Helsingin vanhin kaupunginosalehti N RO 8 julkaisija Käpylä-Seura ry. 7.10.2015 64. vuosikerta painos 18 000 Kuvat Eija Tuomela-Lehti. Neste oil metsälä AVOINNA 24h Neste Oil Metsälä Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki puh. (09) 7288 2428, kai.malmgren@k-market.com Nopea ja hellävarainen quick wash pesukatu ilman jonottamista • Herkullinen KOTIRUOKALOUNAS ark. 9.30-14.30 AINA TUOREET LEIVONNAISET, SÄMPYLÄT, PATONGIT JA PANNUKAHVI 0600 555 444 Psykoterapeuttien päivystys 2,40 €/min + pvm/ppm Varaa vastaanottoaika www.vastaamo.? 044 4141 000 Malmin kauppatie 8 b A Masennus ja ahdistus A Kriisit ja traumat A Parisuhdeongelmat A Syömishäiriöt A Päihdeongelmat A Työssä jaksaminen EDULLISTA KOSMETIIKKAA AVENE kosmetiikkasarja EUCERIN kasvotuotteet OULUNKYLÄN APTEEKKI (tarjous voimassa lokakuun 2015) -15% Puretaanko pato vai ei?
Jotta emme unohtaisi 7.10.2015 Pääkirjoitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 4. päivä. Aineisto toimitukseen 23. lokakuuta mennessä. 2 H ELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 64. VUOSIKERTA J ULKAISIJA K ÄPYLÄ -S EURA RY . P ÄÄTOIMITTAJA E IJA T UOMELA -L EHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kirjeet HALLOWEEN EI OLE mielijuhlani. Kuulun niihin synkkämielisiin suomalaisiin, jotka mieluummin muistelevat läheisiä vainajiaan hiljaisuudessa ja kynttilän palaessa kuin lähden riekkumaan kurpitsanaamarin kanssa karkin tai kepposen perässä. Ymmärrän ja hyväksyn toki karnevalistisen kuoleman kultin niille, jotka niin kokevat Viikatemiehen voittavansa. Varsinkin latinalaisessa maailmassa juhlitaan kuolemaa hyvinkin monimuotoisin juhlallisuuksin. Enkä puhu nyt hautajaisista. Kurpitsajuhla lienee enemmän lasten juhla Yhdysvalloissa ja nyt yleisesti meilläkin. Taitavat tosin olla nekin rituaalit yhtä sekoittuneita kuin pääsiäisnoidat ja virpomisvitsat Suomessa nykyisin. Taiteessa on kuolemaa aina kuvattu. Se on oivaa itseterapointia, mutta myös yksi niistä suurista aiheista, joita jokaisen hienon taiteilijan on jossain vaiheessa käsiteltävä, rakkauden ohella, tai sekä että. En ole kuullut, että olisi tiettyä suruaikaa, joka pitäisi viettää ennen kuin kuolemaa sopii käsitellä. Päinvastoin: itkun lisäksi on hyvä puhua, kirjoittaa, maalata tai soittaa surunsa uuteen muotoon. JÄRKYTYIN siis melkoisesti siitä moitteiden tulvasta ja syytösten sumasta, jonka sain kohdata edellisen Käpylä-lehden ilmestyessä. Monet olivat käsittäneet oheisen Lucy Reina Orquisan maalauksen kuolleesta lapsesta rienaukseksi. Brasilialainen taiteilija oli maalannut Un Àngel (Pikkuenkeli) teoksensa lehdissä julkaistun, Välimerellä hukkuneen ja Turkin rannikolle huuhtoutuneen syyrialaispojan, Aylan Kurdin, valokuvan järkyttämänä. Orquisa ei kuitenkaan maalannut teostaan yksi yhteen valokuvan kanssa, ei edes samasta kulmasta, jonka näkee jo siitäkin, että maalauksessa lapsi makaa hiekalla rannan suuntaisesti eikä kasvot kohti merta kuten valokuvassa. Maalauksen lapsi on myös isompi ja ennen kaikkea hänellä on enkelinsiivet selässään. Miksi selitän moista asiaa? Koska olen joutunut näitä eroja ja yksityiskohtia osoittamaan ja näyttämään lukuisia kertoja kuolemalla mässäilystä ja pienokaisen ruumiin hyväksikäytöstä syyttäneille lukijoille. Myönnän toki, että etusivu ei ehkä ollut paras paikka tälle kuvalle. Ehkä sitä ei olisi pitänyt julkaista ollenkaan. Kävin tästä keskustelua itseni ja muutaman muunkin kanssa etukäteeen. Vahvimman julkaisupäätökseen vaikuttaneen perustelun sain kuitenkin lapsen isältä. Hän sanoi jossain haastattelussaan, että nyt kun hänellä ei ole enää mitään eikä ketään, minkä vuoksi elää, hän toivoo, ettei Aylan kuollut turhaan. Että hänestä tulisi symboli tälle hirvittävyydelle. Että lapsen kuolema vaikuttaisi myös meihin länsimaalaisiin. Ja että me kuoleman kautta muistaisimme ennen kaikkea eläviä. Niinkuin se on tehnytkin. Toki provosointivoimat ovat todistelleet, että valokuva oli manipuloitu, että jopa lapsen ruumista olisi siirrelty paremman kuvakulman saamiseksi. Se tuntuu kauhealta. Mutta nämä syytökset ehkä tiedot tulivat esille vasta sen jälkeen, kun Käpylä-lehti oli jo painossa. Painettu lehti kun ei ole nettiajan reaaliaikainen tuotos, vaan menee painoon jo pari viikkoa ennen ilmestymistään. Tässä tapauksessa pari päivää turman jälkeen. Todennäköisesti Lucy Reina Orquisa ei olisi maalannut kuvaa sellaisen tunnekuohun vallassa, eikä Käpylä-lehti olisi sitä julkaissut, jos nämä spekulaatiot olisivat olleet tiedossa tuolloin. Voitte kuitenkin uskoa, etten leiki kuolemalla, eikä pienen lapsen, eikä aikuisenkaan, ruumis ole mikään pelleilyn aihe itselleni eikä edustamalleni lehdelle. Pyydän anteeksi kaikilta niiltä, joita taideteoksen julkaiseminen loukkasi. ÄKKIÄ SE KUITENKIN TAAS tuli. Illat pimenevät kovaa vauhtia ja kesän riehakkuutta ja aikatauluttomuutta täytyy ruveta himmailemaan, väkisinkin. Onneksi tänä vuonna meitä on hellinyt ihana lämmin syksy huonon alkukesän vastapainoksi. Callunat ja Pelargoniat ovat saaneet viihtyä toistensa seurassa sulassa sovussa ja tuntuu, että elokuun taianomaiset illat tuplaantuivat pimeyden ja lämmön ihanassa symbioosissa. Elämä lipuu taas rutiineihin, harrastuksiin, yhdistyksiin, kerhoihin ja muuhun tohinaan ja touhuun. Moni alkaa viihtyä yhä enemmän kotona. Kesäkahvilat suljetaan. Terassit tyhjennetään. Kynttilät alkavat tehdä kauppansa ja telkkarista alkavat tutut suosikkisarjat. Ravintolat aloittavat syysohjelmansa tietokilpailuineen, musailtoineen ja karaokeineen. Niitä kaipaa moni kesälläkin,mutta silloin kaikki on suloisesti sekaisin, reissataan ristiin rastiin ja kerätään kokemuksia talvella muisteltaviksi. Lohduttavatko sinua rutiinit, vai ahdistutko, jos viikko toisensa jälkeen kuluu tuttuja turvallisia raiteita? Kun se pimeys kuitenkin tulee aina vaan aiemmin, olisi jokaisella aihetta miettiä ainakin yhtä asiaa: Kuinka minä näyn tuolla pimeässä ja miten minä käyttäydyn liikenteessä? Käpylä on vehreää aluetta ja kun puissa ja pensaissa on vielä lehdet, eikä lumi tuo valoa, on todella tärkeää, että liikenteessä jokainen kantaa vastuun sen sujumisesta. Mäkelänkatua ajetaan liian lujaa ja Koskelantielläkin seitsemän kymmenestä ajaa yli nopeusrajoituksen. Tämä tekee liikkumisen koko ajan vaarallisemmaksi muun muassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille, pienistä koululaisista puhumattakaan. Tässä muutama ehdotus: Älä tartu uutta takkia ostaessasi aina siihen mustaan, vaan valitse väriä elämään. Muistetaan heijastimet ja ollaan ritareita liikenteessä. Ennenkaikkea: loistetaan kevääseen asti! KIRSI KINNUINEN Käpylä-Seuran taoudenhoitaja Syksyn tuoma pimeys ystävä vai vihollinen? Teetkö hyväntekeväisyyttä tai työskenteletkö vapaaehtoisena? Timo Kauhajärvi Käpylä En ole tehnyt hyväntekeväisyyttä tai vapaaehtoistöitä, en ole ajatellut asiaa. Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen PL 47, 00601 Helsinki. Jäsenmaksu on 10,-. KUOLEMA JA KOSKELAN sairaala liittyvät itselläni aina Pyhäinpäivään. Siis juuri Halloweenin ja latinalaisen maailman kuolemankultin aikaan. Mieheni kuoli Koskelan sairaalassa tasan 20 vuotta sitten. Hän makasi viikkoja halvaantuneena G-talossa. Minua ilahduttaa, että siellä on nyt eläviä nuoria miehiä. Muisto viimeisestä matkasta viilenevän ruumiin kanssa, 7-vuotiaan poikamme pitäessä kiinni isänsä sängyn laidasta, pitkin sairaalaalueen maanalaisia käytäviä ruumishuoneelle, jonne me hänet jätimme, nostavat kyyneleet silmiini vieläkin. Muistan juuri koulunsa aloittaneen pienen pojan silmät, surun, joka niihin nousi, kun isän varpaaseen kiinnitettiin nimilappu, joka liikahti ilmavirrassa. Hyvää pyhäinpäivää. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Petri Väänänen sekä Aarni ja Uula Käpylä 4-5 kuukausittaista lahjoituskohdetta on, muun muassa viimeisin Norppien suojeluun. Simo ja Maija Karvinen Käpylä Osallistumme erilaisiin keräyksiin ja lahjoituksiin, mutta vapaaehtoistyötä emme ole tehneet. Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI PERJANTAINA 22.8. teinijoukko levitti elintarvikkeita satoja kananmunia, kymmeniä kiloja jauhoa, jugurttia, maitoa, piimää, ketsuppia, sinappia. etikkaa, ruokaöljyä, mustikkakeittoa. ruokaöljyä ja koiranruokaa luonnontieteen lukion nurkalta lähtien Tursontien ja Koskelantien jalkakäytävälle aina Messukeskuksen parkkitalon nurkalle. Kaikki tyhjät pakkaukset ja muovipussit oli heitelty ympäriinsä. Paikalle osuneet asukkaat ja ohikulkijat ihmettelivät tyrmistyneinä tapahtunutta. Soitin poliisille, mutta tekijät olivat jo ehtineet poistua paikalta. Miten tänä päivänä on mahdollista, että opiskeleva nuoriso roskaa ja likaa ympäristöä elintarvikkeilla, joista suuressa osassa maailmaa ja kotimaassakin on huutava pula? Viikon päivät jalkakäytävillä oli jauhoa ja rikottujen kananmunien ym. heitettyjen elintarvikkeiden jättämät jäljet. Reitin varrella sateet puhdistanevat jalkakäytävät. Sen sijaan kevyt sade vain aktivoi jauhon ja muun jalkakäytävälle kuivuneen ruoka-aineen liukkaaksi ja kengänpohjiin tarttuvaksi. Herää kysymys, mikä on motiivi ja tavoite kuvatulle vastenmieliselle käyttäytymiselle ja haluavatko oppilaitokset tehdä mitään, että tällainen järjetön ja epäeettinen toiminta voidaan ennaltaehkäistä. Paradoksaalista on, että Käpylässä on vanhastaan ollut vahva vihreä ideologinen myönteisyys eettisiä ja ympäristöarvoja kohtaan. Tätäkin taustaa vasten tapahtunut oman asuinympäristön tahallinen turmeleminen elintarvikkeilla tuntuu järkyttävältä. KAUKO HÄMÄLÄINEN Asuinympäristön tahallinen turmeleminen elintarvikkeilla järkyttää on afasiakeskus ja kaksi vanhainkotia mitä olisi tapahtunut, jos huonosti näkevät ja liikuntarajoitteiset vanhukset olisivat kaatuneet kadulla olevien rikottujen kananmunien ja liukkaan jugurtin ym. takia. Kenkien likaantumisen takia jalkakäytävällä ei yksinkertaisesti voinut kävellä viikkoon ja siksi piti käyttää pyörätietä, mikä taas aiheutti omat vaaratilanteensa. Samaa jalkakäytävää pitkin kulkevat nuoremmat tytöt ja pojat jalkapallokentille. Miksi teini-ikäiset nuoret näyttävät huonoa esimerkkiä roskaamalla ja likaamalla tahallaan asuinympäristöä? Elintarvikkeiden käyttö tähän tarkoitukseen on käsittämätöntä ja eettisesti täysin tuomittavaa. Samalla rahalla olisi voinut ravita monta nälästä kärsivää. Jo toisena syksynä peräkkäin jouduimme keräämään muovipussit, tölkit, munankuoret ja muut roskat pois talojemme kohdalta. Kaupunki pesi siltojen alustat ja
7.10.2015 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Hyvä uutinen! Vuosien takaa Monet suomalaiset näkivät ulkomaalaisia ensimmäistä kertaa vuoden 1952 Helsingin Olympialaisissa. Käpyläläistytötkin pääsivät poseeraamaan eksoottisista maista tulleiden urheilijoiden kanssa. Tutustuminenkin oli mahdollista, koska urheilijat asuivat Käpylän Kisakylässä. Tämä Anneli Oranteen kuva on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa vuonna 2009. KIRKON ULKOMAANAPU lähetti viime viikolla Peace United -rauhankampanjan jalkapalloja niihin Suomen luterilaisen kirkon seurakuntiin, joiden alueella on vastaanottokeskus. Jalkapalloilla Ulkomaanapu haluaa auttaa seurakuntia tutustumaan ja luomaan suhteita uusiin naapureihin. Pallon voi lahjoittaa vastaanottokeskukseen tai esittää pelikutsun turvapaikanhakijoille. Jalkapallo yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Se on yhteinen kieli, jota kaikki ymmärtävät. Jalkapallon tuottamat onnistumisen ja ilon tunPeace United -jalkapalloja seurakunnille teet vahvistavat ajatusta siitä, että elämä kannattelee eteenpäin”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmäpäällikkö Asta Turtiainen. Peace United on Kirkon Ulkomaanavun kampanja ja henkinen joukkue, joka pelaa rauhan puolesta. Etkö saa Käpylä -lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.? / kapylalehti Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen PL 47, 00601 Helsinki. Jäsenmaksu on 10,-. K oskelan sairaalan alueella sijaitseva vastaanottokeskus on herättänyt paljon uteliaisuutta ja ennen kaikkea valtavaa auttamisen halua. Vastaanottokeskus käynnistyi varsin nopeasti elokuun lopussa, kun pääosin irakilaiset turvapaikanhakijat saapuivat Suomeen pitkän pakomatkansa päätteeksi. Käpylän ja Koskelan katukuva kansainvälistyi kerralla. – Koskelassa oli jossain vaiheessa 300 patjaa, mutta tällä hetkellä ihmisiä on luultavasti enemmän, kertoo useammassa vapaaehtoisryhmässä töitä tekevä Jutta Kivistö. Some eli sosiaalinen media reagoi nopeasti avuntarpeeseen. Samaan aikaan kun Koskelan keskusta varusteltiin, syntyi Facebookiin Koskelan vastaanottokeskuksen tukiryhmä, jossa oli syyskuun loppupuolella jo yli 1 200 jäsentä. Sen lisäksi muun muassa Koskelan vaatevapaaehtoiset -ryhmä käyttää Facebookia yhteydenpitovälineenä. – Olen hyvin ylpeä vaatevapaaehtoisten ryhmästä, sillä se toimii erittäin organisoidusti vaikkei olekaan virallisesti organisoitunut. Ihmiset ovat valmiita auttamaan yllättävän nopeasti ja tehokkaasti, Jutta Kivelä sanoo. Koskelan vastaanottokeskuksen tukiryhmän roolina puolestaan on toimia lähinnä auttamisen ideamyllynä. Tämän lisäksi on perustettu RWF-vok (eli Refugees Welcome Finland vastaanottokeskus) Metsälä -ryhmä, jonka tehtävänä on aktivoida kotimajoituksen järjestämistä turvapaikanhakijoille. Kivistö on mukana siinäkin. – Toivon vilpittömästi, että ihmisten auttamishalu ei sammuisi, sillä siihen tarvitaan energiaa vielä pitkään. Vapaaehtoistyö antaa enemmän kuin ottaa Arabian asukastalot ry:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana toimiva Jutta Kivistö kertoo saavansa vapaaehtoistyöstä itselleen paljon enemmän kuin sille antaa. Auttamisen ja tavaratulvan koordinointi vie häneltä tällä hetkellä noin kaksi päivää viikossa. – Pidämme Koskelan vastaanottokeskuksen alakerrassa ilmaista kirpputoria turvapaikanhakijoille kaikkina arkipäivinä. Parhaina päivinä takkeja, kenkiä ja laukkuja menee noin 100 kappaletta päivässä, housuja vähemmän. Ongelmana on se, että emme voi varastoida kovin paljon vaatteita etukäteen. Tarvitsemme siis uutta tavaraa periaatteessa joka päivä. Sääntönä on, että vapaaehtoiset eivät kysele turvapaikanhakijoiden taustoja tai hankalasta pakomatkasta. – Monet kuitenkin kertovat mielellään vaikkapa perheestään tai kotipaikastaan. Koulutettuja ihmisiä on melko paljon, ja helpotus on suuri, kun saadaan vihdoin olla turvassa. Jutta Kivistö ja muut vapaaehtoiset työskentelevät Koskelan vastaanottokeskuksen ilmaiskirpparilla vapaaehtoisina. Myös vastaanottokeskuksessa tehdään ympäripyöreitä työpäiviä . – Ei ole hyvä, että ihmiset käyvät yksitellen vaatekassiensa kanssa vastaanottokeskuksen oven takana kolkuttelemassa. Koordinoitu apu on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Se on myös vastaanottokeskuksen tahto. – Jos jokin ryhmä haluaa järjestää tapahtuman, voi siitä tuoda julisteen (ja kartan) vastaanottokeskuksen ilmoitustaululle. Monet ideoista soveltuvat myös toteutettavaksi osana SPR:n vapaaehtoisten vetämää uutta Cozy Wednesdays -toimintaa. Siihen pääsee helposti mukaan. Auttamisen monet muodot Turvapaikanhakijat haluaisivat oppia luonnollisesti tuntemaan suomalaista elämäntapaa, Suunnitteilla on esimerkiksi YES in my backyard -illalliset (ruuanlaittoa ja seurustelua yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa) Käpylässä. Ensimmäinen Diakonissalaitoksen pihalla Alppikadulla järjestetty samanniminen tapahtuma syyskuun lopussa oli menestys – ja yhdessä tehty kasvisruoka kuulemma hyvää. Erilaisia pienempiä täsmäkeräyksiä järjestetään myös koko ajan. – Keräsimme Arabian asukastalolla vähän aika sitten sateenvarjoja ja Paavalin seurakunta lenkkareita. Näitä tulee varmasti lisää koko ajan. Miten voin auttaa? Eräs tapa auttaa Koskelan vastaanottokeskuksen turvanpaikanhakijoita on liittyä Facebookin Koskelan vaatevapaaehtoisiin. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki vaateavun lajittelusta ja jakelusta kiinnostuneet. Koskelaan voi viedä vaatelahjoituksia (vain miesten vaatteita) maanantaina klo 17–19. Käyttämättömiä talvivaatteita voi viedä esimerkiksi SPR:n Kontti-tavarataloihin, josta niitä jaetaan eri vastaanottokeskuksille tarpeen mukaan. Muun muassa Paavalin seurakunta (kuten myös muut seurakunnat) ja Kumpulan kylätila tekevät täsmäkeräyksiä. Infoa löytyy parhaiten internetistä. Teksti TIINA RUULIO Kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Koskelan vastaanottokeskus herätti auttamisen halun Vapaaehtoistyö antaa enemmän kuin ottaa S ag a C ar e o n o sa E sp er i C ar e -k o n se rn ia avautuu loppuvuodesta. Tutustu ensimmäisten joukossa! Uusi Saga Käpylinna Saga Käpylinna on uusi upea seniorien palvelutalo, joka avautuu loppuvuodesta 2015 Helsingin Veräjämäessä. Saga-talo tarjoaa huipputason asumista, palveluita ja turvallisuutta tyylikkäässä ympäristössä. Asuntoja on yhteensä 85 ja viihtyisissä yhteistiloissa on mm. saunaja allasosasto, ravintola, kahvila ja kirjasto. Laura Isohanni puh. 050 413 4223 Eri hintaisia ja kokoisia vuokra-asuntoja voi nyt hakea. Ota yhteyttä ja varaa esittely!
4 K äpylä-lehti 7.10.2015 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Kirjanpitopalvelua pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 7336869 Puutarhamyymälä Sofianlehto So? anlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.so? anlehto.com NYT KUKKASIPULIT Otamme passikuviakin 16 70 norm. 19,75 € Minisun 16 70 norm. 19,65 € Minisun m. 5 € 16 70 norm. 19,75 € Minisun m. 5 € n Oulunkylän Autokoulu tarjoaa • B-henkilöautokurssit • Harjoitteluvaiheet • Syventävät vaiheet • Pimeänajot simulaattorilla Seuraavat B-henkilöautokurssit alkavat 12.10. ja 26.10. maanantaisin klo 17.15. B-kurssi edulliseen hintaan 1883,-, hinta sisältää pimeänajon! Tutustu kurssivalikoimaamme ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ouak.? . Löydät meidät osoitteesta Siltavoudintie 2, toimisto avoinna ma-to klo 10-16. p. 044 0131 900, info@ouak.? KUN KILPAILEE ITSEÄÄN vastaan, voi itkeä vain itselleen, sanoo Ismail Mutlu, yksi uuden ravintola Cactuksen omistajista. Meksikolainen ruokaravintola avattiin pari kuukautta sitten Amerin talossa jo vähän aiemmin ovensa avanneen kahvila Checkpointin kaveriksi. Toiset omistajat ovat Asim Karadeniz ja Erden Temurlenk, jotka ovat mukana myös Käpygrillin omistajayhtiössä. Amerin talon pikkuostarin suunnittelijat kyselivät halukkuuttamme perustaa uusi ravintola taloon. Sellainen oli tulossa joka tapauksessa, joten ajattelimme, että otamme haasteen vastaan, selittävät turkkilaistaustaiset yrittäjät. Liiketalon konseptiin kuului ravintolan ja kahvilan hankkiminen taloon. Koska Käpylä ja asiakkaat olivat tuttuja Käpygrillin yrittäjille jo reilun kymmenen vuoden yritystoiminnan kautta, ei heitä pelottanut ryhtyä itsensä kilpailijaksi. Joko me tai joku muu, naurahtaa Asim Karadeniz, joka toimii 4M Ravintolat Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Yhtiön johdossa on mukana myös keittiömestari Erden Temurlenk. Kaikki kolme ovat asuneet Suomessa jo pitkälti toistakymmentä vuotta, ja ylikin. Argentiinalaisia karjalanpiirakoita Kahvila Checkpointin nimi oli valmiina jo vuosia aiemmin, toteaa Ismail Mutlu ja kertoo, että hän oli jo pitemmän aikaa haaveillut laajentamisesta, joten tarjous tuli juuri oikeaan aikaan. Checkpointilla oli hiukan vastoinkäymisiä alussa, kun talon remontti viivästyi ja sitten vielä vesivahinko sulki ovet muutamaksi viikoksi. Nyt ovat kuitenkin molemmat yksiköt avoinna. Tutkimme tarkoin Käpylän ja sen ympäristön ravintolat ja totesimme, että texmex-tyyppistä tarjontaa ei täällä ole, sanoo Mutlu. Keittiömestari Erden Temurlenk on työskennellyt aiemmin meksikolaisessa ravintolassa, kuten Ismail MutMeksikolainen ruokaravintola Cactus avattiin pari kuukautta sitten Amerin talossa jo vähän aiemmin ovensa avanneen kahvila Checkpointin kaveriksi. Omistajat Asim Karadeniz, Erden Temurlenk ja Ismail Mutlu ovat mukana myös Käpygrillin omistajayhtiössä. Amerin talossa avattiin meksikolainen ravintola Sombrero päähän ja salsaamaan! lukin. Aivan vieraalle planeetalle ei siis syöksytty, eikä muiden yrittäjien varpaille astuttu. Keittiöhenkilökunta on kansainvälistä: on puoliespanjalainen, puolisuomalainen, ja täysargentiinalainen, jolla on suomalainen kokkitutkinto. Hän osaa leipoa karjalanpiirakoitakin, nauravat miehet. Somberoja ja salsaa Tarkoituksemme on järjestää Cactuksessa myös ohjelmailtoja Käpygrillin tapaan, sanoo Mutlu. Meksikolaisravintolassa ohjelma painottuu latinoon, salsaan ja sombrero-iltoihin, sekä tangoon ja livemusiikkiin. Myös stand uppia ja muuta ohjelmaa on luvassa. Saan apua taiteilijakaupunginosa Käpylän asukkailta, Mutlu virnistää. Noina iltoina voi tanssia omassa tuolissaan tai penkissä tai nousta ylös tanssimaan. Kukin omalla tavallaan, hän lupaa. Teemme tätä henkisesti, fyysisesti, taloudellisesti ja sydämellä käpyläläisten kanssa, vakuuttavat Ismail Mutlu, Erden Temurlenk ja Asim Karadeniz. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Ravintola Cactus • Kahvila Checkpoint Mäkelänkatu 91 EDINA JA KEIJO joutuivat sotaan 17-vuotiaina. Vaikka sota oli eri, ja ikäeroa on nelisenkymmentä vuotta, vertailevat he kokemuksiaan täydessä sovussa ja toisiaan ymmärtäen Käpyrinteen palvelutalossa. Edina Bilajac on Keijon omahoitaja, Bosniasta Suomeen keskitysleiriltä pelastunut nuori nainen. Keijo Saurila taas on Viipurissa syntynyt ja kaksi kertaa kotinsa jättämään joutunut, kolmessa sodassa sotinut 89-vuotias veteraani. Kyllä ihminen on sellainen paskiainen, ettei voi kuin itkeä, sanoo Keijo. Mutta ilo ja suru vaihtavat nopeasti paikkaa. Täällä Käpyrinteessä on mukavaa, kun saa katsoa jalkapalloa ilmaiseksi, hän jo samassa virnistää ja pyörittää pyörätuolinsa ikkunan ääreen, josta aukeaa maisema Käpylän urheilupuistoon. Siellä pojat ja miehet potkivat palloa iltaisin. Keijo vanhana urheilumiehenä seuraa pelejä tarkasti aitiopaikalta. En tykkää ampua toista, hän taas toteaa ja kertoo selvinneensä kaksi vuotta ilman että joutui kohottamaan kivääriään. Kahden maailmansodan ja Lapin sodan, jossa parissa viikossa aiemmista urheilutovereista tuli vihollisia, muisteleminen ei ole lempipuuhaa. Mutta puhuminen helpottaa, sanoo Edina, joka itsekin on valinnut muistamisen vaikenemisen sijaan. Tulee höpistyä kaikenlaista, säestää Keijo ja toteaa, että he kaksi ymmärtävät toisiaan, kuten vain sellaiset, jotka jakavat saman kokemuksen. Edina tietää, mitä Keijo tarkoittaa, kun puhuu vuosista paljon ennen omahoitajansa syntymää. Niistä julmimmista tapahtumista. Meitä yhdistää omalaatuinen huumori, he toteavat ja purskahtavat nauruun, kun Edina kertoo mistä Keitsi muistaa hänen vaikean nimensä: Elinan surmasta, siitä ? lmistä. Hän kutsuu minua Elinaksi, ja se on minulle OK. Keskitysleirillä tapettiin ihmisiä päivittäin Edina Bilajacin 200.000 asukkaan kotikaupunki Prijedor tyhjennettiin ja ihmiset vietiin keskitysleirille entisen Jugoslavian joutuessa sotaan 1990-luvun alussa. Edina oli 16-vuotias, ja hänen veljensä pari vuotta nuorempi. Myös äiti oli tällä samalla leirillä. Isä joutui eri keskitysleirille, emmekä kuulleet hänestä kuukausiin mitään, Edina kertoo. Serbit halusivat tehdä etnisen puhdistuksen, koska he halusivat, että Bosnia kuuluisi Serbialle, vaikka usein uskonto leimataan syyksi. Nykyisin itsenäiset maat olivat itsenäisiä valtioita Jugoslavian sisällä. Bosniassa oli monia eri uskontoja ja ihmiset olivat tulleet monilta eri alueilta, Edina kertoo. Keskitysleiri, jolle jouduimme, ei paljon eronnut esimerkiksi Auschwitzistä. Olen käynyt siellä. Meidänkin oli tehtävä pakkotyötä, meille ei annettu ruokaa, naisia raiskattiin ja ihmisiä tapettiin päivittäin, jouduimme kulkemaan kuolleiden yli. Jouduimme jo aiemmin pitämään valkoista käsivarsinauhaa merkkinä bosnialaisuudestamme ja iltaisin oli ulkonaliikkumiskielto. Meille annettiin viisi minuuttia aikaa, kun jouduimme lähtemään kotoa. Sen vuoksi minulla ei ole esimerkiksi yhtään valokuvaa lapsuudestani. Kaikki piti jättää. Edina kertoo, että hän oli hirveän laiha ruuan puutteesta. Rukoilin, että minut ammuttaisiin, ettei tarvitsisi enää kärsiä. Puhun tästä, koska haluan rikkoa kierteen. Ettei sellaista enää tapahtuisi, sanoo Edina. Espanjan kautta Suomeen Lopulta Edinan perhe pääsi keskitysleiriltä pakolaisleirille. Meidät siirrettiin 28.7. niin sanotulle vapaalle alueelle Keski-Bosniaan. Juhlin tuota päivää toisena syntymäpäivänäni. Huhuttiin, että Serbia ja Bosnia olisivat tehneet jonkinlaisen vaihtokaupan, vaihtaneet sotilaita meihin. En tiedä totuutta. Pakolaisleirillä Edina nukkui lattialla. Hän mietti yöllä valvoessaan, mahtaisiko hänellä enää koskaan olla omaa sänkyä ja puhtaita lakanoita. Sekin pelotti, kun pakolaisleirille ammuttiin raketteja ja kranaatteja. Edinalle, hänen veljelleen ja äidilleen tarjottiin pääsyä Espanjaan, joka alkoi tuolloin vastaanottaa pakolaisia. He olivat jo Teneriffalla, kun he kuulivat, että isä oli päässyt Kroatiaan ja sieltä Suomeen. Perheenyhdistämisohjelman perusteella koko perhe vihdoin tapasi Suomessa helmikuussa 1993. Tavallista elämää Edinan perhe haaveili aivan tavallisesta elämästä. Perhe oli pelastunut, se oli koossa, ja se antoi voimaa. Tavalliseen elämään kuului kielen opettelu ja koulu.Edina kävi Heinolassa kauppaoppilaitoksen ja jatkoi sitten Helsingissä tradenomiksi, veli opiskeli Turussa metallialaa, jolla työskentelee. Hän oli myös äitinsä omaishoitajana tämän kuolemaan saakka. Myös isä on nukkunut jo pois pari vuotta sitten. Tajusin, ettei rahamaailma ole minua varten. Kaupallisen alan opiskelu oli liian talouspainotteista, Edina tunnustaa. Halusin jotain muuta. Niinpä sitten lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi. Hän valmistui diakoniopistosta ja sai heti töitä Helsingin kaupungin palvelutaloista. Viime vuonna hänstä tuli muistihoitaja. Hän on toiminut myös tulkkina kymmenisen vuotta. Käpyrinteeseen hän tuli kaksi vuotta sitten ja on viihtynyt hyvin. Hyvästi, nyt meni hyvästi, muistuttaa Keijo olemassaolostaan ja nostaa kuvitteellisen kiväärin poskelleen. Edina ryhtyy auttamaan häntä vuoteeseen. Jalat ja kädet ovat kipeät, mutta kaikki on melko hyvin, sanoo Keijo, kun Edina tuo hänelle pikarillisen konjakkia yölääkkeeksi. Se on kirjattu oikein lääkärin ohjeisiin, nauraa Edina ja silittää vanhan miehen kättä. Kohtalotoverin. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Edina ja Keijo vertailevat sotakokemuksiaan ME SELVISIMME! “Mun isäin oli sotamies, ja nuori kauniskin... ja niin oli hoitajakin.” Keijo Saurila ja Edina Bilajac viihtyvät Käpyrinteen palvelutalossa. Yhteisymmärrys hoidettavan ja omahoitajan välillä syntyi heti, kun molemmilla on raskaat kokemukset sodasta takanaan. Kumpikin oli 17-vuotias sotaan joutuessaan, toinen Suomessa, toinen Jugoslaviassa.
5 K äpylä-Lehti 7.10.2015 Svenska hörnan Tilitoimisto R.Turtiainen Oy FÖR TVÅ HÖSTAR SEN , innan vi lämnade Kottby som övernattningsadress, tittade jag med viss åtrå på de dignande äppelträden i trädgårdarna. Och bara två staket från oss fanns ett plakat att man var välkommen att ta för sig! Småstadsidyll i storstan, tänkte jag som är från landet. Jag kom att tänka på det när grannen på vår västra sida (på Åland talar man alltid i väderstreck) knackade på med en hink plommon. Plommonen är goda (jag hade smakat i smyg) så jag blev jätteglad. Litet senare ringde grannen på vår östra sida på och hade med sig en kasse kantareller. Hon och dottern hade hittat så mycket! Grannen i sydväst odlar mina tomater. Det går till så att jag skaffar frö (från Anneberg) och driver upp plantorna. Sen planterar jag ut dem i hans växthus och han vattnar och vårdar tills det blir dags för skörd. Då är jag med igen. Men jag har inte sett lappar om att man får förse sig i andras trädgårdar. Kanske har jag inte tittat efter ordentligt. En annan likhet mellan Mariehamn och Kottby – utöver det småskalig, nära och grannskapsvänliga – är krogtätheten, slog det mig nyligen. Det ? nns gott om dem och nya dyker upp då och då. Det ? nns någonting i stort sett dygnet runt. Så är det inte överallt. När maken och jag för ett antal år sen var i Nykarleby en mycket varm augustikväll kände vi för något svalkande på en uteservering. Men. Det enda etablissemang med servering som överhuvudtaget var öppet kl 9 på kvällen – som vi hittade var en mörk, litet stökig och mycket instängd och het lokal vid torget. Vi frågade en ortsbo om alternativ. -Ta en taxi till Jakobstad, löd svaret. I Kottby liksom i Mariehamn ? nns att välja på. Det är bara namnen som skiljer. Vi har inga huvudlösa hönor eller nordliga käringar à la Kalevala, däremot håller vi oss med Nautical, Arkipelag, Sea Point och Segelpaviljongen. Bland ett 20-tal andra. Och visst går folk ut och äter ibland, men engagemanget verkar mer genuint i Kottby. -Det smakade inte bra! -Vi har alltid fått god mat där. Har ni provat den och den rätten. -Och sån tid det tog. -Inte tycker vi... -Det var tråkig service! -De kanske hade en dålig dag. Ungefär så lät ett samtal mellan två Kottbydamer. Att de faktiskt talade om samma ställe var jag till en början osäker om, så mycket skilde sig åsikterna åt. Men visst var det så. Det var ett relativt nyöppnat ställe som recenserades. Och jag ger mig katten på att de som ? ck ta del av de olika åsikterna kände att de måste besöka stället för att avgöra vem som hade rätt. Åtminstone jag är väldigt ny? ken. Och det är kul att ha något att se fram emot! Det falska perspektivet på Sampsavägen 13 hade jag lovat mig att utforska senast (se Kottbypromenader på nätet, södra slingan Osmonkulma). Men det ösregnade och skorna jag hade med mig från Mariehamn var helt fel (det var ju sommar när jag åkte hemifrån!) Dessutom lär falskheten vara svår att upptäcka i grönskan, så jag väntar tills löven faller. Och efteråt sticker jag mig in på det nya stället. Man måste ju kunna hänga med i konversationen! HARRIET TUOMINEN ”Olkaa vähän aikaa hiljaa”, pyysi suomalaistunut kirjailija Rubén Pons ystäviltään Kuubassa K uubalainen journalisti ja kirjailija Rubén Pons tuli Suomeen jo vuonna 1999. Naisen perässä tietysti, kuten latinomiehelle sopiikin. Machomiehille ominaisista piirteistä hän on vitsaillut itseironisesti omaelämäkerrallisessa dokumenttiromaanissaan Elämä kuin Bolero (La vida como un bolero), joka ilmestyi viime vuonna. Tapasin kustantaja Aleksi Siltalan , joka puhuu espanjaa. Mainitsin, että olen kirjoittanut kirjan ja hän kiinnostui siitä. Lähetin tekstin hänelle ja se hyväksyttiin Siltalan kustannusohjelmaan. Suomentaja on Sari Selander, kertoo Arabianrannassa asuva kirjailija. Salsaa, rommia ja sikareita Sujuvaa suomea puhuva Rubén Pons työskentelee vammaisavustajana. Havannassa hän oli maan suurimman sanomalehden Granman toimittaja kymmenen vuotta. Päivittäinen lehden palstoilla valehteleminen oli hyvää harjoitusta tulevalle kirjailijan uralle. Kuuba on surrealistinen maa. Mutta Suomi on ihan yhtä surrealistinen erilainen kuin mikään muu maa Euroopassa. Siksi kai sopeuduin tänne niin hyvin. Nautin Suomen rauhasta. Kukaan ei puhalla olkani takana. Kuubassa kaikki puhuvat ristiin ja päällekkäin. Viime käynnilläni hermostuin meteliin ja pyysin ystäviäni olemaan vähän aikaa hiljaa. Se herätti siellä kummastusta, Pons nauraa. Olen asunut Tanskassa, Australiassa ja Meksikossa Suomen lisäksi. Missään en ole viihtynyt niin hyvin kuin täällä. Siksi palasin Suomeen Australiasta, jossa 12-vuotiaat kaksospoikani asuvat suomalaisen äitinsä kanssa. Olen Suomen kansalainen, josta olen ylpeä. Ponsilla on kaksoiskansalaisuus, eli Suomen lisäksi myös Kuuban passi. Kuubassa hänellä on yksi aikuinen tytär. Nyt, kun kirjani on ilmestynyt, minua pelottaa mennä Kuubaan, hän sanoo. Menen kuitenkin, koska äitini on huonossa kunnossa. Pelko johtuu siitä, että omaelämäkerrallisessa romaanissa ei valehdella. Kerron totuuden Kuubasta, niin kuin minä sen näin, Pons toteaa. Turistit näkevät hymyilevät ihmiset, jotka juovat rommia, tanssivat salsaa, polttavat sikareita ja syövät sokeria. Mutta jokapäiväinen elämä on ihan muuta. Lehdissä ei koskaan kerrottu siitä, vaan ainoastaan hyviä asioita Kuubasta. En tahdo, että Amerikka rupeaa kontrolloimaan maatani. Mutta en myöskään halua, että diktatuuri sanelee miten saan elää, mitä saan sanoa. Suomessa vasta opin, että minulla on lupa sanoa oma mielipiteeni. Täällä saan vaikka haukkua presidenttiä, ilman että se ketään säikäyttää. Tämänhetkinen tilanne Suomessa ja Euroopassa ei huolestuta pahempia kokenutta journalistia. Lähinnä minua naurattavat nämä lapselliset mielenilmaukset. En ole ulkomaalaisena kokenut mitään isompaa rasismia, vaikka alkuvuosina minua tuijotettiin kuten outoa. Rubén Pons on koulutukseltaan historioitsija, joten hänellä on pohjaa asettaa tapahtumat historiallisiin kehyksiinsä. Käyn usein kirjastossa hankkimassa materiaalia seuraavaan kirjaani, joka on jo pitkällä. Siinä käsitellään Suomea, Kekkosta ja talvisotaa ja vähän Käpylän hippejäkin, Pons virnistää. Ei taida ihan haudanvakava tulla toisestakaan romaanista. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Rubén Pons käy usein Arabianrannan kirjastossa, jossa hän etsii taustatietoja uutta romaaniaan varten. Fjärran från svält och törst Uusi kuntokeskus avautui Amerin talossa Monisatapäinen joukko jonotti avajaistarjouksia F itness24Seven kuntokeskus aloitti toimintansa maanantaina 31.8.2015 Amerin talossa, Mäkelänkatu 91:ssä. Avaistarjouksena vuoden jäsenyyksiä myytiin useita satoja jo viikonloppuna. Lauantaiaamuna ovien avautuessa klo 10 oli jo monisatapäinen jono muodostunut innokkaista treenaajista. Uuden salin jäsenkortilla voi treenata missä ketjun kuntokeskuksessa tahansa Suomessa ja ulkomailla, eivätkä kaikki jonottajat olleetkaan Käpylästä. Kuntoilua, ryhmäliikuntaa ja spinningiä Fitness24Seven Helsingin Käpylän PLUS-kuntokeskus tarjoaa kestävyysja lihaskuntoharjoittelun lisäksi ryhmäliikuntapalveluita. Kuntokeskuksessa on kaksi ilmavaa kuntoilutilaa kuntoilulaitteineen ja vapaine painoineen, ryhmäliikuntasali ja spinnig-sali sekä naisille oma erillinen kuntoiluhuone. Kun henkilökuntaa ei ole paikalla, pääsee sisään henkilökohtaisella kulkukortilla, jonka sisältämä sormenjälkitieto aukaisee oven. Tieto on tallella vain kortilla, eli erillistä rekisteriä ei pidetä. Fitness24Sevenin toiminta sai alkunsa Ruotsissa, kun ensimmäiset Fitness24Seven-kuntokeskukset avattiin Etelä-Ruotsin Malmöön ja Lundiin vuonna 2003. Suomeen yritys rantautui vuonna 2011 ja avasi ensimmäisen kuntokeskuksensa tammikuussa 2012 Vantaan Martinlaaksoon. Kuntokeskusketju jatkaa laajenemistaan nopealla tahdilla sekä liikevaihdon että keskusten määrän suhteen ja on alun investointien jälkeen jo saavuttanut vakaan markkina-aseman Suomessa. Yrityksen konseptina on tarjota hyvätasoista mutta halpaa treenimahdollisuutta kaikkina vuorokaudenaikoina hyvillä sijainneilla, kertoi uuden kuntosalin vastaavana työskentelevä Kira Cydenius Käpylä-lehdelle. Miksi tulitte Käpylään? Oulunkylässä on tosi paljon kävijöitä, eli lisätilalle on senkin puolesta tarvetta, lisäksi Kuntokeskus Plus-konsepti vetää ihan hirveästi ihmisiä. Samoin on jo aikaisemmin toiminut kuntokeskus Lahdessa ja se on ollut todella suosittu, Käpylän keskus on sitä isompi, mutta toimintatavaltaan sama. Nämä Amerin talon 1200 m2 tilat soveltuvat käyttöömme todella hyvin, ne ovat avarat ja valoisat. Pyrimme jatkossa myös yhteistyöhön talon muiden toimijoiden kanssa. Miten toiminta on lähtenyt käyntiin? Toiminta on nyt pyörinyt vasta muutaman päivän, mutta erittäin hyvin se on lähtenyt käyntiin, odotetusti. Hyvin on ollut varauksia jo ryhmäliikuntatunneille ja jo ennen keskuksen avaamista paljon kyselyitä, että koska se avataan ja pyyntöjä lisätä ryhmäliikuntaa. Ensimmäinen vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen, miten hyvin ihmiset löytävät keskuksen ja käyvät ryhmätunneilla. Esimerkiksi aamutunteja lisätään suosion mukaan. Pääkaupunkiseudulla on jo ennestään paljon keskuksia ja paljon jäseniä, joten paljon on kävijöitä myös muualta tullut tutustumaan Käpylän keskukseen Onko yöllä treenaaminen suosittua? Enemmistö asiakkaista käy päivällä, muutamia toki öisin, mutta ruuhkaa ei ole, eli ihan rauhassa saa treenata. Myös näin päivällä on rauhallista. Suurin osa ihmisistä käy joko aamulla ennen töitä tai iltapäivällä töiden jälkeen. Mutta yö antaa mahdollisuuden esimerkiksi vuorotyöläisille käydä liikkumassa, kun heille sopii. Keskuksessa on myös oma kuntoiluhuone naisille. Sen suosio on tasaista, se on kiva oma alue. Miten n. 20 euron jäsenyys kannattaa, mistä säästetään ja onko odotettavissa ruuhkaa? Kyllä se kannattaa, syynä on suuri volyymi ja se, että keskitymme ydinasioihin, eli hyviin puitteisiin kuntoilulle. Meillä ei ole esimerkiksi ilmaisia aamiaisia tai lapsiparkkia. Myös henkilökunnan määrästä tingitään. On vain perustreenaus ja nyt sitten ryhmäliikunta, joka osaltaan houkuttelee lisää kävijöitä tehokkaasti. Syksyn alku ja alkuvuosi ovat aina ruuhkaisimpia, mutta sitten se tasoittuu. Miten Lahden kuntokeskuksen toiminta ryhmäliikuntoineen on sujunut ja miten se on vaikuttanut Käpylään? Asiakkaat ovat löytäneet sen tosi hyvin ja se on tosi suosittu. On tullut hyviä kokemuksia ja paljon positiivista palautetta ja toiveita konseptin laajentamisesta, joten täällä me nyt olemme. Kuntokeskuksissanne on kattava nauhoittava videovalvonta, ulottuuko se myös pukuhuoneisiin? Ei todellakaan, nauraa Kuntokeskuksen vastaava Kira Cydenius , joka vastasi Käpylä-lehden kysymyksiin. TEKSTI JA KUVAT: ESKO-JAAKKO LEHTI Fitness24Seven Mäkelänkatu 91 Vastaanotto on avoinna: ma-to klo: 13.00-20.00 pe klo: 13.00-18.00 la klo: 10.00-16.00 Janica Lehtinen, Kira Cydenius ja Simon Karman ovat innoissaan uuden keskuksen avauduttua. Työtä riittää kuitenkin paljon näin aluksi ja päivät ovat pitkiä.
6 K äpylä-lehti 7.10.2015 Pyhäinpäivänä la 31.10. klo 15 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10 ja klo 20 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1 Iida Antola, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Jussi Hirvonen, tenori, Jyrki Korhonen, basso. Kamarikuorot Chorus Sine Nomine (valmennus Katja Mäkiö) ja Vox Sonora. Storia-orkesteri periodisoittimin, johtaa Ari Häyrinen. Ohjelma 15 euroa. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla la 24.10. klo 18 Oulunkylän kirkossa Ogeli Big Band, Kosonen, Viljamaa. Vapaa pääsy. Makkaramyyntiä klo 17 eteenpäin. su 25.10. klo 13–15 Voudintie 4 B -kerhohuoneella Myynnissä lounasta lähetyksen hyväksi. Käteismaksu, Järj. Koskelan lähetyspiiri. sunnuntaisin klo 12 Su 11.10. klo 12 Messu. Viljamaa, Helenius. Klo 12 Pyhäkoulu. Su 18.10. klo 12 Messu. Handolin, Mäkiö, Hannariina Taipale, musiikki. Lyydia-toimikunnan kirkkokahvit Tallinnan ystävyysseurakunnan hyväksi. Su 25.10. klo 12 Messu. Pelkonen, Helenius. La 31.10. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko. Elo, Helenius. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet. Su 1.11. klo 12 Saavu-messu. Heli Ojalehto, Albekoglu, Helenius, Kajos, kehitysvammaisten kerholaisia. Keittolounas. Ke 4.11. klo 12 Viikkomessu. Heininen, Helenius. Viikkomessun jälkeen kahvi ja Päiväpiiri. Käpylän kirkon päiväkerho (3–5 v.) joka ma, ti ja to klo 8.30–11.30. Avoimia paikkoja muutama paikka vapaana: ota yhteyttä: Kirsi Satosalmi, p. 09 2340 5331. Huom. syysloma vkolla 42. Käpylän kirkon lähetyspiiri maanantaisin klo 17. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13. Kahvia, yhdessäoloa, vaihtuvaa ohjelmaa ja vieraita. Vapaa pääsy. Naisten kirjallisuuspiiri ke 4.11. klo 18. Aihe Alicia Giménez Bartlett: Petra Delicado ja merkityt tytöt. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30. Lasten kirkkohetki to 5.11. klo 9.30. Avoin kaikille! Perheiden tanssituokiot perjantaisin ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista! Huom. ei pe 30.10. Pyhäkoulu su 11.10., 8.11. ja 13.12. klo 12 messun ajan. Ryhmät ovat maksuttomia, ei ilmoittautumista. Avoimet ovet keskiviikkoisin klo 12 ja Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13. Avoimissa ovissa keittoa ja kahvia ja yhdessäoloa, päiväpiirissä vaihtuvaa ohjelmaa ja vieraita. Yksinhuoltajien olohuone ke 7.10., 21.10. ja 4.11. klo 17–19. Iltapalaa, yhdessäoloa ja kädentaitoja rennossa tunnelmassa. Lastenhoito järjestetty. Kehitysvammaisten kerho ma 12.10. ja 26.10. klo 17.30. Koskelan lähetyspiiri ti 13.10. ja 27.10. klo 17 . Lähimmäiset ke 7.10., 21.10. ja 4.11. klo 17, Pukkilantie 2. Pappi paikallisessa to 15.10. klo 18–20, Kosonen. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Messu ja 70ja 75-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla su 11.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Savik, Albekoglu, Mäkiö, Hapuli, Murto. Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 31.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Hartaus ti 3.11. klo 15.15. Käpylän kutomakerhossa, Kunnalliskodintie 6 C N. Albekoglu. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, taloudelliset asiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna perjantaisin klo 9–11. Lisätiedot: KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ ”PUUROO! PUUROO!” sanoo seurakuntalainen osoittaen puurokattilaa. Kehotus tulee topakasti ja kuuluvalla äänellä, jotta viesti menisi paremmin perille. Aamupalaa kaipaava ottaa varovaisen maistiaisen ruuasta, joka näyttää vieraalta. ”Hyvä hyvä”, toteaa emäntä tyytyväisenä. Maunulan kirkolla käy kuhina. Yhdessä yössä messut, partiot ja kerhot saivat väistyä, kun kirkko muuttui 75 turvapaikanhakijan kodiksi. Vaikka osa seurakunnan toiminnasta jopa peruuntui, olemme Maunulan kirkolla silti kristillisen uskon ja elämän ytimessä. Juuri tätä on kristillinen lähimmäisenrakkaus, juuri tässä me toimimme seurakuntana yhdessä, toinen toistamme palvellen. Muutos herättää aina ristiriitaisia tunteita, jopa pelkoa. Pitkään olemme rukoilleet kaukana maailman kriisialueilla elävien lähimmäistemme puolesta. Nyt nuo kaukaiset lähimmäiset ovatkin meidän naapureitamme ja meidän vieraanvaraisuutemme varassa. Vieraanvaraisuus on sitä, että vieras tulee tutuksi. Että en vain ojenna leipäpakettia käteen, vaan avaan oven ja pyydän pöytään istumaan. Katsomme silmiin, kohtaamme, olemme saman pöydän ääressä hetken aikaa. Vieraanvaraisuus on vastavuoroista jakamista, jossa molemmat saavat jotakin. Me olemme veljiä ja sisaria toisillemme. Euroopan pakolaistilanne tuntuu kaoottiselta, emmekä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kaiken epävarmuuden keskellä katsomme Kristukseen ja ikuiseen Jumalaan, ja palvelemme niillä lahjoilla, mitä Luoja on meille antanut. Uskomme, toivomme, rakastamme. Mitä muutakaan voimme? Runeberg runoili jo 1800 luvulla virren 341 sanoin: Oi Herra, kaikki päällä maan loit lähimmäisiksemme, myös kieleltään ja uskoltaan niin vieraat toisillemme. Kun sinulta saa hoivansa myös kaukainen maa, kansa sen, niin ketään torju emme. JOHANNA ELO seurakuntapastori Lähimmäisenrakkautta kristillisen uskon ytimessä KÄPYLÄN KULTTUURIYHDISTYS ryhtyy järjestämään säännöllisiä tapahtumia talven tullen myös sisätiloissa. Perinteikkään Park Hotelin uudet omistajat kertovat, että yhdistyksen ehdotus otettiin mielihyvin vastaan. ”Arvostamme alueen kulttuuriperinteitä”, sanoo hotellia vetävä Richard Sumelius. ”Meille on suuri ilo ja kunnia päästä osaksi yhteisöä.” Tapahtumien sisällöissä Kulttuuriyhdistys haluaa huomioida kaikkia vauvasta vaariin. ”Tältä alueelta puuttuu suurempaa sisätilaa, jossa voi pussata joulupukkia ja jammailla jazzia”, kuvailee puheenjohtaja Anna Koivusalo. ”Parkissa on monipuolista tilaa ja kaikki fasiliteetit. Tapahtumien järjestämisessä nämä ovat usein hyvin hankalia kysymyksiä.” Asukkaat toivovat stand-upia Alueen asukkaat ovat toivoneet etenkin stand-upia ja lyhyitä teatterija runoesityksiä ilman pääsylippua. ”Teemme niin paljon ilmaisia esityksiä kuin suinkin mahdollista”, Anna lupaa. Richard on kiinnostunut alueen taiteilijoista. ”Olisi hienoa saada myös kuvataidenäyttelyitä”, hän toivoo. ”Myös tanssi kiinnostaa.” Yhteistyössä tärkeintä on käpyläläinen kulttuurielämä. Richardille Käpylä oli tuntematon alue ja kyläjuhlien ja Taiteiden yön suosio tuli täytenä yllätyksenä. ”Ymmärsimme, että meillä voisi olla paikkamme Käpylän tapahtumissa, kunhan tutustumme tekijöihin ja asukkaisiin. Kulttuuriyhdistys on meille hieno kumppani tässä prosessissa,” hän kehuu. ”Se johtuu siitä, että täällä on valtavasti hienoja esiintyjiä”, Anna selittää. ”Moni toivoo myös sitä, ettei aina tarvitsisi lähteä keskustaan asti hyvien elämysten perään.” Yhteistyö alkaa 30.10. stand-upesityksellä, joulukuussa järjestetään sekä koululaisten joulumyyjäiset että aikuisten joulujuhlat. Talven ohjelmaan on luvassa väriä ja eloa. ”Tänne mahtuu niin rokkia kuin rakkauttakin”, Richard nauraa. ”Yökerhoa meistä ei tule hotellissa pitää saada nukkua. Mutta kuulin juuri, että talossa sijaitsi aikoinaan Kino Käpylä. Ties vaikka se vielä heräisi eloon!” ”Luvassa on ainakin Stand Up -ilta 30.10. / Joulumyyjäiset, 5.12. / Aikuisten Joulu, 11.12.” Teksti AINO HALONEN Kulttuuriyhdistys ja Park Hotel yhteistyöhön ALEKSIS KIVEN PÄIVÄNÄ Karjalatalolla onnitellaan kansalliskirjailijaa suomalaisella ja karjalaisella runoudella. Runoiltapäivän teemat liittyvät lähtemiseen, kodin jättämiseen ja kaipuuseen. Nämä aiheet koskettavat tänä päivänä meitä kaikkia, kun seuraamme tuhansien pakolaisten virtaa eri puolilla maapalloa. Runoiltapäivässä kuullaan mm. Aleksis Kiven, Eeva Kilven, Edith Södergranin, Olavi Paavolaisen, Ilmari Pimiän, Eeva-Liisa Mannerin, Saimi Sorri-Hukkasen ja Juice Leskisen runoutta sekä runoja uudemmista karjalaisten runoantologioiden runoista. Runoja esittävät karjalaiset harrastajalausujat, Maire Härus, Eeva Härö, Kari Pietinen ja Marja-Riitta Pitkänen. Esityksen on koonnut ohjaaja Hannele Martikainen. Runojen avulla käsitellään menetyksiä 70 vuotta sitten kotinsa jättämään joutuneille karjalaisille runous on ollut yksi tapa käsitellä kipeitä menetyksen tunteita ja sopeutumista uusille asuinsijoille. Sodan seurauksena yli 400 000 karjalaista joutui lähtemään kotiseuduiltaan muualle Suomeen. Kotinsa menettäneiden yhteiseksi edunvalvojaksi perustettiin v. 1940 Karjalan Liitto, jonka toimipaikka sijaitsee Käpylässä. Tänä päivänä Karjalan Liitto ylläpitää karjalaista kulttuuria. Runotilaisuus on lauantaina 10.10.2015 klo 15 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Tilaisuuden järjestää Karjalan Liitto ja OK-opintokeskus. Karjalainen Nuorisoliitto 35-vuotta Karjalaisen Nuorisoliiton 35-vuotissyntymäpäivää vietetään lauantaina 10.10. juhlaseminaarilla Karjalatalolla. Kahden esitelmän lisäksi ohjelmassa on paneelikeskustelu, jossa nuoret pohtivat suhdettaan karjalaisuuteen. Lisätietoja www.karjalanliitto.? , www.facebook.com/karjalanliitto Onnea Aleksis, Onnelan pakolainen Karjalainen runoiltapäivä 10.10. Menot Käpylän kirjasto KÄPYLÄN KIRJAKALAASI lauantaina 10.10. Alesis Kiven ja Suomalaisen kirjallisuuden päivänä Käpylän kirjastossa klo 11-16. Kahvi-mehu-kioski 10.30 POP-UP-RUNOKYLPYLÄ lapsille 12.00 LUKURAUHAN JULISTUS 12.30 Käpyläläiset runoilijat esiintyvät 13.00 KÄPYLÄN RUNO 2015 kilpailusatoa ja voittajan julkistus 14.00 HARRI SAKSALA & Yrjänä Sauros esittävät A. Kiven runoihin tehtyjä lauluja 14.30 Käpyläläiset kirjavinkkaavat, 15.00 KALEVALAISIA lauluja ja RAPRUNOUTTA Koskelan palvelukeskus Koskelan palvelukeskus tarjoaa maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Palvelukeskus on avoinna ma – pe klo 8 17. Puh neuvonta: 09-310 50476. Käpyläntie 11, N-talo 1krs, 00600 Helsinki. To 8.10 Klo 13.00 Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä Pe 9.10 Klo 10-11 Asiakasneuvoston infotilaisuus Ke 14.10 Klo 13.30 Posetiivari ulkona myötätuulessa Ke 14.10 Klo 14.30 Bingo Ke 14.10 Klo 14-15 Asiakasneuvoston infotilaisuus To 15.10 Klo 13.00 Kom och påverka Ti 20.10 Klo 13–14.30 Puutarhaluento: Huonekasvit viihtymään To 22.10 Klo 14–15.30 Käpylän senioreiden muistikerho To 22.10 Klo 15-17 Oikeudellinen neuvonta, ennakkoajanvaraus To 29.10 Klo 13-15 Omaishoidon vastaanotto Pe 30.10 Klo 12-13 Yhteislaulut Ti 3.11 Klo 13-14.30 Yhteislaulut Käpylän Shakkikerho Käpylän Klubin ja Käpylän Urheilijoiden Shakkikerho kokoontuu tiistaisin klo 18.30-20 Käpylän kirjastossa ja se on kaikille avoin, ilmainen ja ikärajaton. Tervetuloa mukaan!
7 K äpylä-Lehti 7.10.2015 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Laitilantie 2 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2015 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 64 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.? M arlee na • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Tervetuloa! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Takaikkuna KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Parturi-Kampaamo www.tyylilyylit.net Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 728 7012 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Susanna Paju (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus F Y S IO T R E E N A R I • Fysioterapia • Kosmetologi • Hieronta • Kampaaja • Jalkaterapia • Parturi Käy tykkäämässä Facebookissa! Koskelantie 24, 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com www.facebook.com/Fysiotreenari more Bella • kauneus • hieronta • terveys • STADIN SLANGI on Suomen suurin kotiseutuyhdistys. Se järkkää silloin tällöin eri puolille Stadia niin sanottuja. bamlauskuppiloita. Nyt sellainen on tulossa Käpylään Käpygrilliin 12.11 illalla. Ajatus näissä kuppiloissa on bamlata sen alueen historiaa ja nykypäivää. Millaista oli ennen ja miten nyt menee? Paikalliset asukasyhdistykset kutsutaan mukaan Kutsumme näihin bamlausiltoihin aina myös paikallisen asukasseuran ja toivomme, että hekin levittävät tapahtuman kutsua.Ja jos pääsette itse paikalle niin annamme tietty myös teille puheenvuoron, sanoo toiminnanjohtaja Marjut Klinga. Jos asukkailla olisi valokuvia olisi se vieläkin kliffempaa. Lisäksi tulee trubaduuri, joka aina väliin vetää jonkun biisin. Lue lisää Stadin Slangin jäsenlehti Tsilarista, joka jaetaan 4000 asuntoon sekä kaikkiin kirjastoihin Lisätietoja toimisto@stadinslangi.? 045-186 7238 Bamlauskuppila Käpylässä KAUPUNGINVALTUUSTOSSA on tehty aloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta. Kaupungin koneisto selvittää nyt asiaa. Hankkeen puuhamies Jukka Relander vähättelee rajusti Vanhankaupunginkosken padon purkamisen vaikutuksia sanoessaan (HS 19.9.), että tapahtuisi vain se, että osa vanhasta patoseinämästä purettaisiin mutta kaikki muu jäisi ennalleen. Saataisiin vain koski, sama jonka äärelle Helsinki perustettiin. Todellisuudessa Helsingin perustamisen jälkeen maa on noussut metrikaupalla eikä silloista koskea voi saada takaisin. Sen sijaan padon purku kuivattaisi väistämättä itähaaraan rakennetun varsin kauniin kosken, josta ainakin lohet, taimenet ja toutaimet nousevat helposti. Nykyisen padon purku tekisi välttämättömäksi rakentaa uusi pato Pikkukosken uimalaa ja vedenottamoa suojelemaan. Kuka pystyy sanomaan, että siiat nousevat kutemaan tämän pohjapadoksi kaavaillun rakennelman yli näihin aikoihin syksyllä? Miten käy Pikkukosken uimalan kun padon taakse alkaa kertyä mutaa? Tämän ja nykyisen padon väliin jäisi vajaan kilometrin jakso, jossa on varmaan metrien paksuinen sedimenttikerros, johon virta kaivautuisi. Syntyisi kuilu, kuten Sulo Tiainen Hesarissa 20.9. kirjoittaa. Sedimentti ajautuisi kosken nykyiseen suvantoon ja Vanhankaupunginlahdelle. Itähaaran virtaus loppuisi ja osa suvannostakin kuivaisi. Liejuryöppy mataloittaisi entisestään Vanhankaupunginlahtea. Arvelen, että kuiluun syntyvät mutaseinämät eivät kestäisi veden kulutusta ilman kiveystä koko matkalle, vai pitäisikö valaa joen pohjalle betoniränni? Aikamoinen pusikko jättömaalle joka tapauksessa syntyisi, jota kevättulvat uusintaisivat. Olen kalastanut alueella vuosikymmeniä ja ihailen sen jatkuvaa kohenemista. Uusia harkitumpiakin parannuksia suunnitellaan. Päähänpis tolta vaikuttavat hankkeet ovat kaukana luonnonsuojelusta ja pilaisivat Vanhankaupunginkosken. PEKKA PELTOLA Älkää tuhotko Vanhankaupunginkoskea
8 K äpylä-lehti 7.10.2015 Karelia-puhallinorkesterin 70-VUOTISJUHLAKONSERTTI Sinfonisen puhallinmusiikin parhaita paloja vuosien varrelta Su 18.10.2015 klo 14 Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Johtaa Heino Koistinen. Solisti Samu Metsänen, saksofoni • Liput 12 € Tutustu hoivakoteihin: www.mainiovire.? Tervetuloa Vire Kotiin! Hoivakotimme tarjoavat viihtyisän kodin ja yksilöllistä hoivaa tilapäiseen ja vakituiseen tarpeeseen ympärivuorokautisesta hoivasta kevyempään palveluasumiseen. Kotimme tarjoavat turvaa elämään, mukavaa seuraa ja harrasteita. Tule tutustumaan! Vire Koti Käpylä Vire Koti So?a&Severi, So?anlehto Vire Koti Hermanni Meille käyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan palvelusetelit. OTA YHTEYTTÄ ! puh. 044 278 6882 tai myynti@mainiovire.? Myös turvapuhelinsekä ateriaja kauppakassipalvelut. JarruTeam Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.? Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Palvelemme ma pe 10-18, la 9-14. Kesälauantait suljettu. Puh.(09) 875 1868 Tiesitkö, että Ogelin ostarilla on yksityinen suomalainen, oikea hyvän palvelun optikkoliike. LAATUTUOTTEET, YKSILÖLLINEN VALIKOIMA JA PALVELU PELAA..! • Varilux-laatulinssit • Optikot ja silmälääkärit • Yksilöllinen valikoima ja -palvelu • Silmälasien huollot ja -korjaukset • Nopeat toimitukset • Piilolasit heti mukaan Tervetuloa ! Meiltä UUTTA! Kätevät SLASTIK magneettilasit NYT MEILLÄ METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 Heseva Lounasravintola Heseva Lounasravintola • Juhlaja pitopalvelut • tilavuokrausta • tilauksesta leivonnaisia ym. • lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, ma-pe klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 050 341 8509 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Perunkirjoitukset kokemuksella ja kohtuuhinnalla loppuvaiheen oikeustieteen opiskelijan tekemänä. Vastaanotto Käpylässä. Ota yhteyttä 040 707 9562 julia.isosaari@helsinki.? Halloween-kekrit Koskelan kirkossa to 29.10.2015 klo 18.00 Erityisesti alle 10-vuotiaille! Konserttiin saa halutessaan pukeutua aiheen mukaisesti niin esiintyjätkin tekevät! Tervetuloa, vapaa pääsy! (Käpyläntie 11) VAPAAEHTOISTOIMINNASTA ILOA JA HOHDOKKUUTTA ARKEEN! Tule mukaan tekemään hyvää! 14.10. kello 16.30 alkavalla kurssilla saat tietoa vapaaehtoisja kansalaistoiminnasta ja toimintamuodoista Käpyrinteen palvelutaloissa Käpylän ja Kantin pysäkeillä. Käpylän pysäkki: Ilmattarentie 2, 00600 Helsinki Kantin pysäkki: Humalistonkatu 2, 00250 Helsinki Ilmoittautumiset vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Katri Äikiä puh. 040 4560 584, katri.aikia@kapyrinne.? Tervetuloa! käpyrinne Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.? K ÄPY grilli grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 LOUNAS ARKISIN 11-15 OHJELMAA ILTAISIN OHJELMAA ILTAISIN katso www.kapygrilli.? katso www.kapygrilli.? Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Avoinna: Ma-Pe 7-19, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • WWW.CACTUS.? Lounasbuffet arkisin 11-14 • A’la carte Avoinna ma-to 11-22, pe 11-23, la 12-23, su 12-22 Keittiö avoinna ma-pe 11-21, la 12-22, su 12-21.00 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet Suuhygienistit: • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14