa perjantairyhmän aikataulut muuttuvat. Lakshmi Isonniitynkatu 7, Helsinki 00520 www.yoga-lakshmi.com puh. 050 3729820 Kauneusja terveyspalveluja Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Tutustumiskäynti 35/ 55 min · AYURVEDA HOITO · AROMATERAPIA · KRANIAALINEN OSTEOPATIA · FYSIOTERAPIA Koskettava Hoito Jutta Oels Luontaishoitola Donostia Siltavoudintie 5 · P. 050-4602114 · www.koskettavahoito.fi 35 v. · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Yhdistä huippuetu ja Tuplabonus Arabianrannan Silmäasemalla!! Alennuksen saat ostaessasi norm. hintaiset kehykset+linssit. Tarjous on voimassa 31.3. saakka. TuplaBonus koskee kaikkia maaliskuussa maksettuja Silmäasema-ostoksia. 10 - 50v. synttärit 9.3! si en lins Toin na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Parturi-Kampaamo Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Tervetuloa! ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160, ark. 10-19, la 10-16 www.silmaasema.fi www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - http://www.kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2008 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: