• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 4 28.4.2013 62. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. Kuvat: Eine Kakkonen HÄÄT - mikä ihana syy ratsastaa alttarille! painos 18 000 Juhannus on hävinnyt suosituimpana hääpäivänä helluntaille ja monelle muulle pyhälle. Häitä voi viettää monella tavalla: järjestää juhlan lähimetsässä, morsiusauton sijasta ratsastaa alttarille, ja rakkautensakin kertoa monin tavoin... Hääkirkko kannattaa varata ajoissa. Mutta missä ovat Käpylän seudun pisimmät ?riisinheittoportaat?? Lue sivulta 4 - 5. Hesevassa avattiin aistikäytävä Kuva Minna Hetta Aili Oksanen 100 vuotta Liikuntakeskukset Urheiluhallit 7-12 v. Sporttileirit Mäkelänrinteessä 3.-7.6. tai 10.-14.6. hinta 138 ? 17.-20.6. hinta 108 ? Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.urheiluhallit.fi/sporttileiri 70% KULTANÄPPI OY 50% Liike lopettaa 40% 20% LOPPUUNMYYNTI 60% 30% Avoinna ma-pe 9.30-17.00 ? myynti@kultanappi.com ? www.kultanappi.com OULUNKYLÄN APTEEKKI TARJOAA! Suojaava ja kosteuttava käsivoide uudistaa, hoitaa ja pehmentää karheat kädet ja kynsinauhat. Sebamed Hand & Nail tuplapakkaus Nopeasti imeytyvä riittoisa koostumus. Mukana mieto tuoksu. 2 X 75 ml 9,- (norm. 12,30?) Tarjoukset voimassa 30.5.2013 asti. Avoinna: Ma-to 8.30-19 Pe 8.30-18 La 9-15
• HELSINGIN VANHIN JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. KAUPUNGINOSALEHTI 62. VUOSIKERTA Pääkirjoitus Kuva Henry Streng minusta äidin. Onnea muillekin äideille! Myös varaäideille, jotka ovat hoitaneet muiden lapset ihmisiksi - kuten 100-vuotiaalle Aili Oksaselle, josta kerrotaan tässä lehdessä. Akuutti aihe on myös koulu. Kevät vahvistaa olemassaolevia tunteita, sekä iloa että surua. Tämä kevät näyttää sisältävän eniten rauhattomuutta. Koulurauhaa on vaadittu mielenosoituksin. Jopa nuoren taiteilijamme Anna Korhosen Pupu ottaa palstallaan kantaa kouluelämän rajuuteen tänä päivänä. Kumpulassa käy kova kohina viipalekoulun lakkauttamisesta kesken lukuvuoden. Vanhemmat suuttuivat ja perustivat oman koulun, eivätkä suostu lähettämään lapsiaan pääkouluun Käpylään. Tämän lehden painoonmennessä opetus- ja ympäristölautakunnat kokoontuivat tekemään koulun lopullisen sulkemispäätöksen. Kehotamme lukemaan vanhempien jatkotoimenpiteistä muusta mediasta. Onneksi meillä on useita kaupunginosalehtiä, suuremmista aviiseista puhumattakaan; joku aina kertoo sen mitä toinen ei pysty. Monimedia on lukijan etu! &&& &&& Häät voi järjestää monella tavalla, ei vain kirkossa tai maistraatissa. Pappi tulee pyydettäessä kotiinkin vihkimään, kuten myös tuomari. Olen ollut ravintolahäissä, joissa tuomari yhdisti kaksi muuta tuomaria toisiinsa avioliiton sitein. Vaikka sukupuolineutraali avioliitto on nyt akuutti aihe, en ryhtynyt etsimään samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa kuviin. Jos sellainen olisi tullut vastaan, niin se olisi ollut eri asia. Onnea kuitenkin kaikille, tasapuolisesti! Seuraavalla aukeamalla näet kuvia kahden hääparin suuresta päivästä. &&& Palautetta on paukkunut. Sellaisesta saa rivi(pää)toimittaja harvoin nauttia, joten kiitos ja kumarrus kaikille yhteyttä ottaneille. Olemme saaneet juttuja ja juttuvinkkejä, muisteluksia, runoja ja novelleja, vanhoja ja uusia kuvia, kommentteja, oikaisuja, ihmettelyjä... Julkaisemme niitä sopivassa yhteydessä ja palstatilan salliessa. Maaliskuun lehdestä eniten kommentoitiin Esko-Jaakko Lehden Lumenpudotusjuttua. Tarkkasilmäiset lukijat huomauttivat kuvasta, jossa lumenpudottajan köysi roikkui juuri siten kuin sitä ei saisi kiinnittää! Tällä köydellä pudottajaparka putoaisi killumaan maan ja taivaan välille. Toivottavasti köyden kiinnittänyt huomaa tämän! Käpylä-Seura toimii Olli Stephanyn Käpylään sijoittuvan romaanin Helsingissä lisääntyvää pilvisyyttä esittely sai kiitosta, mutta kirjan lukea halunnut ihmetteli, ettei kirjaa löytynyt Käpylän kirjastosta edes kotiseutuhyllyiltä. Nyt on! (toim. huom.) Kolmas puhuttanut juttu oli kirkkoherra Reijo Katajan haastattelu ja uudesta kirkkoherra Ulla Kososesta otettu kuva ja sen kuvateksti. Pyydän anteeksi niiltä, joiden tunteita tulin loukanneeksi. On mukavaa, että lehdestä puhutaan ja se herättää ajatuksia, mutta ei ole tarkoitus ketään suututtaa tai loukata. Totean kuitenkin, että tarkistutan aina henkilöhaastattelut asianosaisella ennen julkaisemista. Huhtikuun lehden kommentoiduin juttu koski Talvivaaraa. Monet yllättyivät Kainuun korpien yhteydestä Käpylään. Eräs lukija totesi, että mielenosoitukset on paras pitää siellä, missä ihmisetkin ovat. Eivät ne korvessa auta! Nettilehden lukija Kainuusta soitti ja kertoi nimittelyn vesienpilaajaksi olevan jokapäiväistä työpaikkansa takia. &&&&& Toimituksessa naurettiin: Aina välillä sattuu mokia, joista painovirheet ovat paitsi kiusallisia, joskus niin naurettavia, ettei niitä millään itse osaisi keksiä. Tarkkasilmäinen lukija huomasi viime lehdessämme olleen panovihreen. Hannu Niklanderin romaanin Taivaalla tutut tähdet kritiikkiin oli eksynyt kelju kirjoituskämmi, joka oli präntännyt kirjan nimeksi Taivaalla tukkivat tähdet! Kun toimittaja yritti muistuttaa sen korjaamisesta itseään alleviivaamalla, tuli virheellinen nimi lehteen vielä korostettuna! Onneksi sentään Tähdet eivät tukkineet taivasta... Tulkoon nyt samaan syssyyn kerrotuksi pari muutakin hirmuista vihrettä, jotka nyt naurattavat. Menneinä vuosina sattui kerran työpaikkailmoitukseen hypähtämään teksti: ?Palvelukseen halutaan KONTTORIPÄÄLLIKKÖ (lihava tyyppi).? Tarkoitus oli tietysti korostaa lihavalla tekstityypillä sanaa konttoripäällikkö, mutta latoja käsitti toisin... (Tarina ei kerro, löytyikö yritykseen lihava konttoripäällikkö.) Ja eihän tämä vielä tässä. Kolmaskin moka sattui näissä korostusasioissa. Totuuden nimessä on mainittava, ettei se sattunut meillä, vaan eräässä pohjoisemmassa viestintävälineessä. Kuntaan valittiin uusi (miespuolinen) kirkkoherra ja Toimittaja Tohkea heti haastattelemaan. Pappilan kahvipöydässä otettiin kuva ja kuvatekstiin toimittajan oli tarkoitus kirjoittaa kaunis lause herran sievästä rouvasta. Mutta kuinka ollakaan, hän väärinkirjoitti sanan siveä. Toimituspäällikkö lähetti jutun takaisin (tämä tapahtui ennen tietokoneaikaa) kysymysmerkillä ja alleviivattuna. Tämän seurauksena ilmestyneessä lehdessä luki kuvan alla: ?Kuvassa uusi kirkkoherramme siveän? rouvansa kanssa.? (Neuvottelun jälkeen päätettiin, ettei asiaa oikaista, mutta pappilaan vietiin kukkapaketti.) &&& Hiekoitussepelin alta paljastuvat kesäkadut! Seuraavassa lehdessä puhumme - yllätys, yllätys - kesästä ja sellaisen vietosta! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi kaupunginosat.net/kapyla syljeskelee kadulle?, tuntuu olevan usein se tapa, millä tätä energistä elämänvaihetta elävää porukkaa kuvataan. ?Kaikki alle 18-vuotiaat vankilaan!?, vaativat joskus Lapinlahden Linnut parodioiden osuvas- ti aikuisten yhteiskunnan asennetta. On totta, että nuoriso möykkää, koska virtaa sillä kyllä riittää ja kaikesta toiminnasta syntyy aina ääntä. Olisi kuitenkin hienoa, jos nuorten villi voima ja joskus vähän tavoitteettomalta näyttävä toiminta saataisiin ohjattua hyödylliseen tai ainakin ei-haitalliseen suuntaan. Tämä voisi onnistua niin, että me aikuiset sietäisimme tai jopa kannustaisimme aktiiviseen, mutta mahdollisesti meille vieraaseen ja sen vuoksi ärsyttävään pöhinään. Meidän pitäisi myös muistaa, että usein epäonnistuminen on kokonaisuudelle hyväksi, vaikka se joskus näyttää sekasortoiselta. Erehdyksistä oppii parhaiten. Kaikenlaista positiivista aktiviteettia varten meillä on vaikka minkälaisia mahdollisuuksia: urheilu- ja nuorisoseurat, harrastejärjestöt, uskonnolliset ja poliittiset ryhmittymät ja asukastilat kuten Käpylän Klubi. Nämä yhteisöt toimivat tyypillisesti pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden voimin, mikä ansaitsee suuren kunnioituksen. On hienoa, että merkittävä osa erilaisista vapaaehtoisen nuorisotoiminnan aktiiveista on itsekin nuoria. Vuoden 2012 Nuorisobarometria (http://www.minedu.fi) varten haastateltiin lähes 2000 15-25 ?vuotiasta nuorta, joista peräti 37% osallistuu jo vapaaehtoistoimintaan ja lisäksi 27% haluaisi osallistua, jos pyydettäisiin. Siis lähes kaksi kolmasosaa nuorista tekee tai on valmis tekemään ilmaiseksi yhteistä hyvää! Käpylän alueella yksi merkittävä vapaaehtoisorganisaatio on partioliike, edustajinaan sekalippukunta Kuksat ja tyttölippukunta Käpytytöt. Pelkästään näihin ryhmiin kuuluu yhteensä yli 200 lasta ja nuorta, jotka toimivat viikosta viikkoon ikäkaudet ylittävässä yhteistyössä, ope- Autot vähentyneet Helsingissä AUTOJEN MÄÄRÄ on kasvanut viime kesään verrattuna Suomessa, vaikka pääkaupungissä määrä on vähentynyt parilla prosentilla. Keskuspuiston suuntaisella poikittaislaskentalinjalla liikennemäärät vähenivät noin prosentilla. Kantakaupungin liikennemäärien vähentymiskehitys on ollut erikoista, koska muualla liikenteen kasvu on jatkunut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan. Myös liikennekäytössä olevien autojen määrä tuhatta asukasta kohti oli Helsingissä viime vuoden lopussa pienempi kuin vuotta aiemmin. Helsingissä oli viime vuonna kaikkiaan ajoneuvoja 305 992, joista henkilöautoja 234 403. Traktoreitakin oli pääkaupungissa 3 039 kappaletta! Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilasto ei kerro missä niitä käytettiin: olivatko ne maatilojen työkoneita vaiko esimerkiksi lumenpuhdistukseen rekisteröityjä. Valitettavasti emme löytäneet ajoneuvotilastoja kaupunginosittain eriteltyinä eikä Trafi vastannut kysymykseemme. Trafin rekisterin mukaan viime kesänä Suomessa oli käytössä yli 3 miljoonaa autoa. Moottoripyöriä oli 231 000. Kaikkien ajoneuvojen määrä lähentelee viittä miljoonaa. Kesäautoja tulee taas liikenteeseen lähes satatuhatta. Ne nostavat autojen keski-ikää, sillä joukossa on myös museoautoiksi rekisteröityjä. Liikkuminen vähentynyt? Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamääräkin on vähentynyt, kuten myös pyöräily, vaikka huippupäivinä voi nähdä lähes 5 000 pyöräilijää viilettävän laskentapisteen ohi. Ovatko stadilaiset juuttuneet tietokoneittensa ääreen, eivätkä liikuta enää muuta kuin hiirtään? Tutkijat ennustavat liikennemäärien kuitenkin tulevaisuudessa kasvavan uusien asuin- ja työpaikkaalueiden rakentuessa ja väkiluvun lisäyksen myötä. Teksti ja kuva ESKO-JAAKKO LEHTI Katusepeli käytetään maarakennustöissä Nuorissa on tulevaisuus ?NUORISO MÖYKKÄÄ ja vaan 2 28.4.2013 Vähän uutta, vähän vanhaa, vähän sinistä, vähän lainattua, ja vähän palautetta 12.5. onnittelen poikaani, joka teki PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI tellen erilaisia asioita ja luoden aktiivista ilmapiiriä ympärilleen ja yhteiskuntaan. Asioita opitaan tekemällä ja jokainen haaste on myös mahdollisuus. Partioliikkeen suuri ajatus vastuun kasvattavasta vaikutuksesta on ällistyttävä toimiessaan: nämä samat ?räyhäävät ja räjähtelevät? nuoret ovat aivan esimerkillisiä huolenpitäjiä, kun he saavat vastuuta pienempien partiolaisten hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Tämän ominaisuuden esiinkaivaminen ja jalostaminen vaatii ainoastaan tilanteen, jossa aikuiset luottavat nuorison kykyyn ja arvostavat joskus myös erilaista ja vähän meluavaakin käyttäytyjää. Lisää Käpylän partiolaisista (mm liittymisohjeet) : www.kuksat.fi, http://kapytytot.wordpress.com/ KIRMO WARTIOVAARA Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 5. päivä. Aineisto toimitukseen 23. toukokuuta mennessä. Katujen noin 2500 kaistakilometrin puhdistustyö hiekoitussepelistä jatkuu toukokuulle. Puhdistus nopeutuu, kun autonomistajat siirtävät ajokkinsa pois puhdistuksen alta. Siirtokehotuksen saa myös tekstiviestillä. Tekstiviestien ja rakennusviraston verkkosivujen lisäksi puhdistuksesta kertovat kaduilla olevat siirtokehotuskyltit. Auton siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Siirtomaksu on vähintään 85 euroa. Katupölyhaittoja pyritään vähen- tämään monella tapaa. Hiekoitukseen käytetään vain pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli. Katujen päällysteissä käytetään aiempaa lujempia materiaaleja, jotta nastojen irrottaman aineksen määrä vähenee. Keväällä pölyä myös sidotaan suihkuttamalla kaduille laimeaa suolaliuosta. Kuluneena talvena hiekoitusepeliä kului normaali määrä, eli noin 2500 kuormaa. Siivouksen jälkeen sepeli käytetään maarakennustöissä. Liity Käpylä-Seuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 ? tilille Nordea FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat.net/kapyla
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 28.4.2013 Hyvä u utinen Eero ! Penttisestä kunniapuheenjohtaja KÄPYLÄ-SEURAN puheenjohtaja Kille Vuorento ojensi käpykukan Eero Penttiselle (kuvassa oikealla) onnitellen kunniapuheenjohtajuudesta. Eero toimi Käpylä-seuran puheenjohtajana kymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle jäätyään hän hoiti tehtäväänsä melkein enemmän kuin päätoimisesti ja seurasi Käpylään liittyviä asioita herkeämättä. Seura antoi lausuntoja, osin pyydettyjä ja osin jopa pyytämättä. Kunniapuheenjohtajuus tuli siis pitkäaikaisesta, kovasta ja arvokkaasta työstä kaupunginosamme hyväksi. Tästä todisteeksi hän sai myös kunniakirjan. Onnittelemme! Teksti PEKKA HALTIA Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Vuosien takaa Potkukelkka oli ennen yleinen kulkuväline Käpylässä Opetuslautakunta päätti, Ympäristölautakunta tuki Kumpulan sivukoulu suljettiin H elsingin opetuslautakunta päätti luopua kiistellystä koulurakennuksesta Kumpulassa. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 16.4., että Käpylän peruskoulun sivupisteenä toimiva rakennus otetaan pois käytöstä rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Jaosto päätti myös, että oppilaat käyvät kevään ajan koulua pääkoulun väestötiloissa. Ympäristölautakunta keskusteli aiheesta samana iltana ja oli samaa mieltä. Käpylän peruskoulun Limingantien sivupiste suljettiin 15.4. terveyshaittojen takia. 33 lasta ohjattiin Käpylän peruskoulun väestötiloihin, mutta vanhemmat päättivät opettaa heitä itse toistaiseksi. Kumpulan sivukoulun toiminta oli jo pitkään vaakalaudalla. Alunperin vuonna 1996 Jakomäestä tuodun parakkirakennuksen huono kunto on ollut tiedossa, mutta Koskelantien ylityksen vaarallisuus on pitänyt pienet oppilaat viipaleessa. Koulumatka toiseen lähiperuskouluun Arabianrantaan olisi yhtä vaarallinen vilkkaiden liikenneväylien vuoksi. Reitiltä ei välttämättä löydy jalkakäytäviäkään. Kumpulan sivukoulu liitettiin osaksi Käpylän peruskoulua jo vuonna 2006. Viipaleen viimeisimmät vaiheet 1.12. 2011. Ympäristökeskus tarkasti Käpylän peruskoulun Limingantien sivupisteen ja totesi, että rakennuksen katossa on vesivuodon jälkiä ja sisäilmassa maakellarimainen haju. 8.2.2012. Ympäristökeskus kehotti tilakeskusta toimiin terveyshaittaa aiheuttavien epäkohtien poistamiseksi. Tilakeskus totesi vastineessaan, että Limingantien viipalerakennus on elinkaarensa päässä ja sen korjaaminen on epätarkoituksenmukaista. 22.8.2012. Rakennusvirasto totesi, että rakennus vaatii mittavaa peruskorjausta tai purkamista. 18.9.2012. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, ettei Käpylän peruskoulun tilapäisestä Vuosi sitten opetuslautakunta päätti, ettei Käpylän peruskoulun tilapäisestä parakkirakennuksesta Limingantiellä luovuta Koskelantien ylityksen vaarallisuuden vuoksi. Nyt kuitenkin viipalekoulu suljettiin kesken lukuvuoden. viipalerakennuksesta Limingantiellä luovuta liikenteen vaarallisuuden takia (Koskelantien ylitys). 19.2.2013. Ympäristökeskus kehotti ottamaan Limingantien tilat pois käytöstä, ellei tarvittaviin korjaustoimiin ryhdytä. Tilakeskus ei ryhtynyt toimenpiteisiin. Koska tilojen terveellisyyttä ei voitu taata, opetusviraston sisäilmatyöryhmä katsoi, että uusiin tiloihin tulisi siirtyä mahdollisimman pian. 10.4.2013. Vanhemmille ja koulun henkilökunnalle järjestettiin Limingantien tilanteesta ja opetusjärjestelyistä tiedotustilaisuus. Vanhemmat tyrmistyivät ja asettuivat vastarintaan. 15.4.2013. Limingantien kaksi opetusryhmää siirrettiin pääkouluun Untamontielle. Oppilaat kulkevat koulumatkat kevään ajan aikuisten valvonnassa. Vanhemmat perustivat oman koulun Kumpulaan. 16.4.2013. Opetuslautakunta päätti, että kiistellystä koulurakennuksesta luovutaan. Teksti ja kuva ALICE KARLSSON Kumpulassa avattiin oma koulu OMA KOULU on vahva viesti tiistaina 16.4. kokoontuneille opetus- ja ympäristölautakunnille ja protesti viranomaisten mielivaltaa vastaan. Opetusviraston päätös sulkea Kumpulan koulurakennus 15.4. on tarkoitushakuinen. Hätiköity koulurakennuksen sulkeminen tyrmistyttää, koska rakennuksen kunto on ollut viranomaisten tiedossa jo kesästä 2012. Vanhemmat ihmettelevät, miksi viranomaiset vaikenivat kahdeksan kuukautta terveysriskistä, mutta sulkevat koulun yhtäkkiä juuri ennen lukukauden päättymistä. Yksikään koulun oppilaista ei oirehdi. Jos tila on niin vaarallinen kuin opetusvirasto ja ympäristökeskus nyt ilmoittavat, ovat kyseiset tahot toimineet syksyllä lainvastaisesti kun ovat tilan vaarallisuuden jo tienneet, mutta antaneet oppilaiden käydä koulua terveyshaittaa aiheuttavissa tiloissa eivätkä ole tiedottaneet vanhempia. Päätös sulkemisesta onkin tehty muista syistä. Koulun sulkeminen on tehty salassa virkamiestyönä, kuulematta vanhempia ja tiedottamatta asukkaita. Samalla kun rakennus suljetaan vedoten terveydellisiin syihin, yritetään lopettaa koulutoiminta kokonaan Kumpulasta kuulematta asianmukaisesti vanhempia. Myös opetuslautakunta on ohitettu päätöksessä kun koulu suljetaan virkamiespäätöksellä päivää ennen lautakunnan kokousta 16.4. Nyt vanhemmat pitävätkin omakoulua Kumpulassa kannustaakseen omatoimiseen ajatteluun ja alleviivatakseen, että päätöksen tekevät poliitikot eivätkä virkamiehet. Koulutoiminnan jatko Kumpulassa on säilytettävä asianmukaisesti osana alueen palveluverkon tarkastelua, kuten opetuslautakunta on useaan otteeseen päättänyt. ERJA SALO, Omakouluopettaja KIRSI PITKÄNEN ja SARI PALJAKKA Opettajat osoittivat mieltään koulurauhan puolesta Opettajat osoittivat mieltään koulurauhan puolesta Helsingissä. Mukana oli myös käpyläläisiä opettajia. Kuva Toivo Koivisto. Mikä on sinun kulkuneuvosi? Teksti ja kuvat Eija Tuomela-Lehti Johanna Niemi Tässä Ilkka Laakson omistamassa kuvassa tyylikäs herrasmies Tauno Laakso potkuttelee Käpylässä vuonna 1942. Tuolloin oli vielä vähänlaisesti autoja kelkkailua estämässä. Kuva on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien keruuillassa. Maija Vilkkumaa Arto Yltiö kirjoittaja, Olympiakylä muusikko, Puu-Käpylä lehdenjakaja, Mäkelänkatu - Polkupyörä on ehdottomasti minun kulkuneuvoni, vaikka nyt olenkin kirjastossa kävellen. Lapsikin alkaa olla niin iso, että hänet voi kohta nostaa tarakalle. - Pyörä on minunkin kulkuvälineeni. Ihanaa, kun lumi sulaa ja kohta pääsee taas pyöräilemään! - Autolla minä yleensä liikun, paitsi tämän Linda-koiran kanssa välineenä on molemmilla omat jalat.
• Käpylä-lehti 4 28.4.2013 Heikki Laitinen: ?Musiikki ei tarvitse tulkkia? HEIKKI LAITISEN Käpylään muuttopäivä on helpompi muistaa kuin moni hääpäivä: se oli vuoden 2000 Helsinki-päivä. Siitä alkoi hänen pisin ajanjaksonsa yhdessä osoitteessa. Asuttuaan monella paikkakunnalla Kaustisilta Järvenpäähän, hän halusi Helsinkiin raitiolinjan varrelle. Jos hän olisi arvannut, että ykkösen viikonloppu- ja iltavuorot juuri silloin lopetettiin, olisi osoite todennäköisesti siirtynyt etelämmäksi. Mutta kun ei arvannut, niin osuuskunta Käpylään hän asettui. - Asuimme Järvenpäässä 15 vuotta parissakin eri omakotitalossa. Sinne jäivät lumityöt! Vaikka Käpylässäkin on pihaa, niin ei se vaadi sellaista rehkimistä kuin omakotitalo. Käpylä on kirkonkylempi kuin Kaustinen, jossa asuimme kymmenkunta vuotta toimiessani Kaustisen musiikki-instituutin ensimmäisenä johtajana. Käpylää ei ole pilattu rumalla arkkitehtuurilla kuten on niin monet kirkonkylät Suomessa, hän sanoo. - Tämä on mielenkiintoista seutua, ja täällä asuu paljon taiteilijoita. Tosin ei niistä paljon tiedä, kun ei ole niin paljon tapaamisia. Ehkä taiteilijat eivät haluakaan tavata toisiaan kotioloissa? Ainakin taiteilijat saavat asua täällä rauhassa, eikä heitä paljon hätyytellä. Heikki Laitinen on Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professorin virasta eläkkeelle jäätyään rauhottanut omaakin elämäänsä. Hän toimi 25 vuotta lehtorina ja professorina Sibelius-Akatemiassa. Viisi vuotta kului taitelijaprofessorinakin. Nyt hän jakaa aikansa tieteen ja taiteen kesken, ja tekee nyt mitä haluaa. - Se tässä eläkeläisyydessä onkin kummallista, että saa tehdä juuri sitä mitä päättää. Ei tarvitse hakea apurahoja, kun eläke juoksee. En enää juurikaan opeta, mutta esiintymään lähden, kun pyydetään. Murhaballadeja ja joikuja Takana on juuri Espoon Sello-salissa järjestetty kansanmusiikkisarja, jossa Heikki Laitinen esitti Murhaballadeja yhdessä Kimmo Pohjosen kanssa. Murhaballadeja on vastikään ilmestynyt myös cd:nä. - Murhat ovat aina olleet pelottavia ja kiehtovia, sanoo Heikki Laitinen. - Satoja vuosia on murhista laulettu, tosia ja keksittyjä tarinoita. Joskus kuoleman kauhu on pukeutunut itkuvirren säkeisiin, joskus kekseliäisiin riimeihin. Laulamalla pelko väistyy: olen itse elossa. Vaikka murhista syntyy kiehtovia balladeja, on saamelainen joiku Heikki Laitiselle rakkain. - Kun olin nuorena Ylellä musiikkitoimittajana, pääsin äänitysmatkalle Sevettijärvelle, jossa nauhotimme kolttasaamelaisten lauluja, tein niistä sitten gradunikin, hän kertoo. - Mutta pohjoissaamelainen joi- ku se vasta on merkillinen ja erikoinen laulunlaji. Joikututkimus on jatkunut senkin jälkeen, ja jatkuu yhä. Työhuone sijaitsee Oympiakylässä. - Joiussa selvitään vähillä sanoilla, hän toteaa ja kertoo lähtevänsä toukokuuksi Tarttoon tutkijaresidenssiin. Hän on opiskellut vironkieltä ja aikoo sen myös oppia. - Suuri guruni Armas Otto Väisänen keräsi paljon virolaista musiikkia. Aion istua arkistoissa ja penkoa aarteita, joita siellä riittää. Myös runomitat ovat lähellä Laitisen sydäntä. Hän kertoo valmistelevansa esitelmää Aleksis Kiven runomitoista tutkijaseminaariin, johon häntä on pyydetty. Tiedettä ja taidetta - Tykkään tehdä sekä tiedettä että taidetta, sanoo Heikki Laitinen. - Kun aloitin Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikkiosastolla, ihmettelimme ensin, että mistähän siinä riittäisi opiskeltavaa viideksi ja puoleksi vuodeksi! Ensin alkuun keskustelimme opiskelijoiden kanssa siitä, mitä kansanmusiikki oikein on. Mutta ei mennyt kauan, kun jo tajusimme, että tässä riittää opiskeltavaa koko elämäksi, eikä sekään riitä. - Mitä enemmän miettii ja perehtyy, sitä enemmän löytyy soittimia, joita on elvytetty ja tietoa vanhasta musiikista arkistoista. Heikki Laitinen soittaa afrikkalaista ilimbaa eli peukalopianoa Käpylän kodissaan. Heikki Laitinen kertoo tavanneensa Namibiassa lokakuussa jousipyssyn soittajan. Kävi ilmi, että jousipyssy oli nimenomaan soitin, ja sillä oli kymmenentuhatta vuotta vanha historia. Soittaja nosti jousen hampaidensa eteen ja poskilihaksiaan käyttämällä sai siitä äänen. Soittaminen oli munniharpun tapaista. Jousen kaarta hän löi kalikalla. Tansaniassa taas hän tapasi ilimban soittajan, maailmankuulun Hukwe Zawosen, joka kutsuttiin Sibelius-Akatemian kunniatohtoriksi. Zawose esiintyikin Suomessa useita kertoja perinteiseen kansallisasuun, lannevaatteeseen pukeutuneena ja mestarillisesti peukalopianoa käsitellen. - Zawose oli niin ylpeä suomalaisesta tohtorinhatustaan, että piti sitä joka päivä. Hän lähetti kuvankin, jos- sa hän seisoi kotikaupunkinsa torilla silinteri päässään. Valitettavasti se aikaa myöten meni niin huonoon kuntoon, että hän pyysi Sibelius-Akatemialta uutta. Se toki hänelle lähetettiin, nauraa Heikki Laitinen. Hän kertoo, että peukalopiano on yleinen afrikkalainen soitin, mutta kaikkialla on erilaiset versiot siitä. Tansanialainen ilimba on näistä suurin. Laitisen seinällä komeilee myös namibialainen peukalopiano. Musiikki ei tarvitse tulkkia Suomalaisille tutuin kansallinen kielisoitin on kannel, joista pieni viisikielinen on nykyisin joka koulun ja leikkikoulun soitin. Heikki Laitinen kertoo yhdessä Hannu Sahan kanssa kiertäneensä ympäri Suomea esittelemässä tätä soitinta. - Luovuuden demonstroinnissa viisikielinen on hieno soitin. Me pidimme kursseja kaikenikäisille, vauvoista eläkeläisiin. Oli ihanaa katsoa, miten jotkut vanhukset innostuivat, kun saivat viisikielisen kanteleen syliinsä. Silmät loistivat, kun he loihtivat siitä ääniä. Monta kertaa he ihmettelivät, että olivat säveltäneet aivan uutta musiikkia. Monilla vanhuksilla oli kokemus, että soittaminen oli kielletty heiltä kulttuurisesti. - Musiikin kokeminen on hyvin henkilökohtaista. Kun Stadionilla 50 000 kuulijaa kuuntelee jotain musiikkia, niin jokainen kokee sen omalla tavallaan. Musiikki ei tarvitse tulkkia, sanoo Heikki Laitinen. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Musiikkiharrastus tekee hyvää! Käpylän musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkia soittimia, laulua, kansanmusiikkia (ryhmiä myös aikuisille) ja vapaata säestystä. Karuselliopetus on suunnattu alle kouluikäisille (5-6v.), joilla oman soittimen valinta on vielä auki. Muskareihin voi ilmoittautua läpi vuoden. Käpylän musiikkiopiston oppilasvalinnat ti 28.5.-ke 29.5.2013. Sähköinen ilmoittautuminen (EPOS-järjestelmä) valintoihin avautuu ma 22.4.2013 osoitteessa www.kmo.fi . Infotilaisuus to 16.5. klo 18 oppilasvalinnoista (Taivaskalliontie 3) Tervetuloa kuulemaan musiikin harrastamisen monista eri mahdollisuuksista ja haastattelemaan opettajia! Opiston kevätkonsertti Oulunkylän kirkossa ma 27.5.2013 klo 18.00. Kamarimusiikkia ja sooloesityksiä. Vapaa pääsy, tervetuloa! HELSINGIN KUVATAIDEKOULU Kuvataiteen perusopetusta ikäryhmittäin. Käpylässä toimivat piirustus/maalausryhmät 4-18-vuotiaille sekä keramiikkaryhmä 12-18-vuotiaille. KARTALLA -taidetapahtuma la-su 25.-26.5. klo 1216 Strömsin taidekartanossa Roihuvuoressa (Untuvaisentie 10). Kuvataidekoulun oppilastyönäyttely ja Strömsinlahden rannassa kaikille avoin taidetapahtuma. Tervetuloa koko perheen voimin! MIELI KUVISSA -päättötyönäyttely 2013 Herttoniemen sairaalan galleriassa (Kettutie 8 I) 30.4.-23.5. Helsingin Kuvataidekoulu www.kuvataide.fi Itsepalvelukirppis Kauppakeskus Arabian takana ti-pe 11-18, la-su 11-15 Toukolankatu 13 ? p. 044-313 0820 www.kirpuntori.fi
• Käpylä-Lehti 28.4.2013 5 Aili Oksanen 100 vuotta ?Minulla on ollut oikein mukava elämä? ?Olishan niitä sulhasiakin ollut, mutta mitä niistä! Ei ollut aikaa?, sanoo 100-vuotias Aili Oksanen, joka synnyttämiensä sijasta on hoitanut kuusi lasta aikuisiksi. Juhlakahvit juotiin Fazerin kahvilassa keskustassa kaikkien lasten ja heidän perheidensä kesken. 100-vuotias Aili asuu yksiössään Koskelassa, jonne hän muutti kymmenisen vuotta sitten - omaan ensiasuntoonsa. 11.4.1913 syntynyt tyttövauva piti kastaa Aili Hiljaksi, mutta huonokuuloinen Hartolan pappi kastoikin hänet Aina Hiljaksi. - Ehkä pappi toivoi minun pysyvän aina hiljaa, tai sitten olin liian hiljainen vauva, tirskahtaa koskelalainen nyt 100-vuotias Aili Oksanen. - Aili-nimeäkin oli ihmetelty aikoinaan, mutta se juontuu Ailigas-tunturista. Ailista tuli kutsumanimi. Toisenkin kasteen joutui pikkunyytti käymään lävitse. Kun naapuri kuuli tyttöä kutsuttavan tunturiksi, hän upotti kätensä vesisoikkoon ja valeli vauvan pään uudelleen nimeten hänet Mataleenaksi tai Margareetaksi tai joksikin sen tapaiseksi, nauraa hyväntuulinen syntymäpäiväsankari, jonka juhlakahvit juotiin Fazerin kahvilassa pari viikkoa sitten. - Oikein hyvä minun on täällä asua. Talo on rauhallinen ja naapurit mukavia, kehuu 100-vuotias Aili Oksanen Koskelassa sijaitsevaa omaa ensiasuntoaan. Työvelvollisena turvesuolla ?Mitä niistä sulhasista!? - Ei se Hartola mitään rikasta seutua ollut, sellaisia pienviljelijöitä pääasiassa, kertoo Aili Oksanen. Murrosikäisenä hänkin lähti Kotkaan leivän perään. Työtä hän sai kodin- ja lastenhoitajana. - Aina pyydettiin hoitamaan kotia, kun äidit olivat töissä. Kotiapulaisen ja taloudenhoitajan työstä tulikin Aili Oksaselle elämäntehtävä. Omaa perhettä ei ehtinyt siinä kiireessä perustaa. - Olisihan niitä sulhasia ollut, mutta mitä niistä! tokaisee virkeä vanhus nauraen. - Ei ehtinyt. Piti hoitaa näitä lapsia, jotka oli vastuulleni annettu. Ensimmäinen paikka oli sokeritehtaan kassanhoitaja Naima Nymanin luona. - Hän oli sairastunut myrkkystruumaan lapsena, muistelee Aili. - Hän opiskeli farmaseutiksi, mutta ei kestänytkään seisomatyötä. Niinpä hänestä tuli sokeritehtaan kassanhoitaja. Hän oli kiinnostunut kasveista ja keräsimme niitä. Siellä opin kasvien latinalaiset nimet, joita sittemmin opetin hoitolapsilleni. Aili oli nopeaoppinen ja hyvämuistinen. Kieliäkin hän oppi helposti kuulustellessaan lapsilta läksyjä, esimerkiksi saksan verbien taivutukset sujuvat yhä vaivattomasti. Lukemaankin hän oli oppinut jo 4-vuotiaana naapurin, Mattilan Hjalmarin opettamana. Kun jotkut olivat ihmetelleet moisen opettamista, oli Mattila todennut, että ?itse tyttö halusi?. - Luin sitten mitä lehtiä vaan, naurahtaa Aili Oksanen. Hesevan aistikäytävä avattiin HESEVA-KODIN viidenteen kerrokseen on valmistunut aistikäytävä. Aistikäytävän ovat toteuttaneet asukasvirkistystyöryhmän jäsenet. Kuukausittain kokoontuvassa asukasvirkistystyöryhmässä on edustaja jokaisesta seitsemästä ryhmäkodista sekä toiminnanohjaaja ja toimintaterapeutti. Aistikäytävän suunnittelu alkoi keväällä 2012. Aiheeksi valittiin vuodenajat. Aistikäytävän tavoitteena on rikastuttaa muistisairaiden asukkaiden aistimaailmaa. Tarkoituksena on, että asukkaat saavat elämyksen, joka herättää muistoja ja tunteita, tuottaa mielihyvää ja rauhoittaa mieltä. Aistikäytävällä on eri aisteja aktivoivaa materiaalia; katseltavaa, kuunneltavaa, haisteltavaa ja kos- Kun Aili sodan aikana joutui työvelvollisena Uttiin turvesuolle, lähetti Naima Nyman hänelle sinne ruokapaketteja, kovia leipiä ja mitä nyt oli saanut kerätyksi kokoon. Ruuasta oli pulaa kaikkialla. - Se oli kovaa työtä, muistelee Aili Oksanen. - Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä on turve. Se oli mustaa, kiiltävää mutaa, jota koneet nostivat tiilenmallisina paakkuina. Naisten tehtävänä oli nostaa niitä ristikolle kuivumaan polttoturpeeksi. Töissä oli ehkä parisataa naista. - Yöt olivat kylmiä ja päivät kuumia. Asuimme lautarakenteisissa parakeissa, joissa oli laverit. Ensiksi annettiin pitkä säkki, joka piti täyttää oljilla. Siitä tuli matrassi, muuta ei sitten ollutkaan. Jos kellä oli pitkä takki, se kävi peitoksi. Päänalusena oli kengät, koska nahkakenkiä ei suolla voinut käyttää, hapan suovesi pilasi ne hetkessä. Työnantajalta saatiin puukengät. Aili Oksanen muistelee, että osa naisista lähetettiin mottimetsään, mutta puu ei kuivunut yhtä nopeasti kuin turve. Parakeissa oli kamina, joissa turvetta poltettiin. Se paloi koko yön. Kaminan lähellä oli liian lämmin, mutta kauempana paleli. - Sitä työtä kesti 2,5 kuukautta. Se kävi selän päälle. Onneksi sitten pääsin Vilkmanin perheen lastenhoitajaksi. Siellä olin kolmetoista vuotta varaäitinä, kunnes lapset kasvoivat isoiksi. Varpu taipui vesisuonen yllä Sitten alkoi Aili Oksasen pisin työsuhde, joka kesti 49 vuotta. keteltavaa. Osa somisteista on asukkaiden tekemiä. Aistikäytävän yhteydessä on myös esillä taidejulisteita tunnetuimmista suomalaisista maalauksista. Aistikäytävällä on mm. vanha kalaverkko, johon on kiinnitetty somistekaloja ja uistimia, seinään maalattu hirvi, jonka parta ja häntä on päällystetty karvalla, vanulla päällystetty kolmiulotteinen lumiukko, pehmolintuja, jotka laulavat aidolla äänellä, koristeltuja postilaatikoita, joiden sisällä on lauluja ja loruja, tunnustelupusseja ja asukkaiden piirustuksia. Aistikäytävällä on eri aisteja aktivoivaa materiaalia; katseltavaa, kuunneltavaa, haisteltavaa ja kosketeltavaa. Osa somisteista on asukkaiden tekemiä. Aistikäytävän yhteydessä on myös esillä taidejulisteita tunnetuimmista suomalaisista maalauksista. - Jatta Helanne pyysi taloudenhoitajakseen, kun hän perusti valokuvausliikkeen Kotkaan ja poika oli vasta muutaman kuukauden ikäinen, kertoo Aili Oksanen. Foto-Jatta lähtikin menestymään niin hyvin, että vuonna 1963 tuli muutto isompiin oloihin Helsinkiin. Kun taidevalokuvausliikkeen rinnalle perustettiin Filmi-Jatta ja vielä Mainos-Jatta, jotka olivat Pentti Helanteen yrityksiä, niin perhe ei olisi mitenkään tullut toimeen ilman Ailia, varsinkaan, kun lapsiakin syntyi lisää. Foto-Jatta löysi tilat keskikaupungilta, ensin läheltä Stockmannin tavarataloa, sitten Bulevardilta. Helanteet työskentelivät siellä pitkiä päiviä, Aili hoiti kotia Tammisalossa. - Tammisalo oli huvilakaupunginosa. Se oli hieno asuinpaikka, oli iso puutarha, mutta myös siivottavaa: alueella oli runsaasti romua. Aili Oksanen oli kuuluisa puutarhurin taidoistaan. Häneltä käytiin kysymässä neuvoa kasvien sijoitteluun. - Kaupunginpuutarhuri laittoi kasvit niin, etteivät ne sopineet yhteen, eikä katsonut missä oli vesisuonia, vaikka oli niin taitava mies, hän tuhahtaa. Aili Oksanen osasi katsoa vesisuonten paikat. - Hain kaksihaaraisen varvun, paras on koivu tai paju, leppä on liian heikko, hän kertoo. - Joku opetti tämän taidon minulle jo lapsena. Löydän vesisuonet varmuudella vieläkin. Hän kertoo miten Bulevardilla eräässä toimistossa naiset sairastelivat koko ajan. Kun Aili kokeili varvullaan, niin työpöytien alta löytyi iso vesisuoni. Kun pöytiä siirrettiin, vaivat loppuivat. - Ei ole merkitystä sillä, kuinka korkea talo on vesisuonen yllä. Sairaus iskee heikkoon kohtaan, ensin palelee ja särkee ja vähitellen se muuttuu krooniseksi. Kasvitkin nuukahtavat, sanoo Aili Oksanen. - Kun siirsin kasveja 10 cm, ne virkosivat ja rupesivat kukoistamaan. Siirtämistä Aili harrasti lastenkin kanssa. - Kasvatusperiaatteeni oli, että keksin äkkiä lapsille muuta tekemistä, jos näytti siltä, että alkoi kehittyä erimielisyyttä. Hän myös nautti etsiessään vastauksia lasten mitä kummallisimpiin kysymyksiin. Siinä hän oppi itsekin vaikka mitä, kuten esimerkiksi hunajan synnyn. Aistikäytävä on virkistäytymiskohde lyhyen matkan päässä asukkaan kodista. Omaiset ja työntekijät voivat helposti lähteä retkelle asukkaan kanssa tutkimaan aistikäytävän antia. Aistikäytävään voi tulla tutustumaan, muun muassa lapsi-, koululais- ja vanhusryhmät ovat tervetulleita. Käynnistä kannattaa sopia etukäteen toiminnanohjaajan kanssa (toiminnanohjaaja Nina Paasonen, p.09-7771 3324, nina.paasonen @ gaius-saatio.fi). Ensiasuntoon yli 90-vuotiaana Työpesti Helanteilla kesti lähes 50 vuotta. Lapset olivat jo aikaa lentäneet pois ja perustaneet omatkin perheensä. Eihän Ailikaan enää ollut työssä, vaan asui perheenjäsenenä kodissa. Näin olisi varmaan jatkunutkin, elleivät Helanteet olisi ryhtyneet miettimään pienempään asuntoon muuttamista. Tällöin Aili alkoi pohtia omilleen asettumista. - Eikä mennyt viikkoakaan, kun sain tiedon tästä yksiöstä Koskelassa, hän iloitsee. - Olin kahdessa jonossa: kaihileikkaus- ja asuntojonossa. Kaihijono oli hitaampi. Ei liene aivan tavallista, että ensiasunnon tarvitsija on ylittänyt 90 ikävuotta! Kaupungin asuntojonon nopea liikahdus tällä kohtaa oli varmasti aivan asiallinen. - Talo on rauhallinen ja naapurit mukavia. Eihän täällä vanhusten talossa kukaan yöllä riehu ja räyhää. Kaikki kuusi Ailin kasvattamaa lasta puolisoineen auttoivat häntä muutossa omalla tavallaan. Kuka toi huonekaluja, kuka hankki television... Kirjahyllytkin ovat mittatilaustyötä; Ailin kirjamäärä on edelleen kunnioitettava. Kirjojen ohella hän harrastaa kasveja ja luontoa, ja eläimet ovat hänelle rakkaita. - Me olemme kaikki kuin yhtä perhettä. Olemme läheisiä, toteaa Aili. - Lapset järjestivät syntymäpäivätkin. Minä olen syytön niihin juhliin! Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva HENRY STRENG Teksti NINA PAASONEN Kuvat MINNA HETTA
• Käpylä-lehti 6 Antti ja Pia vihittiin talvella Käpylän kirkossa gattarestaan, etteivät molemmat olisi pyörineet alas portaita, vaikka ne olikin hyvin putsattu. Poseeraaminen kameroille kävi työstä siinä pakkasessa, mutta hymy ei hyytynyt. Valokuvaaja Olli Salo löytyi TKK:lta, Antin opiskelutoveri Otaniemestä, josta Antti on valmistunut diplomi-insinööriksi. Pia vielä miettii opiskelualaansa ja nauttii mahdollisuudesta olla kotona lapsen kanssa. 28.4.2013 Seurakuntatilojen varausehdot: Kirkolliseen toimitukseen liittyvä tilojen käyttö on seurakunnan jäsenille maksutonta. Muusta käytöstä peritään voimassa olevan hinnaston mukainen tilavuokra. Tilojen käytöstä ja varustuksesta saa lisätietoja suntioilta. Tiedustelut ja varaukset: Kirkkoherranvirasto Teinintie 10, 00640 Helsinki. Avoinna ma-ti, to-pe klo 9-14, ke klo 13-16, puh. 09 2340 5300 sähköposti oulunkyla.srk@evl.fi Oulunkylän kirkko on seurakuntamme pääkirkko. Se vihittiin käyttöön 1972 ja on arkkitehti Heikki Castrénin käsialaa. Puh. 09 2340 5320. Teinintie 10, 00640 Helsinki. Vähän uutta, vähän vanhaa, vähän sinistä ja vähän lainattua Häävalssi tanssittiin Vantaalla Simonkylän Huvituvassa, joka pitkän etsimisen jälkeen löytyi nettikeskustelun kautta. Kohtuulliseen hintaan sisältyi catering hääkakkuineen. Bändi löytyi tuttavan suosituksesta myös netistä. Käpylän suosituin juhlatila eli työväentalo oli jo varattu. Sekä morsiuspuku että sulhasen vihkipuku vuokrattiin. Mieleiset sormukset löytyivät kultasepänliikkeestä. Morsiuskimpun Pialle hankki hänen ystävättärensä ja kampauksen teki hänen serkkunsa. Käpylän kirkko on Helsingin ainut puhdastyylinen funkkiskirkko. Se vihittiin käyttöön 1930 ja on arkkitehti Eero I. Sutisen suunnittelema. Puh. 09 2340 4222 Metsolantie 14, 00610 Helsinki. Oulunkylän vanha puukirkko on vihitty käyttöön vuonna 1905, ja vuoden 1978 palon jälkeen uudelleen 1980. Puh. 09 2340 5350. Siltavoudintie 12, 00640 Helsinki. P ia Aromaa ja Antti Haikala seurustelivat seitsemisen vuotta ennen kuin heistä tuli aviopari. Häävalmistelut sujuivatkin sitten sutjakasti: - Meidän häiden suunnittelu kesti vain puolisen vuotta, eli aika nopeasti toimittiin, naurahtaa Antti. Vihkikirkokseen he valitsivat Käpylän funkkiskirkon, vaikka Pia oli alunperin vantaalainen, tosin jo jonkun vuoden Anttinsa kanssa Helsingissä asunut. Antti oli asunut koko ikänsä lähes kirkon naapurissa, PuuKäpylässä. Viimeinen pari kirkosta ulos! Antti ja Pia Haikala vihittiin Käpylän kirkossa 18.12.2010. He olivat Käpylän seurakunnan viimeinen hääpari ennen sen liittymistä Oulunkylään. Vihkijänä oli kirkkoherra Reijo Kataja. Hänestä tuli myös Haikaloiden Julius-pojan kastepappi. Vaikka riisinheitto nykyisin onkin kiellettyä lintu- ja rottavaaran vuoksi kaikilla kirkonportailla, ei tuon hedelmällisyysriitin puuttuminen vaikuttanut lapsilykkyyn. Tai sitten korvikkeeksi keksitty pienten tiukujen helistely oli yhtä tehokas! Antti Haikala on vuosia pelannut sählyä ja kaverit olivat muodostaneet sählymailakujan kirkon portaiden eteen. Sen alta oli morsiusparin kuljettava kirkosta pitkille portaille, joiden juurella odotti hääauto purkit ja kengät peräkoristeenaan. Koska oli hyytävän kylmä talvipäivä, oli tuoreen aviomiehen pidettävä tiukasti kiinni Lumikunin- Teksti ja kirkkojen kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Vihkiparin kuvat OLLI SALO Pian morsiuskimppu tuli ystävättären kautta. ?Käytännöllinen on kaunista? Maarit Lönnberg avasi sisustusliikkeen Käpylässä Koskelalainen insinööri-taiteilija Maarit Lönnberg avasi sisustusliikkeen Mäkelänkadulle Käpylään. Hän lupaa etsiä kokonaisratkaisun kaikenlaisiin sisustuspulmiin ja varsinkin vaikeat kohteet ovat hänelle positiivinen haaste. Pikkukuvassa Maaritin hääkoruja. Käpylän työväentalo on rakennettu 1925 ja uudistettu syksyllä 1998. Talo sijaitsee Länsi-Käpylässä Vipusentiellä. Talo tarjoaa hyvät ja toimivat puitteet koulutustilaisuuksille, kokouksille ja perhejuhlille. Juhlasaliin mahtuu 120 henkilöä. Talossa on myös viihtyisä saunaosasto sekä kokoustila noin 15 hengelle. Tiedustelut ja varaukset: Seniorilomat Oy/Käpylän työväentalo Paula Hakulinen, puh. (09) 6126 8440. KUN KOSKELALAINEN Maarit Lönnberg etsi työtilaa yritykselleen hän huomasi Mäkelänkadulla piakkoin vapautuvan liikehuoneiston ja tarttui heti toimeen. Hän vuokrasi tilan myymäläksi ja työhuoneekseen. Paikka ja näyteikkunat olivat juuri sopivat hänen sisustusalan yritykselleen ja lisäksi mukavan matkan päässä kotoa. Maarit Lönnberg on koulutukseltaan insinööri, mutta ei sellaista taidekurssia, jota hän ei olisi käynyt; hän on opiskellut sekä Taideteollisen korkeakoulun että muiden taidealan kursseilla. Öljyvärimaalausta hän on harrastanut jo nuoresta pitäen ja käsityöt ja korujen valmistus käyvät häneltä. Tämä näkyy tuloksissa: insinöörin kätevyys ja taiteilijan silmä. - Haluan tehdä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, sanoo Maarit Lönnberg. - Ensisijainen tavoitteeni on valmistaa käytännöllisiä esineitä, joilla on jokin funktio. Niiden pitää olla myös visuaalisesti miellyttäviä. Koskelan sairaalan alueella sijaitsevan jugendtyylisen Koskelan kirkon omistaa Helsingin kaupunki, mutta se on Oulunkylän seurakunnan käytössä. Hienon akustiikkansa vuoksi se on suosittu mm. konserttisalina. Sisustusalan kokonaisratkaisuja - Tarjoan asiakkailleni sisustusalan kokonaisratkaisuja. Haasteellisimpia asiakkaille ovat pienet tilat, esimerkiksi sokkeloiset ja hankalanmuotoiset eteiset ja keittokomerot, joihin on vaikea löytää valmiita tuotteita kaupoista. Esimerkkinä mittojen mukaan valmistettu matto, jossa toistuu asiakkaan rakkaimman taulun kuvio tai väri, jotta esineet saadaan kauniisti esille yhdessä. Yksinäinen, poikkeava taulu saattaa muuten jäädä irralliseksi muusta sisustuksesta. Maarit Lönnbergin Bordo Monte -liikkeessä toimii myös Galleria Välitys, joka vuokraa seinätilaa taiteilijoille. Taulut ovat myynnissä. Lisäksi Lönnberg tarjoaa kehystyspalvelua. - Näyteikkunoihin voisi ripustaa esimerkiksi meriaiheisia maalauksia venemessujen aikaan, kun lukemattomat autot pysähtyvät lii- kennevaloihin juuri tähän kohtaan pyrkiessään messukeskukseen, hän toteaa. Hän myy liikkeessään myös uusia raikkaanvärisiä matonkuteita, joista voi itse virkata vaikkapa säilytyskoreja ja tossuja ja muuta käytännöllistä ja kaunista. Ohuemmasta langasta hän on virkannut mm. häälaukkuja ja pitsikoristeita. Taitavana koruntekijänä Maarit on valmistanut mm. hopeasta ja muista metalleista sekä helmistä koruja, joista osa on esillä vitriinissä. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat BORDO MONTE Bordo Monte Mäkelänkatu 78 puh. 040-3535602 www.bordomonte.fi http://bordomonte.blogspot.fi
• Käpylä-Lehti 7 Kesähäät metsän siimeksessä v. VE OY LI U ATUKK H I JO N 28.4.2013 VO TK I Chef Wotkin?s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Toni Kuusilehdon ja Maria Levantin-Kuusilehdon häitä juhlittiin metsässä. Morsiuskimpun sijasta hääparilla oli luonnonkukista tehdyt seppeleet ja kakku nautittiin koivulautasilta. Kuva Eine Kakkonen. Kesämorsian luonnollisena hehkeimmillään! KESÄHÄÄT JA PUKURUUHKA! Mistä meikki, kampaaja tai kynsien tekijä? Häiden suunnitteluun saattaa kulua vuosi, toisilla kaksikin. Elämän tärkeimpiin juhlapäiviin lukeutuvan hääpäivän suunnittelulla ei kannata itseään uuvuttaa. Keskity nauttimaan itse juhlasta, vieraista ja juhlahumusta! Nauti ainutlaatuisena päivänäsi keskipisteenä olemisesta! Ryppyvoiteita kannattaa käyttää kohtuudella, sillä iho tottuu nopeasti ja vaatii jatkuvasti vahvempia ja tehokkaampia aineita. Suosikkisarjaa kannattaa välillä vaihtaa. Tehovoiteiden käyttöä kannattaa aloitella 30 ikävuoden jälkeen! Luonnonmukainen meikki on helppo tehdä itse. 1. Levitä puhtaille kasvoille kosteutta. Anna kosteuden imeytyä rauhassa. Väsynyt ja stressaantunut iho ei ole kaunis. Huolla ihoa päivittäin ja anna sille kosteutta! Pese huolellisesti kasvojen iho ja kostuta se aamuin illoin kevyellä kosteusvoiteella. Hyviä kosteusvoiteita saa vaikkapa päivittäistavarakaupoista. Hinta ei ole laadun tae! Kasvot voi joka toinen ilta puhdistaa kasvovedellä. Jos käytät paljon kosmetiikkaa, käytä puhdistusmaidon lisäksi kasvovettä. 10 pikavinkkiä luonnolliselle morsiamelle! 2. Käytä meikkivoiteen levittämiseen aina puhdasta meikkisientä. Töpöttele ohut meikkivoide kasvoille, älä laasti! Älä unohda kaulaa tai korvia :) Valitse meikkivoide kaulan ihon värin mukaan kaupassa. 3. Taputtele kevyesti peitevoidetta tai valokynää näkyviin ihon virhekoh- tiin, kuten maksaläiskien päälle tai tuliluomiin. 4. Taputtele tasoitettu iho kevyesti puuterilla. Läpikuultava irtopuuteri poistaa ihosta kiillon ja antaa luonnollisen värin kasvoille. Puuteroidussa ihossa ohutkin meikki kestää kauemmin. 7. Varjosta kohtia, joista haluat huomion pois, normaalia tummemmalla puuterilla, ja korosta kohtia, jotka haluat tuoda esille, vaaleammalla puuterilla. Tumma työntää kauemmas ja vaalea tuo lähemmäs. Lisää hyvin kevyesti poskipunaa POSKILUUN päälle paksulla siveltimellä. 5. Rajaa nypityt kulmat kevyesti kulmakynällä. Kulmat ovat kasvojen kehykset, mutta muista kohtuus. Terävät kulmat voivat saada ilmeesi näyttämään julmalta. :) 9. Rajaa huulet ja laita huulirasvaa tai huulikiiltoa.Varaa huulikiilto ja puuteri morsiuspussukkaan mukaan! 10. Levitä ripsiväri huolellisesti yläja alaripsiin. Teetä kampaus aina ennen meikkiä! ni-illan emäntä on jo tehnyt hääviinitilauksen Tom Molinilta, sydänetiketein tietysti. - Omiin juhliin voi tilata viinin omalla etiketillä. Takaetiketti on pullossa aina oltava alkuperäisellä, viinitilalla pulloon asetetulla paikallaan, mutta etuetiketiksi voidaan liimata etiketti asiakkaan toiveen mukaan, kertoo viiniasiantuntija Tom Molin käpyläläiselle naisporukalle järjestämissään viininmaistajaisissa. - Firmalle omat nimikkoviinit ja hääparille lahjaksi. Illan emäntä Tiina myötäilee Molinia. Tom Molin rakastaa viinejä ja tietää niistä paljon. Hänellä on takanaan yli 25 vuotta viini- ja viinaagenttina suomalaisissa agentuuriliikkeissä ja alan yrittäjänä. Hän kaataa jokaisen lasin pohjalle tilkan viiniä. Illan ohjelmassa on tutustuminen seitsemään punaiseen jumalten juomaan. Viini-isäntä ke- - Maistelulasiin mahtuu nenä, sanoo viiniasiantuntija Tom Molin. hottaa vieraita etsimään omasta lasistaan makuja ja kertomaan mitä mielleyhtymiä maistelijat juomastaan löytävät. - Oikeanlainen maistelulasi on iso jalallinen lasi, sellainen johon voi työntää nenän. Lasia kannatellaan Varaukset puh. (09) 757 00 77 Ravintola Karelia Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi Teksti HEIDI KARVONEN KIEKKUMARALLAA PIILOMETSÄSSÄ Kukkea, hehkeä, nahkainen, multainen, naisellinen, pyöreä...viini KESÄLLÄ HÄITÄÄN JUHLIVA vii- Ravintola Karelian VAPPULOUNAS Ke 1.5. klo 12-15 Buffet 36,- 8. Levitä kevyesti luonnonväristä valitsemaasi luomiväriä luomelle, ja häivytä paksun siveltimen kanssa. Hyvin tehdyn meikin raja ei näy. Häivytä huolellisesti. 6. Rajaa silmät veden kestävällä rajauskynällä tai eyelinerillä. Jos kulmasi ovat laskeutuneet, rajaa ulkonurkka hieman liioitellen yläviistoon. Vaalealla kynällä saat silmat näyttämään suuremmilta ja lisäämällä tummaa kajalia silmän sisäpuolelle sat silmät näyttämään pienemmiltä. Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.votkin.? pitämällä kiinni jalasta, jotta viinin lämpötila pysyy mahdollisimman tasaisena. Isäntä näyttää, kuinka viini imaistaan poskiin, kuinka sitä pyöritellään ja kieritellään suussa. Samalla, kun tulevat morsiusneidot tuoksuttavat, purskuttavat, maistelevat, ryystävät ja haistelevat ensimmäistä viiniään, kertoo Molin viininviljelyn historiasta ja viinitiloista Euroopassa sekä viinin erilaisista valmistustavoista. Kukkea, hehkeä, nahkainen, multainen, naisellinen, pyöreä. On yllättävää, kuinka erilainen makuaisti voi olla. Kilpaillaan, kuka onnistuu keksimään erikoisimman laatusanan omalle viinilleen. - Jokainen viini on yksilö ja koskaan viini ei ole samanlainen. Viinin luonteeseen vaikuttaa vuosi- - koko perheen lastenkonsertti su 5.5.13 klo 15 & klo 17 kerta, sato ja moni muu asia. Viiniä voi nauttia fiiliksen mukaan, se sopii ruokajuomaksi, sitä voi nauttia yksin ja seurassa. Nykyään on todella paljon erilaisia vaihtoehtoja, luomuja, ekoviinejä, kaikille jotain. - Lime.fi on monipuolinen yritys, jonka kautta voi seurueen viedä vaikka Etelä-Afrikkaan viinimatkalle tai järjestää kotona kauneusja viini-illan, juhlat tai vaikka häät. Tarjontamme on hyvin monipuolista, kertoo Tom Molin. - Asiakkaat osaavat arvostaa sitä, että yhden yrityksen katon alta voi tilata mahdollisimman monipuolisia palveluita. Teksti ja kuva HEIDI KARVONEN Lime.fi tom.molin@lime.fi p. 0400-670487 Viini- ja juhlapalvelut, tapahtumajärjestelyt, matkailu, hoitolapalvelut Freija-yhtye esiintyy, vapaa pääsy! Karjala-talon juhlasali, Käpylänkuja 1, Hki Istuta puu ja tee piilometsä näkyväksi! Voit tehdä sen konsertissa Kirkon ulkomaanavun kautta, 1? kpl.
• Käpylä-lehti 8 28.4.2013 Svenska hörnan Vår rädsla för Främlingen FÖR ETT TAG sen firade vi den internationella veckan mot rasism. Jag deltog i ett seminarium, ?Integrating in Finland ? African Experiences? som ordnades av det EUbaserade projektet FIKA (Förening, Integration, Kommunikation och Aktivitet) på Luckan här i Helsingfors. Där konfronterades jag med ett trettiotal afrikaner ? de flesta män, medelålders eller yngre, många högutbildade, alla förvånade och sårade över det sätt på vilket de bemöts i Finland. De flesta av männen hade råkat ut för fysiskt våld eller åtminstone utsatts för andra former av rasistiska påhopp, de få deltagande kvinnorna kunde berätta om diskriminering på arbetsplatsen eller nedvärderande attityder (typ ?du är väl bara ute för att skaffa dig en Sugar Daddy?). Också hierarkierna inom rasismen diskuterades: det är skillnad på bemötandet av Nokiavärldens välavlönade nigerianska experter och vardagen för somaliska städare som möts av bobollskillarnas slagträn utanför kebabställena i Lahtis. En undran gällde också varför de finländska arbetsgivarna ofta kastar bort värdefull expertis som skulle finnas att tillgå i den utbildningspool som invandrarna kan visa upp, varför erbjuda bara lågavlönade servicejobb åt så många av dessa ofta synnerligen välutbildade och arbetserfarna invandrare? Som finländare kände jag mig tvungen att komma med nåtslags ursäkt, förklaring till våra tillkortakommanden när det gäller att bemöta invandrarna. Det är ett faktum att de flesta av dessa afrikaner, och också invandrare från andra kontinenter, har vistats i vårt land en rätt kort tid, har lärt känna bara det globaliserade och öppna Internetfinland, inte känner till vår historia och vårt förflutna. Så länge Finland ännu var en del av Sverige, utgjorde den östra rikshalvan, hade vi tillgång till människor från många olika länder, Baltikum, Frankrike, Tyskland, Ryssland, hitkomna för att göra affärer och berikande oss med influenser från många kulturer. När Finland sen efter 1809 blev en del av Ryssland fortsatte vi ändå att vara ett öppet samhälle, hade kvar våra nordiska och andra europeiska kontakter, förutom alla de många invandrare och det kulturutbyte som vi hade tillgång till genom vår östra granne. Finländare reste ut i världen som experter av olika slag, kunde studera och undervisa vid de ryska universiteten. Men sen kom allt det som inbördeskriget och de därpå följande krigen förde med sig. Tillspetsad nationalism, misstron vita-röda, rysshat, språkstrid, rädsla för Främlingen. Finland var ett fattigt och slutet samhälle, som ännu på 50-talet knappast ens fanns på kartan. Under det kalla krigets tid hade ungdomar inte möjlighet att resa utomlands så som man gör i dag, inget Internet gav information om vad som pågick i världen. T.o.m. vår nationalsång hävdar ju att ?vårt land är fattigt, skall så bli? och att ?en främling far oss stolt förbi?. Det dröjde ännu länge, in på 2000-talet, innan några större mängder främlingar visade intresse för att söka sig hit. I dag är Finland ju inte ett fattigt land, åtminstone inte i realtion till de länder våra invandrare kommer från. Men vår arvedel, misstron och rädslan för det som är annorlunda, vår dåliga självkänsla präglar oss alltjämt. Inte heller bryr vi oss särskilt mycket om att sätta oss in i dessa andra länders historia och samhällsförhållanden. Vi bemöter inte invandrarna med respekt, vi ifrågasätter deras rätt att vistas här, och deras mentala tillstånd är som följd därav ofta mycket dåligt. Människor som kommit hit från en annan kontinent för att jobba eller studera är nog mycket förvånade över att bli tilltalade med glåpord på gatan eller påhoppade i metron, över att beskyllas för att utnyttja vår sociala välfärd, som de ju själva i egenskap av skattebetalare bidrar till. En av seminareideltagarna berättade att den första afrikan han upplevde i Finland, på 50-talet var det kanske, förevisades instängd i en bur på nån marknad. Är vi i dag fortfarande lika inskränkta i vår syn på Främlingarna? Europas ställning i världspolitiken och -ekonomin är inte längre den samma som på 1900-talet, och snart är det förmodligen vi som är främlingar. SUSANNA GULIN Kirjeet Ruskaa pakkasessa* VEDIN 1,5-VUOTIASTA miehen alkua pitkin lumikissan tekemää uraa metsäisessä maastossa. Tarkoitus oli mennä Veräjämäestä Käpylän aseman seudulle kauppaan. Käytössämme oli pulkka, johon lapsen saa vyötetyksi kiinni vyötäröremmillä. Kyseinen pikkumies on erittäin touhu- kas ja halutessaan ulottuva, varsinkin kun kyse on lumen tai muun mielenkiintoisen lapioimisesta suuhunsa. Vastuullisella pulkanvetäjällä tulisi siis olla silmät selässä, tai hänen olisi käveltävä takaperin. Nyt kun aurinko on paistanut median mielestä jo liiankin kauan, on Kiina on vahvassa nousussa tuja sokeritoppavuoria. Joella liikkuivat bambun rungoista valmistetuissa lautoissa pitkävartisen perämoottorin avulla. Vuorimaisema Lijoelta on painettu myös Kiinan 20 yuanin seteliin. Laivaristeily päättyi Yangshuon pikkukylään, jossa tuhannet turistit vaelsivat kapeita katuja pitkin. Kaupustelijat esittelivät tuotteitaan ja tinkiminen oli kovaa ja kannattavaa. Myyjä kyseli mitä sinä maksat? Tuotteesta hyvinkin tippui 70 % ja jopa ylikin, tinkaajan taidoista riippuen. Illan päätteeksi ravintolan terasseilla nautittiin maittava ateria puikoilla syöden. Käpyläläinen valokuvaaja Toivo Koivisto pääsi Kiinassa näkemään mm. paikallisten hääkuvaajien häärimistä morsiusparin ympärillä. KIINA OLI KIEHTONUT mieltäni jo muutaman vuoden. Ei päivääkään ettei mediassa Kiinasta jotain mainittaisi. Niinpä päätimme perheeni kanssa lähteä matkatoimiston järjestämälle ryhmämatkalle. Mukana oli suomalainen, Kiinan historiaan ja kulttuurin perehtynyt opas. Ruuhkia ja nähtäyyksiä Pekingissä vierähti muutama päivä tunnettuja turistikohteita kiertäen. Näyttävän näköistä lipunlaskua seurattiin maailman suurimmaksi sanotulla aukiolla, Taivaallisen rauhan aukiolla. Keisarien ajoista muistuttavat Kielletty kaupunki ja Kesäpalatsi kierrettiin turistivirrassa. Kiinan muurille kiivettiin ja ihmeteltiin sen suuruutta. Pekingistä lensimme Kiinan entiseen pääkaupunkiin, Xianiin, jossa on Qin-keisarin rakennuttama terrakotta-armeija, joka vartioi keisarin hautaa. Vuonna 1974 kaivoa kaivaessaan kolme miestä löysi erikoisen saviesineen. Sitä pidettiin pari vuotta oven pönkkänä, kunnes se joutui asiantuntijoiden käsiin. Siitä alkoivat kaivaukset. Tähän mennessä terrakottasotilaita on löytynyt lähes 8000. Jokaisella sotilaalla on erilaiset kasvonpiirteet. Vartalot on tehty sarjatyönä. Myös sotahevosia ja aseita on löytynyt. Nyt on jo 50 miljoonaa ihmistä käynyt paikanpäällä tutustumassa tähän Unescon maailman kulttuuriperintökohteeseen. Xianin kaupunginmuuri on säilynyt kokonaisuudessaan. Muuri on 14 km:n pituinen, korkeutta on 12 m ja leveyttä kahden hevoskärryn verran eli 12-14 m. Muiden kaupunkien muurit ovat huvenneet rakennustarpeiksi. Xianin muurilla pidettiin suuri pyöräilytapahtuma, jossa kilpaili yli 1200 pyöräilijää. Vanhaa kalastustapaa esiteltiin turisteille. Kalastaja sitoi merimetson kaulaan narun, joka esti lintua nielemästä sukeltamalla pyydystämäänsä kalaa. Bambulautan keulassa roikkui petromaski-lamppu, joka houkutteli kaloja ja lintu nopsasti sukelsi kalan ja kalastaja nappasi sen linnun nokasta koriinsa. Laivaristeily Lii-joella oli yksi matkan kohokohdista. Joenvarsilla on kiinalaisesta taiteesta tut- se samalla paljastanut talven saldon varsinkin polkujen reunoilla ja risteyspaikoissa: koiranpaskaa on keskimäärin 5 metrin välein jatkuvana katkoviivana osa velliksi sulaneena, lumeen hautautuneina olleita pökäleitä moninkertainen määrä. Kauppareissu kauniissa kevätauringossa alkoi inhottaa ja oli lopulta keskeytettävä. Kuinka on mahdollista, että järjestyssäännöistä ja yleisestä mielipiteestä huolimatta ajaudutaan jokakeväiseen väittelyyn? Miksi yhden ihmisryhmän - koiranomistajien - epäkelpo aines on etuoikeutettu esim. kävelyteiden käyttäjänä, muiden väis- Shanghain läpi virtaavan Huangpu-joen rantakatu on suosittu hääkuvauspaikka. Morsiusparin ympärillä hääri useita valokuvaajia, yksi heistä käpyläläinen Toivo Koivisto. Kiinan muurilla ihmeteltiin sen suuruutta. KIINA ? ? ? ? ? ? ? ? ? Pinta-ala 9,6 miljoonaa km2, länsirajalta itärajalle 5000 km Kiinassa asukkaita n. 1347 miljoonaa Peking asukasluku n. 14-17 miljoonaa Shanghain asukasluku n. 20 miljoonaa Xiannissa n. 7 miljoona Kiinan sivilisaatio on 5000 vuotta vanha Riisinviljelyä 8000 sitten Sosialistinen valtio 1.10.1949 Eläkeikä naiset 60 miehet 65, eliniän odote 83,6 v tellessä jätöksiä. Näyttää vielä siltä, että mitä isompi koira, sitä suurempi on ison läjän todennäköisyys jäädä polulle tai jalkakäytävälle. Lisäksi isot, irrallisina juoksevat koirat pelottavat vähintäänkin pieniä koiria ja myös ihmisiä. Koiranulkoiluttajat ovat ottaneet parhaat alueet haltuunsa ja luovuttaneet ne lemmikkiensä käymäläksi ja puuhamaaksi. On tyhmää puolustella laiskuuttaan paskankerääjänä; vaiva hoitaa jätös polulta tai ladulta on mitätön, ja ulosteen jättäminen tallottavaksi tai jopa lasten käsiteltäväksi, on törkeää välinpitämättömyyttä. Eikä tämä ole laiskojen koiranomistajien lanseeraamaa koirienvastaista vihapuhetta, vaan ihan totta. Itse ulkoilutan vanhaa jööttiä, jonka jätöksiin ei kukaan ole kolmeentoista vuoteen varmuudella astunut. Sisäministerin yhteenveto 2012: ?Jos joku järjestyslain 5 luvun 16 §:n mukaan tahallaan laiminlyö 14 §:ssä säädetyn eläinten pitämiseen liittyvän velvollisuuden, hänet on tuomittava järjestysrikkomuksesta sakkoon.? Kuka mahtaa valvoa ja sakottaa? Pari parannusehdotusta: 1. Koiranulkoiluttajan varusteisiin tulisi maatuvan muovipussin lisäksi kuulua lasten hiekkalaatikosta tuttu Uusi ja vanha systeemi rinnan Liikenne kaupungeissa oli aivan hurjaa. Periaate näytti olevan että jalankulkija aina väistää. Autot olivat erinomaisessa kunnossa. Toisena ääripäänä kaduilla ja teillä liikkui ihmisvoimalla kulkevia kärryjä sulassa sovussa. Polkupyöriä oli vähemmän kuin olin kuvitellut. Niiden tilalla näytti olevan sähkömopoja ja skoottereita. Matkamme päättyi Shanghaihin. Hääseurueen tapasimme Shanghain läpi virtaavan Huangpu-joen rantakadulla joka on suosittu kuvauspaikka. Taustalla lipui proomuja ja risteilyaluksia katkeamattomana virtana. Morsiusparin ympärillä hääri useita valokuvaajia. Iltavalaistuksen aikana joen vastarannalla Bundin rantakadulla tuhannet ihmiset kävelevät ja katselevat uuden alueen Pudongin tornitaloja ja niiden jatkuvasti muuttuvia värimainoksia. Korkeimpina erottuvat Oriental Pearlin tv-torni 457 metrin korkuinen, hieman kauempana pagodia muistuttava Jin Mao Tower ja sen vieressä kansan suussa ?pullonkorkin avaajaksi? nimetty 474 metrinen Sanghain World Financial Center. Mihin Kiina sitten on tällä vauhdilla menossa? Sitä tuli joka päivä funtsittua. Rahan mahti näkyy joka puolella, myös se kenen selkänahasta se revitään. Kaikki luvut ja määrät ovat niin suuria, ettei niitä tavallinen ihminen oikein tajua. Joka tapauksessa Kiinassa tehtävät päätökset tulevat varmuudella vaikuttamaan koko maapallon väestön elämään. Teksti ja kuvat TOIVO KOIVISTO pikkulapio tai vastaava, jolla kakan voi knepata pois polulta. Osa koiranomista tuntuu kammoavan lämpimän, vastaähelletyn pökäleen käsittelyä muovipussin kalvon läpi. Paska ei kuulu polulle tai jalkakäytävälle, mutta parin metrin päässä pusikossa se on maanparannusainetta. 2. Koirille omat ?käymäläreitit? polunpätkät, joita hyvin käyttäytyvä kansanosa osaisi ennakolta varoa. 3. Taajamiin lisää koirapuistoja = pieniä aidattuja koirakäymälöitä, joihin muilla ei olisi asiaa. Hannu Hurskainen, koiran kaveri
• Käpylä-Lehti 28.4.2013 Menot Käpylän kirjaston kirjailijaillat PUHDASTA PERINNETTÄ eli SIIVOUSTALKOOT TAIVASKALLIOLLA Vapputanssit työväentalolla Vapunaattona perinteiset tanssiaiset Käpylän työväentalolla ti 30.4 klo 16. Mukana mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, EU-parlamentin jäsen Mitro Repo ja Oulunkylän srk:n kirkkoherra Ulla Kosonen. Järj. Käpylän, Oulunkylän ja Maunulan Sd-yhdistykset sekä EKL:n Helsingin piiri Arabian katufestivaali 18.5. ma 6.5. Katja Kettu - Kätilö ja muut luomisentuskat Katja Kettu kertoo palkitusta romaanistaan Kätilö sekä vasta ilmestyneestä novellikokoelmasta Piippuhylly, jossa seikkailevat osittain samat henkilöt kuin Kätilössäkin. Tarinat sijoittuvat pohjoiseen, Jäämeren karuille rannoille. Järj. Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto ma 13.5. Anna Ahmatova Fontankan talossa, näyttelyn avajaiset ja kirjailijatapaminen, mukana tekijät Anne Hämäläinen, Sanni Seppo, Pirjo Aaltonen sekä Ahtomatovan suomentaja Marja-Leena Mikkola. Yhteistyössä SuomiVenäjän seuran Käpylän osaston (Drushba) kanssa. Jätteenkeräysautot Helsingin seudun ympäristöpalvelujen jätehuollon kiertävät keräysautot ovat jälleen startanneet. HSY kerää autoihin maksutta kotitalouksien vaarallisia jätteitä sekä metallija sähkölaiteromua. Keräysautojen aikataulut ja pysähtymispaikat Käpylässä ja lähialueilla ovat Maanantai 13.05 18.30-19.00 Koreankatu/Kaironkatu, Toukola 19.30-20.10 Pikkukoskentie, uimarannan parkkialue, Veräjämäki 20.20-20.50 Allastie, uimalan parkkialue, Kumpula Tiistai 14.05 17.00-17.30 Sampsantie/Pellervontie, Akseli Toivosen kenttä 17.40-18.20 Vaakalinnuntie/ Vipusentie 9 Koko perheelle suunnattu päivätapahtuma, joka levittäytyy noin neliökilometrin alueelle. Toukolan pihat muuttuvat avoimeksi kirpputori- ja kierrätysalueeksi. Tapahtuma-alue jakautuu seuraaviin osiin: Hämeentien osa, Kivitori, Toukolan avoimet pihat, Kääntöpaikka, Galleriakäytävä, Kirppis. Päivän aikana voi vierailla lasten musiikkipisteessä, Luomustudion katusoittopisteessä, tanssipisteessä, Sarjakuvakeskuksen työpajalla ryhmä mimmiskeittareita opettaa skeittitemppuja. Arabian nuorisotalo tuo alueelle skeittikoulua varten ramppeja. Esiintymislavoja, työpajoja, myyntikojuja ja katukeittiöitä on kymmenittäin pitkin aluetta. Tapahtuma toimii myös tärkeänä kohtaamispaikkana yli 200 esiintyjälle ja vieraille. Lisäinfoa artova.fi. Kaupungin kevätsiivoustalkoot Talkoissa siivotaan yleisiä alueita, kuten metsiköitä, puistoja, tien pientareita, rantoja tms. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Asukkaat saavat käyttöönsä jätesäkkejä ja roskapihtejä. Kaupungin Staran henkilökunta noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen. Talkoisiin ilmoittaudutaan 3.5. mennessä rakennusviraston asia- kaspalveluun arkisin ma - to klo 8.15 - 16 ja pe klo 9 - 15, puh. 09 31039000. Asiakaspalvelusta saa yhteystiedot Staran talkooyhdyshenkilölle, joka huolehtii säkit ja roskapihdit paikalle sekä roskien noutamisen pois. Talkooaika on 15.4 ? 24.5.2013 Äijäjooga Kevään 2013 joogat, Äijäjooga: Torstai 13.00 - 14.30 tuolijoogaa äijille, Käpylä/Kumpula, Voudintie 6, Bussin 55 päätepysäkki, lähellä Koskelan sairaalaa. Torstai 17.00 - 18.30 Maunulan saunabaari, Metsäpurontie 25 (lähellä kirkkoa). Hyvät julkiset yhteydet Perjantai 17.00 - 18.30 Maunulan saunabaari, Metsäpurontie 25. (lähellä kirkkoa) Hyvät julkiset yhteydet Sunnuntai 18.00 - 19.30 Kumpula, Intiankatu 31, Kumpulan kylätila. Mm. bussi 55, Kumpuoti-kyläkauppaa vastapäätä. Huom. uusi aika! Miehille ja naisille: Maanantai 17.00 - 18.30 7.1.25.2. (12 krt), Kääntöpaikka, Intiankatu 1, mm. ratikat 6 JA 8, Hämeentien poikkikatu. Tiistai12.00 - 13.30 8.1.- 28.5. Kääntöpaikka. Keskiviikko 11.30 - 13.00 Kumpula, Intiankatu 31, Kumpulan kylätila. Jos et löydä, soita 040 77 84 895 - Veikko. Koska itselläni ei olisi varaa käydä omissa harjoituksissani työssäkäyvien hinnalla, vaikka töitä liikaa teenkin, annan kaikille haluaville alennuksen: kolikot kouraan ja sillä selvä. Paitsi itarille. Kuka tahansa voi tulla koska tahansa. Ainoa vaatimus: avoin mieli ja löysät vaatteet. www.aijajooga.fi www.facebook. com/aijajooga www.facebook.com/ veikko.tarvainen.5 www.veikkotarvainen.fi Tiistaina 21. toukokuuta klo 17 alkaen Tarjolla pullakahvit ja iloista seuraa! Kaupunki tuo roskapihdit ja jätesäkit Pekka Jokipaltiontien ja Laskiaispolun risteyksessä olevalle kentälle. TERVETULOA KAIKKI MUKAAN! Järjestäjät: Käpylä-Seura, Käpylän Klubi ja Käpylän seudun ympäristöryhmä METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 LA 11.5.2013 klo 10?13 Käpylän peruskoulun pihalla, Untamontie 2 ? Buffetista pullaa, kahvia, simaa ja makkaraa - omaan mukiin alennuksella! ? Musiikkia & yllätyksiä TERVETULOA! Järjestäjänä Käpylän seudun ympäristöryhmä AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi Puutarhamyymälä Sofianlehto KAUNIIT KUKAT VAPULLE JA ÄIDILLE! MAINIO LAHJAIDEA! Meidän Käpylä -kirja NYT ALENNETTUUN HINTAAN Kirja on siivu Helsingin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on pudotettu 14 euroon! Osta se lahjaksi tai omaksi, hinta ei enää tästä alene. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: Käpygrilli, Osmontie 5 Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 La Storia -kampaamo, Koskelantie 29 Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 Päätön Kana, Pohjolankatu 2 Wanha Käpy, Hämeentie 157 Asta Korppi, asta.korppiatgmail.com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset. Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä) Käpylä-lehden toimitus, Tursontie 1 M Avoinna ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Pellavan kevättempaus Steinerpäiväkoti Pellavan (30-vuotisjuhlavuoden ) perinteinen kevättempaus 18.5 klo 11-15. Ohjelmassa musiikkia, nukketeatteri, hevosajelua, buffet ja kirppis (osa ohjelmasta säävarauksella). Osoite: Pohjolankatu 3-5 . TAVARANVAIHTOPÄIVÄ! PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Otamme passikuviakin PUISTOJUMPPAA ARABIANRANNASSA! 7.5.2013 alkaen Arabian peruskoulun viereisessä puistossa. Tiistai: 18.30-19.30 Zumba, 19.30-20.00 core Kutsu Kutsumme kaikki entiset pellavalaiset perheineen ja opettajat juhlistamaan Steinerpäiväkoti Pellavan 30-vuotista taivalta. Juhlaa vietetään lauantaina 18.5 klo 11-15 perinteisen tempauksen merkeissä. Ohjelmassa mm. musiikkia, kansantansseja, nukketeatteri , hevosajelua ja buffet. Olette lämpimästi tervetulleita myös ostoksille ja myymään pihakirppikselle (säävaraus). Vp 10.5 mennessä steiner.pellava@elisanet.fi. Torstai 18.30-19.30 Zumba, 19.30-20.00 venyttely Sunnuntai 18.30-19.30 Zumba, 19.30-20.00 core/venyttely Kertamaksu on Zumbaan 5e, coreen tai venyttelyyn 3e. Tervetuloa mukaan, kun sinulle parhaiten sopii! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Facebook: Zumba with Rina, rina.knape@gmail.com R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi fi
• Käpylä-lehti 10 28.4.2013 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ ?Se tuntee onnen syvän? MUSIIKILLA ON TÄRKEÄ OSA Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 Su 5.5. klo 11 Messu. Toiviainen, Kosonen, Poikkilehto, Pesonen-Kareinen, Maunulan kirkon musiikkiryhmä. To 9.5. klo 11 Helatorstain messu. Järvinen, Albekoglu, Pesonen-Kareinen. Su 12.5. klo 11 Messu. Albekoglu, Hämäläinen. Su 19.5. klo 11 Messu. Väyrynen-Si, Heininen, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro ja Tallinnan Pyhän Pietarin srk:n Pohjantähti-kuoro. Su 26.5. klo 11 Suvivirren sunnuntain messu. YlärantaSuha, Hämäläinen Su 2.6. klo 11 Messu Albekoglu, Leskinen. Su 9.6. Ei messua, bussikuljetus lähetysjuhlien messuun Messukeskukseen. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 To 16.5. klo 13 Kevätlaulajaiset. Savik, Leskinen. Su 26.5. klo 13.30 Messu. Yläranta-Suha, Hämäläinen. vihkitilaisuudessa. Kanttorin tehtävä on auttaa hääparia häämusiikin löytämisessä ja valinnassa, soittaa häämarssit ja säestää vihkivirsi. Jos vihkitilaisuudessa hääparin ystävä laulaa tai soittaa jotakin soitinta, joka tarvitsee säestystä, voi kanttori säestää häntä uruilla tai pianolla. Eri kanttoreilla on erilaisia vahvuuksia: joku voi soittaa todella mestarillisesti urkuja ja toinen taas laulaa hyvin kauniisti. Pyydettäessä kanttorit voivat esittää vihkitilaisuudessa häämarssien ja virren lisäksi myös muuta musiikkia. Jotkut kanttorit hallitsevat pianon ja urkujen lisäksi myös muita soittimia. Kanttorit auttavat mielellään hääpareja kaikkiin häämusiikkiin liittyvissä asioissa. Kanttori arvioi kappaleiden sopivuuden kirkkoon, koska vihkitilaisuuskin on jumalanpalvelusta. Kirkkotila asettaa haasteita häämusiikille: pienessä tilassa ja pienillä uruilla häämarssia ei voi soittaa niin voimakkaasti kuin Helsingin Tuomiokirkossa. Oman seu- rakuntamme alueellakin on hyvin erilaisia kirkkosaleja: Käpylän kirkossa on pitkä jälkikaiku, jonka vuoksi häämarssit soivat siellä komeasti. Oulunkylän vanha kirkko on puolestaan hyvin intiimi ja tunnelmallinen, mutta tilan pienuuden vuoksi urkujen sointi jää vaatimattomammaksi. Toisaalta esimerkiksi lauluesitykset sopivat herkkään tilaan erinomaisesti. Jos pari on solminut maistraatissa siviiliavioliiton, se voidaan myöhemmin siunata kirkollisesti. Siunauksen kaava on hyvin samanlainen kuin varsinainen vihkikaava. Vihkiminen ja avioliiton siunaus ovat parille aina ainutlaatuinen tilaisuus. Kirkkohäissä soitetaan perinteisesti sekä alkumarssi, jonka aikana hääpari astelee alttarille että loppumarssi. Se soi siihen asti, kun vihkipari ja kaikki häävieraat ovat ulkona kirkosta. Yleensä nämä molemmat marssit soitetaan uruilla: urut ovat mahtipontinen ja juhlava soitin, joiden ääni täyttää koko kirkkotilan. Suosi- tuin marssi on Erkki Melartinin häämarssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen. Suosituimpiin marsseihin kuuluvat myös Felix Mendelssohnin ja Toivo Kuulan häämarssit. Viime vuosina ovat yleistyneet myös erikoisemmat musiikkitoiveet, etenkin elokuvista tuttuja kappaleita toivotaan häämarsseiksi silloin tällöin. Juhannushäiden suosio on laskenut usean vuoden ajan. Aikoinaan juhannus oli vuoden suosituin aika mennä naimisiin. Nykyisin heinä? ja elokuu ovat vilkkaimmat vihkikuukaudet, mutta myös pimeä vuodenaika on lisännyt suosiotaan. Käpylän kirkossa on vihkimisiä ympäri vuoden. Yleensä on tapana, että vihkitilaisuudessa lauletaan ainakin yksi vihkivirsi. Suosituin vihkivirsi on tällä hetkellä virsi numero 822 ?Se tuntee onnen syvän?. Tämä virsi löytyy virsikirjan liiteosiosta. Virsikirjassa on 631 virttä ja liiteosiossa virsikirjan takaosassa on lisää virsiä juuri erilaisia toimituksia varten. Virressä 822 on tutun Su- vivirren sävelmä ja virsi on sanoitettu vihkitilaisuutta varten. Virsikirjan varsinaisia avioliittovirsiä on vain neljä, ja nekin ovat melodialtaan vähän vieraampia. Vihkivirren ei tarvitse olla avioliitto-osiosta. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi virsi 462 ?Soi kunniaksi Luojan? sekä numero 600 ?Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan?. Näiden lisäksi hääparit haluavat vihkivirreksi silloin tällöin virren 517 ?Herra, kädelläsi?. Kesäaikaan myös perinteinen Suvivirsi on suosittu valinta. että tyttären juhlissa tarjottaisiin karjalanpaistia puutarhassa pitkän pöydän äärellä. Emme suostuneet toisten ohjattaviksi, me menimme vihille pian, kesäkuun puolivälissä, vaikka tuskin tunsimme toisiamme. Kokemus yhteenkuuluvuudesta oli voimakas molemmilla; rakastuminen tuli vasta myöhemmin. Olli tunsi itsensä leijonankesyttäjäksi... Häät pidettiin työpaikkakunnallani Joensuussa, oman sukuni kotikaupungissa. (Nykyisen Nordean tontilla on ollut isäni isoisän, Matti Partasen kauppahuone ? raha on pysynyt tontilla, nauretaan suvussa.) Vihkijäksi saimme pormestarin, paikaksi kaupungintalon tornin. Tilaisuus kesti varttitunnin, minkä jälkeen me vastavihityt ja todistajat, kaksi helsinkiläisystävää, siirryimme lounaalle alakerran ravintolaan eläkeläisten päivätansseihin. Vietimmekö juhlaa? joku kysyi. ?Kyllä, menin naimisiin sen miehen kanssa, joka istuu pöydässä?, minä vastasin. Pois lähtiessä seisahduimme rappusille, josta portsari nappasi hääkuvan. Pääni takana hohtaa sininen valo, jalankulkijan merkki, ja kädessä pidän torilta ostettua kielo- ja orvokkikimppua. Pitkä samettihame ja kirjailtu pusero minulla oli ennestään, uutta asua en tarvinnut. Nautimme juhlastamme, meistä oli tullut aviopari, ja kun illalla sähkötimme ällistyneille vanhemmille tiedon vihkimisestä, sain käyttää uutta sukunimeäni. Vasta nyt tajuan, että kukaan heistä ei moittinut nuorenparin ratkaisua, toisin kuin jotkut muut. Viiden vuorokauden häämatka vei Savonlinnaan, kunhan Olli ensin rakensi kanootin lasikuidusta. En ollut edes nähnyt kanoottia muualla kuin kuvissa, mutta oli heti kyettävä melomaan ilman harjoittelua; ihmeekseni opin saman tien. Päivät liikuimme vesillä, yöksi pystytimme teltan saariin. Järvenselät oli täynnä leppäkerttuja, nuotiolla keitetty kahvi maittoi. ?Häät maksoivat 90 euroa, todistajien junalippujen ja hotellihuoneen verran?, huomautin Ainolle, joka kuunteli tarkkaavaisesti niin kuin tarinaa menneiltä ajoilta kuunnellaan. Eipä silti, nyt järjestäisin häät kotiin. Tai jos kirkkoon, pieneen, sellaiseen jossa vihkipari seisoo lempeän alttaritaulun edessä, kenties Hyvän paimenen katseen alla. Ja ikkunasta näkyisi taivas. TARU HÄMÄLÄINEN kanttori Oulunkylän seurakunta järjesti Tahdon-illan Oulunkylän vanhassa kirkossa 18.4. Seurakuntapastori Kaisa Heininen kävi läpi vihkitilaisuudessa muistettavia asioita ja kanttori Inka Kinnunen soitti häämusiikkia perinteiseen ja uudempaan makuun uruilla ja pianolla, laulaja Heli Närhi lauloi. Kirkko oli tupaten täynnä nuoria pariskuntia ja muutama äiti. Tilaisuuksia Käpylän kirkossa Maanantaisin klo 17 Akin klubi. Keskiviikkoisin klo 13 Päiväpiiri ja klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki. Su 19.5. klo 18 Kevätkonsertti. Yksinlauluja, duettoja ja Mozartin Alma Dei Creatoris. Lasse Myllymaan lauluoppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 ? seurakunnan diakoniatyölle. Kesäkahvilat tiistaisin 11.6. alkaen. Kahvitarjoilu klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy. Ti 11.6. klo 18.30 Puhallinmusiikkia kesäkahvilassa. Vaskikvintetti Väärä Vitonen. Mukana Hannu Leskinen ja Terhi Murto. Yhteislauluja, mm. suvivirsi. Muuta Oulunkylän kirkko, Teinintie 10: Kesäkerho 3-14.6 1-2-luokkalaisille. Kerhomaksu 20 ?/viikko. Omat eväät. Ilm. 30.4. mennessä, lomakkeita ip.kerhoissa ja virastossa. Tied. Kirsi Satosalmi p. 050 380 4114. Nuorten äitienpäiväaskartelu ma 6.5. klo 17-19.30. Seeli ja Sello su 12.5. klo 16. Seeli Toivio soittaa J. S. Bachin soolosellosarjoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Avoin sururyhmä ke 15.5. ja 29.5. klo 18. Musiikillinen kesäkahvila 12.6. alkaen joka toinen ke klo 13. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Vanhempina parisuhteessa -illat ti 14.5., 21.5., 4.6. ja 11.6. klo 17.30-19.30. Illat tarjoavat pienten lasten vanhemmille aikaa parisuhteelle, vuorovaikutukselle, arjen pohdinnalle ja voimavarojen löytämiselle. Alustuksia ja yksilö- ja parityöskentelyä. Osallistuminen jokaiseen iltaan toivottavaa. Lastenhoito järj. tarvittaessa, ilm. 7.5. mennessä Terhi Lahdensalolle, p. 050 365 3987 tai terhi.lahdensalo@evl.fi. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12: Ke 1.5. klo 19 Messu. Albekoglu, Kinnunen. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15: Kevätkonsertti ma 6.5. klo 19, Luoteis-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Tilkkutäkki-messu 19.5. klo 18, mukana nuoret, isoset, lauluryhmä ja bändi. Musiikillinen kesäkahvila 5.6. alkaen joka toinen ke klo 13. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Kalervonkatu 8 A: Naisten kirjallisuuspiiri ke 15.5. klo 18, aihe Jan Guillou, Sillanrakentajat. Maunulan uurnalehto, Pirkkolantie 22: Kesähartaus 4.6. alkaen joka tiistai klo 18. Muualla: Hii-o-hoi hiippakuntaleiri 1-6-luokkalaisille 2528.6. Bengtsårin leirisaaressa Hangossa. Hinta 40-50 ?. Ilmoittaudu netissä 12.5. mennessä. _______________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16 ja huom. 30.4. klo 9-13. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti 9-11 p. 2340 5383. Diakoniapäivystys Käpylän kirkolla pe klo 9-11, p. 2340 4218. Lisätietoja nettisivuilla ja Kirkko & kaupunki-lehdessä. Millaiset häät? KAKSIKYMMENVUOTIAS Ainoystävä tuli auttamaan siivoamisessa, ja tauon aikana juttelimme teetä juoden. Vuosi sitten hän kaipasi parisuhdetta ? termi jäi mieleeni ? ja olin kysynyt, millaista suhdetta hän oli toivonut. Tärkeää oli kuulemma se, että mies asuisi samalla paikkakunnalla, jottei tarvitsisi muuttaa mihinkään eikä jättää ystäviä. Vastaus ihmetytti, oletin nimittäin jokaisen pystyvän suuriinkin muutoksiin, jos tilanne sitä vaati. Nyt Aino on löytänyt kelpo miehen; pariskunta asuu yhdessä. Häät eivät ole suunnitelmissa, vaikka molemmat ovat innostuneet vauvoista. Vauva saapukoon ensin, Aino pohti, vasta sitten on vihkimisen vuoro: sillä tavoin tulee omasta lapsesta hunnunkantaja. ?Täytyyhän lapsen päästä vanhempiensa häihin?, Aino napautti, mutta minä pohdin vihkimisen siirtymistä, jos lapsen täytyi ensin syntyä ja oppia vielä kävelemäänkin ennen häitä. ?Voi, ei siihen kauan mene?, Aino vastasi, hän kun on omin silmin nähnyt kolmivuotiaan tytön kantamassa äitinsä huntua. Ihan hyvin kaikki sujui! Ainon puheista käsitin, että juhla riippui toki myös rahasta. Ihan pieni tilaisuus ei tulisi kyseeseen, täytyi olla näyttävä leninki, pal- jon vieraita, pitopöytä ja ohjelmaa sekä tanssit. Häitä vietetään vasta kun molemmat ovat valmiita siihen, hän lisäsi. Tarkoittiko se valmiutta, jota lapsen syntymä edellytti, vai varojen säästämistä vai kenties oikeanlaista mielentilaa? On hyvä tuntea nuorisoa, mietin omasta puolestani, muuten jäisi täysin syrjään kehityksestä. Kerroin Ainolle tarinan vuodelta 1975, vapusta jota vietin ystävien kanssa Vanhalla ylioppilastalolla. Siellä Olli, osakuntatuttava, kysyi yllättäen, menisimmekö kihloihin. Haaveilin kyllä elämänkumppanista, mutta Ollia pidin kaverina. Kysymys oli kuitenkin esitetty vakavasti ? tuntui että se hämmensi miestä itseäänkin ? joten vastauksen tuli olla selkeä. ?Kyllä. Mennään kihloihin?, kuulin sanovani hänelle. Asia oli sillä selvä, ja kerroimme päätöksen pöytäseurueelle, mutta meitä ei uskottu ennen kuin seuraavana päivänä, kun palasimme sormuskaupasta. Ollin kotona muisteltiin lähipiirin suuria häitä ikään kuin neuvoksi kihlaparille. Vihjeet menivät ohi korvien meiltä, pienimuotoisten juhlien ystäviltä, ja vaikenimme toiveistamme, vaikka tiesin, että äitini mielestä häiden järjestäminen kuului morsiamen vanhemmille. Hän puhui joskus siitä, LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä
• Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Puh. 710 533 Kirstinkatu 13 FYSIOTREENARI 28.4.2013 11 Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com ? Fysioterapia ? Lymfaterapia ? Kosmetologi ? Intialainen päähieronta ? Hieronta ? Jalkaterapia ? Ekoparturi-kampaaja ? Ripsipidennykset ? Kuumakivihieronta Lahjakortit meiltä äitienpäiväksi! Parturi ? Kampaamo Maarit, Mervi & Pauliina Intiankatu 25, Kumpula ? Puh. 050-555 7381 TERVETULOA! ? Kampaamo - Parturi ? Kauneushoitola HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ SKY Kosmetologi Johanna Lappi Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus ? Fysikaaliset hoidot ? Hieronta ? Veteraanikuntoutus ? Akupunktio ? Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 ? Terhi Mäkelä, suuhygienisti ? Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela PORTUGALIN HUHTIKUU oli samalla tavoin myöhässä kuin Suomen kevät: vasta huhtikuun puolivälissa päivälämpö nousi yli 20 asteen. Ihmiset pääsivät lämmittämättömistä ja siksi kosteankoleista asunnoistaan ulos lämpimään ja pian kuumaan aurinkoon. Se tarkoittaa viljelysten hoitoa. Pohjois-Portugalissa melkein kaikki viljelyskelpoinen maa on työn alla. Tien vierien pienetkin pläntit kasvavat kukkia tai syötäviä kasveja. Aivan uskomattoman jyrkkiä rinteitäkin viljellään monin paikoin, vaikka mistään koneista ei niissä ole apua. Työpäivä alkaa hitaasti lähempänä kymmentä, mutta jatkuu pitkään yli kuuden. Tahti on rauhallista, suomalaista ripeyttä ei juuri näe, mutta valmista tulee ajan mittaan. Nyt takana oleva talouden nousukausi näkyy loppumattomana kevyen teollisuuden nauhana valtateiden varsilla. Nopeat moottoriet halkovat maisemia mutta käyttömaksujen keräämiseen kehitetty uskomattoman monimutkainen ja hankala järjestelmä vie osan eduista. Minäkin yritin välttää niillä ajamista, kuten puheiden mukaan suuri osa ihmisista tekee. Välttelystä on sekin etu, etta lukemattomien kauniiden pikkukaupunkien ja kylien läpi kiertelevat vaihtoehtoiset reitit tarjoavat niin paljon rikkaampaa katsottavaa kuin laajoja maisemia halkovat nopeat väylät. Yksityskohtia ja pysähdyksen aiheita on loputtomasti: vanhoja linnoja esimerkiksi Obidosissa, 2000 vuotta vanhan roomalaisen kaupungin kunnostetut rauniot Condeixassa tai valtava katedraali Batalhassa, jonka lähellä Portugalin itsenäisyyden ratkaissut taistelu Kastialiaa (Espanjaa) vastaan kaytiin vuonna 1383. Coimbran upea yliopisto saattaa olla Euroopan vanhin. Valtavat ostoskeskukset eivät ole vielä syöneet pikkukauppoja Portugalissa eikä Espanjassa. Joka paikasta on lyhyt matka pikku ruokakaupoihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Niissä istuminen lounasaikaan ja illalla on suosituin kansanhuvi, joka mak- Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. www.tyylilyylit.net 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.fi M Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 eläkeläisalennus Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla 62 Käpylä-Seura r.y. PEKKA PELTOLA ? Parturi-Kampaamo ? kauneushoitola ? jalkahoitoja ? naisille ja miehille Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Käpylä-Seura r.y. Julkaisija: saa vain murto-osan Suomen hinnoista. Keitot ja kalaruuat ovat aina erinomaisen hyviä ja jälkiruokaleivonnaiset vastustamattomia. Laskukausi näkyy televisiossa, lehdissä ja tuntuu varmasti monen vahaävaraisen arkipäivässä. Kerjäläiset ovat kuitenkin täälläkin romanialaisia. Pääsin näkemään yhteen otteeseen terveydenhuollon toimintaa. Se on asiantuntevaa, joutuisaa ja lääkkeet mukaanlukien melkein ilmaista. Kerskainvestointejakin on edelleen vireillä. Bom Sucesso -golfkeskus on vielä keskeneräinen kymmenien miljoonien eurojen hanke 80 km pohjoiseen Lissabonista. Siellä on keskellä ei mitään taloja omine uima-altaineen kaikkein rikkaimmille, rivitaloja keskirikkaille ja huoneita muille ja erilaisia virkistäytymistiloja. Maansiirtotyöt ja tiestöhankkeet ovat olleet huikeita. Käydessäni vieraita oli lisäksemme kahdeksan suomalaista, neljä ruotsalaista, kaksi norjalaista ja tusinan verran pelaajia brittein saarilta. Oli autiota ja tyhjää. Lähella on kaksi muuta samalaista golfkeskusta. Miten mahtaa käydä? Täällä on hyvin tiedossa, että suomalaiset ovat olleet tiukkoina vaatimassa portugalilaisia leikkaamaan. Sitä he eivat ymmärrä eivätkä pidä itseään syyllisinä mihinkään. Troikka on kirosana. Vaihtoehtoista politiikkaa uusliberaaleille ratkaisuille eivät ole esittäneet sen paremmin hallitus kuin oppositiokaan. Eräänä iltana uutisissa olivat peräkkäin sekä vierailulla käynyt Jyrki Katainen että komissaari Olli Rehn. Suomen pääministeri uskalsi tulla, koska saattoi kertoa Suomen tukevan velanmaksuaikataulun keventamista. Niinkuin kaikkialla Suomesta etelään, ihmiset hymyilevat vastaantulijoille ja tervehtivat tuntemattomia. Miten taas totun omaan yrmeyteemme kun palaan odottamaan kevättä? a n e e l ar Tiistaisin SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Vertailevia tutkimuksia ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) Parturi-Kampaamo Tervetuloa! Takaikkuna Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Jauri Varvikko, Eepinen Oy Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2013 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
• AVATAAN Kahvila & Sisutus Lineea Apteekkipalvelua ammattitaidolla Askarruttaako eResepti? Avoinna 2.5.-30.9.2013 ti-su 11.00-18.00 Tule kysymään, Käpylän apteekissa opastamme. Esitteitä saatavana. T uiston avintola P r n lä y p ä lK Park Hote Vappulounaalle 1.5 Äitienpäivälounaalle 12.5 kattaukset klo 11.30 ja 14.00 kattaukset klo 11.30 ja 14.00 Os. Jyrängöntie 2, Kumpulan Kasvitieteellinen puutarha Tervetuloa! MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Park Hotel Käpylä t Pohjolankatu 38 Puh. (09) 799 755 t ZZZ SDUN À Vappupäivänä ja helatorstaina brunssi 11-17 Avoinna: ma 10-22, ti-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-22 a o l u t e erv Muista vappu- ja äitienpäivälounas. Tee pöytävaraus ajoissa! JAZZJAMIT 7.5., 21.5. ja 4.6. Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.00 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30 Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Varaukset numerosta 09 799 755 Nuoriso-orkesteri Pietarista A.R. Paulavichyus Youth Symphony Orchestra (Rimsky-Korsakov College of Music) Temppeliaukion kirkossa to 2.5.13 klo 19.00 A. Krascheninnikow - The White Night (world premiere) P.Tshaikovski - Pianokonsertto no 1, solistina Oleg Vainstein M. Glinka - Dances (oopperasta Ruslan ja Ludmila) Igor Stravinsky - Tulilintu-sarja Johtajana Alexei Vasiliev. Vapaa pääsy, ohjelma 5?. Tervetuloa! Konsertin järjestää Käpylän musiikkiopisto. Pianisti Oleg Vainstein tarjo ushi n 3kk ta 36 e Tiukka kurvi vasempaan! Joka perjantai tuhti lukupaketti. Politiikkaa, kulttuuria, ihmisiä & ilmiöitä. tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Kutsu meidät Kotikäynnille me kutsumme sinut ja perheesi Linnanmäelle lauantaina 11.5. klo 10.00-13.00 Oletko vaihtamassa kotiasi? Onnistunut kodinvaihto alkaa Kotikäynnistä. Kotikäynnin aikana saat meiltä kutsun ja kun palautat sen asuntomyymäläämme, saat ilmaisliput Linnanmäelle (max 4 lippua). Lippu oikeuttaa kaikkien laitteiden vapaaseen käyttöön lauantaina 11.5.2013 klo 10.00-13.00. Pidä kiirettä, lippuja on rajoitetusti. Ota yhteys Oulunkylän Kiinteistömaailmaan. IVÄT N TUPLAPÄ NRANNA A I B A R A EMALLA SILMÄAS osta 2 1 a s k a m lasit aurinko älasit tai m Toiset sil Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen: yrittäjä, LKV 040 715 7150 ?Välittäjiemme antamat hinta-arviot ovat toteutuneet tilastojemme mukaan 98% varmuudella. Maksuttomalla Kotikäynnillä kerromme mitä asunnostasi saa ja kuinka kodinvaihto sujuu jouhevasti. Kutsu meidät kylään.? PÄÄLLE KAUPAN A L L I S K KUU VOIMAK Normaalihintaisten silmälasien ostajalle Normaalihintaist ostajalle toiset toiset silmälasit tai aurink aurinkolasit olasit voimakk voimakkuuk uuksilla k kaupan aupan päälle laajasta laajasta erityismallist erityismallistos osta, ta, tarjoamme edullisemman. Tarjous v voimas oimassa sa 31.5. saakk saakka. a. Kk Ar Arabia, abia, Hämeentie 109, 109, 1. krs puh. (09) 27 2780 0160 0160 ma-pe 10-18 10-18 la 10-15 10-15 ARABIANRANNAN SILMÄSET Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Välityspalkkio esim. VERKKO 900 ? + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 ? (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!