Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 3
3.4.2013
62. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Kuvat Fairuz Bhuiyan
Multasormia
syyhyttää
Vaikka vielä meillä on hanget korkeat nietokset, niin eipä aikaakaan, kun ne humahtavat vedeksi ja alla höyryää musta multa, jonka möyriminen alkaa himottaa puutarha- ja palstaviljelijää. Annalasta voi käydä hakemassa vauhtia ja mallia. Parvekkeellakin voi kasvattaa monenlaista vihreää ja punaista.
Lue lisää sivulta 6.
Itella ei rakennakaan
Pohjolanaukiolle
- Posti pysyy R-kioskissa
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Käpylän postipalvelut puhuttavat. R-kioskin jonot suututtavat.
Uudistalosta toivottiin pelastusta postikurjuuteen. Itella on kuitenkin
pannut rakennushankkeen jäihin. Posti pysyy R-kioskissa.
Lue lisää sivulta 3.
100 vuotta
leikkipuistotoimintaa
Lue lisää sivulta 4.
Mäkelänrinteessä
3.-7.6. tai 10.-14.6. hinta 138 ?
17.-20.6. hinta 108 ?
Lisätiedot ja ilmoittautuminen
www.urheiluhallit.fi/sporttileiri
60% 20%
40%
30%
Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757
757 0205
75
Avoinna ma-pe 9.30-17.00 ? myynti@kultanappi.com ? www.kultanappi.com
? +HPRJORELLQL
? .ROHVWUROL
$
Liike lopettaa, LOPPUUNMYYNTI
? 9HUHQVRNHUL
WXQWLD V\|PlWWl HQQHQ PLWWDXVWD
/2
Sporttileirit
70% KULTANÄPPI OY 50%
0LWWDXNVHW RYDW
PDNVXOOLVLD
78
7-12
59
(
Urheiluhallit
v.
28/81.</b1 $37((.,66$
WHUYH\VPLWWDXNVLD MD QHXYRQWDD
NOR
7(
Liikuntakeskukset
Liikekeskus Ogeli ? Kylänvanhimmantie 29 ? puh. 09-756 2990
AVOINNA: Ma-To 8.30-19.00 ? Pe 8.30-18.00 ? La 9.00-15.00
Yhteistyössä
Helsingin sydänpiirin kanssa.
HELSINGIN VANHIN
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY.
KAUPUNGINOSALEHTI
62. VUOSIKERTA
Pääkirjoitus
Käpylä-seuralle
uusi vanha hallitus
suusmaisemiaan, toisin kuin jotain
vähemmän sydämensä seutua. Monella on edelleen kotimökki, ehkä
vielä vanhoilla vanhemmilla tai sisaruksilla varustettuna, siellä perukoilla. Joillakin on kesämökki Talvivaaran valumavesien varrella. Mökki, jonka vesi on nyt ehkä käyttökiellossa, maa lietteistä ja saastunutta,
perillisten perintö tuhoutumassa sekä aineellisina vahinkoina että peruuttamattomina luonnontuhoina.
Minun ?kesämökkini? sijaitsee
korpikaupunki Otanmäessä. Otanmäki, tuo pikku-Käpylä, jonka yksi
katu, Myllärintie, puisine omakotitaloineen muistuttaa etäisesti Länsi-Käpylän omakotialuetta, ja jonka
yhdessätoista kerrostalossa on edustettuna Kisakylän, Olympiakylän ja
Suurperheisten talojen arkkitehtuuri,
on rakennettu kaivoksen ympärille
50-luvulla. Tuolloin alueella ei ollut
edes tietä, vaan rakennusaineet kuljetettiin soiseen korpeen pitkospuita
ja metsäpolkuja pitkin. (Kuulostaako tutulta?) Kaikki asukkaat muuttivat alueelle kaivoksen, työn, takia.
Kaivos lakkautettiin vuonna
1985, mutta edelleen siitä puhutaan kuin elävästä olennosta.
Olen istunut vanhan kaivosmiehen keittiönpöydän ääressä puhumassa nälästä, jokatoinenpäiväisestä leivästä, lapsilauman tulevaisuudesta ja tulevaisuudettomuudesta.
Vapauttavasta kuolemasta.
Olen puhunut entisen kaivosporarin urbaanistuneen ja globaalistuneen pojan kanssa: tätä geologian tohtoria pyydetään arvostettuna
asiantuntijana puhumaan kaikkialle maailmaan metalleista ja malmikivistä, jotka muodostivat pääosan
hänen lapsuutensa leikkikaluista.
Olen puhunut huoltoaseman baarin seinää nuorena uupuneella seläl-
Käpylä-Seura toimii
lään päivät pitkät pystyssä pitävien
peräkammarin poikien kanssa. Heiltä karkasivat työt ja tytöt etelään.
Jäljelle jäivät vain sätkä, keskikalja ja nykyisin usein myös kannabisviljelmä vaatehuoneessa.
Mutta olen puhunut myös riskien,
kirkassilmäisten, tulevaisuuteen uskovien nuorten miesten kanssa. Uskoa on antanut pysyvä työpaikka 70 kilometrin päässä sijaitsevassa Talvivaarassa tai jollain sen alihankkijoista.
En osaa ajatella tätä Talvivaaraasiaa mustavalkoisesti. Minulla on
tässä paletissa vähintään yhtä paljon värejä kuin koloristimaalarilla.
Vaikka olen ollut laulamassa
Ydinitkua Eduskuntatalon portailla mielenosoittajien kanssa, osoittanut myötuntoa sukulaisensa Talvivaarassa menettäneelle, kiroillut Laakajärven kalastajan kanssa,
olen myös itkenyt keskeneräisen
hartiapankkiomakotitalon portailla raskaana olevan kaivosmorsiamen kanssa hänen pelätessään, että mies jää taas työttömäksi ja perheen tulevaisuus karkaa, jos Talvivaara ajetaan alas.
Maamme näyttää hyvin erilaiselta Suomi-neidon kohdusta katsoen
kuin varpaista kohti aivoja tähyillessä. Tuhannenkahdensadan kilometrin matkalle mahtuu monenmoista
tuskaa ja remppaa, eikä ole ihme, että Suomi-neito voi välillä huonosti:
varsinkin nykyaikana yleistyneiden
vatsavaivojen vuoksi.
Käpylässä, Karjala-talolla henkeä
nostattanut Stop Talvivaara -väki uskoo vahvasti asiaansa. Samoin haluaisivat uskoa kainuulaiset kaivosmiehet ja -naiset.
Molempia haluaisin tukea. Mutta miten kumartaa toiselle pyllistämättä toiselle?
Talvivaarasta on kiinnostunut kolmaskin osapuoli: omistajat. Se osaa
pitää puolensa ihan itse, joten siihen
suuntaan nyökkimistä tai yökkimistä
en mieti. Kainuun Sanomat kirjoitti 14.3., että osakemerkintäinfoon
kerääntyi kolmatta sataa piensijoittajaa ja toimitusjohtaja Pekka Perä.
Yhtään mielenosoittajaa ei Kajaanissa tuolloin nähty.
&&&
Toimituksessa naurettiin:
Päätoimittajan amerikkalainen pikkuserkku oli visiteeraamassa. Lähdin viemään suurperheisten talon
nurkalla sijaitsevaan postilaatikkoon kirjettä ja jätin kännykkäni
työpöydälle. Se soi. Pikkuserkkuni
tahtoi olla avuksi ja vastasi; Ameriikassahan business on pyhää ja soittaja saattaa olla asiakas. Toimituksen
numeron näpytellyt herra Ruokolainen esitteli itsensä, mutta suomea
taitamaton pikkuserkkuni keskeytti
hänet heti alkuunsa ja kysyi: ?How
do you spell your name?? tahtoen
kirjoittaa sen minua varten lapulle.
?aar juu ou kei...? tavasi herra
Ruokolainen.
Astuin juuri ovesta sisään, kun
kuulin Melin sanovan puhelimeeni:
?Yes, yes, I´m OK, but how do
you spell your name??
&&&
Huomio nuoret parit ja sponsorit!
Seuraavassa lehdessämme puhumme häistä: kampauksista, meikeistä, ohjelmasta, tarjoiluista, paikallisista juhlapaikoista. Ja kun emme
ihan kaikkea huomaa tai pysty mainitsemaan, niin tämä vinkiksi myös
ilmoittajillemme!
EIJA TUOMELA-LEHTI
toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi
kaupunginosat.net/kapyla
Ihanaa kevättä kaikille!
K
un 1.3.2013 astuin Käpylä-seuran taloutta ansiokkaasti hoitaneen
Marjatta Kurejoen saappaisiin, en voinut olla miettimättä:
onkohan ne liian suuret?
Kokouksen jälkeen sain kirjanpitoaineiston mukaani ja käänsin auton nokan kohti kotia. Kotona sitten aloin selata papereita ja kassista putkahti tilikirja. Avasin sen ja
samassa singahdin vuoteen 1979.
Olin kesätyössä Laajasalon ostoskeskuksen Fazerin konditoriassa.
Meitä oli siellä kaksi työntekijää ja
työvuorot olivat joko 8-16 tai 1018. No sattui sitten minun iltahugini ja, kun ovet olivat jo kiinni, minä 16-vuotias istuin vielä klo 20.00
takahuoneessa ja koetin saada debetiä ja creditiä täsmäämään. Siinä oli
vitsit vähissä, uskokaa!
Asia ei selvinnyt, vaikka kilautin
äidille, joka tietenkin olisi halunnut
auttaa, mutta eipä se juuri onnistu-
nut noin lankapuhelimen aikaan.
Seuraava yö meni miettien onko
enää kesätyötä. Aamulla vakituinen oli löytänyt sen senaikaisen alle vitosen virheen ja sain pitää työni.
Sain jopa pitää sen vielä, vaikka
Juhannuksen aatonaattona pudota
losautin aamulla asiakkaan tilaaman
25 hengen mansikkakakun alassuin
takahuoneen lattialle. Tästä seurasi
kaksi hyvin pitkää tuntia odotellessani, josko asiakas hakee kakkunsa.
Klo 10 liihotteli ovesta sisään pelastava enkeli, joka laittoi käden hartialle ja sanoi: älä murehdi, soitetaan
tehtaaseen ja tilataan uusi, ja voi sitä huojennuksen määrää!
Mitä tästä opimme? Yksin on joskus vaikeaa toimia, mutta yhdessä
saadaan aikaan vaikka mitä!
No, sittemmin on tullut numeroita
pyöritettyä isoissakin firmoissa, joten uskoisin saavani kirjan täytetyksi säällisesti.
Löpinät sikseen, tästä päästään
aasin siltaa pitkin itse asiaan: Käpylä-seura on arvostettu ja haluttu
taustavaikuttaja monessa asiassa.
Se tekee pyyteetöntä työtä kaikkien puolesta. Kuinka moni tietää, mitä kaikkea seura on oman kaupunginosan puolesta tehnyt? Kulkisiko
ykkösen ratikka? Olisiko Käpylän
kirjastoa jne. jne.?
Käpylä-lehti on odotettu julkaisu, joka taatusti luetaan kannesta kanteen!
Siispä pyytäisin teitä rakkaat ihmiset liittymään sankoin joukoin
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Kuva Henry Streng
T
2
3.4.2013
Multasormet syyhyävät lannoitetta Talvivaarasta?
ässä lehdessä puhutaan
puutarhoista, mutta myös
Talvivaarasta.
Nyt joku saattaa kynsäistä päänahkaansa ja ääneenkin
julkituoda, että päätoimittaja on tullut hulluksi: Talvivaarahan sijaitsee Kainuun korvessa, niin kaukana Käpylästä, ettei aito stadilainen
edes unessaan ole käynyt niin villissä pohjolassa.
Käpylässä asuu kuitenkin yllättävän paljon kainuulaisia.
Kun vuonna 1988 muutin Länsi-Käpylään, yllätyin tutustuttuani naapureihin. Kun omalla pihalla
pyörähdin 360 astetta ja laskin taloja, niin lähes yhtä monessa asui joku, joka oli käynyt Kajaanissa syntymässä, se oli ollut hänen koulukaupunkinsa tai hänellä oli kainuulaiset juuret.
Kun Käpylän leijonat pyysivät kokoukseensa kertomaan Käpylä-lehden uusista kuvioista, niin kävi ilmi, että vieressäni ja vastapäätä istui kolme Kainuun kasvattia.
Ihminen yleensä ajattelee, ehkä
nostalgiankin värittämin silmälasein, koti- ja synnyinseutuaan, lap-
PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI
yhdistykseen, jotta nämä kaksi asiaa
olisivat taattuja tulevaisuudessakin.
Samalla saat itse vuosikokouksessa
vaikuttaa mm. hallituksen kokoonpanoon, joten hukkaan ei se kymppi mene. Apua tarvitaan ja halutaan!
Mitenkäs se vanha sananlaskukin
meni? Ammuu? täältä ojan pohjalta huutelisin, että voisihan se jäsenien joukkoryntäys auttaa niissä minunkin saappaideni sopivuudessa.
Kiitos.
KÄPYLÄ-SEURA PITI vuosikokouksensa Kalevalanpäivänä 28.2.2013
puheenjohtajana Martti Humppila ja sihteerinä seuran sihteeri Kaija Rantanen. Läsnä oli 27 seuran
jäsentä.
Kokouksen alussa partiolainen
Ringo Puurtinen käpyläläisestä
Kuksat -lippukunnasta vastaanotti
Käpylä-seuran myöntämän stipendin ja esitteli Käpylän lippukuntien
toimintaa.
Marjatta Kurejoki kukitettiin
kiitokseksi 13 vuoden taloudenhoitajan pestistä. Uudeksi taloudenhoitajaksi valittiin Kirsi Kinnunen.
Käpylä-seura on myöntänyt entiselle puheenjohtajalle Eero Penttiselle kunniapuheenjohtajan arvon.
Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma hyväksyttiin ja uutta
hallitusta evästettiin antamaan palau-
tetta Käpylän postin toiminnasta Itellalle ja seuraamaan postin toimintaa
jatkossakin, sekä seuraamaan Helsingin yleiskaavatyön edistymistä.
Vuoden 2013 jäsenmaksuksi vahvistettiin 10 euroa jäseneltä ja kannatusjäsenmaksuksi 100 euroa.
Käpylä-seura valitsi lähes entisen
hallituksen uudestaan. Valituiksi tulivat: Kalevi Vuorento (puh.joht.),
Matti Eronen (varapuh.joht.), Kaija Rantanen (siht.), sekä Jouni Aavaluoma, Bernt Bjarland (nettisivut), Liisa Eerikäinen, Pekka Haltia, Timo Karlsson, Tintti Karppinen, Marjatta Kurejoki ja Kirmo
Wartiovaara.
Jos näyttää siltä, että kaikilla on
kuvassa suu auki, niin huomio on
aivan oikea! Kaikki laulavat Kalevalanpäivän kunniaksi Vaka, vanha
Väinämöistä!
Siirtolapuutarhurit vastustavat
lisärakentamista - allekirjoita nettiadressi!
Pakilan siirtolapuutarhan laajentamis- ja lisärakentamissuunnitelmat uhkaavat paitsi itse puutarhamiljöötä myös läheistä arvokasta metsäaluetta Lystikalliota
ja Tuomarinkylän kartanomiljööseen kuuluvaa peltoaluetta Vantaanjoen varressa.
Näemme mahdollisena, että tämä siirtolapuutarhamme laajentaminen on vasta alkua sille, mitä maankäytöstä vastaavat virkamiehet ovat kaavailleet PohjoisHelsingin rakennussuunnitelmissaan. Vaarassa ovat jatkossa Paloheinän, Tuomarinkylän ja Haltialan ympäristö ja luonto.
Tuhansien kaupunkilaisten virkistyskäytössä olevat metsät ja
pellot on suojattava.
Haluamme osaltamme vaikuttaa paitsi lähiympäristömme suojeluun myös koko alueen luonnon
ja ympäristön säilymiseen.
Ks. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Lystikukkulan linnoitusalueen ja metsän
luontoarvoista: http://www.sll.fi/
uusimaa/helsy/kannanotot/2012/
helsy-mielipide-ita-pakila-siirtolapuutarha-ak-muutos-061112/
view
Olemme laatineet nettiadressin,
jolla me siirtolapuutarhurit vastustamme Pakilan siirtolapuutarhan lisärakentamista. Toivomme
tukea Käpylä-seuran jäseniltä ja
Käpylä-lehden lukijoilta allekirjoituksina adressiimme.
Adressi on allekirjoitettavissa
osoitteessa:
http://www.adressit.com pakilan_siirtolapuutarhan_ lisarakentaminen _on_estettava
OONA BLOM
KIRSI NÖKÖ KINNUNEN
MAINIO LAHJAIDEA!
Liity Käpylä-Seuraan
Meidän Käpylä -kirja
Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 ? tilille
Nordea FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat.net/kapyla
NYT ALENNETTUUN HINTAAN
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. huhtikuuta mennessä.
Kirja on siivu Helsingin historiaa. Se
kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon.
Kirjan hinta on pudotettu 14 euroon! Osta se lahjaksi tai omaksi, hinta ei enää tästä alene.
Meidän Käpylä -kirjaa myyvät:
Käpygrilli, Osmontie 5
Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1
La Storia -kampaamo, Koskelantie 29
Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38
Päätön Kana, Pohjolankatu 2
Wanha Käpy, Hämeentie 157
Asta Korppi, asta.korppiatgmail.com,
050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset.
Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
Käpylä-lehden toimitus, Tursontie 1 M
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
Posti pysyy R-kioskissa
3.4.2013
Hyvä u
utinen
Alice Karlsson
on vuoden
käpyläläinen!
!
Itella ei näillä
näkymin toteutakaan
uudisrakennushankettaan Pohjolanaukiolla Käpylässä.
E
ntisen lastaussillan paikalle Itella suunnitteli
rakennuttavansa nelikerroksisen kerrostalon, johon olisi tullut
liiketiloja ja toimistoja.
Käpyläläiset elivät siinä toivossa, että uudisrakennukseen sijoittuisi myös posti.
Nyt kuitenkin Itella on pannut
hankkeen toistaiseksi jäihin. Mitään päätöksiä talon rakentamisesta tai purkamisesta ei ole tehty.
Suunnitelmat ovat työn alla. Vanhassa postitalossa toimii edelleen
postinjakelu.
Iltapäivisin ruuhkaisinta
Käpylän postin siirryttyä läheiseen
R-kioskiin ovat käpyläläiset tuskaantuneet ruuhkiin ja ahtaisiin ja
sokkeloisiin tiloihin sekä palvelun
hitauteen.
- Käpylän postin tilat olivat avarat ja väljät, joten siellä ei viiden,
jopa kymmenenkään asiakkaan jonotus näkynyt, toteaa kehityspääl-
Itella suunnitteli entisen lastaussillan paikalle liiketiloja ja toimistoja.
Pohjolanaukio pysynee kuitenkin entisellään vielä pitkään. Kuvan on
ottanut Eero Kivenoja kymmenisen vuotta sitten..
likkö Eija Kojo Itella Oy:n Palvelupisteverkostosta.
- Asiakasraporttien mukaan Käpylä on ruuhkainen iltapäivisin. Aamupäivisin tai kello 18 jälkeen ei
ole jonoja. Laaja aukioloaika ja viikonloputkin antavat mahdollisuuden nopeaan palveluun. Mustassa
Pekassa on pakettiautomaatti, johon lähetyksensä voi myös ohjata.
Raporttien mukaan pakettien
noutaminen muodostaa 75-80 %
kioskipostin liikenteestä. Luku on
Käpylän posti pysyy R-kioskissa
Pohjolanaukiolla. Eija TuomelLehden kuva tältä keväältä.
noussut koko ajan asiakkaiden siirryttyä tilaamaan netistä haluamansa tuotteet. Käpylän asiakasprofiili on kuluttajapainotteinen. Yritykset ovat siirtyneet käyttämään muita posteja tai ovelle-jakelua.
Itellalla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus R-kioskin kanssa, eikä siihen ole tulossa muutoksia. Posti pysyy R-kioskissa Pohjolanaukiolla.
- Halusimme säilyttää postin lähellä entistä paikkaa ja tarjota asiakkaillemme postin palvelut Käpylässä, sanoo Eija Kojo.
Teksti
EIJA TUOMELA-LEHTI
Pankkipalvelut turvattava kaikille
KÄPYLÄ-LEHTEÄ kuusi vuotta päätoimittanut Alice Karlsson valittiin
MONILLE NUORILLE ja vanhuk-
vuoden käpyläläiseksi. Käpylä-seuran puheenjohtaja Kalevi Vuorento
ja hallituksen jäsen Tintti Karppinen kukittivat hänet ja lisäksi hän sai
Vuoritalo-mitalin ansioistaan ympäristöasioiden raportoijana. Käpylä-lehti iloitsee, että saamme turvautua hänen asiantuntemukseensa jatkossakin.
Vuoden käpyläläisen nimitys julkistettiin Käpylä-seuran vuosikokouksessa Kalevalanpäivänä 28.2.2013. Onnittelemme!
sille pankkiasiointi on olennaisesti
hankaloitunut käteisnostopalvelun
supistamisen seurauksena. Erityisesti vanhukset eivät ole tottuneet
käyttämään sähköisiä pankkipalveluita, eikä kaikilla vanhuksilla ole
käytössään pankkikorttia. Vanhukset myös kokevat tärkeäksi sen, että pankkikonttorissa on mahdollista saada henkilökohtaista palvelua.
Tähän palveluun pitää sisältyä myös
mahdollisuus nostaa käteistä halutessaan. Nykyisin monessa pankissa
voi nostaa käteistä parin tunnin ajan
päivässä, joissakin pankeissa käteis-
Vuosien takaa
Tuttu maisema?
nosto on kokonaan estetty. On huolestuttavaa vanhusten väheksyntää,
jos pankkipalvelut jäävät automaattien varaan.
Vanhukset maksavat pankkien
korkeita palvelumaksuja, mutta eivät saa täyttä palvelua. Ne tuhannet vanhukset, jotka ovat ilman internetin käyttömahdollisuutta, ovat
lähipankkien palveluiden tarpeessa.
Palvelut tulee saada läheltä ja sellaisina, että vanhukset voivat voimiensa mukaan toimia itsenäisesti. Heitä ei saa unohtaa säästämistoimia
tehtäessä. Vanhukset ovat kaikissa
pankeissa merkittävä asiakasryhmä,
jonka merkitys tulee edelleen kasvamaan. On siten perusteltua turvata heidän tarvitsemat pankkipalvelut. Turvallisuussyistäkin on järjetöntä vaikeuttaa tililtä nostoa, jolloin vanhukset alkavat pitää suuria
käteissummia kotonaan ja piilotella
Teksti ja kuvat Eija Tuomela-Lehti
Viveca Hedengren
Tuuli Kunnas
Keijo Nevaranta
kulttuurituottaja, Puu-Käpylä
Tässä kuvassa on postitalon tontti Pohjolanaukiolta
kuvattuna ennen sen rakentamista.
LAURA LIIKANEN,
Käpynet - verkoston
puheenjohtaja
KÄPYNET on yhteistyöverkosto, johon kuuluu Käpylän ja Koskelan
alueen vanhustyön toimijoita ja järjestöjä. Sn tavoitteena on:
? edistää yhteistyöllä asiakaskuntansa monipuolista hyvinvointia
? vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia vanhustyötä tekevien tahojen välillä
? rikastuttaa vanhustyön kulttuuria
? toimia kaikin tavoin vaikutusalueensa ikäihmisten hyväksi
Muistitko kesäajan?
Kuva Eero Kivenoja
niitä. Olipa säästössä paljon tai vähän, omia rahojaan pitää voida nostaa pankin aukioloaikoina.
tuotepäällikkö, Länsi-Käpylä
taiteilija, Seinäjoki
- Kesäaika on tänä vuonna aprillipila!
- Kesäaika on jokavuotinen
kiusa! Koko elämä menee siitä
sekaisin pitkäksi aikaa.
- Seinäkelloni pysähtyi kolme vuotta sitten aikaan 14.48 tai
2.48. Pari kertaa vuorokaudessa
se on oikeassa.
Heikki Takkinen
tuottaja, Käpylä
- Tottakai! Kun aamulla herää ja illalla väsähdettyään menee nukkumaan, niin ei siinä mitään ongelmaa ole. Pari tuntia sinne tai tänne!
Käpylä-lehti
4
3.4.2013
100 vuotta
leikkipuistotoimintaa
Kesällä 1914 vähävaraisten perheiden
lapset tarvitsivat
liikunnanopettajien
mielestä sekä soppaa
että leikkejä ja pelejä.
Tästä alkoi taival,
jonka jatkumona on
Helsingin nykyinen
ainutlaatuinen leikkipuistoverkosto, jota
Käpylässä edustavat
Kimmo ja Intia.
P
uistot ovat kaikkien käytettävissä ja toimintaa on
monen ikäisille. Kohtaamispaikkoina ne ovat
vilkkaita; monella helsinkiläisellä on kokemuksia leikkikentiltä tai leikkipuistoista. Muualta
Suomesta tuleville puistot taas ovat
useimmiten ihmettelyn aihe. Toki
vireässä nykypäivässä syntyy jatkuvasti uusia hienoja tarinoita, mutta
käväisemme vielä ?Kimmiksen? alkutaipaleella 50- ja 60-luvulla.
Päähenkilönä Eila-täti
Viime syksynä Kimmon puisto vietti 60-vuotisjuhliaan. Alueen asukkaiden ja vanhojen käyttäjien lisäksi paikalla oli entisiä työntekijöitä.
Heistä maineikkain oli 27 vuotta
Käpylän lapsia paimentanut ja kasvattanut 91-vuotias Eila Pyhtilä, itsekin silloinen käpyläläinen. Olemme kaikki onnellisia tästä kohtaamisesta, sillä vajaa kuukausi myöhemmin hän menehtyi.
Tässä hänestä kertovat ohjaajina
työskennelleet Sirkka-Liisa Luoto
ja Ritva Pauloma.
Päähenkilönä on siis Eila-täti
(1921 ? 2012, Eila Helena Pyhtilä, os. Halme (kuten hänellä oli tapana itsensä esitellä).
Eila oli ollut leikkikentillä pikkutätinä neljätoistavuotiaasta asti. Kun 1950-luvun alussa toiminnasta tehtiin ympärivuotista, kut-
suttiin Eila ensimmäiseksi vastaavaksi ohjaajaksi Kimmon kentälle
lokakuussa 1952.
Hommaa riitti, koska esim. leluja oli vain kesäleikkeihin. Näistä moni varmaan muistaa ?poikakärryt?, nukenvaunut, kottikärryt,
koti- ja kauppaleikit, hiekkalaatikkolelut. Nyt kuvaan astuivat myös
talvilelut. Tätien tehtäviin tuli nyt
mm. suksien tervaaminen. Tähän
asti oli riittänyt kesälelujen huolto,
kuten kärrynpyörien rasvaaminen
ja puulelujen maalaaminen. Nämä
työt Eila opetti myös kentän nuorille tädeille.
Opetti Eila toki paljon muutakin:
ikkunoiden ja ovien pesu ja tiivistäminen sekä talon lämmitys kuuluivat tätien töihin. Lämmitys alkoi
siitä, kun puukuorma kipattiin pihaan. Joskus kuorma tuli niin myöhään, että lelut oli jo korjattu sisään,
eikä lapsia ollut auttamassa halkojen pinoamisessa. Silloin tädeille tuli tavallista pidempi työpäivä, kun
puut piti saada varaston perälle ja
lelut olivat jo tukkimassa etuosassa.
Toisenlaista työtä oli nukenvaatteiden ja sänkyvaatteiden ompelu
Näillä palikoilla on leikitty jo 60 vuotta! Kestävää kehitystä Käpylässä.
tai vaikkapa näytelmäpukujen teko
materiaalina kreppipaperi tai kangas. Kekseliäisyyttä tarvittiin kun
kaikesta materiaalista oli vielä alkuvuosina pulaa.
Leikkiminen tätien työnä
Eilalla oli leikkikentistä kokemusta monilta vuosilta ja nyt hänellä oli
uusi porukka, jolle opettaa kenttien
työkulttuuria. Tätien työhön kuului
tietysti leikkiminen ? kotileikeissä
vierailut ja leikkikauppaan ostoksille poikkeaminen olivat lapsille tärkeitä asioita, joita vielä aikuisenakin muistetaan.
Lasten kanssa pelattiin koronaa,
pingistä, lautapelejä, felkkistä. Joka
päivä ohjelmassa oli piiri- ja laululeikkejä. Eila-tädin kantava ääni
kuului kahdenkin korttelin päähän.
Silloin siellä tiedettiin, että nyt kentällä lauletaan ja leikitään - jokohan
mekin lähdettäis? sinne!
Kentältä käsin retkeiltiin myös
ympäröivään maailmaan. Käytiin
Kumpulan uimalassa kesäisin, talvisin hiihtoretkillä, hiihtoloman aikaan usein Fazerilassa. Hiihtoa harrastettiin myös kentällä: siellä sai
suorittaa Suomen Ladun kansanhiihto-merkin.
Kesäisin käytiin kenttien yhteisillä kesäjuhlilla soutustadionilla.
Eila Pyhtilä oli legendaarinen Kimmonpuiston täti, jonka muistavat
lapset jo kolmessa sukupolvessa.
Joka kentällä oli oma ohjelmanumeronsa. Juhlan kohokohta oli oikeastaan punainen limpsa ja Elannon korvapuusti. Jokaisella kentällä oli oma tunnusvärinsä. Sen värinen kreppipaperirusetti oli joka tytöllä hiuksissa ja pojalla rinnassa.
Näin tädit tunsivat oman laumansa.
Lauma tietysti tunsi myös oman tätinsä, olihan tälläkin samanvärinen
rusetti hiuksissaan.
Kentän täti ei koskaan istu
Tätien näkyvyys oli kentillä tärkeää.
Eila-täti opetti tämänkin asian omalla esimerkillään. Näkyä piti myös
kentän ulkopuolelle, oltiinhan kaupungin työntekijöitä.
?Kentän täti ei koskaan istu? sanoi Eila nuorelle kesätyöntekijälle, kun tämä pelasi lautapeliä lasten kanssa.
Eila perehdytti määrätietoisesti
alaisiaan työhön ja opetti ottamaan
vastuuta. Jokainen lapsi on tärkeä,
ja Eila oli hyvä huomaamaan, jos
jollain oli mietteliäs ilme; silloin
hän ilman muuta kysyi onko huolia.
Myös lapset, joilla oli surua tai muuten vain asiaa, näki jo kaukaa, että
tuolla on täti jonka luo voi mennä.
Joku entisistä lapsista on sanonut:
?Ei meitä pelkästään kotona kasvatettu, kenttähän meidät kasvatti?.
Eila antoi aloittelevillekin tädeille vastuuta esimerkiksi silloin, kun
juhliin piti suunnitella ohjelmanumeroita. Leikkien ja tanssien ohjaamista moni ensikertalainen varmaan
jännitti, mutta Eila luotti alaisiinsa.
Satutunti oli viikoittain aina määrättynä aikana ja sen piti työvuorossa oleva täti. Askartelua harrastettiin sadepäivinä; lehtisahaustyöt,
mosaiikit ja pujottelutyöt ovat varmaan jääneet monen perheen käyttöesineistöön.
Jos kenttä on ollut lapsille tärkeä,
niin tärkeä se oli Eilallekin.
Vielä yhdeksänkymppisenäkin
hän puhui Kimmon kentästä ja sen
lapsista ja ohjaajista. Ystävyys työtekijöiden ja heidän perheidensä
kanssa jatkui vuosikymmenten ajan
ja seuraavaan sukupolveen.
Vielä sairaalassa ollessaan hän oli
kiitollinen ja ilahtunut, kun kentän
ajoilta hänen omat ohjaajansa kävivät häntä tervehtimässä.
Kimmon juhlissa syyskuussa Eila-täti muisti lähes kaikki matkan
varrella tapaamansa lapset ja aikuiset. Kohtaamiset olivat puolin
ja toisin lämminhenkisiä ja liikuttavia. Nykyään Kimmossa ? ja Intiassa ? puiston käyttäjiä on jo kolmannessa sukupolvessa. Yllä kuvattuja tarinoita voi siis useinkin kuulla
omakohtaisina kokemuksina.
Kun kohta juhlitaan sataa mennyttä vuotta, tehdään samalla uutta historiaa. Ideat juhlavuoden viettoon ovat tervetulleita.
Intian puisto juhlii tuplasti vuonna 2014, kun se täyttää 60 vuotta.
Tervetuloa puistoihimme!
Teksti ja kuvat
PIRJO VEHVILÄINEN
Pienessä tilassa vihannoi
Viljeleminen ei aina
vaadi valtavia tiloja.
Pienelle parvekkeelle saa mahtumaan
kukkaloiston,
yrttitarhan tai
pieniä hyötykasviviljelyksiä.
TOMAATIT, PAPRIKAT, chilit ja
yrtit viihtyvät koko kasvukauden
parvekkeella. Kaupan yrttipunteista ainakin basilikat ja persiljat ovat
viihtyneet purkeissa joskus pitkiäkin aikoja.
Itse viljelin jopa munakoisoa par-
Säkkiviljely on satoisaa.
Kaupunkiviljelykärryllä
voi kasveja siirrellä auringosta varjoon.
suloinen ja vehmas, etten raaskinut
heittää sitä pois syksyllä. Leikkasin
kasvia ja annoin sen olla keittiön ikkunalla. Ja kas, seuraavana keväänä
se alkoi puskea uusia lehtiä ja nuppuja. Joten omalla kokemuksellani
paprika oli kaksivuotinen.
vekkeella. Nyrkkisääntönä kannattaa pitää: älä viljele pientä määrää
sitä sun tätä. Viljele sellaisia kasveja, mitä syöt muutoinkin. Omat
chiliviljelykseni tuottivat runsaan
sadon mutta käyttö niille ei itselläni juuri ollut.
Sato ei tietenkään ole niin valtaisa
kuin kaupunkiviljelylaatikoissa tai
säkeissä, mutta pienestäkin purkista otettu oma paprika maistuu makeammalta kuin mikään muu.
Paprikan istutin siemenestä ja se
antoi satoa jo syyskesällä. Se oli niin
Kaupunkiviljelykärry
käyttöön
Viimevuotinen kokeilu siirrettävästä
pihaviljelyksestä onnistui myös. Os-
mo Kivimäki kehitteli kaupunkiviljelykärryn, jota voi siirrellä mielensä mukaan auringosta varjoon. Kärryssä viljeltiin punajuuria, rucolaa
sekä kahta persiljaa. Sato oli runsas
ja siitä riitti pitkälle syksyyn, loput
persiljat pakastettiin talven varalle.
Tietoa viljelystä saa mm. www.
kaupunkiviljely.fi sivustolta. Sieltä
löytyy kaikkea mahdollista ikkunaviljelystä kaupunkiviljelyyn.
Teksti ja kuvat
EINE KAKKONEN
Käpylä-Lehti
3.4.2013
5
Puutarhakulttuuria Annalassa
Café Kumma yllättää
persoonallisuudellaan
Annalassa
pääsee
1800-luvun
tunnelmaan
Arabiassa Hämeentien varrella oleva Annalan
huvila romanttisine pihapiireineen ja tammimetsineen herättää uteliaisuuteni.
K
ävelen ylös kiviportaita
ja näen, että talon takana on terassimainen viherpuutarha, jossa kukoistavat moninaiset perennat, kesäkukat ja kalliokasvit. Keltaisen piharakennuksen takana olevaa laaksoa tilkuttavat toinen toistaan mielenkiintoisemmat näytekasvimaat ja
viljelypalstat. Olenko kulkenut ajassa taaksepäin ja saapunut 1800-luvun maaseudulle?
Huvilan rakennutti kauppaneuvos
Gustaf Otto Wasenius (1789?1852)
Helsingin kaupungilta vuokraamalleen tontille vuonna 1820-luvulla.
Annalan alkuperäinen nimi on Villa
Anneberg, Waseniuksen ensimmäisen vaimon Anna Charlottan (18051837) ja korkealla kalliolla olevan
sijaintinsa mukaan.
Huvilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi useita asuin- ja talousrakennuksia sekä luonnonkivestä
rakennettu orangeria, jossa kasva-
tettiin muun muassa runkoruusuja, kaktuksia ja viinirypäleitä. Huvilan viereisellä mäellä on Waseniuksen perustama tammivaltainen
maisemapuisto.
Päärakennuksen edessä oli
1800-luvulle tyypillinen muotopuutarha, jossa viljeltiin hyötykasveja. Puutarha, maisemapuisto ja
orangeria kunnostettiin 1999?2001.
Villa Annebergin pohjoispuolella sijaitsee nykyään Hyötykasviyhdistyksen viljelypalstoja ja näytepalstoja, joissa yleisölle esitellään
perinteisiä koriste- ja hyötykasveja.
Hyötykasviyhdistys
vaalii perinteitä
Hyötykasviyhdistys on aatteellinen yhdistys, joka perustettiin kesällä 1978. Perusajatuksena oli solmia uudelleen jo katkenneet yhteydet luontoon. Yhdistyksen keskei-
KUMMALLISEN hyvää kahvia ja
Annalan huvilan rakennutti kauppaneuvos Gustaf Otto Wasenius
(1789?1852) Helsingin kaupungilta vuokraamalleen tontille vuonna
1820-luvulla. Huvila sai nimensä rouva Anna Waseniuksen mukaan.
senä sisältönä oli hyötykasviyhdistyksen toiminnassa luonnon ja viljeltyjen hyötykasvien tuntemuksen
lisääntyminen ja käyttö.
Annalassa on valtava suomalaisten yrttikasvien kanta. Sieltä löytyy 80 puolen aarin ja aarin viljelypalstaa, joita helsinkiläiset viljelevät luomuperiaattein. Näillä vuokrattavilla palstoilla viljellään kaikkia keittiöpuutarhan kasveja perunoista ja porkkanoista eksoottisiin
itämaisiin vihanneksiin.
Hyötykasviyhdistyksellä on Annalassa monenlaista toimintaa kuten
talvitori, syystori, joulutori ja tiistaikahvila, jossa voi pullan ja kahvin
lomassa nauttia puutarha-aiheisista esitelmistä.
Kaikki tapahtumat ovat kasveihin liittyviä. Kekrijuhla eli viljelykauden päättyminen ja laskiaisjuhla ovat liittyneet suomalaiseen viljelyyn aikaisemmin.
Maaseutua
keskellä kaupunkia
- Tämä on niin kesäinen paikka.
Tullaan tavallaan maaseudulle ihan
eri maailmaan, Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Ranta sanoo.
- Puutarhaa hoitamalla saa henkisiä voimavaroja. Samalla voi tuottaa itselleen lähiruokaa ja tietää
mitä syö.
Keltaisen piharakennuksen takana olevaa laaksoa tilkuttavat Hyötykasviyhdistyksen toinen toistaan
mielenkiintoisemmat näytekasvimaat ja viljelypalstat.
Puutarhamyymälä
Sofianlehto
Rannan mukaan Arabianranta on
muuttunut valtavasti Waseniuksen
ajoista. Silloin alue oli ihan maaseutua, ei ollut tehtaita, ei kauppoja eikä yrityksiä. Arabiassa oli kaupunkilaisten niittyjä ja kuljettiin hevosilla. Vuosikymmenten aikana alue
on muuttunut ihan toiseksi.
- Silti Waseniuksen arvot kuten
terveellinen elämäntapa ja oman
ruoan kasvattaminen ovat edelleenkin aika moderneja.
Annalan puutarha toimii luonnonmukaisena viljelyn edistäjänä, lähiruoan edistäjänä ja puutarhakulttuurin kehtona.
Kasveja on yhdistelty hienosti toisiaan tukevien ja korostavien värien ja muotojen harmoniaksi. Koko
puutarha-alue on jaettu kasvityypeittäin ja teemoittain puisilla kylteillä.
Annala on melkein kahden vuosisadan aikana säilyttänyt historiallisen arvokkuutensa ja romanttisen miljöönsä, vaikka sadan metrin
päässä on aivan moderni ympäristö
ja ilmapiiri.
Annalasta voi hakea inspiraatiota
paitsi puutarhanhoitoon myös kuvataiteeseen, kirjallisuuteen ja elokuvaan. Sieltä saa myös neuvoja puutarhapulmiinsa.
Kaikilla Annalan rakennuksilla,
kasveilla, työntekijöillä ja viljelijöillä on omat tarinansa, jotka ovat
kuuntelemisen arvoiset.
kunnostettuja kalusteita. Näin määrittelee itsenä Café Kumma Koskelantie 56:ssa. Viivi Karilas, Kumman nuori omistaja on yhtä hymyä.
Muutama kuukausi sitten avattu kahvila on jo pieni menestystarina. Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja
heitä riittää.
- Meillä on jo kanta-asiakkaitakin, jotka käyvät joka päivä ja joskus
jopa kaksikin kertaa päivässä. Viivin lisäksi kahvilassa työskentelevät vuorotellen Marcela Peña ja
Saija Starr. Asiakaspaikkoja on 20
ja kesällä terassille tulee muutamia lisää.
Kahvila panostaa kahviin.
- Kaikki kahvi tulee lohjalaiselta
Cafetoria roastery - pienpaahtimolta. Sen omistaa pariskunta, joka tuo
maahan kahvia ympäri maailmaa ja
paahtaa sen itse, Viivi kertoo.
- Kahvi tulee meille papuina ja
me jauhamme täällä kupillisen kerrallaan. Vanhaa kahvia meiltä ei
saa. Kahvin lisäksi Kumma profiloituu muffinsseillaan, jotka leivotaan
itse. Muu tarjonta on kahvileipää,
sämpylöitä ja joka arkipäivä klo
12?14 saa myös kasviskeiton. Kesällä valikoimaan tulee jäätelöä.
Istu ja ihastu
Istun alas ja huomaan tuolit ? jokainen niistä on erilainen ja ihastuttava.
- Nämä ovat kaikki myynnissä,
Viivi nauraa.
- Ja sitä mukaa kun niitä myydään, hankimme lisää. Tuolit tulevat entisöijä Jaana Paretskoilta
Arabianrannasta. Tuolit ovat käsityötä ja taatusti yksilöllisiä. Viivikään ei tiedä etukäteen mitä sieltä
milloinkin tulee.
Seinillä on taidemaalari Anni Kuulan tauluja, jotka ovat niin ikään
myynnissä. Näyttelypaikka on varattu jo ensi jouluun asti.
- Taiteilijat ovat olleet mielissään
näyttelymahdollisuudesta.
Meriltä maihin
Viivi asuu Veräjämäessä ja hänellä
on koko suku ympärillään. Kahvilaa ennen hän oli merillä 10 vuotta.
- Viimeksi seilasin öljytankkerilla keittiön esimiehenä eli kokkistuerttina, hän sanoo.
- Kyllästyin sitten merimiehen
elämänrytmiin, jäin maihin ja perustin kahvilan.
Sitä ennen Viivi suoritti yrittäjän
ammattitutkinnon ja pohjusti yrityksen perustamista muutenkin parhaan kykynsä mukaan.
- Hankalinta oli löytää sopiva tila,
hän sanoo. Viime heinäkuussa paikka viimein löytyi.
- Tiloissa oli ollut mittava vesivahinko, joten edessä oli vielä iso
remontti. Työ vei kuukausia, mutta se kannatti. Palaset loksahtivat
kumman hyvin kohdalleen.
Teksti ja kuvat
ALICE KARLSSON
Café Kumma, Koskelantie 56, p. 040 662
3339. Avoinna ma-la klo 10-18. cafe.
kumma@gmail.com (myös facebookissa)
Teksti ja kuvat
FAIRUZ BHUIYAN (H-H)
Annalan puutarha. Tervetuloa kaikkina vuodenaikoina Annalan puutarhaan! Annalan puutarha / Hyötykasviyhdistys ry, Hämeentie 154,
rakennus J, 00560 Helsinki, 040 592 2122,
044 272 1259, info@ hyotykasviyhdistys.fi
SUORITAMME KAIKKI
PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
ENSIMMÄISET KESÄKUKAT.
Kauniit sipulikukat pihaan ja parvekkeelle.
Taimet ja tarvikkeet puutarhaan.
HELSINGIN LASI JA PUU
Avoinna ark. 9-18, la 9-18, su 10-17
Tervetuloa!
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki
Sofianlehdonkatu 12
Puh. 09-796 230
www.sofianlehto.com
Puh. 791 590
Kupillinen kerrallaan jauhettavan kahvin lisäksi Kumma profiloituu muffinsseillaan, jotka leivotaan itse sekä Jaana Paretskoin erilaisilla tuoleilla.
Kuvassa Marcela Peña ja Viivi Karsikas.
Hyväkuntoisia kannettavia tietokoneita edullisesti!
fi
Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki
p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi
Käpylä-lehti
6
3.4.2013
Hannu Vuorio uskoo,
että ihmisiin voi vaikuttaa
Koskelassa asuva kirjailija Hannu Vuorio
esiintyy Käpylän kirjastossa huhtikuun
15. päivänä. Hän
kertoo uusimmasta
romaanistaan Isän
poika.
saaneet seurakseen romaanit Bäng!
(2000), Heil! (2001), Miami (2003),
Aviorikosromaani (2005) sekä Syvä
matala (2007). Näistä Aviorikosromaani ja Syvä matala eivät ole dekkareita tai rikosromaaneja. Viime
syksynä ilmestyi Isän poika (2012).
Romaanin arkkitehtuuri
HANNU VUORIO syntyi Helsingissä työläisperheeseen. Lapsuus
ja nuoruus kuluivat kulmilla, Kurvin tienoilla Hämeentien maisemissa. Kimmat, kundit ja konnat tulivat
tutuiksi jo varhain.
Niinpä, kun rikosromaanin kirjoittamisen kutsu kuului pään sisällä, ei paljon tarvinnut muistin
uumenia pelmuttaa, kun sieltä ryntäilivät valmiit tyypit naputeltaville liuskoille.
Ensimmäinen kirja oli nimeltään
Nyman. Tuolloin piirrettiin vuosilukua 1995 ja Vuorio oli asunut jo parikymmentä vuotta Koskelassa, juuri sopivan etäisyyden päässä Kalliosta, jonne hän sijoitti ensimmäisen romaaninsa. Seuraavissa seikkaillaan myös Käpylän, Koskelan
ja Kumpulan maisemissa.
Nyman, Friman, Hagman,
Sjöman ja Monika
Nyman on juuri vankilasta vapautunut, ja syytön. Romaanissa hän yrittää selvittää totuuden ja saada selville oikean syyllisen joutuen ojasta
allikkoon ja uudelleen telkien taakse. Romaani pääsi Helsingin Sano-
mien vuoden parhaan esikoiskirjan
palkintoehdokkaaksi ja sai Suomen
Dekkariseuran myöntämän Vuoden
Johtolanka-palkinnon.
?Vuorion teoksen ansiona on, että se käyttää kovaksikeitetyn dekkarin perinnettä punoen sen kiinnostavasti veijariromaanin traditioon.
Teos näyttää, että nokkela ja vakuuttava rikosjuoni voidaan kutoa
arkiseen ympäristöön; kotimainen
jännäri voi olla kovaksikeitetty ilman kliseitä?, sanotaan palkinnon
perusteluissa.
- Minä en jaksa innostua keinokuitujen tutkimuksesta tai DNA-testeistä, sanoo Hannu Vuorio. - Minua kiinnostavat enemmän yhteiskunta ja ihmisten elämä ja ajattelu.
Rikoskirjoissa voi ottaa kantaa yhteiskunnan tilaan.
Nyman sai pian seurakseen Frimanin (1997), Hagmanin (1998) ja
Sjöman & co:n (1999). Miessarjan
lisäksi Vuoriolta on ilmestynyt romaani Hyvästi, Monika (2009). Pelkällä sukunimellä esiintyvät miehet
ja etunimellä kutsuttu nainen ovat
Kirjailija kertoo päättävänsä ensin
aihepiirin, josta haluaa kirjoittaa.
Sen jälkeen hän alkaa kehittää tarinaa, ja sille rakenteen.
- Tarinahan on nopeasti kerrottu,
se syntyy helposti. Sehän on pelkistetty ja lyhyt ja sanottu jo kirjan takakannessa, hän naurahtaa. - Mutta tarina vaatii rakennelman ympärilleen, romaanin arkkitehtuurin.
- Teen paljon taustatyötä, sanoo
Hannu Vuorio.
Hän kertoo huumeromaaninsa
Bäng taustatyöstä niin että kuulija
tulee vakuuttuneeksi siitä, ettei romaaneissa koskaan nähdä kuin jäävuoren huippu kaikesta työstä. Mahtava tietomassa jää veden alle näkymättömiin. Mutta hankittuja tietoja
voi mahdollisesti käyttää seuraavissakin kirjoissa.
- Bängiä varten jouduin opiskelemaan jopa kokonaan uuden rikkaan
kielen, sanaston, tutustuin Vinkin
toimintaan, näin neulojen vaihtopisteen todellisuuden, hoitoonohjauksen ja kävin myös pitkiä keskusteluja sosiaalisairaalan ylilääkärin kanssa ja haastattelin myös Subutex-tuomion istumaan joutunutta lääkäriä,
selvittää kirjailija.
Noihin aikoihin käytiin kovaa
huumekeskustelua, joka usein harmitti kirjailijaa.
- En halua narkkareille mitään pahaa, vaan hoitoa!
Etymologia
suomen lähisukukielissä. Karjalan
hepo tarkoittaa hevosta ja tammaa,
hepone hevosta, hepott?u, hevott?u
pientä laihaa hevosta. Aunuksen hebo ja heboine tarkoittavat hevosta,
hebott?u tammaa ja pientä hevosta,
lyydin hebo ja heboine hevosta, vepsän hebo ja höbo tammaa. Viroksi
hevonen on hobu, hobo, hobune ja
hopen, liiviksi õbbi. Näille sanoille
on esitetty myös germaanisten kielten mahdollisia vastineita. Ne ovat
kuitenkin epävarmoja.
Ruotsiksi hevonen on häst. Vanhassa Skandinavian kielessä se oli
häster, islanniksi hestr. Sanan alkuperäiseksi germaaniseksi muodoksi
tutkijat ovat rekonstruoineet sanan
hingst. Tämän saman sanan jälkeläisiä lienevät saksan Pferd ja englannin horse. Näiden kaikkien sanojen takana lienee latinan hevosta
tarkoittava sana equus.
Konit, kaakit, luuskat
Huonoa hevosta sanotaan joskus koniksi, kaakiksi ja luuskaksi. Koni on
tullut venäjästä, jossa konj tarkoit-
taa hevosta. Kaakki taas lienee tullut
ruotsista. Uudenmaan ruotsin murteissa on sellaisia muotoja kuin kåk
ja häst-kåk. Ne tarkoittavat pientä,
kehnoa hevosta. Luuska saattaa olla
muodostunut siten, että suomen kielen sana luu on yhdistetty venäjän
hevosta tarkoittaviin sanoihin lo?ad
tai lo?adka. Sanan mallina voisi olla myös ruotsin murteissa esiintyvät
sanat luska ?rämpiä, lorvia? tai lusskär ?lurjus, riiviö?.
Oriit ja tammat
Urospuolinen hevonen on ori, murteissa myös orih, orhi, oris. Inkerissä, karjalassa, vepsässä ja vatjassa
tämän sanan vastineet tarkoittavat
hevosta, ruunaa ja oritta. Viron orikas sekä liivin vorki ja ork tarkoittavat salvettua karjua. Nämä sanat
on luultavasti johdettu sanasta ora,
joka tässä on tarkoittanut siitintä.
Jos ori kuohitaan, sitä ruvetaan
sanomaan ruunaksi. Inkerin ja karjalan ruuna kuitenkin tarkoittaa tavallista oritta. Sana ruuna on lainautunut suomeen jo varhain ruotsista.
Varhaisemmassa Ruotsin ja muis-
- Uusin kirjani Isän poika kertoo
rasismista. Olin kirjoittanut tästä aiheesta jo aiemminkin, hän sanoo.
Jäävuorimassasta oli jäljellä isoja
kimpaleita Heil! -romaanin jälkeen,
jonka tarinan taustana on Euroopan
herääminen boikotoimaan Itävallan äärioikeiston nousua. Suomeen
vaaran aate aloittaa maihinnousun
maan valmistautuessa valitsemaan
uutta presidenttiä.
Ihmisiin voi vaikuttaa
- Uusimman romaanini Isän poika
lähtökohtana oli Malmön ampumistapaus, kirjailija kertoo. - Ryhdyin
miettimään, mitä se merkitsee, jos
tällainen leviää Suomeenkin.
Romaanissa asioita pohtii myös
joukko satunnaisia käpyläläisiä eläkeläisiä Karjalatalon lounasterassilla. Kirjailija kertoo salakuunnel-
leensa useita kertoja tällaisia kaikesta kaikentietäviä ryhmiä. Näitä
baariparlamenttejahan on kaikkialla.
- Kirjassa on tavallisten ihmisten
ajatuksia. En pidä niitä varsinaisena
rasismina, vaan tyhmyytenä ja ymmärtämättömyytenä. Varteenotettavimpia seikkoja on, että ihmisillä ei
ole tietoa.
- Kun asiat menevät huonosti, ihminen etsii syntipukin ongelmilleen.
Myös media kääntää katseet esimerkiksi monikulttuurisiin ongelmiin talouden ja päättäjien mokien sijaan.
Hän kertoo itse tutustuneensa naapurissaan asuneisiin maahanmuuttajiin ja haastatelleensa useiden kansallisuuksien edustajia.
Kirjailijan mukaan varsinaisen rasismin takana on ikään kuin oppi; arkirasismi taas on toisenlaista, se ei
ole valittua.
- Minun toivoni on, ettei siitä tuli-
sikaan sitä, koska siihen voidaan vaikuttaa sivistämällä ihmisiä.
- Ihmisiin voi vaikuttaa! Se vaatii rohkeutta yksilöinä, että voi puuttua yksityiskohtiin. Olen huolestunut siitä, että perussuomalaisten menestys on johtanut siihen, että myös
muut puolueet pitävät sordiinoa yllä.
- Olemme vasta ajautumassa tilanteeseen, johon monet Euroopan maat
joutuivat jo vuosikymmeniä sitten.
Suomesta tulee vääjäämättä monikulttuurinen maa. Ilmastonmuutokseen pitää varautua. Se tulee aiheuttamaan lähdön tuhansille ja osa siitä
väestä joutuu väistämättä meillekin.
Kirjailija muistuttaa, että YK:n
ihmisoikeuksien julistuksesta löytyy se, miten pitää toimia kanssaihmisiään kohtaan.
Teksti ja kuva
EIJA TUOMELA-LEHTI
Toivo Koivisto
ottaa kantaa
kuvillaan
Hevosen monet nimet
SANA HEVONEN esiintyy kaikissa
Hannu Vuorio kertoo kirjastastaan Isän poika Käpylän kirjaston kirjailijaillassa maanantaina 15.4.2013 klo
18-19.30.
sakin Skandinavian maiden kielissä rune ja runa tarkoittivat kuohintaa ja kuohittua oritta. Näistä kielistä sana lainautui myös viroon, liiviin ja vatjaan. Niissä ruun tarkoittaa kuohittua oritta.
Ruotsiksi ori on hingst. Se lainautui alasaksasta, jossa se oli hingest.
Nykysaksaksi se on Hengst. Tutkijat arvelevat sen olevan häst-sanan
rinnakkaismuoto.
Naarashevonen on tamma. Inkeriksi, karjalaksi ja vatjaksi se on sama kuin suomeksi. Sanaa on verrattu nykyruotsin sanaan tam ja muinaisruotsin tamr, jotka tarkoittavat
kesyä sekä nykyruotsin murteissa
esiintyvään nuorta opettelevaa hevosta tarkoittavaan sanan täming.
Viron tamma on mära. Sana tunnetaan myös Suomen länsimurteissa muodossa mera. Nämä ovat lainaa ruotsista, jossa se on märr. Se
on feministinen muoto islanninkielisestä, hevosta tarkoittavasta sanasta marr. Yleisempi tamman nimitys
ruotsissa on sto. Se on alun perin tarkoittanut hevoslaumaa.
KÄPYLÄ-SEURA muisti Toivo
SEPPO SEPPÄLÄ
Toivo Koivisto on ahkera valo-
Koivistoa Vuoritalo-mitalilla hänen valokuvanäyttelynsä avajaisissa helmikuun lopussa. Mikäpä sen
sopivampaa - Topin kuvien aiheenahan oli Vuoritalo, totesi mitalin luovuttanut Tintti Karppinen.
Vuoritalo-mitali on Käpylä-seuran myöntämä kunnianosoitus henkilölle, joka on kunnostautunut ympäristöasioissa.
Vuoritalo muistoissamme
Puu-Käpylässä asuvan Toivo Koiviston Vuoritalon dramaattisista viimeisistä hetkistä toteutettu valokuvanäyttely oli esillä Käpylän kirjastossa viime kuussa.
Koivisto oli vuosien ajan taltioinut legendaarisen Vuoritalon vaiheita. Viimeinen suuri tulipalo johti talon purkamiseen ja tällä hetkellä paikalla on vain talon rauniot.
Näppäilyjä
60-luvulta alkaen
kuvaaja, jonka hienoista otoksista
olemme vuosien ajan saaneet nauttia Käpylä-lehdessäkin. Jos jossain
jotain tapahtuu, on Topi siellä kameransa kanssa.
Hän aloitti kuvien näppäilemisen
60-luvulla, jolloin työskenteli rakennustöissä. Ruotsissa, SKF:n kuulalaakeritehtaalla hän oli siirtotyöläisenä neljän vuoden ajan, kunnes palasi Suomeen.
Topi on ollut erilaisissa pätkätöissä monella alalla vuosien mittaan, mm. vanhusten palvelutalossa, leikkipuistoissa ja eri kansalaisjärjestöissä. Myös työttömyyttä hän
on saanut maistaa useita jaksoja
1990-luvun lama-Suomessa. Kotiisänä hän oli kolmen vuoden ajan.
Ruotsin vuosinaan Topi harrasti
kaitafilmausta. Suomessa hän tarttui
taas kameraan. Hän on käynyt useita valokuvausalan kursseja niin Rakennustyöläisten liiton järjestämillä kuin työväenopistossakin. Hänen
kantaa ottavia valokuviaan ja kirjoituksiaan on julkaistu eri työväen ja ammattiyhdistysliikkeen julkaisuissa.
Valokuvanäyttelyjä hän pitänyt
Käpylä-seura muisti Toivo Koivistoa Vuoritalo-mitalilla hänen valokuvanäyttelynsä avajaisissa helmikuun lopussa. Mitalin luovutti
Tintti Karppinen. Vuoritalo-mitali
on Käpylä-seuran myöntämä kunnianosoitus henkilölle, joka on kunnostautunut ympäristöasioissa.
Käpylä-Lehti
3.4.2013
7
Kumpulan koulukasvitarha
heräilee kasvukauteen
Maa muokataan
tänä keväänä
hevosilla
- KEVÄT ALKAA SIITÄ, kun valo
lisääntyy, alamme plarata siemenluetteloita ja tehdä viljelysuunnitelmia, vapaaehtois- ja puutarhatoiminnan koordinaattori Janne Länsipuro Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksestä sanoo.
- Sitten vain aloitetaan kylvöt.
Itse olen jo laittanut sipuleita hyötymään, joten kohta saadaan kevätsipulia.
Kylvöt ovat alkaneet jo myös Käpylän peruskoulun taimiviljelyhuoneissa sekä Roihuvuoren nuorisotalolla, jonne yhdistys oli viime keväänä mukana perustamassa taimiviljelypiiriä. Hanke onnistui niin hyvin, että taimia riitti myyntiin asti.
Satavuotias
koulukasvitarha
Koulukasvitarhojen historia ulottuu
1800?1900-lukujen taitteeseen, jolloin koulukasvitarhaliike oli voimissaan. Ideana oli, että työläisperheitten lapset saisivat monipuolista ravintoa ja osattaisiin hyödyntää puutarhan tarjoama mahdollisuus.
Helsinkiin koulukasvitarha perustettiin 1912.
- Löysin vanhan kartan, joka
näyttäisi olevan 1800-luvun lopulta. Sen mukaan Vallilan siirtolapuutarhan kohdalle oli jo silloin ollut
suunnitteilla koulukasvitarha. Se
perustettiin kuitenkin Töölöön ny-
kyisen jäähallin parkkipaikan kohdalle, Länsipuro kertoo.
Kasvitarhasta tuli erittäin suosittu,
lapsia hääräsi siellä parhaimmillaan
noin 800. Lisäpaikoista oli huutava
pula ja siksi Helsingin toinen koulukasvitarha perustettiin 1928 Kumpulaan. Sen suunnittelussa vaikutti
kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch, jonka kädenjälki näkyy
muutenkin koko puutarhakaupunkialueella Vallilasta Maunulaan ja Pakilaan, sekä mm. Herttoniemessä.
Myös Pakilassa toimi koululaisten
puutarha, mutta nykyään Kumpulan koulukasvitarha on ainoa lajiaan.
Työtä lasten ja nuorten
hyväksi
Kumpulan koulukasvitarhan toiminnasta on vajaan vuosikymmenen
vastannut opetusviraston tukema
Lasten ja nuorten puutarhayhdistys.
Koulukasvitarhalla järjestetään koululaisten lomakauden virkistystoimintana ala-asteikäisille suunnattuja viljely- ja ympäristötaideleirejä.
Päiväleirit tarjoavat mukavaa puuhaa ja yhdessäoloa arkisin klo 9-15.
Leiriläiset saavat lämpimän aterian ja kerran viikossa käydään maauimalassa polskuttelemassa. Puutarhan jalkapallokenttä ja seikkailumetsä ovat aktiivisessa käytössä.
Useilla kouluilla, kuten Käpylän peruskoululla ja Koskelan ala-asteella
on omat palstansa, joiden hoitoon
voivat osallistua myös vanhemmat.
Kouluvuoden aikana Kumpulassa käy runsaasti koululaisryhmiä
eri puolilta Helsinkiä. On oivallettu, että viljelyn ja viljelykasvien historian lisäksi kasvimaalla voi opiskella vaikkapa äidinkieltä tai matematiikkaa.
- Meillä on myös perhekerho, johon kuuluu 20 perhettä. Ideana on
että aina puolet perheistä on aiemmin viljelyyn osallistuneita ja he
neuvovat uusia yhdistyksen väen
tuella. Tavoitteena on, että nuoret
perheet säilyttäisivät kosketuksen
maahan ja sen antimiin.
- Sekä tietysti vapaaehtoistoiminta, josta itse erityisesti vastaan, Länsipuro lisää.
Käytännön maamies
Länsipuro on viljellyt maata ammatikseen koko aikuisikänsä. Opiskellessaan kehitysmaatutkimusta Yhdysvalloissa hän ymmärsi, ettei hänestä ole jeeppisafarille Afrikkaan,
ei ainakaan ennen kuin on oppinut
kasvattamaan itse oman ruokan-
Kumpulan koulukasvitarhan kesäleirillä ei opita ainoastaan viljelemään - kokkikerhossa tutustutaan puutarhasadon tarjoamiin
mahdollisuuksiin ja koetaan uusia
makuja. Pikkukokit saattavat hyvinkin avartaa kasvistietoisuutta
kotonakin.
sa. Hänestä tuli maanviljelijä, joka
on pitänyt kouransa mullassa jo 20
vuotta.
Länsipuron mukaan puutarhaan
pitää luoda ystävyyssuhde; sitä pitää
hoitaa jatkuvasti. Silloin työmäärä on vähäinen ja vältytään kerralla tehtävistä kipeistä mylläyksistä.
- Etenkin puihin muodostuu usein
lämmin ja elinikäinen suhde, jota
voi vahvistaa hienovaraisilla vuosittaisilla leikkauksilla ja muilla
hoidoilla.
Yhdistyksessä Länsipuro tuottaa
koulutusmateriaalia, käy kouluissa neuvomassa omien puutarhojen
perustamisessa ja organisoi kaikille avoimia koulutuksia Kumpulan
koulukasvitarhalla. Tänä keväänä
teemana ovat muun muassa oheiskasvien (rikkakasvien) hallinta, puiden leikkaus, maan hoito ja hevostyö puutarhassa.
- Olen suunnitellut, että Kumpulan kasvitarhaan perustettaisiin myös
näytemaa puutarhakaupungin van-
hoille perennoille joista Kanta-Helsingin omakotitaloyhdistys on tehnyt kattavan inventaarion.
- Siellä voisi myös olla paikka
niille kasveille, jotka halutaan siirtää turvaan Käpylän puutarhoja saneerattaessa, Länsipuro vinkkaa.
- Muutenkin toivon puutarhan ja
ympäröivän yhteisön vuorovaikutuksen tiivistymistä.
Teksti ALICE KARLSSON
Kuvat JANNE LÄNSIPURO
Talvi taittuu,
kesä tulee!
MENNYT TALVI on ollut pitkä.
monilla eri paikkakunnilla. Useat näyttelyt ovat olleet vaikuttavia
dokumentaatioita tärkeistä aiheista, esimerkiksi?Meillä on unelma?
- näyttelyn kuvat kertoivat työttömien mielenilmaisuista Helsingissä 1990-2000-luvuilla, ?Kirjastosta
emme luovu? -kuvakertomus, ?Poikieni viidestoista vuosi?, sekä ?Va-
lokuvia Kuubasta? ja ?Valokuvia
Vienan Karjalasta?. Näiden lisäksi
Toivo Koivisto on osallistunut yhteisnäyttelyihin.
Teksti ja kuva
EIJA TUOMELA-LEHTI
Komea ja kaunis. Mutta pitkä.
Talven selätämme Käpylän työväentalolla sunnuntaina 21.4. klo
14 viher- ja ympäristöpäivässä.
Jokaisella ihmisellä on oikeus
kauniiseen ja virikkeelliseen ympäristöön. Näistä työväentalolla käydään keskustelua ja pohdintaa.
Helsinki suunnittelee juuri
uutta yleiskaavaa. Siinä linjataan kotikaupunkimme noin vuoteen 2050 asti.
Viher- ja ympäristöpäivässä
kuulemme, millainen on siirtolapuutarhojen määrä ja laajuus
tulevaisuudessa. Nyt mökkipalstan saaminen on työn, tuskan ja
suuren kiven takana. Kesämajojen kohdalla tilanne on aika lailla sama. Palstojen myös. Miten kaupunki tähän vastaa, mistä
mökki ja perunaa ? ratikan varrelta vai 850 kilometrin päästä
mummolasta?
Tutustumme Sipoonkorven
kansallispuiston suunnitelmiin.
Tulemme tietoisiksi, millainen
aarrearkku on perustettu pari
vuotta sitten pääkaupunkiseudulle. Olemme onnekkaita. Ulkoilumaastoja, Bya-bäckenin jokilaakson perinnemaisemat, lukuisat uhanalaiset lajit. Otetaan
Sipoonkorpi omaksemme. Se on
meidän ja lapsiemme. Kansallispuisto kehittyy parhaillaan vauhdilla. Kuullaan tästä.
Mukana päivässä ovat monet
järjestöt. Päivän avaa Helsingin Keskuspuiston puolesta ry.
Hyvästä syystä. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman keskuspuistostamme
12.5.1914. Yleiskaavaa pohdittiin silloinkin. Tätä työtä jatkamme. Käpylän työväentalolla, sunnuntaina 21.4. klo 14, Vipusentie
19 A, piristeenä kahvia.
Avoinna ma 16-24, ti-to 16-02,
pe 15-02, la 12-02, su 12-24
Sovittaessa myös muina aikoina
Tervetuloa!
Intiankatu 18
ravintolaoljenkorsi@gmail.com
R.J.Kinnunen Oy
Käpylän oma
sähköurakoitsija
p. 2787024 050 3835522
rjkoy@kolumbus.fi
Itsepalvelukirppis
Järjestäjien puolesta,
TUOMAS KURTTILA,
tuomas.kurttila@gmail.com
Kauppakeskus Arabian takana
ti-pe 11-18, la-su 11-15
Toukolankatu 13 ? p. 044-313 0820
www.kirpuntori.fi
Käpylä-lehti
8
Svenska hörnan
Talvivaaraa stopattiin Karjalatalolla
Liv och död i Kottby
TITTADE JUST UT i trädgården
och såg lilla musen ? eller kanske sorken ? kila omkring under
fågelbrädena och samla ihop nedfallet fågelfrö och talgbollsrester.
Det mesta av de blomkåls- och
broccoli- och andra grön- och rotsaksrester som vi brukar slänga
ut åt kaninerna och hararna var
igen uppätna. Ekorren brukar ju
också vittja fågelbrädena emellanåt, det ser faktiskt skojigt ut
med den yviga svansestickande
ut från brädet. Nu när Plantagens
vildfågelblandning har tagit slut
för säsongen och de har enbart
solrosfrö kvar har fågelbrädena
blivit mindre populära. Men på
grannens TV-antenn sitter varje
morgon ett gäng duvor och väntar på att frukosten ska serveras.
Duvorna ja. Det finns folk som
tycker att de är i klass med råttor men själv har jag nu inte så
mycket emot dem. Och det finns
ju de som verkligen gillar duvor.
T.ex duvhökar. För ett par veckor sen råkade jag när jag tittade
ut få syn på något som först såg
ut som en jättestor duva men vid
granskning med kikare visade
sig vara en duvhök som satt vid
vår krusbärsbuske och kalasade
på en uppenbarligen nyss nedlagd duva. Ett par skator kretsade omkring den, mycket intresserade men hållande sig på behörigt avstånd. När höken, en vacker fågel för övrigt, äntligen efter
ett par timmar flög iväg kom hela skatfamiljen på fem individer
och åt rent resten av kadavret.
Sparvar, talgoxar och säkert
en del andra småfåglar som jag
tyvärr inte känner igen är ju en
glädje för både öga och öra. En
sparv tog jag en bitande kall morgon hand om när den bara satt
apatiskt vid trappan och lät sig
infångas utan att protestera. Väl
inne i värmen, placerad i en papplåda med tillgång både till vatten
och mat, satte den huvet under
vingen och såg ut att sova. När
jag nästa gång tittade till den var
den död.
Grannens halvtama kråka ?
hon utfordrar den regelbundet
och den brukar ofta följa efter
när hon rastar hunden ? är också
regelbunden matgäst vid plätten
under fågelbrädena. Fasantuppen
brukar också då och då spankulera omkring där, han låter mig
komma på ett par meters avstånd
men inte närmare. Längre fram
på vårkanten brukar han också
ta med sig några hönor.
Och mössen. I källaren har jag
satt ut musfällor gillrade med
ost och i dem fick jag kål på tre
möss. Men sen lärde de sig eller så fanns där inte fler än tre
möss. Egentligen har jag inget emot möss men efter att de
börjat äta hål på en plastmatta insåg jag att de säkert är lika
begivna på plasten i elektriska
ledningar och bor man i ett trähus kan en kortslutning få katastrofala följder. Så i källaren vill
jag inte ha dem, ute kan de gärna få hålla till.
Kaninerna de skojarna har
igen varit på det minsta äppelträdet, jag skyddar det med hönsnät varje höst men sen när snötäcket stiger till-räckligt högt,
dvs till samma höjd som hönsnätets övre kant, så vips är barken avskalad en vacker morgon.
Jag har ren en gång räddat trädet
från uttorkningsdöden genom att
helt sonika kapa det precis vid
kaninangreppet, det växer ut nya
grenar men de är ju alltid små och
ynkliga till en början. Hararna är
också trevliga gäster ? isynnerhet så här i påskatider ? men de
tycks inte trivas riktigt bra ihop
med sina kaninkusiner.
Och nu väntar vi på att den
igelkott som jag hoppas har övervintrat i igelkottsboet vars tak bara syns ovan snötäcket, ska vakna ur vinterdvalan och börja rulta omkring.
kuvia, jotka on otettu serkun kanssa tehdyltä retkeltä kansainväliselle nuorten työleirille Keski-Portugaliin.
Eräässä kuvassa seison paluumatkalla punainen härkätaistelijan lierihattu päässä Casa dos Bicos ?nimisen talon edessä Lissabonin Rua dos Bacalhoeiroksella,
Turskanpyytäjän kadulla Tejo-joen maisemissa. Viisikerroksisen talon paksu, kulunut puuovi on raollaan, mutta en muista, avasimmeko sen vai emme, enkä sitäkään tiesimmekö, että Casa dos Bicos tarkoitti Timanttitaloa sen vuoksi, että rakennus on päällystetty timantin muotoisilla kivillä. Talo valmis-
STOP Talvivaara-liikkeen
mielenosoituksen jälkeen
väki suuntasi Käpylään
Karjalatalolle, jossa
kuunneltiin musiikkia ja
puheita, sekä tuenilmauksia tukikonsertissa ja
Kansanjuhlassa vesistöjen puolesta.
- EN PYSTY IRROTTAMAAN ai-
Esiintyjät tukivat STOP Talvivaara-liikettä. Kuva Sami Maaranen.
Sumuista Talvivaaraa. Kuva Eija Tuomela-Lehti
kaani aktiiviseen toimintaan Talvivaara-liikkeessä, mutta tähän lähelle tietenkin tulin, sanoo käpyläläinen Topias Kaikkonen ja kertoo tunteneensa STOP Talvivaaran
puuhamiehen Hannu Hyvösen lapsuudesta saakka.
- Osallistuin pari vuotta sitten
Hannun järjestämään Savon Soutuun, jossa melottiin Vuoksen reittejä ja tavattiin ihmisiä, jotka asuvat
Talvivaaran valumavesien varrella.
- Inhimillistä kärsimystä ei pysty mittaamaan, kun vesi on käyttökiellossa ja mökin arvo alenee. Haluaisinpa tietää mikä on vesien pilaamisen vaikutus kiinteistöjen ja
maan arvoon. Ne pitää pystyä korvaamaan. Rahassahan näitä mitataan, sanoo Kaikkonen.
Hän toteaa tietävänsä liian vähän,
jotta pystyisi tekemään perusteellista analyysia. Karjalatalon tietoiskut
tulivat tarpeeseen.
Paitsi tietoa, STOP Talvivaara -tapahtuma 8.3. kokosi huippuesiintyjiä räpistä rockiin ja reggaesta kansanmusiikkiin. Esiintymässä olivat
mm: Paleface & Matre, DJ Paleface,
Bye Mandu, Wedding Crashers, The
Studets, Veera Voima, Duo Hurme,
Rauhatäti, J. Kumpulainen & Band,
Fiskillers, Zero Drama.
BERT BJARLAND
Mielenosoitus
yhtiökokouksen aikaan
STOP-Talvivaara -suurmielenosoitus Helsingissä 8.3.2013.
Pekka Perä kädet ristissä.
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Talvivaaran ylimääräinen yhtiökokous kokoontui 8.3.2013 päättämään yhtiön kannalta ratkaisevasta osakeannista.
- Talvivaaran kaivosyhtiö ei kykene tuottamaan metalleja ilman vesistöjen pilaamista. Lähijärvien puhdistus on laiminlyöty. Laajojen vesialueiden lisäsaastutus ja kalakuo-
lemia aiheuttava happamoituminen
uhkaa. Nyt jatkuvaa ympäristötuhoa
rahoittamaan halutaan etenkin valtion sijoitusyhtiö Solidium ja eläkerahastot, sanoivat mielenosoittajat.
He vaativat kaivoksen hallittua
alasajoa ja ympäristötuhojen korjaamista sen sijaan että julkisia varoja
ohjattaisiin yhtiöön, jonka saastuttamisen ja lupaehtojen rikkomisen
kierre pahenee koko ajan.
- Koko kaivoksen toimintaidea,
bioliuotukseen perustuva avolouhos vedenjakaja-alueella on täysin
kestämätön ja osoittautunut äärimmäisen suuria kemikaalipäästöjä ja
valtavasti jätevettä tuottavaksi teknologiaksi. Vastuullisten rahoittajien tulee vaatia ympäristötuhon estoa, ei sen lisäämistä.
Ei uhrata vesistöjämme!
- Talvivaaran kaivos on jo tehnyt
erittäin vakavaa vahinkoa useille lähijärville. Vaikutukset ulottuvat jo nyt yli sadan kilometrin päähän kaivoksesta. Kokonaisten järvien saastuttaminen raskasmetallipitoisilla sulfaattipäästöillä on ympäristörikos, jota ei tule hyväksyä.
- Lähtökohta on oltava, ettei yksikään kaivos, eikä muukaan teollinen laitos saa pilata yhtään järveä
Suomessa.
- Meillä on ikiaikainen oikeus vesistöihimme ilman pelkoa ja huolta uraanista ja muista myrkyllisistä
raskasmetalleista vesiekosysteemin
saastuttajina.
- Emme suostu uhraamaan järviämme ja jokiamme kaivosyhtiöiden jätevesialtaiksi.
- Nyt on aika keskeyttää Talvivaara-yhtiön kaivoslupa ja käynnistää erikoisselvitys kaikista perustamiseen, luvitukseen ja toimintaan
liittyvistä epäselvyyksistä ja laittomuuksista.
- On tutkittava päästöjen määrä
ja vaikutukset sekä Oulujoen että
Vuoksen vesistöissä. Yhtiön on aloitettava pahiten saastuneiden järvien
kunnostustoimet.
Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI
Lähde STOP Talvivaara
Lisätietoja:
www.stoptalvivaara.org/fi/
ANITTA HYVÖNEN,
puh. 050-5269693
Kuva Anitta Hyvönen
Timanttitalo
KATSELEN KESÄN 1970 valo-
3.4.2013
tui vuonna 1523 Intian varakuninkaan Afonson aviottomalle pojalle,
Brás de Albuquerquelle. Kahden
ylimmän kerroksen tiedetään tuhoutuneen tsunamissa 1755, ja talo entisöitiin vasta 1980-luvulla. Sitä ennen ? myös matkamme aikana
? rakennuksessa suolattiin turskaa.
Liikuttaa ajatella, että kuvan tyttö oli vasta suuntautumassa kohti aikuisuutta. Nyt olen eläkeiässä
eli suurin osa vuosistani on jo eletty, mutta härkätaistelijan hattu riippuu yhä muistona makuuhuoneen
seinällä. Sekin ajatus koskettaa, että valokuvaa otettaessa en arvannut
näkeväni saman talon uudestaan ja
että tuolla kertaa korjattu ovi kutsuisi peremmälle. Sitäkään en tien-
nyt, että olisin majoittuva Casa dos
Bicoksen naapuritaloon ja katselevani pikku parvekkeelta oliivipuuta, jonka alle erään Nobel-kirjailijan tuhka olisi haudattu, en nimittäin tiennyt tuolloin José Saramagon (s. 1922) olemassaolosta.
Parina viime vuonna olen käynyt
Lissabonissa ja katsastanut, kuinka
Casa dos Bicoksen valmistelu-työt
etenevät, seinäkyltti kun kertoi, että Lissabonin kaupunki oli luovuttanut rakennuksen José Saramagokeskusta varten.
Vihdoin talo avattiin. Ryhdyin
tutkimaan arkiston aarteita, kirjeitä,
käsikirjoituksia, valokuvia ja vuoden 1998 Nobel-juhlan filmejä sekä valtavia hyllymetrejä eri kielille käännettyjä kirjoja, myös suomalaisia laitoksia. Talossa on matkamuistomyymälä, josta ostin Saramago-lauseisen T-paidan: ?Matkan
loppu on vain toisen alku. Aina pi-
tää aloittaa matka. Aina.?
Olin ennen lähtöä lukenut Saramagon vastikään suomennetun
teoksen Ricardo Reisin viimeinen
vuosi, josta jäi mieleen tieto, että
Lissabonissa voi talvisin myrskytä oikein kunnolla. Joka kerta, kun
kirjassa puhuttiin säästä, sanottiin
että vettä tuli taivaan täydeltä. Oliko se enne omaa matkaani ajatellen? Ei aivan, kahdessa viikossa satoi vain kolmesti, joskin paluulento
myöhästyi myrskyn takia yli kaksi tuntia ja kaikki seuraavan päivän
Lissabon-lennot oli peruttu.
Kenties on niin, että elämä koostuu päällekkäisistä kerrostumista,
aivan kirjaimellisesti. Saramagokeskuksen ulko- ja sisäseiniin on
käytetty niin paljon lasia, että talon eri kerrostumat näkyvät hyvin,
myös roomalaisajan kadut ja rakennusten perustukset. Lissabon satamakaupunkina on ikivanhaa asu-
tusta, joten Casa dos Bicoksen perustukset sijaitsevat arkeologisten
kaivausten päällä. Vaikka Saramago-keskus toimii jo, roomalaisajan historiaa nostetaan yhä esiin.
Sävähdytti kuulla, että itse Julius Caesar on toiminut kaupungin
pormestarina.
Saramago asui viimeiset vuotensa Lanzarotella kuolemaansa
asti 18. kesäkuuta 2010. Kun arkku haettiin Portugaliin, naapurit
keräytyivät kaduille ja lukivat ääneen tekstejä, jotka olivat syntyneet
Lanzarotella. Sama toistui Lissabonin kaupungintalolla: paikalle tulleet ihmiset pitivät käsissään José
Saramagon teoksia hautausmaalle
asti. ?Kirjat kantavat mukanaan
ihmistä, tekstien kirjoittajaa?, Saramago totesi kerran.
Azinhagasta, talonpoikaisen kirjailijan kotikylästä on siis siirretty
vuosisatainen oliivipuu Timantti-
talon eteen Turskanpyytäjänkadulle. Katukäytävälle upotettuun laattaan on kaiverrettu siteeraus: ?Hän
ei noussut tähtiin, sillä hän kuului
maahan.? ?Ja lukijoilleen?, huomauttaa Saramago-keskuksen seinäkirjoitus.
LIISA MÄNTYMIES
Kirjailija Turjantieltä
Käpylä-Lehti
3.4.2013
LäksyHelppi auttaa koulutehtävissä
Keskiviikkoiltapäivänä
Käpylän peruskoulussa
alakoulun koulutuntien
päättyessä vielä yhdestä
ovesta liikenne suuntautuu sisäänpäin. Ovessa
on teksti LäksyHelppi
keskiviikkoisin klo 12.30
- 15.00. Pieniä ja vähän
isompia koululaisia
tupsahtaa ovesta sisään
luokkaan ja ryhtyy
tekemään tehtäviään.
USEIN INNOSTAMINEN läksyjen teon aloittamiseen on tarpeen,
sillä onhan kokonainen koulupäivä jo aherrettu ja paras puhti on hiipunut. Joskus rohkaisu ja kannustaminen läksyjen tekoon riittävätkin. Useimmiten tarvitaan kuitenkin
apua ja ohjausta tehtävien ratkomisessa, oli sitten kysymyksessä matematiikan tehtävät, äidinkieli tai joku
muu oppiaine. Rohkaisijoina ja läksyjen tekoon ohjaajina toimivat paikalla olevat 4-5 (vähintäin 2) Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijää.
Käpylän peruskoulussa läksykerhotoiminta alkoi kuluvan vuoden
alussa. Se on SPR:n Kallio-Käpylä
osaston vapaaehtoisten yhteistyössä koulun kanssa pyörittämä toimintamuoto. Vapaaehtoistyöntekijät edustavat eri ammatteja ja ikäryhmiä; opiskelijoista eläkeläisiin.
Myös monta eläkkeellä olevaa opettajaa on joukossa. Kaikki ohjaajat
ovat innostuneita ja sitoutuneita toimimaan lasten kanssa ja tukemaan
heidän kehitystään. He saavat myös
SPR:n järjestämää perehdytyskoulutusta tehtäväänsä.
Kiinteä yhteistyö koulun kanssa
on tarpeen, jotta voitaisiin toimia
koulun kasvatustavoitteiden kans-
Taivaalla tutut
tähdet. Hannu
Niklander. Edico.
HANNU NIKLANDER on kirjoitta-
Käpylän peruskoulun läksykerhotoiminta on SPR:n Kallio-Käpylä osaston
vapaaehtoisten yhteistyössä koulun kanssa pyörittämä toimintamuoto.
Vapaaehtoistyöntekijät edustavat eri ammatteja ja ikäryhmiä, opiskelijoista eläkeläisiin.
sa samassa hengessä. Käpylän peruskoulu onkin ymmärtänyt Läksyhelppi-toiminnan merkityksen ja
tukenut hyvin toiminnan liikkeelle lähtöä. Useimmiten lapset saavatkin vinkin kerhoon tulemisesta
omalta opettajalta.
Oman aikataulun mukaan
Alakoulun oppilaat voivat tulla ja
lähteä oman aikataulunsa ja tarpeensa mukaan kerhon aikataulun rajoissa. Mukaan voi tulla, jos tuntee
tarvitsevansa apua läksyjen teossa.
Kerhoon voi tulla tekemään läksyjä tai valmistautumaan tulevaan kokeeseen ihan itsenäisestikin, vaikka
apua ei tarvitsisikaan. Joillekin lapsille iltapäivä toisten lasten kanssa
Läksyhelppi-kerhossa on mukavampi vaihtoehto kuin yksin oleminen
kotona. Kerhossa opitaan myös työskentelemään rintarinnan eri-ikäisten
lasten ja aikuisten kanssa. Kun läksyt on tehty, voi vaikka pelata lau-
tapeliä, ratkoa sanasokkelotehtäviä
tai piirrellä. Ennen kaikkea iltapäivä LäksyHelppi-kerhossa vapauttaa lasten ja vanhempien koti-illan
läksyhuolista.
Punaisen Ristin vastaavanlaista
toimintaa on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan 19 kerhossa. Suuri osa
kerhoista toimii kouluissa, osa kuitenkin kirjastoissa, asukastaloissa tai
vastaanottokeskuksissa. LäksyHelppi -toiminta on vielä pieni mutta varmasti lisääntyvä ja kehittyvä voimavara lasten tukena oppimisen vahvistamiseksi.
Teksti ja kuva
MARJA PAKASTE
SPR:n Kallio-Käpylän osasto vpj. LäksyHelppi -koordinaattori
Lisätietoa saa sivustolta
http://rednet.punainenristi.fi , SPR:n Kallio-Käpylä osaston LäksyHelppi -koordinaattorilta ja Käpylän peruskoulun virka-apulaisrehtori Jukka Tolvaselta.
nut romaanin nuoruutensa päivistä;
rakkaudesta, kokemuksistaan naismaailmassa ja uusmaalaisesta maaseudusta ja elämästä ajassa, jolloin
pienviljelijöilläkin oli vielä lehmiä ja sika jouluksi teurastettavaksi. Kirja on myös kuvaus helsinkiläisten opiskelijoiden elämästä sekä nuorten palavasta halusta tulla
runoilijoiksi.
Taivaalla tutut tähdet on osittain
väritettyä omaelämäkerrallista ajankuvaa 1970- ja 1980-lukujen murrosvaiheesta Vihdissä, Mäntsälässä
ja Käpylässä. Niklanderin suomen
kieli on kaunista, mutta samalla hyvin arkipäiväistä ja elävää.
Kirjailija kokeilee myös länsiuusmaalaista murretta. Kuinka hän
siinä onnistuu, sen tietänee yksin
murteen taitaja. Äkkiseltään, mm.
Karkkilan, Pusulan ja Vihdin puhuttua kieltä kuulleena, teksti vaikuttaa luonnolliselta ja juuri niin värikkäältä kuin se onkin.
?Se on tyrnää syötävää kun on
pernaa seas?, emäntä sanoo, kun
mämmituokkosesta lusikkaan tarttuu myös imeltyneitä perunankappaleita.
Hannun rakkaus kihlattuunsa
METSÄLÄN
AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2
Puh. 757 0441
0400-728 233
Railiin on kirjan kantava osa. Kun
vastakaiku laimenee ja muuttuu niin
sanotuksi ystävyydeksi, intohimokin on jo yksipuolista. Se voi käydä jopa tuskalliseksi kun huomaa,
että kihloista huolimatta yhteinen
koti jääkin haaveeksi.
Syrjähypytkään eivät auta. Se on
vain se vanha totuus, että aika parantaa. Tuttuja nuoruuden tuntoja,
jotka tuovat muistoja myös lukijalle.
Tiesittekö muuten mikä on lemmenleikissä ähtäriläinen asento? Se
on sellainen, jossa daami makaa selällään jalat ilmaan koukistettuina
ja kavaljeeri on kyljellään suorassa
kulmassa daamiin nähden.
Sen se ?vieraissa? käynti opetti.
Niklanderin ?muistelmissa? saavat merkittävän sijan myös perinteet ja sukupolvien ylitse kulkeva
ystävyys. Missä ovat ne uusmaalaiset navetat, joissa lannat luodaan
käsin tai kanat käyvät tuvassa lämmittelemässä?
On hienoa, että maalle muuttanut
käpyläläispoika välittää tietoa, josta
harva enää muistaa mitään tai netin
ääressä edes välittääkään. EU määrää jo paskaläjänkin koon.
Merkille pantavaa on myös se
empaattisuus, jolla kirjailija kuvailee sukupolvien välistä vuoropuhelua. Nuori kirjailijanalku malttaa kuunnella kokemuksen ääntä ja
itse asiassa ahmii vanhempien ihmisten tietoja ja taitoja.
Harvassa taitavat tänä päivänä
AKUT JA TUULILASIT
(myös korjaukset)
Käpylän kirjaston
kirjailijaillat
Toiminta Kumpulan koulukasvitarhalla alkaa heti kun lumet vähänkin
sulavat. Tähän mennessä on päätetty
seuraavista koulutuspäivistä:
Heräävä puutarha la 13.4. klo
10?17
Puutarhakaupungin perennat ke
17.4. klo 17.30?20
Maanhoito la 27.4. klo 10?17
Kasvitarhan kevättyöt la 18.5.
klo 10?17
Oheiskasvit I la 8.6. klo 10?17
Taimien istutus ti 11.6. klo 17.30?
20
Lasten kesäleireille voi ilmoittautua 17.4. asti. Mukana ei tarvitse olla koko kesää, mutta on ilo nähdä kasvun ihme alusta sadonkorjuuseen asti.
Hae leireille, tutustu Lasten ja
nuorten puutarhayhdistyksen toimintaan tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi: www.lastenpuutarha.fi
Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on myös facebookissa
Kokemuksia dokumentin
teosta Venäjällä
* Kirjastoiltaan tiistaina 9.4.
saamme vieraaksemme ohjaaja
Marja Pensalan. Hänen dokumenttifilmejään on esitetty mm. Ylen
kanavilla. Tilaisuus on klo 18.00 ?
19.30 Käpylän kirjastossa, osoite
Väinölänkatu 5.
Marja Pensala on johtavia suomalaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvantekijöitä. Hänet on myös palkittu.
Marja on todennut: ?Minulla on
usein ollut mahdollisuus tehdä dokumentti omilla ehdoillani. Se on ollut ihanaa, onnellisen narsistista tekemistä. Ensin olen innostunut jostakin tietystä aiheesta ja sitten olen
saanut tehdä siitä elokuvan. Fantastinen tilanne.?
Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu! Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestää Käpylän Venäjä ? seura Druzba
Hannu Vuorio maanantaina 15.4.
klo 18.00 - 19.30. Hän kertoo kirjastaan Isän poika.
Katja Kettu maanantaina 6.5.
klo 18-19.30. Hän kertoo palkitusta romaanistaan Kätilö, mutta myös
muista teoksistaan, kuten uusimmasta teoksestaan Piippuhylly.
Naisten kirjallisuuspiiri
3.4. Jan Guillou, Sillanrakentajat
15.5.Ulla-Lena Lundberg, Jää
Piiri kokoontuu Käpylän seurakunnan Kalervonkadun kerhohuoneella (Kalervonkatu 8 A) yllämainittuina keskiviikkoina klo 18 - 20.
Vipuset - Helsinki ry.
toivottaa tervetulleeksi Käpylän työväentalolle toimintaan liikunnan, mu
istinharjoittamisen,maalauksen, askartelun ja Boccian peluun parissa.
Tärkeät viikonpäivät ovat maanantai ja keskiviikko. Tarkemmat tiedot
kaikesta toiminnasta löytyy netistä
vipuset@elakkeensaajat.fi
Käpylän Seniorit ry
Puolueisiin sitoutumattoman Kansallisen senioriliiton jäsenyhdistys.
Kokoonnumme Karjala-talon
Wiipuri-salissa os. Käpylänkuja
1, 3 kerros, kuukauden 1. ja 3. torstai klo 13 (poikkeuksena toukokuu)
seuraavina päivinä: 4.4, 18.4, ja 2.5.
Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet
kokouksiimme kuulemaan mielenkiintoisia asioita ja virkistäytymään.
Soita ja kysy! Samalla voit ilmoittautua jäseneksi! Aino Ylä-Jarkko,
yhdistyksen puheenjohtaja 040 753
3330, Heikki Ylä-Jarkko, yhdistyksen sihteeri 040 562 4347
olla ne miehen tai naisen alut, jotka malttavat istua iäkkäämmän keskustelijan kanssa samaan pöytään
rupattelemaan olemisen arvoista.
Puhumattakaan, että panisivat jotain korvan taakse.
Hannu Niklanderin Taivaalla tukkivat tähdet ?romaani on kaunokirjallinen palvelus sellaisille perinteille niin ?sodassa kuin rakkaudessakin?, joita vain elämän viisaus voi tuottaa.
KARI VARVIKKO
Tervetuloa
Käpylän Eläkkeensaajien
KEVÄTMYYJÄISIIN
ma 8.4. klo 12-15
Käpylän työväentalossa,
Vipusentie 19.
Leivonnaisia, arpoja, kirppis,
kirjoja, käsitöitä, kahvia,
pullaa, hernekeittoa.
Ota mukaan kaverisikin.
P. 09 - 428 90745
Läkkisepäntie 6,
00620 HKI (Metsälä)
metsalanautohuolto@gmail.com
metsalanautohuolto.fi
www.suomentuulilasikorjaus.fi
Avoinna: ark klo 8-17
Kumpulan koulukasvitarhan kesätoimintaa
järjestetään taas äitienpäivää edeltävänä lauantaina eli 11.5.2013 klo
10-13 Käpylän ala-asteen pihalla.
Kirjat
Tutut tähdet vievät mukanaan
Menot
Tavaranvaihtopäivä
9
www.suomenakkumyynti.fi
Jarru-Team Oy
AUTOKORJAUKSET
Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki
P. 09-490 270
Kevään tapahtumia
Saunabaarin teatterifestivaali
Lausuntaa, teatteria, musiikkia, työpajoja, leikkiä ja ilmaisua koko
perheelle lauantaina ja sunnuntaina 13.?14.4. klo 12?18 Saunabaarin
asukastalossa (Metsäpurontie 25). Tutustu ohjelmaan hel.?/
tyovaenopisto > Luennot ja tapahtumat > Pohjoinen alueopisto.
Kevään ääniä ? kevätkonsertti
Keväisiä sävelmiä työväenopiston laulu- ja instrumenttiryhmien
esittäminä lauantaina 13.4. klo 15 Oulunkylätalon Nuotan salissa
(Kylänvanhimmantie 25).
Maunula Keskuspuiston kainalossa
Työväenopiston kävelykierroksella torstaina 25.4. klo 18?20.15
tutustutaan Maunulan kotikaupunkipolun parhaisiin paloihin.
Kierroksen pituus noin 2 km. Lähtö Saunabaarilta (Metsäpurontie 25),
jonne myös paluu. Säänmukainen varustus, tukevat kengät jalkaan.
Oppaana kotikaupunkipolkujen suunnittelija Pauli Saloranta.
Kuvataideryhmien kevätnäyttely
Näyttelyn avajaiset lauantaina 27.4. klo 13?15 Oulunkylätalossa
(Kylänvanhimmantie 25). Näyttely esillä Oulunkylätalossa arkisin klo
9?16, la?su klo 11?16 ja Oulunkylän kirjastossa (Kylänvanhimmantie 27)
kirjaston aukioloaikoina.
Tapahtumiin vapaa pääsy.
Pohjoinen työväenopisto ? Oulunkylätalo
Kylänvanhimmantie 25
puh. 09 310 88540
www.hel.?/tyovaenopisto
helsingintyovaenopisto
Otamme
passikuviakin
RESTAUROINTI
Virva Pohjanen
Huonekalujen
restaurointia
Sampsantie 50
www.revipo.fi
040-593 7243
Käpylä-lehti
10
3.4.2013
Kirkkoherra Reijo Katajan
läksiäissaarna keräsi Käpylän
kirkon täyteen väkeä
Käpylän kirkko, Metsolantie 14,
puh. 09 2340 4222
Su 14.4. klo 11 Messu. Toiviainen, Hämäläinen.
Su 21.4. klo 16 Vauvakirkko. Heininen, Takkinen, Samposalo.
Su 28.4.klo 11 Messu. Savik, Albekoglu, Hämäläinen. Klo 16
Siioninvirsiseurat. Seuratuvan virsikuoro, joht. Taina Sulkanen. Puhujia, mm. Pentti Simojoki.
lelähtösaarnansa Käpylän kirkossa 3.3.2013. Messun jälkeen seurakunta
tarjosi kahvia ja kakkua seurakuntalaisille. Tilaisuudessa käpyläläiset järjestöt, yhteisöt ja yksityiset seurakuntalaiset muistivat kirkkoherraa monin tervehdyksin.
Piispa Irja Askola asettaa uuden kirkkoherra Ulla Kososen virkaansa messussa 21.4. Oulunkylän kirkossa.
Kuva Eija Tuomela-Lehti
Su 7.4. klo 11 Messu ja 80-, 85 jne. -vuotiaiden juhla. Väyrynen-Si, Savik, Hapuli, Remes, Leskinen, Riku Salminen, laulu.
OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN kirkkoherra Reijo Kataja piti eläkkeel-
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
Koskelan kirkko, Käpyläntie 11
Su 28.4. klo 13.30 Messu. Savik, Hämäläinen.
Tilaisuuksia Käpylän kirkossa
Maanantaisin klo 17 Akin klubi. Keskiviikkoisin klo 13 Päiväpiiri ja klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki. Su 7.4. klo 18
Abendmusik. Urkukoraali - laulettu koraali. Henri Hersta, urut,
Hannu Leskinen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Cantor-seuralle.
Muuta
Lahjoita yhteisvastuun hyväksi! Otetaan vastaan hyväkuntoista arvotavaraa (ei vaatetta) huutokauppaan. Lahjoitukset
voi tuoda kirkolle 14.4. mennessä. Huutokauppa la 20.4. klo 10
Maunulan kirkolla.
Oulunkylän kirkko: Su 14.4. klo 10 Perhemessu. Su 21.4. klo
10 Messu ja Ulla Kososen asettaminen kirkkoherran virkaan.
Piispa Irja Askola, lääninrovasti Pertti Simola, avustajina seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Musiikki Inka
Kinnunen, Chorus Sine Nomine, Petri Laaksonen, Pekka Kosonen. Kirkkokahvit. To 25.4. klo 19, ?Evening song?. Inka Kinnunen, sopraano, Viola Räisänen, barokkiviulu, Tea Polso, cembalo. Barokin aarioita ja sonaatteja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 ?. Su
28.4.klo 10 Messu ja 70- ja 75-vuotiaiden juhla.
Oulunkylän vanha kirkko: ?Tahdon?-ilta to 18.4. klo 18.
Häämusiikkia, klo 17 voi jättää ?kuulutukset?.
Maunulan kirkko: La 20.4. klo 10-13 Lähetyksen kevätmyyjäiset ja Yhteisvastuuhuutokauppa. Su 21.4. klo 18 Kevätmessu
ja kevätlauluja kirkkokahveilla. Ke 24.4. klo 13 ?Kevätlinnuille
etelässä?. Kevätlaulajaiset. Liisa Tiensuu, sopraano, Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Hanna-Maria Hapuli, piano ja urut,
Emilia Hapuli, sello, Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Kaisa
Heininen, Elisa Hapuli. Vapaa pääsy, sima, munkit ja kahvit Yhteisvastuun hyväksi.
Voudintie 4 B: Diakonian avoimet ovet ke klo 12-13. Keittoa ja
kahvia ja klo 13 Päiväpiiri. Kirsti Kajos p. 09 2340 4227. Perhekerho torstaisin klo 10, ei 4.4. Su 14.4. klo 12-14 Lähetyslounas,
hinta 7/3 ? tyttöjen orpokodin tukemiseen Angolassa. Järj. Koskelan lähetyspiiri. Lähetyspiiri joka toinen ti klo 17. Kehitysvammakerho joka toinen ma klo 17.30.
Kalervonkatu 8 A: Perhekerho torstaisin klo 10.
Pukkilantie 2. Lähimmäiset joka toinen ke, seur. 10.4. klo 17.
Kutomakerho Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä.
Kerhoilta ja hartaus ti 2.4. klo 15.
?Elämä on sekä faktoja
että niiden tulkintaa?
TUO AJATUS NOUSI MIELEEN lukiessani
päätoimittajan tekemän haastattelun eläkkeelle
jääneestä Reijo Katajasta. Hauskasti toteutettu
haastattelu herätti monia kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada lisävalaistusta. Tämä jo siitäkin
syystä, että voisimme nyt reilusti kaikissa yhteyksissä puhua Oulunkylän seurakunnasta, eikä käyttää ilmaisuja ?Taivaskallion kirkkoherra Ulla Kosonen?, ?Käpylän-Oulunkylän kirkkoherra jäi eläkkeelle? tai ?Oulunkylä-Käpylän
uudeksi kirkkoherraksi?. Nämä ilmaisut esiintyivät kaikki samalla aukeamalla ja sekoittavat
vain lukijan käsitystä omasta seurakunnastaan.
Tarkkaavaiset lukijat ovat varmaan myös pysähtyneet yhteen jos toiseenkin kohtaan haastattelussa. Tyydyn vain muutamaan kommenttiin.
Haastattelussa sanotaan: ?Käpylää yritettiin ensin naittaa muille, kunnes Oulunkylä
sen vähän vastentahtoisesti huoli.? Hauskaksi
tarkoitettu ilmaisu ei vastaa todellisuutta. Vastentahtoisuutta en ole nähnyt Oulunkylän hallintoelimessä, työntekijöissä tai seurakuntalaisissa missään vaiheessa. Käpylän seurakuntaneuvosto ilmaisi seurakuntarakenteen uudistuksen yhteydessä runsaasti polveilevan lausunnon (14.3.2006) lopuksi tuomiokapitulille:
?Käpylän, Oulunkylän ja Pakilan seurakunnat
voidaan kokonaisuudistuksen yhteydessä yh-
Koululaisten iltapäiväkerhot Oulunkylän kirkolla ja Veräjälaakson koululla klo 12-17. Hakuaika syksyn ryhmiin päättyy
19.4. Hakulomakkeita kerhoista ja netistä, www.edu.hel/fi/iltapaivatoiminta, palautus siihen kerhoon johon hakee.
Lasten päiväkerhojen syksyn ryhmiin hakuaika päättyy 30.4.
Hakulomakkeen voi täyttää kerhossa tai netissä srk:n Toiminta>Lapset ja perheet -sivulla. Kerhoaika klo 9-12. Maksu: 2-päiväinen kerho 75 ?/syksy ja 75 ?/kevät, 3 pv:n kerho 100 ?/syksy ja
100 ?/kevät. Oulunkylän kirkon kerho ti,to (3 v) ja ma,ti,to (45 v). Kalervonkatu 8 A:n kerho ma,ti (3-5 v), lisäksi pe (4-5 v).
Tied. Kirsi Satosalmi p. 050 380 4114.
_______________________________________
OULUNKYLÄN SEURAKUNTA
www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla.
Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16.
Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340
5318, talousasiat ti 9-11 p. 2340 5383. Diakoniapäivystys Käpylän kirkolla pe klo 9-11, p. 2340 4218, huom. suljettu 5.4.
Varmaankin pitää - siis oikein tulkittuna paikkansa haastattelussa mainittu ajatus, että
?paikallisneuvottelijat pyysivät? Reijo Katajaa uuden Oulunkylän seurakunnan kirkkoherraksi, eikä hän ?kehdannut kieltäytyä?. Missään vaiheessahan ei käyty ?työpaikkaneuvottelua? tai avointa keskustelua uuden Oulun-
Äänellä itketty
Äänellä itkijät ry julkaisi vuosijuhlassaan 10.3.2013
Karjala-talolla historiallisen levyn nimeltään ?Äänellä
itketty ? itkuvirsiä tämän päivän Suomesta?.
Päiväkerhojen hakuajat
Koululaisten kesäkerho 1-2-lk:lle Oulunkylän kirkolla
3-14.6. Kerhomaksu 20 ?/vk. Omat eväät. Ilm. 30.4. mennessä,
lomakkeita ip.kerhossa ja virastossa.
distää yhdeksi seurakunnaksi.? Oulunkylän
seurakunta sanoi tiukemmin:? Jos jostain syystä vaihtoehto B ei toteutuisi, tulisi seurakuntaneuvoston mielestä joka tapauksessa muodostaa Käpylän, Oulunkylän ja Pakilan seurakunnista sekä toiminnallisista että taloudellisista syistä yksi seurakunta.? Oulunkylän seurakunta toisti ajatuksen vielä seuraavassa lausunnossa 14.11.2006, kun tuomiokapituli oli jo
luopunut vaihtoehdosta B (=suuremmat seurakuntayksiköt). Myös molempien seurakuntien
työntekijöiden antamissa vastauksissa tuomiokapitulin kyselyyn oli suurempi valmius yhdistymiseen Oulunkylän työntekijöillä. Käpylän työntekijöistä vain kuusi vastasi kyselyyn
ja he olivat varauksellisesti myönteisiä seurakuntien yhdistymiselle. Seurakuntalaisten kantaa ei kysytty missään vaiheessa. Näppituntuman mukaan ei vastustusta ollut lainkaan Oulunkylän seurakuntalaisten taholla.
LEVYLLÄ ON kahdeksan eri itkijän
henkilökohtaisia itkuvirsiä omasta
elämästään ja yhteiskunnallisista
aiheista. Koskaan aikaisemmin ei
Suomessa ole julkaistu levyä, joka
toisi esiin itkuvirsiperinnettä elävänä ja ajankohtaisena perinteenlajina.
Itkuvirret eli äänellä itkeminen
on tunteiden ilmaisua sanojen ja it-
kylän seurakunnan johtajuudesta. Tuomiokapitulin nimeämä virallinen paikallisneuvottelija (Heitä oli vain yksi! Kaksi selvitysmiestä oli kaikkia rakenneuudistusseurakuntia varten) ei toiminut pyytäjänä. Hän ainoastaan kirjasi esityksen kirkkoherraksi, josta määräys tuli muualta. Harvoin saneluun liittyy avoimuutta. Tämän johdosta myös mitätöitiin työntekijöiden esittämä harras toive ja estettiin seurakuntalaisten nimien kerääminen ja näin heidän
kannanottonsa kirkkoherrakysymykseen. Sanon
tämän nyt, koska lehtitiedot tarkistamatta menevät helposti sellaisenaan historian kirjoittamiseen. Toisaalta monet seurakuntalaiset ovat
kyselleet useamman vuoden ajan perusteita ratkaisuun seurakunnan kirkkoherrasta.
Historiaa kirjoitetaan liian usein tulkintojen
ja toiveiden eikä faktojen perusteella.
kumelodian avulla. Tunne muuttuu
sanoiksi, joita itkuääni kannattelee.
Äänellä itkeminen on ikiaikainen
ja maailmanlaajuinen perinteenlaji, mistä kehittyi Karjalassa erityisen rikas ja runoilmaisultaan pitkälle kehittynyt muoto.
Itkuvirret ovat eron ja kohtaamisen runoutta, elämänkolhujen
ja traumojen sanoittamista, minkä
avulla hoidetaan patoutuneita tunteita. Rituaali-itkuilla hautajaisissa ja häissä on hoidettu monia koko yhteisöä koskevia tunteita, joita
yhteisön jäsenen siirtyminen tuonilmaisiin tai antilaan eli nuorikon
omasta perheestä luopuminen ovat
aiheuttaneet.
HEIKKI K. JÄRVINEN
rovasti
Itkuvirsiperinne oli katoamispisteessä 1990-luvulla. Tänään tuhannet suomalaiset ovat löytäneet
karjalaisen itkijänaisen terapeuttisen voiman ja viisauden uudestaan.
Levy on tuotettu Äänellä Itkijät ry:n jäsenten tuella ja vapaaehtoisella työllä. Äänellä Itkijät ry:n
tarkoituksena on vaalia, elvyttää,
edistää ja tehdä tunnetuksi äänellä
itkemisen perinteitä sekä karjalaista kulttuuria. Äänellä itkijät ry:n puheenjohtaja on käpyläläinen Pirkko Filman.
Levyn tuottaja on Tuomas Rounakari.
www.itkuvirsi.net
Käpylä-Lehti
3.4.2013
11
Takaikkuna
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Kauneus- ja
terveyspalveluja
Hannele Lindholm
Puh. 710 533
Kirstinkatu 13
Ikävä ihmisiä
ON KOHTALAISEN kummallista,
Oulunkylän
Kampaamo
PARTURI-KAMPAAMO
Hilman
HIUSMALLI
KOKO PERHEEN
KAMPAAMO
Koskelantie 54
p.757 1353
Tervetuloa!
Marjut Mäkelä
Puh. 09-757 0088, 040-840 9959
Siltavoudintie 7,
00640 HELSINKI
OLYMPIA
Käpyläntie 12
sulj.
9-17
9-13
? Kampaamo - Parturi
? Kauneushoitola
SKY Kosmetologi
Johanna Lappi
Puh. 728 7012
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
a
n
e
e
l
r
a
Tiistaisin
M
ma
ti-pe
la
eläkeläisalennus
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
? Parturi-Kampaamo ? kauneushoitola
? jalkahoitoja ? naisille ja miehille
Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238
www.kauneushoitolamarleena.fi
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Elina Saaristo
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN
HOITOLAITOS
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus
? Fysikaaliset hoidot ? Hieronta
? Veteraanikuntoutus
? Akupunktio ? Kinesioteippaus
JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI
PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00
? Terhi Mäkelä, suuhygienisti
? Annina Niklander, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja
valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Kaikki hammas- ja
hygienistipalvelut.
Särkyaikoja päivittäin!
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
FYSIOTREENARI
HAMMASLÄÄKÄRIT
Sanni Aho, Katariina Savijoki
Katja Kurhela
ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI
Pirkko Aho (iensairaudet)
Parturi-Kampaamo
SUUHYGIENISTI
Maria Jaakkola
Varaa aikasi.
Olet osaavissa käsissä.
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Mäkitorpantie 23
puh. 752 4939
040-593 5171
Siltavoudintie 7
www.oulunkylankauneushoitola.fi
että näinkin pienen kansan kuin
suomalaisten määrä on liian suuri. Paljon työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä jä yksinäisyyttä.
Vai onko se kovinkaan kummallista?
Eihän enää ole niitä työpaikkoja, jotka ennen työllistivät ja johtivat kanssakäymiseen lähimmäisten kanssa. Ei ole pankkeja, ei
pankkivirkailijoita tiskien takana.
Ehkäpä Käpylässä oli liiaksikin
pankkeja. Jos ja kun niin oli, niin
eipä ole enää. Häipyi Nordeakin.
Tosin lähin paikka, mistä kansalaiset saattoivat nostaa kassalta
tileiltään pikkusummia vanhan
maailman malliin oli jo pitkään
ollut Oulunkylässä.
Nyt on sentään harvakseltaan
vielä Ottoja, joilta kortilla saa rahaa ja joilla rosvot kyttäävät ihmisten tunnuslukuja tai pankkikortteja siepatakseen ne.
Eihän meillä ole enää juuri postejakaan eikä postihenkilökuntaa,
joiden kanssa ennen asioitiin ja
vaihdettiin ehkä kuulumisiakin.
No, tämä kaikkinainen siirtyminen jonkinlaiseen ?virtuaalimaailmaan? ei taatusti ole luonut riittävästi uutta työtä korvaamaan niitä työpaikkoja joita virtuaalitalouden ja ns. tehokkuuden
ja tuottavuuden vuoksi ja nimissä on saneerattu historiaan. Olisivatko seuraavana vuorossa kauppojen kassat.
Siinäpä se olisi uusi keino kaventaa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä
Tietenkin minä olen vain tällainen kelkasta pudonnut kääkkä,
joka ei pysty sopeutumaan maailmanmenon muutoksiin ja tähän uuteen uljaaseen maailmaan,
kääkkä joka vinkuu taitamattomuuttaan. Toteanpahan kuitenkin,
että hoitelen hommiani netissä, että olen tullut läppäri- ja kännykkäriippuvaiseksi. Näin on, mutta
kyllä tässä on tullut ikävä ihmisiä.
Ikävä niitä tuttuja naamoja, joita tiuhaan tahtiin tapasi mm. käpylän edesmenneessä postissa. Oli
Käpyläntie1, p.720 6800
www.koskelanhammas.fi
Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
Päätoimittaja:
Eija Tuomela-Lehti
Tursontie 1 M
00610 Helsinki
toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi
Puh. 040-747 0809
terveisin
JUHANI IKONEN 78V.
Koskelantie 24 00610 Helsinki
040-4159119 www.fysiotreenari.com
? Fysioterapia
? Lymfaterapia
? Kosmetologi
? Intialainen
päähieronta
? Hieronta
? Jalkaterapia
? Parturi-kampaaja
? Ripsipidennykset
? Kuumakivihieronta
Osteopatia 60,- (norm. 68,-) 30.4. asti
Opiskelijahierontaa 8.4.-24.5.
Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962
Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
62
Käpylä-Seura r.y.
Mutta lopuksi vielä postiluukkuihimme: EI MAINOKSIA!
Entäs Käpylä-lehti?
Uutuushoitoja!
Käpylä-Seura r.y.
Julkaisija:
nimittäin hyviä päiväkävelyjä luova noutopostisysteemi. Kyllä oikean postin lakkauttaminen sitten
pakotti postilaatikon hankintaan.
Kelkasta pudonneena kääkkänä vingun myös sellaisesta kaikkinaisesta mammuttitaudista, mikä näyttää vallanneen ainakin tämän pääkaupunkiseudun.
Minusta on naurettavaa jo tämä vauhkoaminen METROPOLIALUEESTA!
Kun lähtee autolla halki metropolialueen törmää hyvin pian siihen samaan lättänään risukko- ja
lätäkköympäristöön, joka muutoinkin valtaosin hallitsee harvaan kansoitettua isäimme maata. Mutta mikäpä siinä, leikkikäämme vaan metropolikansalaista. Nostaahan se nessua vähän pystympään.
Jos nyt vielä vinkuisi jostain,
niin vinkaisenhan, että kaiken kotoisen työttömyyden ja kurjuuden
keskellä on kiintoisaa huomata
täällä metropolialueemme omalla kulmallakin, että rakennustyömailta ei juuri suomenkielen sana korvaan kantaudu. Mutta todella positiivisessa mielessä tasapainotan, että ei taitaisi metropolimme julkinen liikenne ilman
maahanmuuttoa kunnolle sujua,
ja siivottomampia taitaisivat olla
myös metropolin nurkat.
Kustantaja:
Eepinen Oy
Klaneettitie 11
00420 Helsinki
kapylalehti@eepinen.fi
Puh. 09-53081990
Markkinointi:
Seija Kuoksa / Eepinen Oy
Puh. 09-5308 1990,
010 320 6663
Painosmäärä:
18 000 kpl
Jauri Varvikko, Eepinen Oy
Painopaikka:
Allatum Oy, Pori 2013
Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan,
Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan,
Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä
jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Jakeluyhtiö:
Sivunvalmistus ja taitto:
SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy
Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE!
KÄPYgrilli
? PÖLYPUSSIT ? SUULAKKEET ? SUODATTIMET ? LETKUT
Meiltä myös
KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT
? KRUPS ? PHILIPS ? BRAUN ? MOCCAMASTER
Miehille
PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot
Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087
Intiankatu 23, 00560 Helsinki
Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30
? BRAUN ? PHILIPS
Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot)
TERVETULOA!
www.villakoira.com
TANEMA OY
Lähellä
S
metroa örnäisten
semaa
!
To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot)
? Hämeentie 23 ? Laivurinkatu 43
Puh. 753 9668 Avoinna ark. 10-18.00
La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot)
Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00
Avoinna: joka päivä 10-02
Keittiö avoinna: ma-to 11-21,
pe 11-22, la 12-22, su 12-21
Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343
Apteekkipalvelua ammattitaidolla
NAUTI AURINGOSTA!
Tervetuloa tutustumaan
aurinkovoiteisiimme.
Kantapöytä
TARINOITA RAVINTOLAPÖYDÄSSÄ
Budapest kutsuu!
ESITTELY
Virtuosi del futuro -orkesterin
8.4.2013 klo 10-14
LÄKSIÄISKONSERTTI
su 14.04.2013 klo 18
Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11).
Yllätyslahja Eucerin
aurinkotuotteen ostajalle!
Liput
esitykseen
19?
Esitykset:
12.4. | 17.4.
Esitykset
alkavat
kello 20.00
Vapaa pääsy, tervetuloa!
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00
Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
Teatteriillallinen
32?
kello 18.00
Juhani Laitalan ja Inga Sulinin
tähdittämä juonellinen musiikkiesitys
tarjo
ushi
n
3kk ta
36 e
Tiukka kurvi vasempaan!
Joka perjantai tuhti lukupaketti.
Politiikkaa, kulttuuria, ihmisiä & ilmiöitä.
tilaukset@kansanuutiset.fi
p. 09 7596 0208
www.kansanuutiset.fi
osta 2 1
a
s
k
a
m
IVÄT
TUPLAPÄ
UPLANA
T
+ BONUS
Oulunkylä, okt
120 m²/180 m²
4-5h,k,s,aput. Ihastuttava, hyvin hoidettu
ja pidetty rapattu puutalo. Upea ja iso, aidattu puutarhatontti 1080 m2. Myyntihinta 550.000 ?
Etumetsäntie 9
136456
Itä-Pakila, okt
129 m²
5h,k,s, harrastetila. Yhdessä tasossa ihana perheasunto. Kodissa tehty mahtava
määrä remontteja ja parannuksia. Myyntihinta 539.000 ?
Kotasuontie 19
298655
Vanhankaupunginkoski, kt
49,5 m²
2h,k,s,las p. Uudenkarhea hyväkuntoinen kaksio v. 2005 rakennetussa
hissitalossa. Oma tontti. Velaton lähtöhinta 219.000 ?.
Jokisuuntie 11
133758
Oulunkylä, kt
53,5 m2
3h,avok,p. Putkiremontoitu läpitalon
tehopohjainen ja valoisa asunto. Rauhallinen sijainti.¾ krs. Ei hissiä. Velaton lähtöhinta 159.000 ?.
Pikalähetintie 14
137767
Vallila uudiskohde kt
107,5 m²
3h, k, kirj, s, pihaterassi. Uutuutta hohtava
koti! Upeat näkymät Puu-Vallilaan. Autohalli. Muuttovalmis. Tähän kotiin pääset muuttamaan heti. Mh. 143.860 ?. Vh. 474.190 ?.
Suvannontie 2 A
295387
Ostotoimeksianto
Asiakkaamme ostaa kt tai rt
3-4h, k. Alueelta Käpylä, Ogeli, Pakila tai
Pohjois-Helsinki. Vapautumisella ei kiire.
Ostotoimeksianto, eli myyjälle ei tule mitään kuluja. Yhteydenotot p. 0400 612 320.
Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV
Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930
Markku
Kilpeläinen:
yrittäjä, LKV
040 715 7150
?Välittäjiemme antamat hinta-arviot ovat toteutuneet tilastojemme mukaan
98% varmuudella. Maksuttomalla Kotikäynnillä kerromme mitä asunnostasi
saa ja kuinka kodinvaihto sujuu jouhevasti. Kutsu meidät kylään.?
Toiset silmälasit tai aurinkolasit
VOIMAKK
OIMAKKUUK
UUKSILLA
SILLA KA
KAUP
UPAN
AN PÄ
PÄÄLLE
Kk Ar
Arabia,
abia, Hämeentie 109,
109, 1. krs
puh. (09) 27
2780 0160
0160
ma-pe 10-18
10-18 la 10-15
10-15
Normaalihintaisten silmälasien ostajalle
Normaalihintaist
ostajalle toiset
toiset silmälasit tai aurink
aurinkolasit
olasit voimakk
voimakkuuk
uuksilla k
kaupan
aupan päälle laajasta
laajasta erityismallist
erityismallistos
osta,
ta, tarjoamme edullisemman. Lisäksi saat
saat
S-Etukortilla
S-Etuk
ortilla Bonusta
Bonusta tuplana, jopa 10 % huhtikuus
huhtikuussa
sa maksetuista
maksetuista ost
ostoksis
oksista.
ta.
Voimas
oimassa
sa 30.4.20
30.4.2013
13 asti.
asti. Ei muita alennuksia. Etusi arvo
arvo 79
79 Ð ? 1 199 Ð.
Ð.
ARABIANRANNAN SILMÄSET
Eija
Laakso
myyntineuvott.
040 414 4936
Petri
Heikkilä
LKV, rak.ins.
0400 612 320
Leena
Kantele
KIAT
050 386 0669
Marja-Kaarina
Koivistoinen
myyntineuvott.
050 366 9131
Osku
Simberg
myyntineuvott.
050 366 9130
Ari-Pekka
Virtanen
LKV, KED
0400 306 494
Pekka
Malinen
myyntineuvott.
050 386 6656
Välityspalkkio esim. VERKKO 900 ? + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 ? (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!