• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 8 22.10.2008 57. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Marja-Leena Kouki loistaa Nyyrikissä SILMÄLASIT 1-tehot alk. Alepa · AON · Café Picnic · Hammasogeli · Helsingin OP · Hiusateljee · Korukello Ogeli · Melissa Oy Terveyspalvelut · Nordea · Ogelin Kirja · Ogelin Optiikka · Oulunkylän Apteekki · Ravintola Mr.Hugo · OP-Kiinteistökeskus · Oulunkylän fysikaalinen hoitolaitos · Oulunkylän Liikennekoulu · Pikkufantti · Ravintola Vega · R-Kioski · Special · Tiimari · lähituntumasta löydät lisäksi kirjaston, terveysaseman, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen. Heikki Valpola ja Kullervokuoro työväentalon iltamissa Olutravintola 49 Olemme lähellä - tulitpa mistä tahansa La 8.11. klo 20.00 The Rock Delusion -duo Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088. Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868 Kauppakeskus Ogeli · Kylänvanhimmantie 29 · OULUNKYLÄ
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 22.10.2008 Itsetutkiskelun paikka S yyskuun loppupuolella, tarkasti sanottuna 21. syyskuuta, oli Helsingin sanomien sunnuntaidebatissa juttu, jonka otsikko oli "Jokaisen aikuisen tulisi kuulua asukasyhdistykseen". Näin Käpylä-Seuran lehden toimittajana kiinnostuin välittömästi. Kirjoittajina ovat yhteisöllisyysprojekteissa kaupungin ja oman yrityksensä kautta toiminut Mikko Virkamäki ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori. Miehet puhuvat lähiyhteisöllisyydestä, joka voi olla ratkaisu moneen ongelmaan. Vanhukset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään ystäviensä ja naapuriensa tuella. Vanhempien kasvatusvastuu helpottuisi, kun isät ja äidit ojentaisivat ja kiittäisivät muitakin kuin omia lapsiaan ­ näin ennen tehtiin. Arjen työläys helpottuisi kun naapurukset puhuisivat toisilleen ja vaihtaisivat kokemuksiaan. Näin torjuttaisiin yksinäisyyttä ja ehkäistäisiin epätoivoisia tekoja. Artikkelissa viitataan muun muassa Jokelan ja Keravan tapahtumiin. Miten lähiyhteisöllisyyttä sitten voisi edistää ja haluavatko ihmiset oikeasti olla toistensa kanssa tekemisissä? Osuuko Jyrki Lehtola oikeaan, kun hän Iltalehden kolumnissaan 12.10. toteaa: "Samalla kun me hoemme oikeaoppisesti uuden yhteisöllisyyden puolesta, me yhä vähemmän haluamme serkkua yöksi kylään." Virkamäki ja Peltovuorikin toteavat, että aktiiviset ihmiset eivät jaksa toimia osana byrokratiaa, ja passiiviset ovat tyytyväisiä kun joku muu hoitaa homman. Siksi he esittävät toimia, joilla yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa. 1. Valtionvarainministeriön on perustettava hanke, jossa määritellään ne arjen alueet, joissa yhteisöllisyydellä voidaan saavuttaa suuria hyötyjä. 2. Valtion, kuntien, yhdistysten, asuinyhtiöiden ja yritysten tulee sel- vittää itselleen, miten niiden toiminta vaikuttaa yhteisöllisyyteen. 3. Kansalaisjärjestöjen tulee jäsenhankinnassaan varoa sitä, että niiden toimintaan valikoituu vain sisäsiistejä ja kilttejä jäseniä. 4. Suomeen tulee perustaa lähiyhteisöllisyyden kehitysrahasto. Lopuksi he toteavat, että jokaiselta asuinalueelta pitäisi löytyä kaupunginosayhdistys, kotisivut, paikallislehti ja toimintaa, johon kuka tahansa voi osallistua. Lisäksi jokaisen aikuisen tulisi kirjoittajien mielestä kuulua ainakin jäsenenä kaupunginosansa tai kylänsä asukasyhdistykseen. Kirjoituksen jälkeen tuli Kauhajoki. Halusimmepa sen serkun kylään tai emme, yhteisöllisyyttä on pakko vahvistaa. Aloittaa voi esimerkiksi äänestämällä kunnallisvaaleissa. Kotoinen Taivaskalliomme syysväreissä. Upea ruska TÄNÄ SYKSYNÄ OLEMME SAANEET NAUTTIA VÄREISTÄ. Luonto hehkuu keltaista, punaista ja violettia. Syksyn ruskasta ennustettiin laimeata. Toisin kävi. Ainakin Etelä-Suomen syksystä tuli harvinaisen komea. Puiden lehdet alkavat ruskaantua päivän lyhentyessä. Silloin puu ryhtyy varastoimaan lehtivihreää juuriinsa ja lehdissä oleva keltainen väri pääsee esille. Kun lämpötila alenee, alkavat monien puiden lehdet punertaa. Ilmiö liittyy sokereiden varastoitumiseen. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii http://www.kaupunginosat.net/kapyla Kansa tietää ditaan Suomen kansalaisuus. Kunnallisvaaleissa ovat äänioikeutettuja myös muut täysi-ikäiset ulkomaalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan. Itse koen suomalaisuudestani huolimatta kuuluvani tuon "kansan" ulkopuolelle. Tai ovatko kaikki käpyläläiset "viherpiipertäjiä" pihoillaan ja koskelalaiset taas aina heikomman puolella? Ajatellaanpa esimerkiksi poliitikkoa, joka perustelee vallankäyttöään sillä, että hänellä on kansan vaaleissa antama tuki takanaan. Entä jos en olekaan äänestänyt häntä? Enkö silloin kuulukaan kansaan? Millä nimellä tulisi kutsua sitä "kansaa", joka ei antanutkaan tukea? Tai kun kuulee poliitikon innostuvan kehumaan "kansan kyllä tietävän" asioiden oikean laidan, niin on tiedettävä puhuuko hän Onnentien omakotiasujien suulla vai Koskelan vuokra-asujien äänellä. "Kansa" saa poliittisessa kielenkäytössä erilaisia sisältöjä riippuen siitä kuka puhuu, kenelle puhutaan ja mitä halutaan perustella. Todellisuudessahan me "kansa" olemme yhteiskunnallisten kysymysten suhteen varsin epäyhtenäinen joukko myös Koskelassa ja Käpylässä. Toinen on etelän kuin pohjoisen ihminen, toinen on naisen kuin miehen toive, toinen on työttömän kuin palkannauttijan ongelma. Kun "kansa tietää", niin käytännössä vain osa kansasta tuntuu tietävän asioiden oikean laidan. Sanan "kansa" täysin oikea käyttö oikeastaan edellyttää, että sen katsotaan pitävän sisällään kaikki Suomessa asuvat. Tässä ei ole eroa etelän ja pohjoisen ihmisen, rikkaan ja köyhän, nuhteettoman ja rikollisen välillä. Myös kirkosta käytetään "kansa" sanaa. "Jumalan kansa" on yksi Uuden testamentin käytetyimmistä seurakunnallisista kielikuvista. Puhutaan "kansankirkosta" ja "kirkkokansasta". Kirkossa "kansa" sanan käyttöön liittyvät samat ongelmat kuin politiikassa. "Jumalan kansaan" katsotaan usein kuuluvan vain ne, jotka ovat samaa mieltä uskosta ja sen sisällöstä. Lujan uskon omaava pappi tai seurakuntalainen ymmärtää oman näkemyksensä olevan se ainoa autuaaksitekevä. Ihan niin kuin me rajalliset ihmiset voisimme ottaa itsellemme oikeuden määritellä ääretön Jumala ja suhde häneen. Passi on suomalaisen todiste kansalaisuudestaan. Jumalan kansalaisuuden todisteeksi riittää kaste. Hyvä koskelalaisen ja käpyläläisen "kansan" edustaja valtuustossa pyrkii kuuntelemaan myös muiden kuin oman kannattajaryhmänsä ääntä ja ottamaan oppia siitä. Kirkon työntekijöiden ja seurakunnan luottamushenkilöiden on niin ikään pyrittävä kuulemaan myös niiden ääntä, jotka eivät ole kaikkein toimeliaimmin seurakunnan elämässä mukana. Sillä lopulta kai kuitenkin on totta, että "kyllä kansa tietää". Siksi kannattaa antaa oma, ainutkertainen äänensä vaaleissa. Kirsi Hiilamo Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Tervatäplätauti ja vaahteranhärmä vaivaavat varsinkin pieniä vaahteroita. S Mikä vaahteroita vaivaa? Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. uomen ensimmäiset kunnallisvaalit järjestettiin 90 vuotta sitten. Vuosikymmenestä riippumatta "kansa" on aina ollut hyvin esillä vaaleissa. "Kansa tietää!". "Minulla on kansan tuki." "Kansa on puhunut." "Kansa näyttää olevan sitä ja sitä mieltä." Mikä tai kuka tämä tällainen "kansa" oikein on? Se ei ilmeisestikään voi tarkoittaa sitä kulttuuriltaan ja hallinnoltaan yhtenäistä ihmisryhmää, jota kutsutaan suomalaisiksi ­ tai joilla on täällä äänioikeus. Kunnallisvaalit poikkeavat eduskuntavaaleista ja presidentinvaaleista, joissa äänioikeuteen vaa- OLETKO IHMETELLYT TUMMATÄPLÄISIÄ ja kuin kalkkimaalilla siveltyjä vaahteranlehtiä? Kyse on vaahteroita yleisesti vaivaavista vaahteran tervatäplätaudista ja vaahteranhärmästä. Tervatäplätaudin aiheuttaa kotelosieni Rhytisma acerinum ja vaahteranhärmän Uncinula tulasnei. Kummatkaan sienitaudit eivät ole tappavia. Vaahterat kestävät riesat hyvin. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 19. päivä. Aineisto toimitukseen 7. marraskuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 22.10.2008 Tuntematon Café Kumina Jos haluat perisuomalaista, ravintolan keittiössä juuri valmistettua ruokaa, kannattaa mennä Cafe Kuminaan. Ehdokkaat vaalitentissä Paikalliset kuntavaaliehdokkaat olivat kuultavana Käpylä-Seuran Urbaania urputusta -tilaisuudessa. Selkeitä eroja ehdokkaitten tai puolueitten välille ei syntynyt. Käpylänseudun tärkeät teemat ovat kaikille yhteiset. K Pirkko Pirinen kertoo, että ravintolasta voi tilata kabinetin yksityistilaisuuksiin. CAFE KUMINA on osoitteessa Käpyläntie 6. Se on ollut siinä jo kymmenisen vuotta. Ravintolan erikoisuutena on se, että siellä saa puhtaasti suomalaista ruokaa, muun muassa läskisoosia. Lounas on täydellinen ateria, johon kuuluvat salaatti, leipä, maito tai mehu sekä kahvi ja jälkiruoka. Ja kaikki ruuat valmistetaan omassa keittiössä saman tien, kun ne on tilattu. Tällaisen lounaan hinta on 11.50 euroa. Keskiviikko on erityinen silakkapäivä. Alkoholijuomia ei tässä ravintolassa ole. Cafe Kumina asiakkaita ovat palvelemassa Pirkko Pirinen ja Carl Högström. Molemmilla on kokin koulutus. Ravintolassa on myös tilava kabinetti, jossa järjestetään yksityistilaisuuksia kuten syntymäpäiviä ja muistotilaisuuksia. Ravintola on osa Kotiryhmä Kumina Oy:tä. Tämä on kotipalveluyritys, joka tarjoaa ravintolapalvelujen lisäksi muun muassa siivousta ja ikkunanpesua. Cafe Kumina on siisti ja rauhallinen paikka, jossa on helppo viihtyä. Ravintola on auki maanantaista perjantaihin kello 12­14. Seppo Seppälä äpylä-Seura puheenjohtaja Matti Eronen mittasi avauspuheet ja jakoi puheenvuorot paikallisille kuntavaaliehdokkaille Käpylän peruskoulun ruokasalissa 7. lokakuuta. Vaalitentti oli sisällytetty koulun ysiluokkalaisten yhteiskuntaopin kurssiin, joten paikalla oli mukavasti nuorta väkeä. Buffetista vastasi Käpylän Martat. Läsnä oli 18 kuntavaaleissa ehdokkaana olevaa käpyläläistä, koskelalaista ja kumpulalaista, 12 naista ja kuusi miestä. Puolueista paikalla olivat: Vihreät, SDP, Keskusta, Kokoomus, RKP, Vasemmistoliitto, SKP (+ Helsinki-asukaslistat) sekä juuri kesällä rekisteröity Köyhien asialla. Tilaisuudessa keskusteltiin kuntavaalien keskeisistä teemoista paikallisesta näkökulmasta. Kirjasto, terveysasema, kaupungin hankinnat eettisine näkökulmineen sekä nuorten ja vanhusten asiat yleisellä tasolla herättivät vilkasta keskustelua. Todettiin kaupungin työn arvostuksen olevan huonon ­ ainakin palkallisesti, pääkaupunkilisää ei ole saatu lukuisista yrityksistä huolimatta. Ennustettiin 50 prosenttia kaupungin työntekijöistä jäävän eläkkeelle vuoteen 2025 mennes- sä. Töiden uudelleenjärjestelyillä voidaan työtaakkaa ehkä hiukan helpottaa, mutta se ei koko poistumaa paikkaa. Työntekijöiden jaksaminen jo nyt ja etenkin joukkoeläköitymisen jälkeen on otettava päättäjien asiaksi. Kilpailutuksen nähtiin toimivan työntekijää vastaan: esimerkiksi julkisen liikenteen kalusto on huonontunut ja työntekijät ovat jääneet palkkakuoppaan. Palkan ei toisaalta arveltu olevan ainoa työskentelyn motiivi, tarvit- taisiin myös stadin duunin ja duunarin arvostusta. Henkilöstökassat ja erilaiset palkan lisänä tulevat setelit ja joukkoliikenneliput toisivat arvonlisää työhön. Joukkoliikennekysymykset ­ etenkin raitiolinja ykkösen asiat ­ olivat illan suurin yksittäinen aihe. Samoin puhutti Mäkelänkadun ja Koskelantien liikenne. Hakamäentien valmistuminen tuo Käpylään Turun, Tuusulan ja Lahden valtateiden liikenteen. Ratkaisuina tuotiin esiin muun muasssa ruuhkamaksuja, nopeuksien alentamista sekä nopeuksien noudattamisen kameravalvontaa. Raskasta liikennettä vaadittiin rajoitettavaksi. Parkkimaksuja voisi nostaa ydinkeskustassa ­ edullisia asukaspysäköintimaksuja hiukan kritisoitiin. Poikittaiset liikenneratkaisut olisi tarpeen saada raiteille. Ikuisuuskysymyksistä ponnahti esiin myös pyöräteiden kunto ja linjaukset. Sirkka Liisa Virtanen Duetto sai ensimmäiset vuokralaiset KÄPYLÄN UUSIN toimistorakennus Duetto on valmis ja ensimmäiset vuokralaiset, Hobby Hall ja Palmia ovat muuttaneet taloon. Hobby Hallilla on talossa pääkonttori, ostot, markkinointi, hallinto ja asiakaspalvelu sekä noin 200 työntekijää. Stockmanniin kuuluva postimyyntiyritys valloittaa Dueton kaarevasta puolesta kaksi kerrosta ja suorasta puolitoista. Hobby Hallin myymälät pysyvät edelleen Tammistossa ja Hämeentiellä. - Hämeentielle pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla ja Tammistoon taas omalla autolla, markkinointijohtaja Riitta Kiukas perustelee. Myös Helsingin kaupungin omistama catering- ja toimitilapalveluja tuottava Palmia siirsi yksiköiden johdon ja yleishallintonsa Duettoon. - Talossa on myös lounasravintola, joka on auki kaikille, Palmian markkinointisuunnittelija Heidi Damstedt kertoo. Ravintola Duetto sijaitsee katutasossa ja sieltä voi varata kokoustiloja, auditoreja sekä talon ylimmäisessä kerroksessa olevan saunan tarjoiluineen. - Näköala tulee kaupan päälle. Nopeasti kasvavalla Palmialla on noin 700 toimipistettä eri puolilla Helsinkiä. Duetosta Palmia on vallannut Cafe Kumina on siisti ja viihtyisä paikka. kuudennen kerroksen. Viidennestä kerroksesta heillä on puolet ja ensimmäisestä kerroksesta neljännes. - Käytössämme on yli 3500 neliötä Damstedt kertoo. - Henkilökuntaa Palmialla on Duetossa noin 200. Hobby hallin ja Palmian lisäksi Duettoon ovat tulossa ainakin Atria Yhtymä Oyj, Progress Softaware Oy ja Studio Fotonokka Oy. Alun perin YIT:n omistama Duetto myytiin 2007 saksalaiselle kiinteistösijoittajalle, Union Investment Real Estate AG:lle. Yli 14 000 neliömetrin laajuisen kiinteistön kauppasumma ylitti 42 miljoonaa euroa. Alice Karlsson Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirjaa myydään seuraavissa liikkeessä: · Kirsikankukka, Koskelantie 29. Avoinna ma­pe 9­9, la 9­17, su 10­17. · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. Avoinna ma­pe 10­17, la 9­13. · Versione, Pohjolankatu 43. Avoinna ma­pe 10­18, la 10­14. Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Hinta on 28 . Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050 300 2581. Vantaata juodaan jouluun PÄIJÄNNETUNNELIN peruskorjaus on edennyt aikataulun mukaisesti. - Ellei mitään yllättävää tule vastaan, Päijänteen vettä tulee hanoista jälleen joulukuussa, viestintäpäällikkö Ari Nevalainen Helsingin vedestä kertoo. - Kun nyt käynnissä oleva korjausjakso saadaan valmiiksi, on koko 120 kilometrin tunneli peruskorjattu. Työt tunnelissa käynnistyivät huhtikuussa 2008, josta lähtien helsinkiläiset ovat juoneet Vantaanjoen vettä. Massiivisen puhdistuksen jälkeen Vantaanjoen ruskeasta vedestä on saatu juomakelpoista -- muttei kylmää! Haalea hanavesi maistuu tunkkaiselle, vaikka se puhdasta olisikin. Alice Karlsson
• 4 Käpylä-lehti soa pitäisi joissain tapauksissa jopa alentaa (se on mahdollista!). 5. Kaupungin tarjoamien palvelujen parantamista. Vastustan kunnallisten palvelujen yksityistämistä. 6. Taiteilijaminäni on luonnon puolella ja siksi ympäristölautakuntaan. Olen ollut ympäristölautakunnan jäsen kohta kahdeksan vuotta ja hankkinut runsaasti tietämystä ympäristöasioista. ja kotihoitoon sekä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän työn kautta tapahtuvaan hyvinvointiin. 3. En rakentasi uudisrakennuksia, vaan hyödyntäisin olemassaolevia kiinteistöjä lähipalvelujen mahdollistamiseksi. 4. Tontinvuokrat alas ja heti! 5. Lupaan jatkaa nuorten kuuntelemista, kuulemista ja välittämistä, myös toiveiden välittämistä kunnallishallinnossa. Vanhuksille samaa kuin lapsille ja nuorillekin. 6. Haluan jatkaa Suomenkielisen työväenopiston tulevassa lautakunnassa ja mahdollisuuksien mukaan opetus-, sosiaali-, nuoriso- tai kirjasto- ja kulttuurilautakunnassa. 22.10.2008 MITÄ EHDOKKAAT MEILLE LUPAAVAT? Käpylä-Lehti kysyi käpyläläisiltä ja koskelalaisilta ehdokkailta kuusi seudullemme keskeistä kysymystä. 1. Olisitko valmis edistämään sitä, että Koskelantielle tulisi kumpaankin suuntaan kulkeva bussikaista vaikka se entisestään hidastaisi henkilöautoliikennettä? 2. Mihin suuntaisit uudelleen 100 miljoonaa euroa kaupungin budjetista? 3. Pitäisikö Käpylään rakentaa vielä jotakin? Jos pitäisi, mitä ja mihin? 4. Pitääkö tontinvuokrat sitoa elinkustannusindeksiin vai myyntihintaindeksiin? 5. Mitä päättäjänä lupaat käpyläläisille a) nuorille ja b) vanhuksille? 6. Mihin lautakuntaan haluaisit ja miksi? SDP kehitetään ja että joukkoliikenteessä kanta-asiakkuus tulee kannattavaksi esimerkiksi lipun hinnoissa. Lupaan myös jatkaa neljä vuotta sitten aloittamaani blogia, jossa tuon päätöksentekoa lähemmäs kaupunkilaista ja sitä kautta vuorovaikutteisemmaksi. 6. Haluan jatkaa joukkoliikennelautakunnassa, jossa olen viimeiset neljä vuotta ollut. Päätettäväksi on tulossa suuria hankintoja ja asioita, joista päättäminen vaatii sitä perehtymistä jota olen tällä kaudella tehnyt. Janette Grönfors sosionomi 1. Koskelantielle voisi tulla bussikaistat mutta samalla tulisi muun raskaan liikenteen määrää selkeästi rajoittaa. 2. - Terveyspuolen henkilöstön palkkoihin niin, että osaavaa henkilöstöä saataisiin tarpeeksi. - Dementikkojen hoitoon. - Palvelujen käytön tasapainottamiseen. - Nuorille tukevampi palveluverkko. - Maahanmuuttajien kieliopintoihin ja osallistamiseen. 3. Käpylään ei tarvitse rakentaa mitään uutta, meillä on kaikkea 4. Tuen tontinvuokraajat-liikettä, jonka ehdotuksen mukaisesti tonttivuokria ei sidota indeksiin vaan kaupunginvaltuusto tarkistaa vuokrat koko kaupungissa samalla, kun se päättää arvojen määräysperusteista. 5. Haluan vaikuttaa siihen, että palvelut jakaantuvat tasapuolisesti ja että ne ovat kaikkien saatavilla. Helsingin on oltava kaupunki, jossa on hyvä ja turvallinen elää niin lapsena, työikäisenä, vanhuksena, niin terveenä kuin sairaana oli etninen taustasi tai erityistarpeesi mikä vain. 6. Olen kiinnostunut sosiaali- ja nuorisolautakunnasta. tämisen kannalta henkilöautoliikenteen väheneminen on tärkeää. 2. Kohtuuhintaiseen asumiseen: tontinvuokrien laskemiseen ja kaupungin oman vuokratuotannon lisäämiseen. Iltapäivätoimintaan alakoululaisille, pienempiin ryhmiin päivähoidossa sekä kouluissa. Terveysasemille lisää mielenterveyshoitajia. Ihmisarvoiseen vanhustenhoitoon ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Kehitysvammaisten nuorten itsenäisen asumisen tukemiseen. Joukkoliikenteen lippujen hinnan puolittamiseen. 3. Nuorisotalo tai -tila, jonka voi myös remontoida vanhasta sekä bändiharjoitustiloja. Ykkösen ratikan reittiä pitäisi jatkaa Oulunkylän ja miksei Intiankadunkin suuntaan Kumpulaan. 4. Elinkustannusindeksiin, mutta asumisella ei saa rahastaa! 5. Laitan itseni likoon Koskelan terveysaseman, Yhtenäiskoulun ja Käpylän peruskoulun säilymisen puolesta. 6. Sosiaalilautakuntaan puheenjohtajaksi tai kaupunginhallitukseen. Mirva Haltia-Holmberg mainossuunnittelija 1. Kyllä, olisin valmis siihen sillä joukkoliikenteen kilpailukyvylle on välttämätöntä että sen nopeuttamiseksi tehdään kaikki mahdolliset toimenpiteet. 2. Ohjaisin 100 miljoonaa seuraaviin asioihin: - joukkoliikenteen tariffituen pitämiseen vähintään 50 %:ssa, jotta lipun hintoja voidaan kanta-asiakkaiden osalta jopa laskea - Paloheinän ja Kuninkaantammen välisen joukkoliikennetunnelin rakentamisen aientamiseen, jotta Jokeri 2 -poikittaislinjan liikennöinti voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian - pyörätuolilla liikkuvien sekä heidän avustajiensa ilmaiseen matkustusoikeuteen joukkoliikenteessä kotipaikkakunnasta riippumatta - hoitojonojen nopeampaan purkamiseen hammashuollossa ja erikoissairaanhoidossa - nuorten mielenterveysongelmien hoidon määrärahojen suurempaan määrään - kouluterveydenhuollon parantamiseen - vanhustenhuollon henkilökunnan ja palveluasuntojen määrän kasvattamiseen 3. Käpylään voisi rakentaa vielä esimerkiksi Mäkelänkadun varteen Raviksen reunustalle kohti Vallilaa (säilyttäen kuitenkin jalkapallokentät), jotta Käpylä kytkeytyisi vahvemmin osaksi Vallilaa ja kantakaupunkia. Myös radanvarren risukko Länsi-Käpylässä voisi olla mahdollista ottaa parempaan käyttöön asumisena. Molemmat mainitsemani vahvistaisivat Länsi-Käpylää ja mahdollistaisivat lisääntyneen väkimäärän avulla esimerkiksi sen, että Länsi-Käpylässä olisi taas kauppiaalle kannattavaa pitää yllä elintarvikekauppaa. 4. Tontinvuokrat pitää sitoa kaupunkilaisjärkeen eli sellaisiksi että elinkustannukset eivät vie leijonanosaa tuloista. Pohtimisen arvoista on selvittää kuinka esimerkiksi voitaisiin kannustaa porrastetulla kiinteistöverolla vanhojen rakennusten remontointia ja uusien rakentamista minimirajoituksia energiatehokkaammiksi. 5. Lupaan sekä vanhoille että nuorille huolehtia oman kaupunginosani tulevaisuudesta yhteisöllisenä ja hyvinvoivana kaupunginosana. Koko kaupungin tasolla lupaan jatkaa työtäni sen eteen että ykköstä Toivo Koivisto rakennustyömies (eläkkeellä) 1. Mielestäni ehdotus on kannatettava ja helppo toteuttaa. 2. Vanhusten kotipalveluihin, lasten päivähoitoon ja lastensuojeluun, maksuttomaan terveydenhoitoon, erikoissairaanhoitoon ja kotisairaanhoitoon. Kouluihin, nuorisotiloihin ja kirjastoihin, joukkoliikennelippujen alentamiseen vaiheittain, tavoitteena maksuton joukkoliikenne, ilmastopäästöjen vähentämiseen, työllisyyden edistämiseen ja palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen. 3. Käpylä on Helsingin upeinta aluetta jota ylpeillen esitellään ulkopaikkakuntalaisille. Kaupungin on tuettava puutalojen kunnostusta ja tieverkoston kuntoa. Samoin viheralueiden suojelua. 4. Ei kumpaankaan vaan kaupunginvaltuusto tarkistamaan tontinvuokrat kerran valtuustokauden aikana. Määräysperusteet vuokrilla oltava julkisia ja koko kaupungin kattavia, samanaikaisia. 5. Kuunnella asukkaiden toivomuksia ja viedä ne SKP:n/ Helsinkilistat -valtuutettujen eteenpäin vietäväksi. Tuntuma käpyläläisiin on päivittäistä, eikä vain ennen vaaleja olevaa sanahelinää ja lupailua! 6. Lähinnä sydäntäni on liikennelautakunta. RKP Jukka Järvinen päihdetyöntekijä 1. Mielestäni nykyinen on riittävä, sillä autojonot ovat jo nyt liian suuret ja vain suurenisivat bussikaistojen myötä. 2. Lasten ja nuorten hyvinvointiin. 3. Elokuvateatteri Karjalatalolle. 4. Elinkustannusindeksiin. (Ei kohtuutonta korottamista!) 5. Liikuntamahdollisuuksia nuorille ja vanhuksille hoivaa. 6. Sosiaali- ja liikuntalautakuntiin, ihmisten asiat lähellä sydäntä! Julia Virkkunen (sit.) taiteen maisteri 1. Olisin pikemminkin valmis edistämään joukkoliikenteen lipunhintojen puolittamista ja ruuhkamaksujärjestelmää, jotta autojen määrä alueella oikeasti vähenisi, kuin ruuhkauttamaan ison määrän autoja entistäkin pahemmin. Bussikaistat sen jälkeen. 2. Sijoittaisin sen lapsuuteen. Tolkkua päiväkotien ja koulujen ryhmäkoolle, helpotusta psykiatrian puolen hoitojonoihin, varoja ongelmia ennaltaehkäisevään työhön lasten arjessa. 3. Enpä keksi että mitä ja mihin. Säästetään kaikki se pusikko, kallio ja metsä, mikä meillä vielä säästettävissä on. 4. Helsinki ei saa periä asukkailtaan kohtuutonta tontinvuokraa. Kohtuullista saa periä, koska sillä rahoitetaan ihmisten palveluita. 5. Uskon, että ihminen on muutakin kuin ostovoima, ja että päättäjien tehtävä on suojella ihmisen tarvetta olla ihminen ja joskus vain olla, olematta koko ajan tehokas ja tuottava, ja ihmisen tarvetta saada kiireetöntä hoivaa sitä tarvitessaan. Lepo ja asiaton oleilu ovat ihmiselle aivan yhtä tärkeitä, oli hän nuori tai vanha. 6. Opetus- tai sosiaalilautakuntaan: että pääsisin vahtimaan, millaisia ihmisten ja heidän lastensa arkeen suoraan vaikuttavia päätöksiä virkamiesvoimat saavat kaupungissa meidän kaikkien puolesta tehdä. Ann-Louise Laaksonen kauppatieteiden maisteri 1. Sitä kannattaa ainakin tutkia, hyvin toimiva joukkoliikenne on tärkeää ja se vähentää yksityisautoilua. Pitää kuitenkin miettiä myös liikenteen sujuvuutta. Jos uudella järjestelyllä aiheutetaan pahoja ruuhkia, alueen asukkaat joutuvat kärsimään vielä enemmän. 2. Erityisesti lasten- ja nuorten psykiatriaan tarvitaan lisää resursseja. Kouluille lisää rahaa terveydenhuoltoon sekä kuraattoreiden ja psykologien palkkaamiseen. Kotihoitoa pitää kehittää yksilön tarpeesta. Kotihoitoa tarvitsevat sekä ikääntyneet, että lapsiperheet. Liikenneturvallisuus on myös korkealla listallani. 3. Ei tule heti mieleen. 4. Ei kumpaankaan. 5. Pyrin varmistamaan että kirjasto ja koulut säilyvät ja että liikenneturvallisuuteen panostetaan. Myös seuroille ja järjestöille tulee taata toimintamahdollisuudet. Lupaan taistella Koskelan terveysaseman säilymisen puolesta. 6. Minua kiinnostaa paikka sosiaali- tai terveyslautakunnassa, koska haluan olla mukana kehittämässä ja takaamassa laadukkaita palveluja. SKP Vihreät Harri Saksala muusikko 1. Koskelantien kehittämistä joukkoliikenneväylänä on kehitettävä. Nythän se on etenkin ruuhkaaikoina melkoisen tukossa yksityisautojen vuoksi. Bussikaistat molempiin suuntiin voisivat olla hyvä ratkaisu. Väylälle pitäisi saada myös nopeusrajoitus 40 km/t. 2. Vanhustenhoito tarvitsee kipeästi lisäresursseja! Mutta myös joukkoliikenne (ratikat ovat suosikkejani!) sekä lähikirjastopalvelut. 3. En lisärakentaisi Käpylään. 4. Vastustan tontinvuokrien huomattavia yhtäkkisiä korotuksia (niin kuin nyt on suunniteltu). Vuokrata- Heikki Takkinen (sit.) toiminnanjohtaja, tuottaja 1. Kyllä, ilman merkittävää joukkoliikenteen kehittämistä on turha puhua ilmastokysymyksistä. 2. - Oikeasti lähellä oleviin kunnallisiin peruspalveluihin terveys-, opetus-, nuoriso,- kulttuuri- ja sosiaalitoimessa. - Kunnan omaan asuntotuotantoon ja sitä kautta asunnottomuuden poistamiseen. -Asukasdemokratian kehittämiseen, hoito- ja hoivatakuun toteuttamiseen, vanhusten kotipalveluun Sirkku Ingervo erityisopettaja 1. Kyllä. Bussikaistaa tarvittaisiin ainakin ruuhka-aikoina klo 7­9 ja klo 15­18, jotta julkisella liikenteellä pääsisi nopeammin kuin henkilöautolla. Ilmastonmuutoksen pysäyt- Päivi Lindqvist pankkiesimies 1. Olen valmis edistämään bussikaistaa. 2. Sijoittaisin rahat asuntorakentamiseen, peruskouluihin ja jouk-
• 22.10.2008 Käpylä-Lehti 5. Lupaan vähentää melua ja henkilöautoliikennettä Käpylässä, huolehtia liikenteen turvallisuudesta ja puolustaa viheralueita, lähikouluja ja kirjastoa. Haluan pitää Käpylän klubin puolta sekä edistää hissiavustuksia 6. Kaupunkisuunnittelulautakuntaan rakentamaan ilmastoa säästävää kaupunkia. mista. Lupaan toimia sen eteen, että etenkin vanhusten ja lapsiperheiden tarvitsemat terveyspalvelut säilyvät Käpylässä. 6. Ykköstoiveeni on joukkoliikennelautakunta. Olen perehtynyt hyvin Helsingin ja koko seudun joukkoliikenteeseen, ja uskon että osaamisestani olisi hyötyä myös Käpylän joukkoliikenteen parantamisessa ja ennen kaikkea ykkösen kehittämisessä. vaikutetaan kaupungin henkiseen ilmapiiriin eri näkökulmista. 5 kin keinoin tuettava. Palvelusetelien käyttöä on hyvä laajentaa. 3. Tyhjiä tontteja on. Ehdotan kaupungin rakentamia vuokrataloja kaikenikäisille, joissa on yhteinen, asukkaidensa näköinen "olohuone" ja piha-alue. 4. Elinkustannusindeksiin. 5. Vanhuksien on saatava palvelut omasta kylästä. Suosin omahoitajuutta, henkilökohtaista vastuunkantoa ja kuntoutusta auttaessa vanhusta eri elämänvaiheissa. Tarvitaan lisää hoitajia. Nuorten kanssa työskentelystä minulla ei ole kokemusta. En lupaa mitään vaan tahdon toimia ko. asioiden puolesta. Vaikuttaminen on yhteistyötä ja kompromisseja päättäjien luottamusmiesten ja viranhaltioiden kanssa. 6. Vanhusten hoivasta, yksityisestä työterveyshuollosta, yrittäjyydestä, kuntoutuksesta on minulla kokemusta ja asiaosaamista. Kokoomus koliikenteeseen. Kouluihin tarvitaan lisäresursseja oppilastyöhön sekä lisää terveydenhoitajia ja erityisopettajia. Joukkoliikennettä kehittäisin raitiovaunu- ja metroliikennettä laajentamalla. Ykkösen ratikan haluaisin jatkaa Koskelan sairaalan ohi Kunnalliskodintietä pitkin Koskelantielle. 3. Käpylään voisi rakentaa rivitaloja tai 3­4-kerroksisia taloja. Esimerkiksi Karjalantalon eteen tyhjälle tontille, Sampsantien ja Nyyrikintien kulmaan ja Käpyläntielle. Taivaskalliolle ei saa rakentaa. 4. Mieluummin elinkustannusindeksiin, jos on pakko sitoa johonkin. 5. Haluaisin lisärahoitusta kouluille tai nuorisotyöhön, jotta nuorille saataisiin iltaisin enemmän harrastus- ja kerhotoimintaa. Terveyspalvelut haluaisin pitää Koskelan sairaalan yhteydessä. Yhteisöllisyyttä pitää edistää ja palvelut säilyttää. 6. Haluaisin asunto- tai kiinteistölautakuntaan. Helsinkiin tarvitaan lisää Hitas- ja vuokra-asuntoja. Vasemmistoliitto J.P. Roos professori 1. Kyllä, ehdottomasti 2. Se missä tarvitaan lisää rahaa on terveydenhoito, ennen kaikkea hammashoito, vanhustenhoito ja sen laadun parantaminen. Lisäksi koulujen opetusryhmiä on pienennettävä ja opetuksen laatua parannettava. Pienempiä summia siirtäisin liikunnan ja kirjastojen tukemiseen. Olen myös kannattanut joukkoliikenteen ilmaisuutta ja tähän tuo 100 miljoonaa uppoaisi kevyesti! 3. Käpylässä ei ole varsinaisesti tyhjiä tontteja, mutta joitakin todella rumia rakennuksia voisi panna uusiksi. 4. Ei kumpaakaan. Tontinvuokrien pitää perustua kustannuksiin ja niiden kehitykseen. 5. Teen parhaani nuorten lasten kuusikymppisenä isänä joka on pian jäämässä eläkkeelle! 6. Ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja toissijaisesti sosiaalilautakunnan lapsijaostoon. Myös liikuntalautakunta kiinnostaa. Minnami Mikkola eläinlääkäri 1. Kyllä olisin. Bussien täytyy kulkea liikenteessä joustavasti, myös Koskelantiellä. 2. Kouluterveydenhuollon parantaminen olisi ainakin tärkeää ongelmien ennaltaehkäisytyötä. Nuorten mielenterveystyö kaipaisi myös lisäresurssia. 3. Edistäisin Ykkösen raitiovaunun linjan viemistä ainakin Käpylän asemalle, mielellään edelleen Ogelin liikekeskukseen ja sieltä Oulunkyläntieltä takaisin Pohjolankadulle. 4. Elinkustannusindeksiin, muuten ei ole yhtäkkiä varaa asua omassa kodissaan. 5. Tavoitteeni on hyvä, turvallinen ja virikkeellinen asuinympäristö, missä perheen arki voi pyöriä pienellä alueella, ja myös naapurista on aikaa välittää. Pyörällä on helppo ja turvallista liikkua. Helsinki kaupunkilaisille, ei autoille. 6. Ympäristölautakunta on ominta alaani. Kakkosena tulee terveyslautakunta ja seuraavina joukkoliikennelautakunta ja liikennelautakunta. Kai Ovaskainen viestintäpäällikkö 1. Kyllä. Sujuva joukkoliikenne on yksi tapa lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää Käpylääkin piinaavaa läpiajoliikennettä. Muita keinoja ovat joukkoliikenteen lippuhintojen selvä pudotus ja satelliittipaikannukseen perustuvat ruuhkamaksut Kehä kolmosella ja sen sisäpuolella. Myös uudet kevytraitiolinjoihin perustuvat poikittaisyhteydet ovat pikaisesti tarpeen. 2. Terveysasemien toiminnan kehittämiseen ja kouluterveydenhuollon kohentamiseen lisäisin yhteensä 30 miljoonaa ja kaupungin omaan asuntotuotantoon sijoittaisin rakentamisen hiipumisen takia saman verran. Lopuista 40 miljoonasta eurosta valtaosa menisi joukkoliikenteen lippuhintojen alennukseen ja uusiin poikittaislinjoihin, loput kolmannen sektorin toimijoiden lisätukeen. 3. Lapsiperheille pitäisi rakentaa sopivia vuokra- ja omistusasuntoja, jotta kasvavien perheiden ei tarvitsisi muuttaa pois ja Käpylän väestöpohja riittäisi kattaviin palveluihin. Ongelmana on rakennuspaikkojen puute. Taivaskalliota ei pidä nakertaa ja paras ratkaisu olisi kaavailtu Tuusulantien kääntäminen Pasilaan, jolloin Käpylän aseman ja Mäkelänkadun välille voitaisiin rakentaa asuntoja. 4. Vuokrataso pitää sitoa elinkustannusindeksiin, muutoin asuminen Helsingissä käy liian kalliiksi. Ratkaisu vähentää kaupungin tulevia tuloja kymmenillä miljoonilla euroilla, ja jos keskeisten palveluidemme taso uhkaa pudota, vastaava summa on kerättävä pienellä veroprosentin korotuksella. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, koska pienituloisimmat maksavat suhteessa vähemmän kunnallisveroa. 5. Lupaan tehdä parhaani, että nuoret kokevat Käpylän turvallisena. Se tarkoittaa muun muassa Käpylän Klubin ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden työn rahoitusta, mutta myös hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja liikenteen rauhoitta- Kati Peltola sosiaalijohtaja (eläkkeellä) 1. Kyllä. Koskelantien henkilöautoliikenne kasvaa kun Pasilan risteystyöt valmistuvat. Parhaiten kasvua hillitsee tiheä ja nopea bussiliikenne. 2. Ihmisistä huolehtivien lähityöntekijöiden palkkojen korjaamiseen, noin 500 lisätyöntekijän palkkaamiseen kotihoitoon, palvelutaloihin ja vanhainkoteihin sekä lasten ja nuorten palveluihin ja sosiaali- ja terveysasemille. Myös joukkoliikenteeseen käyttäisin lisärahaa. Vanhusten ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisten pieniä palvelutaloja eri puolille kaupunkia ja niihin tarpeeksi henkilökuntaa. 3. Koskelan sairaalan N-talon yhteyteen voisi rakentaa uudet tilat hyvälle lähiterveysasemalle tai peruskorjata rakennuksen samaan tarkoitukseen. Sairaala-alueen pienimmistä taloista voisi tehdä myös monipuolisia asukkaiden kulttuuri- ja kokoontumistiloja. 4. Elinkustannusindeksiin. Kaupungin ei pitäisi ollenkaan myydä maataan. 5. Yksi ihminen ei voi paljon luvata, mutta Käpylän ja Koskelan asukkaat ovat osoittaneet moneen kertaan, että porukalla pystymme pitämään kiinni yhteisistä palveluista. Sama resepti toimii myös palvelujen parantamisessa. Tavataan toisiamme, keskustellaan asioista ja liittoudutaan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi yli ikärajojen. 6. Valtuutettuna en haluaisi lautakuntapaikkaa, vaan tekisin yhteistyötä varsinkin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten ja työntekijöiden sekä heidän palvelujensa käyttäjien kanssa. Tuomas Leikkonen valtiotieteen yo 1. Kyllä! Tämä edistäisi julkisen liikenteen käyttöä. Mitkään liikenneparannukset eivät koskaan riitä, jos liikkuminen perustuu yksityisautoihin Helsingin kokoisessa kaupungissa. 2. Lisäisin 1-ratikan vuoroja ja vähintäänkin pienentäisin tonttivuokrien korotuksia, riippuen miten rahaa riittää. Jos vielä yli jäisi, niin panostaisin Viikin raideliikenteen kehittämiseen, joka osaltaan vähentäisi Koskelantien ruuhkia. 3. (Ei vastausta) 4. Elinkustannusindeksiin, silläkin varauksella, että asuntojen hinnat saattavat tulla hieman alas lähitulevaisuudessa. 5. Pyrin ajamaan seuraavia asioita: Toimiva joukkoliikenne (on ykkönen, myös lauantaisin!) ja kohtuuhintainen asuminen. Lisäksi kuntien yhdistäminen helpottaisi kaavoitusta ja kaupungin taloustilannettakin pidemmän päälle. 6. Joukkoliikenne- tai asuntotuotantotoimikuntaan. Niissä pääsisin vaikuttamaan minua kiinnostaviin asioihin. Keskusta Jaakko Vasankari baarityöntekijä 1. Kyllä. Asetan joukkoliikenteen yksityisautoilun edelle. 2. Yksi hyvä kohde voisi olla joukkoliikenteen lippujen alentaminen. Tuolla summalla päästäisiin lähes maksuttomaan joukkoliikenteeseen 3. Ei tule mitään mieleen. Joten en lähde hutkimaan. 4. Ei kumpaankaan. Tonttivuokrien kohdalla on huolehdittava siitä, että ne ovat kohtuullisia. Asumisen kalleus on kuitenkin Helsingissä yksi vakavimmista ongelmista. 5. Kummallekin ryhmälle parempaa joukkoliikennettä, eettisempiä hankintoja ja työntekijöistään huolehtivaa kaupunkia. 6. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta tai nuorisolautakunta. Molemmissa Tuija Siltanen kustannuspäällikkö 1. Koskelantien liikenteen rajoittaminen on välttämätöntä ilmastonsuojelun, meluntorjunnan, turvallisuuden ja bussiliikenteen sujuvuuden takia. 2. Joukkoliikenteen parantamiseen ja lipunhintojen puolitukseen, nuorisotyöhön, mielenterveyden hoitoon, tuettuun asumiseen, lastensuojeluun ja kouluterveyteen, vanhusten kotihoitoon, kirjastoihin ja muuhun kulttuuriin sekä meluntorjuntaan. 3. Käpylää ei saa tärvellä täydennysrakentamisella. Käpylän puistoja kannattaa kunnostaa ja läpiajoliikennettä hillitä, jotta alueesta tulee vieläkin viihtyisämpi. 4. Elinkustannusindeksiin. Tontinvuokrien suunnitellut korotukset ovat liian suuria. Ulla Pohjola fysioterapeutti-yrittäjä 1. Kannatan bussikaistan rakentamista 5-6 vuoden päästä. 2. Mistä se olisi pois? Vanhuksen hyvä elämä elämänkaaren loppupäässä on tärkein vaaliteemani. Moni haluaa elää kotona; sitä on kai- Vastaamatta jättivät: Tiina Parkkinen, Köyhien asialla Keijo Jeesiö, Vasemmistoliitto Perttu Levy, Keskusta · sosiaalipolitiikan professori, professor i socialpolitik · sitoutumaton, obunden Vankka asiantuntemus ja huono-osaisten puolustaminen yhdellä äänellä! Stark expertis och de svagas försvar med en röst! J. P. Roos PEKKA ANTTINEN KESKUSTA (sit.) 431 Käpyläläisten ja oulunkyläläisten urheilu- ja liikuntaihmisten ehdokas yli puoluerajojen 882
• 6 Käpylä-lehti 22.10.2008 Tuumaustauko Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa Käpylän Kullervokadulla on luokka, jossa nuoria luotsataan vuoden ajan löytämään mieluinen opiskeluala tai työpaikka. Roope Tiusanen S tarttiluokassa on toistakymmentä nuorta miestä. Heille on yhteistä paisi luokka, kotipesä, myös se etteivät he ihan tarkkaan tiedä mitä rupeaisivat isona tekemään. Tai ainakaan vähän aikaa sitten eivät tienneet. Malmilainen Roope Tiusanen pyrkii jo nyt Vallilaan rakennuslinjalle. Jos onni potkaisee, opiskelu alkaa ensi vuoden alussa. Tiusanen tuli ammattistarttiin lukiosta ja on ollut päätökseensä tyytyväinen. Tämä on hieno juttu, hän sanoo. Puistolalaisen Samuli Laineen testi lykkäsi puolestaan asianajajaksi. - Juu, asianajajaksi olen ajatellut, hän tuumii. - Oikeasti pyrin kuitenkin atk-alalle. Elämän syrjään kiinni Ammattistartti on viralliselta nimeltään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus. Se alkoi 2006 kolmivuotisena kokeiluna ja menossa on viimeinen vuosi. Mutta nyt on jo varmaa, että ammattistartti on tullut jäädäk- mattomallakin päättötodistuksella on mahdollista päästä opiskelemaan tutkintoon johtavaan koulutukseen, johon ei muuten olisi mahdollisuuksia. Kaukosella on 15 opiskelijaa, jotka hän on valinnut haastattelemalla - 10 opiskelijaa tulee ulkopuolelta ja loput viisi koulun sisältä. -Ammattilinjalle jo päässyt saattaa myös huomata, ettei ala olekaan hänen juttunsa, opettaja selventää. - Siinä kohtaa ammattistartti tulee hätiin. Meillä saa rauhassa miettiä tulevaisuuttaan ja tutustua uusiin aloihin. kelupaikka on järjestynyt. -Toinen "hemmo" on nyt logistiikka- ja toinen prosessinhoitajalinjalla. Ammattistartti Maamme ammattioppilaitoksista kaikki isoimmat ja merkittävämmät ovat mukana ammattistartissa. 56:ssa opinahjossa kautta maan nuoret saavat vuoden verran lisäaikaa kypsytellä tärkeää päätöstä tulevasta ammatista. Koulutuksen tavoite on madaltaa peruskoulutusta jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä ja vähentää mahdollista keskeyttämistä varsinaiseen tutkintoon johtavan koulutuksen alussa. Ammattistartti on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei ole vielä selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai siitä suoriutumiseen. Rajojen asettaminen on välittämistä Ammattistartti on opiskelijalähtöistä. Oppilas otetaan vastaan omine ominaisuuksineen, vahvuuksineen, realiteetteineen ja kiinnostuksineen sellaisena kuin hän on. Vuoden aikana opiskelija hakee tietoa eri ammattialoista ja tutustuu niihin. Myös Mikko Turtiainen Veli-Matti Kaukonen Myös laajasalolainen Mikko Turtiainen tietää mitä tahtoo. Autoalalle, asentajaksi tai korjaajaksi, hän kertoo. Sen sijaan Tomi Artevuo miettii vielä. -Se on hakusessa, hän toteaa. Soveltuvuustesti ohjasi hänet rajavartijaksi, joka ei kuulemma ihan mahdoton ajatus olekaan. Tätä ennen ei moinen ammatti ollut pälkähtänytkään Artevuon päähän. seen, niin suuri menestys se on ollut. - Tällä on todellinen tarve, lehtori ja erityisopettaja Veli-Matti Kaukonen sanoo. - Kyse on suurista asioista. Koulutus on tarkoitettu 15­18-vuotiaille niin sanotuille väliinputoajille, jotka eivät tiedä mihin ryhtyisivät. Tätä väylää pitkin nuoret pääsevät elämän syrjään kiinni. - Ammattistartin kautta vaati- Sami Laine Tomi Artevuo Ammattistartti myös toimii. - Esimerkiksi ne jotka viime vuonna valitsivat opiskelun, pääsivät mihin halusivatkin, Kaukonen kertoo. Vaihtoehtoja on paljon. Omassa opinahjossakin, Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa, voi opiskella muun muassa talonrakentajaksi, sähköasentajaksi, puusepäksi, maalariksi ja verhoilijaksi (Vallila), autonkuljettajaksi, automaalariksi ja hitsaajaksi (Haaga), painotuotantoassistentiksi, laborantiksi, turvallisuusvalvojaksi ja media-assistentiksi (Käpylä). - Hakeutua voi tietenkin mihin kouluun tahansa, Kaukonen huomauttaa. Opettajan tavoite on, että viimeistään toukokuussa jokainen opiskelija tietää mitä haluaa. Myös kesken vuoden voi lähteä, jos sopiva paikka löytyy. Tänä vuonnakin on jo kaksi ammattilinjan tutustunutta nuorta jäänyt sille tielle. Ala onkin alkanut kiinnostaa, ja onneksi myös opis- työharjoitteluun pääsee. Kaukosen mukaan vähintään yhtä tärkeätä kuin työelämään tutustuminen, on harjoitella elämänhallintaa. - Kyse voi olla esimerkiksi sopimusten noudattamisesta, yhteistyöstä ja toisten huomioon ottamisesta. Kaukosen mielestä jokainen on hyvä jossakin, ja opettajan tehtävä on auttaa sen etsimisessä. Syksyn ensimmäinen toimi on aina ryhmäytyminen, sitä kautta tutustumme ja opimme luottamaan toinen toisiimme. Viime vuonna ammattistarttiluokalla oli neljä tyttöäkin, tänä vuonna pelkästään poikia. - Ja 15 opiskelijaa on ehdoton maksimi, Kaukonen sanoo. - Kun osa porukasta on aina tutustumassa työelämään, on luokassa yhtaikaa vain kymmenkunta nuorta, mikä on erittäin hyvä. Silloin ehtii tutustua oppilaisiin, kartoitta heidän mahdolliset oppimisvaikeutensa ja kiinnostuksensa. Opettaminen on vaikeaa ennen kuin tietää millä tavalla oppilas pystyy vastaanottamaan tietoa. - Oppimistapoja on monia. Kaukosen oppilailla on aina käytössään paperiarkkeja ja piirustuskyniä. - Haluan että nuoret piirtelevät omiaan sinä aikana kun opetan, hän havainnollistaa. - Piirteleminen ja esimerkiksi musiikin kuunteleminen edistävät oppimista -- oppimisilmapiiri muuttuu myönteiseksi. Kaukonen opettaa ryhmälleen elämänhallintaa, ammatillisia opintoja, työssä oppimista, perehtymistä ammattikoulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Lisäksi oppiaineina ovat muun muassa äidinkieli, englanti, matematiikka ja liikunta. Kaukonen on mukana nuorten luotsaamisessa "satasella" kuten hän itse sanoo. - Mitään muuta tietä ei ole, nuorille on turha teeskennellä mitään. - Nuorten juttuihin pitää osata heittäytyä aikuismaisella tavalla. On myös pystyttävä viemään oppi perille. Samalla on tärkeätä, että porkassa on vain yksi pomo. Nuoret ovat kuin jääkiekkokaukalossa, jossa välillä on käytävä kolistelemassa laitoja. Ja nehän löytyvät. Se antaa nuorille turvallisuuden tunnetta ja tiedon siitä, että joku välittää. Ammattistarttilaisia ei koulussa syrjitä eikä katsota kieroon. - Ei missään tapauksessa, opettaja huudahtaa. - Muut ovat ammattistarttilaisille pikemminkin hieman kateellisia. - Luokka on viihtyisä, siellä on sohvia, läppäreitä ja taulutelkkarit. Luokka on oma. - Kotipesä on ehdoton juttu, Kaukonen huomauttaa. - Viime vuonna sellaista ei ollut ja sen kyllä nuorista huomasi. Opiskelijat hankkivat luokkaan myös kahvinkeittimen. - Pojat kokosivat rahat keittimeen ja hommaavat kahvin ja suodattimet pulloja keräämällä ja kahvissa ovat pysyneet. Käden taitajat arvossaan Ammattiopinnoissa on nyt imua, osaajia tarvitaan niin sanottuihin kunnon töihin. Suosion noustessa sisäänpääsy kouluihin on vaikeutunut. - Rakennuslinjalla Järvenpäässä olevan poikani keskiarvo oli noin kahdeksan, ja hän oli viimeisiä linjalle hyväksyttyjä, Kaukonen kertoo. - Lukioon hän olisi päässyt heittämällä. Se on tätä päivää. Käden taitaja on arvossaan, oli sitten kyse painoviestinnän, laboratorioalan tai vaikkapa sähköpuolen osaajasta. Nuori saattaa helposti ajatella, että vuosi ammattistarttiluokalla menee hukkaan. Muttei se suinkaan mene! Vuosi tekee ihmeitä. Ammattiala kirkastuu ja motivaatio löytyy. Lisäksi koulutuksen 10 opintoviikkoa voidaan lukea myöhemmin oppilaan hyväksi. - Esimerkiksi sähköpuolen opinnot ovat 120 opintoviikkoa, joihin sisältyy 10 opintoviikkoa vapaavalintaisia aineita. Ammattistartin voi hyödyntää esimerkiksi juuri siinä. Ammattistarttivuodesta saa myös todistuksen, josta puolestaan saa yhteishakuun kolme lisäpistettä. Todistuksen saamiseen riittää läsnä olo, Kaukonen sanoo. - Se on tärkeää. Minä pidän kyllä muusta huolen! Alice Karlsson
• 22.10.2008 Käpylä-Lehti Helsinki kaikille. Myös vammaisille. 7 Yhteisöllinen, moniarvoinen ja ekologinen Helsinki Katariina Suomu www.katariinasuomu.fi Pekka Koivusalo 796 valtiot.maisteri tarkastuslautakunnan jäsen HELSINKI Annetaan eväät hyvään elämään. Se on hoivaa ja hoitoa, työtä ja tukea. Taataan turvalliset korttelit ja elävät lähiöt joiden palvelut ja liikenne pelaavat. Anna-Maria KANTOLA 54 rakennustyömies, 68 eläkeläinen SDP-HK taidegraa kko Kumpula 98 raitiovaununkuljettaja Kumpula 789 I Toivo Koivisto Käpylä Kari Lindström Turkka Wahlbäck annamaria@helsinkilainen.com · www.anna-mariakantola.net 73 postinjakaja Kumpula 92 tuottaja, asukasaktivisti Käpylä ALUEEN ASUKKAIDEN ÄÄNI VALTUUSTOON! Petteri Nylund Heikki Takkinen WWW.HELSINKI-LISTAT.FI 435 701 PEKKA SAARNIO Kokemusta ja uusia ideoita Helsinki 340 - 466 Ä I6.1S.E8! PÄ-Ä1T10./2T 0 0 2. 15 seiskanollayks! M U I S TA : LASSE LIEMOLA STADI ILMAN LASSEE on ku bilika ilman jousii! S I T O U T U M AT O N Va s t u u l l i s t a k u n n a l l i s p o l i t i i k k a a sfp rkp
• 8 Käpylä-lehti 22.10.2008 Alhangon aika alkoi Antti Alhanko aloitti työt 1. lokakuuta. Monissa rooleissa MARJA-LEENA Voisiko omaehtoiseen kunnostuksen kannustaa? Koti vuokratalossa on ihan yhtä arvokas kuin missä muussa talossa tahansa. Kaupungin vuokrataloihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja ja joskus tuntuu, että monet tietämättään samastuvat niihin. Vuokralla asumista ei välttämättä osata itsekään arvostaa vaikka vuokran suuruus kunnioitusta herättääkin. Vuokra-asuntohan ei ole sijoitus, kuten niin monet omistusasunnot nykyään ovat. Jos kodista ja yhteisistä tiloista ei pidetä huolta, paikat rapistuvat ja se lisää entisestään välinpitämättömyyttä ­ ja laskee myös kiinteistön arvoa. Siksi kodistaan ja yhteisistä tiloista huolehtiva vuokralainen on myös taloyhtiölle arvokas. Voisiko taloyhtiö tulla entistä enemmän vastaan silloin kun asukkaat haluaisivat itse kunnostaa esimerkiksi kylpyhuoneensa tai keittiönsä? Entä järjestyisivätkö maalit ja pensselit, jos asukkaat haluaisivat yhdessä maalata rappukäytävän seinät? Yhdessä kunnostettua ei ehkä enää kovin helposti tärvellä. Viihtyisyys ja viihtyvyys lisääntyisivät ja viime kädessä säästyisi takuulla myös rahaa. KOUKI Olin mukana näyttelijä Marja-Leena Koukin harjoituksissa ravintola Nyyrikissä. Ilmassa oli pistelevää jännitystä. äyttelijä Marja-Leena Kouki jäi eläkkeelle viime keväänä, muttei lakanut näytelemistä. Parhaillan hänet voi nähdä teatteriravintola Nyyrikissä. Ravintola Nyyrikin ohjelmistossa on tänä syksynä Rosa Liksomin novelleihin perustuva kahden naisen teatteriesitys Pruuklinin kissat. N Liksomin tekstit siirtyvät näyttämölle herkullisena sikermänä Marja-Leenan ja Mira Kivilän tulkitsemina. - Idea lähti alun perin hyväntekeväisyysjuhlista, jossa esitimme Liksomin tekstiä, Kouki kertoo. Meiltä kyseltiin, miksi emme esittäisi sitä muuallakin. Aloin kerätä tekstejä eri novellikokoelmista ja Maatalon emäntä. Antti Alhanko alkaa luotsata Käpylän suurinta vuokranantajaa Helsingin Kansanasuntoja ensi vuoden alussa. H elsingin Kansanasuntojen uusi toimitusjohtaja Antti Alhanko on ollut töissä vasta neljä päivää haastattelua tehtäessä, mutta hän on käynyt aiemmin tutustumassa uuteen työpaikkaan. Siksi hän tuntee jo henkilökuntaa ja vähitellen alkavat kaikki työtehtävätkin selkiytyä. Torsti Koskisen työrupeama jatkuu vuoden loppuun ja Alhanko on siihen asti varatoimitusjohtaja, mutta työskentelee toimitusjohtajan valtuuksilla esimerkiksi Koskisen ollessa vuosilomalla. Alhanko tuli Käpylään Malminkartanon kiinteistöyhtiöistä, jonka omistaa Kansanasuntojen tapaan Helsingin kaupunki. - Toimin Malminkartanossa isännöitsijänä 5,5 vuotta ja sijaistin myös yhtiön toimitusjohtajaa ja hoidin jonkin aikaa teknisen isännöitsijän tehtäviä, hän kertoo. Kiinteistöalalla Alhanko on ollut vuodesta 1975, jolloin hän jo isän- nöi sivutoimisesti Sturenkatu 35:tä. Sturenkadun ja Kansanasuntojen väliin mahtuu paljon työkokemusta sekä yksityisen, valtion että kunnallisen työnantajan palveluksessa. Malminkartanossa Alhangolla oli vastuullaan Käpylää suurempi huoneisto- ja asukasmäärä, muttei puutaloja. Puutalojen peruskorjaus onkin Alhangon mukaan erittäin haasteellista. Ensisijaisena tavoitteena hän pitää huoneistojen terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, joka edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa peruskorjauksen jälkeenkin. - Kiinteistöjä ei saa päästää rapistumaan, hän painottaa. - Tämä koskee luonnollisesti kaikkia Kansanasuntojen isännöimiä ja huoltamia taloja. Puutalojen peruskorjaus vie tällä hetkellä toimitusjohtajan työajasta suuren osan. Hän osallistuu muun muassa työmaakokouksiin ja neuvottelee rahoituksesta Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston kanssa. - Korjausrakentamiskustannukset esitetään ja päätetään kiinteistöyhtiön hallituksessa ja esitetään edelleen asuntotuotantotoimikunnalle. Puutalojen peruskorjaus kestää vielä vuosia. Työ tehdään viidessä vaiheessa ja nyt on menossa toinen. Kivitalokorttelissa 803/809 (Pohjolankatu 2 ­ Osmontie 35) on lisäksi käynnissä peruskorjauksen suunnittelu, joten töitä riittää. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat lisäksi yhtiön yleisjohtaminen, toimistohenkilökunnan esimiestehtävät ja talouteen ja hallin- toon liittyvät asiat. Kiinteistönhoitajia ja muuta huoltohenkilöstöä luotsaavat puolestaan isännöitsijä ja työnjohtaja. Asukasdemokratia toimimaan Puotilassa asuvan Antti Alhangon mielikuvat Käpylästä olivat alkujaankin myönteiset. -Viihtyisä viheralue, paikka, josta ei hevin muuteta pois. Jos täältä jonnekin muutetaan, niin samalle alueelle pienempään tai isompaan asuntoon. - Onneksi puutalojen purku saatiin 1960-luvulla estetyksi, Alhanko iloitsee. - On todella hienoa, että vielä on Puu-Käpylä ja PuuVallila -- ja siinä ne taittavat sitten ollakin. -Sekin on mukavaa, että Käpylässä on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Meillä kaupungin vuokralainen voi valita elämäntilanteensa mukaan isohkojen hissillisten kerrostalojen, pienkerrostalojen, rivitalojen ja puutaloasuntojen väliltä. Alhanko on kiinnostunut kuulemaan asukkaiden ääntä, joka hänen mielestään kantautuu päättäjien korviin parhaiten talotoimikuntien kautta. ­ Ne ovat ensimmäinen askel asukasdemokratiassa, joka antaa asukkaille päätösvaltaa ja mahdollisuuden edistää muun muassa talojen kunnossapitoa ja hoitoa. - Malminkartanossa talotoimikunnat olivat aktiivisia, Alhanko kertoo. - Tiedotus pelasi kumpaankin suuntaan. Vielä minulla ei ole kertynyt kokemusta, miten ne Kä- pylässä toimivat. Olen kuitenkin jo lähiaikoina menossa Koskisen kanssa joidenkin talotoimikuntien kokouksiin. Talotoimikuntien jälkeen demokraattisessa päätöksenteossa asioita käsitellään vuokralaistoimikunnassa ja vuokralaisneuvottelukunnassa, joka on kaikkien vuokralaistoimikuntien yhteistyöelin. Se on tärkeä yhdyslinkki päättäjiin päin. Kiinteistöjä huolletaan yhdessä Vuokrataloissa asukkaiden ja kiinteistöyhtiön vastuu on ilmaistu kustannusvastuutaulukossa. Esimerkiksi vuotavat vesikalusteet ja patterit kuuluvat kiinteistöyhtiölle ja lattiakaivon ja poistoilmaventtiilien puhdistus asukkaalle. Vastuunjaosta on kerrottu asumisoppaassa, jonka viimeisin painos Kansanasunnoissa on vuodelta 2002. - Uusi asumisopas kolahtaa postiluukusta ennen vuodenvaihdetta, Alhanko lupaa. - Isot asiat talotoimikuntiin ja viestit pienehköistä korjaukssta ja esimerkiksi kodinkoneiden vaihdoista suoraan isännöitsijälle ja työnjohtajalle. - Huollon pitäisi meillä pelata, Kansanasunnoilla on sentään kymmenkunta huoltohenkilöä. Käpylän ensimmäinen kaupunkipolku alkaa hahmottua Käpylään on tekeillä kaksi kotikaupunkipolkua, etelään ja pohjoiseen. Etelä-Käpylän polun kohteiden valinta on jo loppusuoralla. VIELÄ TÄNÄ VUONNA Käpylään valmistuu kaupunkipolku, joka kattaa kylän eteläisen osan. Polulle on valittu 28 mielenkiintoista kohdetta perusteluineen. Polkutyöryhmää vetää Helkan (Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto) toimeksiannosta projektipäällikkö Pauli Saloranta. Jäseninä ovat Asta Korppi ja Tintti Karppinen Käpylä-Seurasta sekä Irja Eskola ja Liisa Eerikäinen Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksestä. Työryhmä kiittää kaikkia vinkkejä antaneita ja toivoo rakentavaa kritiikkiä nyt esitetyistä kohteista. Helka suunnittelee poluista vihkosarjaa, jos vain rahoitus järjestyy. Suunnitelmana on myös jatkaa polkujen kokoamista, jolloin Käpylän pohjoiselle osallekin saataisiin polku. Jos kaikki menee toivotulla tavalla, niin ensi keväänä pidetään vihkojen julkistuskävelyt kotikaupunkipoluilla. Kohde-esittelyt ja kartta ilmestynevät aikanaan myös KäpyläSeuran nettisivulle. Alice Karlsson Alice Karlsson
• 22.10.2008 Käpylä-Lehti 9 Vasemmalla:Teiniäiti. Äiti. Miran kanssa valitsimme sopivimmat, pyysimme vielä Seppo Halttusen mukaan ohjaajaksi. Nyt esitys on valmistunut lavalle saakka. Esityksiä on Nyyrikissä loka-, marrasja joulukuun aikana. Syksyn aikana Kouki esiintyy myös Aleksanterin teatterin näytelmässä Akkapakka. Ensi keväänä on tulossa uusia teatterijuttuja, mutta ne ovat vielä työn alla. Pukuhuone vei jalat alta Marja-Leena Kouki on lähtöisin Porista. Innostus teatteriin sai alkunsa Virkkalan Työväenteatterista, kun hän pääsi tutustumaan teatterivierailun aikana pukuhuoneeseen. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kuin taikaiskusta pukuhuoneen sadunomainen tunnelma puutereineen ja peileineen teki lähtemättömän vaikutuksen nuoreen naiseen. Siitä hetkestä hän tiesi että teatteri oli se ala, jolle hän halusi lähteä. Koukin äidinkielenopettaja kannusti häntä lausumaan, ja hän esiintyikin erilaisissa tilaisuuksissa. Lohjan työväenopiston näytelmäopistosta hän pyrki Helsinkiin teatterikouluun, ja pääsi ensi yrittämällä sisään silloiseen Jouko Paavolan luotsaamaan kouluun. Opiskelun jälkeen hän sai vuodeksi kiinnityksen Mikkeliin, ja sen jälkeen matka jatkui Porin teatteriin. Porista tulikin Marja-Leenan mukaan hänen varsinainen teatte- rikoulunsa. Seitsemän siellä vietetyn vuoden aikana hän sai monia mielenkiintoisia rooleja. Roolejaan hän ei halua arvottaa, sillä varsinkin aloittelevalle näyttelijälle jokainen uusi rooli on tapaus. Porin aika oli muutenkin merkityksellinen, hänen poikansa Samuli syntyi siellä. Sulevi Peltola näyttelijätovereineen tuli kerran katsomaan näytelmää, jossa Kouki näytteli jänistä, ja siltä istumalta he pyysivät häntä mukaan KOM-teatteriin. Niin tuli muutto takaisin Helsinkiin ja keskelle yhteiskunnallisen tiedostamisen aikaa. - KOMin aika oli erittäin rankkaa laajoine kiertueineen, mutta myös erittäin hienoa ja antoisaa, Kouki kertoo. KOMissa hän työskenteli 13 vuoden ajan monien aikamme merkittävien kulttuurivaikuttajien kanssa. Teatterissa työskentelivät muun muassa Sulevi Peltola, Rea Mauranen, Pekka Milonoff, Kristiina Halkola, Kaj Chydenius ja monet muut. KOMin jälkeen hän siirtyi Turun Kaupunginteatteriin viideksi vuodeksi ja jäi freelanceriksi 1990-luvun alussa. Kouki on näytellyt 35 pitkässä elokuvassa kuten Matti Ijäksen Palassa valkoista marmoria ja Aku Louhimiehen Riisutussa miehessä, useissa TV-elokuvissa ja -sarjoissa. Parhaiten hänet ehkä muistetaan Annan roolista Sydän toivoa täynnä tv-sarjasta. Se oli Eve ja Heikki Hietamiehen käsikirjoittama draamasarja, joka esitettiin MTV3-kanavalla 1997­1999. Sarjan tapahtumat sijoittuivat helsinkiläiseen Toivo-ravintolaan. Hyväsydäminen Anna onkin tuonut Koukille enemmän yleisöpalautetta kuin mikään muu rooli hänen näyttelijänuransa aikana. - Anna oli niin tavallinen ihminen, että naisten oli helppo samastua häneen ja he tunnistivat Annassa oman elämänsä piirteitä, MarjaLeena Kouki pohtii roolihenkilönsä suosion salaisuutta. Vaikka hän on esiintynyt elokuvissa ja TV:ssä, niin teatteri on kuitenkin hänelle näyttelijänä se kaikkein rakkain ja luontevin esiintymispaikka. - Olen saanut näytellä rooleja laidasta laitaan ja kahdesti myös miesroolin, joista toinen oli Shakespearen Richard III Turun teatterissa. Olen parhaimmillani puheteatterissa, en varsinaisesti pidä itseäni laulajana. Olen kyllä eräässä näytelmässä laulanut "Jäi matkalaukku multa Berliiniin" -laulun, ja se levy- tettiinkin 1988 KOMin kokoelmalevylle, hän nauraa iloisesti. Vapaa-aikanaan Kouki lukee paljon ja hän on miehensä Esan kanssa intohimoinen sienestäjä ja raveissa kävijä. - Rakkaita lapsenlapsia on myös aina käytävä katsomassa Maltalla silloin tällöin, jottei ikävä pääse liian suureksi, hän kertoo. Hän viihtyy erittäin hyvin Käpylässä eikä voisi kuvitellakaan asuvansa missään muualla. - Olen asunut täällä kauan ja täällä ovat ystävät, paljon tuttuja ja luontokin on niin lähellä. Teksti ja kuvat: Eine Kakkonen Ravintola Nyyrikki: www.nyyrikki.net, p. (09) 757 2299. Pellervontien aukio on ehdolla kaupunkipolun kohteeksi. Etelä-Käpylään suunnitellun kaupunkipolun kohteet 1. Pohjolankatu, Hgin kaunein bulevardi 2. Nyyrikki & Päätön kana 3.Vuoritalo ja Nyyrikinpuisto 4. Akseli Toivosen kenttä, Käpylän primus motor 5. Puu-Käpylä 6. Kirkko 7. Pellervontien aukio 8. Olympiakylä 9. Käpy-grilli 10. Kansakoulu 1929 ja veistos Päivän lapset 11. Kirjasto 12. Käpylän klubi 13. Käpylän peruskoulu (entinen Hykkylä) 14. Amerin talo 15.Tiukula 16. Kisakylä 17. Koululaisten kasvitarha 18. Suurperheisten talot 19. Käpylän liikuntapuisto 20. Luonnontiedelukio 21. Kimmon asukaspuisto 22.Työväentalo 23. Näköala kalliolta ratapihalle 24. Hiidenkirnu 25. Käpylän ensimmäinen "kirkko" Louhentie 8. 26.Yhtenäiskoulu 27. Käärmetalo 28. Mäkelänkadun uudet talot Louhentie 8: ssa toimi 1920-luvulla neljä vuotta pieni kirkkosali.
• 10 Käpylä-lehti 22.10.2008 Heikki Valpola on Meiltä saat kaupungin maukkaimmat lihat, makkarat ja leikkeleet Lihatukku Veijo Votkin Oy MYYNTIPISTE Sokos Helsinki, Postikatu 2 Puh. 010 766 1047 TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha Talvitie 8, Sörnäisten Tukkutori Puh. (09) 7743 3477 Ma-pe klo 7-18, la 7-15 Kullervon sielu Sibelius-Akatemian lehtori Heikki Valpola on johtanut perinteikästä Kullervo-kuoroa jo yli 20 vuotta. "Suu on ihmiskasvojen koomisin osa. Jos esimerkiksi tuijottaa kuorolaulajien suuta, ei voi olla myönteisesti huvittumatta ­ kuinka elastisen hullulta värkiltä meitä on siunattu? Ja kuitenkin, miten harrasta ääntä tuo puolimärkä instrumentti voikaan päästää? Nimittäin jonkinlainen "hartaus" kuoromusiikkiin tuntuisi sisältyvän, eikä tuo piirre aina synny "hartaista" sävelistä tai muuten "taivaallisesta" meiningistä, vaan nimenomaan yhteislaulusta. Oma suhtautumiseni näihin moniäänisiin, rapulla seisoviin alan rykelmiin on ollut hieman oudoksuvalla varauksella huvittuneen myönteinen." Näin nasevasti totesi Ilpo Tiihonen vuonna 1992. Tiihonen totesi myös, että Kullervo-kuoro on muuttanut hänen naftaliinista käsitystään: etteikö kuoroilu olisikaan pelkkää tapakulttuurista muotoa? Mikä sitten Kullervo-kuorossa on sellaista, mikä sai naftaliinit poistumaan Tiihosen kuorokäsityksestä? Olisikohan siihen osuutensa kuoron nykyisellä karismaattisella ja sympaattisella johtajalla Heikki Valpolalla, joka myös säveltää suurimman osan kuoron ohjelmistosta? tehtaanmyymala@chef-wotkins.com www.chef-wotkins.com Alueen osaajat valtuustoon Tarja Kantola SDP · HKI Vertti Kiukas SDP · HKI 790 793 www.tarjakantola.fi www.eevaehdokas.net www.verttikiukas.kotisivukone.com www.eevaehdokas.net Asiantunteva punavihreä toimija Kanttorista musiikin teoriaan Pari vuotta myöhemmin raumalaiseen Valpolan perheeseen syntyi 1946 poika, Heikki. Laulun ilon poika taisi saada jo äidinmaidosta, sillä äiti lauloi kolmessa kuorossa ja toimi pitkään Naiskuoroliiton sihteerinä. Heikin kotona laulettiin paljon. Kun äidin suku oli koolla, pikkuinen Heikki lauloi samaa stemmaa kuin se, jonka sylissä hän sattui istumaan. Jo kahdeksanvuotiaana poika oli mukana perustamassa Rauman poikakuoroa. Lukioaikana Heikki Valpola oli mukana soittamassa pianoa ja laulamassa erilaisissa lauluyhtyeissä ja bändeissä, jotka esittivät iskelmiä ja jatsia. Vuosi 1965 toi raumalaisnuorukaisen Helsinkiin. Hän opiskeli aluksi Sibelius Akatemiassa kirkkomusiikkia kolme vuotta. Kesä kanttorin sijaisena sai Heikin huomaamaan, että kanttorin virka ei olekaan häntä varten. Silloinen opinahjon rehtori Taneli Kuusisto hyväksyi Valpolan siirtymisen yleiselle osastolle opiskeleman pianon soittoa ja säveltämistä. Jo opiskeluaikana Heikki opetti musiikinteoriaa, sävellystä ja sovitusta. Hän oli tuolloin parisen vuotta myös Satakuntalaisen osakunnan mieskuoron johtaja, kunnes jokin alkoi mättää. Heikki sai kuorolauluista tarpeekseen ja piti peräti kymmenisen vuotta etäisyyttä kuorolauluun, jos mukaan ei lasketa Koiton 466 Erwin Woitsch KM, opettaja, ympäristövalistaja Oulunkylä-Seuran puheenjohtaja 2001-2006 Ympäristölautakunnan jäsen 2001-2004 Valitse koulutuksen, ympäristöasioiden ja asukastoiminnan asiantuntemusta valtuuston ja helsinkiläisten käyttöön! erwinwoitsch.ehdokkaasi.fi laulun säestämistä. Vuonna 1972 Valpola valmistui Sibelius Akatemiasta musiikin teoreetikoksi. Pari vuotta aiemmin hän oli avioitunut Tiinansa kanssa, joka oli tuttu jo Rauman ajoilta. Sibelius Akatemiasta tuli Heikki Valpolan työnantaja. Hän toimii siellä edelleenkin musiikin teorian lehtorina. Hän opettaa lähinnä musiikkikasvattajia, kansanmuusikkoja ja solisteja. Säätiöpohjaisesta opinahjosta on sittemmin valtiollistamisen kautta tullut musiikkiyliopisto. Opiskelijamäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet. Enää kaikkea opetusta ei voida antaa omassa koulutalossa Pohjoisella Rautatiekadulla, vaan opetusta on hajautettu Pitäjänmäelle ja Töölöön. Sinisestä talosta Karkkilaan Heikki ja Tiina Valpolan koti oli vuosina 1978­1985 Käpylässä Poh- jolankadulla, siinä sinisessä ensimmäisen Elannon talossa. Pariskunnan hyvän ystävän, nyt jo edesmenneen näyttelijä Vesa Mäkelän kautta tuli Karkkila heille tutuksi. Karkkilassa oltiin myymässä Högforsin tehtaan 1920-luvulla rakennettuja työväenastuntoja. Asuinalue miellytti Valpoloita, sillä se näytti samanlaiselta puutarhakaupungilta kuin Käpyläkin. Kuuden perheen talot myytiin nyt paritaloina. Valpolat ostivat huonokuntoisen ja edullisen asunnon työtilakseen. Asuntoa kunnostettiin pikkuhiljaa vuosien ajan. Lopulta Tiina teki arkkitehdin töitään viikollakin Karkkilassa. Oli aika tehdä valinta. Kummassa asua mieluummin: kalliissa 60 neliön asunnossa Käpylässä vai halvassa 150 neliön asunnossa Karkkilassa, josta on vain tunnin matka Helsinkiin? Karkkila voitti. Tuohon aikaan Karkkilaan muutti paljon kulttuuriväkeä, erityisesti elokuvante- kijöitä ja kuvataitelijoita. Siellä oli vireää yhteistoimintaa, jonkin verran vieläkin. Karkkilassa Heikki Valpolasta kehkeytyi taas kuoromies. Hän alkoi johtaa Karkkilan Työväen Mieskuoroa vuonna 1976 ja lopetti sen johtamisen vasta kolme vuotta sitten. Kullervo-kuoron säestäjänä hän aloitti 1982 ja siirtyi kuoron johtajaksi 1984. Tällöin kuorolla ei ollut enää virallista asemaa SNS:ssä ja kuoro muuttuikin yksityiseksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Mutta eiväthän Heikki Valpolan kuorot tähän lopu: vuodesta 2000 hän on johtanut myös Karkkilan viihdekuoroa. Heikki Valpola ei ole pelkästään kuoromies. Hän on säveltänyt paljon teatterimusiikkia. Valpolan säveltämä musiikki on yli 20 pitkässä elokuvassa ja kymmenissä lyhytelokuvissa. Säveltämiensä laulujen määrää Valpola ei tiedä, mutta arvelee niitä olevan tuhansia. Lähiaikojen
• 22.10.2008 Käpylä-Lehti 11 Kullervo-kuoro Perustettu vuonna 1944. Noin 30-henkinen sekakuoro. Kuoron ohjelmisto koostuu pääasiassa johtaja Heikki Valpolan sävellystuotannosta, joka pohjautuu suomalais-ugrilaiseen kansanperinteeseen ja uudempaan suomalaiseen laululyriikkaan. Ohjelmistoon kuuluvat muun muassa: - sävellyssarja Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisiin runoihin - sävellyksiä Kalevalan ja Kantelettaren kansanrunouden teksteihin - sovituksia Inkerin ja Viron Setumaan lauluihin alkuperäiskielellä esitettyinä - sävellyssarja Annastuuna Korkeemäen satakuntalaisiin runoihin - sävellyksiä ja sovituksia mordvalaisiin ja suomalaisiin runoihin - sävellyssarja Karin Boyen runoihin - En Droppe i Havet ­ Pisara Meressä, 3-osainen sävelteos Anders Dejken runoihin Pohjoismaisen työväen musiikkiliiton tilauksesta. Kantaesitys Uddevallassa 1997 - kantaatti "Pilvivene" kuoron 60-vuotisjuhlakonserttiin. Teoksen tekstit on kerätty ns. varjokalevalasta kansanrunousarkistosta.Valpolan mittava teos on sävelletty kuorolle ja eri soittimille. Kultamitali pienten sekakuorojen sarjassa sekä erityispalkinto erinomaisesta esityskokonaisuudesta Prahan kansainvälisillä kuoropäivillä vuonna 1992. Kotkan Merimieslaulufestivaaleilla 1999 kuoro sijoittui toiseksi säestyksettömien kuorojen ja lauluyhtyeiden sarjassa. Äänitteet: Päivälintu (1987 yhdessä Koiton Laulun kanssa), Likainen enkeli (1993, Ilpo Tiihosen runoja), En Droppe i Havet ­sävelteos, Miksen minäki laula (2001). Useita esiintymisiä ulkomailla ja Suomessa. Lisäksi kuoro on esiintynyt radiossa, TV-ohjelmissa, dokumenttifilmeissä ja elokuvissa. Käpylän Pallo ensi vuonna kakkosessa KÄPA:N KAUSI YKKÖSESSÄ jäi yhteen kauteen. Osittain se oli odotettua, mutta enempää silti toivottiin. Kun KäPa lähti kauteen Ykkösten selvästi pienimmällä budjetilla ja periaatteella, että pelaajille ei makseta, oli selvää, että kaudesta tulisi haasteellinen. Vuosi Ykkösessä toi kuitenkin valtavasti palstatilaa ja tunnettavuutta. Käpylän Pallo pelasi Käpylän maailmankartalle - onhan Käpa: n peleistä lyöty vetoa ympäri maailmaa ja kotimaassakin KäPa:n tunnettavuus on kasvanut. Kauden edetessä maalinteon vaikeus korostui. Sanonta "ensikertalaisen moukan tuuria" ei ainakaan KäPa:n osalta pitänyt paikkaansa. Epäonnistuneet rankkarit tasaisissa peleissä olivat henkisesti raskaita. Kenttätapahtumien hallinta ja tilanteiden luominen ei automaattisesti tuo pisteitä. Pistesaldoa kasvattivat toisaalta arvokkaat tasurit molemmissa otteluissa kärkijoukkue Oulua vastaan sekä vieraspiste todennäköiseltä liiganousijalta Jyväskylän JJK: lta. Myös Viikingit oli Vuosaaressa helisemässä KäPa:n kanssa. Nuori joukkueemme pelasikin ajoittain erinomaista futista. Valmennustiimi ja joukkueen johto voivatkin olla verrattain tyytyväisiä - tästä on hyvä jatkaa! Kauteen mahtuikin runsaasti mukavia hetkiä niin kentällä kuin kentän laidallakin. Espanjankielinen kuuluttaja, kioski- ja fanitoiminnan vapaaehtoiset sekä Zorro taka- sivat osaltaan runsaslukuisen kotiyleisön viihtymisen Max Westerberg areenalla. Kausi on siis takana ja uudet haasteet odottavat kakkosessa. Talouden taantuessa ensi kaudesta tulee kaikille joukkueille, mutta erityisesti liiga- ja ykkösdivarijoukkueille erittäin vaikea. Kakkosessa on hieman helpompi hengittää, kun pitkiä ja kalliitta vieraspelejä ei vastaavassa määrin ole. Mustia pilviä on silti KäPa:n ja Käpylän urheilupuiston taivaalla. Suomen Messut on laajentamassa aluettaan ja nakertamassa pala palalta jalkapallon elintilaa. Suunnitteilla on maanalaista parkkitilaa urheilupuiston alle, yhteiskäyttöaluetta, jossa osa kentistä olisi talviaika- na rekkojen parkkipaikkoina ja jotka käyttäisivät Mäkelänkadun sisäänkäyntiä raskaalle liikenteelle, parkkilaitoksen korottamista aivan pelialueen viereen jne. Vastassamme ovat vahvat voimat. Nyt tarvitaan voimaa ja yhtenäisyyttä, jotta tämä voidaan torjua. Reijo Vuorento Sinä elät vaikka sinua ei enää ole Elisa Hauhio, Satu Paakkala ja Jari Sadinmäki. Kuvat ja graafinen suunnittelu Satu Paakkala. Suru (WSOY 2008) SURU ON KIRJA SIITÄ, että ihmisen itku on hänen kaunein oikeutensa. Nuoret kirjoittajat ovat kokeneet läheisen poismenon ankarana iskuna. Tuo onnettomuudessa menehtynyt Sami, jonka he eivät halua olla kuollut, elää yhä, tässä ja nyt. Viehättävällä tavalla kirjoitettu ja kuvitettu teos kertoo ikävästä, jonka sisäistävät tyttöystävä, sisko ja paras kundikaveri. Surussa on mukana paikoin enemmän runoa kuin proosaa. Sanomaa tehostavat Satu Paaksaa kuvien kautta lisävoimaa ja yhdessä ne muodostavat hienon kokonaisuuden. Aluksi lukija hakee kertojia esiin. Kuka on kirjoittanut minkin osuuden? Kun tekstiin paneutuu, roolit löytyvät. Ja paikoin ne ovat sidoksissa kirjoittajien piirroshahmoihin, jotka seuraavat itse tekstiä kukin omalla paikallaan. Kaikilla kirjoittajilla on ollut vähintäänkin syvä ystävyyssuhde häneen, jota ei enää ole. Kirjassa niin kuin itse elämässäkin, kauneus piilee ystävyyden luonnollisuudessa, viehättävyydessä, siinä että haluaa olla ystävänsä tai rakkaimpansa lähellä ja nauttia sen jokaisesta piirteestä. Kun lukee Surua, on lohduttavaa ajatella, että maailmassa on sittenkin olemassa jotain, kuten ystävyyttä, ilman retoriikkaa, yhteiskunnan instituutioita. Elämä on kuin näyttämö, jossa jokaisella on roolinsa. On ahdistavaa, kun omalla kaverilla tai rakastetulla näytelmä jää kesken ja roolia ei enää ole. Elämää jatkavat kokevat jätetyksi tulemisen; tunnetilan johon sisältyy niin syyttelyä, rakkautta, tyhjyyttä kuin viime kädessä muistoissa elämistä. Tavallaan on järkyttävää se oivallus, että jos sinulla on ollut jokin suuri ilo, niin sano sille hyvästit, sillä se ei milloinkaan tule toista kertaa. Eli kuten kirjoittajat toteavat: "Sinua ei ole enää missään mistä voisit palata takaisin." Kirjoittaja saattaa kokea, että toinen ihminen ei saa tulla liian lähelle, mutta voi kylläkin myötäelää. Viimeistään iän karttuessa ihmisellä on usein sekä lohduttajan että lohdutettavan osa. Olkapää on kaikille tarpeellinen, mutta sitä ei pidä tyrkyttää. Surun loppumetreillä käy niin kuin aina yleensä elämässä käy ja ehkä pitääkin käydä: Ajan myötä elämä voittaa, muistot säilyvät, mutta sinäkin voit jo taas nauraa. Kaikilla meillä on joskus murhetta. Suru on kaunis kirja kaikenikäisille, niin surussa eläville kuin siitä yli päässeillekin. Kannattaa myös muistaa, että jossain maailmalla on aina aamu. Kullervo-kuoron perinteiset iltamat Käpylän työväentalolla lauantaina 1.11. klo 19­24. Kirsi Poutanen ja Vihreä Palma Käpylän Tiernapojat Käpylän Naisvoimistelijat Kullervo-kuoro Tanssia. Dj LevyAutoMatti Puffetti Liput 10 euroa, ovelta. Tervetuloa! kalan mainiot piirrokset, jotka ovat lapsenomaisuudessaan niin traagisia kuin iloisiakin. Kaiken kaikkiaan puhuttelevia. Tekstin kerronta Kari Varvikko Kirjastolöytö KÄPYLÄN KIRJASTON poistohyllystä huomasin Amanda Crossin dekkarin "Ainokaisen kuolema" (1991), "Death in the Faculty" (1981). Mietin, miksi ehjä nide mahtoi olla myytävänä, mutta poistopäätös koitui onnekseni, muutoin en olisi löytänyt Amanda Crossia. En osaa sanoa, minkä vuoksi teos kiinnitti huomiotani, mutta takakannen teksti sai valitsemaan sen. Päähenkilö oli nainen, kirjallisuudenprofessori Kate Fansler, ja sekin tuntui kiinnostavalta, että myös kirjailija oli professori Columbian yliopistossa ja nainen, oikealta nimeltään Carolyn Heilbrun. Hän aloitti kirjoittamisen, koska kaipasi salapoliisiromaania, jossa keskusteltiin paljon, myös kaunokirjallisuudesta. Professori halusi luoda maailman, jossa naiset esiintyisivät muutenkin kuin koristeina tai kotitalouskoneina, toisin sanoen heidän tuli olla oikeita ihmisiä. Amanda Crossin teoksia on julkaistu Suomessa vain kolme, edellisen lisäksi "Testamentin toimeenpanija" (1990) ja "3213 heinäpaalia" (1970). Kirjat kuvaavat 1970-lukua, nuoruuteni aikaa, jolloin mm. yhteydenpitoon käytettiin kirjeitä ja niistä otettiin hiilipaperikopiot arkistoa varten. Tuntuu usein siltä, että välttämätön kuolemantapaus kirjoissa jää sivuseikaksi; myös se sopii minulle. "Ainokaisen kuolema" sijoittuu Harvardin yliopistoon. Joku upporikas lahjoittaa valtavan rahasumman ensimmäistä naisprofessuuria varten, ja niin vanhoillinen maailma joutuu pohtimaan, hyväksyykö se lahjoituksen vai ei. Mutta raha houkuttaa, professuuri perustetaan ja Janet Mandelbaum, 1600-luvun asiantuntija, kutsutaan virkaan. Hänen myötävaikutuksellaan myös Kate Fansler saapuu paikalle, ja kirjahyllyjä tutkiessaan Kate osuu George Herbertin runoon Rakkaus. Lukija saa tietää, että 1940luvulla kuollut Simone Weil, katolisuuteen kääntynyt ranskalais-juutalainen filosofi, piti juuri tuosta runosta, jopa niin että sitä lukiessaan hän tunsi voimakkaasti Rakkauden, Kristuksen läsnäolon. Runo on dekkarissa, mutta alkuperäisteksti löytyi netistä. Samalla kerrottiin, että George Herbert (1592­1633) syntyi Walesissa, opiskeli Cambridgessa ja toimi sekä pappina, kirjailijana että parlamentin jäsenenä. Runo puhutteli minua niin, että innostuin itsekin kääntämään sen. Mottona on Luukkaan jae 12:37: "Autuaita ovat palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä." Näin runo kuuluu: Rakkaus toivotti minut tervetulleeksi, vaan sieluni säikkyi, kavahti likaa ja syntejään. Mutta Rakkaus havaitsi oitis viivyttelini ja empimiseni. Hän lähestyi minua, kysyi lempeästi, kaipasinko jotakin. "Sellaista vierasta", minä vastasin, "joka olisi arvollinen astumaan tänne." "Tuo vieras olet sinä", sanoi Rakkaus. "Minäkö? Tyly ja kiittämätön. Ah armollinen, en voi edes katsahtaa sinuun." Hymyillen tarttui Rakkaus käteeni ja vastasi: "Kuka olisi antanut sinulle silmät, ellen minä?" "Totta, oi Herra, mutta olen ne turmellut. Salli häpeän johtaa minut sinne minne kuulun." "Etkö tiedä", kysyi Rakaus, "kuka on voittanut häpeän? Käy pöytään, lapseni, astu sisään palveltavakseni. Istuudu", sanoi Rakkaus, "tule, maista ruokiani." Ja niin minä kävin aterialle. Liisa Mäntymies suurin sävellystyö oli viimekesäinen Rautakantaatti kamariyhtyeelle ja neljälle oopperalaulajalle. Työn alla on viihteellistä konserttimusiikkia kitaralle ja bandoneonille. Heikki Valpolan yhteydet Käpylään ovat säilyneet. Hänen opettajakollegansa Heikki Laitinen on yksi Käpylän Tiernapoikaperinteen ideoijista ja esiintyjistä. Viime vuonna Kullervo-kuoro oli tapahtumassa esiintymässä. Viime keväänä kuusi kuoroa kajautti sävelet ilmoille Käpylän kallioilla aamutuimaan, yksi kuoroista oli Kullervo. Jo kahdesti Kullervo-kuoro on järjestänyt iltamat Käpylän työväentalolla ja perinne jatkuu marraskuun ensimmäisenä. Kuorossa on käpyläläisiäkin laulajia. Asta Korppi
• 12 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) 22.10.2008 Pyhäinpäivänä sytytämme kynttilän poisnukkuneille Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. K Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 26.10. Kataja, Uutela, Leskinen. La 1.11. Pyhäinpäivän messu klo 11, Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen. La 1.11. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18, Uutela, Leskinen, kirkkokuoro, joht. Martti Laitinen. Sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille. 2.11. Kataja, Albekoglu, Leskinen. 9.11. Uutela, Kataja, Leskinen, kirkkokuoro. Messun jälkeen Isänpäivän lähetyslounas Voudintie 4B kerhohuoneella klo 12-14 hinta 6 e. Järj. Koskelan lähetyspiiri. 16.11. Meidän messu klo 11, Albekoglu, Kajos, kirkkokahvit. KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 5.11. Uutela, Leskinen. MESSUT Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 su 26.10. klo 13.30 Kataja, Leskinen su 30.11. klo 13.30 Uutela, Leskinen oulussa, iltapäiväkerhossa, naisvoimistelijoissa, laskettelurinteessä tai pihakavereiden kanssa, ei missään, koskaan, ikinä, ei edes vahingossa tullut esiin se, että olin menettänyt äidin rintasyöpään. Mistä ei puhuta, sitä ei ole. Mutta eihän se niin mene. Nyt aikuisen näkökulmasta katsottuna minuun juurtui noina nuoruusvuosina kaikki mahdollisuudet kirjailijasta huippujohtajaan, urheilu-, peli- tai alkoholiriippuvuudesta mielenterveysongelmiin. Ja aikuisen näkökulmasta katsottuna olen kaikesta tapahtuneesta huolimatta vastuussa omasta elämästäni, vastuussa onnellisuudestani, haavojen parantumisesta ja elämän eteenpäin jatkumisesta tavalliseen, arkiseen tapaan. Ihminen on kestävää tekoa, tehty elämään niin kauan että näkee lastensa varttuvan aikuisiksi ja alkavan harmaantua, ja lastenlastensa kurkottavan pitkälle aikuisuuteen. Traaginen kuolema, läheisten elämää rampauttava kuolema, on siten poikkeus. Harva kuolee äkillisesti sairauteen tai onnettomuuteen, kuten äitini. Kuitenkin meillä on Konginkangas, tsunami, Jokela ja Kauhajoki. Ne ovat ehdottomia poikkeuksia. Elämän käsikirjoitus ei yksinkertaisesti sisällä lähtökohtaisesti niitä. Vanhan ihmisen kuolema kuuluu elämän käsikirjoitukseen. Isäni on vasta seitsemänkymppinen, omaa kokemusta läheisen aikuisen luonnollisesta kuolemasta minulla ei ole. Ystävien kautta olen saanut olla tässä mukana. Sairastuminen, ensi tieto elämän ohenemisesta, vuosienkin mittainen läheisen siirtyminen sairaalasta tai hoidosta toiseen, avun järjestäminen kotiin, toive mahdollisimman vähistä kivuista läheiselle. Monet käynnit lääkärissä, kampaajalla, vaateostoksilla ehkä väsyneen ja kiukkuisenkin läheisen kanssa tekevät työtä siihen, että ajatukseen läheisen poismenosta alkaa tottua, elämä on vaikeaa, sekä läheiselle itselleen että vierellä kulkijoille. Läheisen kuoleman hetkellä joku on ehtinyt sopeutua ajatukseen, että suunnitellut asiat eivät toteudu, niille on tehtävä toinen suunnitelma, ja että loppuelämä muuttuu erilaiseksi, ei ole enää kenen kanssa jakaa asioita, muistot jäävät vain itselle ja niiden kertominen sukulaisille on vain laiha lohtu siitä, millaista niitä oli elää. Toiselle tämä alkaa myöhemmin. Pyhäinpäivää ei kuitenkaan vietetä kuolemisen, vaan kuoleman voittamisen muistoksi. Pyhäinpäivänä palava kynttilä viittaa Kristukseen, joka tuli valoksi meille kuoleman varjon maassa eläville. Me luemme edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet, sytytämme heille kynttilät ja rukoilemme "Herra, anna heille iankaikkinen lepo, ikuinen valo heitä valaiskoon." Pyhäinpäivää vietämme uskossa pyhien yhteyteen, elävien ja kuolleiden yhteenkuuluvuuteen, sekä taistelevan ja riemuitsevan seurakunnan vuorovaikutukseen. Käpylän kirkko pitää sisällään kohta 80 vuotta käpyläläisten elämää, iloja ja suruja. Kun sen seinien suojaan tulee kuulemaan oman rakkaansa nimen ääneen lukemista, tietää, että näin on aina ollut, näin tulee olemaan ja minunkin nimeni joskus luetaan ja puolestani rukoillaan. Kirkko rakennuksena välittää pysyvyyttä, ja sen sisällä kuultu saarna Jumalan läsnäoloa elämässä ja kuolemassa. Kirkosta tulee ulos iloisempia ihmisiä kuin sinne menee, myös pyhäinpäivänä. Katse kääntyy kuolemasta elämään, Jumala on ottanut omansa ja meidän matkamme jatkuu vielä. Jos annamme, vihamme ja pettymyksemme otetaan vastaan, ja jos annamme, meitä kosketetaan kevyesti rakkaudella. Katri Uutela seurakuntapastori MUSIIKKIA KÄPYLÄN KIRKOSSA Metsolantie 14 su 9.11. klo 18.00 KIRKKOKONSERTTI, Sibelius-laulukilpailuvoittaja Annastiina Tahkola, mezzosopraano ja Pertti Tahkola, tenori, vapaa pääsy, ohjelma 5e Cantorseuran hyväksi. Menot Lauantairatikalla torille 15.11. Lähdöt klo 10, 11 ja 12 kuten ennenkin ja paluut vastaavasti klo 10.30, 11.30 ja 12.30 Vipuset ry: Haasteena monikulttuurinen Suomi Vipuset-Helsinki ry. järjestää tänä syksynä luentosarjan, jossa uussuomalaiset kertovat kulttuuristaan, tavoistaan ja siitä, miten he ovat sopeutuneet suomalaiseen elämänmenoon. Keskiviikkona 22.10. kehitysjohtaja Esa Markkanen sisäministeriöstä antaa yleiskatsauksen Suomeen tapahtuvasta maahanmuutosta. Kambodzalainen Sambou Sam-Koskitanner on paennut Suomeen Pol Potin hirmuhallintoa. Inkeriläiset ovat tulleet Suomeen paluumuuttajina. Heitä edustaa kuoro Pihapihlajat, joka esittää musiikkia. Keskiviikkona 12.11. Päätoimittaja Eilina Gusatinsky: ovatko venäläiset löytäneet paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Mirkku Riihimaa on kehittänyt toimintaa, jossa voi ryhtyä sijaismummoksi tai -papaksi maahanmuuttajalapselle. Keskiviikkona 10.12. tutustutaan somalialaisiin. Silloin myös Helsingin kaupungin edustaja kertoo, mitä kaupunki tekee auttaakseen täällä asuvaa 50 000 maahanmuuttajataustaista oppimaan kieltä, löytämään työtä ja helsinkiläistymään. Tilaisuudet pidetään Käpylän työväentalossa, Vipusentie 19 A kello 14 ja ne ovat maksuttomia. MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 Käpylän kirkolla Käpykappelissa, Kajos. Aiheena 26.10. Anteeksiantaminen, 2.11. Pyhien yhteys, 9.11. Kultainen sääntö ja 16.11. osallistutaan Meidän messuun kirkossa. Naisten kirjallisuuspiiri ke 5.11. klo 18.00 Kalervonkatu 8A kerhohuoneella. Aiheena Bo Carpelan: Axel. Yhtäperhettä ­kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen to 30.10. klo 17.00 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateria, alustuksia, keskustelua, askartelua, omaa ohjelmaa lapsille. Ohjaajina pastori Tarja Algekoglu ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen. Kerho kokoontuu kerran kk:ssa, seur. kerran 27.11. Tied. Käpylän srk. p. 09-2340 4200 Toivon työpajat naisille ja lapsille to 13.11. klo 17.00 Voudintie 4B kerhohuoneella, Albekoglu, Huttunen. Työpajat kerran kk:ssa, seur. kerran 11.12. Pappi paikallisessa 23.10. Uutela, 6.11. Kataja, 20.11. Albekoglu. Ravintola Nyyrikin Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen torstai klo 19-21. Varhaisnuorten toimintaa Koskelan kokkikerho, Voudintie 4B kerhohuoneella to 6.11. ja 20.11. klo 17-19, kertamaksu 1 euro. Kakkosen kokkikerho, Pohjolankatu 2D, 3-6 ­luokkalaisille tytöille ja pojille maanantaisin klo 17-19, kertamaksu 2 euroa. Askartelukerho Kakkosella, Pohjolankatu 2D, ma klo 16-17. Vapaaehtoistoiminta Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa INFO-TILAISUUS VAPAAEHTOISTOIMINNASTA maanantaina 24.11. klo 17 alkaen E-talon Kustaankammarissa. Tilaisuudessa kerrotaan vapaaehtoistoiminnan eri muodoista ja mahdollisuuksista sekä siitä, miten pääsee mukaan. Lisätietoja koordinaattori Saara Sierilä, p. (09) 310 73662 tai saara.sierila@hel.fi. 3.11. MARRASTANSSIT! Maanantaina 3.11. klo 13.30. Tiedossa on tanssiaistunnelmaa ja ikimuistoisia sävelmiä sekä Elävää musiikkia! Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Helsingin seurakuntien "Usko, Toivo, Rakkaus" ­ kampanjan kanssa. Vapaaehtoisia kaivataan asukkaille avustajiksi ja kaveriksi tapahtumaan. 10.­11.11. KANSAINVÄLINEN SEMINAARI Ilmoittautuminen apujoukoiksi 1.11. mennessä. 18.11. TIETOISKU VAPAAEHTOISILLE: "DEMENTIA" klo 16.30­ 18.00. Paikkana on G-sali, G-talon pohjakerros. 10.12. KAUNEIMMAT JOULULAULUT ­ ASUKKAIDEN JOULUJUHLA Kustaankartanon asukkaiden joulujuhlaa vietetään keskiviikkona 10.12. klo 13.30 Kartanoravintolassa. Vapaaehtoisia kaivataan asukkaille avustajiksi ja kaveriksi tapahtumaan. Kustaankartanon vanhustenkeskus, Oltermannintie 32, 00620 Helsinki (Oulunkylä) Bussit: 69, 72, 52, 52A, 512 ja 512A sekä 550. Muuta Vipusten toimintaa työväentalolla keskiviikko 22.10 klo 9.30, sauvakävelyä, tasapainojumppa 1, klo 11.00 tasapainojumppa 2 ja VipArt, klo 13.00 Boccia keskiviikko 29.10 klo 9.30 sauvakävely ja tasapainojumppa 1, klo 11.00 tasapaino 2 ja VipArt, klo 13.00 Boccia, klo 14.00 Yhteislaulua. maanantaina 3.11. klo 10.30 Muistivipuset keskiviikkona 5.11. klo 9.30 sauvakävely ja tasapainojumppa 1, klo 11.00 tasapainojumppa 2 ja VipArt, klo 13.00 Lukupiiri Sivunkääntäjät ja Boccia keskiviikko 12.11. klo 9.30 sauvakävely ja tasapainojumppa 1, klo 11.00 tasapainojumppa 2 ja VipArt, klo 13.00 Boccia, klo 14.00 luento: Venäläiset Suomessa. maanantaina 17.11. klo 10.30Muistivipuset keskiviikko 19.11. klo 9.30 tasapainojumppa 1 ja sauvakävely, klo 11.00 tasapainojumppa 2 ja VipArt, klo 13.00 Vipuset-Helsinki ry syyskokous, klo 14.30 Lukupiiri Sivunkääntäjät.
• 22.10.2008 Käpylä-Lehti 13 Visiointia Hyvä kiertää PYSTYN VASTUSTAMAAN lähestulkoon mitä tahansa muuta maanpäällistä kiusausta, mutta näköpiiriini ilmestyvää täpötäyttä tavaranvaihtolavaa tai kierrätyspistettä en kylmästi kykene ohittamaan vaan magneetin tavoin vetää se minua puoleensa ja minun on pakko edes vilkaista sen sisältöön. Olen tuhannesti luvannut että nyt se on loppu ­ kyllä pystyn lopettamaan ­ mutta hyvistä päätöksistä huolimatta, olen joutunut lupaukseni pyörtämään viimeistään silloin kun olen ­ taas kerran - löytänyt itseni "uusantiikkinen" huonekalunkulma otteessani tai kokeilemasta viimeisimpiä vaatelöytöjäni. Korttelimme sateenkestävä vaatekeräyslaatikko on oikea "hullut päivät"; aarreaitta vaatekierrättäjille, joita kotikorttelissamme kiitettävästi asustaa päätelleen niistä asukokonaisuuksista, joita naapurit ja kylänmiehet, tutut ja tuntemattomat sekä muiden korttelien asukkaat ovat laatikon sisällöstä innostuneina uusiokäyttöön itselleen vuodesta toiseen jo "tuunanneet". Tarkkasilmäinen on voinut ympäristössään havaita; tuolla menee vanha lippalakkini, tuolla käsilaukku, joka oli jo poisheitettävä, mutta naapurin kainalossa taas jotenkin niin trendikäs, tuolla poismuuttaneen kesäleninki, tuolla punainen urheilutakki joka ei enää sopinut isännälle, mutta johon tyytyväisenä takin tyylikkyydestä uusi omistaja, naapurissa asuva lehdenjakajapoika sateella ylpeänä suojautuu. Vaatekierrätys kannattaa! Samoin on laita huonekalukierrätyksen kanssa, tosin silläkin on rajansa, mistä varoituksena oma esimerkkini; episodi kahdesta nojatuolistani. Se menee näin. Päätin luopua aikansa hyvin palvelleista nojatuoleista, jotka ensimmäisinä huonekaluina olin kotiini Käpylään hankkinut ja, jotka, toimittuaan ansiokkaasti kymmenisen vuotta kissojemme raapimispuina, olivat tässä touhussa tuhoutuneet verhoilultaan lähes alkutekijöihinsä. Eroahdistusta ennakoiden raahasin tuoleista vain toisen korttelimme kierrätyspisteelle, tutkaillakseni samalla, olenko valmis eroon. En ollut. Huonosti nukutun yön jälkeen, päätin hakea toisenkin tuoleista takaisin kotiin, verhoilla molemmat ja antaa ne perintönä jälkeenjääville. Kun kukonlaulun aikaan suuntasin korttelin kierrätyspisteelle, valmiina hakemaan tuolini kodinlämpöön, tuolia ei enää ollut siellä. Se oli poissa. Kului vuosi jos toinenkin. Eräänä syysaamuna, kiiruhtaessani tapaamiseen ja ohimennen vain vilkaistessani olisiko korttelin kierrätyspisteessä mitään ihmeellistä ­ ei varmaankaan, ei ainakaan minun kaipaamaani tuoli ­ nojatuoli oli taas siellä! Oma vanha räjähtänyt nojatuolini oli tullut takaisin! Minun oli jatkettava tapaamiseen, mutta jo iltapäivällä kiiruhdin toiseen tapaamiseen, nimittäin tapaamiseen nojatuolini kanssa kierrätyspisteelle, missä se minua kiltisti yhä odotti. Raahasin tuolin verannalle mistä tuolit kuljetettiin verhoomoon, missä ne saivat hienon hiekan sävyisen verhoilun. Kiitos sille ystävälliselle kanssakierrättäjälle joka palautti tuolini kiertoon. Kaikkea voi kierrättää ­ syksyn satoakin. Kauppamatkallani huomasin sähkökaapin päällä pudokkaita täynnä olevan pyykkikorin ja lapun, missä toivotettiin: Ota omppu, ole hyvä! Erinomaista soseomenaa. Tein työtä käskettyä, toteutin omenapuun omistajan toiveen ja aamupuuro soseella on syysaamuina maistunut huomattavasti paremmalta kuin sitä ilman. Kiitos myös sille omenakorin omistajalle omenasadon kierrättämisestä, hienotunteisesta, hienovaraisesta toisen ja toisten huomioonottamisesta sekä omastaan jakamisesta ja arjen ystävällisyydestä ­ yhteisöllisyydestä? Marja Tuominen kotirouva Käpylästä Kirjeet Pakkaa jaetaan - voittajia haetaan Taas lähestyvät kunnallisvaalit. Ilahduttavan suuri määrä uusia, nuoria ehdokkaita on päässyt listoille lähes kaikissa puolueissa. Kunnallisvaaleissa on aina mukana aimo annos nurkkapatriotismia, kuten myös kaupunginosayhdistysten toiminnassa. Näissä yhteyksissä se on sallittua ja suorastaan jopa toivottavaa. Käpylä-Seuran 7.10.2008 Hykkylän koululla järjestämässä vaalipaneelissa kaikkien eri puolueiden Käpylän ja Koskelan alueilta olevat ehdokkaat puolustivat mallikkaasti oman kaupunginosansa etuja, toisaalta unohtamatta näiden asioiden yhteyksiä suurempiin kokonaisuuksiin. Välttämättömien asumispalvelujen saatavuus ja edullisuus, ympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä liikenteen ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja edullisuus tulivat esille lähes kaikkien ehdokkaiden puheenvuoroissa. Erilaiset kulttuuritoiminnat ja niiden luoma yhteisöllisyys tulivat myös otetuiksi huomioon. Näillä periaatteilla turvataan kaupunginosassamme jo pitkään vallinneen hyvän asumisen jatkuvuus. Nostamatta esiin mitään puoluetta ja ketään ehdokasta esitänkin vanhana käpyläläisenä, että että järjestämme näissä vaaleissa yhteisvoimin ainakin yhden ja todella tärkeän voittajan; se on äänestysprosentti. Kaduilla ja nurkissa on turha jupista asioiden hoitamattomuudesta, jos ei ole käynyt äänestämässä jotakin oman asuinalueensa ehdokasta. Hoidetaanpa siis asia niin, että kaupunginosien äänestysaktiivisuutta vertailtaessa Käpylä on, ellei nyt ihan kultamitalisijalla, niin ainakin maahdollisimman lähellä sitä! Toivoo, wanhempi@welho.com Kultainen 60-luku OMA 60-LUKUNI ja samalla nuoruuteni päättyi Vanhan valtaukseen vuoden 1968 marraskuussa. 1970-luku oli autoritäärisen taistolaishurman aikaa, johon vain jotkut 60-lukulaiset erehtyivät. Se oli vain ajallisesti, mutta ei arvomaailmaltaan, 60-luvun jatke. Olin Vanhan valtauksessa mukana, punainen käsivarsinauha hihassa yhden työryhmän sihteerinä. Olin myös Vanhalla kun yksi monista 60-lukua käsittelevistä tilaisuuksista pidettiin nyt 40 vuotta myöhemmin Taiteiden yön yhteydessä. Julkistettiin tutkijoiden Semi Purhonen, Tommi Hoikkala ja J.P. Roos kirja Kenen sukupolveen kuulut? Hyvä kirja, jota en esittele. Totean vaan, että kuulun niihin, joille 60luku on hyvin tärkeä samastumisen kohde. Samastun kapinaan sodanjälkeisen Suomen synkkää ja tekopyhää ilmapiiriä vastaan, mutta vanhempiani olen aina kunnioittanut ja rakastanut, kuten useimmat tuntemani sen ajan radikaalit. 60-luvun radikaalit eivät tietenkään olleet koko heti sodan jälkeen syntyneiden sukupolvi, tutkijoiden mukaan vain noin kymmenes osa siitä. Sadankomiteassa, joka aloitti 60-lukulaisuuden järjestäytymisen ja vyörytyksen , oli vain noin 2000 jäsentä, Yhdistys 9:ssä vain muutamia satoja. 60-lukulaiset kuitenkin hallitsevat yleistä mielikuvaa ja muut suhteuttavat historiansa siihen. Myös se melkein yhtä suuri joukko, jota tutkijat kutsuvat anti-60-lukulaisiksi. He ovat joka asiassa melkein täysin vastakkaista mieltä 60-lukulaisten kanssa. Heille afrikkalaiset ovat edelleen pelkkiä neekereitä ja toisen maailmansodan tapahtumat keskeinen kunnioituksen kohde. Suurin osa sen ajan nuorisosta, suuret ikäluokat, olivat kuitenkin keskittyneet työuraansa, perheeseensä ja omaisuutensa kartuttamiseen, eivätkä he juuri kiinnostuneet yleisemmistä asioista. Huomaamattaan he nauttivat nyt lasten päivähoidosta, äitiys- ja isyyslomista ja monista muista uudistuksista, jotka 60-lukulaiset ajoivat läpi. Olen onnellinen että sain olla vahvasti mukana 60-luvun radikaalien toiminnassa. Jo silloin ajattelin, että tämä on hyvä nuoruus. Katumusharjoituksiakaan ei ole ollut tarpeen tehdä, vaikka virheitä tulikin, suurimpana vivahteettoman kielteinen suhtautuminen puolustusvoimiin ja sen muutoskykyyn. Aikanaan saatiin murrettua tiedotusvälineiden ja viranomaisten yhteinen vaikeneminen poikkeavista tai vastakkaisista näkökannoista. Nykyisin STT saa tehdä uutisen lakoista, jopa mielenosoituksista. Hesari kirjoittanee Vanhan valtauksen vuosipäivänä tapahtumasta, toisin kuin vuonna 1968, jolloin sitä ei saanut mainita. Mielipiteitä johdatellaan nykyisin hienovaraisemmin. 60-lukulaisuus tuntuu minussa tänään siinä, että jaksan inhota sitä teeskentelyä ja todellisten päämäärien salaamista, jota hallitus toisensa jälkeen harrastaa valtalehdistön täydellä tuella. Eriarvoistamisen politiikkaa nimitetään "työmarkkinoiden joustoksi", "kannustavuudeksi" ja jopa "työllisyyden edistämiseksi". Venäjän uhalla yritetään markkinoida sotaliitto NATOon liittymistä, vaikka todellinen tavoite on saada läpi USA:n taloudellinen malli eli tasaverot, hyvinvointipalvelujen yksityistäminen ja kaikkein rikkaimpien kaikinpuolinen suosiminen. Onneksi suomalaiset ovat käyneet niin pitkän ja kovan koulun Venäjä-suhteissaan, että jo vuosikymmenen jatkunut tuutin täydeltä tuleva propaganda ei näytä purevan mielipiteisiin. Georgian toimintatapa ja sen seuraukset eivät nekään houkuta. Pekka Peltola Edellisessä lehdessä julkaistu kuva uudestaan, koska se oli peilikuvana. Pahoittelemme, mutta toisaalta kömmähdys sai aikaan ennennäkemtöntä aktiivisuutta. Ilmakuvat siis kiinnostavat! Käpylää ilmasta II - vakoiluako? Eräs taustojani tunteva tuttavani tiedusteli ohimennen tavatessamme, mistä mahtoi olla edellisessä Käpylä-lehdessä julkaistu ilmakuva II. Olin vain vilkaissut kuvaa nopeasti lehteä selatessani, mutta ns. näkö- tai valokuvamuistin omaavana sain silmäni sulkemalla kuvan heti eteeni. Tehtävä alkoikin heti tuntua mielenkiintoiselta ja jopa haastavalta; olinhan saanut 60-luvulla varusmiespalvelukseeniliittyen taistelukuvaajan koulutuksen, joka sisälsi myös ilmakuvauksen ja kuvantulkinnan opetuksen. Jatkoin samoissa tehtävissä 60luvun lopulla ja 70-luvun alussa Pääesikunnan Kuvakeskuksessa, ja silloin koulutus laajeni myös tiedustelun puolelle. Siispä, kuvassa on jotakin todella hämärää; se sisältää kohteita Käpylästä, mutta Käpylässä ei ole kuvan mukaista katuverkkoa! Missä ovat ilmansuunnat...heureka! Pohjolankatu 47:n kolme taloa ratkaisivat heti asian. Ne ovat Pohjolankadun eteläpuolella, ja koska aurinko paistaa aina etelästä, taloista lankeaa varjo pohjoiseen, siis Pohjolankadulle. Kuvassa oikea ja vasen ovat siis vaihtaneet paikkaa, eli kuva on niinsanottu peilikuva. Tätä yksinkertaista kuvauskohteen salausmenetelmää on joskus aikoinaan käytetty, jopa onnistuen, asioita kuvien avulla vakoilleen vihollisen hämäämiseen. Varsinainen kohdekin voisi kyllä olla taustalla näkyvä Karjala-talo, koska se on vain vähän kuvan ylemmän kultaisen leikkauksen viivan eli jyvälinjan yläpuolella...(nyt suu kiinni, vastavakoilu, silloinhan kuvaaja olisi ollut vihollinen, mutta toisaalta, lähin toverikin voi olla, ellei aivan ilmi- niin ainakin tiedonantaja!) No mutta asiaan. Siis, kopteri on leijaillut suurinpiirtein Oulunkyläntien yläpuolella, Oulunkyläntie 2:n ja 3:n välisellä linjalla, kuvaussuuntana melko tarkasti länsi. Alkuperäinen positiivi- tai negatiivifilmi tai muu kuva-aihio on jossakin valmistusprosessin vaiheessa ollut työhön käytetyssä laitteessa ylösalaisin, ja kuva on näin tulostunut peilikuvana. Jos virhe on ollut systemaattinen, on ilmakuva I ollut myös peilikuva, en vain löytänyt mistään kevätkiireissä lukematta jäänyttä lehteä. Joka tapauksessa, jos kuvat näyttävät oudoilta, katso niitä peilin kautta, ja heti saattaa selvitä oikea maisema. Pekka Haltia Ikkuna etymologiaan Sodan jumalten päivä KREIKKALAISILLA JA roomalaisilla oli sotaisat jumalat, kreikkalaisilla Ares, roomalaisilla Mars. Näiden mukaan he antoivat nimen viikon toiselle päivälle. Kreikaksi se oli (h)emera Areos eli Aresin päivä. Latinaa puhuvat roomalaiset kutsuivat sitä nimellä dies Martis eli Marsin päivä. Näiden vanhojen sivistyskansojen vaikutuspiirissä asui germaanisia kansoja. Heillä oli vähintään yhtä sotaisa jumalansa Tyr. Germaanit plagioivat viikonpäivän mallin kreikkalailta ja roomalaisilta. Näin ovat kehittyneet muinaisruotsin tisdagher ja muinaisnorjan tysdagr eli Tyr-jumalan päivä. Nykyruotsiksi tiistai on tisdag ja nykynorjaksi ti(r)sdag. Samaa etymologista alkuperää on englannin Tuesday. Näistä skandinaavisista kielistä suomen kielen tiistai on siis lähtöisin. Tiistain toinen tavu -tai on niin ikään lainaa skandinaavisista kielistä. Ruotsissa se on muodossa dag, saksassa Tag, englannissa day ja tarkoittaa päivää. Tutkijat arvelevat sanan tarkoittaneen alun perin valoisaa aikaa. Vanhoista kulttuureista on lähtöisin myös torstain nimi. Roomalaisten ylijumala ja samalla ukkosen jumala oli Jupiter. Hänen mukaansa roomalaiset antoivat tälle viikonpäivälle nimen dies Jovis eli Jupiterin päivä. Germaanisten kansojen ukkosen jumala oli Tor eli Thor. Ja taas haettiin esikuva sivistyskielestä. Näin muinaisruotsiin muodostui thorsdagher ja muinaisnorjaan thorsdagr, Thor-jumalan päivä. Nykyruotsiksi ja norjaksi se on torsdag, saksaksi Donnerstag, siis ukkosen päivä. Englanniksi torstai on Thursday. Kieliserkkumme virolaiset eivät näitä nimiä kieleensä ole kelpuuttaneet. Heille tiistai on teisipäev ja torstai neljapäev, siis toinen ja neljäs päivä. Seppo Seppälä 420 Yhteiset palvelut kunnollisiksi ja kunnallisiksi. Kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja 70- ja 80-luvuilla. Keskisen sosiaalikeskuksen johtaja 1986-2004. Tuorein teos: Reilu verokirja. WSOY 2008. http://katipeltola.ehdokkaasi.fi PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE! · PÖLYPUSSIT · SUULAKKEET · SUODATTIMET · LETKUT Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT · KRUPS · PHILIPS · BRAUN · MOCCAMASTER Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot · BRAUN · PHILIPS www.villakoira.com TERVETULOA! Lähellä S metroa örnäisten semaa ! TANEMA OY Hämeentie 23 puh. 753 9668 Avoinna: ma-pe 10-17, la 11-14
• 14 Käpylä-lehti Svenska hörnan Vatten 22.10.2008 Käpylää ilmasta III D Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Puutarhamyymälä Sofianlehto Kukat pihaan, parvekkeille ja haudoille. ark. 9-18, la 9-18 su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Kukkakauppa Tähtililja Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? et är inte lätt att veta varför jag beslutat mig för att skriva denhär kolumnen om vatten. Det kan ju hända att det instundande kommunalvalet på mig och förmodligen på de flesta andra gjort ett något torrt intryck. Inte ens en liten storm i vattenglaset, och om vi alls ser ett glas på bordet, så är det tomt. Inget vatten här inte. Det måste med andra ord vara något annat som lett mina tankar in på just vattnet. Det är också möjligt att jag i mitt djupt undermedvetna försökt hitta några mytiska symboler i den boendemiljö som jag lever i, det vill säga Kottby. Alla behöver vi myter, oberoende av om vi är kommunalvalskandidater eller helt normala kommunalvalsröstare. Vi har Himmelsberget, inte särskilt högt men ändå ett berg. Mytologiskt har berget alltid stått för vår, alltså människans, förbindelse med himlen och den sanna verklighet som finner där - men aldrig här. Vi måste komma ihåg att Jerusalem i de gammaltestamentliga texterna ansågs befinna sig på världens högsta berg. Så har det också varit med alla andra gamla heliga städer. Men inte är Kottby Jerusalem och inte ens Akropolis. Grottor har också haft en mytisk betydelse. Men i vår socken har bara i berget insprängda befolkningsskydd någon likhet med naturliga grottor, vilka ju naturligtvis uppfattats som ingångar till underjorden. Kottbys relation till himlen kan man tänka sig, men till underjorden? Svårt att före-ställa sig. Men naturligtvis har vi också granarna. Den finska mytologins ursymbol med sina rötter i under-jorden, sin faktiska existens i den levande världen och med sin strävan mot himlen. Granen liknar alltså på sätt och vis berget. Här har vi de gamla tecknen för underjorden (det undermedvetna), det medvetna och det övermedvetna, en symbolik som vi hittar i så gott som alla kulturer. Granen hos oss, berget hos andra. Freud i början av 1900talet i modärn tid. I ren desperation började jag trots allt att tänka på vatten, en av de mest uråldriga mytiska symbolerna i mänsklighetens kända historia. Men vatten ser vi inte heller mycket av i vår socken; inte ens en springbrunn. En viss ljusglimt gav mig en kolumn i Helsingin Sanomat, där det påstods att amerikanerna nu av människovänliga skäl börjat dricka kranvatten i stället för dyrt och oekologiskt flaskvatten. Att så är fallet tröstar inte mig, som längtar efter riktigt vatten. Det är nämligen så att jag av ödet blivit född vid havets rand och alltid upplevt Ålands hav som källan till en ofångbar visdom och insikt. Hur det än är så har Ålands hav alltid för mig representerat mänsklighetens hjärna. Det är där tankarna och känslorna föds i sina mest elementära former. Havet är på något sätt det undermedvetna livets och tänkandets ursprung. Säkert beror denhär föreställningen, som jag ännu har, på att jag möjligen inte är riktigt klok. Men låt gå. För att bli ännu klokare än vad jag är (och tidigare var) har jag alltså under en lång tid försökt hitta svaren på våra existentiella problem i de gamla myterna. Bekantskapen med dem har gjort mig lite lyckligare. Under valdebatterna faller jag numera i sömn. Det jag funnit är bland annat följande. Vattnet har i alla förhistoriska skeden och också i historiska skeden varit tecknet för kaos och formlöshet, medan jorden varit symbolen för ordning och form. Himlen har - givetvis - givit oss en föreställning om paradiset och det som många gamla kloka män under ett par tusen år kallat "det verkliga livet", det liv som är mer bestående än det tillfälliga. I vår kultur har vattnet betytt mycket. Det började med syndafloden, vars motsvarighet vi hittar i alla civilisationer: allt måste börja från början, då det i begynnelsen gick snett. (Varför sjönk t.ex. Atlantis i havet?) Efter det kommer vi till dopet, i Ganges eller i Israels insjöar och så vidare, där det gällde och ännu delvis gäller att så att säga födas på nytt efter vattnets reningsprocess. Då vi återuppstått från kaoset och formlösheten, efter dopet i vattnet, är vi slutligt renade. Vi har helt enkelt återuppstått från de döda i metaforisk mening. En lämning från denhär litet arkaiska tidens myter är den än idag brukade ceremonin att döpa de nyfödda små barnen genom att stänka litet vatten på deras huvuden. Som om de nyfödda borde födas på nytt, återuppstå efter att de just uppstått!!! Ärligt talat vet jag som sagt inte vad jag menat med denhär texten. Det är möjligt att jag enbart velat säga att det är viktigt att göra djupdykningar till kaoset och det formlösa (i vattnet) för att återuppstå till den verklighet vi ­ oss själva oförskylt ­ lever i. Efter en sådan djupdykning kan vi i bästa fall nå insikten om att verkligheten kanske kunde var en annan än den vi nu befinner oss i. Jag anbefaller därför å det varmaste alla kommunalvalskandidater att ­ varje fall efter att valresultatet offentligtgjorts ­ regelbundet dyka ner i de livgivande djupa vattnen. ­ Släv kommer jag att regelbundet ta ett glas akvavit. LarsD E riksson. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT TYÖVÄENOPISTO TIEDOTTAA POHJOINEN ALUEOPISTO HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 sunnuntaina 23.11 klo 10-14 Oulunkylän Nuotta Kylänvanhimmantie 25 Taidokkaita käsitöitä, runsaasti myyjiä, marttojen puffetti ja arpajaiset. HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN Iloiset Kädet -joululahjatalo Uusille kielten, kuvataiteiden, käsityön ja tietotekniikan alkavilla lyhytkursseilla on vielä vapaita opiskelijapaikkoja. Opiston ajantasaisen kurssitilanteen löydät myös www.hel.fi/tyovaenopisto Opiston toimisto on auki opetuskaudella ma-to klo 9.00­18.00, pe klo 9.00­12.00. Tiedustelut ja ilmoittautuminen puh. 310 88540 tai 310 88610. Maailmankatsomus. Nyt. Ma klo 18 ­ 19.30, Oulunkylän kirjasto, Kylänvanhimmantie 27 Luennoilla pohditaan mm. mistä ja miten maailmankatsomuksemme muodostuu? 20.10. Asuuko Jumala aivoissa? 03.11. Onko tieteestä maailmankatsomukseksi? 10.11. Ovatko tiede ja uskonnot sovitettavissa yhteen? ­ Filosofinen näkökulma. 17.11.Yksi maailmankatsomus vai maailmankatsomuksen mosaiikki? Minne olemme menossa? Asiantuntijoina FM Sirkku Ikonen ja FM Lassi Raunio Nainen miehen vaatekaapissa Su 16.11. klo 12­13.30, Oulunkylätalo, Kylänvanhimmantie 25 Miten nainen voi vaikuttaa miehen pukeutumiseen? Mitä miehen vaatekaapin pitäisi sisältää? Millainen on sopivankokoinen puku ja paita? Tule kuulemaan asiantuntijan ohjeita ja saamaan ajankohtaisia vinkkejä etikettipukeutumisesta sekä muodista. Kouluttaja Juhana Helmenkalastaja, Oy Turo Tailor Ab Tervetuloa! fi Luennoille on vapaa pääsy, tervetuloa! T:mi Helena Haavisto ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Ilmainen arviointi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Avoinna: ark klo 8-17 KÄPYLÄ-LEHDEN löydät seuraavista paikoista Alepa Kauneushoitola Dioree Käpylän Alko Käpylän kirjasto Käpylän kirkkoherranvirasto Käpylän Musiikkiopisto Käpylän Posti Masurkka Oulunkylän kirjasto Park-hotelli Pohjoinen Työväenopisto Ravintola Maltainen Monni Ravintola Päätön Kana Ravintola Karelia Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Supermarket Musta Pekka Tähtililja Työhuone Pakilantie 38 p. 050 ­ 323 0804 tmi.helena.haavisto@gmail.com
• 22.10.2008 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 15 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Erikoishammasteknikko Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti MERJA VESAMÄKI Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta. Ilmainen tarkastus. Helsinginkatu 9, 00500 Hki Puh. 09-7570088 Käpyläntie 12 Puh. 716 151 Tule aamiaiselle, lounaalle tai iltapäiväkahville! Voit myös ottaa maistuvaiset herkut mukaan! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 KOKO PERHEEN KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 OLYMPIA Mika Simojoki Väinö Auerinkatu 6 C 35 P. 041-511 6997 Teen myös kotikäyntejä ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 HIEROJA / URHEILUHIEROJA HUONEKALUVERHOOMO Myytävänä · Vinolipasto entisöity · Siro Rokokookaluste · Siro Barokkisohva · Putkiremontin takia 30-luvun varaston tyhjennys lipasto. Puh. 7287 036, Mäkitorpantie 33 O. Pohjois-Koivisto 040-508 7421 Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Parturi · Kampaamo Maarit Herranen & Mervi Koskinen Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554 TERVETULOA! SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KAMPAAMO - KAUPPA - JALKAHOITO asiointi­ ja saattoapu saunotus/kylvetysapu seurustelu siivous omaishoidon lomitus Käpyrinteen Palvelutalo Ilmattarentie 2, Hki 61 Tiedustelut Puh. 728 88022 www.kapyrinne.fi Oulunkyläntie 7 puh. 795 570, 050-430 5961 Natural Styling na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Leila Bergström FYSIOEKA 57 Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu A 00610 elsinki H alice.karlsson@sll.fi p. 044 Kari Varvikko Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 elsinki H kapylalehti@eepinen.fi Sivunvalmistus ja taitto: Eepinen Oy Painopaikka: 19 Jakelu: 3335036 Allatum Oy, Pori 2007 Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 30 Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä Toimituspäällikkö: Kustantaja: 752 4410 040-593 5171 Siltavoudintie 7 · Neurologinen kuntoutus · Yksilöllinen fysioterapia · Veteraanikuntoutus palveluseteleillä Puh. 040-507 4530 Jakeluyhtiö: Parturi-Kampaamo Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 Ilmoitushinnat: 1990 Tekstissä: 1,05 eur/pmm 045-1323 828 1/1 sivu 2.200,Fax. -5308 09 1991 1/4 sivu 580,Värilisä: 50,-/kpl, Takasivu: 1/2 sivu Neliväri: 1,25 eur/pmm 1.100,150,-/kpl Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Painosmäärä: 18 000 kpl Arvonlisävero 22 % ei sisälly hintoihin. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Käpylä-Seura r.y. Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - http://www.kaupunginosat.net/kapyla Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012
• To 23.10. Häpeämättömät Pe 24.10. Peräkammarista Itään La 25.10. Peräkammarista Itään Ke 29.10. Halavatun Papat To 30.10. Ministerille morsian Pe 31.10. Ministerille morsian Teatteriravintola Nyyrikki KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Ke 5.11. Häpeämättömät To 6.11. Häpeämättömät La 8.11. Halavatun Papat Ke 12.11. Peräkammarista Itään To 13.11. Peräkammarista Itään Pe 14.11. Ministerille morsian La 15.11. Tuoppini jäljet mä tunnen Ke 19.11. Ministerille morsian To 20.11. Yksityistilaisuus La 22.11. Peräkammarista Itään Ke 26.11. Halavatun Papat La 29.11. Pruuklinin kissat www.nyyrikki.fi / p. 757 2299 LA 1.11. LIVEMUSAA Cafe Jose KARAOKE Pe 21-02.30 Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 Reijo Vuorento Raviksen ryöstö estettävä! SU 9.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS UUSITTU RUOKALISTA ¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi 870 Reijo - Kuntatalouden ammattilainen, terveydenhuollon osaaja! Koskelantie 9 Puh. 793 864 ALKUPERÄISTÄ STADILAISVOIMAA! www.vuorento.co.nr Uudesta palvelulinjastosta Alennus yhdestä omavalintaisesta tuotteesta! Voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Näytä tämä kuponki palvelulinjastolla! -10%