• Helsingin vanhin kaupunginosalehti 60 vuotta! NRO 4 29.4.2012 61. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. Kuva Eine Kakkonen painos 18 000 Kalervonkadun magnolia jälleen kukassa Helena Seppänen avaa kesäkahvilan puutarhamyymälässä äitienpäivänä Hallinto-oikeus linjasi Taivaskallion ilmeen 70% KULTANÄPPI OY 50% Varaston LOPPUUNMYYNTI 60% 20% 40% 30% Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 757 75 Avoinna ma-pe 9.30-17.00 · myynti@kultanappi.com · www.kultanappi.com
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 61. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 29.4.2012 Kirpparikirjan kertomaa S isareni löysi joltakin sisämaan kirpputorilta kirjan, jonka nimi on Käpylän puutarhaesikaupunki 20-vuotisvaiheet ja Käpylän Suojeluskunta 15-vuotisvaiheet. Sen on julkaissut Käpylän Suojeluskunta vuonna 1938. Kaksiosaisessa kirjassa on mielenkiintoista historiaa. Suojeluskunnan perustaminen on oma juttunsa, sitähän ei enää ole olemassakaan. Sen sijaan Käpylä elää ja voi paksusti, ainakin kun vertaa tämän "Helsingin 25. kaupunginosan" alkuvaiheisiin. Alueen maat kun olivat alun perin "raakaa metsämaata" ja ainoastaan nykyisen Pohjolankadun seutu oli "jossakin määrin raivattua ja ojitettua heinämaata". Ensimmäiset asukkaat muuttivat Käpylään 1920. Maasto oli vesiperäistä niittyä ja poluilla upotti sateisina aikoina nilkkoja myöten. Alueella oli vain yksi kaivo Sampsantie 30:n kohdalla, ja sieltä kaikki käpyläläiset hakivat vetensä. Katuvalaistusta ei ollut ja postin jakoi Kansanasuntojen juoksupoika sivutöinään. Oma postitoimisto saatiin 1924, minkä jälkeen jako ilmeisesti huononi, sillä "usein löydettiin kirjeitä pihoilta ja poluilta". Maitokauppaa käytiin työväenruokalan (kirja ei kerro, missä se oli) edustalla. Muita elintarpeita myi Pohjolankatu 16:ssa toiminut Elanto "20 neliömetriä laajasta myymälästä." Tällainen oli alku, josta ponnistettiin eteenpäin. Kirjan parasta antia ovat valokuvat. Niistä näkee miten samanlaisena Käpylä on säilynyt sen jälkeen kun se oli saanut vesijohdot ja kunnon kadut. Ajankohdan voi päätellä vain ihmisten pukeutumisesta ja ajoneuvoista ­ ja siitä, että esimerkiksi Joukolantieltä otetussa kuvassa lyhtypylväsrivi kulkee keskellä tietä. Yksi paikka puutarhaesikaupungissamme on kuitenkin täysin muuttunut ­ rautatieasema. Näin nyt en- simmäisen kerran minkälainen asemarakennus Käpylässä on ollut: pieni puinen talo (kuvassa). Se sopisi kylän ilmeeseen edelleenkin hyvin. Siinä voisi olla vaikka asemakahvila! Nythän meillä ei ole asemarakennusta lainkaan, vaan pelkät tylyt metalliviritykset ja toimistorakennusten muurit. Mutta eipäs valiteta. Käpylä on säilynyt harvinaisen hyvin, minkä tämä 74 vuotta sitten julkaistu kirjakin todistaa. Se tuo turvallisuutta ja mielenrauhaa. Hatunnosto kaikille kaukonäköisille. ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Magnolia on 18-vuotias ja on kukkinut joka kevät jurottuaan ensin kahdeksan vuotta. Puu täynnä rusetteja KÄPYLÄN KEVÄISISTÄ ihmeistä ihmeellisimpiä on Kalervonkatu 11 pihalla kukoistava magnolia. Kun se puhkeaa vaaleanpunaisiin kukkiin, on kuin koko tienoo valaistuisi. Anne Hellman on magnoliastaan ylpeä. - Ikävä kyllä en muista mikä magnolia se on. Olen hukannut lapun aikaa sitten, sillä hankin puun jo 18 vuotta sitten. Taimen hän osti Pukinmäen aseman vieressä olevasta puutarhamyymälästä. Myyjä oli varovainen. - En anna sille mitään takuita, hän sanoi. Se ei välttämättä viihdy. - Hoito- tai istutusohjeitakaan hän ei muistaakseni antanut. Sanoi vain, että istuta se jonnekin sopivaan paikkaan. Ja niin Hellman tekikin. Taimi sai paikan puutarhasta ja talonväki jäi odottelemaan, mitä tapahtuisi. Meni monta vuotta, kunnes eräänä keväänä Hellman katsoi ikkunasta ja huudahti, että mitä ihmeen möykkyjä tuohon puuhun on kasvanut. Möykyt olivat nuppuja. - Kipitin siitä naapuriin kysymään, että minkä pensaan mä olinkaan ostanut ja hän tiesi, että magnoliahan se on. Nuput alkavat kasvaa jo syksyllä. Keväällä ne paisuvat ja puhkeavat kukkaan toukokuun puolenvälin tienoolla. Kukintaa kestää parisen viikkoa. Anne Hellman ei ole hoitanut magnoliaa oikeastaan ollenkaan. Puun edessä olevaa aitaa on hiukan madallettu, että kasvi saisi enemmän valoa ja sen juurelle on ripoteltu kompostimultaa. Kukinnan jälkeen magnolia saa lehdet, jotka eivät ruskaannu vaan putoavat vihreinä pois. Hedelmiä puu ei ole tehnyt eikä pikkumagnolioita ole syntynyt. Kukkiva puu on nähtävyys. - Jotkut tulevat jopa soittamaan ovikelloa ja kyselemään puun historiasta, Hellman sanoo. Eräs henkilö tuli kertomaan puun herättämän hauskan jutun. - Vastapäätä meitä on seurakunnan tila, jossa oli ollut juhlat. Sieltä tuli ulos pari nuorta naista, jotka huomasivat kukkivan magnolian. - Herranjestas mikä tuolla on, he huudahtivat. - Kyllä ihmiset kaikkea tekee. Pistää nyt yhden puun täyteen rusetteja. Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtajan puheenvuoro K äpylän kaupunginosa täyttää 100 vuotta 2020 ja sen kaupunginosayhdistys Käpylä-Seura täyttää 80 vuotta samana vuonna. Seuran pitkäjänteinen työ hyvän vaalijana ja säilyttäjänä, sekä uuden kehittäjänä, tulee jatkumaan edelleenkin. Kaupunginosayhdistyksen toiminnan luonteeseen kuuluu se, että sen työ on usein näkymätöntä, mutta seura ajaa kyllä tinkimättömästi oman kaupunginosamme asioita siten, että viihtyvyys, vehreys ja julkiset palvelut säilytetään, samalla kun vaikutetaan alueen kehittymiseen niin, että liikennejärjestelyt toimivat ja rakentaminen on järkevää. Käpylän elinvoimaisuus ja vireys riippuu myös paljolti sen yrityksistä ja kaupoista. Seura ei sinänsä voi vaikuttaa näiden säilymiseen ja valitettavasti kaikki pankit ovat jo täältä kadonneet, mutta me kukin osallamme voimme tukea jäljellä olevia yrityksiä käyttämällä niitä madollisimman paljon ja usein. Käpylä on menettämässä merkittävää julkista palveluaan, terveyskeskustaan, mutta meillä on vielä leikkipuisto, päiväkoteja, koulukasvitarha, koulut, kirjasto, asiamiesposti, vanhainkoteja, paloase- ma, urheilukenttiä, useita puistoja ja kohtuullinen julkinen liikenne. Näiden palvelujen säilyminen, saati sitten kehittäminen, ei tapahdu ilmaiseksi. Kaikki on rahasta kiinni ja etenkin nyt vaikeina aikoina on pidettävä huolta siitä, että yhteiset varat saadaan riittämään. Olisi erityisen tärkeätä, että yhteiskunnan velvoitteita kiertävät ja porsaanreikiä hyväkseen käyttävät saadaan kuriin ja järjestykseen. Nämä veijarit osaavat käyttää kaikki avustukset hyödykseen, eivät maksa juurikaan veroja ja elelevät surutta toisten kustannuksella. He pitävät pilkkanaan säädöksiä ja jopa lakeja käyttäen kaikki keinot välttyäkseen tai pienentääkseen omaa osuuttaan. Tällaiset Nalle Wahlroosit hengenheimolaisineen pystyvät piilottamaan suurimman osan tuloistaan tai ainakaan verottaja ei ole asiaan puuttunut. Esimerkiksi vuonna 2007 Nallen ansiotulot olivat n. 3 miljoonaa uroa vuodessa, mutta kolmessa vuodessa ansiotulot tippuivat vaivaiseen 0,3 miljoonaan uroon ja hän on Suomessa menestyvimpiä yritysjohtajia. Jokinhan tässä mättää. Kehittyneen yhteiskunnan pitäisi kyetä estämään tällainen kähmintä ja kehittää säädöksiään ja tukkia porsaan- reiät niin, ettei tämä jatkossa ole mahdollista. Ja vaikka näin ei nosteta Suomea eikä Eurooppaa talouden ahdingosta, Suomella olisi tässä taas mahdollisuus olla tiennäyttäjä oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. On näitä Nalleja kuitenkin sen verran joka puolella Suomea, että ainakin riutuvat terveyskeskukset voitaisiin pelastaa ja jopa rakentaa pari Guggenheimia. KALEVI (KILLE) VUORENTO Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla ALICE KARLSSON Kuva EINE KAKKONEN Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 6. päivä. Aineisto toimitukseen 25. toukokuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 29.4.2012 Kakka juttu, mutta tulipahan huomattua Puutalojen vuokralaiset saavat pitää uuninsa ansanasuntojen puutalojen asukkaat ovat järkyttyneitä. Kylässä kiertää huhu, että asuntojen kakluuneja ei kunnosteta vaan luukut hitsataan kiinni tai mikä pahinta, uunit puretaan. Pelkoon ei kuitenkaan ole aihetta. - Puu-Käpylän vuokratalojen uunit kunnostetaan peruskorjausten yhteydessä, Heka-Kansanasuntojen toimitusjohtaja Antti Alhanko kertoo. - 2000-luvulla tehdyissä puutalojen peruskorjauksissa on hormien lisäksi kunnostettu myös uunit ja joidenkin huonokuntoisten tilalle on hankittu uudet uunit, tekninen isännöitsijä Karri Åhs lisää. - Vuoden 2012 alussa alueyhtiö (Heka-Kansanasunnot Oy) laati esitykset peruskorjaushankkeista Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle (Heka). Yhtiön hallitus käsittelee ja hyväksyy viime kädessä lainoitettavat korjaushankkeet, Alhanko selvittää. K Kunnostus on kallista Uuneja ei voida korjata etukäteen vaikka se asukkaille olisikin mukavaa. - Korjaukset tulevat liian kalliiksi. Yhden korttelin uunien restaurointi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, isännöitsijä Hannu Tiainen sanoo. Hän antaa esimerkin. Eräässä asunnossa korjattiin uuni ja se mak- soi veroineen yli 5000 euroa. Ja jos on vielä paikattava hormi, hinta tuplaantuu. Uuneja ei liioin ole purettu aivan lähiaikoina missään. - 1970-luvulla kakluuneja jouduttiin hävittämään kylpyhuoneiden tieltä, Åhs huomauttaa. - Luultavasti niitä on silloin purettu myös huonokuntoisuuden takia. Tilalle ei ole tullut uusia kos- ka tuohon aikaan näiden puutalojen korjauksissa pyrittiin äärimmäiseen edullisuuteen. Tulipalovaara Korttelit 811, 819 ja 824 odottavat parhaillaan peruskorjausta. Siihen asti näissä kortteleissa kelvottomat uunit ovat käyttökiellossa, sillä ne ovat vaarallisia. Pelastuslai- toksen ja nuohoojien raportit ovat karua tekstiä. Niiden mukaan tulipesät ovat rapautuneet eivätkä hormit ole tiiviitä. - Raporttien mukaan viallisia uuneja ja hormeja on paljon. Jos uunit korjattaisiin vuosikorjaustyönä, tulisivat vuokrankorotukset olemaan liian suuria, tämän vuoksi uunit jäävät odottamaan peruskorjausta, Åhs sanoo. - Ymmärrämme että se harmittaa, etenkin jos peruskorjaukseen on vielä viidestä kuuteen vuoteen aikaa, Alhanko myöntelee. - Tällä välillä näissäkin kortteleissa korjataan kattoja. - Ne ovat ensisijaisia, koska monissa taloissa vanhat katteet ovat tulleet elinkaarensa päähän. Taloissahan on kaukolämpö ja uunit ovat vain miellyttävä lisälämmityslähde, Åhs sanoo. - Vesikatot, julkisivukorjaukset ja ulkomaalaus eivät ole sisältyneet peruskorjauksiin. Ne ovat olleet erillisiä toimia. Seuraava peruskorjaukseen tuleva puutalokortteli on 819. Työt alkanevat tammikuussa 2013. Asukkaat siirtyvät väistöasuntoihin tämän vuoden joulukuussa. Kaupunki osoittaa väliaikaisen asunnon muualta Helsingistä, sillä Käpylässä ei tällä haavaa ole yhtään väistöasuntoa. ALICE KARLSSON Kuva EINE KAKKONEN TAAS SE ALKAA yhtä väistämättä kuin ihana kevätkin. Se koirankakkapuhe. Kakan määrälle on jo tänä keväänä sanomalehdessä laskettu keskiarvotkin, ja sitä kuvattiin oikein asiantuntijan arviona "naisen kämmenelle mahtuvaksi kasaksi". Piipahdin Prahassa ja näin siellä loistavan idean. Kaupunki tarjoaa siisteyttä kaikille vähänkin viitseliäälle ja ympäristöstään välittävälle. Siellä täällä oli tolpissa pieniä laitteita, joiden alaosasta pilkotti ruskea paperipussi koiran figuurilla varustettuna. Vetämällä sai esiin pussin, joka sisälsi myös pahvisen lastan. Jätöksen kerääminen käy näppärästi ja siististi. Pussin tekstissä kerrottiin myös puhtaudesta ja koirista välittämisestä. Näitä "pussiautomaatteja" on paljon ja pussien valmistuskuluja katetaan mainoksilla. Kakkakasoja en nähnyt missään, tosin niiden vahtaaminen ei ollut reissun pääasiallinen tarkoituskaan. Taidan lähettää prototyypin rakennusvirastolle, niin loppuu sitten se jokakeväinen kakkapuhe. Ensi keväänä voidaan sitten vaikka kiroilla ja laskeskella lumen alta paljastuvia tupakantumppeja, hylättyjä autonromuja, käytettyjä huonekaluja, kaljatölkkejä ja mitä kaikkea se naapurin "Moppe" nyt talven aikana keksiikään jättää jälkeensä. Taivaskallion omakotialue säilyy yhtenäisenä Arvokas rakennettu ympäristö tarvitsee suojakseen hyvän kaavan ja valppaat asukkaat SUOMI ON TÄYNNÄ pilattuja kyliä ja miljöitä. On aika pistää kehitykselle stoppi. Käpylässä hyvin säilyneitä rakennettuja kokonaisuuksia on useita. Eräs sellainen on Taivaskallion omakotialue, joka syntyi 19281942. Tyyli on hyvin harmoninen eikä taloihin ole tehty silmiinpistäviä lisäsiipiä tai vastaavia rumennuksia. Taivaskallion omakotialueella rakentamista ja ympäristön muuttamista ohjaa melko ylimalkainen säilyttävä kaava vuodelta 1994. Kaavassa sanotaan, että rakennukset ja ympäristö säilytetään ja alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimet, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön olennaisten piirteiden säilymistä ja vahvistamista. Mikäli rakennuksessa tai sen ympäristössä on tehty säilyttämisen vastaisia muutoksia, on ne kunnostuksen yhteydessä palautettava tyyliin sopiviksi. masti ympäröivään luontoon. Kalliot ovat määränneet paljolti rakennuksien ja istutuksien paikat. Sodan jälkeen pihoilla oli muun muassa paljon hyötykasveja, osa tontista raivattiin perunamaaksi ja perheet pitivät jopa sikoja ja kanoja. Nykyisin suositaan kukkapuutarhoja. Palkittu piha Allasta havitelleen tontin alkuperäisistä piirustuksista näkee, minkälainen pihapiiri on ollut rakentamisen aikaan. Siinä on oleskelupiha ajalle tyypillisine kasveineen ja kivirakenteineen. Piha on myös niin edustava, että Puutarhaseura on palkinnut sen takavuosina kahteen otteeseen perinteitä vaalivana ja kauniina. Helsingin hallinto-oikeus on nyt linjannut kaupunginmuseon lausunnon mukaisesti, että ainakin uima-altaan kokoinen rakennelma on Taivaskallion omakotialueen pihoille liian iso muutos. Jos päätös olisi ollut myönteinen, mitä se olisi merkinnyt? Olisivatko Taivaskallion pihat vähitellen muuttuneet samanlaisiksi kuin millä tahansa asuntomessualueella? Kuvat ja teksti EINE KAKKONEN Uima-allas ei sovi tyyliin Vuonna 2010 erään talon pihaan kaavailtiin suurta uima-allasta ja sille oli jo myönnetty rakennuslupa. Naapurit tiesivät asiasta, koska heitä on tämän suuruisissa hankkeissa kuultava. He ihmettelivät fi luvan myöntämistä. Onko todella sallittua louhia kymmeniä kuutioita kalliota kun ei edes puuta saa omalta tontiltaan kaataa ilman kaupungin lupaa? Voiko allassuunnitelma olla säilyttävän kaavan hengen mukainen? Rakennusluvasta tehtiin oikaisuvaatimuksia, mutta se ei muuttunut vaikka kaupunginmuseokin suhtautui altaan rakentamiseen kielteisesti. Seuraavaksi valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätös tuli viime helmikuussa ja se on yksiselitteinen ei. Päätös myötäilee pitkälti kaupunginmuseon kantaa; altaat eivät ole tälle alueelle tyypillistä 1930-luvun puutarharakentamista. Allas muut- taisi pihapiiriä ja sen jäsentelyä lopullisesti. Yhtenäinen asuinalue Alun perin Taivaskallio oli lähinnä alemman keskiluokan asuinalue. Valtaosassa taloista oli ensin kaksi asuntoa, jonne muutti rakennusmestareita, kansakoulunopettajia, ammattimiehiä ja pienyrittäjiä. Alueen ilmeestä tuli yhtenäinen, julkisivut ovat kadulle päin ja liki kaikissa taloissa on harjakatto. Rakennukset ovat silti persoonallisia, eivätkä suinkaan yhdestä tuutista tulleita. Siinä osa alueen viehätystä onkin. Pihat ovat luonnonmukaisia ja kallioisia, ja ne jatkuvat saumatto- ALICE KARLSSON
• 4 Käpylä-lehti 29.4.2012 Käpylän kyläjuhlat tulevat satoi tai paistoi 20 päivää Käpylän kyläjuhliin. Luvassa on tänä vuonna tutun mukavan tunnelman ja hyvien esiintyjien lisäksi entistä enemmän tekemistä lapsille ja värikäs katubasaari. Väinö Purje muistetaan myös K-kaupan Väiskinä. Kuva Kesko Oyj. Väinö Purje muistoissamme KEITTIÖMESTARI Väinö Purje, koko kansan Väiski, kuoli 83-vuotiaana 8.3.2012. Hän oli alan armoitettu ammattimies, esiintyjä, suuri oopperan ystävä, lausuja, näyttelijä ja Estonia-seuran perustaja. Käpylässä hänet muistetaan myös seurakunnallisista yhteyksistä, joissa hän oli arvostettu, keskeinen ja kokoava henkilö. Käpylän silloinen ylivahtimestari, niin ikään legendaarinen Aki Kauhanen, tarvitsi 1970-luvun lopulla apua lähetyksen hyväksi järjestettyihin lounastapahtumiin. Hän otti vihjeestä vaarin ja pyysi Väiskiä ruokatalkoisiin. Siitä alkoikin oikea pitopalvelujen ketju ja myyjäisten järjestäminen lähetyksen hyväksi suuren vapaaehtoisjoukon avustuksella. Myös puoliso Pirkko Purje oli aina mukana. Vuonna 1982 valmistettiin ensi kerran Käpylän erikoista porkkanasosekeittoa Väiskin reseptillä ja samaa vapaaehtoisvoimin valmistettua tuotetta myydään edelleen senaatintorin vuosittaisessa lähetystapahtumassa syyskuussa. Lähetyslounaita järjestettiin kirkolla syksyisin ja keväisin. Ennen lounaan alkua Väiski esitteli menun lounasvieraille tuttu kokinhattu päässään. Itsenäisyyspäivänäkin lounastettiin lähetyksen hyväksi ja samalla oli aiheeseen sopivaa isänmaallista ohjelmaa. Pääruokana oli yleensä lihaa, jonka keittiömestari oli huolella valinnut. Kirkon joulumyyjäiset oli oma lukunsa. Sinne valmistettiin suuri määrä erilaisia joululaatikoita, jotka menivät kaupaksi kuin kuumille kiville. Kun Purjeet muuttivat omakotitalostaan Taivaskalliolla Munkkiniemeen kerrostaloon, Väiski jatkoi talkoolaisena lähetyslounaitten järjestämistä uudessa kotiseurakunnassaan. Purjeiden koti oli aina avoinna ystäville, joita hän kutsui erityisesti Väinön päiville, paitsi tänä kuluvana vuonna, jolloin oli pakko laittaa sana kiertämään, ettei hän jaksa enää ottaa vieraita vastaan. Väinö oli suuri taiteen ystävä ja taiteilija itsekin. Hänen lausuntaansa oli aina nautinto kuunnella. Hän oli näyttämötaiteen ja oopperan ystävä, joka kutsui kesäpaikkaansa Savonlinnassa oopperajuhlien taiteilijoita vieraakseen. Suuri ystävien joukko Käpylän ajoilta muistelee Väinöä ja Pirkkoa, eikä unohda heidän elämänilostaan ja innostuksestaan syntynyttä toimeliasta hyväntekeväisyystyötä. Sen vaikutus tuntuu vieläkin. KYLLIKKI VIRTA ja REIJO KATAJA Kuningasidea viime Elojuhlilla. Anna Emilia Koivusalo - Me ei vielä pystytä kovin paljoa tiedottamaan, koska asiat ovat kesken, Käpylän kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Anna Emilia Koivusalo harmittelee. Turhaan. Sillä paljon jo tiedetään. - Esiintyjistä varmistuneita ovat Fogo Posto, jossa laulaa Kimmo Härmä. Hän on tuttu Voice of Finlandista, Koivusalo kertoo. - Lisäksi ovat tulossa kovassa nosteessa oleva Kuningasidea sekä Lauri Ankerman, Lady Escape, Posteljoona & ystävät, intialaista bilemusiikkia soittava Shava, Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo, Sydän Sydän sekä Kanerva, joka on nuori lauluntekijänainen. - Ja hieno esiintyjälista jatkuu: Helsingin balalaikkaorkesteri, Jerico Fuzz, Jaakko Eino Kalevi & Long-Sam, Jätkäjätkät, Face of God ja Tumppi Varonen & Rane Raitsikka. - Olemme miettineet ohjelmiston siten, että jokaiselle olisi jotakin. Mukaan tulee sekä paikallisia esiintyjiä että laajemmin tunnettuja, joiden toivomme vetävän väkeä Käpylän ulkopuolelta. Kaikki verkot ovat vesillä. Kirkkokin mukana Kyläjuhlat levittäytyvät entiseen tapaan Akseli Toivosen kentälle isolle ja pienelle kentälle. Lauantai-iltapäivällä aloitetaan kentällä musiikilla ja meno jatkuu sunnuntai-iltaan. Oulunkylän seurakunta on mukana juhlissa; lauantai-iltana Käpylän kirkossa on konsertti, jossa esiintyy Joska ja sunnuntaipäivä käynnistyy ulkoilmamessulla. Ruokaa on tarjolla monipuolisesti ja Katubasaari valtaa Pohjolankadun sunnuntaina. Sinne on kirppismyyjien sekaan tulossa muun muassa järjestöjä kojuineen. Mukaan juhlimaan Käpylän kyläjuhlat 19.­20.5. Akseli Toivosen kentällä. Luvassa on paljon hyvää musiikkia, lastenohjelmaa ja tietenkin uskomatonta kyläjuhlatunnelmaa. Kirppistavaran myyjiltä Kulttuuriyhdistys perii 15 euroa per paikka. Kirppis on sunnuntaina 20.5. klo 10­17. Omat pöydät tai liinat mukaan. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvitse. Käsityöläisiä pyydetään ilmoittautumaan etukäteen: kapylankult@gmail.com. Talkoolaiset voivat ilmoittautua samaan sähköpostiin. Lisää kyläjuhlaohjelmasta: kapylankulttuuriyhdistys.net. Talkoolaisia tarvittaan Juhlan valmistelutyöt on jaettu hallituksen jäsenten kesken. Vastuutuottajana on Laura Hakanen, jonka lisäksi on liuta osa-alueiden tuottajia. Yksi huolehtii ohjelmistosta, toinen lavarakenteista ja luvista ja kolmas talkoolaisista, myyntikojuista ja kirpparista. Työtä on tekemässä noin kymmenen hengen ydinporukka. - Kyläjuhlien järjestäminen on tänä vuonna ollut haastelllista, Koivusalo sanoo. - Juhlien lähes ainoa tulomuoto eli kaupungin tuki, väheni yli kolmanneksen samaan aikaan kun esimerkiksi kenttävuokrat liki tuplaantuivat. Vaikka juhlat toteutetaan talkoolaisvoimin, on pakollisia kuluja kuitenkin melko paljon infran rakentamisesta erilaisiin lupamaksuihin. - Kun tämän vuoden budjetti on huomattavasti aiempia vuosia pienempi, joudutaan hieman tinkimään juhlajärjestelyistä sekä entistä enemmän turvautumaan talkoolaisapuun. - Rakennamme esimerkiksi esiintymislavat itse ja työhön kaivataan paljon porukkaa, Koivusalo sanoo. - Lisäksi tarvitsemme muun muassa siivoojia, tavaroiden roudaajia ja järjestysmiehiä. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua yhdistyksen sähköpostiin. - Otamme halukkaat mitä pikimmin riemastuneina vastaan. ALICE KARLSSON KUULOKOJEET JA KUULONTUTKIMUKSET YKSITYISESTI - JONOTTAMATTA Tarvittaessa yhdellä käynnillä! Suomessa valmistetut korkealaatuiset korvakäytäväkojeet alk. 990 Kuulohansa Oy Soidintie 8 - 00700 HELSINKI (Malmi) (09) 345 5300 www.kuulohansa.fi Tilaa maksuton esite! Lapsille paljon kivaa Juhlat ovat kaksipäiväiset ja konsepti on ennestään tuttu. Uutta on se, että lapsille on järjestetty nyt paljon oheistoimintaa. - Lapsia viihdyttää Paukkumaissi ja lisäksi on kevyitä työpajoja ja erilaista puuhastelua. Suunnitelmissa on muun muassa katutaidetta sekä sarjakuva- ja teatterityöpajoja. - Ideana on, että lapset voisivat liittyä mukaan milloin vain. Lastenohjelmaan panostaminen on ollut jo pitkään toiveena, Koivusalo sanoo. - Se tulee esille vanhoja toimintakertomuksia lukiessa ja olenhan minä sen itsekin huomannut pienten lasten äitinä. - Lapsiperheitä juhlilla on aina paljon ja haluamme, että kaikki viihtyvät. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Ylh. Fogo Posto, Shava, Sydän Sydän, Joose Keskitalo ja Kanerva
• 29.4.2012 Käpylä-Lehti 5 Kumpulan kyläjuhlat palaa juurilleen Lauantaina 26. toukokuuta järjestettävät Kumpulan Kyläjuhlat palaa näkyvästi juurilleen. Kylän historia on juhlissa mukana niin esiintyjävalinnoissa kuin valokuvanäyttelyssäkin. KAHDEN MUSIIKKILAVAN tarjonta koostuu lähes kokonaan kylän omista tai lähialueiden muusikoista. Musiikin lisäksi Kyläjuhlat tarjoaa teatterielämyksiä kuuden eri teatteriryhmän voimin ja hemmottelee lapsia omalla festivaalialueella. Perheen pienimmille on luvassa puuhaa kädentaitojen, liikunnan ja musiikin parissa sekä runsaasti erilaisia esityksiä. Ensi kertaa mukana on nuorten oma musa-estradi, jossa esiintyvät Kumpulan ja lähialueiden 12­18-vuotiaiden bändit. Eikä tässä vielä kaikki: Kumpula-juoksu starttaa maauimalan Lyhyesti Pohjolanaukion muutos ja muita liikennesuunnitelmia Kaupunkisuunnitteluviraston investointiohjelmaehdotuksessa Pohjolanaukion parannusta on esitetty vuodelle 2015. Ajankohta voi vielä muuttua riippuen kaupungin rahatilanteesta. Risteys muutetaan todennäköisesti kiertoliittymäksi tai shared space- ratkaisuna. Asiasta ei ole vielä varmuutta. Shared space -suunnittelua ei juurikaan ole toteutettu Suomessa, mutta asiasta löytyy hyvin tietoa internetistä. Esimerkiksi Ramboll Finland tiivistää shared space -idean näin (toimittajan huomautus): "Perinteiset etuoikeuden ja järjestyksen ohjaajat, kuten reunakivetykset, kaistat ja liikennemerkit, korvataan yhteisymmärryksellä siitä, että autoilu, pyöräily, käveleminen ja ajanviettäminen ovat tasa-arvoisia toimintoja. Ihmiset kantavat vastuuta omasta käytöksestään ja huomioivat muut tilan käyttäjät." Risteysalue on tosin nykyisellään harvinaisen turvallinen poliisin onnettomuusrekisterin valossa. Poliisin tietoon ei vuosina 2004­2010 ole tullut tietoa kuolemiin, vammoihin tai omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Uudempia tietoja vuoden 2010 jälkeen ei ole käytössämme. Edeltäjäni Sakari Montosen laatima Käpylän liikenneturvallisuussuunnitelma on jo osittain toteutettu. Pohjolankadun ja Kullervontien liittymän ratkaisu on sisällytetty suunnitelmaan. Linkki suunnitelmaan on osoitteessa: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-11-19_Kslk_33_El/592B03B5-05A3-4FDEA872-4E6C65441879/Kapylan_liikenneturvallisuussuunnitelma.pdf Jo toteutettuja asioita ovat: - Tursontien sulkulaite on käytössä - Intiankadun nopeusnäyttö Kumpulassa on käytössä. - Huomiovalokokeilu. Kokeilu alueella on lopetettu ja niitä kokeillaan tällä hetkellä muualla erilaisessa liikenneympäristössä. - Koskelantien länsiosan ja Käpyläntien (välillä Koskelantie­ Pohjolankatu) nopeusrajoitukset on laskettu 40 kilometriin tunnissa. Käpylän turvallisuussuunnitelmaan kuuluvat Käpyläntien kavennus sekä Käpyläntien ja Kullervonkadun kiertoliittymä on investointiohjelmaehdotuksessamme esitetty vuodelle 2014, mutta tämäkin voi mahdollisesti vielä muuttua samasta syystä kuin Kullervonkadun ja Pohjolankadun liittymän rakennustyöt. JAAKKO HEINONEN Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto parkkipaikalta heti juhlapäivän aamuna ja Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta muotoutuu areena tanssitaiteelle. Juhlan keskipisteenä on perinteinen Limingantien mittainen kirpputori. Kylätilassa voi kohdata kirjailijoita ja siellä on myös esillä valokuvanäyttely Kumpulan historiasta. Tietotorilla esittäytyvät paikalliset yhdistykset ja muut toimijat. Muun muassa joukko kaupunkivil- jelyn ja ilmastokeittotaidon taitajia vastaa tiedonhaluisten kysymyksiin. Ohjelmaa tarjoillaan koko päivän ajan kaikenikäiselle juhlayleisölle ja se on ilmaista! Tarkemmat ohjelmatiedot aikatauluineen löytyvät osoitteesta www.kumpulankylajuhlat.fi. Kumpulan kyläjuhlat lauantaina 26.5. klo 9­22. SARI VÄNTÄNEN Kuvat LEILA OKSA Stadin aikapankki, paikallinen muutosvoima Aikapankin valuutta on tovi. STADIN AIKAPANKKI perustettiin lokakuussa 2009 Kumpulassa. Tähän mennessä siihen on liittynyt yli 1500 ihmistä. Lisäksi muilla paikkakunnilla on 28 aikapankkia, joissa jäsenet vaihtavat palveluja käyttäen aikapisteitä (krediittejä). Yksi tunti mitä tahansa palvelua on hinnoiteltu aikapankin valuutalla ­ Stadin aikapankin tapauksessa tovilla. Vuonna 2011 Stadin aikapankissa vaihdettiin noin 2200 tovia. Stadin aikapankki ja muut uudet aikapankit Suomessa toimivat täysin reaaliaikaisesti osana kansainvälistä verkostoa, jonka nimi on Community Exchange Systems (CES). Esimerkkejä tarjotuista palveluista ovat lastenhoito, apu puutarhatöissä, leipominen, kielenopetus, kirjanpito, tietokoneen ohjelmointi, käsityökoulutus ja ongelmanratkaisu. Stadin aikapankin jäsenet ovat luoneet käsite-/arvokäsitekartan joka ohjaa ja määrittelee aikapankissa tapahtuvaa toimintaa. Kartan käsitteet/arvot viittaavat vuorovaikutussuhteita kehittäviin toimintoihin, jotka edistävät tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ekologista kestävyyttä. siä vastaan. Stadin aikapankki kerää kaikista vaihdoista veroa, jolla kustannetaan jäsenten Aikapankille tekemä työ. Samaan tapaan voitaisiin kerätä lisäveroa. Se käytettäisiin yhteisöllisiin hankkeisiin, joita jäsenet toivoisivat aikapankin kautta tehtävän. Kuntien ja kaupunkien kanssa voisi harjoittaa erityyppistä yhteistyötä. Kunta voisi käyttää aikapankkia tuottaakseen sen kanssa osittain yhdessä tiettyjä palveluja, kuten muualla on tehtykin. Yhteistyö aikapankin kanssa voisi vahvistaa kunnan työntekijöiden asemaa. Tärkeää olisi muistaa, että aikapankkia ei käytettäisi julkisten menojen säästämiseen vaan välineenä, joka mahdollistaa ihmisten itse- Tursontien läpiajoliikennettä hillitään puomilla, mutta ainakin kuvausajankohtana 16.4. klo 15.30 puomi oli auki. Ruby van der Wekken määräämisoikeuden ja tukee yhteisöjen vapaata ja avointa toimintaa. Miksi kunta ei voisi panna aikaa pankkiin? Tervetuloa mukaan Stadin aikapankkiin! RUBY VAN DER WEKKEN Stadin Aikapankin perustajajäsen Kotikaupunkipolulla kulkijoita Huhtikuisella (16.4) kotikaupunkipolkukierroksella oli mukavasti väkeä. Retken opasti Pauli Saloranta, joka on kaupunkipolkujen suunnittelija. Oheinen kierros oli työväenopiston tilaama. Käpylästähän näitä polkuja on tehty kaksi, nyt kiersimme Pohjolanaukion, Puu-Käpylän ja Olympiakylän puolella. Kaikkiaan Helsingissä polkuja on tällä hetkellä 15. Hanke on Helka ry:n, joka on helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten keskusjärjestö. Teksti ja kuva ASTA KORPPI Paikallistalouden työkalu Aikapankin voi nähdä postmodernina muunnelmana naapuriavusta, mutta myös paikallistalouden työkaluna. Aikapankki voisi muun muassa vahvistaa paikallistalouden toimijoita suuryhtiöiden etupyrkimyk- Käpylän poluille myös netissä: www.kaupunginosat.net/kapyla/ Kuvassa etualalla Pauli Saloranta, taustalla kiinnostuneita kuulijoita.
• 6 Käpylä-lehti 29.4.2012 Historian huminaa Paperikaupan tyttö Siihen aikaan kun Koskelantiellä oli paperikauppa. AULIKKI PARMALA muutti Olympiakylään vuonna 1940 ollessaan yksivuotias. Hänen äitinsä oli suuressa viisaudessaan ja perheen isän vastustuksesta huolimatta ehtinyt myydä heidän omakotitalonsa Viipurissa juuri ennen sotaa, joten heillä oli varaa ostaa 52 m2 kolmio Untamontieltä Käpylästä. Sota-aikansa Aulikki vietti suurelta osin Tanskassa ja Ruotsissa lukuun ottamatta pieniä vierailuja Untamontiellä. Ilmahälytyksen tullessa kaikkien oli välittömästi siirryttävä läheiseen pommisuojaan. Käpylä säästyi melko hyvin sodan tiimellyksessä. Vain yksi pommi putosi keskelle Olympiakylää ja läheisten talojen kaikki ikkunat rikkoutuivat sekä osa Untamontien taloista vaurioitui. Sodan loputtua 1945 pääsivät lapset palaamaan koteihinsa ja Aulikki aloitti kansakoulun. Kansakoulua käytiin ilta- ja päivävuorossa, koska lapsia oli paljon. Lapsipaljous on juuri se huomattava ero, kun vertaa aikoja Käpylässä ennen ja nyt. Pihalla saattoi leikkiä yhtäaikaisesti kolmekymmentäkin lasta. He pelasivat yhdessä pesäpalloa, tai kuten sitä kutsuttiin "nelistä", koska pelikenttä oli neliön muotoinen. Hyppynarulla hyppely ja ruutuhypyt olivat myös lasten suurta huvia. Käärmetalossa pääsi uimaan. Televisiota tai Facebookia ei ollut, vaan kaverit kohdattiin kasvokkain. He viettivät aikaa yhdessä urheillen ja telmien. Kumpulalaiset nuoret eivät pitäneet siitä, että käpyläläiset nuoret tulivat heidän tontilleen, joten välillä metsikössä kuhisi ja kumisi, mutta mitään sen vakavampaa ei kuitenkaan tapahtunut. Metsikkö toimi myös iltaisin romantikkojen kohtauspaikkana ja päivisin lasten piilosleikkipaikkana. Kahvihuone Sofianlehdon puutarhaan Kahville kukkivaan puutarhaan. Ei hullumpi ajatus. - PUHUIN kahvilahaaveistani ääneen ja se kannatti, Helena Seppänen sanoo. - Kävelysauvakaveri nappasi siitä kiinni ja tiesi heti, minne kahvilan voisi perustaa. Tämä punatukkainen tehopakkaus kotikadun toiselta puolelta on Puutarhakeskus Sofianlehdon omistajien Börje ja Kati Frin pitkäaikainen ystävä ja he olivat jo useana kesänä haaveilleet kesäkahvilasta puutarhamyymälän sisäpihalla. Asiat loksahtivat kohdalleen. - Kun tulin käymään täällä, niin Kati sanoi, että mä olen jo vähän odotellutkin sua. Lyötiin kättä päälle ja rupesin ottamaan selvää säädöksistä. - Ilahduin kun huomasin, että prosessia on huomattavasti helpotettu, Seppänen kertoo. - Saan tästä hyvää kokemusta, sillä aion jossakin vaiheessa perustaa Käpylään oman kahvilan. kasveista on kylmempänä aikana suojassa. Kahvilan on tarkoitus avautua jo äitienpäivänä. Silloin kasvit viedään ulos, huoneen toinen pitkä seinä avataan ja pöydät ja tuolit kannetaan sisään. Uusi kahvilanpitäjä aikoo leipoa itse tarjottavat. Valikoimaan tulee muun muassa pullaa, kakkuja, korvapuusteja ja suolaista syötävää. Koe-eriä paistetaan melkein päivittäin. Kahvilan nimi on vielä hakusessa. - Onko se Sohvin kahvila vai Sohvin kohvila? Vai olisiko tämä Sofian kahvihuone? Ei siis kasvi- vaan kahvihuone, Seppänen maistelee. tensa lapset sekä huolehtivat heistä kollektiivisesti, kuin omistaan. Olympiakylän toisella puolella oli Kisakylä, joka rakennettiin Olympiakisoja varten vuonna 1952. Sitä ennen Kisakylän pellot olivat tuottavia. Siellä viljeltiin perunoita, porkkanoita, punajuuria ja kaikkea muuta syötävää, kaikki alueen asukkaat yhdessä, mutta etupäässä naiset ja lapset. Lisäksi Kisakylän alue toimi lasten temmellyskenttänä ja sen rakentamista ei Olympiakylässä katsottu suopealla silmällä. Etiäinen Orivedeltä kotoisin oleva Helena Seppänen on asunut Käpylässä vuodesta 1995. - Muutin Helsinkiin 1985 kun sain työpaikan Karairista, jossa olin viisi vuotta. Sen jälkeen olen ollut markkinointisuunnittelijana Finnairissa ja Areassa. Noin vuosi sitten Seppäselle rupesi tulemaan vahvoja etiäisiä siitä, että kahvila on hänen juttunsa. Ja se kutina on nyt toteutettu. - Mahtavalta tuntuu, hän sanoo. - Minulle on lisäksi tärkeää, että kahvihuoneeni on Käpylän eteläpuolella, sillä en halua kilpailla Helena Seppänen kesäkahvilan ovella. Lippakioskin kanssa asiakkaista. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Puutarhamyymälään tulee sitä paitsi asiakkaita muualtakin kuin Käpylästä. - Ja pelkästään kahvilaankin voi tulla, täällä ole mitään kasvien ostopakkoa. - Ei huvila ja huussi vaan kahvila ja huussi, Seppänen nauraa. Kahvilan avaaminen osuu pariinkin juhlavuoteen. - Puutarhakeskus Sofianlehto on toiminut jo 20 vuotta ja Helsinki on ollut pääkaupunkina 200 vuotta. - Eikös olekin hyvä juttu. Paperikauppa Koskelantiellä sijaitsi pieni paperikauppa, jossa Aulikki aloitti työskentelyn jo 7- vuotiaana. Hän pesi lattioita ja hoiti juoksevia asioita. Palkaksi hän sai taskurahaa ja pieniä tavaroita. Lopetettuaan koulunsa hän pääsi töihin paperikaupan myyjäksi, jossa työskenteli neljä vuosikymmentä. - Asiakkaat tulivat tutuiksi ja kuulumiset vaihdettiin, jos ei nyt ihan päivittäin niin ainakin viikoittain. Alueen henki oli hyvä ja lämmin. Aulikki viihtyi työssään hyvin kunnes paperikaupan toiminta lopetettiin 1989. Käpylässä ja nimenomaan Olympiakylässä Aulikki asui aina vuoteen 1973, naimisiinmenoonsa saakka. Kahvihuone tai kohvila Kahvila tulee puutarhan sisällä olevaan piharakennukseen, missä osa Kierrätystä Helena Seppänen kannattaa kierrätystä. Siksi hänen kahvilassaan kaikki astiat ovat kierrätyskeskuksesta, Emmauksesta ja muiltakin kirpputoreilta. Tiskauksen järjestäminen hieman mietityttää, mutta kertakäyttöasioihin hän ei haluaisi siirtyä. Käymälä on ulkona oleva kompostoiva huussi. ALICE KARLSSON Naiset kotona Toinen huomattava ero verrattuna nykyiseen on se, että sodan jälkeen naiset olivat kotona ja hoitivat perhettään. Miehet kävivät töissä. Kaupat olivat pieniä erikoiskauppoja ja niitä oli useita. Tämä toi alueelle elämää ja kotoisuutta. Kaupoissa tapasi tuttuja ja puhetta piisasi. Entiseen verrattuna ja elämänmenon muututtua Käpylä kuten monet muutkin lähiöt, ovat muuttuneet nukkumalähiöiksi. Ihmiset eivät välttämättä tunne naapureitaan, kun taas ennen vanhaan kaikki tiesivät toisy tensa asiat j tunnistivat myös toisja Paluu juurille Aulikki kertoo, että keskusteluissa entisten käpyläläisten kanssa on havaittavissa selkeä trendi. - Siellä aiemmin asuneet haluavat muuttaa ja muuttavat takaisin kotikonnuilleen. Syynä on nostalgian lisäksi hyvin suunnitellut asunnot. Asukkaat pitävät asuntojen pohjaratkaisuja toimivina, pihoja tilavina ja aluetta mukavana. TARJA HARTMAN (H-H) Kuvat AULIKKI PARMALAN ARKISTO Soma sininen huussi palvelee kesäkahvilan asiakkaita. Uusittu Ravintola Koskenranta toivottaa teidät tervetulleeksi Äitienpäivälounaalle e Kattaukset 13.5.2012 klo 12 ja 16 Hinnat: aikuiset 45 , lapset alle 12v. 12 ja alle 3v veloituksetta Pöytävaraukset: myynti@koskenranta.net tai puhelimitse arkisin klo 9-16 p. +358 (0)440973146 Huom. Vielä vapaita paikkoja Irwin Vappu-revyyseen 30.4.2012 alkaen klo 19.00. Katariina Saksilaisen Katu 9, 00560 Helsinki WWW.KOSKENRANTA.NET Ravintola Koskenranta TERVETULOA!
• 29.4.2012 Käpylä-Lehti 7 Kirsikankukkia ja Tarinoita Jo 18 vuotta kukkakauppa Kirsikankukka ja kampaamoparturi La Storia ovat toimineet rinnakkain Koskelantie 29:n päädyssä. tä, josta asiakas voi rauhassa valita mieleisensä kasvit. Vappuaattona ja vappupäivänä avaamme jo klo 12.00 Tervetuloa! Intiankatu 18 P. 045-128 1667 Gerbera on lasten mieleen Parhaita myyntisesonkeja ovat joulun aika, äitienpäivä ja pääsiäinen. Naistenpäivä on parempi kuin ystävänpäivä, ylioppilaspäivä ei yllä näiden tasolle. Kauppiaspari pitää työstään, jos- kauppiasparia jaksamaan. Ja mitä enemmän uskollisia asiakkaita on, sitä enemmän pystytään tarjoamaan valikoimaa ja palvelemaan asiakkaita vuosikymmeniä eteenpäin! Kehdosta hautaan Koska Kirsikankukka on sijainnut samassa paikassa jo 18 vuotta, on joissakin "asiakassuvuissa" K auki yhdeksästä viiteen, oli varauksia tai ei. Lankapuhelin sitoi enemmän paikkaan kuin nykyinen matkapuhelinelämä. Ne, jotka halusivat hiuksiinsa kiharoita tai väriä, soittivat varauksensa hyvissä ajoin, nyt varaukset tehdään viime hetkessä. Alkuaikoina lähes kaikki naiset halusivat permanentin ja miehet jenkkisiilin. Nykyään permanenteista ei juu- PUISTOJUMPPAA! Käpylän Voimistelijoiden perinteinen puistojumppa maanantaisin klo 18­19 kesä- ja elokuussa 28.5­25.6 ja 6.8­27.8.2012 Otto-Iivari Meurmanin puistossa (Pohjolankadun ja Kullervonkadun risteys) Hinta 3,-/kerta http://kapylannv.sporttisaitti.com/ oskelantien ja Intiankadun kulmassa on jo keväästä 1994 ollut kukkakauppa Kirsikankukka, jonka kauppiaat ovat Kirsi ja Markku "Hessu" Santalo. Ilman muuta voisi olettaa, että myymälä on saanut nimensä Kirsin nimestä muunneltuna, mutta ei. Kirsin mielestä kauneimmat kukat ovat kirsikkapuussa. Hän olisikin halunnut myymälän nimeksi Kirsikkapuu, mutta nimi oli jo käytössä. Aika kuluu nopeasti. Siitä täytyy olla jo tosi kauan, kun Koskelantie 29:n pihassa oli Terttu-Sanelman kukkakioski. Myöhemmin sama nainen perusti kukkakauppansa nykyisen Kirsikankukan paikalle. Legendaarisen hattu-ladyn elämä päättyi traagisesti tukehtumiseen. Kaupan tiloissa oli tämän jälkeenkin kukkakauppatoimintaa. Ajatella, että Kirsikankukkakin on ollut näissä tiloissa jo 18 vuotta! BEWEN MINIGOLFRATA Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä avataan 1.5. Kaikki radat hyvässä kunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22. TERVETULOA PELAAMAAN! PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Lisäoppia Kukkakinkeristä Kirsi Santalo on koulutukseltaan viljelypuutarhuri ja hän on ollut töissä useissa kukkakaupoissa. Hänen unelmansa täyttyi, kun sopiva tila omalle kukkakaupalle löytyi Käpylästä. Pian liikkeen perustamisen jälkeen Santaloille syntyi Ville-poika, jota Hessu (partiolempinimi, jäänyt elämään) aluksi hoiti kotona Vantaan Kivistössä. Hessulla ei ollut aiempaa työkokemusta kukkien parissa, niinpä hän opiskeli Kukkakinkerin kukkasidontakoulussa muun muassa taitavaksi kukkakimppujen tekijäksi. Perheyritykseen tuli näin toinen pätevä työntekijä! Kirsikankukan perustamisen aikaan Suomessa oli syvä lama, pariskunta paiski töitä joka päivä ilman lomia aamukahdeksasta iltakahdeksaan. He selviytyivät, ja sinnittelyvaihetta seurasivat paremmat vuodet. Käpyläläiset hyväksyivät uudet kauppiaansa, jotka asiakaspalvelijoina täyttivät odotukset. Hyväkuntoisia kannettavia tietokoneita edullisesti! Taru Jylhä, Markku Santalo ja Kirsi Santalo. sa ei ole yhtään samanlaista päivää. Myös kukkalajikkeiden sesongit tuovat oman vaihtelunsa. Eniten asiakkaat ostavat sidottuja sekakimppuja, seuraavaksi suosituimmat taitavat olla ruusut ja gerberat. Jos lapsi saa päättää, mitä kukkia ostetaan, hän päätyy yleensä gerberaan. Syy lienee se, että gerbera on päivänkakkaran mallinen ja yleensähän piirroksiin tehdä sen näköinen kukka! Kirsin lempikukka on siis kirsikankukka, muita suosikkeja ovat myös muut herkät vaaleanpunaiset kukat, kuten pioni ja jaloleinikki ("minipioni"). Hessu sen sijaan tykkää kolibri- ja papukaijakukista. Hänen mielestään voimakkaat värit, kuten keltainen ja oranssi ovat parhaita. tapahtunut jo sukupolvenvaihdoksia. Kerran asiakkaaksi tullut parikymppinen nainen tokaisi Hessulle, että "sä olet ollu aina täällä". Toinen nuorehko naisasiakas sanoi Kirsille, että "me ollaan mummon kanssa käyty aina täällä". Niinpä Kirsi ja Hessu ovat sivusta voineet seurata "sukujen tarinoita": kukkia tyttöystävälle, kihlajaisiin, häihin, ristiäisiin, syntymäpäiville, eläkejuhliin, hautajaisiin... La Storia on tarina... Samaisen käpyläläisen kerrostalon päätyyn tuli muutama kuukausi Kirsikankukan jälkeen Taru Jylhän kampaamo. Yrittäjät eivät olleet tuttuja ennestään, mutta tutustuivat nopeasti. He ovat käyneet yhdessä syömässä ja viettäneet pikkujouluja. Heistä on tullut perheystäviä. Koska oma varsinainen työyhteisö puuttuu, on luontevaa tukea yrittäjinä toisiaan. Taru valmistui kampaaja-maskeerajakoulusta vuonna 1990. Aluksi hän teki keikkatöitä muun muassa TV2:lle, työ edellytti matkustamista ja pitkiä päiviä. Se ei oikein sopinut pienen lapsen äidille, joten Taru alkoi haaveilla omasta yrityksestä. Lehdestä löytyi ilmoitus vapaana olevasta pienestä liiketilasta Koskelantie 29:ssa. Parturi-kampaamo La Storia näki päivänvalon ja sillä tiellä ollaan. rikaan puhuta, vaan rakennekäsittelystä. Muotia ovat kuohkeat ja isot kampaukset, hiusten pitää olla kiiltävät ja terveen näköiset. Kampaamotuotteiden ostot ovat vähentyneet, koska niiden saatavuus kaupoista on parantunut. La Storian asiakkaista lähes puolet on miehiä, jotka haluavat tukanleikkuun, jotkut parran siistimisen. Meikkauksia Taru tekee viikoittain, yleisimpiä ovat morsianten häämeikit. Taru järjesti pikkuisen kampaamonsa tiloissa meikkikurssejakin alkuaikoina. Hän on valmis kysynnän mukaan pitämään niitä nytkin joko omissa tiloissaan tai yrityksissä. Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Kuin omaa perhettä Tarullekin asiakkaat ovat tulleet tutuiksi, kuten Kirsille ja Hessullekin seinän takana. Taru toteaakin, että jotkut asiakkaat ovat hänelle tutumpia kuin monet sukulaiset. Niinpä hän onkin huolissaan, jos vakinaisesta asiakkaasta ei kuulu muutamaan kuukauteen mitään. Kampaamossa on jo kolmen sukupolven asiakkaita, iäkkäimmistä on tullut erityisen läheisiä. Taru pitää työstään pienessä liikkeessä, jossa ei ole häiritsevää hälinää tai melua. Työhön ja rupatteluun asiakkaan kanssa voi rauhassa keskittyä. Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Vain tuoreita kukkia Mitä sitten tapahtuu kuihtuneille kukille? Ne joutuvat roskikseen. Yliikäisiä kukkia ei voi myydä alennuksella asiakkaille, koska niistä olisi vain lyhyt ilo. Roskiin kukat joutuvat onneksi harvoin, sillä varastot voidaan pitää pieninä läheisen Tukkutorin takia. Santaloille onkin kunnia-asia, että he myyvät vain ja ainoastaan tuoreita kukkia. He myös kouluttavat itseään, jotta pysyvät trendeissä mukana ja voivat tarjota kulloisiakin suosikkikasveja. Kukkakauppiaan pitää myös osata opastaa ja neuvoa asiakkaita kukkien hoitamisessa. Mitä enemmän Santalot satsaavat palveluun ja kasvien tuoreuteen, sitä enemmän he saavat hyvää palautetta, joka auttaa Hyvä työnjako Liikehuoneistossa on myymälätilaa kuutisenkymmentä neliötä, saman verran on tärkeää työskentely- ja varastotilaa alakerrassa. Jotta tilat pysyvät siisteinä, lattiat pestään päivittäin, ikkunoitakin jynssätään usein. Tehtävänjako varsinaisissa kukkiin liittyvissä asioissa on se, että Hessu yleensä tekee valmiskimput ja toimittaa tilatut kukat asiakkaille. Kirsi huolehtii kukkien hankinnoista joko internetissä suoraan Hollannista, Tukkutorilta tai kotimaisilta viljelijöiltä. Kirsin tehtävänä on myös laittaa kukat kauniisti esille. Mukava lisä tuotteiden esillepanoon on kesäkaudella ulkopöy- Tyylit muuttuvat Yritys lähti suhteellisen mukavasti käyntiin ja kanta-asiakaspiiri syntyi. Alkuvuosina Taru piti liikkeensä Teksti ja kuva: ASTA KORPPI Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
• 8 Käpylä-lehti 29.4.2012 Etymologia Vasikka Englannin calf tarkoittaa vasikkaa mutta puhekielessä myös ilmiantajaa. Verbi calve tarkoittaa vasikoimista ja arkikielessä ilmiantamista. Kirjoja usein Me-lehdessä, jossa työskentelin toimituspäällikkönä. Kaikilla yleensä oli sama asia: olis puutetta fyffestä. Pekka Laiho oli nuoruudessaan eloisa ja hauska seuramies, joka myös saattoi hiiltyä helposti. Hän oli paitsi yleisön myös naisten naurattaja. Hän taisi hyvin sen, miten lapsia tehdään, mutta oli vähän epävarma miten niitä hoidetaan. Paitsi viina myös politiikka maittoi. Mies liittyi SKP:een, mutta julistautui revariksi ja kävikin vuosia omaa taisteluaan taistolaisia vastaan. Jos Pekka oli liian kiihkeä poliitikoksi, niin sitä sopivampi luonnonlahjakkuus hän oli näyttelijäksi. Kuvaavaa on, että elämäkerrassaan hän toteaa: "Ammatin valintani perimmäinen syy on ääni, joka syntyy, kun useat henkilöt lyövät samaan aikaan käsiään yhteen." Parrasvaloissa näyttelijä Pekka Laiho on tuntenut suurta hurmaa ja paniikkihäiriön iskiessä myös pakokauhua. Parhaimmillaan hänessä todellakin huokuu koko näyttelijän työ eli mies on samanaikaisesti sekä työntekijä, työväline että työn tulos. Yli 40-vuotisen uransa päätyön Pekka teki Helsingin Kaupunginteatterissa. Hänet muistetaan suurrooleistaan muun muassa Gilgamesina, Othellon Jagona, Don Juanina, Tuntemattoman sotilaan Hietasena, Brandina ja My Fair Ladyn Henry Higginsinä. Laihon elämäkerrassa välittyy se, että hän rakastaa näyttelemistä. Kallion kaupunginosassa Hampparinlaaksossa vietetyt vuosikymmenet ovat antaneet miehelle ikimuistettavat elämänkehykset. KARI VARVIKKO Lehmä Vasikan äiti on lehmä. Tällä sanalla on vastineensa kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä ja etäsukukielessämme mordvassa. Karjalaksi se on lehmä, aunuksenkarjalaksi lehmy, lyydiksi, vepsäksi ja viroksi lehm, vatjaksi lehmä, liiviksi ni'em. Nämä tarkoittavat samaa kuin suomessa. Mordvassa lishme ja ishme tarkoittavat hevosta. Miina Äkkijyrkän tekemiä ovat myös peltilehmät, joita voi ihailla Hakaniemessä. Tämä Miina Äkkijyrkän tekemä peltinen taideteos Punainen vasikka on ollut ihmisten ihailtavana viime vuoden lokakuusta asti Viikissä kerrostalon kattotiloissa. Se on helposti nähtävissä siinä Viikintien ja Pihlajamäentien risteyksessä. Parhaiten sen ehtii nähdä bussin ikkunasta. Se on heti helppo tunnistaa vasikaksi. Sana vasikka on johdettu sanasta vasa aivan kuin sana penikka koiraa tarkoittaneesta sanasta peni. Inkeriksi vasikka on sama kuin suomeksi. Karjalaksi se on vasa, vepsäksi ja lyydiksi vaza, vatjaksi vazikka, viroksi vasikas ja liiviksi vaishki. Ne kaikki tarkoittavat vasikkaa. Joissakin saamelaismurteissa vyesi tarkoittaa poron vasaa. Jotkut tutkijat arvelevat, että näiden sanojen juuri on indoeurooppalaisessa sanassa ja rekonstruoineen sen alkumuodoksi vuotta merkitsevän sanan -uet-es. Se olisi tarkoittanut myös yksivuotista. Vasikka-sanasta on johdettu verbi vasikoida. Se tarkoittaa vasikan synnyttämistä. Tällä verbillä on myös toinen merkitys. Jos rikollispiireissä joku ryhtyy kertomaan poliisille muiden tekemisistä, sitä sanotaan vasikoimiseksi ja tällainen henkilö on poliisin vasikka. Sana lienee tullut käännöslainana englannista. Pekka Laiho ­ armoitettu näyttelijä Pekka Laiho. Poika ja kapakkasaatana. WSOY, 270 s. Näyttelijä Pekka Laiho, joka kohta soljuu 70-vuotiseen kaijaan, on toimittaja Ulla Paavilaisen avustamana kirjoittanut yllätyksellisen kirjan. Odotin elämäkerrasta ikään kuin jonkinlaista toisintoa Jorma Ojaharjun rillumarei -vuosista, mutta mitä vielä; Stadin kundilla olikin lakkarissa läjä muistiinpanoja, jotka takasivat paitsi taiteellisen ja asiallisen lähestymistavan, sopivassa määrin myös herkkyyttä, varhaisiän ja nuoruuden värikkyyttä sekä iän tuomaa autereisuutta. Miksi odotin Laiholta märkiä muisteloita? Ehkä jo kirjan nimen vuoksi ehkä siksi, että niinä vuosina kuin tutustuin häneen 1970-luvulla, elettiin Kosmoksen aikaa. Pekka Laiho, Ojaharjun Jomppa, Pekka Keijonen ja monet muut niin sanotut taiteilijat vierailivat myös Mestarina muistojen Olavi Virta Rami Kokko Hurmio! Muistojen Ola. Omakustannus 2011. A 4 sivuja 161. Olavi Virrasta on kirjoitettu useita kirjoja ja julkaistu lukuisia tarinoita. Mies elää kansan keskuudessa niin laulajana kuin legendanakin. 'Poikaa varjoiselta kujalta' on ainoastaan häirinnyt median luoma 'laulava lihapulla'. Rami Kokko on kirjoittanut iskelmäkuninkaasta näyttävän A4-kokoisen kirjan, jossa tekstin lisäksi on mm. 80 valokuvaa sekä kattava aakkosellisesti koottu luettelo Virran levytyksistä ja lähdeteososio. Kokko on tehnyt ison työn käydessään lävitse taustatietoja ja haastatellessaan Olan entisiä tuttuja ja kavereita. Asiantuntijat, kirjan johdannossakin sanansa sanova Ossi Runne, kiittävät sisällön perusteellisuudesta. Vaikka tietoa on paljon, Hurmiota vaivaa valitettavasti jonkinlainen Sonni ja härkä Vasikan isä on sonni. Viroksi sonni on sõnn ja tarkoittaa sonnia ja härkää mutta myös orivarsaa ja pässiä. Liivin sonn on pässi. Jotkut tutkijat ovat olleet löytävinään sanalle vastineita myös etäisemmissä sukukielissämme. Ne ovat kuitenkin epävarmoja. Härkä taas on kuohittu sonni. Karjalan kielessä härkä on härkä ja härgä Ne tarkoittavat härkää ja sonnia. Häkkö taas tarkoittaa pientä härkää. Aunuksen härgy ja häkki, lyydin härg, härge, häkki ja häkk, vepsän h'ärg ja härg, vatjan ärtshä, viron härg ja liivin ärga tarkoittavat sonnia. Sana saattaa olla lainaa balttilaisista kielistä. Liettuan zhirgas tarkoittaa hepoa ja ratsua, latvian zirgs hevosta, muinaispreussin sirgis oritta. sekavuus. Teksti ei ole kunnolla jäsennelty osioihin, ryhmitelty asiakokonaisuuksiin. Otsikointi puuttuu, jolloin kirjoituksesta tulee pitkää pötköä, jonka lukeminen ja sisäistäminen vaikeutuu. Luin Muistojen Olaa suurella mielenkiinnolla, sillä minulla oli poikasena 1950-luvulla mahdollisuus tutustua niin Olaan kuin moneen muuhunkin sen ajan nimitaiteilijaan, muun muassa Laila Kinnuseen, Vieno Kekkoseen, Henry Theeliin, Jorma Lyytiseen, Juha Eirtoon, Lasse Pihlajamaahan, Taito Vainioon, Viljo Vesteriseen...Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Kaikki johtui siitä, että isäni Klaus Varvikko toimi tuolloin heidän managerinaan. Ola oli meillä kotonakin usein nähty vieras ja tosi mukava mies. Silitteli päätäni tuhka tiheään. "Onkos ruoka maittanut?" Sitten tuli se aika, kun Olavi Virrasta ruvettiin tekemään lihapullataikinaa. Vanhempani luonnollisesti seurasivat miehen edesottamuksia. Faija sanoi, että kyllähän Olalle on aina brenkku maittanut, mutta hyvä kundi se on silti. "Nyt sitä kyllä vedetään turhan kovilla." Kuulun itse siihen jengiin, joka kuuntelee autossa Dean Martinin ohella mielellään Elvistä ja Olavi Virtaa. Olan tangojen myötä on ilo ajaa landelle. Kokko on tehnyt hienon palveluksen Olavi Virran ystäville, joita riittää tässä maassa. Mestari on aina mestari. SEPPO SEPPÄLÄ KARI VARVIKKO Kukkakauppa Tähtililja Kukat Äitienpäiväksi! Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 Svenska hörnan Resilienta Kottby SNÖN SMÄLTER ÄNTLIGEN. Lyckligtvis har temperaturen tills vidare stigit så pass långsamt att jorden hunnit absorbera smältvattnet så att det inte runnit ner i källaren. Vårt 1925 byggda enfamiljshus har nämligen ingen dränering. Så för säkerhets skull har jag kompenserat genom att hålla en zon på 1,5 m runt huset snöoch isfri hela vintern. Plus förstås bilplats och gångar. Snöskottning är ypperlig nyttomotion. Liksom alla trädgårdssysslor sen på sommaren. Rensa ogräs, beskära buskar och träd, sköta komposten, klippa gräs. Och odla grönsaker och annat nyttigt. Som man alltså borde göra för att hålla sig resilient inför den kommande kollapsen. Resiliens betyder egentligen elasticitet, men hos ett eko- eller annat system dess förmåga att möta förändringar och störningar, dess återhämtnings- eller överlevnadsförmåga om man så vill. Jag har nämligen precis läst David Jonstads bok Kollaps, ett verkligt skrämmande scenario om hur vårt på kapitalistisk rovdrift på redan minskande fossila energiresurser, just-on-time industriell massproduktion och slit-och-slängkonsumtion uppbyggda samhälle med nödvändighet och eventuellt mycket snarare än vi nånsin anar kommer att kollapsa. De tre grundpelare ­ energi, ekologi och ekonomi ­ som bär upp detta samhälle har alla inbyggda sk tipping points, trösklar. Fram till att denna tröskel överskrids kan systemet verka stabilt, men när tröskeln överskrids råkar systemet in i en självförstärkande, ickelineär och irreversibel förändringsprocess. Det kollapsar. Liksom det samhälle det burit upp. Som historiska exempel på kollapsade system tar Jonstad det romerska riket och mayariket och som mera nutida exempel Sovjetunionen och i USA Detroit efter bilindustrins bankrutt. I Detroit har fastighetspriserna sjunkit med mer än 80% och innerstan ligger öde och behärskas av beväpnade gäng typ Mad Max som plundrar ruinerna på koppar och stål. För att överleva har invånarna bl.a börjat odla upp sina bakgårdar. Jonstad ser som den enda överlevnadsstrategin ett resilient samhälle dvs ett samhälle som medvetet byggs upp kring förmågan att absorbera störningar och anpassa och omorganisera sig för att behålla sin grundläggande funktion, struktur och identitet. Efter en kollaps kommer det med största sannolikhet att betyda ett samhälle byggt på ett dels förindustriellt och dels hightechutnyttjande sätt att leva resurssnålt och självförsörjande ­ och med en viss buffertkapacitet. I ett resilient Kottby odlar man grönsaker och håller höns på bakgårdarna.Som man gjorde förr, och som man utan större svårigheter kunde göra också i dag. Ved ­ och svamp ­ får man från skogspartierna och den nödvändigaste elen från solpaneler. Och den postkollapsoida ekonomin får vi fixa till genom bytesvalutan Kottbydollarn. TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 BERT BJARLAND Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta NYT 20 euroa! Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 tie 29 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
• 29.4.2012 Käpylä-Lehti Kaupunginosaseurat osallistuvat liikennesuunnitteluun VALLILANLAAKSOA UHKAAVA bussikatu on aktivoinut ympäristön kaupunginosayhdistykset kehittämään yhteisvoimin ratkaisua, joka takaisi nopean joukkoliikenteen olemassa olevaa katu- ja raitioverkkoa hyödyntäen. Kumpula-Seura, Käpylä-Seura ja Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys ovat perehtyneet kohta vuoden päivät asioihin ja tuottaneet asukkaiden paikallistuntemuksen avulla lähes valmiin vaihtoehdon, jota myös kaupungin liikennesuunnittelijat arvostavat hyvänä. Samalla esiin on noussut kaupunkirakenteessa piilevä mahdollisuus itä-länsisuuntaiselle kaupunkipuistojen sarjalle ja talvipyöräilyn runkoväylälle. Yhdistysten yhteinen kannanotto valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Vallilanlaakson joukkoliikennekatu tuli hyväksytyksi äänin 43-39 kaupunginvaltuuston joulukuun kokouksessa. Koska asemakaavaehdotus on yleiskaavan vastainen, se on tulossa uudelleen päätettäväksi valtuustoon ilmeisesti toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Mielestämme sujuva poikittainen joukkoliikenne on järjestettävissä Vallilanlaakson arvokasta kulttuuri- ja virkistysympäristöä tuhoamatta. Äskettäin Omakotiyhdistys otti yhteyttä meihin yhteisen lausunnon tekemisestä bussikaistojen aikaansaamiseksi Koskelantie-Hakamäentielle (lähinnä bussi 69:n sujuvuuden vuoksi). Ryhdyimme työhön ja liitimme suunnitelmaan vielä bussi 65:n Sofianlehdonkadun tukoksen purkamisen. Ehdotuksemme on, että Mäkelänkadun puoleinen jalkakäytävä muutetaan vinoparkiksi ja viereiseen lähes hoitamattomaan pusikkoon rakennetaan kävelytie. Palaamme suunnitelmiimme tarkemmin ensi lehdessä. OLLI HAKANEN (Kumpula-Seura) KALEVI VUORENTO (Käpylä-Seura) 9 TAVARANVAIHTOPÄIVÄ ! LA 12.5.2012 klo 10­12 Menot Sota-ajan laulut Neuvostovenäjällä Keskiviikkona 9.5. klo 18.30 jatkuu Neuvostoliiton "kevyen musiikin" esittely. Tällä kertaa paneudumme sota-ajan lauluihin. Ylen toimittaja Tero Heinänen kertoo ja soittaa näytteitä. Paikka on Intian asukaspuiston piharakennus (osoite on Intiankatu 44). Luvassa on mielenkiintoisia musiikkinäytteitä taustatietoineen, kaskuja ja ajankuvaa ­ eli mainio matka vuosikymmenten taa erinomaisen oppaan johdolla! Kysyä saa ja kommentoida. Kuuntelun lomassa on tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa omakustannushintaan! Tarjoilun järjestämistä varten toivomme etukäteisilmoittautumista. Ilmoittautua voi Ulla Valkeilalle (ulla.valkeila@svk.edu.hel.fi, 050 - 5924375). Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Käpylän peruskoulun pihalla, Untamontie 2 * Buffetista pullaa, kahvia, simaa ja makkaraa - omaan mukiin alennuksella! * Musiikkia & yllätyksiä Steinerpäiväkoti Pellavan perinteinen kevättempaus Sunnuntaina 20.5.2012 klo 11-15 -HERKKUKAHVIO keittoa, leivonnaisia, lämpimiä munkkeja, kahvia, teetä, mehua -KIRPPUTORI myyntipaikka ulkona 10 euroa, oma pöytä mukaan -HEVOSAJELUA -LAPSILLE ERIKOISOHJELMAA KLO 11.00 TERVETULOA! Steinerpäiväkoti Pellava Pohjolankatu 3-5 00610 Helsinki p. 09-799 282 TERVETULOA! Järjestäjänä Käpylän seudun ympäristöryhmä KAIKENIKÄISET TERVETULOA LIIKKUMAAN, LEIKKIMÄÄN JA LAULAMAAN TO 10.5 KLO 13-15 4-sukupolven Intian leikkipuistoon Luvassa mm. · laulua ja leikkiä · makkaranpaistoa (omat makkarat mukaan) · pelejä Järj. Käpynet ja Intian leikkipuisto äpylän 2 19.-20.5.201 Hyvä järjestö, yhdistys, yhteisö! Käpylän kulttuuriyhdistys järjestää Käpylän Kyläjuhlat 19.-20. toukokuuta Akseli Toivosen kentällä Helsingin Käpylässä. HALUTAAN VUOKRATA Haluatteko tulla esittelemään toimintaanne juhlillemme? Pöytäpaikka sunnuntaina 20. toukokuuta Pohjolankadulla KäpyBasaarilla klo 10-17 maksaa 40 euroa ja telttapaikka 100 euroa. Paikka on tarkoitettu vain esittelyyn, ei myyntiin. Mikäli olette kiinnostuneita, ottakaa yhteyttä 1.5. mennessä osoitteeseeen kapylankult@gmail.com tai puhelimitse Pia Laulaiseen p. 041 534 3616. Etsitään liikunnanohjaajia Mannerheimin Lastensuojeluliiton Käpylän paikallisyhdistys etsii LIIKUNNANOHJAAJIA erilaisiin alakouluikäisten lasten syksyllä 2012 alkaviin liikuntakerhoihin. Jos kiinnostuit, laita lyhyt esittely itsestäsi osoitteeseen: mll.kapyla@hotmail.com . Tee kevätsiivous ja myy tavarasi NoppaTorilla! Puutarhamyymälä Ystävällisin terveisin, KÄPYLÄN KULTTUURIYHDISTYS RY on siisti itsepalvelukirppis Oulunkylässä. Torivoudintie 1, p. 044 3333 778, info@noppatori.fi, www.noppatori.fi NoppaTori Sofianlehto TAIMET JA TARVIKKEET! Avoinna koko kesän ark. 9-19, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com www.kapylankulttuuriyhdistys.net Facebook: Käpylän Kulttuuriyhdistys ry KÄPYLÄ-SEURA RY Helsingin vanhin kaupunginosayhdistys Puh.joht. Kalevi Vuorento Sofialehdonk. 9 D 39 00610 Helsinki AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 KEVÄTSIIVOUS KÄPYLÄSSÄ! Perinteiset siivoustalkoot Taivaskalliolla Tiistaina 15. toukokuuta klo 17 alkaen Kaupunki tuo roskapihdit ja jätesäkit Pekka Jokipaltiontien ja Laskiaispolun risteyksessä olevalle kentälle. TERVETULOA KAIKKI MUKAAN! Otamme passikuviakin Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 29.4.2012 Rukouksen kaltainen Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 MESSU Su 6.5. klo 11 Yläranta-Suha, Albekoglu, Leskinen. Osia Rheinbergerin messusta, Raissa Palmu, sopraano. Su 13.5. klo 11 Järvinen, Kosonen, Autio. Helatorstai 17.5. klo 11 Kataja, Albekoglu, Leskinen. Su 20.5. klo 10 Kyläjuhlien messu Akseli Toivosen kentällä. Kosonen, Yläranta-Suha, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro, Karelia-orkesteri. Su 27.5. klo 11 Suvivirren sunnuntai. Albekoglu, Kataja, Autio. Su 3.6. klo 11 Järvinen, Yläranta-Suha, Leskinen. Su 10.6. klo 11 Kataja, Savik, Heikkilä. KAKSI HAHMOA KULKI RINTA RINNAN aamunkostealla kadulla. Toisella heilui selässä reppu, toisella laukku vyötäisillä. Toinen hahmoista oli pitkä, toinen vielä lyhyenlainen, mutta kiri kasvullaan kovasti perässä. Isä ja lapsi siinä kulkivat. Toinen matkalla töihin, toinen koulumatkalla. Ihmisiä käveli ohitse, samoin pyöriä. Kadunvarren autot käynnistyivät vuorollaan ja kääntyivät mikä mihinkin suuntaan. Paitsi se yksi joka on seissyt samassa paikassa jo toista vuotta. Lapsi olisi halunnut kirjoittaa auton pölyiseen kylkeen päivämäärän, tai piirtää jotain. Isä piti kuitenkin lujasti kädestä ja jatkoi vääjäämättä eteenpäin. Kädet olivat käsikkäin ­ sopivassa määrin lujasti, sopivassa määrin lempeästi. Kauempana vinkuivat bussien jarrut. Aamuisen kaupungin äänten keskellä kaikui kirkas lapsenääni, kun hän kertaili eilistä ja kertoi muuten vaan mieleen tulevia juttuja. Ja kyseli. Usein isä tiesi vastauksen kinkkiseenkin kysymykseen. Toisinaan hän pystyi välttelemään hankalat kysymykset, ja sellaiset joista ei tiennyt hölkäsen pöläystä. Joskus taas lapsen kysymykset pysäyttivät hänetkin. Ei aina niinkään miettimään vastausta, kuin sitä, mis- Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Messu su 27.5. klo 13.30. Albekoglu, Autio. tä kysymys nousi. Miettimään, mistä kaikesta lapset elämäänsä ammentavat, ja miten paljon he ympärilleen näkevät ja maailmaa seuraavat. Yksin. Kavereiden kanssa. Kotiväen seurassa. Lapsi jatkoi jutteluaan, osoitti viimeisen lumen alta paljastunutta rautakehikkoa. Isä vastasi, mutta oli jo vaipunut syvälle omaan maailmaansa. Lapsen kanssa vietetty aika kuljetti hänet usein omaan menneisyyteensä. Hän tiesi sangen hyvin, miten paljon sieltä puuttui sellaista, mitä hän nyt halusi omalle lapselleen antaa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana hän oli käynyt läpi omaa lapsuuttaan ja liian aikaisin vastaan tullutta aikuisuutta. Noina vuosina lapsi oli kasvanut paljon, ja hän toivoi että oli itsekin löytänyt jotain mistä ammentaa, isänä, ihmisenä. Hiljaisina iltoina hän oli löytänyt levollisuutta, tehnyt sopua oman elämänsä kanssa. Muistoissa oli myös paljon hyvää. Äiti, joka lähetti hänet aamuisin kouluun. Isä, joka oli pitänyt kädestä, kun he menivät ensimmäisen kerran Hakaniemen torille. Ja kai he olivat siellä käyneet toisenkin kerran, mies pohti. Ja olihan myös mummo ja mummon iltarukous. Yht'äkkiä lapsi irrotti kätensä hänen kädes- tään, ja mies havahtui ajatuksistaan. Hän hymähti. Tiesi sen merkiksi siitä, että he lähestyivät koulua. Hän tiesi, että jokainen kulkee oman tiensä, mutta halusi vielä kulkea jonkin matkaa lapsen vierellä. Hän muisti, miten heiltä vanhemmilta oli aikoinaan kysytty, mitä he toivovat lapsesta tulevan isona. "Onnellinen. Mielettömän onnellinen." Mies muisti tuon hetken ja tarttui vielä lapsensa kädestä ja puristi sitä. Lapsi puristi takaisin. Mitään ei sanottu, eikä oikein ajateltukaan, mutta rukouksenkaltainen leijui ilmassa. ULLA KOSONEN kappalainen Oulunkylän seurakunta Muita tilaisuuksia Käpylän kirkossa Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30. Keskipäivän ehtoollinen ke 2.5. klo 12. Klo 13 Päiväpiiri. Kevätkonsertti su 6.5. klo 19. Femail singers, johtaa Karmen Kelk. Vapaa pääsy, ohjelma 8/4 . Kesäkahvila 5.6.-4.8. joka tiistai klo 18.30. Ensimmäisessä kesäkahvilassa 5.6. Matti Mäkeläinen ja kantt. Tuomas Heikkilä. Kävelytaidetta KUN MAALISKUUSSA tuli tieto kirjailija Lassi Nummen kuolemasta, muistelin hänen runoaan Linnunradan tie: "Virta erottaa. Muuri yhdistää... Mutta nämä kaksi päättivät kävellä Suuren Muurin harjalla kulkevaa tietä päästä päähän: kuusituhatta kilometriä, seitsemäntoista kuukautta. Puolivälissä he kohtaavat, sivuavat, sivuttavat toisensa. Jatkavat matkaa. Niin ihmiset kulkevat toisiaan kohden elämänsä päivät. Eräänä päivänä he kulkevat toistensa ohi yhä loitommas..." Ehkä syy runon ajattelemiseen nousi puhuttelevista kuvista, kohtaamista, eroon joutumista ja kuoleman todellisuudesta, joskin myöhemmissä säkeissä runo kertoo uuden kohtaamisen toivosta, jopa sen varmuudesta. Mutta Linnunradan tien muistamiseen oli toinenkin syy, se että Lassi Nummi oli ­ oman todistuksensa mukaan ­ saanut minulta aiheen. Enhän minä toki teemaa keksinyt, en, sen sijaan olin joskus 1980-luvulla lukenut Suomen Kuvalehdestä Hannele Jäämeren artikkelin eräästä performanssitaideteoksesta. Siinä Mariana Abramovic ja hänen puolisonsa Ulay ­ olivat kotoisin entisestä Jugoslaviasta ­ kävelivät koko Kiinan muurin päästä päähän, mutta puolessa välissä he kohtasivat ja ohittivat toisensa, minkä jälkeen kumpikin jatkoi omaan suuntaansa. Matkaa tehdessään he dokumentoivat reittiä eri tavoin, kuten ottamalla piirrosnäytteitä muurin pinnasta, ja sen lisäksi satelliitti tallensi taiteilijoiden kulkua avaruudesta. Vaikka en tietenkään ole nähnyt kävelyteosta, pelkkä ajatus siitä, siis matkanteon idea, on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Taiteilijat raportoivat, että välimatkasta huolimatta heille syntyi keskinäinen yhteys ja että he alkoivat rakastaa kävelemistä. Siitä tuli koti, joka puhdisti kuin rukoileminen erämaassa, ja he halusivat tyhjentyä kokonaan sekä palata siihen pisteeseen, jossa kaikkeus syntyi. Sitten, kenties vuonna 1985, kävin puhelinkeskustelua Lassi Nummen kanssa ja kerroin hänelle kävelytaideteoksesta, ja kun muutama kuukausi kului, sain postitse paketin, Lassi Nummen kirjan Matkalla niityn yli (1986). Omistuskirjoituksessa lukee: "... kiitollisena runosta, runon virikkeistä (ss. 49­50) ja ystävyydestä. Lassi Nummi (ja muusa Pirkko) 26.1.1987." Mielenkiintoista kyllä, myös minä olin käsitellyt samaa teemaa, kun mieheni kuoleman jälkeen kirjoitin niteen Suru ankara ilo (1986); se päättyy muurikävelyyn. Lassi Nummen runo ja minun tekstit ovat syntyneet toisistamme tietämättä, vaikka niissä onkin samankaltaisuutta, suunnattomia ajanjaksoja, erilleen joutumista ja uusi kohtaaminen. Jonkun mielestä miehen ja naisen kävely oli lohdutonta, luki minun tekstissäni, ja moni kysyi, miksi he eivät kohdatessaan jääneet toistensa syleilyyn, kuten rakastavaisille kuuluu. Mutta pariskunta ajatteli, että pysähtyä ei voi. Niin he lähtivät uudelle matkalle ja kulkivat ajasta toiseen, tähtikuviosta toiseen. "Tie näyttää vievän heitä eri suuntiin, mutta lopulta se taipuu kaareksi ja tuo heidät yhteen. MUUTA Naisten kirjallisuuspiiri ke 9.5. klo 18, Kalervonkatu 8 A. Aihe Elisabeth George, Kunnioitetun kansalaisen kuolema. Telttaleiri "Jäniksen jalanjäljissä" 1.-6.-luokkalaisille 25-27.6. Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Hinta 45 . Ilm. netissä viimeistään 13.5. Jaakko Löytyn ja Mika Nuorvan levynjulkaisukonsertti "Arjen Halleluja" ti 15.5. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 . Levyä myynnissä, 20 / kpl. "Kunniaksesi Herra". Musiikkijuhla helatorstaina 17.5. klo 16 Maunulan kirkossa. Käpylän kirkkokuoro, Chorus Sine Nomine -kuoro, Adoramus-lauluyhtye, Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Kanttorit Hanna Autio, Inka Kinnunen, Hannu Leskinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Puhe, Reijo Kataja. Internet-lähetys. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu musiikkitoiminnan hyväksi. Eläkeikäisten leiri Sammatin Elämännokassa 13.-16.8. Järj. Oulunkylän ja Pakilan seurakunnat. Hinta 120 . Hakulomakkeita diakoniatyöntekijöiltä ja kh.virastosta. Tied. Terhi Murto 09 2340 4218, Elisa Hapuli 09 2340 5381. Hakuaika päättyy 30.5. Kauden perhekerholaisten yhteinen kevätretki Mustasaareen 31.5. Lisätietoja / ilmoittautumiset Kirsti Kajoksen, Outi Takkisen tai Terhi Lahdensalon kautta. Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa alkavat 5.6. Hartaushetki on tiistaisin klo 18. Kun he seuraavan kerran tapaavat, he ylistävät elämää ja syleilevät kolmentuhannen vuoden ajan..." Lassi Nummi puolestaan kirjoittaa näin: "Mutta kerran seitsemännen kuun seitsemäntenä yönä he kohtaavat. Kukaan ei tiedä, miten lautta kulkee ajan virran, Linnunradan yli... ja ei ole enää kahta varjoa, vaan yksi, ei lainkaan varjoa, vain tähtien valo. Ja sinä yönä, sanotaan, koko maailmankaikkeus läpikotaisin helähtää. Hiljaa, kirkkaasti ääretön äärestä ääreen." LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä ________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ma-ti, to-pe klo 9-14, ke klo 13-16, huom. 30.4. ja 16.5. klo 9-13, kesä-elokuussa ma suljettu. Toimitusten ja tilojen varaukset 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Päivystävä diakoni ti 9-11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut p. 2340 5318. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna pe klo 9-11, p. 2340 4218. Avoimet ovet Voudintie 4 B:ssä ke klo 11-13, p. 2340 4227. KEVÄTKONSERTTI Oulunkylän kirkossa (Teinintie 10) ti 29.5.2012 klo 18.00. Kamarimusiikkia, orkesteri ja sooloesityksiä. Vapaa pääsy, tervetuloa! Kirjoita ja anna juttu- tai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi
• 29.4.2012 Käpylä-Lehti ERIKOISHAMMASTEKNIKKO 11 Takaikkuna Poistettaisiinko pakkomatematiikka? OLIN KOKO KESKIKOULUN ajan erittäin huono vieraissa kielissä. Ehtoja tuli ruotsista ja saksasta. Olin vakuuttunut siitä, että päässäni on jotain sellaista vikaa etten opi kieliä. Saksan kokeista tuli yksi-miinus arvosanoja järjestään. Kevättodistuksen nelonen parin muun ohella merkitsivät lukion ensimmäisellä luokalle jäämistä. Lähdin kesäkuun alussa 1958 Länsi-Saksaan töihin paperisäkkitehtaaseen. Työ oli kovaa, työviikko 50-tuntinen ja palkka huonompi kuin Suomessa vastaavissa töissä siihen aikaan. Muita ulkomaalaisia tehtaalla ei ollut. Mennessäni osasin sen verran saksaa, että sain muotoiltua kysymyksen. Vastausta en ymmärtänyt. Kolmen kuukauden kuluttua puhuin sujuvaa saksaa. Oli pakko oppia, pakkosaksa iski. Sen jälkeen huomasin oppivani muitakin kieliä, esimerkiksi ruotsia, ja lopun elämääni eräs vahvuuksiani on ollut kohtuullinen kielitaito, vaikka siitä ranska puuttuukin. Tämän kokemuksen tukemana tiedän, että nuorena ihmiset oppivat melko helposti vieraita kieliä, paljon helpommin kuin aikuisena. Lapsena ei voi tietää, mitä taitoja aikuisena tarvitsee. Vanhemmat valitsevat suunnan, parhaan ymmärryksensä mukaan. On päivänselvää, että kaikkien ihmisten on hyvä osata useita kieliä äidinkielensä lisäksi. Kielitaito kannattaa hankkia jo koulussa. Tämä tosiasia on vain vahvistunut globalisaation myötä. Vaikutteet leviävät ja Suomikin on pian kolmikielinen maa, suomi, ruotsi ja englanti. Kaikilla niillä on paljon käyttöä. Monet vanhemmat ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että heidän lapsiltaan ei pitäisi vaatia ruotsin kielen oppimista koulussa. Sitä ei muka tarvita. Haukkumasanaksi on otettu "pakkoruotsi". Yhtä hyvin voitaisiin puhua pakkomatematiikasta, pakkohistoriasta, pakkoäidinkielestä. Aina löytyy esimerkkejä siitä, miten monet eivät ole koskaan tarvinneet elämässään prosenttilaskua tai 1. maailmansodan kulkua tai yhdyssanojen sääntöjä. Jos ovat pärjänneet ilman, niin hyvä on. Mutta olisi ollut väärin hylätä perussivistykseen kuuluvat aineet, koska se olisi vienyt heiltä valinnan vapauden tulevassa elämässään. Ruotsin kieltä ei tarvitse, jos elää elämänsä Suomessa suomenkielisellä seudulla, eikä halua olla tekemisissä ruotsinkielisten suomalaisten kanssa. Mutta jos joutuu liikkumaan maailmalla, jossa on tehtävä töitä täysin vieraiden ja toisella tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, on ruotsalaisen tapaaminen kuin veljen kohtaisi. Varsinkin, jos osaa jonkin verran ruotsia ja voi jutella silläkin kielellä. Se auttaa ratkaisevasti rakentamaan ystävyysverkostoa, joita ilman ei oikeastaan voi pärjätä. 1960-luvulla Suomesta lähti Ruotsiin leivän perässä yli 300 000 suomalaista. Heistä monet eivät osanneet ruotsin kieltä ja jotkut eivät ole halunneet oppia sitä vieläkään. Eräs tädeistäni oli sellainen. Kielitaito olisi auttanut häntäkin pärjäämään ja sopeutumaan. Kuka tietää maailman myllerryksessä etukäteen, ettei muuta Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan? Kauneus- ja terveyspalveluja Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 PARTURI-KAMPAAMO FYSIOTREENARI Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Avoimet ovet su 6.5. klo 11-16.00 Tarjouksia, pieniä hoitoja! mm. Kulmien värjäys 5,Pikakasvohoito 20,- NHS-hieronta 10,- Intialainen päähieronta 10,- Vyöhyketerapeuttinen jalkahieronta 10,- Ostepaattinen hoito 15,- Voit varata aikoja ennakkoon. Kahvitarjoilu. Lahjakortteja äitienpäiväksi. Käpyläntie 12 Puh. 728 7012 Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Tutustumiskäynti 35/ 55 min rleena Ma Tiistaisin eläkeläisalennus · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Parturi · Kampaamo KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS PEKKA PELTOLA Maarit, Mervi & Paulina Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola TERVETULOA! Parturi-Kampaamo Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 61 Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2012 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• T a i ton u ti te ä loälo vetuKläolän ravintola Puis14.00h. eLrkmllpineänsÄitiervneptuiv a! er ä im py ja l Park Hote tettuna 13.5. klo 11.30 on ka Ä lounuaaalle! n s tienpäivä Muistathan myös vappulounaamme! 99 ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Kauppakeskus Arabia, 1. krs puh. 0927800160 | www.silmasi.fi AURINKOLAS IPAKETIT omilla illa vahvuuksilla lla alk. Tällä kupongilla Arabianrannan Silmäasemalta 30 alennus aikuisten aurinkolaseista! aurinkolaseista! Ei Oakley. Vain tällä kupongilla, Oakley. Vain kuponki voimassa 31.5.2012 saakka, ei muita alennuksia. Park Hotel Käpylä · Pohjolankatu 38 Puh. (09) 799 755 · www.park. Palvelemme ma­to klo 11­23, pe­la klo 11­24. Lounas arkisin klo 11­14.30. VAPPUAATTONA jatkoaika 04 Muista vappu- ja äitienpäivälounas. Tee pöytävaraus ajoissa! Avoinna: ma 10-22, JAZZJAMIT 8.5., 22.5. ja 5.6. ti-to 10-24, pe 10-03, Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.00 la 11-03, su 11-22 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30 Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi TERASSIT KUNTOON Kevään laudat saapuneet Kestopuiset terassilaudat 6 90 Lämpökäsitellyt terassilaudat www.sahakonttori.fi Klikkaa nettikauppaamme www.sahakonttori.fi/shop VALLILAN PUUTAVARA Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Avoinna: ma-pe 7.00-16.00 OPI soittamaan tai laulamaan: klassista, uudempaa tai kansanmusiikkia! Infotilaisuus to 10.5.2012 klo 18 opistolla (Taivaskalliontie 3). Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään musiikin harrastamisesta! Oppilasvalinnat 28.5.-31.5.2012. www.kmo.fi ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ. Ota yhteyttä p. 010 622 3930 Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23 P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Välityspalkkio esim. 900 + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä tarjouksemme!