• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 7 19.9.2012 61. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Tiina Virtanen ja Teemu Piiroinen Ynkistä yliopistoon Argentiinan suurlähettiläs kävi Käpylässä Kaksi kihla- tai vihkisormusta yhden hinnalla. LASTEN SYNTTÄRIT TROPIIKISSA Ohjattu ohjelma erilaisilla teemoilla Tila tarjoiluille ohjelman jälkeen (1h) Soita puh. (09) 3478 4050 (arkisin) tai tutustu tarjontaa netissä Tervetuloa Oulunkylän apteekkiin LOKAKUUN TARJOUS Calsorin 500 mg+ D3 20 mikrog Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Nieltävä kalsiumvalmiste, jossa mukana 20 mikrog D3-vitamiinia. 100 tabl. www.gardenia-helsinki.fi > OHJELMAA LAPSILLE 14,90,- (norm. 17,60) Liikekeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · 00640 Hki Puh. 09 728 4266, Fax 09 351 2901 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi Koetilantie 1, Viikki, Helsinki Tarjoukset voimassa 31.10.2012 asti. Avoinna: Ma-to 8.30-19 Pe 8.30-18 La 9-15
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 61. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 19.9.2012 Painettu sana kiinnostaa taskussa kännykässä ja kirjat luetaan tietokoneelta tai lukulaitteella. Mielestäni perinteinen lehti pitää kuitenkin pintansa. Lehti, vähäinenkin, pitää sisällään useita aiheita, joten lukija saa kerralla tietoa monista asioista. Sen sijaan netistä hakusanalla etsimällä saa tiedon vain siitä mitä hakee. Tieto voi olla myös väärää ja kaukana objektiivisuudesta. Esimerkiksi blogeissa ja keskustelupalstoilla kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana. Nettijournalismiakin on varmasti, mutta se on pieninä palasina bittimaailmassa. Sain printtilehden voimasta hyvän todisteen kun kävin pari viikkoa sitten tapaamassa Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa opiskelevia tulevia toimittajia. Käpylä-lehtihän aloitti yhteistyön Haaga-Helian kanssa jo viime syksynä ja nyt sitä jatketaan. Paikalla oli yli 20 opiskelijaa, jotka ovat opintojensa alussa. Olin hiki hatussa kerännyt listan aiheita, jotka voisivat kiinnostaa lehtemme lukijoita, mutta heilläpä oli omia ideoita yllin kyllin. Ilahduin kovasti, sillä näin päin jutuista tulee parempia. Kyllä oma idea kantaa aina pitemmälle kuin ylhäältä annettu. Opiskelijoiden innokkuus oli tarttuvaa. Jutusta toki irtoaa heille opintopiste, mutta näytti siltä että he halusivat kovasti nähdä oman artikkelinsa piskuisen lehtemme sivuilla. Jäähän lehtijutusta myös kirjoittajalle pysyvä muisto. Siihen voi aina palata ja sen voi tallentaa omiin arkistoihinsa. Sähköinen sana sen sijaan tuntuu lukemisen jälkeen katoavan näytön ohella omasta muististakin kuin tuhka tuuleen. ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Kiveen kirjoitettu 60-vuotiaiden tammien tarina jää historiaan. KOSKELANTIE 17 pihalla oli syyskuun 1. päivä juhlallinen tilaisuus, jonne saapui talonväen lisäksi myös Argentiinan suurlähettiläs Roberto Daniel Pierini. Hän paljasti asuntoyhtiö Maaliviivan hankkiman, seinään kiinnitetyn muistolaatan. Se kertoo, että olympiavuonna 1952 argentiinalaiset urheilijat istuttivat talon pihalle kaksi tammea juuri kuolleen presidentin puolison Eva Perónin (1919­1952) muistoksi. - Tarina menee näin, hankkeen puuhamies Veli-Markku Kauhajärvi kertoo. - Argentiinan olympiajoukkue oli majoittuneena taloomme kun tieto Eva Perónin kuolemasta tuli. He hakivat kaksi tammen taimea Koskelantie 27 vastapäätä olevasta rinteestä ja istuttivat ne muuten autiolle pihalle. Ihmeen kaupalla taimet säilyivät ja ovat nyt jykeviä puita. - Halusimme että tulevillekin sukupolville jäisi muisto tapahtumasta, joka liittyy sekä olympialaisiin että jopa maailmanhistoriaan ­ on- äinä aikoina puhutaan paljon siitä, että printtilehti (ja jopa -kirja) kuihtuu pois. Sanomalehdet voi lukea netistä, uutiset kulkevat N Ps. Journalismin koulutusohjelmassa opiskelevan tekemän jutun erotat nimen perässä olevasta merkinnästä (H­H). Laatassa lukee:suomeksi, espanjaksi ja englanniksi XV Olympia Helsinki 1952. Argentiinan olympiajoukkue istutti nämä tammet Eva Perónin muistoksi. han Eva Perón jättänyt siihen aikamoisen jäljen. Tieto istutustapahtumasta on säilynyt asukkaiden muistissa, mitään dokumenttia siitä ei ole. - Se oli täysin spontaani teko, Kauhajärvi sanoo. - Urheilijat halusivat jollakin pysyvällä tavalla muistaa heille rakasta ihmistä. ALICE KARLSSON Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Lisää vihersuunnitelmia Käpylässä katsoivat silloisen kaavan kahlitsevan liikaa alueen luontaista kehitystä muun muassa rakennusoikeuksien leikkauksin ja saivat kaavanteon keskeytettyä. Kaupunki teki uuden yrityksen 2006. Kaavaehdotus ei edelleenkään kohdellut asukkaita tasapuolisesti ja asukkaiden vastarinnan vuoksi kaupunginhallitus päätti, että kaava on pantava uusiksi. Nyt odotamme sitä uutta kaavaa. Pohjatyö on ollut rakennushistorian ja maiseman kartoituksen osalta erittäin perusteellista. Tähän Länsi-Käpylän ympäristöhistorialliseen selvitykseen kuuluu rakennusten historian ohella pihojen, katumiljöön, puistojen ja aukioiden viherarvojen selvittäminen, alkuperäisten suunnitelmien ja aikakauden erityispiirteiden etsiminen. Selvityksen pohjalta sitten päätetään, mitä alueella tulee säilyttää, mitä mahdollisesti palauttaa ja mitä muutoksia alue kestää. Alueelle laaditaan lisäksi korjaustapaohjeet rakennuksia ja pihoja varten. Selvitystä tekee Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii selvityksestä myös painoraportin, joka on toivottavasti valmis vuoden loppuun mennessä ja kaikkien halukkaiden saatavilla. Varsinainen kaava valmistuu aikaisintaan ensi vuonna Koskelan ja Käärmetalon kaavojen mennessä edelle. Silloin on luvassa myös kaavan esittely- ja kommentointitilaisuus sekä, kuten edelliselläkin kerralla, kaavakävely. Myös Olympiakylään ja Kisakylään ollaan laatimassa uudet kaavat. Olympiakylän kaavaan on ehdotettu määräystä, jossa luonnonpuusto ja muut istutukset on säilytettävä ja tarvittaessa uudistettava siten, että alueen ominaisluonne säilyy. Pihoja ei siis ole tarkoitus varsinaisesti palauttaa mihinkään alkuperäiseen muotoonsa, vaan uudistettaessa suosia alkuperäisiä lajeja ja sommitteluperiaatteita. Vanhenevaa puustoa uusitaan samoin alkuperäiseen henkeen. Olympiakylän huollon toimesta alueen puustoa ­ ja asukkaiden kanssa yhteistyössä muita istutuksia ­ on hoidettu ja hoidetaan säännöllisesti, mihinkään radikaaleihin hoitotoimiin ei ole tarvettakaan. Taivaskallion omakotialueen puustoselvitys on myös valmistumaisillaan. Alueella on 1990-luvulla uusittu kaava, joka suojelee alueen A/s-merkinnällä. Näin ollen puiden kaato vaatii aina rakennusvalvontaviranomaisen luvan tai lausunnon. Alueen alkuperäinen puusto on kuitenkin tulossa elinkaarensa päähän, joten varsinkin vanhoja kuusia uhkaa kaataminen. Jotta alueen ominaispiirteet pystyttäisiin jatkossakin säilyttämään, omakotiyhdistys päätti teettää selvityksen, jonka tarkoituksena oli paitsi kartoittaa nykytilanne, antaa suosituksia puuston hoitoon ja uusien puiden istuttamiseen. Kaikki kadulta havainnoitavissa oleva, maisemallisesti merkittävä tonttipuusto on laskettu ja merkitty karttoihin. Näin ollen kenenkään ei tarvitse turhaan kysellä maisemallisesti merkittävän puun kaadosta, mikäli se ei osoittaudu lahoksi. Selvityksen yhteydessä oli kaksi puustokävelyä asukkaiden kanssa. Keskustelut ja vuorovaikutus oli vilkasta. Taivaskallion omakotialue on ollut alunperin havupuuvoittoista ja tämä erityispiirre haluttiin säilyttää. Lehtipuut, ovat kuitenkin vallanneet alaa, joten inventoijat joutuivat toteamaan, että hyötytarhat olivat monin paikoin muuttuneet suurten lehtipuiden varjostamiksi lehdoiksi. Samaa voi sanoa myös osasta Länsi-Käpylän ja Puu-Käpylän pihoista. Raporttiluonnoksessa todetaan lisäksi, että puuston uusimisen yhteydessä vanhoja puita täytyy yleensä poistaa, ennen kuin nuoria puita voidaan istuttaa, muuten taimet eivät saa tarpeeksi valoa. Puustoselvityksen on tehnyt maisema-arkkitehti Meri MannerlaMagnusson yhdessä arkkitehti Mona Schalinin kanssa ja sen on teettänyt Kanta-Helsingin omakotiyhdistys. Puustoselvitys on nyt luonnosvaiheessa menossa omakotiyhdistyksen käsittelyyn, minkä jälkeen annettaneen tarkemmat suositukset tonttipuustojen hoitoon. Mielestäni alueidemme viherasioiden huomioonottaminen on nyt hyvällä alulla. Käpylä on PUUTARHAkaupunginosa, eikä vain arkkitehtonisesti hyvin suunniteltu ja rakennettu puutaloalue. Meillä kaikilla on mahdollisuus hoitaa puutarhaamme entistä paremmin, osallistua ja vaikuttaa! O Veli-Markku Kauhajärvi, suurlähettiläs Roberto Daniel Pierini ja Bror-Erik Wallenius keskustelevat ennen laatan paljastamista. Taustalla toinen tammista. n erinomaista, että Käpylässä keskustellaan ja taistellaan puutarhoista, niiden hoidosta ja maisemasta, vaikka viranomaisten ja asukkaiden kannat menivät lähes traagisesti eri suuntiin korttelin 817 osalta. Jatko sujunee rauhallisemmin, sillä opittu on puolin ja toisin. Ja jatkossa on tulossa lisää viherprojekteja, jotka kiinnostanevat asukkaita. Länsi-Käpylään on valmistumassa alueen suojelukaavan tekoon liittyvä ympäristöhistoriallinen selvitys. Myös Olympiakylän kaavoituksen yhteyteen kuuluu taloja ympäröivien puiden ja istutusten kartoitus sekä hoitosuunnitelma. Taivaskallion asuinalueelle on valmistumassa maisemallisesti merkittävistä puista ja istutuksista kertova selvitys. Länsi-Käpylässä on edelleen voimassa Birger Brunilan kaava vuodelta 1937. Sitä on yritetty uusia jo vuodesta 1996 lähtien. Asukkaat LAHJAHINTAAN! Käpylän oma tietoteos nyt 20 EUROA. Meidän Käpylä on siivu Helsingin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: Galeria Suutari, Koskelantie 46 Käpygrilli, Osmontie 5 Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Old Sophie, Koskelantie 9 Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 Päätön Kana, Pohjolankatu 2 Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Asta Korppi, asta.korppi@gmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) Tapio Ojanen 0400-100996 (Oulunkylä) LIISA EERIKÄINEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy lokakuun 17. päivä. Aineisto toimitukseen 5. lokakuuta mennessä.
• 3 Ilves-teatteri etsi 19.9.2012 uusia kykyjä Ilmestynyt vuodesta 1951 Sunnuntaipäivän alkajaisiksi pistettiin juoksuksi ja leikiksi. Sotainvalidien talo 40 vuotta Teatteri-innostustus on voimissan. Se osoitti elo-syyskuun vaihteessa järjestetyt Ilvesteatterin pääsykokeet, joissa haettiin yhdistykselle uusia jäseniä. Alkuinfossa kiinnostuneita oli 63, joista 45 osallistui pääsykokeen ensimmäiseen vaiheeseen. Ilves Alkuperäisasukkaat. Alarivissä Viola Kaitonen, Annikki Liimata ja Uolevi Liimatta.Takana Marjatta Kuronen, Saija Liimatta ja Anneli Johansson. Koskelalaisen Juhana Herttuantie 4:n pihalla vietettiin 11. elokuuta talon 40-vuotisjuhlia. Talo rakennettiin sotainvalideille 1972. KUOHUVIINIT ON nautittu ja lohikeitto syöty. Nyt odottelen pihakeinussa mansikkakakkua ja kahvia Anneli Johanssonin kanssa. Hän on talon harvoja alkuperäisasukkaita. - Täältä on muuttanut paljon väkeä pois ja moni on kuollut, hän sanoo. - Alkuperäisistä pariskunnista jäljellä on enää yksi ja kolme puolikasta eli leskeä. Ennen piha oli myös täynnä lapsia, mutta he ovat lentäneet maailmalle. Asukasluku on enää noin 60. Talossa on 48 asuntoa, joista 43:ssa asui aikoinaan sotainvalidiperhe. - Talo rakennettiin nimenomaan Helsingin sotainvalideille, mutta heitä ei ehkä ollut siinä vaiheessa enää tarpeeksi, koska viisi asuntoa jaettiin sotainvalidien lapsille, Johansson kertoo. - Asunnot olivat edullisia ja käytävät ja ovet leveitä, jotta talossa pystyi liikkumaan pyörätuolillakin ­ ja nythän väljyyttä tarvitaan myös rollaattoreille! Johansson asuu edelleen samassa asunnossa vaikka se on käynyt hänelle hieman liian isoksi. - Monta kertaa olen ajatellut muuttaa, sillä en meinaa enää jaksaa siivota, hän sanoo. - Mutta nyt olen sanonut lapsilleni, etten enää lähde minnekään. Anneli Johanssonin mukaan talossa on ollut aina hyvä henki. - 40 vuotta sitten olin vielä nuori ja työelämässä, enkä itse ehtinyt juurikaan osallistua, mutta täällä asuneet eläkeikäiset sotainvalidit pitivät yhteyttä toisiinsa. Heillä oli aktiivista toimintaa: he pitivät myyjäisiä ja matkustelivat. Talossa oli myös kova talkoohenki. Jokainen osasi jotakin ja pienet remontit hoituivat oman väen kesken. Kuluneet 40 vuotta näkyvät paitsi asukkaissa myös maisemassa. Juhlaväen mukaan heidän talonsa nousi aikoinaan aikamoiseen autiomaahan. - Tämä oli vasta toinen talo näillä kulmilla, he kertovat. Talon vieressä oli vain iso kuoppa ja kurakenttä, jossa käytettiin koiria pissalla. - Niin ja tuossa lähellä olivat ne ruotsalaisten rakentamat parakit, joku muistaa. - Ne toimivat väliaikaisasuntoina ja siellä oli myös Elannon myymälä. - Kunnalliskodintien isot kerrostalot olivat olemassa, mutta meidän talomme ympärillä ei ollut yhtään mitään. Wenla Reimaluoto on jäänyt koukkuun teatteriin. Y ksi syksyn hakijoista, Käpylän oma tyttö, Wenla Reimaluoto, 17, pääsi jatkoon lauantain ensimmäisistä testeistä ja osallistui sunnuntaina Käpylän jalkapallokentällä loppukokeisiin. Wenla on monipuolinen lahjakkuus, joka unelmoi ammattiklovnin urasta ja aikoo pyrkiä lukion jälkeen Kööpenhaminaan yksivuotiseen klovnikoulutukseen. - Aloitin teatteriharrastuksen 6-vuotiaana, kun äiti vei minut Annan kulttuurikeskuksen lastenteatteriin. Lisäksi olen osallistunut kou- lujen näytelmäryhmiin. - Teatterista on tullut intohimo. Olen saanut paljon eväitä elämään ja se kohottaa itseluottamusta. Wenla on osallistunut erilaisiin teatteriprojekteihin ja koulutuksiin. - Merkittävimpiä on ollut kahden viikon mittainen kurssi Venäjällä ja näyttelemiset lyhytelokuvissa ja tv:ssä. Rooleista haastavimmat ovat olleet Anna ystäväni -kirjan Diana, tanssiroolit ja itsemurhamonologi. Kallion ilmaisutaidon lukiota käyvä Wenla harrastaa tanssia, akrobatiaa ja on soittanut huilua Popja jazzopistossa. Nykyisin hän opiskelee laulua Käpylän musiikkiopistossa. Wenla kertoo, ettei näin runsas harrastaminen ole haitannut koulunkäyntiä, päinvastoin. Viimeisimmän todistuksen keskiarvoksi hän mainitsee 8,5 ja tokaisee, ettei se nyt ihan hirveän hyvä ole. Wenla piti Ilves-teatterin pääsykokeita vaativina improvisaatio-, laulu- ja tanssitesteineen. Ilves-Teatterin uusiksi jäseniksi vuoden 2012 pääsykokeissa valitut Haapiainen Karlo Johansson Emilia Kanon Pinja Kasper Riikka Luhtaniemi Milka Moilanen Reetta Mollberg Johannes Mänttäri Saara Pohjalainen Pihla Puusti Aapo Salo Jessica Taipale Meini Toikkanen Auli Ilves-teatterin puheenjohtaja Anni Mikkelsson. tykseen 8­14 uutta jäsentä vuosittain. Jäseniä on tällä hetkellä noin sata, joista aktiiveja nelisenkymmentä, hän kertoo. - Meillä on neljästä viiteen ensiiltaa joka vuosi, joista yksi tai kaksi esitetään Kumpulan Metsäteatterissa ja muut omissa tiloissamme Sampsantiellä. - Näissä pääsykokeissa valittiin joukkoomme kymmenen näyttelijää, kaksi ohjaajaa ja pukusuunnittelija. Valinta oli vaikea, sillä taso oli todella korkea ja rannalle jäi monta hyvää lupausta. Tulevan kauden näytelmän ohjaa Tomi Mielonen. Projekti toteutetaan devising-menetelmällä, missä ohjaaja tuottaa tekstimateriaalin yhdessä näyttelijöiden kanssa improvisaatiota hyväksi käyttäen. Aiheena on pelko. Syksyn treenit alkoivat tiistaina 5. syyskuuta ja treenejä on neljänä tai viitenä iltana viikossa. Ensi-ilta on joulukuun alussa. - Toivotamme kaikki käpyläläiset ja tietysti kaikki muutkin teatterista kiinnostuneet tervetulleiksi teatteriin. Luvassa on tulenpalavia ja innostuneita esityksiä, Anni Mikkelsson lupaa. Teksti ja kuvat: EIJA KEMELL, (H­H) Tasokas hakijajoukko Ilves teatterin puheenjohtaja Anni Mikkelsson on opiskellut teatteritieteitä ja tehnyt teatteria vuosia. Suurin saavutus uralla on viime vuoden Minna Kunt ­ ei kenenkään vaimo -ohjaustyön menestyminen Seinäjoen harrastajateatterikesässä. - Pääsykokeissa otetaan yhdis- ALICE KARLSSON Oma teatterimme KÄPYLÄSSÄ TOIMIVA Ilvesteatteri on yksi maamme noin 800 teatteriharrastusryhmästä. Teatteri toimii voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä Helsingin kaupungin avustusten ja pääsylipputulojen voimin. Ilvesteatterin toimintatavoitteena on luoda jäsenille mahdollisuus itfi seilmaisuun kaikilla teatterin tekemisen osa-alueilla. Monelle teatterista ammattinsa löytäneelle harrastajateatteriryhmässä aktiivisesti toimiminen on ollut ponnahduslautana tulevaan. Lisätietoja: www.ilvesteatteri.com ja facebook Yksi hyvä keino saada selville ryhmätyötaitokyvyt on jalkapallo.
• 4 Käpylä-lehti 19.9.2012 Ihan liekeissä! Oltermannintien Sydäntalossa projektipäällikkö Marika Rosenborg järjestelee kuumeisesti pian alkavia kahvilatapaamisia ja ruokakurssia. - KEHITÄMME VAHVASTI vapaaehtoistoimintaa ja kutsumme mukaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet terveydestään, Marika Rosenborg kertoo. - Kokoonnumme yhteen pitämään hauskaa ja opimme, kuinka mieli ja keho voivat paremmin. Tulossa on kaksi kurssia. - Helppoa ja terveellistä kotiruokaa -kurssi alkaa kokoontua Toukolan asukastalossa ja sinne on saatu vetäjiksi kotitalousopettajiksi opiskelevia. - Ja hienoa on, että kurssi ja ruoka-aineet ovat osallistujille ilmaisia. Mukaan vain rohkeasti rentoon porukkaan. Oltermannissa alkaa puolestaan Liekki-kahvila. Se kutsuu alueen ihmisiä tervetulleeksi tutustumaan sydänyhdistyksen toimintaan ja tapaamaan muita toiminnasta kiinnostuneita. Aamiaisen ohella saa sydäntietoa, vinkkejä terveellisestä aamiaisesta ja voi vaikka mittauttaa kolesterolinsa. Joka tapaamisella on oma teemansa. Esimerkiksi lokakuun teemana on talviliikunnan ABC. Marikan mukaaan Liekki toteuttaa lisäksi Terapeuttisen kirjoittamisen kurssin, jossa etsitään jaksamista arkeen. - Ryhmässä ei ryppyotsailla, vaan pyritään alentamaan stressiä ja voimaan hyvin. Flanellipaitoja ja huopatossuja Hakaniemen hallin vanhin myymälä M. Kuronen myy perinteisiä käsityönä tehtyjä asusteita, joita ei juuri enää muualta saa. K Marika Rosenborg Liekki on Helsingin Sydänpiirin vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke, jossa mallinnetaan tulevaisuuden sydänyhdistystä. Päämääränä on houkutella mukaan uusia ihmisiä ­ unohtamatta vanhoja tekijöitä. Tämä tapahtuu luomalla uusi koulutus- ja innostumiskulttuuri. Sydänyhdistysten hallitustyöskentelyn kehittäminen on tärkeä osa toimintaa. - Olemme saaneet toimintaan mukaan myös nuorempia järjestämällä runsaasti aktiviteettejä: liikumme yhdessä, osallistumme retkiin ja koulutuksiin sekä käymme esimerkiksi lääkäriluennoilla. Marika iloitsee. äpyläntiellä asuvan Jaana Karastien myymälä Hakaniemen hallissa on merkittävä pala Helsingin historiaa. Putiikki on hallin vanhin, viittä vaille satavuotias. Sen perusti Jaana Karastien isän äidinäiti Maria Kuronen ja hänen mukaansa liike kulkee yhä nimellä M. Kuronen. - Hän on tuossa talviturkki päällä, Jaana sanoo ja näyttää mustavalkoista kuvaa myymälän seinässä. - Turkki on päällä tiukasti, sillä täällä ei ollut silloin lainkaan lämmitystä. Jaana Karastien äiti Sirkka Peltola on häärinyt myymälässä jo 1960-luvulta ja on edelleen mukana tyttärensä apuna. Myymälä on auki aamusta iltaan, joten tuuraajaa tarvitaan. - Putiikki tuli äidin omistukseen 1977 kun isäni äiti kuoli, Jaana sanoo. - Seitsemän vuotta sitten vastuu siirtyi minulle. Jaana Karastie ja Sirkka Peltola ­ tytär ja äiti. min kuitenkin hyllyt notkuvat Sirkan sanoin "perin juurin yksinkertaisia ja tavallisia vaatteita ja asusteita sekä miehille että naisille". Sekä äiti että tytär suosivat luonnonkuitua ja perinteisiä malleja. Esillä on muun muassa laamapaitoja, flanellipaitoja, villapaitoja, huopikkaita, hattuja, tossuja, villasukkia, lapasia ja baskereita. Tärkeä tieto monille on se, että esimerkiksi kerrastoista on saatavana myös erittäin isoja kokoja. - Ja hatut, Jaana lisää. - Kesällä kesähatut ja talvella karvahatut, koivistolaiset. Tavaran mahduttaminen pieniin tiloihin vaatii kekseliäisyyttä. - Varasto on kotona ja täällä yläilmoissa, Sirkka sanoo. Ja niinpäs onkin. Ylähyllyt on tilkitty täyteen huopikkaita, lammasnahkatossuja ja villasukkia. Osa vaatteista on käytävällä rekissä tai roikkuu henkarissa tiskin yläpuolella. M. Kurosen asiakkaat ovat naisten mukaan kaikista ikäluokista. - Nuoretkin ovat taas löytäneet laamapaidat ja flanelliasut, he sanovat. - Ja vanha kunnon lippalakki on jälleen hyvin suosittu. Alku haalareissa Myymälä on ollut aina samanlainen; tila on kapea sekä korkea ja tiski on ajan patinoimaa puuta. Sijainti hallissa on sen sijaan jo kolmas, koska siellä on tehty muutoksia. Yksi siirto tuli sosiaalitilojen rakentamisen takia. Alun perin Maria Kuronen myi lähinnä miesten työhaalareita, kerrastoja ja paitoja. Nettisivuilta löytyy edelleenkin tieto, että M. Kurosen virallinen toimiala olisi miesten vaatteiden vähittäiskauppa. Nyttem- Katosta lattiaan Sirkka ja Jaana suosivat pieniä ja lähinnä kotimaisia valmistajia. Muutama ulkomainenkin on, esimerkiksi pellavaiset naisten vaatteet tulevat Ruotsista. Ne Sirkka löysi aikoinaan Vatevan messuilta ja yhteistyö alkoi saman tien. - Kotimaiset flanellivaatteet ovat kuitenkin meille kaikkein tärkeimmät, hän sanoo. Teksti ja kuva TIINA ELORANTA (H-H) ALICE KARLSSON M. Kuronen. Hakaniemen kauppahalli 2 krs. 00530 Helsinki (09) 701 3658, www.mkuronen.com Sydämen hyväksi Helppoa ja terveellistä kotiruokaa -kurssi kokoontuu ensimmäisen kerran 25. syyskuuta Kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikalla osoitteessa Intiankatu 1, 00560 Helsinki. Helsingin Sydänyhdistyksen Liekki-kahvilan ovet ovat auki Oltermannintie 8:ssa 14.9., 12.10., 16.11. ja 14.12. kello 8­10. Terapeuttisen kirjoittamisen kurssille mahtuu mukaan kahdeksan innokkainta ja ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa kahden viikon välein. Ensimmäinen kokoontuminen on 10. lokakuuta klo 16­17.30. Ryhmä on sydänyhdistysten jäsenille ilmainen ja jäseneksi voi liittyä ensimmäisessä tapaamisessa. Helsingin Sydänpiiriin kuuluu seitsemän aktiivista sydänpiiriä joiden toimintaan voit tutustua osoitteessa www.helsinginsydanpiiri.fi. Sydänyhdistykseen voi liittyä kuka vain terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostunut henkilö. Lisätietoja toiminnasta Marika Rosenborgilta, Puh. 045 6362519 marika.rosenborg@sydanliitto.fi Herrojen yöpaita ja -myssy. Hallin vanhin myymälä on täynnä mielenkiintoista tavaraa. Huopikkaat ovat olleet kysyttyjä koko myymälän olemassa olon ajan. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
• 19.9.2012 Käpylä-Lehti 5 Lyhyesti Suomelle pétanquen EM-pronssia 2012 Käpyläläinen Henri Palmqvist voitti EM-pronssia Tanskan Hvidovressa pelatuissa pétanquen EM-kisoissa, johon osallistui 21 eri maata. Euroopan mestaruuden voitti Espanja ja hopeasijalle tuli Saksa, jolle Suomen joukkue hävisi semifinaalissa niukasti 13­11. Suomen edustusjoukkueessa (+55 vuotta) 17.­19.8.2012 Tanskassa pidetyissä Euroopan Mestaruuskilpailuissa pelasivat Antero Lehti (Club de Pétanque Pori, Pori), Mikko Lehto (Kallion Kirkas, Helsinki), Henri Palmqvist (Kallion Kirkas, Helsinki) ja Pauli Piiparinen (Kallion Kirkas, Helsinki). Veteraanien sarjan Euroopan mestaruudesta pelattiin nyt virallisesti ensimmäistä kertaa. Aiemmin pétanquessa on kilpailtu EM-tasolla ainoastaan yleisessä, nuorten ja naisten sarjassa. Veteraanit edustavat kuitenkin useassa maassa merkittävää osuutta lajin harrastajista, joten kansainvälinen lajiliitto hyväksyi 2011 aloitteen Euroopan mestaruuskisojen pelaamisesta myös veteraanisarjassa. Suomi on aiemmin saavuttanut lajin kansainvälisissä arvokilpailuissa mitaleita vain kahdesti: pronssia junioreiden MM-kilpailuissa 1999 ja pronssia naisten EM-ammunnassa 2005. www.petankki.fi Teemu Piiroinen ja Tiina Virtanen. Yliopiston ovet aukesivat Yhtenäiskoulun viime kevään ylioppilaat Tiina Virtanen ja Teemu Piiroinen ovat nyt Helsingin yliopiston opiskelijoita. Tiina aloitti oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja Teemu lääketieteellisessä. TIINA VIRTANEN on tiennyt yläasteen ensimmäiseltä luokalta mitä hän haluaa: oikeustieteelliseen. - Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta olen aina halunnut auttaa ihmisiä ihan konkreettisesti, hän sanoo. - Ja oikeustiede antaa minusta siihen mahdollisuuden. Teemu Piiroiselle idea lääkärin ammatista valaistui lukion puolessavälissä. - Katsoin tv-sarjaa House, ja siitä kiinnostukseni lääkärin ammattiin alkoi. Olen lisäksi aina tykännyt kemiasta, fysiikasta ja biologiasta, joita lääkäri tarvitsee. Kuvassa vasemmalta: Antero Lehti, Mikko Lehto, Pauli Piiparinen ja Henri Palmqvist sekä liiton edustaja Mika Metsä-Eerola. Jännittävä kirje Tieto sisäänpääsystä tuli kirjeessä, jota kummatkin odottivat sydän kurkussa. Teemu sai tiedon siskoltaan, joka herätti hänet onnittelusoitolla. Sisko oli nähnyt hyväksytyt tuoreeltaan netissä. - Luulin ensin, että hän onnittelee mua synttäreitteni johdosta, ne kun olivat edellisenä päivänä, mutta ei. Olet päässyt sisään, hän sanoi, Teemu kertoo - Se oli nopein sängystä nouseminen, mitä mulla on koskaan ollut. Sen jälkeen katsottiin vielä tulokset netistä moneen kertaan ja jäin odottelemaan kirjettä. Piti varmistaa, ettei mitään virhettä ollut sattunut. Tiina ei puolestaan halunnut olla kirjeen tulopäivänä kotona, vaan lähti kaverinsa kanssa Turkuun. - Oltiin kaatosateessa vesipuisto Jukuparkissa. Sitten iskä soitti ja kertoi, että olin päässyt sisään. Sen jälkeen sekosin. Ennen pääsykoetta hän ajatteli, että erikoistuu perheoikeuteen, muttei ole enää ihan varma. - Prosessioikeuskin kiinnostaa. Teemu ei vielä ole ajatellut lääketieteen lisensiaattitutkintoa pidemmälle. Tutkinto vie ainakin kuusi vuotta ja sen jälkeen voi toimia ammatissa ja ryhtyä erikoistumaan. - Ehkä neurologiksi, hän heittää. sin porukan, jonka kanssa lukeminen vauhdittui. Monipuoliset kokeet Vinkkinä oikeustieteellisen pääsykokeisiin Tiina sanoo, että oli tärkeää lukea oppikirjat lähes ulkoa. Sen lisäksi piti opetella kirjoittamaan paljon asiaa mahdollisimman pienellä käsialalla. - Kokeessa oli oikeustapauksia, joista piti tajuta mitä lakeja ja poikkeuksia niihin sovelletaan ja kaikki pitää mahduttaa hyvin rajattuun tilaan. Oli myös valintatehtäviä ja väärästä vastauksesta menetti pisteitä. Teemu sai puolestaan pääsykokeessa eteensä ison aineiston, johon piti perehtyä ennen vastaamista. Lisäksi oli fysiikan ja kemian laskuja sekä biologian tehtäviä. Käpylän Lions-klubin avustustoiminta jatkuu LC Helsinki-Käpylä jakoi keväällä perinteiseen tapaan avustuksia kuluvan tilikautensa 2011­2012 tuotosta. Jaettava syntyy klubin aktiviteeteista kuten Taivaskallion laskiaisesta ja siihen liittyvistä lehti-ilmoituksista. Laskiaistapahtumaa vietettiin poikkeuksellisen haastavissa sääoloissa, mikä vaikeutti myyntiä eri toimipisteissä. Kurjasta säästä huolimatta yleisöä oli paikalla ilahduttavan paljon ja klubin avustustoiminta on saattanut jatkua lähes entisellä volyymillä. Avustuksia maksettiin toimintavuoden aikana 4170 euroa. Avustukset kohdistetaan pääasiassa paikalliseen toimintaan. Niillä tuetaan etenkin lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja terveyskasvatusta. Keväällä 2012 klubi jakoi seuraavat avustukset (): Käpylän musiikkiopisto, orkesterin matka Pietariin 300 Oulunkylän VPK 400 Partiolippukunta Kuksat 400 Partiolippukunta Virkut 150 Partiolippukunta Käpytytöt 150 Partiolippukunta Karhu-Veikot 150 Partiolippukunta Verso-Veikot 100 Autismisäätiö 150 Käpylän Pallo 400 Naulakallio-projekti (huumevalistus kouluissa) 500 Quest-koulutus 370 Tuhkarokko-ohjelma 130 Haiti-avustus 100 Susanna Laire, opinnot ulkomailla 200 Nenä-päivän kampanja 200 Sofianlehdon hoitokeskus 420 Sotainvalidien Veljesliitto, Helsingin piiri 50 Yhteensä 4170 Avustuksia voi hakea klubilta milloin tahansa. Yhteys- ym. tietoja Lionstoiminnasta löydät parhaiten www.lions.fi -sivuilta. Kiitän Taivaskallio-lehden ilmoittajia ja kaikkia niitä lukuisia käpyläläisiä ja kauempaakin tulleita, jotka osallistuivat Taivaskallion laskiaiseen. Seppo Kauppila, LC Helsinki-Käpylä Presidentti kaudella 2011­2012, seppo.kauppila1@gmail.com Tärkeä motivaatio Koulu on maittanut sekä Tiinalle että Teemulle ja niinpä ylioppilaskirjoituksetkin menivät hyvin. Se oli jo valmistautumista yliopiston pääsykokeisiin. Pänttäys alkoi viime maaliskuussa. Molemmat kävivät valmennuskurssin. Tiina oli Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestön Pykälän kurssilla ja Teemu Valmennuskeskuksessa. Preppaus kesti pari kuukautta. Yliopistot painottavat, ettei valmennuskurssi ole sisään pääsemisen tae, mutta sekä Tiina että Teemu ovat sitä mieltä, että valmennus kannatti. - En olisi saanut lukemiseen sitä rutiinia, joka siihen tarvittiin, Teemu sanoo. Valmennuskurssit saattavat eriarvoistaa pyrkijöitä, sillä kaikilla ei ole niihin varaa. Tiinan kurssi maksoi noin tuhat euroa, mikä sisälsi oppitunteja kolme neljä kertaa viikossa, kokeita ja loppukokeen. Lisäksi tulivat kirjamaksut, noin 300 euroa. Teemun peruskurssin hinta oli 1800 euroa, johon kuului valmennuskurssin oma materiaali lukuisine tehtävineen. Rahaa enemmän kysytään luultavasti motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä ­ ja vanhempien hermoja. Tiina esimerkiksi vaati kotona täydellistä hiljaisuutta, joten äiti ja isä joutuivat olemaan kaksi kuukautta suut supussa. Teemu luki ensin yksikseen 10-kirjatossa, mutta sitten hän löy- Kannustava ilmapiiri Yhtenäiskoulu ei ole pärjännyt lukiovertaluissa kovin hyvin. Vuosi vuodelta se on kuitenkin kivunnut ylöspäin. Esimerkiksi kevään 2012 ylioppilaskirjoitukset menivät niin mukavasti, että Yhtenäiskoulu nousi yli 30 pykälää aiempaa korkeammalle. - Ja noin 20 prosenttia meistä kevään ylioppilaista pääsi suoraan yliopistoon, Teemu sanoo. - Koulu on silti muutakin kuin arvosanoja, nuoret muistuttavat. - Se vie niin suuren osan elämästä, että on tärkeää että siellä viihtyy. Teemu on esimerkiksi odottanut joka kouluvuoden alkua malttamattomana. Tiina ja Teemu kiittelevät Yhtenäiskoulua kilpaa. Opettajien tuki ja kannustus sekä ylioppilaskirjoituksiin että yliopiston pääsykokeisiin on ollut ensiarvoista. - Onnistuminen tuntuu olevan yhtä tärkeää niin opettajille kuin oppilaillekin. Selvät suunnitelmat Tiina ja Teemu tietävät mikä heistä isona tulee. - Kolmen vuoden päästä minun on mahdollisuus valmistua oikeusnotaariksi ja siitä parin vuoden päästä oikeustieteen maisteriksi, Tiina selvittää. Käpylä peruskoulu sai taideteoksen Käpylän uusin taideteos on Hykkylän rakennuksen katolla oleva Omille siiville. Taideteoksen on suunnitellut taiteilija Kaarina Kaikkonen. Teos on kaksiosainen, toinen osa on Mäkelänkadun puolella ja toinen pihan puolella. Ohessa kuva Mäkelänkadulta. Teos on kaupungin rakennusviraston tilaama ja kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Tiina ja Teemu ovat luokkatovereita seitsemänneltä luokalta saakka. ALICE KARLSSON
• 6 Käpylä-lehti 19.9.2012 Ladyt auttavat lastenkotia Kaanonissa Kullervo-kuoron käpyläläiset naiset Helena Halonen, Mervi Mölsä ja Eeva Kärki. Kuvasta puuttuu Irmeli Juutela. Metsälän Ladyt (vas.) Tiina Aunila, Lea Kärkkäinen ja Arja Jämsen tutustumassa lastenkoti Hyvöseen. Oikealla lastenkodin vs. johtaja Aija Sulander. Mukana myös nuorin Metsälän Lady Tinja. Lions Club Helsinki/ Metsälän Ladyt lahjoitti Koskelassa toimivalle lastenkoti Hyvöselle urheilu- ja askartelutarvikkeita. LIONS CLUB Helsinki/Metsälän Ladyt lahjoittivat klubin 35-vuotisjuhlavuonna Hyvösen lastenkodille uuden ulkokäyttöisen pingispöydän, sählymaalit, koripalloja, jalkapalloja, salibandymailoja ja -palloja sekä sulkapallotarvikkeita. Lisäksi sadepäivän varalle oli varattu suuri kassillinen askartelutarvikkeita. Ladyt kävivät tutustumassa lastenkotiin ja sen asukkaisiin kesäkuun alussa. Samalla he toivat mukanaan monia lahjoitettavista tavaroista. Pingispöytä ja sählymaalit oli toimitettu perille jo etukäteen ja lastenkodin vs. johtajan Aija Sulanderin mukaan ne ovat olleet saapumisesta asti kovassa käytössä. Lastenkoti Hyvönen koostuu neljästä osastosta, jonne mahtuu 26 lasta ja nuorta. Vierailuajankohtana kodin asukasluku oli 24. Hyvösessä lapsille on pyritty luomaan mahdollisimman kodinomai- nen ympäristö, jossa he pääsevät oman osaamisensa ja jaksamisensa mukaan osallistumaan myös arkielämän rutiineihin kuten ruuanlaittoon, siivoukseen ja vaatehuoltoon. Ladyt pääsivät muun muassa maistamaan lasten leipomia korvapuusteja, jotka saivat kovasti kehuja. Ilokseen Ladyt saivat myös huomata, kuinka sosiaalisia lapset olivat. Kahvin jälkeen vieraat pääsivät tutustumaan lastenkodin tiloihin. Hetken aikaa oli myös mahdollisuus seurata heidän pelaamistaan pihalla. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Lions Club Helsinki/Metsälän Ladyt tekivät lahjoituksen lastenkoti Hyvöselle. Vierailun jälkeen Ladyt olivat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että yhteistyö jatkuu. Samaa toivovat myös Aija Sulander, Hyvösen henkilökunta ja lastenkodin asukkaat. Metsälän Ladyt koostuvat Lions Club Helsinki/Metsälän jäsenten puolisoista, mutta he toimivat itsenäisesti niin päätäntävaltaisesti kuin taloudellisestikin. Aktiivisia jäseniä Ladyissä on kymmenkunta. Oman toimintansa lisäksi he tukevat vahvasti puolisoidensa klubin toimintaa. Teksti ja kuva TUOMAS AUNILA Käpylän työväentalo pullistelee lokakuussa liitoksistaan kun 68-vuotias Kullervokuoro kajauttaa ilmoille laulun. - ONKOHAN TÄMÄ NYT kuudes vai seitsemäs kerta kun olemme Käpylän työväentalolla? - Alkuunhan me juhlimme keväisin Klippanilla ja sitten Kaisaniemessä kaamoksen aikaan, kuorolaiset porisevat. Istun toviksi Kullervo-kuoron viiden jäsenen seuraan ja yritän saada asioita järjestykseen. Mukana on kaksi alttoa, sopraano, basso ja tenori. Lähestyvät iltamat ja tapaamisviikolla toteutuva esiintyminen Café Pirtittan Laulimo-klubilla sähköistävät tunnelmaa. Pirittassa kuoro esittää lastenrunoihin sävellettyjä lauluja, mutta Käpylän työväentalolla meno on ihan muuta. Siellä saattaa jyrähtää jokunen Ultra Bran hittikin. Iltamat noudattaa perinteistä kaavaa. Alkuillasta on ohjelmaa vierailevine tähtineen sekä puffetti ja lo- puksi puolitoista tuntia tanssia. Tänä vuonna vierailijana on Tres Tapas. Siinä verbaalismusiikillisesta ilottelusta vastaavat kirjailija Sinikka Nopola, laulaja Päivi Kantola ja kitaristi Jarmo Julkunen. Juhlan päärooli on kuitenkin aina itse kuorolla. Kuoro harjoittelee iltamiin aina joitakin uusia lauluja, mutta moni vanha biisi pitää pintansa. - Olemme harrastajia, basso huomauttaa. - Hyvin treenattu kappale pysyy ohjelmistossa, sillä uuden harjoitteleminen voi kestää kuukausia. - Valpola tuntee tasomme ja säveltää sen mukaisia kappaleita, basso kumisee. Paljon keikkoja Kuoro harjoittelee kerran viikossa ja keikkailee kotimaassa sekä ulkomailla. - Olemme laulaneet ravintoloista ja päiväkodeista kirkon rappusille, tenori sanoo. - Työväentalon Iltamien lisäksi laulamme joka vuosi Käpylän Tiernapoikien esityksen alussa ja kevätkonsertissamme Balderin salis- sa Aleksanterinkadulla, toinen altto huomauttaa. - Pari kertaa olemme myös esiintyneet Helsingin virolaisten muodostaman Siller-kuoron kanssa. - Olemme lisäksi olleet Kaustisilla ja Rääkkylän Kihauksessakin, ensimmäinen altto muistuttaa. - Kaikkia paikkoja ei tähän hätään edes muista. Liki kaikki reissut kuorolaiset maksavat itse. Harrastus on niin kiva, ettei sellaisesta pikkujutusta synny tässä sen enempää melua. ALICE KARLSSON Säveltävä johtaja Kullervo-kuoro on noin 30-henkinen sekakuoro, jonka juuret ulottuvat 68 vuoden taakse työväenaatteen palavimpiin vuosiin. Suurin osa kuorolaisista on naisia. Miehiä kaivattaisiinkin kipeästi lisää. Kuorolla on ollut onni saada johtajakseen säveltäjä Heikki Valpola, joka on ollut nurkumatta puikoissa jo 1980-luvun alusta. Hän myös säveltää ja sovittaa kuorolle lauluja. Viime aikoina kullervoiset ovat harjoitelleet suomalaisten lyyrikoiden kuten Kirsi Kunnaksen runoihin perustuvia lastenlauluja, jotka Valpola on säveltänyt. Syysiltamat KULLERVO-KUORON perinteiset iltamat Käpylän työväentalolla lauantaina 6.10.12 klo 19 alkaen. Ohjelmassa Kullervo-kuoron lisäksi Tres tapas, joka esittää verbaalismusiikillisen ilottelun. Sinikka Nopola esittää tekstejään ja Päivi Kantola tulkitsee Nopolan teksteihin sävellettyjä lauluja. Jarmo Julkunen toimii kitaristina ja säveltäjänä. Väliajalla soittaa Kehro. Lopuksi tanssia, tahdittajana Häkä Virtasen yhtye. Puffetissa kahvia, pullaa ja pientä suolaista. Liput 12 euroa, joita saa ovelta. TERVETULOA Kullervo-kuoron vanhimmat jäsenet ovat olleet mukana 1970-luvulta asti. Edessä kuoron johtaja Heikki Valpola. Marraskuun esiintyjät 3.11. 10.11. 17.11. 24.11. Nina Mya André Sumelius Trio Plop Seppo Kantonen Quartet Ravintola Nyyrikki| Pohjolankatu 2 | (09) 757 2299
• 19.9.2012 Käpylä-Lehti 7 Loma Roomassa Kirjoittaja unelmiensa Roomassa. lasista yleensä voidaan valmistaa. Tuliaisia oli pakko ostaa. -Pieneen Picca Picca -sekatavarakauppaan pistäydyimme joka päivä. Osasyynä lienee ollut charmantti ja ystävällinen kauppias, joka kertoi pitäneensä kyseistä kauppaa jo 52 vuotta. Tavarataloissa hinnat olivat samaa tasoa kuin Suomessa. Edulliset vaatteet ja kengät löytyivät katupuodeista. vaan, turistien suosimaan, kauniiseen Frascatin kylään, jota ympäröivät kauniit isot Villat. Kylän nimi lienee myös viinin ystäville tuttu, Tarkoituksemme oli ihailla näkymää, joka avautuu Rooman kaupunkiin, mutta kaupungin yllä leijuva savusumu haittasi näkyvyyttä. la vuodet olivat tehneet tehtävänsä. Kaksikielinen (englanti, italia) ilta meni liian nopeasti ja oli aika hyvästellä Daniela ja hänen miehensä Mario Monti. Hotellille päästyämme hyvästelimme Linan ja Stefanon ja he kertoivat, että olivat alkaneet suunnitella Helsinkiin tuloa. Haaveet ovat toteutuneet, muistoja verestetty ja yhteys vanhoihin ystäviin Roomassa luotu uudelleen ja varmaa on, että se säilyy sähköpostin ja Facebookin välityksellä. Matkamme oli erittäin onnistunut. J Piazza di Spagnan kuuluisat Espanjalaiset portaat. H aaveeni on aina ollut vielä kerran päästä Roomaan. Kaveri matkalle puuttui, mutta löytyi bussipysäkiltä eräänä kevät aamuna. Siinä ystävälleni Eija Veikkolaiselle kerroin suunnitelmastani ja hän tokaisi "minä lähden mukaan". Se antoi asialle lopullisen sysäyksen. Vihdoin yhdistetty synttäri- ja kadonneiden jäljillä -matka oli todellisuutta. Maanantaiaamuna 7.5.12 astelimme Norwegianin koneeseen. Roomaan saavuimme klo 11.00. Fiumicinon kenttä oli jättisuuri Helsinkiin verrattuna. Samassa koneessa matkustaneen kouvolalaisen perheen kanssa löysimme kuitenkin oikealle hihnalle tavaroitamme noutamaan ja ulos terminaalista. Matkalla hotelliin taksikuski kertoi, että aamulla oli satanut ja ukkostanut rajusti. Tavarat vietiin huoneeseen ja lähdimme heti pizzalle. Eija oli Roomassa ensimmäistä kertaa ja pääsi heti kokemaan italialaista liikenne- kulttuuria. Risteysten ylitys oli kokemus tottumattomalle, ei kun rohkeasti sekaan vain ja kadun yli. Autot väistävät. Siinä kilistelimme alkavan loman ja muutamaa päivää aikaisemmin olleen 60-vuotispäiväni kunniaksi, samalla miettien mistä aloittaisimme. H otellimme San Remo oli lähellä rautatieasemaa, Statzione Terminiä. Hotelli oli vielä remontoimaton, mutta kaikki tarvittava oli saatavilla. Mukisematta maksoimme kaksi euroa veroa päivältä ­ sen kaupunki perii jokaiselta majoittujalta. Huone oli hyvä, mutta pieni ongelma oli suihku. Yhtään meitä tukevampi ei olisi suihkukopin ovesta mahtunut sisään. Mekin ujuttauduimme sinne kylki edellä. Vesi lattiakaivoon laski hitaasti mutta se ei tahtia haitannut. Aamupala oli mannermainen. Aromit eivät olleet kohdallaan kahvissa, se oli melkoista myrkkyä, niinpä siirryimme aamuteehen. Lähdimme opastetulle kiertoajelulle, koska ilma oli vielä viileähkö ja raikas sateen jäljiltä. Itselleni kohteet olivat tuttuja ennestään, mutta Eijalle kirjojen kuvista tuli todellisuutta. Colosseum oli ensimmäinen kohteemme. Pitkää ihmisjonoa ihmetellessämme joku paikallinen kertoi meille, että kannattaa mennä opastetun ryhmän mukana, näin säästyy monien tuntien jonottamiselta. Näin teimme ja pääsimme heti sisään ja innolla imimme itseemme oppaan kertomaa historiatietoa. Turisteja oli valtavasti ja sinä päivänä myös lukuisat koululuokat ympäri Italiaa olivat tulleet tutustumaan omaan historialliseen kulttuurikohteeseensa. V atikaanissa Pietarin kirkkoon oli kymmenien, ellei satojen metrien jono ja vierailumme rajoittui vain ulkopuoliseen ihailuun ja valokuvaukseen. Meille kerrottiin, että alueen kauppojen hintoihin on lisätty vatikaanilisä, eli Vatikaanin perimä vero, normaalihintojen päälle. Espanjalaiset portaat olivat hieno kohde, kauniine istutuksineen. Fontagna di Treville emme enää jaksaneet lähteä kolikkoa heittämään. Tarinan mukaan jos ei heitä kolikkoa lähteeseen, ei enää palaa Roomaan, saa nähdä pitääkö paikkansa. Päivä oli tuskaisen kuuma. Jonkun Farmacian mittari näytti +31. Päätimme, että tutustumme tarkemmin hotellin ympäristöön joka ei ole varsinaista turistialuetta. Sieltä löysimme mielenkiintoisimmat kaupat ja puistot. Italshopping -nimisen liikkeen upeat näyteikkunat suorastaan kutsuivat sisään. Liikkeessä myytiin kaikkea mahdollista kaunista mitä äätelöpuodit Gelateriat olivat uskomattomia. Kymmeniä erilaisia irtojäätelöastioita eri makuineen rivissä. Italialainen jäätelö on hyväksi mainittu ja pitihän sitä maistaa. Ruokien ravintolahinnat olivat halvemmat kuin meillä. Eräänä iltana söimme Trattoriassa ns. pitkä kaavan mukaan hintaan 20/henkilö. Ei paha hinta. Hankalimmin löydettävät tuliaiset kävimme ostamassa urheiluliikkeistä. Jouduimme käymään useammassakin, ennen kuin Real Madridin pelipaita ja pikee, Fiorentinan paita sekä pienemmät tuliaiset löysivät tiensä kasseihimme. Lähistön pienellä sivukadulla osuimme markkinoille. Eräs iso myyntipöytä herätti mielenkiintomme. Pöydältä löytyi kaikkea mahdollista ja mahdotonta tavaraa mitä keittiössä voi tarvita. 38 vuotta sitten asuin Roomassa hetken aikaa Selvarolo -nimisessä perheessä. Ennen matkaa, Googlen avulla, mutkien kautta löysin sähköpostiosoitteen, jolla sain heihin yhteyden. Heikolla italiankielen kirjoitustaidollani lähetin viestin, ja yllätys oli suuri, kun perheen vävypoika vastasi. Sovimme, että keskiviikkoiltana menemme tapaamaan tuttaviani. Jännitti hirveästi. I llan vietimme Daniela Selvarolon kotona, tyypillisellä italialaisella kattoterassilla. Muistelimme aikoja kauas taaksepäin, katsellen sen ajan valokuvia ja niistä tunnistin myös vävypojan. Vuonna 1974 Lina oli 11-vuotias, Daniela 13 ja Stefano 14 ja itse olin silloin parikymppinen. Jokaisen kohdal- Teksti ja kuvat MAILA PYNNÖNEN Lina ja Daniela Selvarolo sekä Maila Pynnönen muistelemassa 38 vuoden takaisia yhteisiä aikoja. K ioskista ostimme lipun ja Metroon mennessämme menimme rautatieasemalle. Asema kaikkine kauppoineen ja kioskeineen oli valtava. Junalla matkustaessa kannattaa olla tarkkana, koska raidepareja on kymmeniä rinnakkain. Metro on mentiin monta kerrosta maan alle. Matkustimme täydessä vaunussa noin puoli tuntia, koko matkan seisten, kaupungin rajalla olevalle päätepysäkille Anagninoon. Vihdoin tapasin Lina Selvarolon, joka miehensä Stefano Bogliolon kanssa oli meitä vastassa. Voi sitä riemua ja halauksien määrää, taisi joku kyynelkin vierähtää! Ajoimme vuoren rinteellä ole- Markkinoiden elämyspöytä, jolta löytyu kaikkea mahdollista ja mahdotonta tavaraa mitä keittiössä voi tarvita.
• 8 Käpylä-lehti Svenska hörnan Cykel i Kottby PÅ FACEBOOK fick jag häromdan läsa en intressant artikel (och video) om holländsk cykelkultur: hur landet fick sina fantastiska cykelvägar. Den började med följande vitsiga beskrivning: det fanns en tid i 1900-talets början då cykelvägarna var smala och ojämna, korsningarna var farliga eller cykelväg saknades, och cykelvägarna var inte förenade med varandra. Beskrivningen låter mycket träffande, om man tänker på Finland och i det här fallet särskilt Kottby. Vi har en mängd gator med usla eller obefintliga cykelvägar, cykelvägarna är särskilt problematiska i korsningar, och de kan ta slut när och hur som helst. Jag cyklar ganska mycket. Med vanlig cykel och med elcykel, med barn och utan barn. Min vanliga rutt till jobbet går från Himmelsberget till Kottbyvägen och från Forsbyvägen över Backasgatan till Böle station och därifrån längs banan till centrum. Det är en ganska idealisk cykelväg med bara två otrevliga ställen: Forsbyvägens och Kottbyvägens korsning, och Nackasgatans korsning med Forsbyvägen. I båda fallen är det biltrafiken som betjänas av trafikljusen och dessutom är trafiken så livlig att bilarna alltid kör mot rött. Man bara måste börja åka, annars stannar de inte! Här skulle absolut behövas trafikkameror, men tyvärr lyser de med sin frånvaro. Ännu viktigare vore ordentliga övergångställen. En bro över Backasgatan skulle behövas (och dessutom borde man ha en underpass för bilar, vilket skulle förenkla trafikljusen avsevärt). Till de här korsningar skulle jag inte släppa mina barn ensam före de fyllt 20! Men tyvärr finns det många barn som måste gå till skolan just via den hemska korsningen vid Kottby- och Forsbyvägen. En lösning vore att göra den till en rondell. Nu är ju även trafikljusen mycket farliga för fotgängare och cyklister eftersom bilarna får vända till höger samtidigt med fotgängarna. En ordentlig rondell skulle göra den säkrare och en övergångsbro vore också bra. Det är förvånande hur många svåra och farliga korsningar vi har i Kottby när det gäller just skolbarn. Det beror på att Kottby är en genomfartsort. Folk som vill komma till Tusbyvägen från öst eller ta sig till väst från Lahtisvägen kör genom Kottby längs Kullervovägen. Kottbyvägen och Åggelbyvägen ärt hårt trafikerade. För att nu inte tala om Backasgatan som skär östra och västra Kottby i två delar, eller Forsbyvägen som igen skiljer Kottby från Gumtäkt. Många arbetsresor med bil görs genom små bostadsgator, som t.ex. Pohjolagatans fortsättning mellan Kottbyvägen och Kullervovägen. Och tyvärr har man just då mest bråttom. Så det är en utmaning att cykla i Kottby, särskilt om man vill till skolorna. Och i Finland vill man undvika tydliga varningar (Varnas för skola, med lampor och dylika), som är vanliga bland annat i Frankrike. De små gatorna är förstås en annan femma. Där kan man ofta cykla utan problem, och de största konflikterna uppstår väl mellan fotgängarna och cyklisterna. Folk använder förvånansvärt mycket trottoarer till cykling även om vägen är bred, lugn och otrafikerad. Jag bor på en sådan här väg som är bred som en genomfartsled, men inte leder någonstans, och som har smala trottoarer ­ men ändå använder minst hälften av cyklisterna den västra trottoaren! Mysteriet beror delvis på att cykelvägsmålarna gjorde ett misstag och man inte ser när cykelvägen egentligen tar slut. Det Det finns stora gator i Kottby där cykling är nästan omöjligt, såsom Pohjolagatans avsnitt mellan Kullervovägen och Backasgatan. Trottoarerna är smala, men gatan har spårvägsskenor som är mycket farliga, och en hållplats där det krävs god balans av cyklisten. Det skulle hjälpa att förbjuda parkering på t.ex. södra sidan av gatan och bygga cykelvägar på trottoaren vid hållplatsen. Men dylika små förbättringar tycks det ta allra längst att förverkliga. Jag har upprepade gånger kontaktat l stadsplaneringsmänniskorna, men inget händer. Däremot ska vi tacka för att vi fick en fungerande rondell vid Åggelbyoch Kottbyvägen! Finns det mera variation bland cyklisterna än hos bilisterna? Åtminstone är det lättare att se skillnaderna och förutse cyklistens beteende. Hos bilar finns ju förstås vissa bilmärken som avskräcker: BMW, Mercedes Benz, Audi. Då bör man se upp! Cyklisterna kan vara gamla och unga, snabba och långsamma (särskilt järnvägsbanans cykelväg trafikeras av verkliga fartdårar som inte använder ringklockan), män och kvinnor (kvinnor är mera sällan klädda i Tour de France-dräkter), samt mycket skröpliga cyklister. Elcykeln är också på kommande men förvånansvärt långsamt. Jag har en elcykel som är verkligen bra och som jag varmt kan rekommendera med tanke på tänk på alla de backar som finns mellan Kottby och centrum!. Jag kan inte begripa varför inte alla de skröpligare cyklisterna som nu kör till exempel med trehjulingar eller med klumpiga manscyklar inte snabbt byter till en enkel elcykel. Eller alla dem som skjutsar sina barn i tunga kärror! Prisskillnaden mellan en elcykel och en ny vanlig cykel är inte så enorm. Min dröm är att utveckla Kottby till en cykelstadsdel. Det är alltför få som cyklar. Absolut! Ju flera cyklar, desto lugnare trafikmiljö. Nu är cyklarna relativt sällsynta. När jag var ung brukade man säga: Mene munalla töihin. Nu skulle man kunna säga: Ta cykeln till jobbet! J P ROOS 19.9.2012 Leikkipuisto Kimmo täytti 60 vuotta Kimmo on tärkeä osa käpyläläisten elämää. - YKSI KÄPYLÄN HELMISTÄ, Kimmon puisto täyttää 60 vuotta. Juhlat pidetään lauantaina 8.9. klo 10 ­14. Tervetuloa. Näin kuului Kimmon ohjaajien kutsu, jossa mukana oli vanha kuva. Se on otettu Kimmon ensimmäisenä aukiolopäivänä 9.10.1952 ja siinä on myös ensimmäinen käyttöön otettu leikkiväline. - Rattaita kutsutaan poikarattaiksi, ohjaaja Pirjo Vehviläinen kertoo. - Niitä vetää Lauri Kaarnakangas ja kyydissä istuu Teuvo (sukunimi kadoksissa). Kaarnakangas on jo kuollut, mutta hänen sisarensa oli mukana juhlissa. Mutta niin oli moni muukin. Kimmon ohjaajat laskivat, että vieraita oli kaikkiaan 350­400, joiden joukossa oli useita puistossa alkuvuosina leikkineitä. - Nyt täällä on lapsia jo vaikka kuinka monennessa polvessa, Vehviläinen sanoo. - Eräs isoisä sanoi millä Käpylän kakarat on satu pysymään ruodussa. Leikkipuiston merkitystä ei pysty mittamaan. - Kaupunkikin arvostaa sitä, Vehviläinen iloitsee. - Olisihan se rahallisesti huomattavasti tuottoisampaa pistää tämäkin tontti täyteen kerrostaloja. Juhlissa esiintyivät muun muassa poliisin soittokunnasta koottu Nallekopla sekä Suora Lähetys -bändi, jonka esitystä Vehviläinen kuvasi tunnelmalliseksi ja tenhoavaksi. Sää suosi juhlia. Loppupuolella ilonpitoon yhtyi taivas, sillä yhtäkkiä alkoi jyristä, salamoida ja sataa rakeita. ALICE KARLSSON Kimmo, Turjantie 3, p. 09 3105 2624, 040 334 4177 Avoinna ma­pe klo 9.30­16.30 käyvänsä täällä lastensa ja lastenlastensa kanssa, koska hän haluaa pitää yllä perinnettä. Monet juhlijoista halusivat nähdä juhliin tulleita vanhoja puistotätejä kuten 92-vuotiaan Eilan, joka työskenteli Kimmolla aikoinaan 27 vuotta. - Ja niin nämä 60-vuotiaat lapset niiasivat ja kumarsivat edelleen Eila-tädille. - Siinä näkyy se kuri, Käpylän Pallo on Suomen paras! mennuskeskuksen avajaisia Kumpulanlaaksossa. Talvisin treenataan "toppatakkihallissa" Käpylän Urheilupuistossa. Olojen kehittäminen onkin ollut merkittävä osa menestysstrategiaa. KäPa:n uudenlaisen pelitavan sielun Erkki Vallan kädenjälki näkyy muun muassa jatkuvana Helsinki Cup -menestyksenä ­ tänä kesänäkin kaksi mestaruutta suuntasi Käpylään. Vuonna 1956 perustettu Käpylän Pallo oli Suomen mestari vuonna 1973, jolloin Käpa voitti Kuopiossa 15-vuotiaiden poikien ikäluokassa KuPs:n finaalissa jatkoajalla 1­0. Nyt Käpa on taas kerran Suomen paras -97 ikäluokan poikien kukistaessa Mikkelissä pelatussa finaalissa arkkivihollisensa HJK:n puhtaasti 3­0. Lopputurnauksessa KäPa pelasi kuusi ottelua ja korjasi niistä kaikista voitot maalisuhteella 19­1. SM-turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin KäPa:n Matias Lindfors. Matias Leino oli Fair Play pelaajamme. Turnauksessa kaikki 19 poikaa esiintyivät edukseen. Suuret kiitokset kuuluvat joukkueen valmentajille Simo Valakarille, Tero Tainiolle ja (atomi)fyysikko Arska Räsäselle sekä huoltaja Tapsa Turuselle ja tietenkin joukkueen aktiivisille kannattajille, joita Mikkeliinkin oli saapunut huomattava määrä. Saavutuksen merkittävyys näkyi ja kuului Kumpulanlaaksossa pidetyssä kakkukahvitilaisuudessa, johon myös kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki osallistui, kuten kuvasta näkyy! Käpylän Pallon tulevaisuus näyttää erinomaiselta ­ juniorit menestyvät ja edustusjoukkueellakin menee nyt hyvin ­ hyvä KäPa! Käpylän Pallon -97 ikäluokan pojat voittivat Suomen mestaruuden päihittäessään HJK:n finaaliottelussa Mikkelissä 29.heinäkuuta 2012. KÄPYLÄN PALLO (KäPa) on viime vuosina panostanut voimakkaasti niin olojen kehittämiseen kuin erityisesti junioreihin. Puheenjohtaja Jukka Korkan ja toimitusjohtaja Ilkka Rantasen johdolla seura onkin ottanut suuria askelia eteenpäin. KäPa on nyt Helsingin toiseksi suurin jalkapalloseura HJK:n jälkeen jäsenmäärän kivutessa lähes tuhanteen. Elokuun 16. vietettiin seuran val- REIJO VUORENTO Etymologia Armo- ynnä muita kuolemia NYKYÄÄN PUHUTAAN paljon armomurhasta eli eutanasiasta. Eutanasia on lähtöisin kreikan sanoista eu- ja thantos. Sanan alku eu- on peräisin muinaisintiasta, jossa se on kuten kreikassakin tarkoittanut hyvää. Sanan loppuosa, kreikan thantos tarkoittaa kuolemaa. Eutanasia siis tarkoittaa hyvää ja helppoa kuolemaa. Murha -sanan alkuperän jotkut tutkijat arvelevat olevan germaanisissa kielissä. Nykyruotsiksi se on mord, nykynorjaksi mort ja anglosaksissa kielissä mord. Sana murha saattaa olla myös murhe- sanan johdannainen. Sana esiintyy jo Agricolan kielessä. Suomen murteissa se tarkoittanut myös isoa ja valtavaa. Murhan lievempänä muotona pidetään tappoa. Se on johdettu verbistä tappaa. Tällä sanalla on vastineet kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Karjalan kielellä se on tappoa, inkerin murteessa ja vatjaksi tappaa, vepsäksi tapta ja tarkoittaa tappamisen lisäksi myös lyömistä ja viljan loukuttamista. viroksi tappa, liiviksi tappõ. Mordvaksi se on topams ja komiksi tapõtny. Ne tarkoittavat nyrkillä lyömistä. Unkarin tapod tarkoittaa polkemista. Sanalla surma on äänteelliset vastineensa kaikissa lähi- ja etäsukukielissämme. Karjalaksi ja vatjaksi se on surma, lyydiksi, vepsäksi ja viroksi surm, mansiksi ja hantiksi sorõm. nassa tela, joka on jossakin vaiheessa tarkoittanut telinettä ja mestauslavaa. Mestata eli katkaista kaula on vanhoissa suomen murteissa tarkoittanut myös menettämistä, tuhoamista ja surmaamista. Karjalan kielessä mestata tarkoittaa heittämistä, hävittämistä ja hukkaamista. Viron mestata tarkoittaa saattamista itsensä hengenvaaraan, kadottamista ja menettämistä. Sana lienee lainautunut muinaisruotsista, jossa mista ja mesta tarkoittivat menettämistä ja ilman jäämistä tai olemista. Tavallinen kuolema Useimmiten ihminen kuolee ilman noita edellä mainittuja avustavia keinoja. Sana kuolla on ikivanha suomalaisugrilaisten kielten sana. Sillä on vastineensa kaikissa sukukielissämme. Inkerin murteella se on koolla ja koolija tarkoittaa kuolevaa ihmistä. Karjalan kuolla, kuolema ja kuoloma tarkoittavat samaa kuin suomessa. Lyydin kuolda tarkoittaa kuolemista, kuol'ii kuollutta ja kuolettada surmaamista ja tappamista, vep- Teloitukset ja mestaukset Kun hengen ottaminen tehdään oikein viralliseksi, puhutaan teloittamisesta. Tämän sanan alku on sa- sän kolda ja kouda kuolemista, kolotada ja koletada tappamista. Vatjan koolla on sama kuin suomen kuolla, koolettaa kuolevan ihmisen hoivaamista. Virossa koolda tarkoittaa kuolemista ja halvaantumista. Liivin kuole tarkoittaa kuolemista ja puuttumista. Kaukaisemmissa sukukielissämme on kaikissa vastaavat sanat. Esimerkiksi mordvan kuloms ja kulems tarkoittavat kuolemista, kulftoms tappamista, kulomo kuolemaa, marin kolem, udmurtin kulini sekä kulni ja komin kulni sekä kuvni tarkoittavat kuolemista. Eihän elämä kuitenkaan ole pelkkä kuolemista. Elää-sanallakin on kaikissa sukukielissämme äänteelliset vastineensa. Karjalaksi se on eleä, lyydiksi ja vepsäksi elädä ja elada, viroksi edada ja liiviksi iella. Ne kaikki tarkoittavat samaa kuin suomessa. Marin elem ja alem. udmurtin ulini, ulni ja uwini sekä komin olni, ovni ia ooni tarkoittavat elämistä ja olemista. SEPPO SEPPÄLÄ
• 19.9.2012 Käpylä-Lehti 9 LAINVALVOJA VALTUUSTOON Tomi Sevander poliisi poliisi, rikostutkija, varavaltuutettu, rakennuslautakunnan vpj. · Vanhuspalvelu ja terveydenhuolto eivät saa olla bisneksentekoa! · Asuntoja ihmisten ehdoilla, ei yritysten voitontavoitteluun Haagan Ty Menot Koskelan vanhustenkeskus Koskelan vanhustenkeskuksessa on avaimet ovet 3.10. klo 12.00­18.00. Osoite Käpyläntie 11. Tervetuloa Tule keskustelemaan kunnallisvaaliteemoista Käpylän vaalipaneeli peruskoululla 11. lokakuuta Eri poliittisten ryhmien kunnallisvaaliehdokkaita tentataan Käpylässä torstaina 11. lokakuuta kello 1820. Paneeli järjestetään juuri remontista valmistuneessa Käpylän peruskoulun Hykkylän rakennuksen liikuntasalissa (Mäkelänkatu 93, toinen kerros). Vaalipaneelissa keskitytään erityisesti Käpylän ja sen lähiseutujen asioihin. Ehdokkaat pääsevät paneelissa kertoa kantansa siihen, miten Käpylän elinvoimaisuutta kohennetaan ja mikä olisi oikeudenmukainen tapa jakaa niukkoja resursseja. Myös yleisö pääsee esittämään kiperiä kysymyksiä ehdokkaille. Vaalipaneelin yleisössä on mukana 9. luokan oppilaita niin Käpylän peruskoulusta kuin Yhtenäiskoulusta. Tilaisuus on heille osa kouluje yhteiskunnallista opetusta. Tilaisuuden järjestää Käpylä-Seura yhteistyössä Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tilaisuuden tarjoilusta vastaa oppilaiden pitämä kahvila, jonka tuotolla rahoitetaan osa leirikoulua. Tervetuloa mukaan tenttaamaan ehdokkaita. Kirjallisuusluentoja Käpylän kirjastossa Ke 19.9. klo 18­19.30 Utopia ja arki Latinalaisen Amerikan kirjallisuudessa. Jukka Koskelainen. Syksyllä ohjelmassa on lisäksi teatteriesitys Sylvi ja Anita, opastettu näyttelykäynti Hakasalmen huvilassa ja sotilasmusiikin perinnepäivän konsertti Musiikkitalossa. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet kokouksiimme kuulemaan mielenkiintoisia asioita ja virkistäytymään. Tutustuminen kannattaa! Soita ja kysy! Samalla voit ilmoittautua jäseneksi! Aino Ylä-Jarkko, yhdistyksen puheenjohtaja 040 753 3330 Heikki Ylä-Jarkko, yhdistyksen sihteeri 040 562 4347 raano. Lapsikuoro Ilopisarat, Chorus Sine Nomine, Käpylän kirkkokuoro: Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Armas Maasalo: Adventtivesper su 2.12.2012 klo 18.00. Käpylän kirkkokuoro: joht. Hannu Leskinen, Tuomas Heikkilä, urut, liturgi, Reijo Kataja. Vapaa pääsy Asioiden ytimeen www.tomisevander.fi Tähtililjan Anjan kiitos Tää minua ihmetyttää, kyllähän moni eläkkeelle jää, mutt' harvaa varmaan näin paljon juhlitaan, mitä minä osakseni saan. Sydämellinen kiitos Asunto Oy Sariolantie 2:den asukkaille ja kaikille muille, jotka osallistuitte juhlieni järjestelyyn, sekä esiintyjille, Jazzlegenda Häkä Virtasen bändille ja Ravintola Nyyrikille hyvistä ruuista. Erityiskiitos Lea ja Seppo Silanderille, jotka ideoivat ja organisoivat unohtumattoman juhlaillan. Kiitos kaikille minua eritavoin muistaneille. Tallennan kaikki ihanat muistot vuosien varrelta Teistä kaikista Käpyläläisistä muistojeni helminauhaan. On ollut ilo ja kunnia kuulua joukkoonne. Kiitos siitä Anja Tanninen Ke 26.9. klo 17.00­18.30 Katu, portti ja meren pylväs­ Mirkka Rekolan kaupungissa. Mirkka Rekolan (kuvassa) kaupunkirunoutta. FT Liisa Enwald Ke 3.10. klo 18.00­19.30 Kirjat, joita ei ole! Minkälaisia kirjoja kotimaisilta kirjailijoilta onkaan jäänyt kirjoittamatta, kesken tai kadonnut ennen julkaisemista? FM Hanna Karhu Järjestäjinä: Käpylän kirjasto, Käpylän kirjastoyhdistys ja Helsingin Suomenkielinen työväenopisto. Korsuhartaus Paavalin kirkossa Kirkkolaulua Käpylän kirkossa Käpylän kirkossa järjestetään tänä syksynä toista kertaa konserttisarja Kirkkolaulu vie Käpylässä. Sarjan tarkoituksena on pitää kirkkolaulua monipuolisesti esillä. Pyhän Henrikin Legendassa kuultiin jo 9. syyskuuta keskiaikaista, suomalaista gregoriaanista laulua. Uutta mutta perinteikkäästi sävellettyä musiikkia kuullaan konsertissa, joka esittelee Tuomo Nikkolaa kirkkosäveltäjänä. Hän yllättää kuulijoitaan yhä uudestaan kauniilla ja syvällisillä sävellyksillään. Inka Kinnusen soolokonsertissa kuullaan klassisia kirkkolauluja. Armas Maasalon Adventtivesper on adventtiajan ehkä suosituin vesper, jossa kuulijat saavat laulaa myös Maasalon säveltämiä virsiä. Virsistään Maasalon kerrotaan kehaisseen, että kukaan muu ei osaakaan säveltää hyvin laulettavia virsiä. Tästä taitaa myös moni kanttori olla Maasalon kanssa samaa mieltä. HANNU LESKINEN Snygeimmät krigu-ajan styget KORSUHARTAUS Stadin Ässien, Ässä-Rykmentin JR 11 73-vuotisen rundin muistoksi to 04.10. klogu 19.00 Paavalintsyrkassa. Sammatintie 5, Valkka. Stygeistä vastaa Korsuorkka, dirigana Pepe Kovanen. Proggis bungaa 10 egee. Dörtsiltä. TUU MESSIIN! Sihe-Bokartus Taidetta kirjasta­kirja taiteena 4.9­29.9.2012 Taiteilijaryhmä SIHE: Heikki Hamarila, Liisa Harkkomaa, Olof Kangas, David Mitchell, Sari Vesikansa "Bokartus"-näyttelyssä yhteys kirjaan on moninainen. Kirja voi olla tekstinsä kautta myös objekti, jonka sisältö avautuu tai purkautuu uutena visuaalisena teoksena viitteellisesti tai konkreettisemmin suhteessa lukukokemukseen. Se voi olla myös "Artist's book ­ taiteilijakirja" taiteilijan uniikkina toteuttamana teos. Taidetta kirjasta näyttelyn teoksissa kirjojen herättämät henkilökohtaiset mielikuvat ovat myös siltana kaikkia yhdistäville lukukokemuksille ja kirjan kohtaamisille eri tilanteissa ja yhteyksissä. SIHE - taiteilijaryhmä tuo tässä näyttelyssä esille tekijöidensä näkemyksiä siitä, mitä kirjat ovat antaneet heille. Käpylän kirjasto, ma-to klo 9-20, pe klo 9-16 ja la klo 10-16 Käpylän Kunnon salivuorot 2012­2013 Lasten lysti maanantaisin klo 17­18 Voimistelua, leikkiä, pallopelejä ym. 3­7-vuotiaille Käpylän ala-asteen koululla, Väinölänkatu 7. Lentopalloa tiistaisin klo 19­ 20.30 Lentopalloa naisille ja miehille kuntoilumielessä Käpylän ala-asteen koululla, Untamontie 2. Salibandyä maanantaisin ja torstaisin klo 20­21 Salibandyä miehille ja pojille (yli 15-v.) Käpylän ala-asteen koululla, Untamontie 2. Lisätietoa antaa Keijo Nyström puh. 0505010255 tai keijo. nystrom@kolumbus.fi Tervetuloa mukavaan joukkoon kuntoilemaan. Teatteri Tuikkeen Syystunnelmia Taidenäyttely Käpylän kirjastossa 1.10­31.10.2012. SYYSTUNNELMIA Hellevi Saxman Loikkanen. Ilmaisukoulu 5-6-vuotiaiden ryhmä su 14.00-15.00 7-8-vuotiaiden ryhmä ti 14.30-16.00 Aikuisten improryhmä su 15.00-17.15 Karjalatalolla ja Koskelan nuorisotalolla Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ilmaisukoulu@teatterituike.fi www.teatterituike.fi Käpylän Seniorit ry Käpylän seniorit ry:n syyskausi on käynnistynyt! Olemme puolueisiin sitoutumattoman Kansallisen senioriliiton jäsenyhdistys. Kokoonnumme Karjala-talon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3 kerros, joka kuukauden 1. ja 3. torstai klo 13 seuraavina päivinä: 6.9., 20.9., 4.10., 18.10.,1.11., 15.11., ja joululounaan merkeissä 13.12. Kokouksissamme on asiantuntijaesityksiä ja eri alojen vierailijoita mm. romanikulttuurista ja geologiasta sekä omaa ohjelmaa. Kahvittelun lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia. Käpygrillin Runoilta AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi Kirkkolauluja su 7.10.2012 klo 18.00. Inka Kinnunen, sopraano, Anna-Marja Lehtoaho, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Tuomo Nikkola, kirkkosäveltäjä su 4.11.2012 klo 16.00. Tuomo Nikkola, baritoni; Hannu Leskinen, baritoni, Inka Kinnunen, sop- METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Osmontie 5, parittomat viikot klo 19.30 26.9. Helsinki 10.10. Unkarin runot 24.10. Jukka Itkonen 19517.11. Dikter på båda språk 21.11. P. Mustapää 1899­1973 (Martti Haavio) 12.12. Syyskauden päättäjäiset KUTSU Kokoonnumme Käpylän Työväentalolla, Vipusentie 19, joka toinen maanantai klo 12.00 17.9. alkaen. Joka kerta tiedossa jotain mukavaa ohjelmaa. Uusille jäsenille luvassa palkintoja. Tervetuloa iloiseen joukkoomme! Tiedustelut: 040 738 6296 / Kirsti Ollila Käpylän eläkkeensaajat Otamme passikuviakin Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 19.9.2012 Seurakunnan nimiasia puhuttaa Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 MESSUsunnuntaina klo 11 23.9. Sadonkorjuumessu. Marjaana Toiviainen, Albekoglu, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Kahvit. Klo 15.30 Siionin kannel­lauluseurat, kahvit. 30.9. Mikkelinpäivän perhemessu. Albekoglu, Yläranta-Suha, Pesonen-Kareinen. Mukana taidekerholaiset. Kahvit. 7.10. Messu. Saarna Auvo Naukkarinen. Väyrynen-Si, Leskinen, Karelia-kuoro. Mukana Evakkolapset ry. Kahvit. 14.10. Messu. Toiviainen, Pelkonen, Hämäläinen. JOUKKO KAUPUNGINOSAYHDISTYKSIÄ on tehnyt aloitteen Oulunkylän seurakunnan nimen muuttamiseksi Taivaskallion seurakunnaksi. Seurakuntaneuvosto piti nimiehdotusta kelpoisena, jopa hyvänä, mutta katsoi kuitenkin, ettei nimenmuutos ole enää, eikä toisaalta vielä ajankohtainen. Rakennemuutoksen yhteydessä viime vuonna uusi seurakunta sai esitetystä uudesta nimiehdotuksesta huolimatta vanhan käytössä olleen nimen, mikä on aiheuttanut mielipahaa varsinkin seurakunnan muiden alueiden asukkaissa ja sekaannuksiakin, kun ei ole aina selvää, tarkoitetaanko entistä vai nykyistä Oulunkylän seurakuntaa. Ehdotettu Taivaskallion nimi kuulostaa uskonnolliselta ja siksi niin sopivalta. Nimellä tuntuu olevan laajempaakin kannatusta. Paikkana Taivaskallio on kuitenkin vain yksi pieni osa tätä paikallisseurakuntaa, ei kaikenkattava ja kaikki osat huomioon ottava, joten parannusta nykytilanteeseen uusi nimi ei toisi. Sekaannusmahdollisuus Taivassalon seurakuntaan on myös olemassa. Alueella ei ole kirkollista rakennusta, vaikka yleensä pääkirkko saa nimen juuri seurakunnan nimen mukaan. Ihan merkityksetön ei ole sekään työläiskaupunginosan vinkkelistä esitetty näkökohta, että Taivaskallion alue on herrasväen asuinpaikka. Keskustelussa on viitattu myös siihen mahdollisuuteen, että nimi annettaisiin jonkun apostolin, evankelistan tai kirkkohistorian henkilön mukaan. Silloin paikallisuuden rajat ja rajoitukset häviäisivät, mutta menetettäisiinkö samalla jotain olennaista? Kuka tietää, missä sijaitsee Mikaelin kirkko tai miten ruotsinkielisen Petruksen seurakunnan rajat kulkevat? Paavalin kirkko varmaan tunnetaan, jopa Hyvän Paimenen kirkkokin tuomiokirkosta nyt puhumattakaan. Meillähän on paikallisuuteen ja alueellisuuteen perustuva seurakuntajako, jossa seurakunnan jäsenyys määräytyy asuinpaikan mukaan. Jäsenyys ei perustu omakohtaiseen valintaan muutoin kuin asuinpaikan osalta. Tämä periaate on tärkeä kirkolle sen vuoksi, että kirkko tahtoo olla koko kansan kirkko ja että siihen kuuluvat kaikki kansalaisryhmät laidasta laitaan. Täydentävänä mallina on esitetty henkilöseurakuntaa ja vaihtoehtona niin sanottua yhdistyskirkkoa, johon kuulutaan henkilökohtaisen valinnan ja ratkaisun perusteella. Tällöin ei voida enää puhua samassa mielessä koko kansan kirkosta ja kaikki kansankerrokset tavoittavasta seurakunnasta. Seurakunta on Jumalan kansa ja Jumalan perhe. Seurakunta koostuu kaikenlaisista ihmisistä. Ilman ihmisiä ei tarvittaisi seurakuntaakaan. Suomalainen luterilainen seurakunta on myös maantieteellinen alue. Se on Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Su 23.9. klo 13.30 Messu. Kataja, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Muita tilaisuuksia Käpylän kirkossa Joka ke klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki. Pe 28.9. klo 17-19.30 ja la 29.9. klo 10-13 Lasten ja aikuisten taidekerho. Ohj. Aura Hakuri ja Tarja Albekoglu. Tied. ja ilm. 20.9. mennessä p. 2340 5300. Kerho osallistuu perhemessuun 30.9. klo 11. Ke 3.10. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen. Kataja, Leskinen. Kahvit ja klo 13 Päiväpiiri. Su 7.10. klo 18 Kirkkolaulu vie Käpylässä. Kirkkoaarioita, Inka Kinnunen, sopraano, Lotta Koponen, viulu, Anna-Maria Lehtoaho, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 . Käpylän kirkkokuoroon otetaan uusia laulajia. Harj. tiistaisin klo 18.30-20.30 Käpylän kirkon srk. salissa. Tied. Hannu Leskinen p. 2340 4217. myös aluetta, ei vain jäsenistöään varten. Siinä me eroamme amerikkalaisista yhdistyskirkoista, vaikka monessa asiassa voimme niiltä myös oppia. Nimiasiat liittyvät yleensä elämän suuriin käännekohtiin ­ syntymään ja avioliiton solmimiseen, siis elämän alkuun ja yhteisen kodin perustamiseen. Seurakunnankin nimiasia on luontevinta ottaa pohdittavaksi silloin, kun se kytkeytyy johonkin suurempaan muutokseen ja uuteen vaiheeseen yhteisön elämässä. REIJO KATAJA kirkkoherra Kahvilakuulumiset PYÖRÄILIN Tamminiementien kahvilaan, joka sijaitsee Aurora Karamzinin (k. 1902). Diakonissalaitoksen perustajan taannoin omistamassa Meilahden kartanossa. Pihamaalla on vieläkin elävä muisto everstinnasta, Kaukasukselta taimena tuotu kyynelkoivu, niin suureksi kasvanut puu, että sen oksat riippuvat maahan asti kuin laaja tanssiaispuvun helma. Terassin korituoliin on mukava asettua keskelle kukkien rehevyyttä ja juoda teetä viikunahillon kera. Kaikki herkut on leivottu talon keittiössä, mutta minun suosikkini on omenapiiras kermavaahdon kera. Sen olen valinnut varmaan aina kahvilan perustamisesta saakka, vuodesta 1984. Kahvilan puolalainen omistajarouva ihmetteli kerran suhtautumistani omenapiirakkaan, vaan minkäs mielihalulleen tekee. Piiraaseen liittyy Grazyna-rouvan tarina juutalaistytöstä, joka joutui Auschwitzin keskitysleiriin ja siellä soittajaksi naisorkesteriin. Tyttö jäi eloon, muutti sodan päätyttyä Amerikkaan ja alkoi tehdä pianokiertueita Suomeenkin asti. Jokaisen konsertin taiteilija päätti kertomalla juutalaisen omenapiiraan valmistamisesta, esimerkiksi että viipaleet pannaan alimmaksi ja murotaikina vasta niiden päälle. Illan mittaan kahvila alkoi tyhjetä, joten rouvalla oli tilaisuus kertoa parin päivän takaisesta tapahtumasta. Kahvilaan oli tullut noin kolmikymmenvuotias, fiksun oloinen ja siististi pukeutunut mies. Hän kulki hieman erikoisesti jalkoja laahaten, minkä rouva havaitsi tervehtiessään asiakasta. Tulija kyllä vastasi, vaikkakin jörösti, ja suuntasi kylmäkaapille ottamaan vissypulloa. Hetken kuluttua oli tarkoitus rahastaa, mutta silloin mies oli jo pihalla. Rouva kiirehti perään ja kehotti maksamaan uhaten soittaa poliisit paikalle, mutta mies jatkoi matkaa päätään kääntämättä, nyrkkiä heristäen. Eräs asiakas ihmetteli ääneen nykyajan varkaiden siistiä pukeutumista. Grazyna-rouva päätti unohtaa välikohtauksen ja ryhtyi lukemaan nettilehtiä tietokoneelta. Kun IltaSanomien lööppi rävähti esiin, ruutuun ilmestyi äskeinen mies ­ murhasta etsintäkuulutettuna. Mies oli tunkeutunut entisen anoppinsa kotiin ja ampunut tätä haulikolla päähän. Siitä langetettiin elinkautistuomio, mutta miehen oli onnistunut karata vankilasta peräti kaksi kertaa. Uutinen pelästytti rouvan ja sai soittamaan poliisille tarkoituksena välttää oman uhkauksensa mahdolliset seuraamukset. Tapahtumasta puhuessaan rouva oli ymmärrettävästi edelleen järkyttynyt. Sitäkin hän pohti, mitä miehelle oli elämän varrella mahtanut tapahtua. Totesimme yhdessä, ettei yksikään ihminen suunnittele lapsena ryhtyvänsä suureksi tultuaan murhaajaksi, taustalla täytyi olla raskaita kokemuksia. Rouva olisi jopa toivonut voivansa keskustella siitä miehen kanssa. Päivittelin mielessäni kahvilatyön vaaroja ja silmäilin pöydälle nostamaani Donna Leonen tuoretta Venetsia-dekkaria, mutta täytyy myöntää, ettei lukeminen maittanut, todellisuus kun voitti sepitetyt tapahtumat. Myöhemmin rouva alkoi kertoa toista tarinaa, netistä löytämäänsä puolalaislehden artikkelia Englannista. Siinä kerrottiin 70-vuotiaasta maanviljelijästä, jolta vaimo oli menehtynyt seitsemän vuotta takaperin. Rouva nosti esiin tekstin ja näytti valokuvaa tammimetsästä, jonka maanviljelijä oli istuttanut vai- Muuta To 20.9. klo 18 Sibeliuksen helmiä Oulunkylän kirkossa. Jussi Makkonen, sello, Rait Karm, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 . Voimia arkeen-iltoja perheille 2 kertaa kk:ssa alk. 9.10. klo 17 Maunulan kirkossa, ohj. Liisa Mäntymies, Tarja Albekoglu ja Outi Takkinen. Tied. ja ilm. 4.10. mennessä p. 2340 5300. La 6.10. klo 10-15 Naiset kaivolla ­ monikulttuurista sisaruutta Oulunkylän kirkossa. Luento, lääkäri, tutkija Mulki Mölsä. Ohjelmaa, lounas ja kahvi. Klo 14.30 Viikkomessu. Su 14.10. klo 10 Messu, lähetyspyhä ja lähetyslounas Oulunkylän kirkossa. Su 21.10. klo 10 Messu ja 80-, 85 jne. -vuotiaiden juhla Oulunkylän kirkossa. monsa muistoksi. Keskellä metsää oli avoin tila ja siellä kasvoi puiden muodostama suuri sydän. Sekä sydäntä että metsää reunustivat keltaiset narsissit; sydän avautui kohti vaimon kotikylää. Artikkelin mukaan kukaan ei ollut tiennyt miehen hankkeesta, kunnes eräs kuumailmapalloilija osui paikalle ja huomasi korkealta metsän ja siellä tammien muodostaman sydämen. Sillä tavoin asia tuli julki ja nyt siitä kerrotaan ympäri maailmaa. Grazyna-rouvan mielestä Romeon ja Julian tarina jää toiseksi tämän modernin rakkauskertomuksen rinnalla. Vai olisiko niin, että jos Shakespearen nuoripari olisi saanut elää yhdessä, sulho olisi hyvinkin voinut istuttaa rakastetulleen tammimetsän sydämineen jonnekin Veronan laitamille? LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä ________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16. Toimitus- ja tilavaraukset 09 2340 5300 tai oulunkyla. srk@evl.fi. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys ti 9-11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut p. 2340 5318. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna pe klo 9-11, p. 2340 4218, huom. suljettu 21.9. Päivitetyt tapahtumatiedot netissä ja Kirkko & kaupunki-lehdessä. Pesula katoaa KOSKELAN 1960-luvulla rakennetun keskuspesulan purkutyö on jo hyvässä vauhdissa. Osa Koskelan­Käpylän ilmettä katoaa jälleen. Piipun purku alkoi maanantaina 10.9. Kaupunki purkaa kiinteistön, koska Uudenmaan sairaalapesula siirtyi jo maaliskuussa Keravalle. Pesulan paikalle rakennetaan näillä näkymin asuinkiinteistöjä. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO
• 19.9.2012 Käpylä-Lehti ERIKOISHAMMASTEKNIKKO 11 Takaikkuna Uhkaa ja ahistusta UHKAA JA AHISTUSTA, sitähän tämä nykymeno ja nykymaalimamme on. Toista se oli ennen, kun vaan käytiin maalimansotia ja veljessotia ja syötiin vähärasvaista ruokaa, jopa tosi luonnonläheistä pettua. Toista se oli silloin inehmon elämä kun ei ollut eurokriisiä, ei tätä EU:ta ongelmaisine Kreikkoineen, Espanjoineen, Portugaleineen, Islantineen, Irlantineen. Oli vaan kansallisia valuuttoja ja pieniä erimielisyyksiä, joita sotimiseksikin kutsuttiin. Erimielisyyksiä hiilestä ja teräksestä ja niin sanotuista siirtomaista nykyisten EU-maiden kesken. Oli vielä kunnon kansallistunnetta ja aivan erinomaista itsenäisyyttä, kansallista valuutta- ja kauppapolitiikkaa niin idässä kuin lännessä. Eikös niin, eikös ollut ihanaa, kun maailma vielä oli malillaan. Sitten on ajauduttu tähän uhkien ja ahistuksen aikaan. Jäätiköt sulavat, ilmastonmuutos uhkaa, väestö kasvaa, kunnon vesi loppuu, liikalihavuus ja nälänhätä uhkaavat rinta rinnan, syödään roskaruokaa, karpataan, antikarpataan. Verisuonet ja aivot kalkkiutuvat. Päivittäiset uutiset kertovat miten ravintoaine toisensa jälkeen aiheuttaa tuhoa ja tauteja. Ehkäpä jo vuoden kuluttua asiat taas ovat päin vastoin. Eilinen myrkky on taas tänään kiitetty terveysruoka, herkku. Uhat alkavat ahistaa, ahistaa. Tarvitaan lisää ahistuslääkkeitä, lisää ja lisää kunnes se lääkkeiden käyttökin alkaa ahistaa. Syödään ahistukseen, juodaan ahistukseen ja sekös vasta ahistaa. Tarvitaan yhteiskunnan avustuksia ahistukseen, mutta ahistuksen auttamiseen koulutettuja ei ole tarpeeksi. Heitä on niin vähän, että he ylityöllistyneinä ahistuvat ja joutuvat ahistushoitoa tarvitsevien listoille ja sekös taas lisää yleistä ahistumista. omillaan nykyihminen ei mitenkään pärjää. Onko se edes hyväksyttävää! Melkoinen osa nuorista putoaa kärryiltä ja syrjäytyy. Tapahtuneeko sitä pahimmillaan jo kolmannessakin polvessa. Työpaikat karkaavat Kiinaan ja muihin kaukomaihin. Nokian kurssi putoaa kuin kivi, katastofit uhkaavat. Mutta onneksi on olemassa kaikenlaisia päättäjiä ja niin sanottuja toimijoita joiden syyksi kaikkinaisen surkeuden voi langettaa. Ja olisihan se liikaa vaadittu jos itsestään pitäisi etsiä joitakin syitä vaikeuksiin tai jos vaadittaisiin jotakin omavastuullisuutta. Mutta mikä se onkaan tämä maamme armahin Suomenmaa kaiken kauheuden keskellä. Hienot kilpailevat kansainväliset tutkimukset paraimmillaan sijoittavat meidät maailman onnellisimmaksi maaksi, kriittisimmätkin parinkymmenen parhaan joukkoon. Ja koululaitos täällä on verratonta valioluokkaa. Siis Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa! Tollojako olemme uhkinemme ja ahistuksinemme, tollojako? Jotenkin pukkaa mieleen se, kun tyttäreni vuosia, vuosia sitten aloitti koulunsa, ja silloin ykkösuhkiin ja -ahistuksiin kuului ydinsodan uhka. Eräänä päivänä hän oli jälleen koulussa saanut valistusta ja tuli erittän ahdistuneena kotiin. Hän kysyi minulta mitä teemme, kun ydinpommi putoaa tänne. Sanoin, että sitten kiivetään katolle ja katsotaan miten komea on maailmanloppu ainakin näillä kulmilla. Se taisi joksikin aikaa taittaa ahistusta. Itse taitan näinä aikoina ahistusta katsomalla arkisten aamupäivien päätteeksi (sopii eläkeläiselle) kakkoselta italialaista sarjaa "Isä Matteon tutkimuksia". Monella tavalla mukava roomalaiskatolilaisittain lohduttava. Värikäs ja eläväinen aivan kuten on Italia, kuten on Kreikka, Espanja, Portugali tai Irlanti. Islannista en niinkään tiedä, en ole tutustunut. Mutta Don Matteo on kiva. Suosittelen syksyn ahistukseen, ankeuteen ja uhkien unohtamiseen. JUHANI IKONEN Kauneus- ja terveyspalveluja FYSIOTREENARI Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Opiskelijahieronta 1.10.-16.11. 30 min/15,- 45 min/20,60 min/25,Katso muut palvelumme www.fysiotreenari.com ja facebook rleena Ma Tiistaisin eläkeläisalennus · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Kirkkautta kasvoille.... Väsymys, kuivuus, stressi, ikääntyminen, saavat ihon näyttämään elottomalta... Uudistava hedelmähappohoito, joka antaa iholle uutta eloa ja nuorentaa vähentämällä ryppyjä, juonteita, pigmenttiläiskiä sekä ihon epätasaisuuksia Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi 75,· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Peel & Lift Varaa aikasi: 040 961 2310 Koskelantie 24, Käpylä, Helsinki www.fysiotreenari.com PARTURI-KAMPAAMO SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Käpyläntie 12 Puh. 728 7012 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS · Fysikaaliset hoidot · Hieronta · Veteraanikuntoutus · Akupunktio · Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Parturi · Kampaamo Maarit, Mervi & Paulina Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola TERVETULOA! Parturi-Kampaamo Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Tutustumiskäynti 35/ 55 min Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 61 Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2012 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Asuntolaina Sampo Pankista Hoidamme puolestasi pankinvaihdon, saat juuri sinulle ja perheellesi sopivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin pankkipalveluihin. Mahdollisuus tulla lainaneuvotteluun myös töiden jälkeen tai aikaisin aamulla. Kirjanpito · Palkanlaskenta · Tilinpäätökset · Kausiveroilmoitukset · Veroilmoitukset ja muut veroasiat · Tilintarkastuksen valmistelu · Yrityksen perustaminen · Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Käpylänkuja 1 · 00610 HKI · puh. 050 4394 835 · www.accumi.fi Apteekkipalvelua ammattitaidolla SYDÄNPÄIVÄN TARJOUS OBESIMED 45 kaps. 1890 (norm 20,45) Tarjous voimassa 24.-29.9.2012 Haluatko pudottaa painoasi? · Vie nälän tunteen jo ennen ruokailua · Säilyttää kylläisyyden tunteen · Ei rajoita ruokavaliota Obesimed Huomattavaan painonpudotukseen ja liikalihavuuden hoitoon Ilmainen verenpaineenmittaus koko viikon TERVETULOA Puutarhamyymälä MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Sofianlehto Olli Ropponen rahoituspäällikkö puh. 050 426 4783 olli.ropponen@sampopankki.fi Pia Laurinen rahoituspäällikkö puh. 050 423 7655 pia.laurinen@sampopankki.fi Kimmo Majala rahoituspäällikkö puh. 050 423 6068 kimmo.majala@sampopankki.fi Laaja kukkasipulivalikoima viikosta 39 lähtien! Av. ark. 10-18, la 9-17, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Sampo Pankki Helsinki-Pasila Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Ostotoimeksianto Asiakkaamme ostaa kt tai rt tai vastaava 3-4h, k. Alueelta Käpylä, Ogeli, Pakila tai Pohjois-Helsinki. Vapautumisella ei kiire. Ostotoimeksianto, eli myyjälle ei kuluja. Yhteydenotot p. 0400 612 320. Käpylä kt 68,5m2 3h, k, las. p. Hyvä kompakti kolmio. Putkiremontti tehty 2012. Bussi, raitiovaunu ja jopa juna tuovat kotiin. Palvelut lähellä. Mh. 230.652 . Vh. 276.000 . Koskelantie 37. 277324 Käpylä pt 85m2/94m2 3h, k, kph. Avara, valoisa ja lämminhenkinen koti. Kellarissa on asunnolle kuuluva huone. Sijaitsee suurella rehevällä puutarhatontilla rajoittuen kaupungin puistoon. Mh. 415.000 . Käpyläntie 34. 286216 Käpylä pt 100m2/135m2 3h, k. Huippupaikalla hyväkuntoinen, ihastuttava koti ja puutarha. Kellariin mahdollista tehdä mh, yms. Rauhallinen paikka. Palvelut ja liikenneyhteydet lähellä. Mh. 530.000 . Ilmattarentie 13. 287671 Koskela okt 160m2 6h, k, s, aputilat. Viehättävä omakotitalo, kauneimmaksi palkitulla kadulla kolmessa kerroksessa. Tilaa lapsille ja harrastuksille. Velaton lähtöhinta 548.000 . Myrskyläntie 12. 288273 Paloheinä et 280m2 5h, k, s, tkh, khh, ph, var., vh, ask.h, 3xwc, at. Arkkitehdin suunnittelema yksilöllinen koti. Edustava, kodikas ja käytännöllinen. Kuntotarkastettu. Mh. 745.000 . Tuohimäentie 66. 287327 Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen: yrittäjä, LKV 040 715 7150 Meillä on sellaista, mitä muualta ei helposti löydä: uusia ideoita ja tuotteita sisustamiseen, niin kotiin kuin lahjaksi, kaikenikäisten iloksi. "Nyt on hyvä hetki vaihtaa kotia. Korkotaso on alhaalla ja valikoimaa on paljon. Ota yhteyttä!" UUSI fe & ca AUPPA LÄSSÄ! K KY OULUN TULLA SAA N! EMAA AT S E L K Jessi Kuisma myyntisiht., KED 050 597 0011 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Välityspalkkio esim. VERKKO 900 + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Siltavoudintie 4, Oulunkylä. Ark 10-18 ja la 10-16