Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 5
26.5.2010
59. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Nasimasta, kylän omasta tytöstä, vuoden 2010 pakolaisnainen
Näyttelijä-ohjaaja Kari Franck täytti 70-vuotta
Michael Monroen terveiset kaikille faneilleen
Maailmantähti Käpylän Elämä hymyilee Ullamaaria-vaimon kanssa kentällä 5.6.
SILMÄLASIT
Uusittu terassiruokalista
Ravintola Helsinge Viikintie 1 E, 00560 Helsinki Puh. (09) 750 002 | helsinge@ravintolahelsinge.fi www.ravintolahelsinge.fi
MASURKKA
masurkka@k-market.com
Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle
1-tehot alk.
49
Ravintola Karjalantupaan Mape klo 1114
Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90
Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077
Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868
HELSINGIN VANHIN
KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
59. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
26.5.2010
Terveellinen muistutus
joka ikisen tuttu tai sukulainen jossakin motissa. Viimeistään se herätti huomaamaan, miten jokapäiväistä lentämisestä on tullut. Sisareni jäi Madeiralle, ystäväni poika Lontooseen ja Yhtenäiskoulun 8-luokkalaiset Hollantiin. Ei mitään pahoja paikkoja jatkaa lomailua, mutta jostakin syystä kaikki halusivat kotiin ja kiireesti. Syntyi ihmisvaellus, jonka suuntana oli koti. Laivat, junat ja bussit täyttyivät. Vuokra-autotkin varattiin viimeiseen ajopeliin. Kotiin oli päästävä mitä pikimmin vaikka seisten tuntitolkulla täpötäydessä junassa. Parhaimmillaan kokemus oli suuri seikkailu kuten esimerkiksi ynkkiläisten matkanteko Hollannista Suomeen, joka kesti 70 tuntia. Tiivistetyn tarinan voit lukea tästä lehdestä. Koska tulivuorelle ei kukaan voinut mitään, ei kaaoksesta voinut syyttää ketään. Mutta tästä voi seurata hyvää. Miksi lomalle pitäisi päästä hirmuista vauhtia, suorastaan äkkiä? Mitä vikaa on laivoilla ja junilla matkustamisessa? Hitaasti edetenhän näkee enemmän. Ja miksi mennä maan ääriin kun kotimaassa ja lähinaapurimaissa riittää näkemistä yhdeksi ihmisiäksi? Tuhka tunkeutui myös työpaikoille. Pakon sanelemana muistettiin, ettei aina tarvitse lentää paikalle vaan asioita voi hoitaa muutenkin. Etätyöt, etäistunnot, netti- ja puhelinkokoukset on keksitty ja niissä istunnoissa säästyy rahaa, aikaa ja ympäristöä. Kesä on ovella ja onko suloisempaa kuin Suomen suvi? Tätä kirjoittaessa luonto on vihertynyt, linnut laulavat ja vuokot kukkivat kaikkialla. Huomenna lähden bussilla katsomaan Kotkan Kaunissaareen arktisten lintujen matkantekoa tundralle. Ne lentävät satoja kilometrejä saastuttamatta ja jotkut kuten allit laulaen. Riemukasta kesää kaikille lukijoille ja ilmoittajille. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi
Pellava haasteiden edessä
V
ELOKUUN ALUSTA Steinerpäiväkoti Pellava joutuu vaikeaan tilanteeseen: Pellavan kuten monien muidenkin erityispedagogiikkaa tarjoavien päiväkotien ostopalvelusopimus päättyy ja ne muuttuvat palveluyrityksiksi. Pellavakin toimii siis tästä lähin yksityisenä. Se muuttaa toiminnan taloudellisia edellytyksiä ja vaikuttaa myös nykyisiin ja tuleviin hoitosuhteisiin. Pellavan vanhempia edustavan Keijo Tammisen mukaan hoitomaksut nousevat tuntuvasti, joten pienipalkkaisilla tuskin on varaa jatkaa tai aloittaa päivähoitoa Pellavassa. Joillakin jo alkanut hoitosuhde saattaa jopa katketa. Tammisen mukaan Pellava joutunee myös tinkimään palveluistaan ja aukioloajoistaan sekä lopettamaan maksuttoman esiopetuksen. Prosessi on teettänyt runsaasti lisätyötä päiväkodin henkilökunnalle. Muun muassa budjetti on jouduttu uudistamaan vastaamaan yksityisen päiväkodin reunaehtoja. Vanhempien jo entuudestaan aktiivisen varainkeruun ja työn merkitys on kasvanut. Pellava toimii Pohjolankadulla sinisessä puutalossa kauniin pihan keskellä Päiväkoti on perustettu jo 26 vuotta sitten, ja 1989 käyttöön otetut tilat on kunnostettu vanhempien ja henkilökunnan yhteisin ponnistuksin. Pellava on suunnattu 36-vuotiaille ja sen varhaiskasvatuksen lähtökohdat ovat Rudolf Steinerin kasvatusvirikkeissä. Steinerpedagogiikassa huomioidaan lapsen luontaiset kasvuvaiheet, jolloin kaikella on oikea aikansa ja rytminsä: lapsi leikkii ja touhuaa koko olemuksellaan ja omaksuu samalla ympäristöstään toiminta- ja ajatussisältöjä. Pellavan mottona on: "Ilo, leikki ja mielikuvitus on se maaperä, josta voi kasvaa ajatteleva, tunteva ja vastuullinen ihminen." Pellavassa oma keittäjä valmistaa ruoat alusta loppuun ja luomu- ja
ähän aikaa sitten taivaalla lentävä lentokone "lentsikka" käänsi päät ja loksautti suun ihmetyksestä ammolleen. Nyt lentsikka on KONE ja jotkut nuoret puhuvat luontevasti esimerkiksi aikeistaan lentää viikonlopuksi Nykkiin (New York) bilettämään. Kun islantilainen tulivuori sulki ilmatiet Euroopassa, oli yhtäkkiä
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
Kesän alussa
ei halua käyttää alkoholia leimataan pian nynnyksi, pelkuriksi joka ei halua maistaa kuviteltua "todellista elämää". Oikeaa rohkeutta on uskallus kieltäytyä toimimasta muiden mielen mukaisesti, oikeaa rohkeutta on juomisesta kieltäytyminen. On hyvä muistaa myös se, että oikeaa rohkeutta on suvaitsevaisuus ja toisen ratkaisujen kunnioittaminen. Eräs ystäväni osoitti muille oman kantansa selkeästi, hänellä oli t-paita jossa luki - En usko humalaan. Koska luen itseni kohtuukäyttäjäksi, syntyi t-paidan tekstistä välillemme hyvä keskustelu suomalaisten juomakulttuurista. Aikuisten malli juomatavoissa välittyy sukupolvelta toiselle. Oman ratkaisunsa voi tehdä jokainen. Kohtuukäyttö on myös läheisille miellyttävämpää kuin örveltävän henkilön kuunteleminen, seuraaminen ja hänestä huolehtiminen. Nuoria rohkaisisin muistamaan kohtuuden kun tietää ja muistaa mitä tekee, ei seuraavana päivänä tarvitse häpeillen pohtia mokasinko, sähelsinkö niin, miten en todellakaan halua toimia. Välittäkää ja pitäkää toisistanne huolta Käpylässä on pidetty yllä käsitettä koko kylä kasvattaa. Tätä voi konkretisoida vanhempien ja aikuisten vastuunkannolla lapsista myös koko kesän ajan. Lapsista ja nuorista saa pitää huolta, vanhempien pitää tietää missä ja kenen seurassa he kulkevat, lapsen tekemisistä saa olla kiinnostunut. Yksittäisen aikuisen vastuu on esimerkiksi siinä, ettei osta alaikäisille alkoholia. Pienten lasten perheessä saattaa koulun pitkä kesäloma tuottaa vaikeuksia lasten kesähoidon osalta: jakaako vanhemmat lomansa niin, että toinen on aina kotona ja yhteistä lomaa on vähän. Onnistuuko isovanhempien luona lomailu ennen omaa loma-aikaa, pääseekö halutulle leirille jne. Kun lapsemme oli pieniä perheemme ratkaisu oli kesähoitoringin muodostaminen neljän perheen kanssa. Vuoroviikon lapset olivat yhdessä perheessä ja tämän kuukauden ansiosta yhteistä loma-aikaa jäi kullekin perheelle enemmän. Kevään suuri puheenaihe oli kaupungin säästötoimet kunnallisten palvelujen suhteen. Säästötoimien käsittely on edelleen kaupungin luottamustoimissa kesken. Toivotaan ettei käsittely johda uuteen supistussuunnitelmaan syksyllä koulun lukuvuoden alkaessa, jotta lapsille ja opettajille suotaisiin työrauha. Helsingin vanhimman kaupunginosa yhdistyksen, Käpylä-Seuran kotisivut ovat olleet aktiivisessa käytössä kaupunginosat.net sivujen alla: http:// kaupunginosat.net/kapyla/. Olemme keskustelleet yhteistyöstä Käpylän klubin kanssa ajatuksena luoda Käpylään oma portaali, jonka kautta Käpylän alueen eri toimijat olisi helposti löydettävissä. Käpylän Yhdyskuntaklubi on rekisteröinyt kapyla.fi domainin käyttöönsä. Yhteistyön tulokset ovat nähtävissä kesän aikana, kun ensimmäinen yhteinen Käpylän yhdyskuntaklubin ja Käpylä-Seuran aloitussivu on luotu. Silloin riittää kun muistaa kylämme nimen ja maan missä olemme etsiessään netistä Käpylän alueen toimijoita. Lämmintä ja rentoa kesää toivottaen Jouni Aavaluoma Käpylä-Seuran hallituksen jäsen
K
oulut päättyvät tänä vuonna kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Juhlahetki koittaa monelle tuoreelle ylioppilaalle ja ammattiin valmistuvalle. Onnittelut kaikille heille! Juhlaa viettävät myös peruskoulunsa päättävät nuoret. Siirtyminen uuteen maailmaan, ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon on edessä. Nivelvaiheen muodostaa monelle myös siirtyminen yläluokille (7 lk) eli yläasteelle. Juhlimisen kulttuuri meillä Suomessa on ollut melkoisen kostea, alkoholi liittyy juhlaan kuin juhlaan. Nuorille tämän perinteen jatkumisesta syntyy myös paineita: pitää juoda kun kaveritkin juo. Nuori joka
biodynaamisesti viljellyt raaka-aineet ovat etusijalla. Turvatakseen toimintansa Pellavan väki on koko kevään ajan tehnyt lujasti töitä saadakseen päiväkotiin syksyksi lisää lapsia. Ponnistukset ovat tuottaneet tulosta, mutta varsinkin esiopetuksen ryhmässä on edelleen tilaa. - Me vanhemmat olemme aloittaneet taistelun ostopalvelusopimuksen jatkumisen puolesta. Tammikuun lopussa saimme ilmoituksen päivähoidon johdolta, että sopimuksemme ei jatku. Olen laatinut sen jälkeen kaksi kirjelmää sosiaalilautakunnan jäsenille sopimuksemme jatkumisen puolesta. Samoin tukiyhdistyksemme taloudenhoitaja on laatinut kirjelmän päivähoidon johdolle, Tamminen selostaa. - Lautakunnalta saatiin monin tavoin myönteistä palautetta. Sosiaalilautakunta velvoittikin loppukeväästä sosiaaliviraston neuvottelemaan kaikkien niiden ostopalvelusopimuspäiväkotien kanssa, joiden sopimus päättyy. Esitys oli, että joidenkin sopimukset olisivat jatkuneet mutta varsinkin erityispedagogiikkaa tarjoavien päiväkotien päättyneet. Lautakunta ilmoitti lopulta, että viraston on tehtävä päätökset ennen juhannusta. Sopimukseen pääsy on ainakin Pellavan osalta kuitenkin vielä epävarmaa. Sosiaaliviraston palvelustrategian uuden linjauksen ongelma on sama kuin monien muidenkin Helsingin kaupungin viimeaikaisten ratkaisujen: kaupunkilaisten mahdollinen eriarvoistuminen. Pahimmassa tapauksessa vain varakkaimmat voivat valita lapsillensa erityispedagogisen vaihtoehdon. Laura Nevanlinna Lisätietoja Päiväkoti Pellavasta antaa Kristiina Karjalainen tai Tytti Muhonen, puh. 09-799 282 / sähköposti: steiner.pellava@elisanet.fi.
Liity KäpyläSeuraan
Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 12393056080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 25. päivä. Aineisto toimitukseen 13. elokuuta mennessä.
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
26.5.2010
Vekarakirppis on mummollekin paratiisi
KÄPYLÄ-LEHDELLÄ on tapana kirjoittaa pikku-uutinen uusista yrityksistä, joita alueelle perustetaan. Näin tehdään yrityksiä tunnetuiksi ja toivotaan niiden menestyvän. On tärkeää, että omalla asuinalueella on eri alojen yrityksiä, joissa on luontevaa ja helppoa asioida ja jotka antavat oman panoksensa katukuvan elävöittämiseksi. Menin taas tekemään yhtä tällaista haastattelua. Kumpulaan, Intiankadun ja Kustaa Vaasantien välimaastoon on perustettu tammikuussa Vekarakirppis. Helsingissä ei toista tällaista kirppistä olekaan, jossa on tarjolla vain vauvojen ja hieman isompien lasten vaatteita, leluja, kirjoja ja tarvikkeita. Aikuisten juttuja ovat vain äitiysvaatteet. Leena ja Ari Pakarisen liikeidea syntyi kun he saivat oman lapsen. Pariskunta huomasi, että vauvojen vaatteet ja tarvikkeet kaupasta ostettuina ovat yllättävän kalliita. Käyttökausikin jää lyhyeksi, joten vaatteet ovat aivan kuin uusia kun ne jo jäävät pieniksi. Kirpputori toimii siten, että tiloista voi jokainen halukas vuokrata oman hyllytilan viikoksi tai useammaksi. Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Lehti-ilmoittelu on osaltaan lisännyt tunnettavuutta, mutta paras tiedonvälittäjä on ollut puskaradio. Jotkut vuokraajista eivät ota myymättä jääneitä tuotteita takaisin itselleen; nämä ylijäämät toimitetaan romanialaiseen lastenkotiin ja vastaavaan afrikkalaiseen kohteeseen kahden aktiivisen naisen toimesta. Kun olin jututtanut Leenaa, päätin pikaisesti hieman kierrellä käytävillä ja katsoa, mitä sieltä löytyy. Sinne oli perustettu jopa pieni kahvila ja leikkinurkkaus perheen pienimmille. Hyllyissä oli toinen toistaan söpömpiä vaatteita vauvasta noin kymmenvuotiaaseen. Yhytin pari muutakin mummoa, joiden kanssa juttelin ja vertailimme löytöjämme. Intouduin valitsemaan vaatteita lähes kaikista hyllyistä, joissa oli sopivan kokoista omalle tyttärentyttärelle. Lopulta huomasin, että olin piipahduksen sijaan viipynyt liikkeessä yli tunnin ja ostanut Selmalle kaksi isoa muovikassillista "kaikkea ihanaa". Kainosti pyysin, että Leena antaisi minulle porttikiellon ainakin kuukaudeksi... Asta Korppi Vekarakirppis: Intiankatu 20 Puh. 0400 575474 info@vekarakirppis.fi Avoinna: tipe 10-17, la-su 1014, ma suljettu
Koskelan hammaslääkäriasemalle uudet omistajat
Koskelan hammaslääkäriasemalla oli huhtikuussa pieni lämminhenkinen vastaanotto yhteistyökumppaneille, jotka kävivät kukittamassa lähes 40 vuotta toimineen aseman uudet omistajat.
- MUKAVAA KUN TULIT ja peremmälle vain, hammaslääkäri Sanni Aho sanoo mutkattomasti. Mutta hän onkin kylän plikkoja. Sannin lapsuudenkoti on Vipusentiellä, koulu oli Louhentien Ynkki ja nykyisin hän asuu Kumpulassa. Sanni Aho ja kollegansa Katariina Savijoki ovat Koskelan hammaslääkäriaseman uudet omistajat. Omistajanvaihdos tehtiin vuoden alussa ja pienen vastaanottotilojen remontin jälkeen uusi miehitys, tai oikeammin naisitus, pääsi töihin. Vastaanotolla työskentelevät myös hammaslääkärit Pirkko Aho, Katja Kurhela ja Annmari Hyppänen. Toiminta jatkuu entiseen tapaan. Jatkuvuutta ovat varmistamassa pitkään asemalla työskennelleet hammashoitajat Irmeli Halonen ja Kristiina Kunnas. - Osakkuus alkoi tuntua mielekkäältä, Sanni sanoo. - Olen Katariina Savijoen tapaan ollut kunnallisella puolella ja myös henkilöstövuokrausyritysten listoilla, joten nyt meidän oli aika kokeilla omia siipiämme. Koskelan hammaslääkäriasema on vanha yritys. Sen perustivat 1973 Helena Ranta, Kari Ranta, Pirkko Aho ja Jukka Meurman. Vastaanotto oli aluksi Juhana Herttuantiellä, mutta se muutti Käpylän-
Kuvassa vasemmalta erikoishammaslääkäri Pirkko Aho, hammaslääkäri Katariina Savijoki, hammashoitajat Kristiina Kunnas ja Irmeli Halonen sekä hammaslääkäri Sanni Aho. Kuvasta puuttuvat hammaslääkärit Annmari Hyppänen ja Katja Kurhela, suuhygienisti Marika Pelkonen sekä välinehuoltaja Ulla Mölsä.
tielle 15 vuotta sitten kun Käpyläntie 1:en talot valmistuivat. sien saatossa kasvanut, Sanni ja Katariina toteavat. - Ennen hampaita poistettiin hanakasti, sillä muita vaihtoehtoja ei ollut. Asiakkaat saattoivat tulla hammaslääkäriin niin viime tingassa,ettei auttanut muu kuin ottaa poistopihdit esille. Yksityisvastaaoton potilaat ovat kuitenkin hyvin motivoituneita omien hampaidensa hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Tietoisuus suun terveyden vaikutuksista yleisterveyteen on lisääntynyt kovasti. Puuttuvia hampaita pystytään myös korvaamaan keinojuurilla ja moni haluaa panostaa esteettiseen hoitoon. Ennen riitti voimavaroja ennaltaehkäisyyn ja kouluhammashoitoon ja saatiin aikaan tervehampainen sukupolvi, johon Sanni ja Katariinakin kuuluvat. Mutta nyt lasten hampaat alkavat olla jälleen huonossa jamassa. - Lapsilla on taas paljon reikiä, Katariina huomauttaa. - Tuntuu että valistusta ja ennalta ehkäisevää työtä on vähennetty liikaa. - Jospa tervehampaiset vanhemmat ottavat lasten suun terveyden nykyään itsestäänselvyytenä ja ennaltaehkäisy on päässyt unohtumaan, Sanni pohtii. Alice Karlsson Koskelan hammaslääkäriasema Käpyläntie 1, puh. 7206800
Lasten hampaat reikiintyvät taas
Hammaslääkärin ei enää tarvitse mennä hampaat pelosta kalisten. Välineet ja taidot ovat kehittyneitä, istuin on mukava, tunnelma rauhallinen. Siihen pora-arsenaalin taakse voisi vaikka nukahtaa. Asiakassuhde alkaa aina tarkastuksella, joka jälkeen tehdään hoitosuunnitelma. - Hampaat ovat vaihtelevassa kunnossa, mutta suussa säilyneiden hampaiden lukumäärä on vuo-
Kolmas Kevätlaulu nostatti mieltä
- MISSÄS NE kirkonkellot viipyvät, Anja Hinkkanen ihmetteli sunnuntaina kymmeneltä, kun Käpylän kevätlaulutapahtuman piti alkaa. Ei kuulunut kelloja, mutta Sakarat pani Kesäillan valssiksi Väinölänkadun kalliolla. Samoihin aikoihin naapuritalojen asukkaat kuuntelivat parvekkeilla aamutakeissaan, kun Merry Ladies lauloi Karjalatalon kalliolla Kodin kynttilöistä. Nainen yleisön joukossa piti kännykkäänsä ylhäällä ja lähetti tunnelmallisen ääniviestin tutulleen. Kullervo-kuoro ja Energy Singers elävöittivät lähitalojen aamiaishetkeä kirkkaassa auringonpaisteessa Nyyrikin kalliolla ja Kalervon kalliolla. Näin käynnistyi Käpylän uudeksi kevätperinteeksi muodostunut kuorotapahtuma. Alkulaulujen jälkeen kuorot vaelsivat yleisönsä kanssa pitkin Puu-Käpylän katuja kohti Taivaskalliota. - Viime keväänä kuorot olivat niin vauhdissa, että Taivaskalliolla piti ruveta jakamaan esiintymisvuoroja. Muuten homma uhkasi mennä kakofonian puolelle, hankkeen puuhamies Jyrki Kallius kertoi. Nyt hän oli varustautunut pitämään järjestystä yllä Käpylän tiernapojista tutulla knihtin miekalla. Sakarat vetäisi yleisön mukaan Satumaa-esitykseensä. Heti perään
Leena Pakarinen.
Kuorotapahtuma huipentui Taivaskalliolle.
Kullervo-kuoron johtaja, Heikki Valpola johdatti kuorot ja yleisön Kalliolle kukkulalle. Kaikki pääsivät taputtamaan toisilleen innostuneen esityksen päätteeksi. Kevätlaulu Käpylän kallioilla tapahtuma on syntynyt talkoopohjalta. Taustalla ovat Käpylän tiernapojat. - On hauska puuhata käpyläläisille tapahtumia ja osallistumismahdollisuuksia myös muulloin kuin joulunalusviikolla, Kallius sanoo. Kevätlaulu pääsi tänä vuonna mukaan Suomen suurimman harrastajamusiikkijärjestön, Sulasolin tapahtumalistalle. Vesa Kaartinen Kuvat: Eine Kakkonen Järjestäjä: Käpylän Tiernapojat http://www.myspace.com/kapylantiernapojat. Lisätietoja: Jyrki Kallius (knihti), jyrki.kallius@gmail.com, 044 3440446 ja Sulasol http://www.sulasol.fi/kalenteri/tapahtumat/
Tietopaketti Käpylästä
Meidän Käpylä -kirja, 24 euroa (normaalihinta 28 euroa). Myynnissä:
· Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Tapio Ojanen, puh. 0400 1009 96 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581.
4
Käpylä-lehti
26.5.2010
Maunulan maja kutsuu
Keskuspuistossa voi hörppiä kahvia vanhassa kunnon retkeilymajassa.
MAUNULAN MAJA AVAUTUI pienen remontin jälkeen uudestaan huhtikuun lopulla. Maja on ennallaan kuten monet toivovatkin, uudistukset näkyvät lähinnä keittiössä. Suurin muutos on kuitenkin tiskin takana, jossa nyt häärivät Kaija Aalto apunaan tyttärensä Katri. Maunulan majaa ylläpitää Helsingin Latu, joka on ulkoilua ja liikuntaa edistävä yhdisty. Se hoiti aiemmin myös kahvilan, mutta noin kuukausi sitten puikkoihin tarttui Kaija Aalto, yrittäjä Viikinrannasta. Ihan tuntemattomaan Aalto ei hypännyt, sillä hän on hoitanut jo 16 kesää leirintäaluetta Haapavedellä, synnyinpaikkakunnallaan. - Olisi kiva jos uudetkin ihmiset löytäisivät Maunulan majan, emäntä toivoo. - Tämä talo on niin viehättävä. hirrestä tehty ja ihan metsän keskellä. Jotakin niin suomalaista ja aivan lähellä kaupunkia, hengähdystauko. Asiakkaatkin ovat aivan mahtavia, iloisia ja hyväntuulisia. Siinä suhteessakin olen jo rikastunut. Maunulan maja tarjoaa pikkupurtavaa, kahvia, teetä ja muita virvokkeita. Kahvit voi mukavasti nauttia myös ulkona lintujen laulua kuunnellen. Majaa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin ja tarjolla on myös puulämmitteinen sauna. - Tämä on muun muassa oiva syntymäpäivien viettopaikka, Aalto toteaa. - Esimerkiksi lapsille ympäröivä metsä on seikkailupaikka. Maunulan majalla on nyt myös hengenravintoa. Pihalle on noussut teltta, jossa esiintyy ensi kesänä Lenkkiteatteri. Sen esitys Purista Perkele! sijoittuu "liikunnan ja urheilun tunnerikkaaseen maastoon". - Liikunta ja kulttuuri kuuluvat yhteen ja ne antavat ihmiselle hyvää mieltä, Aalto toteaa. Alice Karlsson Maunulan maja, Keskuspuistontaival puh. 040 524 3032 Avoinna LA 24.4.SU 20.6. MAPE 13.00 19.00, LA 9.00 16.00, SU 10.0018.00 Heinäkuussa viikonloppuisin.
Hyvä olo Fysiotreenarista
Hieronta, jalka- ja kasvohoito, uusi väri hiuksiin ja nikaman niksautus. Kaikkea tätä saa Fysiotreenarista.
KOSKELANTIELLÄ entisen Käpylän kuntoutuslaitoksen pohjakerroksessa toimivasta Fysiotreenarista saa terveydenhoito- kauneus, ja hyvinvointipalveluja. Yrityksen perusti viisi vuotta sitten fysioterapeutti, hieroja ja personal trainer Kati Ollgren. - Huomasin että Käpylän kuntoutuslaitos muuttaa ja toimivat tilat vapautuvat. Päätin tarttua tilaisuuteen ja tässä ollaan, Kati sanoo. Ennen Fysiotreenaria Kati on työskennellyt viidessä eri kuntoutuslaitoksessa, mutta oma yritys pyöri kaiken aikaa mielessä. - Sain jo yläasteella yrittäjäpalkinnon, hän nauraa. - Ja hieroin välitunneilla luokkakavereitani! Kati Ollgren on paikan pomo ja valitsee työntekijät taloon, mutta jokainen toimii omana ammatinharjoittajana. Henkilökuntaan kuuluvat Katin lisäksi toinen fysioterapeutti, osteopaatti, kosmetologi, jalkahoitaja, terveydenhoitaja ja kampaaja. Personal trainer tarkoittaa henkilökohtaista kuntovalmentajaa, jota tarvitsevat esimerkiksi huonokuntoiset, huonosti liikkuvat ja laihduttajat. Osteopaatti on puolestaan ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön sekä sen toiminnan ja hoidon asiantuntija. Fysiotreenarissa saa yksittäisen palvelun kuten vaikkapa jalkahoidon, mutta voi ottaa myös paketin, johon räätälöidään monenlaisia hoitoja peräkkäin. Hemmottelupakettiin voi sisällyttää esimerkiksi hierontaa, kasvohoidon ja meikin sekä kampaajan. Ja kävellä ulos ihan uutena ihmisenä. Fysiotreenari järjestää myös Tyky-päiviä. - Tyky on työhyvinvointia edistävää toimintaa. Työntekijät voivat tulla meille virkistymään ja saamaan hoitoa. Päivä rakennetaan asiakkaiden toivomusten mukaisesti ja siihen voi kuulua vaikkapa kuntosaliharjoittelua, saunomista ja ruokailu, Kati selittää. - Tykypäiviin voi saada Kelalta tukea tai yritys voi liittää kustannukset suoraan vähennyksiin.
Kansanmusiikkikonsertti Maunulan majalla 30.5. klo 17
Maarojani-malka moma Kansanlaulaja, kanteleensoittaja Emmi Knuutinen esittää suomalaisia ja bulgarialaisia rakkauslauluja sekä kanteleimprovisaatioita.
Yksi yrityksen monista palveluista on kasvohoito.
Hemmotteluhoito on hyvä lahjaidea
Fysiotreenarin asiakaskunta ulottuu Katin mukaan lapsista satavuotiaisiin. - Odotushuoneessa on monesti aikamoinen kirjo ihmisiä, urheilijoita, vanhuksia, lapsia, julkkiksia... - Liikemiesten kauppaoppilaitos kartoitti viime vuonna asiakaskuntamme ja sen mukaan suurin osa asiakkaistamme on Käpylästä, Oulunkylästä ja Maunulasta, mutta heitä on myös muualta pääkaupunkiseudulta ja jopa Hämeenlinnan korkeudelta. Kun valitan oikean hartian ja käden kipuja, joita hiirtä käyttelevillä usein on, Kati neuvoo minua kääntymään osteopaatti Aleksi Bergmanin puoleen. - Hän tekee rannemanipulaatioita, niksautuksia ja osaa avata hermoratoja. Hiirikäden ongelmat lähtevät yleensä kaularangasta. Nykyisin lahjaksi halutaan monesti antaa tavaran sijasta palveluja ja hemmotteluhoidot ovat lahjatoiveitten ykkösiä. Joulu ja äitienpäivä näkyvät Fysiotreenarissakin selvästi. - Nyt on mukaan tullut myös koulujen valmistujaiset. Ja opettajillekin ostetaan hoitoja lahjaksi, Kati sanoo. - Lama ei ole iskenyt hoitopuolelle lainkaan. Alice Karlsson
Lenkkiteatteri
Lenkkiteatteri on Helsinkiläinen tammikuussa 2010 perustettu ammattiteatteriryhmä. Ryhmän tavoitteena on yhdistää liikunnan ja kulttuurin hyvää tekevät vaikutukset. Ryhmän mottoina toimivat "sauvoilla teatteriin" ja "kulttuuri on terveysteko." Lenkkiteatteri pyrkii tarjoamaan yleisölleen taiteellisesti korkeatasoista, mutta matalan kynnyksen kesäteatteria. Ensimmäinen tuotantomme pureutuu liikkuvan ihmisen mieleen ja kehoon. Siispä tervetuloa tuulipuvut ylpeästi kahisten ja sauvat yhteen kolisten kehollisen kulttuurielämyksen pariin Helsingin keskuspuistoon, Maunulan majalle 20.520.6.2010! www.lenkkiteatteri.fi
Kaija ja Katri Aalto vastaavat Maunulan majan tarjoilusta.
Opi soittamaan Käpylän musiikkiopistossa!
OPPILASVALINNAT 31.5.-2.6.2010
Opistossa voi opiskella lähes kaikkia orkesterisoittimia, pianoa, kitaraa, harmonikkaa, laulua, vapaata säestystä ja kansanmusiikkia. Karuselliopetuksessa (6-8v.) tutustutaan eri soittimiin ja saadaan valmiuksia musiikkiharrastukseen. Varaa henkilökohtainen pääsykoeaika puh. 720 6610. www.kmo.fi
Kati Ollgrenin Fysiotreenari on jo viisivuotias.
Fysiotreenari Koskelantie 24, 00610 Helsinki P. 040-415 9119 www.fysiotreenari.com
Kesäpäivän ratoksi
BOTNIA MINIGOLF
Botnia minigolf sijaitsee vehreän Sofianlehdon alueella Mäkelänkadun varrella, aivan ABC:n ja Hesburgerin vieressä.
********************************
KEVÄTKONSERTTI
Orkesteri, solisteja, lauluyhtye. Oulunkylän kirkossa to 27.5.08 klo 18.00.
· 18 hyväkuntoista rataa · Avoinna joka päivä klo 12 22
elokuun loppuun saakka
Tervetuloa!
· Liput aikuiset 5 , alle 15 v. 2 · Myytävänä myös virvokkeita
ut nn la pe llin en ote s ok -h a. tul ulus rtill n aa m ko rh Cu ahja a n sl np a sä lkita joitu e a K p ma
26.5.2010
Käpylä-Lehti
Rakentaminen, remontit, pihaja puutarhatyöt, puusepäntyöt
5
Vuoden 2010 pakolaisnainen
Onnea Nasimalle, Käpylän omalle tytölle!
Naistenpäivänä maaliskuussa Suomen Pakolaisavun hallitus valitsi Vuoden Pakolaisnaisen. Kymmenien ehdokkaiden joukosta valittiin Nasima Razmyar (25), joka on lähtöisin Afganistanista, mutta joka on asunut kahdeksanvuotiaasta Käpylässä Kullervonkadulla.
Luotettava paikallinen toimija. Teemme laajasti kaikkea sisällä ja ulkona sekä valmistamme ja kunnostamme puusepän tarkkuudella huonekaluja.
Tiedustelut: Intiankatu 9, 040 527 67 23
www.toukolanmestarit.fi
Toukolan Mestarit Oy
Puutarhamyymälä
Sofianlehto
Palvelemme koko kesän!
ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com
METSÄLÄN AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441
0400-728 233
metsalanautohuolto@gmail.com
V
Avoinna: ark klo 8-17
muuttajien ongelmana on joko ylitai alikoulutus. Paljon maahanmuuttajien ongelmia nähneenä Nasima on tyytyväinen siitä, että Käpylään on "ripoteltu" tulijoita sopivasti: leikkikentillä ja kouluissa on mukavasti tilaa jokaiselle. Kotouttamista ei edistä eikä helpota se, että jos koko asuinalue lähes täyttyy maahanmuuttajista. Nasima tietää lapsia, joiden ilta kuluu pelätessä seuraavaa koulupäivää. Lapset saavat kuulla koulussa haukkumista neekeriksi, apinaksi ja sosiaalipummiksi. Nasima Razmyar on käynyt peruskoulun lisäksi lukion ja hänellä on valtiotieteellisen tiedekunnan
aikka vuoden Pakolaisnainen valittiin jo 12. kerran, suuren yleisön tietoon valinta ei ole useinkaan yltänyt. Vasta viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, että valittu henkilö osaa suomea, hän osaa esiintyä rohkeasti julkisuudessa, tulee toimeen lehdistön kanssa ja pystyy tekemään lausuntoja eri instansseihin. Valovoimainen ja yhteiskunnallisesti aktiivinen Nasima Razmyar täyttää nämä kaikki kriteerit ja siksi hänen takanaan oli suosittelijoina isoja järjestöjä. Tällä hetkellä Nasima toimii projektipäällikkönä MoniNaisten talossa. Razmyarin perheen isä toimi Afganistanin suurlähettiläänä Moskovassa. Kun perhe muutti Moskovaan, Nasima oli vasta 4-vuotias. Siksi hänellä tai hänen pikkuveljellään ei ole henkilökohtaisia muistikuvia Afganistanin tilanteesta. Neljä vuotta myöhemmin perheellä ei ollut enää paluuta Afganistaniin, joten he muuttivat Suomeen ensimmäisinä afganistanilaisina pakolaisina. Nyt Nasima ymmärtää ja pystyy kuvittelemaan vanhempiensa silloisen tuskan ja hädän. Hän tietää, kuinka hyvä onni perheellä oli, kun se sai asettua asumaan Helsingissä Käpylään. Heidät otettiin hyvin vastaan ja kotoutuminen onnistui niin hyvin, että nyt Nasima kokisi Suomesta pakkomuuttamisen pahana, jopa Käpylästä muuttaminen tuntuisi haikealta.
Vuoden pakolaisnainen ja MoniNaisten projektipäällikkö Nasima Razmyar.
projekti aloitettiin vuonna 2009. Hanketta hallinnoi Monika-Naiset liitto ry yhteistyössä Vaihtoehtoisen ammatti- ja oppisopimuskoulun/ Sovinto ry:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Lisäksi hankkeella on useita yhteistyökumppaneita. Monika-Naiset liitto on eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisjärjestöjen kattojärjestö, joka perustettiin vuonna 1998. Se edesauttaa maahanmuuttajanaisten ja lasten asehanmuuttajia tekee talossa vapaaehtoistyötä. Yli 200 asiakasta käy talossa joka viikko esimerkiksi jumppaamassa, ompelukerhossa, opiskelemassa suomea, englantia tai kiinaa, yksilöohjauksessa, kehoterapiassa, vertaistukiryhmässä tai pianotunneilla. Monet heistä joutuvat ottamaan lapset mukaansa, siksi lapsille on leikkihuone ja talossa on myös hyvin varustettu keittiö. MoniNaisten Talo ottaa mielel-
TIETOKONEKORJAAMO
Koskelantie 9 P. 790 676
TERASSIT KUNTOON
Kestopuiset terassilaudat alk.
www.sahakonttori.fi Klikkaa nettikauppaamme www.sahakonttori.fi/shop
Lämpökäsitellyt terassilaudat alk. 6 90
0,99 1,19
/JM
/JM
VALLILAN
PUUTAVARA
Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340
Avoinna: ma-pe 7.00-16.00, la 9.00-13.00
Thai-järjestön toimistohuone on eksoottinen verrattuna suomalaiseen perustoimistoon.
Projektisihteeri Suvi Hiltunen ja ompelutöitä opettava thaimaalainen Yont Papadthe.Yont on käynyt Suomessa 3-vuotisen ammattikoulun.
lään vastaan lahjoituksina lapsia varten leluja, kirjoja ja askarteluvälineitä. Aikuisten tarpeisiin kaivataan käsityötarvikkeita ja kankaita. Kaikki talon kalusteet ja laitteet on saatu lahjoituksina. Asiakasesitteitä on painettu kahdelletoista kielelle. Talossa puhutaan jopa kahtakymmentäviittä eri kieltä. Parhaiten asiakkaat löytävät Talon puskaradion kautta, se on tiedonjakajana ylivoimainen ykkönen. Tietoa myös viedään esimerkiksi etnisiin ruokakauppoihin, moskeijoihin ja Thai-hierontalaitoksiin.
Ravintola Terassi tilaussauna tapahtumakeskus
Hyvä naapurihenki
Käpylän koulun opettajat olivat kannustavia pienelle maahanmuuttajatytölle. Niinpä Nasima ei joutunut kärsimään kiusaamisesta. Jopa monet ala-asteaikaiset luokkatoverit ovat vieläkin hänen ystäviään. Käpylä on osoittautunut perheelle erinomaiseksi asuinalueeksi. Tärkeimpiä ovat olleet naapurit, joiden kanssa on alusta asti ollut hyvä yhteishenki: yhdessä grillataan, yhdessä tehdään talkoita ja muuta kiinnostavaa. Nasiman toimittajaäiti on tällä hetkellä taloyhtiön hallituksessakin. Koulutustaan vastaavaa työtä vanhemmat eivät ole Suomessa onnistuneet saamaan. Nasima toteaakin, että usein maahan-
opintoja. Hän pohtii, olisiko sittenkin mielekkäämpää siirtyä lukemaan kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, jossa opinnot ovat käytännönläheisempiä. Sen aika näyttää. Mutta nyt Nasimalla riittää kiireitä, sillä häntä kutsutaan esiintymään eri puolille Suomea erilaisiin tilaisuuksiin. Hän puhuu esimerkiksi sairaaloissa peruspalveluista ja yliopistoissa kunniaan liittyvistä oikeuksista. Vuoden Pakolaisnaisen tehtävä on mielenkiintoinen, mutta rankka. Voimia, Nasima tärkeässä tehtävässäsi!
MoniNaisten Talo
Kolmivuotinen Euroopan unionin Kotouttamisrahaston rahoittama
maa Suomessa sekä tukee heidän kotoutumistaan. Se kehittää ja tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille naisille ja lapsille, toimii asiantuntija- ja osaamiskeskuksena sekä tarjoaa koulutusta monikulttuurisuuteen, etniseen yhdenvertaisuuteen, väkivallan ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen liittyvissä kysymyksissä. MoniNaisten Talossa tehdään moninaista työtä. Talo sijaitsee Kurvin kulmilla Kinaporinkatu 2:ssa. Siellä riittää hulinaa ja huisketta kun projektipäällikkö Nasima Razmyarin ja projektisihteeri Suvi Hiltusen lisäksi pienehköihin tiloihin on sijoitettu Thaimaan, Kiinan, Filippiinien ja Afrikan alueiden toimistot. Joukko eri puolilta maailmaa tulleita maa-
RAVINTOLA KOSKENRANTA
Katariina Saksilaisenkatu 9 00560 Helsinki
Avoinna ma-to- 11-21, pe 11-22, la 10-22, su 10-20
Myyntipalvelu 09- 5420 0300
www.koskenranta.fi
Asta Korppi
26.5.2010
Käpylä-Lehti
7
Kari ja Ullamaaria Franck ovat kummatkin leppoisasti eläkkeellä.
Kari Franck 70 vuotta
Näyttelijäohjaaja Kari Franckin elämässä on edelleen virtaa
Koko kansalle tuttu mies Kari Franck täytti 70 vuotta 22. toukokuuta. Syntymäpäiviä hän vietti komeasti jo huhtikuussa Käpylän työväentalolla yhdessä vaimonsa Ullamaarian, Ultsin, kanssa. Tupa oli täynnä musiikkia ja ihmisiä. Pariskunnan 130-vuotissynttäreitä oli juhlistamassa 140 vierasta.
KARI FRANCK on asunut Käpylässä jo pitkään. 1970-luvulla kun lapsi teki tuloaan, hän kortteerasi vielä silloisen vaimonsa Eeva Litmasen kanssa yksiössä Iso-Robertinkadulla. - Päätimme etsiä vähän isomman kodin ja lapselle sopivamman ympäristön. Päädyimme ensin Väinölänkadulle niin sanottuun kalakaupan taloon, josta muutimme Ilmattarentielle omakotitalon puolikkaaseen. - Sitten tulikin ero. Talonpuolikas jäi Eevalle ja minä sain Joutsassa olevan kesämökin, josta on tullut minulle vuosien varrella erittäin tärkeä paikka. - Mökki on mäen päällä ja sieltä näkyy Jääsjärven lahdelle. Siellä saa vain olla. Ammattini on ollut olla esillä ja varsinkin ohjaajakaudella loputtomien kysymysten maalitauluna. Mökillä ei kukaan tule kysymään metsästä, että mitä tehdään. Se on ehdoton rentoutumispaikka. Mökillä Franck on oppinut paljon luonnosta ja hän tunnistaa nykyisin lintuja jopa äänistä. - Veljeni on lintuharrastaja, joten tunnistusapu on puhelinsoiton päässä. Kari Franck on ollut eläkkeellä vuodesta 2002. Siihen mennessä hän olikin ehtinyt vaikka mitä. Vauhtia riitti etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. - Silloin mä olin nuori ja nopea. Aika oli hedelmällistä. Mietimme tosissamme muun muassa televisioilmaisua, joka on lähempänä filmiä kuin vaikkapa jotakin Kansallisteatteria.
Teatterikerhosta televisioon
Teatterikärpänen puraisi Kalliossa asuvaa Franckia jo varhain ja lujaa. Franck hengaili kaverinsa Matti Ruoholan kanssa Kerhokeskus Kalliolassa, jossa oli aina keskiviikkoisin leffailta. Sitä ennen oli mahdollisuus nähdä poikien itse dramatisoimia esityksiä. - Joistakin Ollin pakinoista tehtiin juttuja, jotka esitettiin ja ohjattiin omin päin. Se oli selvää koulutusta jo silloin. Sama meno jatkui partioleireillä ja etenkin oppikoulussa, jossa Franck liittyi heti teinikunnan näytelmäkerhoon. - Aleksis Kiven Kihlaus on ainakin jäänyt mieleen. Saatiin siihen jostakin tyttökin mukaan vaikka poikakoulussa oltiinkin. Matka jatkui teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle, sieltä Ylioppilasteatteriin ja Televisioteatteriin, josta "sai oikein palkkaakin". Ohjaaja kiinnitettiin näyttelijäksi ja sitä myöten Franck tuli koko kansan tietoisuuteen. Hän oli "se hauska poika". - Leima alkoi vaivata minua ja halusin siitä resuamisesta eroon. Kesti kauan ennen kuin saavutin vakavasti otettavan näyttelijän maineen, mutta sitten se olikin yhtä juhlaa. Franckin työsopimuksessa oli pykälä, joka salli hänen myös ohjata ja vähitellen ohjaustöitäkin alkoi ilmaantua. - Enemmän olen kuitenkin näytellyt.
Hukkaputki oli huippua
Kari Franck on tehnyt taiteilijauransa lähes yksinomaan televisoissa. Teattereissa kuten Lilla Teaternissa hän on ollut vierailevana näyttelijänä. Rooleja on ollut paljon Shakespearen Hamletista Hukkaputken sketsinsutkauttelijaan. - Hukkaputki minut varsinaisesti tekikin tunnetuksi, Franck sanoo. Sehän tuli joka lauantai ja jokaisen piti olla silloin töllön ääressä. Hukkaputki oli 19811983 lähetetty ajankohtainen satiirinen sarja, joka perustui viikon poliittisiin aiheisiin. - Aiheet olivat niin tuoreita, että vielä viimeisenä nauhoituspäivänä ruokatauolla käsikirjoittaja Pentti Järvinen kirjoitti meille iltapäivälehden otsikoiden mukaan sketsit. Ja me näyttelijät opeteltiin hulluna vuorosanoja, sillä saman tien oli nauhoitus.
Kutsuin hänet sitten kotiini syömään ja yritin tehdä vaikutusta uuden wokkipannuni kanssa. Ahersin lieden ääressä kunnes pehmeä, hellä käsi ohjasi minut sivuun. Sen jälkeen en ole saanut koskea mihinkään ruuanlaittovälineeseen. Häitä vietettiin 1.4. 2008 ja kuohuviinit skoolattiin maistraatin ulkopuolella avolavaroskiksen vieressä. Asetelma pysäytti ainakin japanilaiset matkailijat.
Liaani katkesi
Suurin ja dramaattisin käänne Franckin elämässä tapahtui elokuus-
sa 1992. - Olin hirveässä vauhdissa. Heiluin liaanin varassa kuin Tarzan ja pamahdin päin tiiliseinää. - Olin juuri lähdössä Lappiin kuvaamaan tv-sarjaa Varokaa putoavia esineitä kun aivoinfarkti iski. Edellisenä päivänä valmistauduin hakemaan kännykkää korjaamolta, kun Eeva sanoi, että miten sun vasen suupieli roikkuu tuolla tavalla? Sanoin etten minä tiedä. Kai mulla on kasvohalvaus tai jotain. Niin mä vain menin, ajoin Pitäjänmäelle ja takaisin. Matkalla poikkesin vielä videoliikkeeseen ja lainasin filmin. Kotona pakkasin, katsoin videon, mutten enää päässytkään tuolista ylös.
Pääsin sentään lattialle, jonne jäin kunnes tytär tuli koulusta. Mitä sä isä siinä makaat? hän sanoi. No, kun mä en muista miten noustaan ylös, vastasin. Meilahdessa meni kuusi ja puoli viikkoa. Ennalleen miestä ei saatu, mutta näyttelijäohjaajan tärkein työkalu puhekyky säilyi sentään kuin ihmeen kaupalla. Tragedian jälkeen Franck sai tehdä vielä Varokaa putoavia esineitä -tv-sarjan ne kohdat jotka olivat jääneet tekemättä, lisäksi hän ohjasi joitakin tv-elokuvia ja näyttelikin muun muassa Putkinotkossa. Tuottajan pestiäkin hän kokeili, muttei koskaan saanut siihen kipinää. Työura alkoi hiipua. - Huomasin pian, että into tuli päälle vain ajoittain. Kaikesta huolimatta Kari Franck on nyt onnellinen mies. - Katsotaan Ultsin kanssa joku leffa ja arvostellaan se yhdessä, käydään teatterissa ja viihdytään mökillä. Tässä vaiheessa Ultsi lehahtaa paikalle ja kertoo vuolaasti ihailleensa ja pelänneensä Karia vuosikausia. - Meillä on paljon yhteisiä tuttuja, muttemme tavanneet ennen kuin Laterna Magicassa, hän kertoo. - Tarinamme käänteet ovat niin uskomattomia, että niistä voisi tehdä leffan nimeltä Kohtalo puuttuu peliin. - Kohtalo puuttuu piliin, Franck lohkaisee. Hauska poika. Alice Karlsson
Rautatietä ohjaamassa
Ohjaajana Kari Franck kokee onnistuneensa parhaiten TV-elokuvassa Rautatie, jonka hän ohjasi 1973. Pääosia Juhani Ahon klassikkoteoksessa esittivät Anja Pohjola ja Leo Jokela. Tarina kertoo Matista ja Liisasta sekä Kajaanin ja Kuopion välille valmistuneesta rataosuudesta, jota pitkin kulkevaa rautahepoa Matti ja Liisa päättävät käydä katsomassa ja viimein testaamassakin. - Leo Jokela oli hurmaava persoona, Franck sanoo. - Kuvauksissa hän kajautti Palmuleffasta tutun Silmät tummat niin kuin syksyinen yö..., mutta hänen täytyi ottaa ensin se sama asento kuin elokuvassakin ennen kuin sanat ja sävel tulivat mieleen.
rliutn,netta! Van o joissa o
Perinnemaalit Maaväripigmentit Puunkäsittelyaineet
Läkkisepäntie 22 00620 Helsinki Puh. 020 780 9696
Kohtalokas tapaaminen
Käännekohtia Kari Franckin elämässä on ollut useita. Mieluisimpia niistä on ollut hänen nykyisen vaimonsa Ullamaarian kohtaaminen kuusi vuotta sitten krunikkalaisessa kirjakaupassa Laterna Magicassa. - Olin lähdössä Ruotsiin porukassa, joka kokoontui kirjakaupassa. Kun astuin sisään, oli seurueeseen kuuluva Ullamaaria kuulemma tokaissut: "Nyt tuli Kari Franck"... Ja heti perään "siinä on tuleva mieheni." - Lähdimme sieltä jatkoille pressiklubille ja sain puhelinnumeron.
www.kirjovarit.fi
arkisin klo 8-16
Olemme avoinna
8
Käpylä-lehti
Kahdeksasluokkalaiset onnellisesti Tukholmassa.
26.5.2010
Suuri seikkailu
Islannin tulivuorienpurkaus järjesti Yhtenäiskoulun 8-luokkalaisille ikimuistoisen matkan.
HOLLANTILAISET oppilaat vierailivat Yhtenäiskoulussa maaliskuussa 2010. Vastavierailulle lähdimme maanantaina 12.4. ja paluu olisi ollut lauantaina 17.4.2010. Islantilainen tulivuori päätti toisin. Vierailuviikon ohjelmaan Pohjois-Hollannin Drachtenissa kuului retki Amsterdamiin ja lähellä olevaan Groningeniin, juuston tekoa, vauhdikas lasergaming, oppitunteihin osallistuminen ja kohokohtana, koulun isot juhlat, johon osallistui 400 oppilasta. Hollannissa sää oli niin lämmin ja aurinkoinen, että piti ostaa aurinkovoidetta ja kaikki sujui kun rasvattu. Mukana olivat Belgiasta kotoisin oleva opettaja Krista, Saksasta kotoisin oleva opettaja Knut, suomalainen koulunkäyntiavustaja Pia ja 11 suomalaista kahdeksasluokkalaista. nä. Joudumme olemaan yötä Malmössä. Onneksemme mukanamme olevan oppilaan äiti tulee apuun ja varaa meille huoneet edullisesta retkeilymajasta. Saksassa joutuisimme odottamaan neljä tuntia asemalla keskellä yötä, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Matka alkaisi sunnuntai-iltapäivällä ja Suomeen saapuisimme keskiviikkona. Menemme ostoksille: leipää, juustoa, salamia, kurkkua, omenoita, hollantilainen makea aamiaiskakku, vessapaperia ja kosteuspyyhkeitä. Isäntäperheitä ohjastan antamaan mukaan syötävää ja juotavaa ainakin 24 tunniksi. Sen jälkeen opettajat huolehtisivat koko ryhmän ruokkimisesta. On sanomattakin selvää, että meitä jännittää. Yhdentoista teinin kanssa matkustaminen läpi Euroopan Tukholmaan, jonne tuhannet muutkin pyrkivät... Onneksi olin painottanut vanhempainillassa, että oppilaiden pitää itse pystyä raahaamaan omat matkatavaransa .
Kööpenhaminassa. Maanantai 19.4. Klo 00.15. Olemme Dortmundissa. Juna Hampuriin lähtee 3.32. Mäkkäriin siis. Kun juna Hampuriin vihdoin tulee, olemme todella väsyneitä. Nukkumisesta ei kuitenkaan tule mitään. Vanha juna on tupaten täynnä, valot loistavat kirkkaana, juna heiluu ja pitää meteliä. Kaikki ovat hetkessä aivan hiestä märkiä. Olemme olleet matkalla 12 tuntia. Klo 6.51. Hampurissa. Juna Kööpenhaminaan lähtee klo 7.25. Meitä odottaa huolestuttava näky. Laituri 8 on aivan täynnä. Tarkistan vaunujen järjestyksen. Junassa on vain 2 vaunua, pyrkimässä junaan kuitenkin satoja ihmisiä. Kun juna tulee, sisään vyöryy mieletön määrä ihmisiä. Laitureille jääneet, kuten me, heiluttavat paikkavarauslippujaan. "Ilman varausta olevat pitäisi poistaa junasta!" huudetaan. Tilanne on uhkaava ja pelottava. Juna ei voi muuta kuin sulkea ovet ja ajaa pois.
kin kassiani ja löydän omenat. Välipala maistuu kaikille. Saavumme Kööpenhaminaan vähän yli kaksi tuntia myöhemmin kun suunniteltu, mikä ei oikeastaan haittaa ollenkaan, koska emme pääse Malmöön Vandrarhemiin ennen klo 16.00. Olemme huojentuneita, että matka Kööpenhaminaan onnistui. Sieltä lähtee maitojuna Malmöhön kolmesti tunnissa. 14.43 lähtee meidän junamme.
ja moderni. On iso keittiö, TV-huone, tietokone ja netti sekä tilavat ja toimivat saniteettitilat. Olemme olleet matkalla 24 tuntia.
tuu. Monet ovat ilmeisesti autolla liikkeellä ja pysyvät tiiviisti hyteissä. Kymmeneltä keräämme kaikki hytteihin. Olemme olleet matkalla 60 tuntia.
Olemme Malmössä 15.30. Puoli tuntia myöhemmin seisomme määränpäämme edessä. Retkeilymaja on paitsi edullinen, myös todella siisti
Torstai 15.4. aamulla "Goedemorgen Krista. Islannissa on purkautunut tulivuori. Ette ehkä voi lentää kotiin." Me opettajat istumme tietokoneiden ääressä viestitellen huolestuneiden vanhempien kanssa ja miettien, mitä kannattaisi tehdä. Amsterdamiin on kolmen tunnin junamatka, eikä sinne voi mennä asumaan lentokentälle. Ei varsinkaan yhdentoista oppilaan kanssa. Drachtenissa odottaminen ei ole sekään itsestään selvää. Vaikka isäntäperheet ovat ihania, eivät kaikki ole varautuneet kahden tai kolmen viikon vierailuun. Perjantai 16.4. Olemme luottavaisia, vaikka lauantailentomme peruttaisiin, pystyisimme mitä luultavimmin lentämään sunnuntaina. Näin ei kuitenkaan käy. Lähetän tekstarin oppilaille, jotka ovat ovat riemuissaan. Ohjeisiin kuuluu kehotus tehdä lauantaista pyykkipäivä. Viiden päivän matkalle varustautuneena kaikilla oli puhtaat vaatteet vähissä. Päätämme etsiä vaihtoehtoisia tapoja paluumatkaa varten, jos tilanne huononee. Lauantai 17.4. Tilanne huononee. Suomen ilmatila oli kiinni maanantaihin asti, todennäköisesti pitempäänkin. Ryhdymme soittorumbaan. Aloitan matkan loppupäästä, Ruotsi-Suomi laivasta, koska Suomen nettisivuilla on jo uutisia tupaten täynnä olevista laivoista. Pitkän jonotuksen jälkeen saamme liput ja hytit Viking Gabriellalle tiistai-illaksi. Nyt pitää vain päästä Tukholmaan tiistaiksi. Vain. Hollantilainen opettaja selvittää bussin vuokraamisen hintaa ja junamatkan hintaa. Bussi on liian kallis. Soitan Luottokunnalle, jossa ymmärtäväinen työntekijä nostaa luottoani tuntuvasti. Soitan myös rehtoreillemme, jotka siunaavat suunnitelmamme ja auttavat varojen kanssa. Viiden tunnin jälkeen, kolmen läppärin ja neljän kännykän avulla meillä on junaliput Arnhemista Tukholmaan. Malmö-Tukholma on ongelma, koska kaikki junat ovat täyn-
Sunnuntai 18.4. Sormissa kutittaa, selvä merkki hermostuneisuudesta. Lähdemme "kotoa" klo 16.00 ja tapaamme Heerenveenin asemalla klo 16.30. Ensimmäinen juna lähtee Zwolleen, josta jatkamme Arnhemiin. Siellä saamme liput Kööpenhaminaan. Tässä vaiheessa tulee jo ongelmia. Lipputoimisto on kiinni sunnuntaina ei ole kovin hyvä päivä matkustaa ja automaatti toimii vain hollantilaisten omalla rahakortilla. Onneksi hollantilaisella opettajalla on sellainen kortti, jossa on tarpeeksi rahaa, jotta hän voi ostaa liput meille. Klo 20.00 olemme Arnhemissa. Etsin lipputoimistosta koneen, johon pitää syöttää varauskoodi ja josta saamme matkalippumme Tukholmaan asti. Juna Saksan Duisburgiin lähtee vasta 22.07. Istumme lämpimässä odotussalissa ja oppilaat kirjoittavat matkapäiväkirjoihinsa. Junaa odotellessamme pojat harrastavat limboa. Saavumme Duisburgiin klo
23.07. Juna Hampuriin lähtee vasta 2.52. Kauhistukseksemme huomaamme, että pieni lasikoppi, joka toimii odotushallina, on suljettu. Pian huomaamme, että koko asema on suljettu, myös vessat. Saksan Rautatien työntekijä ehdottaa siirtymistä seuraavalla junalla Dortmundiin, jossa on myöhään auki oleva Mäkkäri aseman yhteydessä ja voimme nousta siellä samaan Hampurin junaan.
Tiistai 20.4. Herään. Kello on aamukolme. Niinpä tietty. Olen nukkunut tavanomaiset 6 tuntia. Viideltä olen vastaanottosalissa koneella laittamassa opiskelijoille töitä Fronteriin. Puoli kuudelta kuuluu hyväntuulinen "Godmorron" vastaanottotiskin työntekijälle. Kun sisään tullut mies kääntyy ympäri ja näkee minut, hänen suunsa loksahtaa auki. Joku oli ennättänyt koneelle ensin. Lähdemme kahdeksalta kävelemään asemalle päin. Tällä kertaa ei ole onneksi vaikeuksia päästää junaan ja asetumme nauttimaan ainoasta pidemmästä junamatkasta: 9.1513.39, kymmenes juna tällä matkalla! Tukholma. Otamme ryhmäkuvan Riksdagenin vieressä olevilla rappusilla ja lähdemme äänekkäälle matkalle läpi Gamla Stanin. Kuvitelkaa 13 vedettävää matkalaukkua, kapea katu ja mukulakivet. Saavumme terminaaliin 45 min myöhemmin. Sisällä on pitkä jono, mutta ryhmätiski on tyhjä. Enää tunnin odotus ja pääsemme laivaan. Olemme olleet matkalla 48 tuntia. Onnistumme saamaan illallisliput. Nautimme seisovasta pöydästä! Oppilaat laulavat karaokea. Laiva on kuulemma ihan täynnä, mutta käytävät, ravintolat ja kauppa oudon tyhjät. Bailausporukka puut-
Keskiviikko 21.4. Vihdoin kotona Helsingissä! Tulen ensimmäisenä ulos terminaalista ja näen vanhempien tutut kasvot. Siellä he seisovat odottamassa lapsiaan, ruusut kädessä. Tuntuu todella hyvältä huomata, että vanhemmat tajuavat, miten vaikeaa matka on ollut opettajille ja minkälainen vastuu meillä oli. Saamme halauksia, kiitoksia, ruusuja ja jopa hienon hemmottelulahjan. Istun autossa kotiinpäin. "Painava lasti putoaa hartioilta" ei ole koskaan tuntunut niin kirjaimellisesti todelta. Kotiin tultua, kello 13.00, olen aivan uupunut ja kömmin sänkyyn. Tajuan, että vain adrenaliini on pitänyt minut pystyssä. Olen ollut matkalla 70 tuntia. Perjantai 23.4. Herään iltapäivällä ja vasta nyt, kahden vuorokauden sängyssä olon jälkeen, tunnen itseni taas ihmiseksi. Siitä huolimatta, matka oli aivan uskomaton ja ikimuistoinen. Elämäni ensimmäinen suuri seikkailu oli 20 vuotta sitten, kun tulin Suomeen. Oli jo aikakin toiselle seikkailulle.
Kovaäänisestä tulee tiedotus, että on järjestetty bussikuljetus Kööpenhaminaan. Kiirehdimme aseman etuovelle ja liitymme satojen metrien bussijonoon. Neljä tai viisi bussia täytetään alta aikayksikön ja jono jää ihmettelemään, tuleeko lisää busseja. Aseman työntekijä tulee jakamaan lappuja, jossa on tieto vaihtoehtoisesta junasta Puttgardeniin. Sillä aikaa, kun muut ulkomaalaiset ihmettelevät, mitä saksankielisessä lapussa lukee, meidän ryhmä kiirehtii seuraavalle junalle.
Hampurissa.
Krista Kindt-Sarojärvi Yhtenäiskoulu
Svenska hörnan Kottbymän
är väl som finska män i allmänhet, dvs för att citera Sofi Oksanen i dansk TV nyligen, känslokalla och våldsamma suputar som slår sina familjer. Å andra sidan orsak eller verkan ? - upplever sig finska män ofta, med skäl eller inte, som diskriminerade i skola och rättsväsende, i synnerhet vid skilsmässa, de marginaliseras lätt och dör 7 år yngre än sina medsystrar. När de kvinnor som vill satsar på karriär slår huvudet i glastaket (klonk) slår de män som vill satsa på faderskap ofta sina näsor blodiga (tjoff) mot de glasväggar som omger hem och barn. Också i Kottby får man väl anta. I brist på annat jämförelse- eller forskningsmaterial får man väl utgå från att de män man träffar på den lokala krogen Käpygrilli är just då typiska kottbymän. Så vad kan man då vid ett besök på Kottgrillen sluta sig till om kottbymannen ? På väggarna på pubsidan hänger bandylaget Käpylän Urheilu Veikots och fotbollslaget Käpylän Pallos troféer och affischer från fornstora dagar och i den stora plattskärmsteve som hänger under taket tittas det vanligen på sport. Ett poolbord med röd filt, färgen säkerligen politiskt korrekt, används flitigt, och nån kväll i veckan spelas det kort. Alltså, beträffande sport och spel, lika funtad som standardmannen. Dator finns också, visserligen bara en, och bordsmodell dessutom, men kabelansluten så man kan googla fram svaren på knepiga frågor som uppstår under kvällens diskussioner. En riktig hejare på IT alltså, åtminstone efter några öl. Pubsidan har en uteterrass, på vintern inglasad och fungerande som rökrum. Här kan man emellanåt avlyssna intressanta diskussioner mellan kottbymän, som emellertid inte skiljer sig nämnvärt från standardagendan. Pratar man svenska medan man röker sin cigarett kan man emellanåt uppleva lyfta ögonbryn. Nog ingen kosmopolit ? Fredagskvällar har puben levande musik; blues, rock, boogie. Måndagskvällar frågesport. Karaoke varannan tisdagskväll. I restaurangens bakficka kan man var och varannan onsdag läsa och deklamera dikter på finska och umgås på svenska. Restaurangen upplåter också sina väggar för lokala konstnärer, för tillfället hänger där verk från aktivitetscentret Cäpsä. Så kultur, ja, men trots det svenska nätverkets sammankomster blir intrycket emellertid inte speciellt multikulturellt - de enda ickefinländarna hittar man bakom bardisken emellanåt. Ingen kulturknutte precis men trivs med (finsk) populärkultur ? Ja, och på väg till och från krogen passerar man ju det som i första hand karaktäriserar Kottby trädgårdarna och de Kalevalainspirerade gatunamnen. Grönt och blåvitt ! Så jämfört med den finska standardmannen kan man kanske säga att kottbymannen tål åtminstone blåvit kultur relativt väl, har gröna tummar och rött hjärta ?
Aha, lautta Tanskaan. Juoksemme toimistoon kysymään, kelpaavatko meidän lippumme tähän. Kelpaavat. Juoksemme takaisin. Meillä on puoli tuntia aikaa seuraavaan lauttaan, Prins Richardiin. Tut-
Dortmundin Mäkkärissä.
Bert Bjarland
26.5.2010
Käpylä-Lehti
9
Menot
Kirjasto remonttiin, kirjastoauto palvelee
Käpylän kirjaston ja päiväkoti Alkun remontti on 2. elokuuta 2010 30. toukokuuta 2011. Kirjasto suljetaan 1.7.2010. Heinäkuun valmistellaan muuttoa. Käpylän kirjasto ei saanut väliaikaisia toimitiloja vaan kirjastopalvelut korvataan kirjastoautolla remontin aikana. Kirjastoauton pysäkkipaikka kirjaston remontin aikana on kirjaston vieressä Kalervonkadun puolella ja aika tiistaisin 3.8. alkaen klo 15.1515.45. Kirjaston tavarat siirretään Pohjois-Haagan kirjaston varastoon remontin ajaksi. Jos remonttiaikataulu pitää, kirjasto avataan heinäkuun alussa 2011. na nauttimaan eri puolilla Helsinkiä. Lapsille on järjestetty runsaasti oheisohjelmaa, jota on lauantaina 19.6. ja sunnuntaina 20.6. juhlien päätapahtumapaikoilla, Töölön jalkapallostadionilla (Finnair Stadium) ja Helsingin Kisahallissa, mutta tilaisuuksia on myös Käpylässä ja Karjalatalolla. Juhlille ovat tervetulleita kaikki Karjalasta ja karjalaisuudesta kiinnostuneet. Koko perheen kyykkätapahtuma Perjantaina 18.6. klo 1517 Otto Meurmanin puistossa (Käpylän paloaseman vieressä) on koko perheen kyykkätapahtuma. Siellä annetaan asiantuntevaa opastusta pelin saloihin ja viihdytään vanhan karjalaisen seurapelin parissa. Piirakkakisat Karjalatalolla 19.6. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan valtakunnallisia karjalanpiirakkakisoja lauantaina 19.6. Klo 10 on VIP-kisa, jossa yllätysosanottajat mittelevät taitojaan piirakkapulikan pyörityksessä ja piirakanrypytyksessä. Klo 10.30 alkavat varsinaiset kisat, joissa on sarjoja pikkulapsista aikuisiin. Omat sarjat on myös naisille ja miehille. Piirakkakisa Karjalatalon juhlasalissa, Käpylänkuja 1, Helsinki. On ihanata ylistää yhteislauluilta Lauantaina 19.6. klo 19 Käpylän kirkossa järjestettävässä yhteislauluillassa lauletaan karjalaisia virsiä ja hengellisiä lauluja professori Reijo Pajamon johdolla. Ohjelmassa on Sortavalasta muistiin merkittyjä virsiä ja monen varttuneemman lapsena oppimia Mikael Nybergin lauluja. Tilaisuus järjestetään osoitteessa Metsolantie 14. Tilaisuuden järjestävät Karjalan Liitto ja Käpylän seurakunta. SM-kyykkäkisat 19.6 Kyykän SM-kisat pidetään lauantaina 19.6. klo 10 Käpylän urheilupuistossa, Mäkelänkatu 70. Sarjat: Miesten SM-joukkuekilpailu ja naisten SM-parikilpailu. Katsojat ovat tervetulleita seuraamaan kisoja.
Kirjeet
Kumpulako 550-vuotias?
Käpylä-Lehti 4/2010 kirjoittaa, että Kumpulan kyläjuhlat vietetään Kumpulan 550-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Minulta puuttuu historian tietoa, ehkä monilta muiltakin. Siksi kysyn, mistä katsotaan Kumpulan saaneen alkunsa? Mistä tuo 550 vuotta lasketaan? Helsinki ei ole vielä näin vanha ja Kumpulakin on liitetty Helsinkiin 1906. Kumpulan kartanon synty on joskus 1700 tai 1800- luvulla. Olen asunut Kumpulassa 194446 ja uudelleen vuodesta 1988. Silti en ole kuullut tällaista historian tietoa! Heikki Laukkanen
Työväenopisto
Työväenopiston syyslukukausi alkaa 6.9.2010
Hae ohjelma kirjastoista, Virka Infosta sekä työväenopiston toimipisteistä elokuun alussa.
Ilmoittautuminen syksyn kursseille
Internetin kautta hel.fi/tyovaenopisto, ilmonet.fi. Puhelimitse numeroon (09) 310 88610
Maanantai 16.8.
Selitys löytyy
Kumpulan kylä mainitaan tiettävästi ensimmäistä kertaa kirjallisessa dokumentissa vuodelta 1460. Kyseessä on asiakirja, jossa Sigfried Gumtäkt luovuttaa maata toiselle kyläläiselle. Ulla Agopov kirjoittaa viimeisimmässä Kumpostilehdessä aiheesta näin: "Vanhin historiallinen asiakirja, jossa mainitaan Kumpulan kylä, on vuonna 1460 päivätty käräjien tuomiokirja, jonka mukaan Sigfrid Gumtechtistä luovutti maata toiselle kyläläiselle, Per Clemetssonille. Kumpulan kirjoitettu historia on siis 550 vuotta vanhaa. Helsingin vanhat kartat on koottu 2009 julkaistuun Helsinki Historiallinen kaupunkikartasto -kirjaan. Ja kuin tilauksesta kaupungin tietokeskus järjesti maaliskuussa kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilassa Laiturilla Helsinki kartalla -näyttelyn. Karttoja tutkiessamme huomasimme, että kotikylämme komeilee jopa kaikkein vanhimmissa kartoissa. Esillä oli mm. 1600-luvun kartta, jossa näkyy sekä Vanhankaupungin Helsinki että Vironniemen Helsinki. Tiedossamme on kuitenkin, että Gumtäcktin kylä on merkitty sitäkin vanhempaan karttaan, jota säilytetään Ruotsissa Skoklosterin barokkilinnassa. Näyttelyn järjestäjät lupailivatkin kysellä Skoklosterista kopiota tästä kartasta. Kumpula näkyy myös pikkuvihan (174143) aikaisessa sotilaskartassa, jossa kuvataan Ruotsin 550-vuotias Kumpula vanhoissa kartoissa ja Venäjän joukkojen liikkeitä Uudellamaalla. Tässä kartassa näkyy myös muita keskiaikaisia kyliä, kuten Forsby (Koskela), joka myös oli ollut olemassa jo ennen Helsingin perustamista vuonna 1550. Mielenkiintoinen uudempi kartta on saksan- ja ruotsinkielinen kaupunkisuunnittelukartta vuodelta 1925. Kartassa näkyy Eliel Saarisen suunnittelema liikenneväylä Gumtäkt Chausséen, joka noudattelee nykyisen Kumpulantaipaleen linjausta ja on siis toteutuneen Kumpulantien jatke. Monet muistavat vielä ajan, jolloin Kumpulantaipaleen paikalla kiemurteli idyllinen pensaiden ja puiden ympäröimä polku sekä tietä varten rakennettu kivivalli. Näin siis Saarisen suunnittelema Gumtäkt Chausséen toteutui seudullisena kevyen liikenteen väylänä, Kumpulantaipaleena." Riitta Hämäläinen Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys
Tiistaina 17.8.
Keskiviikkona 18.8. Huom! Kielet kahtena päivänä.
Torstaina 19.8. Huom! Kielet kahtena päivänä. Maanantaina 23.8.
Uutturetki Vanhankaupunginlahden Kuusiluotoon
Sunnuntai, elokuu 1. klo 17. Paikallisen oppaan johdolla seurataan uuttukyyhkyn pesäpoikasten rengastusta. Lähtö klo 17 punaisen huvilan edustalta Kuusiluodosta, jonne pääsee Lammassaaren lounaiskulmauksesta lähteviä pitkospuita pitkin. Ei ilmoittautumista. Retki ilmainen. Oppaana Eero Haapanen
Tiistai 24.8.
näyttämöilmaisu Keskiviikko 25.8.
Alle 25-vuotiaille toinen kurssi ilmaiseksi
www.hel.fi/tyovaenopisto
Keskinen alueopisto Pohjoinen alueopisto
Karjalaiset Laulujuhlat näkyvät myös Käpylässä
Karjalan Liiton karjalaiset kesäjuhlat järjestetään tällä kertaa laulujuhlina osana Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuotta. Karjalaisten Laulujuhlien kuorolaulu ja musiikkiesitykset täyttävät Helsingin kadut 17.20.6.2010. Juhlien teemana on laulu ja musiikki ja erityisvieraina ovat lapset. Juhlat vietetään vuonna 1935 pidettyjen Sortavalan laulujuhlien hengessä. Yhteislaulusta ja musiikista pääseekin juhlaviikonloppu-
keskinen@opisto.hel.fi
pohjoinen@opisto.hel.fi
"KESÄILTANA"
TUNNELMALLISIA SÄVELMIÄ KOSKELAN KIRKOSSA TORSTAINA 10.6.2010 KLO 19 SOPRAANO TARU JYLHÄ PIANISTI JAANA IKKALA
PUUNHOITOA & -KAATOA
Metsäkievarin arboristit /Kai Vogt
040 521 99 59
PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE!
· PÖLYPUSSIT · SUULAKKEET · SUODATTIMET · LETKUT
Myrskyläntie 2-17 omakotitalojen yhteinen
KÄSIOHJELMA 10 e TERVETULOA!
KATU- JA PIHAKIRPPUTORI
lauantaina 29.5. klo 11-14
Astioita, tekstiilejä, kirjoja, leluja, vaatteita ym ym.
ETSINTÄKUULUTUS!
Etsimme Puu-Vallilassa asuneita ihmisiä.
Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT
· KRUPS · PHILIPS · BRAUN · MOCCAMASTER
Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot
· BRAUN · PHILIPS
Halutaan vuokrata
Äiti, 17v tytär ja pieni koiranpentu haluaisivat vuokrata 1-3h+k asunnon Käpylästä tai sen läheisyydesta putkiremontin ajaksi 1.8.-30.9.2010. Yst. vast. merja.saarinen@stm.fi tai 040-831 3990 tai 050 563 4796.
Tulkaa Helsinki-päivänä 12.6. klo 10 alk. Puu-Vallila - kylä keskellä kaupunkia -tapahtumaan! Sointu Kallio sointu.kallio@gmail.com
TERVETULOA!
www.villakoira.com · Hämeentie 23 · Laivurinkatu 43 TANEMA OY Puh. 753 9668 Avoinna ark. 11-17.30 Kesälauantaisin suljettu
Lähellä S metroa örnäisten semaa !
KÄPY-KUKKA
Kauniit kukat koulunsa päättäville!
Pohjolankatu 40 Puh. 791 924
AUTOKORJAUKSET
Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki
JarruTeam Oy
SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
P. 09-490 270
10
Käpylä-lehti
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU
Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto,
Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227
26.5.2010
Kesä on ihmisen parasta aikaa!
OLEMME SELVINNEET ankarasta
talvesta. Valtavat lumitöyräät, jotka vielä pari kuukautta sitten peittivät tiet alleen, ovat sulaneet ja poskia kivistäneet pakkaset ovat takanapäin. Puut ovat lehdessä ja maa viheriöi. Tien varsilla kukkivat ratamot, horsmat ja lupiinit. On kesä ja suomalainen nauttii täysin rinnoin. Kesällä me suomalaiset muutumme. Siinä missä talvisin olemme synkkiä ja vakavia, me kesällä olemme iloisia ja riehakkaita. Alamme hymyillä toisillemme ja jutella iloisesti niitä näitä jopa ventovieraidenkin kanssa. Meillä on ikään kuin kaksi eri persoonaa: talvi- ja kesäpersoona. Dr. Jekyll and Mr. Hyde. Kun talvella meidän on luvallista - jopa suotavaa olla synkkiä ja sulkeutuneita, niin kesällä taas meno voi yltyä riehakkaaksikin, eikä tunteiden näyttäminen ole enää mikään ongelma meille muuten niin jäyhille suomalaisille. Mutta mikäs ihme tämä on? Talvella elämä on kovaa ja silloin pitää kävellä kumarassa, tuiskuun ja vastatuuleen puskien. Ventovieraiden kanssa ei keskustella, hyvä jos heidät huomataan kadulla. Talvella suomalaisella ei ole mitään erityistä syytä iloon. Paras kesänmerkki onkin hymy; vastustamaton, iloinen hymy, joka yllättää meidät kadulla kulkiessamme, bussissa, ratikassa, missä tahansa. Hymystä me tiedämme varmimmin, että elämme keskellä kesää. Meillä on aidosti hauskaa. Kesän lämpö on meille suomalaisille niin harvinaista ja lyhytaikaista herkkua, että meidän on vaikeata suhtautua siihen järkevästi. Kesän lämpö voi yllyttää meidät suomalaiset mitä hullumpiin tempauksiin. Kesä onkin kaikenlaisten järjettömien kilpailujen ja tapahtumien sesonkiaikaa. Sellaiset tapahtumat kuin: Nakukymppi, Suojalkapallon MM-kisat ja Eukonkannon MM-kisat ovat kaikki kesän normaaliohjelmaa suomalaiselle, jonka kehon ja aivot lämpö on saanut sekaisin. Kesän kuukausista heinäkuu näyttää olevan erityisen vaarallista aikaa suomalaisten aivotoiminnalle. Heinäkuussa nimittäin keksitään mätäkuun jutut - kuten Ruokolahden leijonat, joita jahdattiin 90-luvulla. Koska yhtään leijonaa ei koskaan saatu kiinni vaikka niitä jahdattiin Helsingin yliopiston tutkijoidenkin voimin, arvoitus jäi ratkaisematta, mutta mätäkuun jutuksi se oli ensiluokkainen. Kun kaikki ovat lomalla ja kaupungit tyhjillään, niin suomalainen kaipaa pitkittyneen lekottelunsa keskelle virikkeitä. Ja näitä tarjoavat juuri mätäkuun jutut, joihin alamme jopa uskoa, koska lämpö on saanut harkintakykymme sekaisin. Muulloin kuin kesällä meille olisi turhaa tulla kertomaan mistään leijonahavainnoista. Kuka sellaisia hölmöyksiä muka uskoisi? Suomen suvi voi olla arvaamaton. Jos kesä sattuukin olemaan viileä ja sateinen, niin pettymyksemme on suuri. Näitä tilanteita varten on keksitty sattuvia sanontoja kuten: Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Tai: Suomessa on kolme kuukautta kylmää ja yhdeksän kuukautta hemmetin kylmää. Näissä sanonnoissa voimme aistia hervotonta ironiaa, joka varmasti piristää meitä ja auttaa selviämään rajusta pettymyksestä, kun lomamme onkin mennyt pilalle jatkuvien
MESSUT Käpylän kirkossa klo 11, Metsolantie 14 Su 30.5. Suvivirren sunnuntain messu, Kataja, Tikka, Leskinen Su 6.6. Mäkeläinen, Tikka, Leskinen Su 13.6. Kataja, kant. sij. Su 20.6. Kataja, Tikka, Leskinen Su 26.6. Juhannuspäivän messu, Albekoglu, Leskinen Su 27.6. Albekoglu, Leskinen Su 4.7. Tikka, Mäkeläinen, Tuomas Heikkilä Su 11.7. Albekoglu, Tuomas Heikkilä Su 18.7. Albekoglu, Niemi, Tuomas Heikkilä Su 25.7. Niemi, Tuomas Heikkilä Su 1.8. Kataja, Tuomas Heikkilä Su 8.8. Niemi, Leskinen Su 15.8. Kataja, Leskinen Su 22.8. Kataja, Tikka, Leskinen Su 29.8. Tikka, Albekoglu, Leskinen TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 Su 30.5. Tikka, Leskinen MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Hiljaisuuden rukoushetki ke 26.5 klo 19 Kesäkahvilat tiistaisin klo 18.30. Ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Alkaen 8.6. Tarkemmat tiedot kesäesitteessä ja Kirkko ja kaupunki lehdessä. 19.6. klo 19 On ihanata ylistää, Karjalaisten virsien ja hengellisten laulujen yhteislauluilta professori Reijo Pajamon johdolla. Iltahartaus, Kataja. Su 15.8. klo 18 Kouluun lähtevien siunaus. Niemi, Leskinen, Takkinen, Reinekoski. MUUTA Pe 25.6. Juhannusaaton retki Porvoon Hommanäsin kartanoon. Lähtö klo 15 Käpylän posti, klo 15.10 Juhana Herttuan tie 15. Paluu Käpylään n. klo 23. Hinta 35e. Ohjelmassa ruokailu, kahvit, iltapala, yhdessäoloa laulaen ja leikkien. Saunomismahdollisuus, omat saunomistarvikkeet mukaan. Ilm. virastoon p. 2340 4200. Tied. Murto p. 2340 4218. Diakoniavastaanotto Kirkkoherranvirastossa ti ja pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218
kaatosateiden takia. Näinkin voi käydä. Ja viisas on se, joka varautuu lomaansa myös sateenvarjoin ja kumisaappain. Tärkeintä kesässä on, että meillä on aikaa läheisillemme. Työn kiireet jäävät lomalla taakse ja voimme keskittyä siihen, mikä on tärkeätä eli toisiimme. Kiireettömään yhdessäoloon läheistemme kanssa. Aikamme filosofi, Matti Nykänen on joskus kiteyttänyt seuraavasti: "Elämä on ihmisen parasta aikaa." Häntä mukaillen toteankin: Kesä on ihmisen parasta aikaa! Hyvää ja riehakasta kesää käpyläläiset! Juha Niemi pastori Käpylän seurakunta
Uusi tehtävä
ÄITIENPÄIVÄN AATTONA saapui
Turjantiellä ja Marjatantiellä sijaitsevaan taloyhtiöömme siirtolava odottamaan tonttien jokakeväistä siivoamista. Sain talkooapuun veljenpoikani Matti-Jussin ja hänen Annensa. Oli ilo seurata heidän ripeätä työskentelyään, sitäkin kuinka kevyesti valtava roskakasa hävisi pihamaalta. Pyysin niin ikään hakemaan kellarista suurikokoisen, ränsistyneen juurikorin ja viemään sen siirtolavalle; samalla tulin kertoneeksi korin tarinan. Olin saanut sen kolmisenkymmentä vuotta sitten äidiltä Matti-Jussin isoäidiltä ajankohtana, jolloin muutimme mieheni kanssa Käpylään. Äidin mielestä kori olisi ollut mainio vuode vauvalle, jonka hän toivoi syntyvän meille. Vuodet kuluivat, lapsia ei kuulunut ja kori jäi käyttämättömäksi, kunnes lopulta päätin luopua siitä, vaikka sydämestä vihlaisi. Puhuin veljenpojalle toisestakin asiasta, lumen kaatamasta raja-aidasta, jonka hän lupasi korjata seuraavana viikonloppuna. Sitten hyvästelimme ja Matti-Jussi nousi Annen kanssa autoon. Pian puhelin kuitenkin soi ja he sanoivat, että aita olisi viisainta korjata saman tien, jos se suinkin kävisi päinsä. Kävi mainiosti, ja niin he palasivat Käpylään poikettuaan ensin hakemaan rautakaupasta tarvikkeita. Kun uusi aita alkoi nousta, vein lämmintä teetä apulaisille, mutta Matti-Jussi moitti lempeästi sanoen, ettei keskeneräistä työtä pitänyt näyttää kenellekään. Välipala nautittiin siis kuistilla, kunnes pienen tauon jälkeen sain kutsun puutarhaan. Siellä odotti yllätys: Matti-Jussi ja Anne eivät olleet sittenkään vieneet koria kaatopaikkatavaroihin. He olivat keksineet vanhalle esineelle uuden käytön, toisin sanoen ostaneet kauppamatkalla vankan, kauniin tuijan, istuttaneet sen kompostista ottamaansa multaan ja sijoittaneet vielä kukantaimia koriin pensaan juurelle. Liikutuin viehättävästä näystä niin, että kyynelet nousivat silmiin. Ajattelin toteutumattomia unelmia, syntymättömiä lapsia ja äitienpäivää, jota en äitinä ole koskaan viettänyt. Mutta veljenpojan oivallus sitä oli kuulemma avittanut siirtolavan äärellä käyty keskustelu taloyhtiön miesten kanssa johti niin arvokkaaseen tekoon, että tuntui kuin äidin lahjoittama kori olisi vuosien odotuksen jälkeen päässyt nimenomaan sille tarkoitettuun tehtävään. Olen kirjoittanut Käpylä-lehteen kolmen päätoimittajan kaudella. Alun perin Eija Tuomela (kausi kesti 19891999) kutsui minut kolumnistiksi. Hänen jälkeensä päätoimittajana ovat toimineet Olli Paunu (19992006) ja Alice Karlsson, joiden pyynnöstä kirjoittaminen on jatkunut lähes kaksikymmentäyksi vuotta. On aika jättää tehtävä ja kiittää lukijoita! Liisa Mäntymies
Uutta Käpylän musiikkiopistossa!
KANSANMUSIIKKIOSASTO
Osasto tarjoaa kansanmusiikin perusopetusta kaiken ikäisille! Soittimistossa mm. viulu, haitari, kitara, mandoliini, kantele, harmooni, djemberumpu ja laulu. Yhtyesoittoa, laulua ja tanssia. Haku kansanmusiikkiosaston yksilöopetukseen 2.6. klo 15 alkaen.
YO-kuvaus
Käpylässä
Leena Louhivaara 040 - 555 06 17 Magnus Löfving 0400 - 423383
Ryhmäopetukseen ilmoittautuminen on alkanut. Tutustu tarjontaan www.kmo.fi, kansanmusiikkiosaston sivut. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Maija Karhinen-Ilo 09 726 3306; kamu@kmo.fi
26.5.2010
Käpylä-Lehti
PARTURI-KAMPAAMO
11
Takaikkuna
Sääliksi käy
ETTÄ MITÄ KÄY SÄÄLIKSI? No,
sääliksi käy poliitikkoja, kepulaisia, kokoomuslaisia, demareita, vasureita, vihreitä, kristillisiä, ruotsalaisia, perussuomalaisia, Kaikkia näitä, joiden pitäisi tehdä linjakkaita, uskottavia ja samalla vielä äänestäjiä houkuttelevia päätöksiä. Pitäisi päättää millainen ja minkä mittainen maahanmuutto tulisi sallia. Pitäisi päättää mihin ja millaiseen energiantuotantoon tulisi tämän maan hiilijalanjälki sitoa. Pitäisi päättää kenen maksettavaksi homma tulisi langettaa. Onko kehitys kestävää, onko sellaista olemassakaan kuin erittäin kauan kestävää. Miten kauan on kehityksen kestettävä, että se on kestävää eikä kestämätöntä? Miten kauheasti meidän tulisi paheksua Kreikan ja muiden Välimeren maiden ja vähän muidenkin holtitonta taloudenpitoa ja pankkien moraalittomuutta. Pankit peijuunathan kiskovat meiltä kauheita korkoja jos vaikka havittelemme niistä pientä vippiä päästäksemme pikku matkallemme etelään. Vaikkapa nauttimaan hieman ouzoa Kreetalle tai pureskelemaan parmesaania veli Berlusconin maisemiin tai vaikkapa kailottamaan johonkin Fuengirolan baariin maanmiesten ja -naisten kanssa, jotta "aavan meren tuolla puolen jossakin on maa..." Joka tapauksessa jos nyt olisin puolueeseen sitoutunut demari ilmaisisin puoluejohdolle paheksuntani heidän eduskuntakäyttäytymisestään kun äänestivät Kreikka-lainaa vastaan. Takuulla näet olisivat halunneet istua hallituksessa valtiovarainministerin salkun haltijoina kannattamassa lainan myöntämistä. Mutta oppositiopolitiikan kai pitää ainakin turvallisissa ja jo etukäteen turhaksi tietyissä kuvioissa näyttää oppositiopolitiikalta. Demarien asenne oli siis riskitöntä. Ainoata liki kestävää oppositiopolitiikkaa harjoittavatkin sitten vain vihreät. He tekevät sitä hallituksessa. Tosin heidän ottamaansa riskiä ydinvoima-asiassa lieventää se, että Pekkarinen laati kasaan mitä kunnioitettavimman tosisaasteettoman ja hiilijalanjälkiystävällisen risupaketin. Sehän ei tule veronmaksajien kukkaroita rasittamaan kuten eivät kaikkinaisia kuluttajahintoja hivelevät vihreät periaatteet muutoinkaan. Kestävän kehityksen kukkasia vaalivat vihreämme lienevätkin keskimäärin koulutetumpia ja paremmin ansaitsevia kuin valtaosa meistä muista hiililättäjaloista. Silmääni pisti muutama päivä sitten Uutispäivä demarin sivulta otsikko "Ydinvoima on ylimenokauden ratkaisu". Tjaah, mikä tämä ylimenokausi oikein on. Epäilevä luonteeni pistää minut pelkäämään, että se on yhtä täsmällinen ilmaisu kuin kestävä kehitys. Mitä muita kausia oikeastaan onkaan kuin ylimenokausia. Ylimenokausi se oli kivikausikin, tuli sitten pronssikausia ja muita kausia. Ylimenokausi se oli jääkausikin, kuten yksilön murroskaudet, ylipäätään kaikki kaudet. Miksi sitten ei olisi ydinvoimakin vain ylimenokauden ratkaisu. Lopulta tuo oli lohduttava otsikko. Totuutta julisti lehti! Voin katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen, Olkoonkin sitten moinen luottamus vaikka vain kausiluonteista. Mutta sittenkin sääliksi käy niitä, joiden pitäisi vakuuttaa. No, sääliksi käy kyllä jossakin määrin niitäkin, jotka sitten vakuuttuvat. Kevätkautisin terveisin Juhani Ikonen
Hilman HIUSMALLI
Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959
Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin!
Oulunkylän Kampaamo
Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Parturi - Kampaamo
TERVETULOA !
P. 757 2117
ma-pe 9-17 kesälauantait suljettu
Puh. 728 7012
Kisakylän Kampaamo-Parturi
Tervetuloa t. Kikka ja Pirjo Avoinna ark. 9-17, kesälauantaisin suljettu Koskelantie 9 Puh. 793 872
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
FYSIOTREENARI
Fysiotreenari 5 v!
La 29.5. Avoimet ovet klo 12-15
· Kahvitarjoilu · Hyviä tarjouksia - mm. kulmien värjäys + muotoilu 5,Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com KOKO PERHEEN
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
KAMPAAMO
Koskelantie 54 p.757 1353
OLYMPIA
ma ti-pe la
sulj. 9-17 9-13
rleena Meiltä Ma
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille
äidille lahjakortit
Pohjolankatu 1
Puh. 09-791187 / 040-5721238
KOSKELAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Annamari Hyppänen ja Katja Kurhela, erikoishammaslääkäri Pirkko Aho (iensairaudet) ja hammashoitajat Irmeli ja Kristiina sekä suuhygienisti. Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa
· klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit.
Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo
Avoinna 28.6.-31.8. ma-pe 8.30-18.00, la 9.00-14.00
Hyvää kesää!
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä.
040-593 5171 Siltavoudintie 7
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
Käpyläntie 1, puh. 7206800
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
www.oulunkylankauneushoitola.fi
Käpylä-Seura r.y.
59
Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695
Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036
Painosmäärä: