Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 4.3.2015 64. vuosikerta painos 18 000 Neste oil metsälä AVOINNA 24h Neste Oil Metsälä Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki puh. (09) 7288 2428, kai.malmgren@k-market.com Nopea ja hellävarainen quick wash pesukatu ilman jonottamista • Herkullinen KOTIRUOKALOUNAS ark. 9.30-14.30 AINA TUOREET LEIVONNAISET, SÄMPYLÄT, PATONGIT JA PANNUKAHVI Sää suosi taas Taivarin laskiaista Taivaskalliolla laskettiin kohti kevättä Keväisen auringonpaisteen houkuttelemana saapui Taivaskalliolle runsaasti väkeä Käpylän Lionsklubin järjestämään laskiaisjuhlaan 15.2. Taivaskallion täytti iloinen nauru ja puheensorina. Mäkeä laskettiin ja kyyti näytti välillä mitä hurjimmalta, kuten tästä Onni ja Sami Tuomisen tyylinäytteestä näkee. Mäenlaskun lisäksi ohjelmassa oli tarjolla mm. hevosajelua, paloautoon tutustumista, poniratsastusta, ongintaa ja ammusvarastoon tutustumista. Mäkeä ei tarvinnut laskea vatsat kurnien sillä tarjolla oli myös hernerokkaa ja makkaroita. Juhla oli järjestyksessä jo 58. Kuvat ja teksti EINE KAKKONEN 0600 555 444 Psykoterapeuttien päivystys 2,40 €/min + pvm/ppm Varaa vastaanottoaika www.vastaamo.? 044 4141 000 Malmin kauppatie 8 b A Masennus ja ahdistus A Kriisit ja traumat A Parisuhdeongelmat A Syömishäiriöt A Päihdeongelmat A Työssä jaksaminen Virkeyttä talveen! 13-, HUIPPUTARJOUSS
Piilovaikuttaja KÄPYLÄ-LEHTI on, paitsi suora vaikuttaja monissa asioissa, myös melkoinen piilovaikuttaja. Olen useammin kuin kerran hätkähtänyt lukiessani esimerkiksi valtalehtemme Helsingin Sanomien palstoja, tai kuunnellessani YLE:n tai muiden kanavien uutisia, kun yhtäkkiä teksti rupeaa tuntumaan kovin tutulta ja tiedän etukäteen millä sanoilla toimittaja jatkaa. En tietenkään väitä, että ne olisivat varastaneet uutisen suustani. Mutta tunnistan kyllä oman kynäni jäljen ja tapani puhua, sanajärjestyksen loikkaukset ja keksimäni uudissanat. Journalistiliiton jäsenlehdessä Journalistissa oli jokin aika sitten haastateltu toimittajia heidän vallastaan, joka usein ilmeni siinä, miten usein heitä oli siteerattu tai montako skuuppia he olivat tuottaneet. En ole koskaan laskenut moniko Käpylä-lehden juttu on sysännyt liikkeelle jotain isompaa, mutta on niitä monta. En tietenkään ole niin itserakas, että kuvittelisin sen johtuvan jostain ylitsevuotavasta taivaallisesta kirjoittamisen lahjasta, joka on pudonnut juuri minun kirjoituskädelleni. Kyseessähän on tietenkin se tosiseikka, että Käpylässä asuu niin paljon valtakunnan medialle työskenteleviä toimittajia ja muuta vaikutusvaltaista väkeä. Kun he aamuäreinä ensimmäistä kahviaan särpiessään sattuvat hairaamaan kupinaluseksi Käpylä-lehden ja siitä rähmää silmistään raapiessaan tulevat lukaisseeksi jonkun jutun, niin eivät he enää iltapäivällä muista mistä mainio juttuidea heidän aivoihinsa sikisi. Ja hyvä niin. Tärkeintähän on asian vieminen eteenpäin, ei se, kuka sen alunperin keksi. Ja saattoihan se minullekin syntyä vastaavalla tavalla... Joka tapauksessa, Käpylä-lehden merkitys on suurempi kuin äkkiseltään luulisi. Sen merkitys syntyy sen lukijoista. Tätä lukijakuntaa ei tyydytetä helpolla, mutta eipä sitä yritetäkään. Parastamme yritetään, näkyi se sitten valtakunnallisesti tai pienesti omalla kylällä. Jokainen lukija on tärkeä ja ilmoittaja myös. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? PAPERILEHDILLÄ on nykyisin taloudellisia ongelmia. Miten saada lukijat tilaamaan lehden tai yritykset ilmoittamaan siinä? Tilausja ilmoitustuotot saisivat mieluusti kattaa palkka-, palkkioja jakelukulut. Meidän oma paikallislehtemme Käpylä-lehti kärsii tietenkin myös samoista ongelmista. Paperilehtien kriisi on tietenkin merkki vallankumouksesta, jonka digitalisaatio on aiheuttanut kaikkialla, missä se on otettu käyttöön. Kun aloitin opiskeluni, oli Teknillisessä korkeakoulussa uskomattoman monimutkaisia mekaanisia laskukoneita, joita opiskelijat saivat käyttää, kun laskutikun tarkkuus ei riittänyt. Sekä laskutikku että mekaaniset laskukoneet hävisivät lähes yhdessä yössä, kun digitaaliset laskimet tulivat. Laskimesta kehittyi mikrotietokone ja loppu onkin historiaa. Kellosepät, sekä lehtija kirjapainot olivat ensimmäisiä aloja, joissa kokonaiset ammattikunnat yhtäkkiä huomasivat tulleensa mikroprosessoreiden ja tietokoneiden ohjaamien laitteiden, koneiden ja prosessien syrjäyttämiksi. Tietokoneyhteisö taas kehittyi sotilaallisesta sovelluksesta monipäiseksi olioksi, verkostoksi, jossa tietokoneet saattoivat yhtäkkiä kiitää ympäriinsä kyberavaruudessa, internetissä, ja käyttää pilvipalveluja, joita alkoi ilmaantua kuin sieniä sateella. Ja nyt olemme tässä; it ja netti ovat käytännöllisesti katsoen vallanneet informaation kaikki ulottuvuudet; luomisen, muotoilun, tallennuksen, jakelun ja tietenkin tietojen hakemisen. Nettilehdistä ei haluta maksaa Paperilehdille ja erityisesti päivälehdille, joiden pitäisi jakaa tuoretta tietoa, on nettimedia pelottava kilpaili4.3.2015 Pääkirjoitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 1. päivä. Aineisto toimitukseen 20. maaliskuuta mennessä. 2 HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 64. VUOSIKERTA JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY . PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Mitä teit hiihtolomalla? Pirkko Fihlman sosionomi, Veräjämäki Koko viikko meni töiden parissa. Olen Äänelläitkijät ry:n puheenjohtaja ja meillä oli vuosikokous. Valmistelin vuosikokousta koko viikon. Lauantaina oli iso itkutapahtuma Karjalatalolla. Eläkeläisellä riittää kiireitä. Ensio Fihlman tietokirjailija, Veräjämäki Olen tehnyt Viipurin Markovillan Taistelukoulun aliupseerimatrikkelia kohta viisi vuotta. Olen entinen alija toimiupseeri sekä Ali-. Toimija Opistoupseerien Perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsen. Suomen ammatti-aliupseerikunnan perinteet ovat lähellä sydäntäni. Haaveeni ja tavoitteeni olisi saada Markovillan aliupseerimatrikkeli julkisuuteen Suomen 100-v juhlavuoden merkeissä. Minulla on ikää jo 74 vuotta ja vaivat painaa, mutta kuten uskon kuten Johnny Walker: “Still going strong.” Kari Juhola Vuoden käpyläläinen 2014 Pasila Olin mummolassa auttelemassa. Positiivista oli, että lihoin pari kiloa mummoni ”lihapatojen” ääressä, vaikka kasvissyöjä olenkin. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI ja. Paperilehti ilmestyy kerran vuorokaudessa, kun taas netissä voi uutisen julkaista välittömästi. Ainoa syy siihen, ettei nettimedia ole jo pyyhkäissyt päivälehtiä tieltään, on se, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että netti on ilmainen ja ovat olleet tähän mennessä haluttomia maksamaan siitä. Koko tämä digitaalinen vallankumous, joka luonnollisesti jatkuu kiihtyvällä vauhdilla, on sinänsä ihan OK. Kaikki, mikä pitää automatisoida, pitää tietenkin automatisoida ja kaikki, mikä pitää siirtää nettiin, pitää siirtää sinne. Teknologian darwinismia, ikään kuin. Meitä käpyläläisiä koskettaa tietenkin eniten Käpylä-lehden Helsingin vanhimman kaupunginosalehden tilanne. Kerran kuukaudessa ilmestyvänä se ei onneksi sisällön suhteen ole aivan yhtä haavoittuvainen kuin päivälehti kilpailtaessa nettimediaa vastaan, mutta käytännössä ilmaisjakelulehdelle ovat ilmoitustulot aivan ratkaisevan tärkeät. Useimmilla yrityksillä on nykyisin omat nettisivut, joilla ne mainostavat, tai ne luottavat nettimainontaan erikoistuneisiin yrityksiin, jotka osaavat hyvin valikoidusti ja tehokkaasti lähetLUIN HILJATTAIN , että Oxfordin yliopiston tutkijat ovat tehneet riskiarvion ihmiskunnan suurimmista globaaleista uhkakuvista. Tutkimuksen aiheena oli analysoida ihmissivilisaatioon ja ihmiskunnan olemassaoloon kohdistuvat suurimmat uhkakuvat sekä niiden syyt ja mahdolliset seuraukset. Tutkijat kiteyttivät löytönsä kahteentoista koko ihmiskuntaa ja sen olemassaoloa välillisesti tai välittömästi vakavasti uhkaavaan riskiin, joihin on olemassa ratkaisuja tai joiden seurauksiin voidaan vaikuttaa. Nuo kaksitoista suurinta riskiä olivat: äärimmäinen ilmastonmuutos, ydinsota, globaali pandemia, ekologinen katasro? , globaali yhteiskuntajärjestyksen romahtaminen, suuren asteroidin törmäys maahan, supertulivuoren purkaus, synteettisen biologian väärinkäyttö, nanoteknologia, keinoäly, ihmiskunnan huono hallinto sekä epävarmat uhat eli niin sanotut ”tuntemattoman tuntemattomat”, epätodennäköiset uhat, joita ei osata ennakoida tai pitää todennäköisinä, mutta jotka yhdessä muodostavat huomionarvoisen ryhmän. Jotta riskejä voidaan torjua, tulee ne tuntea. Riskiarviointien tarkoituksena on kiinnittää päättäjien huomio riskeihin ja herättää ajatuksia ja keskustelua analysoiduista uhkakuvista. Nyt julkaistun Globaalin uhkakuva -raportin tarkoitus ei ole lietsoa pelkoa vaan inspiroida tekoja ja keskustelua riskeistä sekä lisätä riskienhallintaa ja riskienhallintametodien käyttöä. Riskien tunnistamisen tarkoituksena on auttaa innovoimaan niille ratkaisuja ja rohkaista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi. Globaaleja riskejä on tunnistettu ja tutkitaan ympäri maailmaa, mutta niiden hallitsemiseksi ei ole juurikaan koordinoitua yhteistyötä. Riskit Käpylän mittakaavassa Olivat riskit isoja tai pieniä, niitä voi käsitellä samoilla metodeilla, todennäköisyyttä ja vakavuutta arvioiden ja tämän tiedon pohjalta niiden syihin ja seurausten suuruuteen vaikuttamalla. Esimerkiksi omakotitaloon murtautumisen todennäköisyyttä perhe voi pienentää ulkovalaistusta ja näkyvää murtosuojausta lisäämällä ja vaikutuksia pienentää vähentämällä arvotavaran esilläpitoa. Samalla, kun suunnittelee omaa elämäänsä tai organisaation toimintaa, on hyvä ajoittain käydä läpi mitä mahdollisesti voisi sattua ja miten kustannustehokkaasti ja järkevästi riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai seurauksia voi pienentää. Onko omassa taloyhtiössä tehty pelastussuunnitelma? Huolehditaanko oman yrityksen tai työpaikan työturvallisuudesta riittävästi, onko toiminnan jatkuvuus turvattu ja suunniteltu? Entä onko oman perheen kesken mietitty mitä tehdä, jos tulee joku akuutti hätä, kuka sukulainen tai ystävä voi auttaa ja kenelle voi soittaa? Erityisesti lasten ja iäkkäiden kanssa kannattaa keskustella etukäteen ja sopia toimintatavoista. Kuitenkin myös aikuisten kesken on hyvä olla toimintatavat sovittuna, esimerkiksi missä tavata, jos matkoilla eksytään toisistaan, missä on lähin paikka, josta saa apua yms. Riskienhallinta on varautumista Riskienhallinta on ennenkaikkea varautumista. Kaikkeen ei voi koskaan varautua, mutta jos on edes mielessään läpikäynyt toimintatapoja, esUhkakuvat hyppivät silmille tää se paniikin syntymistä ja ihminen pystyy poikkeustilanteissa toimimaan järkevästi ja johdonmukaisesti jähmettymättä toimettomaksi. Pelastussuunnitelma on, paitsi lain vaatimus yli kolmen huoneiston kiinteistöissä, myös työkalu kiinteistön yleisimpien riskien hallinnassa. Asiantuntijan tekemässä pelastussuunnitelmassa käydään läpi ja annetaan vastauksia ja keinoja kyseiseen kiinteistöön ja sen käyttäjiin kohdistuviin riskeihin. Kaikki liiketoiminta ja elämä edellyttää järkevää oikein riskinsietokykyyn suhteutettua riskinottoa, eikä edes toiminnan lopettamalla niiltä voi täysin välttyä. Riskiä pienennettäessä pyritään vaikuttamaan riskitapahtuman todennäköisyyteen ja seurauksiin, jotta riski toteutuisi mahdollisimman harvoin ja pienin seurauksin. Globaaleihin riskeihin on tavallisen ihmisen vaikea varautua omaa arjen toimintaansa pidemmälle, tai pelastusviranomaiset ohjeistuksia pidemmälle. Ukrainan kriisi lähellämme Epävakaus Ukrainassa ei suoraan uhkaa ihmiskuntaa tai maailmanrauhaa, mutta epävakauttaa laajaa aluetta ja vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä ja kansoja. Pääsin hiljattain käymään opiskelijaryhmän kanssa Ukrainan Suurlähetystössä, jossa Ukrainan tuore Suomen suurlähettiläs Andrii Ole? rov kertoi Ukrainan tavoitteista kansainvälisessä diplomatiassa. Ukraina pyrkii lähentymään EU:ta muun muassa kaupankäynnin vapauttamista ja viisumivapautta edesauttamalla. Oli lisäksi rohkaisevaa kuulla, kuinka Ukraina vielä viimeaikaisten tapahtumien jälkeenkin jaksaa tää mainokset juuri sinulle ja minulle henkilökohtaisen intressipro? ilimme mukaan, jota päivitetään joka kerta, kun googlailemme. Kerro ilmoituksesta ja tilaa lehti Meidän täytyy siis saada omat paikalliset yrittäjämme tajuamaan, että ilmoitus Käpylä-lehdessä kaikesta huolimatta kannattaa. Niinpä, aina kun käyt liikkeessä, ja kysyessäsi tuotetta, muista mainita, että näit ilmoituksen Käpylä-lehdessä! Tai, että voisi olla aiheellista ilmoittaa siinä, jolloin olisit löytänyt liikkeeseen jo kauan sitten. Ja tilaamalla lehden (20 € / vuosi) saat sen kotiisi postin mukana, jolloin sinun ei tarvitse juosta ympäri Käpylää etsimässä sitä, sillä kuten tunnettua, mikään painosmäärä ei riitä, vaan se loppuu heti. Niin haluttu Käpylä-lehti on lukijoidensa parissa! Teksti BERT BJARLAND Käännös: EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-Seuran webbimestari Bert Bjarlandin kirjoitus Käpylä-lehdestä julkaistiin tammikuussa ruotsiksi, ja julkaistaan nyt yleisön pyynnöstä suomeksi. uskoa kansainvälisiin yhteistyötahoihin ja oikeuteen. Muun muassa kysyttäessä Krimin tilanteesta usko kansainvälisen oikeuden suotuisaan ratkaisuun oli vahva, vaikka prosessissa menisikin vuosia. Myös toiveet tulitauon pitävyydestä ja tilanteen rauhoittumisesta vapaita vaaleja varten itä-Ukrainassa olivat korkealla. Suurlähettiläs myös kehui ja kiitteli EU:ta ja Suomenkin kannanottoja ja tukea Ukrainan rauhanpyrkimyksiä kohtaan. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vasta noin 20 vuotta. Yhteiskuntajärjestys on vakaa, eikä sen järkkyminen ole lähitulevaisuudessa hyvinvointivaltion säilyessä todennäköistä. Ukrainalla on kuitenkin vielä vastaavaan pitkä tie kuljettavanaan ja ennen kuin jäsenyyttä voidaan harkita vakavasti. Demokratian periaatteet ja vapaus ovat kuitenkin ne seikat, jotka ukrainalaiset kokevat yhdistävän heitä ja muita eurooppalaisia. Vakaa, toimiva ja turvallinen yhteiskunta on yksi Suomen valteista ja riskienhallinnan perusta. Yksilön on vaikea toimia, jos valtio on epävakaa, ja jos sen väestö on jakautunut ja yhteiskunta eriarvoistunut. ESKO-JAAKKO LEHTI Käpylä-Seura ry:n varapuheenjohtaja Käpylä-lehdestä
4.3.2015 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Hyvä uutinen! Vuosien takaa HSL eli Helsngin seudun liikenne muutti Koillis-Helsingin linjastosuunnitelmaa asukkailta tulleen palautteen vuoksi. Varsinkin ”Nakin” eli bussilinjan 69 lakkauttaminen herätti kiivasta vastustusta. Niinpä HSL päätti , että se saa jatkaa liikennöintiään. Myös linjan 72 reitin muutokset peruttiin. HSL:n suunnitelmassa oli 69 ehdotettu muutettavanksi linjaksi 74, joka olisi kulkenut melkein samaa reittiä kuin ”Nakki”. Uutta suunnitelmaluonnosta sai kommentoida 1. maaliskuuta saakka HSL:n nettisivuilla. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Nakki säilyy! Tässä kuvassa hymyilevät KUV:n mimmiliigan tytöt 1940-luvulla. Kuvan omistaa Anneli Oranne, ja se on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa vuonna 2009. YLEISKAAVAVISIO 2050 Käpylä-Seura, joka on Helsingin vanhin kaupunginosayhdistys, perustettu 1940, ja on Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n (Helka), jäsen, lausuu kannanottonaan Helsingin yleiskaavavisiosta 2050: . KANNATAMME esiteltyä visiota asiallisena yleiskaavallisena esityksenä. Erittäin myönteisenä pidämme visiossa todetun asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen. Tämän haluamme toteutuvan kaavoitustyötä jatkettaessa. Positiivisena näemme raideliikenteeseen pohjautuvan näkemyksen, jossa kantakaupunkimaisuus ja kaupunkibulevardit vähentävät yksityisautoilua kaupungissa, mikä luo liikkumiseen turvallisuutta jalankulkijoille ja pyöräilijöille, sekä vahvistaa toivotusti julkista liikennettä. Moottoriteiden poistaminen laajentuneen kantakaupungin alueelta on hyvä asia. Tuusulanbulevardin liittäminen Mäkelänkadun bulevardiin ja nykyisen Tuusulanväylän kääntäminen Veturitielle Pasilaan vähentää Käpylän läpikulkuliikennettä tuoden lisää viihtyisyyttä alueen asumisympäristöön. Käpylä-Seura jyrkkänä: Taivaskalliota ei saa nakertaa! Raitiotielinjan jatkaminen Mäkelänkatua pitkin Käpylän asemalle on hyvä asia, samalla tulee kuitenkin raideliikenne säilyttää Pohjolankadulla. Viheralueiden merkitystä tulee vahvistaa Yleiskaavassa viheralueiden merkitystä asukkaille tulee vahvistaa. Kaupunkipuistot, niin itä-länsi kuin etelä-pohjoinen suunnassa, tulee säilyttää mahdollisimman ehjinä kokonaisuuksina. Helsingin merellisen puistoalueen huomioiminen yleiskaavassa on myönteinen asia. Käpylässä Taivaskallio tule kaavoittaa nykyisenlaisena kokonaan puistoalueeksi. Sitä ei saa rikkoa alueen reunoja pirstaloivalla rakentamisella. Aseman seudun kehittäminen tiiviiksi keskukseksi ja liikenteen solmukohdaksi on hyvä asia, mutta se ei saisi kuihduttaa nykyisen alueen palvelurakennetta. Lähipalvelut tulee säilyttää sanansa mukaisesti ihmisten lähellä Käpylässäkin. Virkamiesten mukaan käpyläläiset ovat hyväksyneet Taivaskallion reunan rakentamisen. Käpyläläiset ovat eri mieltä asiasta. KäpyläSeura on vaatinut koko Taivaskallion merkitsemistä puistoksi, jonka reunoillekaan ei saa rakentaa minkäänlaisia taloja. KäpyläSeura antoi asiasta lausunnon jo 31.3.2014 ja toistamiseen tänä keväänä. Seura myös vaati Helsingin Sanomia kirjoittamaan aiheesta totuuden mukaisesti, eikä virkamiehiä säestäen. TIISTAIN 20.1. Helsingin Sanomien kaupunkisivuilla Helsingin rakentamissuunnitelmista annetaan ymmärtää, että kaupunkilaiset ja virkamiehet olisivat samaa mieltä lähes kaikista lisärakentamisen paikoista. Kuitenkin esimerkiksi Käpylä-Seura on antanut Yleiskaava 2050 suunnitelmista vastineensa, jossa tärkeimpänä vastustettiin Taivaskallion rakentamista miltään osin. Tammikuun 2014 asukasillassa kaikkien osallistuneiden mielipide oli sama: Taivaskallioon ei saa koskea! Näitä ehdotuksia ei kuitenkaan ole mitenkään huomioitu uusimmassa luonnoksessa, joten on tosi härskiä vain todeta, että "halutaan lisärakentamista pääosin samoihin paikkoihin". Virkamiehet ovat jälleen näennäisosallistuttaneet asukkaitaan ja kaupunginosayhdistyksiä tekemään "yhteisiä päätöksiä" eli käytännössä hyväksyttäneet omat suunnitelmansa huomioimatta saamaansa palautetta. Käpylä-Seura vaatii oikaisua juttuun tai uutta juttua niin sanotuista herkistä alueista, joista asukkaat eivät mistään hinnasta halua luopua. KALEVI VUORENTO Käpylä-Seura ry:n puheenjohtaja Vastine Helsingin Sanomille 22.1.2015 Käpylä-Seura vastustaa Taivaskallion rakentamista miltään osin Eri vuosikymmenten rakennustyylit säilytettävä Käpylän alueen kerroksellisuus tulee huomioida yleiskaavaa vahvistettaessa. Käpylässä on hyvin näkyvillä eri vuosikymmenten rakennustyylit selkeinä kokonaisuuksina. Länsi-Käpylä, Puu-Käpylä, Olympiakylä ja Kisakylä ovat aikakautensa arkkitehtuurin ja maisemasuunnittelun ehjiä kokonaisuuksia ja näin ainutlaatuisia.Täydennysrakentamista suunniteltaessa tämä tulee huomioida. Koskelan sairaala-alueen kehittämisessä tähän on jo kiinnitetty huomiota. Länsi-Käpylän osalta täydennysrakentamisessa tulee olla maltillinen ja alueen suojeluarvoja ja myös puistoalueita kunnioittava. Tältä osin aseman seudun rakentamisessa on haastetta. On myös muistettava, että Käpylässä asuu omakotija paritaloissa tällä hetkellä erittäin paljon eläkeikäisiä ihmisiä, joiden tilalle lähivuosikymmeninä muuttaa lapsiperheitä. Tämä kasvattaa alueen väestömäärää luontevasti ja vähentää merkittävästi lisärakentamisen tarvetta. Kartta Käpylä-Seuran visiosta Käpylän alueen rakentamisesta. Oheinen lausunto on annettu 31.3.2014. Tämän lehden painossa ollessa on käsitelty uusi lausunto, joka ei oleellisesti poikkea yllä olevasta. Myös Kanta-Helsingin omakotiyhdistys on antanut oman lausuntonsa Yleiskaava 2050:stä. Julkaisemme ne tulevissa lehdissä.
4 Käpylä-lehti 4.3.2015 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Tilitoimisto R.Turtiainen Oy METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 KÄPYLÄ-LEHDENKIN TAUSTAVOIMISSA tapahtui pientä liikehdintää vuodenvaihteessa, kun pitkän toimittajan uran tehnyt Kari Varvikko jäi vihdoin, 70-vuotiaana, eläkkeelle. Toisen kaupunginosalehden, Kaarelassa ja Kannelmäessä ilmestyvän 50-vuotiaan Tanotorven pitkäaikainen päätoimittaja oli mukana Käpylä-lehdenkin kustannuskuvioissa pitkälti toistakymmentä vuotta. Tanotorven uudeksi päätoimittajaksi nimitettiin Jauri Varvikko, kolmannen polven lehdentekijä. Jo isoisä, Klaus Varvikko, tunnettiin VallilaHermanni-lehden päätoimittajana. Vaikka Jauri on ollutkin yrityksensä Eepinen Oy:n kautta Käpylä-lehden kustantajana jo kauan, halusimme tietää, josko uusi päätoimittajuus ja toimituksen puolelle hyppääminen muuttaisivat asioita ja näkökulmaa. Netti tuo haasteita Tämä aika on haasteellista kaikille lehdille monellakin tavalla, sanoo Käpylä-lehden taitosta jo vuodesta 1997 vastannut Varvikko. Ilmoitushankinnan kannalta näen huonoimpana asiana sen, että palvelut katoavat ja kivijalkapuodit lopettavat. Paikallislehti on pienille yrityksille äärettömän tärkeä ilmoituskanava. Suurissa lehdissä pikkuilmoitukset katoavat, ja kuka etsisi kaupunginosapalveluja valtakunnallisesta lehdestä? Paikallislehdillä on myös paikkansa lähiasioiden kertojana ja taustoittajana. Netissä liikkuva tieto on sirpaleista ja kritiikitöntä. Tietoa on valtavasti, mutta jos sitä lukee pohtimatta, saa hirveästi erilaista aineistoa, jonka todenperäisyyttä ei kukaan ole tarkastanut. Kaikki jää lukijan itsensä tulkinnan varaan. Tarkoitukseni on kuitenkin saada aikaan toimivat nettisivut niin Tanotorvelle kuin Käpylä-lehdellekin, lupaa kustantaja. Kahden kaupunginosalehden kustantamisessa on hyötynsäkin. Vaikka meillä on erilaisia ongelmia, olemme kuitenkin ihmisiä kaikki, ja meillä on halua tietää lähiseutumme asioista, sanoo Jauri Varvikko, joka on paitsi lehdentekijä, myös asukasaktiivi jo kolmannessa polvessa. Hän toimii Kaarela-Seuran hallituksen varajäsenenä. Eikä Jauri kirjoittajanakaan ihan uusi ole. MGIMO Moskovan ”Harvard” Jauri Varvikko aloitti lehdentekijänä kustantamalla muutamaa erikoislehteä, kuten tietotekniikkaa esittelevää Eepistä, rock-musiikkiin keskittynyttä Tuhmaa ja venäjänkielistä Spektr-lehteä, joka oli poliittisesti sitoutumaton Suomen venäläisten yhdysside, mutta esitteli myös Suomea venäläisille. Venäjän kieleen ja kulttuuriin Jauri oli kasvanut sekä käytyään Kaarelassa Suomalais-venäläisen koulun, että sittemmin opiskeltuaan enon hyvin vähän rahaa. Venäjä näkee Ukrainan lähiulkomaana, jonka kulttuuri on hyvin samankaltainen. Maat ovat riippuvaisia toisistaan. Niiden on pakko tehdä yhteistyötä. Sen sijaan Baltian kulttuuri on niin erilainen, että mielestäni Venäjäkin sen tunnustaa. Myöskään meillä suomalaisilla ei mielestäni ole aihetta pelkoon. En usko, että Venäjällä on sotilaspoliittisia pyrkimyksiä Suomen suhteen, vaikka meillä uutisoidaankin joukkojen siirrosta. Minusta näyttää, että Alakurttiin ja Karjalan tukikohtiin on siirretty joukkoja Ukrainan rajalta jonnekinhan ne pitää sijoittaa. Toki myös arktisten alueiden merkitys kasvaa koko ajan, analysoi Jauri Varvikko Venäjän tuntijan ja uutismiehen silmin. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-lehteä jo vuodesta 1997 kustantanut ja taittanut Jauri Varvikko nimitettiin Tanotorven päätoimittajaksi vuodenvaihteessa. sin vuoden Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Ukrainassa ja siirryttyään sieltä Moskovan ”Harvardiin” eli ulkoministeriön MGIMO-instituuttiin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita. Jauri oli ensimmäinen sieltä maisteriksi valmistunut suomalainen, eikä heitä monta vieläkään ole. Joitakin Suomen venäläisiä on sieltä valmistunut, mutta meitä etnisiä suomalaisia on tietääkseni vain kaksi. Tämä opinahjo täytti kesällä 70 vuotta ja juhli sitä näyttävästi. Myös Jauri sai kutsun Kremliin. Lähes kaikki Venäjän ja entisten itäblokin maiden ulkopoliittinen kerma ovat käyneet tämän yliopiston, joten vierasjoukko oli korkea-arvoinen. Tilaisuudessa puhuivat niin presidentti Putin kuin ulkoministeri Lavrovkin. En voi mainostaa tuntevani heitä, mutta Suomen suurlähetystössä työskennelleet ovat tuttuja. Alunperin Jauri suunnitteli kansainvälistä uraa ulkoministeriössä, mutta Suomi ei tarvinnutkaan Venäjän tuntijaa. Jauri Varvikko seuraa Venäjän asioita nyt myös päätoimittajan silmin Jonkin aikaa tein Venäjän kaupan konsultointia, mutta kun Suomi tuolloin suuntautui vahvasti EU:hun, ei se oikein vetänyt, Jauri kertoo. Niin perheen ja suvun painolasti siirtyi työksi hänenkin harteilleen. Moskovan ja Kiovan televisiot auki Olen nähnyt Neuvostoliiton hajoamisen ja sen jälkeiset tapahtumat, Jauri muistelee. Edelleen hän kielitaitoisena seuraa tiivisti sekä Ukrainan että Venäjän tapahtumia suoraan noiden maiden medioista. On selvää, että jokainen tuputtaa omaa totuuttaan, hän hymähtää. Niinhän tekevät länsimaatkin. Ei ole kysymys mistään yksittäisistä asioista, vaan suurista geopoliittisista muutoksista, hän toteaa. Länsi pyrkii pienentämään Venäjän liikkumatilaa ja Venäjä puolestaan pyrkii sitä kasvattamaan entisenä suurvaltana. Länsi ei kuitenkaan pysty rahoittamaan Ukrainaa, jolla Käpylän musiikkiopiston Earth Hour -konsertti la 28.3.15 klo 20.30-21.30 Ravintola PUISTO (Park Hotel) Pohjolankatu 38, Käpylässä Pöytävaraukset (09) 799 755 tai myyntipalvelu(at)park.fi Vapaa pääsy, tule mukaan! http://wwf.fi/earthhour/ ? Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Ulkoja sisämaalaustyöt huolella edullisesti. Myös koristemaalaukset. WWW.TUOMASMAALAUS.COM p. 044 528 4062 Myyjäiset Käpylän työväentalossa ma 9.3. klo 11-14 Leivonnaisia, kirppari, kirjoja, arpoja, käsitöitä, kahvia, pullaa ja hernekeittoa. Tervetuloa! Käpylän Eläkkeensaajat ry Jauri Varvikko tekee työnsä nykyisin kotitoimistosta käsin.
5 Käpylä-Lehti 4.3.2015 Puutarhamyymälä Sofianlehto So? anlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.so? anlehto.com KAUNIIT KUKAT NAISILLE 8.3. ark. 10-17, la 10-17, su 11-17 Ahneus on syöpä, joka pistää Ismo Lapin laulamaan L.A.M.F -kirjainyhdistelmä saa monen aikansa lapsen silmät kiilumaan ihan tietyllä tavalla. Suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyt bändi oli aikansa guru, jonka säkeet osattiin ulkoa ja joita vieläkin lauletaan nyrkkiä heiluttaen tarkoilla täsmäkeikoilla. L.A.M.F oli pääesiintyjä keikoilla, joilla lämppäreinä olivat muun muassa Apulanta ja The Rasmus. Sittemmin nämä nuoremmat ponkaisivat komeasti ohi, ja me jäimme suosiolla varjoon, naurahtaa Ismo Lappi , L.A.M.F.in solisti. Viimeinen niitti L.A.M.F.ille (=Like A Mother Fucker) oli Stadionin keikka Elämä lapselle -konsertissa. Meidän rooliin ei oikein sopinut niin iso meininki, se oli aika kaukana Lepakon ja kellarien ajatusmaailmasta, naurahtaa Ismo Lappi. Punk on moneen leiriin levinnyt. Ankarin punk-leiri inhosi meitä. Mutta tavallinen kansa kuunteli, toteaa Ismo Lappi. L.A.M.F. hiipui 2000-luvulla ja on elänyt sen jälkeen hiljaiselämää, heräten vain satunnaisesti kovimpien pyyntöjen mukaisille yksittäiskeikoille. Toukokuussa bändi nousee Tavastian lavalle yhdessä englantilaisen punk-bändin kanssa. Silloin on odotettavissa esikuvien mukaista brittipunkkia, Sex Pistolsin ja Clashin malliin. ”Ahneus on syöpä, joka laulattaa” Kättärillä syntynyt ja moniaalla asunut muun muassa Katajanokalla kellarissa ja Jakomäessä vintillä ja Käpylänkin katuja mittaillut Ismo Lappi on nykyisin veräjälaaksolaistunut perheellinen rautatieduunari. Ei siis ihme, että omat sanoitukset esittelevät työn ja yhteiskunnan suhdetta. Neljä kertaa olen jäänyt työttömäksi, kertoo mustiin pukeutunut punkkari. Vaatetuksesta ei kuitenkaan pysty erottamaan ajatusmaailmaa, niin näkymättömissä ovat punkin symbolit. Ismo on oman tiensä kulkija. Ei minulla ole minkään poliittisen suunnan ideologiaa. Aate on levinnyt sirpaleiksi, eikä sillä ole enää musiikin kanssa mitään tekemistä. En halua leimautua mihinkään. Mutta ahneutta vastaan pitää taistella. Ahneus on syöpä, joka pistää laulamaan. Olen suorittanut Käpylän ammattioppilaitoksessa graa? sen alan tutkinnon. Työskentelin aikoinani kirjapainossa, mutta 90-luvun laman myötä se työ katosi, hän kertoo. Samoin kävi kolmelle muullekin työpaikalle. Nykyisin mies elättää perhettään VR:n antamalla leivällä. Päivi-puoliso on kuvataiteilija. ”Suomi on jarruton juna” Ismo Lappi on sanoittanut kolmen L.A.M.F.in pitkäsoittolevyn kappaleet. Sanoissa näkyvät rankat ajatukset yhä hullummaksi menevästä yhteiskunnasta. Suomi on jarruton juna. Kukaan ei tiedä mihin törmäämme, toteaa Ismo. Nyt ihmisiä roikotetaan löysässä hirressä ilman mitään toiveita paremmasta. Tämä päivä on vielä raaempi kuin oli esimerkiksi 90-luvun laman aika, jolloin teimme levymme. Esikoislevyn nimi oli ”Runopoikia ja runkkareita”, se levytettiin legendaarisen Salmisaaren Lepakon studiolla, jossa bändi myös treenasi. Toinen pitkäsoitto oli ”Kiitos tyhjästä” ja kolmas enteellisesti ”Kaikki on katoovaista”. Kaksi ensimmäistä ilmestyivät Kråklund-levy-yhtiön kautta ja kolmas tehtiin EMI:lle. ”Kaiken maailman ? nnilehdet kirjoittivat” Suosionsa huipulla L.A.M.F. ja Ismo Lappi komeilivat jokaisen teinilehden sivuilla ja tuohon aikaan suosittu nuorten tv-ohjelma Jyrki pyysi kylään useammankin kerran. Siitä oli se hyöty, että tulimme tutuiksi maakunnissa. Mutta kaiken maailman ? nnilehdet häiritsivät haastattelupyynnöillä jatkuvasti, tuhahtaa Ismo Lappi. Ei se oikein sopinut meidän tyyppiselle bändille. Nykyisin saa Lappi kumppaneineen kulkea rauhassa ja soitella mitä haluaa, missä kokoonpanossa tahansa. L.A.M.F.issa soittivat Erkki Virta rumpuja, Stone kitarassa ja Sid Razor kitarassa. Ensimmäisellä levyllä oli mukana myös nykyisin tuottajana tunnettu Teja Kotilainen . L.A.M.F.in jatkajaksi muodostui Stranded, jonka kanssa tehtiin yksi omakustanne-EP ja Baltian kiertue, kertoo Ismo Lappi. Ruins of Stranded´in kanssa soitetaan nyt vanhaa Clashia ja muuta klassista rockia. Käpyläläisen Janne Välikankaan kanssa teemme akustisia keikkoja. Tarkoitus on tulla myös Käpy-grillin jameihin mukaan tällaisella melodisemmalla rockilla. Jannen bändin nimi on The Pistones. Itse kuuntelen mieluiten vanhaa englantilaista punk-rockia, sanoo Ismo Lappi. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Legendaarisen L.A.M.F.in solisti Ismo Lappi esiintyy harvakseltaan eri kokoonpanoissa. Käpy-grillin jameissa kuullaan akustista brittipunkkia, mutta Tavastialla on toukokuussa luvassa kovempaa menoa. KÄPYRINTEEN PALVELUTALO Päivätoimintaa, kotipalvelua, lyhytja pitkäaikaisasumista palvelutalossa. Helena Kurki p. 050-408 0653 helena.kurki@kapyrinne.? KÄPYRINNE ry www.kapyrinne.? Heseva Lounasravintola Heseva Lounasravintola • Juhlaja pitopalvelut • tilavuokrausta • tilauksesta leivonnaisia ym. • lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Käpylän kulttuuriyhdistyksen vuosikokouksessa oli ennätysmäärä osallistujia. Vuoden tauon jälkeen kulttuuriyhdistys valmistelee yksipäiväiset Käpylän Kyläjuhlat uusien tekijöiden kanssa. Joka toinen kesä on 1990-luvulta alkaen käynnistynyt Käpylän Kyläjuhlista, joka toinen kesä taas on päätetty Elojuhliin. Talkoolaisvoimin rakennettavista juhlista pidettiin kuitenkin viime vuonna taukoa. Juhlien takana hääräävä Käpylän kulttuuriyhdistys päätti rytmittää juhlat niin, etteivät kesää aloittavat Kyläjuhlat olisi päällekkäin Kumpulan kyläjuhlien kanssa. Uusia, innokkaita tekijöitä Kulttuuriyhdistyksen vuosikokouksessa 30.1.2015 huomattiin, että välivuoden aikana kiinnostus juhlien tekemiseen oli kasvanut merkittävästi. Kokoukseen osallistui yli 20 ihmistä. Paikalla oli kulttuuriyhdistyksen vanhojen toimijoiden lisäksi runsas määrä käpyläläisiä – niin uusia asukkaita kuin paluumuuttajiakin – joiden kanssa lauantaina 6.6.2015 Akseli Toivosen kentällä järjestettävien Kyläjuhlien suunnitteleminen lähti vauhdikkaasti käyntiin. Kulttuuriyhdistyksen hallitukseen valittiin puheenjohtaja Miina Sivulan ja varapuheenjohtaja Anna sä näköiset. Talkoolaisten panos näkyy juhlien yleisilmeessä – siisteydessä, turvallisuudessa, ruokapuolessa, artistivalinnoissa ja ennen kaikkea tunnelmassa. Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta ja mahdollisuuksista osallistua talkoolaistoimintaan löytyy osoitteesta kapylankulttuuriyhdistys.net ja Facebookista. Teksti VILMA VUORIO Kuva EINE KAKKONEN Koivusalon lisäksi Nuutti Takkinen, Mari Larkovirta, Laura Kamppila, Tommi Jäkkö, Janne Göös, Laura Kamppila ja Vilma Vuorio. Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina vietettävät Käpylän Kyläjuhlat tulevat olemaan tänä vuonna yksipäiväiset. Vapaaehtoisvoimin rakennettavat juhlat ovat aina tekijöidenKyläjuhlien rakentaminen kiinnostaa www.avainapteekit.fi Käpyläntie 8, puh. (09) 791 335 www.kapylanapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30–19, la 9–15 Käpylän Apteekki Pehmeät ja sileät jalat jo muutaman minuutin käyttökerran jälkeen. Paristokäyttöinen jalkaraspi kovettumille. SCHOLL VELVET SMOOTH 36,00 (norm. 41,30) ACO SENSE & CARE Rich Care käsivoide 100 ml 5,00 (norm 6,10) ACO SENSE & CARE Rich Care jalkavoide 100 ml 5,00 (norm. 7,40) UUTUUS Vitry kynsilakat 4,00 (norm. 4,90) Tarjoukset voimassa 31.3.2015 asti. • Leivomme itse päivittäin pullia, kinkkupiirakoita, tonnikalapiiraita, vietnamilaisia kevätkääryleitä ym. • Paljon erilaisia kakkuja, myös tilauksesta • Meiltä saa myös erikoiskahveja Maaliskuun tarjous kahvi + mustikkapiirakka 3,20 Todella ystävällinen palvelu. Tervetuloa! Avoinna: Ark. 7-18, la-su 9-18 Oulunkyläntie 7, 00600 Helsinki Puh. 040 130 7387 Cafe Oulunkylä Cafe Oulunkylä OSTETAAN ASUNTO HAUSSA KAKSIO OLYMPIAKYLÄSTÄ! Haluamme ostaa noin 40 m2:n kaksion, jossa putket ym. isot remontit jo tehty. TARJOA: 040-5648284 Joka toinen kesä on 1990-luvulta alkaen käynnistynyt Käpylän Kyläjuhlista, joka toinen kesä taas on päätetty Elojuhliin. Vapaaehtoisvoimin järjestettävät kyläjuhlat ovat aina talkoolaistensa näköiset.
6 Käpylä-lehti 4.3.2015 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Kohti laskiaista ja paastoa Rakastan Käpylää. Rakastan Käpylän kirkkoa. Rakastan käpyläläisiä. Voiko tätä enää selvemmin sanoa? Ja perustelut. Rakastan Käpylää. Kiipesin Metsolankatua kirkolle työhaastatteluun kohta kymmenen vuotta sitten. Ajattelin tulleeni paratiisiin. En uskaltanut sanoa sitä ääneen. Vasta vihittynä pappina kuvittelin, että raamatullisten termien käyttö maallisissa asioissa ei olisi suotavaa. Hah. Sehän on juuri tarkoitus tässä työssä, Sanan tuleminen lihaksi. Kirkolla käytössä olevat tpaidat ”Käpylä – Stadin paratiisi” tulivat pian tutuiksi. Viimeisin vaihe tässä rakkaudessa on Oulunkylään ihastuminen. Tämä tapahtui niin, että seisoin viittilöimässä väkeä kadulta sisään uuteen kirkkokahvilaan. Sana oli kiirinyt Kustaankartanossa lounasta syövien keskuudessa, ja kirkolle tuli varta vasten kantaoulunkyläläinen kertomaan alueen historiasta, papeista ja alueesta kirjoitetuista kirjoista. Ovi Oulunkylään aukesi. Rakastan Käpylän kirkkoa. Kun siellä laulaa, aika pysähtyy ja taivas on läsnä. Kirkon akustiikka on upea. Itse kirkon sijainti on hieno. Piharemonttien jälkeen kun Pohjolankadulta katsoo, kirkko seisoo siellä mäellään auringonpaisteessa. Valoisuus kirkon sisällä tekee sen, että siellä on hyvä olla, sekä ihan vain arkipäivisin papin töitä tekemässä, tai sitten tilaisuuksissa, joita siellä järjestetään. Rakastan käpyläläisiä. On ihanaa huomata, että te olette kiinnostuneita siitä, mitä kirkonmäellä tapahtuu. Käpylän aluepappina, vaikkakin vain kesään saakka kun Tarja Albekoglu palaa vuorotteluvapaalta, sanon tähän: kiitos! Olen saanut yhteydenottoja puhelimitse ja sähköpostitse, olen saanut kutsuja tulla käymään, olen saanut kutsuja alkaa järjestää yhdessä erilaisia tapahtumia. Olen kuullut toiveita siitä, mitä kirkonmäellä voisi tulevaisuudessa järjestää. Kaikki nämä lämmittävät sydäntä. Seurakunta on osa Käpylää, ja Käpylän kylähenki koskee myös meitä. Tehdään yhdessä! KATRI UUTELA seurakuntapastori Oulunkylän seurakunta Kuva Kimmo Uutela SUKULAISPOIKA kiersi Keski-Amerikan maita monen viikon ajan; mies tuntuu olevan löytöretkeilijä luontojaan. Isä evästi poikaa toivomuksella, että tämä lähettäisi kortin jokaisesta maasta, mihin matka osuisi. Nuorimies tuntui kuitenkin pitävän postittamista jokseenkin vaivalloisena ja ynnäili, kenelle kaikille kortteja oikein tulisikaan lähettää. Käsitin pulman ja vakuutin, että ei ainakaan tädille tarvinnut viestejä laittaa, ehtisin kuulla terveiset kotiinpaluun jälkeen. Totesin vielä, että en itsekään lähettele kortteja ulkomailta jo siksi, että puuha vie paljon aikaa ja on kaikin tavoin hankalaa. Ensin pitää löytää kelvollisia kortteja, sellaisia jotka miellyttävät omaakin silmää, sitten on haettava paikka, josta postimerkkejä saa, minkä jälkeen täytyy vielä selvittää postilaatikon sijainti. Kummaa, että noiden kolmen asian sovittaminen yhteen paikkaan ei tunnu onnistuvan missään päin maailmaa, vaikka niin monet valtiot elävät turistituloista. Mutta aikanaan sitten tuli kuin tulikin kortti Guatemalasta, se oli matkustanut yli pari viikkoa Suomeen. Ristiriitaista suhtautumista: alkuun kielsin lähettämisen, mutta kun viesti silti saapui, olin iloinen. Hankin kyllä aina matkoilta kortteja, onhan niiden tutkiminen mukavaa, mutta postitan ne vasta kotona vaikkapa tällaisen viestin kanssa: Terveiset Italiasta, palasin juuri. Kukaan ei ole toistaiseksi valittanut, että kortti olisi postitettu väärästä maasta. Ajattelen niinkin, että ei kaikista reissaamisista tarvitse ilmoittaa, ja hoidan joka tapauksessa suuren osan viestitystä postikortteja käyttäen. Lähetän niitä vuoden mittaan kenties runsaat pari sataa – joulukortit vielä erikseen – kun olen hankkinut laajan korttivalikoiman, josta on lysti etsiä kulloisellekin henkilölle parhaiten soveltuva kuva. Ja kotona on aina postimerkkejä ja postilaatikkokin sijaitsee heti kulman takana. Moni taitaa tuumia niin, että ulkomaanmatkalta on ihan kuin pakko lähettää kortti tärkeille ihmisille, mistä sitten seuraa, että pelkkä osoitteiden kirjoittelu muuttuu työksi. Tosin ongelmaan on ratkaisu: kotona ennen lähtemistä laaditaan osoitetarrat, jotka lätkäistään postitustilanteessa kortin reunaan. Muistan sen kerran, jolloin tutustuin tuonkaltaiseen viestiin. Vaikka kortti ilahdutti, jokin siinä hämmensi: Enkö noussutkaan spontaanisti lähettäjän mieleen ja saanut häntä kirjoittamaan korttia juuri minulle? Ei todellakaan, vaan nimeni oli aakkostetussa listassa, kuuluin siis joukkoon, jota oli suunniteltu etukäteen kuten mikä tahansa työvelvollisuus. Olisiko ollut parempi jäädä ilman viestiä? Ei suinkaan, kyllä muistaminen hyvää teki, mutta tapaus vain paljasti oman toiveeni erottua joukosta. Vaikuttaa siltä, että ”oikean” postin, kortin tai kirjeen, saaminen ilahduttaa ihmistä myös sähköisen viestinnän aikana: esine jää talteen, mutta digitaalinen viesti voi kadota. Lähetin äskettäin kirjeen Roomaan, mistä tuttavani innostui niin, että soitti omalle ystävälleen Helsinkiin ja hehkutti saaneensa oikean paperikirjeen. Roomassa-asuja ei tiennyt, että hänen ystävänsä sattui tuntemaan minut ja kertoi siitä Käpylään, jolloin minä puolestani tunsin tyytyväisyyttä saatuani tietää, että viesti oli perillä Roomassa, ja mikä parasta, virkistänyt vastaanottajan mieltä. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Postia ulkomailta Käpylän kirjasto Hellevi Saxman Loikkanen.Taidenäyttely 2.3-31.3.2015. Näyttelyn nimi on: Maisemia”. Avoinna kirjaston aukioloaikoina. Kirjailijavierailut klo 18.00 Ti 10.3. Kirsi Kunnas sateessa ja tuulessa, elämänkerran kirjoittaja Leena Kirstinä kertoo runoilijasta Ke 18.3. kirjailija Märta Salokoski kertoo kirjastaan Äventyret att bli gammal Ti 24.3. Samu Nyström: Helsinki 1914-18, toivon, pelon ja sekasorron vuodet Järjestäjät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Dostojevski-luentosarja Venäläisen kirjallisuuden seuran luentosarja Helsingin yliopiston Metsätalossa (Unioninkatu 40B), sali nro 6 klo 18–20 9.3. Heikki Huttunen: Evankeliumi ja rukousperinne Dostojevskin aikakaudella. Martti Anhava: Todella ehkä: suomentajan mietteitä Dostojevskin kielestä 23.3. Kalle Holmberg: Kellariloukosta Idioottiin: Dostojevski tilallisena kokemuksena. Lauri Piispa: Dostojevski valkokankaalla 30.3. Markku Kangaspuro: Dostojevski ja raha. Pekka Pesonen: Dostojevskin Pietari Luennot jatkuvat toukokuuhun saakka. Tulevista luennoista seuraavassa numerossa. Luennot ovat kaikille avoimia, tervetuloa! Järjestää Venäläisen kirjallisuuden seura ry., Käpylän Senioreiden kevätkausi Jäsentilaisuudet 5.3., 19.3., 9.4., 23.4. ja 7.5. Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros klo 13.00. Yhdistys on puolueisiin sitoutumaton Kansallisen senioriliiton jäsenyhdistys. KäpyGrillin RunoIlta 11.03. Murrerunoilu 23.03 1820-1850 runot klo 19.30 ja Jamit tiistaisin klo 20. Osmontie 5 Vapaa pääsy. Venäjä-ilta Kimmon asukaspuistossa Millaisia venäläisiä Suomessa asuu? Miten kiristynyt maailmantilanne on vaikuttanut Suomen venäläisiin? Suomessa ilmestyvän venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky vastaa mm. yllä oleviin kysymyksiin kaikille kiinnostuneille avoimessa Venäjä – illassa tiistaina 31.3. klo 18.Kimmon asukaspuiston piharakennuksessa, os. Turjantie 3. Kahvija teetarjoilua! Tervetuloa! Käpylän Venäjä-seura Druzhban sääntömääräinen vuosikokous pidetään illan jälkeen. Lisätietoja Ulla Valkeila (0505924375). Lähetyslounas su 22.3 klo 12–14, Voudintie 4 B. Herkullinen lounas lähetystyön hyväksi! Käteismaksu. Tiedustelut: Armi Anttila, 046 88 48 313. Su 8.3. klo 11 Messu. Pelkonen, Pesonen-Kareinen. Su 15.3. klo 11 Messu. Pelkonen, Mäkiö. Klo 11 Pyhäkoulu. Su 22.3 klo 11 Messu. Uutela, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Su 29.3. klo 11 Messu. Pelkonen, Pesonen-Kareinen. To 2.4. klo 20 Kiirastorstain ehtoolliskirkko. Savik, Uutela, Hämäläinen. Pe 3.4. klo 23 Pääsiäisyön messu. Uutela, Pelkonen. Su 5.4. klo 11 Messu. Pelkonen, Uutela, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Klo 11 Pyhäkoulu. Su 15.3. klo 13.30 Messu. Järvinen, Mäkiö. Ke 1.4. klo 13 Hiljaisen viikon messu. Leinonen, Mäkiö Murto. Maanantaisin: Akin klubi klo 17. Keskiviikkoisin: Päiväpiiri klo 13, Hiljaisuuden rukoushetki klo 18.30. Ke 11.3. klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri Käpylän kirkolla. Aihe Thomas Mann: Taikavuori. To 19.3. klo 19 Suomen Kuoro-opiston yksinlaulajaopiskelijoiden konsertti. Vapaa pääsy. Ti 31.3. klo 9 Lasten pääsiäiskirkkohetki. Handolin. Pe 3.4. klo 20 Pitkäperjantain konsertti. Aarioita ja kirkkolauluja kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta. Laulajat Ursula Hynninen, Karmen Kelk, Johan Tilli, Heli Närhi, Kari-Kyösti Silvennoinen, Jorma Martikainen, Katja Mäkiö ja Hannu Leskinen. Tapio Tiitu, urut, Säde Erkkilä, piano, barokkiorkesteri Amore Barocco. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Järj. Cantorseura ry ja Oulunkylän srk. Avoimet ovet klo 12, keittoa ja kahvia ja Päiväpiiri klo 13 keskiviikkoisin Voudintie 4 B -kerhohuoneella. Lasten pääsiäiskirkkohetki ma 30.3. klo 9.45 Oulunkylän kirkossa. Avoin sururyhmä ke 11.3. ja 25.3. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Pappi paikallisessa to 12.3. klo 18–20, Savik. Pub Päätön kana, Pohjolankatu 2. Messu ja 70ja 75-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla su 15.3. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Järvinen, Savik, Hämäläinen, Hapuli, Murto. Virsikinkerit ti 17.3. klo 13.30 Kustaankartanon monipuolisen palvelukeskuksen juhlasalissa, Oltermannintie 32. Savik, Pesonen-Kareinen, sairaalapapit, Maunulan musiikkiryhmä. Koskelan lähetyspiiri ti 17.3. ja 31.3. klo 17 Voudintie 4 B. Islam ja kristinusko -luentosarja ma 16.3. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Järvinen. Luentosarja päättyy. Oulunkylän kutomakerhon myyjäiset la 28.3 klo 11–15. Keittoa, kahvia, käsitöitä. Teinintie 8 B. Yksinhuoltajien olohuone ke 11.3. ja 25.3. klo 17–19 Voudintie 4 B. Levähdyshetki ja yhdessäoloa. Lastenhoito järjestetty. Illan aluksi tarjolla iltapalaa. Lasten pääsiäiskirkko to 2.4. klo 10.30 Maunulan kirkossa. Handolin, Pesonen-Kareinen. Hartaus Käpylän kutomakerhossa ti 7.4. klo 15, Kosonen. Kunnalliskodintie 6 C N. Yhteisvastuu-huutokauppa ja virsikaraoke su 29.3. klo 13 Maunulan kirkolla messun jälkeen. Lahjoita huutokauppaan! Lahjoitukset voi tuoda Oulunkylän kirkolle ma-to kirkon aukioloaikoina maaliskuun loppuun mennessä. Toivotaan hyväkuntoista arvotavaraa, koruja tms, ei vaatteita. Tied. Raivo Savik, p. 09 2340 5326. Lukupiiri ti 17.3. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Aihe Silene Lehto: Lumikin sydän. HAKU KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄKERHOIHIN SYKSYLLE 2015 AVOINNA 28.1.-30.4. Hakulomakkeita iltapäiväkerhoista ja netistä: www.hel.fi/koululaiset > Iltapäivatoiminta kouluissa -->Hakeminen ja valinnat. Hakemus palautetaan toivottuun kerhopaikkaan. HAKU SYKSYN 2015 PÄIVÄKERHOIHIN AVOINNA 8.-30.4. sähköisellä lomakkeella. Linkki lomakkeeseen tulee seurakunnan kotisivuille helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. Tied. Kirsi Satosalmi, kirsi.satosalmi@evl.fi, p. 09 2340 5331. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma-ti, to-pe klo 9–14, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma-to 8–20, pe klo 8–15, la klo 10–18, su klo 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, taloudelliset asiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Diakoniatoimisto avoinna Käpylän kirkolla pe klo 9–11, p. 09 2340 4218, huom. sulj. pe 23.3. ja 29.3.! Nuorisodiakoni 12–13-vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten p. 050 5681 297. Lisätiedot: www.tvjakone.fi Menot
7 Käpylä-Lehti 4.3.2015 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Laitilantie 2 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2015 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 62 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Parturi • Kampaamo Maarit, Mervi & Pauliina Intiankatu 25, Kumpula • Puh. 050-555 7381 Syksyllä myös kosmetologipalvelut! Marleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.? Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Parturi-Kampaamo www.tyylilyylit.net KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Tervetuloa! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 UKRAINAN KAHTIAJAKO on heijastunut vahvasti myös suomalaiseen keskusteluun, jossa pääsisältönä on ollut pelkojen purkautuminen ja syyllisten etsintä ja leimaaminen. Niitä onkin riittänyt. Tämän vyöryn lomassa on kuitenkin esitetty myös rauhallista analyysiä ja yritetty etsiä Suomen kannalta parasta mahdollista suhtautumista. Silloin nousevat esiin jo seitsemän vuosikymmentä täyttäneet Suomen ulkopolitiikan kolme keskeisintä tavoitetta: vakaus, vakaus ja vakaus. Siinä on myös rauhan säilymisen perusta omalla maailmankolkallamme, jota hallitsee Itämeri, jota taas tuhannet laivat kyntävät yötä päivää kuljettaen miljoonia ihmisiä ja tavaratonneja edes takaisin. Kylmä sota jäädytti suurvaltojen vastakkainasettelun puoleksi vuosisadaksi, ja antoi siksi ajaksi meillekin vakauden ja rauhan. Ymmärsimme pysyä suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella. Neuvostoliiton romahdettua tilanne vaati uutta järjestelyä, uutta vakauspakettia, joka syntyi Clintonin ja Jeltsinin tavatessa Helsingissä vuonna 1997. Silloin ikään kuin päivitettiin Stalinin, Rooseveltin ja Churchillin Jaltassa ja Teheranissa saavuttama yhteisymmärrys voimatasapainosta Euroopassa. Sopimuksen mukaan Nato voi ottaa jäsenikseen entisiä Neuvostoliiton satelliitteja ja myös entiset Baltian neuvostotasavallat, mutta ei laajenna kauemmas itään. USA olisi halunnut, että Suomi ja Ruotsi olisivat taanneet Baltian turvallisuuden, mihin ei suostuttu. Suomen (ja Ruotsin) pysyminen Naton ulkopuolella, liittymisoptioineen, on osa vakauspakettia. Onko Ukrainan hajoaminen ja Venäjän osuus siinä muuttanut tämän paketin merkitystä? USA:n, Saksan, Ranskan ulkopoliittisen johdon lausuntoja lukiessa tulen siihen käsitykseen, että ainakaan nykyisen laajuisena kon? iktina Ukraina ei muuta Suomen eikä Pohjoismaiden asemaa. Venäjän intressi suojata meritiensä ja maan toinen pääkaupunki Pietari on ennallaan samoin Naton verrattain vähäinen halu sitoutua vaikeasti suojeltavaan Baltiaan, mihin voimat kuitenkin riittävät. Siinä tasapainon keskeiset ainekset. Suomen liittyminen Natoon keikauttaisi asetelmaa ja johtaisi Venäjän vastaliikkeisiin. Vakauden vastakohta on tuulten mukana häilyminen ja vauhko käytös. Olen pöyristynyt suorastaan sotakiihkoisista kirjoituksista, joita some on tulvillaan eivätkä iltapäivälehdet ja jopa Yle jää paljon jälkeen. Sodan kokeneet ovat jo hiipumassa ja jälkeen tulevissa on monia, jotka eivät sen kauheaa todellisuutta tunne. Jäitä hattuun suomalaiset! Järkevään ulkopoliittiseen ajatteluun meillä on historialliset edellytykset. PEKKA PELTOLA Vakaus tuo rauhaa Suomeen Takaikkuna FYSIOT R E E N A R I Koskelantie 24, 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com • Fysioterapia • Kosmetologi • Akupunktio • Jalkaterapia • Kestopigmentointi • Lymfaterapia • Kampaaja/parturi • Hieronta V • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki & Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI SUUHYGIENISTI Susanna Paju (iensairaudet) Maria Jaakkola Käpyläntie 1 09-720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus HAMPAIDEN TARKASTUS JOSTA VIELÄ 20€ KELAKORVAUS* MAALISKUUN TARJOUS 39€ * 39€ maksusta vähennetään 20€ kelakorvaus, mikäli et ole aiemmin vuonna 2015 saanut Kelakorvausta hampaiden tarkastuksesta. Normaalihinta 60,50€ ilman kelakorvausta. Ei koske erikoishammaslääkärin tarkastusta/konsultaatiota. Tarjousmaksu ei sisällä palvelumaksua eikä toimenpidekuluja. Tarjous voimassa 1.3.2015 – 31.3.2015. La 28.3.2015 klo 11-15 Oulunkylän srk:n kutomakerhon KEVÄTMYYJÄISET Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. krs Myynnissä kauniita käsitöitä: yksilöllisiä kudonnaisia, poppanaja pellavaliinoja, mattoja, huiveja, huopia ja pääsiäiskoristeita. Kahviossa myynnissä ohrapuuroa ja kotileivonnaisia. Myyjäisten tuotto lahjoitetaan oman seurakunnan diakoniatyölle.
8 Käpylä-lehti 4.3.2015 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Kirppis Mäkitorppa Mäkitorpantie 30 040-6303144 Avoinna Ti-Pe 10-18, La-Su 10-16 Otamme passikuviakin RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 P Perus Perus urheiluhallit.fi Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari Liikuntakeskukset Urheiluhallit Sporttileirit 7–12-vuotiaille Mäkelänrinteessä Sporttileiri on kesäloman kohokohta! Viikko-ohjelma on täynnä monipuolista iloa ja menoa sekä kivoja kavereita. Lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia lajeja sisällä ja ulkona ohjaajien opastamina ja kannustamina. • Leiri 1: 1.-5.6. (ma-pe) • Leiri 2: 8.-12.6. (ma-pe) • Leiri 3 (mini): 15.-18.6. (ma-to) Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.urheiluhallit.fi/sporttileiri kesän 138 € 108 € Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Palvelemme ma pe 10-18, la 9-14 Puh.(09) 875 1868 Tiesitkö, että lähelläsi on yksityinen suomalainen, oikea hyvän palvelun optikkoliike? KEVÄÄN UUDET UPEAT AURINKOLASIT OVAT SAAPUNEET TULE VALITSEMAAN OMASI! • Varilux-laatulinssit • Optikot ja silmälääkärit • Yksilöllinen valikoima ja -palvelu • Silmälasien huollot ja -korjaukset • Nopeat toimitukset • Piilolasit heti mukaan Tervetuloa! Meiltä Juuri nyt Osta Käpylä-paita! Käpylä-paidalla osoitat käpyläläisyytesi esimerkiksi urheillessa, kyläillessäsi, juhliessasi. Se sopii myös lahjaksi. Paidan voit ostaa kangaskaupasta Pohjolanaukiolta 18 euron kappalehintaan. Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 € ja se maksetaan tilille Nordea FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta: kaupunginosat.net/kapyla Liity Käpylä-Seuraan! Kirjaston Kari on vuoden käpyläläinen 2014. KARI JUHOLA valittiin Vuoden käpyläläiseksi ennen kaikkea hänen lasten ja nuorten hyväksi tekemästään työstä. Kari huolestui piittaamattomasta liikennekäyttäytymisestä, muttei jäänyt vain jurputtamaan, vaan laati youtubeen videon, jonka on nähnyt jo puoli miljoonaa ihmistä. Käpylä-Seura huomioi mahtiteon ja julkisti Karin valinnan Vuoden käpyläläiseksi vuosikokouksessaan 12.2.2015. Onnittelijoina Tintti Karppinen ja Käpylä-Seuran puheenjohtaja Kille Vuorento . Kari Juhola sai kunniakirjan ja Vuoritalo-mitalin. Seuraavassa lehdessämme on Kari Juholan haastattelu. Vuoden käpyläläinen on Kari Juhola