• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 4 29.4.2009 58. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Lukion ykkösistä tutoreita Huippupyöräilija Kimmo Kananen opastaa oikean pyörän valintaan Jukka Salomaa osaa hyödyntää risut ja lehdet versione Tervetuloa penkomaan kankaita ja asusteita! Kankaita tosi halvalla. Pohjolankatu 43 p. 7570102 Olutravintola Pyöräilyn erikoisliike lähelläsi Lätkän MM-skabat JÄTTISCREENILTÄ Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088.
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 58. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 29.4.2009 Ohimennen Ärsyttävätkö sinua roskat? Miten roskaaminen saataisiin loppumaan? taan, mitään siivoustalkoita ei tarvittaisi. Sellainen on tietenkin utopiaa, mutta ihmetellä pitää, miksi roskia on joka kevät yhtä paljon ellei enemmänkin kuin edellisenä vuonna. Roskaaminenhan ärsyttää ihmisiä hyvin paljon kuten oheisesta katugallupistakin voidaan lukea. Kuka sitten heittelee ne tupakkaaskit, pullapussit, kahvimukit, muovipussit ja -kassit, tölkit ynnä muut tienvarsiin ja luontoon? Roskaajia on kaikissa ikäluokissa kuten tupakantumpit osoittavat. Kun natsa pitää sammuttaa, lähes jokaikinen hieroo sen kengän alla littanaksi ja jättää maahan lojumaan. Ensisijainen ympäristökasvatusvastuu on kodissa, mutta myös kouluissa voitaisiin terävöityä. Käpylässäkin juuri koulujen ympäristöt ovat roskaisimpia. Kaupunki kehottaa tänä vuonna asukkaita liittymään Roska päivässä -liikkeeseen. Siinä sitoudutaan siihen, että noukitaan joka päivä yksi roska. Ei taida tällä keinolla roskat loppua maasta eikä maailmasta. Kyllä jokaisen pitäisi oppia itse olemaan roskaamatta. Sitä odotellessa tavataan Taiskilla, toivoo Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi voihan roskat! Pekka Jokipaltion tien levennykselle, laskiaisjuhlien areenalle. Jos jokainen huolehtisi roskis- Eeva-Liisa Teimonen Roskaaminen ärsyttää ja se on epäsiistiä. Se antaa kuvan välinpitämättömyydestä: ei kuulu mulle. Roskaamisen saamiseksi kuriin vaaditaan kodeilta ja kouluilta lasten opastamista. K äpylä-Seura osallistuu Helsingin siivoustalkoisiin torstaina 14. toukokuuta keräämällä roskia Taivaskalliolta. Kaikki mukaan! Roskien jäljittäminen alkaa kello 15.00. Helsingin siivoustalkoot järjestetään tänä vuonna jo 25. kerran. Viime vuonna talkoisiin osallistui yli 24 000 henkilöä. Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Rakennusvirasto toimittaa jokaiselle talkooporukalle jätesäkkejä ja roskapihtejä sekä huolehtii jätteiden poiskuljetuksesta. Roskalava, pihdit ja jätesäkit tuodaan Taivaskallion alatasanteelle, Petteri Rautio Varsinkin puistojen roskaaminen ärsyttää. Puistoissa istuvat porukat jättävät kaiken roinan jälkeensä. Sakotus saattaisi vähentää roskaamista. 14. toukokuuta klo 15 Taivaskallion alatasanne alice.karlsson@sll.fi Tiina ja Sulo Minne tahansa jätetyt roskat ärsyttävät. Jos vanhemmilla on tapana heittää roskat ulos auton ikkunasta, se on malli heidän lapsilleen. Roskaamattomuus on valistuskysymys, se lähtee kotoa. Motivointikin on tärkeää, esimerkiksi puhuvat roskikset olivat hyvä idea. Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla halitus ja muita mokia Irkku Nygren Pedanttina ihmisenä roskat todella ärsyttävät minua. Erityisen tuohtunut olen tupakantumpeista, joita heitellään minne sattuu, parvekkeeltakin alas. Myös käärepapereita ja pakkauksia nakataan sinne tänne. Jos näen kouluikäisen laittavan karkkipaperinsa roskikseen, kehun häntä siitä. Monet lapset ovat nykyään niin tuuliajolla, ettei kukaan heitä opasta. Teksti ja kuvat: Asta Korppi kaupunginosat.net/kapyla Sirkka Liisa Virtanen kotisivutoimittaja Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Galleria Ajatuksenpoikanen, Pohjolankatu 43 · Kirsikankukka, Koskelantie 29 · Käpylän kirjasto · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 3. päivä. Aineisto toimitukseen 22. toukokuuta mennessä. U usi tekniikka ei ole lainkaan yksinkertaista, sen olen saanut huomata tässä vajaan vuoden aikana, kun olen Käpylä-Seuran sivujen kanssa puuhastellut. ATK ja IT ovat kirjainyhdistelmiä, joihin olen ehkä tottunut vähän liiankin hyvin. Enkä osoita niille tarpeellista kunnioitusta. Etenen luullen, että riman voi alittaa tai että jos edessä on matalampaa estettä, sen voi peräti hoitaa läpi ryntäämällä. Eihän sellaisesta hyvä seuraa. Olen joutunut oppimaan kantapään kautta ­ voisin siteerata vanhaa Winstonia (Churchill) mutta jääköön tässä "vereen, hikeen ja kyyneliin" niin kuin aina yleensä. Jääköön pois sen toil (englannin raadanta), joka merkitsee kovaa työtä. Vapaaehtoistyöstähän tässäkin on kysymys. Pääsiäisen jälkeen tallentelin Käpylä-Seuran uutta hallitusta sivulle. Artikkelin linkittäminen ei jostain syystä onnistunut ensi kerralla, joten hätäpäissäni aloin linkittää uudestaan. Ja halitushan siitä sitten tuli. Se Halitus 2009 roikkui päävalikossa seuraavan vuorokauden, ennen kuin Helkan Kotikatu-ylläpito sen poisti (Kiitos Ilari!). Juuri tulleen tiedon mukaan Kotikatu-sivustomme osoite on muuttunut hiukan. Siinä missä sivuston osoite oli aikaisemmin www. kaupunginosat.net/kapyla, se on nyt pelkästään kaupunginosat.net/ kapyla. Muutoksen syynä on internetin kehityssuunnan seuraaminen: vaikka www-etuliite oli vanhemmassa tekniikassa tarpeellinen, se on kehityksen myötä jäänyt merkityksettömäksi. Myös mainonnassa ollaan luopumassa etuliitteen käytöstä, ja verkko-osoitteet tunnistetaankin nykyisin hyvin myös ilman liitettä. Jotta muutoksesta ei aiheutuisi haittaa, kaikki vanhat linkit toimivat toki edelleen, sekä tulevat toimimaan myös jatkossa. Sivusto löytyy siis edelleen myös vanhasta www.kaupunginosat.net/kapyla -osoitteesta. Muutos ei edellytä mitään toimia. Sivulta on päässyt jättämään palautetta ja muuttamaan osoitetietoja LIITTYMISLOMAKE/OSOITEMUUTOKSELLA. Samoin jäseneksi liittyminen on käynyt sähköisesti. Tässä sähköisessä liitty- misessä oli valitettava katkos 26. ­31.3.2009, joka johtui siitä, että vaihdoin järjestelmään uudesta jäsenestä ilmoituksen saavia sähköpostiosoitteita, koska jäsenrekisterinhoitajammekin oli vaihtunut. Sähköpostiosoitteiden välissä tarvittava erotinmerkki oli vain jäänyt vääräksi, eihän tämä onneton järjestelmä voinut ymmärtää, että puolipisteeni tarkoittaa pilkkua. Sähköpostia monelle lähettävät tietävät, että osoitteet pitää erottaa puolipisteellä ­ sieltä paha analogia ja sen seurauksena virhetoiminto. Jos olet ilmoittautunut sähköisesti maaliskuussa, on mahdollista ettei tietosi ole tullut perille. Voin vain pyytää jäsenyydestä kiinnostuneita ilmoittautumaan uudelleen. Olen kovasti pahoillani virheestä, se harmittaa enemmän kuin osaan kuvaillakaan. Jäsenkirjeemme on postitettavana. Yhtenä osana lähetystä on kysely, jossa tiedustelemme miten jäsen saa Käpylä-tietoa: lukeeko hän Käpylä-Lehteä vai käykö hän kotisivullamme. Kaikkein mukavinta viestintäähän on toki henkilökohtainen, tuttava- ja kaveriporukan keskeinen, spontaani kyläko- kous vaikka kadulla. Mutta seurana haluamme tutkia miten viestintämme toimii ja miten sitä vielä voisi parantaa. Seuralla on myös aie jakaa tietoa sähköisesti, joko sähköpostilistojen tai uutisryhmäkirjeiden avulla, joten lomakkeella voi ilmoittaa halukkuutensa saada sähköpostia alueen ajankohtaisista asioista.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 Lehdet kompostiin ja 29.4.2009 risut katteeksi Aidan takana on... Näihin aikoihin pihoilla ahkeroidaan, mutta mitä tehdä puutarhajätteelle? Parasta on käyttää se omalla tontilla hyödyksi. JUKKA SALOMAA tarkastelee pihansa perällä muhivaa lehtikompostia. Kasan pohjalla ainekset ovat jo osittain maatuneet vaikkei läjää ole tullut kovin ahkerasti käänneltyä. Salomaat ovat asuneet Marjatantiellä Käpylässä jo 33 vuotta. Piha on hallitun hoitamaton, juuri sellainen, jossa viihtyvät siilit, fasaanit ja ketut. Kuten kuulemma viihtyvätkin. Elämän merkkejä saa olla eikä pihaa haravoida puhki. Sen verran vain, että nurmella on mahdollisuus viheriöidä. Puiden lehdet ja ruohosilppu kuuluvat Salomaan mukaan kompostiin. Polttaa niitä ei saa. - Naapurit kärsivät savukaasuista, sillä tuulella avotulta ei voi pitää ja tyynellä savu jää lepäämään asuinalueen päälle. Märät risut ja lehdet käryävät poltettaessa armottomasti. Palaminen on epätäydellistä ja kitupoltto levittää ympäristöön terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Polttaminen on sitä paitsi kaupungissa ehdottomasti kielletty. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä sanotaan, että risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto on kielletty asemakaava-alueella ja sen ulkopuolella taajaan rakennetuilla alueilla. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. - Perinteisesti haravointijäte ja oksasilppu on hävitetty polttamalla, joten on ymmärrettävää että sitä edelleen tehdään, Salomaa tuumii. - Monet eivät ehkä tiedä koko kiellosta. - Hellanpesässä puutarhajätettä voi polttaa, mutta ei kai kukaan sinne puiden lehtiä ala lapioida. Kuivat risut sen sijaan sopivat oikein hyvin vaikkapa saunan lämmittämiseen. Toinen tapa on hakettaa oksat ja risut ja käyttää silppu karikkeena kompostorissa tai marjapensaiden ja omenapuiden alla katteena. Silpusta saa myös hyvää tukiainetta lehtikompostiin, joka tuppaa tiivistymään herkästi. - Haketinta on muuten turha ostaa joka huusholliin, Salomaa sanoo. - Pieni vuosittainen käyttö hoituu meillä viiden osakkaan yhteisellä oksasilppurilla. Alice Karlsson Vaneriaidan takana on miehiä töissä. TÄMÄN AIDAN TAKANA, osoitteessa Mäkelänkatu 95, on Kiinteistösaneeraus Koskisen ja Etelä-Suomen julkisivupalvelun varasto ja tukikohta. Kävelin sisään rohkeasti ja näin, että siellä oli miehiä töissä. Yritykset tekivät Mäkelänkadun 1940-luvulla valmistuneisiin niin sanottuihin Satotaloihin julkisivuremontin. Urakka kesti yli kaksi vuotta ja entinen pankin talo toimi työmiehien sosiaalitiloina. Rakennus jäi urakan valmistumisen jälkeen yritysten haltuun. Siellä tehdään muun muassa peltitöitä saneerattaviin kohteisiin. - Olemme ostamassa kiinteistöä, toimitusjohtaja Sakke Koskinen sanoo. - Suunnitelmissa on joko nykyisen kiinteistön jalostus tai uuden rakentaminen, siksi olemme saaneet jäädä taloon. Virallista sopimusta hankkeesta ei vielä ole. Vaneriaita varmistaa Kokisen mukaan työrauhan. Sillä on myös saatu hieman lisää varastointitilaa. Koskinen lupaa, että aita maalataan kauniiksi kunhan säät sallivat. Alice Karlsson Jukka Salomaa esittelee lehtikompostiaan Marjatantiellä. Alla näkyy jo maatunutta kariketta. Tonttivuokriin ratkaisu Tonttien vuokrista päätetään kaupunginvaltuustossa juuri lehden ilmestymispäivänä 29.4. Oli päätös mikä tahansa, sillä on kauaskantoiset seuraukset. TONTINVUOKRAAJAT -kansalaisliikkeen ponnistukset joko palkitaan tänään, tai sitten heitä rangaistaan yli kymmenkertaisiksi kohoavilla tontinvuokrilla kun kaupunginhallituksen viidesti pöydälle jättämä päätös tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Helsingin kaupunginhallitus teki 6. huhtikuuta tonttivuokrien päätösesityksen kaupunginvaltuustolle, jonka käsittelyyn asia tulee 29.4. Kaupunginhallitus hyväksyi esitetyt suurkorotukset. Asiasta käydyn äänestyksen tulos oli 12­3. Pienempään korotukseen tähdänneen palautusesityksen puolesta äänestivät Terhi Peltokorpi (keskusta), Outi Ojala (vas.) ja Jan D. OkerBlom (RKP). Suurkorotuksia kannattivat kaikki kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n edustajat. Viisi kertaa pöydälle panolla saavutettiin se, mihin sillä pyrittiinkin: saatiin taivutelluksi demarit kehnon esityksen puolelle. Tontinvuokrien korotukset osoittautuivat poliittisesti paljon vaikeammaksi palaksi kuin mitä kokoomus ja vihreät etukäteen ounastelivat. Varmistaakseen esitykselleen parhaan mahdollisen aseman nämä puolueet taivuttelivat alunperin vastahankaan asettuneet demarit kannalleen kytkemällä tontinvuokrakysymyksen 2009 budjettineuvotteluihin. Nyt päätettävillä tontinvuokrilla ja vuoden 2009 budjetilla ei kuitenkaan ole tekemistä keskenään, sillä korotukset astuvat voimaan vasta 2011 alkaen. Kaupungin johto pitää 12­15kertaisia vuokrankorotuksia kohtuullisina. Tontinvuokraajien mielestä ne sen sijaan ovat kohtuuttomia, sillä tonttien vuokrat nousisivat 2­3 kertaa suuremmiksi kuin esimerkiksi Tukholmassa. - Hyväksymme tonttivuokrien korotuksen Tukholman tasolle, mikä merkitsee 4­5-kertaista summaa nykyisiin vuokriin verrattuna, Tontinvuokraa- Kanan päättömät viikonlopputarjoukset PE LA SU Kello 15 - 20.00 2 täytteen pizza 5 Kello 15 -17.00 á la carte annokset ½ hintaan Kello 16 -16.30 kotiruokaa juoman ostajalle Tontinvuokraajat -kansalaisliikkeen vaatimus. jat -kansalaisliikkeen puheenjohtaja Heikki Tervahattu sanoo. - Kaupungin vuokratulot kasvavat meidänkin ehdotuksemme toteutuessa, eivätkä suinkaan vähene 35 miljoonaa euroa vuodessa, kuten virheellisesti väitetään. Kaupunki aikoo tehdä raakaa bisnestä pörssiyhtiöiden tavoin ulosmittaamalla asukkailtaan maan valtavan ansiottoman arvonnousun. Enemmistö Helsingin asukkaista asuu vuokratonteilla ja joutuu aikanaan samaan asemaan kuin nyt korotusvuorossa olevien taloyhtiöiden asukkaat. Heidät aiotaan sitoa maksamaan 50 vuoden ajan tonttivuokria, joiden hintataso on määrätty pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen huipulla. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupunginvaltuuston tulee huolehtia siitä, että Helsingin asukkailla on varaa asua jatkossakin omassa kodissaan huolimatta mahdollisista lomautuksista tai työttömyydestä ja muista tämän hetken uhkatekijöistä. Jos valtuusto hyväksyy esitetyn korotuksen, taistelu jatkuu. Aikaa tähän on vielä vuoteen 2011 asti, jolloin korotukset astuvat voimaan. Tiina Sandberg Kuva Toivo Koivisto Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2
• 4 Käpylä-lehti Riitta Pulkkinen esittelee verhokangasta asiakkailleen Leena Honkavuolle ja Nina Storforsille. 29.4.2009 Ikkuna etymologiaan Kalevala Kansallinen ja kansainvälinen eepoksemme TÄNÄ VUONNA JUHLIMME 160vuotiasta Kalevalaa. Se ilmestyi lopullisessa muodossaan vuonna 1849. Tästä Elias Lönnrotin laatimasta kansalliseepoksestamme on keskusteltu paljon. Siitä on tehty väitöskirjoja. Tutkijat ovat kiistelleet siitä, miten todenperäisiä sen tarinat ja henkilöt ovat. Sitä on sävelletty ja taiteilijat ovat maalanneet kuvia sen sankareista. Paljon on arvuuteltu sitä, mihin Kalevalan tapahtumat voitaisiin maantieteellisesti sijoittaa ja keitä nämä kalevalaiset oikeastaan olivat. Suomen murteissa kaleva ja kalehva ovat tarkoittaneet reipasta, erinomaista ja vahvaa mutta myös pahantapaista ihmistä. Kansanrunoissa Kalevanpojat olivat ylimyksiä vastakohtanaan talonpojat. Virossa Kalev ja Kalevipoeg merkitsevät myös seprilainen seppä. Ilmari on vanha itämerensuomalainen ilma -sanan johdannainen. Ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari oli professori Ilmari Krohn (1867-1960). Virossa nimi on muodossa Ilmar ja Latviassa Ilmars. Käpylän omasta kangaskaupasta saa nyt myös käytettyjä muotivaatteita. Versionessa on vintagea SISUSTUSLIIKE VERSIONE pullistelee. Kaikkialla on kankaita, lankoja, nappeja ja neppareita. Sekaan ujuttautuu koko ajan uusia asiakkaita. Parhaimmillaan heitä on myymälässä neljä plus iso koira! Versionen omistajaa Riitta Pulkkista tilapäinen kaaos ei näytä yhtään haittaavan. Hän levittelee kankaita näkyviin ja tuntuu ihastuvan itsekin niihin yhä uudestaan. Ahtaus johtuu uudesta aluevaltauksesta, vintage (vuosikertavaate) -shopista. - Viime marraskuussa täällä tuli käymään mies, joka tarjosi edesmenneen äitinsä jälkeen jättämää valtavaa vaate- ja kangasvarastoa, Pulkkinen kertoo. - Äiti oli tunnettu muotisalongin pitäjä Bertta Puisto, joka on vaatettanut aikanaan missejä ja malleja. - Menin katsomaan Bertan vaatteita ja huomasin heti, että kyseessä on mielenkiintoinen kokoelma vaatteita monelta vuosikymmeneltä. Paitsi että Bertta Puisto tunsi muodin, hän on ollut myös hyvin säästeliäs. Ilmeisesti kaikki hänen vaatteensa koko elämän varrelta ovat tallessa. Bertta oli fiini rouva ja vaatefriikki. Hänen vaateensa ovat laadukkaita ja hyvässä kunnossa. Toistaiseksi lähes kaikki Bertan vaatteet ovat myymälän alakerrassa lajittelematta, mutta asiakkaat pääsevät niitä jo penkomaan. Pulkkinen on luotsannut Versionea kaksi vuotta. Hän on itse erikoistunut verhosuunnitteluun, mutta liikkeessä työskentelee myös ompelija. Lisäksi vahvuudessa on lähes aina työharjoittelija tai useampi Roihuvuoren ammattikoulusta. Hyöty on molemminpuolinen. Esimerkiksi korjausompeleminen on opiskelijoille erinomaista oppia. Alice Karlsson Tarujen sampo Seppo Ilmarinen takoi sammon, joka Pohjolassa jauhoi rikkauksia. Sammosta käytiin kiivas taistelu. Sampo sortui mereen ja hajosi. Tutkijat ovat paljon pohdiskelleet sammon arvoitusta. Sampo tai sammas lienee tarkoittanut myyttistä maailmanpatsasta ja sen päässä olevaa Pohjantähteä, jonka ympäri taivaan kirjokansi kiertää. Sanaa on verrattu muinaisintialaiseen sanaan stambah, joka olisi tarkoittanut pylvästä, pilaria ja paa- HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN pää, väkimiestä ja jättiläistä. Venäläisissä kronikoissa nimi Kalev esiintyy joskus Tallinnan muinaisena nimenä. Kun virolainen F.R.Kreutzwald julkaisi keräämänsä kansantarinat runomuotoisina, hän antoi eepokselleen nimen Kalevipoeg. Lönnrot päätti sijoittaa suomalaiset kalevat ja kalehvat asumaan Kalevala-nimiseen paikkaan tarkemmin kertomatta, missä se sijaitsi. Siksi tutkijat ovatkin sijoittaneet sitä milloin minnekin. Todellisuudessa Kalevala lienee ollut pelkästään Lönnrotin mielikuvituksessa. Käpyläläisille Kalevala on varmaan Käpylä. Täällähän on paljon Kalevala-aiheisia kadunnimiä. joki on Latviassa, Riianlahteen laskeva Väinä-joki, viroksi Väina, latviaksi Dougava, venäjäksi Dvina. Mutta väinä -sanan juuret saattavat olla yhtä hyvin germaanisissa kielissä. Jotkut tutkijat ovat rekonstruoineet sanan kantagermaaniseksi alkumuodoksi sana dväin, joka myös olisi tarkoittanut hitaasti virtaavaa jokea. Olisikohan Kalevalan ykkössankari ollutkin germaani? Väinämöisestä johdettu nimi Väinö oli aikoinaan hyvin suosittu. Ensimmäinen kirkonkirjoihin merkitty Väinö oli vuonna 1849 syntynyt Jacob Väinö Stenbäck. Eikä sovi unohtaa, että itsenäisen Suomen ensimmäiseksi kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl olisi ollut hallitsijanimeltään Väinö I. Nimi Väinö esiintyy myös Virossa. Seppo Ilmarinen Väinämöisen ystävä Seppo Ilmarinen oli taitava seppä ja takoja iänikuinen. Seppo eli seppä on tarkoittanut myös taitavaa ja osaavaa. Seppä on ikivanha suomalaisugrilainen sana. Unkarin kaunista tarkoittava sana szép on joskus yhdistetty seppä -sanaan. Kansanrunoudessa verbi sepittää tarkoittaa samaa kuin teettää tai korjauttaa sepällä. Mutta se tarkoittaa myös olemattomien asioiden kertomista, juttujen sepittämistä. Viroksi seppä on sepp. Seppo on aina ollut Suomessa melko suositti nimi. Se oli jo vuonna 1909 Pietarin suomalaisessa kalenterissa. Kaikkein kuuluisin seppä oli kuitenkin mongoliruhtinas Tsingis-kaani (1161­1227), jonka alkuperäinen nimi oli Temüdzin eli seppä. Temüdzin ei kuitenkaan ole samaa etymologista alkuperää kuin suomalaisug- lua. Jotkut arvelevat myös kalan nimen sampi olevan samaa etymologista perua. Topelius teki Sampon ihmisen nimeksi vuonna 1866 sadussaan Sampo Lappelill, suomeksi Sampo Lappalainen. Kalevala on suomalainen eepos. Monet siinä olevat tarinat, käsitteet ja nimet saattavat kuitenkin olla lainaa. Entä suomalaisena kansallissoittimena pidetty kantele? Sanaa on pidetty balttilaisena lainana. Liettuassa se on kankles ja latviassa kokle. Mutta saattaa olla yhtä hyvin niin, että sana onkin lainautunut balttilaisiin kieliin itämerensuomalaisista kielistä. Seppo Seppälä Riitta Pulkkinen ottaa korjaustyön vastaan. Takana Bertta Puiston asuja. Versione Oy Pohjolankatu 43, Helsinki (09) 7570 102 www.versione.fi TYÖVÄENOPISTO TUO ONNEA JA ILOA ELÄMÄÄN! Opiston toiminta jatkuu kesäkuun puoleenväliin asti Uusi alkava kurssi Kalligrafian alkeis- ja jatkokurssi (092331) ti. 12.­26.5.klo 17.30 alk. Kurssimaksu 14,-. Kalligrafian perusteita kaikille asiasta kiinnostuneille joko aloittelijoille tai aikaisemmin tekstanneille. Opettajana Pentti Hiltunen. Ilmoittautuminen puh. 310 88610. Yleisöluennot Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja, tilaisuudet pidetään Oulunkylätalossa, Kylänvanhimmantie 25, ellei toisin mainita. Lauantaina 2.5.Verkkokauppa klo 11­12.30 Kattava tietoisku siitä, miten erilaisista verkkokaupoista ostetaan, mitä pitää tarkistaa myyjästä yms. tarpeellista tietoa kuluttajalle.Tietotekniikkaopettaja Marjaana Lindqvist luennoi.Vapaa pääsy. Torstaina 7.5. ja 14.5. Elinvoimaa terveysliikunnasta klo 18.00­19.30 Oulunkylän kirjasto, Kylänvanhimmantie 27. Muistathan miten hyvä olo liikunnasta tulee! Kuinka moni on liikuntasuorituksen jälkeen itselleen vihainen? Sen sijaan liikunnan väliin jättämisestä ei tule hyvä mieli. Tärkeätä on kumminkin muistaa, ettei aina mene täysillä. Stressaavan työpäivän jälkeen palauttava kävely voi toimia paremmin kuin veren maku suussa tehty liikuntasuoritus. 7.5. Suomen Urheiluopiston lääkäriaseman testauspäällikkö Matti Heikkilän luento vastaa mm. kysymyksiin, mihin 3X60 minuuttia viikossa riittää, mitä on vaikuttava liikunta omalta kohdaltasi. Liikuntaresepti ­ mikä se on ja mistä sen voi saada? Miten palauttava liikunta eroaa vaikuttavasta liikuntasuorituksesta? 14.5. liikunnan opettaja Marja Vuorilehdon aiheena on: Kuinka löydän oman liikuntamuotoni? Vapaa pääsy. Tiistaina 12.5. Runopysäkillä Snellmanin ja suomalaisuuden päivä klo 14­15.30 Palvelukeskus Saunabaari, Metsäpurontie 25. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä Sanan ja sävelen sirpomia eli lyhyttä ja pitkostettua sanaa ja säveltä. Esittäjänä on lausuja Tuomo Holopainen.Vapaa pääsy. Perjantaina 15.5. Kartanot Helsingin seudulla klo 10.30­12.00 Pääkaupunkiseudun herraskartanoilla ja rustholleilla on kullakin oma luonteensa, historiansa, asujansa, tarinansa. Professori Bo Lönnqvist valottaa Helsingin seudun kartanoiden elämää. Vapaa pääsy. Lauantai 30.5.Viikin luontoretki klo 10.00­ 13.30, lähtöpaikka Pornaistenniemenpolku 2, 00560 Helsinki. Tule kuuntelemaan ja katselemaan mm. silkkiuikkujen soidinta, pesiviä harmaahaikaroita, uuttukyyhkyjä ja monia muita luonnon ihmeitä.Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautuminen retkelle ja lisätiedot puh. 310 88540. Tule tutustumaan kuvataideryhmien kevätnäyttelyyn Oulunkylätaloon 10.5. asti ja kirjastoon 16.5. asti toimipaikkojen aukioloaikoina. Pohjoisen alueopiston toimisto, Kylänvanhimmantie 25, on avoinna 4.5. lähtien ma-to klo 9.00­16.00 ja pe klo 9.00- 12.00. Ykkössankari Väinämöinen Kalevalan ykkössankari on tietenkin Väinämöinen, kanteleensoittaja ja mahtimies. Väinämöisen nimi juontanee alkunsa sanasta väinä, joka on tarkoittanut hitaasti virtaavaa jokea tai meren salmea. Tällainen OULUNKYLÄN KUKKAKIOSKI · Palveleva, perinteinen · Kauniit äitienpäiväkukat · Myös kukkasidonnat. Avoinna: ti-pe 11-18.30, la-su 10.30-18.30 Mäkitorpantie 17, p. 050-5502009 BOTNIAN MINIGOLFRATA Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä avataan 1.5. Kaikki radat huippukunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22. Tervetuloa virkistäytymään Työväenopistoon! Pohjoinen alueopisto Kylänvanhimmantie 25, 00640 Helsinki Puh. 310 88540, fax 310 88545 s-posti:pohjoinen@opisto.hel.fi TERVETULOA PELAAMAAN!
• 29.4.2009 Käpylä-Lehti TAPAHTUMAKESKUS- JA RAVINTOLA KOSKENRANTA Katariina Saksilaisenkatu 9 00560 Helsinki Myyntipalvelu 09- 5420 0300 5 Velosport muuttaa Suomea pyöräilymaaksi Fillaristille maailma on avoin Mäkelänkadulla sijaitsevasta pyöräliike Velosportista avautuu ovi pyöräilyn maailmaan. V ähän vaille 10 aamulla Mäkelänkadun Velosportin eteen kaartaa sporttinen nuorimies. Entisellä ammattilaispyöräilijällä Kimmo Kanasella on takanaan 13 kilometriä Haukilahdesta Käpylään. Väsymyksestä ei näy merkkiäkään. Päinvastoin. Mies puhkuu energiaa ja myy taatusti tänäänkin tukun huippupyöriä pyöräilykärpäsen puremille suomalaisille. kealta päätökseltä enkä ole sitä katunut. Ammattilaisuran jälkeen Kanasella oli totinen paikka. Mihin ryhtyä? Joitakin portteja oli auki ja pisimmän korren veti Raimo Nieminen. Hän oli jo monesti pyytänyt Kanasta Velosport-tiimiinsä. - Mietin asiaa, ja Ranskan ympäriajoa katsellessani, asia kirkastui. Ulkomailta jäi käteen hyvä kunto, välinetuntemus, laaja tuttavapiiri ja kielitaito. - Pyörät ovat minun alaani, Kananen sanoo. - Tunnen ne hyvin ja esimerkiksi Italian kielestä on ollut paljon iloa, sillä Velosportin yhteistyökumppanit ovat enimmäkseen italialaisia. - Joka kerran kun luovutan täällä pyörän, niin ajattelen että jess, taas saatiin uusi harrastaja, Kananen iloitsee. Velosportin omistaja Raimo Nieminenkin on entinen ammattipyöräilijä. Kimmo Kananen osallistuu edelleen kilpailuihin. Seuraava kisa on TSkorttelit Turussa. Harkinnassa on myös Eläintarhan viikkokisa. Alle 30-vuotias Kananen ajaa nykyään pyörällä vaikka missä: maastossa, maantiellä ja radalla, mutta takana hänellä on peräti viisivuotinen maantiepyöräilijän ammattilaisura. Kanasen pyöräilyura alkoi 10vuotiaana ja jo16-vuotiaana lahjakas nuori sai oman sponsorin, pyöräliike Velosportin omistajan Raimo Niemisen. Siitä ura lähti huimaan nousuun. Parikymppiseksi Kananen ajoi maastopyörää, mutta sen jälkeen hän päätti keskittyä siihen missä oli parempi, maantiepyöräilyyn. - Tykkään maantiepyöräilystä, koska se on taktiikkalaji. Voittaa voi, vaikkei olisi vahvin porukasta. Täytyy vain osata käyttää voimaa oikeassa kohdassa. Pyöriä jokaiselle - Maasto, maantie ja rata ovat pyöräilyharrastuksen karkea jako. Nyansseja löytyy, Kananen selittää. - Nuorisoa kiinnostaa esimerkiksi BMX-pyöräily, Bicycle motocross, joka on olympialajikin. Pyöräilijöitä on monenlaisia, mutta niin on pyöriäkin, mutta Velosportista jokaiselle löytyy pyörä. Käyttö ratkaisee. Pyörän myyminen alkaa pienellä haastattelulla. Kuinka pitkiä matkoja haluaa ajaa, minkälaisia teitä pitkin ja niin edelleen. Tärkeimpiä lisävarusteita on kypärä. - Itsekin olen kaatunut useita kertoja. Luita on murtunut, mutta päähän ei ole sattunut, vaikka ainakin kerran kypärä on haljennut, Kananen kertoo. - Kunnon takki on tarpeen, sillä pyöräilijä altistuu viimalle. Takin etuosa pitää olla tuulenpitävä ja takaosa hengittävä. Hyvien varusteiden ansiosta pyöräilykausi muuttuu pyöräilyvuodeksi. - Jos minulta jää töihin lähtiessä pyörä kotiin, syy ei ole välineissä eikä säässä, vaan motivaatiossa, Kananen myöntää. - Joskus sorrun autoon, joka on todella tyhmää koska matka kestää saman verran sekä autolla että polkupyörällä. nen nimissään 16 vuotta. Kilpapyöräilyn parissa on mieheltä vierähtänyt jo 49 vuotta. Ensin kilpailijana, sitten kauppiaana. Ensimmäisen pyöräliikkeen Nieminen perusti 1979 Martinlaaksoon, mutta jo 1984 hänellä oli liike Käpylän Kimmontiellä, jossa on edelleenkin varasto. Käpylään Niemistä veti sekä oma harjoittelurata Velodrom, hyvät liikenneyhteydet että tutut kulmat. - Kun lopetin koulun 15-vuotiaana, ensimmäinen työpaikkani oli Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmauksessa olevassa Elannon kaupassa. Tuuraamassa kävin välillä toisessa Elannon toimipisteessä, jonka paikalla on nyt Käpygrilli. Kovin pitkälle en ole päässyt, hän nauraa Kun Kimmontien myymälässä alkoi tulla ahdasta, Velosport muutti Pohjolankatu ykköseen ja 2002 nykyisiin tiloihin Mäkelänkatu 95: een. - Aluksi valikoimassamme oli vain kilpa- ja maastopyöriä, mutta nyt meillä on myös tavallisia pyöriä kuten Gresentiä ja Helkamaa. Velosport on pyöräilyn erikoisliike ja sillä on asiakkaita ympäri Suomen Sodankylästä Turkuun. Nettikauppaa on harjoitettu jo vuodesta 1996. - Meillä oli sponsoroitavana Mi- ra Kasslin, joka muun muassa edusti Suomea Atlantan olympialaisissa 1996 ja Sidneyn olympialaisissa 2000. Hänelle me teimme omat nettisivut ja siitä lähti myös meidän nettimyynti käyntiin, Nieminen kertoo. Pyörien myynti vaatii erikoisosaamista. Siksi Velosportiin on haalittu pyöräilyn huippunimiä. - Myyjän pitää tuntea pyöräily ja pyörät, muuten ei tule mitään. Niemisen ensimmäinen työntekijä oli pyöräilijä Janne Lehti ja nykyiset myyjätkin ovat Kimmo Kanasen tapaan enemmän tai vähemmän pyörien ja pyöräilyn asiantuntijoita. Velosport on lisäksi sponsoroinut kaiken aikaa pyöräilijöitä. Mukaan mahtuvat Janne Lehden, Kimmo Kanasen ja Mira Kasslinin lisäksi muun muassa Mika Hämäläinen, Jyrki Tujunen ja Marek Salermo. Listaan on lisättävä vielä Turun Urheiluliitto ja Helsingin Työväen Pyörä-Veikot. Wappu- ja äitienpäivälounas ravintola Koskenrannassa Kattaukset klo 12.00, 14.00 ja 16.00 Menu löytyy: www.koskenranta.com Pöytävaraukset: 040- 900 3404 / mika.kauppinen@yritysjuhlat.com Ravintola Koskenranta, Katariina Saksilaisen Katu 9 , 00560 Helsinki SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Kunnon kohottaja Nieminen suosittelee pyöräilyä kuntoilulajina lämpimästi. - Pyöräily parantaa hengitystä ja verenkiertoa, eivätkä paikat altistu tärähtelylle. Se on samankaltaisia liikuntaa kuin hiihto, soutu ja uinti. Hiihdossa ja pyöräilyssä on vielä se etu, että niissä voi huilia alamäkeä laskiessa. Pyörälenkillä tulee huilattua 20 prosenttia matkasta. Lisäksi matkantekoa voi helpottaa vaihteilla huomattavasti. - Polkupyörä on erittäin kiva väline, Nieminen toteaa. - Kuntoilumuotona pyöräilyä ei ole Suomessa vielä oikeastaan löydetty, Nieminen sanoo. - Työmatkoja ja kauppareissuja kyllä pyöräillään, mutta kuntoiluvälineenä pyörä on aliedustettu. Nieminen pyöräilee itse edelleen noin 2000­4000 kilometriä vuodessa. Alice Karlsson Velosport Mäkelänkatu 95, Helsinki, (09) 757 1377, avoinna arkisin 10­18 ja lauantaisin 10­15. www.velosport.fi Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Kevään juhliin meiltä: · Salaatit · Piirakat ja voileipäkakut · Täytekakut ja pikkuleivät Tilaukset neljä arkipäivää aikaisemmin, esim. tilaa maanantaina nouda perjantaina Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Maailman paras keksintö Velosportissa on kymmenkunta polkupyörämerkkiä, kotimaiset Helkama, Gresent ja Monark sekä ulkomaiset Olmo, Cannondale, Colnaco, Basso, Bianchi, Cervélo ja Cinelli. Merkkejä on monia, koska mieltymyksiäkin on monia. Raimo Niemisen mukaan monille 125 vuotta juuri täyttänyt Bianchi on ainoa oikea pyörä.Toiset taas vannovat Colnacon nimiin. Velosport työllistää 4­10 henkilöä. Määrä vaihtelee, sillä polkupyörien myynti ja huolto on kiivainta keväällä ja kesällä. Liikkeen alakerrassa on pyörähuolto, jossa huolletaan kaikkia pyöriä, ei vain niitä jotka on Velosportista ostettu. Pyörän korjaajakaan ei Velosportissa ole mikä tahansa fillarinrassaaja vaan mekaanikko, joka tuntee arvokkaiden pyörien hienoudet. Velosportin asiakkaina on monia tunnettuja suomalaisia. Esimerkiksi Kimi Räikkönen, Arto Bryggare ja Avun päätoimittaja Matti Saari paljastuvat intohimoisiksi pyöräilijöiksi. Suomen suurin pyöräilytapahtuma on syyskuussa kolmannen kerran ajettava Tour De Helsinki, joka lähtee ja päättyy Velodromilta. Sen pituus on 140 kilometriä ja viime vuonna se houkutti matkaan 1200 polkupyöräilijää. Ruotsissa yli 40 vuotta järjestettyyn Vetternin ympäriajoon (300 km) osallistuu jo 17 000 pyöräilijää. Maailman suurimmassa pyöräilytapahtumassa Kapkaupungissa ajetaan 110 kilometriä. Kisan osanottajamäärä on yli 30 000. Englannissa polkupyörä on valittu maailman parhaaksi keksinnöksi. Itse keksinnön juuret ulottuvat noin 200 vuoden päähän Saksaan, jossa patentoitiin polkupyörää edeltävä potkupyörä. Polkupyörä -sanan keksijäksi väitetään valokuvaajana tunnetuksi tullutta I. K. Inhaa. Maailmalta Käpylään Ammattilainen Kanasesta tuli 23vuotiaana, jolloin hän siirtyi Ruotsiin ja sen jälkeen Italiaan, jossa ajoi Italian ympäriajoa lukuun ottamatta kaikki mahdolliset kisat. Ura oli menestyksellinen. Hän voitti esimerkiksi Pohjoismaiden suurimman etappiajon Norjassa, jonka avulla hän Italiaan pääsikin. - Olen voittanut kisoja kaikissa Pohjoismaissa, Virossa, Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa ja Italiassa, hän kertoo. Parhaimpina vuosina hän ajoi yli 25 000 kilometriä. Kananen lopetti ammattilaisuransa 26-vuotiaana omasta halustaan. Ennen ammattilaisuraa hän oli päättänyt, että viisi vuotta saa riittää. Sen jälkeen hän ratkaisee, mitä hän elämällään tekee. - Kotiinpaluu tuntui silloin oi- KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Todellinen pyöräilyn ystävä Raimo Nieminen on myös entinen ammattipyöräilijä. Palkintosijoja on ropissut tiuhaan; esimerkiksi Suomen ratapyöräilyn ennätys oli hä-
• 29.4.2009 Käpylä-Lehti 7 Tule musisoimaan ja oppimaan! Kevään PÄÄSYKOKEET 25.-26.5.2009; henkilökohtaisia aikoja voi varata puhelimitse 720 6610. Soiton- ja laulunopetusta, karuselli, vapaata säestystä, musiikkileikkikoulu. OPISTON KEVÄTKONSERTTI Oulunkylän kirkossa ke 27.5.09 klo 18.00, tervetuloa! Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki , www.kmo.fi 35,- 15,- Etsitkö kotia? sato.fi SATO-Asuntopalvelu Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301 ÄITIENPÄIVÄLOUNAS Muista tehdä pöytävaraus ajoissa! Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30 · Terassimme on avattu · Tervetuloa Sohvin päiville 15.5. · Jazz-tiistait 5.5. ja 19.5. · Wii golf- ja keilaturnaukset torstaisin klo 20.00 alkaen · MM-LÄTKÄ ISOLTA SCREENILTÄ Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Koskelantie 9 Puh. 793 864 Old Stone Cafe Tervetuloa! TimanttiTimanttisormus sormus 0,2 ct-w/vs 0,2 ct-w/vs Liikekeskus Ogeli Kylänvanhimmantie 29 590,590,- Tällä kupongilla Ogelista Täytetty patonki ja juoma 00640 Helsinki Puh/Fax 09 728 4266 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi 4,90 www.picnic.fi ENEMMÄN KUIN LANKAKAUPPA TERVETULOA! Olemme lähellä - tulitpa mistä tahansa Meidät löydät Ogelista: Alepa · AON · Café Picnic · Cityvarasto · Finnbody · Helsingin OP · Hiusateljee · Lankamaailma Nordia · Mandatum Life · Melissa Oy Terveyspalvelut · Nordea · Ogelin Kirja · Ogelin Optiikka · OP-Kiinteistökeskus · Oulunkylän Apteekki · Oulunkylän korupaja · Oulunkylän Liikennekoulu · Pikkufantti · Ravintola Mr. Hugo · Ravintola Vega · R-Kioski · Special · Tiimari · Lähituntumasta löydät lisäksi kirjaston, terveysaseman, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen. Tervetuloa! Soita numeroon 0200 31130 (pvm/mpm) ark. klo 8-17 Kaupungin kauneimmat kortit! Tule käymään Ogelin liikeskuksen 2. kerroksessa Kauppakeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · OULUNKYLÄ käsi- ja jalkarasvat Elina 1 50 /kpl PARTURI KAMPAAMO KOSMETOLOGI SOLARIUM puh.(09) 720 6700 www.hiusateljee.fi Ogelin Kirja puh. 777 4487 Kauniit postikortit 0,50 kpl Kuorelliset kortit 1,70 kpl Avoinna 9-18 la 9-15 Sebamed Pesuneste 300 ml ja 1 l täyttö Yhteishintaan norm. 24,30 1950 puh. 040 709 2255 Liittyminen jäseneksi ja tutustumiskäynti ­ 50 % 31.5. asti. 31.3. JUMPAT-KUNTOSALI-SISÄPYÖRÄILY-LAPSIPARKKI SILMÄLASIT SÄÄSTÖ49.mallistosta 1-tehot alk. OPTIKOT - SILMÄLÄÄKÄRI Tarjous voimassa helmikuun ajan. RavintolaVEGA 8,90 9,90 OULUNKYLÄN APTEEKKI Avoinna ma-pe 15-19, jäsenille ma-su klo 6-22 www.finnbody.com Puh. (09) 875 1868 Liikekeskus Ogeli, avoinna ark. 10-18 la 9-14 Naudan ulkofilepihvi Päivän kana tai kala, valkosipuliperunat, perunamuusi, Mummon Lihapullat 8 kpl, perunamuusi, pippurikastike, kauden vihannekset 8,60 herkulliset kastikevaihtoehdot
• 8 Käpylä-lehti Isoille yrityksille tehdas myy suoraan ja Helex toimii tuotteiden edustajana Suomessa. Yksityisasiakkaille ja pienille remonttiliikkeille myymme itse, Schirokoff sanoo. Paitsi parkettia Schirokoff kertoo myyvänsä myös muun muassa vanerilevyjä ja -laatikoita. Ja paljon muuta. - Esimerkiksi viime vuonna myin hirsitalon, hän kehaisee. Parketin asennuspalveluita Helex ei tarjoa. - Mutta jos joku tarvitsee, pystyn sellaisenkin osoittamaan. Ja Schirokoff uskoo pystyvänsä hankkimaan tukkumyyjiltä melkein mitä vain. - Myyn, mitä asiakas pyytää, hän sanoo. Gleb Schirokoffilla on monivuotinen kokemus kauppiaana ja edustajana. Hän on ollut muun muassa Askossa ja Kaukomarkkinoilla, jossa hoiti venäjän kielen taitoisena vientiä Neuvostoliittoon. Hän kertoo myyneenä huonekaluja, ikkunoita ja ovia. Jonkin verran hän vielä nykyäänkin vie Venäjälle. Schirokoff on syntyperäinen helsinkiläinen ja asuu nykyisin Oulunkylässä Teinintiellä. Seppo Seppälä Sovi asioinnista Helexillä puhelimella tai sähköpostilla. Yhteystiedot: (09) 7523 058 ja 040 9007991, helex@saunalahti.fi. 29.4.2009 Uusi yritys Svenska hörnan Om det rutinartade FERNAND BRAUDEL har i en av sina böcker talat om det väldiga rike som utgörs av det vanliga, det rutinartade, "denna historiens osynliga huvudperson". Det är det vanliga och rutinartade som invaderar hela människans liv, utbreder sig över det som kvällsskuggan täcker ett landskap. Men denna skugga, som både är en brist på minne och klarsyn, tilllåter samtidigt zoner som är mer eller mindre upplysta. Utan det rutinartade och det vanliga skulle vi knappast orka leva. De besparar oss till exempel från bördan av alla de tusentals mer eller mindre automatiska val som vi dagligen och veckoligen gör utan att egentligen ägna dem någon större tid eller uppmärksamhet. Rutinerna gör vårt privata liv lättare och mer bekymmerfritt. Samma sak gäller också på den samhälleliga nivån. Ett samhälle som ständigt vore tvunget att fatta nya och aldrig tidigare fattade beslut och som dessutom skulle vara i ständig förändring skulle förr eller senare kollapsa. Ett samhälle utan åtminstone ett minimum av stabilitet vore inte mera ett samhälle. Men vad händer med samhällen som stagnerat, som förblindats av sina egna rutiner och ritualer och som lever i en ständig skugga? I Europa vet vi idag mer än väl svaret på den frågan. Svårare är det att svara på frågan vad som händer med de samhällen som befunnit sig i en ständig och snabb förändringsprocess och vilkas utvecklingsgång blivit optimalt oförutsägbar. Där rutinerna och det vanliga blivit bristvaror. Jag är rädd för att dagens globala finanskris är ett resultat av den nyliberala marknadsekonomins ovilja och oförmåga att skapa sådana ekonomiska, samhälleliga och politiska bromsningsmekanismer som kunnat förhindra dagens ekonomiska och finansiella kaos. Det paradoxala är att medan den nyliberala marknadsekonomin haft oförutsägbara och okontrollerbara effekter på lokal, regional, nationell och global nivå, så har den nyliberala ekonomiska "teorin" stelnat till dogm och axiom. "Teorin" har rutiniserats och kommit att uppfattas som en självklarhet, som inte behöver ifrågasättas. Den har hamnat in i skuggans rike. Det vi idag behöver är mera ljus! Det betyder framförallt att vi på allvar börjar ifrågasätta hela det ekonomiska tänkande som lett till den situation vi nu befinner oss i. Det betyder inte att vi behöver överge marknadsekonomin, men det betyder att reglerna för hur den skall hållas i styr radikalt måste förnyas. Det betyder också att "det politiska" igen borde återuppväckas från de döda. Utan en politisk reformation kommer vi inte att få uppleva någon genomgripande förändring av våra ekonomiska, sociala och politiska livsbetingelser. I Kottby kommer vi beklagligtvis inte att förmå makthavarna att öppna sina slutna ögon. Men vi kan i vilket fall som helst försöka öppna våra egna och med mild röst övertala grannen att öppna sina. Lars D. Eriksson Parketteja yrityksille ja yksityisille Oulunkylässä Larin Kyöstintie 8:n pohjakerroksessa on Helex Oy, parkettien maahantuonti ja -myyntiliike. Se toimittaa parketteja sekä yrityksille että yksityisille. - Tämä on yhden hengen perheyritys", toimitusjohtaja, ekonomi Gleb Schirokoff sanoo. Hän kertoo, että 1981 perustettu toiminimi on nykyään korkealaatuisten parkettien maahantuoja ja vähittäismyyjä. Varastossa on näytteillä koko mallisto. Schirokoff toteaa, että parkettia voi tehdä lähes mistä puusta hyvänsä. Mutta esimerkiksi mänty on kovin pehmeää tähän tarkoitukseen. Koivu sitä vastoin on kovaa, ja siksi parketin alapuoli on aina koivua. Helexillä parketteja on erittäin laaja valikoima. -Näin täytyy olla, vaikka 80 prosenttia ostaa tammea, kauppias kuitenkin tietää. Parketit Helexille toimittaa virolainen Technomar & Adrem Ltd. - Veli-Matti Miettinen Maisemia, asetelmia ja muotokuvia VELI-MATTI MIETTISELLÄ on perhosia vatsassa. Muutaman päivän kuluttua hänen maalauksiaan on kaiken kansan nähtävillä ravintola Käpygrillin paraatipuolella. Edellisestä taidenäyttelystä on kulunut jo toistakymmentä vuotta. Maalannut hän kuitenkin on kaiken aikaa. Tauluja on mennyt ystäville ja sukulaisille lahjaksi ja onpa niitä kertynyt kodin seinillekin koko joukko. Kaikkiaan maalauksia on syntynyt satakunta. Harrastus alkoi vaimon kannustuksesta parikymmentä vuotta siten. - Hän vei minut taiteilijatarvikeliikkeeseen, josta hommasimme öljyvärit, kankaat ja siveltimet, Miettinen kertoo. Maalarina mies on itseoppinut. Hän tutki alan kirjallisuutta ja oppi taiteilijaksi vähitellen. - Paljon on tullut huteja, mutta olen myös oppinut korjaamaan virheitä. Mokat vain pois tärpätillä ja uutta maalia tilalle. Käpygrilliin on tulossa mielenkiintoinen kokoelma Miettisen töitä. Aiheet on poimittu taidekirjoista ja julkaisuista, kypsytetty mielen poimuissa ja siirretty siveltimellä kankaalle taitavasti. Tyylilaji on lähinnä realismi, mutta joissakin töissä on aavistus impressionismia ja jopa pointillismia. Miettisen mielimaalareita ovat seinillä olevien maalausten perusteella muun muassa Claude Monet, Helene Sjerfbeck ja Carl Larsson. Miettinen maalaa kotonaan Sofianlehdonkadulla. Työpisteen hän rakentaa joka aamu keittiöön ja purkaa sen taas illalla. Maalaukset syntyvät talousjakkaralla istuen. - Oma työhuone on totta kai haaveissa, hän sanoo. - Olisi vapauttavaa saada jättää pensselit ja värit levälleen ja jatkaa taas aamulla siitä mihin on illalla lopettanut. Alice Karlsson Veli-Matti Miettinen: Maalauksia 4. toukokuuta alkaen ravintola Käpygrillissä, Osmontie 5, Helsinki, (09) 791343, www.kapygrilli.fi Gleb Schirokoff Evakossa edelleen K arjala-talossa kokoontuu valtakunnallisen Evakkolapset-yhdistyksen jaosto, jonne sain taannoin kutsun pitämään alustusta. Keskustelun aikana kuultiin kokemuksia evakkouden traumaattisesta vaikutuksesta niihin ihmisiin, jotka elivät lapsuuttaan sota-aikana ­ siitä termi evakkolapset. Evakkotaival on tuttu omankin suvun piiristä, isä näet lähti vapaaehtoisena sotaan, ja nuoremmat sisarukset kokivat sen kauhun, mitä kodin tuhoutuminen pommituksessa aiheutti. Minä lienen kuitenkin eläytynyt syvimmin ajatukseen isän sotakokemuksista, ja ehdin onneksi äänittää isää ennen hänen kuolemaansa. Olen syntynyt sodan jälkeen, joten evakkolasten problematiikka pani miettimään, mahdoinko olla oikeassa paikassa. Mieleen nousi hetkiä, jolloin olen tuntenut nimeämätöntä, sotaa liittyvää tuskaa. Vaikutti siltä, ettei noille tuntemuksille ole ollut tilaa, sainhan kasvaa Suomessa, jossa vallitsi rauha. (Tosin sota oli kovin lähellä: se päättyi vain pari vuotta ennen syntymääni.) Olinko siis oikeutettu puhumaan "sotatraumasta"? Tosin muuta nimeä en osaa antaa vaikutelmilleni, kuten sille seikalle, että en ole pystynyt luke- maan Tuntematonta sotilasta, vaan sulkenut kirjan heti kun ensimmäinen mies kaatuu. Traumaterapian suomalaisiin vaikuttajiin kuuluu psykiatri, professori Martti Siirala. Hän puhui taakkasiirtymästä, jolla tarkoitetaan raskaiden tunnekokemusten siirtymistä jälkipolville. Samankaltaista ajattelua kehittävät esim. Kirsti Ijäs teoksessa "Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen" (2003) sekä Nina Canault kirjassa "Vaiennetut virheet jälkipolvien taakkana. Ylisukupolvinen tiedostamaton" (suomeksi 2007). He käsittelevät ilmiötä, jossa tiedostamatta ja niin ollen puhumatta jääneet raskaat kokemukset vaikuttavat mystisin tavoin sukupolvesta toiseen. Käsittelemättöminä ne voivat aiheuttaa merkillisiä asioita, kuten osoitti minunkin ahdistukseni - isän sotakokemuksiin ja kuolemanuhkaan liittyvä se, etten voinut lukea Väinö Linnan romaania. Tietysti on olemassa myös neutraaleja tai myönteisiä "mysteerejä", niin kuin erään suvun toisilleen tuntemattomat naiset, jotka kaikki opiskelivat insinööreiksi. Espoon Työväenopistossa järjestettiin äskettäin seminaari nimeltä Sodan lapset - keitä he ovat ja mitä voivat antaa. Ohjelmassa oli Vappu Taipaleen ja Batulo Essakin, somalien puheenjohtajan, esitelmät sodan tunnekokemuksista sekä sotaorpojen, evakkolasten, toisen polven evakkojen, internoitujen lasten ja sotalasten ­ mm. Ruotsiin lähetettyjen ­ puheenvuorot. Kuultiin omakohtaisia kokemuksia ylisukupolvisesta taakkasiirtymästä, joka voi luonnollisesti liittyä mihin tahansa traumaan, ei pelkästään sodan aiheuttamaan. Eräs nainen kertoi äitinsä, sotalesken, reagoineen paineeseen joutumalla mielisairaalaan, ja samankaltainen koettelemus, syvä masennus, puhkesi myös puhujalle itselleen ­ täsmälleen samassa iässä, jolloin äidin sairaus oli noussut esiin. Aikuinen sotaorpo osasi hakea itselleen apua, toipui ja väitteli tohtoriksi. Eräs sotalapsi oli kahden ja puolen joutuessaan Ruotsiin. Perille tullessa pojassa todettiin ihottuma, vaikka lähtiessä hän oli ollut täysin terve. Seuraavan kerran mies sai ihottuman muutama vuosi sitten, kun hänen veljensä kuoli, veli, joka oli syntynyt puhujan Ruotsin-aikana. Miehen seuraava kertomus oli liikuttava sekin. Vanha äiti, dementikko, pohtii ääneen pientä Ikäihmisille kanto- ja asiointiapua maksutta kauppareissuihin (kävelyetäisyys) K-Market Masurkasta (Käpyläntie 8) MA 4.5. klo 12-14. Tule tekemään painavammat ostoksesi vapaaehtoisen avustamana. Järjestäjänä KÄPYNET VERKOSTO tyttärentytärtä katsoessaan, tulisiko lapsi lähettää Ruotsiin. Isoäiti toistaa itselleen, että siellä saa hyvän hoidon ja tarpeeksi ruokaa. Vuosikymmenten takainen trauma elää tuoreena mielessä; psyykkiset tapahtumat eivät ole sidottuja aikaan. Kipeät muistot lakkaavat vaivaamasta vasta sitten, kun saavat huomiota osakseen. Työskentelin kerran dementian alkuvaihetta potevan miehen kanssa, ja kun vihdoin ymmärsin, mikä kokemussarja häntä painoi, keskityimme siihen. Silloin mies terästyi, pohti asioitaan täysin järkevästi, ja hänen olonsa tuntui helpottuvan. Niin todella kävi, sillä jonkin ajan päästä vaimo soitti kysyäkseen, mitä oli tapahtunut, kun mies oli muuttunut suorastaan seesteiseksi. Vanha keino tepsi jälleen: ongelmaa ei torjuta, vaan sitä käsitellään lempeästi ja silti suoraan. Liisa Mäntymies fi Kukkakauppa Tähtililja Muista äitiä 10.5. sekä ylioppilaita ja koulunsa päättäviä! Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885
• 29.4.2009 Käpylä-Lehti Orjavaimon tarina 9 Vipusista voimaa Menot ja vireyttä Eläkeläisyhdistys Vipuset valloittaa Käpylän työväentalon keskiviikkoisin. Kirjailijavieraita Käpylän kirjastossa Ma 4.5. klo 18:30 Jaakko Hämeen-Anttila puhuu runoudesta. TUTKIJANTYÖSSÄ JOUTUU TIETENKIN kahlaamaan läpi suuria määriä tekstejä, jotka eivät aina ole kovin kiinnostavia, saatikka satuttavia. Sitten taas eteen tulee upeita tekstejä, jotka eivät välttämättä ole olleet piilossa, mutta vailla ansaitsemaansa huomiota. Aikaisemmassa työelämässä törmäsin kerran Tolkienin Hobbit-kirjaan, joka on esiosa sarjaan Taru sormusten herrasta. Kun kysyin kustantajalta, miksi sarjaa ei ole käännetty suomeksi, hän vastasi, että siitä tulisi liian paksu kirja. Ei käy kaupaksi. Toinen kustantaja uskalsi sitten riskeerata ja palkittiin. Nykyisessä uudessa työelämässäni törmäsin taas aarteeseen. Suomalainen lähetyssaarnaaja Emil Liljeblad keräsi Ambomaalta vuosina 1930­1931 ainutlaatuisen kansatieteellisen aineiston. Ambokielistä käsinkirjoitettua aineistoa on viitisen tuhatta sivua, josta tehtyä suomenkielistä käännöstä on tallella kaksi tuhatta, loput tuhoutuivat talvisodan pommituksissa. Aineistossa on historioita, satuja, runoja, lauluja, sananlaskuja ja kansanelämän kuvauksia hyvinkin parin Kalevalan verran. Sitä on hyödynnetty tutkimuksessa vasta vähän. Näytteeksi olen varovasti editoinut pienen kertomuksen, joka käy ilmi miten vielä 1900-luvulla Angolan portugalilaiset ostivat heimopäälliköiltä ihmisiä orjiksi Ambomaalta, nykyisestä Namibiasta. Myyntiin meni paitsi naapuriheimoista ryöstettyjä, myös päälliköiden omia alamaisia. Kertoja on Paavo ya Nambundunga Uukwaluudhista. Suomennos on Anna Gladin. *** Ondongan heimokuningas Kambonde Mpinganan poika oli alkoholisoitunut ja möi ihmisiä viinasta. Niinpä hän pani myyntiin naisen, jolla oli kolme lasta. Lasten isä sai ostajat luopumaan yhdestä lapsesta, joka oli sairaana. Portugalilainen osti naisen ja kaksi lasta orjikseen. Vuosisadan alun nälkäaikojen (1908­1909 ja 1915­1916) jälkeen naiselta tuli kirje isälleen Ondongaan. Siinä kysyttiin onko poika selvinnyt nälkäkuolemasta ja jos on, voisiko hän tulla käymään äitinsä luona. Kun jo aikuiseksi ehtinyt poika kuuli, että äiti elää vielä Angolassa, hän lähti kahden toverinsa kanssa pohjoiseen. Siellä hän sai tietää, että portugalilainen oli kuollut ja äidin oli perinyt vainajan veli. Heille neuvottiin talo, jossa äiti oli. Niin he saapuivat. Äiti tervehti heitä ja kysyi mistä miehet olivat tulossa. - Tulemme Ondongasta. - Onko siellä vielä vanhus Amuama ja poikansa Kaljati? - Kyllä he ovat. Tunnetko Kaljatin? - Hän on lapseni. Yksi vieraista sanoi: Kaljati on hän, jonka kanssa puhut. Vanha vaimo vaikeni aamuun asti. Ei puhutellut enää vieraita. Seuraavana aamuna hän kokosi kaikki lapsensa, asetti heidät istumaan vastapäätä itseään. Sitten hän otti maljan, sekoitti siihen voidetta ja olukulaa, kaatoi sen kulhoon ja voiteli heidät alkaen vanhimmasta nuorimpaan saakka. Sitten hän antoi lapsilleen rasvaa voidella toistensa otsat. Kun he olivat sen tehneet, otti äiti esikoisensa ja hänestä seuraavan ja painoi heidän päänsä yhteen, samoin kaikkien toisten. Sen jälkeen hän otti Ondongasta tulleen poikansa syliinsä ja painoi otsansa poikansa otsaa vasten. Siinä hän itki. N Vipuset Työväentalolla Keskiviikkona 29.4. klo 9.30 tasapainojumppa I ja sauvakävely, klo 11.00 tasapainojumppa II ja VipArt, klo 13.00 Boccia, klo 13.00 Sivunkääntäjät Aila Meriluoto: "Lauri Viita, legenda jo eläessään". Keskiviikkona 6.5. klo 9.30 tasapainojumppa I ja sauvakävely, klo 11.00 tasapainojumppa II ja VipArt, klo 13.00 Boccia ja Sivunkääntäjät. Keskiviikkona 13.5. klo12­15 Keväinen pihatapahtuma, ohjelmaa ja hyvää syötävää, Kirpputori, arpajaiset, Vipusten toiminta Työväentalolla päättyy. Kesällä palataan kerran viikossa ulkobocciaa Paloheinässä bussi 66A: n päätepysäkillä. Lisätietoja www.vipuset.net. imensä viisi vuotta sitten perustettu yhdistys otti työväentalon osoitteesta Vipusentie ja kun toiminnan pääpaino on liikunnassa, niin nimihän on oivallinen. Muista eläkeläisyhdistyksistä Vipuset poikkeaa sikäli, että joukko ei ole minkään ammatin eikä asuinpaikan perusteella yhdessä. Jäsenet tulevat eri kaupunginosista ja ovat työelämänsä aikana vaikuttaneet lähes alalla kuin alalla. Niinpä mukaan voi tulla kuka vain, jota kiinnostaa oman kunnon kohotus ja sen ylläpito hauskassa seurassa. - Siitä on nyt noin viisi vuotta kun ystävämme Raija Ollikainen kertoi meille mielenkiintoisesta tasapainokoulusta. Hän sai meidät mukaan Vipusiin, tieto tuli siis puskaradiosta, joka yleensä onkin niitä parhaita tiedon lähteitä, kertovat Maija ja Jussi Jyry. - Käymme molemmat viikoittaisessa tasapainokoulussa ja nyt kun siihen on tottunut, niin pois ei halua jäädä. Tasapainoharjoitukset ovat taatusti hyväksi, sillä iän myötä tasapaino vääjäämättä heikkenee. Tasapainoilun lisäksi lukujärjestykseen kuuluu alkulämmittelyt ja loppuvenyttelyt, jotka pätevien, miellyttävien ja välillä vaativienkin vetäjien ansiosta saavat olon tuntumaan jälkeenpäin hyvältä. Jokainen voi itse säädellä kuinka tosissaan liikkeitä tekee, hien saa jos haluaa. Voimistelu ja tasapainoilu mukavien ihmisten seurassa on lisäksi hauskaa. Muutakin kuin koulua Vipuset harrastavat tasapainokoulun lisäksi vesijumppaa, kuntosaliharjoittelua ja sauvakävelyä. Ranskalaisten lempilajin petanquen sisarlaji boccia on myös mukana talvella sisäpelinä ja kesällä Paloheinässä ulkokentällä. Ruumiinkunnon lisäksi huolehditaan henkisestä puolesta muistikerhossa, taideryhmässä, elokuvakerhossa sekä lukupiirissä. Kerran kuussa on luentoja eri aiheista ja myös yhteislaululla piristetään mieltä, tehdään retkiä ja käydään teatterissa. Toimintoja vetävät pääasiassa omasta joukosta koulutetut vertaisohjaajat. Tänä keväänä tiivistetään yhteistyötä Käpylän ja Metallin eläkkeensaajien kanssa tanssiaisten, myyjäisten ja yhteislaulutilaisuuksien järjestämisessä. Teksti ja kuva: Marja Jaakola Lisätietoja: www.vipuset.net Kulttuuriyhdistyksen hallitus.Vasemmalta Jyrki Pitkäjärvi, Occo Komonen, Aurora Komonen, Eiju Saurila, Sampo Laurikainen ja Ella Komulainen. Kuvasta puuttuvat Erno Haukkala ja Samuli Luoma. Kulttuuriyhdistys suunnittelee elojuhlia Käpylän kyläjuhlien järjestäjänä tunnetuksi tullut Käpylän kulttuuriyhdistys järjestää ensi kesänä KÄPYLÄN ELOJUHLAT Akseli Toivosen kentällä. Lauantaina 15. elokuuta luvassa asukkaiden perinteinen kirpputori ja monipuolista musiikkitarjontaa. Yhdistyksen hallitukseen valittiin vuosikokouksessa uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Occo Komonen ja Ella Komulainen. Puheenjohtajana jatkaa Eiju Saurila. Hallitus päätti henkilöjäsenten jäsenmaksusta, joka on 5 euroa vuodessa. Sen voi maksaa yhdistyksen tilille NORDEA 123930-613492. Viestiin oma nimi / jäsenmaksu 2009. Jäsenmaksuilla kerätään varoja tapahtumien järjestelykuluihin. Tarkoituksena on, että Käpylässä olisi jatkossakin vuorovuosin kyläjuhlat ja elojuhlat. Myös muita musiikkipitoisia tapahtumia on suunnitteilla. Valoa pimeyten toisivat esimerkiksi sydäntalviset kaamosjuhlat! Lisää Elojuhlista seuraavassa Käpylä-Lehdessä. Nettisivut saamme ajan tasalle toukokuun loppuun mennessä. Lisätietoja: eiju.saurila@hotmail.com, www.kapylankylajuhlat.fi Pekka Peltola METSÄLÄN AUTOHUOLTO Tavataan keräysautolla Maija ja Jussi Jyry suosittelevat Vipusten toimintaa lämpimästi kaikille, jotka haluavat ylläpitää kuntoaan ja tasapainotaitoaan. YTV:n keräysautot kiertävät ja tänä vuonna samalle keräyskierrokselle osallistuu yhtä aikaa kolme autoa: yksi kotitalouksien ongelmajätteille, yksi metalliromulle ja yksi sähkö- ja elektroniikkaromulle. Ongelmajätettä ovat muun muassa energiansäästölamput, maalit, liuottimet, siivouskemikaalit, akut ja lääkkeet. Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat esimerkiksi jääkaapit, pakastimet, televisiot, kahvinkeittimet, pesukoneet, tietokoneet ja sähkövatkaimet. Kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkaromua voi tuoda keräysautolle enintään 3 kappaletta / laitetyyppi / asiakas. Metalliromua ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat, lämminvesivaraajat, metalliastiat ja -purkit. Keskiviikko 6.5. 18.30­19.00 Koreankatu/Kaironkatu, Toukola 19.30­20.10 Pikkukoskentie, uimarannan p-alue, Veräjämäki 20.20­20.50 Allastie, maauimalan p-alue, Kumpula Torstai 7.5. 17.00­17.30 Sampsantie/Pellervontie, Akseli Toivosen kenttä, Käpylä 17.40­18.20 Vaakalinnuntie/Vipusentie, Käpylä Keskiviikko 15.4. 17.00­17.30 Pakilantie/Rajametsäntie, kaupan p-alue, Maunula 17.40­18.20 Krämertintie 6, p-alue, Metsälä 18.30­19.00 Oulunkylän tori, Oulunkylä Lisätietoja: www.ytv.fi/fin/jatehuolto Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17 KÄPY-KUKKA Äidit ovat kukkansa ansainneet! Muista myös koulunsa päättäneitä! Pohjolankatu 40 Asuntoremontit, kirves-, maalaus- ja laattatyöt, keittiökalusteasennukset ym. Kotitalousvähennys. Puh. 791 924 Puutarhamyymälä LVI-KAPPE Rakennuspalvelut - maanrakennus - talon rakentaminen - remontit Kimmontie 10, 00610 Helsinki Puh. 040-700 1972 www.kappe.fi LVI-palvelut - LVI-asennukset - viemäreiden huuhtelu - salaojien puhdistukset + kuvaukset - kaukolämpötyöt - LVI-mittaus- ja säätötyöt - Ilmastoinnin puhdistukset Sofianlehto Kauniit Äitienpäiväkukat! Ps. Taimipiha avattu ark. 9-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Saneeraus -Nikkarit Oy P. 0400-508247
• 10 Käpylä-lehti KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 29.4.2009 Onnea 102-vuotiaalle käpyläläiselle! - TÄMÄNNÄKÖISEKSI sitä muuttuu kun tulee 102-vuotiaaksi, Meeri sanoo ja nauraa päälle. Meeri Edita Ollikainen on kaunis nainen ja hänen ikäänsä on mahdoton arvata. Meerin syntymäpäiville hänen kotiinsa saapuu joka vuosi suuri joukko sukulaisia ja ystäviä. Sukulaiset ovat yhteisvoimin laittaneet tarjoilut valmiiksi ja Meeri säteilee päivänsankarina. Olen seurakunnan puolesta kutsuvieraana. - Jumala on pitänyt minusta huolta, Meeri sanoo. - On ollut monenlaisia vaiheita, iloja ja suruja. Meeri Ollikainen syntyi Vanajassa 18. tammikuuta 1907 aivan Hämeenlinnan kupeessa pienessä mökissä. Hän oli perheen seitsemästä tyttärestä keskimmäinen. Hän kävi kansakoulunsa Vanajassa. Meeri opiskeli Hämeenlinnassa ompelijaksi ja teki töitä sillä alalla. Hän muutti jo alle 20-vuotiaana Helsinkiin ja oli työssä ompeluliikkeessä. 1930-luvulla hänellä oli jo oma ompeluliike, jossa työskenteli kahdeksan tyttöä. He valmistivat asuja asiakkaiden kankaista heidän valitsemiensa mallien mukaan. Meeri avioitui Helsingissä 1937 Sakari Ollikaisen kanssa. Miehelle tarjottiin työpaikkaa Antreasta tehtaan kutomomestarina ja pariskunta muutti sinne. Meerillä oli oma leninkiliike Ensossa. Työskentely jäi Karjalassa lyhytaikaiseksi, koska talvisota syttyi. Talvisodan aikana Meeri oli Lottana muonittamassa Seurakunta juhlii eläkkeellä olevia seurakuntalaisia 70- ja 75-vuotiaat kutsutaan vuosittain yhteiseen juhlaan kirkolle. 80-, 90-vuotis syntymäpäiväsankariin otetaan yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse. Jos syntymäpäiväsankari toivoo, hänen luokseen tullaan vierailulle (myös 70- ja 75-vuotiaitten luo). Yli 90-vuotiaisiin otetaan yhteyttä vuosittain. Seurakunnan kansliaan voi jo etukäteenkin ilmoittaa, jos toivoo vierailua syntymäpäivänään tai sen jälkeen. MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 3.5. Suvivirsisunnuntai. Kataja, Leskinen, kirkkokuoro. 10.5. Kataja, Albekoglu, Leskinen 17.5. Mäkeläinen, Aarne Pelkonen. Kirkkokahvit, järj. Lyydiatoimikunta. To 21.5. klo 12 Juhlamessu ja kirkkokahvit senaatintorilla. 24.5. Mäkeläinen, Leskinen. 31.5.Albekoglu, Kataja, Leskinen 7.6.Kataja, Mäkeläinen, Leskinen MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkossa Konsertti Käpylän peruskoulu ma 11.5. klo 19 KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU kuukauden ensimmäinen ke klo 12 6.5. Mäkeläinen HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI keskiviikkoisin klo 18.30 Käpylän kirkossa TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 31.5. Messu klo 13.30 Albekoglu, Leskinen la. Lähetysseuran kuorot laulavat yhdessä, mukana myös Exitbändi Kesäkahvila tiistaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla seurakuntasalissa. 2.6. Vaskikvintetti Väärä Vitonen 9.6. Lähetysjuhlien terveiset. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Seurakunnan työntekijän vierailut joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Tiedustelut Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Lähetyspiirejä Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella ti klo 17. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. kirkkoherranvirasto. Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19. Varhaisnuoret Kakkosen kokkikerho siirtyy kevätkaudeksi Kalervonkatu 8A ­kerhohuoneelle. Koskelan kokkikerho Voudintien kerhohuoneella torstaisin Tied. nuorisotyönohjaaja Antti Rintala puh. 050-3803469 Meeri Ollikainen. Antrean seudulle majoitettuja sotilaita. Ilmatorjuntatykkien pauke ja pommitusten jylinä heikensivät hänen kuuloaan. Välirauhan aikana pariskunta oli evakossa Hämeenlinnan liepeillä ja uuden sodan syttyessä he olivat taas isänmaan käytössä. Sakari sai komennuksen mekaanikoksi Pirkkalan lentokonetehtaalle ja Meeri palveli samalla seudulla Lottana. Sodan jälkeen Sakari valmistui teknikoksi. Pariskunta muutti Helsinkiin 1950luvulla. Sakari oli trikootehtaan tekninen johtaja ja Meeri toimi saman tehtaan ompelupuolen esimiehenä. Meeri jäi eläkkeelle vasta lähennellessään 70-vuoden ikää. Jo sota-aikana perheen elämään tuli kaksivuotias Sirkka-tyttö, Sakarin veljen tytär. Sirkan äiti pyysi Meeriä huolehtimaan tytöstä, koska tiesi kuolevansa syöpään pian. Sakari ja Meeri adoptoivat Sirkan. Sakarin kuoltua 1995 Meeri on edelleen asunut kodissaan Untamontiellä. Hän pärjäilee kotihoidon avun ja naapureitten ja ystävien tuella. Koko elämänsä ajan Meerin on harrastanut liikuntaa ja varsinkin nuorempana vesivoimistelua. Syksyinen marjastus ja sienestys olivat nuorempana hänen mieliharrastuksiaan. Meerin yhteydet sukuun ovat pysyneet läheisinä. Vielä nytkin jäljellä olevat, matkustamiskuntoiset serkut tulevat tervehtimään Meeriä ainakin hänen syntymäpäivänään. He sanovat, että Meerin luona kaikki tuntevat kuuluvansa sukuun ja tietävät mistä ovat lähtöisin. Anneli Vilvala ja Tarja Albekoglu Kodinkin voi siunata Kodin siunaaminen on vanha kristillinen tapa. Siinä kiitetään kodista ja pyydetään siunausta sen asukkaille. KÄPYLÄN SEURAKUNNAN pappi Matti Mäkeläinen on siunannut työuransa aikana kolme kotia. - Lisäksi olen joskus kotona järjestetyissä kastejuhlissa siunannut perheen kodin, heidän niin halutessa, hän kertoo. Mäkeläisen mukaan on kaunista, että läheiset ihmiset kokoontuvat juhlistamaan uutta kotia ja tukevat toisiaan elämän eri vaiheissa. - Siunatessa kotia ollaan olemassaolon kysymysten äärellä ja pyytämässä Jumalaa pitämään huolta ihmisistä heidän muuttuneessa elämäntilanteessaan. Tietoisuus Jumalan kasvojen edessä elämisestä voi auttaa ihmisiä ymmärtämään elämän arvoa ja luoda elämään mielekkyyttä. Kodin siunaustilaisuudet ovat lämmintunnelmaisia, rentoja ja asukkaiden näköisiä. - Mitään tarkkaa muotoa ei ole tarve noudattaa, vaan ihmisten omia toiveita voidaan toteuttaa vapaasti. Mäkeläinen valmistautuu tilaisuuteen keskustelemalla siunausta pyytäneiden kanssa, tutustumalla heidän elämäänsä ja suunnittelemalla juhla- MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Yhtä perhettä -kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen to 29.4. klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointi, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Albekoglu, Huttunen. Toivon työpajat käsillä tekemiseen painottuva kaikille avoin perhekerho aikuisille ja lapsille keskiviikkona 13.5 klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointi, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Albekoglu, Huttunen. Naisten kirjallisuuspiiri 13.5. klo 18-20. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa. Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Kaikkien seurakuntien yhteinen torimessu, hiippakunnan 50-vuotisjuhlan merkeissä helatorstaina 21.5.2009 klo 12.00 Senaatintorilla. Kirkkokahvit torilla. Seurakunnat kokoontuvat yhteiseen torimessuun piispan johdolla. Hiippakunnan seurakunnissa ei järjestetä helatorstaina muita messuja. Suomen Lähetysseuran hiippakunnallinen 150-vuotisjuhlakonsertti helatorstaina 21.5.2009 klo 15 Senaatintoril- Nuoret Kakkonen (Pohjolankatu 2D) remontissa kevään ajan. Ei toimintaa. K-18 Ryyni koripallojoukkue YNK:lla ke klo 17. Matkamiehen iltarukous to 28.5. klo 19 Käpylän kirkossa. Kevätriennot pe 29.5. klo18 Käpylän kirkolla, Metsolantie 14. Tied. nuorisotyönohjaaja Antti Rintala puh. 050-3803469 Matti Mäkeläinen siunaa koteja lämmöllä. hetken kulkua yhdessä. - Mietin mitä kodin siunaaminen ylipäätänsä tarkoittaa ja valmistelen vapaamuotoisen puheen. Tilanteissa on sopivasti jännitystä ja juhlan Eiju Saurila Retki la 6.6. Lähetysjuhlille Tampereelle. Ohj. mm. Pääjuhla ja Liekki Palaa -musikaali. Ilm. virastoon 29.5. mennessä. Lähtö klo 7 Paavalin kirkko, n. klo 7.05 Amerin Mäkelänk. pysäkki, sen jälkeen Mäkelänkadun ja Pohjolankadun pysäkki. Paluu illalla. Maksu bussissa, hinta n.10 euroa. Tied. Petri Flinck 2340 5421. Suvivirttä veisataan Senaatintorilla Helsingin hiippakunnan juhlamessu helatorstaina 21.5. klo 12 TULEVA HELATORSTAI 21.5. tarjoaa Helsingin Senaatintorilla poikkeuksellista tapahtumaa. Piispa Eero Huovinen on esittänyt kaikille kutsun saapua yhteiseen juhlaan tunnuksella "Samalla matkalla". Pääkaupunkiseudun 39:ssa seurakunnassa ei järjestetä tuolloin jumalanpalveluksia, vaan väki kokoontuu klo 12 avoimen taivaan alla vietettävään juhlamessuun. Tapahtumalla juhlitaan Helsingin hiippakunnan 50-vuotista historiaa. Messun jälkeen on Suomen lähetysseuran 150-vuotisjuhlakonsertti, jonka yhteydessä kuullaan mm. presidentti Martti Ahtisaaren tervehdys. Helatorstaina järjestettävässä torimessussa seurakunta asettuu Tuomiokirkon portaille ja penkeille. Alttari rakennetaan Aleksanteri II:n patsaan läheisyyteen. Ennen varsinaista messua torilla lauletaan klo 11.15 alkaen yhteislauluna nuoren seurakunnan veisuja. Messussa saarnaa piispa Eero Huovinen. Tekstinlukijana on ylipormestari Jussi Pajunen. Musiikista vastaavat urkuri Harri Viitanen ja kanttorikuoro Seppo Murron johdolla, seurakunnista koottu suurkuoro sekä Kaartin soittokunta. Ehtoollisenjaossa avustaa 81 jakajaparia. Kokonaisuuden juontajina toimivat näyttelijä Ritva Oksanen ja muusikko Jukka Leppilampi. Messun jälkeen torilla nautitaan Helsingin kaupungin tarjoamat kirkkokahvit. Lisäksi torilla on lapsiperheille tarkoitettu Enkeliteltta. Kirkkokahvien jälkeen klo 15 Senaatintorilla esiintyy Lähetysseuran kuoroista koottu suurkuoro sekä Exit-yhtye. Tämä Juhlailo-konsertti liittyy Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhlavuoteen. Juhlapäivän päättää piispa Eero Huovinen. Käpylän seurakunta osallistuu myös juhlamessuun. Seuratkaa ilmoituksia lähempänä ajankohtaa Kirkko ja Kaupunki -lehdestä. Lähdetään kaikki innolla mukaan! Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen torstai, parittomat viikot, klo 19-21. Käpylän seurakunnan pappi paikalla 7.5. Mäkeläinen.
• 29.4.2009 Käpylä-Lehti Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Kauneusja terveyspalveluja TEHOKKAAT TÄYDENNYSHOIDOT Reikihoito. Kvanttikosketus, Intialainen Päänhieronta, Magneettihoidot. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Muista äitiä lahjakortilla! Hieronnat, vyöhyketerapia, lymfaterapia, ayervedahoidot... HYVINVOINTIHOITOLA MARIA Kirkkoherrantie 8, Veräjämäki p. 040-7386296 www.energiahoito.webs.com Avoinna: Ma Suljettu, Ti-La 10 - 18, Myös sopimuksen mukaan. Beauty Clinic in Touch Sokerointi Supertarjous Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti (karvojen poisto) sääret, kainalot ja bikiniraja FYSIOTREENARI Äitienpäivälahjakortit -10% Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä 69,- Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 ÄITIENPÄIVÄKSI LAHJAKORTIT! · Fysioterapia · Parturi-kampaaja · Jalkahoidot · Kosmetologi · Hieronta · Intialainen · Osteopatia päähieronta · Kuumakivihieronta · Suklaahieronta Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com p. 09 - 757 1012 Sa l o n D i o ré e Ou l u nk y l ä ntie 1 0 0 6 0 0 He l s ink i 040-593 5171 Siltavoudintie 7 ÄITIENPÄIVÄTARJOUS 90 min. Pää-Kasvohieronta 50,- Koskettava Hoito Jutta Oels Luontaishoitola Donostia Lahjakortteja! Siltavoudintie 5 · P. 050-4602114 · www.koskettavahoito.fi 35 v. · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Meiltä lahjakortit äitienpäiväksi 10.5. Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. www.kauneushoitolahyvaolo.fi Intiankatu 25, 00560 Helsinki P. 09-876 3391 / 041-571 9929 Tutustumiskäynti 35/ 55 min 15,Väri + leikkaus + muotoonkuivaus alk. 60,Ripsien ja kulmien värjäys Kahvitarjoilu 1.-5.6. Tervetuloa! · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 M eena 10v. arl Parturi-Kampaamo Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00601 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2009 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• 12 Käpylä-lehti 29.4.2009 Ä NR I NT EE N U I NT IKESK K EL Suuri uinnin juhla ti 12.5. Perinteinen Uintipromootio Uintipromootiossa esitellään ja seppelöidään uimakouluissamme uimakandidaatin, -maisterin sekä priimusmaisterin merkin saavuttaneet oppilaamme. Seppelöintiä seuraa hulvattoman hauska Jerobeam Salakyttä Team -Pellehyppy Show! Ohjelman menevyydestä huolehtivat myös Linnanmäen Sirkuskoulun taitavat esiintyjät sekä tv:stäkin tutut lasten suosikkijuontajat Kana ja Tea (Staraoke, Kids Top 20). 10 vuotta täyttävän Mäkelänrinteen Uintikeskuksen perhejuhla on täynnä iloa ja loisketta - tule mukaan uinnin juhlaan! > Pellehyppy Show! (kesto n. 40 min) > Klo 19.00 tilaisuus päättyy, ilmapallojen jakoa Juhlaohjelma: > Klo 18.00 ohjelma alkaa, juontajina tv:stä tutut Kana ja Tea > Promotoitavien esittely ja seppelöinti, promoottoreina huippu-uimarit Matti Rajakylä ja Katja Lehtonen > Linnanmäen Sirkuskoululaiset viihdyttävät läpi tapahtuman rm Tapahtuma on maksuton, ennakkoilmoittautuminen paik ista k osoitteeseen: omaliikunta@urheiluhallit.fi (henkilömäärä) pian asi ! Va Mäkelänrinteen Uintikeskus Mäkelänkatu 49, Helsinki Puh (09) 3484 8800 uhmakelanrinne@urheiluhallit.fi www.urheiluhallit.fi Kallio · Kontula · Malmi · Mäkelänrinne · Pasila · Siltamäki · Töölö US MÄ