Käpylä-lehti 9/2008 - Lehtiluukku.fi

Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 9 19.11.2008 57. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Marjukka Havumäellä on bolivialainen kummilapsi Jukka Kukkonen kokosi 1918 kuvat Puhuttelevia kuvia mosaiikista SILMÄLASIT 1-tehot alk. OLUTRAVINTOLA ¤ Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088. Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868 49 BINGO keskiviikkoisin alk. klo 19.00 BILJARDIA POKERIA Maittava JOULULOUNAS Karjatalolla viikolla 51. Hinta 29,50 / hlö. Käpylänkuja 1. Tervetuloa! Pöytävaraukset Sodexo Service Center p. 010 540 7500
HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 19.11.2008 Ohimennen Montako puistoa Käpylässä on? - Käpylässä on ainakin kolme puistoa: koirapuisto, Intianpuisto ja Kimmonpuisto, sanovat Lenakreetta Hakala ja Teemu Seppä. - Onkos niitä vielä muita? Kuvauspaikkana olevaa Nyyrikinpuistoa nuoret eivät pidä puistona. - Eikös tämä ole kallio? Tutuin ulkoilualue heille on Taivaskallio, jossa voi aivan hyvin liikkua illallakin. Bunkkerit eivät pelota. Käpylän pelottavin paikka on asema, Lenakreetta sanoo. - Se on yksinäinen ja kalsea. Kotiseutuoppia mukka ja Koskelantien pohjoisreuna (katuvihreä). Oikeita puistojakin on, isoimmasta päästä Taivaskallio, Louhenpuisto (radanvarren metsä), Väinölänpuisto, Otto-Iivari Meurmanin puisto ja Nyyrikinpuisto. Käpylä on kulttuurihistoriallista aluetta. Asemakaava suojelee suurinta osaa Puu-Käpylää ja muun muassa Onnenpuiston pientaloaluetta. Kisakylään ja Olympiakylään valmistellaan parhaillaan suojelukaavaa. Nämä ovat tuttuja asioita, mutta enpä ole tiennyt että myös muuri osoitteessa Koskelantie 26 ja aita osoitteessa Untamontie 11 ovat suojelukohteita. Uutta on myös se, että Käpylän ammattikoulun pihassa on arvokkaaksi noteerattu rapakivinen siirtolohkare. Niin sanotuista puistoista 22:een ehdotetaan toimia, joista suurin osa on kannatettavia. Pyrkimyksenä on viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen. Mukavaa on myös se, että esimerkiksi Väinölänpuiston kunnostamisessa käytetään alkuperäistä 1940-luvun muotokieltä, kasvilajeja ja materiaaleja. Jotkin seikat mietityttävät. Kaupunki haluaa hanakasti harventaa puustoa melkein joka paikasta ku- Aluesuunnitelmaa pääsee seuraamaan ja kommentoimaan: http://feasy.net/hkihkr/1/ ten Panunkalliolta (Ammattikoulun piha) ja Amerin puistosta (kuvassa)! Onko niissä jotakin harvennettavaa? Toinen silmään sattunut kummallisuus on, että Kullervonpuistossa (Postin vieressä) penkit sijoitetaan kauemmaksi kukkaryhmistä, jotta istuskelu istutusten suoja-aidalla vähenisi. Eikö olisi ystävällisempää lisätä penkkejä, jotta ihmiset mahtuisivat istumaan mukavasti? Kehittämistavoitteita on lueteltu myös kaduille ja aukioille. Ilokseni huomasin, että Osmontien liityntäpysäköintialuetta on tarkoitus laajentaa. En ole tosin ihan varma, onko se tarkoituksenmukaisessa käytössä. Käpylän aluesuunnitelma käynnistyi käyttäjäkyselyllä. Sen mukaan Käpylän yleisistä alueista on huolehdittu jokseenkin hyvin, mutta osaammeko me itse huolehtia niistä? Roskia ainakin on joka paikassa. Hätähuuto tuli myös yksityiseltä puolelta. Mäkelänkadun uusien talojen (Asunto oy Käpykallio) takana on kallio (Kullervonpuisto), jossa leikkivät lapset ovat kuuleman mukaan katkoneet taloyhtiön pihapensaita ja muita istutuksia. Asukkaat ovat jo kaksi kertaa joutuneet ostamaan uudet pensaat. Taloja on myös sotkettu ja kukkaistutuksia turmeltu. Käpykalliossa asuu paljon eläkeläisiä, jotka maksavat kaiken omasta pussistaan. Soittaja kysyikin, eivätkö käpyläläiset tiedä mitä heidän lapsensa tekevät. Siinäpä kysymys pohdittavaksi kaikille meille lapsellisille. Alice Karlsson alice.karlsson@sll. R akennusvirasto on laatinut Käpylään aluesuunnitelman luonnoksen. Siinä on kartoitettu kaikki puistot, kadut ja aukiot. Tarkoituksena oli löytää alueet, joita on kunnostettava. Luonnos on yllättävän kiinnostavaa luettavaa; uusia asioita on paljon. Meillä on muun muassa peräti 30 puistoiksi luokiteltua aluetta. Luvussa on mukana aika kummallisia puistoja kuten Mäkelänkadun keskikaista, Ratapihantien sil- Käpylä-Seura toimii http://www.kaupunginosat.net/kapyla Tikut pois silmistä vanhoja saa muistaa ja muistella Paikallisasioissa kanavana palvelee myös kotoinen Käpylä-Seuramme muun muassa tämän lehden välityksellä. Vastaathan kyselyymme, löydät sen myös kirjastosta ja netistä. Kaikki ehdotukset ja ideat käsitellään ja toimitetaan asianomaisille päättäjille. Kirjasto ja ykkösen ratikka ovat tunnetusti käpyläläisten lempilapsia, joiden toimintaan voi kyselyssäkin ottaa kantaa. Kumpaakaan ei olla näillä näkymin lakkauttamassa kiitos meidän kaikkien asukkaiden aktiivisuuden. Silti on syytä olla valppaana. Haluamme ykkösen kulkevan myös iltaisin ja lauantaivuorot pysyviksi eikä vain KäpyläSeuran kustantamina synttäriajeluina kerran vuodessa. Käpylän kirjastossa alkaa 2010 suuri remontti, jonka toteutukseen todelliset asiantuntijat eli käyttäjät on otettu mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Hienoa! Tavoitteena on entistä monipuolisempi kulttuurikeskus, jonka tueksi kirjastonjohtaja Kari Vante on saanut järjestöiltä vetoomuksen. Siinä ehdotetaan kirjaston tilojen käyttöä korvauksetta myös aukioloaikojen ulkopuolella kokousten ja erilaisten kulttuuritapahtumien pitopaikkana. Aluekirjastoyhdistyksen kirjallisuusillat ovat olleet hyvänä esimerkkinä. Maanantaina 15.12 on vuorossa Matti Rönkä. Saman viikon keskiviikkona esitellään erityisesti vanhoja kirja-aarteita. Niiden arvo kun ei olekaan ihan kaikille päättäjille itsestään selvyys. Jotkut yrittävät tunkea kertakäyttökulttuuria kirjastoihinkin vaatimalla yli kymmenen vuotta vanhojen(!) kirjojen radikaalia vähentämistä. Hävytöntä! Mutta näytetään niille, että käpyläläisten ajan taju, tiedon jano ja kulttuurintuntemuksen halu yltää paljon yli kymmenen vuoden. Muitakin vanhoja kuin kirjoja on syytä arvostaa. Inhoan kiertoilmaisuja ikäihmiset, ikääntyneet tai seniorit. Kaksivuotiaskin on ikäihminen ja yksivuotiasta vanhempi eli seniori. Vanha on kaunis, vanha sana, jonka arvolataus on suoraan verrannollinen käyttäjiensä mielikuvaan vanhoista. Elämänkokemus on positiivinen asia eikä huumori ole iästä kiinni. Mariseva, kyllästynyt kakskymppinen on vanha verrattuna nauravaan yhdeksänkymppiseen. Kyllä sen huomaa kun lauseen Mitä mitä sanoin perässä alkaa huutomerkin sijaan esiintyä yhä useammin kysymysmerkki... Turhista luokitteluista eroon tähtää myös yhteistyöverkosto Käpynet, jossa on mm. Heseva, KäpyläSeura, Käpyrinne, Pulmu ja SPR. Teimme kesäkuussa kaupunginhallitukselle aloitteen leikkipuistojen muuttamiseksi kaikenikäisten viihtymistä palvelemaan. Keinuihin pitää mahtua kurahousuvuosien jälkeenkin kiloista ja iästä riippumatta, ja muutkin laitteet on syytä suunnitella kaikkien iloksi ja hyödyksi. Asia etenee: sosiaali- ja terveysvirasto kutsui Käpynetin edustajat lokakuussa kokoukseen ja nyt on jo kartoitettu muun muassa Intian ja Kimmon leikkipuistot. Ehkä jo keväällä voimme entistä monipuolisemmin liikkua puistoissamme, keinua lastenlasten kanssa ja tutustua eri-ikäisiin yhteisten pelien ja kuntoilun myötä. Mitäs minä sanoinkaan? Ai niin, aloitteita kannattaa siis tehdä. Jokainen voi vaikuttaa ja keinoja on paljon. Tintti Karppinen Käpylä-Seuran hallituksen jäsen tintti.karppinen@welho.com Koirapuistossa tavoitetulle Bert Bjarlandille ei tule heti puistoista mieleen kuin Karjalatalon edessä oleva Väinölänpuisto. - Puistossa on hoidettuja puita ja muuta kasvillisuutta sekä käytäviä, hän määrittelee. Bjarland ulkoilee koiransa kanssa paitsi koirapuistossa, myös Taivaskalliolla, koska siellä pääsee metsään. Hänen mielestään kaupungissa pitää olla myös metsiä, sillä ne ovat aina monimuotoisempia kuin puistot. Bjarland on kiinnostunut sienistä ja vastikään hän löysi radanvarren metsästä (Louhenpuisto) talvijuurekkaita (Flammulina velutipes). - Niitä voi löytää ympäri vuoden jopa lumen alta, hän kertoo. - Ja vielä eilen (8.11) poimin Taivaskalliolta orakkaita ja kuusilahokkaita. - Tarkoitatko luonnonpuistoja vai istutettuja puistoja? Ritva Bergman kysyy kun tivaan häneltä Käpylän puistojen lukumäärää. - Radanvarressa oleva metsä on esimerkiksi luonnonpuisto, mutta tämä missä olemme (Osmonlehto, Osmontien ja Untamontien risteys) on istutettu puisto. - Seitsemän, hän päättelee hetken tuumittuaan! Kun kerron, että aluesuunnittelijat ovat nimenneet niitä 30, ei hän hämmästy. - Luvussa on sitten kaikki luonnonpuistokin mukana. Bergmanin mielestä istutettujen puistojen siistiminen on hyvä, mutta metsät ovat eri juttu. - Puut suojaavat meitä autoliikenteen ilmansaasteilta. Niitä pitäisi jättää pystyyn mahdollisimman paljon. oskus haluaisin nähdä kaikki kahvikuppikeskus
3 Ilmestynyt vuodesta 1951 19.11.2008 Käpylän Tiernapoikien 5-vuotisjuhlakulkue Tiernapojat esiintyvät Käpylässä jälleen sunnuntaina 14. joulukuuta. Vielä voi vaikuttaa Messukeskus on saamassa lisää näyttelytilaa ja parkkipaikkoja. S KULKUE LÄHTEE STEINER-PÄIVÄKOTI PELLAVAN KOHDALTA, Pohjolankatu 3 klo 17.00 ja etenee pitkin Pohjolankatua. Mukana enkeleitä, Vellihousu ja muita yllätyksiä. Ennen tiernapoikia klo 16.45 Kullervo-kuoro laulaa joululauluja. Lyhdyt, kynttilät ja iloinen joulumieli mukaan! Käpylä Klubin puffetti Pohjolanaukion vanhalla kioskilla. Lisätietoja: Jyrki Kallius (knihti), jyrki.kallius@gmail.com, 044 3440446. Tiernapojat sunnuntaina 14.12.2008 klo 17.00. Tervetuloa! uomen messujen ja Käpylän urheilupuiston uusi kaavaluonnos on valmis ja se on esillä Pasilan kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluviraston ala-aulassa Kansakoulukatu 3. Aihetta käsitellään myös yleisötilaisuudessa 27.11. Messukeskuksessa. - Nyt on vaikuttamisen paikka, projektipäällikkö Timo Lepistö Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. - Viimekeväisessä keskustelutilaisuudessa tuli toivomus toisesta tilaisuudesta kaavaluonnoksen valmistuttua, ja nyt se on. Jos luonnos hyväksytään sellaisenaan, kongressikeskus laajenee pohjoiseen, länteen ja itään. Pohjoispuolella päärakennus laajenee kohti pysäköintihallia, ja pysäköintihallikin kasvaa kahdella kerroksella, länsipuolella oleva hotelli saa uuden korkean siiven ja itäpuolelle rakennettaan uusi pysyvien näyttelyiden halli, joka ulottuu hyvin lähelle Velodromia. Uuden hallin ja Ratamestarinkadun korkeiden kerrostalojen väliin tulee jonkin verran maanpinnan alle ulottuva pysäköintilaitos, joka katetaan kumpuilevalla betonikatolla. Se on tarkoitus maisemoida ja jättää urheilupuiston käyttöön. Liikuntapuistoon ollaan myös muodostamassa yhteiskäyttöaluetta. Kenttä kuuluisi liikuntapuistoon ja olisi sen käytössä kesällä, mutta syyskuusta toukokuun puoliväliin se toimisi messukeskuksen parkkipaikkana. Alice Karlsson Ratikkamatkustajien määriä ei mitata kortinlukijalla KÄPYLÄSSÄ KIERTÄÄ SITKEÄ HUHU, että raitiovaunulinja ykkösen matkustajamäärää seurataan korttilukijalla. - Huhussa ei ole perää, johtava liikennetutkija Marko Vihervuori HKL:n suunnitteluyksiköstä vakuutta. - Matkustajamääriä ei seurata kortinlukijoilla ratikoissa eikä metrossa (busseissa kyllä), joten huhu on perätön ja lienee syntynyt lippulajitutkimuksen vuoksi, hän kertoo. - Ratikoissa ja metrossa tehdään parhaillaan lippulajitutkimusta, jossa tarkastajat pyytävät matkustajia näyttämään matkakorttinsa lukijalaitteille ja muiden lippujen osalta kirjaavat tiedot paperilomakkeille. Selvitetään siis matkustajien käyttämiä lippulajeja (ja heidän kotikuntiaan), ei matkustajamääriä. Lippulajitutkimusta ei voi ratikoissa avorahastuksen vuoksi tehdä muulla tavalla. Espanjankielinen luokka Käpylän kouluun E spanja on maailman puhutuimpia kieliä ja sen suosio on kasvanut viime aikoina. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti lokakuussa, että kaksikielinen suomi-espanjaopetus aloite- taan lukuvuonna 2009-2010 Käpylän peruskoulussa. Lisäksi koulussa tarjotaan espanjan opetusta ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä ensimmäiseltä luokalta alkaen ja vapaaehtoisena pitkänä vieraana kielenä neljänneltä luo- kalta alkaen. - Käpylän peruskoulu valittiin, koska koulu sijaitsee liikenteellisesti helposti saavutettavassa paikassa ja kiinteistössämme on tilaa, rehtori Sirpa Kopsa kertoo. - Oppilaat valitaan kielellisiä val- miuksia testaavalla soveltuvuuskokeella, jota opetusvirasto valmistelee. Kopsan mukaan oppilaaksiottoalueena on koko kunta ja oppilaita luokalle otetaan 2025. Alice Karlsson Taivaan lahja! Mari Larkovirta ja hänen esikoululainen poikansa Camilo Cabello iloitsevat espanjankielisen luokan tulosta. - Taivaan lahja! Larkovirta kiittelee. - Luokka tulee Käpylään ja vielä Camilon omaan kouluun. Camilon isä puhuu pojallensa espanjaa. - Pidän omaa kylää ja kylän kasvattajia niin tärkeänä, etten lähtisi kuljettamaan lastani kielen takia muihin kaupunginosiin. Siksi en ole laittanut Camiloa Kallion espanjankieliseen päiväkotiinkaan. Camilo pyrkii espanjankieliseen luokkaan soveltuvuustestin kautta, niin kuin kuuluu. - Jos hän pääsee olen oikein iloinen, mutta jos ei pääse, hänhän voi valita espanjan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jo heti ensimmäisellä luokalla. Espanja on suomenkielisessä työväenopistossa työskentelevän Larkovirran mukaan valtavan suosittua. - On menossa espanjabuumi. Alkeiskursseja voisi perustaa vaikka miten paljon. Alice Karlsson Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirjaa myydään seuraavissa liikkeessä: Galleria Ajatuksenpoikanen/Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Kirsikankukka, Koskelantie 29 Käpylän kirjasto Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 Versione, Pohjolankatu 43. Kirjoittaja myy kirjaa joulun alla Kmarket Masurkassa. Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Nyt tarjoushintaan 24 euroa (normaalihinta 28 euroa). Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581.
4 Käpylä-lehti 19.11.2008 Karuja kuvia 90 vuoden takaa Erikoistutkija Jukka Kukkonen Suomen valokuvataiteen museosta on tehnyt suurtyön kootessaan maassamme 1918 käydyn sisällissodan kuvat kirjaksi ja näyttelyksi. J ukka Kukkonen on inventoinut maamme valokuvakokoelmia työkseen jo 1970-luvulta lähtien ja silloin tällöin hänen käteensä on sattunut 1918 kansalaissotaan, vapaussotaan tai nyttemmin sisällissodaksi kutsuttuun välienselvittelyyn liittyviä kuvia. Aihe jäi kytemään mieleen, kunnes tuli aika kerätä aineisto näyttelyksi ja kirjaksi. - Kuvasto oli pirstoutunut eri puolille maata, tutkija kertoo. - Kuvia jäi muun muassa lehtien toimituksiin, yksittäisille perheille ja poliisille. Kuvia myös hävitettiin ja kätkettiin. Punaiset joutuivat piilottamaan omia ja omaistensa kuvia, koska ne olisivat paljastaneet punakaartissa toimimisen. Valkoiset kätkivät kuvia muista syistä. He eivät halunnet tuoda esiin avointa väkivaltaa, joka rehotti varsinkin keväällä ja kesällä 1918. - Albumeissa näkyi siellä täällä, että kuvia oli irrotettu ja voi vain kuvitella mitä niissä on ollut, Kukkonen kertoo. Parhaiten säilyi punainen valokuvaperintö, sillä sen tallensi val- koinen poliisijärjestelmä. Näin valokuvat tulivat osaksi terroria. Niiden perusteella valkoiset myös tuomitsivat ihmisiä vankileireille ja teloitettavaksi. - Rikollisiksi katsotuille henkilöille perustettiin oma 10-osainen albuminsa, joka otsikoitiin nimellä Suomalaiset. Albumeissa oli tuhansia punaisten puolella toimineita ihmisiä, jotka oli etsittävä rangaistavaksi. Teloitus Varkaudessa. Välittömänä kostona antautumisen jälkeen ja kenttäoikeuden päätöksin ammuttiin lähes 200 punaista. Stephan Nikandrof, joka rangaistukseksi punikkien kuvaamisesta ja ryssien kanssa veljeilystä heitettiin itärajan taakse 1918. Viipurissa rangaistiin samasta syystä juutalaista valokuvaaja Simon Stromeria. Hän sai odottaa Suomen kansalaisuutta 25 vuotta. Kukkosen mielestä oli yllättävää, että valokuvaus oli 1918 niin järjestelmällistä. Kummallakin puolella se kytkeytyi voimakkaasti paitsi muistojen tuottamiseen myös ideologiaan ja väkivaltaan. Ylivoimaisesti eniten on henkilökuvia, mutta dokumentteja löytyy jopa vankileireiltä ja teloituksista. - Kamera seurasi kaikkea mitä 1918 tapahtui. -Vankileireistä on säilynyt tosin hyvin vähän kuvia, sillä ne koettiin kiusallisiksi, Kukkonen valottaa. Ne eivät kestäneet päivänvaloa. Leireillä ammuttiin ihmisiä, mutta heitä kuoli joukoittain myös espanjantautiin ja nälkään. Sisällissodassa kuoli noin 37 000 suomalaista. Punaisten tappiot olivat 27 000 ja valkoisten ja rintaman ulkopuolisten uhrien määrä lienee yli 9000. - Luvut vaihtelevat eri arvioissa jonkin verran, Kukkonen sanoo. - Selvää yhtä arkistolähdettä ei ole. Esimerkiksi Santahaminassa suureen joukkohautaan teloitettujen nimiluettelo löytyi vasta viime kesänä Hämeenlinnasta. Valokuvaamoista jäljille Vaikka punaiset polttivat kuvia ja piilottivat niitä tapettien väliin, poliisi pääsi jäljille valokuvaamoiden kautta. - Esimerkiksi Helsingin Siltasaaressa oli melko pienellä alueella viisi valokuvaamoa, jossa punakaartilaiset kävivät innokkaasti kuvauttamassa itseään. Ainakin yhdestä niistä, valokuvaamo Idealista löytyivät kuvattujen henkilöiden nimet, jolloin poliisin oli helppo päästä heihin käsiksi. Kuvaamon omisti venäläinen Lehtikuvan vaiheita Valokuvaus alkoi Suomessa 1840luvun alussa. - Ensimmäinen säilynyt valokuva on Nobelin talo Turussa, Kukkonen kertoo. Valokuvat ovat lähes yksinomaan muotokuvia, 18401850-luvuilta ei löydy kuin viitisen miljöökuvaa. Vasta 1860-luvulta alkaa olla kaupunkikuvia. Ensimmäinen suomalainen valokuvaaja oli piirilääkäri Henrik Cajander, Lönnrotin ja Runebergin opiskelutoveri. - Se antaa historiallista perspektiiviä valokuvaan Suomessa. Vakituisia kuvaajia ei juurikaan ollut vaan valokuvaajat olivat kierteleviä käsityöläisiä. Ensimmäiset kuvat kiinnitettiin kuparilevylle, sen jälkeen lasille ja aika pian paperille. Valokuvassa on keskeistä monistaminen, siksi valokuvat ovat harvoin keräilykappaleita. Ihan alkuun valokuvat olivat uniikkeja, mutta vaihe ei kestänyt kauaa. Esimerkiksi vuoden 1918 kuvia on säilynyt nippuina, samaa kuvaa on arkistojen syövereissä useita kappaleita. - Silloin alkoi tulla jo journalistisia kuvia, vaikka lehtikuvaajia ei vielä ollutkaan. Huhtikuusta 1918 lähtien kuvia alettiin haluta lehtiin yhä enemmän. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti pyysi valokuvaajia lähettämään kuvia, joita se julkaisikin vuoden loppuun mennessä runsaasti. Tutkijan onneksi kuvat jäivät toimitukseen ja ovat säilyneet melko hyvin meidän päiviimme asti. Vihikoiran hommaa JUKKA KUKKONEN MUUTTI RAUTALAMMILTA Helsinkiin 1967 opiskelemaan kirjallisuutta, suomea ja perinteentutkimusta. - Perushumanisti siis. Käpylässä hän on asunut vuodesta 1987. - Valmistuin lopulta Taideteollisesta korkeakoulusta valokuvapuolelta ja valokuvan historia on kuulunut työn kuvaani jo parikymmentä vuotta. Olen tehnyt runsaasti myös kuvasuunnittelua, näyttelyitä ja arkistointia. Päätyö on jo vuosikymmenet ollut inventoida kokoelmia ja tuottaa tietokantoja valokuva-arkistoista. Kukkonen työskentelee Valokuvataiteen museossa Helsingin Kaapelitehtaalla. Museo on valtakunnallinen keskusmuseo, jossa on tieto siitä, mitä valokuvia maan arkistoissa on ja ketkä Suomessa ovat valokuvanneet. - Siksi olen ravannut vuosikymmenet kuvien perässä, hän sanoo. - Julkaisuissa pystyy onneksi jonkin verran hyödyntämään sitä aineistoa mitä vastaan tulee. Tuorein kirja, 1918 kuvat, ja siihen liittyvä näyttely ovat esimerkki kuva-arkistojen penkomisesta. Työhön kuluu kokoelmainventointi, tutkijan työ sekä näyttelyn että kirjan teko. - Harvemmin pääsee tekemään koko repertuaarin, sillä yleensä työtä on niin paljon. Kukkonen on ollut tavalla tai toisella mukana noin sadassa kirjassa. - Tein muun muassa Victor Barsokevitschista julkaisun ja vedin alkuvuodet Victor Barsokevitsch -valokuvakeskusta Kuopiossa. Hänkin on keskeisiä vuoden 1918 kuvaajia. Muita yksittäisiä valokuvakirjoja on tehty muun muassa Edith Södergranin ja Mannerheimin kuvista, näyttelyitä on syntynyt kymmeniä . Vuoden 1918 kuvien keräämiseen ja inventoimiseen sekä kirjan ja näyttelyn kokoamiseen kului Kukkoselta noin vuosi. Seuraavaksi hän ryhtyy kokoamaan I. K. Inhan kuvia Helsingistä. Viime vuosina Inhasta on syntynyt jo kaksi kirjaa, mutta ensi kevääseen mennessä syntyy kolmas. - Uusi kirja tuli ajankohtaiseksi kun kustantajan kellarista löytyi yllättäen 180 alkuperäistä negatiivia. Tämä on vihikoiran hommaa, Kukkonen nauraa. - Ensin pitää saada vainu ja sitten seurata jälkiä. Alice Karlsson Näyttely: PUNAMUSTAVALKEA 1918 6.1.2009 asti Suomen valokuvataiteen museossa, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki, (09) 6866 3621, www.fmp.. Bussit 20, 65A, 66A, metro (Ruoholahti), raitiovaunu 8. Nummen-Lohjan tienoilla toimineessa valokuvaamossa vieraili satoja punakaartilaisia. Heidän asusteensa olivat kotoisen kirjavat näin myös alkuun valkokaartilla ja olemus harvoin sotilaallinen. Lyhyt, mutta verinen sota Sota 1918 kesti vain tammikuusta toukokuuhun. Sen katsotaan alkaneen siitä hetkestä, kun Helsingin työväentalon torniin vietiin 26 tammikuuta punainen lyhty. - Samalla tavalla julistettiin Ranskan vallankumous alkaneeksi edellisellä vuosisadalla. Sota loppui toukokuussa, jolloin valkoiset valtasivat saksalaisten tuella Tampereen, Helsingin ja Viipurin. Sodan syttymissyyt olivat moninaiset. Se liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ja Saksan vaikutukseen, Neuvostoliiton syntymiseen ja Suomen autonomiseen asemaan. Kyse oli myös kapinasta. Luokkaerot olivat suuret ja kun työväestö nousi vaatimaan oikeuksiaan, siihen vastattiin väkivallalla. Sisällissota muistetaan ennen kaikkea punaisten teloituksista, mutta Kukkosen mukaan myös valkoisia teloitettiin. - Joskin määrä oli pieni punaisten tappioihin nähden. - Sodassa oli kaksi osapuolta ja sodalla oli monta nimeäkin: luokkasota, kansalaissota, vapaussota, kapina ja sisällissota, hän sanoo. - Tutkija ei valitse puolta vaan rakentaa kokonaiskuvaa. Kyllä siinä on jonkin verran kovetettava itseään. Alice Karlsson
19.11.2008 Käpylä-Lehti 4. Haluatko, että Käpylään rakennetaan lisää? (ympyröi mielestäsi oikea vaihtoehto) 1 kyllä 2 ei Jos vastasit kyllä, kerro mitä?__________________________________________________________________________ 5 Kerro mielipiteesi se on tärkeää! Millainen Käpylä on nyt ja tulevaisuudessa? Käpylä-Seura haluaa koota alueen asukkailta tietoa ja mielipiteitä toimintansa tueksi. Kysymme siksi ajatuksiasi Käpylän nykyisyydestä ja kehityksen suunnasta. tä löytyy myös kyselylomakkeita. Voit myös tulostaa tämän Käpylä-Seuran sivuilta http://www.kaupunginosat.net/ kapyla/. Kotisivun vihreässä vaakapalkissa on PALAUTE -painike muita mieMielipiteet kootaan ja tuodaan julki- lipiteitäsi varten. seen keskusteluun. Sen jälkeen ne toi- Kaikkiin kysymyksiin ei tietenkään mitetaan päättäjille Käpylän tulevia ole pakko vastata. Olemme kiitollisia kehittämissuunnitelmia varten. Niitä myös osittain täytetyn kyselyn palauthyödynnetään myös arvioitaessa aluet- tamisesta! Jos mieleistäsi vaihtoehtoa tamme koskevia yksittäisiä hankkeita ei ole, kirjoita kohtaan muu oma näja muutoksia. kemyksesi. Voit jättää kyselyn Käpylän kirjastossa Kiitos arvokkaasta tuesta Käpylän tuolevaan palautelaatikkoon. Sen vieres- levaisuuden hyväksi! 1. Mitkä ovat mielestäsi Käpylän kolme mieluisinta paikkaa? 1. 2. 3. Perusteluja: minne?_________________________________________________________________________ 5. Pitäisikö mielestäsi Käpylään suunnitella ja rakentaa lisää? omistusasuntoja vuokra-asuntoja kerrostaloja omakotitaloja rivitaloja 1 1 1 1 1 kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä 2 2 2 2 2 ei ei ei ei ei työpaikkoja 1 kyllä 2 ei Jos vastasit kyllä, kerro millaisia työpaikkoja ________________________________________________ perusteluja_____________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ 6. Puu-Käpylä on suojeltu suojeluasemakaavalla. Pitäisikö mielestäsi seuraavia alueita ja kohteita myös suojella? Perusteluja Taivaskallio sellaisena kuin se nyt on 1 kyllä 2 ei Vuoritalo (Nyyrikinpuiston kalliolla) 1 kyllä 2 ei Olympiakylä 1 kyllä 2 ei Kisakylä 1 kyllä 2 ei muu, mikä__________________________ 1 kyllä 2 ei 7. Miten liikut pääasiassa (merkitse sulkuihin numeroin tärkein 1, toiseksi tärkein 2 jne) ( ) kävellen ( ) polkupyörällä ( ) moottoripyörällä, mopedilla ( ) julkisilla liikennevälineillä (bussit, raideliikenne, taksit) ( ) omalla tai vuokratulla autolla (mukaan lukien työsuhdeauto) 8. Minkälaista toimintaa ja tapahtumia haluaisit Käpylään? __________________________ ______________________________________________________________________________ 2. Arvioi Käpylän nykyisiä ominaisuuksia ja palveluja ympyröimällä mielestäsi oikea arvosana: heikko=1, välttävä= 2, tyydyttävä=3, hyvä=4 ja kiitettävä=5 heikko historialliset rakennukset viheralueet ja puutarhat sijainti ajoneuvoliikenteen yhteydet julkisen liikenteen yhteydet pyöräily- ja jalankulkuyhteydet liikenneturvallisuus päiväkodit koulut nuorisotilat terveyspalvelut kirjasto liikuntapaikat ja kentät päivittäistavarakaupat (ruokakaupat) kulutustavara- ja erikoisliikkeet kioskit pankkiautomaatit muut pankkipalvelut huoltoasemat kierrätys ja jätteiden lajittelu turvallisuus viihtyvyys muu, mikä_____________________ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 välttävä tyydyttävä 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 hyvä 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 kiitettävä 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ 9. Minkälaiseen toimintaan haluaisit itse osallistua? _________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Seuraavaksi kysytään joitakin taustatietoja kysymysten tilastollista analysointia varten. (rasti oikean vaihtoehdon kohdalle) 10. Vastaajan sukupuoli: ( ) nainen ( ) mies ( ) 31 - 40 vuotta ( ) 71 vuotta tai enemmän 11. Vastaajan ikä ( ) 15 vuotta tai alle, ( ) 15 - 20 vuotta, ( ) 41 - 50 vuotta, ( ) 51 - 60 vuotta, 12. Suhteesi Käpylään? ( ) asun Käpylässä ( ) työpaikkani on Käpylässä ( ) opiskelupaikkani on Käpylässä ( ) 21 - 30 vuotta, ( ) 61 - 70 vuotta, ( ) olen asunut Käpylässä ( ) haluaisin asua Käpylässä ( ) muu_____________________________ 13. Olen käpyläläinen vastaaja ( ) ja asunut Käpylässä: Olen tehnyt töitä tai opiskellut Käpylässä ( ): ( ) 5 vuotta tai alle, ( ) 6 - 10 vuotta, ( ) 21 - 30 vuotta, ( ) 31 - 40 vuotta, 14. Ammattisi, suhde työelämään? ( ) 11 - 15 vuotta, ( ) 41 - 50 vuotta, ( ) 16 - 20 vuotta, ( ) yli 50 vuotta 3. Mainitse kolme mielestäsi tärkeintä kehitettävää ja parannettavaa asiaa tai kohdetta Käpylässä vuoteen 2020 mennessä Tärkein________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Toiseksi tärkein __________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Kolmanneksi tärkein ______________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ Perusteluja edellisille valinnoillesi _____________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________ ( ) koululainen, ( ) eläkeläinen, ( ) opiskelija, ( ) työtön, ( ) palkkatyössä, ( ) yksityisyrittäjä, ( ) muu ________________ 15.Talouteesi kuuluu? aikuisia______kpl , lapsia______kpl (alle 18 v.) 16. Vapaa sana eli muita terveisiä Käpylä-Seuralle kyselyyn liittyen tai muuten: Käpylä-Seura kiittää vastauksistasi!
6 Käpylä-lehti 19.11.2008 Muuttumassa Naistenlehdistä tuttu muodonmuutos Käpylä-Lehden tapaan Lankamaailma avautui Ogelin ostoskeskukseen, entisen Alepan paikalle avattiin marraskuun alussa käsityölankojen ja -tarvikkeiden erikoisliike Lankamaailma Nordia. Tarve on ilmeinen. Jo avajaispäivänä asiakkaita kävi kolmisensataa. - ME MYYMME LANKAA sydämellä, yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja Erkki Hildén sanoo. Ja kokemusta kauppiaalla tuntuu olevan. Lanka-alaan tutustumisensa hän kertoo alkaneen jo vuonna 1952 Stockmannin lankavarastolla. Siitä lähtien langat ovat olleet lähellä hänen sydäntään. Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten Hildén perusti Oy Nordia Produkter AB-nimisen tukkuliikkeen, jonka vähittäismyymälä Lankamaailma Nordia on. Kauppias kertookin myyneensä lankoja ja kankaita jo 54 vuotta. - Lanka-alalla olen saanut hienon elämän ja paljon ystäviä, hän sanoo. - Täällä yli 600 neliömetrin myymälässä on tarjolla lähes kaikki Pohjoismaiden johtavat lankamerkit, esimerkiksi Ruotsin Marks&Kattens, Järnbo Garn ja Svarta Fåret, Norjan Gjestal ja Viking Garn ja Tanskan Hjertegarn ja Mayower, Hildén luettelee. Tuotevalikoima ei rajoitu vain pohjoismaisiin. On merkkituotteita myös muualta, Saksasta Schoppel ja Zitror, Portugalista Rosários 4. Tanskalaisia kirjontapakkauksia edustaa muun muassa tanskalainen Permin of Copenhagen ja ruotsalainen Västgöta Broderi Ab. On myös ranskalaisen DMC Moulinen lankoja noin 500 eri väriä. Eikä lankoja ilman puikkoja. Saksalainen merkkituote Prym edusta- Lankamaailma avattiin Ogelin ostoskeskukseen marraskuun alussa koon tässä sellaisia. Lankojen lisäksi tarjolla on miesten, naisten ja lasten neuleita sekä huopia, pipoja, sukkia ja käsineitä. Lankamaailma Nordiassa on yksitoista työntekijää, joista Hildénin mukaan kymmenen oli ollut työttöminä ennen liikkeen avaamista. Teksti ja kuvat Seppo Seppälä Klaudia Weber ennen muodonmuutosta ja jälkeen. - TUNNEN ITSENI supermalliksi, 44-vuotias itävaltalaissyntyinen Klaudia Weber sanoo. On vierähtänyt viitisen tuntia siitä, kun hän tuli kauneushoitola Dioreehen muuttumisleikkiin. Kolme ammattilaista, kosmetologi Tiina Ihamäki, kampaaja Sanna Ruottinen ja kosmetologi Reetta Holopainen, ottivat hänet käsittelyynsä. Mutta ensin otettiin kuvia, lahjomattomia dokumentteja muuttumisleikin onnistumisesta. Kun Klaudia astuu ovesta sisään, näkevät kauneusalan ammattilaiset hyvin pian, minkälainen muutos hänelle tarvitaan. Ihon ja silmien väri on tärkeä seikka. Niiden mukaan valitaan hiuksiin ja iholle sopiva sävy. Vaatteiden värikin merkitsee. Se kertoo, mistä sävyisissä väreissä henkilö viihtyy. Tämän syksyn värit ovat maanläheisiä, Sanna kertoo. - Laitan hiuksiin lämpimän ruskean, jota korostan oranssilla leveällä raidalla. Pituudesta otan jonkin verran, tavoitteena on ylipitkä polkka. - Klaudia on omalta väriltäänkin syksy, Tiina täydentää. - Hänellä on luonnostaankin oikein muodikkaat värit. Silmämeikistä naiset kaavailevat melko voimakasta. - Haluamme saada Klaudian ruskeista silmistä vihreän esiin, Tiina kertoo. Ihan ensiksi Klaudia pääsee rentouttavaan kasvohoitoon. Hänet peitellään lämpimään huopaan. Taustalla soi klassinen musiikki. Ihan kohta rupeaa nukuttamaan. Ensin tehdään alkupuhdistus, sen jälkeen kuorinta ja lopuksi kirkastava naamio, Sanna kertoo. - Koska tarkoitus on laittaa tämän jälkeen meikki, hoito on melko varovainen. Kasvot eivät saa ruveta punoittamaan. tuoliin. Luvassa on pitkä rupeama, noin kolme tuntia. Sanna leikkaa ensin rohkeasti ainakin viisitoista senttiä latvoista, niks, naks ja lattialla on kasa tukkaa. Sen jälkeen Klaudian hiuksista poistetaan entinen väri, joka vaikeuttaisi uuden värin kiinnittymisen. Vasta sen jälkeen alkaa varsinainen värjäys. Samaan aikaan naiset miettivät ehostusta. Harkinnassa on muun muassa ripsi-istutus. - Se on melko uutta, Tiina kertoo. Tekoripsi istutetaan omaan vasta tulossa olevaan ripseen, joita ripsien joukossa on aina. Ripsethän kasvavat ja irtoavat kuten muutkin karvat. Tekoripsiä on ihan millien pituisista melko tuuheisiin tupsuihin, joista kosmetologi taikoo asiakkaan näköiset ja mieluiset. Mikään ei ole ikuista ja istutetut ripsetkin putoavat aikanaan. Niiden kesto on korkeintaan kaksi kuukautta. Vaihtoehtona on myös ripsipermanentti, joka on Tiinan mukaan aivan loistava keksintö. - Luomen tyveen viedään pieni puola, jonka päälle ripset taivutetaan permanenttiaineella. Ja kun päälle laitetaan vielä kestoväri, niin kaunista tulee. Lopulta Klaudiasta kuoriutuu esiin vähintään 10 vuotta nuorentunut nainen. Muutos on melkoinen. Malli on itsekin tyytyväinen. Hymyä ei kasvoille tarvitse lainkaan houkutella. Monipuoliset palvelut Kauneushoitolan arjessa on erotettavissa erilaisia jaksoja. - Pikkujouluaika on käynnissä ja nyt halutaan meikkejä, joulun jälkeen on paljon kasvohoito, hierontaa ja muuta hemmottelua kun ihmiset käyttävät saamiaan lahjakortteja, Tiina kertoo. - Keväällä naiset haluavat taas kasvonsa kuntoon ja kesällä hoidamme hyvin paljon jalkoja. - Näin isoja muodonmuutoksia kuin Klaudialle tehtiin, on harvoin. Pienempiä sen sijaan on runsaastikin. Niihin kuuluvat vähintään kampaus ja meikki. Dioreessa tehdään kestopigmentointia ja palveluihin kuuluu myös ihotautilääkärin palvelut. - Lääkäri käy pistämässä tilauksesta juonteita ja huulia täyttävää Perlanea, hyaluronihappoa, joka on luonnontuote. Vaikutus perustuu siihen, että aine imee itsensä nestettä. Tulos ei ole pysyvä ja käsittely on aika ajoin uusittava. Koska Dioreessa on paljon tilaa, siellä voisi viettää hauskoja naisten iltoja ja vietetäänkin. Naisille tehdään kasvohoito, kampaus ja meikki ja he seurustelevat keskenänsä omien naposteltaviensa ja juomiensa äärellä. Tällainen iltapäivä vaikkapa ennen pikkujoulua takaa taatusti tunnelman pääsyn. Alice Karlsson Salon Dioree Oulunkyläntie 1 00600 HELSINKI (09) 757 1012 Lankamaailma Nordia palvele asiakkaita maanantaista perjantaihin kello 10 18, lauantaisin kello 10 15 ja joulun aikaan myös sunnuntaisin kello 1218. Ja päiväunien jälkeen... Nyt Klaudia istutetaan kampaajan Kosmetologi Reetta Holopainen viimeistelee Klaudian meikkiä. Toimitusjohtaja Erkki Hildén ja myymälänhoitaja Elina Kontti toivottavat asiakkaat tervetulleiksi Lankamaailmaan.
19.11.2008 Käpylä-Lehti 7 Marjukka Havumäki otti kummitytön Etelä-Amerikasta Ylen toimittajalla Marjukka Havumäellä on uutisia kotirintamalta. Hän ryhtyi perheineen kummiksi seitsenvuotiaalle bolivialaistytölle Beatricelle. VIIME KEVÄÄNÄ Ylen toimittaja Marjukka Havumäki päätti perheineen ottaa kummilapsen kehitysyhteistyöjärjestö Planin kautta. Ajatus kummiudesta tuli perheen 12-vuotiaalta tyttäreltä. - Tyttäreni sanoi, että eikö meidän pitäisi ottaa köyhästä maasta kummilapsi, kun meillä on kaikki niin hyvin, Havumäki kertoo. - En miettinyt hetkeäkään vaan sanoin, että ilman muuta otetaan! Kummilapseksi haluttiin tyttö, koska heillä on monesti heikommat oltavat kehitysmaissa. Kotipaikaksi valikoitui Etelä-Amerikka, joka melko tuntemattomana maanosana kiinnosti koko perhettä. Toiveet lähetettiin kummijärjestö Planille ja pian saapui valokuva pienestä bolivialaisesta Beatricesta, joka on seitsemänvuotias ja juuri aloittanut koulun. Kevään jälkeen yhteyttä kummityttöön on pidetty pariin otteeseen. - Olemme lähettäneet Boliviaan kuvia Käpylästä ja talostamme sekä Suomen talvesta. Odotamme innolla, että Beatrice oppii kirjoittamaan tai että saisimme postissa vaikka hänen piirroksiaan. Haaveenamme on tietysti joskus matkustaa Boliviaan Beatricen perhettä katsomaan. Kummiuteen sitoudutaan yleensä siihen saakka, kunnes kummilapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. - Kummius antaa myös meille paljon. Saamme seurata Beatricen kasvua ja kuulla hänen vaiheistaan. Kuukausittainen lahjoitussumma on meille pieni raha, kun miettii mitä kaikkea sillä voidaan tehdä maassa, jossa ihmisiltä puuttuu ihan perusasioita. Mielestäni tämä toimii myös oivallisena kansainvälisyyskasvatuksena perheessä, jossa on kouluikäisiä lapsia. Kummius on tuonut myös suomalaisen perheen arkeen uuden ulottuvuuden. - Kotimaan kummilapsien lisäksi meillä on yksi lapsi siellä kauka- Bolivialainen Beatrice sai kaukaiset kummit pohjolasta asti. na, Havumäki sanoo. - Tuntuu hyvältä, että avunsaajalla on kasvot ja on myös mukavaa tietää, että rahalla autetaan koko hänen yhteisöään. Olen myös erittäin ylpeä, että lasteni mielestä meillä on asiat niin hyvin että voimme auttaa muita. - Yllätyksellisyys tuo työhön mielenkiintoa. Kun kävelee Käpylästä Pasilaan, ei voi koskaan tietää millainen päivä on tulossa. Äidinkielenopettajaksi alun perin valmistunut Havumäki kiinnittää paljon huomiota uutisten kieleen ja siihen, miten ne kerrotaan. - Uutisten pitäisi mennä perille kaikenikäisille ja kaikenlaisille ihmisille kertakuulemalla. Minusta on ihan tarpeetonta snobbailla uutisissa vaikeilla sivistyssanoilla. Myös uutisankkurin pitää itse ymmärtää mitä lukee ja olla läsnä lähetyksessä. Valitettavan usein uutistyössä joutuu kertomaan ikävistä asioista. Havumäen mielestä se saa näkyä tunteissa. - Minusta ei ole huono juttu jos katsojalle välittyy tunne, että jotain liikahti myös uutistenlukijassa, niin surullisissa kuin iloisissakin asioissa. Totta kai ammattitaitoon kuuluu, että pystyy välittämään rankankin tiedon asiallisesti, mutta reagoida saa. On hyvä muistaa, että tämä on toisaalta vain työtä. Ylen uutistoimittaja Marjukka Havumäki on kotiutunut Käpylään. Kerrostalosta puutaloon Marjukka Havumäen ensimmäinen asunto Helsingissä sijaitsi Lauttasaaressa, mutta hinku Käpylään heräsi nopeasti. - Aina kun ajoimme Käpylän ohi kiinnitin huomiota, miten hurmaavalta alue näytti mihin vuodenaikaan tahansa. Ensimmäiset 12 vuotta Käpylässä Havumäen perhe vietti kerrostalossa Sampsantiellä, mutta haave omasta puutalosta pihoineen kyti mielessä. - Samalla mietitytti, olisiko minus- Uutistenlukijassakin saa liikahtaa Marjukka Havumäki muutti Helsinkiin Jyväskylästä 1986. Vietettyään vuoden radiossa Yle:n Kouvolan aluetoimituksessa, aukesivat portit kesätoimittajana Pasilassa ja sillä tiellä Havumäki on edelleen. Uutistoimittajan arki on muuttunut 1980-luvun loppupuolelta, jolloin uutislähetyksiä oli vain kaksi. Toimittajat ovat saaneet totuttautua täysin uuteen tekniikkaan ja työtapoihin. Havumäki ei kuitenkaan koe tätä rasitteena. - Kun on jatkuvasti tullut muutoksia ja saanut oppia uutta, aikakin on kulunut vikkelästi ja jokainen päivä on erilainen. ta omakotitalon hoitajaksi, Havumäki kertoo. - Mieheni on asunut puutalossa lapsena ja hänellä oli onneksi paljon realistisempi käsitys asiasta kuin minulla. Kiersimme katsomassa erilaisia taloja ja opin näkemään mihin itse pystyn. Joillekin nikkarointi käy vapaa-ajalla rentoutumisesta, mutta me emme halunneet työlästä taloa. Puutalointo ehti jo välillä laimeta, sillä Havumäet kuulivat karmeita kertomuksia yllättävistä home- ja kosteusvaurioista. Pitkän haun jälkeen uusi koti kuitenkin löytyi. - Tuntui heti hyvältä kun tähän ta- loon tultiin. Ja nämä pari vuotta on pärjätty hyvin. Käpylä asuinpaikkana tuntuu muutenkin edelleen omalta. - Tämä on lapsille hyvä ympäristö, koulu- ja työmatkat ovat lyhyitä ja naapurit mukavia. Käpylässä on hyvät ulkoilumaastot, koiran kanssa on kiva lenkkeillä ja on mahdollisuus rentoutumiseen, Havumäki luettelee. - Parasta on rauhallinen ympäristö aivan keskustan tuntumassa. Teksti ja kuvat: Ida Karimaa Havumäkien terhakka koira Remu vahtii taloa äänekkäällä haukulla. Plan toimii jo 66 maassa PLAN ON uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka parantaa kehitysmaiden lasten elinoloja pysyvästi. Plan tekee työtä lasten oikeuksien toteutumiseksi ja sen keskeisiä arvoja ovat lapsikeskeisyys, kunnioitus sekä ammattimaisuus. Planin kehitysyhteistyöohjelmat perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Työ toteutetaan yhteistyössä lasten ja heidän yhteisöjensä kanssa. Järjestön rahoitus tulee pääasiassa kummeilta, mutta myös viranomaiset ja yritykset tukevat toimintaa. Plan on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. Planilla on noin 30 000 kummia, joiden tuella kehitysmaiden lapset syntyvät ja kasvavat terveempinä, käyvät koulua, voivat leikkiä ja olla lapsia. Tarkemmin eriteltynä tuki suunnataan viiteen eri kehityksen osa-alueeseen, jotka ovat terveenä kasvaminen, oppiminen, asuminen, toimeentulo ja yhteyksien rakentaminen. Plan perustettiin vuonna 1937 ja nykyään järjestö toimii 66 maassa eri puolilla maailmaa. Työ Suomessa alkoi vuonna 1998, joten Plan Suomi Säätiö viettää tänä vuonna 10vuotis juhlavuottaan. Lähde: www.plan.
8 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat./kapyla e-mail: kapyla.srk@evl. (etunimi.sukunimi@evl.) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 23.11. Kataja, Uutela, Leskinen. 30.11. 1. Adventin messu, Uutela, Albekoglu, Leskinen, kirkkokuoro. Lauletaan yhdessä Hoosianna -hymni. Messun jälkeen adventtipuuro, kahvit ja arpajaiset, tuotto Tallinnan ystävyysseurakunnan hyväksi. Järj. Lyydiatoimikunta. Messussa otetaan käyttöön uusi messusävelmäsarja numero IV. La 6.12. Itsenäisyyspäivän lipunnosto klo 9 Taivaskalliolla, klo 9.30 kahvit kirkolla, Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 10, Mäkeläinen, Kataja, Leskinen, kirkkokuoro ja Taivaskallion Mieslaulajat. 7.12. Albekoglu, Uutela, Leskinen KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU kuukauden ensimmäinen ke klo 12 3.12. Kataja, Leskinen MESSU Koskelan kirkossa Käpyläntie 11 su 30.11. klo 13.30 Uutela, Leskinen MUSIIKKITILAISUUKSIA ke 3.12. klo 19 Psalmien ilta Käpylän kirkossa. Käpylän kirkkokuoro, Chorus Sine Nomine, joht. Martti Laitinen, Hannu Leskinen baritoni, Ilpo Laspas urut, vapaa pääsy, ohjelma 5e. MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Adventtimyyjäiset srk-salissa la 29.11. klo 11-13. Leivonnaisia, käsitöitä, joululahjoja, arpajaiset yms. Akinklubin buffetti. Eläkeikäisten joulujuhlat Käpylän kirkon seurakuntasalissa, to 11.12. klo 13 ja pe 12.12. klo 13. Tervetuloa päivänä, joka teille sopii parhaiten. Ilm. ja kuljetustoivomukset ti 2.12. mennessä virastoon p. 2340 4200. Eläkeikäisten joulujuhliin 11.-12.12. tarvitsemme auttajia pöytien kattaukseen, kahvin kaatoon ym. Tied., Kajos 2340 4227. Naisten kirjallisuuspiiri ke 3.12. klo 18 Kalervonkatu 8A kerhohuoneella. Aiheena Mika Waltari: Turms kuolematon. Yhtäperhettä-kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen to 27.11. klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Keittoateria, alustuksia, keskustelua, omaa ohjelmaa lapsille. Pastori Albekoglu ja askartelun-ohjaaja Huttunen. Tied. Käpylän srk. p. 09-2340 4200. Toivon työpajat kerho naisille ja lapsille to 11.12. klo 17. Voudintie 4B kerhohuoneella. Albekoglu, Huttunen. Varhaisnuorten toimintaa Koskelan kokkikerho, Voudintie 4B kerhohuoneella to 20.11.ja 4.12. klo 17-19, kertamaksu 1 euro. Kakkosen kokkikerho, Pohjolankatu 2D, 3-6 luokkalaisille tytöille ja pojille maanantaisin klo 17-19, kertamaksu 2 euroa. Askartelukerho Kakkosella, Pohjolankatu 2D, maanantaisin klo 16-17. Pappi paikallisessa ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 19-21. 20.11. Albekoglu, 4.12. Mäkeläinen, 18.12. Uutela. 19.11.2008 Syntymäpäiväkutsu O len kelaillut omaa elämääni pyöreiden vuosien lähestyessä maalaamalla. Olin jo maalannut paikkoja ja henkisiä maisemiani, kun ystäväni innosti minut Kesäyliopiston maalauskurssille Suomenlinnaan. Sen aihe oli Menneisyys meissä ja opettajana Antero Kahila. Kurssi muodostui minulle merkittäväksi matkaksi muistoihin. Paikkojen, kasvojen ja tapahtumien takana olevat tunteet ja sisäiset merkitykset nousevat maalaten toisella tavalla esiin näkyviksi. Olen maalannut oman elämäni sisäisiä ja ulkoisia maisemia Intiasta, Nepalista, Suomesta ja Turkista. Kirkon ja seurakuntasalin muuttaminen jotenkin visuaalisesti tai muutenkin aisteilla koettavaksi ju- malanpalveluksia varten on mielestäni tärkeää ja teen sitä mielelläni varsinkin erilaisiin teemallisiin messuihin. Vahtimestarit vaihtavat kirkkotekstiilit pyhän värien mukaisesti ja laittavat kukat ja muut tarpeelliset esineet esiin. Monenlaiset nukke- sadonkorjuu- ja alttariasetelmat ja teatteriesitykset voivat tuoda lisää uusia ulottuvuuksia sanoman avautumiseen. Haluan jakaa matkamaisemani kanssanne ja kutsun teidät 50vuotis syntymäpäivänäni 7.12. klo 11 messuun ja sen jälkeen keitolle, kakulle ja taidenäyttelyyn Käpylän kirkolle. Pastori Tarja Albekoglu Käpylän seurakunta Tarja koululaisten nukketeatteriesityksen Angolalaisessa majassa. Miten kivi pehmenee Eeva Reinilän piti elää viisikymppiseksi, ennen kuin hän uskalsi heittäytyä taiteeseen. E eva Reinilän kerrostalokoti Osmontiellä on hallitun kaoottinen. Vähäisiin neliöihin on mahdutettu koti ja työhuone. Sohva ei täällä ole istumista varten. Sen päälle on kasattu kaakeleita, jotka Reinilä on jaotellut värisävyjen mukaan. Lattialla on paperille luonnosteltuja aiheita sekä kaakelileikkuri. Lopullisen hahmon palat saavat käsityökaluilla. Iso pöytä on taidepajan sydän. Siinä syntyvät Reinilän mosaiikkityöt, jotka valmiina saattavat painaa 20-30 kiloa. - Käytän ihan tavallisia seinä- ja lattialaattoja, taiteilija esittelee. Hankin niitä paikasta, josta saa ostaa vaikka vain yhden laatan kerrallaan. - Menen sinne aina yhtä ihastuneena kuin lapsi karkkikauppaan. - Leikkaan jokaisen laatan ja muotoilen niistä haluamiani paloja, hän sanoo. - Kyykistelen tässä leikkurin äärellä pitkiä toveja. Pölyä syntyy, muttei sitä tehdessä edes huomaa. Kun pala on halutun muotoinen se liimataan alustalle suunnitellusti. Yhteen työhön saattaa kulua kuukausia. Prosessiin kuuluu muun mu- assa lukemattomia kauempaa tarkasteluja ja toisaalta pikkutarkkaa saumausta. Tärkeintä Reinilälle on tekemisen prosessi. - Materiaali innostaa minua kehittelemään erilaisia työtapoja pyrkiessäni kuvaamaan tiettyjä tunnelmia. Etenen ratkaisusta toiseen, mikä on kiehtovaa. sesta. - Sen jälkeen olin lähes 10 vuotta mielenterveystyössä muun muassa Hesperiassa ja avopuolella, enkä tehnyt lainkaan taidetta. - Koko ajan halusin tehdä, mutten kyennyt. Se vaatii uskallusta ja asennetta. Noppa neuvoi hoitajaksi Reinilä, 51, on ammatiltaan mielenterveyshoitaja ja työskentelee Virekodissa Koskelantiellä. Nuorempana hän ehti opiskella myös Taideteollisessa korkeakoulussa, aluksi iltalinjalla ja sen jälkeen sisustusarkkitehtilinjalla. Kolme vuotta puurrettuaan hän kuitenkin hakeutui uudestaan iltakouluun ja suoritti kuvaopinnot työn ohella. Opintojen päätyttyä itseluottamus ei vielä riittänyt pelkästään taiteen tekemiseen. - Heitin noppaa ja se neuvoi mielenterveyshoitajaksi, hän nauraa. Kolmekymppisenä valmistuin Hyvinkään terveydenhoito-oppilaitok- Ensimmäinen näyttely oli keväällä Vuosituhannen alussa Reinilä lähti vielä kerran opiskelemaan. Tällä kertaa Hämeen ammattikorkeakouluun ohjaustoiminnan koulutusohjelmaan. Siellä hän tutustui monenlaisiin materiaaleihin ja löysi mosaiikin. - Rakastuin välittömästi, hän sanoo. - Materiaali on kovaa, mutta niin kaunista ja lopulta niin joustavaa. Palat alkoivat hakeutua paikoilleen. Vuosien takaa mielen syövereistä alkoi purkautua kuvia, voimakkaimpana inspiroijana Turun ulkosaariston karu ja kivinen Jurmo, jossa Reinilä kävi 1996 - Siitä lähtien maisema on ollut minussa ja nyt olen siirtänyt sitä kuviini. Viime keväänä Reinilä piti ensim- mäisen näyttelynsä Galleria Annassa Leppävaarassa. Se oli hänelle iso repäisy sekä taloudellisesti että henkisesti. Galleria kuitenkin tarvittiin, koska työt tarvitsevat valoa, tilaa ja pitävän ripustuksen. - Näin isoimman, kolmiosaisen työni kokonaisena vasta näyttelyssä, hän kertoo. - Itku siinä pääsi. Näihin töihin on sitoutunut niin paljon tunnetta. Tie on ollut pitkä, eikä se vielä ole kuljettu loppuun. - Olen etsijä ja joutunut tekemään paljon töitä myös vaikean lapsuuteni takia. Taide on Reinilälle tällä hetkellä tärkeämpää kuin hoitotyö. - Mutta mahdollistan sillä harrastukseni. Taiteen vuoksi Reinilä elää niukasti. - Se on oma valintani, hän sanoo. - Ja onhan minulla sponsori: entinen mieheni, joka puuseppänä nikkaroi töihin alustat ja kehykset. Se on iso apu! Myös kodin ja työhuoneen yhdistämisessä säästää. - Loputtomiin en kuitenkaan pysty olemaan ilman työhuonetta, mutta toistaiseksi olen pärjännyt. Alice Karlsson
19.11.2008 Käpylä-Lehti 9 Visiointia Onko karvoja korvissa? Mikä tekee kotirouvan Käpylästä onnelliseksi? Kampaajalla käynti. Kun raskaan työviikon jälkeen suuntaan askeleeni kohti kantakampaamoani tutun ja turvallisen jo vakituiseksi käyneen kampaajani käsittelyyn en muuta voi kuin olla onnellinen elämääni ainakin seuraavan puolentoista tunnin ajan, jonka odotettavissa oleva kauneuskäsittely kestää. Kampaajani huolella ehdottama uusi kestoväri saa aikaan tälläkin kerralla pienen ihmeen; ottaa niskalenkin kaikista, kirkkaassa valaistuksessa kyllä, hämärässä valaistuksessa ei, ihan vielä täysin havaittavista harmaista hiussuortuvista, jotka omien kotikonstieni sijaan vaativat jo ammattinaisen ammattimaisen käsittelyn. Onko miehillä tällaisia ongelmia? Kysyn vaan! Operaation edetessä siemailen kupposen kahvia cafe au lait muuten ja selvitän samalla naistenlehdestä syksyn trendihömpötykset viettäen hetken muodikasta, ei low, vaan slowlifeä. Samalla kun uusi värisävy rich brown coffee muuten imeytyy suortuva suortuvalta pehkooni ja antaa olemukselleni uuden upean ilmeen, ovat lama ja laskusuhdanne osaltani hetkeksi kaikonneet kauas taka-alalle ja olen tyyni ja tyytyväinen. Suosittelen muillekin. Siis väriä päähän ja reipasta jalkautumista joululahjaostoksille ei keskustan ostoskeskuksiin vaan Käpylän omalle Aleksanterinkadulle ja sen palveluihin ja pikkuliikkeisiin. Omilta nurkilta kun yllättäen voikin tyylikkään kampauksen tai tukanleikkuun lisäksi hankkia vaikkapa ne joka jouluiset vinkuvat karvalelut kissoille, lahjakortin postimerkkeilijälle ja villalangat mummoille virkattaviin patalappuihin. Slowlife-shoppaillessa voi tehdä tuttavuutta vaikkapa tuntemattomaksi jääneen naapuriinsa kanssa jouluisen positiivisessa hengessä tai kuten minulle kävi parturi/ kampaaja käynnilläni, saada uutta näkökulmaa ulkonäköpaineisiin, joita nykyisen havaintoni mukaan miehilläkin siis on vaikkapa huoli, jos ei harmaista hiuksista, niin siitä onko karvoja korvissa! Marja Tuominen Marja Tuominen kotirouva Käpylästä Kirjeet Ilmakuvien virhe systemaattinen? Näkemättä vieläkään ilmakuva I:stä joudun toteamaan, että ainakin ilmakuva III oli taas valitettavasti peilikuvana. Se on otettu suurin piirtein Pohjolankadun ja Sampsantien risteyksen yläpuolelta itään päin, kuvan alareunassa Akseli Toivosen kentän itäpääty. Aurinko ei edelleenkään koskaan paista pohjoisesta ei kuvauspaikkaan nähden vasemmalta, vaan oikealta, etelästä. Pohjolankadun komean puurivistön kuuluu siis olla kuvan vasemmassa reunassa, kentän punaisen huoltorakennuksen itäpäädyn keskellä olevan pienen punaisen pömpelin oikealla puolella, kirkon kuvan oikeassa alakulmassa jne. Katso siis Käpylää ilmasta III taas peilin kautta! Pekka Haltia Että vielä jalanjälkikin TÖRMÄSIN TÄSSÄ TAAS SELLAISEENKIN KAUHISTUKSEEN kuin ekologiseen jalanjälkeen! Sekin tässä vielä omaatuntoa rasittamamaan. Jostain lehdestä siihen taas törmäsin samalla, kun katselin telkkarista Yhdysvaltain pressanvaalien omasta mielestäni positiivista tulosta. Tähän mennessä olen kohautellut olkapäitäni tälle ekologiselle jalanjäljelle, myös aika kestämättömäksi arvioimalleni käsitteelle kestävä kehitys. Olin jo aikaisemmin tullut lukeneeksi että meillä suomalaisilla on jotensakin kammottavan mittava ekologinen jalanjälki, suurin Arabiemiraattien ja Yhdysvaltain jälkeen. No, nyt päätin tutustua tähän jalanjälkeen hieman lähemmin. Aiemmin jalan jäljistä mieleeni on painunut lähinnä Perjantain jalanjälki Robinson Crusoesta. Siispä sukelsin nettiin, eli noudatin kehotusta KVG. Naputtelin hakusanan ekologinen jalanjälki, ja katso olin Wikipediassa, joka kertoi mm. seuraavaa: Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla. Että sillä tavalla, ja tämä jalanjälki mitataan globaalihehtaareina (gha). Yksi gha puolestaan on hehtaarin kokoinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Me suomalaiset, joilla per capita on muutenkin vallan vimmatusti hehtaareita olemme siis lisäksi maailman kolmanneksi suurimmat ghaomistajat. Siis, kun maailman keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,2 globaalihehtaaria per nuppi, meidän jalanjälkemme oli 5,2 hehtaaria, että voihan kauhistuksen kanahäkki! Miten tavoiteltavan pieni olikaan Perjantain jalanjälki. Tutustuttuani syvällisesti ekologiseen jalanjälkeen ja sen oheistuotteeseen ekovelkapäivään (KVG!) naputtelin Wikipedian ohjeen mukaisesti myfootprint.org ja mittasin oman ekologisen jalanjälkeni. Tulos oli kammottava! Jos näet jokainen maapallon kuudesta ja puolesta miljardista ihmisestä eläisi minun elintavoillani tarvittaisiin kolmen ja puolen maapallon verran maa- ja vesialueita, jotta tämä ainokainen maapallomme kestäisi J. Ikosen ympäristöä, maata, vettä ja ilmastoa raiskaavan sikailun. Ainut lohtu tarjoutui siitä, että keskivertosuomalaisen törkeillä elintavoilla näitä maapalloja tarvittaisiin peräti neljä ja puoli. Hiilijalanjälkeni oli hivenen keskimääräistä suurempi (ilmeisesti autoilu), ravintorikokseni oli jonkin verran keskivertoa pienempi (nälkäkö?), asumisrikokseni oli todella vähäinen (vilu?) eikä tavaroiden ja palvelusten rikoksenikaan yltänyt kovinkaan lähelle keskiarvoa. Mutta kyllä tämä kaikki kuitenkin kylmäsi ja löi itsetuntoni lättäjalaksi, ja omantuntoni. Sen valitukselta en enää tämän syvemmin uskalla jalanjälkiäni tarkastella olkoon seurauksena sitten miten kestämätön kehitys tahansa. Ja taas tulee talvi ja pimeys, mutta hytiskäämme ja hävetkäämme yhdessä. Niinkö? Juhani Ikonen Stop Messukeskus! Hätähuuto: Ei enään Käpylän urheilupuistosta autopaikkoja Messukeskuksen autoille! (Viekööt Pasilan metsiin.) Käpyläläisten tyttöjen ja poikien puolesta, Maire Sundberg paljasjalkainen käpyläläinen vuosimallia 1923 Kiitos Käpylän terveysasemalle Rakkaat ystäväni Rolando ja Luca Sardiniasta lähettävät sydämellisen kiitoksen Koskelan terveysasemalle saamastaan avusta. Rolandolle puhkesi matkalla vyöruusu kasvoihin. Hän sai ensiavun Koskelan terveysasemalla ja lähetteen Mariaan. Päivän vierailu Helsingissä jätti heille välittämisen kauniin muiston. Outi Lahelma Menot Karjalaiset kirjamarkkinat Karjalaiset kirjamarkkinat pidetään Karjalatalossa lauantaina 22.11. klo 11-16. Markkinoilla on mahdollisuus tutustua Karjalan alueen pitäjä-, kylä- ja sukukirjoihin sekä lehtiin. Kirjamarkkinoiden vieraana on Pohjois-Karjalassa syntynyt dekkarikirjailija ja uutispäällikkö Matti Rönkä. Ohjelmassa on myös vinkkejä kirjan tekijöille. Kirjan valmistusprosessista kuullaan kahden kirjantekijän kommentteja. Kirjamarkkinoilla valitaan ensimmäistä kertaa vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja. Vaikean valinnan monien tasokkaiden ehdokkaitten joukosta tekee Karjalan Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen, joka on ollut myös Finlandia-palkinnon valitsijana. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy! Maksullinen vaatesäilytys. Lisätietoja kirjamarkkinoista: Anna Rauhala (09) 7288 1714, anna. rauhala@karjalanliitto.. Teostemme materiaaleina ovat puu, silkki, lasi, pellava, luut, neulat, kasvit, höyhenet... Työtapoinamme veisto, kirjonta, kudonta, maalaus, punonta, ompelu... Laterna Magica, Rauhankatu 7, Kruunuhaka, Helsinki Ma-Pe 1117, La 1115 Pellavan perinteiset joulumyyjäiset sunnuntaina 30.11. klo 1115 Tunnelmallinen joulubuffetti: joulupuuroa, glögiä, leivonnaisia Joulutavarapuoti: käsitöitä, jouluherkkuja, mehiläisvahakynttilöitä, joulukuusen koristeita Pellavan oma kirppis Steinerpäiväkoti Pellava, Pohjolankatu 35, puh. (09)799282 Ravintola Käpy-Grilli, Osmontie 5. Tule ajoissa! Syysmyyjäiset Yhtenäiskoululla Yhtenäiskoulun perinteiset syysmyyjäiset lauantaina 22.11. klo 1215 Louhentie 3. Myynnissä eri luokkien ja vanhempaintoimikuntien valmistamia tuotteita. Kahviossa tarjolla hernekeittoa, pannukakkua, kahvia ja leivonnaisia, pihagrillissä makkaraa. Pika-arpajaiset. Metsänväkeä Kaisa Jussilan teoksia 8.11. 8.12. Galleria
10 Käpylä-lehti Svenska hörnan 19.11.2008 Käpylää ilmasta IV OBSERVATIONER UNDER SJU ÅRS TID det så att man ska ha bott sju år i en viss boendemiljö för att uppfatta de fördelarna som nns i omgivningen? I unga år ck jag höra att många skilsmässor äger rum efter sju års äktenskap. Inom barnuppfostran nns ett närmelsesätt enligt vilket barn utvecklas i perioder om sju år: barn börjar skolan i sju års ålder och somliga förespråkar att elever från 14-års ålder i ökande omfattning ska utsättas för teoretiska kunskapsavsnitt. Jag har inga direkta erfarenheter av de andra cyklerna förutom av den att jag nu har bott i trakten i sju års tid. Det första som tilltalade mej i miljön var räckan av trähus som kantar Åggelbyvägen och den breda, anslutande infarten till vårt bostadshus. Allén inbjuder till ett visst lugn för den som färdas i buss 65 A eller i bil. Brådskan kommer av sej och en besinning inträder när fordonens hastighet går ner till 40 kilometer i timmen. Det nns tid att tänka efter. Närheten till hälsocentralen, apoteket och biblioteket har många fördelar. De åkommor som hotar hälsan åtgärdas och kunskapstörsten blir släckt. Några gånger efter det att biblioteket har kungjort stängningsdags på kvällen har jag på biblioteksföreståndarinnans ansikte försökt iaktta hurdan hennes dag har varit. Oftast har det inte riktigt gått att tyda om responsen från biblioteksbesökarna har varit positiv eller inte. Själv betraktar jag det som en enorm förmån att kunna utnyttja bibliotekets skrivare och kopiator när jag har velat ha dokument utskrivna eller kopierade. När jag på senare tid har letat efter ord till vissa musikstycken har det oftast varit en enkel match för bibliotekets personal att leta fram musikstycket på nätet eller att direkt ta sig till hyllan med den rätta boken. Handlar det om att tysta besökare är nöjda besökare? Eller är det kanske jag som borde uppmärksamgöra personalen i biblioteket på att de gör ett utmärkt arbete? Om jag inte har speciellt mycket att släpa på går jag ofta en tur i Kottby. Eller cyklar. En viss tid på eftermiddagen lyser solen såhär års på ett sätt som gör att det är möjligt att ta sig fram längs Pohjolagatan i värmande solsken. Den här hösten har jag intill trapporna till två trähus blivit varse om en korg försedd med en liten handskriven lapp med en uppmaning om att förbipasserande och övriga intresserade kan plocka åt sig av äpplena i korgen. Det har gått att se hur äppelträden på respektive gård har dignat av frukt, som alltså har bjudits ut till andra. Vad är väl bättre än att den som inte har egna äppelträd kan dela glädjen över att andra har det! Under sena promenader har jag somliga kvällar den här hösten dessutom kunnat iaktta familjer som har Är Mauno Järvelän näppärikurssin Käpylän peruskoululla su 23.11.08 klo 14.00. Hauskoja sovituksia ja suurten soittojoukkojen mukavaa menoa! Lavalla yhtaikaa viuluja, kitaroita, selloja, pianoja, huiluja... Vapaa pääsy! Tervetuloa Koskelan kirkkoon (Käpyläntie 11): Orkesterin joulukonsertti su 14.12. klo 18 Joulukonsertti ke 17.12. klo 19, joululauluja soittaen ja yhteislauluina. PÄÄTÖSKONSERTTI MESSUKESKUKSEN JA KÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTON asemakaavaluonnos on valmistunut Messukeskuksen alueelle on suunniteltu messuhallin, hotellin, pohjoisen sisäänkäynnin ja pysäköintilaitoksen laajennukset, sekä kongressipysäköinnin järjestelyjä Käpylän liikuntapuiston alle. Muutosten johdosta Messukeskuksen tonttia laajennetaan liikuntapuiston suuntaan. Liikuntapuiston osaa esitetään vuoroittaiskäyttöön Messukeskuksen kanssa. Liikuntapuistossa kenttien sijoitteluun ja kevyen liikenteen reitteihin on suunniteltu muutoksia. Asemakaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa on esillä 19.11.12.12.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs www.hel.fi/ksv. kohdassa Nähtävänä nyt Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9, 2. krs Keskustelutilaisuus: to 27.11. klo 18 alkaen Messukeskus, Rautatieläisenkatu 3, kokoustila 203. Mielipiteet: viimeistään 12.12.2008 Lisätietoja: projektipäällikkö Timo Lepistö, p. 310 37232 Kirjoita ja anna juttu- tai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen. Asuntoremontit, kirves-, maalaus- ja laattatyöt, keittiökalusteasennukset ym. Kotitalousvähennys. Saneeraus -Nikkarit Oy P. 0400-508247 styrt och ställt i det som för en utomstående betraktare har verkat vara köket. I ett fall var det möjligt för mej att ringa på för att ta reda på vilka slags aktiviteter som pågick. Den doft som slog ut från köket gick inte att ta miste på: det handlade om sysslor i anslutning till saftning och inkokning av bär och frukt. Speciellt underligt är det förstås inte att boende på hösten i sina kök tillvaratar sommarens skörd. Men det synes mej som om det i trakten nns mera än en handfull personer med en mera praktisk-ekologisk inriktning i sitt liv än folk i andra boendemiljöer. Finns det äppel- eller andra slags tjuvar i området? Att sådana inte har synts till i den allra närmaste omgivningen betyder inte att de inte nns. Enligt hörsägen överfölls en gammal dam för några år sedan i Kottby av en illgärningsman som ville åt hennes pengar. Berättelsen har ett särskilt uppbyggligt slut: en snabbfotad, yngre granne hade sett vad som höll på att hända. Han reagerade ögonblickligen och inom kort hade den stulna plånboken återbördats till sin rätta ägare. Min förvissning är att det nns relativt gott om folk med inkluderande livsstil i trakten. Eller vad sägs om idén att ordna en fest dit alla som en gång har bott intill en viss väg bjuds in? I augusti för två år sedan stängdes Askolavägen av från all biltrak och tält med matservering och scenframträdanden restes upp på det avstängda gatuavsnittet. De esta öppnade bara sin ytterdörr och klev rakt in i vimlet. Personer som redan hade yttat från trakten hade också stämt upp och lät sig trakteras och underhållas till musik som lokala förmågor framförde. Längs Askolavägen nns också en tradition för barn att framföra julevangeliet och för grannar att samlas hos varandra för att sjunga julsånger. Finns det hotbilder mot den här sortens liv som gör att en människa dels inte behöver bo i en sovstad, dels inte behöver känna sig som en turist i sitt eget liv? Under de allra senaste åren har nya hus åtminstone i Grindbacka rests på oförsvarligt små tomter. Det innebär ofta fördragna gardiner och boende som bara vill ha minimal kontakt med sina grannar. På en av de största tomterna i Grindbackas första backkrön nns i alla fall en avlagd skarbåt i trä uppdragen på land. Den markerar rågränsen till närmaste grannen, som ännu alltså nns på tillbörligt avstånd. Vinterhalvåret står båten tätt inpaketerad under en presenning men under andra tider av året kan man se att ett eller två hörn av presenningen har vikts upp för att ge plats åt ägaren som arbetar för att iståndsätta den. Ett tecken på viss maklighet är att båten har stått på landbacken redan i många års tid, ja, så länge att den är ett givet samtalsämne bland dem som besöker den nära intill liggande kiosken. Vi behöver åtminstone inte oroa oss för att det är vattennivån i Lillforsen som blir den avgörande drivkraften för upprustaren att bli färdig med sin ark. Inte ens efter den värsta översvämningen kan vattennivån i Vanda å någonsin stiga hit upp. Alltså kan det hända att vi ännu får vänta många år på att båten blir i farbart skick och sjösätts. Det känns inte alls dåligt. Att det faktiskt går, om vi så önskar, att bilda nätverk och bli delar av ett socialt sammanhang i hemknutarna är ovärderligt. Men hur länge till är det möjligt? De stigande bostadspriserna gör att folk med andra idéer är på hugget. Ett exempel är de senast inyttade grannarna i vårt hus, vilka allt sedan de yttade in envetet och efter egna planer har arbetat på att minska gräsmattans storlek för att få plats för sina bilar, som har varierat i antal och storlek. Än har de ställt bilarna snett på den asfaltramp som leder upp till huset på ett sådant sätt att de till en tredjedel står på gårdstunets gräsmatta, än har de tagit på sej vissa fysiska vedermödor för att utvidga den asfalterade gårdsplanen bakom huset så att den kan tjäna som parkeringsp
19.11.2008 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Tuntematon potilas hauskuuttaa Kävin teatterissa Karjalatalolla, jossa Karjalaisen Näyttämön uusin esitys Tuntematon potilas veti penkkirivit täyteen. INKERI KILPISEN (s.1926) jo 1964 kirjoittama näytelmä pitää pintansa. Sitä sanotaan klassikoksi ja sitä se onkin. Näytelmän kysymys on ikuinen: kumpi on sairas, maailma vai minä? Näytelmä alkaa lautakunnan ko- KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä Koskelan 752 4410 040-593 5171 Siltavoudintie 7 HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: Pirkko Aho; iensairaudet Elina Saaristo Marja Romu Suuhygienisti Karjalainen Näyttämö Karjalan Liiton yhteydessä toimiva Karjalainen Näyttämö on ensisijaisesti karjalaisaiheisiin esityksiin erikoistunut harrastajateatteri. Vuosittain Näyttämöllä esitetään 12 produktiota ammattilaisten ohjauksessa. Esitykset Näyttämölle tehdään yhteistyössä Karjalaisen Näyttämön näyttelijöiden kanssa. Näyttämön esityksiä voi myös tilata eri puolille Suomea. Näyttämö on perustettu vuonna 1982 ja se toimii Karjalatalolla. Näyttämö on toteuttanut useita kymmeniä esityksiä, esiintynyt myös ulkomailla ja toiminut myös kiertueteatterina. Karjalaisen Näyttämön tunnettuja voimahahmoja oli professori Paavo Liski. TUNTEMATON POTILAS Karjalainen Näyttämö, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 Esitykset 2009: la 31.01. klo 15, su 1.2. klo 15, su 1.3. klo 15, la 7.3. klo 15, su 8.3. klo 15, su 15.3. klo 15 ja su 22.3. klo 15. kouksella, jossa mielisairaalan potilaiden viihtyvyyttä parantavat ehdotukset kumotaan ja määrätään sen sijaan säästötoimia, joista ykkössijalle nousee lattiavahan kulutus. Kokousta johtava kokousneuvos Egolin joutuu sittemmin erehdyksessä kyseiseen sairaalaan potilaaksi ja saa maistaa omia lääkkeitään. Enempää ei juonesta voi paljastaa, muuten se tulee kokonaan kerrotuksi. Näytelmän salaisuus on hyvässä dialogissa. Se nauraa ihmisen pikkutärkeydelle ja ennakkoluuloille. Tuntematon potilas kuluu harrastajateattereiden suosikkeihin, eikä ihme. Siinä on herkullisia ja teatraalisia rooleja, joilla yleisö koukutetaan. Hannele Martikaisen ohjaama näytelmä pitää otteessaan, vaikka parhaat palat kuullaan jo ennen väliaikaa. Esityksen yhteiskunnallinen viesti, mielenterveyspotilaiden näkymättömyys ja särkyneen ihmisen suojeleminen jäävät tässä esityksessä ohuiksi. Minusta näin on hyvä. Ensi-illasta teatterista poistui harvinaisen hilpeätä sakkia, vaikka väliajalla juotiin vain kahvia. Alice Karlsson Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri Kampaamo - Parturi Kauneushoitola Iloiset Kädet -joululahjatalo SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 OK-Hammas sunnuntaina 23.11 klo 10-14 Oulunkylän Nuotta Kylänvanhimmantie 25 Taidokkaita käsitöitä, runsaasti myyjiä, marttojen puffetti ja arpajaiset. Parturi Kampaamo na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma Parturi-Kampaamo kauneushoitola jalkahoitoja naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Parturi-Kampaamo Maarit Herranen & Mervi Koskinen Intiankatu 25, Kumpula Puh. 875 4554 TERVETULOA! Tervetuloa! KAMPAAMO - KAUPPA - JALKAHOITO Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI asiointi ja saattoapu saunotus/kylvetysapu seurustelu siivous omaishoidon lomitus Käpyrinteen Palvelutalo Ilmattarentie 2, Hki 61 Tiedustelut Puh. 728 88022 www.kapyrinne.fi Oulunkyläntie 7 puh. 795 570, 050-430 5961 Natural Styling Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Leila Bergström Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - http://www.kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen. Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2008 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll. Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
KÄPYgrilli Meiltä saat kaupungin maukkaimmat lihat, makkarat ja leikkeleet Lihatukku Veijo Votkin Oy MYYNTIPISTE Sokos Helsinki, Postikatu 2 Puh. 010 766 1047 TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha Talvitie 8, Sörnäisten Tukkutori Puh. (09) 7743 3477 Ma-pe klo 7-18, la 7-15 Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 19/11 Jukka Orma & Marjo Leinonen Seuraava klubi 17/12 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com www.chef-wotkins.com SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Heseva Lounasravintola Juhla- ja pitopalvelut tilavuokrausta tilauksesta leivonnaisia ym. lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Tällä kupongilla kaikista käytetyistä tuotteistamme 31.12. asti -20% Tule aamiaiselle, lounaalle tai iltapäiväkahville! Voit myös ottaa maistuvaiset herkut mukaan! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci. T:mi Helena Haavisto ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Käpynet-verkosto jär jestää: Ilmainen arviointi Työhuone Pakilantie 38 p. 050 323 0804 tmi.helena.haavisto@gmail.com Puutavaran asiantuntija Stadissa tarjoaa! Kauppakassi tempaus Käpylän K-Market Masurkassa 1.12. ja 15.12. YLEISÖLUENTO Helsingin Invalidien Yhdistyksessä , Voudintie 6 Ke 3.12.2008 klo 16.30 Muistisairaus, arjen haasteet ja eettiset pulmat tutkija Päivi Topo, Stakes. TERVETULOA! 6,90 www.sahakonttori. Lattialaminaatti pyökki m2 Käpylän srk Käpyrinne ry Heseva-koti VALLILAN Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 PUUTAVARA Käpynet-verkosto järjestää Kauppakassi-tempauksen Käpylän K-Market Masurkassa. Tapahtuman tarkoituksena on vapaaehtoisvoimin auttaa vanhuksia ostosten tekemisessä ja niiden kotiin kantamisessa kävelyetäisyydelle maksutta . Tapahtuman seuraavat tempaukset järjestetään maanantaina 1.12. ja 15.12. kello 10-13. Tervetuloa ostoksille ja tutustumaan toimintaamme!