Helsingin vanhin kaupunginosalehti 60 vuotta!
NRO 5
8.6.2011
60. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
lehti 60 vuotta!
Elojuhlat valmistuvat nuorten tuottajien voimin
Eira ja Sinikka
valmiina puistojumppaan
Aurinkotuotteiden esittely ti 14.6.klo 1016
Esittelypäivänä kaikki Sebamedja Favora-aurinkotuotteet
Etsitkö kotia?
OULUNKYLÄN APTEEKKI
Liikekeskus Ogeli, mape 8.3018.00, la 9.0014.00
- 15 %
sato.fi
Hyvää kesää!
Avoinna 27.6.-31.8. ma-pe 8.30-18.00, la 9.00-14.00
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
HELSINGIN VANHIN
KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
60. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
8.6.2011
Käpylä-lehti juhli
sikko Mikko Rintala. Puheita oli harvinaisen vähän. Kaipa se olisi ollut minun tehtäväni, mutta pupu meni pöksyyn. Kynänkäyttäjän (oikeammin kirjoitusohjelman käyttäjän) on monesti vaikea puhua yleisön edessä. Jälkeenpäin harmitti kovasti, etten osannut sanoa ääneen sitä mitä olisin halunnut. Paikalla oli näet lehden avustajia, jotka ansaitsevat ison kiitoksen ja komeat aplodit. Minun olisi pitänyt esitellä heidät yksi kerrallaan: Arvoisa yleisö, saanko esitellä tarinankertoja Asta Korppi, valokuvaaja, kirjoittaja ja ideanikkari Eine Kakkonen, lämminhenkinen ihmistarkkailija Liisa Mäntymies, sanaseppo Seppo Seppälä, tilannekuvaaja ja uutisnenä Toivo Koivisto sekä älykkäät kolumnistit Juhani Ikonen, Pekka Peltola, Lars D. Eriksson ja Bert Bjarland. Ja tietysti olisin muistanut kaikki satunnaisemmin kirjoittavatkin. Huomionarvoista on, että kaikki avustavat lehteä aivan ilmaiseksi. Kirjoitan tätä viikonloppuna, jolloin Kaisaniemen kentällä ja Rautatientorilla on Maailma kylässä. Itsekin olin siellä neljä tuntia esittelemässä Suomen Luonto -lehteä, jossa olen ollut pitkään toimittajana. Ja mikäs oli esitellessä, kun juuri sinä samaisena päivänä Kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liitto Kultti sekä Akateeminen kirjakauppa palkitsivat sen Vuoden laatulehtenä. Mietin itsekseni, että kyllä tämä meidän piskuinen Käpylä-lehtemmekin ansaitsisi laatulehden tittelin. Se tehdään vapaa-ajalla, äärimmäisen niukoilla resursseilla ja silti se on mielenkiintoinen ja kaunis. Hatunnosto kaikille niille, joiden ansiosta Käpylä-lehti on ilmestynyt jo 60 vuotta. Mukavia kesäpäiviä!
ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi
Valle Ojaniemi, Käpylä-lehden pioneeri
ENSIMMÄINEN Käpylä-lehti ilmestyi vuonna 1951 ja se alkoi ilmestyä säännöllisesti seuraavana vuonna. Lehden synnyn puuhamies oli Oiva Vuori, joka oli silloinen Käpylä-Seuran puheenjohtaja. Lehden kahden ensimmäisen numeron päätoimittaja oli Väinö J. Tervaskari. Kolmannesta numerosta lähtien päätoimittajaksi ryhtyi Mäkelän kansalaiskoulun opettaja Valle Ojaniemi, josta tulikin lehden tähän mennessä pitkäaikaisin päätoimittaja. Ojaniemi jatkoi tehtävässä aina vuoteen 1971, siis lähes 20 vuoden ajan. Ojaniemen uskollisin avustaja oli Eikka Mäkinen, joka kirjoitti lehden jokaiseen numeroon. Valle Ojaniemi teki toimittajan töitä jo ennen Käpylä-lehteäkin. Helsinkiläisten rakastama koululaisten lehti Kevätpörriäinen alkoi ilmestyä jo vuonna 1949. Ojaniemi oli lehden ensimmäinen ja innostava toimittaja. Valle Ojaniemi osallistui Käpylälehden 60-vuotisjuhlaan toukokuussa. Oli ilo nähdä, että hän on ikäisekseen hyväkuntoinen ja voimissaan. Mies asuu Veräjämäessä Pukkilantiellä kauniissa kodissa. Isäntä itse on herrasmies viimeistä piirtoa myöten. Eipä tulisi kuulonkaan, että kylässä ollut naisvieras olisi itse pukenut päällystakin yllensä. Ojaniemessä on sellaista luontaista charmia ja viehätysvoimaa, jota harvoin nykyään kohtaa.
ASTA KORPPI
K
äpylä-Lehti vietti 60-vuotispäiviään pienimuotoisesti, mutta juhlallisesti 12.5.2011 Amerin viihtyisissä tiloissa. Paikalla oli noin 30 Käpylä-Seuran ja Käpylä-lehden kutsumaa vierasta. Joukossa muun muassa Käpylä-lehden pitkäaikaisin päätoimittaja Valle Ojaniemi. Käpylä-lehden kustantaja, markkinointipäällikkö sekä minut kukitettiin ja halattiin ja sain vastaanottaa jopa Käpylä-Seuran mitalin. Tarjoilusta vastasi Helsingin työttömien pitopalvelu ja musiikista muu-
Käpylä-Seuran hallituksen jäsenet Antti Salaterä, Matti Eronen, Kalevi Vuorento, Kai Ovaskainen, Tintti Karppinen sekä Eepisen Jauri Varvikko juhlatunnelmissa. Kuva Eine Kakkonen
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
Seura vetosi Koskelan terveysaseman puolesta
K
äpylä-Seura lähetti terveyslautakunnalle 9.5. oheisen kannanoton Koskelan terveysaseman säilyttämisen puolesta. Lautakunta kuitenkin päätti 17.5., vastoin asukkaiden ja asukkaiden edustajien toiveita, että terveysasema siirtyy Oulunkylään.
Terveyslautakunnalle
Koskelan terveysasema, joka palvelee myös käpyläläisiä, on lakkautusuhan alainen ainoana niin sanotun Pajusen listalla olleista terveysasemista. Käpylän asukkaiden vahva mielipide terveysaseman säilyttämisen puolesta on ilmaistu kannanotossa, jonka on allekirjoittanut noin 11 000 terveysaseman potentiaalista käyttäjää. Asukkaiden mielipide on tuotu esiin ja terveyslautakunnan jäsenille tiedoksi useissa asukkaiden kokouksissa ja lautakunnalle suunnatuissa mielenilmaisuissa.
Käpylä-Seura puolustaa johdonmukaisesti alueen peruspalveluja, niiden säilyttämistä ja kehittämistä. Terveysasema on eräs tärkeimmistä peruspalveluja. Seura on asukaskyselyn pohjalta rakentanut paikallisia visioita lähitulevaisuudesta. Käpylän alueen identiteetille luovat pohjan viihtyisä ja turvallinen ympäristö ja toimivat lähipalvelut. Käpylän rakennuskannassa on runsaasti vanhemmalle väelle sopivia pienasuntoja. Väestön onkin ennustettu vanhenevan. Alueella on useita vanhainkoteja. Lisäksi on kaavailtu vanhusten palvelutaloja itse Koskelan sairaala-alueelle tai sen tuntumaan. Käpylä-Seuran mielestä iäkkäiden asukkaiden terveyspalvelujen tulee olla lähellä ja helposti saatavilla. Käpylän nykyinen ja ennustettu ikäjakauma perustelee Koskelan terveysaseman säilyttämistä.. Koskelan sairaala-alueen suunnittelu on monipuolinen tehtävä, joka vaatii taustakseen riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Yk-
sittäisten rakennusten remontointikustannusten tekeminen ja vertailu eivät käy vaikutusten arvioinnista. Terveysaseman siirron vaikutukset tulee peilata alueen kokonaiskehitykseen ja sen mahdollisuuksiin. Pitkän aikavälin sosiaaliset ja yhdyskuntavaikutukset, myös taloudelliset, ovat parhaiten selvitettävissä alueen kokonaisuutta käsittelevän suunnittelun/kaavoituksen yhteydessä. Koskelan sairaalan alueen rakennuskannalla ja ympäristöllä on rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa. Kulttuurihistorialliset arvot ja vaikutukset tulee selvittää. (vrt. mm. Lapinlahden sairaala-alueen suunnitteluun). Käpylä-Seura esittää, että Koskelan terveysaseman suunnittelussa otetaan vakavasti huomioon asukkaiden/asiakkaiden kannanotto ja että terveysaseman siirrosta lyhytnäköisten säästötavoitteiden pohjalta luovutaan. Alueen suunnittelu kokonaisuudessaan tulee perustua pitkän aikavälin kattaviin monialaisiin selvi-
tyksiin ja vaikutusten arviointiin sekä vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Käpylä-Seura ry Helsingissä 9.5.2011 Matti Eronen puheenjohtaja Sampsantie 11, 0610 Helsinki 050 550 6695
Käpylä-lehden pitkäaikaisin päätoimittaja Valle Ojaniemi.
Kuva Eine Kakkonen
Liity KäpyläSeuraan
Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 12393056080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla
Käpylän oma tietoteos
Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on 24 euroa. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Galerie Suutari, Koskelantie 46 · Karjalan tupa, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 · Käpygrilli, Osmontie 5 tie 29 · Old Sophie, Koskelantie 9 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 24. päivä. Aineisto toimitukseen 12. elokuuta mennessä.
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
8.6.2011
Käpylä-lehti 60 vuotta "Käpylän huvilayhdyskunnan hyväksi"
Vanhat Käpylä-lehdet ovat aarteita. Niitä selailemalla voi tehdä aikamatkan 1950-luvulle.
K
Käpylä-lehden kustantaja Jauri Varvikko ja markkinointipäällikkö Seija Kuoksa. Kuva Eine Kakkonen
äpylä-lehti on 60-vuotias ja jokainen numero on tallessa. Vuosikerrat ovat Käpylän kirjastossa sekä Kansalliskirjastossa Unioninkadulla. Käpylän kirjasto on remontissa, siispä pyhimmistä pyhimpään, Kan-
salliskirjastoon. - Toimitamme viisi vuosikertaa kerralla, sitten voitte tilata lisää, kirjastosta raportoidaan. Tuntuu juhlalliselta. Tutkimme Käpylä-lehden avustajan Eine Kakkosen kanssa koviin kansiin sidottua nippua; Käpylälehtiä vuosilta 19511955. Innostus punottaa kasvoilla ja suut käy-
vät: katso tuota, hei tää on aivan liikkis... Eräs kirjaston asiakas käy moittimassa meitä äänenkäytöstä. Silmiinpistävintä vanhoissa Käpylä-lehdissä on tekstipainotteisuus. Kuvia on vain vähän, mutta sivuja elävöittävät mainokset. Kaikkien selailemiemme lehtien etusivu on ensimmäistä numeroa
lukuun ottamatta täynnä mainoksia. Ensimmäisessä lehdessä mainosten sekaan on ujutettu teksti, jossa selvitetään mikä Käpylä-lehti on. "Lehtemme tarkoituksena on lyhyesti sanoen toimia omalla sarallaan kotipaikkakuntansa, Käpylän huvilayhdyskunnan, hyväksi", siinä kerrotaan. Irtonumeron hinta on präntätty yläreunaan; 20 markkaa.
Käpylälehdestä päivää
Nykyisen Käpylä-lehden keskeiset tekijät ovat kustannusyritys Eepisen toimitusjohtaja Jauri Varvikko sekä markkinointipäällikkö Seija Kuoksa.
KÄPYLÄ-LEHDEN ilmoitusmyyjä
Seija Kuoksa on kotoisin Rovaniemeltä, josta hän muutti Helsinkiin 1990 työn perässä. - Olin alkuun toimistotöissä ja ravintola-alalla, mutta ystäväni vinkistä päätin hakea nykyistä työtäni. Kun Kuoksalle kerrottiin, mitä hänelle olisi tarjolla, häneen iski paniikki. Silloinen myyntipäällikkö kuitenkin sai hänet testaamaan taitojaan. Puolessa tunnissa Kuoksa oli myynyt kolme ilmoitusta ja siitä rohkaistuneena hän päätti jäädä taloon. Lehti oli Hautaustoimistojen liiton Tiimalasi. Seija Kuoksa pitää työstään. - Tämä on niin vapaata, hän sanoo. - On sellaisia päiviä, että istun puhelimessa koko päivän, mutta myös sellaisia, että lähettelen vain tarjouksia sähköpostitse. Käpylä-lehden lisäksi hän hoitaa Palvelualojen ammattiliiton Pamin ja Selkäliiton Nikaman sekä osaa Työterveyslaitoksen Työ Terveys ja Turvallisuus -lehden ilmoitusmyyntiä. Jauri Varvikko on sekä Käpylälehden kustantajan Eepinen Oy:n toimitusjohtaja että taittaja. Käpylä-lehti oli 1998 vaarassa hävitä maailmankartalta, mutta Varvikon yritys pelasti sen. Jauri Varvikko solmi Käpylä-Seuran kanssa 1998 sopimuksen, joka vapautti seuran lehden kustantamisen ikeestä. Aluksi Kanneltieto Oy ja nykyisin Eepinen Oy myy ilmoitukset, taittaa lehden painokuntoon ja kustantaa painatuksen ja jakelun. Jauri Varvikko on kasvanut kotiseutuhenkisessä perheessä. Hänen isoisänsä Klaus Varvikko oli 30 vuotta HermanniVallila -seuran puheenjohtajana ja teki HermanniVallila -lehteä ja isä Kari Varvikko perusti puolestaan jo 1961 Tanotorven, joka on Kaarela-Seuran julkaisu. Jauri on opiskellut Kiovan valtionyliopistossa Ukrainassa venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä Moskovassa kansainvälisiä suhteita. Aluksi hän toimi Venäjän koordinaattorina erilaisissa projekteissa, mutta siirtyi nykyisiin töihin sattumalta. Hän rupesi isänsä avuksi taittamaan Tanotorvea ja on yhä sillä tiellä.
ALICE KARLSSON
8.6.2011
4
Ykkösnumeron päätoimittaja oli Väinö J. Tervaskari, mutta hyvin pian pestiin tarttui Valle Ojaniemi. Hänen jälkeensä päätoimittajina ovat puurtaneet muun muassa Ritva Bergman, Eija TuomelaLehti, Heikki Hiilamo ja Olli Paunu. Aika näkyy mainoksissa. Tervetultua talohon, ilmoittaa Käärmetalossa toimiva Talous-osakekauppa Taivaskalliontiellä olevan konditorian mainos kuuluu näin: Tosikertomus Käpylästä Aviomies: Onpas erinomaisen herkullinen leivos. Aviovaimo: Jaa-a. Eikös olekin hyvää. Ja kaiken lisäksi Käpylän valmistetta nämä ovat KONDITORIA LIUKON tuotteita. Kävin pienellä kävelylenkillä. Taivaskalliontie 3:ssa on heidän myymälänsä. Aviomies: Kas,kas! Käpylä kunnostautuu. Näitä kyllä kelpaa tarjota vaativallekin vieraalle. Mahtaisiko oheinen mainos näinä päivinä olla tehokas? Käpylässä oli 1950-luvulla paljon yrityksiä. Talous-osakekaupan ja Konditoria Liukon lisäksi meillä oli muun muassa elokuvateatteri Kino, Kansallis-osakepankki, S. Virtasen siirtomaatavaraliike, Helsinkiläinen muotihuone, huonekaluverhoomo, hiiliä ja halkoja myyvä liike ja Valion baari. Pohjolankatu 43:ssa toimi jopa lääketieteellinen laboratorio, jonka palveluihin kuului kliiniset laboratoriotutkimukset sydänfilmin otto ja lyhytaalto eli UKW (lämpöhoito). Rva Helin tarjosi Kalervonkadulla alppiaurinkoa, josta Terveyskirjasto nykyisin varoittaa: Jonkun kotona saattaa olla vielä 1950- tai 1960-luvun pyöreä alppiaurinkolamppu. Sellainen on syytä viedä saman tien ongelmajätteisiin, sillä
sen säteilyssä on silmille ja iholle hyvin haitallisia UVC-säteitä. Koulutettu mieshieroja A. Ågren mainosti hieronnan lisäksi antavansa myös sädehoitoa! Lieneekö sekin tarkoittanut alppiaurinkoa. Käpylä-lehdellä oli toimituskunta, joka oli varsin arvovaltainen. Puheenjohtajana oli pankinjohtaja ja jäseninä maistereita ja opettajia sekä pastori U. Siro. Seurakunta olikin vahvasti Käpylä-lehdessä mukana jo tuolloin kuten on vielä nykyäänkin. Logona hengelliselle sanomalle oli raamatullinen piirros Käpylän kirkosta. Lehti ilmestyi aluksi kaksi kertaa vuodessa juhannukseksi ja jouluksi. Ensimmäinen lehti oli 8-sivuinen ja seuraavat 6-sivuisia. Osa aineistosta on ajankohtaista edelleen. Esimerkiksi ilkivalta. Eräs lukija moittii joitakin poikia ankarasti väärästä miehuuden tavoittelusta, joka ilmenee katulyhtyjen rikkomisena ja toisaalta nimimerkki O.V. kysyy milloin Käpylä saa nuorisotalon?
ALICE KARLSSON Kuvat EINE KAKKONEN
Samaan aikaan muualla
KUN PAINOKONE ALKOI PUKSUTTAA Käpylä-lehden ensimmäistä numeroa vuonna 1951, Suomi eli sodanjälkeistä nousuaan. Sotakorvausten loppupää häämötti ja teollisuustuotanto kasvoi voimakkaasti. Käpylässä valmistauduttiin seuraavan vuoden olympiakisoihin. Kodeissa kuunneltiin radiosta Niilo Tarvajärven Aamukahveja,Tapio Rautavaaran Isoisän olkihattua ja Esa Pakarisen Lentävää kalakukkoa. Syötiin lihakeittoa, sianlihakastiketta ja perunoita. Ostopulla alkoi tulla muodikkaaksi kotona leivotun lisäksi. Väkiluku Suomessa ylitti 4 miljoonan rajapyykin. Vapaa-aikana pyörähdeltiin tanssilavoilla pallokampauksissa ja brylcreemit hiuksissa. Elokuviin sipsuteltiin kellohameissa sekä farkuissa. Suussa saattoi olla Hellaksen uutukainen, yksittäispakattu Jenkki-palapurukumi. Vuoden menestyselokuvia olivat Rovaniemen markkinoilla ja Leif Fagerin ja Eeva Kaarina Volasen tähdittämä Kesäillan Valssi. Tauno Palo ja Ansa Ikonen olivat suosittuja näyttelijöitä, toisaalla vasta maailmaan parkaisi pieni poikavauva nimeltään Matti Pellonpää. Vuoristorata valmistui ja Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingin keskustassa. Missiksi valittiin 17-vuotias oululainen Hilkka Ruuska. Paasikivi oli presidenttinä ja Mannerheim saatettiin haudan lepoon. Edellisenä vuonna kirjailija Tove Jansson oli julkaissut Muumipapan urotyöt ja runoilija Lauri Viita Moreenin. Armi Ratia perusti Marimekon. Käpylässä asuneen Tapio Wirkkalan lasiteos Kantarelli teki Suomen taideteollisuuden saavutukset kansainvälisesti tunnetuiksi 1951 Milanon triennaalinäyttelyssä. Käpylä-lehden lisäksi ensmmäisen numeronsa saivat suomenkielinen Aku Ankka ja kirjallisuuslehti Parnasso. Mikä iloisinta, kaikki ne ilmestyvät edelleenkin. Toimitti Eine Kakkonen Lähteet Wikipedia, YLE, Tutkija Maarit Knuuttila: Keittämisen historia, www.kolumbus.fi
8.6.2011
5
HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 60 VUOTTA!
ONNITTELEMME!
, Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
OUTLET
Parturi · Kampaamo
Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554
Etsitkö kotia? sato.fi
MASURKKA
Käpyläntie 8 P. 0207 411 300
Helsingin Yrittäjät
- Keski-Helsinki
www.keskihelsinki.fi
Mäkitorpantie 1 P. 0207 705 700
Lämpimät onnittelumme ikinuorelle Käpylä-lehdelle.
PIKKUSITOMO
ONNITTELEE 60-VUOTISTA KÄPYLÄ-LEHTEÄ
Pitkän päälle paras!
KULTANÄPPI OY
Pakilantie 18, 00630 Helsinki, 09-424 28333 Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 myynti@kultanappi.com www.kultanappi.com
REPO KIINTEISTÖHOITO OY
Väinö Auerin katu 7 F, 00560 Helsinki P. 777 2068
Koulutettu hieroja
www.mainiovire.fi
ANTO SIKANEN
Hierontaa ja lymfaterapiaa
Puh. 040-508 7634
Oulunkyläntie 2 puh. 728 3010
KÄPYLÄ
Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22
Parturi-Kampaamo
Salon Beauty Bella
p. 793 695 Käpyläntie 12 KANGASKAUPPA
Mäkelänkatu 95 010 32 9200
versione
Pohjolankatu 43 p. 757 0102
Käpylän musiikkiopisto
Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki P. 720 6610 www.kmo.fi
HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 60. VUOTTA!
ONNITTELEMME!
SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
6
KÄPYgrilli
Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343
Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki www.mayk.fi
Kisakylän Kampaamo-Parturi
Tervetuloa! T. Kikka ja Pirjo
Koskelantie 9, 00610 Helsinki Puh. 793 872 Av. ark. 9-17, kesälauantai sulj.
Oulunkylän Asunnot Oy LKV
Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki
Sampo Pankki Helsinki-Pasila
YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE MUKAAN · Ilmainen tarkastus · Takuutyö Käenkuja 4, 00500 Hki Puh. (09) 710 533
Hannele Lindholm
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
HELSINGIN LASI JA PUU
Keskinen alueopisto Helsinginkatu 26 Pohjoinen alueopisto Kylänvanhimmantie 25
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Puh. 757 0077
VALLILAN
Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Palvelemme arkisin klo 8-16 ja lauantaisin klo 9-13
PUUTAVARA
Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
Terveyskauppa Luontaistuotekeskus Ky
Käpyläntie 8 Puh. 792 090 Palvelemme arkisin 9-18, la 9-14
Tervetuloa Kyläkauppaan, Intiankatu 34 Auki ma-pe 9-19 ja la 9-16
Parturi - Kampaamo
P. 757 2117
ma-pe 9-17, kesälauantait sulj.
00560 Hki, Kumpula
T: Satu
GALLERIA SUUTARI KESUURA OY
Koskelantie 46, 00610 Helsinki Puh. 040-747 0809, 050-563 6435 kesuura@hotmail.com, galleria.suutari@hotmail.com Facebook / kesuura / galerie suutari
Koskelantie 19 A 7 00610 Hki
HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela, Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Käpyläntie1, p.720 6800
ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola www.koskelanhammas.fi
FYSIOTREENARI
Sofianlehto
Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com
6-vuotta onnittelee Käpylä-lehteä 60 vuotta
Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com
alepa.fi
Puutarhamyymälä
Fysiotreenari
aamusta iltaan alepasta!
R.J.Kinnunen Oy
Käpylän oma sähköurakoitsija
p. 2787024, 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi
Liikekeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · 00640 Hki Puh. 09 728 4266, Fax 09 351 2901 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi
ma-la 7-23 su 10-23
Alepa Koskela Antti Korpintie 3 Alepa Käpylä Koskelantie 19
Käytetyt tietokoneet
Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi
Kumpulan Kiinteistöt Oy
Pariisinkatu 5, 00550 HELSINKI Puh. 020 718 9770
Alepa Oulunkylä Kylänvanhimmantie 29 Alepa Pohjolankatu Pohjolankatu 43
8.6.2011
Käpylä-Lehti
7
Terveysasema yritetään vielä pelastaa
klo 18, mutta se kokoontuu aikaisemminkin, jos tilaryhmä saa katselmuksia ja keskusteluja järjestettyä.
Lyhyesti
Hometaloja meilläkin
KÄPYLÄSSÄ ON ainakin kaksi julkista rakennusta, joissa on kosteusongelmia, Käpyläntie 8 ja Mäkelänkatu 95. Käpyläntie 8:n omistaa kiinteistöyhtiö, jonka yhtenä osakkaana on kaupunki. - Entisessä terveysasemassa on tosiaan ollut kosteus- ja sisäilmaongelmia, jotka aikanaan johtivat siihen, että terveysasema muutti muualle ja sittemmin myös Palmia, kehittämisinsinööri Erik Nieminen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo. - Ulkoseinärakenne ei ilmeisesti vieläkään ole kunnossa ja sen korjaussuunnittelu on käynnissä. Tiloja on käytetty eri yksiköiden väistötiloina, mutta tällä hetkellä ne ovat
Hyvä, että jokin päätös saatiin
Koskelan terveysaseman ylilääkäri Riitta Hietala ja osastonhoitaja Anja Teikari ovat siirtopäätöksen tyytyväisiä. - Hyvä että päätös syntyi, sillä välitilassa oleminen on rasittavaa, Teikari toteaa. Hietalan mukaan henkilökunta on yksimielinen siitä, etteivät nykyisen terveysaseman tilat ole asianmukaiset. - Ei ole kunnon toimenpidehuoneita eikä muitakaan työtiloja. Siihen, olisiko terveysasema saatu toimivaksi nykyisiä tiloja remontoimalla Hietala toteaa: Toimimme sairaalaosastolla, jota ei ole tarkoitettu terveysasemaksi. Muutto ei kuitenkaan ole ihan vielä ajankohtainen vaan aikaisintaan ensi vuonna. Oulunkylään muutto tuo naisten mukaan muassaan ison talon edut, riittävien tilojen lisäksi enemmän asiantuntemusta. Sen sijaan laboratoriota Oulunkylässä ei ole. - Luultavasti asiakkaat ohjataan sieltä edelleen Koskelaan näytteenottoon, Teikari tuumii.
ALICE KARLSSON
taas tyhjänä. Mäkelänkatu 95:n omistaa asuntoyhtiö eikä kaupungilla ole kohteen kanssa tekemistä. - Olen kuullut, että yhtiö suunnittelisi pankkirakennuksen paikalle uudisrakennusta. Homma tarvitsee kuitenkin asemakaavan muutoksen.
Missä on Koskelantien alkupää?
OLETTEKO HUOMANNEET jotakin
outoa Koskelantien talojen numeroinnissa? Tien alkupää on kadonnut jonnekin, sillä parillisella puolella pienin numero on 22. - Koskelantien osoitenumeroinnin alkaminen kesken kaiken numerosta 22 liittyy mitä todennäköisimmin siihen, että talot on numeroitu aikanaan sen hetken tietämyksen mukaan, eikä koko kadun osoitenumerointiin ole haluttu tehdä hankalia muutoksia jälkikäteen, nimistösuunnittelija Johanna Lehtonen Rakennusvirastosta selvittää. - Koskelantien alkupäähän on mahdollisesti jätetty varaa tulevalle rakentamiselle, mutta se ei ole toteutunut, joten numerointi on jäänyt vajaaksi. - Olisikohan niin, että Hakamäentien tultu vuonna 1978 asemakaavaan on muuttanut Koskelantien alkupään tilannetta? Koskelantie on nimetty virallisesti vuonna 1927, mutta tien paikalla on jo ennestään
Koskelan terveysasema. TOUKOKUUN ALUSSA Koskelan vanhustenkeskuksessa puhuttiin sairaala-alueen tulevaisuudesta. Osanottajista koottiin 10 henkilön ryhmä selvittämään nykyisten rakennusten kehittämismahdollisuuksia keskeisenä tavoitteenaan säilyttää Koskelan terveysasema. - Mietimme työtapoja ja tehtäviä. Ensin otamme tarkemmin selvää alueen virkamiesryhmän tilanteesta ja muutosten kohteena olevien talojen kunnosta ja tämän hetken käytöstä, työryhmän alulle panija, kaupunginvaltuutettu Kati Peltola sanoo. Työtä varten perustettiin oma ryhmänsä, johon kuuluvat Helmi Elovaara, Matti Eronen, Kai Ovaskainen ja Ilkka Valkama. - Ajattelimme, että pienempi ryhmä toimii ketterämmin kuin koko porukka. - Matti Eronen on on koollekutsuja ja järjestää ihan ensiksi palaverin Paula A. Kinnusen kanssa, joka on aluearkkitehti. Ryhmä ottaa myös yhteyttä tilakeskuksen isännöitsijään, Keijo Rytköseen. Pyrkimyksenä on että koko työryhmä voisi käydä Aja N-talossa katsomassa tiloja hänen kanssaan. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan siihen, että terveysaseman kunnostetaan Koskelan vanhusternkeskuksen yhteyteen. Vanhustenkeskuksen ja terveysaseman lisäksi alueelle voisi ehdottaa yhteisöllisiä asuintaloja vanhoihin sairaalarakennuksiin. G-talosta on tehty Otaniemessä oppilastyö, jossa on erilaisia asuntoja vanhusten palveluitaloksi. Asuntomallit sopisivat yhtä hyvin kaikenikäisille. - Puhuimme myös ykkösen ratikasta, jota on usein ehdotettu rengasreitiksi, Peltola sanoo. - Yksi idea oli Kunnalliskodintien ja Valtimontien kautta etelään. Helpottaisi monien koskelalaisten ja käpyläläisten liikkumista sekä etelään että Viikin suunnan vaihtoihin. Ryhmän seuraava kokous on 23.8
Koskelantie 22.
kulkenut vanha maantie ja sen varrella on ollut asutusta. Koskelantie on pitkä ja taajaan asuttu, joten alkupään numeropuutteiden korjaaminen olisi johtanut satojen ihmisten osoitteiden muuttumiseen ja siitä olisi aiheutunut vaivaa ja kustannuksia. Jos katu olisi uusi ja kaikki rakentaminen aloitettaisiin tyhjältä pöydältä nyt, niin numerointi luonnollisesti tehtäisiin normaaliin tapaan alusta lukien.
Luontoretkellä
BUSSI 74 PYSÄHTYY Tekniikan
museon kohdalle Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Siltä purkautuu kahdeksan oppilaan ryhmä opettajansa, käpyläläisen Helinä Hossan kanssa. Olen lupautunut oppaaksi Vesalan yläasteen erityisluokan luontoretkelle. Nuoret ovat kasiluokalla ja iältään 1415-vuotiaita, kolme tyttöä ja viisi poikaa. Eväitten jakamisen jälkeen pääsemme matkaan. Kun katselemme kalatiiran saalistusta kuuluu yhtäkkiä valtava lojahdus. Joku pojista on heittänyt ison kiven tiirojen ja lokkien keskelle. Linnut pakenevat salamana. "Mitä! Heittikö joku kiven?" Katsoin vihastuneena poikia. Syyllinen virnuilee muttei tunnusta. "Pitääkö toi riiviö lähettää heti takaisin koululle", opettaja kysyy. Päätämme kuitenkin antaa hänelle vielä mahdollisuuden. Pitkospuilla osoittelen kukkivia rentukoita ja kysäisen mikä kasvi tuo on? "Leskenlehti", eräs tytöistä tokaisee. "Koska ollaan perillä?" Joukkomme herättää kummastusta. Yhdellä tytöistä on nilkkoihin ulottuva hame ja korkokengät. Toisella taas kengät, jotka hiertävät saman tien valtavat rakot kantapäihin. Hän nilkuttaa ja vikisee. Pojat
He veivät meiltä terveysaseman
TERVEYSLAUTAKUNTA hylkäsi
17.5. äänin 63 esityksen, jonka mukaan: Koskelan sairaala-alueella sijaitseva terveysasema olisi tullut säilyttää alueella ja tarvittaessa remontoida uudet soveltuvat tilat Koskelan sairaala-alueella sijaitsevista rakennuksista ja olisi tullut luopua Koskelan sairaala-alueella toimivan hammashoitolan siirtämisestä Oulunkylän terveysasemalle. Esityksen hylkäämisen puolesta äänestivät Kokoomuksen Sami Heistaro, Seija Muurinen ja Riitta Snäll, Keskustan Eeva Kuuskoski sekä Vihreiden Tuuli Kousa ja Hannu Tuominen. He siis veivät meiltä terveysaseman. Terveysaseman ja hammashoitolan säilyttämisen puolella olivat jäsenet Lilli Autti (SDP) ja Joonas Leppänen (SDP) sekä puheenjohtaja Jouko Malinen (SDP), jotka jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Päätöksen loppuun tehtiin yksimielisesti seuraava lisäys: "Koskelan sairaala-alueen kehittämissuunnitelmien edetessä kuitenkin selvitetään mahdollisuus perustaa alueelle silloisen tarpeen mukaan esimerkiksi neuvola ja kevyen palvelun vastaanottotoimintaa."
Kuusiluodossa makkaranpaistossa.
mölisevät ja tuuppivat toisiaan. Pari heitä pistää tupakaksi Lammassaareen päästyämme melkein jokainen on syönyt koulusta saadut eväsleivät. "Mua ei o kyllä luotu luontoon", marisee eräs työtöistä. "Onks vielä pitkä matka?" Lintutorni on poikien mielestä siisti juttu. Kun tömistelemme ylätasanteelle, poistuu sieltä lintuja tarkkaileva mies pikaisesti. Nuorilla on taas nälkä, joten luovumme Lammassaaren kiertämisestä ja suuntaamme suoraan Kuusiluotoon makkaranpaistoon. Keräämme kuivia puita ja tuohta, mutta tulen sytyttäminen ei ole helppoa kovalla tuulella. Tulitikut loppuvat; onneksi joka pojalla on sytytin taskussa. Syöminen rauhoittaa mukavasti, eikä kukaan purnaa vaikka komennan keräämään roskat muovipussiin. Makkarapakkaukset ja pillimehutölkit ovat näet jo levinneet sinne tänne. Nyt levätään hetki. Kyhmyjoutsen lipuu arvokkaasti lähellä rantaa ja uuttukyyhkyt räpistelevät puissa. Kevään ensimmäinen satakieli laulaa riemukkaasti. Paluumatkalla nuoret karkaavat ruodusta. Rakkojalkainenkin saa jostakin voimia edetä niin rivakasti, että kohta ei ole ketään kenelle jakaa luontotietoa. "Mutta kyllä tästä jälki jää jokaisen mieleen", opettaja sanoo. "Myöhemmin he muistelevat retkeä mieluisana kokemuksena."
ALICE KARLSSON
Kesäkilpailu Käpylä-lehden lukijoille
MIKÄ ON KÄPYLÄN kaunein rakennus? Etsi ja kuvaa sykähdyttävin tai puhuttelevin rakennus ja lähetä kuva toimitukseen. Voit perustella valintasi ja kertoa rakennukseen liittyvän tarinan. Lähetä kuvasi sähköpostilla 12.8.2011 mennessä osoitteella alice.karlsson@sll.fi. Yhteystiedot mukaan!
Jakeluhäiriöitä havaittu
KÄPYLÄ-LEHDEN jakeluhäiriöistä voi ja kannattaa antaa palautetta lomakkeen kautta: http://hjex.fi/ jakelupalaute/ Jakelupäälliköt eivät ota palautteita vastaan puhelimitse tai sähköpostilla.
8.6.2011
Käpylä-Lehti
9
Elojuhlat kiipeää Taivaskalliolle
Käpylän Elojuhlat syntyvät tänä vuonna kulttuurituottajaopiskelijoiden voimin.
Aidon käpyläläisen jäljillä
Mitä käpyläläisyys on? Nurkkakuntaisuutta vai suvaitsevaisuutta? Ainakin aiheesta on hauska kinata.
T
apaan Käpylän Elojuhlien tuottajat Saija Törmäsen ja Mikko Sulosen tärkeänä päivänä. Helsingin kulttuurikeskukselta on juuri tullut juhlien järjestäjälle, Käpylän kulttuuriyhdistykselle, myönteinen rahoituspäätös. Ilman rahaa tuottajat eivät voi ryhtyä värväämään esiintyjiä eivätkä hommaamaan edes bajamajoja. Suunnitelmia toki voidaan tehdä ennen rahoituspäätöstä ja niin on tehtykin. - Tänä vuonna juhlat rakennetaan Taivaskalliolle eikä Akseli Toivosen kentälle kuten aiempina vuosina on ollut tapana, Mikko sanoo. Taivaskallio valittiin, koska se kurottaa laajalle ympäristöönsä ja herättää huomiota. - Lisäksi tapahtuma on aika pieni, joten se hukkuu helposti Akseli Toivosen hiekkakentän avaruuteen. - Juhlat ovat tänä vuonna myös entistä järjestyneemmät, Saija sanoo. - Haemme entistä selkeämmin tietynlaista kohderyhmää ja yritämme löytää yhtenäisen linjan musiikin ja visuaalisen toteutuksen välille. Eräs uusi linjaus on ulkoasuun panostaminen. - Haluamme tehdä tapahtumasta kauniin ja nautittavan elämyksen. Elojuhlien ohjelma on vielä raakile, mutta bändejä on tulossa 1012 ja ainakin rytmimusaa on tulossa. - Illan pimetessä, ohjelma muuttuu rock-henkisemmäksi, Mikko kaavailee. Luvassa on myös ohjelmaa erityisesti lapsille. - Meillä on tänä vuonna jopa henkilö, joka organisoi lastenohjelmaa, Saija mainitsee.
Kari Santala ja Anni Wallenius, Hiekkakenttä pölisee Käpylän kyläjuhlilla 2010. Kuva M.Manninen
Taivaskallion laelle rakennetaan kaksi esiintymislavaa; päälava ja pienempi lava, joka sijaitsee ravintolateltassa. - Toivon mukaan saamme käyttöömme myös alatasanteen, Mikko sanoo. - Kirpputorit yritämme järjestää ruotsalaisen ala-asteen edustan puistoon. - Olemme saaneet ison tehtävän. Tässä vaiheessa opintoja saa yleensä assistentin paikkoja, mutta nyt olemme itse puikoissa, Mikko toteaa. Tosin parivaljakko kokeili siipiään jo viime vuonna, sillä he olivat harjoittelijoina mukana tuottamassa kautta aikain onnistuneimpia Käpylän Kyläjuhlia. Mikon mukaan paineita helpottaa se, ettei Käpylän kulttuuriyhdistys tavoittele voittoa. - Budjetti on selkeä ja tulot ja menot saavat mennä tasan. Elojuhlat on jo nyt herättänyt kiinnostusta. Saijan ja Mikon mukaan useat yritykset ovat ottaneet yhteyttä. Tarjontaa siis on, ja tuottajien tarvitsee vain kilpailuttaa myyntipaikoille pyrkivät. - Käpylän elo- ja kyläjuhlat ovat selvästi vakiinnuttaneet paikkansa, Mikko sanoo.
ALICE KARLSSON
- KÄPYLÄLÄISEKSI VOI VAIN SYNTYÄ, painottaa Sanna-Maria Salmi, 37. - Kaikki muut ovat uuskäpyläläisiä. Alkuperäisväestöön kuuluva Anni Wallenius, 23, on eri mieltä. - Se on mielentila, johon toiset yltää ja toiset ei. Naiset kinaavat hetken, mutta ovat samaa mieltä aidon käpyläläisen sisällöstä. - Ratkaisevaa on luonteenlaatu, Sanna selittää. - Tulee olla solidaarinen, suvaitseva, epäitsekäs, yhteiskunnallisesti vireä ja voimakas mielipiteiltään. Aito käpyläläinen voittaa aina kaikki debatit. - Yksityisyyttä on turha suojella liikaa ja täytyy sietää hippeja, summaa Anni. Sanna muistelee lapsuutta Taivaskalliolla. - Pihojen poikki vipellettiin ihan rauhassa. Käpylä oli jakautunut kolmeen osaan: Ynkin puoleinen omakotitaloalue, Taiski eli Taivaskallion jengi ja vielä Askolantien puoli. Onnentien puistossa järkättiin nelisotteluita toisia vastaan. Anni on suivaantunut. - Oikea Käpylä on Kansanasunnot. Taivaskallion omakotitaloja näin ensi kertaa elämässäni vasta kun tein pitkiä lenkkejä lastenvaunuja lykkien. Antti Halonen, 35, on vain vierailija alueella, Olympiakylä on tullut tutuksi siskon perheen kautta. - Alueella on vahva maine yhteisöllisenä, kulttuurisena ja poliittisesti aktiivisena ja se varmasti tuo lisäarvoa. Mutta kun vuosien varrella olen tutustunut lukuisiin paikallisiiin, sanoisin, että aito käpyläläinen ei koskaan leveile käpyläläisyydellään. Sanna ja Anni ovat samaa mieltä. Käpyläläisen ei koskaan tarvitse pörhistellä identiteetillään. Sellaiset, jotka pitävät asiasta meteliä, ovat jo lähtökohtaisesti vääränlaista ainesta. - Jos joku puhuu olevansa käpyläläinen, esitän tyhmää ja yritän urkkia, tietääkö se oikeasti mitään, kuten missä taloissa kummittelee, Sanna kertoo. - Aito käpyläläinen osaa myös muistella sujuvasti R-kioskin kaikkia sijainteja ja niitä ihania mummoja, jotka sitä muinoin piti. Ja osaa myös kummastella, minne kaikki tutut denat ovat kadonneet ja mahtaako lihapullakaksoset olla enää hengissä. Anni lisää, että täytyy aina myös tietää missä kukakin asuu ja kenen kanssa. - Anssi Kela on kuulemma ostanut Marjatan ja Kalevin pinkin omakotitalon, Sanna puistelee päätään. - Sehän on Nummelasta! Ja ihan tyhmää on rakentaa aitoja ja liiketunnistimia Taivaskallion pihoille, se estää lapsia juoksentelemasta pitkin ja poikin ja kehittymästä tiiviiksi yhteisöksi. Keskustelun sävy kiihtyy. - Väärät käpyläläiset pitäisi ajaa kokonaan pois, Anni uhoaa. - Niitä on tosin vaikea bongata, ne eivät koskaan liiku täällä vaan keskustassa haikailemassa Eiraan. Sanna nyökkäilee. - Käpyläläisyyttä ei voi ostaa eikä feikata. Käpyläläiselle on turha tulla ryppyilemään. Se tunnistaa lajitoverinsa ja pitää aina sen puolta, satoi tai paistoi!
Haastava vastuu
Juhlien tuottaminen on arkista työtä. Se on lupien hakemista, alueiden etsimistä, palveluiden ostamista, markkinointia ja infrastruktuurin rakentamista, Saija luettelee. - On saatava toimimaan kaikki, mitä suuri joukko ihmisiä tarvitsee yhteen paikkaan pakkauduttuaan. Hyvät esiintyjät tuovat yleisön, mutta heidät pitää saada viihtymään myös esitysten välillä. Siksi Kulttuuriyhdistyksen hallitus ja jäsenet ovat jakautuneet vastuuryhmiin. Yksi vastaa talkoolaisista, toinen lastenohjelmista, kolmas muusta ohjelmasta ja neljäs viestinnästä. Näin tuottajat pystyvät keskittymään tapahtuman toteuttamiseen. Tuottajaopiskelijoille Elojuhlien järjestäminen tuo tuikitärkeää kokemusta.
Elojuhlat Käpylässä lauantaina 20. elokuuta 2011. Taivaskalliolla. Kirpputori todennäköisesti Lippakioskin ympäristössä Otto Iivari Meurmanin puistossa. www.kapylankulttuuriyhdistys.net
Opinnot loppusuoralla
Saija Törmänen asuu Sörnäisissä, mutta kokee olevansa henkinen käpyläläinen. Hän muun muassa pelaa jalkapalloa Käpylän Pallossa.
Mikko Sulonen sen sijaan on vanha käpyläläinen. Hän kirjoitti 2005 ylioppilaaksi Yhtenäiskoulusta ja hankki sen jälkeen ensimmäisen oman asuntonsa Käpylästä. Saija ja Mikko opiskelevat Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Humakissa Kauniaisissa kolmatta vuotta kulttuurituottajaksi. Opinnoista on jäljellä vajaa vuosi.
Anni myöntää, että on olemassa Käpylän mafia. Hän kuitenkin kieltäytyy täsmentämästä tai nimeämästä ketään. - No kuulutko itse siihen? Antti kysyy. - Parempi nyt kun en puhu enempää, Anni päättää. Sannallekin mafian olemassaolo on tuttu. - Se on lähempänä henkistä kuin konkreettista olemassaolon muotoa, hän selittää. Anttia huvittaa "oikeiden" käpyläläisten ylimielisyys ja hän penää mainitun suvaitsevaisuuden perään. Annilla on vastaus valmiina. - Se ontietynlaista suvaitsevaisuutta. Pitäisi varmaan järjestää kelpoisuustesti käpyläläiseksi haluaville. Mä voisin viedä jokaisen halukkaan kierrokselle Käpygrilliin ja seurata, selviääkö se siitä hengissä. - Täytyy myös pystyä osoittamaan 23 alkuperäistä käpyläläistä, jotka tuntee henkilökohtaisesti, Sanna lisää. - Sitten voidaan ruveta harkitsemaan. - Järjestättekö konsultointia niille, jotka haluavat aidoiksi käpyläläisiksi? Antti tiedustelee. - Luulen että sellainen, joka haluaa aidoksi käpyläläiseksi, on jo sellainen, Anni pohtii. Sannakin heltyy. - Ne, joita ahdistaa kylätunnelma ja toisten kanssa seurustelu, varmaan muuttavat jossain vaiheessa pois. Naiset päätyvät siihen, että aidoksi käpyläläiseksi voi tulla, jos kovasti yrittää. - Muutamia vuosia siihen menee, Anni arvelee. - Tärkeintä on tulla heti esittäytymään ja aina on muistettava moikata. Kesällä Espoon Matinkylästä Käpylään muuttava Kari Santala, 43, lupaa muistaa ohjeen. Hän ei aikaisemmin ollut kuullutkaan Käpylän maineesta. - Harrastin vakavasti uintia joten maauimalassa olen käynyt lukuisia kertoja, hän muistaa. Muut täsmentävät heti, että kyse on Kumpulasta, ei suinkaan Käpylästä. - Matinkylässä muuttovauhti on vilkas, ehkä siksi sinne ei ehdi syntyä yhteistä aluetunnelmaa, Kari miettii. - Mutta eiköhän jokaisesta kaupunginosasta löydy omaa aluetta henkeen ja vereen puolustavia asukkaita. Eihän täällä palvelut ole parhaasta päästä, mutta nähtävästi se on alueen ihmiset, jotka tekevät Käpylästä omaleimaisen ja vahvan. Kari muuttaa tyttöystävän perässä eikä ole valinnut aluetta itse. Häntä eivät käpyläläisyyden tiukat laatumääritelmät kuitenkaan huoleta. - Ne on stadilaisia. Mutta ihmisiähän nekin vaan on. Ei musta kyllä noin intohimoista käpyläläistä tule. Mussa elää aina se pieni espoolainen. Käy ilmi, että Sanna ei ole asunut Käpylässä kymmeneen vuoteen. - Ei sillä ole mitään merkitystä, Sanna sanoo. - Olen käpyläläinen. Vaikka olisin baarissa Kalliossa, saatan sanoa: täällä meillä Käpylässä. Jokaisen käpyläläisen mieli on aina Käpylässä, vaikka ruumis sijaitsisi missä. Kyllä identiteetissä on pientä vajavaisuutta, kunnes pääsen takaisin Käpylään.
AINO HALONEN
10
Käpylä-lehti
8.6.2011
Puistojumppaa aikuisille ja lapsille
Jumppaajat siirtyvät kesäksi nurmikolle.
Lyhyesti
Lisäpenkki
KAUPUNKI PAKOTTAA meidät istumaan yhden hengen penkeillä kaukana toisistamme kahdessa puistossa Käpylässä. Siksi joku keksi tuoda oman istuimen Postin viereiseen puistoon, kaksin istuminenhan on paljon hauskempaa. Mukavan oloinen, joskin hieman rähjääntynyt nojatuoli sai olla paikallaan muutaman viikon.
O
ulunkyläntien varrella Petanque-kentällä alkaa tänään koko kesän kestävä puistojumppa. - Käpylän Voimistelijat on järjestänyt puistojumppaa tällä samalla nurmikentällä jo vuosia, ohjaaja Eira Linko kertoo. - Luvassa on aerobicin helppoja askelsarjoja ja perusjumppaa. Puistojumpalla on pitkät perinteet. - Voimistelunäytöksiä on pidetty ulkoilmassa jo ainakin sata vuotta, toinen ohjaajista, Sinikka Selín tuumaa. Puistojumppa kestää tunnin. Ensin on alkulämmittelyä ja askellusta, sitten lihaskuntoliikkeitä ja lopuksi venyttelyä. Ohjelma vaihtelee luonnollisesti ohjaajan mukaan. Tänä kesänä puistojumppaa vetää liikunnanohjaaja Ninna Mikkonen, jota Sinikka tuuraa heinäkuussa. Eiran mukaan puistojumppa on ollut suosittua ja vetänyt paljon väkeä. Esimerkiksi viime kesä oli huippukesä. Osanottajia oli kerralla jopa 30 eikä tunteja jouduttu huonon sään takia perumaan kuin kaksi tai kolme kertaa. Tänäkin kesänä järjestetään viime vuoden tapaan kesäkuun ajan lapsille suunnattua liikuntaa. - Käytämme lasten kanssa kaikkia tiloja, jotka sattuvat olemaan vapaana, niin metsää kuin hiekkakenttiäkin, Eira sanoo. - Lapsijumpalla on omat ohjaajansa. Ideana on, että äidit ja isät voivat tulla tänne lasten kanssa ja voimistella rauhassa, samalla kun lapset ovat hyvässä huomassa. Miehetkin siis aerobicaavat? - Miehet ovat selvä vähemmistö, mutta jokunen sentään on mukana ainakin talvitunneilla. Toivottavasti he nyt löytävät puistojumpan, Sinikka sanoo. Varusteiksi riittävät verkkarit ja sellaiset kengät, joissa on hyvä liikkua. Myös pieni alusta on tarpeen,
sillä sen päällä on mukavampi venytellä kuin nurmikolla. - Muistakaa myös vesipullo, Eira lisää. - Jumppatunnin aikana on muutamia juomataukoja.
Talvella hikoillaan kouluilla
Talvisin Käpylän voimistelijoilla on toimintaa koulujen voimistelusaleissa. - Nuorimmat seuran jäsenet ovat perheliikunta- ja aikuis lapsi-tunneilla mukana olevia vauvoja, Sinikka kertoo. - Lisäksi on lasten ja nuorten tunteja ja aikuisille sekä kevyitä että hieman raskaampia treenejä. Tunnit ovat yleensä iltaisin, mutta keskellä päivääkin pääsee jumppaamaan. - Ne tunnit vetävät eläkeläisiä ja sellaisia, joilla on päivisin mahdollisuus harrastaa. Meno on niillä tunneilla rauhallisempaa kuin muilla aikuisten tunneilla. Seuralla on myös erilaisia teemakursseja. Ensi syksynä on tulossa muun muassa sambiciä, liikuntaa jossa on vaikutteita afrikkalaisista ja latinalaisista tansseista. - Siinä on reipas tahti, hyvä meininki ja hauska musiikki, Sinikka selventää. Tunnit alkavat syksyllä viikolla 36.
Ikkunagalleria
HELSINGIN kuvataidekoulun Käpylän toimipisteen ikkunoissa oli toukokuun ajan esillä Käpylän ryhmien kevätnäyttely. Jos et ehtinyt käydä tutustumassa, tässä pieni makupala upeista töistä. Käpylänkuja 3:n ikkunoihin kannattaa käydä kuristamassa aika ajoin. Ikkunagalleria on ilmainen ja auki vuorokauden ympäri.
Käpylä on punavihreä
VIIME EDUSKUNTAVAALIEN tuloksista ilmenee, että suosituin poliitikko Käpylässä oli vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Hän keräsi alueeltamme 417 ääntä, toiseksi suosituin Erkki Tuomioja sai 193 ääntä. Pekka Haavisto ylsi kolmanteen sijaan äänimäärällä 172. Kaupunginosamme suosituin puolue oli Vihreät, joka nappasi äänestyspaikassa A (Käpylän peruskoulu,Väinölänkatu) 25 prosenttia ja äänestyspaikassa B (Kottby lågstadieskola,) 23,6 prosenttia kaikista annetuista äänistä. A:ssa puolueiden kannatusjärjestys meni näin: Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, Kokoomus, perussuomalaiset, Kepu, RKP, kristillisdemokraatit ja kommunistit ja B:ssä: Vihreät, Vasemmistoliitto, SDP, Kokoomus, perussuomalaiset, RKP, Kepu, kristillisdemokraatit ja kommunistit. Äänestysprosentti oli koko maata (70,5%) korkeampi. Paikassa A 79,5 prosenttia ja B:ssä 78,1 prosenttia.
Mukana pienestä pitäen
Eira aloitti Käpylän voimistelijoissa jo satujumpasta ja on siirtynyt vähitellen eteenpäin. Nyt hän ohjaa lapsia. Hän on kouluttautunut lasten ja nuorten jumppaohjaajaksi Suomen Voimisteluliiton kurssilla. Myös Sinikka aloitti Käpylän voimistelijoissa lapsena 1980-luvulla isosiskon vanavedessä ja on toiminut 15-vuotiaasta asti ohjaajana. Nuoria naisia kiinnostaa voimistelussa ja sen ohjaamisessa toimiminen joukkueena. - Siihen kiintyy
Eira Linko ja Sinikka Selin ovat voimistelleet koko ikänsä. Ura alkoi satujumpasta ja nyt tytöt ovat ohjaajia.
ja pienessä seurassa ryhtyy helposti myös ohjaajaksi, he sanovat. - Meillä on kerran viikossa vanhojen valmentajien tapaaminen. Paljolti siksi, että voimistelu on niin hauskaa. - Osalla on jo lapsiakin ja monia muita kuvioita, mutta jumppa kiehtoo edelleen.
ALICE KARLSSON
Puistojumppa keskiviikkoisin alkaen 8.6. klo 18.00 Oulunkyläntien varressa olevalla petanquekentällä. Säävaraus. Jos sataa kuin saavista, jumppaa ei ole. Pienellä tihkusateella tunti pidetään. Aikuisten jumppa 3 euroa / kerta, lapset 2 euroa / kerta. Nettisivu: http://kapylannv. sporttisaitti.com/
Etymologia
Käpylä Kottby
ETYMOLOGIA on sanan alkuperän
tutkimista. Tämä sana on alun perin kreikkaa ja tarkoittaa sanan todellisen alkuperän osoittamista. Joskus käy niin, että sanan, esimerkiksi paikan nimen merkitys muuttuu ihmisten tajunnassa ja kielessä. Näin muodostuu niin sanottuja kansanetymologisia selityksiä. Tällä tavalla on käynyt Käpylä Kottby nimien kanssa. Nimen vanhempia kirjoitusasuja ovat olleet muun muassa Kåtte böl, Kattby, Kotteby, Kåttby jne. Tutkijat ovat sitä mieltä, että sanan alkuosa Kotte olisi ollut lähinnä henkilön haukkumanimi. Se olisi tarkoittanut jotakin lyhyttä, paksua ja kömpelöä. Vielä nykyisinkin joissakin suomen murteissa kotti tarkoittaa poikaa ja pojankoltiaista. Kåtte böl -nimen loppuosa saattaa olla sama kuin Pasilaa tarkoittava böle, joka on alun perin tarkoittanut uudistilaa. Tämä sana ei juuri esiinny Ruotsin ruotsissa. Ruotsin kielen kotte on suomeksi käpy. Ihmiset rupesivat jossakin vaiheessa mieltämään, että tämä paikannimessä oleva kotte-sanakin tarkoittaa käpyä. Suunnilleen näin muodostui suomenkielinen, kansanetymologisesti johdettu nimi Käpylä. Sopiva nimi tällaiselle viihtyisälle puutarhakaupunginosalle.
SEPPO SEPPÄLÄ
Renessanssi-hanke etsii keinoja lähiöiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen
Asukkailta kysytään Oulunkylän tulevaisuudesta
Kaupunkisuunnitteluvirasto avaa kesän ja alkusyksyn ajaksi verkkokyselyn, jolla kerätään asukkaiden näkemyksiä Oulunkylästä ja sen tulevaisuudesta.
ASUKKAIDEN MIELIPITEITÄ hyödynnetään laadittaessa Oulunkylälle kehittämissuunnitelmaa, joka jatkossa ohjaa alueen kaavoitusta. Tavoitteena on, että Oulunkylästä löytyisi sopivia asuntoja erilaisiin elämänvaiheisiin, viihtyisiä ja turvallisia virkistysalueita, työpaikkoja ja aktiivista toimintaa sekä hyvät lähipalvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Täydennysrakentamisella on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Oulunkylän renessanssiksi nimetty suunnitelma koskee Maunulaa, Metsälää, Patolaa, Veräjämäkeä ja Veräjälaaksoa sekä Käpylän aseman ympäristöä. Kehittämissuunnitelmaa laaditaan ajatellen aluetta 1015 vuoden kuluttua. Samanaikaisesti tehdään Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukkaat voivat vastata kyselyyn 2.10. asti Kerrokartalla-palvelussa osoitteessa http://kerrokartalla.hel.fi. Kyselyn karttaan voi merkitä miellyttäviä ja epämiellyttäviä paikkoja, käyttämiään kulkureittejä ja kohentamisehdotuksia sekä rakentamiseen sopivia paikkoja. Kartta kokoaa näkemykset kaikkien katsottaviksi ja keskusteltaviksi. Kehittämistavoitteiden työstämiseksi järjestetään syksyllä keskustelutilaisuuksia.
P.S. Enemmän tietoa Käpylästä, sen historiasta ja nykypäivästäkin saa Asta Korpin kirjoittamasta erinomaisesta teoksesta Meidän Käpylä.
Huonekaluverhoomo ja myynti
sekä parantamalla alueiden viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta, arkkitehti Essi Leino listaa. Uusia asuntoja ja toimitilaa rakentamalla voidaan lisätä asukkaiden ja toimijoiden määrää, mikä tukee kauppojen ja muiden lähipalvelujen säilymistä. Täydennysrakentaminen on myös tapa monipuolistaa asuntotarjontaa. Esimerkiksi kerrostaloalueille voidaan rakentaa omakotitaloja tai rivitaloja. Monipuolistaminen voi tarkoittaa myös vuokra- ja omistusasuntojen määrän tasapainottamista. Täydennysrakentamisen lisäksi suunnittelussa tarkastellaan myös mm. kulkureittien ja viheralueiden viihtyisyyttä ja toimivuutta. Viheralueet ovat asukkaille tärkeitä, mutta niillekin saatetaan kaivata esimerkiksi monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia.
TIINA ANTILA-LEHTONEN Vuorovaikutussuunnittelija Kaupunkisuunnitteluvirasto
Mäkitorpantie 33 Oulunkylä
O. Pohjois-Koivisto
MYYTÄVÄNÄ mm.
P. 728 7036
Uusia asukkaita turvaamaan lähipalveluja
Oulunkylän renessanssin painopiste on Oulunkylän ja Käpylän asemanseutujen kehittämisessä sekä Jokeri-linjan ympäristön tiivistämisessä. -Alueita tulee kehittää aktiivisesti lisäämällä asumista ja palveluja
Esikaupunkien renessanssi -hanke: www.esikaupunki.hel.fi.
Työhuone p. 757 0598, avoinna 8.00-16.00, GSM 040 508 7421 www.huonekaluverhoomo.fi
8.6.2011 PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE!
· PÖLYPUSSIT · SUULAKKEET · SUODATTIMET · LETKUT
Käpylä-Lehti
11
Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT
· KRUPS · PHILIPS · BRAUN · MOCCAMASTER
Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot
· BRAUN · PHILIPS www.villakoira.com
Pihakirppisten aikaa
Keväällä Käpylässä monissa kortteleissa järjestetään kirpputoreja. Se on kiva tapa jolla tavarat laitetaan kiertoon ja toisen vanhasta tulee toisen uusi. Vaateet ja kaikenmaailman joutilaat tavarat löytävät uuden elämän. Tapahtumissa törmää tuttaviin, ja kahviloissa voi nauttia vaikka maailman parhaita itsetehtyjä munkkeja. Kierrätys kunniaan!
Teksti ja kuvat: EINE KAKKONEN
TERVETULOA!
Lähellä S metroa örnäisten semaa !
TANEMA OY
· Hämeentie 23 · Laivurinkatu 43 Puh. 753 9668 Avoinna ark. 10-18.00
Heseva Lounasravintola
· Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
Hinnat eivät päätä huimaa.
Selmalla ja Elsalla kauppa kävi hyvin.
Kare, Sanna, Isla ja Alina nauttivat kahvilan antimista.
fi
Laura myy Atalle t-paitaa.
Suussasulavia itsetehtyjä munkkeja.
Asiakas sanoi lähes kuulevansa koirien ulvonnan.
LOUNAS-KAHVILA KÄPY
AVOINNA MA-TO KLO 11-15.00 PE KLO 11-14.00 LOUNAS KLO 11-13.30 TERVETULOA NAUTTIMAAN MAUKASTA KOTIRUOKAA P.S. KYSY MYÖS CATERINGPALVELUAMME LOUNAS-KAHVILA KÄPY KÄPYLÄNTIE 6 B PUH. 040-4560388 WWW.KAPYRINNE.FI
Svenska hörnan Vem hyr mig en roddbåt?
ag är de små vattendragens vän. JaJag är de små vattendragens vän. Jag trivs bäst i trånga landskap, vid vatten som knappt plaskar, där diket övergår i en bäck och bäcken övergår i en å. Det är i det småskaliga man får ett autentiskt perspektiv på vår existens. Ibland tänker jag att tankar som dessa inte är trendiga idag, men att de kanske blir det imorgon. Vill man uppfatta de små ljuden och iaktta ljusspelet med de oändliga variationerna, gäller det att ro sakta fram, eller försiktigt staka sig fram, som puntarna på de grunda, engelska floderna. Scenerierna följer i lugn takt på varandra. Ständigt nya detaljer, som ger den ena grundupplevelsen efter den andra, det ena totala universumet efter det andra. Den tomma tölkkyn och den övergivna plasthinken, som skymtar mellan strandtuvorna, accentuerar kontrasten mellan civilisation och natur. Ökar livskänslan. Grässtråna bredvid dessa platta lämningar framstår som ännu mera fantastiska. Denna naturuppfattning utgör den absoluta kontrasten till den gängse, kanoniserade naturuppfattningen: perspektivet från höjderna, livet vid vidderna; ju bre-
J
TERASSIT KUNTOON
Kestopuiset terassilaudat Lämpökäsitellyt terassilaudat
www.sahakonttori.fi Klikkaa nettikauppaamme www.sahakonttori.fi/shop
26x90 PHL
VALLILAN
PUUTAVARA
Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340
dare vidderna är desto djupare är livskänslan; blicken fäst vid horisonten; jag och himmelen, platsen där "här" möter "där bortom". Googla Friedrich Kaspar (17741840)! Nationellt sett ger Sibelius uttryck för precis denna, allmänt bejakade naturupplevelsen. Även om Sibelius fysiskt sett satt vid en leråker vid norra ändan av Tusbysjö och komponerade sina symfonier, befann han sig mentalt sett på Kolis höjder, där han gav sin musikaliska tolkning av de känslor betraktaren grips av när hon/han blickar ut över Pielisjärvi (Pielinen på finska). Googla Ulf Lundell (1949)! Den naturuppfattning jag bejakar och här försöker beskriva har sina uttolkare speciellt i England. Jag tänker på en Jerome K. Jerome (18591927) som skildra tre kamraters roddtur på Themsen, eller på en Kenneth Graham (18591932), som i sin diktning placerade sitt persongalleri från staden Pangbourn mitt bland den susande säven vid Themsens strand. Problemet med dessa engelsmän är just detta att de tar med sig sitt sociala sammanhang ner till diket, som om de skulle vara rädda att ensamma möta naturen, ett slag av möte som vi, söner och döttrar av ett
skogsfolk, ständigt trängtar efter. Frågan jag inledningsvis ställde var således om jag lever före min tid. Kanske kommer en tid då människan söker sig nedåt, mot det lilla, mycelet där kryptogamerna frodas? Kanske berättelsen om västerlänningens Sturm und Drang till det storstilade randas sitt slut? Om svaret är ja, kan vi konstatera att den berättelsen omfattar en ganska kort period av västerlandets historia, knappt 200 år. Det dröjde till början av 1800-talet innan människan (engelsmannen) upptäckte att de norska fjällen och de norska fjordarna var vackra. Sen började Joseph von Eichendorff (17881857) skriva sina hurtiga sånger, som manade ynglingarna att i samlad tropp, med vandringsstaven i hand, sjungandes vandra upp i bergen för att beundra naturen där den är som ståtligast (och på den vägen har de blivit med sin kitsch). Anledningen till att jag skriver denna kolumn är att jag vill hyra en roddbåt. Jag är inte intresserad av att kokettera med min avantgardism, eller av att försöka övertyga Käpylän-lehtis läsare att dikesrenar är fantastiska. En sådan ambition skulle tvärtom gå emot mina egna intressen. Jag vill inte klämma massturisterna in i våra små
vattendrag. Det är bra så länge turistströmmarna låter sig ledas till de gemensamma, i grund och botten ganska få platserna på vår jordglob. För turism är som all konsumtion en process där objektet som konsumeras försvinner i och med att det konsumeras. Mitt problem är att jag har ingen roddbåt vid Vanda å och jag vill inte hyra en kanot, vilket man ju kan göra strax norr om Lillforsen. Jag är axelbred och har hög bringa, vilket gör att tyngdpunkten när jag sitter i en kanot kommer högt ovanför vattenytan, vilket gör att kanoten blir rank. Roddbåten är bättre. I den kan man lugnt ta fram sin medhavda bok och njuta av sin medhavda matsäck utan att behöva vara rädd att gå över styr.
HENRIK STENIUS
Avoinna: ma-pe 7.00-16.00, la 9.00-13.00
12
Käpylä-lehti
Puutarhamyymälä
8.6.2011
Käpylä-lehden ilmestymispäivät
Nro 6. 7. 8. 9. 10. Ilmestyy 24.8. 21.9. 19.10. 16.11. 11.12.
Kattavat palvelut Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta!
Kun käännyt puoleemme asuntoasioissasi, saat asuntosi myynnin tueksi osaavan ammattilaisen. Arvioimme asuntosi hinnan ammattitaitoisesti ja paikalliset markkinat tuntien. Me tunnemme omat alueemme ja tiedämme, mitä kaikkea hinnan määrittelyssä on otettava huomioon.
Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14
Sofianlehto
Piha täynnä kaikkea puutarhaan!
ark. 9-19, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com
Mieti, mitkä ovat sinun sijoittamisen tavoitteesi ja tule juttelemaan
Malmi, Malmin kauppatie 18, puh. 010 255 5940 Oulunkylä, Kylänvanhimmantie 29, puh. 010 255 5948
Teemme sen mahdolliseksi
Helsinki-Käpylä, 0200 3000 Helsinki-Oulunkylä Helsinki-Pakila nordea.fi
Yhdessä hyvä tulee.
Puhelu 010 -numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,0595 ¤/minuutti (alv. 23 %), matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,1704 ¤/minuutti (alv. 23 %). Välityspalkkio 4,92 % (sis. alv 23 %) velattomasta kauppahinnasta.
Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV
taa väriä pintaan Aika lait
!
Värit, joissa on luonnetta
Olemme avoinna ma-pe klo 8-16 Läkkisepäntie 22 00620 Helsinki puh. 020 780 9696
Nordea Pankki Suomi Oyj
8.6.2011
Käpylä-Lehti
13
Menot
Kierrä 80 minuutissa maailman ympäri! Puistokatselmuksia
Oulunkylän Itsenäisyydenpuiston, Kaarlo Haltian puiston, Tapio Rautavaaaran patsaan, Tapio Rautavaaran puiston, Teinimäen ja Teinipuiston katselmukset ja tutustumiskierrokset järjestetään keskiviikkona 8.6., Helsinki-päivänä 12.6. ja Tapion päivänä 18.6.2011. Kokoonnutaan 8.6. Itsenäisyydenpuistossa klo 13 ja 17, jossa esitellään valokuvia Itsenäisyydenpuiston vihkimistilaisuudesta 4.6.1992. Katselmuksissa esitellään edellä mainittujen puistojen suunniteltuja hoito- ja kunnostamistavoitteita , joista vanhimmat vuodelta 1996. Osallistujien kesken arvotaan 18.6.2011 Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy:n lahjoittama Vihreä Idylli Oulunkylää ja oulunkyläläisiä. Tilaisuudet järjestää Oulunkylän Kävelyklubi Yhteyshenkilönä Tapio Ojanen, puh, 0400 100 996 ja artoslm@saunalahti.fi.
Kirjeet
Mitä Koskelan terveysaseman lopetuksen jälkeen?
Terveyslautakunta on päättänyt luopua Koskelan terveysasemasta ja siirtää sen toiminnan Oulunkylän terveysaseman yhteyteen. Lautakunnassa myös vihreiden edustajat äänestivät lakkautuksen puolesta. Käpylän seudun Vihreät järjestää maanantaina 13. kesäkuuta kello 18.00 Kumpulan kylätilassa (Intiankatu 31) keskustelutilaisuuden, jossa kysytään perusteluja terveysaseman lopettamiseen. Samalla mietitään terveyspalvelujen uusia innovaatioita ja sitä, voisiko Koskelaan jatkossa sijoittua kevyitä terveyspalveluja ja neuvola. Vastaamassa ovat lautakunnan vihreät jäsenet Tuuli Kousa ja Hannu Tuominen. Puheenvuoroja jakaa Käpylän seudun Vihreiden puheenjohtaja Kai Ovaskainen. Tilaisuuden järjestelyissä ovat mukana myös Arabian ja PohjoisHelsingin Vihreät.
Kokoomus, kepu ja vihreät valitsivat tilakustannusten nousun
TERVEYSLAUTAKUNNAN ENEMMISTÖ hyvittelee Koskelan terveysaseman siirtoa Oulunkylään ehdottamalla, että Koskelaan perustetaan uusi neuvola ja jotain muuta kevyttä vastaanottoa. Se hajottaa nykyistäkin enemmän terveydenhuollon peruspalvelua. Miksi vain neuvola olisi tarpeellinen Koskelassa, kun useimmat neuvolan käyttäjät kuitenkin ovat hyväjalkaisia ja nuoria? Sitäpaitsi neuvolan lääkärit tulevat yleensä osa-aikaisesti terveysasemalta ja neuvolassa kävijät tarvitsevat myös terveysaseman muita palveluja. Myös laboratoriopalvelut on etsittävä jostain ihan muualta, kun ne eivät mahdu Oulunkylään. Koskelan terveysaseman ympäristössä asuu paljon monisairaita ja huonosti liikkuvia. Heille olisi tärkeätä saada mahdollisimman suuri osa terveydenhoidostaan yhdestä paikasta. Terveyskioskit sopivat osaksi terveysaseman palvelua. Niiden sijoittelu sinne tänne irralleen on tehotonta. Terveydenhoitajat kannattaa sijoittaa terveysasemien normaaliin työhön. Siinä he voivat huolehtia sekä sairaanhoidosta että terveysneuvonnasta ja ohjata hyvin tarpeellisia potilasryhmiä. Helsingissä on paljon lääkäreitä ja hoitajia, mutta oikean hoitopaikan löytäminen on vaikeata ja jonot pitkiä. Monipuoliset terveysasemat ovat tehokkain ja halvin tapa huolehtia asukkaiden terveydestä. Koskelan siirtopäätös merkitsee tilakustannusten nousua. Oulunkylän psykiatria siirretään Malmille ulkopuoliselta vuokrattaviin tiloihin. Kaupungin omat tilat Koskelassa jäävät tyhjilleen pitkäksi aikaa. Eikös kaupungin pitänyt tehostaa omien tilojensa käyttöä eikä jättää niitä tyhjilleen?
KATI PELTOLA
Kumpulan puutarha on avoinna 1.5.30.9. masu klo 1018 (uloskäynti klo 20 saakka). Juhannuksena 24.-26.6.2011 puutarha on suljettu. Kumpulan puutarhassa on vain avomaankokoelmia. Ne jakautuvat kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan. Esillä on valikoima viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita,
mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita. Maantieteellisessä kokoelmassa kasvit on järjestetty lajien alkuperäalueitten mukaan. Reilun tunnin kierroksella voit kiertää maapallon ympäri! Myymälä ja kahvila ovat avoinna 1.5.30.9. päivittäin klo 1018 (juhannuksena suljettu). Puh. 050 415 4474 ja (09) 191 515 45.
KESÄMARKKINAT
Koskelan vanhustenkeskuksessa Käpyläntie 11, tiistaina 14.6. 2011 klo 13.3016.00 E-rakennuksen takana, myötätuulipolulla Ohjelmassa kaikkea mukavaa; Kirppis, Arpoja, Musiikkia: CapsLock ohjelmayhtye, Laamasen saha ja pumppu ym. Tarjolla, makkaraa kahvia ja pullaa ym. Asukkaiden painamia iloisia kesäkasseja halpaan kesähintaan 4 kpl!
Mustapekka pääkaupunkiseudun paras K-supermarket
VUODEN 2011 PARHAAKSI Ksupermarketiksi pääkaupunkiseudulla on valittu K-supermarket Mustapekka. Palkinnon myöntämisen perusteina olivat muun muassa hyvä asiakastyytyväisyys ja kaupan myynnin kehitys. Valtakunnan ja alueiden parhaat Ksupermarketit julkistettiin ketjun vuosittaisessa tapaamisessa Helsingissä 11. toukokuuta. K-supermarket Mustapekan kauppias Jouni Ekholm on tyytyväinen valinnasta pääkaupunkiseudun parhaaksi K-supermarketiksi. Palkinto kuvaa kauppamme onnistumista kokonaisvaltaisesti. Erityinen ylpeytemme on koko alueen paras hedelmä- ja vihannesosasto, leipäosasto sekä tuoretta lihaa, kalaa ja valmisaterioita tarjoava palvelulinjasto. Palkittujen K-supermarketien valintakriteereissä painotettiin asiakastyytyväisyyttä, myynnin ja asiakasmäärän kehitystä sekä herkullisen ja ruokaisan ostosympäristön luomista asiakkaille. Meidän valttimme on monipuolinen ja laaja, yli 20 000 tuotteen valikoima, jonka olennaisena osana on hyvä ja monipuolinen lähiruoka paikallisilta tuottajilta. Suuri osa tuotteistamme tulee paikallisilta tuottajilta. Esimerkiksi salaattia ja tomaatteja saamme Sipoosta Eskmanin, Blomgrenin ja Åströmin tiloilta ja valikoimissamme on myös esimerkiksi Vallilan Leipomon leipiä. Meillä käy myös paljon luomusta kiinnostuneita asiakkaita, ja olemme tilanneet asiakkaidemme toivomia luomutuotteita muun luomuvalikoimamme lisäksi, kauppias kertoo. K-supermarket Mustapekan valikoimaa täydentää yli 2 000 tuotteen Pirkka-sarja, jonka tuotteet ovat niin laadukkaita kuin pysyvästi edullisiakin. Jouni Ekholm on toiminut Kkauppiaana menestyksekkäästi yhdentoista vuoden ajan. K-supermarket Mustapekka on hänelle kolmas kauppapaikka. Kaikki kolme hänen luotsaamansa Kruokakauppaa ovat voittaneet aiemminkin alueellisia tunnustuksia sekä useita muita palkintoja. Viime vuonna K-supermarket Mustapekka valittiin koko Suomen parhaaksi. Alueen parhaan K-supermarketin palkinto on tulosta koko henkilökunnan yhdessä tekemästä erinomaisesta työstä, kiittää Ekholm. K-supermarket Mustapekassa työskentelee 80 hengen ammattitaitoinen henkilökunta. Joukossa on useita ruokamestareita, jotka ovat saaneet alan koulutuksen K-instituutissa, sekä kokkeja. Meillä asiakkaat saavat erityispalvelua esimerkiksi lihaan ja kalaan liittyvissä kysymyksissä. Ammattitaitoinen henkilökuntamme antaa vinkkejä niin arjen kuin juhlankin ruoanvalmistukseen, kauppias kertoo. Koko valtakunnan parhaaksi, Vuoden 2011 K-supermarketiksi, valittiin K-supermarket Revontori Haukiputaalta.
Käpylän kirjasto tarjoaa tiloja järjestöille
SEURAAVAT ASUKASJÄRJESTÖT ovat osoittaneet kiinnostuksensa Käpylän kirjaston tilojen käyttöön kirjaston aukiolon ulkopuolella: Käpylä Seura, Käpylän seudun ympäristöjärjestö, Käpynet, Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys, Käpylän Druzhba, Käpylän yhdyskuntaklubi ja Käpylän kirjastoyhdistys. Kirjaston kaikki tilat henkilökunnan työhuonetta lukuun ottamatta ovat asukasjärjestöjen käytössä. Asukasjärjestöt voivat käyttää kokouksissaan ja tilaisuuksissaan kirjaston esitystekniikkaa. Kirjastoon hankitaan yksi kiinteä projektori, valkokangas ja dokumenttikamera. Kirjastoon hankitaan myös liikuteltavaa esitystekniikkaa, kannettava projektori ja valkokangas, jotta asukasjärjestöt voivat pitää tilaisuutensa missä tilassa tahansa kirjastossa. Kirjaston kalusteet on pääosin varustettu pyörillä, joten niiden siirtäminen tilaisuuden ajaksi muualle on helppoa. Kirjastoon hankitaan 60 yleistuolia. Tuolit ovat pinottavia. Jotta tuolien siirtäminen olisi helppoa, niitä varten hankitaan kuljetuskärryt. Kirjaston keittiö on asukkaiden käytössä. Keittiössä asukasjärjestöjen käytössä on jääkaappi-pakastin, kahvin- ja vedenkeitin, leivänpaahdin ja keittolevy. Asukasjärjestöjen yhteyshenkilöt saavat käyttöönsä kulkukortin ja pinkoodin. Käpylän kirjaston henkilökunta opastaa kulkukortin, murtohälyttimen ja muun tekniikan käytössä. Kirjasto avataan remontin jälkeen tämänhetkisen tiedon mukaan heinäkuussa 2011. Jos jokin Käpylän asukasjärjestöistä, joka ei ole nyt mukana sopimuksessa, haluaa liittyä sopimukseen joko nyt tai myöhemmin, se on mahdollista. Käpylä toimii pilottina Helsingin kaupungissa tässä hankkeessa. Jos Käpylässä hanke onnistuu, se toteutetaan myös muualla Helsingissä.
KARI VANTE Kirjastonjohtaja Käpylän ja Arabianrannan kirjastot, kari.vante@hel.fi. 050 4025807.
TERVETULOA!
Koskelan asukasvirkistys KOPO RY
AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset)
P. 09 - 428 90745
Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi
Tervetuloa aurinkoiselle terassillemme!
Avoinna: ma 10-22, ti-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-22
METSÄLÄN AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441
JAZZJAMIT 21.6. Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30
0400-728 233
metsalanautohuolto@gmail.com
Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi
Avoinna: ark klo 8-17
14
Käpylä-lehti
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
8.6.2011
Rentouttavaa kesää
KESÄHÄN ON HYVÄÄ AIKAA RENTOUTUA.
Toukokuu on mennyt valmistautuessa kesään. Veneet on nostettu vesille, kesämökit kaivettu pölyn alta valoon, pihat haravoitu, puutarhakalusteet öljytty, grillistä raaputettu irti kesän 2010 korventuneet grilliherkut, on laihdutettu pikavauhtia rantakuntoon ja ikkunat on pesty, että kesän tulo näkyy sisällekin. Kesäkuussa saattaa olla kuitenkin vielä pieniä vaikeuksia päästä rentouttavaan kesätunnelmaan. On ainakin kolmet lakkiaiset, kahdet valmistujaiset, työpaikan kesäjuhlat ja muutamat juhannukset. Pitää miettiä mitä lahjaksi ylioppilaalle, missä välissä puku pesulaan ja millä ilveellä puku mahtuu päälle. Sitten pitää pohtia, että mitä tarjotaan juhannusvieraille, mihin asti se kauppa oli auki ja miten sitä ehtii tehdä töissä kaiken ennen lomaa. Heinäkuussa moni on lomalla. Loma on rentouttavaa aikaa. Tietysti on useammat häät joihin pitää ehtiä, sekä kesäjuhlat, sukujuhlat ja rippijuhlat. Pitää myös ajaa kolme kertaa läpi suomenniemen tervehtimään sukulaisia, jotta
Käpylän kirkko,
Metsolantie 14, p. (09) 2340 4222
Messu sunnuntaisin klo 11.
12.6. Helluntaipäivän messu. Yläranta-Suha, Helaakoski, Hämäläinen 19.6. Konfirmaatiomessu. Järvinen, Albekoglu, Kietäväinen, Leskinen La 25.6. klo 11 Juhannuspäivän messu. Väyrynen-Si, Albekoglu, Hämäläinen 26.6. Helaakoski, Yläranta-Suha, Autio 3.7. Järvinen, Helaakoski, Rikkonen 10.7. Yläranta-Suha, Kosonen, Autio 17.7. Kosonen, Mäkiö 24.7. Savik, Helaakoski, Autio 31.7. Kosonen, Savik, Mäkiö 7.8. Yläranta-Suha, Helavuo, Autio 14.8. Kataja, Savik, Leskinen 21.8. Konfirmaatiomessu. Mäkeläinen, Albekoglu, Rintala, Mäkiö
oltaisiin ensi talvenakin puheväleissä. Lasten kanssa pitää käydä Lintsillä, jätskillä, Korkeasaaressa, stadikalla, Särkännimessä, Muumimaassa, Puuhamaassa ja Mikä-Mikä-Maassa, jotta oltaisiin puheväleissä huomennakin. Kesämökillä on tietysti rauhaisaa, kun siellä ei näy telkkari. Toki siellä pitää kitkeä kukkapenkkiä ja kasvimaata, leikata ruoho aamuin illoin, hakata halkoja saunan pesään, pestä mattoja juuriharja höyryten, maalata pihavaraston ulkoseinät, lukea kahdeksan lomakirjaa, kalastaa, perata, suomustaa, soutaa ja huovata ja poimia mansikoita niin vimmatusti etteivät mene pahaksi. Mutta elokuuhan on sellaista leppoisaa aikaa. On vielä lämmintä ja letkeää. Tänä vuonna onkin vain rapujuhlat, elojuhlat, sadonkorjuujuhlat ja taiteiden yö. Pitää poimia mustikoita, puolukoina, juolukoita, viinimarjoja, vadelmia, sieniä, omenoita ja pinseteillä tyrnejä. Niistä voi sitten kaupungissa tehdä mehua, hilloa, kiisseliä, keittoa, marmeladia ja hyytelöä. Osan jos pakastaisi. Sienet tietysti pitää puhdistaa, ryöpätä, höyryttää ja laittaa sievästi la-
sipurkkeihin esille. Samalla pitää laihduttaa pikavauhtia kesäkiloja pois ja valmistautua syksyn tuloon, koska syksyllä pitää... Kirkot ovat auki kesälläkin ja niissä on mukavan viileät kiviseinät. Tervetuloa hengähtämään hetkeksi kesäkiireiden keskeltä ja oikein mukavaa kesää kaikille!
NANNA HELAAKOSKI Pastori Oulunkylän seurakunta
Ilahtuminen
OLTIIN TYÖNEUVOTTELUSSA,
juotiin kahvia ja rupateltiin rupattelu on muuten mainio sana "small talkin" vastineeksi. Kustannustoimittaja kertoi, että talossa oli vastikään järjestetty juhla, jossa työntekijöitä palkittiin kuluneen kauden suorituksistaan. Parhaiten menestynyt työntekijä ei kuitenkaan pääsyt mukaan, hän näet oli ehtinyt lähteä lomalle. Esimies halusi silti kiittää alaistaan, otti esiin kännykän ja näpytteli numerosarjan. Kun puheluin soi, lomailija vastasi siihen, vaikka lekottelikin palmun alla. Soittaja kysyi, halusiko mies kuulla itselleen osoitetut aplodit. Yllättynyt lomailija vastasi myöntävästi, jolloin soittaja suuntasi kännykän juhlijoita kohti; he taputtivat innokkaasti ja lähettivät terveiset kollegalleen. Siihen puhelu päättyi, ja niin olivat kaikki asianosaiset päässeet mukaan juhlaan. Olimme toimittajan kanssa yhtä mieltä siitä, että esimiehen teko osoitti paitsi kekseliäisyyttä ja hyvää tilannetajua myös lämpöä ja inhimillisyyttä. Jopa minun, ulkopuolisen, mieli ilahtui, kun kuulin tuosta tapahtumasta. Toinen ilahtuminen osui seuraavaan päivään. Lähdin ostoksille käpyläläiseen puotiin, jonka omistajarouvasta on ajan mittaan tullut ystäväni. Koska sattui olemaan hänen nimipäivänsä, kirjoitin kukkakorttiin pari värssyä, Nazim Hikmetin säkeen: "En väsy puiden katsomiseen, täynnä toivoa ne viheriöivät." sekä Fedor Dostojevskin pohtivan ihmettelyn: "Miten kukaan voi olla olematta onnellinen puun ohi kulkiessaan?" Silloin rouva huudahti, että olipa hänellä ihania asiakkaita ja minä kysyin tietysti, mitä hän tarkoitti. Sain kuulla, että aamupäivällä puotiin oli tullut asiakas, ikämies, haitari mukanaan. Myös hän oli saapunut onnittelemaan ja kysynyt vielä, oliko merkkipäivän viettäjällä toivomuksia musiikin suhteen, mutta saanut vastauksen, että soittaja osasi kaiketi valita itse parhaiten. Niin mies oli sitten esittänyt kappaleet Elämää juoksuhaudoissa ja Kesäpäivä Kangasalla. Melodiat täyttivät kaupan, ja kun sävelet vähitellen häipyivät, mies kumarsi, nosti haitarin olalleen ja lähti. Rouva kertoi tapahtumasta kyynelsilmin. Meitä molempia liikutti ajatella miestä, joka oli miettinyt asiaa, halunnut järjestää mieluisan yllätyksen, nähnyt vaivaa hioakseen kappaleita esityskuntoon ja kävellyt puotiin painavan instrumenttinsa kanssa rouvaa onnittelemaan. Sekin ilahdutti, että soittaja oli luottanut taittoihinsa samoin kuin siihen, että lahja otettaisiin arvostaen vastaan. Miehen vilpittömyys nosti mieleen vanhan runon, jossa ilveilijä antaa Neitsyt Marialle lahjaksi taidokkaat temppunsa. Mies esittää niitä tyhjässä kirkossa Neitsyen patsaan edessä, minkä jälkeen runon Maria osoittaa suopeuttaan miehelle, vaikka en muistanutkaan enää millä tavalla. Etsiskelin tekstiä turhaan, mutta löysin sen sijaan muuta, portugalilaisen 1400-luvun runon, joka sekin kosketti, luultavasti sen vuoksi, että myös siitä ilmeni aito vilpittömyys: "Miten vihainen tyttö! Hyvä Luoja! / ... Hän on kaunis niin kuin kukka, / kuin meri vihainen./ Kuin meri vihainen / hän on, tuo tyttö./ Hyvä Luoja! Kuka puhuisi tuolle?" Voiko lahjaksi voi antaa myös tunteen edellyttäen, että se tulee suoraan sydämestä?
LIISA MÄNTYMIES
Muita tilaisuuksia Käpylän kirkossa
Kesäkahvilat tiistaisin 14.6. alkaen. Klo 18 kahvitarjoilu ja klo 18.30 alkaen ohjelmaa. Vapaa pääsy. Kesän viimeinen kesäkahvila ti 9.8. Tarkemmat tiedot kesäesitteissä, kotisivulla ja Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Kouluun lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 19 Käpylän kirkossa. Kataja, Takkinen, Reinekoski, Hämäläinen
MUUTA
Eläkeikäisten päiväretki 17.8. Elämännokkaan Sammattiin. Lähtö klo 9 Käpylän posti, 9.15 Oulunkylän kirkko, Maunulan kko ja Pakilan kko. Yhdessäoloa ruokaillen ja saunoen. Hinta 25 . Huom. ilm. 18.7. alkaen Terhi Murrolle, 09 2340 4218. Lasten päiväkerho, Kalervonkatu 8 A, alkaa viikolla 34, tied. Outi Takkinen 09 2340 4203. Tervetuloa kuoroon uudet ja nykyiset laulajat. Käpylän kirkkokuoron harj. ti 6.9. klo 18.30 Käpylän kirkossa. Tied. Hannu Leskinen 09 2340 4217. __________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ti, to ja pe klo 9-14, ke klo 15-17, kesällä maanantaisin suljettu. Toimitusten ja tilojen varaukset p. 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Huom! virkatodistukset p. 09 2340 5000. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Päivystävä diakoni p. 09 2340 5318.
Kehykset
Kirjoita ja anna juttu- tai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@ eepinen.fi
Varaa aika lähioptikoltasi!
ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160 ark. 10-18, la 10-16 www.silmaasema.fi arabianrannan.silmaasema@silmaasema.fi
mm. Oakley, Ray-Ban, Gucci, Bvlgari..
Kehykset 50, 150 tai 250 normaalihinnasta riippuen. Alennus koskee myös uutuustuotteita. Tarjous voimassa S-Etukortilla 1.-24.6.2011 ostaessasi kehykset ja normaalihintaiset linssit. Ei muita alennuksia.
P.S. Aurinkolasit -20% 1.-30.6.
(ei koske Oakleyn eikä Ray-Banin aurinkolaseja)
S I L M Ä A S E M A - L I I K K E I S T Ä S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I - J A O P T I K KO PA LV E L U T, S I L M Ä L A S I T, P I I L O L A S I T J A TA RV I K K E E T.
8.6.2011
Käpylä-Lehti
Kauneus- ja terveyspalveluja
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
15
Takaikkuna
Kun menee pieleen
KUN MENEE PIELEEN, niin sitten menee pieleen. Onko se nyt
Murphyn laki, joka siitä kertoo, eli kun alkaa mennä ensin yksi asia poskelleen, niin sen jälkeen syntyy poskelleen menemisien ketju. Olin mökillä, kun huomasin sähköpostissa tämän lehtemme päätoimittajan sähköpostin, jonka mukaan olin nyt "takaikkunavuorossa". Yleensä olen vuosikaudet vuoroni muistanut. Nyt otti pannuun, sillä olin jo myöhässä. Aloin kuumeisesti pohtia aihetta. Keksinkin jonkinlaisen liikkeellelähdön. Kirjoitin sähköpostiviestin, että kyllä homma hoituu. Kattia kanssa homma ei hoitunut. Sähköposti ei lähtenyt liikkeelle. Ihmettelin. Teimme kokeen: saisiko puolisoni omasta sähköpostistaan minun sähköpostiini sanomia perille. Ne tulivat perille. Päätin siis mennä hänen sähköpostiinsa, kirjoittaa aikomani jutun siellä ja lähettää sen sitten rouva päätoimittajan sähköpostiosoitteeseen. Mutta ei, homma ei toiminut. Parin tunnin kauppareissumme jälkeen internetyhteys ei enää pelannut. Oliko modeemi sökö, oliko Soneran avopiuha tuolla maastossa jostain poikki. Oli meneillään lauantai. Soitin Helsinkiin, sain armonaikaa. Tuli sunnuntai, joka piti taistella järvestä vettä saunalle ja mökille nostavan sähköpumpun kevätasennusten kanssa. Tuli maanantai ja soitin paikalliselle it-gurulle. Olin päätynyt siihen, että vika oli modeemissa. Ennen kuin lähdin kylille totesin vesipumpun toimivan vain saunalle asti.Saunan ja mökin välisellä osuudella oli häikkää. Yhtäkaikki ajoin kirkolle ja ostin uuden modeemin. Tuttavani it-guru totesi, että vanhan modeemin ongelmana saattoi kyllä olla myös Soneran linjavika. Sekös lohdutti, kun hän saman tien totesi, että jos soittaisin Soneran numeroon siellä vastaisi puhelinvastaaja näin: "Mikä on nimesi, minä olen Veikko, en voi nyt auttaa, ota yhteyttä myöhemmin." Uusi modeemi kertoi, kuten vanhakin, että laite sinänsä sai virtaa, mutta että mitään nettielämää ei ollut. En siis saisi juttuani valmiiksi kuin kaupunkiin palattuani päätoimittajan pitkämielisyyden ansiosta. Mistä se juttu nyt sitten olisi alkanut? No siitä, kun 24.3. kirjoitin Libyasta, että siellä tapeltiin, mutta etten pystynyt sanomaan, mikä tilanne olisi lehden ilmestyessä. No, nyt se tilanne on aivan samanlainen. Tai mistä minä tiedän mitä tämän lehden ilmestymiseen mennessä on tapahtunut. Nettiorjuus kuitenkin on masentavaa!
WWW JUHANI IKONEN
Oulunkylän Kampaamo
Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI
PARTURI-KAMPAAMO
Hilman HIUSMALLI
Tervetuloa!
Puh. 09-757 0088, 040-840 9959
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Parturi-Kampaamo
Käpyläntie 12
Puh. 728 7012
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
www.oulunkylankauneushoitola.fi
Koskelantie 54 p.757 1353
KOKO PERHEEN
KAMPAAMO
M
leena ar Tiistaisin
eläkeläisalennus
OLYMPIA
ma ti-pe la
sulj. 9-17 9-13
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille
Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi
Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin!
Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa
· klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit.
Tutustumiskäynti 35/ 55 min
Ps. Mutta se nettiongelma? Tulimme siihen tulokseen, että linjapulma saattoi olla aivan mökkimme johtoliitoksissa. Soitin it-gurulle ja tiedustelin hyvää puhelinteknikkoa. Guru antoi erinomaisen osaajan nimen. Tämä mahdollinen auttaja oli kuitenkin paraikaa työkyvyttömänä gurun naapurissa vyöhyketerapeutin selkäkäsittelyssä!
Puistojumppaa
Käpylän Voimistelijat ry
HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
Hyvinvointipalvelua TUULIKELLOSSA
Henkistä valmennusta, japanilaista energiahierontaa, shamanistisia hoitoja ym. Marja Kuparinen ja Ritva T Nevalainen
Keskiviikkoisin klo 18-19.00, 8.6-27.8.2011
Oulunkylän hiekka-nurmikentällä Hinta 3,-/kerta (säävarauksella) http://kapylannv. sporttisaitti.com
www.ekvalia.fi 050-3725139 www.ihanahoito.palvelee.fi 040-5514343, Maunula, Männikkötie 5
Käpylä-Seura r.y.
60
Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695
Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036
Painosmäärä:
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi
Asuntolaina Sampo Pankista
suunnitelma
Kodinvaihtotunnissa.
Hoidamme puolestasi pankinvaihdon, saat juuri sinulle ja perheellesi sopivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin pankkipalveluihin. Mahdollisuus tulla lainaneuvotteluun myös töiden jälkeen tai aikaisin aamulla.
Tunnin mittaisen tapaamisen aikana kartoitamme asumistarpeesi ja teemme sinulle ehdotuksen siitä, miten ja milloin kodinvaihdossa kannattaa lähteä liikkeelle. Samalla saat tietää luotettavasti asuntosi arvon, tilastojemme mukaan onnistumme arvioinnissa 98% varmuudella. Kutsu meidät kylään www.kiinteistomaailma.fi/kotikaynti
Olli Ropponen
rahoituspäällikkö puh. 050 426 4783 olli.ropponen@sampopankki.fi
Kimmo Majala
rahoituspäällikkö puh. 050 423 6068 kimmo.majala@sampopankki.fi
Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV
Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi
Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Anneli Grönholm myyntineuvott. 050 386 6656 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494
Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!
Sampo Pankki Helsinki-Pasila
Yhden pysähdyksen taktiikka sujuvaan etenemiseen.
UUTUUS
1
0,5 l
Olvi TEHO Energiavesi Omena
Kopparberg siideri
99
pl 3,58 /l sis. pantin 0,20
voimassa 30.6.2011
10
0,33 l tlk 6-pack, päärynä, päärynä-light ja Dry Apple
UUTUUS Maista herkullinen Härkäpanini!
90
6-pack 5,05 /l sis. pantit 0,90
voimassa 27.4.-27.6.2011
6
0,4 l
Panini ja juoma
50
panini yks. 4,90/kpl
5
5l
KORREK kesä valmis lasinpesuneste
90
kannu 1,18 /l
voimassa 1.-15.6.2011
Täyden palvelun Neste Oil K-marketit. Kaikille jotka ovat liikkeellä yhden pysähdyksen taktiikalla. Neste Oil K-market Helsinki Oulunkylä Palvelemme
Ma-pe 6.30-24 la-su 8-24
Siltavoudintie 19 a, 00640 HELSINKI puh. 09-728 4455 juha.salo@k-market.com
Carrols
joka päivä 10-23.30