Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 5 4.6.2014 63. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Kuva Henry Streng Maauimala on avattu – kesä saa alkaa! KUMPULAN MAAUIMALA AVATTIIN taas VANHANKAUPUNGIN KOSKEN lähettyvillä toukokuun lopussa. Hellesäät hellivät meitä jo kuun puolivälistä. Helsingin Olympialaisiin vuonna 1952 harjoitusaltaaksi rakennettu keidas on varsinkin kesäviikonloppuisin tupaten täynnä ympäristön väkeä. Luonnonvesiä ja hiekkarantaa kaipaavalle on tarjolla Vantaanjoen Pikkukoski Veräjämäessä. on monta viehättävää kesäkohdetta. Kosken ympäri voi hölkätä ja kävellä ja sen voi ylittää kaunista siltaa pitkin. Sillan kupeesta pääsee pitkospuille ja niitä pitkin voi vaeltaa Lammassaareen, jolloin onkin jo aivan eri maailmassa. Jos helle käy ylivoimaiseksi, Tekniikan museossa pääsee piiloon auringolta menneen maailman ihmeisiin. Kuva Eija Tuomela-Lehti NESTE OIL METSÄLÄ 24h kolmen ruokalajin et lounasbuff 4.30 -1 ARK. ma-pe 10 20 9 Neste Oil Metsälä Ne Asesepänkuja A sesepä 2, 00620 Helsinki Puh. (09) 7288 2428 kai.malm kai.malmgren@k-market.com HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ www.urheiluhallit.fi Hammaslääkärit: Erikoishammaslääkärit: • Saila Pakarinen, • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Elina Saaristo • Tapani Waltimo • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Annina Niklander, suuhygienisti suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 Kesäsuperkortti 98 € Käyttöaika 1.6.-10.8.
HELSINGIN VANHIN 2 JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. KAUPUNGINOSALEHTI 63. VUOSIKERTA Pääkirjoitus PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI 4.6.2014 Miten vietät kesäsi? kenen faneihin kuulut, sen paitaa kannat Heli, Matti, Aku apinapinseri ja Jaska Lumikoira Tähtinen Länsi-Käpylä - Ollaan omalla pihalla. Heli joutuu leikkaukseen, josta toipuminen kestää 8 kuukautta. Muuten lähtisimme Tanskaan, Bornholmin saarelle, jossa asuu Helin 100-vuotias täti. Paula Anttila Olympiakylä KUKA MUISTAA vielä sen, kun nuoriso terrorisoi naapurustoaan valtavilla kelanauhureillaan? Niitä kannettiin ämyrinnupit kaakossa niin, ettei kukaan voinut olla epätietoinen sen hetken hittibiisistä, ja tuntematta bassoja kropassaan kilometrien säteellä. Sen jälkeen seurasivat kasetit, joista tuli vähitellen yhä pienempiä, muttei yhtään vähäisempiäänisiä. Sen jälkeen on ajankulkua nopeutettu yhä kiihkeämpirytmiseksi. Muutama vuosi sitten monet kirjastot ylpeilivät monipuolisella musiikkiosastollaan. Kirjojen rakastajat jopa kiukuttelivat, kun cd-levyihin meni niin iso osa uutuuksien hankintarahoista. Käpylän, Ogelin ja Arabianrannan kirjastoissakin on hyvin monipuolinen ja -hyllyinen musiikkitarjonta. Musiikkikirjastojen buumi sattui kasetti- ja cd-kaudelle. Nyt on lähikirjastoissamme sama tilanne kuin kaikissa muissakin maamme kirjastoissa: cd:t lojuvat koskemattomina. Niistä on tullut turhia nuorison ladatessa netistä kaiken haluamansa - niin musiikin kuin kirjansakin. Painetuilla kirjoilla on sentään vielä kannattajansa, ja niiden häviäminen on ollut odotettua hitaampaa. Vähitellen kuitenkin myös painetusta kirjasta on tulossa turhake. Painatusluvut ovat pienentyneet jo jonkun vuoden. Huippuvuosi oli pari vuotta sitten, jolloin julkaistiin 15.000 kirjanimekettä vuodessa, nyt määrä on jossain 13.000 kieppeillä ja putoaa koko ajan. (Tarina ei kuole! Se vain muuttaa muotoaan.) Nyt kuljetaan napit korvissa itseä viihdyttäen, eikä enää jaeta mölyiloa koko kansalle. Myös musiikkimaku on pirstaloitunut, niin ettei yhtä ainutta oikeaa hittibiisiä enää ole, vaan jokaisella on omansa. Myös elokuvateatterit olivat kuolla pois, kun kansa ryhtyi töllöttämään telkkaria. Leffatkin vuokrattiin ja ne katsottiin kotisohvalla. Yhteiset suuret idolitkin, filmitähdet, olivat kuolemaisillaan sukupuuttoon pienissä töllöruuduissaan ennen jättiscreenejä. Nyt ei musiikkia, sen enempää kuin filmejäkään, enää tehdä ilman oheistuotteita, joiden myynnillä ka- Käpylä-Seura toimii sen Säästöpankin mainosloru Käpylä-lehdessä 2/1964. Kertaillessani mielessä pyöriviä asioita tähän kesäkuiseen koosteeseen alkoi tuntua siltä, ettei Käpylässä ole koskaan ennen ollut näin vilkasta kevättä. Olin tietysti väärässä, mikä selvisi selaamalla näitä lehtiämme 50 vuoden takaa. Silloinkin oli pidetty siivoustalkoita ja järjestetty monenlaisia tempauksia vanhusten ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, osallistuttu kaupunginosien yhteiseen kuntokävelyyn ja tehty hienoja aloitteita. Kohtuutonta supistamista Erityisesti sykähdytti Matti Peltomäen Kirjastolautakunnalle osoitettu Lukijan mielipidekirjoitus, jossa hän vastusti aukioloaikojen supistamista: ”Opintosali on iltaisin avoinna ainoastaan klo 20:een ja sunnun- Uusin villitys ovat selfiet, joten tuossa vierellä näette selfiet päätoimittajasta ja Pomppu-kissasta Käpylä-paidat päällä ja alla. Markku Anttila Olympiakylä &&&& Toimituksessa naurettiin Nyt kun jo tiedämme, että MelkeinKäpylä melkein sai kaksi meppiä, voimme palata laimeaan äänestysintoon. Kaikenlaisia selityksiä on kuultu, mutta mahtoivatko poliitikot ottaa huomioon näin ilmeistä syytä jättää äänestämättä: - Menin hakemaan äitiä äänestämään. Perillä kuitenkin kuulin, ettei hän voi mitenkään lähteä, kun rollaattori tulee nyt ihan siitepölyiseksi ulkona! Niin että voisiko tämän maan säätilan vaihtaa, pysyvästi pölyämättömäksi, vihreän kesäiseksi, muttei liian helteiseksi? - Käyn paljon kirppiksillä. Kiusataan sukulaisia vierailemalla heidän mökeillään. Vietän lomaa myös tyttärien mökillä Pohjan pitäjässä. Keskiyön traktoriralliin pitää myös osallistua Teuvalla. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Hyvää kesää kaikille lukijoille! EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi kaupunginosat.net/kapyla ”Koittaa kesä, puut jo lehtii, linnut laulaa, minkä ehtii... ” NÄIN ALKOI Helsingin Suomalai- tetaan osa kuluista. Usein nämä kylkiäiset ovat suorastaan päätuote, koska niitä myydään enemmän kuin alkuperäistä asiaa tai tavaraa. Näin on varsinkin lapsille suunnattujen tyrkytteiden kohdalla. Jääkiekko- ja muiden urheilutapahtumien katsomoihin ei asialleen vihkiytynyt yleisö voi mennä ilman fanipaitaa, lippistä tai oikeanlaista kasvomaalausta. Muinaisissa Dingokonserteissa heiluivat sifonkiliinat, sitten tulivat irtoviikset, lökäpöksyt, musta huppari... Asianmukainen slogan kertoi vaatteen aatteesta. Mekin Käpylä-Seurassa päätimme ottaa vinkistä vaarin: designasimme oman fanituotteen omalle Hymykuopallemme. Käpylä-paitaa kantamalla julistamme kannattavamme Käpylän aatetta, ihailuamme, yhteisöämme. Norjalaisen arkkitehdin sanoin - muistattehan - kun hän varhaisena kesäaamuna etsiskeli majapaikkaansa ja kulki Käpylän pihojen poikki ja loihe lausumaan: ”Olen löytänyt hymykuopan Helsingin poskesta”. Käpylä-paitoja on saatavissa Kangaskauppa Norteva&Vuorennolta, Pohjolankatu 43:sta 18 euron kappalehintaan. - Matkalla! Matkustan Käpylän ja Teuvan väliä. Maalta tulleena pidän Käpylää hienona paikkana. Kyläjuhliinkaan en ole ennen päässyt. taisin kokonaan kiinni… Näin ollen tuntuvat ankarat muutokset kohtuuttomilta… Käpylässä on erinomainen kirjasto, viihtyisä opintosali.” Enpä edes muistanut, että kirjastomme on joskus ollut auki myös sunnuntaisin ja iltaisin kahdeksan jälkeenkin. Mutta juttu todisti jälleen kerran, että meille asukkaille kirjasto on a ja o, ja sen monipuolisen toiminnan eteen Käpylän kirjastoyhdistys on tänäkin keväänä tehnyt paljon työtä. Kirjailijailtojen suosio on osoittanut, ettei työ ole ollut turhaa. Suurin ansio kuuluu täällä vierailleiden kirjailijoiden pyyteettömään osallistumiseen. Suurkiitos heille kaikille! Oliko ennen paremmin? Tietää tulleensa vanhaksi, kun alkaa kehua vanhoja hyviä aikoja, usein tosin muistojen kultaamina, vailla perustetta. Mutta löysinpä ainakin yhden todisteen: posti jakoi Käpylä-lehden vielä 60-luvulla jokaiseen kotiin alueellamme. Nyt se olisi liian kallista ja jakelu hoidetaan ilmaislehtien mukana. Valitettavasti siinä on ollut usein ongelmia, niissäkin luukuissa, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos lehti ei tule, muistakaa siis ilmoittaa jakeluyhtiölle p. 09-5615 6400. Heille on maksettu siitä, että kaikki sen saavat, ja asiakaspalaute on ainoa tapa korjata tilanne. Hyviä muutoksia Maaliskuun 1964 numerossa Yhdyspankki toivotti ” Tervetuloa tutustumaan ja asioimaan” uuteen konttoriin osoitteessa Mäkelänkatu 95, ja lupasi palvella ”entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin”. Silloin pankki oli vielä pankki: sieltä sai nostaa rahaa ja se oli auki perjantaisin klo 17:ään ja lauantaisinkin klo 9.30 -13.00! Tällaisia pankkeja meillä oli useita, nyt ei yhtään. Miksi sitten otsikkona on hyviä muutoksia? No koska sen pankiksi alun perin tehdyn ja aiemmin vuosikausia epämääräisten aitojen taka- na olleen rakennuksen tilalle on päätetty rakentaa kerrostalo. Asuntoja tarvitaan, joten on mukava ajatella, että raha väistyy ihmisten tieltä. Myös entisen postin rakennus puretaan ykkösen päättärin vierestä ja tilalle tulee kerrostalo, jonka arkkitehtuurista on oltu monta mieltä. Liian monet legopalikoilla lapsena leikkineet arkkitehdit ovat ihastuneet suunnittelemaan ylikorkeita laatikoita. Kaipaan kunnon kattoja taloihin, varsinkin tänne Käpylään, jonka puu- ja kerrostaloihin sellaiset on onneksi aikoinaan tehty. Eräs lapsuuteni lempikirjoista oli P.L. Traversin Maija Poppanen ja yksi sen herkullisimmista kohtauksista öinen seikkailu nokikolarin kanssa kaupungin kattojen yllä! Jo joutui armas aika… Lopuksi on hyvä palata maanpinnalle ja kiittää kaikkia käpyläläisiä, jotka jaksavat huolehtia alueemme kukkaloistosta. Pihoilla ja parvekkeilla on jo yli kuukauden ajan saanut ihailla toinen toistaan värikkäämpiä istutuksia. Sireenitkin alkavat jo kukkia, jo- Käpylä-lehti on Helsingin vanhin kaupunginosalehti. Nyt sen voi lukea sidottuina kirjoina peräti 60 vuoden ajalta. Käpylä-seura lahjoitti uusimman opuksen Käpylän kirjastolle kirjastopoliittisen keskustelun alussa. Käpylä-seuraa edustivat Esko-Jaakko Lehti, Eija Tuomela ja Timo Karlsson. Kirjan vastaanotti kirjastonjohtaja Kari Vante. Kuva Karliina Nylander. ten on mukava lähteä käpyläläisten vanhainkotien ja palvelutalojen asukkaiden kanssa yhteistyöverkosto Käpynetin järjestämälle bussiajelulle. Osa heistä on on muualta tänne muuttaneita, toiset taas vanhoja käpyläläisiä, joten alueen historia ja sen talot ja tontit tulevat kaikille tutuiksi myös omakohtaisten kertomusten perusteella. Käymme Taivaskalliolla katsastamassa maisemia ja laulamme päi- Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 20. päivä. Aineisto toimitukseen 8. elokuuta mennessä. väkotien ja koulujen lähistöillä vanhoja lastenlauluja. Reitti muokkautuu osanottajien toiveiden mukaan ja jokainen saa kertoa muistojaan. Mustapekka tarjoaa kaikille mehut, joten kieli ei kuivu kesken laulun tai tarinan. Muutama vastaava retki on tehty ennenkin, ja kokemuksen perusteella tiedän, että juttua piisaa. TINTTI KARPPINEN
3 Ilmestynyt vuodesta 1951 Käpylä-seuralta lähti lausunto opetuslautakunnalle 4.6.2014 Yhtenäiskoulua tuettiin konsertilla Hyvä u utinen ! Tekniikan museossa alkoi suuri uudistushanke VANHASSAKAUPUNGISSA sijaitseva Tekniikan museo on Suomen suurin tekniikan alan yleismuseo. Museossa on alkanut suuri uudistushanke, jonka tavoitteena on uudistaa museota ja sen perusnäyttelyt sekä kasvattaa viestintää. Kansainvälinen museoviikko Viikonloppuna 17. - 18.5. museo juhli kansainvälistä museoviikkoa runsaalla ohjelmalla ja museoon oli vapaa pääsy. Museon pihalla oli lisäksi popup-kahvila. Museoviikon kunniaksi Tekniikan museossa oli ohjelmaa niin lapsiperheille kuin aikuisille iltamyöhään ja sunnuntai tarjosi kurkistuksia kokoelmatyöhön vähän vanhemmille. Museoiden yönä lauantaina olijännitystä, hämäryyttä, tarinoita ja tekniikkaa koko perheelle. Se pi- ti sisällään: Kummituksen kellarikierroksia, Tarinamatto-tuokioita pienille ja suunnistusta pimennetyssä museossa sekä kummituksen kuvasuunnistusta ja tehtäväpisteitä koko perheelle. Sunnuntaina pääsi tutustumaan kokoelmiin, kurkistamaan kulisseihin. Tarjolla oli avoin luettelointityöpaja, yleisöopastus näyttelyihin kokoelmanäkökulmasta, Kuninkaankartanonsaaren museoitujen esineiden ulko-opastus, sekä opetuskokoelman esittelyä ja tehtäväpisteitä koko perheelle. Ohjelma rakentui Kansainvälisen museoviikon teemaan ”Collections make connections”. Teksti ANNA ISO-AHOLA Lisätietoja www.tekniikanmuseo.fi facebook/tekniikanmuseo.fi Tekniikan museon info, puh. 09-7288 440 Vuosien takaa Käpylän kirjasto kauan sitten Opetuslautakunta päätti 27.5., että Käpylän peruskoulu ja Yhtenäiskoulu yhdistetään, vaikka Käpylä-Seura ry lähetti Opetuslautakunnalle alla olevan lausunnon opetusviraston kouluverkon kehittämissuunnitelmasta: KÄPYLÄSSÄ SIJAITSEVA Yhtenäiskoulu on suunniteltu ja rakennettu alun perin kokeilukouluksi, jota oppilaat voivat käydä alaasteelta ylioppilaaksi asti. Yhtenäiskoulussa kehitellyt ja kokeillut innovaatiot ovat osa suomalaisen yleissivistävän koulun käytäntöä; yhtenäiskouluja perustetaan eri puolille Suomea. Yhtenäiskoulun peruskoulu on oman alueensa lähikoulu, jossa on 211 oppilasta. Lukio on yleislukio, jossa on 182 opiskelijaa. Halukkaita hakijoita kouluun on lisäksi vuosittain reilusti yli paikkojen määrän myös varsinaisen hakualueen ulkopuolelta, osittain johtuen loistavista liikenneyhteyksistä ja keskeisestä sijainnista. Yhtenäiskoulu tukee tehokkaasti lapsen ja nuoren itsetunnon kehitystä ja kasvua tasapainoiseksi yksilöksi. Eri-ikäisten vuorovaikutus onkin olennainen osa koulun arkea, joka alkaa pienenä ekaluokkalaisena ja päättyy ylioppilaana. Opinnoissa pyritään joustavuuteen ja opiskelijalle voidaan tehdä henkilökohtaisia opintojärjestelyjä, joissa korostuu henkilökohtainen ohjaus koko opiskelun ajan. Koulu on onnistunut erinomaisesti tavoitteessaan varmistaa nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Tämä koulu on paikka, jossa oppilaat ja opettajat viihtyvät, van- hemmat ovat tyytyväisiä ja kaikkien yhteistyö on sujuvaa. Lakkauttamisen yhtenä perusteena käytetyssä väestönkasvuennusteessa ei näy Käpylän asukasrakenteen muutoksen koko totuus. Käpylän on muuttumassa huomattavasti lapsivaltaisemmaksi kahdesta syystä: 1) jo nyt rakennetut ja rakenteilla olevat kerrostalot sekä tulevat visio 2050 mukaiset asuintalot 2) Käpylän nykyhetken ikärakenteesta johtuva pikainen vaihtuvuus; omakotitaloissa asuvat vanhukset muuttavat ja tilalle tulee lapsiperheitä. Koska lapsimäärä tulee lisääntymään voimakkaammin kuin kaupungin ennusteissa, on todella hyvä, että Käpylän peruskouluissa on siihen tarvittavat tilat. Koulujen sulauttaminen toisiinsa ei myöskään ole kaupungin linjaaman lähikouluperiaatteen mukaista, jonka mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus käydä kodin lähellä ole- vaa koulua. Lakkautusesityksessä on myös viitattu yhtenäiskoulun 9 miljoonan peruskorjaustarpeeseen tulevina vuosina. Muuton edellyttämä Käpylän pääkoulun remonttitarve olisi ensi vuosikymmenellä yli 10 miljoonaa, joten kaupungille ei syntyisi todellisia säästöjä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on säästöä nyt ja tulevaisuudessa. Taloudelliset seikat eivät saa olla ainoina ratkaisevina tekijöinä lasten kasvuympäristöistä päätettäessä eivätkä lyhytnäköiset säästösyyt ohittaa opetuksellisia arvoja. Yhtenäiskoulu täytyy säilyttää ennen kaikkea siksi, että se on vahvasti tätä päivää elävä, perinteikäs ja kaikkien osapuolten – oppilaat, opettajat, vanhemmat - kannalta esimerkillisen hyvä koulu, jonka yhteisöllinen toimintakulttuuri on syntynyt vuosikymmenien onnistuneella yhteistyöllä. Esitämme, että Yhtenäiskoulua ei Yhtenäiskoulun alueella järjestettiin koulun säilymistä tukeva konsertti toukokuussa. Tilaisuus veti väkeä laajalti tilannekartoitusta ja hyvää musiikkia kuulemaan. Kuva Toivo Koivisto. lakkauteta eikä sen tiloista luovuta. Yhtenäiskoulu on haluttu ja turvallinen lähikoulu ja sen lakkauttaminen olisi suurta tuhlausta. Vaadimme myös, että kuulemistilaisuuksissa ilmennyt asukkaiden kanta huomioidaan päätöksenteossa. Nykyisille ja tuleville yhtenäiskoululaisille on taattava opiskelurauha ilman lakkauttamisuhkia. Helsingissä 24.4.2014 Käpylä-Seura ry, Helsingin vanhin kaupunginosayhdistys KALEVI VUORENTO, puheenjohtaja ESKO-JAAKKO LEHTI, hallituksen jäsen Ei pelkkää alepaa ja kapakkaa, vaan kirjastopolitiikkaa! LÄHIKIRJASTON kohtalonkysyTässä käydään ”kirjastopoliittista keskustelua” vuosia sitten Käpylän kirjastossa. Kuva on Käpylän kirjaston arkistossa. Käpylälehden voi myös tilata Jäitkö ilman Käpylä-lehteä? Näin käy varsinkin, jos ovessa on EI MAINOKSIA -lappu tai rappunne ovi on lukossa. Tiesitkö, että Käpylä-lehden voi tilata kotiin, jolloin se kannetaan postin mukana? Vuosikerta maksaa vain 15 euroa. Tilaa Käpylä-lehti: info@eepinen.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. myksiä ja haasteita pohdittiin Käpylän kirjastossa toukokuun 22. päivänä. Niitä ovat kirjasto, kirjat ja kirjastotyöntekijät, totesi Käpylän kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Viveca Hedengren avauksessaan. - Jos kirjastot keskitetään kuin kauppakeskukset, niin palvelu ei tavoita ainakaan kaikkein haavoittuvimpia - lapsia, vanhuksia, liikuntaesteisiä. Kirjasto ei muodosta silloin sitä kylän tai kaupunginosan kulttuurikeskusta, johon sillä olisi mahdollisuus. Keskustelijat totesivat, että Käpylän kirjasto on lähes ainut julkinen palvelu, joka Käpylässä enää on jäljellä. Eikä Käpylässä ole edes sitä kauppakeskusta. Keskustakirjasto sähköisti Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Kirjaston talouspäällikkö Ari Tirri selvitti lukuja kirjastotoimen takana. Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori täsmensi ja taustoitti tarvittaessa. Kuulijoille jäi sellainen käsitys, että lautakunta toimii hyvässä sovussa ja melko yksimielisesti kirjastojen hyväksi, tätä vakuutti myös paikalla ollut kirjastolautakunnan jäsen J-P Väisänen. Painokkaita puheenvuoroja käytti myös käpyläläinen Heikki Takkinen. - Me olemme lautakunnassa sitoutuneet puolustamaan pienkirjastoja. Emme halua pelkkää alepaa ja kapakkaa, sanoi Sumuvuori. Keskustelu lähti suorastaan lentoon, kun päästiin puhumaan keskustakirjastosta. Sen pelätään syövän pienet kirjastot vähitellen, koska kirjastotiloja ei saa kaupungin päätöksen mukaan lisätä ja käyttömenotkin pitää jostain saada, vaikka itse rakennusta suunnitellaankin eri rahoituksella. Kaupungin tilakeskuksen toimintaa ihmeteltiin isoon ääneen. Pelättiin myös, että nyt alkanut itsepalvelukirjastokokeilu hävittää vähitellen kirjastohenkilökunnan. Käpylän kirjastossa käytiin kirjastopoliittista keskustelua toukokuun lopussa. Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori (kuvassa oikealla) kertoi lautakunnan työskentelystä. Tilaisuuden avasi kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Viveca Hedengren. Vaikka Käpylän kirjasto onkin pilottikokeilu tälläkin alueella, niin täyteen itsepalveluun emme halua. Nyt kirjasto on alueen järjestöjen käytettävissä kokoustilana kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Kirjastopoliittinen keskustelu videoitiin ja se tulee esille Käpylän nettisivuille aikanaan. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI
Käpylä-lehti 4 4.6.2014 Tontinvuokrien korotus voi merkitä asukkaiden vaihtumista fi Kirppis Mäkitorppa Mäkitorpantie 30 040-6303144 Avoinna Ti-Pe 10-18, La-Su 10-16 Ulkokirppis alkaen 3.5. METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Tilitoimisto R.Turtiainen Oy Puutarhamyymälä Sofianlehto Piha täynnä kaikkea puutarhaan! ark. 9-18, la 9-17, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Otamme passikuviakin J oukko poliitikkoja saapui Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen kevätkokoukseen keskustelemaan tulevista tontinvuokrista. Koskelan, Kumpulan, Käpylän ja Toukolan lähes 600 pientalon tontinvuokrasopimukset päättyvät pääosin vuonna 2020 ja 2021. Tällä hetkellä alueemme pientaloissa maksetaan tontinvuokraa noin euro tonttineliötä kohti. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Nyt edessä on suuri korotus, joka vaikuttaa jokaisen kaupungin vuokratontilla asuvan talouteen. Uusittavat tontinvuokrasopimukset eivät enää perustuisi tontin pintaalaan. Perusteena olisi tontin rakennusoikeudesta rakentamiseen käytetty pinta-ala. Käytetty rakennusoikeus saataisiin rakennusvalvontaviraston arkistoista. Alueen asukkaina tiedämme kuitenkin, että taloja on muutettu myös ilman rakennuslupia, joten rakennusvalvontaviraston arkistot eivät vastaa todellisuutta. Sotii oikeustajua vastaan, että luvatta rakentanut hyötyisi alempana tontinvuokrana. Mitkä tilat lasketaan asuinneliöihin? Julkisuuteen ei ole tuotu, mitkä käytetyn rakennusoikeuden neliöt pientaloista lasketaan. Ovatko mukana kellarit, lämmittämättömät tilat, ulkorakennukset, kuistit, portaikot, vintit, alle 160 cm korkeat tilat, pesutilat? Otetaan esimerkki. Talot A ja B ovat täysin samanlaiset lukuun ottamatta sitä, että talon A sauna sijaitsee asuinkerroksessa ja siten lasketaan mukaan kerrosneliöihin, kun taas talon B kellarissa olevaa saunaa ei lasketa. Asuinneliöitä talolla B on siis enemmän, mutta tontinvuokra olisi sama? Tontinvuokran suuruuden määräytymisperusteiden pitäisi samankaltaisissa taloissa olla yhtäläiset. Silloin ei aiheutuisi erimielisyyksiä kaupunginkaan suuntaan. Tämä on eräs syy miksi suojelluilla, vanhoilla pientaloalueilla tontinvuokran tulisi jatkossakin perustua tontin pinta-alaan. Urbaanit asumismessut 2014 HELSINKILÄISTEN ja jyväskyläläisten kotien ovet avautuvat yleisölle yhdeksi päiväksi elokuun 30. päivä 2014. Kyseessä ovat toista kertaa järjestettävät Urbaanit asumismessut. Niillä esitellään koteja, joissa asutaan luovasti, yhteisöllisesti tai muuten vain aikaansa edellä. Esiteltävinä on myös onnellisia taloyhtiöitä, joissa jaetaan tilat ja tavarat, hyviä energiaratkaisuja, ryhmärakennuttamista ja muita urbaanin ekologisen asumisen esimerkkejä. Asunnoista laaditaan lyhyt asuntoesittely asumismessujen nettisivuille kevään ja kesän aikana. Helsingissä Asumismessut huipentuvat kaikille yhteisiin jatkoihin Kääntöpöydällä Vanhoilla veturitalleilla. Voit ehdottaa omaa kotiasi messukohteeksi vapaamuotoisella hakemuksella osoitteeseen urbaanitasumismessut@dodo.org. Lisätietoja: Alina Raiskila, Dodo ry alina.raiskila@dodo.org Tulevien tontinvuokrien suuruuteen vaikuttavat kaupungin omaisuudelleen haluama tuotto (4 %) ja maanarvo. Kiinteistövirasto on esittänyt, että tontinvuokria pitäisi tarkistaa paitsi elinkustannusindeksin niin myös jonkin muun instrumentin kautta. Tätä perustellaan sillä, että maanarvo nousee Helsingissä elinkustannusindeksiä nopeammin. Asukkaalle se tarkoittaa asumiskustannusten jatkuvaa kasvua. Miten tontin arvo lasketaan? Kiinteistövirasto arvioi pientalotonttien arvoa myös kiinteistökauppojen perusteella. Myynnissä olleiden pientalotonttien määrä on alhainen, mikä on johtanut tonttien korkeisiin myyntihintoihin. Kaupungin alueella olevien pientalotontien määrä on kiinni kaavoituksesta. Kun tontteja on kaavoitettu vähän, ei rakennettavia tontteja ole syntynyt ja markkinat pysyvät epätasapainoisina. Kiinteistövirasto toteaa, että ehdotetut tontinvuokrat ovat kohtuullisia. Virasto vertaa vuokria laskennalliseen maanarvoon, joka on kaavoitusvalintojen vuoksi hyvin korkealla. Kaupunkilaisen kannalta tontinvuokra on kuitenkin kohtuullinen vain siinä tapauksessa, että hän kykenee huolehtimaan muistakin asumisen ja elämisen kustannuksista. Asemakaavalla suojellussa vanhassa talossa pohjaratkaisu ei vastaa nykystandardeja ja muutosten tekeminen on erittäin rajallista. Neliöitä voi olla paperilla paljon tuntuisesti, mutta todellinen tilatehokkuus on heikko. Suojellussa pientalossa myös asumis- ja huoltokustannukset ovat suojelematonta pientaloa suuremmat. Tontinvuokratason merkittävä nosto uhkaa rakennusten ylläpitoa ja alueiden säilymistä. Tontinvuokra saattaa tulevaisuudessa olla 180 neliön talossa 4104 euroa vuodessa. Kellarin mukaan laskeminen nostaa neliöt 300:aan ja vuokra olisi 6840 euroa vuodessa. Vuonna 2011 helsinkiläisten mediaanitulo oli 26400. Oletetaan, että 180 kerrosneliön taloa asustaa kahden palkansaajan talous, jonka tulot ovat 52800. Tuleva tontinvuokra on lähes 8 % talouden bruttotuloista. Kenellä on varaa asua pientalossa? Tontinvuokrapäätöksellä kaupunki käytännössä valitsee, kuka alueella voi jatkossa asua. On oletettavaa, että läheskään kaikilla Koske- Tontinvuokrat nousevat rajusti kanta-Helsingin alueella, johon Käpyläkin kuuluu. Vuokrien nousu koskee myös kerrostaloja, ei pelkästään omakotialueita. lan, Kumpulan, Käpylän ja Toukolan pientalojen asukkailla ei ole mahdollisuutta selviytyä tulevasta tontinvuokran korotuksesta. Löytyykö suojeltuihin pientaloihin uusia maksukykyisiä asukkaita, jotka tyytyvät vanhojen talojen rajoitteisiin ja huolehtivat alueiden rakennusten ja pihojen hoidosta, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokas alue säilyy myös tulevaisuudessa? Tontinvuokrien taso ja määräytymisperusteet ovat poliittisia päätöksiä. Jokainen voi vaikuttaa olemalla aktiivinen poliittisten päättäjien ja kaupungin virkakoneiston suuntaan. Tuottoprosentin ja laskennallisen maanarvon sijaan keskusteluun on nostettava asukkaalle maksettavaksi tuleva euromääräinen vuosikustannus. Sen tulee olla kohtuullinen. Moni alueen asukkaista voi tulevaisuudessa ollakin kehyskuntalainen. Onko se Helsingin tavoite? TUULI KUNNAS hallituksen puheenjohtaja Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Keski-Pasilasta kolme kertaa Kamppia isompi - naapuriin rakentaminen alkaa jo ensi vuonna T ripla-keskuksen rakentaminen Pasilan aseman ympärille alkaa 2015. Jo ensi vuonna siis alkaa maisemamme muuttua, sillä Pasilan tornit näkyvät vähintään Länsi-Käpylän omakotitalojen ikkunoista, ja toki muualtakin. Tripla on mittakaavaltaan lähes kolme kertaa Kampin keskuksen suuruinen. Kolmen alueen kokonaisuus Pasilan keskus muodostuu kolmesta asemakaava-alueesta: keskustakortteli, tornialue ja ratapiha-alue. Sinne tulee toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali. Asuntojen osuus on noin viidennes rakennuspinta-alasta. Pasilan keskus toteutetaan ekologisten kriteerien mukaisesti ja siihen tulee muun muassa yli 3 300 polkupyöräpaikkaa ja yli 300 sähköauto- jen latauspistettä. Keski- ja PohjoisPasilaan tulee runsaasti viherkattoja. Jätteiden keräys toteutetaan keskitetyllä imulaitejärjestelmällä. Keskuksen sydämeksi tulee uudenlainen muunneltava monitoimiareena. Hanketta esiteltiin Pasila uudistuu -tilaisuudessa 22.5. asukkaille, Pasilassa työssä käyville ja alueella toimiville yrityksille Haaga-Heliassa Itä-Pasilassa. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva Kaupunkisuunnitteluvirasto www.pasilahelsinki.fi, www.uusipasila.fi.
Käpylä-Lehti 4.6.2014 5 Käärmetalon suojeluarvot säilyvät yhteistyöllä K äärmetalon peruskorjaus liitti omistajan, hankesuunnittelijat, kaavoittajan, rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon uudenlaiseen yhteistyöhön. Yhteistyön tuloksena tuotettiin hienovaraisen korjaamisen ratkaisuja, joilla saavutetaan sekä hyvä asumismukavuus että vältetään usein pakollisiksi koetut suojeltua kohdetta merkittävästi muuttavat toimenpiteet. Ensimmäistä kertaa Helsingissä korjaushankkeen selvitykset loivat aukottoman perustan myös suojelukaavan laatimisille. Tervetuloa viettämään kanssamme luonnonmukaisen maalauksen päivää ke 4.6. klo 10–19! Käärmetalosta mallihanke Yhteistyö käynnistyi vuonna 2010, kun kaupungin asuntotuotantotoimisto esitteli tuoretta korjaushanketta rakennusvalvonnassa. Nopeasti ymmärrettiin, että kaupungin omistama arvokas Käärmetalo avaisi tilaisuuden tehdä mallihankkeen, jossa kohde peruskorjataan siten, että suojeluarvot säilyvät. Jos Helsingin kaupunki ei itse näytä mallia, on vastaavaa vaikea edellyttää yksityiseltä sektorilta. Rakennusvalvonta ehdotti Käärmetalon irrottamista Länsi-Käpylän kaava-alueesta ja erillisen suojelukaavan laatimista, jotta hanke nopeutuisi. Suojelukohteiden korjaamiseen liittyvät rakennushistorialliset ja rakennusfysikaaliset taustaselvitykset käynnistettiin samanaikaisesti. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti rakennushistoriallisen selvityksen ja otti sen myös suojelukaavansa pohjaksi. Myös rakennusvalvonta pystyi tekemään ennakoivaa harkintaa ja ohjausta, minkä tuloksena rakennuslupakäsittely nopeutuu merkittävästi. Lupakäsittelyaikoja yleensä kasvattavaa selvitystarvetta ei luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa enää ole, ja varsinaiseen rakentamis- ja korjaustyöhön päästään suoraviivaisesti. Työryhmä päätyi yhdessä mm. painovoimaisen ilmanvaihdon säi- Lisäksi tuotteistamme lyttämiseen, joten Käärmetalon katto säästyy konehuoneiden rivistöltä. Yhdessä arvioitiin, että rakennuksen polveileva julkisivu kärsisi seiniä merkittävästi paksuntavasta lämpörappauksesta, jonka asentaminen olisi edellyttänyt työlästä kantavien seinien ulokeosien jyrsimistä matalammiksi. Lämpörappauksen sijaan rakennuksen seinärakenteen ja asuntojen vetoisuuden ongelmiin etsitään ratkaisua mm. patteriverkostoa uusimalla ja ikkunoiden eristävyyttä parantamalla. Modernin asuntoarkkitehtuurin ikoni Myös jäljellä olevat hyvin säilyneet 50-luvun keittiökalusteet kunnostetaan. Samalla kalusteita korotetaan ja niiden varustelutasoa parannetaan, koska ergonominen vaatimustaso on tänään toista kuin 1950-luvulla. Yrjö Lindegrenin vuonna 1949 suunnittelemaa Käärmetaloa pidetään kaupungin asuntotuotannon korkean laadun ja suomalaisen modernin asuntoarkkitehtuurin ikonina. Hyvästä laadusta kertoo mm. se, että useat alkuperäiset osat ovat säilyneet myöhemmissä korjauksissa käsiteltyjä osia paremmin. Rakennus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kohteen hienovarainen korjaaminen ei arvion mukaan tule ”moukaroivaa” korjausta kalliimmaksi. Nyt kokeiltu suunnittelutapa ja tehdyt ratkaisut auttavat myös tulevissa korjaushankkeissa. Peruskorjauksen toteuttamista varten on kaupunkisuunnitteluviraston tilaamana tekeillä kaksi diplomityötä Aalto-yliopistossa. Teksti ULLA VAHTERA Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Helsinki teki Käärmetalosta mallihankkeen, jossa kohde peruskorjataan siten, että suojeluarvot säilyvät. Jos kaupunki ei itse näytä mallia, on vastaavaa vaikea edellyttää yksityiseltä sektorilta. nyt vajaakäytössä oleva, vuonna 1972 valmistunut, postin talo puretaan ja sen tilalle aletaan rakentaa asuintaloa. Kaavaluonnos oli esillä Käpylän kirjastossa toukokuun puoliväliin saakka. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Asemakaavan muutosta on hakenut Lemminkäinen Talo Oy yhteistyössä kiinteistön omistaja Itella Real Estaten Oy:n kanssa. Käpylänkuja 5:n asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerros- talon rakentamisen purettavan postitalon paikalle. Uutta asuinkerrosalaa osoitetaan 4800 k-m². Liiketilalle varattua kerrosalaa on 160 k-m². Alueen yhteenlaskettu kerrosala kasvaa 1841 k-m². Tontille on suunnitteilla kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Suojaisa piha aukeaa Käpylänkujan suuntaan. Rakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön mittakaava ja materiaalit. Tontin keskeistä sijaintia Poh- jolanaukion laidalla hyödynnetään sijoittamalla katutasoon liiketilaa. 40 autopaikan suunnitellaan säilyvän maan alla. Helsingin Yrittäjät haluavat lisää autopaikkoja Helsingin Yrittäjille suunnitellut autopaikat eivät riitä. He ovat lähettäneet Kaupunkisuunnitteluvirastolle asemakaavan muutoksesta lausun- koko viikon 23 ajan. Kirjovärit Oy Suomi Tiesitkö tämän rakennuskiellosta ja korjaamisesta? Kaavoituksen aikana kohdealueelle asetetaan usein määräaikainen rakennuskielto. Kielto ei estä tarpeellisia korjauksia eikä tavanomaista huoltoa ja rakennuksen kunnon ylläpitoa. Osa korjaustöistä vaatii luvan, osan voi suorittaa ilman viranomaisen lupaa. Postin tontille rakennetaan asuintalo POHJOLANAUKIOLLA sijaitseva, ja poistotuotteistamme -30% -50% non, jossa toteavat, että pysäköintipaikat ovat riittämättömät asukkaille, yrittäjille ja asiakkaille. ”Alue on rakennettu siten, että nykyiset autoliikenteen vaatimukset eivät täyty. Uudisrakennuksessa on otettava erityisesti huomioon ajoneuvojen pysäköintitarpeet, jotka tulevat asukas-, asiakas- sekä henkilökunnan ajoneuvoista. Epäilemme, että nykyisen suunnitelman mukaiset noin 40 pysäköintipaikkaa eivät täytä tarpeita ja olisikin tutkittava mahdollisuuksia suurempaan määrään”, Läkkisepäntie 22 • 00620 HELSINKI www.kirjovarit.fi • info@kirjovarit.fi Puh: 020 780 9696 • Fax: 020 780 9690 .. 2 vuotta. SYNTTARITARJOUKSIA. TERVETULOA! Kauppa & Cafe Helsingin Yrittäjät vaativat enemmän autopaikkoja sanoo Helsingin Yrittäjät – KeskiHelsinki ry hallituksen varapuheenjohtaja Timo Kangas. Yrittäjien mukaan on kuitenkin positiivista, että kaupunkia kehitetään ajanmukaiseksi ottaen huomioon alueen poikkeukselliset arkkitehtooniset sekä kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaehdotus tulee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi keväällä 2015. www.hel.fi/ksv/ Suunnitelmat kartalla Postin rumaksi haukuttu toimitalo poistuu Käpylän maisemista ja tilalle rakennetaan paremmin ympäristöönsä sopiva asuintalo. Siihen tulee myös liiketilaa. Kuvat suunnitellusta suuresta asuintalosta olivat esillä Käpylän kirjastossa toukokuussa. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Havainnekuvat Kaupunkisuunnitteluvirasto
Käpylä-lehti 6 Svenska hörnan Varför har vi så ont om tid? DET ÄR NÅGOT besynnerligt och obegripligt som drabbat så gott som alla av oss under de senaste decennierna.Vi har numera så litet tid för det som vi egentligen vill göra. Vi befinner oss hela tiden i ett slags tidsnöd. Vi vet inte varför denhär ständiga tidsbristen drabbat just oss. När allt kommer till kritan vet vi inte ens varför vi låter oss styras av tidsbristen. Tidsbristen fungerar som ett slags lagbundenhet vars tvingande påbud vi en gång för alla inte kan låta bli att lyda.Vi bara lyder – på samma sätt som människor alltid lydit under totalitära system. Vi har med andra ord blivit tidsbristens slavar. Men det måste ju trots allt finnas en förklaring till varför denna förslavande samhällssituation uppstått. Varför har vi inte mera tid för det som vi egentligen vill? Det som vi är förpliktade till på grund av vårt yrke och våra familjeförpliktelser gör vi många gånger därför att det ofta ingår i de roller vi har i livet. Det som har hänt är att det ”frihetens rike” som en gång var en viktig del av vårt liv idag blivit allt snävare och alltmer begränsat av den nu så viktiga ”tidsfaktorn”. Vilken är den förändringskraft som lett till att vi idag lever i en verklighet med en betydligt snabbare ”tidsverklighet” än förut? Vad är det som gjort tiden snabbare än förut? Såvitt jag förstått måste det vara den alltmer ökade snabbheten i teknologisk utveckling. Låt oss ta några triviala men extremt enkla exempel: utveckligen av mobiltelefoner har varit så snabb att en äldre man som jag inte mera hänger med, samma sak har hänt med datorprogrammen, det ökade utbudet av internationella tv-program, det allt snabbare utbudet på konsumptionsvaror och av produkter som sägs vara oundgängliga för vår trivsel, hälsa och vårt allmänna välbefinnande. Dessa exempel är tagna på måfå. Men ta också i beaktande vad som hänt med familjestrukturen som länge kunde bestå under flera generationer, men som idag knappast är stabil under en enda generation. Ta också i beaktande vad som hänt med vår inställning till rummet. Idag rör vi oss mellan nationer och kontinenter utan att tidsaspekten överhuvudtaget spelar någon större roll. Tidigare vande vi oss dessutom med exempelvis den inredning och det möblemang vi ärvt och som våra föräldrar och deras föräldrar anskaffat. I dag ska det vara sista modet! Vi har också förlorat den äkta kontakten med de ting som omger oss! Listan kan förlängas i det oändliga. Tyvärr är det inte enbart samhället som förändrats. Det är också vi själva. Vår identitet har börjat producera en mängd nya personliga identiteteter. Många av oss har tillägnat sig situativa identiteteter: vi väljer helt enkelt den identitet som passar oss bäst i just den situation vi befinner oss i för tillfället. På det sättet kan vi anpassa oss till alla de skiftande situationer vi råkat hamna i. Samtidigt har också den politiska identiteten förändrats på ett liknande sätt: det viktiga är inte längre att företräda en bestämd ideologisk linje; det viktiga är att anpassa sig till situationens krav. Hur ska vi på sikt klara oss ur dethär dilemmat? Har vi helt glömt bort den gamla drömmen om det goda livet? Lauri Ankerman - Vantaanjoen suiston perinteinen juurimusiikki-äijä L ähes koko ikänsä Käpylässä asunut Lauri Ankerman on esiintynyt niin Käpylän kuin Kumpulankin kyläjuhlilla sekä Järvenpään Puisto-Bluesissa monen muun paikkakunnan ja juhlan lisäksi. Sielukasta soulia, karheaa bluesia, railakasta rallia ja uusmuotoisia rekilauluja - kaikkia hänellä on ohjelmistossaan. Itse hän määrittelee itsensä Vantaanjoen suiston juurimusiikin tekijäksi. - Minulla on tippaleipäaivot, hän naurahtaa. - Siksi olen antanut itselleni luvan tehdä kaikkea. Muusikkona lähden liikkeelle teksti edellä. Tulkinta on tärkeintä. - Kirjoitan itse tekstit, joita esitän. Vanhat rekilaulut kolahtivat minuun aikoinaan. Fraasi ja vastafraasi, toisto ja ristiriita kiehtovat ja niistä syntyy pitkä tarina, jota sitten kehittelen, yhdistän, hion ja pelkistän. - Laadukkaat suomenkieliset tekstit ovat poikkeuksellisia, hän toteaa. Keikoilla huomaan, että jopa juottoloissa mölyporukat hiljentyvät kuuntelemaan. Lauri Ankerman esiintyy sekä soolona, duona että bändinsä The Ankermen kanssa. Se on ollut koossa jo kauan. Muut Ankermenit ovat Mikko Koivisto (huuliharppu), Sonja Korkman (perkussiot) sekä Jere Perkiökangas (kontrabasso). Kaikki ovat ammattilaisia ja heillä on muitakin tunnettuja bändejä kokemustaustassaan. - Meillä on uskomaton yhteistyö. Toimimme yhdessä kuin yksi ajatus, Ankerman kehuu. - Laadukkaat suomenkieliset tekstit ovat poikkeuksellisia. Keikoilla huomaan, että jopa juottoloissa mölyporukat hiljentyvät kuuntelemaan, sanoo Lauri Ankerman. tettuna, ”Pallogrillimiestä” ja aina suomalaiseen yleisöön vetoavaa juomalaulua...” Keskisuomalainen arvosteli vasta ilmestynyttä kakkoslevyä: ”Modernin nykymusiikin seassa Lauri ”Arno” Ankermanin kaltaiset perinteiset blues-äijät ovat ilahduttavia poikkeuksia, joiden ansiosta tekee yhä mieli uskoa aidon musiikin voimaan.” Tällä toisella levyllä on hauska laulu Singaporen satamasta, mutta olisiko tarjolla Käpylään liittyviä lauluja? - Olen tehnyt yli 40 biisiä. Kyllä minulla on myös Käpylään ja Kumpulaan liittyviä sanoituksia! Ahkera kotikissa Perinteinen blues-äijä Ankermanilta ilmestyi tammikuussa toinen levy. ”Pimeään Pihaan”on pohdiskelevampi ja syvempi kuin esikoinen johtuen mielentilasta työn aikana. LARS D. ERIKSSON Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Ulko- ja sisämaalaustyöt huolella edullisesti. WWW.TUOMASMAALAUS.COM p. 044 528 4062 Käpylä-Seuran KÄPYLÄ - Hymykuoppa Helsingin poskessa t-paita 18,- / kpl Kangaskauppa Norteva & Vuorento Pohjolankatu 43. 4.6.2014 Kirjeet Joutomaaksi luultu onkin naapuritalon piha! VÄINÖLÄNKADUN JA Untamontien välille levittäytyy kallioalue, josta kulkee monen koiranulkoiluttajan ja ulkoilijan vakioreitti. Alue on harvoja ”joutomaakeitaita”, vähän niin kuin ei kenenkään maata, vapaata aluetta talojen pihojen välissä. Moni ei kuitenkaan tiedä sen olevan taloyhtiön piha-aluetta. Alue on myös lähitalojen lasten ahkerassa leikkikäytössä, siellä täällä näkyy lasten leluja ja rakennettuja majoja. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin monin paikoin kakkakasoja, joita ulkoilevien koirien omistajat eivät ole noukkineet mukaansa. Siistikää jälkenne! Lapinkoira Haikon kanssa ulkoilee aluella myös Kaija Unhola. - Inhottaa kävellä polkua pimeässä, kun ei tiedä koska astuu johonkin jätökseen, hän toteaa. Myös vapaina ulkoilevat koirat saavat kritiikkiä: - Irrallaan juoksevien koirien jätöksiä ei mitenkään voi huomata kerätä. Lisäksi vapaat koirat voivat olla arvaamattomia vaikka useimmiten olisivatkin kontrollissa. Kallioilla viettävät aikaansa koirien ja lasten lisäksi myös auringonottajat sekä vapaa-ajan ulkoilijat, joilla on toisinaan mukanaan eväitä, myös nestemäisiä, ja eväistä tuppaa unohtumaan roskia. Pullot ovat onneksi vaihtuneet alumiinitölkkeihin, mutta silti alueelta löytyy yhä paljon lasinsiruja. Jotta kaikki voisivat edelleen ulkoilla kallioilla hyvin mielin, olisi jokaisen retkeilijän huolehdittava kaikkien roskien poisviemisestä ja koiranomistajien tulisi siivota lemmikkinsä pötkylät. Näin kaikki mahtuvat samoille kallioille. Teksti ja kuva AINO HUOVIO Kaija Unhola ulkoilee lapinkoira Haikon kanssa. Kakkapussi on aina mukana. Iira Koskikallio nauttii auringosta koiriensa Pyryn ja Utun kanssa. ”Siistikää jälkenne! ” on Iirankin viesti kaikille kallion käyttäjille. Ensimmäistä levyä arvioitiin Blues- Finlandissa mm. seuraavasti: “Parhaimmillaan Ankerman siunaa aitosuomalaisen kerronnan ja amerikkalaisen maaseutubluesin kukoistavaan liittoon. Löytyy Deltabluesia Vantaanjoen suistolle istu- Lauri Ankerman on ahkeran keikkailun lisäksi käynyt luennoimassa bluesin historiasta, ja puhunut eri radio-ohjelmissa uuden levynsä kappaleiden taustoista. Hänellä on myös oma bluesiin keskittyvä keskusteluohjelma Lähiradiossa, nimeltä ”Ison Suden Show”. Ja vaikka Lauri itse kutsuukin itseään varsinaiseksi kotikissaksi silloin, kun ei ole keikalla, on hänellä vielä yksi työ, joka pitää säännöllisiä elämäntapoja yllä: hän on ala-asteen opettajana vantaalaisessa koulussa. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva TIMO HAPPONEN
Käpylä-Lehti 4.6.2014 Kukat kallioille, ruukut ryövätty... Kuka kiusaa vanhuksia Koskelassa? K oskelan vanhustentalossa Juhana Herttuantie 15:ssa tapahtuu kummia. Sieltä häviävät vanhusten omaksi ilokseen ostamat kukat öiseen aikaan ja joskus päivälläkin. Tai oikeastaan, eivät kukat - sillä ne on voro heitellyt läheisille kallioille multapaakkuineen - vaan kukkaruukut! - Olemme ihmetelleet tätä juttua jo viime kesästä alkaen, kertoo Seija Stenbäck. - Varkaalle eivät kelpaa värikkäät kukkamme, vaan hän himoitsee ruukkuja! Se on mielestämme todella outoa, sillä eivät ne ole mitään uniikkisavipyttyjä, vaan ihan tavallisia, halpoja muoviruukkuja. Kuka vaivautuu varkaisiin parin euron ruukkujen takia? Mieleen onkin tullut, että joku tekee sen kiusallaan. Haluaa aiheuttaa vanhuksille pahaa mieltä teollaan. Kamalinta oli se, kun joulukuusemmekin koristeineen varastettiin eteisaulasta! Mummot suunnittelevatkin nyt kameran hankkimista pihalleen. Kiusanhenki pitää saada tunnistettua ja kiinni. - Tuntuu vain hullulta ruveta tekniikkaa ostamaan muutaman ruukun tähden. Elleivät riivityt kukat aiheuttaisi niin paljon pahaa mieltä, emme edes ajattelisi pienten eläkkeittemme käyttämistä moiseen, tuhahtaa Seija Stenbäck. ympäristönsä kaunistamiseksi. Talon piha onkin viihtyisä ja kaunis, värikäs ja kodikas. Se on kalustettu pöytäryhmällä ja puukeinulla. Mummot ja papat istuskelevat mieluusti siellä rupatellen ja kahvia nauttien. Amppelit roikkuvat etupihan sisääntuloaulassa, ja keinun ympäristössä kukkivat tulppaanit. Ne ilahduttaisivat myös kävijää, jos vain saisivat olla rauhassa. Vahva yhteishenki Talo täynnä yksiöitä - Meillä on hirmuisen hyvä henki tässä talossa. Vielä autoilevat asukkaat käyvät apteekissa ja kaupassa huonompikuntoisten puolesta, viemme lääkäriin ja autamme toisiamme kaikin tavoin. Käymme myös katsomassa, mikä on hätänä, jos eivät verhot heilahda joka päivä. Ainahan täältä joku siirtyy tuonne ilmavoimien puolelle, mutta me, jotka vielä olemme täällä maavoimissa, yritämme puhaltaa henkeä kaikin tavoin. Yksi tapa on se, että vanhukset ostavat ja istuttavat runsaasti kukkia Koskelan vanhustentalo on rakennettu vuonna 1976. Yksiöistä koostuvan talon rakennutti sosiaalivirasto, ja myöhemmin se siirtyi Hekan hallintaan. Asukkaiden pitää olla 60 vuotta täyttäneitä, muut asukaskritiiterit ovat samat kuin muissakin Hekan kohteissa. Asukkaita talossa on 80. 7 Mummot ja papat viihtyvät hyvin Koskelan vanhustentalon värikkäällä pihalla, jonne he ovat itse omilla eläkerahoillaan ostaneet taimia ja istuttaneet ne omaksi ja vieraittensa iloksi. Joku ei kuitenkaan niistä pidä, koska kukat viskellään maastoon ja ruukut häviävät. Nyt mummut ovat päättäneet ryhtyä salapoliiseiksi ja väijyä voron kiinni kameran avulla, paljastavat asukasaktiivit Seija Stenbäck, Amalia Kivistik ja Pirkko Minkkinen. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Peltilehmät kuriin! Käpylän Leijonille yhteistyö tärkeintä AUTOKANNAN KASVAESSA on KÄPYLÄ ON MONI-ILMEINEN yh- Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI monessa taloyhtiössä ryhdytty toimiin autojen pysäköinnin järjestämiseksi. Jos asuu talossa, jossa autojen järjestämistä pihalle tai autotalleihin ei koskaan ole suunniteltu kunnolla, voi käytännöksi muodostua hyvinkin ongelmallinen epäjärjestys. Autotallien käyttö ja pihan monopolisoiminen Kun aikaisemmin jokaisella asunnon haltijalla Kirkkoherrantie 2:ssa oli yksi autotalli, on tilanne nyt se, että yhdellä alatalon asukkaalla neljästä on hallussaan kaksi tallia, eli 50 % tallitiloista. Saman osakkaan myös onnistuttua muuttamaan tallien keskinäistä järjestystä, on muilla ollut huomattavia vaikeuksia ajaa pihalle ja pihalta pois. Autoja ei nimittäin säännönmukaisesti pidetä autotalleissa vaan niiden ulkopuolella. Pimeässä tai lumivallien rajoittaessa muutenkin kapeaa pienkerrostalon asvalttipihaa, on muiden asukkaiden ja taloon pyrkivien kulku huomattavasti vaikeutunut. Kun talvisaikaan pihan pinta-ala lumivallien kertymisen vuoksi entisestään pienenee, ovat vaikeudet olleet huipussaan. Paikoitusasiassa on lukuisia kertoja pyydetty taloyhtiön hallituksen toimia ja huonojen pysäköimiskäytäntöjen purkua. Asia on vielä ratkaisematta. isännöitsijältä kuinka monessa hänen isännöimässään kerrostalossa ei lainkaan ole ilmoitustaulua. Vastausta kysymykseeni en saanut, mutta se virvoitti kuitenkin isännöitsijän toimimaan: pian ilmestyi ilmoitustaulu sille kuuluvalle paikalle rappukäytävään. Nyt talossa siis on ilmoitustaulu, joka voi toimia tiedotusmielessä, kun yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen taloyhtiön hallitus tekee yhteisiä päätöksiä taloyhtiössä. Mutta miten saada käsittelyyn ja vieläpä hyväksyttyä yhteisesti velvoittavat säännöt esim. juuri paikoitusta koskien sellaisessa taloyhtiössä, jossa alkukantaisesti puolustetaan sääntöjen tarpeettomuutta? distysten, seurojen, yhteisöjen kulttuuristen ja sosiaalisten verkostojen toimintakenttä. Meille on luonteenomaista yhdessä toimiminen ja toisten huomioiminen, sanoo Käpylän leijonien presidentti Sakari Arkio. - Palvelujärjestönä Lionstoiminta on elimellinen osa paikallista kulttuuriamme. Me luomme yhteyksiä eri ikäisiin, me tuemme heidän toimintaansa, me autamme muita. Kun keräämme varoja, me palautamme ne lyhentymättöminä paikallisten järjestöjen tukemiseen, pienen osan mennessä järjestömme kansainvälisiin auttamisprojekteihin, sokeuden vastaiseen taisteluun ja isoihin kehittyvien maitten rokotuskampanjoihin. Epäkohtien kartoittaminen Kuinka moni asukas joutuu kärvistelemään kerrostalossa, jossa jätetään huomioimatta niin asukkaiden yhdenvertaisuusperiaate kuin muut hyvät käytänteet esim. paikoituksen suhteen? Oulunkylässä on tätä nykyä kaksi kaupunkipolkua, jotka toimivat erinomaisena väylänä seudun historian ymmärtämiseksi. Olisiko nyt aika järjestää vastaavalla periaatteella toimiva polku nykyajan kaupunkiasumiseen liittyvien epäkohtien kartoittamiseksi ja asiaan kuuluvien ratkai- Siltavoudintie 9:n paikoitusta säätelevä kilpi ajoväylän kupeessa. Taloyhtiö ilmoittaa selkeästi paikoituskäytännön. Onko näin mahdollista tehdä muuallakin? sujen löytämiseksi? Näin voisimme hälventää huolia ja vähentää epäkohtia esikaupunkiasumiseen liittyen. Teksti HEIDI MITTLER Kuvat JOHN SUMELIUS Muut järjestystoimet? Kerta toisensa jälkeen on taloyhtiössämme oltu sitä mieltä, ettei yleisiä järjestyssääntöjä oteta käyttöön, vaikka yleinen mielipide onkin, että järjestyssäännöt palvelevat kaikkien asumismukavuutta. Vielä viime syksynä talossamme ei ollut ilmoitustauluakaan, johon järjestyssäännöt kuuluisi ripustaa. Vuosien saatossa olen monesti tivannut, kuinka tilanne voi jatkua näin. Syystalvella 2013 kysyin Asunto-osakeyhtiö Kirkkoherrantie 2:n pihan huonoa paikoituskäytäntöä: autot tukkivat kulkuväylän muilta. Hävittäkää Helsinkitilaisuus oli yleisömenestys Käpylän lionsklubin kevätkauden alkua viritti klubin helmikuussa järjestämä Helsingin suurpommitusten 70-vuotismuistelutilaisuus Untamontien koululla. Ohjelmarungon muodosti tietokirjailija Antero Raevuoren ja lion Jarkko Eskolan luonteva dialogi, johon nivoutuivat yleisön esittämät puheenvuorot. Taustana oli Raevuoren vastailmestynyt tietokirja ”Hävittäkää Helsinki”. Kirjan nimi on suora viittaus Stalinin pommituksiin johtaneeseen käskyyn. Yleisöä oli noin 120, ja palaute oli hyvin myönteinen. Taivaskallion perinteinen, nyt jo 57. laskiaistapahtuma pidettiin harmaan kosteassa säässä. Oikeasta lumesta ei ollut tietoakaan, mutta siitä huolimatta yleisöä, valtaosin lapsiperheitä, oli runsas tuhat. Arkio kertoo, että klubiveljien lisäksi toteutukseen osallistui runsaasti perheenjäseniä, partiolaisia, Oulunkylän VPK:n ja KäPa:n nuoria sekä LC Oulunkylän ja LC Metsälän lionveljiä sovitun vastavuoroisen yhteistoiminnan mukaisesti. - Kaikkien avustajien panos oli erittäin merkittävä. Sodanajan tapahtumien merkkivuoteen liittyen laskiaisjuhlaan osal- Käpylän lionsklubin kevätkauden alkua viritti Helsingin suurpommitusten 70-vuotismuistelutilaisuus Untamontien koululla. Ajankohtaisiin kaavasuunnitelmiin Käpylän lionsklubi otti selkeän kannan Taivaskallion ainutlaatuisen miljöön säilyttämisestä koskemattomana jälkipolville. listuivat myös LC Tuusulasta Ilmatorjuntamuseon isäntä kapteeni Matti Kulmala lammasnahkaturkissaan ja päähineessään sekä Raimo Stenvall 1950-luvun sotilaspuvussaan vanhan kuorma-auton (Ford V8 vm -38) ja 44 mm Bofors-tykin esittelijänä. Kevätkauden viimeisenä aktiviteettina sunnuntaina18. toukokuuta Käpylän leijonien edustajat laskivat kukat virolaisten vapaaehtoisten muistomerkille Malmin hautausmaalla klubin lippuvartion kunnioittamana. Taivaskallio on säilytettävä! Avustuksia nuorille Käpylää ja Taivaskalliota koskeviin ajankohtaisiin kaavasuunnitelmiin Käpylän lionsklubi otti ”Taivaskallion laskiainen” -lehdessä selkeän kannan Taivaskallion ainutlaatuisen miljöön säilyttämisestä koskemattomana jälkipolville. Leijonapresidentti kertoo, että alueen naapuriklubeja LC Metsälää ja LC Oulunkylää autettiin osallistumalla avustajina Metsälän talvitapahtumaan maaliskuussa ja Oulunkylän lastentapahtumaan huhtikuussa. Naapuriklubien näyttävät yleisötapahtumat ovat osa alueen leijonien perinteistä kotiseutuumme luontevasti kuuluvaa yhteisöllisyyttä. Klubiveljien ja klubin ladyjen perinteinen yhteinen kevätretki tehtiin 12.5. tutuksi tulleelle Tuusulan Rantatielle ja tällä kertaa Lottamuseoon, jossa museon asiantunteva opas kertoi lottien merkittävästä sodanajan roolista ja jossa museon helposti lähestyttävä esille pano elävöitti lottien historiaa. Illallistilaisuus vietettiin majatalo Onnelassa. Käpylän lionsklubin vuotuisten avustusten myöntämisessä nuoriso ja nuorisojärjestöt ovat keskeisiä. Huhtikuun klubikokouksessa myönnettiin seuraavat avustukset: · Quest-koulutus (koulujen opettajien koulutus oppilaiden itsetunnon ja omanarvontunnon vahvistamiseen · Tuhkarokon vastainen kampanja · Käpylän Musiikkiopisto · Partiolippukunta Verso-Veikot · Käpylän Pallo, Tarton pelimatka · N-piirin nuorten kansainvälinen leiri Suomessa · Partiolippukunta Kuksat · Autismisäätiö · Partiolippukunta Virkut · Partiolippukunta Karhu-Veikot · Partiolippukunta Käpytytöt · Oulunkylän VPK · Käpylän musiikkiopiston stipendit · Helsingin sotainvalidien Käpylän osasto · Lions N-piirin katastrofirahasto · yhteensä 4.790,10 euroa www.verkkoviestin.fi/lionshkikapyla
Käpylä-lehti 8 Etymologia Lauseenjäsenistä SUOMEEN, kuten muihinkin Euroopan kieliin, kieliopin termit ovat lainautuneet latinasta. Ne on hyväksytty lainaa ottavissa kielissä lähes sellaisinaan. Joskus ne ovat ruvenneet merkitsemään ihan muitakin asioita. Näin on käynyt myös lauseenjäsenien nimityksille. Suomessa osa niistä pyrittiin jopa suomentamaan. Subjekti tulee latinan sanasta subiectum eli alle heitetty. Vastaava verbi subicere tarkoittaa alle heittämistä, alistamista ja lisäämistä. Esimerkiksi englannin kielen subject on menneinä aikoina tarkoittanut mm. vasallia, vuokralaista ja alamaista, seurakuntalaista, ainetta, ainesta jne. Jo latinassa ja muissakin kielissä sanaa käytettiin myös lauseenjäsenen nimityksenä. Vuonna 1868 Ferdinand Ahlman käytti suomenkielistä nimitystä alus tarkoittamaan lauseenjäsentä. Latinasta on lähtöisin myös predikaatti. Latinan praedicatum on johdannainen verbistä praedicare eli lausua ääneen, julistaa. Sanan alkutavu prae on suomeksi julki ja dicare julistaa. Saman sanan alkuperää on ruotsin saarnaamista tarkoittava verbi predika. Vuonna 1858 Elias Lönnrot rupesi käyttämään predikaatista suomenkielistä ilmaisua maine. Attribuutti on substantiivin välitön määrite. Latinan attributum on johdannainen lisättyä tarkoittavasta sanasta attributus, joka puolestaan on johdettu verbistä attribuere eli lisätä, liittää. Sanan osat ovat mm. lähentämistä tarkoittava ad- ja jakamista tarkoittava tribuere. Vuonna 1853 Daniel Europaeus suomensi ruotsin kielen sanan attribut sanoilla omaisuus, tapaisuus, kaltaisuus. Objekti tarkoittaa mm. esinettä ja kohdetta sekä jotain, mitä ihminen ajattelee tai havaitsee. Lauseessa se on verbin määrite, joka ilmoittaa verbillä lausutun toiminnan kohteen. Latinan obiectum tarkoittaa jotakin, mikä on heitetty vastaan. Se on johdannainen verbistä obicere, joka tarkoittaa vastaan tai eteen heittämistä ja aiheuttamista. Sanan etuliite ob on suomeksi kohti, päin, vastaan ja varten. Loppuosa iacere tarkoittaa heittämistä. Vuonna 1838 Carl Helenius käyttää ruotsin sanasta objekt suomenkielistä muotoa silmän-etu, Elias Lönnrot vuonna 1858 sanaa kohde. Predikaattia täydentävä sana tai lause on adverbiaali. Lainaa latinasta tämäkin. Latinan adverbium tarkoittaa verbiin liittyvää. Sanan osat ovat ad- eli lisä ja verbun eli sana ja verbi. Carl Helenius suomentaa vuonna 1838 sanan adverbium sanalla lisäys-sana, Daniel Europaeus vuonna 1853 sanalla lisä-sana, Elias Lönnrot vuonna 1858 ilmaisulla määräsana. Turkissa sijaitseva Ararat-vuori on armenialaisuuden symboli K un syksyllä 2013 pääsin Armeniaan, toteutui yksi haaveistani. Valamon Kansanopisto tekee sinne vuosittain opintomatkoja, samoin myös Vuoristo-Karabaghiin. Ohjelmaan kuuluu johdantoseminaari, jossa historian ja kulttuurin lisäksi tutustutaan vaikkapa kansanviisauteen: “Kana voi olla ruma, kunhan se munii.” Tai: “Jos olet Jumalan suosiossa, lammas tulee omia aikojaan ovellesi.” Ararat näkyy kaikkialle Oppaana toimii alueen kulttuurin paneutunut professori ja kirjailija, isä Serafim Seppälä. Innokkaimmat osallistuvat retkille monesti, muutamat ryhmäläisistä jopa kahdeksatta kertaa. He lumoutuvat etenkin kaksihuippuisesta Ararat-vuoresta, tutkivat sen värisävyjä ja lumitilannetta eri vuosina. Ararat on armenialaisuuden symboli: Nooan arkki laskeutui Araratin rinteille. Seudun kärsimyksiä kuvastaa puolestaan se, että vuori, vaikka näkyykin lähes kaikkialle, kuuluu nykyisin Turkille. Armenia on maailman vanhin kristillinen valtio; apostolit Taddeus ja Bartolomeus toivat sinne kristinuskon. SEPPO SEPPÄLÄ Nooa perusti Jerevanin Sipsa Tuominen 6.7.1930-2.5.2014 KIITOS SIPSA, kun asuit Käpylässä ja toit meille lämmintä olemistasi, rauhallisia, tarkkoja analyysejä maailmanmenosta niin nuorille kuin varttuneille, kuuntelit murheita ja iloja ja rakensit viisaalla ymmärryksellä tätä yhteistä kylää. Olemme sinua vailla, mutta kuten opetit, elo jatkuu. Aino ja Anni, tarinoista ja neuvoista kiittäen. Aikamiehillä 50-vuotisjuhlakiertue EDUSKUNNAN PUHEMIES Eero Heinäluoma paljasti Aikamiesten 50 vuotisjuhlareliefin 18.5.2014 Kirjan Talon juhlasalissa. Reliefi kiinnitettiin sisäänkäyntiin Olavi Virran muistolaatan viereen. Lauluyhtye Aikamiesten tarina alkoi 50-vuotta sitten kun he levyttivät Martti Jäppilän kappaleen ”Iltatuulen viesti”, joka teki lyömättömän ennätyksen pysymällä radion soittolistalla 92 viikkoa 1960-luvun lopulla.Vanhat käpyläläiset muista- vat, että Martti Jäppilä asui LänsiKäpylässä. Juhlareliefin paljastuksen jälkeen pidettiin Kullatut Muistot -konsertti, joka avasi Lauluyhtye Aikamiesten 50-vuotisjuhlavuoden. Aikamiesten 50-vuotisesta taipaleesta valmistuu myös kirja, joka ilmestyy syksyllä 2014. Lisätietoja Aikamiesten 50-vuotisjuhlavuodesta osoitteesta: www.aikamiehet.fi 4.6.2014 Jerevaniin saavuttuamme majoituimme upouuteen hotelliin. Itse kaupunki on vanha, sillä legendan mukaan sen perusti Nooa, joka Araratilta tullessaan huudahti: “Jerevats!, Se näkyy!” Niin kertoo munkki Serafim kirjassaan Araratista itään (2007). Tosin maassa on ollut peräti 12 pääkaupunkia. Hotellista minulle osoitettiin ylimmän kerroksen sviitti parvekkeineen. Huoneen pari seinää oli pelkkää ikkunaa, yhtä nurkkaa hallitsi nojatuoli ja toista iso kirjoituspöytä. Vastaanoton neitoset sanoivat huoneen kuuluvan hotellin johtajalle, mutta joskus se annetaan asiakaskäyttöön. Näköala avautui sekä kaupunkiin että vuorille ja naapuripihaankin, korunkauniiseen Zoravor-kirkkoon, joka seisoi Neuvostoliiton aikaisten talorumilusten keskellä. (Zoravor tarkoittaa sotajoukkojen komentajaa; eräs Marian bysanttilaisnimityksistä.) Tuolla 1600-luvun maanjäristyksen jälkeen korjatulla kirkolla on maan tapaan pitkä historia, Zoravor on näet alkujaan apostoli Ananiaan reliikkien säilytyspaikka. Kun pitkien retkien jälkeen palasimme Jerevaniin, onneni vaihtui: en saanut sviittiä, vaan huoneen baarin viereltä. Vielä kahdelta yöllä valvoin, niin kovasti huusi musiikki, ja jo puoli neljältä piti nousta lentokoneeseen, Kiovan kautta Suomeen. Upea luonto yllätti Armenian vuoristoteillä meitä kuljetti bussi vieden ryhmää keskiaikaisten tai vielä varhempien luostareiden luo. Päivittäisillä ajomatkoilla oli vaikea uskoa maailman ylikansoitukseen, sillä vain harvakseltaan näkyi ihmisiä, teillä liikkujia tai edes kyliä. Lammaslaumoja ratsastavine paimenineen kyllä riitti, samoin oli haikaroita ja haukko- Armeniassa teki lähtemättömän vaikutuksen Geghanushin kylä ja isä Aharonin kirkko. Kirjoittaja kuvassa eturivissä kolmas vasemmalta. Koulussa näin Nunen luokan ja seiniä peittävät piirrokset. Kysyin, missä Nune istui, jolloin tyttö kävi yhteen luokan neljästä pulpetista. Nappasin paperikuvan vanhalla kamerallani, mikä digikameraajan lapsista tuntui kovin merkilliseltä. ja sekä vanhoja naisia keräämässä ”urtsia”, villitimjamia tai muita yrttejä teenä nautittavaksi. Upea luonto yllätti. Kun Noravankin luostarissa ihailimme ruosteenpunaista, jyrkkää seinämää ja syvänsinistä taivasta, ilmaantui silmiemme eteen vuorikauriita ja pikku kilejä. Ne kipittivät emon perässä horjahtelematta pitkin kohtisuoralta näyttävää kalliota. Aikansa ruohoa hamuiltuaan kauriit katosivat. Onnellinen kohtaaminen! Toisen kerran ajelimme suoraa väylää vuoret toisella, avara laakso toisella puolen tietä. Olin juuri tullut maisemien takia etupenkkiin, kun äkkäsimme asfaltilta kokonaisen parven kotkia. Bussin lähetessä mahtavat valkopäät nousivat ilmaan ja kiersivät kehää ympärillämme. Saimme lukumääräksi kolmekymmentä, yhtä monta kuin bussissa oli ihmisiä. “Uskomaton näky!” huudahti Artem, paikallinen oppaamme. Järkytti ajatella, että mies oli Vuoristo-Karabaghin sodan (1992-1994) veteraani, tuolloin vasta kahdenkymmenen. Geghanushin kylä ja Nune-tyttö Mikä Armeniassa teki lähtemättömän vaikutuksen? kysyi joku. Ehkä Geghanushin kylä ja isä Aharonin kirkko. Osallistuimme palvelukseen, jossa viisi teini-ikäistä tyttöä muodosti kuoron eräs äiti johtajanaan. Kun laulu alkoi, tuntui kuin se olisi kiirinyt katon läpi kohti taivasta. Mitään niin kaunista ja väkevää ääntä en ole ennen kuullut. Kuinka ihmeessä hennoista tytöistä lähtikin niin suurenmoinen laulu? Nune-tyttö, joka kysyi palveluksen jälkeen nimeäni, halusi minut mukaansa. No mikäs, lähdettiin, noustiin pölypilven keskellä mäkeen,jota lapset lakaisivat luudilla. Oli koululaisten siivouspäivä; työ tehtiin mukisematta. Nune tiedusteli ikääni, ja kun kerroin, hän tokaisi: “Isoäitini ikä.” Sitten katsahti minuun ja esitti arvionsa: “Nuori!” Seurueeseen liittyi paljon lapsia. Menimme kouluun, jossa näin Nunen luokan ja seiniä peittävät piirrokset. Kysyin, missä Nune istui, jolloin tyttö kävi yhteen luokan neljästä pulpetista. Nappasin paperikuvan vanhalla kamerallani, mikä digikamera-ajan lapsista tuntui kovin merkilliseltä. Sitten kuvasin muutkin lapset, ja kun paikalle tuli nuori, elegantti englanninopettaja, otin kuvan myös hänestä. Nune sanoi aikovansa kääntäjäksi kielinään armenia ja englanti. Vaihdoimme osoitteita, mutta paperikuvia ei kannata lähettää, Armenian postilaitos kun ei ole kaikkein tehokkain. Kansanmurhan jälkeläiset Armenialaisilla on valtavat, kauniit ja surumieliset silmät: vuosituhantinen hävityksen keskellä eläminen on jättänyt heihin jälkensä. Tuskallisimpia historian koettelemuksia on vuosien 1915-1918 kansanmurha, jonka Turkki toteutti hävittämällä harkitusti 1,3 miljoonaa armenialaista. Ensin satimeen houkuteltiin sotilaat, sitten älymystö, sitten muut miehet ja lopuksi naiset lapsineen mm. niin että heidät ajettiin Syyrian hiekkaerämaahan. Hitler, joka omaksui tuhoidean, totesi vain, ettei kukaan muistanut enää Armeniankaan kohtaloa? Serafim Seppälä päättää kuitenkin kirjansa perustellun toiveikkaasti Tigran Israelianin (s. 1967) runoon. Tässä ote: ”Uskon sateenkaareen, / rukouksen vuoreen, / vilpittömään nauruun, / auringonnousuun ja itään. / Uskon omaan uskooni / ihmeeseen.” Teksti ja kuvat LIISA MÄNTYMIES Cafe Oulunkylä • Kotitekoisia leivonnaisia • Irtojäätelöä • Täyte- ja voileipäkakkuja tilauksesta PALVELEMME JOKA PÄIVÄ Ma-Pe 07-18, La-Su 09-18 Oulunkyläntie 7, 00600 Helsinki Puh. 040 130 7387, 040 847 3392
Käpylä-Lehti 4.6.2014 9 CERN-tiedeleiri - innostavaa oppimista Menot HIUKKASFYSIIKKA KIINNOSTAA. CERNin, Fysiikan tutkimuslaitoksen ja Opetushallituksen yhteistyössä järjestetty hanke on luonut lukiolaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua hiukkasfysiikkaan sekä tutkimuksen tekoon ennen yliopistoopintoja. Hiukkasfyysikot ovat oman aikamme newtoneita tai maxwelleja, uusien fysiikan mallien kehittäjiä. Suomalaisille lukioille tarkoitettuja tiedeleirejä järjestetään 18 kappaletta lukuvuonna 2013-2014, eikä kaikille halukkaille riitä joka vuosi paikkoja. Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio ja Yhtenäiskoulu osallistuivat tiedeleiriin maaliskuussa 2014. CERN, tiedekeskus Sveitsin Genevessä, on ollut esillä medioissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ensin siellä oltiin tekemässä maapallon tuhoavaa mustaa aukkoa, Dan Browin mukaan antimateriapommia ja sitten löydettiin Higgsin hiukkanen, jonka määritelmää yritettiin selittää lehdissä ja tv-ohjelmissa mitä erilaisin tavoin. CERN on kansainvälinen tutkimuskeskus, joka hiukkaskiihdyttimen avulla selvittää maailmankaikkeuden perusrakenteita. Fyysikoiden iloisuus tarttui Lähdimme tutustumaan hiukkasfysiikan maailmaan aikalailla tyhjä taulu edessä. Omatoiminen tiedonhankinta ja esitelmä loivat perustan Helsingin yliopistossa tehdylle vierailulle. Sen lisäksi että vierailu syvensi tietoja, huomattiin fyysikoiden olevan työlleen omistautuneita hauskoja tyyppejä. Iloisuus tarttuu ja lisää omaa motivaatiota. Vierailut tulevaisuuden opintopaikoissa kasvattavat mielenkiintoa ja luovat uusia mielikuvia, jotka auttavat itselleen soveltuvan paikan valitsemisessa. Tämä on hyvää opinto-ohjausta. Kaikkea ei tiedetä, eikä kaikkeen ole vastauksia. Maailmankaikkeu- Käpylän kirjasto Kirjailijavierailuja syyskaudella: Ti 26.8. klo 18 Marianna Flinckenberg-Gluschkov kertoo kirjastaan Pietarilainen polkuhevonen. Ti 9.9. Aarne Nevanlinna ja Touko Siltala Ti 23.9. Kjell Westö Ti 7.10. Sirpa Kähkönen Ti 21.10. Tarmo Kunnas: Fasismin lumous. JP. Roos Ti 28.10 Juha Hurme Järjestäjät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Tietokoneen, kännykän ja tabletin opastusta senioreille Käpyrinteen talossa, keskiviikkoisin 10-12. Opastajina Enter ry:n vapaaehtoiset & VAVE-projekti. Torstaisin 9-11 liikunta ja käytönopastusta pelikonsolilla (ei 29.5). Opastus on ilmaista! Tervetuloa tutustumaan! Käpyrinne ry, Ilmattarentie 2. dessa riittää selvittämättömiä asioita. Tutkimushankkeet ovat vuosikymmenien pituisia ja niissä vaaditaan monipuolista osaamista. CERNissä etsitään maailmankaikkeuden rakennuspalikoita sekä mallinnetaan maailmankaikkeuden syntyhetkiä, valmistetaan antimateriaa tai tutkitaan aerosolien vaikutusta ilmakehään. Tämä vaatii laaja-alaista osaamista. Tarvitaan teoreetikkoja, insinöörejä, tietokoneosaajia, mutta myös pelastus- ja huoltohenkilökuntaa. He kaikki yhdessä ovat osa CERNin monituhatpäistä tiedeyhteisöä. Oli kiinnostavaa kuunnella edellä mainittujen alojen tutkijoita ja heidän urapolkujaan. Monen tyyppisille ammattitaidoille on tarvetta, ja että CERNiin voi päätyä töihin mitä erilaisimpia reittejä pitkin. Vierailun aikana tutustuttiin CMSkokeeseen ja mittalaitteeseen 100 metriä maan alla. Suuruusluokka oli päätä huimaava. Oli vaikuttavaa nähdä, että miljardisosamikrometrin kokoisten protonien törmäysten tutki- miseen tarvitaan kymmenien metrien kokoisia mittalaitteita. Tutkimuksen tekeminen on kansainvälistä työtä ja niiden läpivienti vaatii pitkäjänteisyyttä. Homma toimii, kun yhteistyö pelaa. Monituhatpäinen tiedeyhteisö CERNissä koostuu sadoista yliopistoista ja yli sadasta eri kansalaisuudesta. Kaikilta löytyy kuitenkin yhteinen tutkimuksen kieli: innostuneisuus ja omistautuneisuus. Ilman näitä ei vastausta vailla oleviin kysymyksiin saataisi selvyyttä. Eikä samoja CERNin käytäviä käveltäisi 96-vuotiaana. CERN-tiedeleiriin osallistuneet Helsingin luonnontiedelukiosta. uutta tietoa ja kokemuksia kohtaan. Tiedeleiri on antanut iloisen tunteen ja kasvattanut itseluottamusta. CERNin kaltainen ympäristö inspiroi; asiat jäävät paremmin mieleen ja niistä saa kattavamman käsityksen kuin perinteisessä luokkaopetuksessa. Uusia omia luonnonmalleja alkaa pyöriä päässä. Millainenkohan laite tarvitaan niiden todentamiseen? Olemme kiitollisia kaikille tämän tiedeleirin mahdollistaneille tahoille. Kun tulevaisuudessa mietitään uusia opetustapoja, toivottavasti tämä leiri tai mihin tahansa oppiaineeseen liittyvät vastaavanlaiset intensiiviset opetusjaksot ovat entistä useamman opiskelijan ulottuvilla. Tulevaisuudessakin tarvitaan nuoria osaajia, myös suomalaisia. Tutustumassa CMS-mittalaitteeseen CERN-vierailun aikana osallistuttiin luentoihin. Hiukkasfysiikan luennon lopussa seuraamme liittyi Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan johtaja Riitta Maijala. Toivottavasti hänelle välittyi vilpitön kiinnostuksemme CERN-tiedeleirillä opittua Teksti ja kuva RITVA-LEENA JÄRVELÄ Kesämarkkinat Koskelassa Koskela Pro ry. järjestää perinteiset kesämarkkinat Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa 11.6.2014 klo 13.30-15.30 E-rakennuksen takana olevassa puistossa, Käpyläntie 11. BETWEEN – valokuvaajia lopun ja alun välilla Stadin ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän osaston valokuvatuotannon opiskelijoiden lopputyönäyttely Jukka Male Museossa 28.5.-24.8.2014. Valokuvaajat: Hanna Kaikula, Ilmari Fabritius, Karoliina Kasurinen, Kerttu Penttilä, Maria Mihhailova, Maria Moulud, Marissa Tammisalo, Mette Kortelainen, Milla Takala, Minja Silvennoinen, Riku Niemelä, Samuli Pentti, Satu Kosenius ja Tanu Kallio Näyttelyssä ovat edustettuina niin kadut, kodit ja studiot, kun opiskelijat ovat lähestyneet valokuvaa do- kumentarismin ja taiteen kautta. Tuloksena on muun muassa kuvajournalismia, katukuvausta ja muotikuvaa. Stadin ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnä n osastolla opintoihin sisältyy monipuolisesti media-alan opintoja ja laajaa työelämäyhteistyötä. Jukka Male museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 2. kerros Avoinna joka päivä klo 9-21. Vapaa pääsy. Opastetut yleisökierrokset HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa Tervetuloa tutustumaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon 12.6.2014! Opastettuja yleisökierroksia järjestetään klo 10.00, klo 11.00, klo 16.00 ja klo 17.00 ja niihin on etukäteisilmoittautuminen. Vierailijoiden alaikäraja on 13 vuotta. Ilmoittautuminen päättyy 4.6. tai kun ryhmät ovat täynnä. Katso lisätietoa ja ilmoittaudu mukaan: www.hsy.fi Taide Kaikki Alla on kaikkien meidän yhteinen festivaali 14.6.-15.6. Tervetuloa mukaan tekemään taidetta kimpassa muiden kanssa - tai esittämään jotain ihan omaa. Voitte olla mukana yhdistyksenne voimin rakentamassa kesän avartavinta festaria. Taide Kaikki Alla -festivaalin taustalla on Yhteismaa ja joukko kulttuurialan ihmisiä. Se on meidän kaikkien yhteinen festivaali, eikä sillä ole yhtä yksittäistä järjestäjää, vaan jokainen ohjelmanumeron tarjoaja on itse oman tapahtumansa järjestäjä. Tapahtuman ilmoittanut huolehtii siis yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä. Kun olet saanut idean siitä mitä haluat toteuttaa, kerro siitä muillekin niin pääsemme kehittämään ideoita yhdessä: www.facebook.fi/taidekaikkialla Lounas arkisin klo 10.30-15.00 8 Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan kahden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan 40€ Lounaslistalla lisäksi broilerin ?leet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Viikonloppuisin pihvit ja leikkeet alkaen Härässä on kabinetti, jossa on tilaa 1-12 henkilölle. Voit vuokrata kabinetin esimerkiksi kokouksiin tai ryhmälle vaikkapa karaokeen :) 880€ Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Juhlapyhien aattoina olemme avoinna klo 04.00 asti. Keskiviikosta lauantaihin paikalla DJ. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin ja torstaisin Pikkulauantaijuhlat. Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 Meillä on Av. ma-ti 9-02 ke-la 9-04 su 11-02 -kisastudio Mäkelänkatu 52 Puh. 710 430 00510 Hki www.mustaharka.?
Käpylä-lehti 10 4.6.2014 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Luonnosta hyvinvointia! Rantakunnossa se hyljekin on Jumalanpalvelukset Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 Su 8.6. klo 11 Messu. Väyrynen-Si, Albekoglu, Leskinen. Su 15.6. klo 11 Messu. Savik, Enni Korhonen. La 21.6. klo 11 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Lauri Ijäs, Kosonen, Kant. Su 22.6. Ei messua. Su 29.6. klo 11 Messu. Leinonen, Kant. Su 6.7. klo 11 Messu. Kosonen, Mäkiö. Su 13.7. klo 11 Messu. Elo, Pelkonen, Taru Hämäläinen. Kellokosken rippikoulun konfirmaatio. Su 20.7. klo 11 Messu. Albekoglu, Mäkiö. Su 27.7. klo 11 Messu. Leinonen, Pesonen-Kareinen. Su 3.8. klo 11 Messu. Järvinen, Hämäläinen. Su 10.8. klo 11 Messu. Albekoglu, Kosonen, saarna, Leskinen. Su 17.8. klo 11 Messu. Pelkonen, Pesonen-Kareinen. Kesäkahvilat Käpylän kirkossa, kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy! Ti 3.6. klo 18 Enkeli Gabriel. Savik. Ti 10.6 klo 18 Hetki urkuparvella. Leskinen, Väyrynen-Si. Ti 17.6. klo 18 Kaikuja maailmalta. Maailma-kuoron konsertti. Albekoglu, Murto. Ti 24.6. klo 18 Rippikoulumuistoja vuosikymmenten varrelta. Kosonen, Lahdensalo. Ti 1.7. klo 18 Pyhien seurassa. Miten läntisen kirkon pyhimykset rikastavat elämäämme. Albekoglu, Murto. Ti 8.7. klo 18 Maria, Saara, Ruth, Martta ja moni muu. Keskustelua ja musiikkia Raamatun naisista. Leinonen, Mäkiö. Ilta päättyy yhteiseen hartauteen. KESÄN ALKAESSA pienet lapset haluaisivat viilettää ulkona ilman rihmankiertämää, mutta moni aikuinen yrittää selvitä helteistä paljastamatta kehonsa muhkuroita. Harva meistä yltää mallin mittoihin. Moni kantaa mukanaan ulkonäköönsä liittyvää taakkaa, häpeää ja syyllisyyttä. Fyysiset piirteet arpineen ja kiloineen ovat kuitenkin luonnollinen osa ihmistä. Miten oppisimme hyväksymään kehomme sellaisena kuin se on, rakastamaan itseämme ja sitä kehoa, jonka Jumala on luonut? Tänäkin kesänä rippikouluissa puhutaan inkarnaatiosta, Jumalasta joka halusi syntyä ihmiseksi, tulla "lihaksi". Kristitylle ihmiskeho on pyhä. Ruumis on Pyhän Hengen temppeli, jota on hyvä kohdella kunnioittavasti ja arvostavasti. Ihminen kokonaisuutena on Jumalan kuva. Rippikoululaiset ovat siinä iässä, jolloin ulkonäköä tarkastellaan erityisen kriittisesti. Riparilla rohkaisemme nuoria heittäytymään mukaan fyy- HELSINGIN KAUPUNGIN ympäsisiinkin leikkeihin ja kokeilemaan omia rajojaan. Nykyään jopa rukous voi liikuttaa koko kehoa. Yhdessä pohdimme, mitä ominaisuuksia arvostamme itsessämme ja toisissa ihmisissä. Samalla suhtaudumme herkällä ja kunnioittavalla asenteella jokaisen nuoren omiin fyysisiin rajoihin, sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen. Viimeisenä iltana leirillä saatetaan jokaiselle laulaa: Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samalla näin: "Sä arvokas oot. Sä osaat ja voit. Mä tuollaisna rakastan sua." JOHANNA ELO Rippikoulupappi Ti 15.7. klo 18 ”Koska valaissee kointähtönen”. Säveltäjä Ahti Sonninen 100 vuotta. Sävellyksiä virsistä Tuntemattoman sotilaan elokuvamusiikkiin. Kosonen, Kajos. Kirkkoherra Pauli Huuhtaselta muistelmat Ti 22.7. klo 18 Pyhä Birgitta. Järvinen, Kajos. Pauli Huuhtanen Kaikella on aikansa, muistikuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Ti 29.7. klo 18 Ajan virrassa. Pelkonen. Ti 5.8. klo 18 Rakkaimmat hengelliset laulut ja virret. Hannu ja Heikki. Ti 12.8 klo 18 Kesäillan vasket. Savik, Vaskiseitsikko Con Brassica. Muuta Maailmojen messu su 8.6. klo 12 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Messu su 22.6. klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Perhekerhon piknikretki Pikkukoskelle 11.6. klo 10– 11.30. Kaikki tervetuloa! Nyyttikestit, kahvi seurakunnan puolesta. Ei ilm. Tied. Kirsi Satosalmi, p. 09 2340 5331. Juhannusaaton retki pe 20.6. klo 15.30 Tiilikanojan leirikeskukseen Tuusulaan. Kosonen, Mäkiö, Inkala, Tammisto. Lähtö bussilla klo 15.30: Kullervonk. 18 (ent. posti)-Juhana Herttuantie-Oulunkylän kirkko-Maunulan kirkko. Paluu n. klo 22.30. Hinta 35 e. Ilm. 16.6. mennessä virastoon p. 09 2340 5300. Klo 18 On juhla ja juhannusilta. Musiikillinen juhannusjuhla Oulunkylän kirkossa ja sisäpihalla. Keskikesän lauluja ja kesäistä ohjelmaa. Kant, Savik. Tarjoilua ja yhdessäoloa. Vapaa pääsy. Kouluun lähtevien siunaaminen ma 11.8. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Uudet ekaluokkalaiset perheineen ja kummeineen tervetuloa! Tied. Johanna Elo, p. 09 2340 5006. Perheleiri Lohirannan leirikeskuksessa 22.8.–24.8. Ilm. sähköisesti 9.6.–1.8. osoitteessa hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen. Hinta 50/25 €, alle 3 v. ilmaiseksi. Lisätietoja kotisivuilla. Tied. Terhi Lahdensalo p. 09 2340 5382 tai Kirsti Kajos p. 09 2340 4227. Ryhtyisitkö pyhäkoulunopettajaksi? Oulunkylän ja Käpylän kirkoilla kaivataan lisävoimaa lasten ohjaamiseen sunnuntaisin messun aikana. Tied. Leena Väyrynen-Si, p. 09 2340 5325. Nuorisotyön vapaaehtoisten rekry-ilta ma 4.8. klo 18 Maunulan kirkossa. Kahvi. Paljon erilaisia tehtäviä srk:n lasten tai 15–20-vuotiaiden nuorten tukemiseksi. Vapaaehtoisiksi valituilta selvitämme rikostaustan. Tied. Johanna Elo, p. 09 2340 5006. Syksy 2014: Käpylän kirkkokuoro ti 2.9. klo 18.30 Käpylän kirkossa. Uusia laulajia otetaan. Tied. Hannu Leskinen, p. 09 2340 4217. Käpylän kirkon päiväpiiri ke 17.9. klo 13. _______________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 13-16. Huom. 1.6.-31.8. ma suljettu. Virkatodistukset p. 09 2340 5000. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9-11 p. 09 2340 5383, Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla pe klo 9-11, Huom. suljettu pe 11.7., 18.7., 25.7. ja 1.8. Murto p. 09 2340 4218. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Lisätiedot: Kirkko&kaupunki-lehti (erit. viikkotoiminta), www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.facebook.com/ oulunkyla. Sähköpostit etunimi.sukunimi(ät)evl.fi. Nidottu, 204 sivua. Kesuura 2014. ENTINEN KÄPYLÄN kirkkoherra Pauli Huuhtanen julkaisee taas uuden teoksen. Kirjoituskokoelma Kaikella on aikansa sisältää muistikuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Kokoelma sisältää myös ajatuksia ja pohdintoja liittyen teologiseen ajatteluun. Näiden ohella kirjoittaja kertoo omaan elämäänsä liittyneistä kulttuuritapahtumista, -henkilöistä sekä matkoista niin Israeliin, Kreikkaan ja Roomaan kuin muualle Eurooppaan sekä tapaamistaan mielenkiintoisista ihmisistä, unohtamatta omaa perhettään, Irja-vaimoaan ja lapsiaan. Käpylän seurakunnan matkakerho pääsee myös esille lukuisine reissuineen. Liikkeelle lähdetään lapsuudesta, menetetystä Karjalasta, Jääsken pitäjän Hirslammen kylästä, jossa alunperin asui vain Huuhtasia. Sieltä perhe joutui evakkomatkalle kahteen kertaan. Monet paikkakunnat tulivat tutuiksi karjalaisperheelle. Pauli Huuhtanen löysi kutsumuksensa teologiasta. Seurakunnan paimenen työ ja tieteellinen tutkimus kamppailivat tärkeysjärjestyksestä. Onnekseen kirjoittaja pääsi harjoittamaan niitä molempia. Miehik- Käpylän entinen kirkkoherra Pauli Huuhtanen harrastaa, paitsi kirjoittamista, myös öljymaalausta. Tämä käpyläläinen maisema on päässyt hänen uuden kirjansa kanteen. kälän kirkkoherra Pauli Huuhtanen haki ja sai kappalaisen viran Tuusulasta. Päästyään näin lähelle pääkaupunkia, hän ryhtyi jatkamaan opintojaan väitellen teologian tohtoriksi. Hänet valittiin Käpylän kirkkoherraksi, josta virasta hän jäi eläkkeelle. Hän on myös Helsingin yliopiston dosentti. Pauli Huuhtanen tunnetaan Flavius Josefuksen Juutalaissotien kääntäjänä. Hän oli myös Raamatun käännöstoimikunnassa. Tieteellisten julkaisujen lisäksi Pauli Huuhtanen on kirjoittanut tutkimusaiheisiinsa pohjautuen kaksi romaania: Herodes (2008) ja Masadan piiritys (2012). Kirjaa on saatavissa kirjakaupoista (tilaamalla) sekä Käpylä-lehden toimituksesta. Kirjakauppahinta on 28 euroa, mutta toimituksesta saat sen hiukan edullisemmin. www.kesuura.fi Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI ristökeskuksessa Viikinkaari kahdessa pidettiin huhtikuussa Vanhankaupunginlahden lintuvesi – seminaari. Käpylää lähellä olevan luontokohteen kehittämistä oli pohtimassa suuri joukko eri tahon aktiiveja ja vaikuttajia. Työryhmät saivat aikaan paljon hyviä ideoita alueen luontopolkujen ja vesistön laadun parantamiseen, mutta kaupungilla ei ilmeisestikään ole rahaa toteuttaa parannuksia pitkään aikaan. Viikin Gardeniaa ollaan myymässä. Alueen ainoan luontovalvojan palkanmaksu takeltelee. Raja-alueita on suunniteltu myytäväksi asuinrakentamiselle - mm. Kivinokalle on kaavoitussuunnitelma. Yksityistä rahaa luontokohteille? Seminaarissa mietittiin yhtenä ratkaisuna mm. yksityisen rahoituksen hakemista luontokohteille. Miltä kuulostaisi “Nalle-polku” - ihmisethän haluavat nimensä kuolemattomaksi ja firmat hyvää mainetta? Alueen luontokäytön statusta pitäisi ehdottomasti nostaa, jotta sen arvot tunnustettaisiin yleisesti ja alueelle saataisi lopullinen rauha. Yksi seminaarinluennoista oli todella vaikuttava; Metlan professori Liisa Tyrväisen esitys ”Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä”. Luonto on aivan liian hyödyntämätön terveydenhuollon resurssi. Jo kaksi kertaa kuukaudessa luonnossa liikkuminen vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Stressi vähenee. Tarkkaavaisuus elpyy. Mieliala nousee. Auttaa psyykkisiin vaivoihin. Vaikuttaa verenpainetta alentavasti. Lihasjännitys vähenee. Kielteiset tuntemukset vähentyvät ja myönteiset lisääntyvät jne. Liikkuminen on mielekkäämpää luonnossa kuin kaupungissa ja kaupunkipuistoissa tehdyt liikunnat eivät ole niin tehokkaita. Elämme parasta luonnossaliikkumisaikaa. Luonto vihertää, muuttolinnut saapuvat, kasvit puskevat talviuniltaan. retkikohde. Erilaisia lehtoja, paljon pesiviä lintulajeja, luonnonkasveja. On rakennettuja luontopolkuja mm. pitkospuut Lammassaareen ja sieltä Kuusiluotoon. Nämä ilmaiset palvelut on helppo ottaa käyttöön. Lapsiperheet rohkeasti retkelle – eväät, luontokirja ja kiikari mukaan. Kirjan avulla on hauska tunnistaa lintulajeja, kasveja, pensaita ja puitakin. Jos ei jaksa kävellä tai fillaroida, niin autolla pääsee esim. Vantaankosken alle uuden sillan kupeeseen. Siitä 50 metrin päästä Vantaanjoen suulta alkavat luontopolut esim. juuri Lammassaareen. Kannattaa myös kiertää pieni metsälenkki Pornaistenniemen lintutornille. Lammassaaren tornista näet harmaahaikarayhdyskunnan Kloppenin saaren puiden latvoissa. Kysy rohkeasti tornin lintuharrastajilta neuvoa, heistä 98,6 % kertoo mielellään paikalla olevista linnuista. Kotieläimiä katsomaan Toinen lähtöpiste on Gardenian takana oleva Viikin koe-eläin tila, josta kotieläinten katsomisen jälkeen pääsee myös Herttoniemen metsiin. Bussit 57 ja 506. Yksin tai kaksin liikkuessa luonnossa aika pysähtyy, ajatukset nollaantuvat ja saavutat usein sen paljon kaivatun hetkessä elämisen tunteen. Käykääpä myös Kivinokan alueella mm. aarnimetsäpolulla. Voitte kuvitella millaiseksi alue muuttuisi, jos sinne rakennetaan 6000 asukkaalle kerrostalot autopaikkoineen. Kuinka moni on käynyt kaikissa tai missään näistä mainituista kohteista? Nyt on aika. Edesautat näiden palvelujen käyttäjinä myös sitä, että päättäjät huomaavat viheralueidemme tärkeyden. Kestävä kehitys ei ole luonto- ja virkistysarvojen päälle asvaltointia. Myös lintuyhdistys Tringa järjestää ohjattuja retkiä alueelle. www. tringa.fi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta Viikinkaari 2a saa esitteitä ja mainitsemani Metlan luento löytyy Youtubesta hakusanoilla: Luonnosta hyvinvointia - Liisa Tyrväinen. Helsingin suosituin luontoretkikohde Meillä käpyläläisillä on aivan vieressä Helsingin suosituin luonto- Teksti ja kuva JARTSA TUOVINEN
Käpylä-Lehti 4.6.2014 11 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS BEWEN MINIGOLFRATA Takaikkuna Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä. Kaikki radat hyvässä kunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22 säävarauksella. Ymmärtämisen sietämätön vaikeus Tällä ilmoituksella Kauneus- ja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 a n e e l r Ma Tiistaisin eläkeläisalennus • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola 40 v. SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Parturi-Kampaamo Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Susanna Paju (iensairaudet) 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.fi Oulunkylän Kampaamo SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 728 7012 Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Hyvää kesää. JUHANI IKONEN 5,-/peli TERVETULOA PELAAMAAN! TÄSSÄ KEVÄÄN KULUESSA olemiseni ei ole tuntunut kaikkein kukkeimmalta. Kun olen hautonut asiaa mielessäni pälähti päähäni yhtäkkiä mielialastani huvittava vanha aivosopukoihin kiinnittynyt riimi. Tällainen: ”Ankeus mataa tähtien rataa, murhetta sataa, valtti on pataa.” Hepskukkuu, siinähän se oli tuottoisan taannoisen tilapäisrunoilija Otso Kirjosiiven ”siipirikkomuksia”. Se piristi. Aika moni nykykansalainen Ipadistaan silmänsä kohottaen tai twiittauksiltaan ehtien, jos chattauksiltaan joutaa kysyy: mikä Kirjosiipi? No, kerrotaanpa vaikkei se kiinnostaisikaan. Tämä siipirikkomuksia tuottava Kirjosiipi on yksi monista pakinoitsija Ollin luomista hahmoista. Tunnetuimpia lienevät Mustapartainen mies, kamreeri Jakari vaimoineen ja monet muut. Edellä mainitsemistani nykykansalaisista aika moni toistaa edellä mainituin elkein kysymyksen. Nyt se kuuluu: mikä Olli? Olli oli taaatusti Suomen tuotteliaimpiin pakinoitsijoihin kuuluva maisteri Väinö Nuorteva, joka vasta 75-vuotiaana vetäytyi eläkkeelle Uudesta Suomesta vuonna 1964. Nuorteva kuoli kolme vuotta myöhemmin. Uudessa Suomessa Olli oli aloittanut 1922. Sitä ennen oli muita lehtiä mm. Ylioppilaslehti. Olli oli riemastuttava oman aikansa ja aikalaistensa elintapojen, kaikkinaisten muotihurahtaneisuuksien ja suomenkieleen tupsahtaneiden uutuussanojen naurettavuuksien paljastaja ja niistä vinoileva taituri. Hän vinoili antaumuksella myös uutiskielelle, jossa ”Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihtajamme uudisoi poste restaurante pikakirjeellisesti.” Milloin mistäkin vaikkapa ”Suurmaailman melskauksista syrjässä elähtäneelle paikkaseudullemme, joka nyttemmin on saanut kosketelman atamonikautemme ilmentymiin.” Uusi Suomi toimi noihin aikoihin 1960-luvun alkuvuosina Lönnrotinkadulla ja Usarin tuolloin omistama iltalehtenä ilmestyvä Kauppalehti samassa talossa Yrjönkadun puolella. Olin tuolloin Kauppalehden toimittaja ja monasti kapusin toimitukseen Lönnrotinkadun puoleisia portaita. Useastikin osuin portaisiin samanaikaiseti, kun Ollin hoikka olemus rauhallisesti ikuinen piippu hampaissaan rauhallisesti ja ilmeettömästi kiipesi toimitukseensa. Tunsin kunnioitusta silloin. Tunnen nytkin, kun mieleni virkistykseksi muistin Otso Kirjosiiven riimit ja kaivoin kirjahyllystäni Ollin ”Heipä hein!” vuodelta 1958. Olen raapustanut ensilehdelle nimeni ja vuosiluvun -58. Tietenkin Ollin ohella tulee muistaa kuvittaja Erkki Koponen ja hänen hahmonsa, ennen muuta mainio Mustapartainen mies. Ja tässä Heipa hein! Otso Kirjosiiven tunnusriimi: ”Elämä jos puoliheikko, älä siitä huoli, veikko; kun on sulla hento reppu, helppo olla rento heppu!” • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! KOKO PERHEEN Ostetaan KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 Kuolinpesät, ylimääräiset tavarat, huonekalut kellareilta ja vinteiltä. Noudetaan paikan päältä. OLYMPIA ma sulj. ti-pe 9-17 Kesälauantait suljettu Kisakylän Kampaamo-Parturi P. 040-751 6051 Puh. 793 872 • Koskelantie 9 Avoinna arkisin 9-17, la sop. mukaan T. Kikka ja Pirjo Käpylä-Seura r.y. Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla 62 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Jauri Varvikko, Eepinen Oy Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2013 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
TERTUN TAIMI JA KUKKA Paljon kesäkukka- ja amppelitarjouksia. Meiltä ruukku- ja leikkokukat, yrtit ja vihannesten taimet, puut, pensaat ja perennat. Tervetuloa! Avoinna ma-pe 9-18 la 9-16 , su 10-16 Pirkkolantie 20 KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Puh. 877 522 10, 050 3411 687 www.tertuntaimijakukka.tk tertuntaimijakukka@elisanet.fi Ti JAMI-ILTA alk. klo 20.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 Kangaskauppa • Ompelimo 1.6.-31.8. palvelemme poikkeuksellisesti vain arkisin, klo 10-18. Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Pohjolankatu 43 • p. 0400 604048 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi Terassikausi käynnissä KARAOKE Pe ja La klo 21-02.30 PIDENNETYT AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ: Ma-To 10-24/02, Pe 10-03, La 11-03, Su 10-22 Torstaina 5.6. Jazzia alkaen klo 19 TIETOKILPAILUT Ke klo 19.00 Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Hyvä kesä kaikilla. Tarjoamme ympärivuorokautista hoivaa muun muassa omaishoitajan loman ajaksi viihtyisissä Vire Kodeissamme Helsingissä. Vire Koti Käpylä Vire Koti So?a&Severi, So?anlehto Vire Koti Hermanni Tule muutamaksi päiväksi tai pidemmäksi aikaa täysihoitoon, hinta 150 €/vuorokausi. Meille käyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan palvelusetelit. OTA YHTEYTTÄ: puh. 040 831 2827 | myynti@mainiovire.? Tutustu hoivakoteihin: www.mainiovire.? KESÄ KUTSUU KUMPULAAN! Lähde kiehtovalle kasvimatkalle aina Kaukoitään itää än asti. assti. Tai vietä kesäpäivää komeassa kartanopuutarhassa. tarh hassa a. sun su n hinnalla. hinn nalla al a.. Kesä-elokuussa teemapäiviä, pääsymaksun Sukella silkin saloihin, perehdy puutarhan rhan pölyttäjiin pöl ölyt yttäjiiin n ja ja hurahda hyötykasveihin. Lisätiedot: ZZZ OXRPXV ¿ ZZZ OXRP PXV ¿ V¿ JYRÄNGÖNTIE 2, HELSINKI / AVOINNA: TI–SU 11–18, AINA 30.9. ASTI. PÄÄSYLIPUT 5/3 €, MYYNTI KAHVILA KESÄKAPUSIINISSA. LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO SEO WWW.LUOMUS.FI WWW WW W.LUOMUS.FI a o l u t e v r Tieston terassille! Pu Park Hotel Käpylän ravintola Puiston terassi on auki! Sisäpihan vehreällä terassilla voit nauttia kiireettömästä tunnelmasta ja auringonpaisteesta koko päivän. Terassimenu tarjoaa monta maukasta ruokavaihtoehtoa, joita kannattaa tulla maistamaan kauempaakin. Kesän tapahtumat ja kuumimmat tarjoukset näet Facebookista ja nettisivuiltamme. Park Hotel Käpylä • Ravintola Puisto Pohjolankatu 38 • 00600 Helsinki • Puh. (09) 799 755 • ZZZ SDUN À Ravintola on avoinna ma–la 11.00–23.00 • su suljettu Myös turvapuhelinsekä ateria- ja kauppakassipalvelut.