• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 7 22.9.2010 59. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Pirjo Bergström Ristona Nyyrikissä Veli ja sen veli: Mikko Rasila, Pirjo Bergström ja Matti Rasila. Joel Keskinen tulkitsee Smedsiä Taiteiden yössä kotikylässä
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 59. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 22.9.2010 Oodi sisaruksille jakoivat mainoslappusia ja toimittelivat monenmoisia muitakin tehtäviä. Palkka tuotiin aina äidille. Vähitellen olot kohenivat kun ikää karttui ja lapset pääsivät oikeisiin töihin. Jokainen heistä selvisi aikuiseksi ja pärjäsi elämässään varsin hyvin. Sisarukset ovat iso voimavara. Se käy ilmi myös jutusta Tyttö nimeltä Risto, jossa sivutaan Rasilan 10-päistä sisarusparvea (s. 7). Minkähänlainen joulu on perheessä, jossa on vain yksi tai kaksi lasta, Mikko Rasila kertoo lapsena pohtineensa. Hänen kotonaan kun joulunviettoon osallistui koko suku, jolloin väkeä kertyi helposti 75­ 80 henkeä. Isossa perheessä voi olla aluksi vaikeata. Pitää jakaa kaikki ja riitojakin tulee. Aikuisena huomaa, miten suuri rikkaus sisarukset ovat. Samat kokemukset (ja geenit) yhdistävät. Yhteenkuuluvuuden tunne on voimakas ja kantava. Nyt eletään pienten perheiden aikaa ja suurperheen riemuja kokevat enää harvat. Maapallonlaajuisesti se on järkevää, mutta yksilötasolla ikävää. Veri on vettä sakeampaa, sanoo sananlasku ja se pitää paikkansa. Oma sisko tai veli. Se on arjen luksusta. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Ps. Huolestunut luonnonystävä kertoi Myrskylänpolun kelosta. Hän pelkää, etteivät kulman kundit osaa arvostaa sitä vaan tärvelevät sen katkomalla oksia tai veistelemällä sen kykeä linkkareillaan. Kävin katsomassa puuta. Komea se on, ja kertoo meille olemassaolollaan pienen tarinan: Olin ennen vihanta mänty, mutta aikani tuli ja kelouduin. Seison tässä vielä kauan jos se sallitaan. Kauneus on monimuotoista. Katsopa vaikka hopeanharmaata pintaani. Ajankohtainen reliefi J uttelin uuden Perhis-kirjan tekijän Timo Puumalaisen kanssa melko pitkään (ks. sivu 9). Hän kertoi avoimesti lapsuuskotinsa oloista. Mieleen jäi erityisesti sen käsittämätön köyhyys. Jos kaupungissa ei ole rahaa, ei ole ruokaakaan, hän sanoi. Hänen perheessään 1940­1950-luvuilla oli niin. Rahaa ei ollut, koska äiti oli kroonisesti sairas ja isä joi tienestinsä. Seitsenlapsinen perhe kituutti eteenpäin joten kuten. Lapset olivat töissä minkä koululta ehtivät. Urheilukilpailujen edellä he esimerkiksi Ukri Merikannnon isästään tekemä reliefi on Käpylässä. ITÄ-PAKILAN KANSANTIELLÄ asunut kuvanveistäjä Ukri Merikanto (1959­2010) kuoli viime kesänä. Käpylään Merikannon liittää hänen tekemänsä reliefi isästään Aarre Merikannosta, joka oli säveltäjä ja Sibelius-Akatemian professori. Reliefi on osoitteessa Sampsantie 40. Sen mukaan Aarre Merikanto asui talossa 1928­1933. Kuuluisa asukas tunnetaan useista sävel- lyksistään kuten Juha-oopperasta. Aarre Merikannon isä Oskar Merikanto oli myös säveltäjä. Hänen teoksiaan ovat muun muassa Kesäillan valssi, Pai pai paitaressu ja Mä oksalla ylimmällä. Ukri Merikanto valmistui kuvanveistäjäksi 1971 Suomen Taideakatemian koulusta. Hänen teoksiaan on lunastettu lukuisiin kokoelmiin kautta maan Nykytaiteen museosta Kiasmasta Aineen taidemuseoon Tornioon. Julkisia Merikannon teoksia voi nähdä liki 20 paikkakunnalla Suomessa. Alice karlsson Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Tule mukaan toimintaan hipalvelut ja toimiva, tapahtumarikas yhteisö. Toiminta näiden hyvien pyrkimysten puolesta edellyttää laajaa yhteistyötä. Kumppaneita ovat alueen asukkaat, täällä toimivat järjestöt, yhteisöt ja yritykset sekä viranomaiset. Yhteistyö yli oman alueen rajojen, naapurien kanssa on myös tärkeää. Monet kaupungin kehittämistä koskevat hankkeet koskevat laajasti useita kaupunginosia. Esimerkkeinä Käpylään vaikuttavista hankkeista voidaan mainita Pasilan rakentaminen tai Kumpulan laakson liikennehankkeet. Syksyn teemana on vaikuttaminen alueen kaupunkisuunnitteluun, erityisesti vireillä oleviin suojelukaavoihin ja liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on työn alla kaksi uutta, merkittävää suojelukaavaa, Olympiakylän ja Kisakylän kaavat. Arkkitehtuuriltaan ja kaupunkihistorialliselta kannalta mielenkiintoiset alueet sisältävät myös maisemallisia, suojeltavia arvoja. Yhdessä Puu-Käpylän kanssa nämä alueet muodostavat edustavan kokonaisuuden valtakunnallisestikin ajatellen. Seuran hallitus saa lokakuun alun kokouksessaan katsauksen alueen kaavoituksen tilanteesta. Yleisö- ja keskustilaisuuksia kaavoista yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa pyritään järjestämään. Suojelunäkökulmasta ovat kiinnostavia myös mittavat peruskorjaushankkeet. Helsingin kansanasuntojen puutaloja saneerataan kortteli korttelilta jo toista kierrosta. Ensimmäinen perusteellinen korjauskierroshan tehtiin 1970-luvulla. Joissakin yksityiskohdissa on uudemmassa korjauksessa palautettu ennen seitsemänkymmenlukua vallinnut tilanne. Alueen maisemallisiin arvoihin ja puutarha-alueisiin on kiinnitetty huomiota ja laadittu niistä historiaa luotaava selvitys. Helsingin kansanasuntojen peruskorjaussuunnitelmiin sisältyy myös suojeltava Käärmetalo. Hankesuunnittelu on jo aloitettu. Seura peräänkuuluttaa aloitteita teemoista ja toiminnan kohteista, joita Käpylä-Lehden lukijat pitävät tärkeinä ja ajankohtaisina. Jos Sinulla on halua esimerkiksi perustaa jotain erityisteemaa tai asiaa edistämään työryhmä Seuran tuella, ota yhteyttä. Matti Eronen Käpylä-Seuran puheenjohtaja Reliefin ihaileminen edellyttää, että käy Sampsantie 40 porttikongista sisään. Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Etsitkö kotia? SATO-Asuntopalvelu Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301 K äpylä-Seura on toiminnassaan keskittynyt Käpylän tunnusomaisten piirteiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Näitä piirteitä ovat viihtyisä, turvallinen ja kulttuurihistoriallisesti puhutteleva asuinympäristö, luonnon läsnä olo hyvät julkisen liikenteen yhteydet, hyvät lä- sato.fi Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy lokakuun 20. päivä. Aineisto toimitukseen 8. lokakuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 Tulinäytös Pikkukoskella. 22.9.2010 Asukkaat niittomiehinä Mystinen taiteiden yö Taiteiden yö on hauska elokuinen tapahtuma Helsingissä. En oikein innostunut tällä kertaa keskikaupungille lähdöstä ja päätin kiertää lähialueen tapahtumia pyöräillen. Laulaja Mariska irrottelee. va. Ystävällinen opas kertoi minulle tekstiilien evakkotiestä ja niiden historiaa. Lähtiessäni ostin mukaani suussasulavia karjalanpiirakoita. la olisin varmaan viihtynyt pidempäänkin, mutta Pikkukosken tapahtumat kutsuivat. Matti Huovinen, Pipsa Poikolainen, Pepe Hari ja Pentti Holopainen niittytalkoissa. Rauhan puutarhassa LÄNSI-KÄPYLÄN Rauninkallion ympäristön asukkaat silmäilivät muutaman vuoden huolestuneina kallioketonsa heinittymistä. - Vielä viisi vuotta sitten Rauninkalliolla oli hieno kukkaketo päivänkakkaroineen ja kissankelloineen, Pentti Holopainen sanoo. Sillon kaupunki niitti kedon kaksi kertaa kesässä, joka on edellytys hennoimpien ketokasvien säilymiselle. Sitten kallio putosi kaupungin luokituksessa hoitotoimien ulkopuolelle ja umpeenkasvu alkoi. Tänä kesänä asukkaat päättivät tarttua toimeen ja elokuun lopussa he kaivoivat viikatteet ja haravat esiin. Viikon verran joka ilta kedolla kaatui heinää noin kuuden työmiehen ja -naisen voimin. Huhkimassa olivat Holopaisen lisäksi Liisa ja Matti Huovinen, Pepe ja Riitta Hari, Sarita Harma ja Pipsa Poikolainen. Niittosilppu kasattiin tien varteen, josta kaupunki on luvannut kuljettaa sen pois. Silpun pois vieminen on oleellista. - Niittyjen ja ketojen kasvualusta on vähäravinteinen ja sitä on tarkoituksella köyhdytettävä, Holopainen tietää. Rauninkallion ympäristön asukkaat ovat päättäväisiä: Ensi kesänä kallioketo niitetään jälleen ja työtä jatketaan niin kauan kunnes kaupunki ottaa siitä vastuun. Alice Karlsson Matkani jatkui Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan, joka sekin oli poikkeuksellisen myöhään auki taiteiden yönä, eikä pääsymaksua ollut lainkaan. Puutarhassa oli lisäkseni vain kourallinen ihmisiä. Se ei suinkaan latistanut tunnelmaa vaan kävely rauhallisessa, tuoksuvassa puutarhassa oli lähes runollinen kokemus. Mieli ja silmä lepäsivät syyskesän kukkaloistossa. Rantatanssia ja tulta Pikkukosken rannalla Pikkuhiljaaorkesteri alkoi soiton puoli kahdentoista maissa yöllä. Orkesterin jäsenillä oli otsalamput jotta nuotit ja soittopelit näkyisivät. Tanssikansa sai tanssia hämärässä hiekkarannalla orkesterin säestyksellä. Itsekin pääsin tangon taikaan Satumaa-tangon tahdissa. Ilta huipentui puoliltaöin mahtavaan tulitaideryhmä Tulikansan tuli- ja valoshowhun, jota säesti aivan upeasti soiva Kilven kuoro solistinaan sopraano Margit Tuokko. Kauniisti valaistut kalliot, maaginen musiikki ja elävät tulet tekivät kokemuksesta ainutlaatuisen. Illan taidennautinnot olivat täydellisiä. Ei tarvinnut lähteä merta edemmäksi kalaan, ja kaikki tapahtumat olivat maksuttomia. Teksti ja kuvat: Eine Kakkonen Käpyläläinen Iivo perheineen oli saapunut leipomaan piirakkapajaan Karjalatalolle. Karjalatalon antia Ensin suuntasin Karjalatalolle jossa oli ohjelmaa koko perheelle. Tapasin siellä muun muassa käpyläläisen Iivon perheineen piirakkapajassa, jossa voi tehdä oman karjalanpiirakan ja nauttia sen vaikka iltapalaksi. Oli myös vuolupajaa, soitine- sittelyä lapsille sekä vähän isommille tietokisku sukupuun teosta sekä vaakunan maalausta. Kansantanssiryhmä Roigu esitteli taitojaan ja lopuksi vielä yleisökin pääsi osallistumaan huutokatrilliin. Yläkerroksissa pääsi tutustumassa evakosta Suomen puolelle tuotujen tekstiilien näyttelyyn joka oli vaikutta- Biletystä Jyrängöntieltä matkani jatkui Kumpulaan ravintola Oljenkorteen. Porukkaa oli tungokseen asti, ja tunnelma katossa. Ravintolan takapihan soittolavalla esiintyivät bändin kanssa mm. näyttelijä Taneli Mäkelä ja laulaja Mariska. Tanssin ja puheensorinan täyttämällä pihal- Tietopaketti Käpylästä Meidän Käpylä -kirja, 24 euroa (normaalihinta 28 euroa). Myynnissä: · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Tapio Ojanen, puh. 0400 1009 96 Kirja kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Kolme seppää häveliäinä HELSINGIN JUHLAVIIKOT toivat paljon väkeä pääkaupunkiimme. Kaikki eivät kestäneet katsella Felix Nylundin Kolmen sepän alastomuutta. Asia korjaantui, kun sepät vetivät kasvoilleen naamiot. Joidenkin ohikulkijoiden mielestä sepillä olisi ollut jotain kiireellisempääkin peitettävää. Useimpia naamiointi kuitenkin tuntui huvittavan. Teksti ja kuva Seppo Seppälä
• 4 Käpylä-lehti 22.9.2010 Pohjoinen kotikaupunkipolku: vanhaa ja uutta arkkitehtuuria Pohjoinen kotikaupunkipolku valmistui viime kesäkuussa. Kolmen kilometrin retki esittelee 27 Käpylän kohdetta. Matkaan lähdetään Ykkösen päättäriltä ja palataan samaan paikkaan. Jyskyjärven köysisilta ylittää Tsirkka­Kemijoen. Käynti Vienan Karjalassa Jysky- ja Paanajärvellä sekä Kalevalan kaupungissa on aikamatka menneeseen. TSIRKKA­KEMIJOEN mutkaan sijoittuva Jyskyjärven kylä oli tutustumis- ja majoituskohteemme. Kylässä on vajaa tuhat asukasta. Asumukset ovat valtaosin perinteisiä harmaita yksikerroksisia hirsitaloja. Kylän maisemaa hallitsevat joen yli johtavat köysisillat. Puu-Käpylän asukkaana tunsin olevansa kuin kotona kierrellessäni Jyskyjärven kyläteitä ja polkuja. Kaikenlainen turha kiireinen hössötys oli poissa. Talojen ympärillä oli pieniä hyvin hoidettuja kasvimaita. Nykyajasta kertoo siellä täällä näkyvä lautasantenni. Majoitumme perheissä jossa keskustelut sujuivat suomeksi ja karjalaksi. Oma emäntämme oli Kostamuksen kaivoskombinaatista eläkkeelle jäänyt leski jonka yksi lapsista työskentelee Suomessa. Ruokaa tarjottiin ylenpalttisesti, eikä voin käytössä nuukailtu. Matkamme yhtenä kohokohtana oli runolaulaja Vieno Morogovan kuuleminen Jyskyjärvellä. Vieno kävi elämänsä vaiheita läpi runojen ja laulujen myötä. Kädessään hänellä oli vihko jota joskus ohimennen silmäili. Seurasimme tunnin pituista esitystä lähes henkeään pidätellen. Niin se tempasi mukaansa. Kyläläisten kulttuuriharrastus tuli esille kulttuuritalolla, jossa kansantanssi- ja lauluesityksen lisäksi oli myytävänä tekstiili- ja tuohitöitä. Juhlasalin seinällä oli isoja Kalevala-aiheisia piirroksia. Paanajärvi maailman uhatuimpia kulttuurikohteita Jyskyjärveltä teimme moottoriveneretken Paanajärvelle pitkin Kemijokea. Matkaa kertyi lähes 60 ki- kunnallinen yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten". Vuonna 1968 kirjapainokoulu muutti Käpylään uuteen koulutaloon, joka suunnitteli Ossi Leppimäki Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, avustajinaan arkkitehti H. Suvanto ja teekkari K. Raitio. Koulu yhdistettiin 1999 hallinnollisesti Haagan ja Vallilan ammattikoulujen kanssa Helsingin tekniikan alan oppilaitokseksi. Sen Käpylän koulutusyksikköön kuuluvat myös laboratoriolinja Onnentiellä ja Arabiassa sijaitseva audiovisuaalinen osasto. Kullervonkadulla toimivat painoviestinnän, sähköalan ja kemiantekniikan linjat. 8. Kallioleikkaus 4. Puu-Käpylä (yhteinen kohde) Käpylän puutarhakaupunkiin rakennettiin 165 asuinrakennusta vuosina 1920­25 niin osuuskunta-, omistus- kuin vuokra-asunnoiksi. Koko alueen suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, joka oli työn alkaessa vasta 26-vuotias. Hän sai vaikutteita 1921 matkallaan Italiaan, jossa mieltyi erityisesti Gubbion kaupunkiin Umbriassa. Kallioleikkauksessa Osmontiellä näkyy vaalean graniitin ja tumman kiillegneissin muodostamaa seoskiveä. 1. Pohjolanaukio Pohjolanaukiolla on raitiolinja 1:n päätepysäkki, joka on Helsingin pohjoisin ja maailman kolmanneksi pohjoisin raitiovaunupysäkki. Pohjoisempana ovat nykyisin toiminnassa vain Trondheim ja Bergen. Rataosuus Hermannista Käpylään avattiin yksiraiteisena 18.11.1925. Linjaa pidennettiin 1928 Hermannista Kauppatorille. Ruuhka-aikoina ajettiin Eiraan saakka. Vuodesta 1953 lähtien vanha Eiran­Sörnäisten linja 1 on ajanut Käpylään saakka. Yövuoroliikenne lopetettiin 1964, sunnuntailiikenne 1977 ja lauantailiikenne 2003. Sittemmin on lopetettu myös arki-iltojen vuorot. Käpylä-Seura on pyrkinyt saamaan nämä takaisin 9. Välitaipale Välitaipaleena tunnettu Oulunkylän länsiosa sai oman rautatiepysäkin vuonna 1910. Juna oli 1920-luvun alussa ensimmäisten käpyläläisten paras kulkuyhteys keskustaan. Mäkelänkadun paikalla nimittäin oli vuoteen 1922 saakka vain pahainen kinttupolku Vallilaan. Jyskyjärven taloja. lomeriä. Matkalla oli muutama pieni koski joista yksi sivuutettiin kävellen. Koko matkalla näimme ainoastaan yhden ihmisen ja kolme pientä mökkiä. Paanajärven kylä on sinnitellyt yli kolmekymmentä vuotta patoallasuhan alla. Voimakas kansalaisliike on saanut siirrettyä hanketta ja alueen rakentamiskielto on säilyttänyt kylän ainutlaatuisuuden. Talot ovat lähes sadan vuoden takaisessa asussaan. Muutamia taloja on saatu korjattua ja turvattua niiden tulevaisuus. Kolmas vierailukohteemme oli Uhtua (Kalevala), joka on viidentuhannen asukkaan kaupunki Keski-Kuittijärven rannalla. Tältä seudulta kerättiin aikoinaan Kalevalan runoja. Asukaista kolmasosa taitaa Karjalan kieltä jota saattaa suomalainekin ymmärtää. Pääkatu on sorapäällysteinen ja sen reunalla on suuri määrä pikaista korjausta kaipaavia rakennuksia. Yksi suuri rakennuskohde on työn alla. Siihen valmistuu synnytyssairaala. 5. Vuoritalo Käpylän vapaapalokunta perustettiin helmikuussa 1921 puukaupunginosan tulipalovaaran vuoksi. Vuoritalon piirsi VPK:lle 1922 Martti Välikangas. Suunnitelman mukainen suuri juhlasaliosa jäi toteutumatta. 10. Taivaskallio Taivaskallion korkeus on 57,2 metriä merenpinnasta ja se oli Helsingin korkein maastonkohta vuosina 1906­1946, alueliitoksiin asti. Venäläiset rakensivat 1914 alkaen Taivaskallion pohjoisrinteelle puolustusasemia, jotka kuuluvat koko Helsingin ympäröivään maa- ja merilinnoitukseen. Vuonna 1927 sen laelle rakennettiin yksinkertainen parakkimainen kahvila, jonka suunnitteli Hilding Ekelund. Kahvilaa piti neiti Bergroth. 2. Park Hotel Käpylä Hotelli avattiin 1949 Kinohotelli -nimisenä. Sen kivijalassa Kullervonkadun puolella toimi 1960-luvun puoliväliin saakka elokuvateatteri Kino Käpylä, jossa oli 402 pehmustettua istumapaikkaa. Samana aikana hotellin nimi muuttui Hotelli Uusimaaksi. Talon hankki omistukseensa vuonna 1979 Opettajien Ammattijärjestö OAJ. Laajennettuna se avattiin 1981 nimellä Park Hotel Käpylä. Kalevala-Uhtuan pääkatu. 6. Virkamiestalot Käpylän ensimmäinen kivinen kerrostalo valmistui Sampsantien loppupäähän 1921, suunnittelijana oli A. Willberg. Talon asukkaina olivat rautatien virkamiehet, joille rakennettiin vielä kaksi taloa lisää Sampsantien varteen. Alli Huuskonen perusti vanhimman talon kivijalkaan 930-luvun alussa elokuvateatteri Rion. Sen salissa oli 125 istumapaikkaa puupenkeillä. Rion entisiin tiloihin muutti 1986 Ilves-teatteri, joka oli saanut alkunsa Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan näytelmäkerhosta. 11. Ammattikorkeakoulu Metropolia Rakennuksen pohjoisin osa valmistui Käpylän yhteiskouluksi 1942, suunnittelijana Uno Moberg, lisäsiipi rakennettiin 1958. Yhteiskoulun talo saneerattiin ja sitä laajennettiin jälleen 1992­1993, suunnittelijana Tarmo Peltonen. Käyttäjäksi tuli nyt Helsingin kaupungin laboratorioalan oppilaitos. Nykyään Onnentien yksikkö kuuluu pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulu Metropoliaan. 3. Pohjolankatu (yhteinen kohde eteläisen kotikaupunkipolun kanssa) Helsingin kauneimmaksi mainittu katu alkaa Käpylänaukioksi nimetystä risteyksestä. Kadun puolivälissä avautuvalle Pohjolanaukiolle johtava 660 metrin bulevardi on keskeinen osa Käpylän maisemaa 7. Erikoisammattikoulu Käpylän ammattioppilaitos aloitti toimintansa Korkeavuorenkadulla vuonna 1919 nimellä "Helsingin Kalevalan ruokatavarakauppa. Teksti ja kuvat Toivo Koivisto
• 22.9.2010 12. Taivaskallion omakotialue Vuonna 1925 kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen "huvila-alueen järjestämiseksi Käpylän puutarhaesikaupunkiin Taivaskalliolle" ja määräsi tonteille vuokra-ajan vuoteen 1985 saakka. Pääosin 1930-luvun mittaan Taivaskalliolle rakentui silloisen Helsingin pohjoisin asutus. Tyypilliset asukkaat olivat keskiluokkaisia nuoria koulutettuja lapsiperheitä. Joukossa oli paljon opettajia ja rakennusmestareita sekä nuoria virkamiehiä ja yrittäjiä. nen. Niinpä jatkosodan jälkeisten rauhaehtojen mukaisesti heidän talonsa luovutettiin Neuvostoliitolle ns. saksalaissaatavana ilman mitään korvausta. Käpylä-Lehti 18. Pelastusasema 5 27. Pohjolankatu 43 Valmistui 1952, suunnittelija professori Hilding Ekelund. Pihasuunnitelman teki Erik Sommerschield. Asukkaat ovat ylläpitäneet pihaa niin kauniisti, että taloyhtiö sai vuonna 2000 Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön ja Suomen asuntotietokeskuksen palkinnon pääkaupunkiseudun parhaana pihamiljöönä. Talon ehkä kuuluisin asukas on ollut ministeri Väinö Leskinen. 16. Helenahemmet (Blomsterfondetin vanhainkodit) Ruotsinkielinen Blomsterfondetsäätiö perustettiin yhdistysmuotoisena 1925 rakentamaan ja ylläpitämään asuntoja Helsingin ruotsinkielisille vanhuksille. Ensimmäisenä valmistui Hemgården Pohjolankadun varteen vuonna 1936. Funkishenkinen Helenahemmet valmistui 1940 ja sen viereen vielä Bergahemmet 1952. Rakennukset on peruskorjattu 1989­1999. Käpylän pelastusasema valmistui 1931, suunnittelija kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Käpylän pelastusasema on Helsingin kahdeksasta pelastusasemasta ja kolmanneksi vanhin. 19. Autismisäätiö Rakennus valmistui 2003. Sen suunnittelivat professori Tuomo Siitonen sekä arkkitehti Freja Ståhlberg, joka teki samalla diplomityönsä autististen käyttäjien vaikeasti ilmaistavista toiveista ja tarpeista asumisessa ja päivittäisessä toiminnassa. 13. Musiikkiopisto Käpylän musiikkiopisto perustettiin Käpylä-Seuran aloitteesta 1957. Oppilaita ilmoittautui heti 114. Alussa opetusta annettiin pianon, viulun, sellon, kitaran ja harmoonin soitossa, yhteissoitossa sekä kuorolaulussa. Sen rehtorina oli 1965­1966 säveltäjä Einojuhani Rautavaara, joka turhaan pyrki kunnallistamaan opiston. Musiikkileikkikoulu aloitti 1967. Vuoden 2010 alusta Karjalatalolla toimiva Kansanmusiikkiopisto yhdistyi Käpylän musiikkiopistoon. 22. Koskelan kolmio Kortteli muistetaan 1950-luvulta alkaen Teboilin kolmiona kulmassa olleen huoltoaseman mukaan. 1995 tontille rakennettiin 173 asuntoa yhdeksään kerrostaloon ja niiden edusta nimettiin Käpylän toriksi. vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tukiyhdistys ry:n toimitaloksi. Peruskorjattiin 1992­93 moderniksi vanhusten palvelutaloksi. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkoja on noin 100. Lisäksi toimii Heseva-kuntoutus ja kaikille avoin lounasravintola. Polut tekevät kotikylää tunnetuksi Käpylässä on kaksi kotikaupunkipolkua: 12.6.2009 avattiin eteläinen, 12.6.2010 avautui pohjoinen. Näillä on yhteisiä kohteita. Polkua voi halutessaan samoilla omassa järjestyksessä. Polut ovat KantaHelsingin Omakotiyhdistyksen ja Käpylä-Seuran yhteistyötä ja niiden pääasiallinen suunnitteluvastuu on ollut Pauli Salorannan vetämillä polkutiimeillä, eteläisen ja pohjoisen tiimit eroavat hieman. Pohjoista polkua ovat tukeneet SATO Oyj, K-Supermarket Musta Pekka, Park Hotel Käpylä, Käpylän seurakunta sekä Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto. 23. Karjalatalo Valmistui 1974, suunnittelija Into Pyykkö. Talkoohengellä rakennetusta monitoimitalosta löytyy juhlasali, kahvila-ravintola sekä kokoustilat ja sauna. Salit nimettiin muun muassa karjalaisten pitäjien mukaan. Saman katon alle muuttivat karjalaisen kulttuurityön järjestöt, orkesterit, kuorot, kansantans- 25. Murha Käpylässä Muun muassa Opettajien taloon (Käpylänkuja 3) sijoittuu Ata Hautamäen dekkari Murha Käpylässä, joka oli ehdolla Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi 2005. Teoksessa asettuvat vastakkain 1950-luvun kantakaupungin kovuus ja kaukaisen puutarhakaupunginosan kotoisa mentaliteetti. 14. Koskela Käpyläntien itäpuoli on Koskelan kaupunginosaa ja vanhaa Forsbyn kylää. Vantaanjoen koskesta nimensä saanut kylä mainitaan säilyneissä asiakirjoissa jo vuodelta 1351. Sen maille perustettiin Helsingin kaupunki vuonna 1550 Koskelan kolmio. 15. Ulkopoliittiset huvilat Taivaskallion vanhin omakotitalo on Arabian posliinitehtaan vuorineuvos C. G. Herlitzin nimeä kantava Pohjolankatu 46. Se on puolikas Terijoelta 1926 siirretystä suuremmasta rakennuksesta. Kun entisen emämaan Venäjän raja sulkeutui 1917, jäivät pietarilaisen ylimystön huvilat Karjalan kannaksella kylmiksi ja niitä siirrettiin muuhun Suomeen sadoittain. Pohjolankatu 50:ssä (kuvassa) puolestaan asui hammaslääkäri Taimi Wolf, jonka mies oli saksalai- 17. Otto-Iivari Meurmanin puisto Entinen Pohjolanpuisto. Asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman kuului Käpylän perustajiin ja pelastajiin. Puisto peruskorjattiin 1950-luvun henkeen vuonna 2004. Ruotsinkielinen kansakoulu valmistui Pohjolanpuistoon 1957, suunnittelija kaupunginarkkitehti Claus Tandefelt. Lippakioski Pohjolankadun ja Kullervonkadun kulmassa on vuodelta 1937. 20. Koskelan sairaala-alue Koskelan kunnalliskoti aloitti toimintansa jo 1912 Forsbyn työja vaivaistalon nimellä. Kookkaan päärakennuksen suunnittelivat Knut Wasastjerna sekä Karl Hård af Segerstad, joka oli Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti ja piirtänyt mm. Kallion kirjaston sekä Viipurin kauppahallin. siryhmät, opintokerhot, kirjasto, arkistot sekä taidekokoelmat. Karjalatalon kirjastossa on yli 200 karjalaisaiheista näytelmää sekä klassista karjalaista näytelmäkirjallisuutta ja uudempia karjalan murteella kirjoitettuja näytelmiä. Karjalainen Näyttämö on toiminut talon perustamisesta saakka viipurilaisen teatteriperinteen pohjalta. 26. Käpylän posti Käpylä sai oman postitoimiston ja postinumeron vuonna 1924. Toimisto oli aluksi Sampsantien ja Pohjolankadun kulmassa, toimistonhoitaja rouva Salmi asui yläkerrassa. Välillä Taivaskalliollakin oli erikseen postitoimipaikka. Olympialaisten aikaan Kisakylässä oli väliaikainen posti sekä myös lennätintoimipaikka. Käpylän nykyisin ainoa posti sai eri vaiheiden jälkeen oman talon Kullervonkatu 18:an vuonna 1972. 21. Entinen terveysasema Kadun toisella puolella Käpyläntie 8:ssa on punatiilinen entinen Käpylän terveysasema, joka valmistui 1983. Siellä toimivat kaikki lähialueen terveydenhoitoyksiköt, kunnes homeongelmat ja kiinteistöjen rationalisointi johtivat muuttoon Koskelan sairaalan. 24. Hesevan vanhainkoti Punatiilinen, polveileva rakennus valmistui 1952 Helsingin seudun Pohjoisen polun avajaiskävely keräsi joukon kiinnostuneita. Lähtö kolmen kilometrin retkelle starttasi Ykkösen päättäriltä. Kotikaupunkipolut on toteutettu Helkan (Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n) koordinoimassa sateenvarjohankkeessa. Polut ovat kokonaisuudessaan sivulla: kaupunginosat.net/kapyla.
• 6 Käpylä-lehti 22.9.2010 Rakkaudesta teatteriin tamalta ruotsalaiselta ohjaajalta, haluaisivatko he tarttua näytelmään, mutteivät he innostuneet. Smedsin suorapuheisuutta saatetaan Ruotsissa vierastaa, Joel kertoo. - Sitten muistin, että Käpylässä on teatterintekijä Marja Tuominen, ja otin häneen yhteyttä viime vuoden lokakuussa. Marja luki tekstin ja piti siitä. Sovitus monologiksi tehtiin yhdessä ja nyt ollaan tässä. Taustalla on 10 hengen työryhmä. Toteutukseen tarvitaan muun muassa valo- ja, äänisuunnittelijaa, lavastajaa, puvustajaa ja tuottajaa. Ennakkonäytökset on pidetty, ensi-iltakin on jo takana mutta edessä on vielä liki 30 esitystä, lisäksi kymmenkunta Tukholmassa. Joel esiintyy nyt ensimmäisen kerran suomeksi. Ruotsiksi hän on tehnyt muun muassa lastenteatteria ja lyhytelokuvia. - Vasta nyt olen tajunnut, että ehkä suomeksi näyttelemisellä on jotakin tekemistä Suomi-ikävän kanssa. On kiva tulla takaisin juurille. Isäni asuu täällä edelleen ja minulla on kaksoiskansalaisuus. Kahden maan välillä reissaaminen ei nuorta miestä rasita. - Tämä projekti on numero yksi. Matkat Helsingistä Tukholmaan ja takaisin lennän, muulla tavoin en ehdi hoitaa kaikkia sitoumuksiani. tien rupesin käymään koulua ruotsin kielellä. Koulussa Joelia kiinnosti urheilu, draama, tytöt ja kortin pelaaminen, mutta motivaatio teatterin tekemiseen vei eteenpäin. Nyt hän opiskelee sitä mistä pitää: draamapedagogiikkaa Tukholman yliopistossa. Suomessa asumisestaan Joel muistaa talvet. - Aina oli talvi ja kylmä, hän sanoo. - Ja joka päivä pelasimme Akseli Toivosen kentällä jääkiekkoa aamusta iltaan, 10 tuntia putkeen. Äiti huusi kotiin. - Pelaan vielä tunnin, vastasin ja pelasin viisi tuntia. Kentän valotkin sammuivat, mutta me vain läimimme kiekkoa Tuomo Frimanin kanssa. Joel Keskinen tulkitsee Smedsin tekstiä näytelmästä Huutavan ääni korvessa. TEATTERIKORKEAKOULUN luokassa Joel Keskinen Tukholmasta puhuu ja puhisee viidellä suulla. Teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Kristian Smedsin monologisovitus Huutavan ääni korvessa 2010 monologi miesnäyttelijälle tarvitsee lavasteekseen vain tuoleja, lihatukin ja appelsiinin. Lihatukki on ehta teurastuspenkki, mutta appelsiini muuntautuu moneksi. Smedsin näytelmä tarttui Joelin käteen 6­7 vuotta sitten Porgå Folkhögskolanin teatterilinjalla. - Siitä lähtien se on vainonnut minua. Se pukkasi jostakin alitajunnasta, eikä jättänyt rauhaan. Siinä on jotakin joka puhuttelee; nyt ollaan oikeilla asioilla. - Kypsyttelin ideaa ja kysyin muu- Ajankohtaisia teemoja Huutavan ääni korvessa kestää liki puolitoista tuntia. Sen ajan Joel on yksin näyttämöllä yleisön silmäparien arvioitavana. - Tähtää tähtiin, osut puunlatvoihin, Joel siteeraa ruotsalaista sananlaskua. - On tavoiteltavat suurta ja melkein mahdotonta. On jännittävää olla yksin näyttämöllä, pitää yleisön mielenkiintoa yllä, hän sanoo. - Mutta toisaalta. Huomiota ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa. Kaikki katsovat minua. Monologissa on viisi hahmoa, joiden nahkoihin Joel sujahtaa suit sait. Kuulemassani katkelmassa näyttämölle asteli Abu, suomea huonosti puhuva maahanmuuttaja ja Mika, jolla on ennakkoluuloja kaikkea vierasta kohtaan. Muut kolme hahmoa ovat kaksi agitaattoria ja saarnamies. - Tuutista tulee. Teemoina ovat viha, viinalla läträäminen, pinnallisuus, rahan valta, rasismi, osattomuus ja yksinäisyys. Joelin mielestä ruotsalaisessa ja Käpylästä Tukholmaan Joel Keskinen syntyi 1983 ja asui lapsuutensa Käpylässä Pellervontiellä ja Pohjolankadulla, josta hän muutti 14-vuotiaana äidin ja pikkuveljen kanssa Ruotsiin Tukholman liepeille. - Kaikki kävi niin äkkiä, etten ehtinyt kelaamaan mitään. Yhtäkkiä asuimme Ruotsissa ja saman suomalaisessa teatterinteossa on eroja. - Marja on tapaamieni ruotsalaisohjaajin verratuna vaativampi, rehellisempi ja työteliäämpi. Ruotsissa häiritsee se, että siellä on vaikea saada suoria vastauksia, Suomessa kommunikointi on helpompaa. Täällä ei lätistä turhia. Harjoitukset jatkuvat. - Teatterikorkean ovet menevät kuudelta kiinni ja Marjan tuntien olemme täällä tappiin asti, Joel sanoo. - Sitten nopeasti faijan luo ja nukkumaan. Aamulla lennän Tukholmaan klo 7.00 ja ylihuomenna olen taas täällä. Alice Karlsson Smeds­Tuominen Huutavan ääni korvessa 2010 ­ monologi miesnäyttelijälle Taiteen Vaihtolava Fleminginkatu 21, Kallio Helsinki. Raitiovaunut 8/9/3T/3B. Syyskuu 24/25/26/30/ klo 19, su myös klo 15. Lokakuu 1/2/3/7/6/9/10/ klo 19, su myös klo 15. Marraskuu 18/19/20/21/25/26/27/28/ klo 19, su myös klo 15. Joulukuu 2/3/4/5/9/10/11/12/ klo 19, su myös klo 15. Liput 10e / 16e sunnuntai klo 15 esitykset ILMAISIA. Katsomo on pieni /ennakkovaraus suotava. Varaukset/tiedustelut 044 9275132 (tekstiviesti) tai: valitila@gmail.com. Elämä Ritvana ­ kurkistus keramiikkataitelijan elämään Ritva Kaukoranta (o.s. Rahola) on selkeäsanainen, innostava ja tavattoman mielenkiintoinen. Niinpä tunniksi sovittu tapaamisemme venähti ties kuinka pitkäksi, aika unohtui. RITVA KAUKORANTA (84) on asunut kolmisen vuotta Koskelassa Juhana Herttuantiellä. Kruununhaka on hänelle tutuin kaupunginosa, siellä hän on viettänyt lapsuutensa, nuoruutensa ja suurimman osan aikuiselämäänsä. Kuitenkin Pornainen on hänen rakkain paikkansa ja maisemansa. Hänen vanhempansa ostivat sieltä vuonna 1924 historian havinaa tihkuvan mökin. Myyjä oli leskiäiti Soldan, jonka lapsista tunnetuin on taiteilija Venny Soldan (Juhani Ahon puoliso). Työ Arabialla alkaa Isä oli Ritvalle rakas ja tärkeä ihminen, tukija ja kannustaja. Tytär ei kuitenkaan pitänyt siitä, että hänet isän päätöksestä laitettiin Kruununhaan ns. valmistavaan kouluun. Siellä käytiin alakoulu kolmessa vuodessa ja sen jälkeen alkoikin oppikoulu, jo 9-vuotiaana. Ylioppilaaksi Ritva valmistui 17-vuotiaana ja koki, ettei ollut vielä riittävän aikuinen ottamaan itsenäisiä askelia, todistuskaan ei ollut kehuttava. Isä kannusti tytärtään opiskelemaan, mutta äidin mielestä tärkeintä oli aloittaa heti ansiotyö. Ritva pääsikin töihin Espan Kansaneläkelaitoksen konttoriin. Hän haaveili opiskelusta, ja täytettyään 18 vuotta pyrki Taideteolliseen korkeakouluun (silloin Taideteollinen Keskuskoulu) vuonna 1944. Opinahjon ovet aukesivat. Ensimmäiset puoli vuotta oli koeaikaa. Sen jälkeen täytyi päättää, mille alalle haluaa suuntautua. Ritva valitsi keramiikan, vaikka ei siitä vielä silloin mitään tiennytkään. Opiskelu kesti kolme vuotta ja Ritvan vanhoja töitä voi nähdä Arabian museossa ja Design-museossa. Ritvan äiti ei tuohon perheen vapaa-ajan paikkaan koskaan kiintynyt kuten Ritva ja hänen isänsä. Perheen isä kuoli 1950-luvun alussa ja äiti myi mökin pari vuotta myöhemmin. Monien vuosien ja omistussuhteiden jälkeen mökin omistajaksi tulikin yllättäen Ritvan hyvä ystävä, joten Ritva saa jälleen nauttia rakkaasta mökistä ja sen pihapiiristä. pian valmistumisensa jälkeen Ritva oli erittäin onnekas; hänet kutsuttiin töihin Arabian tehtaalle. Hän sai vapaat kädet suunnitella maljakoita ja kulhoja. Työ tehtiin (pienellä) kuukausipalkalla ja aikaansaannokset olivat työnantajan omistamia. Valmiit työt olivat yksittäiskappaleita, eivät sarjatuotantoa. Ritvalla itsellään on kotonaan vain yksi valmistamansa kulho, jonka kuva aikoinaan komeili englantilaisen keramiikka-alan julkaisun kannessa. Ritva Kaukorannan kätten töitä on nähtävissä Arabian museossa ja Design-museossa. Lahjakkaan keramiikkataitelijan tuotanto ei rajoittunut vain savitöihin. Ritva piirsi Pornaisten mökillä kesällä 1946 voipaperille tussilla ja vesiväreillä kaikki ne vaatteet, jotka silloin omisti. Kuvat ovat vieläkin tallella Ritvan kodin seinällä. Ne ovat hienoja! Ritvan suurin haave olikin päästä opiskelemaan pukusuunnittelua, mutta valitettavasti mahdollisuus alan opiskeluun tuli vasta muutama vuosi sen jälkeen kun Ritvan täytyi tehdä oma valintansa. Artisaani perustetaan Ritva Kaukoranta työskenteli Arabialla vuoteen 1952. Hän oli avioitunut ja hänestä tuli sittemmin viiden lapsen äiti. Kun hän odotti kol- Taiteilija Ritva Kaukoranta piirsi nuorena kaikki omistamansa vaatteet paperille.Työt ovat nyt tauluina hänen kotinsa seinillä.
• 8 Käpylä-lehti 22.9.2010 Menot Käpylän seniorit Käpylän seniorien syyskauden 2010 ohjelma on käynnistynyt, mutta vielä ehtii mukaan. Jäsenkokoukset Karjala-talon Wiipuri-kabinetissa os. Käpykuja 1 torstaisin klo 13 seuraavina päivinä: 7.10., 21.10., 4.11. ja 18.11. On paljon nähtävää ja kuultavaa sekä jäsenkokouksissa että vieraillessamme lähiseudun kohteissa. Tervetuloa sekä entiset että uudet jäsenet! Jäseneksi voi ilmoittautua joko puheenjohtaja Eila Pulkkaselle puh. (09)655271/040 8292276 tai sihteeri Marita Viitaselle puh. (09)792414/045 1119925. Olavi Myhrberg,tiedotusvastaava olavi.myhrberg@welho.com Kirjeet Virsiretki Helsingin historiaan Torstaina 21.10. klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, veisataan virsiä teemalla Virsiretki Helsingin historiaan. Illan juontaa professori Reijo Pajamo. Mukana kirkkoherra Reijo Katja ja kanttori Hannu Leskinen. Illan järjestävät Karjalan Liitto ja Käpylän seurakunta. Muutokset mahdollisia. Vapaa pääsy. Kesästä omenapuun alla Menin Käpygrillissä karvalakkipuolelle. Sinä istuit siellä. Huomasin sinut heti. Olit ainoa asiakas. Tuoksuit konjakille. - Onko tässä tilaa, kysyin. Sinä nyökkäsit vaisusti. - Saanko saattaa sinut kotiiin, kysyin valomerkin jälkeen. - Saat, asun Pohjolankadulla, sopersit hymyillen. Tartuin sinua vyötäröstä. Kuljimme hitaasti. Omenapuu kukki. Pujotin kukan hiuksiisi. Suutelimme. Sen jälkeen kuljimme joka yö toisiamme tukien saman puun ohi. Kesä kului. Yöt pitenivät. Omenat kypsyivät. - Poimi minulle omena, sanoit kerran. - Tuo iso punainen tuolla korkealla. Tarzania nopeammin olin oksalla. Kurkoitin juuri omenaa, kun ovi aukesi. - Taasko niitä varkaita, kuului karjaisu. Pyssy pamahti. En muista, miten tulin puusta alas. Sinua ei enää näkynyt. Tuosta kaikesta on jo monta kesää. Takapuoltani ei enää kirvele. Vain se kirvelee, kun jätit minut yksin. Silti suuntaan joka ilta Käpygrilliin. Tilaan konjakin ja aistin siinä sinun tuoksusi. Topi Berg Kumpulan siirtolapuutarha Ykkösen ratikka ja bussivuoroja taas vaarassa Käpyläläiset ovat vuosia toimineet raitiolinja ykkösen puolesta. Nyt ykkösen ratikan ja myös monien bussilinjojen vuoroja aiotaan taas karsia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on suunnittelemassa kaiken lisäksi samaan aikaan lippujen hintoihin yli kuuden prosentin korotuksia. Jatkuvilla hintojen korotuksilla, vuorojen karsimisella, bussiliikenteen kilpailuttamisella ja yhtiöittämisellä on entiset HKL:n palvelut ajettu vaikeuksiin. Uusi kuntayhtymä imee veronmaksajilta yhä enemmän rahaa, mutta heikentää palveluja. Tällainen suunta on muutettava. Mittava kansalaisliike torjui tämän vuoden alussa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esittämän palvelujen lakkautuslistan. Nyt tarvitaan kansalaisliikettä puolustamaan joukkoliikennettä ja vaatimaan sen parantamista. Samalla on varmistettava, että palvelujen karsimislistat eivät nouse uudelleen esille, kun kaupungin ensi vuoden budjettia tehdään. Toivo Koivisto SKP:n Käpylän ja Kumpulan osasto Lastenjuhlat Karjalatalolla Karjalatalolla (Käpylänkuja 1) vietetään Lastenjuhlia lauantaina 9.10. klo 14-16. Ohjelmassa on teatteriesitys, leikkejä, ongintaa sekä mehu- ja piparitarjoilu. Teatteriryhmä Kirnaus esittää vuorovaikutteisen lastennäytelmän Gudmurt ja Konna klo 14.00. Esitys kertoo kilpikonnasta, joka elää autioituneessa, roskan täyttämässä maailmassa. Kilpikonna ottaa katsojat mukaansa, jotta jätemaailma saataisiin järjestykseen. Suunnitelmat kuitenkin muuttuvat, kun jätteen keskeltä löytyy ihka oikea tyttö. Tyttö ei osaa puhua, ja alkaa huima leikki yhteisen kielen löytämiseksi. Tapahtuman järjestää Karjalainen Nuorisoliitto. Vapaa pääsy. Viipuria ja Viipurin seutua esitellään 7.10. Syksyn aikana Karjalatalolla järjestetään kaksi luovutetun Karjalan esittelyä. Torstaina 7.10. aiheena on Viipuri ympäristöineen. Tilaisuudessa tarkastellaan sanoin ja kuvin Viipuria ja sen ympäristön pitäjiä ja niiden vaiheita, elinkeinoja ja erityispiirteitä. Viipurilaisseurojen edustajat ja Viipurin asiantuntijat esittelevät Torstaina 11.11. on vuorossa Suomenlahden rannikkopitäjät ja ulkosaaret. Tilaisuus Karjalatalolla torstaina 7.10 klo 18-10, Käpylänkuja 1, Helsinki. Vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä pitäjäseurojen ja OKopintokeskuksen kanssa. Kaksi kirkkoa Kiitos kirkkoherra Reijo Katajalle upeasta kirjoituksesta Käpylä-Lehdessä 6/2010! Otsikko Tuhkasta noussut herätti uteliaisuuteni. Mikä on noussut tuhkasta? Sitten teksti jo veikin mukanaan niin, että muutaman hetken ajaksi, minkä lukeminen kesti, maailma katosi ympäriltä. Näin käy joskus oikein hyvän elokuvan tai kirjan parissa. Kirjoituksessa oli kaksi asiaa, jotka erityisesti ilahduttivat, taitavan ja antoisan kokonaisuuden ohella. Käpylän kaupunkipolun kohteita ehdotellessani minulla ei mielestäni ollut riittäviä tietoja kohteista, esimerkiksi arkkitehtien nimistä ja elämänkaaren vuosiluvuista, vaikka käytin lähteitä. Asia vaivasi ja olin tallentanut sen hautumaan aivan henkilökohtaiselle kovalevylleni, muistiini. Äkkiä tiedot Käpylän kirkon suunnittelijasta ovat edessäni: Eero Ilmari Sutinen (1892-1947), kaksi täydellistä etunimeä ja vuosiluvut. Koin iloa ja helpotusta solmun auettua! Olin toki yrittänyt etsiä puuttuvia tietoja, mutta tuloksetta. Etsiessäni taskuuni kertyi kuitenkin muuta arvokasta aiheeseen liittyvää, kuten Marja Terttu Knapaksen ja Soile Tirilän loistava kuvateos Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917­1970 (Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30, Helsinki 2006). Käpylän kirkko on yksi näyttävin kuvin kirjassa esitellyistä kirkoista. Myös kirkkohallituksen tekemä suojelupäätös tuodaan esiin. Teos on kaupunginkirjastosta lainattavissa. Suomi on tuhansien järvien ja kauniiden kirkkojen maa. Kirkkoherra Katajan kirjoituksessa tuotti myös iloa sen kertominen, että Käpylän kirkon on suojelukohde. Kirkkorakennus on ehdottomasti tunnustuksen ansainnut, ja seurakuntalaiset tiedon kirkkonsa ansioista. Jos olivat Käpylän kirkon arkkitehtia koskevat tietoni niukkoja kaupunkipolun tarpeisiin, niin Koskelan kirkon osalta ne olivat vielä niukemmat! Puheena olevan kirjoituksen innostamana ryhdyin etsimään tietoa kirkon suunnittelijasta ja rakennusvuodesta. Muutaman puhelun, kirkon katsastuksen ja kirjastokäynnin jälkeen palapeli alkoi olla koossa. Joillekin lukijoille tiedot voivat olla entuudestaan tuttuja. Jugend-tyylisen Koskelan kirkon omistaa Helsingin kaupunki ja aivan tarkkaan ottaen se ei ole kirkko vaan kappeli. Sen on suunnitellut arkkitehti Knut Edgar Wasastjerna (1867­1935) entisen kunnalliskodin kirkoksi. Tarkkaa rakennusaikaa kirkolle ei nyt löytynyt, mutta kaupunginmuseosta saadun tiedon mukaan rakennuslupa olisi myönnetty vuonna 1912. Tämä vuosiluku on kirkon seinässäkin, pääsisäänkäynnin yläpuolella. On mitä todennäköisintä, että kirkko olisi rakennettu ennen vuotta 1917, jolloin se olisi suojelun alainen kirkkolain mukaan ( 14. luku 5 §). Käpylässä olisi siten kaksi kirkkoa, jotka ovat suojelukohteita. Koska kirjoitukseni sivuaa Käpylän kaupunkipolkuja, haluan niihin liittyen oikaista erään tiedon. Eteläisen polun kohteena olevan Kisakylän arkkitehdiksi on Käpylä-Lehteen 7/2009 merkitty Pauli Sotamaa. Nimi on virheellinen. Oikea nimi on Pauli Salomaa (1907­1983). Raisa Kivinen Veräjälaakso Valokuvia, suunnitelmapiirustuksia, pihamuistoja Käpylästä? Helsingin Kansanasunnot Oy teettää Käpylän piha-alueiden kehittämisen ja kunnostuksen ohjeita. Aluksi kartoitetaan myös piha-alueiden ominaispiirteitä ja arvoja. Työssä selvitetään alkuperäisiä suunnittelutavoitteita, arvioidaan ja arvotetaan piha-alueiden nykytilaa; tilarakennetta, säilyneitä ja muuttuneita piirteitä. Arvottamisen pohjalta pihoille laaditaan kasvillisuuden ja tärkeimpien rakenteiden kunnostusta ja hoitoa koskeva yleispiirteinen ohjeistus, jonka tarkoituksena on antaa suuntaviivoja rakennusten perusparannusten yhteydessä (v. 2010­2015) tehtävälle ympäristösuunnittelulle. Etsimme Helsingin Kansanasunnot Oy:n asukkaiden aineistoa Käpylän alueen alkuvuosilta, erityisesti ajanjaksolta v.1925­1970. Olemme kiinnostuneet ulkoalueilta otetuista valokuvista, mahdollisista pihasuunnitelmista (puutarhakonsulentti Elisabeth Koch:in laatimia), vanhoista asukasohjeista (määräykset piha-alueiden ja palstojen osalta) ja piha-alueisiin liittyvistä muistoista, kasvillisuustiedoista yms. Lisäksi etsimme pitkään alueella asuneita haastateltavaksi. Toivomme, että kuva-aineisto toimitetaan joko digitaalisesti (skannattuna jpg tai tiff- muodossa, resoluutio 1:1200dpi) tai hyvälaatuisina valokopiona Kansanasunnot Oy:n toimistoon. Aineiston kopiointi tai skannaus voidaan myös tehdä toimestamme, tällöin alkuperäiset valokuvat voi toimittaa Kansanasunnot Oy:n toimistoon Panuntie 6 A , 2krs (postiosoite: Helsingin Kansanasunnot Oy, PL 53, 00621 Helsinki) tai sähköpostitse karri.ahs@helsingin-kansanasunnot.fi lähettäjätiedolla varustettuna, palautamme materiaalin heti skannauksen jälkeen postitse lähettäjälle. HUOM! Kaikki toimitettu materiaali tulee varustaa lähdetiedoilla, jos tiedossa (kuvaaja, kuvausaika, kuvan ottopaikan osoite, mahdolliset muut tiedot). Mahdollisiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaa Kansanasunnot Oy:n puolesta Karri Åhs p. 75621830 tai asiakaspalvelu p. 7562180, ja selvitystyötä tekevän ja ohjeita laativan LOCI maisemaarkkitehdit Oy:n puolesta Emilia Weckman (emilia.weckman@loci.fi). Toivomme tietoja lokakuun 2010 loppuun mennessä. Syysterveisin, Helsingin Kansanasunnot Oy psta Antti Alhanko toimitusjohtaja
• 22.9.2010 Käpylä-Lehti 9 Takaikkuna Voihan Kekkonen sentään! TÄSSÄ SYYSKUUN ALUSSA muisteltiin perusteellisesti Kekkosta. Oli kulunut 110 vuotta UKK:n syntymästä. Olihan Kekkonen ilman muuta kova jätkä. Hän oli sitä jo ennen kuin hänestä tuli se Kekkonen, mikä hänestä sitten tuli. Pitkälle jatkosodan päiviä hän näet oli vielä raju ryssittelijä, joka oli eduskunnassa äänestänyt Talvisodan päättäneitä rauhanehtoja vastaan, ja joka urheilumiehenä vielä jatkosodan aikana kannatti uuseurooppalaista urheiluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän olisi myös halunnut Berliinin olympialaisissa suomalaisten urheilijoiden tervehtivän herra Hiltusta natsitervehdyksin. No, se siitä. Ylen oikeistolainen nimimerkki Pekka Peitsi heitti kuitenkin sotaisen peitsensä nurkkaan, käänsi takkinsa totaalisesti, ja alkoi tulla meidän kunnioittamaksemme Kekkoseksi. Hyvä niin. Kekkosen presidentintien avanneet valitsijamiesvaalit olivat toiset vaalit, joissa pääsin äänestämään. Äänestysikäraja oli tuolloin 21 vuotta. Saisikohan olla vieläkin? En äänestänyt Kekkosen valitsijamiestä. Syntyikö valintani syvästä poliittisesta tietoisuudestani vai vankasta yhteiskunnallisesta vakaumuksestani? Kattia kanssa! Se syntyi isäukkoni lujasta vakaumuksesta. Olin edellisissä kunnallisvaaleissa ollut jo valitsemassa faijaa paikalliseen kunnanvaltuustoon, sen kokoomusryhmään. Äänestin siis kokoomuksen presidenttiehdokkaan valitsijamiestä, tamperelaista pappismiestä. Että sekin vielä. No, Kekkonen siis valittiin, ja valittiin sen jälkeen uudelleen ja uudelleen mielenkiintoisten mausteiden kera. Ja Kekkonenhan hoiteli hommat vaikka oli monenmoista kriisiä ja riesaa matkassa. Kyllä kai kaikki meni lopulta ihan onnellisesti ja onnekkaasti vaikka sisä- ja ulkopoliittiselle tantereelle jäi melkoinen joukko ruhjottuja poliittisia vastustajia, yhteistyökumppaneitakin. Mutta siinä oli UKK, kova jätkä, jollaista itsevaltiasta, lujaa JOHTAJAA tuntuu perin moni suomalainen edelleen kaipailevan. Siltä ainakin tuntui kun kuunteli ja luki UKK:n 110-vuotisjuhlien puhuja- ja kirjoittajasatoa. Hetkittäin tuntui, että ei ollut pohjustanut tätä itsenäisenä pysymistä Paasikivi, ei Mannerheim, ei Ryti, ei Tanner, ei moni muukaan. Oli vain Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen... Minä pohdin hetkittäin, että merkittävämpi tekijä, kuin Kekkonen tuossa sodan jälkeisessä prosessissa oli ehkä sittenkin edesmennyt suuri ja mahtava Neuvostoliitto ja sen laskelmat ja funtsailut siitä, millainen kortti tämä "pieni ja sisukas Suomi" oli sen kädessä pelissä länttä vastaan, pelissä, jossa sen oma systeemi osiltaan oli heikohkolla pohjalla. Eikö tämäntapaiset jutut tule aina päättää siten, että lopullinen arviohan voidaan tehdä vasta sitten, kun Neuvostoliiton arkistot täydellisesti avautuvat. Että oli viisasta toteaa Juhani Ikonen Ps. Olihan minullakin kunnia haastatella Kekkosta. Hän yritti jopa pelästyttää toimittaja Ikosen. Eipä onnistunut. Mutta se on jo sitten toinen juttu. Perhis oli mainettaan parempi Suurperheisten elämänkohtaloita kansien välissä. - Se oli pieni ihme. Perhis ei muodostanut minkäänlaista piikkiä rikostilastoihin, koska taloissa perustettu äitikerho teki tuloksellista nuorisotyötä ja harrastuskerhoja ja kerholaisia oli paljon. Myös olympialaiset ovat merkittävässä roolissa. Urheilijoille rakennetut talot ja urheilukenttä paransivat kulmakunnan ilmettä ja nostivat alueen arvoa. - Me muutimme 1946 Perhikselle, Puumalainen kertoo. Lapsia oli seitsemän, äidillä oli krooninen migreeni eikä isä tuonut kotiin lantin lanttia. Olimme köyhiä ja kärsimme jopa nälkää. - Jotkut ovat sanoneet, että olihan teillä sentään leipää, muttei ollut. Varastimme leivän hevosilta. Siihen aikaan torikauppiaat tulivat hevosilla myymään perunoita taloihin. Jos joltakin perheeltä oli jäänyt kovaa leipää, se laitettiin rappusille hevosia varten. - Me kävimme aina vähän ennen ja nappasimme leivät. Kopautimme kovakuoriaiset niistä pois, liotimme leivät vedessä ja pistelimme leipäpuuroa nälkäämme. Se oli päivän ateria kuukausi kuukauden jälkeen. Nykyisin Perhiksellä asutaan väljästi, väki on vanhentunut ja piha hiljentynyt. Puumalaisen kirjan tarinat ulottuvatkin enintään 1970-luvulle, jolloin hän itsekin muutti pois Käpylästä. Tammisaarelaistunut Puumalainen on eläkkeellä, mutta kirjoittelee paljon. Aiemmin häneltä on ilmestynyt Käpylän Pallon juhlakirja ja parhaillaan hän valmistelee teosta Pohjoismaisista palomiehistä. Alice Karlsson Perhiskirjan painos on 300 kappaletta. Sitä saa muun muassa Käpylän Merkistä, Pohjolankatu 1. Ote kirjasta: "Koska asukkaita oli noin tuhat ja alle 16-vuotiaitakin lapsia yli 530, voidaan nopeasti laskea, että yhtä asuinhuonetta kohden asui kolme neljäkin ihmistä. Koska en omakohtaista rauhaa kotona tai pihalla enää saanut, se merkitsi näin suuressa yhteisössä rauhattomuutta. Joskus koin yksinään olemista ja syrjäytymistä, ainakin aluksi. Asukkaat tulivat hyvin samankaltaisista taloudellisista olosuhteista mutta hyvin erilaisista kulttuuriympäristöistä. Takana olivat ahtaat asunnot Viipurinkadulla ja Koskelassa, jossa perheeni enemmän majoittui kun asui. Nyt tilaa oli myös normaaleille keittiötarvikkeille, kotikalusteille, lampuille ja vaatehuolto sai omat sälytystilat. Oliko tämä se luvattu maa, se Ihantalan laulumaa? Pihalla puhuttiin pääsääntöisesti suomenkieltä (puhu suomea, sieltä se leipäsikin tulee), stadin slangia (eks bonjaa stadii, bönde?) ja ruotsinkieltä puhuivat muutamat perheet keskenään. Venäjää ja viroakin osattiin, vaikka näiden puhuminen ei kovin suositeltavaa silloin ollutkaan. Asukkaiden taustat ja moniarvoisuus loi eristäytyvää yksinäisyyttä ja uhkaavaa meikäläisyyttä. Oli noustava yleisestä ahdingosta nationalismiin ja silloin ei vieraan apuun saa turvautua. Suomessa puhutaan Suomea ja meidän pihalla stadia, snaijaaks skidi, vai tartteeks mun vääntää sua boltsistas!" Timo Puumalainen Timo Puumalainen TIMO PUUMALAISEN uunituore kirja Perhis ­ Käpylä. Tarina Perhiksen asukkaiden elämästä kertoo elämästä suurperheisten taloissa Käpylässä. - Ensin aloin tehdä Perhiksen historiikkia, mutta huomasin ettei se kanna. Sitten päätin tehdä juonellisen romaanin, muttei sekään toiminut. Nyt kirja on kokoelma ihmiskohtaloita. Tietoa hän on kerännyt sisaruksiltaan ja muilta aikalaisilta. Tarinat ovat ajalta, jolloin 1944 syntynyt Puumalainen oli itse vielä niin pieni ettei hänellä ole sieltä selkeitä muistikuvia. 1940-luvun loppupuolella valmistuneen Perhiksen neljään taloon muutti 108 perhettä ja lapsia oli parhaimmillaan 500­600. Puumalaisen mukaan se oli asumiskokeilu, joka vastoin odotuksia onnistui. - Kun suurperheisten talot rakennettiin, lähtöoletus oli että rikollisuus kasvaa Käpylässä. Kävikin toisin. Perhiksellä oli vähemmän rikollisuutta kuin muualla, Puumalainen toteaa. Perhiksen yläkentällä Käpylän joukkue lähdössä Lasse Lindblomin johdolla Tampereelle Päivän Nuorten kisoihin 1947. Vasemmalta Heikki Kauppala, Martti Lehto olympiajuoksija Evert Heinströmin poika, Kalle -niminen tyttö Alppilasta, Unto Kauppala, Hilkka Helin ja Veikko "Rollo" Virtanen. Helsingin piiri voitti valtakunnalliset kisat Tampereella, Käpylän joukkue oli toisena ennen Tamperetta ja Turkua. PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE! · PÖLYPUSSIT · SUULAKKEET · SUODATTIMET · LETKUT Perhisläisiä koulussa. Edessä vasemmalta Olli, Kake ja Putte. Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT · KRUPS · PHILIPS · BRAUN · MOCCAMASTER Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot · BRAUN · PHILIPS TERVETULOA! www.villakoira.com Lähellä S metroa örnäisten semaa ! PUUNHOITOA & -KAATOA Metsäkievarin arboristit /Kai Vogt SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 TANEMA OY · Hämeentie 23 · Laivurinkatu 43 Puh. 753 9668 Avoinna ark. 10-18 040 521 99 59
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 22.9.2010 Nappisää kirkkoilmaksi! KESÄ OLI KUUMA, mutta päättyi lähes yhtä äkisti kuin alkoikin; vain pari viikkoa siitä kun Käpylän kirkolla oli lämpö lähes kolmessakympissä, suomessa oli jo ensimmäiset yöpakkaset. Nyt lehdet kellastuvat ja tippuvat puista. Tuuli tuivertaa ja sade vihmoo taivaalta. Syksy on saapunut! Ja pitäisi herätellä aivot ja koko kroppa töihin kesäloman jälkeen. Mieletön helle on tehnyt tuhojaan meille. Lämpö on pehmentänyt vartalomme ja vienyt keskittymiskykymme. Menee aikaa ennenkuin koneemme käynnistyy kunnolla. Ensimmäiset syksyn viikot ja kuukaudet menevätkin ihmetellessä, että minne se kesän helle oikein katosi. Katsomme kalenteristamme, milloin seuraava loma on ja rakennamme selviytymisstrategiaa, jolla sinnittelisimme siihen saakka. Vasta loka-, marraskuun paikkeilla olemme saaneet kroppamme ja aivomme kunnolla hereille. Jokaisella on oma selviytymisstrategiansa. Yksi luottaa liikunnan tehoon ja täyttää kalenterinsa jumpalla, tanssikurssilla, hölkällä, uinnilla tai vaelluksilla. Toinen luottaa korkeakulttuuriin ja käy teatterissa, elokuvissa, oopperassa, taidenäyttelyissä. Kolmas lukee jatkuvasti ja raahaa Käpylän kirjastosta kotiinsa kirjoja solkenaan. Päättää lukea Kalle Päätalon tuotannonkin kokonaan lävitse. Kaikki mielekkäitä harrastuksia, jotka tuottavat hienoja elämyksiä meille. Mutta on hyvä muistaa, mikä näiden harrastustemme todellinen tarkoitus on; auttaa meitä selviämään syksystä ja talvesta seuraavaan loma-aikaan. Kirkolla syksyn saapumisen huomaa siitä, että kirkkosalissa alkaa olla enemmän väkeä. Siinä missä kesän helteellä väkeä on kourallinen, voi syksyllä jumalanpalvelukseen saapua isompikin joukko. Olemmekin jo ehtineet muutamana sunnuntaina kokea täydellisen kirkkoilman, joka takuuvarmasti täyttää penkkejä. Sopivan harmaa, viileä ja tihkusateinen sunnuntaiaamu on paras. Silloin jengi ei lähde vapaa-ajan viettoon kesäpaikalleen, vaan voidaan tulla kirkkoon. Ilman pitää siis olla huonohko, muttei liiaksi. Myrskytä ei saa, eikä sataa kaatamalla. Pitää olla sellainen nappisää kirkkoilmaksi. Vuodenajan vaihtuminen saa meidät huomaamaan luonnon kiertokulun. Keväällä ja kesällä valon määrä lisääntyy ja on kasvun aika. Luonto herää kukoistamaan talven jälkeen. Näin syksyllä taas on sadonkorjuun aika, luonto valmistautuu talveen ja laskeutuu lepäämään -odottamaan kevään aurinkoa. Me voimme liittyä tähän kiertokulkuun ja iloita vuodenaikojen vaihtumisesta. Ymmärtää yhteytemme luo- MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 26.9. Mäkeläinen, Albekoglu, Leskinen. Sirpa Reinekosken, Helena Ristsepän ja Teemu Saxmanin virkaansiunaaminen. Kirkkokahvit. 3.10. Mikkelinpäivän perhemessu, Albekoglu, Niemi, Autio, maksullinen lounas ja kahvit, järj. Lasten Loma Yhdistys ry. 10.10. Lähetyspyhän messu, jonka jälkeen lähetystilaisuus. Kirkkokahvit. Niemi, Mäkeläinen, Leskinen. 17.10. Kataja, Tikka, Autio. Kirkkokahvit järj. Lyydia-toimikunta. 24.10. Juhlamessu. Saarna teol. tri Pauli Huuhtanen, Kataja, Leskinen. Messun jälkeen kirkon ja kirkkokuoron 80-vuotisjuhla, juhlapuhe prof. Heikki Laitinen, kahvit ja musiikkitilaisuus seurakuntasalissa. MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Keskipäivän viikkomessu kuukauden ensimmäinen ke klo 12 6.10. Albekoglu, Leskinen Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 Pe 24.9. klo 19 Memento mei - Muista minua, Keskiaikaisia pääsiäisen ajan lauluja, Vox Silentii lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 5. La 25.9. klo 12-16 Naisten lauantai. Onko syntymäjärjestyksellä väliä? Monesko lapsi olet? Oletko ainut? Mitä eroa on esikoisella ja kuopuksella? Toiminnallinen keskustelutilaisuus kaikenikäisille naisille. Alustajana erityisopettaja Sirkku Ingervo, mukana pastori Tarja Albekoglu. Maksullinen Kasviskeitto ja kahvit. To 21.10. klo 19 "Me luokses käymme kiittäen" -yhteislauluilta. Virsiretki Helsingin historiaan, prof. Reijo Pajamo, Leskinen. Vapaa pääsy. TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 Su 26.9. Messu klo 13.30, Mäkeläinen, Leskinen Su 31.10. Messu klo 13.30, Mäkeläinen, Autio TILAISUUKSIA MUUALLA Päiväpiiri Käpylän kirkolla ke klo 13-, tied. Murto, p. 09-2340 4218. Voudintien kerhohuoneella Avoimet ovet ke klo 9-15. Aamupuuro, vapaata oleskelua. Ohjelmallinen osuus klo 13 alkaen, tied. Kajos 09-2340 4227. Päiväkerhot Tied. Outi Takkinen p. 09-2340 4203 Iltapäiväkerhot Tied. Sirpa Reinekoski p. 09- 2340 4204 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 09-2340 4218. Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 09-2340 4227. Syyspajat ke 15.9., 29.9. 13.10. ,27.10. ja 10.11. klo 17. Käsillä tekemiseen ja luonnon ihmettelyyn painottuva kaikille perheellisille tai perheettömille avoin kerho. Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Tied. Albekoglu p. 09-2340 4219 Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella ti klo 17. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. virasto p. 09- 2340 4200 Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19. Alkaen 29.9. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat alkavat syyskuun alussa tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri 6.10. Bruce Chatwin, Posliiniparoni., 3.11. Axel Munthe, Huvila meren rannalla, 1.12. Kristina Carlson, Herra Darwinin puutarha, Klo 1820 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Pappi paikallisessa ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20, 23.9. Kataja, 7.10. Mäkeläinen, 21.10. Albekoglu, 4.11. Mäkeläinen, 18.11. Albekoglu, 2.12. Niemi, 16.12. Niemi makuntaan. Onhan omassa elämässämmekin eri "vuodenaikoja". Valoa ja varjoja. Iloa ja surua. Toivoa ja epätoivoa lomittain. Luonto voikin puhua meille paljon sanattomin sanoin. Meren äärellä, metsän hiljaisuudessa tai kallion harjan tuulessa. Ja samalla voimme kuulla Luojamme puhuvan meille. Pastori Juha Niemi, Käpylän seurakunta Etymologia Sotaherroja HEVOSRENGISTÄ sotavoimien korkeimmaksi herraksi. Siinäpä marsalkan urakierto. Ei kuitenkaan aina henkilönä, vaan sanana. Sana marsalkka lainautui suomeen ruotsista. Vanhassa ruotsin kielessä marskalker on tarkoittanut kuninkaan tallimestaria, ratsuväen päällikköä ja sotaväen päämiestä. Jo kantaskandinaviassa se tarkoitti tallimestaria ja ratsuväen päällikköä. Sana lainautui ruotsiin muinaisyläsaksasta, jossa marashscale tarkoitti hevosrenkiä. Sanan germaaniseksi alkumuodoksi tutkijat ovat rekonstruoineet sanan marhaskalka, joka olisi tarkoittanut juuri hevosrenkiä. Korkea-arvoinen sotilas on myös kenraali. Ruotsista tämäkin sana on meille tullut. Nykyruotsiksi se on general. Se on ollut tässä merkityksessä jo 1600-luvulla. Sanan takana on ranskalainen arvonimi capitaine général tai colonel général eli pää- tai yleispäällikkö. Tästä capitaine-sanasta on lähtöisin myös sana kapteeni, ruotsin kapten. Capitaine taas tulee latinan sanasta caput, joka tarkoitti päätä, huippua ja johtajaa. General tulee myös latinasta, jossa se oli generalis ja tarkoitti syntyperään liittyvää. Tämän takan on latinan genus eli suku, jälkeläinen, laatu, laji ja luokka. amir-al- eli päällikkö. Amir al-bahr tarkoitti meren päällikköä. Sana kulkeutui eurooppalaisiin kieliin Espanjan kautta. Espanjalla oli oli vahvat siteet arabialaiseen kulttuuriin 1300-luvulla. Suomeen sana tuli ruotsista, jonne se oli lainautunut yläsaksasta. Muista raali- päätteisistä korkeista sotilasarvoista mainittakoon korpraali. Ruotsiksi se on korpral. Se tarkoitti jo 1600-luvulla päällikköä ja ylempää miehistön jäsentä. Ruotsin kieleen sana tuli ranskasta, jossa se oli caporal. Tämänkin sanan takana on latinan sana capo. Kaikki edellä olleet arvonimet kuuluvat armeijaan. Tämäkin sana on lainaa. Se on tullut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Ruotsiksi se on armé, ranskaksi armeé. Verbi armer tarkoittaa aseistamista. Näiden sanojen takana on latinan sotavoimaa tarkoittava sana armata. Espanjan sana armada kuuluu samaan sanaperheeseen. Sekä ylemmän että alemman sotilaan vastakohta on siviili. Ruotsiksi se on civil, saksaksi zivil jne. Näiden pohjana on latinan sana civilis eli kansalaista koskeva, julkinen. Latinan civil tarkoittaa kansalaista, joita me kaikki niin sotilaat kuin muutkin olemme. Amiraali ja korpraali Laivastossa korkea-arvoisin herra on amiraali. Tämän sanan menneisyys vie arabiankieliseen sanaan Seppo Seppälä Marsalkka Mannerheim.
• Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Tule aamiaiselle, lounaalle tai iltapäiväkahville! Voit myös ottaa maistuvaiset herkut mukaan! fi Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Avoinna: ark klo 8-17 Orkesterikonsertti Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11) su 26.9.2010 klo 16.00. Solistina Taija Kilpiö,viulu, johtaa Ahti Valtonen. Bach, Mozart, Piazzolla, Abba. Vapaa pääsy, tervetuloa! LOUNAS-KAHVILA KÄPY AVOINNA MA-TO KLO 11-15.00 PE KLO 11-14.00 LOUNAS KLO 11-13.30 TERVETULOA NAUTTIMAAN MAUKASTA KOTIRUOKAA P.S. KYSY MYÖS CATERINGPALVELUAMME LOUNAS-KAHVILA KÄPY KÄPYLÄNTIE 6 B PUH. 040-4560388 WWW.KAPYRINNE.FI Puutarhamyymälä Sofianlehto Kukkasipulit ja syksyn kukat! ark. 9-18, la 9-18, su 10-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 KAKSI YHDEN HINNALLA! Saat kaksi samasta kuvasta valmistettua samaa kuvatuotetta yhden hinnalla! Löydä Arabianrannan Silmäaseman lisi Tyylipäiviltä! uusi tyy KALENTERIT 2 kpl vain 1990 CANVASTAULUT 4990 PALAPELIT 2990 A4-koko, 13 sivua, nimi- ja liputuspäivät 2 kpl alk. 28.9. ti klo 10-18 KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Matti Haarala Rajasilta esittelee mm: Kokoja välillä 20x30 cm - 100x100 cm 2 kpl alk. 21x30 cm (30 / 48 palaa) 30x42 cm (99 / 308 palaa) 1.10. pe klo 11-18 Hannele Jantusella esittelyssä mm: Tarjoukset voimassa 14.11. saakka. Käsittelymaksu alk. 1,95 / tilaus. Kahvitarjoilu molempina päivinä äkärin Silmälä otto astaan a v aik Varaa ta meros nu 0 80 016 (09) 27 ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160, ark. 10-18, la 10-16 w w w. s i l m a a s e m a . f i Berex Sol- maistuu koko perheelle TULE MAISTAMAAN MA 27.9.2010 - Hyvänmakuinen monivitamiinivalmiste, joka sisältää kaikki päivittäin tarvittavat vitamiinit Nyt tarjoushintaan Nauti varallisuudestasi 4:50 norm. 5:20 MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Kiinteistömaailma Oulunkylä Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17 Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Soita p. 010 622 3930 Teemme sen mahdolliseksi Panuntie 6 Helsinki-Käpylä 0200 3000 nordea.fi Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Nordea Pankki Suomi Oyj