• Helsingin vanhin kaupunginosalehti 60 vuotta! NRO 6 24.8.2011 60. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Kirjaston remontti valmistui Park sai uuden omistajan Tatuoituja ihmisiä Kuva Eine Kakkonen Taiteitten yö takapihalla pe 26.8. Tervetuloa! Intiankatu 18 P. 045-128 1667 Täipäivä torstaina 1.9. Nyda-edustaja paikalla klo 10-14 MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 60. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 24.8.2011 Kaikki muuttuu, kirjastokin Sirkka Liisa Virtanen in memoriam KÄPYLÄ-SEURAN sihteeri Sirkka Liisa "Sirkkis" Virtanen (s. 22.12.1952) menehtyi äkillisesti 31.5.2011 vaikeaan ja nopeasti edenneeseen sairauteen. Aiemmin muun muassa Kannelmäessä asuneesta Sirkkiksestä tuli Käpyläänkin muutettuaan aktiivinen ja monipuolinen toimija. Hän ryhtyi pyydettäessä myös KäpyläSeuran sihteeriksi tehtävän tultua avoimeksi. Sirkkis oli kaikissa tehtävissään aloitteellinen ja vastuunsa kantava. Kuvaavaa on, että jo tietäessään aikansa rajallisuuden hän jaksoi vielä sairaalasta käsin huolehtia Seuran nettisivujen ylläpidosta ja seuraajansa löytämisestä tähän tehtävään. Jämsässä 16.7.2011 pidetyssä muistotilaisuudessa oli eräässä adressissa hyvin oikeaan osunut luonnehdinta Sirkkiksestä: hän osasi halutessaan antaa kätensä, mutta myös sydämensä sille asialle, jonka oli hyväksynyt. Piirtäminen ja maalaaminen oli Sirkkiksen rakkain vapaa-ajan harrastus. Muistotilaisuudessa muistopöydällä olikin valokuvien lisäksi hänen maalaustöissä käyttämän- S aatiin kirjasto takaisin. Remontti on ohi ja pääsemme hakemaan lukemista pimeneviin syysiltoihin. Lopputulosta pitää arvioida vähitellen. Ensivaikutelmani tilasta oli levoton. Minulle kirjasto on aina ollut sama kuin paljon kirjoja loogisessa järjestyksessä, rauhallisia lukunurkkauksia ja hiljaisuutta. (Ks. myös Svenska hörnan s. 8). Pääasia kuitenkin on, että kirjasto on. Lapsena kirjasto oli lähes pyhä. Vanhempani olivat kovia lukemaan ja me lapset pääsimme kirjastoon (sanottiinko silloin lainasto?) yleensä isän kanssa. Matkaa oli yhteen suuntaan viidestä kuuteen kilometriä, joka taitettiin jalkapatikassa säässä kuin säässä. Mieli oli jännittynyt. Kirjojen maailma tiesi seikkailua. Kirjaston eteisessä otettiin kengät pois ja hipsittiin sukkasillaan hipihiljaa. Sanaakaan ei saanut pukahtaa. Kirjastotädille sentään käy- tiin väliin niiata niksauttamassa ja kysymässä missä jokin tietty kirja mahtaisi olla. Täti piti muuten tiukasti huolen, etteivät lapset lainanneet aikuisten kirjoja. Kirjasto elää ja muuttuu muun yhteiskunnan mukana. Maamme ensimmäinen yleinen kirjasto oli Vaasaan 1794 perustettu Luku-kirjasto. Suomen kirjastomuseon sivuilla kerrotaan Luku-kirjastosta näin: Sen perustivat Vaasan hovioikeuden jäsenet mutta "voidakseen vähän kerrassaan kartuttaa tätä Kokoelmaa Seura on sallinut Kaupungin muiden Asukkaiden osallistua sen lukemiseen vähäistä maksua vastaan." Luku-kirjaston kokoelmat ulottuivat Polynesian kartasta Montesquieun (1686­1755) teoksiin ja siellä oli myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Käpylän kirjastossa on kirjojen ohella muun muassa elokuvia, cdlevyjä, taidetta ja internetyhteyksiä. Houkuttimia, joita selaavan käteen voi sattua muutakin, esimerkiksi kirja. ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi sä pensseli sekä kukka-asetelma, jossa toistuivat hänen lempivärinsä. Kukaan meistä ei ole korvaamaton, mutta Sirkkiksen hoitama Käpylä-Seuran sihteerin paikka on varmasti vaikea täyttää. Niin antaumuksella hän hoiti myös sitä tehtävää. PEKKA HALTIA Kirjoittaja on Käpylä-Seuran hallituksen jäsen. Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Seura teetti lisää postikortteja KÄPYLÄ-SEURAN postikorttihanke on nytkähtänyt eteenpäin. Toinen satsi Käpylä-aiheisia kortteja on nyt saatu painosta. Aiemmin painettuja kortteja on myynnissä kukkakauppa Tähtililjassa. Seura etsii parhaillaan uusia myyntipaikkoja, joista ilmoitetaan Käpylä-lehdessä sitä mukaa kun ne varmistuvat. Kortteja voi kysellä Seuran hallituksen jäseneltä Kaija Rantaselta, p. 050 3593068 tai kaija.i.rantanen@ saunalahti.fi. Sirkka-Liisa Virtasen muistopöydällä oli pensseli merkkinä hänen rakkaimmasta harrastuksestaan. Taivaskallio kesä. Kaija Salonen Pohjolankatu tulvii. Toivo Koivisto Pohjolanaukion kesä. Kaija Salonen Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Ykkönen kulkee! Kai Backman Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on 24 euroa. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Galerie Suutari, Koskelantie 46 · Karjalan tupa, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 · Käpygrilli, Osmontie 5 tie 29 · Old Sophie, Koskelantie 9 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä) Käpyläntie 12. Kaija Salonen Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 21. päivä. Aineisto toimitukseen 9. syyskuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 24.8.2011 Hotelli Park vahvistaa vetovoimaansa Omistajaa vaihtanut Park Hotel Käpylä haluaa kuulua paikalliseen elämänmenoon. petusalan ammattijärjestö on luopunut Park Hotel Käpylästä, josta tuli nyt yksityisten sijoittajien omistama osakeyhtiö. Kun uudet omistajat tulivat keväällä katsastuskäynnille, he näkivät heti paikan mahdollisuudet. Parkin sijainti on loistava. Liikenneyhteydet ovat hyvät ja ympärillä aukeaa upea Puu-Käpylä. Terassi on suojassa liikenteen melulta ja sen ilme on vehreä ja eurooppalainen. Ravintolan ikkunoista voi puolestaan tiirailla Pohjolankadun vilinää. - Kyllä tämä aikamoista haipakkaa on, hotellinjohtaja Glenn Orlando myöntää kun tapaan hänet elokuun alussa. Hotellin aularemontti on juuri alkamassa ja tarkoitus on, että vastaanoton ja siihen liittyvän aulabaarin ilme muuttuu viikossa entistä kodikkaammaksi. Lopputuloksesta vastaa sisustussuunnittelija Johanna Sippala, jo- O Gennadi Leontjevin akvarelleja Käpylästä GALLERIA SUUTARISSA voi käydä tutustumassa taiteilija Gennadi Leontjevin akvarellehin Käpylästä. Leontjev on syntynyt Inkerinmaalla, valmistunut Tarton taidekoulusta piirustuksenopettajaksi ja jatkanut opintojaan Tallinnan taidekorkeakoulussa, josta valmistui monumentaalimaalauksen linjalta. Leontjev on asunut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Hän on työskennellyt graafisena suunnittelijana Uudenmaan taidetoimikunnassa ja Museovirastossa. Hän on pitänyt Suomessa useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin. Hänellä on aiemmin ollut näyttely muun muassa Käpylän kirjastossa. Taiteilijasta lisää sivulla 4. EIJA TUOMELA ka on tuttu muun muassa television Inno-sisustusohjelmasta. Hänen käsissään aula muuttuu helposti lähestyttäväksi paikallisten asukkaiden olohuoneeksi. Sen jälkeen on vuorossa ravintolaremontti, joka valmistuu syyskuun alkuun mennessä. Terassia on raikastettu jo alku- kesällä. - Siellä on kunnostettu rakenteita, maalattu ja hankittu uudet kalusteet, Orlando kertoo. - Myöhemmin tänä vuonna on vielä vuorossa hotellin ja ravintolan sisäänkäyntien erottaminen, jonka jälkeen käynti ravintolaan siirtyy niin sanotun akvaarion päätyyn. - Selkeä tavoitteemme on paitsi tarjota majoitus-, sauna- ja kokoustiloja myös ravintolapalveluja ja koemme paikalliset asukkaat asiakkaina äärimmäisen tärkeiksi. Pitkä työhistoria Glenn Orlando on ollut hotelli- ja ravintola-alalla 25 vuotta. Hän aloitti 1986 hotelli Areenassa Jyväskylässä, muutti 1993 Helsinkiin Ruoholahdenrannan hotelli Seasideen ja sen jälkeen Espooseen hotelli Kuninkaantiehen. Työuraan kuuluu myös Sodexon hotelliryhmän vetäjän pesti, jossa Orlandon vastuualueeseen kuuluivat hotelli Vuoranta, Hämeenkylän kartano, hotelli Matinlahti, hotelli Kuninkaantie, Siuntion hyvinvointikeskuksen ravintolatoiminnot sekä Kuortaneen urheilupiston ravintolatoiminta. Sen jälkeen mies siirtyi johtajaksi Vihtiin kokoushotelli Elohoviin, kunnes vuorossa oli Park. Askel Käpylään oli helppo ottaa, sillä kylä on Orlandolle tuttu perhesiteiden kautta. Hänen vaimonsa on paljasjalkainen käpyläläinen ja avioliiton alkuajat pariskunta asui Untamontiellä. ALICE KARLSSON Gennadi Leontjevin näyttely Koti ja luonto, akvarelleja Käpylästä ja muita kuvia Galleria Suutarissa 13.8.­7.9.2011. Avoinna ma 12­16, ti­ke 15­19, la­su 12­16. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Glenn Orlando uudisti ensitöikseen Parkin terassin, jonne hankittiin mm. uudet kalusteet. Park Hotel Käpylä, (09) 799 755 Avoinna ma­pe klo 11­23.30 la 12­23.30. Sunnuntaiaukioloajat ilmoitetaan myöhemmin. R.J.Kinnunen Oy Luotettava liikelahjatoimittaja Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Heikki "Nedo" Nuorlahti heikki.nuorlahti@iberoliikelahjat.fi Puh. 09 560 100 Näyttely: Höyläämötie 11 A, 00380 Helsinki www.iberoliikelahjat.fi Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi
• 4 Käpylä-lehti 24.8.2011 Sinäkö se oot? Ilmassa oli sähköä, kun Käpylän yhteiskoulun ylioppilasluokka vuodelta 1951 tapasi. KESÄKUUN 15.PÄIVÄ Karjalatalon pääoven edessä on tungosta. On 60 vuotta sitten Käpylän yhteiskoulusta ylioppilaaksi päässeiden tapaamisen aika. Viisi vuotta on jälleen vierähtänyt. Tässä iässä ajan hammas on armoton, siksi jokainen esittelee itsensä varmuuden vuoksi vaikka vanhoja tuttuja ollaankin. Hiusten väri vaihtelee harmaan eri sävyissä, vain yksi punatukkainen erottuu joukosta. Mäkipään Orvokkiko se on? No, juu! Mutten ole ollut Mäkipää hyvään aikaan. - Ihan alusta lähtien emme tavanneet näin säännöllisesti, mutta viime aikoina olemme nähneet viiden vuoden välein, yksi neljästä kokoonkutsujasta, ekonomi Heikki Laukkanen sanoo. - Meitä oli seitsemännellä (nykyisin lukion toinen luokka) A- ja Bluokka. Kahdeksannella luokat yhdistettiin, joten emme suinkaan kouluaikana olleet kovin tiivis yhteisö. Vasta paljon myöhemmin joku keksi koota porukan yhteen. - Alun perin meitä oli 36 oppilasta. Nyt siitä määrästä on koolla puolet, mutta elossa on jonkin ver- Gennadi Leontjev löysi akvarelliensa aiheet Käpylästä. Pitkä matka kotiin Suomeen Gennadi Leontjev maalaa katoavia tai historiallisia rakennuksia. alleria Suutarin syyskauden ensimmäinen näyttely esittelee maisemia Käpylästä. Inkerinmaalla syntynyt, Virossa kasvanut, ja parikymmentä vuotta Suomessa asunut Gennadi Leontjev on maalannut herkkiä akvarelleja puutaloista; yksi kerrostalokin on päässyt esille. Näyttelyn nimi on kuvaavasti Koti ja luonto. - Vanhat talot ovat mielenkiintoisia. Niissä on elämää ja henki, sanoo taiteilija. Näyttelyä ripustaessa muutama innokas katselija piipahti jo sisälle galleriaan. Ensimmäinen vieras oli nuori mies, joka kertoili graffitiharrastuksestaan. Eipä arvannut nuorukainen, että herkkien akvarellien tekijä olikin varsinainen ammattilainen tällä saralla! ran enemmän. En edes ihan tarkkaan tiedä, kuinka monta meitä on vielä jäljellä, mutta tähän tilaisuuteen kutsuttujen listalla oli vielä 32 nimeä. Vuoden 1951 ylioppilaat ovat lähes 80-vuotiaita. - Elämä on mennyt nopeasti ja vaihtelevasti, mutta kun tapaamme, palaamme ikään kuin takaisin kouluun. Lukioajan riemu ja innostus valtaavat meidät. Käpyläläisiä joukossa ei enää ole kuin yksi. Joukko on hajaantunut lähinnä pääkaupunkiseudulle. Vain kolme asuu muualla Suomessa. Mitä ylioppilaista sitten tuli? Kysymys on vaikea, sillä asiaa ei ole juurikaan käsitelty. - Pojista ainakin kolme on insinöörejä, mutta leideistä en tiedä, Laukkanen kertoo. - Juuri tähän tapaamiseen on ehdotettu, että jokainen kertoo jotakin itsestään. Lisäksi joukossamme on pakinoitsijaksi vanhoilla päivillä ryhtynyt Per-Olof Carlander, joka on luvannut lukea tarinoitaan muun muassa entisestä rehtoristamme. Per-Olof Carlander ryhtyi vanhoilla päivillään kirjailijaksi. Tapaamisessa olivat läsnä: Per-Olof Carlander Ritva Rumvolt (Heino) Leena Ikkala (Hellman) Raimo Hietala Siv Neva (Jernström) Anita Mäkelä (Karasvuo) Heikki Laukkanen Outi Karpatskij (Meriluoto) Orvokki Suonperä (Mäkipää) Anni Poikonen (Nenonen) Pirkko Salmenkylä (Niemi) Pirkko Järvinen (Nurmio) Jouko Oksanen Kerttu Kaipainen (Partti) Terttu Honkanen (Siukola) Pirkko Manner (Valjakka) Olavi Varma Anna-Lisa Häyhä (Åkerblom) Irma Szymanski (Vainio) (puuttuu kuvasta) G teilija naurahtaa. - Se maalattiin, mikä käskettiin. Muuten oli paras olla hiljaa. Väreistä sain sentään päättää itse. Pari kertaa maalasin salaa omia töitäni, vaikka se oli armeijassa ankarasti kiellettyä. Kirovin kalastuskolhoosin lasten taidekoulussa toimin sivutoimisesti opettajana ja sain omalla ajallani maalata omianikin ja pitää pari näyttelyäkin. - Akvarellit tunsin omikseni jo Tarton taidekoulussa, jossa niitä tehtiin koko ensimmäinen vuosi, Gennadi kertoo. Taidekoulussa Tartossa Gennadi valmistui Tarton viisivuotisesta taidekoulusta Gennadi valmistui piirustuksenopettajaksi. Opettajan työ ei kuitenkaan kiehtonut, vaan hän pyrki Tallinnan taidekorkeakouluun, nykyiseen akatemiaan. Opiskelu kesti kuusi vuotta ja johti parikymmenvuotiseen kalastuskolhoosin taiteilijan toimeen. Tähän väliin sijoittui kolmivuotinen armeija Valko-Venäjällä. - Minut koulutettiin tutkaupseerien informaatikoksi. En koskaan tosin tehnyt sitä, sillä heti koulutuksen jälkeen meiltä kysyttiin, kuka osaa piirtää ja minut valittiin. Matkustin koko ajan ja piirsin propagandalauseita ja -kuvia armeijan tarkoituksiin, Gennadi muistelee. Graffittimaalari Gennadi Leontjev valmistui Tarton taideakatemiasta monumentaalimaalauksen linjalta. Tällaista suurta seinämaalausta tarkoittava sana venäjäksi on lähes sama kuin graffiti suomeksi. Monumentaalimaalaus sisälsi myös lasitaiteen ja frescojen opiskelua. Seiniin maalaamisia ei Gennadi ole Suomessa harjoittanut, vaan on keskittynyt lähinnä akvarelleihin. Kolmivuotisen armeija-ajan ja entisen Neuvostoliiton suurimman ja rikkaimman kalastuskolhoosin agitaatio- ja propagandamaalaukset riittivät tältä saralta. - Siinä ei kysytty taiteilijan mielipidettä tai näkemyksiä, kun iskulauseita ja kuvia seiniin maalattiin, tai- Inkeriläinen paluumuuttaja Gennadi Leontjev syntyi Takaväljan kylässä, Laukaan joen rannalla, parisenkymmentä kilometriä Viron rajalta Pietariin päin. Molemmat vanhemmat olivat suomalaissyntyisiä ja kotona puhuttiin suomea. Myös kaikki isovanhemmat puhuivat suomea kotona. Venäjä oli kuitenkin virallinen kieli, jota piti osata. - Kotikielemme oli sekoitus suomea, viroa ja venäjää, Gennadi naurahtaa. Esperantistinakin tunnettu Gennadi suoritti suomen kielitestin yllättäen samoilla arvosanoilla kuin venäjän, jota hän luuli hallitsevansa paljon paremmin. Nyt hän ollut Suomen kansalainen jo kymmenen vuotta. Sukunimensä muuttumista venäläiseksi hän ei osaa selittää: ei tullut kysytyksi aikaa tai syytä vanhemmilta. Nyt se on myöhäistä. - Sodan aikana tulimme Suomeen ja asuimme Pohjois-Karjalassa. Isä oli Penttilän sahalla töissä. Mutta sitten meidät palautettiin Neuvostoliittoon ja lähetettiin lähelle Siperiaa vuosiksi. En muista tästä ajasta itse mitään. Palatessamme Takaväljaan koko kylä oli poltettu maan tasalle. Löysimme uuden kodin Tarton lähistöltä, josta ensimmäiset muistoni ovat, Gennadi kertoo. - Olen aina tuntenut olevani suomalainen, Gennadi tunnustaa. - Kun kuulin presidentti Koiviston lupauksesta hyväksyä inkeriläiset paluumuuttajiksi, sanouduin irti toimestani ja ryhdyin puuhaamaan muuttoa oikeaan kotimaahani. Gennadi tuli Suomeen lamavuonna 1991. Työtä oli vaikea saada ja aluksi hän asuikin esperantistiystävänsä luona Klaukkalassa. Suomessa Leontjev on työskennellyt graafisena suunnittelijana Uudenmaan läänin taidetoimikunnassa ja Museovirastossa. Hän on myös opettanut kalligrafiaa aikuisopistossa. Alkuvuosina hän myös avusti Käpylä-lehteä piirustuksillaan ja suunnitteli useita kansia käpyläläiselle pienkustantamo Kesuuralle. Yksityisnäyttelyjä hänellä on ollut Suomessa vuodesta 1992 lähtien, muun muassa Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä ja Laitilassa. Lisäksi hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin sekä Suomessa että Virossa. ALICE KARLSSON Lyhyesti Kuva:Toivo Koivisto Kuumailmapalloilua Valokuvaaja Toivo Koivisto on pannut merkille, että kuumailmapallot ylittävät Käpylän usein hyvin matalalla. - On ihanteelliset näkymät ja reitti on varsin suosittu, hän sanoo. - Tämäkin pallo kohosi heti Puu-Käpylän jälkeen korkeuksiin ja jatkoi matkaansa Pikkukoskelle päin. EIJA TUOMELA-LEHTI
• 24.8.2011 Käpylä-Lehti Villa Tuglas sopisi kirjailijaresidenssiksi 5 Tatuoituja tarinoita Miksi ihminen antaa tatuoida ihonsa? Ilmiölle löytyy selityksiä. KUMPULAN MAAUIMALA on kuulunut jo lähes 20 vuotta erottamattomasti jokaiseen kesääni. Lapseni ovat varttuneet sen altaissa, siellä on nautittu monet lämpimiksi hionneet juustovoileipäeväät pillimehujen kera. Filtillä on ihanaa lueskella ja torkahtaa, kuunnellen polskuttelun ääniä. Vuosien aikana ainakin yksi asia on muuttunut. Parikymmentä vuotta sitten ei tatuointeja juurikaan näkynyt. Jos ihmisillä oli tatuointeja, melkeinpä arvasi, että siinä menee merimies, tai sitten on tullut hetki vietettyä niin sanotusti valtion leivissä. Naisilla en muista silloin nähneeni tatuointeja laisinkaan. Nykyään ihon koristelu on täysin arkipäivää. Naisilla ja miehillä on mitä erilaisimpia tatuointeja pienistä merkeistä suuriin värillisiin pintoihin. Wikipedian mukaan tatuointi (tahitin kielen sanasta tatu, merkitä) on iholle piirrettävä pysyvä koriste tai merkki. Piirtämiseen käytetään mustetta tai muuta pigmenttiä, joka viedään ihon alle neulalla tai neulakynällä. Tatuointi on eräs kehonmuokkauksen muoto. Nämä kysymykset esitin Kumpulassa viidelle tatuoidulle henkilölle: 1. Mitä tatuointisi esittää? 2. Milloin otit tatuoinnin? 3. Mikä merkitys sillä on sinulle? 4. Onko siitä huomauteltu? JARKKO, 48 V 1. Minulla on kuusi poikaa, ja heidän nimensä on tatuoitu oikean käsivarren sisäpuolelle. 2. Sai 40-vuotislahjaksi lahjakortin tatuointiliikkeeseen ja siitä se lähti. 3. Omien lapsien nimien tatuointi on kunnianosoitus lapsille. 4.Tatuointeja ei ole kommentoitu. Friedebert Tuglas VERÄJÄMÄESSÄ Jokiniementiellä oleva Villa Tuglas on myynnissä. Korkealla kalliolla seisovalla upealla jugendtalolla on loistava menneisyys. Sen rakennutti 1908 vaatturimestari Fredrik Ålander arkkitehti Max Frelanderin piirustusten mukaan. Talo on saanut nimensä Viron kansalliskirjailijan Friedebert Tuglaksen mukaan, joka joutui pakenemaan maasta osallistuttuaan Venäjän vallankumousyritykseen 1905. Pakolaisvuosinaan hän asui myös Suomessa ja täällä Ålanderin perheessä. Villa Tuglas on edelleen Ålanderin suvun omistuksessa ja talo on remontoitu alkuperäiseen asuunsa ­ ja sellaisena sen toivotaan pysyvän jatkossakin. Akin käsivarressa seikkailevat lohikäärmeet. - Uudelta omistajalta ei tietenkään voi kieltää muutoksien tekemistä, taloa esittelevä Maire Pylkkänen sanoo. - Mutta tunnistan kyllä perinteitä arvostavan ostajan. Pylkkänen on saanut valtuudet esitellä taloa halukkaille. Hän hoiti myös kuntokartoituksen tekemisen ja toteaa tyytyväisenä, että talo on erinomaisessa kunnossa. Nykyisen omistajan harras toivomus on, että talo pysyisi arvoisessaan käytössä, kulttuurikotina. Pylkkänen onkin ottanut yhteyttä eri säätiöihin, sillätalo sopisi erinomaisesti esimerkiksi kirjailijaresidenssiksi ­ paikaksi jossa kirjailijat voisivat majoittua eri pituisiksi ajoiksi. Talossa on seitsemän huonetta, kaksi keittiötä, sauna ja salakäytävä ­ tai ainakin perimätiedon mukaan erään huoneen nurkassa on luukku, josta Tuglas livahti tarpeen tullen kellariin. Villa Tuglaksen ympärillä on vilissyt kuuluisuuksia. Lähistöllä ovat asuneet muun muassa Lenin ja Larin Kyösti, jonka ystäviin kuuluivat Eino Leino, Hugo Jalkanen, Oskar Krabbe, Oskar Merikanto, Louis Sparre ja liuta muita 1900-luvun alun taiteilijoita. Miehet kokoontuvat paitsi Oulunkylän seurahuoneella myös Villa Tuglaksessa, jonne kiirehdittiin jatkamaan kesken jäänyttä juhlintaa. ALICE KARLSSON SARI, 27 1. Vanha Japanilainen symboli. Ei kuule, ei näe, ei puhu. 2. Kolmisen vuotta sitten. 3. Symbolia on muokattu alkuperäisestä niin että vain toinen käsi on peittona. Yritän elää symbolin mukaan. 4. Sitä kommentoidaan lähes päivittäin ja kehutaan "makeeksi". OUTI, 35 V 1. Tiikeri 2. Kymmenisen vuotta sitten, pitkän harkinnan jälkeen. 3. Olen kiinalaisessa horoskoopissa tiikeri, halusin että tatuointiin liittyy jotain minusta. 4. Monet lapset ovat sitä kommentoineet sen hahmon vuoksi. Lapseni ovat 10-, 8- ja 4-vuotiaita ja aina kun kukin heistä on piirtänyt ensimmäisen tikku-ukkonsa, olen tatuoinut sen jalkaani. 3. Se symboloi minulle omia lapsiani. 4. Useat äidit ovat pitäneet ideaa aivan ihanana. Tatuointi jakaa mielipiteitä, enemmän kuitenkin positiivista palautetta on tullut. Kuvat ja teksti EINE KAKKONEN Lisätietoja: Maire Pylkkänen, 0400 501666, maire-pylkkanen@ kolumbus.fi AKI, 28 1. Tatuointi on kuin satu, täynnä lohikäärmeitä, perhosia, värejä 2. Tatuointi lähti liikkeelle vuonna 2008 rintaan otetusta lohikäärmeestä, ja täydentyi viimeksi tänä kesänä. 3. Alun perin suunnitelmissa oli ottaa lohikäärme, mutta tatuointi jatkoi elämäänsä ja matkaansa. Se symboloi minulle voimaa ja elämää. 4. Olen saanut siitä tosi paljon pelkkää positiivista palautetta. SANNA, 35 1. Kolme hahmoa pitää kädestä toisiaan. 2. Minulla on kolme tytärtä, kuvat ovat heidän kunkin ensimmäisiä piirustuksiaan. Lippakioski polkaisi kirppistoiminnan käyntiin Lippakioskin pojat ovat hankkineet luvan kirppiksien pitoon Otto Iivari Meurmanin puistossa. Kolme hulinaa on jo pidetty ja neljäs ja samalla vuoden viimeinen on 27. elokuuta. Myyntipaikan voi tulla valtaamaan jo puoleltapäivin. Kirpputoripaikat ovat ilmaisia ja paikalle voi tuoda oman pöydän, vaikka toistaiseksi kauppa on käynyt hyvin myös vilttien päältä. Ennakkoilmoitusta ei tarvitse tehdä. Ainoa ehto myyjille on se, että puisto jätetään samaan kuntoon kuin se oli tullessa eli siistiksi. Kioskiveljesten mukaan kirppis on toiminut hyvin, eikä roskaa ole puistoon jäänyt. Kioski on auki elokuussa arkisin noin 8­13 ja 15­20 ja viikonloppuisin noin klo 11­21. Maanantaisin luukut ovat kiinni. Syyskuussa kioski on auki ainoastaan iltapäivisin, ehkä noin 14­20 ja viikonloppuisin klo 11 eteenpäin. Kiska kiinni lippa vinoon -sulkiaisjuhlat syyskuun ja lokakuun taitteessa. Seuraa facebookin Käpylän kiska -sivua. Kuva:Toivo Koivisto Nyyrikin talot pestiin Helsingin Kansanasunnot pesetti kesällä Kullervonkadulla sijaitsevien Nyyrikin talojen julkisivut. Talot valmistuivat 1990-luvun alussa.
• 24.8.2011 Käpylä-Lehti 9 Koulut alkoivat ­ miten tukea (oppi)lasta? KUN LAPSI TAI NUORI kävelee koulun portista sisään, hänestä tulee samalla oppilas. Muutos koskettaa eniten ekaluokkalaisen, yläkouluun siirtyvän ja toisen asteen aloittaneen lapsen ja nuoren perhettä. Juuri nyt moni huoltaja miettii, miten voi tukea lapsensa koulunkäyntiä. Samaan aikaan joka 10. opettaja kokee, että vanhemmat vaativat liikaa. Kouluterveyskyselyn mukana koulu-uupumuksesta kärsii peruskoulussa 12 prosenttia pojista ja 13 prosenttia tytöistä. Lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa prosentit ovat vain vähän pienempiä. Riskiä kasvattavat kiire, opiskeluun liittyvät vaikeudet, kokemus ettei saa apua opiskeluun liittyvissä asioissa omasta koulusta, kiusatuksi joutuminen ja ongelmat vuorovaikutussuhteissa opettajien kanssa. Jaksaminen tai hyvä itsetunto eivät ole stabiilitila. Kaikille tapahtuu myös ikäviä asioita elämässä. Voimavarat, joita on kerätty ja joita osaa käyttää, ovat silloin tarpeen. Arkeen kannattaa aina haalia iloa tuottavia asioita. Toivottavasti uusi opetusministeri saa taito- ja taideaineille lisää panostusta. Ne voivat osaltaan tukea kokonaisvaltaisesti sosiaalisten- ja tunnetaitojen vahvistamista sekä auttaa tietopuoliseen oppimiseen liittyvissä ongelmissa. Opettajat ovat opettamisen ammattilaisia ja vanhemmat taas oman vanhemmuutensa ja lapsensa tuntemisen asiantuntijoita. Yhteistyö kannattaa. Vastakkainasettelu ei ole kenellekään hyväksi. Koululla on opettamisen lisäksi myös selkeä kasvatustehtävä. Lapsi tai nuori oppii ja muodostaa kuvan itsestään vuorovaikutussuhteessa toisten ihmisten kanssa. Myös opettaja toivoo arvostusta oppilailtaan ja huoltajilta. Entä jos lapsi tai huoltaja ei heti löydä opettajan kanssa yhteistä säveltä? Mikä neuvoksi? On tärkeää keskittyä olennaisiin asioihin ja keskittää huomio onnistumisiin. Lisää tilaa aikuisten ja nuorten yhteiselle keskustelulle tarvitaan niin koulussa kuin kotonakin. "Ota työsi vakavasti. Pidä pipo löysällä" ­ toimii mottona monelle. Positiivinen palaute kantaa hedelmää. Menot Kenen aikaa venäläinen kirjallisuus elää? Kirjallisuusilta tiistaina 20.9. klo 18.30 Käpylän kirjastossa. Dosentti Tomi Huttunen kertoo venäläisen kirjallisuuden nykytilasta, runouden ja proosan välisestä lajien kamppailusta, historiasta ja dystopiasta, sananvapaudesta ja sen puuttumisesta. Tarjolla on myös kahvia/ teetä ja pullaa! Tervetuloa! Järjestää Käpylän Venäjä-Seura Druzhba. Kirjeet Taiteiden yö Karjalatalolla perjantaina 26.8. klo 17­20 Taiteiden yönä Karjalatalolla on piirakkapaja, Joel Nokelaisen satuvuolu ja kaupunkikyykkää sekä musiikki- ja runoesityksiä. Piirakkapajassa voi kokeilla karjalanpiirakoiden tekemistä. Joel Nokelainen kertoo Marjatta Kurenniemen Käkkyrämänty-sadun ja vuolee samalla linnun. Hän ohjaa myös kaupunkikyykkää Kullervon puistossa. Illan aikana kuullaan Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkiosaston musiikkiesityksiä ja Uudenmaan Karjalaisseurojen piirin runoja Karjalasta ja evakkotieltä teoksesta Vie sinne mun kaihoni. Ohjelma: Klo 17-20 Piirakkapaja, musiikki- ja runoesityksiä klo 17.30 Satuvuolu klo 18 lähtien kaupunkikyykkää Karjalatalo, Käpylänkuja 1. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Myynnissä karjalaisia piirakoita. Ravintola Karelia avoinna. Tilaisuuden järjestäjiä ovat: Karjalan Liitto, Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkiosasto, Uudenmaan Karjalaisseurojen piiri. Katso lisätietoja: www.karjalanliitto.fi Myllykirje Tämä ei liity mitenkään maassamme aiemmin ahkerasti myllykirjeitä lähetelleen urhean kalevalaisen poliitikon kirjalliseen toimintaan vaan kerron teille ihan oikeasti myllystä. Olen nimittäin vast´ìkään saanut myllyn, sellaisen viljamyllyn jolla jauhetaan jyvistä jauhoa. Ja se on oikeata luomujauhoa eikä mitä tahansa valkoista, mautonta ja ravinteetonta selluloosamössöä, jota myydään maanantai- vai millä sateenkaari-nimikkeillä. Kyseinen mylly on valmistettu itäisessä Tirolissa, en nyt juuri muista minkä valtakunnan alueella se nykyisin on, siellä päin kun keisarit vaihtuu vähän väliä. Se on kaunis muodoiltaan, puurunkoinen ja sähkökäyttöinen. Norppasähköllä se surisee jännästi ja selkeästi naapuriinkin kuuluvan äänen kanssa tulee jauho suoraan öljystä jalostettuun muoviseen taikinakulhoon, nääs ettei se ehdi hapettua pilalle pitemmällä matkalla. Näin siinä on tallella kaikki vitamiinit ja flavonoidit. Ai niin, mistä aitoja luomujyviä? Ei niitä missä tahansa kulmakaupassa myydä. Jos et itse viljele, niin osta sitten. Eri puolilla rakasta maatamme on useita luomutiloja. Kun pelto on ollut varmasti vähintään kymmenen vuotta lannoittamatta keinolannoitteilla, saa sen tuotteita sanoa luomuksi. Siinäpä onkin mielenkiintoinen harrastus, elinkeinoksihan sitä ei voi sanoa: pitää raivattua peltoa kesannolla ja viljelykunnossa yli kymmenen vuotta! Jopa on asennetta! Mutta sitten sianpissa ja lehmänkakka ne vasta ruokaan ravinteet ja aromit luo! En tunne ketään joka tietäisi minkälaista on alkuperäinen luonnonmukainen vilja. Mutta aion ottaa selvää missä esimerkiksi vehnää kasvaa luonnossa. Siellä luomutilalla se pariskunta raataa pyyteettömästi luontoa säästääkseen. Kierrätyshenkisesti on hankittu 50-luvun traktori jolla raskaimmat peltotyöt saa tehtyä. Iloisesti pöllähtelee sen savutorvi isännän pärryyttäessä pellollaan. Amerikasta, nykyään ei enää purje- vaan vähärikkistä (alle 10%) raskasta polttoöljyä käyttävällä moottorilaivalla tuotu leikkuupuimuri toteuttaa ensimmäisen jalostusasteen. Viljelijät ovat suunnitelleet viljakuivaamoa tuulivoimalla toimivaksi, mutta viereisen lintusuon bongaajat vastustavat sitä kiivaasti. Sitä paitsi tuulivoimapylväät haittaisivat heidän autojensa pysäköintiä. Tänne ihmisten ilmoille jyvälasti saadaan japanilaisen bio-dieselpakun kyydissä. Sen kuusi tropiikin kumipuista hankittua rengasta pehmeästi rullaten pitkin eteläamerikkalaista bitumiasvalttikatua tuovat luojan luoman ravinnon meidän sitä kipeästi tarvitsevien saataville. Ekokaupassa muovipusseissa jyviä voi ostaa noin kolminkertaiseen hintaan verrattuna valistumattomien kansalaisten käyttämään arvottomaan valkoiseen jauhoon. Jos oikein laatusähköä haluaa, niin Pennisähköä saa Vanhankaupungin putousvoimalasta. Sillä paistuvat patongit Nunnanlahden maisemaystävälliseltä avolouhokselta saadulla vuolukivialustalla miellyttävän tuoksun täyttäessä huushollin. Viimeiset patongit uunista ulos ja sitten päälle vaan paksusti EUtuettua antibiooteilla tervehdytettyjen lehmien suolaista voita, saksalaista kermajuustoa ja majoneesia. Ai että on hyvä mieli kun saa popsia terveellistä, ympäristöystävällistä luomu-provianttia kupu kireellä! Muuten, se maistuu tosi hyvältä, ihan oikeesti. Toivotan kaikille kotileipureille oikein ekologista leivontaa! Ystävällisesti, Teidän Topi Taala Tule keskustelemaan Oulunkylän tulevaisuudesta Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää syyskuussa kaksi samansisältöistä asukastilaisuutta Oulunkylän alueen tulevaisuudesta. Tilaisuuksissa keskustellaan alueen pitkän aikavälin kehittämistavoitteista ja esitellään alueen kehittämishanke, Oulunkylän renessanssi. Tilaisuudet pidetään maanantaina 12. syyskuuta kello 17.30-19.30 Oulunkylän kirkossa, osoitteessa Teinintie 10, ja tiistaina 20. syyskuuta kello 17.30-19.30 Ristolasäätiön koulun tiloissa, osoitteessa Tinasepäntie 46. Keskusteluun Oulunkylän tulevaisuudesta voi osallistua myös vastaamalla verkkokyselyyn osoitteessa http://kerrokartalla.hel.fi. Karttaan voi merkitä miellyttäviä ja epämiellyttäviä paikkoja, käyttämiään kulkureittejä ja kohentamisehdotuksia sekä rakentamiseen sopivia paikkoja. Kartta kokoaa näkemykset kaikkien katsottaviksi ja keskusteltaviksi. Kyselyyn voi vastata 2. lokakuuta asti. Asukkaiden mielipiteitä hyödynnetään laadittaessa Oulunkylälle kehittämissuunnitelmaa, joka koskee myös Maunulaa, Metsälää, Patolaa, Veräjämäkeä ja Veräjälaaksoa sekä Käpylän aseman ympäristöä. Painopiste on Oulunkylän ja Käpylän asemanseutujen kehittämisessä sekä Jokeri-linjan ympäristön tiivistämisessä. Lisätietoja: arkkitehti Essi Leino, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310 37070. Esikaupunkien renessanssi -hanke: www.esikaupunki.hel.fi SIRKKU INGERVO erityisopettaja kaupunginvaltuutettu ( vihr.) Käpylä Matkakuvia Vienan Karjalasta Tule Partioon! Hei sinä 7-99 -vuotias tyttö! Kaipaatko uutta mukavaa harrastusta? Käpytytöt on Käpylän ensimmäinen lippukunta ja pieni, mutta pippurinen porukka, jossa kaikki tuntevat toisensa pienimmästä sudenpennusta vanhimpaan johtajaan. Partiossa opitaan tärkeitä partiotaitoja ja saadaan vastuuta, hankitaan kokemuksia ja elämyksiä, leikitään ja lauletaan, osataan ensiapua ja sytyttää nuotio, toimitaan luonnossa ja kaupungin vilskeessä, saadaan ystäviä ja syödään muurinpohjalettuja - eikä varmasti kukaan jää vaihtopenkille ihmettelemään. Soita ja tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää! Lippukunnan yhteyshenkilönä toimii Laura p. 050-3851383, e-mail: laura.raittola@kolumbus.fi Käpylän kirjastossa on esillä 19.9­ 15.10 valokuvaaja Toivo Koiviston matkakuvia Vienan Karjalan Jyskyja Paanajärveltä. TERVETULOA Kirjaston avajaiset Käpylän kirjasto avattiin yleisölle elokuun alussa, mutta viralliset avajaisjuhlat vietetään perjantaina 16.9.2011 klo 12:00. Juhlapuheen pitää kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson. Tervetuloa. AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi Työväenopisto Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa jo Työväenopiston syyslukukausi joulukuussa! Ilmoittautuminen kevään 2010 kursseille alkaa 7.12.2009 klo 11.00 Lausuntaryhmä Aamuvirkut kevättä! ja jatkuu koko kevään internetin kautta www.hel.fi/tyovaenopisto, Hetki ilolle -esitys puhelimitse (09) 310 88610 ja alueopistojen toimistoissa. Oletko kiinnostunut näyttelemisestä, ilmaisusta, teatterista? Lasten ja nuorten Kurssit alkavat ma 5.9.2011 Ilmaisukoulu Käpylässä (Karjalatalolla, Käpylänkuja 1) 9-11-vuotiaiden ryhmä ti klo 16.00-17.30 12-14-vuotiaiden ryhmä ti klo 17.30-19.00 15-20-vuotiaiden ryhmä ti klo 19.00-20.30 Uudet ryhmät aloittavat viikolla 36. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 040 901 5170 ilmaisukoulu@teatterituike.fi Vireää toimintaa Oulunkylän kirjasto pe 26.8. klo 17. jouluun saakka! Maanantai 7.12. (puhelimitse ja toimistoissa klo 11­18) Luentosarja- Retkeilyvarusteiden hankinta ma 29.8. klo 18. Oulunkylätalo Vapaa pääsy! Tervetuloa Tavataan opistolla! Pohjoinen alueopisto, Oulunkylätalo, Haluatko uuden harrastuksen? Kiinnostaisiko vapaaehtoistoiminta Helsingin Invalidien Yhdistys ry:ssä? Tule mukaan vapaaehtoisten syksyn aloitusiltaan 7.9. klo 17.30 yhdistyksen toimintakeskukseen osoitteeseen Voudintie 6! Ilmoittauduthan 2.9. mennessä toimistoon, puh. 09-7206240 tai sähköpostitse toimisto@hiy.fi. Tervetuloa mukaan! www.teatterituike.fi
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 24.8.2011 Kirkkopäivillä Lahdessa Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. (09) 2340 4222 KIRKKOPÄIVÄT ON evankelis-luterilaisen kirkon joka toinen vuosi järjestettävä suurtapahtuma, jossa kirkon työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakunta-aktiivit kokoontuvat saamaan läpileikkauksen kirkon ajankohtaisista teemoista. Tänä vuonna kirkkopäivät pidettiin Lahdessa 13.­5.5. Ne kokosivat noin 30 000 osallistujaa yli sataan tapahtumaan. Kirkkopäivien yhteydessä järjestettiin Lahden Sibeliustalossa niin kutsuttu luottamushenkilöstartti, johon Oulunkylän seurakunnasta osallistui seitsemän seurakuntaneuvoston jäsentä kirkkoherra Reijo Katajan johdolla. Päivän avajaisosuudessa arkkipiispa Kari Mäkinen puhui luottamushenkilön roolista. Seurakuntaneuvosto edustaa kirkkohistoriallista jatkumoa. Se on Kristuksen ruumis, jossa on erilaisia jäseniä, ei kukaan parempi toista. Sen on oltava elävä organisaatio, joka on liikkuva, joustava, notkea, mutta samalla koossa pysyvä ja jäntevä. Seurakuntaneuvoston tehtävä on huolehtia seurakunnan kokonaisuudesta, jota se päätöksillään tukee. Erityisen tärkeä on hyvä suhde seurakunnan palkattuihin työntekijöihin. Heidän on arkkipiispan mielestä nykyään yhä tärkeämpää yhdessä kysyä mikä on kirkon tehtävä tänään ja huomenna. Helsingin piispa Irja Askola alusti kanavassa Muuttuvaa seurakuntaa ja identiteettiä rakentamassa. Hän nosti esiin seitsemän näkökohtaa: 1) Seurakunta yhteisönä ja sen jäsen yksilönä, joka etsii suhdettaan seurakuntaan. Seurakunnan ydintehtävä on toimia niin, että ihmiset löytävät armollisen Jumalan ja toinen toisensa. 2) Seurakunnassa saa jokainen olla oma itsensä. Miten toimimme niin, että jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi seurakuntaan ja kirkkoon, kuuluvansa joukkoon ja tunnistaa itsensä sen toiminnassa. Messu sunnuntaisin klo 11. 28.8. Savik, Pelkonen, Leskinen 04.9. Väyrynen-Si, Pelkonen, Hämäläinen 11.9. Kelttiläinen sadonkorjuumessu. Albekoglu, Savik, Pesonen-Kareinen, Leskinen, Adoramus-laulu- ja soitinyhtye. Tarjoilua. 18.9. Helavuo, Mäkeläinen, Autio Ke 7.9. klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa. Tekstejä, rukousta ja taize-lauluja. Rukoushetki joka keskiviikko. Ke 14.9. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen Käpylän kirkossa. Kataja, Leskinen Su 28.8. klo 13.30 Messu Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11. Savik, Leskinen Ryhmät alkavat, tervetuloa! Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Uusi raamattupiiri alkaa 15.9. klo 17 jatkuen joka toinen to. Yhteyshenkilö Raija Tuomisto 752 4172. Käpylän kirkkokuoro, harjoitukset 6.9. alkaen ti klo 18.30, tied. Leskinen 2340 4217. Päiväpiiri 14.9. alkaen ke klo 13, tied. Murto 2340 4218. Lähetyspiiri Akin klubi 12.9. alkaen ma klo 17, tied. Kyllikki Virta 050 352 8648. Kakkonen, Pohjolankatu 2 D Päivä2 nuorille 24.8. alkaen ke klo 14-17, tied. Mäkeläinen 2340 4207. Matalan majan ilta nuorille 1.9. alkaen to klo 17-20, tied. Mäkeläinen. Isoskoulutukseen ilmoittautuminen 14.9. klo 17-19 Seuriksella, Maunulantie 21. Kalervonkatu 8A kerhohuone Lasten päiväkerho 3 v täyttäneille alkaen 22.8 ma. Tied. Takkinen 2340 4203. Perhekerho 8.9. alkaen to klo 10, tied. Takkinen 2340 4203. Naisten kirjallisuuspiiri 7.9. alkaen kerran kk:ssa ke klo 18, tied. Takkinen 2340 4203. Voudintie 4 B kerhohuone Koululaisten iltapäiväkerho Koskelan koulun oppilaille torstaisin, tied. Reinekoski 2340 4204. Perhekerho 8.9. alkaen to klo 10, tied. Kajos 2340 4227. Kehitysvammakerho, tied. Kajos 2340 4227. Avoimet ovet 14.9. alkaen ke klo 11-15. Keittoa, kahvia, yhdessäoloa, diakoni paikalla. Tied. Kajos 2340 4227. Päiväpiiri 14.9. alkaen ke klo 13, tied. Kajos 2340 4227. Koskelan lähetyspiiri 13.9. alkaen joka toinen ti klo 17, tied. Armi Anttila 791 850. Pukkilantie 2 kerhohuone Lähimmäiset 14.9. alkaen joka toinen ke klo 17, tied. Maija-Liisa Kauppinen 728 5239. Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vier. Kutomakerho ma-la klo 8-20, kerhoilta ti klo 18. Tied. Aila Hallasaari 050 500 4533 tai Maija Meha 050 535 8668. Muualla Etiopia-piiri työikäisille kodeissa, tied. Pirkko Alho 050 403 7911. Lyydia-toimikunta, toimintaa Tallinnan suom. srk:n hyväksi, tied. Marja-Liisa Suutarinen 050 357 3716. Kerhot tytöille ja pojille Ilmoittautuminen alk. viikolla 38 netissä, www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi __________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 1.9. alkaen avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-14, ke klo 15-17. Suljettu pe 9.9. Toimitusten ja tilojen varaukset p. 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Huom! virkatodistukset p. 09 2340 5000. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Päivystävä diakoni p. 09 2340 5318. 3) Miten seurakunnassa saa vaikuttaa ja miten jäsenten osaamista käytetään. Miten seurakuntalainen saa huomata, että hänellä on merkitystä seurakunnan toiminnassa ja sen kehittämisessä. 4) Ihminen tarvitsee mahdollisuuksia iloita ja olla ylpeä yhteisöstään. Miten hän voi seurakunnassaan olla hyvien asioiden kertomusketjuttaja. 5) Kristittynä eläminen kiinnostaa. Se on kiehtova, vaihtoehtoinen identiteetti. Kovien arvojen sijasta välitetään muista, ei vain itsestä ja omasta. Kohtuullisuutta arvostetaan. 6) Nyt tuntuu olevan tilaus yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja hyvän tekemiselle. 7) Kristittynä eläminen ei ole vain seurakunnan tilaisuuksiin osallistumista, vaan myös tekoja, valintoja ja asenteita arjessa. On elämäntapakristillisyyden aika, kirkko näkyy ja kuuluu kaikkialla. Toisessa kanavassa Arvot tekojemme takana alustajina olivat Helsingin yliopiston psykologian professori Kirsti Lonka ja Kelan tutkijaprofessori Heikki Hiilamo. Aluksi kerrattiin, että kirkon arvot Meidän kirkko -strategiassa 2015 ovat: pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Lonka selvitti meille, mitä on viisaus. Se on oman tiedon ja rajojen tiedostamista, ymmärrystä elämän perusasioihin liittyvistä arvoista ja hyveistä, hyvän elämän taitoja ja osaamista, valmiutta oppia elämän kokemuksista sekä elämän monimutkaisuuden tiedostamista ja moninaisuuden arvostamista. Viisauteen kuuluu aina moraalis-eettinen perusta. Lonka puhui myös hyveistä ja tietoisesta läsnäolosta sekä ihmisen puolustusvoimista raskaissa elämäntilanteissa. Hyveet perustuvat kohtuullisuuden ideaan, kohtuullisuus ei stressaa. Kun olet paikalla toista ihmistä varten, ole silloin sataprosenttisesti läsnä. Puolustusvoimiin kuuluvat omien tunteiden läpikäynti, epäitsekkyyden ja itsekkyyden tasapainottaminen, positiivisten mielikuvien työstäminen, kärsivällisyys, yhteisöllisyys ja tietoinen läsnäolo sekä uskonnon merkitys. On tärkeää hyväksyä oma itsensä ja olla itselleen armollinen. Voi rukoilla näytä minulle tie... Heikki Hiilamo pohti Sanojen merkitystä, onko kirkossa tapahtunut sanojen merkityksen katoamista. Mitä tänään kirkossa tarkoittavat tasaarvo, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus? Sanojen merkitys liittyy tekoihin. Millaisia tekoja vaativat kirkon arvot, kysyi Hiilamo. Lopuksi Lonka kertoi isänsä aikoinaan painottaneen hänelle: Muista, että rakkaus on verbi. Lauantai-iltana julkistettiin vielä Kirkon sosiaalifoorumin kannanotto 2011 Kohtuullinen elämä. Sosiaalifoorumin puheenjohtajana on toiminut Porvoon piispa Björn Vikström ja työhön osallistunut muun muassa seurakuntaneuvostomme jäsen Jukka Järvinen. Tilaisuus oli otsikoitu puhuttelevasti : Liika on liikaa ja kohtuullisuus liian vähän. Kirkkopäiviltä jäi mieleen kaksi asiaa: Miten panemme seurakuntamme toiminnassa vaikuttamaan arkkipiispa Mäkisen ja piispa Askolan esiin nostamat ajatukset ja miten voisimme joissakin tilaisuuksissa yhdessä pohtia professori Lonkan ja Hiilamon esittämiä, elämää luotaavia kysymyksiä ja kohtuullista elämää? IRJA ESKOLA Oulunkylän seurakuntaneuvoston jäsen, Käpylä. Lehmä KÄTEENI OSUI chileläisen nobelistin Pablo Nerudan (1904­1973) kirjoittama vihko, jossa oli hauskoja pikku runoja: "Mitä tapahtuu pääskysille jotka myöhästyvät koulusta? Onko totta, että ne jakavat läpinäkyviä kirjeitä taivaalla?" Eniten minua huvitti kysymys: "Oletko huomannut että syksy on kuin keltainen lehmä?" Enpä todella ollut havainnut syksyn lehmän-kaltaisuutta ennen kuin runoilija huomautti! Samoihin aikoihin tuli naapurista kutsu syntymäpäiville, joita vietettiin hieman epätavallisesti: Leena Neuvonen, kuvanveistäjä, järjesti veistostensa näyttelyn ja kun hänen tilaisuuteensa saapui paljon sukua, ystäviä ja tuttavia, muodostui avajaisyleisöstä iloinen, rupatteleva seurue, kertoi juhlan viettäjä jälkeenpäin. Valitettavasti en päässyt mukaan, kun olin lupautunut tuoksi päiväksi kirjoittajia kouluttamaan. Halusin kuitenkin muistaa kuvanveistäjänaapuria, ja pohdittuani asiaa keksin lopulta idean: vein Leena-rouvalle onnittelukortin ja liitin siihen Pablo Nerudan lehmärunon sekä tekstin, jossa tilasin häneltä pienen teoksen, kenties sellaisen, joka saisi innoituksensa Nerudan syksyoivalluksesta. Kuvanveistäjä lupasi täyttää toiveeni, ja minä läksin tyytyväisenä kotiin. Kului muutama viikko, unohdin asian jostain syystä tyystin. Eräänä päivänä Leena-rouva sitten soitti ja sanoi, että valmista tuli. Minä ihmettelin, mitä hän tarkoitti, kunnes selvisi, että tilaamani työhän se oli valmistunut ja sitä sopi tulla koska tahansa katsomaan. Lähdin oitis ja niin todella oli, että Leena-rouvan kellarin työhuoneesta löytyi romuraudasta tehty, hitsattu esine, pieni eloisa lehmä. Sekä raajat että sarvet olivat entisiä heinähangon piikkejä, vartalo taas muodostui rautakiilasta, jonka pää leveni turvaksi, koska sitä oli lyöty ja taottu paljon. Rautaisuudesta huolimatta näin ihan oikean lehmän. Katselin taidokasta teosta ihastuneena ja ihmettelin, kuinka osuvasti taiteilija olikaan osannut valita minun elämääni sopivan kohteen, olin nimittäin saanut juuri valmiiksi Sveitsiläisen isoisän, sukumme muistoista toimittamani niteen. Kirja kertoo Gottfried Treuthardtista, suomalaisen emmentaljuuston yhdestä pioneerista, isäni isoisästä, joka saapui 1800-luvun lopulla muiden sveitsiläismestareiden kanssa Lounais-Venäjälle, toisin sanoen Suomen suurruhti- naskuntaan Pietarin talousalueelle. Tarkasti sanottuna 22-vuotias Gottfried asettui ensin Perheniemen kartanoon Iittiin ja myöhemmin Myrskylän kartanoon. Ajatella: kaikista mahdollisista kuvaksen kohteista Leena oli valinnut lehmän, joka sopi täydellisesti juhlistamaan tuoretta kirjaa. Nide oli ollut tekeillä jo vuosia, mutta valmistui vihdoin tätini 80-vuotispäiväksi; kirjailija Maria Partanen oli tehnyt suurimman osan teksteistä. Ilman lehmää ei saada juustoa, se on varma, ajattelin itsekseni, mutta vasta kun kuvanveistäjä muistutti, että olin itse antanut tekstin, sen jossa syksy vertautui lehmään, selvisi myös minulle syy aiheen valintaan. Nyt lehmä-teos on kunniapaikalla kodissani todistuksena naapurusten yhteishankkeista. Samalla se muistuttaa oman sukuni pitkästä taipaleesta kohti uutta kotimaata ja uutta kieltä. Lisäksi se muistuttaa itseänikin värittävästä kaipuusta, johon kuuluu alppikellon etäinen kalkatus. LIISA MÄNTYMIES
• 24.8.2011 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja 11 Takaikkuna Metsien mies "KYLLÄ ON SUURI KULTTUURIERO perholaisten ja kauhavalaisten välillä, sanoi Lappajärven Anja." Tällaisen lausahduksen poimin järviseutulaisesta perinnekirjasta kesälomallani. Samassa kirjassa viitataan siihen, miten vanhempina aikoina nuorten miesten oli vaarallista lähteä käymään naapurikylässä. Maaseudun elämäntapaan kuului pelätä ja vihatakin toisista kylistä tulevia. Tämän päivän keskustelu monikulttuurisuudesta ja vieraan pelosta ei siis ole mitään uutta, päinvastoin. Kyseessä on ikiaikainen pyrkimys palata juurille, omaan pieneen maailmaan ja torjua kaikki siihen sopimaton ja uusi. Siihen ei siis tarvita mitään erityisiä tekoja. Riittää, että toinen on muualta kotoisin. Riittää, että toinen ajattelee vähän eri tavalla tai että puheessa on erilainen nuotti. Perinteessä kiinni pysymisessä on paljon hyvää. Parin viikon ajan olen ihaillen seurannut rantametsässämme työskentelevää mestarimetsuri Jaakko Pessistä, 63 v. Hän tekee 2,5 hehtaarin pusikostamme urakkatyönä hienoa koivikkoa. Jaakko miettii joka puuta, niiden suhdetta maisemaan ja ajouriin, jätetäänkö kuusen taimi kuitenkin tuohon, eikö sittenkin vain vähän vioittunut puu saisi olla vielä muutaman vuoden. Jaakon työn teho on hirmuinen: 200­300 kiintokuutiometriä joka kuukausi, 600 parhaana. Helle on kova, mutta kolmimetrinen koivunrunko lentää keveästi ojan yli puukasaan. Jaakko on ollut jo vuoden eläkkeellä, mutta kun taas tapasin hänet töissä lauantaina illansuussa, hän sanoi, ettei luovu 47 vuotta tekemästään kuusipäiväisestä työviikosta. Naissuhteet siitä ovat kyllä kärsineet, mitä Jaakko valittaa, mutta ei malta olla poissa metsästä. Vähän aikaa hän oli ollut töissä rakennuksella, mutta joka päivä teki mieli taas metsään. Minusta on käsittämätöntä että jotkut nykynuoret pitävät metsätöitä paskaduunina. Niin kiire Jaakolla ei kuitenkaan ole, ettei hän sammuttaisi sahaansa kun tuttava tulee paikalle. Hän alkaa jutella. Päivänpolitiikkaa, eli tölkkien palauttamisen verotusta, ja periaatteellisia kysymyksiä käsitellään ihan juurta jaksain. Jaakko ammentaa voimaa perinteestä, johon Euroopan unioniin kuuluminen eikä ylivelkaantuneiden Välimeren maiden auttaminen eivät istu. Jaakko ei voi sietää ajatusta, että hänen ruumiinsa tuhkattaisiin kuoleman jälkeen, eikä voi ymmärtää, että vainajia saatetaan viimeiselle matkalle ilman pappia, vain omaisten voimin. Koska Jaakko on niin etevä ja aikaansaapa työssään, hänen itsetuntonsa on kohdallaan. Hänen kanssaan on siksi helppo tulla toimeen ja kunnioittaa, vaikka mielipide-eroja onkin. Etelä-Pohjanmaalla on kokemusta toisenlaisestakin perinteellisyydestä, jota edustivat toistasataa vuotta sitten Häjyt eli vanhan maaseudun skinheadit tai Helvetin Enkelit. Syrjäytyminen oli tuottanut alemmuuskomplekseja, jotka purkautuivat väkivaltana, kuten nykyäänkin. PEKKA PELTOLA Hierontaa Puolihieronta 35 Kokohieronta 40 · Yksilöllinen fysioterapia · Lymfaterapia · Veteraanikuntoutus Teemme myös koti- ja laitoskäynteinä Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 www.fysioeka.fi Sofianlehdonkatu 5 a A 4, 00610 Hki p. 040-5074530 Varaukset p. 040 508 7634 Anto Sikanen Käpylän Hieroja Huom! Uusi osoite: Koskelantie 23 15.6.2009 10.18 Puh. 728 7012 logo_orig_pms.indd 1 Process CyanProcess MagentaProcess YellowProcess BlackPANTONE 299 CPANTONE 142 C · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Koskelantie 54 p.757 1353 KOKO PERHEEN KAMPAAMO rleena Ma Tiistaisin · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille OLYMPIA ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 eläkeläisalennus Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Tutustumiskäynti 35/ 55 min Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola www.oulunkylankauneushoitola.fi Parturi-Kampaamo FYSIOTREENARI Opiskelijahierontaa 1.9.-19.10 40 min./20,- 60 min./25,· Fysioterapia · Osteopatia · Kosmetologi · Hieronta · Jalkahoidot · Parturi-kampaaja Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Käpylä-Seura r.y. 60 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Asuntolaina Sampo Pankista Hoidamme puolestasi pankinvaihdon, saat juuri sinulle ja perheellesi sopivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin pankkipalveluihin. Mahdollisuus tulla lainaneuvotteluun myös töiden jälkeen tai aikaisin aamulla. Eikö olekin mukavaa, kun joku välittää ja auttaa tekemään oikeita ratkaisuja? Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Olli Ropponen rahoituspäällikkö puh. 050 426 4783 olli.ropponen@sampopankki.fi Kimmo Majala rahoituspäällikkö puh. 050 423 6068 kimmo.majala@sampopankki.fi Sampo Pankki Helsinki-Pasila Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Kattavat palvelut Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta! Kun käännyt puoleemme asuntoasioissasi, saat asuntosi myynnin tueksi osaavan ammattilaisen. Arvioimme asuntosi hinnan ammattitaitoisesti ja paikalliset markkinat tuntien. Me tunnemme omat alueemme ja tiedämme, mitä kaikkea hinnan määrittelyssä on otettava huomioon. Musiikkiryhmiä kaiken ikäisille! Kamulinjalla vielä vapaita paikkoja ryhmäopetuksessa. Mm. kantele, ukulele, djemberumpu, laulu ja rytmiikka. Tutustu tarjontaan www.kamu-kmo.fi ja ilmoittaudu heti mukaan! Silmälasit ilmälas Piilolinssit il il li k asi Aurinkolas t et Vä Värillise piilolinssit Silmälasit Aurinkolasit Piilolinss it Värilli e is t piilolinss it Malmi, Malmin kauppatie 18, puh. 010 255 5940 Oulunkylä, Kylänvanhimmantie 29, puh. 010 255 5948 Yhdessä hyvä tulee. Puhelu 010 -numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,0595 ¤/minuutti (alv. 23 %), matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,1704 ¤/minuutti (alv. 23 %). Välityspalkkio 4,92 % (sis. alv 23 %) velattomasta kauppahinnasta. Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV