• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 4 28.4.2010 59. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 OLUTRAVINTOLA LAATUOLUITA LAATUSEURASSA! Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088 Avoinna ma-to 15-02, pe 15-03, la 14-03, su 14-01 H Hemmottele äitiä K j l t l ll tt l Karjalatalolla ÄITIENPÄIVÄN BUFFET mukana Kyläjuhlilla! Ps. Jatkot mukavasti Intiankatu 18:ssa. Sunnuntaina 9.5. klo 12.00 Hinta 32,50 , alle 4 v. ilmaiseksi Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Menu: www.sodexo.fi/karjalatalo Pöytävaraukset p. 050 464 7464 / p. 010 540 7500
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 59. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 29.4.2010 Retki Suvannon reunalla on vieri vieressä kalastajia, joiden tavallisin saalis lienee tähän vuodenaikaan kuha, hauki tai ahven. Kateus ei onkimiehiä vaivaa. Saalista tärkeämpää onkin seisoa tässä ja turista. Siitä matkani jatkuu Pornaistenniemen tervaleppälehtoon, jossa puut suojaavat tuulelta. Täällä on lintutorni ja pitkospuita myöten pääsee piilokojuun ja Lammassaareen. Maakannasta myöten voi pistellä Viikin peltoteille ja laitumille. Laitumilla on nähty jo kevään ensimmäiset perhoset, aikuisena talvehtivat suruvaippa ja neitoperhonen. Muuttolintuja on kaikkialla. Töyhtöhyyppien naukuna ja kiurujen liverrys täyttävät ilman. Minä pidän myös lokeista. Niiden kirkuna on haikean nostalgista. Viikki­Vanhankaupunginlahti on monipuolinen luontokohde. Viime talvena sieltä löydettiin ilveksen jäljet, kärpän pääsee näkemään usein ja siellä elelee myös piisami. Huhtikuun alussa Viikin luontovalvoja Eero Haapanen näki Keinumäen opastaulujen luona metsäkauriin. Kun löydän rannan tuntumasta tuulettoman paikan, kaivan repustani termospullon ja voipaperiin käärityt eväsleivät. Edessäni vellovan kuolleen ruovikon seasta pistää jo esiin uusia vihreitä versoja. Taivas on huikaisevan sininen -- ja hiljainen. Islannissa purkautuvan tulivuoren tuhka pitää lentokoneet maassa. Ilma on täynnä lintuja. Kevään merkkejä K evät tuli eikä ennätyshangista ole kohta tietoakaan. Pyörä kellarista ulos ja pari polkaisua, niin olen jo Vanhankaupunginkoskella, jossa on paljon muitakin ulkoilijoita. Tämä on suosittu paikka. Koskissa on nyt valtavasti vettä ja pärskeiden katselu lumoaa samaan tapaan kuin nuotion liekit. KROOKUKSET KUKKIVAT parhaillaan, elleivät pikkujyrsijät ole pistelleet kukkasipuleita poskeensa. Käpylästä ei huhtikuun puolessavälissä meinannut löytyä kukkivia krookuksia. Alakuvan kaunottaret äkkäsin Koskelantie 15:ta pihalta. Auringonkeltaiset narsissit hohtavat hyväkuntoisina monilla pihoilla ja parvekkeilla. Kun kukat kuihtuvat, sipulit voi peitellä maan multiin. Hyvällä onnella narsissit kukkivat taas ensi keväänä. Pajunkissat ovat pieniä kukinto- Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla ryppäitä. Muutaman viikon kuluttua paljastuu onko kyseessä emivai hedepensas. Emikukat (tytöt) ovat vaatimattoman vihreitä ja hedekukat kirkkaan keltaisia. Leskenlehtiä löytyi hartaan etsinnän jälkeen radanvarresta Käpylän asemalta Metsälän puolelta. Kevät on tällä mittarilla mitattuna myöhässä, sillä ensimmäisten leskenlehtien keskimääräinen kukinta-aika on leveysasteillamme 20. maaliskuuta. Alice Karlsson Tule mukaan siivoustalkoisiin Käpylä-Seura osallistuu pääkaupunkisedun yhteisiin siivoustalkoisiin 6.5.2010 kello 17.00 Taivaskalliolla. L umien sulaessa ympäristöstä paljastuu kaikenlaista luontoon kuulumatonta. Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot ovat oiva tilaisuus parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä. Mahdollinen metalliromu, sähköja elektroniikkaromu, ongelmajätteet, renkaat ja puujäte on muistettava lajitella erikseen. Renkaita ynnä muita isokokoisia romuja ei tarvitse säkittää. Talkoissa ei kerätä luonnosta mitään eloperäistä, kuten lehtiä ja risuja. Hyvä muistaa Ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua (SER), metalliromua otetaan vastaan maksutta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (entinen YTV) Sorttiasemilla ja keräysautoissa. Lisätietoja Sortti-asemista sekä keräysautojen tarkemmat aikataulut selviävät HSY Jätehuollon asiakaspalvelusta, puh. 09 1561 2110 tai osoitteesta www.hsy. fi/jatehuolto. Ongelmajätteitä otetaan vastaan maksutta myös keräyspisteissä. Lähimmän ongelmajätteiden keräyspis- teen voi tarkastaa osoitteessa www. hsy.fi/jatehuolto. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) otetaan maksutta vastaan niille tarkoitetuissa keräyspisteissä. Lähimmän SERkeräyspisteen sijainti löytyy osoitteesta www.kierratys.info. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ottaa maksutta vastaan mm. vanhoja huonekaluja ja toimivia pienelektroniikkalaitteita. Ilmaisen noudon voi tilata numerosta 09 3101 7715 tai 045 6366307 (Vantaan toimipiste). Tarkempia ohjeita saa osoitteesta www.kierratyskeskus.fi. Myös HSY: n noutosorttipalvelu hakee suurikokoista tavaraa suoraan kotoa. Palvelu on maksullinen, esimerkiksi kolmen isokokoisen tavaran nouto maksaa 60 , palvelua voi kuitenkin käyttää yhdessä naapurin kanssa. Lisätietoja saa HSY:n asiakaspalvelusta, puh. 09 1561 2110 tai osoitteesta www.hsy.fi/jatehuolto. Puutarhajätteet kompostiin Puutarhajätteiden ja risujen vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty. Puutarhajätteiden vieminen viheralueille levittää Suomen luontoon alun perin kuulumattomia lajeja eli vieraslajeja. Vieraslajit kuten jättipalsami, kultapiisku, karhunköynnös, lupiini ja jättiukonputki valtaavat alaa vieden elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Myös puutarhajätteiden ja risujen avopoltto on kielletty taajaan asutuilla alueilla. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omalla pihalla. Kompostoitu puutarhajäte on oivallista maanparannusainetta ja haketetut risut ja oksat toimivat pensaiden juurella katteena tai kompostin seosaineena. Lämpöeristetyssä kompostorissa maatuvat myös kotitalouden elintarvikejätteet. Tarkempia kompostointiohjeita saa Vantaan ympäristökeskuksesta, puh. 09 8392 3031 ja HSY:n asiakaspalvelusta, puh. 09 1561 2110 sekä osoitteesta www.hsy. fi/jatehuolto. Mikäli puutarhajätteen käsittely ei ole mahdollista omalla pihalla, puutarhajätteet ja risut voi viedä myös HSY:n Sortti-asemille. Tarkempia tietoja saa HSY:n asiakaspalvelusta, puh. 09 1561 2110 tai osoitteesta www.hsy.fi/jatehuolto. HSY:n ongelmajätteen, sähkö- ja metalliromun keräysautot Käpylässä: Keskiviikko 5.5. 17.00­17.30 Sampsantie/Pellervontie, Akseli Toivosen kenttä 17.40­18.20 Vaakalinnuntie/Vipusentie Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Käpylä-lehden voi myös tilata Jäitkö ilman Käpylä-lehteä? Näin käy varsinkin, jos ovessa on EI MAINOKSIA -lappu tai rappunne ovi on lukossa. Tiesitkö, että Käpylä-lehden voi tilata kotiin, jolloin se kannetaan postin mukana? Vuosikerta maksaa vain 15 euroa. Tilaa Käpylä-lehti: info@eepinen.fi Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy toukokuun 26. päivä. Aineisto toimitukseen 14. toukokuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 29.4.2010 Ärrä ­ olohuone Käpylässä Ulkona Pohjolanaukiolla puhaltaa kolea iltatuuli, mutta sisällä Pohjolankadun ja Kullervonkadun kulmauksen R-kioskissa on lämmin tunnelma. Pyöräilijät omille kaistoilleen Helsinki edistää pyöräilyä sujuvan ajon mahdollistavilla ratkaisuilla. H Vuoden R-kioskilla töissä ollut Elena Petrova viihtyy asiakaspalvelussa. KIOSKIESIMIES Susanne Keini kertoo, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Ärrän palveluihin ja tottuneet siihen, että melkein mitä vain saa. - Kerran eräs asiakas tiedusteli jopa valokuvien kehittämisestä. Seitsemän vuotta talossa ollut Keini kertoo, että samoja naamoja näkyy usein. - Jotkut käyvät aamulla juomassa kahvit ennen töihin lähtöä ja jotkut vain käyvät tervehtimässä. Etenkin kesäaikaan viereisen Park Hotellin asiakkaat saattavat tulla ihmettelemään suomalaista kioskia. Läheisen Alkon muutto Käpylän aseman taakse hävitti tietyn asiakaskunnan, mutta muuten se ei ole vaikuttanut huomattavasti liiketoimintaan. Vakioasiakas Markus Terämaa juttelee myyjän kanssa niitä näitä ja seuraa tv-ruudulla pyörivää hevosurheilua. - Tämä on viimeinen paikka Käpylässä jossa voi katsoa raveja, hän toteaa. - Samalla täällä tulee sitten oleskeltua ja vaihdettua kuulumisia kavereiden kanssa. Paria kaljavarasta lukuun ottamatta, ei suurempia ongelmia ole ollut. Käpylän R-kioski on Keinin mukaan ketjun turvallisimpia. Lähipuistossa viihtyvät nuoretkaan eivät ole häiriköineet. Välillä he eksyvät pelaamaan pelikoneita, vaikka ikä ei vielä ihan riitä. Rahapeleistä loton jättipotit saavat kioskin perjantaisin ja lauantaisin tungokseen asti täyteen. - Isojakin voittoja on tullut. Muita sesonkikausia ovat juhlapyhät kun kaupat ovat kiinni Rkioskin silti palvellessa. - Asiakkaita riittää, ja näillä näkymin olemme tässä hamaan tulevaisuuteen, Keini naurahtaa. Teksti ja kuva Jaakko Keso elsingin liikennesuunnittelun pitkän tähtäimen tavoitteeksi on tulossa nopean pyöräilyn erottaminen jalankulusta ja päästä eroon "kevyen liikenteen ajattelusta". - Pyöräily tulisikin ennemmin rinnastaa autoliikenteeseen siellä missä se on nopeuksien puolesta mahdollista kuten vähäliikenteisillä tonttikaduilla, liikennesuunnittelija Sakari Montonen Helsingin kaupungilta sanoo. - Vilkkaammilla kokoojakaduilla kuten Käpylässä Panuntiellä, Kullervonkadulla ja Käpyläntiellä käytössä voisi olla pyöräkaistat ajoradalla ja kaikkein vilkkaimmilla pääkaduilla (Mäkelänkatu, Koskelantie) pyöräily voitaisiin hoitaa sekä jalankulusta että autoliikenteestä erotetuilla pelkästään pyörille tarkoitetuilla väylillä. Esimakua pyöräilijät huomioon ottavasta liikennesuunnittelusta saadaan Kullervonkadun ja Käpyläntien uudella kiertoliittymällä. - Vuoden kahden päästä pyöräily järjestetään siinä Suomessa täysin uudella tavalla ­ ottamalla pyörät kiertotilaan mukaan. Edelleen on mahdollista ajaa suojateiden kautta, mutta nopeat pyöräilijät voivat siirtyä ajoradalle autojonoon, jolloin hyvä vauhti ei katkea. Kolmas uudistus on idea-asteella. - Selvitämme onko radan vartta seurailevaa pyörätietä mahdollista jatkaa Käpylän asemalta Pasilaan. Nyt kevyen liikenteen väylä kaartaa pohjoisesta tullessa aseman kohdalla vasemmalle, kulkee koirapuiston ohi Länsi-Käpylän kallioille tai Mäkelänkadun varteen. - Olisi hienoa jos saisimme pyörätien vauhtiväylän kokonaan radan varteen. Nopeat osuudet lisäävät aina pyöräilyn suosiota. Alice Karlsson PYP:n talo alennustilassa Mäkelänkatu 95 sijaitseva entisen Pohjoismaiden yhdyspankin talo oli seitsemän vuotta sitten kaupunginmuseon mukaan suojelun arvoinen. Nyt talo on rappiolla. KUN SATO KIINNOSTUI Mäkelän1963 valmistunut rakennus, joka oli hieno oman aikansa luomus. Se on rakennettu hyvin, tutkija Johanna Björkman Helsingin kaupunginmuseosta sanoo. - Siinä on käytetty hyviä materiaaleja. - Vanha pankkirakennus sijaitsee Mäkelänkadun varrella myös kivasti; se muodostaa ikään kuin suvantokohdan muuten täyteen rakennetulla alueella. Rakennus on sittemmin rapistunut Sitä on käytetty muun muassa varastona ja taukotilana. - Talo on myös asetettu käyttökieltoon huonokuntoisuutensa takia. Siellä on pahat kosteusvauriot, Björkman sanoo. - Pankki on ilmeisesti perustettu paikkaan, josta kosteutta nousee jatkuvasti ylöspäin. Jos rakennus korjattaisiinkin, kellaria ei ilmeisesti voitaisi ottaa lainkaan käyttöön. Björkmanin mukaan kaupunginsuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo ovat käyneet tutustumassa taloon ja asia on niin sanotusti vaiheessa. - Museon kanta on ollut, että se on hieno rakennus joka pitäisi säilyttää, mutta nyt on mietittävä, onko siinä mieltä. - Tilanne on siis vähän epäselvä. Kiinnostunut ostaja varmastikin miettii uudisrakennusta. Siinähän on hyvä tontti. Museon kanta on kuitenkin, ettei tontille tulisi sallia korkeaa rakentamista, kuten asuinkerrostaloa! Kovin nopeasti katepillari ei ole tontilla remuamassa. Alueen kaava on 1940-luvulta ja uuden kaavan valmistelu voi viedä vuosia. Alice Karlsson Tietopaketti Käpylästä Meidän Käpylä -kirja, 24 euroa (normaalihinta 28 euroa). Myynnissä: · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Tapio Ojanen, puh. 0400 1009 96 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. kadulla sijaitsevasta entisen PYP:n talosta 2003, kirjoitti tutkija Anne Salminen Helsingin kaupunginmuseosta pankkirakennuksen arvoista ennakkolausunnon. Hän oli sitä mieltä, että rakennuksen säilyminen on toivottavaa, sillä se on harvinainen esimerkki paviljonkimaisesta erillisestä liikerakennuksesta. Samankaltaisia rakennuksia on maassamme säilynyt vain vähän. - Kyseessä on arkkitehti Bertel Gripenbergin suunnittelema ja
• 4 Käpylä-lehti 28.4.2010 Nuori muusikko Roope Gröndahlilla on haaveita toukokuuta Roope harjoittelee Schubertin ja Griegin ohella Ravelin ja Kilpiön teoksia, RSO:n konserttiin viikkoa myöhemmin, 19.5. Brahmsin pianokonserttoa nro 2. Kesällä esiintymisiä on Bergenissä, Iitissä, Nauvossa ja Kuhmossa. Hän soittaa aina sitä ohjelmistoa, mitä häneltä pyydetään. - Nuorena on hyvä soittaa kaikkea mahdollista, ettei fakkiudu, Roope sanoo. - Enimmäkseen soitan klassista, moderni musiikki jää vähemmälle. Uusista säveltäjistä olen soittanut vain Rautavaaraa, Lindbergiä ja Kilpiötä. Konserttipianistiksi Roopella on aika poikkeuksellinen tausta, sillä hän aloitti opintonsa Oulunkylän pop-jazz -opistossa. - Vasta Cantiksessa (Cantores Minores kuoro) pääsin klassisen musiikin makuun ­ Bachin passiot tekivät vaikutuksen. Roope liittyi kuoroon 9-vuotiaana ja ehti viiden vuoden aikana tehdä useita esiintymismatkoja KeskiEurooppaa ja Japania myöten. halla lumitöitä ­ vaikka tunnustaakin saavansa pianonsoitosta aina tarvittaessa hyvän tekosyyn. Eikä syynä ole edes se, että hän yrittäisi suojella pitkiä soittajan sormiaan, kuten monet muusikot tekevät. - Jos sen tekisi, niin silloin varmaan sattuisi jotakin, Roope arvelee. Sankareita on Heikki Hiilamo teki mittavan työn tuodessaan esille suomalaisten avun noin 2500 vainotuille chileläisille Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. ELETTIIN VUOTTA 1973 kun kenraali Augusto Pinochet kaappasi vallan 11.9.Chilessä Yhdysvaltain tuella. Kaappaus johti presidentti Salvador Allenden ja yli 3000 muun chileläisen kuolemaan, kymmenientuhansien vangitsemiseen, raiskauksiin ja kidutuksiin. Muu maailma sulki silmänsä, Suomi mukaan lukien. Monien suulla on todistettu, että Suomi vähät välitti ihmisoikeuksista tuohon aikaan. Tärkeintä oli kauppa ja sen jatkuminen. Chilessä työskenteli kuitenkin ihmisiä, jotka asettuivat uhmaamaan edustamiensa valtioiden tylyä linjaa. Chilessä tuolloin Suomen asiainhoitajana työskennellyt Tapani Brotherus ja muutamat muut henkilöt auttoivat henkensä hädässä apua pyytäviä chileläisiä. Ulkoministeriön virkamies Brotherus otti tietoisia riskejä humanitaarisessa työssään. Yritys onnistui. Kaikkiaan hän avusti junttaa turvaan noin 2500 ihmistä. Haaveet korkealla Roope ei koe mitenkään uhrautuneensa musiikille, sillä soittaminen on ollut hänelle aina vapaaehtoista. - Vanhemmat ovat kannustaneet minua, mutta eivät koskaan pakottaneet, hän sanoo. Vanhemmista äiti on se, joka on soittanut pianoa, mutta isän laulamisen ajatteleminenkin saa pojan pitelemään korviaan. Roope käy paljon oopperassa ja erilaisissa musiikkitilaisuuksissa, ja yrittää silloin vain nauttia kuulemastaan. - Vaarana on se, että on liian analyyttinen kuulijana. Roope kuuntelee myös vanhojen pianomestareitten levyjä. Hän tietää, että virhelyöntejä voi sattua suurimmillekin mestareille, jopa hänen suurelle ihanteelleen Arthur Rubinsteinille. - Kunpa pystyisikin joskus soittamaan kuin Rubinstein! Ihmisellä pitää olla haaveita, ja tavoitteet korkealla. Itse hän pitää mielessään sen, mitä Dmitri Bashkirov kerran mestarikurssillaan sanoi: "Jos ei tavoittele mahdotonta, ei voi saavuttaa mahdollista." Marjut Jousi Analogia juutalaisten auttamiseen Hiilamo kuvaa kirjassaan tapahtumaketjua, joka lähti siitä, että eräs hädänalainen chileläinen tuli pyytämään turvapaikkaa Tapani Brotheruksen ja hänen vaimonsa Lysa Brotheruksen kotoa. Pakolaisten vastaanottaminen ja turvapaikan antaminen laajeni nopeasti Brotherusten talosta muihinkin diplomaattitiloihin ja lopuksi DDR:n diplomaattien lapsille tarkoitettuun kouluun. - Suomihan ryhtyi toimimaan DDR:n suojeluvaltiona Chilessä, Hiilamo muistuttaa. Suomeen Chilen pakolaisia tuli 182, mutta kaikille DDR: ään menneille yli 2500 pakolaiselle haettiin maastapoistumislupa Suomen Santiagon edustuston kautta. - Oli syntynyt verkosto, joka oli hyvin analoginen sen kanssa kuinka diplomaattisissa tehtävissä toimineet henkilöt auttoivat juutalaisia pakenemaan natsien vainoja. Käpylän rauhallisella omakotialueella on hyvä harjoitella pianonsoittoa. Nyt on kaikilla mahdollisuus kuulla oman kylän huippupianistin Roope Gröndahlin esitystä Koskelan kappelissa. Sattuma johdatti tietojen penkomiseen Käpyläläinen tutkija Heikki Hiilamo näki heinäkuun lopussa 2008 sattumalta ruotsalaisesta fiktioelokuvasta lopputekstit, joiden jälkeen tuli elokuvan päähenkilön Harald Edelstamin haastattelu. Ruotsalainen Edelstam oli Brotheruksen kollega, jonka sotilasjuntta karkotti Chilestä joulukuussa 1973. - Edelstam kertoi, että ainoastaan Suomen asianhoitaja oli auttanut häntä pakolaisten pelastamisessa. Asiainhoitajan nimeä ei mainittu, Hiilamo kertoo. - Ryhdyin selvittämään onko tätä tarinaa kerrottu laajemmin ja tuli ilmi että ei ole! Hiilamo ryhtyi työhön. Asianhoitajan henkilöllisyys oli helposti ratkaistu, mutta oliko hän sankari? Siinä haaste. - Vastaus piili 35 vuoden ja 13500 kilometrin takana. Aika pian huomasin, että minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus selvittää pitikö tarina Santiagon sankarista paikkansa. Arkistot olivat juuri avautuneet. Erittäin tärkeää oli myös se, että suuri osa aikalaisista oli vielä elossa ja minulla oli mahdollisuus haastatella heitä. Soitto vaatii kuntoa Roope on käynyt ensin Oulunkylän ala-asteen musiikkiluokan ja sitten Kruununhaan yläasteen musiikkilinjan. Sen jälkeen hän meni Eiran aikuislukioon, jotta jäisi enemmän aikaa musiikille. Roopen viimeinen kouluvalinta herätti aika lailla ihmetystä, sillä siellä tämä nuori pianisti kävi koulua työssäkäyvien aikuisten kanssa. - Olisin päässyt mun keskiarvolla hyviin perinteisiin kouluihin, mutta kuitenkin valitsin lukion, johon ei edes kysytä keskiarvoa, hän naureskelee. Kielet ovat aina olleet Roopelle helppoja, mutta liikunta ei ole kuulunut hänen vahvimpiin lajeihinsa koulussa. Kuitenkin hän tietää, että soitto vaatii myös hyvää fyysistä kuntoa. - Maailman hirvein soittoasento on viulisteilla, mutta kyllä pianistikin tarvitsee venytystä. Yritän käydä aina välillä kuntosalilla. Muutenkin hän yrittää elää normaalisti, ettei elämä olisi pelkkää musiikkia. Hän käy elokuvissa viulisti-tyttöystävänsä kanssa, joskus kävelyttää Milo-koiraa, tai tekee pi- N eljä vuotta sitten Gröndahlin perhe osti Taivaskalliolta talon ja maalasi sen nimensä mukaisesti vihreäksi. Ensimmäiseksi sisään kannettiin flyygeli, jotta perheen nuori poika, Roope, voisi jatkaa häiriintymättä soittamistaan. Kukaan ei arvannutkaan, millainen pianisti vihreästä talosta eräänä päivänä ilmestyisi! Roope Gröndahl, silloin vasta 17-vuotias, osallistui Maj Lind pianokilpailuun ja voitti toisen palkinnon. - Olin niin nuori, etten osannut edes jännittää, kun ei ollut mitään odotuksiakaan, Roope sanoo nyt, kolme vuotta myöhemmin. Seuraavana vuonna hänet nähtiin Suomen edustajana Eurovision nuorten solistien kilpailussa Wienissä. Sielläkin hän voitti toisen palkinnon. Sen koommin Roope ei ole kilpailuihin osallistunutkaan, sillä esiintymistilaisuuksia on riittänyt muutenkin. Sitä paitsi ohjelmistosta riip- puen kilpailuihin valmistautumiseen pitää yleensä varata puolisen vuotta. Ensi syksynä Roopelta löytyisi vapaata aikaa, mutta sen suhteen hänellä on muita suunnitelmia. - Olen pyrkinyt Lontooseen puoleksi vuodeksi vaihtoon. Kävin siellä parilla opettajalla ennen joulua, hän paljastaa. Todella hyvien opettajien saamista Roope pitää varsinaisena arpapelinä, ja kehuu, kuinka hyvää onnea hänellä on tähän asti ollut opettajien suhteen: Liisa Pohjola ja Antti Siirala Sibelius-Akatemiassa. On myös hyviä uutisia Hiilamon näkökulma työhön oli filosofinen. - Olen aikaisemmissa töissäni kartoittanut enemmän tai vähemmän epäkohtia ja ihmisen itsekkyyden tuloksia. Nyt esitin kysymyksen, voisiko joku olla tehnyt oikeasti jotakin hyvää? Hiilamo löysi hyväntekijöitä, sankareita. Heitä olivat Tapani ja Lysa Brotherus sekä varakonsuli Ilkka Jaamala sekä joitakin muitakin. - Ihmiset ottivat vastuuta vieraan maan vainotuista ihmisistä etsimättä kunniaa. Päin vastoin he vaaransivat oman uransa lisäksi jopa oman turvallisuutensa. - Minussa herättää suurta kunnioitusta se, että ulkoministeriön byrokraattisessa organisaatiossa joku uskaltaa toimia vastoin ohjeita ja ottaa moraalista vastuuta. Olen sitä mieltä, että jälkipolvilla on oikeus tietää että tämänkaltaisia ihmisiä on olemassa. Alice Karlsson Heikki Hiilamo: Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille. Otava. 363 s. 32 . Roope konsertoi Koskelan kappeli ke 12.5 klo 19 ja Oulunkylän kirkko ke 26.5. klo 19. Schubert, Grieg, Ravel, Kilpiö Finlandia talo, RSOn konsertti ke 19.5. klo 19 Brahms: Pianokonsertto nro 2 Finlandia talo, RSOn konsertti ke 19.5. klo 19 Brahms: Pianokonsertto nro 2 Milo-koira vartioi Perheen vitivalkoinen samojedinkoira Milo ei päästä ketään sisälle ilman kumeata haukkumistaan. Mutta musiikkiin se on tottunut, eikä häiriinny Roopen äänekkäästäkään soitosta. Flyygelin päällä on suuri määrä nuottivihkoja. Koskelan kappelin konserttiin 12. ROOPE GRÖNDAHL (s. 1989) opiskelee pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Liisa Pohjola ja Antti Siirala. Vuonna 2007 Roope Gröndahl sijoittui toiseksi sekä kansallisessa Jyväskylän pianokilpailussa että kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailussa, jonka nuorin osallistuja hän oli. Toukokuussa 2008 hän edusti Suomea Eurovision nuorten solistien kilpailun finaalissa Wienissä, saavuttaen toisen palkinnon. Gröndahl on esiintynyt kotimaassa mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Oulu Sinfonian ja Nordea Jean Sibelius -orkesterin solistina tehden yhteistyötä monien eturivin kapellimestarien kanssa. Ulkomailla hän on konsertoinut useissa Keski-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Roope Gröndahl tunnetaan myös aktiivisena kamarimuusikkona. Häntä on kuultu useilla festivaaleilla, joista mainittakoon Kuhmon Kamarimusiikki, Helsingin Juhlaviikot ja Turun musiikkijuhlat. Kesällä 2010 hän esiintyy mm. Bergenin festivaalilla Norjassa sekä Iitin, Nauvon ja Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla. Gröndahlin musiikkiopintoihin ovat antaneet tukensa mm. Pro Musica Säätiö, Paulon Säätiö sekä Alfred Kordelinin säätiö.
• 28.4.2010 Käpylä-Lehti Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. 5 Ville pääsi tähtiä kuvaamaan Ville Lahtinen (23) on lumilautailija, hiihdonopettaja, valokuvaaja ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelija. Viime talvena hän pääsi Jaffan sponsoroimana toteuttaman erään unelmistansa, valokuvaamaan isoja tähtiä lumilaudoillansa. JAFFAN LANSEERAAMA Saumaohjelma etsii nuoria, joiden hartaimman toiveen se toteuttaa. Hyvä haltija ei tullut pullosta vaan netistä. Siellä selostetaan juurta jaksain mistä on kysymys. Ville Lahtinen toivoi, että hän pääsisi kuvaamaan maineikkaita lumilautailijoita ja hän pääsi, vieläpä ehkä suomen kuuluisimman lumilautakuvaajan Pasi Salmisen opastuksessa. Ennen kuin hän ehti tajutakaan Salminen haki hänet kotoa Olympiakylästä ikimuistoisen lähes vuorokauden viettoon. - Tapaamani miehet ovat niin isoja tähtiä, ettei tällä alalla isompia olekaan, Ville sanoo. - J.P. Walker, Joe Sexton, Simon Chamberlain, Seth Huot, Lauri Heiskari... Jo kymmenen vuotta sitten samat heput esiintyivät lumilautaleffoissa ja yhä edelleen he ovat pinnalla. Villeä vietiin Vantaalle, Helsingin jäähallille ja Tapiolaan. - Starat olivat Suomessa koska täällä oli paljon lunta, meillä on myös paljon kaiteita ja poliisi suhtautuu temppuilijoihin myönteisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saatetaan sakottaa, jos jengi liukuu pitkin kaiteita kaupungilla. Kuvauskeikka kesti aamuyhdeksästä seuraavaan aamuneljään. Sponsori järjesti kameralaitteet, tutorin ja kuvausmadollisuuden ja Ville napsi kuvia tuntitolkulla, oppi paljon ja nautti joka hetkestä. Tuloksena oli, että yksi Villen kuvista julkaistiin arvostetussa italialaisessa Onboard -lehdessä sekä suurimassa suomalaisessa alan julkaisussa, Snow Extremessä. Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Viikintie 21 P. 09-7288 3530 henkilö-, paketti- ja kuorma-autot Avoinna ma-pe 8-16 ILMASTOINTILAITTEEN HUOLLOT ÖLJYNVAIHDOT Ville Lahtinen valmiina snoukkaamaan. Heppikseltä vauhtiin Ville Lahtinen on ollut innostunut lumilautailusta iät ja ajat. Koukkuun jäämisestä pitää kiittää van- www.autovan.fi hempia, jotka pistivät pojan suksille heti kun taapero oppi kävelemään. Ensin oli laskettelu, mutta pian laji vaihtui lumilautailuun. - Kymmenvuotisesta en ole paljon suksiin koskenut, Ville sanoo. Ensin laskettelupaikkana oli yläasteen vieressä Espoossa sijaitseva Heppatallinmäki, Heppis, jonne pojat kävivät koulun jälkeen rakentamassa hyppyreitä. - Meillä oli kaikilla kundeilla koru kaulassa, jossa luki Heppis, Ville nauraa. - Porukka on aika paljon hajonnut, mutta kun menemme kimpassa lumilautailemaan, fiilis on sama ja ne korutkin killuvat vielä monella. Heppiksen jälkeen mäet ovat suurentuneet. Ensin reviiri laajeni bussimatkan päähän Peuramaalle, Serenaan, Talmaan ja Sappeelle. Lomilla käytiin porukalla Rukalla ja muissa pohjoisen talviurheilukeskuksissa. Myöhemmin Ville on käynyt myös todella isoissa mäissä muun mussa Sveitsissä ja muualla Euroopassa. Lumilautailijoiden temput eivät toisaalta mitään mahtimäkiä edellytä. Samoin kuin skeittauksessakin, lumilaudallakin voidaan taiteilla kaiteilla ja urbaanissa ympäristössä. Vuorilla laskemisen ja kaiteiden kolistelun lisäksi lumilautailijat harjoittelevat hyppyjä hyppyreissä ja lumikouruissa. Lajissa saa helposti vammoja. Haastatteluhetkelläkin Villellä oli oikea käsi kantositeessä. - Backside rodeo eli voltti puolellatoista kierteellä epäonnistui. Tulin kyllä aluksi jaloilleni maahan, mutta kaaduin silti. Turvaa pääomallesi Teemme sen mahdolliseksi Panuntie 6 Helsinki-Käpylä 0200 3000 nordea.fi Rahastojen hallinnoinnista vastaa Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Lisätietoja Nordea-rahastoista saat osoitteessa nordea.fi/rahasto ja indeksilainoista nordea.fi/joukkolainat. * Riippumatta siitä, kuinka markkinat kehittyvät, saat takaisin vähintään sijoittamasi pääoman eräpäivänä (indeksilaina) tai takuutasopäivänä (rahasto). Monta rautaa tulessa Lumilautailu vaatii periaatteessa vain yhden välineen, laudan. Harrastuksen edetessä niitä tulee tosin hankittua useita eri käyttötarkoituksiin. - Laudat ovat nykyään kovin teknisiä. Niissä on moneen suuntaan laminoituja puuytimiä ja hiilikuituvahvistuksia, Ville kertoo. Se on rakettitiedettä. Kun lautailussa edistyy, tekee jossakin vaiheessa mieli kunnon mäkiin ja hissilipuista joutuu vuosi vuodelta pulittamaan yhä enemmän. - Osittain siksi suoritinkin hiihdonopettajakurssin, pääsen kotikeskuksen mäkeen ilmaiseksi ja muualtakin saa alennusta. Hiihdonopettajaksi Ville opiskeli Vuokatissa ja nykyisin hän opiskelun ohella opettaa lumilautailua Serenassa. Valokuvaaminen on ympärivuotinen harrastus, mutta kun lautailukausi loppuu Ville purjehtii. Vesi ja lumi ovat samaa ainetta. Ne vievät eteenpäin lujaa ja pehmeästi. Alice Karlsson Asuntoremontit, kirves-, maalaus- ja laattatyöt, keittiökalusteasennukset ym. Kotitalousvähennys. TIETOKONEKORJAAMO Koskelantie 9 P. 790 676 Saneeraus-Nikkarit Oy P. 0400-508247 Villen Sauma-kuva. Seth Huot taituroi, etualallalla kuvausavustajia. PUUNHOITOA & -KAATOA Metsäkievarin arboristit / Kai Vogt Sauma-hanke voi tarjota avun oman unelman toteutumiseen HARTWALL JAFFAN Sauma-hanke on tarkoitettu lahjakkaille nuorille, joille se tarjoaa saumaa eli mahdollisuutta omien unelmien toteuttamiseen. Palkitsemiseen ei kuulu suoraa rahapalkintoa, vaan voittajat saavat esimerkiksi ohjausta tai valmentajan avuksi päämääränsä tavoittamiseen. Saumassa yksi nuori sai harjoittelupaikan valtakunnallisessa radiossa, toinen sivuroolin Karukosken elokuvassa, kolmas mahdollisuuden soittaa Tavastialla ja neljäs mentoroinnin tanssikilpailua varten. Saumaan voi hakea osoitteessa www.jaffa.fi. 040 521 99 59 Cafe Oulunkylä Nordea Pankki Suomi Oyj
• 28.4.2010 Käpylä-Lehti 9 Kumpulan kyläjuhlat 29.5 Kuva Leila Oksa Ohjelma alkaa ja kirppis aukeaa klo 10 Kumpulan Kyläjuhlat on ohjelmaltaan monipuolisempi kuin koskaan aikaisemmin Kumpulan 550-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. KYLÄJUHLILLA ON JÄLLEEN totuttuun tapaan koko Limingantien pituinen asukkaiden kirpputori, joka aukeaa heti aamulla klo 10. Samalla käynnistyy myös Kyläjuhlien todella monitahoinen ohjelma esiintymislavoilla, Kylätilassa ja lasten festivaalialueella. Aamukahvit voi siemaista Kylätilan kahvilassa ja tutustua samalla kirja-kirppikseen tai Kylälavan tuntumassa, harpisti Reija Bisterin ja sellisti Veli-Pekka Bisterin soitosta nauttien. Kyläjuhlilla toimii myös Tietotori, jossa voi tutustua monenlaiseen toimintaan kaupunkiviljelystä, kaupunkisuunnitteluun, kompostointiin ja Kumpulan vaihtopiirin toimintaan. ri ilahduttaa improesityksillä ja Trio Puuhaukot naurattavat stand up-komiikalla. Duo Vando Suvanto ja Pete Parkkonen ja Angelica Archangelica-trio taas tuovat Kylätilaan musiikin. Kiinteistömaailma Oulunkylä Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17 Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Soita p. 010 622 3930 Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Rockista folkiin jazziin ja kuorolauluun Musiikkitarjonta on Kyläjuhlilla runsaampi kuin koskaan. Kylätilan ohella musiikkia kuullaan kolmelta lavalta. Musiikkiskaalakin on todella laaja: klassisesta musiikista folkiin ja jazziin, rockista rappiin poppiin ja kuorolauluun. Lähes kaikki esiintyjät ovat omalta alueelta ­ Kumpulassa ja Toukolassa kun asuu runsaasti muusikoita. Lavalle kipuavat alueella toimivat kuorot ja Kumpulan bändikerhon lasten bändit, mutta myös useampi nimekäs artisti ja bändi. Kumpulassa kuullaan esimerkiksi Dave Lindholmia, Marion Rungia, Mariskaa, Samuli Putroa, Emmiä, PMMP:tä ja Jalankulkuämpäriä. Ja monia muita. Kaksi yllättävää come backiakin mahtuu ohjelmaan: legendaariset folkyhtye Äimä ja rockbändi The Nights of Iguana kipuavat jälleen lavoille Kumpulassa. Kyläjuhlat huipentuvat tansseihin Kyläorkesterin tahtiin. Solisteina viihdyttävät tangokuningas Jukka Hallikainen, Maria Hänninen, Timo Turpeinen sekä Antti Koivulan jalkoja varmasti vipattava funk-setti. Ohjelma päättyy noin klo 22.00. Apteekkipalvelua ammattitaidolla Kärsitkö lihastai nivelkivuista? Oletko reumaatikko? Samuli Putro. Kuva Leila Oksa. Oik. Reija Bister. Kuva Sami Väätänen. Lapsilla oma festivaalialue Lasten oma festivaalialue sijaitsee Kumpulan koululla. Lukuisat alueen toimijatahot Paavalin seurakunnasta partiolaisiin Käpylän musiikkiopistoon ja Kumpulan toimintataloon järjestävät lapsille ohjelmaa satudraamasta työpajoihin ja askartelusta luonto-ja erätaitorataan. Lapsille on myös Kyläjuhlilla musiikkinäytelmä Kani K & Nipa Näätä ja omia konsertteja. ThermoSkinlämpötukien esittelypäivä 4.5. klo 10-17 Asiantuntijana paikalla fysioterapeutti MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Kylätilassa sanataiteita, teatteria, tanssia ja huutokauppa Kumpulan Kylätilassa on päivän mittaan monipuolista tarjontaa kulttuurielämysnälkäisille kävijöille. Kumpulalaisten kirjailijoiden Annina Holmbergin ja Mika Wickströmin vieraina käyvät Taina West, Katri Tapola, Tittamari Marttinen, Riina Katajavuori, Juha Itkonen, Matti Laine ja kuvittaja Virpi Talvitie. Tarjolla on keskustelua luovuudesta, hulluudesta ja sankaruudesta, kirjaesittelyjä ja vinkkausta. Keskipäivällä myydään huutokaupassa taiteilijoiden signeeraamia muistoja, kuvia ja unelmia. Saattaapa joku onnistua huutamaan omakseen Kyläjuhla-artistien omakätisesti kirjoittamia biisitekstejäkin. Kylätilassa myös tanssitaan kuumia latinorytmejä: brasilialaista "humppaa", Forróa sekä salsaa. Capoeiraakin esitellään. Tarinateatte- BOTNIAN MINIGOLFRATA Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä avataan 1.5. Jalankulkuämpäri. Kuva Pekka Niemi. Kyläjuhlat järjestetään talkoilla Kyläjuhlat järjestetään jälleen kokonaisuudessaan talkoohengessä ja yhteisöllisesti, myös esiintyjien osalta. Päävastuun tapahtuman tuottamisesta kantaa Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry. Edellisillä Kyläjuhlille 2008 oli päivän mittaan lähes 25 000 kävijää. Kyläjuhlien ohjelmasta, aikatauluista ja järjestelyistä voi lukea lisää nettisivuilla: www.kumpula.info. Tietoa Kyläjuhlista löytyy myös Facebookista. Riitta Hämäläinen Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry Kaikki radat hyvässä kunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22. TERVETULOA PELAAMAAN! SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 The Nights of Iguana. Kuva Leila Oksa.
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa klo 11, Metsolantie 14 Su 2.5. Tikka, Niemi, Leskinen Su 9.5. Mäkeläinen, Albekoglu, Leskinen To 13.5. Helatorstain messu, Albekoglu, Tikka, Leskinen Su 16.5. Kataja, Albekoglu, Leskinen Su 23.5. Ulkoilmamessu klo 10, Käpylän kyläjuhlilla. Akseli Toivosen kentällä. Niemi, Kataja, Tuomas Heikkilä Su 30.5. Tikka, Kataja, Leskinen 28.4.2010 Kevät Ilo TÄNÄÄN, HUOMENNA, YLIHUOMENNA saamme nauttia kevään tulosta. Mistä löytää sitten kevätilo? Valon lisääntyminen ilahduttaa, mutta myös hämmentää. Pitäisi olla iloinen kevään tulosta. Ilo onkin eniten kaupattu tuote nykyään. Ilon saa kuulemma liikkumalla, ostamalla kännykän ja syömällä. Mainostenmaailma kuvaa meille ilon moninaisin tavoin. Kunhan vain tarttuu kiinni ja nauttii. Tätä viestiä saamme välittää kuin ilosanomaa konsanaan. Ilon ostaminen on nykyajan suurimpia juttuja. Kaikki on valmista, sille jolla on varaa ostaa tarpeensa. Onkin noussut vastaliike kaikelle tälle. Älä osta mitään uutta, käytettykin kelpaa. Mitä ihminen sitten todella tarvitsee? Rakkautta, välittämistä, yhteyttä toisiin ihmisiin. Näitä ei saa muuta kuin lahjaksi. Todelliset tarpeet tulevat tyydytetyksi paljon hitaammin kuin meille annetaan kertoa. Tarpeemme syntyvät pitkän ajan kuluessa. Todellisia tarpeita emme voi tyydyttää nopeasti. Hidasta tahtiasi, pysähdy kuuntelemaan kevään ääniä ja ihmisiä. Kevään kynnyksellä voisi muistaa niitä ihmisiä, jotka ovat kannustaneet meitä. Kiittää ja piristää heitä. Usein pelkkä sana kiitos, saa aikaiseksi iloa. Viljellään sitä yhdessä. Jokainen tarvitsee ilahtumisen ja ilon aiheita. Niitä voi, saa ja on hyvä etsiä kaikkialta. Poikkea vaikka kirkkoon ammentamaan kevätiloa! Johannes Tikka pastori, Käpylän seurakunta Voi näitä nälkähäitä! K. E. HOLM julkaisi vuonna 1886 kirjan "Ei sovi. Neuvoja sievään käytöstapaan kuuluvissa asioissa", ja Lasipalatsissa sijaitseva Kirja kerrallaan siitä näköispainoksen 2009. Tässä tietoa tapakulttuurimme historiasta: "Ei sovi edes lihavienkaan ja ahmattien pitää syödessään sellaista meteliä, että luulisi syöjän suussa tusinan ampiaisia herhettävän, vaan on syönti tehtävä hiljaa ja siivosti ilman minkäänlaista korinaa tai massutusta." "Ei sovi vaivata pöytäkumppania antamaan pöydältä jotakin, jos löytyy palvelija saatavissa." "Ei sovi kieltäytyessä jotain ruokaa ottamasta, syyksi sanoa, ´minä en pidä siitä´. Sopivinta on vaan lyhyesti kiittäen kieltäytyä, sillä eihän kellään ole oikeutta ruveta syytä urkkimaan." Pukeutuminen ja esiintyminen: "Ei sovi seurassa raappia päätään tai korvallistaan, ei edes silloinkaan, kun on joku tärkeä asia mietittävänä." "Ei sovi esiintyä seurassa kiillottamattomilla saappailla. Jokainen pitäköön huolta siitä, että saappaat kiillotetaan jo illalla ja vielä aamusella ennen ulosmenoa kerran harjataan." Ohjeita sieviin käytöstapoihin MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Metsänlaulajaiset ma 3.5. klo 18 Käpylän kirkossa. Käpylän peruskoulun alaluokkien kuoro ja soitinryhmä, Liisa Tiensuu ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy Kevätlauluja Käpylän kirkon portailla ti 18.5. klo 18.30. Leskinen, kirkkokuoro. Keskipäivän viikkomessu ke 12.5. klo 12, Tikka, Leskinen. Kirkkokonsertti la 22.5. klo 18 Käpylän kirkossa. Harri Saksala ja Antero Priha yhtyeineen Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 19 Kartsakirkko torstaisin klo 18.30 MUUTA Päiväpiirit keskiviikkoisin klo 13 Käpylän kirkolla, vastaava työntekijä Murto, p. 2340 4218 Voudintie 4B ­ kerhohuoneella, vastaava työntekijä Kajos, p. 2340 4227 Päiväkerhot Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Takkinen p. 2340 4203 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 2340 4227 Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17, 3.5. Leskinen, 10.5. Niemi Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B - kerhohuoneella klo 17, ti 4.5. Takkinen, ti 18.5. Niemi Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuna aikana, tied. virastosta Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 - kerhohuoneella ke klo 17-19 Diakoniavastaanotot Kirkkoherranvirastossa ti ja pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B - kerhohuoneella ma klo 9-11, Kajos p. 2340 4227 Kehitysvammakerho, Voudintie 4B - kerhohuoneella joka toinen ma klo 17.30, parillisina viikkoina, tied. Kajos p. 2340 4227 Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Kerhoillassa ti 4.5. mukana Niemi. Naisten kirjallisuuspiiri ke 19.5. klo 18-20 Kalervonkatu 8Akerhohuoneella. Aihe: Chimamanda Ngozi Adichie, Puolikas keltaista aurinkoa Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20. 29.4. Mäkeläinen, 13.5. Albekoglu "Ei sovi pitää käsiään housujen lakkarissa, tai peukaloja liivinhihojen aukoissa, jos käsiä paleltaa, niin on parasta vetää kintaat käteen." "Ei sovi talvella pitää päällystakkiaan auki, eikä sovi kantaa kesäpalttoota käsivarrellaan, jollei samalla kanna matkakapineita tai jotain pakettia." "Ei sovi kadulla, yleisessä kokouksessa tai muuten muiden kuullen viheltää tahi hyräillä. Ei ole myöskään oikein sopivaa kadulla polttaa." Vieraisilla: "Ei sovi lyhyelläkään vieraskäynnillä pitää kalossia jalassaan vierashuoneessa. Jos on aikomus viipyä ainoastaan vähän aikaa, niin pidettäköön hattu ja keppi kädessä, mutta sateenvarjo on aina jätettävä eteiseen." "Ei sovi ­ varsinkaan naisten ­ istua jalat ristissä." Julkisuudessa: "Ei sovi kadulla käydä koskaan muualla kuin oikealla puolella katukäytävää, sillä muuten voi tapahtua yhteentörmäyksiä. Oikealle on väistyttävä, oikealla kuljettava, oikealla ratsastettava." "Ei sovi kadulla pureskella hedelmiä tai muuta sellaista. Jokaisella olkoon niin paljon kestävyyttä ja mielenlujuutta, että hän voisi kärsiä nälkää kotiin asti." "Ei sovi kadulla pysäyttää tuttua naista puhutellakseen häntä; parasta on kääntyä ympäri ja käydä hänen rinnallaan, ja sitte kun on sanottavansa sanonut, nostamalla lakkiaan jättää hänet hyvästi." Puhuminen: "Ei sovi sivistyneen Suomalaisen, joka rakastaa maataan ja kansaansa puhua ruotsinkieltä, jollei siihen ole välttämätöntä tarvetta." "Ei sovi käyttää tyhjiä huudahduslauseita, sellaisia kuin esim. Oi sen seitsemän seppää, Voi yhdeksän sutia ja patasuti kymmenes, Voi näitä nälkähäitä j.n.e." "Ei sovi sivistyneen puhutellessaan naista tahi herrasmiestä kutsua häntä yksin arvonimellä "herra" tai "neiti" tai "rouva", vaan pitää aina mainita myöskin nimi. Palvelusväen yksinään ei sovi mainita nimeä, vaan he sanokoot aina "rouva", "neiti" tai "herra"." Kirjeenvaihto: "Ei sovi panna kiinni kirjeitä siten, että suussaan kastaa kotelon siveltyä reunusta, sillä eihän kellään ole oikeutta lähettää sylkeään toiselle." "Ei sovi kirjoittaa kirjettä punasella läkillä, jollei mahdollisesti joskus oikein hellää lempikirjettä." Naisille erittäin: "Ei sovi jättää kasvojaan ilman verhoa... Hattu olkoon sellaiseksi laitettu, että se...verhoo kasvot tuolla hämärällä, vienolla varjolla, jossa silmien leimahdukset niin suloisesti välkähtävät..." "Ei sovi vähentää iästään enempää kuin kymmenen vuotta, sillä jos sanoo itseään liian nuoreksi, niin voi syntyä epäilystä, mutta kymmenen vuotta voi ijästään kyllä vähentää, ilman että kukaan huomaa." Tapakulttuuria Käpylässä 2010: Nuori nainen tervehti iäkästä rouvaa sanomalla "Moi!" ja rouva vastasi: "Hyvää päivää". Tyttö jatkoi iloisesti:" Kiitos samoin!" Liisa Mäntymies Puutarhamyymälä Sofianlehto Taimipiha avattu! ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Tervetuloa Äitienpäivälounaalle Park Hotel Käpylään klo 12:00-17:00 Lounas noutopöydästä Lapsille oma lista 37,10,- METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Soita tai varaa netistä 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17
• 28.4.2010 Käpylä-Lehti Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Takaikkuna Maahanmuuttajat NUOREMPANA työskentelin usein pakolaisleireillä, varsinkin Angolassa. Namibian kansallinen vapautusliike SWAPO järjesti 1970- ja 1980-luvuilla leireillä toimintaa itsenäisyyden puolesta. Suomessa ja leireillä annettiin koulutusta parille sadalle namibialaiselle. Muutamaa suomalaisen kanssa naimisiin mennyttä lukuun ottamatta he ovat palanneet rakentamaan maataan, kun itsenäisyys saavutettiin vuonna 1990. Vietimme äsken tuon voiton 20-vuotisjuhlaa Espoossa. Tuli hyvä mieli. Suomalaiset tukivat itsenäisyystaistelua laajasti yli puoluerajojen. Sekä kirkko että ammattiyhdistysliike olivat aktiivisesti mukana. Totta kai siitä on pitänyt jotain maksaa, mutta on vaikea nähdä, että kustannus olisi ollut kohtuuton. Namibian ei enää katsota tarvitsevan kehitysapua. Suomen suurlähetystö tukee siellä lähinnä demokratiakehitystä. Tätä taustaa vasten on kai ymmärrettävää, että en pysty lukemaan Suomi 24-tyyppistä keskustelua netistä. Alkaa ällöttää. Tätä juttua varten yritin. Yritys päättyi nimimerkin "maahanmuuttajille" puheenvuoroon 31.3. "Jokainen maahanmuuttaja on lapsen päähän ammuttu luoti." Kirjoittaja vaati tällä perusteella rangaistuksia maahanmuuttajille. Silti keskustelua pitää käydä. Mielessäni erottelen aina maahanmuuttajat kahteen osaan: pakolaiset ja turvapaikkaa tarvitsevat sekä taloudelliset maahanmuuttajat. Meidän kuuluu ottaa vastaan pakolaisia ja turvapaikan hakijoita paitsi inhimillisyyssyistä myös siksi, että olemme osa kansainvälistä yhteisöä, jossa ei voi pelata erilaisilla säännöillä kuin muut. Suomalaisia meni 1960- ja 1970luvuilla sadoin tuhansin töihin Ruotsiin, monet varmaan myös paremman sosiaaliturvan perässä. Se oli hyvä heille ja Suomellekin. Olemme YK:n, EU:n ja Pohjoismaiden jäseniä, mistä on meille iloa ja hyötyä. On kannettava osa yhteisestä taakasta. Osuuden suuruus on neuvottelukysymys, mutta kokonaan ei voi jättäytyä vapaamatkustajaksi eikä vetäytyä omiin nurkkiin. Me päätämme itse kiintiöstä ja säätelemme myös turvapaikan hakijoiden hyväksymisperusteita. Emmehän me voi mitenkään ottaa vastaan kaikkia hätää kärsiviä, niitä on maailmassa aivan liikaa. Pakolaiskiintiömme on 750 vuodessa. Turvapaikka myönnetään lisäksi hiukan useammalle. Määrät eivät ole ollenkaan kohtuuttomia voimavaroihimme nähden. Pitäisi olla hyväksyttävää, että osa pakolaisista ja turvapaikkaa tarvitsevista aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Suomi ottanut vastaan invalideja, jotka eivät ole muille kelvanneet ja lukutaidottomia on tullut paljonkin. Se nyt on vaan maksettava. Sitten pitää tukea kaikkia näitä tulijoita ammatin ja työn syrjään kiinni pääsemisessä. Suomesta lähinnä työtä hakevat ovat puolestaan tarpeellinen voimavara meille. Suomesta on jo ajat sitten loppunut työvoima moniin tarpeellisiin ja hyödyllisiin tehtäviin. Ilman thaimaalaisia marjanpoimijoita pohjoisen marjat mätänisivät metsiin ja Suonenjoen mansikoita saisi turhaan hakea torien myyntipöydiltä heinäkuussa. Filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat vasta maahanmuuttaja-aallon alkua, kun väestömme ikääntyy. Joka vuosi tarvitaan vähintään 10 000­15 000 eri alojen työntekijää Suomeen. Monet heistä jäävät tänne pysyvästi. Toisin kuin kiintiöpakolaisilla, ulkomaisilla töihin tulijoilla ei ole mitään erityistä oikeutta tulla Suomeen töihin, elleivät EU-säännökset sitä anna. Taloudellista maahanmuuttoa säätelevät käytännössä työnantajat, joihin ay-liikkeellä on oma vaikutuksensa. Samat työehdot pitää olla kaikilla, mutta nähtävästi viranomaiset eivät valvo kunnolla lakeja ja sopimuksia. Asia pitää hoitaa! Jos lyömme rajat kiinni kuten Albania aikoinaan, emme lämpiä sisään vaan olemme ulkona kylmässä. Pekka Peltola valtiotiet. tri logo_orig_pms.indd 1 Process CyanProcess MagentaProcess YellowProcess BlackPANTONE 299 CPANTONE 142 C KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS UUTUUTENA LYMPHATOUCH-alipainehoito! · Fysioterapia · Lymfaterapia Teemme myös koti- ja laitoskäynteinä www.fysioeka.fi Sofianlehdonkatu 5 a A 4, 00610 Hki p. 040-5074530 15.6.2009 10.18 Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Puh. 728 7012 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa FYSIOTREENARI Lahjakortit äidille! · Fysioterapia · Osteopatia · Kosmetologi · Hieronta · Jalkahoidot · Parturi-kampaaja · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Meillä käy hoitoseteli. Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Parturi-Kampaamo Salon Beauty Bella Käpyläntie 12 · p. 793 695 · Su-Ma suljettu rleena Meiltä Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille äidille lahjakortit KOSKELAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Annamari Hyppänen ja Katja Kurhela, erikoishammaslääkäri Pirkko Aho (iensairaudet) ja hammashoitajat Irmeli ja Kristiina sekä suuhygienisti. Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo Muista äitiä 9.5! Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Kukkakauppa Tähtililja Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Käpyläntie 1, puh. 7206800 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 59 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: