• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 4 11.5.2011 60. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Muotokuvaaja avasi studion Jani Kallunki tähtää paralympialaisiin Liisa Keurulainen toi taulunsa Käpy-Grilliin Uusi toimistohotelli Ogelin liikekeskuksessa Soita ja varaa esittely: 040 545 0488 Tilat 10 m 2 - 30 m2 Hinnat alkaen 300 /kk + alv. VUOKRATAAN TOIMISTOHUONEITA Zumba marathon 15.5. www.urheiluhallit.fi Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 www.forumacademica.fi
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 60. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 11.5.2010 Kuka vie meiltä terveysaseman? tyslistalla esittämin perustein seuraavaa: Koskelan sairaala-alueella sijaitsevan Koskelan terveysaseman toiminta siirretään Oulunkylän terveysaseman yhteyteen ja Koskelan sairaala-alueella olevista tiloista luovutaan. Koskelan sairaala-alueella toimiva yhden hoitohuoneen hammashoitoyksikkö siirretään Oulunkylän terveysasemalla toimivan hammashoitolan yhteyteen ja Koskelassa olevista tiloista luovutaan. Päätökset toteutetaan vasta, kun Oulunkylän terveysasemalla olevat psykiatrian tilat vapautuvat. Asia jäi terveyslautakunnan puheenjohtajan Jouko Malisen (sd.) pyynnöstä pöydälle, mutta siitä saatetaan päättää jo seuraavassa kokouksessa 17. toukokuuta. Jos siirto tulee, toteutusaikataulu jäänee auki, sillä psykiatrian poliklinikalle ei ole löytynyt uusia tiloja vaikka niitä on Kati Peltolan mukaan etsitty jo monta vuotta. Keskustelutilaisuuden varsinainen aihe oli Koskelan sairaala-alueen suunnittelu, johon tietenkin terveysasemakin kuuluu. Saimme kuulla, että suunnitteilla on monenmoisia muutoksia. Sairaala-alueelle tulee jatkossakin vanhusten asumispalveluja. Pitkäaikaishoidon osastoja muutetaan palvelutaloiksi ja alueen reunoille saatetaan rakentaa palvelu- ja seni- Raija Huovinen, muotokuvaaja Koskelan alueen suunnittelusta keskusteltiin toukokuun alussa. Kuva Toivo Koivisto K uten arvata saattoi, päätös Koskelan terveysaseman siirtämisestä Oulunkylän terveysaseman tiloihin lepäsi vaalien yli. Tästä puhuttiin valtuutettu (vas.) Kati Peltolan koolle kutsumassa keskustelutilaisuudessa, joka pidettiin Koskelan sairaala-alueella N-talossa 2. toukokuuta. Terveysaseman siirtäminen oli terveyslautakunnan esityslistalla 3.5. näin: Terveyslautakunta päättänee terveyskeskuksen palveluverkon kehittämisestä ja jatkosuunnittelusta esittelijän (terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola) esi- oritaloja. Kaunis piha on suunnittelussa avainasemassa, sitä tarvitaan ulkoiluun ja virkistykseen, koska useat asiakkaat ovat muistisairaita. Kokousväellä ei ollut tässä vaiheessa palveluasumissuunnitelmiin juurikaan mukisemista, mutta terveysaseman siirtämisaikeet suututtivat. Käpylään ja Koskelaan on tulossa yhä enemmän monenmoisilla apuvälineillä kuten pyörätuoleilla, rollaattoreilla ja kyynärsauvoilla liikkuvia ihmisiä, ja saman aikaisesti kaavaillaan terveysaseman siirtämistä toiseen kaupunginosaan. Jotkin paikalla olleet terveyslau- takunnan jäsenet kehottivat käpyläläisiä ja koskelalaisia ilmaisemaan tahtonsa tulemalla sankoin joukoin lautakunnan kokouspaikan edustalle, mielenosoitukseen siis. Eikö terveysaseman säilyttämisen puolesta kerätyt 11 000 nimeä riitä vakuuttamaan lautakunnan jäseniä? kysyttiin aiheellisesti. Turhautuminen sai väen kiihtymään. Miksi asukkaiden ääntä ei kuulla? Ensi vuonna on kunnallisvaalit. Silloin viimeistään on mielenosoituksen paikka. ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Mustavalkoisia käsin vedostettuja muotokuvia. Sellaisia saa Koskelantiellä toimivasta Studio Eirasta. VALOKUVAAJA Raija Huovinen ei ole vähään aikaan ehtinyt kameran taakse. Hän on hangannut betonilattiaa niin, että kädet särkevät. Kellaritilan muuttaminen valoisaksi valokuvaamoksi ei käy ihan käden käänteessä. Mutta nyt studio on valmis. Nimi Eira tulee Raija Huovisen aiemmasta työpaikasta, 1919 perustetusta valokuvaamosta Ab Eira Oy:stä, joka toimi ensin Korkeavuorenkadulla, sitten Liisankadulla ja viimeksi Unioninkadulla. - Sain pitää nimen, sillä Ab Eira Oy:tä ei ole enää olemassa. Liike lopetettiin, kun yhtiökumppanini jäi eläkkeelle, Huovinen kertoo. - Se liikehuoneisto olisi ollut minulle yksin liian iso ja kallis, joten päätin perustaa ikioman yrityksen. Alun perin sotkamolainen Huovinen on ollut valokuva-alalla peräti 44 vuotta. Työura alkoi 1967 paikallisesta valokuvaamosta. - En mennyt oppikouluun vaan halusin valokuvaajaksi kiireen vilkkaa. Jo ihan pienenä ihailin niitä mustavalkoisia filmitähtien ja muusikoiden kuvia, joita sai purukumipakkauksista. Sieltä asti mustavalkokuvan lumo on säilynyt. Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Nyt saa postikortteja KÄPYLÄ-SEURA RY:N POSTIKORTTEJA Seuran julistaman postikorttikilpailun kortteja on myynnissä muun muassa kukkakauppa Tähtililjassa. Tällaisia kortteja on tarjolla: "Koskelantiellä" Marko Jortikka (2010) "Sariolantie 2" Tarja Toivio (2010) Korttien myyjäksi haluava voi ilmoittautua Seuran hallituksen jäsenelle Kaija Rantaselle: 050 3593068, kaija.i.rantanen@ saunalahti.fi. Työ alkoi harjoittelijana, mutta pian Huovinen pääsi oikeisiin töihin. - Sitä vain opittiin kun oli pakko. Ensimmäisen hääkuvani otin ihan kylmiltään kun työnantaja pisti ottamaan. Pokkana otin kuvat ja niistä tuli hienoja. Sotkamon jälkeen Huovinen siirtyi Kajaaniin, josta 1978 muutti miehensä työn takia Vaasaan. Pesti Helsingissä Ab Eira Oy:ssä alkoi 1991, jossa vierähti 20 vuotta. Valokuvaus on kehittynyt 44 vuodessa hyvin tekniseksi. - Aluksi ei esimerkiksi ollut salamoita ja otettiin vain mustavalkokuvia laakafilmille. Kohde valaistiin lampuilla, jotka olivat kauhean kuumia. Sitten tulivat värikuvat ja filmikoko pieneni ja nyt on siirrytty digiaikaan ­ paitsi Huovinen. - Digikuvia minä en ota vaan kuvaan edelleen filmille ja vedostan kuvat itse. Vedostamista varten studiossa on pieni laboratorio. Siellä filmi kehitetään, kiinnitetään, suurennetaan, prässätään, kuivataan ja mitä kaikkea valokuvan syntyyn tarvitaankin. Itse valokuvaus on vain pikkuriikkinen joskin hyvin tärkeä osa kuvan synnyssä. ALICE KARLSSON Studio Eira Koskelantie 30 C, Helsinki puh. 09637442 Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla "Huhtikuun kukkaloistoa" Toivo Koivisto (2005) Koska Seura haluaa säilyttää Käpyläntien, Koskelantien ja Mäkelänkadun maisemallisesti ainutlaatuiset lehmuskujat, ihaillaan tässä vielä talvisia pitsikoristeitamme: "Pohjolankatu" Seppo Palander (2009) Vuoden 2007 käpyläläinen on Anja Tanninen. Tähän virkaan hänet nimettiin pitkäaikaisesta ja sydämellisestä palvelustaan kukkakaupassaan Tähtililjassa. Syksyn värejä Sampsantien ja Tapiolanteiden risteyksessä: Kaija Salonen (2008) Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on 24 euroa. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Galerie Suutari, Koskelantie 46 · Karjalan tupa, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 · Käpygrilli, Osmontie 5 tie 29 · Old Sophie, Koskelantie 9 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä) SIRKKA LIISA VIRTANEN, sihteeri, kotisivutoimittaja Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 8. päivä. Aineisto toimitukseen 27. toukokuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 11.5.2011 Perinteitä vaalien Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tuuli Kunnas haluaisi lisää kukkapuutarhoja. TAPAAN KÄPYLÄLÄISEN Tuuli Kunnaksen Annalan kartanolla Toukolassa, jossa on alkamassa yhdistyksen vuosikokous. Yhdistys ajaa Käpylän, Toukolan, Kumpulan ja Koskelan alueella omakotitaloissa, pientaloissa ja pienissä asunto-osakeyhtiöissä asuvien asioita. - Niitä ovat kaikki mikä liittyy asumiseen kuten rakentaminen, kunnostus, puut ja pihat. Lähtökohta on se, että asumismuoto poikkeaa kerrostaloasumisesta, Kunnas selventää. Jäseniä 83-vuotiaalla yhdistyksellä on noin 300. Tuuli Kunnas pätevöityi puheenjohtajaksi istuttuaan muutamia vuosia hallituksessa. Ja kun Irja Eskola halusi viiden vuoden jälkeen jättää tehtävän, Kunnas valittiin. Diplomi-insinöörinä Kunnas on työelämässäkin rakentamisen kanssa tekemisissä kaiket päivät. - Se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. Yhdistyksen isoimpia haasteita on juuri nyt tonttien vuokrien nousupaine. - Se on numero ykkönen, Kunnas sanoo. - Suurimmalla osalla yhdistyksemme jäsenistä vuokrasopimukset umpeutuvat 2020, mutta sitä ennen tehdyt päätökset linjaavat tulevan. - Toinen iso työsarka liittyy rakennuskannan ikääntymiseen. Remontteja on käynnissä kaiken aikaa jossakin ja opastusta tarvitaan. Putkiremontin vaikutusta asunnon hintaan tutkittiin Kannattaako asunto myydä ennen vai jälkeen putkiremontin? Kysymys mietityttää ainakin asunnon ostajia, myyjiä ja välittäjiä. Nyt tiedetään, että paras myyntiaika on vähintään kuusi vuotta ennen remonttia. Markku Kilpeläinen tietää milloin on hyvä aika myydä asunto. Tarpeellinen yhdistys Kunnas pitää omakotiyhdistystä erittäin tarpeellisena. Yksittäinen omakotiasuja ei pysty vaikuttamaan kovin tehokkaasti isoihin asioihin kuten esimerkiksi nyt käsillä olevaan tonttien vuokraan. Silloin joukkovoima on paikallaan. Pientaloissa asuvilla ei liioin ole talonmiehiä eikä isännöitsijöitä, joiden virkaa yhdistys myös jossakin määrin hoitaa. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys syntyi aikoinaan tiedon tarpeeseen ja neuvottelemaan sekä keskustelemaan viranomaisten kanssa ­ ja sillä tiellä ollaan edelleen. Yhdistyksen puoleen käännytään myös hyvin arkisissa asioissa. - Saako tontilta kaataa puita, on hyvin ajankohtainen kysymys, Kunnas sanoo. - Emmekä me tiedä sitä vielä ihan tarkkaan. - Meillä on käynnissä puustohanke. Kartoitamme alueemme puita ja otamme selvää, mitkä lajit ja lajikkeet ovat alueellemme tyypillisiä. Vasta työn valmistuttua tiedämme, miten pitää toimia. Pitääkö esimerkiksi kaadetun puun tilalle istuttaa uusi? - Asumme suojelluilla alueilla ja haluamme kunnioittaa perinteitä, Kunnas painottaa. - Yhdistyksen alkuvuosina pihoilla viljeltiin hyötykasveja, myöhemmin elettiin ihanien kukkapuutarhojen aikaa ja nyt ollaan tultu nurmikkopihoihin. Helppohoitoisuus on päivän sana, mutta tasaiset nurmikot eivät oikein sovi meille. - Näille pihoille sopivat kukat ja marjapensaat samoin kuin perhoset ja siilit. ALICE KARLSSON eskimääräinen putkiston ikä on noin 50 vuotta ja optimaalisin aika myydä asunto on vähintään kuusi vuotta ennen putkiremonttia. Aihetta on tutkinut maisteritutkintoa suorittava Natalia Nikola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Kiinteistömaailman ja Isännöintiliiton toimeksiannosta. - Kuusi vuotta putkiremonttiin on selkeä raja. Sen jälkeen hinnat alkavat laskea melko jyrkästi, toimitusjohtaja Markku Kilpeläinen Oulunkylän Kiinteistömaailmasta sanoo. - Luulisi, että vähän ennen putkiremonttia ostaja tekisi hyvät kaupat. Mutta ei! Hän maksaa silti ylihintaa, sillä hinnanalennus ei riitä kattamaan putkiremontin kustannuksia Kilpeläinen antaa tutkimuksen mukaisen esimerkin: noin 100 000 euron arvoisen asunnon ostaja häviää kuusi vuotta ennen remonttia 15 000 euroa, mutta vuotta ennen remonttia vain 8000 euroa verrattuna siihen että hän olisi ostohetkellä päätynyt jo remontoituun asuntoon. Esimerkissä ei ole otettu huomioon hintakehitystä ja summat ovat suuntaa antavia. Ostajat ovat Kilpeläisen mukaan erittäin kiinnostuneita putkien kunnosta. - Se saattaa nousta jopa ykkösasiaksi kaupanteossa. Ja iso asiahan se onkin, sillä remontin hinta voi olla jopa 600 euroa neliötä kohden. Kustannuksia voi kertyä myös väliaikaisesta asumisesta, jos talosta on muutettava pois. - Putkiremontti kestää kuitenkin keskimäärin vain kahdeksan viikkoa, Kilpeläinen muistuttaa. K montit ja niiden arvioidut kustannukset on oltava esillä. - Tästä lähtien hyvät ja huonot taloyhtiöt erottuvatkin entistä paremmin. Juuri nyt on yhtiökokousten aika ja tämän asian on oltava esityslistalla. On remontti sitten tulossa tai ei, asuntokauppaan vaikuttavat myös tunteet. Alueen maine ja ensivaikutelma ovat isoja tekijöitä. Sitten tulevat asunnon sijainti ja taloyhtiön kunto, johon kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota. Sen jälkeen katsastetaan asunnon varustus, pohjaratkaisu ja parveke! - Kärjistäen voi toisaalta sanoa, että on paljon ihmisiä joille toimiva kakluuni on tärkeämpi kuin lähitulevaisuudessa siintelevä putkiremontti. Käpylän mainetta asuinalueena Kilpeläinen pitää loistavana. - Tämä on Suomen suosituimpia asuinalueita. Käpylässä on myös järkevän kokoisia asuntoja. Esimerkiksi 60-neliöinen kolmio todella haluttu. - Myös alueiden hintaerot ovat huimia, esimerkiksi Koskelassa ja Käpylässä voi 80-neliöisen asunnon hintaero olla 100 000 euroa. sia vikoja ja puutteita, joista kukaan ei tiedä myyntihetkellä mitään vaan ne paljastuvat vasta esimerkiksi remontoitaessa. Kiinteistövälittäjät ovat mukana ihmisten elämänmuutoksissa. Asunto myydään kun otetaan ero, kun joku kuolee tai tulee perheenlisäystä. - Tietenkin asunto voidaan myydä muutenkin, esimerkiksi sijoitusmielessä, Kilpeläinen sanoo. Avioerotilanteet voivat olla hy- vinkin vaikeita. Puolueeton asunnon hinta-arvio on silloin erittäin tärkeä. ALICE KARLSSON Oulunkylän Asunnot Oy Mäkitorpantie 23,00640 Helsinki Puh: 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Mukana elämänmuutoksissa Kilpeläinen on ollut 15 vuotta asunnonvälittäjänä ja kahdeksatta vuotta yrittäjänä. Oulunkylän Kiinteistömaailmassa on hänen lisäkseen kuusi muuta työntekijää. Hänen mukaansa asunnon myynti kannattaa antaa välittäjälle, koska siten myyjälle jää yleensä enemmän rahaa käteen kuin silloin jos olisi itse myynyt. Kyse on myös vastuusta. Jos asunnossa ilmenee kaupanteon jälkeen vikoja, voi myyjä olla korvausvelvollinen. Vastuu kestää kerrostaloasunnon kaupan jälkeen kaksi vuotta ja omakotitalon myynnin jälkeen viisi vuotta. - Tietenkin asunnoissa saattaa olla myös sellai- Viime vuonna Sara Luoto sai paitsi ylioppilaslakin myös upouuden pyörän, jonka lahjoitti Oulunkylän Kiinteistömaailma. Hyviä ja huonoja yhtiöitä Taitava isännöitsijä osaa varautua putkiremonttiin ennakoimalla tulevat kustannukset. Rahaa kannattaisi kerätä vastikkeissa jo etukäteen. Uuden lain mukaan jokaisen taloyhtiön on tehtävä viiden vuoden korjaussuunnitelma. Tulevat re- Polkupyörä ylioppilaalle KIINTEISTÖMAAILMA OULUNKYLÄ lahjoittaa jo toisena keväänä polkupyörän Yhtenäiskoulun ylioppilaalle. Pyörä lahjoitetaan tänä vuonna positiivisesti ajattelevalle oppilaalle. Viime vuonna lahjoituksen saaja oli ekologisesti toimiva oppilas. Tuuli Kunnas muistuttaa asukkaita muun muassa rehottavista aidoista, jotka kaventavat jalkakäytäviä. Pensasaitojen leikkaaminen pitää asuinalueen myös hoidetun näköisenä.
• 4 Käpylä-lehti 11.5.2011 Kisisjengi Kerran vuodessa huhtikuisena torstaina käpyläläisessä Park Hotellissa kokoontuu Kisisjengi muistelemaan menneitä. He ovat Kisakylän alkuasukkaita, 1952 taloihin muuttaneita entisiä nuoria. H elsinki on siitä erikoinen kaupunki ja varsinkin Käpylä vielä erikoisempi kaupunginosa, että siellä on kaksi olympialaisia varten rakennettua kylää. Olympiakylä rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sodan takia olympialaiset peruuntuivat. Vihdoin vuonna 1952 olympialaiset olivat Helsingissä, ja Käpylä sai uuden asuinalueen, Kisakylän. Kun olympialaiset olivat ohitse ja urheilijat matkustaneet kotimaahansa, huoneistot kunnostettiin. Jo loppuvuodesta 1952 uusien asukkaiden muuttokuormat purettiin uusiin koteihin. Asunnot olivat aravalainoitteisia. Niihin pääsivät asumaan vain rintamamiesveteraanit perheineen. Monille oli osoitettu rintamamiestontti Vantaanjoen rannalta, mutta useat päätyivät vaihtamaan tontin kerrostaloasumiseen Käpylässä. Kisakylän neljääntoista taloon tuli asukkaita Töölöstä, Kalliosta, Vallilasta ja Hermannista, kaukaisimmat Jyväskylästä asti. Uusia asukkaita viehättivät talojen isot pihat ja vihreys. Pihoista huolehdittiin talkoilla. Samalla asukkaat tutustuivat toisiinsa, ja varsinkin lapsista ja murkkuikäisistä tuli alku-ujouden jälkeen kavereita. Muodostui Kisisjengi, jonka reviiri sijoittui Limingantien, Koskelantien, Intiankadun ja Mäkelänkadun väliin. Apteekkipalvelua ammattitaidolla Kisisjengiä Parkissa vuonna 2011. Ylärivissä vasemmalta : Leo, Jupi, Jore, Risto,Timo ja Veikko. Alarivissä vasemmalta: Kale, Keijo, Helga, Mana (Marjatta) ja Matti. JALAT KESÄKUNTOON! Tule ja kysy jalkojen hoidosta asiantuntijoilta neuvontaa jalkaongelmiin Käpylän apteekissa to 19.5.2011 klo 10-16 Paikalla jalkaterapeuttiopiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulusta. Esittelyssä mm. kosteuttava kantasuoja kuiville ja halkeileville kantapäille. Tervetuloa hyödyntämään esittelypäivän erikoistarjoukset! MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Kisisjengiä Kaunissaaressa vuonna 1959. sia. Kuusi heistä asuu Helsingissä, yksi Espoossa, Klaukkalassa, Nummi-Pusulassa, Liperissä ja Hämeenlinnassa. Välimatkat eivät tapaamista estä, vaan kaikki tulevat paikalle jos terveydentila vain sallii. Jengin syntymäajat sijoittuvat vuosien 1938 ja 1942 välille. Mieluisin puheenaihe on luonnollisesti menneiden muisteleminen. Urheileminen oli lapsille ja nuorille tärkeä henkireikä; viereisellä Raviksella he pelasivat talvisin jääpalloa ja jääkiekkoakin. Koskelantie 13:n pihaan perustettiin lentopallokenttä, joka yhdisti koko alueen nuoria. Erääseen korkeaikkunaisessa taiteilija-asunnossa asuvaan perheeseen hankittiin televisio ja TES-TV keräsi lapsikatsomon television ääreen. Jengi muistelee, miten paljon heidän vanhempansa joutuivat tekemään töitä. Joidenkin vanhemmat tekivät kahta ja jopa kolmea työtäkin samanaikaisesti. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan, ja niin tästä porukasta kasvoikin yhteiskuntakelpoista väkeä, ammattikirjo on näyttävä. Rötösherroja tai -rouvia heidän joukossaan ei ole. Matti Tarvainen osoitti kielitaitoaan, kun hän piti ranskaksi kiitospuheen haastattelijalle. Kundien harrastuksiin kuului mennä kesäisinä viikonloppuina veneellä Kaunissaareen retkelle, jossa he yöpyivät teltoissaan. Teltta kulki fillarin tarakalla myös reissuilla, jotka suuntautuivat Kuusijärvelle Espooseen. Tanssitaito opittiin Åke Blomqvistin tanssikoulussa Yrjönkadulla. Niin energiseltä ja nuorekkaalta Kisisjengi näyttää, ettei millään uskoisi, että tämä joukko on tuntenut toisensa jo lähes 60 vuotta! Kutsuvuoro tapaamiseen kiertää, on taas jonkun jengiläisen vuoro huolehtia, että kaikki ovat koolla samaan aikaan ensi vuonna. Runsaasti luomuleivonnaisia Kisisjengi (alussa lempinimi) Helka Helga Karjalainen, os. Kaukonen Jore Jorma Kallioinen Jupi Kari Kauhajärvi Kale Kalevi Munne Kata Katriina Lehtinen, os. Ristolainen Leksa Leo Kaukiainen Mana Marjatta Kekkonen, os. Ristolainen Masa Matti Tarvainen Ride Risto Aavakoski Timppa Timo Paavolainen Veka Veikko Lepistö Keijo Karjalainen "Iso" Laitinen alias Aulis Taijala, joka katosi merille. Edesmenneet jengiläiset: Isi Iski Ismo Helminen (2006) Kalle Kustaa Peltonen (2003) Rane Rauno Honkanen (2004) Sepi Seppo Ristolainen (2008) Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Puheensorinaa Parkissa Kisisjengiläisistä ei enää kukaan asu Käpylässä. Asuntojen kohonneet hinnat pakottivat aikuisiksi varttuneet nuoret etsimään kotipaikkaa muualta. Aluksi tapaamiset olivat eri ravintoloissa ja puolisotkin olivat mukana. Kun Kalevi "Kale" Munne täytti 50 vuotta, hän lähetti kutsukirjeen jokaiselle Kisiskaverilleen. Se oli jengin ensimmäinen "virallinen" tapaaminen. Sen jälkeen porukka alkoi kokoontua Parkissa. Aluksi kokoonnuttiin "Paukun saunassa", mutta miesten saunavuoro kesti niin pitkään, että naisista oli tylsää odotella yhteisten muistelujen alkamista. Niinpä vuodesta 2007 porukka on varannut pitkän pöydän salin puolelta. Jengiin kuului 16 henkilöä. Näistä neljä on kuollut ja yhden yhteystietoja ei ole saatu. Jengi on miesvoittoinen, joukossa on vain kolme naista, joista kaksi on siskok- KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 ASTA KORPPI
• 11.5.2011 Käpylä-Lehti 5 Nuorten lehti haastaa ajattelemaan Oulunkylässä kokoontuva lehtiryhmä ä ja sen tekemä Curly kertoo elämästä nuorten suulla. Lehti syntyy nuorten n kirjoittajien vapaaehtoisvoimin ja sen voi jokainen tilata kotiinsa maksutta. OULUNKYLÄN Seurahuoneella a Larin Kyöstin tiellä on joukko tyttöjä koolla. On tiistai-ilta ja Curlylehden suunnittelun aika. - Curly on nuorten tekemä lehti nuorille, Rosa Suominen kertoo. Hän laatii parhaillaan Lilja Rintamäen kanssa kysymyksiä stylisti Jemina Hanhijärvelle, jonka he aikovat lähipäivinä tavata. Taustalla Mia Parpala kirjoittaa keskittyneesti omaa juttuansa seuraavaan numeroon. Tytöt ovat motivoituneita lehdentekijöitä. Rosa ja Lilja ovat viihtyneet Curlyssä jo nelisen vuotta ja kirjoittaneet jokaiseen nuu meroon. - Kerhossa ideoidaan ja suunnitellaan, mutta jutut me kirjoitamme useimmiten kotona. Tekstit lähetetään päätoimittajalle, joka editoi ne ja korjaa kielioppivirheet, Rosa kertoo. Toisinaan lehti tehdään yhteistyössä jonkin järjestön kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Taksvärkki, Pelastakaa lapset ry ja Suomen lasten ja nuorten säätiö. - Käymme myös vierailuilla ja - Nuoret päättävät aika pitkälle juttuaiheensa itse, Peppi Tervo sanoo. - Ohjaan heitä hieman ja autan muun muassa kuvatoimituksessa. - Välillä teemme kirjoitusharjoituksia ja meillä on myös viikon visa. Siinä kysellään ajankohtaisia asioita ja testataan jonkin verran medialukutaitoa. - Pääkohderyhmämme on alle 18-vuotiaat, mutta 17-vuotiaita Rosaa ja Liljaa ei suinkaan potkaista pois 18-vuotissynttärinä. - Täällä saa olla niin kauan kuin viihtyy, Peppi sanoo. Curly on jo 15-vuotias ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. - Kuka tahansa voi tilata lehden ilmaiseksi nettisivujemme kautta. Ja kuka tahansa nuori voi myös tulla toimittamaan sitä. Curlyn kustantaja on Mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys, Curly ry, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhdistys on sitoutumaton ja sen kantava ajatus on terveet elämäntavat. Peppi Tervon mukaan mediakasvatus kehittää nuoria. - Kirjoittajalla on aina myös sanottavaa. Hän osaa ilmaista itseänsä niin, että muutkin ymmärtävät. - Luemme lehtitekstejä ja käymme niitä läpi. Nuoret myös kuvaavat. Taitto on annettu ammattilaiselle, sillä lehden ulkoasu halutaan pitää korkeatasoisena. Rosan ja Liljan haastateltavalle stylisti Hanhijärvelle on kertynyt jo joitakin kysymyksiä: Miten olet päätynyt ammattiisi? Mitä opiskelit? Minkälaista työ on? Miten ammattisi vaikuttaa omaan pukeutumiseesi? - Toivomme että saamme Jemina Hanhijärven tänne haastateltavaksi, Lilja sanoo. - Silloin voisimme pyytää häntä stailaamaan malliksi joitakin meidän vaatteitamme. Saisimme kivan esimerkin lehtijuttuun mukaan. ALICE KARLSSON Lyhyesti Kansanasunnot ryhtyi laskuttamaan vedestä KANSANASUNTOJEN Osmontie 35:n ja Pohjolankatu 2:n asukkaat ovat saaneet laskun veden käytöstä. Aiemmin vesi on sisältynyt vuokraan. Mistä on kyse toimitusjohtaja Antti Alhanko? - Käyttöveden mittaus ja laskutus perustuu näissä peruskorjatuissa kortteleissa Helsingin kaupunginhallituksen menettelyohjeeseen vuodelta 2006. Kiinteistöyhtiötä sitovat myös kiinteistöalan energiatehokkuussopimus ja siihen liittyen vuokra-asuntojen toimenpideohjelma (VAETS). Mihin sillä pyritään? - Tavoitteena on energiankäytön tehostaminen eli energiansäästö. Milloin laskutus aloitetaan? - Huoneistokohtainen laskutus aloitetaan kun koko peruskorjauskohde on valmistunut ja veden mittauksen laskentalaitteiston toiminta testattu. Miksi vain nämä kaksi kohdetta saivat vesilaskun? Alueellahan on peruskorjattu aiemmin jo joitakin kortteleita? Käyttöveden mittauksen menettelyohje on ohjeistettu kiinteistöyhtiöille vuonna 2006. Mäkelänkatu 78­82 peruskorjaus valmistui 2005 ja Väinölänkatu 30­36 vuonna 2003. Lisäksi korttelien 810 ja 812 (Pohjolankatu 6­12 ja 22­30, Tapiolantie 1, Tapiolantie 3­7 ja 19­ 27, Osmontie 33, Sampsantie 38, Joukolantie 22) peruskorjauksen hankesuunnittelu aloitettiin vuonna 2005, jolloin vedenmittaus ja vesimittarit eivät sisältyneet peruskorjauksen urakkaohjelmaan. Eivätkö asukkaat ole nyt eriarvoisessa asemassa, kun osa maksaa vedestä ja osa ei? Kaikki asukkaat maksavat vedenkulutuksesta. Toiset maksavat mittauksen mukaisesta kulutuksesta ja toisten kulutus arvioidaan ja maksu peritään hoitovuokrassa. Kun huoneistokohtaisia vesimaksuja ryhdytään perimään, niin hoitovuokra alenee vuokranmääritysyksikössä vesimaksutuottojen verran. teemme niistä reportaaseja. Viimeksi olemme tutustuneet Elävän kuvan museoon, Aku Ankka -näyttelyyn ja MTV:n uutisiin, Rosa selvittää. - Täällä käy myös vierailijoita. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Demin toimittaja oli kertomassa meille työstään. Kerhon jäsenmäärä on kuusi. Parhaillaan on poissa muun muassa joukon ainoa poika. Hän tekee kotona pääsykoetehtäviä media-alan oppilaitokseen. Monipuolista mediakasvatusta Tiistaikerhoa vetää Curlyn päätoimittaja, kulttuurintuottaja Peppi Tervo työharjoittelija Jenni Häyhän kanssa. Häyhä on englannin opiskelija Helsingin yliopistosta. - Olen kiinnostunut media-alasta ja siksi halusin tänne harjoittelijaksi, hän sanoo. - Osallistun lehtiryhmään, päivitän nettisivuja ja valokuvaan. Peppi Tervo, Jenni Häyhä, Mia Parpala, Lilja Rintamäki ja Rosa Suominen. Osmontien romugalleria OSMONTIE ON romuajoneuvojen läjityspaikka. Tien varrella Osmontie 35 kohdalla on monenmoisia epämääräisiä ajoneuvoja kuten kolme matkailuperävaunua, jotka rumentavat maisemaa ja roskaavat ympäristöä. Vaunujen ikkunat ovat rikki ja ne ovat täynnä rojua, jota on myös vedetty ulos ja levitetty ympäriinsä. Lähellä ravintola Nyyrikkiä Osmonpolulla seisoo lisäksi rekisteröimätön henkilöauto, joka on myös täynnä rojua ja sen tuulilasi on rikki. Romuista on ilmoitettu Helsingin Rakennusvirastoon. Jäämme seuraamaan tapahtuuko mitään. Tule mukaan Lehtikerho kokoontuu Seurantalolla tiistaisin klo 18­20 ja uudet jäsenet ovat myös Käpylän alueelta ovat tervetulleita. Lehden voi tilata netissä olevalla kaavakkeella, jonka täytettyään alkaa saada ilmaista lukemista kotiinsa. Curlyllä on tällä hetkellä yli 3500 tilaajaa. Curly ry, Larin Kyöstin tie 7, 00650 Helsinki Curly Median päätoimittaja Peppi Tervo, 041 533 6541, peppi.tervo@curly.fi Tilaa lehti ilmaiseksi kotiisi: http://curly.fi/nuorille/curly-lehti/tilaa-lehti.html BOTNIAN MINIGOLFRATA Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä avattu 1.5. Kaikki radat hyvässä kunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 TERVETULOA PELAAMAAN! Muista ylioppilaita ja muita koulunsa päättäviä! Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 Kukkakauppa Tähtililja TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885
• 6 Käpylä-lehti 11.5.2011 Judoka kahmii palkintoja ­ sokeana - Muutamia arvokisamenestyksiä on tullut, Ateenasta pronssia, pari EM-kultaa, Pekingistä pronssia, kahden danin judoka, Jani Kallunki listaa saavutuksiaan vaatimattomana. - Välillä tulee oteltua myös näkevien kanssa. Kuva Patrik Jansson Jani kallunki Nuoret ja seniorit tekivät MOMON Arabianrannassa nähdään toukokuussa Metropolia-teatterin esitys nimeltä Momo, jonka näyttelijäkaarti muodostuu senioritalo Loppukirin asukkaista sekä peruskouluikäisistä nuorista. MARRASKUUN ensimmäisenä maanantaina joukko arabianrantalaisia kokoontui Loppukiri-talon saunatilan olotilaan. Minua jännitti. Olin täysin uuden ja tuntemattoman kynnyksellä. Olin ohjannut muutamia lasten ja nuorten harrastajaryhmiä, mutta koskaan aikaisemmin en ollut puikoissa yksin. Olin jo pitkään miettinyt, että nuorten ja senioreiden yhteistyöstä saattaisi poikia jotain todella hedelmällistä. Olin myös työskennellyt ja opiskellut pääsääntöisesti Arabianrannassa. Vajaa kaksi vuotta sitten muutin Koskelaan. Päätin, että nyt oli aika antaa jotain takaisin Arabianrannalle, josta oli kasvanut kolmen ja puolen opiskeluvuoteni aikana lämmin turvapaikka. Mikä voisi olla parempaa, kuin käyttää oppimiani työkaluja ja tuoda arabianrantalaisia kokemaan teatterin tekemisen taian ammattimaisessa ympäristössä valoineen, lavastuksineen, äänineen ja puvustoineen? En itse ainakaan keksinyt muuta. Ryhmä muotoutui lopulta viidestä 12­14-vuotiaasta nuoresta ja yhdeksästä Loppukiritalon asukkaasta. Ikähaarukka asettui välille 12 ja 75. sisijainen tehtävä on saada toinen näyttämään hyvältä. Teatterin tekeminen on itsensä unohtamista ja keskittymistä toiseen. Mestari Hora sanoo Momolle: "Toisinaan maailman kierrossa sattuu erityisiä hetkiä, jolloin kaikki esineet ja olennot kaukaisimpia tähtiä myöten vaikuttavat ainutkertaisesti yhdessä niin, että voi tapahtua sellaista, mikä ei olisi mahdollista ennen sitä eikä sen jälkeen. Ihmiset eivät vain ikävä kyllä yleensä osaa käyttää niitä hyväkseen, ja niin tähtihetket kuluvat usein ohi aivan huomaamatta. Mutta jos joku havaitsee tähtihetken, silloin tapahtuu maan päällä suuria." Minusta ohjaajana tuntuu, että seisomme tuollaisen tähtihetken äärellä. EIJA JALKANEN Ohjaaja nen. - Kirkkaana kesäpäivänä näkee parhaiten. Tiellä kulkiessa erottaa kymmenen metrin päästä hahmon, mutta läheltäkään ei pysty tunnistamaan kuka se on. Hämärtyessä viimeisetkin näön rippeet katoavat. Kolme päivää viikossa Kallunki tekee urheiluhierojan ja kuntohoitajan töitä Käpylässä Koskelantiellä sijaitsevassa Fysiotreenarissa. Loput ajasta hän käyttää judon treenaamiseen. M oninkertainen judon euroopanmestari, Jani Kallunki on vaikeasti näkövammai- Huippu-urheilija Jani Kallunki työskentelee Fysiotreenarissa urheiluhierojana ja kuntohoitajana. - Judo vaikutti kiinnostavalta. Sillä kaikkeahan pitää kokeilla, niin päätin osallistua alkeiskurssille. Jo ensimmäisellä harjoituskerralla tajusin löytäneeni oman juttuni. Judossa on paljon samoja elementtejä kuin painissa. Se oli tavallaan "back to basics". Tällä tiellä sitä nyt ollaan. Seuraavana tavoitteena "ninjamiehellä" on voittaa kultaa ensivuoden Lontoon paralympialaisista. Paikka kisaan on Kallungin mukaan sinettiä vaille varma. Kisaan vaadittavia ranking-pisteitä sateli Turkissa näkövammaisten maailmankisoissa, josta Kallunki selviytyi voittajana. - En mene Lontooseen tekemään parastani, vaan haen sieltä kultaa. Piste. nänaiheita judopiireihin. - Välillä tulee oteltua näkevien kanssa niin että heillä on silmät kiinni. Yleinen reaktio on että voiko tämän tehdä näinkin. Tuntoon keskittyminen tuo syvyyttä treenaamisen. Silloin pystyy hahmottamaan omat liikkeensä paremmin. - Yksikin lipsahdus ja ottelu voi olla siinä Viehätys judoon heijastelee lapsuuden painiajoilta Ruotsista. Kallunki koki pärjäävänsä hyvin yksilölajeissa, joissa menestyminen on itsestä, eikä joukkuetovereista kiinni. Judokaa kiehtoo kahdenkeskeinen kamppailu, jossa otetaan mittaa taidoista, fysiikasta ja psyykestä. - Pitää olla jatkuvasti läsnä. Jääkiekossa kolmen maalin tappiota on käytännössä mahdotonta tasoittaa viidessä sekunnissa. Judossa se on pitkä aika. Yksikin lipsahdus ja ottelu voi olla siinä. Parhaat tatamimuistot Kallungille tulee heitoista tai käännöistä, jotka onnistuvat ottelussa. Ja tietenkin voitoista. - Huippu-urheilijana parasta on voittaminen. Takana on ääretöntä tsemppausta vain sitä ottelua varten. Voitat, ja viet pisteet kotiin. Seisot ykköspallilla mitali kaulassa, kukat kainalossa Maamme-laulun soidessa taustalla. Sitä on vaikea kuvaillla kaikessa ainutlaatuisuudessaan. Isollakin miehellä tulee siinä tilanteessa tippa linssiin. Kukaan muu kuin vain sinä itse ei voi tietää sitä kaikkea panostusta mitä sen eteen olet laittanut. Juuret painissa Ruotsin Skövdessä syntynyt Kallunki aloitti painin kuusivuotiaana. Seitsemänvuotiaana aloitettu kilpaileminen näkevien sarjassa kanssa vei mennessään. Peruskoulun päätyttyä paini kuitenkin jäi. Hän muutti Suomeen ja aloitti opiskelut Espoossa näkövammaisten ammattikoulussa, Arlainstituutissa. Opiskeluaikaan kiinnostus hoitoalaa kohtaan heräsi. Kuusitoistavuotias Kallunki haki vähintään kahdeksantoistavuotiaille tarkoitettuun koulutukseen, ja pääsi sisään. - Tammikuusta 1996 lähtien on näitä hommia tullut tehtyä. Konttorirotankin töitä tuli kokeiltua, mutta tajusin ettei se ollut mun juttu. Viime lokakuussa aloitin työt täällä Fysiotreenarissa. Perspektiiviä elämään Myös näkövamman kanssa elämistä Kallunki pitää yksilön asiana. Vaikeista teinivuosista huolimatta hän on hyväksynyt synnynnäisen vammansa ja jopa kääntää sen henkiseksi voimavaraksi ja huumoriksi. - Arjen rutiineissa joutuu tekemään hieman enemmän töitä kuin muut. Esimerkiksi ruokakaupassa tarvitsen jonkun auttamaan ostosten valinnassa. Olen tottunut taistelemaan koko elämäni. Hyväksyn sen että näillä mennään. Ehkä on jopa ihan hyvä ettei näe ihan kaikkea. Kallunki kehottaa käyttämään perspektiiviä elämässä. Pieniin asioihin ei pidä juuttua. - Olen onnellinen että minulla on ainoastaan näkövamma. Maailmassa on isompiakin ongelmia. Suomessa asiat ovat kuitenkin pääpiirteissään hyvin. Esteitä tulee ja ne joko kierretään tai ylitetään. Eteenpäin mennään aina. Teksti ja kuva JAAKKO KESO Näkövammasta hyötyä tatamilla - Otteen kun saa kaverista niin tietää missä mennään. Ei judossa oikeastaan tarvitse näköä. Liikkeiden hahmottaminen lähtee tuntoaistista, Kallunki selventää ottelun kulkua sokkona. Hänen mukaan tuntoaistiin keskittymällä voi liikesarjoista löytää jopa uusia ulottuvuuksia kehon hallintaan. Filosofia tuo uusia mietin- Lahjakkaita näyttelijöitä Kaksi ensimmäistä kuukautta teimme improvisaatio- ja esiintymisharjoituksia. Tammikuussa aloitimme näytelmän harjoittelun. Nyt toukokuun alussa jännitys on vaihtunut innonsekaiseksi odotukseksi. Esitys on koossa, nyt keskitymme viilaamaan sen priimakuntoon. Näyttelijät häkellyttävät minua harjoituskerta toisensa jälkeen lahjakkuudellaan. Joka ikinen. Harjoituksissa tunnelma on inspiroiva, kannustava, hyväksyvä ja innoittava. Se kannustaa ylittämään itsensä. Kultaa hakemaan Hinku urheiluun pysyi vaikka paini jäi. Kallunki kokeili maalipalloa maajoukkue-tasolla kymmenen vuotta. Sekään ei tuntunut omalta. Judo sen sijaan houkutteli. MOMO Metropolia-teatterin Teatterisali, Hämeentie 161 Esitykset: Ke 25.5. klo 19:00 Pe 27.5. klo 19:00 La 28.5. klo 15:00 Ma 30.5. klo 19:00 Ti 31.5. klo 19:00 Lippujen hinnat: 5 / 3,5 (kysy ryhmä- ja perhealennuksia) Lisätiedot ja lippuvaraukset: momometropolia@gmail.com p. 050 376 4899 (12.5. alkaen) Esityksen kotisivut: http://momometropolia.blogspot.com/ Ninjamiehen terveysvinkit KALLUNGIN MUKAAN kahdeksan kymmenestä Fysiotreenarin asiakkaasta kärsii niska- ja hartiaseudun ongelmista. Hyvinvoiva keho on on peruselementeistä kiinni. Uni: - Uni on kaikista tärkein palautumiskeino. Jotkut kertovat pärjäävänsä viiden tai kuuden tunnin unella, mutta ei se kanna pidemmän päälle. Kallungin mielestä aikuinen tarvitsee vähintään kahdeksan tuntia yhtäjaksoista unta yössä. Erityisiä hetkiä Momon tärkein teema on minulle läsnä olon merkitys. Kaikki lähtee siitä ja palaa siihen. Ihmissuhteet, ystävyys, rakkaus, hyvinvointi, onnellisuus, menestyminen elämässä. Läsnä oloa omassa elämässä, itselleen ja elämälleen. Ja läsnä oloa muille. Teatteri on myös läsnä oloa. Teatterin tekeminen on kuuntelemista ja toisen tekemistä hyväksi. Teatterissa sinun tarkoitus ei ole näyttää itse hyvältä, vaan sinun en- Liikunta: - Kolmisen kertaa viikossa pitäisi harrastaa liikuntaa muun hyötyliikunnan ohella. On aivan sama mitä tekee, kunhan saa pulssin koholle Ergonomia: - Kiinnitä huomiota hyvään ryhtiin. Kuvittele että olet kuninkaallinen ja sinulla on kruunu päässä. Kruunu pysyy päässä jos ryhti on hyvä, mutta putoaa jos ryhti huononee. Ruokavalio: - Perinteinen kotiruoka on hyvästä. Lisää lautaselle salaattia ja vaihda paahtoleipä ruisleipään. Herkutellakin saa, mutta ennen muuta kohtuus kaikessa.
• 11.5.2011 Käpylä-Lehti · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 7 Heseva Lounasravintola Yhtenäiskoulu kutsuu toukobileisiin Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen legendaariset toukobileet pidettiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla Käpylän työväentalolla. Juhlat saivat nimensä koulun perustajan Touko Voutilaisen mukaan. Nimi kertoo myös siitä, että juhlat ovat kevään merkki. BASISTI Häkä Virtanen on soittanut toukobileissä siitä asti, kun hänen nyt jo lukioikäinen esikoisensa aloitti koulun. - Ynkin opettajissa on mahtavia persoonia, joiden kanssa löytyi heti yhteinen sävel. Olen muuten vähän laiska vanhempaintoiminnassa, joten tuon mielelläni korteni kekoon tällä tavalla, Häkä toteaa vaatimattomasti. Tosiasiassa Häkän kokoama bändi on toukobileiden sielu. Rumpalina on usein Arska Vesterinen, tänä vuonna Markus Raivio. Luumu Kaikkonen ja Jiri Nikkinen ovat olleet mukana useita kertoja. Häkä kiittelee opettaja Matti Saariota, joka on hoitanut kaikki käytännön asiat koulun puolesta ja lisäksi ollut kitaroineen mukana bändissä. - On ollut myös hienoa säestää taitavia laulajia, joita silloin tällöin nousee lavalle entisten oppilaiden joukosta, Häkä muistelee. Monen mieleen ovat jääneet esimerkiksi Peetu Toivosen, Janina Lehdon, Inari Laakson, Anna Guzejevin sekä Anna ja Jenni Vesterisen upeat esitykset. Oman hienon panoksensa ovat tuoneet koulun vanhempiin kuuluvat laulajat, kuten Ismo Alanko, Kai Hyttinen, Pepe Willberg, Tapio Liinoja ja Jevgeni Guzejev. fi Vuoden 2006 bileissä kuultiin Anne Herlinin ja Henna Rasilaisen unohtumaton Krokotiili-rock Matin, Arskan ja Häkän säestämänä. Anne on monivuotinen vanhempainyhdistysaktiivi ja Henna paitsi ynkkiläisten äiti, myös koulun entinen oppilas ja nykyinen opettaja. ARVOISA IKÄIHMINEN/OMAINEN Haluamme kutsua sinut tiistaina 17.5.2011 klo 15.00 Käpyrinteen palvelutaloon, osoitteeseen Ilmattarentie 2 Kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisiltapäivään Käpyrinne ry on ikäihmisten hyväksi toimiva yhdistys, jolla on pitkä kokemus laadukkaasta vanhustyöstä. Ideoidaan yhdessä keinoja kotona asumisen tukemiseksi! Tilaisuudessa pääset maistelemaan Käpyrinteen ravitsemuskeskuksen suolaisia ja makeita herkkuja. Nostalgista tunnelmaa Häkän mielestä toukobileiden tunnelma on ainutlaatuinen: - Niissä on vanhaa kunnon koulubileiden henkeä, joka tuo mieleen nuoruuteni teinibailut. Myös laulaja Janus Hanski, joka on tänä vuonna pitkästä aikaa taas mukana, pitää juhlien nostalgisesta hengestä: - Bändiosio toteutetaan pienillä kamoilla vailla turhia krumeluureja ihan kuin 1960tai 1970-luvulla, joten tunnelma on aito ja ihmisläheinen. Janus on vastikään levyttänyt isänsä Seppo Hanskin vuonna 1966 levyttämän kappaleen Painan vain pääni ja odottaa sen kuulostavan toukobileissä autenttisemmalta kuin missään. - Paljon tuttuja vuosien varrelta, bändissä huippuluokan soittajat ja ilmassa lähestyvän kesän mukanaan tuoma hehkuva tunnelma ­ tosi kivaa tulla toukobileisiin, toteaa Janus. Yhdessä juhliminen kuuluu Yhtenäiskouluun 1960-luvulla Ynkin abeilla ja opettajilla oli tapana juhlia penkkareita koululla yhdessä läpi yön. Opettajat tekivät ruoan ja esittivät ohjelmaa. Tämä perinne on jäänyt historiaan, mutta uusi, spontaanisti syntynyt perinne kokoaa nykyään opettajat ja abit yhdessä kaupungille juhlimaan penkkari-iltaa. Näissä illanvietoissa orastaa tou- kobileiden henki: käydään merkityksellisiä keskusteluja ja muistellaan kouluaikaa rakkaudella. Isot ja pienet yhdessä niin juhlassa kuin arjessa, se on Yhtenäiskoulua ­ vaikka toukobileisiin täytyy sentään asettaa 20 vuoden ikäraja. Sen puitteissa kaikki Yhtenäiskoulun piiriin kuuluvat tai joskus kuuluneet opettajat, vanhemmat, oppilaat, henkilökunta ja koulun ystävät ovat tervetulleita juhlimaan. AINO JÄRVINEN Lämpimästi tervetuloa mukaan! LISÄTIETOA NUMEROSTA 050-408 0653 / MINNA.PARTANEN@KAPYRINNE.FI Toukobileet ensi lauantaina Vuoden tauon jälkeen odotetut bileet järjestetään jälleen Yhtenäiskoululla lauantaina 14.5. klo 19.30 ­ 24.00. Luvassa on hauskaa ohjelmaa, vanhojen tuttujen riemukkaita kohtaamisia, naurua, lämpimiä muistoja ja syvällisiä keskusteluja sekä villiä menoa tanssilattialla. Juhlinnan lomassa vanhempainyhdistyksen mestarikokit tarjoilevat maittavaa keittoa. Toukobileiden tiivis tunnelma täyttää koulun salin, käytävät ja opettajainhuoneen. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Etymologia Sivistäviä sanoja SIVISTYSSANAT OVAT sanoja, joilla sivistyneet ihmiset keskustelevat vaikuttaakseen sivistyneiltä. Sivistyssanaksi ei useinkaan kelpaa suomenkielinen sana. Se on siihen liian ymmärrettävä ja yksinkertainen. Siksi sivistyssanat on lainattu muista, mieluiten sivistyskielistä. Niissä ne alun perin ovat tarkoittaneet ihan tavallisia asioita, ja ihan sivistymättömät ihmiset ovat käyttäneet niitä. Sanan sivistys, vaikka se ei oikea sivistyssana olekaan, toi kieleemme yliopistomies ja kielenkääntäjä Reinhold von Becker 1800-luvun alussa. Se on johdettu sanasta siveä, joka tavanomaisen merkityksensä lisäksi on suomen murteissa tarkoittanut säyseää, siivoa, siistiä, sievää ja hyvää. Verbi sivistää on tarkoittanut siistimistä, siivoamista, raivaamista ja koristamista. Sivistyssanoilla puhuvat henkilöt ovat usein eri alojen eksperttejä. Ruotsiksi sana on expert, samoin ranskaksi. Ekspertti ei suomessa tarkoita entistä Perttiä. Ruotsiin sana on tullut ranskan kautta latinasta. 1200-luvun ranskassa se tarkoitti kokenutta, 1500-luvulla ammattimiestä. Latinan expertus tarkoittaa koettua ja kokenutta, verbi experiri yrittämistä ja kokeilemista. Alkutavu ex- tarkoittaa ulos, pois, loppuun asti, täysin. Sanan pertus indoeurooppalaiseksi lähtömuodoksi on rekonstruoitu sana pereli viedä läpi. vallisia asioita. Tämä on vanha indoeurooppalainen sana, jonka alkumuodoksi tutkijat ovat rekonstruoineet sanan kwel eli kääntyä, kääntää. Sanan konstruoida alku on latinassa, jossa constructio tarkoitti pinoamista ja rakentamista. Kun tämän sanan eteen pantiin liite re-, joka tarkoitti mm. taaksepäin ja takaisin, saatiin sana rekonstruoida. Kielitieteessä se tarkoittaa sanan oletettuun alkumuotoonsa palauttamista. Piirros Anu Harju Kuohuvakeskiviikko Kuohuviiniä, mansikoita, vaahtokarkkeja... Tervetuloa lasilliselle Vaikkapa terassille! Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2 Barbaarit ja pakanat Sivistyskansojen kuten kreikkalaisten ja roomalaisten naapureina asuvia kansoja sanottiin barbaareiksi. Tämä sana tulee kreikan sanasta barberos ja on tarkoittanut sellaisia kansoja, jotka eivät puhu kreikkaa tai latinaa. Sanskritinkielinen sana barbara on alun perin tarkoittanut änkyttäjää. Joissakin maamme kaksikielisissä kaupungeissa tai taajamissa saatamme nähdä kahvilan, jonka ovessa on teksti Bar Baari. Se ei kuiten- Kulttuuri Sivistystä sanotaan joskus kulttuuriksi ja kulttuuri, jos mikä, on sivistyssana. Sana kulttuuri tulee latinasta, jossa se on ollut muodossa cultura ja on tarkoittanut maanviljelyä, jalostusta ja palvontaa, siis ihan ta- kaan tarkoita änkyttäjää eikä kelpaa sivistyssanaksi. Kreikkalaisten ja roomalaisten läheisyydessä asui myös sivistymättömiä pakanoita. Kreikkaa tämäkin sana on alun perin. Kreikan paganus tarkoitti pakanaa ja maalaista. Barbaareista ja pakanoistakin on aina yritetty tehdä sivistyneitä kouluttamalla. Sana koulu tulee suomeen latinan kautta ruotsista, jossa se on skola. Latinaksi koulu oli schola ja tarkoitti luentoa, esitelmää, oppilaitosta, koulua ja koulukuntaa. Kreikassa tämänkin sanan alkujuuri on. Kreikan skhole tarkoittaa vapaata aikaa, lepohetkeä ja henkistä harrastelua lepohetkinä. SEPPO SEPPÄLÄ
• 8 Käpylä-lehti Kattavat palvelut Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta! Kun käännyt puoleemme asuntoasioissasi, saat asuntosi myynnin tueksi osaavan ammattilaisen. Arvioimme asuntosi hinnan ammattitaitoisesti ja paikalliset markkinat tuntien. Me tunnemme omat alueemme ja tiedämme, mitä kaikkea hinnan määrittelyssä on otettava huomioon. 11.5.2011 PUUNHOITOA JA -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17 Opi soittamaan Käpylän musiikkiopistossa! OPPILASVALINNAT 30.5.-1.6.2011 Opistossa voi opiskella lähes kaikkia orkesterisoittimia, pianoa, kitaraa, harmonikkaa, laulua, vapaata säestystä ja kansanmusiikkia. Karuselliopetuksessa (6-8v.) tutustutaan eri soittimiin ja saadaan valmiuksia musiikkiharrastukseen. Lisätietoa opetuksesta ja metodeista www.kmo.fi Varaa henkilökohtainen pääsykoeaika puh. 720 6610. Infotilaisuus opistolla (Taivaskalliontie 3) to 12.5.2011 klo 18 Käytännön tietoa, lyhyitä soitinesityksiä, opettajia tavattavissa, TERVETULOA! Malmi, Malmin kauppatie 18, puh. 010 255 5940 Oulunkylä, Kylänvanhimmantie 29, puh. 010 255 5948 Yhdessä hyvä tulee. Puhelu 010 -numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,0595 ¤/minuutti (alv. 23 %), matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,1704 ¤/minuutti (alv. 23 %). Välityspalkkio 4,92 % (sis. alv 23 %) velattomasta kauppahinnasta. Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV a väriä pintaan! Aika laitta Korkealaatuiset Saxotol ja Linal pellavaöljymaalit: kuivuvat erittäin nopeasti muodostavat hengittävän pinnan kestävät pitkään puu-, kiviaines- ja metallipinnoille Värit, joissa on luonnetta Läkkisepäntie 22 00620 Helsinki puh. 020 780 9696 Olemme avoinna ma-pe klo 8-16 Poikkeusaukioloajat Vko 19 Vko 20 ma - pe 9. - 13.5. klo 8 - 18, la 14.5. klo 9 - 14 ma - pe 16. - 20.5. klo 8-18
• 11.5.2011 Käpylä-Lehti 9 Menot Druzba on ystävyyttä! KÄPYLÄN VENÄJÄ -SEURA Druzba keräsi monta vuotta Tavaranvaihtopäivillään kenkiä Viipurin alueelle. Viimeinen keräys oli keväällä 2010. Kengät toimitettiin joko Viipurin sosiaalikeskuksen tai Perovon kylän koulun kautta niitä tarvitseville. Suomalaisena yhteistyökumppanina toimi Kallio­Vallilan Venäjä-seura. Haluan kiittää Käpylän Venäjäseuran puolesta kaikkia kenkien lahjoittajia! Avustustavaroille, meidän keräämillemme kengille, on aina ollut tarvitsijoita. Käpylän Venäjä-seura on avoin kaikille Venäjästä kiinnostuneille ihmisille. Toiminnassamme tärkeällä sijalla on kulttuuri ja elämä tämän päivän Venäjällä. Panostamme mukavaan yhdessäoloon. Olemme mukana käpyläläisten yhdistysten tilaisuuksissa ja tapahtumissa: kyläja elojuhlissa, siivoustalkoissa sekä elävässä joulukalenterissa. Käpylän kirjaston remontin valmistuttua pääsemme jatkamaan kirjastoiltojamme. Tiistaina 27.9. tutkijatohtori Tomi Huttunen tulee kertomaan venäläisestä nykykirjallisuudesta. Lokakuun lopussa toteutuu 10. venäläisen ruoan kurssimme, joita olemme toteuttaneet yhteistyössä Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Maanantaina 6.6. on kesäretkemme. Se on kävelyretki Käpylän pohjoista kotikaupunkipolkua pitkin, määränpäänä on Taivaskallio. Retkelle on vapaa pääsy, mutta tarjoilun vuoksi tulisi ilmoittautua etukäteen allekirjoittaneelle. Startti on klo 18.00 ykkösen ratikan päättäriltä. Tervetuloa mukaan! ULLA VALKEILA (050 5924375) Kirjeet "Mitä lujempaa sinä juokset, sen tässempänä sinä pysyt" OLETTEKO KOSKAAN olleet unessa jossa tiedätte olevanne unessa? Aivan tavallisena toukokuisena iltapäivänä sukellamme Alisan alitajuntaan ja uniin. Kenen unia näemme ja mistä ne tulevat? Mitä tarkoittaa muistaminen ja voiko muistaa erilailla, voiko muistaa väärin? Solitario Alisa etenee unen logiikalla ja ajatukset juoksevat vierellämme. Ilves-Teatterilla, Sampsantie 50 Solitario Alisa on Sanna Sofia Vuoren taiteellinen lopputyö (Metropolia AMK esittävä taide) Tekstit: Lewis Carrol, Petri Winckel, Sanna Sofia Vuori. Käännös: Minna Vuori. Rooleissa: Reetta Saarikoski Helinä Kumpulainen Anni Swahn Carita Weissenfelt Mark Lepre Janne Niinivaara Onko linnunpesän hävittäminen fiksua? ON MUKAVAA JA HAUSKAA seurata stadin luontoa. Vantaanjoen rannoilla ja pihoillamme ruskaa, vuoden kiertoa Taivaskalliolla, korttelipihan otuksia. On oravia, rusakoita, siilejä ja lintuja. Oman porstuani edessä on, tosin ruma, ammattitaidottomasti pilalle nyrsitty vanha lehmus. Sen kolossa muutaman metrin korkeudella on pesinyt mustarastas vuosikausia.Oma luonto-ohjelma on niiden puuhien tsuumailu verannalta vihreätä teetä nauttiessa. En tiedä nykyisestä luonnon opetuksesta koulussa mutta niin kuin moni muu asia, tämäkin voi alkaa kotoa. Yhdessä lasten kanssa viheriöitten ja eläväisten seuranta, joskus jännittäväkin, on opettavainen ja yhdistävä harrastus. Sehän voi johtaa pidempään aktiivisuuteen asiassa. Valokuvaus on nykyään sikäli iisiä että tekniikkaa ei tarvitse kovin tuntea, kunhan on intoa ja mielikuvitusta. Luontokuvauksessa riittää kyllä muita haasteita. Kuulin just äskettäin tosi ikävän jutun Käpylästä. Pohjolankadun erään pihan männyssä on pesinyt harakkaporukka. Viime vuonna joku talon asukas oli tuhonnut pesän, syystä että linnut häiritsivät! Kumma juttu. Naapurin mukaan pesää rakennetaan taas. Toivottavasti syyllisen sietokyky on parantunut. Talon muut asukkaat ovat kyllä luonnon ystäviä. Vaikk´ei olisikaan sydäntä ja myönteistä asennetta asiaan, täytyy muistaa että lain mukaan kaikki linnut on rauhoitettu pesimäaikana ja harakkakin aprillipäivästä heinäkuun loppuun. Tässä on pakko mainita että rauhoitetun eläimen ja sen pesän hävittäminen on rikos. Sellaisesta seuraa sakkorangaistus. Harakkakin kuuluu kyllä vahinkoeläimiin, ja niiden hävittämistä säätelee laki. Ei niitä kuka vaan omin luvin saa tappaa. Se ja kaikki muut säännöt on luettavissa netistä. Pidetäänpä huolta pikku naapureistamme ja nautitaan niitten seurasta. Puoli vuotta ja aloitamme asiallisen talviruokinnan. Saamme sitten taas ensi vuonna seurata otusten puuhastelua ja kuulla laulukuoron kiitoksen naapuriavusta. Ystävällisesti, Teidän TOPI TAALA Pellavan Perinteinen Kevättempaus su 22.5. klo 11­15 Herkkubuffetti. Makoisaa keittoa & tuoreita sämpylöitä, ihania leivonnaisia, lämpimiä munkkeja, kahvia, teetä, mehua ym. Kirpputori. Myyntipaikka ulkosalla 10 (oma pöytä mukaan) Hevosajelua. Tervetuloa! Steinerpäiväkoti Pellava, Pohjolankatu 3-5, puh. (09) 799282. Tuotannollisteknistaiteellinen tiimi: Anniina Veijalainen - Aleksi Joensuu - Saara Karjalainen - Riina Tikkanen - Petri Winckel - Soila Häkkinen - Suzanne Ylönen - Saana Laine - Tanja Turpeinen - Iika Hartikainen - Pinja Nevalainen. Esitykset: pe 20.5., su 22.5., pe 27.5., la 28.5., ma 30.5., ti 31.5., to 2.6., pe 3.6. Kaikki esitykset klo 19:00 Esitys kestää noin 1,5 tuntia ja soveltuu mopokorttiin oikeutetuille. Liput: 3 lapsenmieliset, 9,30 muut. Varaukset: 040 415 1981 tai paravarjo@gmail.com. TERASSIT KUNTOON Kestopuiset terassilaudat Lämpökäsitellyt terassilaudat www.sahakonttori.fi Klikkaa nettikauppaamme www.sahakonttori.fi/shop 26x90 PHL VALLILAN PUUTAVARA Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Avoinna: ma-pe 7.00-16.00, la 9.00-13.00 KANSANMUSIIKKIA KÄPYLÄSSÄ Kansanmusiikkiosaston KAMUVIIKKO 9.5.-14.5.11 Konsertteja joka arki-ilta Karjalatalolla, Käpylänkuja 1 Katso ohjelma www.kamu-kmo.fi La 14.5. klo 14-15.30 Avoimet ovet Tule tutustumaan opetukseen ja soitinvaihtoehtoihin. Kansanmusiikkiosaston oppilasvalinnat 1.6.2011 Tied. ja ilmoittautumiset: 09 - 726 3306 kamu@kmo.fi Kysy myös avoimesta ryhmäopetuksesta! Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi Nordean Pohjoisen Helsingin yrityskonttori tarjoaa yrityksellesi entistä laadukkaampaa palvelua ja laajalla asiantuntemuksellamme ratkaisemme tehokkaasti yrityksesi pankki- ja vakuutuspalvelutarpeet. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Tule tutustumaan uusiin tiloihimme ja keskustelemaan yrityksesi toimintaa tehostavista palveluista. · Nordea, Pohjoisen Helsingin yrityskonttori Torikatu 3, 3. krs 00700 Helsinki · Nordea Yrityspalvelu 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe klo 8-18 · Verkkopalvelut Nordea.fi nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 11.5.2011 Yhtä juhlaa Toukokuu 2011 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Ke 11.5., 18.5. ja 25.5 klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki. Su 15.5. klo 11 Messu. Helaakoski, Kataja, Kivinen, Autio, musiikkiavustajana Tommi Varis Su 22.5. klo 11 Messu. Kataja, Albekoglu, Leskinen Su 29.5. klo 11 Messu. Albekoglu, Mäkeläinen, Rintala, Autio To 2.6. klo 11 Messu. Savik, Väyrynen-Si, PesonenKareinen Su 5.6. klo 11 Messu. Pelkonen, Savik, Leskinen TOUKOKUU ON TÄYNNÄ jubilaareja. Ensin valkolakkiset ylioppilaat, työväki ja suomalainen työ (1.5.). Sitten maamme äidit (8.5.) ja heti perään koko Eurooppa (9.5.). "Snellua" muistetaan (12.5.), ehkä rahanakin kaivaten. Ja sitä seuraa Kukan eli Flooran päivän (13.5.) juhla Paciukselle, Maamme ­laululle, Vanhankaupungin kentälle ja koko Suomelle. Ja sitten vielä lippu salkoon kaatuneitten muistopäivänä (15.5.): "Suomi on hyvä maa. Sitä kannattaa puolustaa!" Ja sen puolustajia kannattaa muistella! Toukokuu on kesän odotuksen ja lukuvuoden päättymisen aikaa. Niinpä Oulunkylän kirkolla on 15.5. tilaisuus vanhojen koululaulujen parissa ja intialaisten tyttöjen koulutuksen tukemiseksi. Kuun viimeisenä pyhänä 29.5. vietetään Helsingin seurakunnissa Suvivirren sunnuntaita kesän alkamisen ja pian päättyvän lukuvuoden kunniaksi. Messuissa lauletaan tietenkin suvivirsi ja kerätään Kirkon ulkomaanavulle kolehti, jonka avulla rakennetaan uusi sadan oppilaan koulu tuhoutuneen tilalle Haitiin Leoganen kaupunkiin Port au Princen länsipuolella. Keräys toteutetaan kolehdein ja lahjoituksin. Lisäksi toukokuun viimeisenä päivänä 31.5. on Kampin Narinkkatorilla Stadin Suvivirsi ­yhteislaulutapahtuma, jonka vauhdittajina toimivat Ellen Jokikunnas, Maria Ylipää ja Veeti Kallio UMO Jazz Orchestran tahdittamana. Paikalla on myös piispamme Irja Askola. Tälläkin tapahtumalla kerätään varoja Haitin koulun rakentamiseen. Lopuksi saamme onnitella ja juhlia myös itseämme ja koko kaupunginosayhteisöämme yhteisen lehtemme täyttäessä peräti 60 vuotta! Seurakunta onnittelee yhteis- työkumppaniaan ja toivottaa sille pitkää ikää ja monia, monia armorikkaita vuosia tämän kaupunginosan yhteishengen luojana ja ylläpitäjänä! REIJO KATAJA kirkkoherra Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Su 29.5. klo 13.30 Messu. Albekoglu, Autio MUUTA Käpylän kirkon Diakoniatoimisto on suljettu ti 17.5. ja pe 20.5. Nuorten rytmi-ilta to 19.5. Kakkosella, Pohjolankatu 2 D, esiintyjänä FalanGi. Perhekerhojen retki Mustasaareen to 26.5. Lähtö klo 10 lautalla Taivallahden rannasta. Hinta 10 /aik., 4 /lapsi yli 2 v. Sis. lauttamaksun ja ruokailun. Ilmoittautumiset perhekerhoissa. Lähetysjuhla su 22.5. Oulunkylän kirkossa. Klo 10 Messu ja klo 11.30 kakkukahvit sekä klo 12.30 Lähetysjuhla, ent. nimikkolähettien ja lähetyssihteerin 210 v-juhla, lahjat tyttöjen turvakodin hyväksi Angolassa. Kevätkonsertti su 22.5. klo 18 Käpylän kirkossa. Käpylän kirkkokuoro ja Karelia-orkesteri, johtajana Heino Koistinen. Vapaa pääsy. Lisätietoja tilaisuuksista verkkosivulla, jossa voi myös ilmoittautua postituslistalle. ____________________________________ Taidetta ilman pensseliä Käpy-Grillissä esillä olevat taiteilija Liisa Keurulaisen lämpimät asetelmat ja pohjoisen maisemat ovat syntyneet sormin. LIISA KEURULAINEN oli ensin posliinimaalari, mutta löysi öljyvärit opettajansa Taina Viherton avulla. - Pääasiassa olen kuitenkin oppinut itse, eikä se tie ole ollut helppo, 40 vuotta tauluja maalannut Keurulainen sanoo. Keurulainen on nyt pätevöitynyt taiteilija. Sen kriteerinä on Suomen Taiteilijat ry:n jyrytyksen läpäiseminen. - Suomen taiteilijat ry:llä on kerran vuodessa näyttely, jonne hyväksytään töitä vain niin sanotun jyrytyksen kautta. Töitä arvostelee taiteilija, joka on usein jonkin taidekoulun opettaja. Jos hän ei hyväksy taulua, sitä ei oteta näyttelyyn. - Jos arvostelija sattuu olemaan nykytaiteen ystävä, ei meikäläinen saa juuri mitään läpi, Liisa nauraa. - Kun teen tällaista näköistaidetta. Keurulainen on päässyt arvostettuun näyttelyyn mukaan jo yhdeksänä vuonna, ja on myös yhdistyksen jäsen. Parhaimpana tunnustuksena Keurulainen pitää erään kerran jyryttäjänä olleen kuvataiteilija Rafael Wardin tokaisua: kyllä sinä itsesi olisit taiteellasi pystynyt elättämään. Lintujakin on lennähtänyt Liisan tauluihin. Pankkivirkailijasta taidemaalariksi Wardin lausunto tuli verrattain myöhään, sillä Keurulainen ehti puurtaa 38 vuotta pankissa ennen kuin heittäytyi vapaaksi taiteilijaksi. - Jäin töistä pois 1995 ja ryhdyin maalaamaan. Työhuoneeni on kotona, Keurulainen kertoo. - Aluksi käytin pensseleitä kuten on tapana, mutta reuma on runnellut käteni niin, että teen maalaukset nykyisin lähes kokonaan sormin. Rakas Lappikin on pitänyt jättää. - Kävimme ennen mieheni kanssa joka vuosi Saariselällä ja Kiilopäällä ja minulla oli aina maalaustarvikkeet mukana. Nyt tuntikausien istuminen ei tule kysymykseen. - Pari kertaa olen lentänyt Ivaloon ja mieheni on tullut autolla perässä. Keurulaisen työt ovat haluttuja. Hän myy yleensä taulut sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Ensi heinäkuussa hän ripustaa ­ tai oikeammin hänen miehensä ripustaa ­ näyttelyn 13. kerran Somerniemen Hiidenlinnaan. OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ma-ti, to-pe klo 9-14, ke klo 15-17, kesä-elokuussa maanantaisin suljettu. Toimitusten ja tilojen varaukset p. 09 2340 5300, fax 09 2340 5301, sähköposti oulunkyla.srk@evl.fi. Huom! virkatodistukset p. 09 2340 5000. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Päivystävä diakoni p. 09 2340 5318. Hiidenlinnan lisäksi Keurulaisella on ollut kymmenkunta näyttelyä Sammatissa ja lukuisia erilaisissa laitoksissa kuten Kampin palvelukeskuksessa, Kontulan vanhainkodissa ja eri sairaaloissa. Galleriakokemusta on kertynyt Galleria Bajarista Mannerheimintieltä. Ja se on linkki Käpy-Grilliin. Käpy-Grillille työskennellyt Eija Tervo oli nähnyt Keurulaisen töitä Bajarissa, ja sitä kautta herkät työt päätyivät ravintolan ruokasalin seinille. Reumasta huolimatta Keurulaisen työhuoneessa syntyy edelleen useita kymmeniä maalauksia vuodessa. Kaikkiaan hän arvioi maalanneensa elämänsä aikana jo lähes tuhat taulua. ALICE KARLSSON Liisa Keurulainen, Käpy-Grillin toukokuun taiteilija. Käpy-Grilli, Osmontie 5, Helsinki, (09) 791343, avoinna joka päivä klo 09­02. KEVÄTKONSERTTI Oulunkylän kirkossa (Teinintie 10) to 26.5.2011 klo 18 Orkesteri, solisteja, kamarimusiikkia. Vapaa pääsy, TERVETULOA! Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Puutarhamyymälä Sofianlehto Taimet ja tarvikkeet ark. 9-19, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi
• 11.5.2011 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja 11 Parturi · Kampaamo Takaikkuna Vaaliohjelmat uusiksi EN JAKSA KATSELLA VAALIKESKUSTELUJA. Totesin sen taas katsottuani yhden ensimmäisistä puolueiden puheenjohtajien väittelyistä. Aikapulan ja tv-toimittajien asenteellisen nokittelun takia asiat jäivät käsittelemättä. Aikapula johtui siitä, että yhteen ohjelmaan oli tungettu aivan liian monta asiakokonaisuutta. Toimittajien asenne taas oli ylimielinen. Se edusti sitä vanhaa kokeneiden toimittajien kyynisyyttä, jota markkinoidaan kriittisyyden valeasussa. Eino S. Revon johtama Yle teki vuonna 1970 tutkimuksen vaaliohjelmista, jotka silloinkin olivat puolueiden keskinäistä yleistä kinastelua, asiasta toiseen hyppelehtimistä. Sattumalta niissäkin vaaleissa kävi niin, että Veikko Vennamon SMP otti vastoin odotuksia suurvoiton. Yle halusi tietää, millaisia vaaliohjelmia kansa oikeastaan haluaisi. Tutkimus tehtiin Kaarle Nordenstrengin vetämänä ja olin siinä kovasti mukana sekä kenttätyössä että tuloksia analysoimassa. Tulos oli selkeä: Kansalaiset haluaisivat ymmärrystä keskeisiin asiakysymyksiin. Vaalipaneelit pitäisi rakentaa kulloinkin keskeisesti ajankohtaisten suurten ongelmien käsittelyn sarjaksi. 10­15 keskusteluohjelmaa voisivat käsitellä niitä puolueiden nimeämien asiantuntijoiden voimin. Studiossa olisi myös asiaa tunteva yleisö, joka voisi osallistua keskusteluun. Tällainen järjestely olisi askel poispäin puolueiden kilpalaulannasta, joka on pohjimmiltaan viihdettä, politiikan madaltamista viihteeksi, mitä yhteisten asioiden hoitaminen ei ollenkaan ole. Viihteessä pärjäävät tietenkin parhaat esiintyjät, joita olivat tällä kertaa Timo Soini ja Paavo Arhinmäki. Onnittelut heille. Laajan kenttätutkimuksen pohjalta teimme esityksen vaaliohjelmien uudistamisesta teema- ja asiapohjaisiksi. Tehtäisiin vaaliohjelmasarja, jossa käsiteltäisiin asia kerrallaan esimerkiksi eläkkeitä, ympäristökysymyksiä, vanhusten hoidon tilaa, palvelujen yksityistämistä, turvallisuuspolitiikkaa, verotusta, tasa-arvoasioita, maataloutta, koulutusta, yrittäjyyttä jne. Tällä tavoin jokaista asiaa voitaisiin käsitellä melko perinpohjaisesti, puolueiden kannat tulisivat selviksi ja asiapohjainen äänestäminen tulisi helpommaksi. Ehkä näin helpotettaisiin myös vaikeiden asioiden ymmärtämistä. Esityksemme ei johtanut mihinkään. Ylen hallintoneuvosto ei lämmennyt asialle, sillä puolueet olivat ilmeisesti varsin yksimielisiä siitä, että tärkeintä on puolueiden johtohenkilöiden esilläolo kaikissa vaaliohjelmissa. Ehdotus lämmitettiin vielä kertaalleen kymmenen vuotta myöhemmin, mutta tulos oli sama. Sittemmin tilanne on vain huonontunut. Nyt vaaliohjelmiin kelpuutetaan lähinnä vain suurimpien puolueiden johtajia. Edes vaaliohjelmien yleisöksi ei enää kelpuuteta sellaisten puolueiden johtajia, joilla ei ole eduskunnassa paikkoja vanhastaan. Käydään pääministerivaaleja, vaikka meillä ei ole voimassa enemmistövaalitapaa, joka tekisi sen mielekkääksi. Pääministerivaalikampanjaan lähtenyt Paavo Lipponen hävisi omat vaalinsa ja nyt taas Mari Kiviniemi omansa. Suomi ei ole ainakaan vielä osakeyhtiö, jolle vaaleissa valittaisiin kaikkivaltias toimitusjohtaja. Korjataan vaaliohjelmat sen mukaisesti. PEKKA PELTOLA Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Maarit, Mervi & Riikka Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381 TERVETULOA! FYSIOTREENARI Puh. 728 7012 Kasvohieronta 40 min./20,- (norm. 35,-) Sis. alkupuhdistus, hieronta eteerisillä öljyillä ja ihon loppukosteutus. Voim. 30.6. asti. Hierontaa Puolihieronta 35 Kokohieronta 40 Varaukset p. 040 508 7634 Anto Sikanen Käpylän Hieroja Huom! Uusi osoite: Koskelantie 23 · Fysioterapia · Osteopatia · Kosmetologi · Hieronta · Jalkahoidot · Parturi-kampaaja Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Parturi-Kampaamo Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 www.oulunkylankauneushoitola.fi rleena Ma Tiistaisin · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille eläkeläisalennus HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela, Annmari Hyppänen ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Tutustumiskäynti 35/ 55 min Käpylä-Seura r.y. 60 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Asuntolaina Sampo Pankista suunnitelma Kodinvaihtotunnissa. Hoidamme puolestasi pankinvaihdon, saat juuri sinulle ja perheellesi sopivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin pankkipalveluihin. Mahdollisuus tulla lainaneuvotteluun myös töiden jälkeen tai aikaisin aamulla. Tunnin mittaisen tapaamisen aikana kartoitamme asumistarpeesi ja teemme sinulle ehdotuksen siitä, miten ja milloin kodinvaihdossa kannattaa lähteä liikkeelle. Samalla saat tietää luotettavasti asuntosi arvon, tilastojemme mukaan onnistumme arvioinnissa 98% varmuudella. Kutsu meidät kylään www.kiinteistomaailma.fi/kotikaynti Olli Ropponen rahoituspäällikkö puh. 050 426 4783 olli.ropponen@sampopankki.fi Kimmo Majala rahoituspäällikkö puh. 050 423 6068 kimmo.majala@sampopankki.fi Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Anneli Grönholm myyntineuvott. 050 386 6656 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Sampo Pankki Helsinki-Pasila Yhden pysähdyksen taktiikka sujuvaan etenemiseen. UUTUUS! 2 Tupla Suffle vohvelipala 220 g UUTUUS! Maista herkullinen uutuus Härkä-Panini 49 ps 11,32 /l 5 Tarjoushintaan koko toukokuun Panini ja juoma 0,4 l Lucifer grillauspaketti tarjous! Grillihiili 14 l Arla Ingman Yoggi juotavat jogurtit & sytytysneste 1 l 50 9 90 yhteishintaan Voimassa 4.-18.5.2011 1 330 ml 25 kpl 3,79 /l Voimassa 11.-25.5.2011 Täyden palvelun Neste Oil K-marketit. Kaikille jotka ovat liikkeellä yhden pysähdyksen taktiikalla. Neste Oil K-market Helsinki Oulunkylä Palvelemme Ma-pe 6.30-24 la-su 8-24 Siltavoudintie 19 a, 00640 HELSINKI puh. 09-728 4455 juha.salo@k-market.com Carrols joka päivä 10-23.30