• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 6 26.8.2009 58. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Vuoritalo ei vieläkään kaupaksi KIRJASTO REMONTTIIN Kansanasunnot 90 vuotta ELOJUHLAT KYMMENENNEN KERRAN Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle Ravintola Karjalantupaan Ma­pe klo 11­14 Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90 Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077 MASURKKA masurkka@k-market.com Avoinna: ark. 7-21, la 7-18, su 12-21
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 58. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 26.8.2009 Ohimennen Mitkä olivat kesäsi kohokohdat? Penkki Samanlaiset minipenkit on vastapäisessä Kullervonpuistossa. Läheisillä pysäkeilläkään ei ole istuinta. Tämähän juontaa juurensa Alkosta. On ajateltu, että näin pidetään pullojenkallistelijat pois puistoista. Ensinnäkin penkeillä tai pikemminkin niiden puuttumisella ei juomareita häädetä. Tämänhän voi jokainen nähdä omin silmin. Toiseksi Kullervonkadulla ei ole enää Alkoa ja kolmanneksi pitää kysyä kuten lukijamme: Kenen ehdoilla puistoja varustetaan? Aihe alkoi kiinnostaa minua laajemminkin. Kiertelin Käpylän puistoissa penkkejä etsiskellen. Laajalla Taivaskalliolla on peräti neljä penkkiä. No, ehkä se ei haittaa. Siellähän istuskellaan bunkkereiden reunoilla. Penkkien vähyys pistää silmään muuallakin. Ensin nähdään paljon vaivaa puistojen istutusten eteen, muttei niitä ilmeisesti haluta kenenkään pysähtyvän ihastelemaan. Penkkejä pitäisi olla puistot pullollaan. Lisäksi niitä pitäisi mielestäni olla katujen varsilla ja esimer- Sanna ja Janne Amsterdamin lomamatka täytti odotukset ja oli kiinnostava. Varsinkin Punaisten Lyhtyjen alue oli sykähdyttävä ja erikoinen. Ihanaa on kaiken kaikkiaan ollut se, että lomalla saa herätä ilman herätyskellon pärinää. L ukijamme soitti kesällä ja ihmetteli kenen ehdoilla puistoja oikein varustetaan. Hän oli ostanut jäätelöt ja halusi mennä vaimonsa kanssa nautiskelemaan ne Otto-Iivari Meurmanin puistoon. Mitä kummaa? Puistossa on kaksi penkkiä, mutta vain yhden istuttavia. Lisäksi ne ovat niin kaukana toisistaan, että keskustelu pitää käydä huutamalla. kiksi kauppojen ja kioskien edustoilla. Olisi kivan näköistä, jos esimerkiksi Pohjolankadun varrella olisi penkkejä siellä täällä ja niillä ihmisiä istuskelemassa. Pohjolan kauneimmaksi väitetyllä bulevardilla voisi viivähtää, katsella elämän menoa, tavata tuttuja ja syödä vaikkapa ne jäätelöt. Helsingin kaupunki uusii parhaillaan puistonpenkkejä. Rakennusviraston mukaan suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti istuin- mukavuus, esteettömyys, muunneltavuus ja huollettavuus. Penkkejä voi käydä kokeilemassa Narinkkatorilla, Hesperian puistossa ja Mäntymäellä ja antaa palautetta rakennusvirastolle. Hyvä että penkkejä uusitaan, mutta niitä pitäisi myös lisätä. Laitoin tämän kirjoituksen virastolle palautteena. Katsotaan tapahtuuko mitään. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Siiri Wallenius Kohokohtia oli monia. Sain olla pitkään maalla Teiskon saaressa perheen ja sukulaisten kanssa. Tein kaksi ulkomaanmatkaa. Suunnistin Ruotsiin Astrid Lindgrenin maailmaan ja kävin Espanjassa poikaystävän isää tapaamassa. Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Mikaela Wikström Kohokohtia ei ole tämänhetkinen istua pakertamassa kirjastossa. Parasta kesässä oli ystävättären häät Pohjois-Norjassa. Mahtavan häätunnelman lisäksi maisemat ja luonto olivat aivan upeita. mittavat minua muutenkin. Kesän pyöräretkellä nautin lasten kanssa maisemien näkemisestä, luonnon tuoksuista ja hitaasta paikan vaihtumisesta täydestä sydämestä. Ohi kiitävien autojen vauhti näytti huikealta. Jäin pohtimaan onko lomallakin kiire? Suhteellistahan se on, tarkoituksena voi olla nähdä Suomi viikossa tai puoli Eurooppaa kolmessa. Oma mieleni on kyllä siirtynyt yhä enemmän hitauden arvostamiseen. Kiireetöntä syksyä kaikille toivottaen Jouni Aavaluoma Käpylä-Seura ry:n hallituksen jäsen Lapsia liikenteessä! Helppo tapa yhdistää voimat on perustaa luokan oma luokkatoimikunta, jossa vanhempien ideat, mietteet, tapahtumien ja yhteisten kysymyksien jakaminen löytävät paikkansa. Itse olen kokenut luokkatoimikuntien voiman, ei ainoastaan lasten maailmaa tukevana ja omaa vanhemmuuttani vahvistavana vaan myös sitä kautta syntyneinä aikuisten välisinä hyvinä ja kestävinä ystävyyssuhteina. Perheen muutoksen ja koululaisen arjen tueksi löysin Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta hienoja vinkkejä ja oivallisen oppaan (http://www.mll. fi/ajankohtaista/hak/vinkkeja_koululaisen_vanhemmille/), jota lämpimästi suosittelen. Käpylä-lehdessä on kerrottu jo aiemmin Käpylän peruskoulussa alkavan kaksi luonto ja tiede- luokkaa, suomi-espanja luokka sekä varhennetun espanjan opetus. Painotetun opetuksen luokkiin on haettu soveltuvuuskokeiden kautta. Helsingissä lähikouluperiaate on ensisijaista, mutta näyttää myös siltä, että tarve painotuksille on kaupungissa lisääntymässä. Tämä vaikuttaa oppilaiden liikkuvuuteen koulupiirialueiden välillä. Suurin osa käpyläläisistä lapsista käy Käpylän peruskoulua, joten espanjankielen osaaminen kasvanee alueellamme vuosien saatossa lapsiemme kautta. Pidän lähikouluperiaatetta erittäin hyvänä. Elävän koulun muodostavat oppilaat ja kun koulukavereita ehtii nähdä vapaa-ajallakin voi ystävyyssuhteista muodostua elinikäisiä. Olemme jo nähneet pienet koululaiset matkallaan opinahjoihinsa. Käpylän läpi risteävät sisääntuloväylät ovat joka syksyinen pelon aihe pienille koululaisille ja heidän vanhemmilleen.. Miten tärkeää olisikaan kirjoittaa lähikuntien lehtiin, että muistakaa autoilijat työmatkallanne lapsien liikkumiset myös Helsingissä. Tuusulantieltä on helppo jatkaa liiallisella vauhdilla Mäkelänkatua ohi kahden peruskoulun, Lahden moottoritieltä Koskelantielle on sama vauhdin hurma yleistä. Liikennemerkit muistuttavat lapsista, huomataan niitä sitten tai ei. Kameroita liikennevalojen noudattamisen seurantaan ei alueelle pääväylille ole saatu. Aloitteita on tehty niin nopeusnäyttöjen kuin kameroiden saamiseksi alueelle. Ainoa nopeusnäyttö Käpylän alueella on Pohjolankadulla Kottby lågstadieskolan kohdalla. Toivotaan kouluvuoden aikana tähän muutosta ja toimitaan aktiivisesti asian eteen, sillä kamerat vähentävät huomattavasti punaista päin ajamista. Hoppu ja huiske liikenteessä har- Matti Lammin-Soila Siippa täytti vuosia, sitä juhlimme viisi vuorokautta Prahassa, oli fantastisen ihanaa. Myöhemmin järjestimme ystäville juhlan Kumpulan kylätilassa. Mökkeilemäänkin olemme ennättäneet, myös pyöräilemään ja marjastamaan. Olen nauttinut kesästä, sopivasti helteitä ja kosteutta. K oulun alku on iso muutos perheessä. Ensimmäistä lastaan koulutielle saattava vanhempi saa opetella uuden maailman, jossa lapsen itsenäistyminen ottaa isoja askelia. Tämän tueksi on hyvä tutustua lapsenluokkakavereiden vanhempiin. Vanhempien keskinäinen yhteistyö luokkien sisällä tuo turvallisuutta. Kun vanhemmat tuntevat toisensa, on helpompi estää koulukiusaamista, tukea seurasta sivuun jäävää ja luoda varmuutta yhteisten asioiden hoitamiseen. Vanhemmuuden näkyminen kaikille lapsille on tärkeää. Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Teksti ja kuvat: Asta Korppi Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 23. päivä. Aineisto toimitukseen 11. syyskuuta mennessä.
• 3 Vuoritalosta 26.8.2009 ei syntynyt kauppoja Liikaa tai liian vähän Ihmettelyn aiheita ollantilaisista kuvataiteilijoista Kore Spronkenista ja Marjori Overdijkista oli viittä vaille tulossa Vuoritalon omistajia. He olisivat halunneet rakentaa talon ylimpään kerrokseen asunnon, keskikerrokseen ateljeen ja alimpaan kerrokseen näyttelytilat. Hanke meni kuitenkin pieleen. - Mitä pitemmälle hankesuunnitelma eteni ja mitä yksityiskohtaisempia asioita tuli esille, sitä enemmän hollantilaiset huolestuivat, kehittämisinsinööri Erik Nieminen Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta kertoo. - Ostajaehdokkailla oli apunaan suomalainen arkkitehti Marja Heikkilä-Kauppinen, joka yritti pitää kaksikon jalat maassa. Aluksi taiteilijat olivat näet hyvin innokkaita saamaan talon käyttöönsä Luopumiseen johtivat useat seikat. - Taiteilijat eivät saaneet tehdä taloon mieleisiään ikkunoita, Nieminen kertoo. - Selvää on, että Vuoritalon kaltaisen tötterön ottaminen asuinkäyttöön edellyttää uusia ikkunoita ja niitä taiteilijat olisivat tahtoneen paljon ja lähinnä etelään. Sitä ei kuitenkaan sallittu. Toinen kompastuskivi oli se, että Spronken ja Overdijk kaavailivat Ilmestynyt vuodesta 1951 H ateljeekerrokseen erillistä vuokrattavan asuntoa. - Tätä nykyinen asemakaava ei mahdollistanut. Talosta olisi sen myötä tullut asuinrakennus, jossa on työtilaa, kun se asemakaavan mukaan on kulttuuria palveleva rakennus, Nieminen selittää. Kolmas ja ehkä vaikuttavin perääntymisen syy oli se, että taiteilijat tahtoivat sekä suunnitella että rakennuttaa talon itse. - He olivat kotimaassaan muuttaneet Maastrichtin 1920 rakennetun kirkon taiteilijataloksi ja hoitaneet kaiken itse. Mutta meillä tällainen ei ole mahdollista vaan eri työvaiheisiin vaaditaan alan ammattilaiset. - Heille uusi Vuoritalo olisi ollut yhdessä luotu taideteos. Vuoritalo asuintaloksi - Rakennusta kysytään toistuvasti asuinkäyttöön ja olen kymmeniä kertoja joutunut sanomaan, ettei se ole mahdollista. Nykyinen asemakaava ei salli sitä, Nieminen kertoo. - Heikkilä-Kauppinen tekee nyt kaupungille suunnitelman, jossa talo muutetaan asuinkäyttöön vastoin voimassa olevaa asemakaavaa. Sen jälkeen suunnitelmalle yritetään saada ennakkohyväksyntä eri tahoilta, muun muassa rakennusvalvontavirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja kaupunginmuseosta. Mahdollista on myös, että tulemme ROSKAANTUMISESTA ei voi puhua liikaa. Se ärsyttää ja siihen voi jokainen itse vaikuttaa. Roskat vain roskikseen! Mutta missä niitä roskiksia on? Ihmettelen sitä, että esimerkiksi Pohjolankatu 47 edessä on joka rapun kohdalla roska-astia, mutta tieosuudella Kullervonkadun R-kioskilta ammattikoululle ei yhtään. Roskisten puute näkyy tässä Käpylän kolkassa. Tyhmempikin tajuaa, että juuri tällaisilla tienpätkillä pitäisi roskiksia olla. Koululaiset käyvät joka välitunti Pohjolankadun Alepassa tai R-kioskilla, kävelevät takaisin koululle pullapussinsa tai suklaapatukkansa kanssa, ja nakkaavat tyhjät kääreet tienposkeen. *** Panuntielle rakennettiin kesällä kaksi uutta suojatien keskikoroketta. Se on hyvä. Autojen on pakko hidastaa vauhtiaan ja jalankulkijat pääsevät turvallisemmin tien yli. Mutta on pakko ihmetellä suojatien merkkien määrää ammattikoulun kohdalla. Yksi suojatie ja neljä merkkiä! Toinen suojatie saa tyytyä kolmeen merkkiin ja siinäkin on ainakin yksi liikaa. Maisemahan tässä tärvääntyy. Muutenkin meillä Suomessa on aivan tuhottomasti kaiken maailman kylttejä ja merkkejä ihmisiä opastamassa. Miksi on esimerkiksi tarpeen ilmoittaa kyltillä, että Ei talvikunnossapitoa (ja vielä huonolla suomen kielellä)? Kyllähän jokainen sitten talvella näkee, onko rapuilta luudittu lumet vai ei. esittämään asemakaavan muuttamista. Jos se onnistuu, niin talo tulee myyntiin ja se voidaan muuttaa asuinrakennukseksi esisuunnitelman kuvaamalla tavalla. Niemisen mukaan talon hinta ei voi olla kovin korkea, sillä aihioon rakennetut asunnot tulevat todennäköisesti kalliimmiksi kuin uudisrakennuksessa. Lisäksi ikkunaongelma säilyy. Asunnoista ei liioin saada kovin toimivia kun vastassa on sekä rakennushistoria että kaupunkikuvan vaaliminen. - Mutta Vuoritalon asuntojen arvo onkin ihan muualla, Nieminen toteaa. Alice Karlsson Talvessa ja syksyssä on hohtoa KÄPYLÄ-SEURAN kotisivulla oli kesän ajan äänestys kauneimmasta vuodenaikakuvasta. Kisaa käytiin leikkimielellä. Tarkoitus oli herättää kiinnostusta alkavaan kuvakisaan, josta enemmän sivulla 9. Tasaväkisiksi voittajiksi selvisivät Toivo Koiviston Syksy ja Eine Kakkosen Talvi. Kiitämme mahtavista kuvista! Toivotaan, että sekä Toivo että Eine osallistuvat varsinaiseen kilpailuunkin. Samoin äänestyksessä ilahdutti se yksi ääni, jossa ilmaistiin, että vastaajalla on parempia otoksia. Siis mukaan kilpailuun! Sirkka-Liisa Virtanen Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Kirsikankukka, Koskelantie 29 · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Etsitkö kotia? SATO-Asuntopalvelu fi Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301 sato.fi
• 4 Käpylä-lehti 26.8.2009 Ainutlaatuiset synttärit ­ 504 vuotta sisaruselämää Kuuden sisaruksen syntymäpäivillä Käpyrinteessä juhlittiin 500 vuoden edestä. K un Toini Långströmin 90-vuotispäiviä vietettiin parisen vuotta sitten, alkoi juhlaan osallistunut kanadalainen sukulaispoika laskeskella, paljonko Toinilla ja hänen viidellä sisaruksellaan on yhteensä ikää. Päästiin noin 500 vuoteen. Tästä laskutoimituksesta sai alkunsa ajatus, että vietetäänpä yhteiset synttärit kaikille sisaruksille sopivana ajankohtana. Paikaksi valittiin Toinin nykyinen koti Käpyrinne kesäkuun puolivälissä. Silloin sää oli hyytävän kylmä, mutta juhlatilassa Iidan Tuvassa tunnelma oli lämmin ja hersyvä. Harvoin pääsee juhlimaan kuuden sisaruksen syntymäpäiviä samanaikaisesti! loin käytiin ensimmäistä maailmansotaa, Suomi oli julistettu itsenäiseksi ja pian koettiin Suomessa kapina ­ sana, jota sisarusten äiti oli käyttänyt. Jämsän Seppolasta muutettiin saman kunnan Haanpäähän, perheen isän syntymäkotiin. Seutu oli metsäistä, talo sijaitsi kinttupolkujen takana. Hagmanien lapset joutuivat paiskimaan kovasti töitä, mutta se oli itsestään selvää ja siihen totuttiin. Hengenpitimiksi pidettiin lehmää, sikaa ja kanoja. Kesäistä viihdettä oli uiminen, johon sai äidin luvalla käyttää tunnin aikaa päivässä. Äitiä muistellen Lapset muuttivat nuorina maailmalle itsenäiseen elämään. He tiesivät pärjäävänsä. Kotoa saatu neuvo oli, että rehellisesti eläen kasvaa kunnon kansalaiseksi. Sisarukset muistavat äitinsä vikkeläjalkaisena naisena, jolla oli pitkä palmikko. Vasta ikäihmisenä hän leikkautti tukkansa ja otatti permanentin. nen tytär Tiina, joka asuu Saksassa, mutta oli viettämässä kesälomaa äitinsä luona. Juttelimme sisarusten käpyläläisistä sidoksista ja verestimme lapsuusmuistoja. Signe oli pyrkinyt oppikouluun samaan aikaan kuin Vuokko-sisar. Molemmat sinne hyväksyttiin, mutta tyttöjen isä vakuutti, että perheellä ei ollut varaa kouluttaa kahta tytärtä. Vuokko ja Signe muuttivat molemmat Helsinkiin, Vuokko sai aloittaa oppikoulun, Signe työelämän. Tyttöjen eno asui vaimonsa kanssa yksiössä Kolmannella linjalla. He ottivat siskokset luokseen asumaan. Helsingin pommitukset olivat tuohon aikaan pahimmillaan. Kerran yksiön asukkaat olivat ahtautuneet vessaan pommitukselta suojaan, kun rappauksia alkoi lennellä silmille. Ei ihme, sillä vastapäinen talo oli pommin iskusta romahtanut. Vasemmalta Toini, Sirkka, Matti,Taimi, Signe ja Vuokko. neliötä, ja kun nuorelle parille syntyi vauva, asui neljä sukupolvea samassa asunnossa. Jo seuraavana vuonna asuntoon muutti myös Hagmanin sisarussarjan kuopus 12-vuotias Matti, sillä Jämsän tiettömien taivalten takaa oli mahdotonta käydä oppikoulua. Matin ensimmäiset neljä Helsingin-vuotta vierähtivät Signe-siskon luona, sitten hän muutti Koskelaan Taimi-siskon perheeseen. Matti ylsi kauppakorkeaan Keskustelut valottivat lisää Hagmanin perheen Jämsän-aikoja. Metsätyömiehenä työskennellyt Kalle-isä kuoli pian sodan jälkeen sotavammoihinsa. Klaara-äidin mahdollisuudet luotsata pesuettaan eteenpäin olivat rajallisia. Äiti oli kyläräätäli, hän ompeli yötä päivää. Lapset luonnollisesti auttoivat äitiään minkä pystyivät. Kesäisin he marjastivat ja myivät marjasaaliinsa torilla. Tori ei ollut aivan vieressä, sinne täytyi soutaa 16 kilometrin matka. Matti, ainut poika ja nuorin lapsista, oli vasta kahden kuukauden ikäinen, kun ensimmäinen siskois- Nyt riittää muuttaminen! Signe teki miehensä kanssa pitkän päivätyön HKL:n palveluksessa. He aloittivat liikennelaitoksella vuonna 1951, josta jäivät eläkkeelle. Toini asui Tähtililjan talossa Hagmanin siskoksia muutti Helsinkiin enemmänkin muutaman vuoden aikana. Toini meni naimisiin vuonna 1942 käpyläläisen miehensä kanssa. Toini (kuten Sirkka ja Signekin) oli tuolloin töissä Otavan kirjapainossa. Työpaikan henkilökuntaruokalassa juhlittiin pariskunnan häitä. Matti muistaa, että Toinin häihin hän sai ensimmäisen pukunsa, se oli sarkakankaasta tehty musta puku. Toini asui miehensä kanssa tämän suvun omistamassa talossa Sariolantiellä, nykyisen Tähtililjakukkakaupan yläkerrassa. Sieltä pariskunta muutti Käpyläntielle 1980luvun alussa. Nyt Toini on asunut viitisentoista vuotta dementikkona Käpyrinteessä. Hänen miehensä on kuollut, kuten kaikkien muidenkin sisarten. Vaikka Toini on dementikko, hän muistaa vielä hienosti lapsuudessa opittujen laulujen sanat! Toinin tytär omistaa nykyisen Sariolantien asunnon, jossa tämän tytär nykyään asuu. Taimi-sisko asui ensin anoppilassa Nurkka-Tuoriloilla Kalliossa. Nuoripari sai asunnon Juolukkapolulta Koskelasta vuonna 1945. Sittemmin perhe muutti Espooseen. Siskoksista Vuokko ei ole koskaan asunut Käpylässä. Sirkka on sentään asunut yhden talven Sampsantiellä Signe-sisaren perheessä. mitettu, vain tuomiokirkko törrötti pystyssä. Signe muistaa pikkuveljensä olleen ahkera poika, varsinkin taskurahan kerääjänä. Kun Kisakylää rakennettiin, Matti tarjoutui hiihtoloman ajaksi sinne siivoamaan. Hän jynssäsi rapuista laikalla irti sementtiä. Yksi porraskäytävistä sattui olemaan Signen nykyinen kotirappu. Lumitöitäkin Matti teki ennen kouluunmenoa. Vuoden 1952 olympialaiset olivat alkamassa ja Matti ja eräs hänen kaverinsa menivät Reuterin kisatoimistoon työtä hakemaan. Nuorukaiset ilmoittivat olevansa vikkeliä ja osaavansa hyvin englantia. Niinpä pojat saivat töitä. He juoksuttivat toimittajien kirjoittamia tekstejä paikasta toiseen ja saivat katsella kisojakin. Palkka oli hyvä. Ruoka oli erinomaista ja sitä sai syödä vatsansa täyteen, voi sitä onnea! Kun pojat liikkuivat argentiinalaisjoukkueen mukana Kisakylässä, tummahiuksista Mattia luultiin joukkueeseen kuuluvaksi. Niinpä hänkin kirjoitti nimikirjoituksia pyytäjille. Matin mielestä Käpylässä oli hauskaa, hän käyttää ilmaisua Elämysten Käpylä. Mies on kierrellyt Käpylää kuin vaivihkaa katsellen asuntoa tyttärelleen. Samaa tekee myös Signen Saksassa asuva tytär Tiina. Hän varmistelee eläkekotia itselleen ja miehelleen Käpylästä. Kuva noin vuodelta 1940. Vasemmalta Kalle-isä, Matti, Sirkka (takana), Vuokko, edessä Klaara-äiti, Pirkko (Toinin tytär),Taimi. Vuokon rippijuhla noin vuodelta 1940. Vasemmalta Taimi, Toini, Vuokko ja Signe. Kun Signen aviomiehen isoäiti ja isä olivat kuolleet, perhe muutti mummon kanssa Mäkelänkatu 107: ään. Sieltä perheen muutot jatkuivat Pohjolankatu 2:een ja Kalervonkatu 12:een. Vuodesta 1981 Signe on asunut nykyisessä kodissaan Koskelantie 9:ssä ja vuodesta 1986 yksin, silloin hänen puolisonsa kuoli. Signe on päättänyt, että nykyisestä kodistaan hän on valmis muuttamaan vain krematorion kautta sukuhautaan. Tällä hetkellä hän sanoo olevansa terve kuin pukki, mutta silmien rappeutumatauti harmittaa ahkeraa ompelijaa. Mieluisa leipomisharrastus toki onnistuu vieläkin. Signellä on paljon ystäviä, yksinäisyys ei reipasta naista vaivaa. Mökkikäynnit Päijänteen rantamaisemiin ovat viime aikoina käyneet vähäisiksi, sillä mökille ei pääse ilman autoa. Signellä oli 20 vuoden ajan oma hovikuski, ihana miesystävä, mutta häntäkään ei enää valitettavasti ole. ta lähti maailmalle. Sittemmin Matilla oli onni saada oppikoululaisena asua sisartensa luona Helsingissä. Norssin jälkeen Matti meni armeijaan, kävi sitten kauppakorkeakoulun ja meni naimisiin. Matin perhe asui 20 vuotta ulkomailla, mutta palasi sen jälkeen Käpylään, Koskelantie 27:n ateljeehuoneistoon. Sieltä he muuttivat Lönnrotinkadulle, jossa heillä on edelleenkin asunto, vaikka enimmäkseen perhe asuukin Espanjassa. Sukulaisuudessa on voimaa Aina sukujuhlat eivät onnistu, kun eriegoisia ja -temperamenttisia ihmisiä pöllähtää samaan aikaan paikalle. Hagmanien juhla onnistui hyvin. Siellä kuultiin vain laulua ja naurua, iloisia ääniä. Siellä ei jaettu perintöjä eikä kierrätelty viinapulloja. Sisarukset kehottavatkin ihmisiä ottamaan mallia heidän juhlastaan. Nykyään eletään sellaista aikaa, että yhteydenpito sukulaisten kesken on vähentynyt, jos ei kokonaan lopahtanut. Korkeintaan tavataan hautajaisissa. Hagmanit kehottavat nauttimaan yhteisistä hetkistä iloisissa merkeissä. Tapaaminen virittää yhteydenottoja ja ehkä pysyviäkin kontakteja. Hagmanin sisaruksilla on lapsia ja lastenlapsia, joten suvun jatkuvuus on hyvällä mallilla. Näyttää siltä, että Hagmaneja tullaan näkemään edelleen myös Käpylän kaduilla. Hymyillään kun tavataan! Asta Korppi Juuret Jämsässä Hagmanin sisaruksista Toini Långström (syntymävuosi 1917), Signe Lehto (1923) ja Matti Hagman (1935) asuvat Helsingissä, Toini ja Signe Käpylässä. Taimi NurkkaTuorila (1921) asuu Espoossa ja Vuokko Raiskila (1925) sekä Sirkka Salonen (1930) Jämsässä, synnyinseuduillaan. Sisarusparvea oli saapunut onnittelemaan kuutisenkymmentä sukulaista eri puolilta Suomea, muutama myös Kanadasta ja Saksasta. Kahvittelun lomassa kajautettiin Keski-Suomen kotiseutulaulu lapsuuden muistojen ja sielunmaisemien yltäkylläisyydellä. Sitten Signen tytär Marja-Leena Lähteenmäki valotti perheen historiaa ja tunnelmia. Hän kuvaili osuvasti tätä tilaisuutta kodin juhlaksi. Kodin, jota ei enää ole. Se on jäänyt maantien alle. Sisarusten vanhemmat, Klaara ja Kalle Hagman, perustivat parikymppisinä kotinsa Jämsään. Sil- Klaaran päivänä oli tapana juhlia. Silloin perhe pukeutui parhaimpiinsa. Äiti oli ruisleivän ja imelletyn perunalaatikon tekemisen mestari. Nainen oli yli 70-vuotias, kun hän oli ensimmäisen kerran lentokoneessa. Hän lensi Kanadaan sukuloimaan, ihan yksin. Hän palasi kukkahattu päässä keikkuen, siinähän olikin naapureilla ihmettelemistä. Hagmanin Klaara tykkäsi laulaa. Laulu raikui työn touhussa. Kun hän keitti lapsilleen ruispuuroa, hänellä oli tapana laulaa "Piiri pieni pyörii..." Nyt yhteisillä syntymäpäivillään Klaaran lapset lauloivat käsipiirissä äidin muistoksi muutaman lapsuusajan laulun. Kuin ulkomaalainen! Matti muistelee kaihoten poikavuosiaan Käpylässä. Hän liikkui Käpylän kundien ryhmässä, ja neljän kundin nykyiset perheet tapaavat edelleenkin. Matti muistaa, että oli jengejä ja jekkuja, mutta ilkivaltaa ei tehty. Hän pelasi KUV: ssa jääpalloa ja Kosken Pojissa jalkapalloa. Lähtemätön muisto on, kun Kosken Pojat olivat pelaamassa Kölnissä. Koko kaupunki oli pom- Matti muutti Signen luo Signe meni naimisiin ja asui miehensä kotona pienessä asunnossa Liisankadulla. Näiden kahden pariskunnan lisäksi perheeseen kuului myös isoäiti. Isompi asunto oli koko ajan haussa. Vihdoin kesäkuussa 1946 tärppäsi, kotiosoitteeksi tuli Sampsantie 13 A 2 Käpylässä. Asunnossa oli ruhtinaalliset 92 Vuokko pääsi oppikouluun Sisarussynttärit olivat siis kesäkuussa. Elokuussa kävin jututtamassa Käpylässä asuvaa Signe Lehtoa ja hänen veljeään Matti Hagmania. Paikalla sattui olemaan myös Sig-
• 26.8.2009 Käpylä-Lehti 1.9. ALKAEN maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11 ja 18 Yllättäviä palkintoja! 5 Kirjaston rooli muuttuu Remontin jälkeen kirjasto on yhteinen olohuoneemme. KÄPYLÄN KIRJASTON remontti alkaa ensi vuonna ja kestää vuoden verran. Alustavasti on suunniteltu, että remontin aikana kirjasto toimisi nurkan takana, entisen hammashoitolan tiloissa. Kirjaston henkilökunta haluaisi, että remontti olisi muutakin kuin laastia ja maalia. Lopputuloksessa pitäisi näkyä myös kirjaston henki, sen ylläpitämät arvot. - Ilkka Mikkola julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen lähikirjastoja puolustaneiden yleisönosastokirjoituksista (Kansa, kirjastot ja katkoshetki). Tutkimusaineisto kattoi vuodet 1992­2002, Käpylän kirjastonjohtaja Kari Vante kertoo. - Mikkola puristi aineistostaan kolme tärkeää arvoulottovuutta: kirjasto kolmantena paikkana, sivistys­henkisyys ja jatkuvuus. - Kolmas paikka on kaupunkitutkija Ray Oldenburgin lanseeraama käsite. Sillä tarkoitetaan paikkaa, josta muodostuu kansalaisten yhteinen olohuone. Paikkaa ei voi vain rakentaa vaan se syntyy, jos on syntyäkseen. - Sivistys­henkisyys tarkoittaa lähinnä lähikirjaston roolia sivistyksen tukipilarina. Usein ensikosketus kulttuuriin saadaan juuri lähikirjastosta. Kirjasto nähdään tässä ajattelussa myös kovien materialistisen arvojen vastakohtana. - Jatkuvuudessa on kyse tehdystä työstä, pitkäjänteisestä kirjastoverkon rakentamisesta. Lähikirjastot kytkeytyvät edellisten sukupolvien rakennustyöhön, jota lakkauttamisaikeet uhkasivat. Me tulkitsimme "jatkuvuuden" kirjoittajien haluksi antaa myös tuleville sukupolville yhteinen kokemus kirjastosta paikkana, jonka puolesta kannattaa kamppailla. Jatkuvuudessa on myös ripaus menneisyyden kaipuuta. Nämä kolme ulottuvuutta haluttaisiin kytkeä uuteen kirjastoon. Toteutuakseen ne edellyttävät avaria ti- BARTSISSA BINGOILLAAN TULE PELAAMAAN BILISTÄ! KARAOKE joka päivä alken klo 21.00 MEILTÄ MAUKASTA KOTRUOKAA YMPÄRIVUOTINEN KATETTU TERASSI jossa viihtyy viileänäkin iltana, lämmittimien avulla. Tule meille tunnelmoimaan ja viihtymään! Pakilantie 11, 00630 HKI puh. 09-754 50 90 Käpylän kirjastonjohtaja Kari Vante on juuri saanut vahvistuksen, että kirjasto pääsee ensi vuodeksi hammashoitolan tiloihin evakkoon. Avoinna su-to 9-02, pe-la 9-03 Läkkisepäntie 22 020 780 9696 www.kirjovarit.fi kilöitä, joilla on omat avaimet kirjastoon. Tarkoitus on, että aikuisten tilaisuudet voitaisiin siirtää pääosin kirjaston aukioloaikojen ulkopuolelle viikonloppuihin, jolloin lastenosasto/monitoimitila jäisi kirjaston aukioloaikoina entistä paremmin lapsiperheiden käyttöön, Vante kertoo. kirjastossa jokin isompi tilaisuus. Matalat kalusteet poistavat myös tilan ahtauden tuntua. Palvelutiski siirretään vastakkaiselle seinustalle. - Haluamme vastaanottaa asiakkaat kasvokkain. Palvelualue muutetaan ergonomisemmaksi. Tiski jakautuu kahteen erilliseen moduuliin, joten henkilökunnan kulku yleisönpalvelutilaan helpottuu. Sisääntuloaulasta poistetaan pylväiden välissä oleva ilmoitustaulu. Näin aulasta saada avarampi. Yleensä ensivaikutelma kirjastosta saadaan juuri sisääntuloaulasta. Jos aula on ahdas, voi kirjasto alkaa vaikuttaa tunkkaiselta. loja, muunneltavuutta, uutta tekniikkaa, avoimuutta ja luottamusta. Ja näin se tehdään: Jatkuvuus on lapsissa Kirjaston nykyinen lastenosasto muutetaan funkkishenkiseksi lehtisaliksi, jonne sijoitetaan myös asukkaiden adoptoimat vanhat kirjat. Lehtisalissa voi jatkossa pitää pienimuotoisia kokouksia, sillä se varustetaan tarvittavalla esitystekniikalla ja valkokankaalla. Lehtisalin voi eristää muista tiloista lasisella liukuovella. Lastenosasto muuttaa nykyiseen lukusaliin, jolloin lapsiperheet saavat liki kolme kertaa aiempaa suuremmat tilat käyttöönsä. Tämäkin tila varustetaan esitystekniikalla, valkokankaalla ja pimennysverhoilla. Lapsiperheiden huomioon ottamista tukee Käpylän kirjastoon perustettu ankkurihenkilöverkosto. - Ankkurihenkilöt ovat luottohen- · Pellavaöljymaalit · Kalkkimaalit · Boracol-homeenestoaineet Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Sivistyksen etuvartiossa Aineistosta tiedottaminen, aineiston esillepano, näyttelyt, kokoelman rakentaminen ja kulttuuritilaisuudet ovat kirjaston keinoja edistää sivistys­henkisyys -arvoulottuvuutta. Kirjasto tarvitsee erilaisia teemahyllyjä, vitriinejä sekä pyörillä varustettuja näyttelypaneeleita ja taideripustusjärjestelmän. Paikallisia taiteen harrastajia kannustetaan käyttämään kirjastoa näyttelytilana. Lisäksi kirjasto on avoin kouluille, päiväkodeille ja vanhainkotien taidepiireille. Aineiston esillepanoa parannetaan rakentamalla hyllyjen päihin tilaa, johon voi sijoittaa kirjoja kansikuva katsojaan päin. Teemahyllyjen avulla voidaan nostaa esiin esimerkiksi käpyläläisten kirjailijoiden teoksia tai järjestää vaihtuvia vanhojen kirjojen näyttelyjä. - Kirjailijailtoja jatketaan lastenosasto/monitoimitilassa. Kirjallisuuspiiri voi kokoontua myös funkkishenkisessä lehtisalissamme. Läppäreitä tietokoneasemien sijaan Yksi suuri ajatus on luopua suuresta osasta nykyisiä verkkotyöasemia. Työasemat vievät leijonaosan käytettävissä olevasta kirjastotilasta. - Olemme anoneet kaupunginkirjastolta 15 läppäriä, jotka on tarkoitettu kaikille. Kirjastossa toimii langaton verkko. Toki ihmiset voivat käyttää kirjastossa omiakin läppäreitään. Erillistä musiikinkuuntelutilaa ei rakenneta vaan kirjasto panostaa Spotify- linkitykseen eli mahdollisuuteen kuunnella musiikkia kirjaston verkon kautta. - Uskomme, että se on jo mahdollista remontin valmistuttua 2011, Vante kertoo. Hiljaisuus kuuluu jatkossakin kirjastoon. - Tarvitsemme eri puolille kirjastoa pöytiä ja tuoleja, joilla asiakkaat voivat lueskella tai työskennellä läppärillä rauhassa. Läppärien säilytystä varten hankimme latauspöydän tai hyllykön. Läppärin saa käyttöönsä esittämällä henkilötodistuksen ja kirjastokortin. Alice Karlsson Käpylän kirjaston verkkosivuilla on linkki "Tehdään uusi kirjasto", jonka kautta asukkaat voivat lähettää omia ideoitaan remonttisuunnittelua varten. www.lib.hel.fi/ fi-FI/kapyla/ Pulmun luotettavaa kauppapalvelua ikäihmisille K-Market Masurkasta (Käpyläntie 8) keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tilaa ostoksesi Pulmusta, me toimitamme ne kotiisi. Tilaukset vastaanotetaan ti ja to 10-12. Kuljetuksen hinta on 12,Lisätietoja Pulmu ry p. 754 3854 Asukkaitten kokoontumispaikka Kirjasto kolmantena paikkana tarkoittaa muun muassa sitä että asukkaat voivat järjestää tilaisuuksia kirjastossa itsenäisesti. Tähän tähdätään ankkurihenkilöillä ja muun muassa keittiön uudelleen varustamisella. Sieltä löytyy remontin jälkeen riittävästi astioita ja tiskikone. Uudesta kirjastosta tulee muunneltava ja lämminhenkinen. Esimerkiksi kalusteissa on jatkossa lukittavat pyörät ja ne ovat matalia. - Meidän on pystyttävä nopeasti ja helposti siirtämään huonekaluja paikasta toiseen, mikäli meillä on KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Käpylän kirjasto pitää pintansa KÄPYLÄN KIRJASTON VUOSILAINAUS on pysytellyt jo vuosia 132 000­133 000 lainassa. Vaikka kaupunginkirjaston kokonaislainaus onkin jonkin verran vähentynyt Käpylän kirjaston kokonaislainaus on pysytellyt suurin piirtein samoissa lukemissa. Kirjastokäynnit ovat vähentyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Tilalle ovat tulleet verkkokäynnit, jotka ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun kaupunginkirjastossa. Kirjaston käyttö verkon kautta mahdollistaa muun muassa omien lainojensa uusimisen.
• 26.8.2009 Käpylä-Lehti 7 Esitetil. 24h 174371 Tsto:6812120 ark: 9-19 HELSINGIN TANSSIOPISTO LÄHIALUEELLA www. helsingintanssiopisto.fi Kanan päättömät viikonlopputarjoukset PE LA SU Kello 15 - 20.00 2 täytteen pizza 5 Kello 15 -17.00 á la carte annokset ½ hintaan Kello 16 -16.30 kotiruokaa juoman ostajalle Taiteen perusopetusta OULUNKYLÄ Esibaletti 5-6 v. to 17.00 Luova tanssi 6-8 v. ma 17.45 Baletti 7-9 v. alk. 2 to 17.45 Mod. tans. 9-11 v. jat. ma 16.30 Mod. tans. 10-12 v. jat. to 18.45 Jazztans. 12-14 v. jat. ma 18.45 Kansanasunnot oli kutsunut juhlaan kaikki vuokralaisensa. MALMI, HAKANIEMI, VIIKKI, VILHONVUORI Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2 Kesän kivat tapahtumat Kuluneena kesänä Akseli Toivosen kentällä oli kaksi isoa juhlaa. Mari Rantasila lauloi Kansanasuntojen juhlayleisölle muun muassa Raidin tunnussävelen Vain rakkaus. LAPSILLE: tanssileikki 3-4 ja 4-5v., luova tanssi 5-7v., esibaletti 4-6v., äiti-lapsi 1-2v. NUORILLE JA TEINEILLE: Klass. baletti, nykytanssi, lattiatanko, steppi, flamenco, breikki, street dance, discojazz, funky styles, show-tanssi, videodance, tanssisirkus AIKUISILLE: Klass. baletti, nykytanssi, steppi, kontakti-impro, teatteri-ilmaisu, buto, latino, flamenco, irlantilainen, itämainen, Broadway, show, reggae, hiphop fusion, house, jooga, pilates, kunto, kehonhuolto MUUT TOIMIPAIKAT Hki: keskusta ja lähiöt Espoo, Kauniainen, Vantaa TILAA ESITE ! HELSINGIN KANSANASUNNOT juhli 90-vuotistaivaltaan kesäkuussa. Osakeyhtiö on Helsingin kaupungin perustama yhtiö, jonka tarkoitukseksi säännöissä on määritelty "terveydelliseltä kannalta tyydyttävien ja huokeiden asuinrakennusten rakentaminen Helsingin kaupunkiin tai sen omistamille maaalueille". Kaupunki perusti yhtiön jo 1917, mutta perustava kokous pidettiin vasta kesäkuussa 1919 koska "sattuneiden epävarmojen ja melskeisten aikojen johdosta viipyi pitempi aika ennenkuin yhtiö varsinaisesti tuli järjestetyksi ja pääsi ryhtymään rakennustoimintaan". Talojen rakentaminen alkoi Pohjolankadun puutaloista. Yhtiön toiminnasta 1926 julkaistun kertomuksen mukaan Kansanasuntojen omistamissa asuinrakennuksissa oli 82: ssa asuinrakennuksessa 886 huonetta. Lisäksi tuparakennuksissa oli 19 pesutupaa, 5 leivintupaa, 7 saunaa pukuhuoneineen, 1 mankelihuone ja 4 muihin tarkoituksiin käytettyä huonetta. Nykyisin yhtiössä on 1200 asuntoa, joissa asuu noin 2200 asukasta. KÄPYLÄN KULTTUURIYHDISTYS on järjestänyt vuorovuosin kyläjuhlia ja elojuhlia Käpylään jo vuodes- ta 1992. Elokuun 15. oli elojuhlien vuoro. Juhlat ovat tunnettuja nimekkäistä esiintyjistään ja rennosta meiningistä. Tänä vuonna tunnetuimpia esiintyjä oli Siiri ja Boris Nordin duo, yllättävin oli Saana, mutta hauskin oli ehdottomasti Paukkumaissi, jonka 2006 ilmestynyt esikoislevy palkittiin Emma-palkinnolla. Yhtyeen taitavaa esiintymistä seurasi elojuhlilla monisatapäinen lapsilauma silmät ilosta viirullaan. Kotipaikkaa edusti mainio Basic Boogie Band, jonka neljä 12­13vuotiasta poikaa pisti yleisön jammailemaan Beatlesin tahtiin. Paikallinen asiantuntija Oulunkylän Asunnot Oy LKV KUN MYYT, NIIN MYY MEILLÄ. Myymme jo joka kolmannen asunnon pääkaupunkiseudulla. Vain meillä on TarjouskauppaTM ja HintaturvaTM. Meiltä saat palvelukseesi Oman Välittäjän sekä eniten myyntivoimaa. Onnistumme 98-prosenttisesti www.kiinteistomaailma.fi toteutuvan myyntihinnan arvioinnissa. Oulunkylän Asunnot OY LKV Mäkitorpantie 23 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17 ASUNTOARVIO NYT 0,- . SOITA P. 010 622 3932 Elojuhlien lapsiyleisöä hemmoteltiin Paukkumaissilla. Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!
• 8 Käpylä-lehti 26.8.2009 Vintiltä löytyi kalentereiden lisäksi vanhoja työkaluja. Kirjoissa on ensin kalenteriosa, jonka jälkeen on lukuisia artikkeleita hyvin vaihtelevista aiheista, esimerkiksi puolueasioista, kunnallisasioista, maanviljelystoimista, puutarhatöistä, metsätöistä, metsästyksestä, kalastuksesta ja iltapuhteista: "Iltapuhteina korjaillaan talous-, työ- ja ajokaluja, mutta harrastetaan myös tietopuolisuuden kartuttamista, jossa apuna käytettäköön Työväenyhdistyksen lainakirjastoa. Vähävaraiset yrittäkööt saada yhteisostokuntaa pystyyn maanviljelyskoneita, siemeniä ynnä muuta edullisimmin saadakseen." Kalentereissa on myös kaupallisia ilmoituksia. Tupakkamainonta rehottaa: Armiroa kehotetaan käyttämään juhlatupakkana ja Fenniaa arkena. Oivaa kaupataan sekä paperi- että puuimukkeella. Selviää myös, että tuolloin pesupulverin nimi oli Lumikki ja kiillotuspulverin Sampo. Eri julkaisijajärjestöjen väliset erot näkyvät kalentereiden sisällössä. Työväen kalentereissa on lähinnä yleissivistäviä artikkeleita, mutta ainakin Punainen kalenteri sortuu ajoittain propagandaan. Kirjoista löytyy muun muassa ylistyslaulu Kiinan kommunistijohtajalle Mao Tse-tungille (Elvi Sinervon käännös) ja artikkeli Stalinin suurista saavutuksista Neuvostoliitossa. Oudoin juttu Frimanin mielestä on kuitenkin eräs ilmoitus 1920-luvulta. Se kuuluu näin: "Haluan myydä vaimoni, joka on hyvin työteliäs mutta äkäinen ja yhden sian yhteishintaan 15 ruplaa. Ystävälliset vastaukset lehden toimitukseen." - Ilmoitus on aivan normaalin näköinen, eikä vaikuta millään lailla vitsiltä, Friman virnistelee. Kustaa Friman kuoli 1970-luvun alussa 89-vuotiaana, mutta jälkeenjääneillä lappusillaan hän on yhä elävästi läsnä. Alice Karlsson Vintiltä löytyi aarre Vanhat kalenterit ja niiden väliin tallennetut lappuset valottavat 1900-luvun alun arkea. VIPUSENTIELLÄ asuva Markku Friman löysi kotinsa vinttiä siivotessaan toistakymmentä 1900-luvun alkupuolella julkaistua kalenteria. Suurin osa on Suomen Sosiaalidemokraattisen Puoluetoimikunnan julkaisemia Työväen kalentereja, mutta joukossa on myös Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) Demokraattisen kansan kalentereita ja Työväenjärjestöjen Tiedonantajan Punaisia kalentereita. Näiden lisäksi samoihin aikoihin ilmestyi Työmiehen kalenteri, jonka julkaisija oli Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen puoluetoimikunta. Pakka on siis melko sekava, esimerkiksi tietoa kuinka kauan kutakin kalenteria julkaistiin, on hankala löytää. Frimanin aarteisto on seuraavanlainen: Työväen kalenteri II 1909 Työväen kalenteri 1910 Työväen kalenteri punainen 1911 Työväen kalenteri 1913 VI Työväen kalenteri 1914 VII Työväen kalenteri 1915 VIII Työväen kalenteri 1916 IX Työväen kalenteri 1917 X Työväen kalenteri 1918 XI Työmiehen kalenteri 1922 I Työmiehen kalenteri 1923 II Punainen kalenteri 1926 Punainen kalenteri 1930 Demokraattisen kansan kalenteri 1946, 1957 ja 1958 Niissäpä on riittänyt lukemista ja tutkimista opettajan pitkällä kesälomalla. - Kirjat ovat olleet hukassa näihin päiviin asti vaikka olivatkin siististi pahvilaatikossa. Kukaan ei ollut kurkistanut laatikkoon miesmuistiin, kunnes poikani Emil Friman ne hoksasi.Kalenterit kuuluivat Markku Frimanin isoisoisälle, Kustaa Adolfille, joka aikoinaan rakensi Vipusentien talonkin. teessa Huopalahdenkatu 4 C. Harmittavasti monista kirjeistä puuttuu päiväys kuten kirjeestä, joka on mitä ilmeisimmin talvisotavuosilta. Se kuuluu näin: Kauppalappuja ja tiedonantoja Kalenterit ovat kiinnostavia ajankuvia, mutta Markku Frimanin mukaan arvokkaimpia ovat niiden välistä putoilevat laput. Niissä on arjen viestejä. Ne ovat kauppalappuja, laskuja, kuitteja ja kirjeitä. Lappusista Frimanille selviää muun muassa missä hänen isänsä Ilppo Friman oli 12. 12. 1956 klo 19.30. - Hän oli silloin tutkimuksissa Yliopiston silmäklinikalla, osoitTalonomistajalle. Koska nykyinen tilanne on käynyt siinä määrin epävakaiseksi ja useat Talot ja Talo ryhmät ovat al kaneet yö vartioinnin. Kiinteimistöjen ympäristössä on myöskin Kortteli 868 erää talot pitäneet yö vartiointia jonku viikon. Tällä tavalla ei voi kuitenkaan jatkua, jos eivät kaikki Talon omistajat ole samaa mieltä ja aseta 1 Mies N, 8, tuntia viikossa ) vartioon tai korvaus siitä) ajasta.; Tästä saapi lähemmin tietää Tulemalla kokoukseen joka kokoontuu joka ilta, Klo, 6 Ilmattarentie N, 19; Pesutuvassa, Tai allekirjoittaneelta Korttelin Valvojalta, osoite Vipusen tie, N, 16; (Lehtinen,) tai Puhelin 79359; Nistä Taloista joista ei oteta osaa Tulee- vartiointiin päättää erikseen myöhemmin, VSS, Virastot, Niistä luettelon saatuansa. KorttelinValvoja; Kirjeen VSS tarkoittanee väestönsuojelua hoitanutta virastoa. Korttelinvalvojat pitivät huolta siitä, että muun muassa pimennysverhot olivat paikallaan ja ulkonaliikkumiskieltoa noudatettiin. Arkisia neuvoja ja tupakkamainoksia Frimanin mukaan kalenterit ovat suurimmaksi osaksi tulvillaan käytännön tietoutta. Niissä on maanviljelyä, kansansivistystä ja kulttuuria. Markku, Emil ja isoisoisä Kustaa Friman. Ravintola Terassi tilaussauna tapahtumakeskus Svenska hörnan En äkta Kottbyracka in memoriam hund. Och någon rasism inom hundvärlden stötte jag aldrig på, Kasper och alla de ädla exemplar av schäfer, Golden Retriever, tax och Doberman som han mötte hade lika stor glädje av att nosa på varandra oberoende av pälsfärg, storlek och svansföring. Något att ta efter för oss som hör till den mänskliga rasen i Kottby! Många personer med en annan etnisk bakgrund än den finländska stöter man på när man vandrar omkring i vår stadsdel ­ unika individer från andra folkslag, med annorlunda hudfärg och annorlunda klädsel ­ hur mycken rasism blir de utsatta för av intoleranta finländare som känner sig hotade av det som är annorlunda? Himmelsberget ­ den högsta punkten i Helsingfors ­ har länge varit en mötesplats för energiska hundägare och hundar. Där har man, om man så velat helt anonymt (liksom på dagis: hej, jag är Kaspers matte! Vems husse är du?) kunnat utbyta åsikter inte bara om sina hundar utan om aktuella Kottbyfrågor i allmänhet. Men tyvärr tyvärr har intresset för sammankomsterna minskat i takt med den ökade förekomsten av glasskärvor i terrängen: Kottbyungdomarna finner uppenbarligen ett stort nöje i att krossa flaskor på berget, utan att bry sig det minsta om de katastrofala följderna för de ivriga hundarnas ömtåliga tassar. Särskilt kring nyårsoch Valborgstider tycks flaskkrossningsaktiviteten vara speciellt stor. Det är så man önskar att gärningsmännen (-kvinnorna) själva skulle få uppleva hur det känns att trampa på glasskärvorna! I Kottby finns många trevliga vägar där man både kan promenera och jogga och cykla. Men akta dig för att ta dig fram på en sån väg tillsammans med din hund när det är cykelsäsong ­ cyklisten betraktar a priori hela vägen som enbart sin och mången gång har jag fått höra förbiilande cyklister ropa okvädingsord om hundägare som inte har vett att hålla sig ur vägen. Ansvaret är ju faktiskt ömsesidigt, och för den som rör sig med en hund i koppel kan det vara svårt att hålla undan för en cyklist som inte bryr sig om att väja själv. Ingen hundägare vill väl avsiktligt utgöra en fara för fartdårarna. Hund i koppel, ja. Också i Kottby håller allt fler naturområden på att förvandlas till park, där allt det frodiga överflöd som sommargrönskan erbjuder ersätts med sandgångar och rabatter och där hunden inte kan snusa omkring på egen hand och barnen inte plocka blommor och blad. Jag tror att både hundens och människans själsliv mår bra av att det finns orörd natur också i stadsmiljön. Kaspers promenader blev med tiden allt kortare och tog allt längre tid i anspråk. Mätt i människoår var han över hundra år gammal när han till slut gav upp. På pingstsöndagen vandrade han till hundhimlens sällare jaktmarker, där jag hoppas att han nu springer omkring, okopplad, utan risk för att få glasskärvor i tassarna! Susanna Gulin RAVINTOLA KOSKENRANTA Katariina Saksilaisenkatu 9 00560 Helsinki Myyntipalvelu 09- 5420 0300 KASPER VAR en äkta Kottbyracka: www.koskenranta.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi född hos grannen på Marjattavägen, mamman visserligen hittehund av okänd härkomst men bosatt i Kottby sen sitt första levnadsår, pappan likaså lokalt förankrad. Över fjorton år hade vår hund privilegiet att få vandra omkring i vår unika by, där han med tiden blev en kändis ­ mattes och husses namn kom väl ingen ihåg, men alla visste ju vem Kasper var! Unik var Kasper också själv. Den första frågan som ställdes var gång någon stannade upp och ville krafsa Kasper bak öronen var: vad är han för ras? En Blarahu ­ blandrashund ­ skulle väl mången ha svarat, men mitt stolta svar var alltid: en unik
• 26.8.2009 Käpylä-Lehti 9 Menot Kuvia penkomaan Käpylä on pian kortilla 1500 metriä oli kolmen miehen kilpailua. Edessä juoksun vetänyt yhdysvaltalainen Gunnar Linde perässään matkan voittanut kultamitalisti Rainer Pelkonen, joka loppukaarteessa jätti yhdysvaltalaisen taakseen. Kuvassa kolmantena juokseva Yrjö Torikka ohitti niinikään loppusuoralla yhdysvaltalaisen ja otti tältä matkalta hopeaa. Kuva: Anne Pelkonen Käpylä-Seura julistaa kaikille avoimen valokuvakilpailun Käpylä-aiheisia kortteja varten. Lähettäkää seuran sihteerille neljänä vuodenaikana otettuja kuvia eri puolilta Käpylää. Digikuvat: sirkka.liisa.virtanen@elisanet.fi ja paperikuvat osoitteella Sirkka-Liisa Virtanen, Käpyläntie 1 E 92, 00610 Helsinki. Aikaa on syyskuun loppuun asti. Merkitkää jokaisen kuvan tiedot: mistä ja milloin kuva on otettu ja kuka on kuvaaja. Palkintona on kunniaa ja mainetta, kun seura valmistaa kortteja voittaneista kuvista. Kortteihin painetaan kuvaajan nimi sekä Käpylä-Seuran tiedot ja niitä myydään seuran toiminnan tukemiseksi. Kuvaaja luovuttaa seuralle oikeudet tehdä kuvasta kortteja vapaasti. Kilpailuun osallistuvien kuvien tulee olla perillä syyskuun loppuun mennessä. Lisätietoja: sirkka.liisa.virtanen@elisanet.fi. Rahoittajat keskuudessamme OLEN JOUTUNUT pitkin alkukesää pahoittamaan mieltäni lukemalla tuoretta paksua tutkimusta kehitysmaiden, erityisesti Tansanian, korruptiosta. Sveitsiläinen ekonomistitutkija Pius Fischer* on yliopistonsa ja Maailmanpankin myötävaikutuksella päässyt penkomaan valtion ja pankkien tilejä koko itsenäisyyden ajalta 2000-luvun alkupuolelle saakka. Näkymä on aika toivoton. Luova kirjanpidon hallinta, laiton etuoikeuksien myöntäminen, urakoiden ohjailu kavereille, lainojen systemaattinen maksamatta jättäminen ja varsinainen varastaminen ovat arkipäivää. Sitä ruokkii merkittävältä osalta huonosti valvottu länsimainen kehitysapu. Kirjoittaja toteaa, että taloudelliset väärinkäytökset ovat vieneet Tansanian kehitysmahdollisuudet melkein yhtä suuressa määrin kuin teollisuusmaiden massiiviset tukiaiset omalle maatalousviennilleen, jota vastaan köyhät maat eivät voi kilpailla. Kaiken kaikkiaan itsenäistyminen ei ole nostanut Tansanian maaseutuväestön elintasoa ollenkaan neljässä vuosikymmenessä. Yhtymäkohtia Suomen viime viikkojen vaalirahoituspaljastusten kanssa ei tarvitse haeskella. Valtaosa Tansanian korruptiosta tapahtuu laillisesti, joskin salassa. Lainmukaisuuteen on yksinkertainen selitys: kun varkaat ovat maan hallitsijoita, ministereitä, suurten yritysten johtajia ja korkeimpia virkamiehiä, he laativat lait sellaisiksi, että heidän varastamisensa on laillista. Näinhän on suomalaisen vaalirahoituksenkin kanssa. Vaalituella voidaan ostaa sekä kansanedustajia, että ääniä, mutta se on laillista. Tyypillinen kuvio Tansaniassa on tasan sama kuin Kuntien eläkevakuutuksen tapauksessa. Yhteisistä sosiaalirahastoista sijoitetaan muka edullisesti, mutta tosiasiassa liian kalliisti, firmaan, joka investointirahat saatuaan lahjoittaa tai muuten järjestää sovitulle tahoille rahaa. Lakien rikkomista ei Tansanian johtajien tarvitse juuri pelätä, sillä poliisitutkinta on yhtä mätää kuin oikeuslaitoksen toimintakin. Jutut makaavat ratkaisematta, jos niitä yleensä saa nostettua. Kantelijat ja paljastajat joutuvat tietysti mahtajien jyrän alle. Sitähän eronnut Kevan johtaja Markku Kauppinenkin yrittää. Helsingin Sanomat paljasti viime talvena, että Esko Ahon johtaman Sitran johtajat siirtyivät hoitamaan konsulttipohjalta Sitran yrityssijoituksia. Heidän tulonsa siten moninkertaistuivat. Sitran hallintoneuvosto, joka koostuu laajapohjaisesti eduskuntapuolueiden edustajista, päätti yksimielisesti hyväksyä menettelyn, eikä juttua ole nostettu. Suomessa vain pikkuliikemiehet lahjovat. Vuorineuvosten ei tarvitse lahjoa ollenkaan. He saavat tahtonsa läpi ilmankin. Aina heidän ei tarvitse edes pyytää. Varallisuusveron poistamisessa aloitteentekijä oli valtiovarainministeriön virkamies. Parhaillaan sama ministeriö valmistelee eduskunnalle esitystä hallintorekisterien sallimista myös rahastosijoittajille. Se tekisi Suomesta veroparatiisin pimeälle rahalle. Yhteisten varojen yksityistä hyväksikäyttöä tavalla, josta ei synny minkäänlaista lisäarvoa nimitetään englannin kielellä termillä rent-seeking, perusteettoman hyödyn tavoittelu. Korruptio, corruption, on liian suppea käsite koska se viittaa laittomuuteen, mitä yhteisestä pussista varastaminen ei läheskään aina ole. Perusteettoman hyödyn tavoittelun ja voiton tavoittelun välinen ero on veteen piirretty viiva. Sen paljastaminen, milloin ollaan väärällä puolella, ei silti ole ollenkaan mahdotonta. Läpinäkyvyys, julkisuus on vahva ase, sillä ihmisten oikeustaju kyllä kertoo mikä on kohtuullista ja mikä ei. Siksi vallanpitäjät niin Suomessa kuin Tansaniassakin joutuvat valehtelemaan, salaamaan ja kieroilemaan pysyäkseen uskottavina. Vapaiden tiedotusvälineiden tehtävä paljastajina on korvaamaton. Pekka Peltola *Pius Fischer: Rent-seeking, Institutions and Reforms in Africa. Theory and empirical evidence for Tanzania. Springer 2006. Opetusneuvos pinkoi maailmanmestariksi Rainer Pelkoselle kaksi maailmanmestaruutta seniorien mestaruuskilpailussa Lahdessa. HEINÄ­ELOKUUN vaihteessa Lahdessa järjestettiin kansainväliset seniorien mestaruuskisat. Entinen käpyläläinen ja Käpylän yhteiskoulun oppilas opetusneuvos Rainer Pelkonen osallistui 80-vuotisten sarjassa neljään lajiin, joista kultaa tuli 1500 metrin ja 4x400 metrin viestissä. Lisäksi hän ylsi hopealle 800 metrillä ja sai neljännen sijan 400 metrillä. Jo kouluaikanaan Pelkonen voitti oppikoulujen mestaruuden 400 metrillä ja osallistui myöhemmin maaotteluihin. Olympiakisoissamme hän oli 400 metrin aitojen välierässä. Suomen mestaruuksia hän saavutti eniten HIFK:n viestikvarteteissa. Lopetettuaan kilpailemisen Pelkonen toimi kesäisin Partaharjun leirikylän urheilujohtajana. Liikunnan lehtorina hän perusti Mäkelänrinteen yhteiskoulun ja toimi rehtorina vuosina 1957­1992. Tällöin syntyi urheilulukio ja luokaton lukio. Opetusneuvos Rainer Pelkonen asuu Espoossa. Paavo Pinomaa Koskenrantaan Hyppää elämänvirtaan Ensimmäiset Elämänvirtaa Hyvinvointimessut pidetään 29.­30.8.2009 Helsingissä Vanhassa kaupungissa Arabianrannan kupeessa Tapahtumakeskus Koskenrannassa. Paikka sijaitsee luonnonkauniilla puistoalueella, Vantaanjoen suistossa koskimaisemissa. Ajatus messuista syntyi kolmen naisen Inkerin, Marja-Leenan ja Kirstin päiväkahvituokiossa. Jokaisella oli ollut sama unelma eli järjestää hyvinvointimessut. Inkerillä oli jo paikkakin katsottuna: tapahtumakeskus Koskenranta. Messujen ajatus on tuoda henkisyys arjen askareisiin, ja nähdä henkisyys arjessa. Kumpikaan niistä ei ole erillisiä vaan kulkevat käsi kädessä yhtyneenä mieleen. Kaikki on kiinni oivaltamisesta ja rohkeudesta. Toivoimme myös, että saisimme monikirjoisen tarjonnan, jotta jokaiselle löytyisi jotain. Ja niin kävi! Tarjontaa on runsaasti; sielunhoidosta kehonja mielen kuin myös itsen hoitoon, ekologisuutta, säteilysuojausta, taidetta. Saimme myös "Perulaisia huiluja" -näyttelyn, jossa on satakunta huilua. Lisäksi on tietoiskuja, muutama workshop ja luentoja muun muassa kasveista, omasta valo-olemuksesta, itsehoidosta ja kivistä. Messutarjonnasta on tietoa sivuilla: www.elamanvirtaa.webs.com. Parhaiten pääsee kosketuksiin tulemalla henkilökohtaisesti paikalle katsomaan, mitä universumimme haluaa näyttää ja tarjota sinulle. Olet sydämellisesti tervetullut! Kirsti Juntunen Elämänvirtaa Hyvinvointimessut messuvastaava 1500 metrin mitalisteilla on hymy herkässä. Keskellä tuore maailmanmestari Rainer Pelkonen, vas. hopeamitalisti Yrjö Torikka ja oikealla pronssimitalisti Gunnar Linde. Kuva: Anne Pelkonen Tekniikan museoon Vodaa Stadiin! Tekniikan museo sukeltaa Helsingin vesihuollon historiaan Tekniikan museon uudessa erikoisnäyttelyssä Vodaa Stadiin ­ Helsingin vesihuollon historiaa kurkistetaan suurelle yleisölle tuntemattomien vedenpuhdistuslaitosten ja maanalaisten vesijohtoverkostojen maailmaan. Näyttely pääkaupungin vedenpuhdistuksen yli 130-vuotiaasta historiasta jatkuu vuoden 2010 loppuun asti. Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsingin Vanhankaupunginlahdelle 1876. Tänä päivänä pääkaupungin vesihuolto lepää maan suurimman vedenpuhdistuslaitoksen varassa. Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa sijaitsevat laitokset toimittavat puhdasta vettä joka päivä lähes miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Näyttelykävijä pääsee seuraamaan veden matkaa Päijänteestä maailman pisintä kalliotunnelia pitkin Helsingin vedenpuhdistuslaitoksille ja sieltä koteihin. Näyttelyyn on koottu runsaasti esine-, kuva- ja filmiaarteita, hauskoja anekdootteja helsinkiläisten vedenkäytöstä sekä havainnollisia tarinoita vedenpuhdistusprosessista. Lisäksi museovieras voi tutustua kesäiseen Kuninkaankartanon saareen, jolla ensimmäinen vesilaitos aikoinaan sijaitsi. Ennen vesijohto- ja viemäriverkostoa tavalliset arkiaskareet vaativat lukemattomia askeleita ja kunnon hauista. Veden kantaminen sisään ja ulos sekä sen lämmittäminen olivat naisten töitä, joihin kului useita tunteja päivässä. Helsingin 32 000 asukasta olivat vielä 1870-luvulla täysin riippuvaisia eri puolilla kaupunkia olevista kaivoista. Kaivovettä käytettiin ruuanlaittoon, siivoukseen, eläinten juottamiseen ja pyykinpesuun. Vesijohdot asennettiin ensimmäiseksi kaupungin uusiin kivitaloihin eli juoksevasta vedestä pääsivät nauttimaan aluksi suhteellisen varakkaat helsinkiläiset. Noin parin metrin syvyydessä katujen alla risteilee kaupungin vesijohtoverkosto, jonka pituus on noin 1200 kilometriä. Vodaa Stadiin -näyttelyssä tutustutaan näihin maanalaisiin verkostoihin ja luodaan katse myös ylöspäin kohti Helsingin vesitorneja. Nykyisin Helsingissä on käytössä neljä vesitornia: Myllypurossa, Roihuvuoressa ja kaksi vesitornia Ilmalassa. Tutuimmat vesitorneista ovat Linnanmäen huvipuiston kupeessa sijaitsevat Alppilan vesisäiliöt, joiden ensimmäinen osa rakennettiin jo 1876. Vesitornit eivät toimi enää vesisäiliöinä. Tekniikan museo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin Veden kanssa. Tekniikan museo, Viikintie 1, p. (09) 7288 440 Avoinna ti­pe klo 11­17 ja la­su klo 12­16 www.tekniikanmuseo.fi Energy Singerskin oli kuorotapahtumassa ILAHTUNEENA panin merkille, että Käpylä-Lehdessä nro 5/2009 oli juttu kuorojen tapahtumasta (Kevätlaulu Käpylän kallioilla). Vaikka kuinka tarkkaan luin artikkelin, en löytänyt mainintaa Energy Singers-kuorostamme (Espoosta), joka on Fortumin ja Neste Oilin yhteinen työpaikkakuoro. Ilmoittauduimme ajoissa, mutta kun tulimme paikalle ei nimeämme löytynytkään kuorojen listalta. Siitä selviydyttyämme meidän ystävällisesti ohjattiin Karjalantalon läheisyydessä olevalle kalliolle, jossa reippaasti kajautimme oman ohjelmamme. Samoin vaelsimme muiden mukana Taivaskalliolle ja taas kajautimme vuorollamme oman laulum- me ja sitten yhdessä muiden mukana Kalliolle Kukkulalle. Koska artikkelissa ei mainittu meitä, haluamme kertoa nyt että mukana oltiin! Tulimme kuitenkin aina Espoosta saakka (useimmat, minä asun Oulunkylässä ja puuhanaisemme Maj-Len Harikko, joka on entinen Puu-Käpyläläinen, Paloheinästä) iloisena laulamaan. Kuoromme on vanha, Ivon aikoinaan jo 1950-luvulla perustama kuoro. Yhä jaksamme työmme ohella laulaa ja vähän konsertoida. Oheisena kuva, joka todistaa myös meidän olleen paikalla. Kaisa-Liisa Korhonen pp Energy Singers Kukkakauppa Tähtililja Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com
• 26.8.2009 TASAPAINOA JA ILOA ELÄMÄÄN Rauhoittavia, rentouttavia ja virkistäviä hoitoja, numerologisia, astrologisia ja Tarot-tulkintoja. Käpylä-Lehti Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Kauneusja terveyspalveluja KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS HYVINVOINTIHOITOLA MARIA 040-7386296 www.energiahoito.webs.com Apteekkipalvelua ammattitaidolla MULTI-SANOSTOL Koskettava Hoito Jutta Oels · AYURVEDA HOIDOT JA KONSULTOINTI Ayervedan vauvahieronta-kurssi la 19.9. · FYTOTERAPIA · HYVINVOINTI YRTEISTÄ ILTA TI 29.9., 27.10. JA 24.11. - hyvänmakuinen monivitamiinivalmiste Sisältää kaikki päivittäin tarvittavat vitamiinit uusien saantisuositusten mukaisesti: · D3-vitamiinia 7,5 g · B-, C- ja E-vitamiineja · A-vitamiinia turvallisen määrän Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti Siltavoudintie 5, 00640 Helsinki · www.koskettavahoito.fi · P. 050-4602114 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Tarjous - rajoitettu erä 6,95 500ml Maistuu hyvin lapsille: · Appelsiininmakuinen · Makeutusaineena sorbitoli · Nestemäinen (norm. 8,95) FYSIOTREENARI Luontaishoitola Donostia HOIDA ITSEÄSI! · Fysioterapia · Parturi-kampaaja · Jalkahoidot · Kosmetologi · Hieronta · Intialainen · Osteopatia päähieronta · Kuumakivihieronta · Suklaahieronta Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com 31.8.2009 lähtien suljemme arkisin klo 19.00 ja la 15.00 MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Parturi - Kampaamo 35 v. · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola TERVETULOA ! Satu ja Kikka P. 757 2117 ark. 9-17, la 9-14 PARTURI-KAMPAAMO SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Hilman HIUSMALLI Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Tutustumiskäynti 35/ 55 min 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Avoinna: Ma Suljettu, Ti-Pe 12 - 21, La 10 - 18 Myös sopimuksen mukaan. Beauty Clinic in Touch na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 KOKO PERHEEN 10v. ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 Rakennekynnet hoitoaika n. 2,5h KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 65,35,- OK-Hammas OLYMPIA DeLuxe-käsihoito hoitoaika n. 1 Parturi-Kampaamo Parturi · Kampaamo h Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Tervetuloa! Maarit Herranen & Mervi Koskinen Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554 TERVETULOA! www.tyylilyylit.net p. 09 - 757 1012 Oulun ky lä n t i e 1 006 0 0 He lsi n k i Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00601 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2009 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• 12 Käpylä-lehti 26.8.2009 LA 5.9. Livemusaa Musiikkileikkikouluun! Tiedustele vapaita paikkoja eri ryhmissä: puh. 720 6610, tai osoitteesta muskari@kmo.fi! Lisätietoa toiminnasta: www.kmo.fi Steve Webb Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30 Jazz-jamit tiistaisin 1.9., 15.9., 29.9. alk. klo 20.00 Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Tuplaa kehykset ja Bonukset Arabianrannan Silmäasemalla TUPLApäiv Silmälasien os tajall Tuplabonusta e toiset lasit kaupan päälle ja lis jopa 10% syysk uussa maksetuis äksi ta ostoksista. 1=2 Tervetuloa katsastukseen Palvelemme sinua Aleksis Kiven Kadulla joustavasti ja monipuolisesti kaikissa ajoneuvojen katsastus-, rekisteröinti- ja vakuutusasioissa. Ilman ajanvarausta. Avoinna Ma-Pe klo 8.00-16.00 ät Tarjoukset voimassa 1.9. - 30.9. Silmälasit kaupan päälle tarjousmallistosta. ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160, ark. 10-19, la 10-16 w w w. s i l m a a s e m a . f i Aleksis Kiven katu 17 p. 075 323 3590 Olemme lähellä - tulitpa mistä tahansa Kauppakeskus Ogeli Kylänvanhimmantie 29 OULUNKYLÄ Tällä kupongilla Ogelista Täytetty patonki ja juoma 4,90 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi KAIKKI NORM. HINPaljon erilaisia TAISET NEULE- JA juhla- ja erikoisVIRKKAUSLANGAT www.picnic.fi Enemmän kuin lankakauppa. lankoja la ma-pe 10-18 ma--la 10-15 -50% -20% amaa lma a Soita numeroon 0200 31130 (pvm/mpm) ark. klo 8-17 Tule käymään Ogelin liikeskuksen 2. kerroksessa Meidät löydät Ogelista: Alepa · AON · Café Picnic · Cityvarasto · Finnbody · Helsingin OP · Hiusateljee · Lankamaailma Nordia · Mandatum Life · Nordea · Ogelin hammaslääkärit Oy · Ogelin Kirja · Ogelin Optiikka · OP-Kiinteistökeskus · Oulunkylän Apteekki · Oulunkylän korupaja · Oulunkylän Liikennekoulu · Pikkufantti · Ravintola Mr. Hugo · Ravintola Vega · R-Kioski · Special · Tiimari · Lähituntumasta löydät lisäksi kirjaston, terveysaseman, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen. Tervetuloa! Kaupungin kauneimmat kortit! Old Stone Cafe www.ogelinhammas.fi Tervetuloa! HEIROLL platinium paistinpannu 24 cm 15 Syyslukemista! Ogelin Kirja puh. 777 4487 Avoinna 9-18 la 9-15 90 /kpl Tigi Tweens vain 39,-/pari puh. 040 709 2255 (Etusi n.60%) puh.(09) 720 6700 www.hiusateljee.fi SILMÄLASIT SÄÄSTÖ49.mallistosta 1-tehot alk. OPTIKOT - SILMÄLÄÄKÄRI RavintolaVEGA Pohjois-Helsingin paras KARAOKE! joka pe alk. 21 ja lauantaisin DJ klo 10-04 OULUNKYLÄN APTEEKKI JUMPAT-KUNTOSALI-SISÄPYÖRÄILY-LAPSIPARKKI Avoinna ma-pe 15-19, jäsenille ma-su klo 6-22 www.finnbody.com Puh. (09) 875 1868 Liikekeskus Ogeli, avoinna ark. 10-18 la 9-14