Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 9 6.11.2013 62. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Se alkaa taas: Taivaalta sataa valkoista valoa! Kuvat Eija Tuomela-Lehti Kuva Toivo Koivisto Aina se meidät yllättää! Ensilumi satoi Käpylän korkeudella lokakuun lopussa. Maa oli valkoisena pienen hetken. Lumentuloa ihmetteli Arabianrannan taidekaupungissa Kaanaanpihalla päivystävä veistosmieskin. Avoinna: ma-ti 10-22, ke-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-22 TUO ISÄ ISÄNPÄIVÄ -LOUNAALLE SUNNUNTAINA Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Käpylässä kuului kummia pitkin syksyä. Viemäreistä kajahteli musiikkia Pohjolankadulla. Markku Puustinen oli yksi musisoijista. Syksy-niminen esitys kuului kaiuttimesta, joka oli viemärikannen alla. Vahva rakenne - kestävä lopputulos! 29.11. Lierac esittely sekä erä vitamiineja -20% urheiluhallit.fi/megatreenit 15 € FIX Teho megatreeni Pasilassa su 10.11. KÄPYLÄN APTEEKKI Calsorin 20 mcg 130 tabl. Käpyläntie 8, puh. (09) 791 335 www.kapylanapteekki.fi 18,- Palvelemme ma-pe 8.30-19, la 9-15 Calsorin 500 mg + D3 20 mikrog kampanjapakkauksessa 30 tablettia kaupan päälle. OULUNKYLÄN APTEEKKI Avoinna: Ma-to 8.30-19 Pe 8.30-18 La 9-15 Rajoitettu erä. (norm. 23,60)
HELSINGIN VANHIN 2 JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. KAUPUNGINOSALEHTI 62. VUOSIKERTA Pääkirjoitus 6.11.2013 Kuva Henry Streng JOKA NIEMEEN, NOTKOHON, SAARELMAAN... ONNITTELEMME ISIÄ heille omistettuna päivänä! &&&&& KIRJOITIN edellisessä Käpylä-lehdessä ällistyneenä toiveista rakentaa Käpylä täyteen vuokrakerrostaloja. Nyt en enää ole ällistynyt, nyt olen järkyttynyt! Nyt näyttää siltä, että joka niemeen, notkohon, saarelmaan, kerrostalo aiotaan kohottaa! Itkukallio YK:N PÄIVÄNÄ 24.10. tuli 18 vuotta mieheni kuolemasta. Koska Esko Lehti oli aikoinaan sekä Käpylä-seuran puheenjohtaja että Käpylä-lehden päätoimittaja, liittyy minunkin tarinani Käpylän historiaan. Kirjoitan nyt hyvin henkilökohtaisesti myös ystäväni Elsa Tarvai- sen kuoleman herkistämänä. Muistokirjoitus on toisaalla tässä lehdessä. Elsa oli yksi ensimmäisistä tapaamistani ihmisistä vuonna 1988, jolloin muutin Käpylään. Hän näytti käpyläläisen yhteisöllisyyden ja toisista ihmisistä välittämisen mallia hyvin lämpimällä ja sydämellisellä tavalla. Elsa sai elää pitkän elämän ja toivoa pääsevänsä pois. Esko joutui luopumaan rakkaistaan, ihmisistä ja työstä, 30 vuotta nuorempana. Mieheni sairastui syöpään. Onnistuimme kuitenkin elämään monta vuotta melko normaalia elämää ennen kuin hän menehtyi. Kesällä 1995 oltiin terminaalivaiheessa. Olin mieheni omaishoitaja 24/7. Joskus onnistuin nukkumaan puolikin tuntia putkeen. Samana syksynä poikamme aloitti koulun. Ei varmasti ollut kaikkein helpoin alku tällä pienellä pellavapäällä, kun isä teki kuolemaa ja houraili kivuissaan ja morfiinihuuruissaan. En jaksanut paljon auttaa läksyissä enkä ehkä aina ollut täysiaikaisesti läsnäkään henkisesti. (Hyvä poika on Jaakosta silti tullut.) Kun vein ekaluokkalaista Yhtenäiskouluun aamuisin, oli kotisairaanhoitaja sairaan luona sillä aikaa. Koululta palasin Louhen- eli radanvarsipuiston kautta. Siellä, sillä yhdellä kalliolla ulvoin tuskaani. Itkin suruni sinne kallion koloon, kiinalaisten aikoinaan rakentamiin juoksuhautoihin. Nimitin sen paikan Itkukallioksi. Käpylä-Seura toimii TÄSSÄ LEHDESSÄ olevasta kartasta näette mitä kaikkea tälle alueelle nyt suunnitellaan. Eikä vain Louhenpuistoon ja Tuusulantien päälle, vaan myös Taivaskallion reunoille. Valtavia rakennusmassoja, isoja kortteleita! Kun meiltä pyydettiin visioita ja innostettiin suunnittelemaan, niin tarkoituksena taisikin olla panna meidät itse etsimään jokainen ruohontupsu ja mätäspehko, joka vielä vihreänä pilkistää. Niiden päälle ovat nyt suunnittelijat piirtäneet taloja, kaavoittaneet uusia alueita. Tuusulantien radan taakse kääntämisen tarkoitus olikin saada maat ja kalliot rikastuttamaan rakennuttajien ja vuokranantajien rahasäkkejä. En kuvittele, että yhden lesken kyyneleet tässä mitään merkitsisivät. Eikä tarvitsekaan. En rupea tukoksi kehitykselle, en kahlehdi itseäni itkupajuun tai pihlajaan. Mutta jos rakentajat löytävät Itkukalliota räjäyttäessään suolaisen meren, niin tietävätpä, mistä se on peräisin. YKSI EHDOTUS minulla olisi. Kun Käpylä tunnetaan puukaupunkina, niin voisivatko uudet talot olla puukerrostaloja? Nythän rakennetaan jo 8-kerroksia puutaloja. Voisin kuvitella niiden sopivan Käpylän imagoonkin paremmin. Varsinkin Taivaskallion kupeelle. missä välähtäisi. Ei hän malttaisi pysyä suunnittelemisesta erossa, arkkitehdin ja yhdyskuntasuunnittelijan sormet syyhyäisivät päästä työhön, aivot sanomaan sanansa, taitava neuvottelija keksisi kompromissiratkaisun. Ja minulle hän lupaisi lohdutukseksi rakentaa oman arkkitehtoonisen aiheen, pienen itkumuurin, sinne Itkukalliolle. naste styrelsemöte hade vi som inbjudna inledare både stadens trafikplanerare och en aktivist från Gumböle. Fantastiskt kunniga och pålästa båda två, när de argumenterade med trafikvolymerna och –arrangemangen i Kottby satt åtminstone jag och kände mig intensivt okunnig. Diskussionen utgick från en av staden i februari gjord utredning av planerade trafikarrangemang kring Backasgatan-Tusbyleden och Forsbyvägen, riktigt nyttig läsning, som jag också lade upp på föreningens webbplats, under aktuellt (Nk Pasilanväylän liikenne). Om stadens in- och uttrafik i framtiden som planerat avleds från Tusbyleden västerut till Lokvägen så kommer ju trafiken på Backasgatan att minska radikalt. Om planerna på att ersätta den nu utsläppsbaserade bilskatten med en kilometeravgift som för tillfället beräknas bli 6,8 c / km kommer trafiken att ytterligare minska. Jag kör i medeltal 14500 km per år vilket då skulle betyda nästan 1000 € per år i bilskatt, dvs ungefär dubbelt så mycket som nu. Till detta kommer ju sen bränslekostnaderna på ca 1500 €. Totalt ca 2500 €. I centrum får man dessutom betala dyrt för parkeringen, säkert 500 € i året. 3000 € totalt för bekvämligheten. Dyrt. Om avsikten med den nya bilskatten är att minska på privatbilismen så kommer det nog att lyckas vad mig betäffar, det är egentligen för det mesta bara lättja och slentrian som fått mig att nästan per automatik ta bilen i stället för buss eller spårvagn. Kanske behövs det 6,8 c / km för att få en att stanna upp och göra en ut- och omvärdering. Sen frågar jag ju mig hur tillförlitligt ett system kan bli där 2,6 miljoner personbilar ska förses med var sin transceiver som kontinuerligt ska stå i förbindelse med dels en satellit och dels systemet som lagrar bildata och körsträckor. I Singapore där jag jobbade ett par år var varje personbil – totalt en dryg halv miljon – också försedd med en transceiver som automatiskt drog av vägavgiften från ett instoppat sk cashcard vid de punkter där vägavgift skulle betalas; kortet laddade man med pengar emellanåt. Alltså ett ojämförligt mycket enklare system som fungerade bra. Men Finland är till arealen 500 gånger 12-kerroksinen kerrostalo Arabianrantaan RAKENNUSLAUTAKUNTA MYÖNSI luvan 12-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiselle Arabianrantaan. Kiinteistö Oy Hämeentie 135/perustettavan yhtiön lukuun rakennetaan Arabiankatu 8:aan. Taideteollisuuskaupunki Vanhankaupunginselän rannalla ARABIANRANTAA on kehitetty designin keskittymäksi, Art and Design &&&&& Toimituksessa naurettiin Lukija kertoi käyneensä terveyskeskuksessa: - Siellä se lääkäri istui tietokoneensa äärellä selkä tulijaa kohti. Ei kääntynyt minuun päinkään, ei edes vilkaissut, olinko oikea potilas, tai potilas ensinkään. Niin sujui koko tarkastus, tietokoneen välityksellä. Sieltä minun vaivani tutkittiin, ruutua naputellen ja hiirtä sormeillen, minua hän ei edes koskettanut. Niinpä sitten lähtiessäni menin ja kumarsin tietokoneelle, lääkäriä vilkaisemattakaan, ja toivotin hyvät päivänjatkot omalääkärille. Cityksi. Taideteollisuuskeskuksen ytimen muodostavat Hackman, Taideteollinen korkeakoulu ja Pop & Jazz Konservatorio. Näiden ympärille muodostuu yritysten keskittymä, jossa on noin 5 000 työpaikkaa. Aluetta sitoo yhteen laaja rantapuisto, joka ulottuu Kyläsaaresta aina Vantaanjoen suulle. Arabianrannan asuntoalueen rakentaminen käynnistyi keväällä 2000. Noin 7 000 asukkaalle mitoitettu alue sijaitsee Arabian taideteollisuuskeskuksen vieressä ja se täydentää Toukolan kaupunginosaa. Arabianrannan kaavoitus alkoi 1990-luvulla. Tällä hetkellä käynnissä on yksittäisiä suunnitteluhankkeita. Lisätietoja: www.arabianranta.fi -portaali &&&&& Nauttikaamme ensilumesta ja sen tuomasta valosta. MIETIN, mitä Esko nyt sanoisi. Hy- EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi myilisi ymmärtäväisesti ja sitten sil- Kaanaankatua Arabianrannassa. Kuva Eija Tuomela-Lehti Kirjeet kaupunginosat.net/kapyla Om trafiken i Kottby PÅ KOTTBYFÖRENINGENS se- PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI Rotanmyrkky on vaaraksi lapsille ja eläimille TÄSTÄ ON VUOSIA, kun talokort- Om planerna på att ersätta den nu utsläppsbaserade bilskatten med en kilometeravgift förverkligas kommer trafiken att ytterligare minska. Då blir det nog mera buss och spårvagn i fortsättningen. Kanske syns också den nya Ettan oftare i Kottby. så stort som Singapore. Den ultimata avsikten med den planerade bilskatten är vad jag har förstått att globalt minska utsläppen av koldioxid, för att stoppa klimatuppvärmningen. Efter att för några år sen ha läst Henrik Svensmarks och Nigel Calders bok The Chilling Stars - A New Theory of Climate Change blev jag klimatskeptiker och är inte alls så säker på att minskad privatbilism har nån bromsande effekt på en eventuell global uppvärmning. Men eftersom privatbilism både innebär slöseri med våra hela tiden minskande energiresurser och i synnerhet med min inte alltför stora pension så blir det nog mera buss och spårvagn i fortsättningen. Och cykel förstås. Text BERT BJARLAND Bild TOIVO KOIVISTO Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy joulukuun 11. päivä. Aineisto toimitukseen 29. marraskuuta mennessä. telissa Pohjolankatu 47 / Käpyläntie 12 kuolivat kaikki pihalla ja sen ympäristössä majailleet siilit ja varikset. Siiliä ei sen jälkeen ole täällä näkynyt. Eläimet olivat syöneet rotanmyrkkyä. Valitettavasti talon asukkaissa on aina joku henkilö, joka näkee rottia kaikkialla ja jatkuvasti, vaikka koko pihapiirissä ei olisi yhtään rottaa. Ainakin Pohjolankadun ja Käpyläntien korttelissa käyvät myrkyttäjät monta kertaa vuodessa. Rotanmyrkky ei ole viatonta kauravelliä, vaan myrkkyä, joka tuo eläimelle tuskallisen kuoleman. Pari vuotta sitten, Pohjolankadun puolelle, keskelle pihaa oli laitettu rotanmyrkkypurkki kahdesti. Toisella kerralla myrkkypurkki oli laitettu kettingillä kiinni tolppaan. Räkättirastaat olivat juuri tulleet ja pihan lapset olisivat voineet löytää myrkkypurkin. Ihmettelen miten isännöitsijäntoimisto suostuu jatkuvaan rottien myrkytykseen? Siitäkin huolimatta, että myös pikkulinnut syövät myrkkypurkeista. Olen sen omin silmin nähnyt. Olen asunut Käpylässä 23 vuotta ja vain kerran onnistunut näkemään rotan. Siitäkin on jo vuosia. Rotta oli ruskea, älykkään näköinen otus ja vilkaisi minua kahdesti. Mielestäni rotta erosi oravasta vain hännän kohdalta. Onneksi oravat ovat säilyneet pihapiirissä ja loikkivat Pohjolankadun yli puutalojen pihoille. Joka kesä Kumpulan maauimalan luona on myös 2-3 varista, jotka eivät lennä, vaan kävelevät pitkin maata. Jos varis kävelee maassa eikä lennä, se viittaa siihen, että lintu on syönyt rotanmyrkkyä. Ilmeisesti Kumpulan maauimalan ympäristöön tai puutalojen pihoille on levitelty huolimattomasti rotanmyrkkyä, josta linnut ovat sitä nokkineet. Sitten Käpylässä vielä ihmetellään, että minne kaikki varpuset ovat hävinneet pensasaidoista, kun kaikki talvehtivat on myrkytetty kuoliaaksi. Jos myrkyttäjänä on yksityinen henkilö tai myrkyttämiseen vihkiytynyt firma, niin myrkkypurkkien pitää olla niin suojattuja, että muut eläimet eivät pääse myrkkyä syömään. Kuka valvoo miten ja minne rotanmyrkkypurkkeja laitetaan? Myrkyttämisessä täytyy olla laillinen valvonta. Isännöitsijätoimistojen tulee huolehtia, että roskalaatikoita ympyröivä aitaus ulottuu maahan asti, niin että yksikään eläin ei pääse aitauksesta sisälle. Sen jälkeen ei tarvita myrkkypurkkejakaan. MARIA-LIISA RODHIN käpyläläinen
3 Käpylään visioidaan uusia suuria asuinalueita Ilmestynyt vuodesta 1951 6.11.2013 Hyvä u Pertti Kukkonen suuren kuvanveistokilpailun finaalissa New Yorkissa utinen KUVANVEISTÄJÄ Pertti Kukkonen pääsi seitsemän kärkeen suuressa kansainvälisessä taidekilpailussa. Orjakaupan uhreja kunnioittava voittoteos on määrä pystyttää YK:n toimitilojen edustalle New Yorkiin. - Kilpailun voitti new yorkilainen, alunperin Haitista kotoisin oleva arkkitehti, mutta jo finaaliin pääseminen oli huikea kokemus, kertoo käpyläläinen Kukkonen Käpylä-lehdelle. Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen oli yksi seitsemästä finalistista, jotka kilpailivat YK:n ja Unescon yhteistyössä järjestämän taideteoskilpailun voitosta. Kilpailu käynnistettiin vuonna 2011. Kilpailutöitä saapui 84 maasta yli 300. Ensimmäisessä karsintavaiheessa Unescon toimikunta valitsi jatkoon 16 ehdotusta. Karsinta jatkui edelleen seitsemän finalistin valintaan. Kaikki finalistit matkustivat New Yorkiin esittelemään teostensa pienoismallit. Voittaja valittiin tänä syksynä. Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on vieraillut erilaisten taide- ja ympäristöhankkeiden vuoksi Länsi-Afrikassa toistakymmentä kertaa. Tässä ! K aupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt uuden yleiskaavan laadinnan ja julkaissut visioitaan siitä mitä Helsinki heidän mielestään voisi olla vuonna 2050. Yleiskaava määrittää osaltaan koko kaupungin maankäytön ja rakentamisen mahdollisuuksia tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 asti sekä myös näkyminä ja visiona myös pidemmälle aina vuoteen 2050 asti. Käpylä-Metsälä-Oulunkylä-Pohjois-Pasila on merkittävä raideliikenteeseen tukeutuva keskustakokonaisuus, joka tulee liittää paremmin osaksi kantakaupunkia. Sisääntuloportti ja solmukohta yhteydessä myös orjuuden historia on tullut hänelle tutuksi. Omakohtainen Afrikan historiaan ja nykypäivään tutustuminen vaikutti vahvasti hänen kilpailuteoksensa ideointiin. - Olihan tämä kilpailu jo kokoluokassaan poikkeuksellinen. Tällaiseen mahdollisuuteen pääsee käsiksi vain kerran elämässään, toteaa Pertti Kukkonen. Vuosien takaa Käpylän kansakoululaisia 90 vuotta sitten Tässä kuvassa on Käpylän kansakoulun II luokka 1923-1924 Seuratalon edessä.Talo tunnettiin sittemmin mm. Seuratalona sekä Vuoritalona, joka paloi viime vuonna. Kuvan omistaa Anneli Oranne, ja se on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa vuonna 2009. Käpylän aseman alue voidaan nähdä Helsingin sisääntuloporttina lentoasemalta. Sen sijainti raide- ja autoliikenteen solmukohdassa, erinomainen saavutettavuus sekä kaupunkirakenteen eheyttämisen, tiivistämisen ja ekotehokkuuden kehittämispotentiaali tekevät alueesta tärkeän. Vuonna 2050 Käpylän solmukohtaan on rakentunut itsenäinen ja omaleimainen keskusta, jonka joukkoliikenneterminaali “Tuusulanbulevardin” päätteessä toimii näyttävänä Helsingin sisääntuloporttina. Aseman kehittäminen on parantanut myös Metsälän, Oulunkylän, Käpylän ja olevien viher- ja virkistysalueiden välistä saavutettavuutta ja monipuolistanut niiden palvelutasoa. Vilkas keskus on tulevaisuudessa myös koti ja naapurusto niille, jotka valitsevat ja kokevat autottomuuden mahdollistavan urbaanin elämäntavan omakseen. Monipuoliset asumisen, yrittämisen ja lähivirkistyksen tarpeet täyttävä alue on Helsingin kevyen liikenteen tärkeimpiä keskusasemia. Käpylään suunnitellaan visiota laadittaessa Pisararadan koillista liityntäterminaalia. Sillä on laajat vaikutukset Käpylän aseman jalankulkuvirtoihin. Se luo mahdollisuuden kehittää Käpylän asemanseutua aivan uusista lähtökohdista. Metsälän työpaikka-alue säilyy. Tulevaisuudessakin on tarpeen tarjota toimitilaa yrityksille myös keskeisiltä sijainneilta. Tekstit CHRISTINA SUOMI / EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva TOIVO KOIVISTO Panuntien varteen on uusissa kaavoissa visioitu asuintaloja, kuten oheisesta kartasta näkyy. Myös Louhenpuisto radanvarressa on täytetty suurilla kerrostalokortteleilla. Nykyisen Tuusulantien päälle aiotaan rakentaa, kun uusi tie kääntyy Veturitielle, radan taakse. Osmontien ja radan väli on täynnä talomassoja. Yhtenäiskoulun taakse jäänee pieni puisto (hiidenkirnu?), mutta entisen hyppyrimäen alastulotasolta asemalle ulottuu kerrostalokortteleiden jono. Kartta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tällainen näkymä on Panuntien varteen, Taivaskallion kupeelle visioidun kerrostalon ikkunasta Käpylän asemalle päin. Näiden kallioiden paikalle suunnitellaan taloriviä aina Pohjolanaukiolle saakka. Osmontie 47:ään rakennetaan parhaillaan Hitas-kerrostaloa. Kiinteistön nettisivuilta näkyy, että sen asunnot on jo myyty. Osmontie 45 on jo saanut rakennusluvan, ja Osmontie 43 vuokrakerrostalo näyttää jo lähes valmiilta ulospäin. Muutaman vuoden kuluttua Käpylän asemanseutu on muuttunut kokonaan. Lapsemme ehtinevät näkemään koko Käpylän muuttumisen vuoteen 2050 mennessä, johon oheinen visio tähtää. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry toivoo, että kaupunginosayhdistykset ja asukkaat perustaisivat yleiskaavaryhmiä tuottamaan palautetta visioista. 84-sivuinen (ja 14 MB kokoinen) visiodokumentti löytyy netistä. Käpylää siinä käsitellään sivuilla 72 ja 77. Helpoimmin tähän dokumenttiin pääset käsiksi klikkaamalla Käpylä-seuran nettisivuilta kohtaa Ajankohtaista. Betonijulkisivupalkinto Toukolanrantaan VUODEN 2013 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy Helsingistä kohteellaan Asunto Oy Lontoonkatu 9. Se sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahden rantavyöhykkeen tuntumassa Toukolanrannassa. Uusi vuokratalo on osa korttelia, joka on kokonaisuudessaan laadukas esimerkki uudenlaisesta betonijulkisivuarkkitehtuurista. Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen ovat vuosien ajan suunnittelukohteissaan käyttäneet betonin ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Tuomaristo haluaa palkita arkkitehtien pitkäjänteisen työn uuden julkisivutuotteen kehittämiseksi osaksi suomalaista rakentamista. Voittaneessa työssä yhdistyvät merkittävällä tavalla laadukas arkkitehtisuunnit- telu sekä uusi innovatiivinen julkisivuratkaisu. Harsoinen betoni Palkinto annetaan erityisesti kuitubetonisen julkisivun kuorielementin arkkitehtuurista ja tuotekehittelystä. Lontoonkatu 9:n julkisivuratkaisu on lasikuitubetonista valmistettu elementti. Voittanut ehdotus on oivallinen esimerkki betonin käytöstä, jossa julkisivun harsomainen keveys uudistaa raskaaksi mielletyn rakennusaineen perinteisiä käyttötapoja. Palkintolautakunta haluaa myös kannustaa valinnallaan suomalaista betoniteollisuutta uusien betoniratkaisujen kehittämiseen ja kuitubetonin mahdollisuuksien tutkimiseen laajemmin rakennussuunnittelussa.
Käpylä-lehti 4 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy Teatteriravintola NYYRIKKI Ravintola Nyyrikin perinteinen Isänpäivälounas on jälleen katettuna 32€ / 16€ Pöytävaraukset puhelimitse numerosta (09) 757 2299 Pohjolankatu 2, Käpylä 6.11.2013 Satu, Silvoplee! SYKSYN KIRKKAISIIN väreihin KUKA? hauskasti pukeutunut Satu Silvo on täynnä energiaa. Karismaattinen yrittäjä ja näyttelijätär hehkuu kilpaa iloisen värisen luonnon kanssa ja kääntää jokaisen ohikulkijan katseet. Silvo iloitsee Näyttelijäliiton myöntämästä kultaisesta kunniamerkistä. Satu Silvo määrittelee itsensä usean asian vartijaksi, mutta ennen kaikkea äidiksi ja puolisoksi. Vaikka näytteleminen on Satu Silvon päätyö, on hänen mukaansa hienoa saada työskennellä monilla elämän saroilla, eri alojen ammattilaisten kanssa. Silvon mukaan kaikkeen hänen elämässään liittyy aina intohimoa. Niin työhön, ystävyyssuhteisiin, kuin suhteissa omiin lapsiinkin. Kuuntelemisen taitoa Silvon on pitänyt harjoitella, mutta asioiden suora purku ja kontakti vastapuolen kanssa ovat hänelle tärkeitä. – Laiskuus ottaa aivoon ja se, että joiltain ihmisiltä puuttuu kyky osoittaa myötätuntoa kanssaeläjiä kohtaan. Minusta on tärkeää tehdä asioita porukalla. On myös tärkeää, että pidämme toisistamme huolta. Toisen ymmärtämisen kautta kanssaeläjistä voi oppia valtavan paljon, sanoo Silvo. • Satu Silvo • Freelancer-näyttelijä • Asuu Käpylässä • Toimii näyttelijäntyön lisäksi vuorovaikutuskouluttajana www.markustalvio.com • Toimii näyttelijäntyön lisäksi ravintoloitsijana www.silvoplee.com Satu Silvon mukaan vuorovaikutustaidoissa tärkeintä on oppia arvostaamaan itseään, mutta myös muita ihmisiä. honsa vastustuskyvyn. Silloin pienten lasten äiti ei päässyt aina teatteriharjoituksiin ja näytökset olivat vaarassa peruuntua. Kunto oli Silvon mukaan jatkuvasti epäkelpo ja olo oli väsynyt. Elävän ravinnon avulla Silvo onnistui laittamaan kropalleen rajat ja pöpöt kuriin. Mikään tiukka nuttura Silvon takaraivoon ei kuitenkaan ilmesty ravinnosta puhuttaessa. Hänen mukaansa ei karttakepillä ole syytä läimiä ketään sormille ruokavaliosta keskusteltaessa. Silvon omaan monipuoliseen ruokavalioon kuuluu myös kalaa ja myös silloin tällöin riistaa. Monen roolin nainen TALVIOLUTVIIKOT ALKAVAT 1.12. - ENNAKKOTASTING 23.11. MUISTA MYÖS 29.11. MUSAILTA! www.oljenkorsi.fi Av. ma 16-24, ti-to 16-02, pe 15-02, la 14-02, su 14-24 Intiankatu 18 P. 044-757 2456 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, www.metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Käpylän Eläinlääkäriasema VETEK Kunnalliskodintie 6, 00600 HKI, p. 09 790 344 ma-pe 8:30 - 19.00 Haiseeko hengitys? Silvo on näyttelijä, mutta myös vuorovaikutuskouluttaja ja ravintoloitsija. Itse hän sanoo olevansa keskiikäinen nainen, joka on iloinen ja ylpeä hänelle tarjotuista erilaisista rooleista, joita on riittänyt näyttelijän uralla laidasta laitaan. – Olen saanut tehdä tragediaa, komediaa, farssia, draamaa ja musikaalia. Ihan kuin Käpylässäkin, myös työssäni arvostan äärimmäisen paljon yhteisöllisyyttä. Arvostan myös kovan luokan ammattilaisia ja loppuun asti hiottua ammattitaitoa. Yhtä roolia ylitse muiden on uraltani vaikea nostaa. Olen kiitollinen kaikista minulle tarjotuista töistä. – Epäonnistumisia ei pitäisi kenenkään pelätä. Välillä onnistumme paremmin ja välillä huonommin. Jokaisen pitäisi itse huolehtia siitä, että oma ammattitaito on mahdollisimman hyvin käytössä ja että tiimi pelaa yhteen joukkueena. Koskaan ei pidä lakata uurastamasta, kokoaa Silvo ajatuksensa. Silvo sukkuloi viikoittain Käpy- län ja Tampereen kotien väliä. Sen lisäksi freelancerin on singahdeltava työn vuoksi muuallekin Suomeen. Helsinki-Tampere-Rauma-Helsinki -akselilla. Tampereella Palatsi-teatterissa esitettävässä musiikkiteatterissa Laulavat sadepisarat, Silvo esittää Lina Lamontin roolin. Rauman kaupunginteatterissa esitettävässä musiikillisessa draamassa, Silvon roolihahmo on turmeltunut salonginpitäjä Minna Craucher. - Roolihahmoni ovat ihanan hulvattomia ja sekopäisiä naisia, sanoo Silvo. von mukaan jokaisen omalla vastuulla ja omasta tahtotilasta kiinni. – Kuuntelemisen taitoja tai ongelmaan puuttumisen, jopa positiivien palautteen antamisen taitoja voi ja pitää opetella, jotta saavutetaan toimiva työyhteisö. Nämä syyt ovat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, miksi olen opiskellut vuorovaikutuskouluttajaksi. Yrityksille ja yhteisöille järjestettävien tilaisuuksien kautta Silvolla on ollut mahdollisuus tutustua eri alojen ammattilaisiin ja siihen miten työ sanelee erilaisten yhteisöjen ilmapiiriä. Vuorovaikutuskouluttaja Elämäntaparemontilla uudet eväät Silvon kokemuksen mukaan vuorovaikutustaidoissa on tärkeintä oppia arvostamaan itseään, mutta myös muita, sekä tunnistelemaan omia ja muiden tunteita ja tarpeita. Vuorovaikutustaitojen oppiminen on Sil- Silvo teki 25 vuotta sitten täydellisen elämäntaparemontin. Jatkuva tulehduskierre ja ainaiset antibioottikuurit olivat lähes tuhonneet hänen ke- Ihania unelmia saa uskaltamalla Silvon unelmat ovat toteutuneet. Rinnalla on ihana puoliso. On hyvä kahden aikuisen ihmisen välinen vahva sopimus, joka lujittaa onnellista parisuhdetta. – Tavallisen turvallisen elämän eläminen on ihaninta arjessa. Minulla on mies, joka lähtee kanssani mihin tahansa seikkailuun ja joka on samalla tavalla kiinnostunut asioista ja elämästä kuin minäkin. Kaikki otetaan vastaan, tulee mitä tulee. En halua tehdä unelmistani liian isoja taakkoja. – Käpylän kodissa on se tunne, jota ei muualla ole. Kun saan avata oven puutarhaan, astua pienelle verannalle ja aistia syksyn tuoksun, tunnen olevani kotona, sanoo Satu Silvo iloisena. Teksti ja kuva HEIDI KARVONEN 1.10.2013 - 30.11.2013 välisenä aikana Tällä kupongilla ILMAINEN HAMMASTARKASTUS SEKÄ DENTISEPT -HAMMASGEELI LEMMIKILLESI Juutalainen tragedia Mikäli hammashoidolle ilmenee tarvetta saatte vielä 15% alennuksen toimenpiteestä tarkistuskäynnin yhteydessä varatusta hoitoajasta! riin symboleihin kuuluu Masadan linnoituksen kohtalo vuonna 73 jKr. Siellä roomalaiset kukistivat heidän kapinansa viimeisen pesäkkeen. Nyky-Israelissa siellä vannovat joka vuosi lippuvalansa panssarivoimien alokkaat ja upseerinvalansa panssarijoukkojen uudet upseerit. Seremoniapaikan yläpuolella lukee: “Masada ei enää kukistu”. Nyt se on tärkeä turistikohde. Juutalaiset olivat v. 66 nousseet laajaan kapinaan roomalaisten herruutta vastaan. Siinä yhteydessä he olivat saaneet haltuunsa myös tämän kuningas Herodeksen rakentaman linnoituksen. Se sijaitsee vuoren laella 400 metriä läheisen Kuolleenmeren yläpuolella. Kapinan kukistuessa sinne oli paennut lähes tuhat n.s. tikarimiestä, osa perheineen. Siellä he tulivat toimeen useita vuosia. Lopulta linnoitusta piirittäneet 10 000 roomalaista kuitenkin on- Huomioittehan uudistuvat aukioloaikamme! 1.11.2013 alkaen ma-ke 8:00-20:00 to-pe 8:00-19:00 Doils ja Catoils -20% koko loka-marraskuun ajan! R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi JUUTALAISTEN HISTORIAN suu- nistuivat tunkeutumaan sinne. Tullessaan he kohtasivat tyrmistyttävän näyn, kaikki puolustajat, perheenjäsenet ja henkilökunta olivat antaneet surmata itsensä. Runsaat ruokavarat oli jätetty osoittamaan, että kuolema oli vapaaehtoinen. Ainoat elävinä löytyneet olivat kaksi naista ja kolme lasta. Elämästä Masadassa ja päätöksestä olla antautumatta roomalaisten orjiksi, jättää naiset raiskattaviksi ja lapset surmattaviksi, eläkkeellä oleva Käpylän kirkkoherra TT Pauli Huuhtanen on kirjoittanut puhuttelevan romaanin. Eksegeetti Huuhtanen tuntee aiheen hyvin, koska on kääntänyt silloin eläneen juutalaisen historioitsija Josefuksen Roomassa kirjoittaman Juutalaissodan historian (WSOY 2004). Huuhtanen kuvaa elämää ja ihmissuhteita linnoituksessa. Sinne oli eksynyt yksi “Nasaretin rabbinkin” kannattaja ja neljä essealaislahkon jäsentä. Kirjassa on myös kah- MLL Perhekummitoimintakurssi alkaa MANNERHEIMIN Lastensuojelu- Pauli Huuhtanen: Masadan piiritys. Romaani juutalaissodan loppuvaiheista vv. 73-74 j.Kr. Kesuura Oy 2012. 167 s. den nuoren rakkaustarina. Erityisen vaikuttava on puolustajien päällikön Eleasar ben Jairin ja hänen lähimpien miestensä neuvottelu siitä, mitä on tehtävä, kun häviö ja tuho näyttivät väistämättömiltä. Teksti SEIKKO ESKOLA liiton Uudenmaan piirillä on lapsiperheille matalan kynnyksen vapaaehtoisapua, ns. perhekummitoimintaa. Ympäri pääkaupunkiseutua kaivataan kipeästi uusia vapaaehtoisia lapsiperheiden tukihenkilöiksi. Niinpä MLL:n Uudenmaan piiri järjestää uusille tukihenkilöille eli perhekummeille koulutuksen Helsingissä 16. marraskuuta alkaen. http://uudenmaanpiiri.mll.fi/toiminta/perhekummitoiminta/ Annamme mielellämme lisätietoja. MLL:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone, p. 040 839 1093 MLL:n Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Jaana Dolk, p. 044 5409 988
Käpylä-Lehti 6.11.2013 5 Käpylän Tiernapojilla juhlavuoden kulkue KÄPYLÄN LUKKO OY TIERNAPOIKAKULKUE valaisee Pohjolankatua itsenäisyyspäivän viikonloppuna kymmenennen kerran. Tiernapojat esiintyvät sunnuntaina 8.12.2013. Kulkue lähtee liikkeelle Pohjolankatu 3 kohdalta kello 16.45 ja reitti päättyy hotelli Parkin eteen. Kyläaktiivi Jyrki Antti Antero Kallius kertoo, että ei itsekään olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että kulkueesta tulisi pysyvä perinne Käpylään. – Idea syntyi, kun omat lapseni olivat Pellava-nimisessä Steiner-päiväkodissa, joka sijaitsee Pohjolankadulla. Ajattelin, että olisi hienoa hyödyntää mahtavaa Pohjolankatua ja saada kulmakunnan kotitaloudet osallistumaan yhteisen kivan tekemiseen, kertoo Knihtiä esittävä Kallius. Idean ovat yhdessä Kalliuksen kanssa toteuttaneet joka vuosi saman korttelin miehet. Vesa Kaartinen esittää Murjaanien kuningasta ja Heikki Laitisen rooliksi on asettunut Herodes. Kertoessaan juhlavuoden tapahtumasta Kallius innostuu heiluttamaan Knihtin ilmamiekkaa kahvipöydän ääressä. Tiernapoikain porukkaa motivoi halu pitää huolta alueen yhteisöllisyydestä. Käpyläläisistä on myös tärkeää pitää perinteitä yllä ja siirtää niitä nuoremmalle sukupolvelle. – Tämä on tällaista isojen poikien leikkiä. Saan miekkailla ja arvaat varmaan, miten innoissaan myös lapset ovat koko touhusta, sanoo Kallius laskiessaan miekkansa kahvipöydän alle. – Tänä vuonna on ajatuksena 10-vuotisjuhlan kunniaksi täydentää ohjelmistoamme 1700-1800 – luvulta ja Helsingin alueelta peräi- SUOJAA KOTISI TURVALUKOLLA Koskelantie 44, 00610 Helsinki Avoinna ark. klo: 7-16 PUH. 720 6020 kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Ravintola Karelian ISÄNPÄIVÄLOUNAS Su 10.11. klo 12-15 Buffet 22,Lapset alle 12v. 11,- alle 4v, 0,- Tiernapoikakulkueessa esiintyvät Kirmo Wartiovaara, Jyrki Kallius, Heikki Laitinen ja Vesa Kaartinen. sin olevilla Tiernapoikien lauluilla, jatkaa Laitinen. Karnevaali joulun alla Käpylän Tiernapoika-kulkue ei ole aivan perinteinen Tiernapoika-esitys. Kullervo-kuoron laulu käynnistää karnevaalihenkisen kulkueen, johon liittyy tiernapoikien seuraksi suuri joukko enkeleiksi pukeutunei- Senioripysäkki Käpylään ”Ryhmä on peili” ”Voiko yksinäisyyteen kuolla?” mietti käpyläläinen Pia Nurminen vuosia sitten nähdessään yksinäisen vanhuksen kasvot mainostolpassa. Surulliset silmät eivät jättäneet häntä rauhaan, vaan palasivat mieleen aina silloin tällöin - kuin odottaen, että Pia tarttuisi toimeen. Kun pari vuotta sitten kävi niin, että Piakin joutui työnantajansa säästötoimien uhriksi ja saneerattiin ulos matkailuyrityksestä, jota hän oli palvellut parikymmentä vuotta, palasivat silmät taas hänen tajuntaansa. Siltä istumalta hän tiesi, mitä hänen piti tehdä. Iteronomista tulisi geronomi! - Iteronomiksi opiskelin Porvoon matkailuopistossa. Sieltä valmistui matkailualan ammattilaisia. Gerontologia on vanhustiedettä eli geronomi puolestaan on vanhustyön ammattilainen. Koulutus vastaa so- sionomin koulutusta ja henkilö voi työskennellä esimerkiksi vanhusten huollossa suunnittelijana, toteuttajana tai vanhustyön sosiaaliohjaajana. Nythän uusi vanhuspalvelulakikin takaa jokaiselle yli 70-vuotiaalle terveydenhuoltopalvelujen lisäksi henkilökohtaista sosiaalista palvelua, kertoo Pia Nurminen. - Olen tottunut ihmisten kanssa toimimiseen entisessä työssäni matkailualalla ja nykyään teen seniorija vanhustyötä, josta pidän erityisen paljon, sanoo Pia, joka lähihoitajaksi valmistumisensa jälkeen on työskennellyt Helsingin kaupungin kotihoitoyksikössä. Työn ohella hän opiskelee nyt geronomiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa Käpylässä, Kätilöopiston viereisessä rakennuksessa. Tällä hetkellä Pia on puolen vuoden opintovapaalla työstään. Hän on ta käpyläläisiä. Pohjolankadun ratikkapysäkin päällä seisoo Antti Snellman komppaamassa saksofonisoitollaan tapahtumaa. Useina vuosina mukana on ollut lisäksi tuli- ja sirkustaiteilijoita. Vaikka paikallisille asukkaille kulkue onkin jo tuttu juttu, toivottavat Käpylän puuhamiehet Kallius, Kaartinen ja Laitinen kaikki helsinkiläiset ja lähitienoon asukkaat tervetulleik- si tapahtumaan. Tiernapojat lahjoittavat kulkueessa keräämänsä koleHdin vuosittain vaihtuvalle hyväntekeväisyyskohteelle. Tapahtumaa kannattaa saapua seuraamaan julkisilla liikennevälineillä Käpylän ulkopuolelta saavuttaessa. vapaaehtoistyöntekijänä perustamassa Senioripysäkkiä Käpylään liittyen loppusuoralla olevaan opiskeluunsa senioripysäkkiohjaajaksi. on maksutonta sekä ryhmäläisille että ohjaajalle, eli hänkään ei saa siitä palkkaa vaan tekee vapaaehtoistyötä lähimmäisen hyväksi. - Aiheet, joista keskustellaan, ovat HelsinkiMission Senioripysäkkiohjelman etukäteen päättämiä, ohjaaja vain esittelee aiheen ryhmälle ennen istuntoa. Joka kerralla on oma aiheensa, 15 eri aihetta, esimerkiksi luopuminen, yksinäisyys ja perhesuhteet. Senioripysäkki on tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Osa ryhmäläisistä voi olla vielä työelämässä, osa jo eläkkeellä, kertoo Pia Nurminen. Senioripysäkki aloittaa Käpykappelissa tammikuussa; seurakunta on antanut tilat keskustelijoille. Itse Senioripysäkki ei kuulu seurakunnan alaisuuteen. Pia toivoo, että halukkaat ottaisivat häneen yhteyttä pikapuoliin, sillä hän haluaa haastatella jokaisen etukäteen henkilökohtaisesti marras-joulukuussa. Ryhmiä voidaan perustaa useampiakin. - Usein tällaiset keskusteluryhmät ovat naisvoittoisia. Toivoisin kovasti, että myös miehet uskaltautuisivat mukaan, sillä monilla on kokemusta ja painokkaita mielipiteitä esimerkiksi erotilanteista. Olisi hyvä saada miesnäkökulmaa keskusteluihin. Omaishoitajat tekevät raskasta ja arvokasta työtä, mutta kokevat usein olevansa melko yksin taakkansa kanssa. Heitä haluaisin mukaan ryhmään keskustelemaan ja jakamaan näkemyksiä ja mielipiteitä, toivoo Pia Nurminen. Senioripysäkillä tavataan! HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka kehittää palveluja ja toimintamuotoja seniorityöhön, nuorten kriisityöhön sekä erityisryhmille. Senioripysäkki on HelsinkiMission kehittämä ryhmäterapiasovellus, jonka tavoitteena on ikääntyneiden psykososiaalisten ongelmien lieveneminen. Vaikka määritelmä kuulostaa kovin viralliselta, niin Pian mielestä tärkeintä on se, että ryhmä voimaannuttaa. - Ryhmä on peili. Keskustelut auttavat monia sillä tavalla, että on hyvä kuulla muiden mielipiteitä ja näkemyksiä samankaltaisista kokemuksista. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Kenenkään ei ole silti pakko puhua mitään, voi olla hiljaakin ja vain kuunnella. Ohjaaja alustaa keskustelut, sillä jokaisella kokoontumiskerralla on jokin tietty teema. Ohjaaja ei kuitenkaan määrää niiden kulusta. Hän voi tarttua puheisiin, jos keskustelu on menossa aivan hakoteille, selvittää Pia Nurminen. Kaikki Senioripysäkkien ohjaajat ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Pysäkkejä on ympäri Suomen, ja nyt siis Käpylässäkin on alkamassa oma ryhmänsä. Siihen osallistumiseen sitoudutaan, se kokoontuu 15 kertaa ja osallistuminen Käpyläläinen Pia Nurminen opiskelee geronomiksi Metropia ammattikorkeakoulussa Käpylässä. Tammikuussa hän aloittaa Senioripysäkki-keskusteluryhmän yli 60-vuotiaille. Teksti ja kuva HEIDI KARVONEN Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Senioripysäkki Alkaa 16.1.2014 Käpykappelissa Ryhmän ohjaaja Pia Nurminen puh. 050-5729517 Varaukset puh. (09) 757 00 77 Ravintola Karelia Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi Iloiset Kädet -joululahjatalo TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. sunnuntaina 24.11 klo 10-15 Oulunkylän Nuotta Kylänvanhimmantie 25 Taidokkaita käsitöitä, runsaasti myyjiä, marttojen kahvio ja arpajaiset. Tervetuloa! Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi Oulunkylän Autokoulu tarjoaa • B-henkilöautokurssit • Harjoitteluvaiheet • Syventävät vaiheet • Pimeänajot simulaattorilla Seuraava B-henkilöautokurssi alkaa maanantaina 11.11.2013 klo 17.15. B-kurssimaksu vuoden loppuun tarjoushintaan 1849,- (norm. 1963,-). Sisältää pimeänajon simulaattorilla! Tutustu kurssivalikoimaamme ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ouak.fi. Löydät meidät osoitteesta Siltavoudintie 2, toimisto avoinna ma-to klo 10-16. p. 044 0131 900, info@ouak.fi
Käpylä-lehti 6 6.11.2013 Kumpuoti etsii uutta Elävä Joulukalenteri 2013 kauppapaikkaa TERVETULOA kaikki käpyläläiset ystävineen JOKA PÄIVÄ KLO 18 KÄPYLÄN KIRJASTOON, Väinölänkatu 5 ! Sytytämme kynttilälyhdyt tutun laulun kera ja arvomme tänä vuonna lorulla kalenteriluukun avaajan. Mukavaa ohjelmaa on luvassa eri puolilla Käpylää. Ajat ja paikka löytyvät myös netistä kaupunginosat.net/kapyla/ , kirjastosta tai Käpylän klubilta, Väinölänkatu 2. KAIKKIIN TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY! Su 1.12. 18.00 18.30 Ma 2.12. 18.00 Ti 3.12. 17.00 18.00 Kirjasto Koskelan kirkko Käpyläntie 11 Kirjasto Ensimmäinen kynttilä syttyy ja luukku aukeaa Latinalaisen joulumusiikin ilta Käpylä-Seuran tontut Käpylän musiikkiopisto Kaksi kynttilää sytytetään, toinen luukku aukeaa Käpylän klubi Kimmon leikkipuisto Turjantie 3 Kirjasto Kirje Joulupukille. Lämmintä mehua + tunnelmaa Kimmon leikkipuisto Kolme kynttilää, kolmas luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Neljä kynttilää, neljäs luukku aukeaa Päivä Linnanmäellä –tanssiesitys Käpylä-Seuran tontut Troppu-ryhmä/Pääkaupunkis. karjalaiset nuoret ry Käpylän klubi Itsenäisyyspäivän Lipunnosto –ohjelma Juhlapuhuja: FM, Djemberumpu-opettaja Aakusti Oksanen Partiolaisten myyjäiset Käpylän Lions-klubi yhdessä muiden tahojen kanssa Ke 4.12. 18.00 18.20 To 5.12. 18.00 Kirjasto Karjalatalo Käpylänkuja 1 Kirjasto Pe 6.12. 9.00 Taivaskallio 11-14 18.00 Käpylän kirkon takana Metsolant.14 Kirjasto Kuusi kynttilää ja kuudes luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut La 7.12. 18.00 Kirjasto Seitsemän kynttilää ja seitsemäs luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Su 8.12. 16.45 18.00 Päiväkoti Pellava Pohjolankatu 3 Kirjasto Käpylän Tiernapoikien 10v. juhlakulkue Mukana yllätyksiä ja Kullervo kuoro. Kahdeksan kynttilää ja 8. luukku aukeaa Käpylän tiernapojat, Kullervo-kuoro Käpylä-Seuran tontut Ma 9.12 18.00 Kirjasto Yhdeksän kynttilää ja 9. luukku aukeaa Käpylän klubi Ti 10.12. 17.30 18.00 Kirjasto Kirjasto Laulu Käpylälle Kymmenen kynttilää ja 10. luukku aukeaa ja Kilisee, kilisee kulkuset alakoulun kuoro laulaa Käpylän kirkkokuoro Käpylän peruskoulu Ke 11.12. 18.00 18.10 Kirjasto Kirjasto Yksitoista kynttilää ja 11. luukku aukeaa Kierrätysleikki Mukaan käytetty kirja/lelu ym. vaihtoon - saa tulla ilmankin - lahjoja riittää kaikille! Käpylä-Seuran tontut Käpylän seudun ympäristöryhmä To 12.12. 18.00 Kirjasto Kaksitoista kynttilää ja 12. luukku aukeaa ja sitten alkaa Seimen joulu -pöytänukke-esitys Seurakunnan lapsija perhetyö Pe 13.12. 8.15 Lucia-juhla 8.15-8.45 Kaikki tervetulleita! Välkommen! Joululauluja ja glögiä Kottby lågstadieskola och Arabias kvartersskola Ilves-teatteri 18.00 Kottby lågstadieskolan Pohjolankatu 45 Ilves-teatteri Sampsantie 50 Kirjasto Kolmetoista kynttilää ja 13. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut La 14.12. 18.00 Kirjasto Neljätoista kynttilää ja 14. luukku aukeaa Käpylän klubi Su 15.12. 18.00 19.00 Kirjasto Käpylän kirkko Metsolant.14 Kirjasto Viisitoista kynttilää ja 15. luukku aukeaa Kauneimmat joululaulut Käpylä-Seuran tontut Oulunkylän seurakunta Kuusitoista kynttilää ja 16. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Kauneimmat joululaulut Oulunkylän seurakunta Seitsemäntoista kynttilää ja 17. luukku aukeaa Venäjä ja joulu Joululeikkejä kaiken ikäisille Käpylä-Seuran tontut Käpylän Druzhba Käpynet 18.00 Koskelan kirkko Käpyläntie 11 Kirjasto Sampsantie 40 Intian leikkipuisto Intiankatu 44 Kirjasto Kahdeksantoista kynttilää ja 18. luukku aukeaa Melukylän lasten joulu, också på svenska, ja runoja Kirjastoyhdistys To 19.12. 18.00 Kirjasto Käpylä-Seuran tontut Lauantaina 16. marraskuuta 2013 Pe 20.12. 18.00 Kirjasto Yhdeksäntoista kynttilää ja 19. luukku aukeaa Sitten muistellaan lapsuuden jouluja kirjastossa glögin ja piparien kera Kaksikymmentä kynttilää ja 20. luukku aukeaa Käpylän klubi Parhaita perinteitä on kiva jatkaa! Tule siis mukaan rakkaalla ratikallamme 1 S ilmaiseksi toriajelulle. La 21.12. 18.00 Kirjasto Kaksikymmentäyksi kynttilää ja 21. luukku yllättää Käpylä-Seuran tontut Su 22.12. 15.00 Kauneimmat joululaulut Oulunkylän seurakunta 18.00 Koskelan kirkko Käpyläntie 11 Kirjasto Kaksikymmentäkaksi kynttilää ja 22. luukku aukeaa Käpylän klubi Ma 23.12. 18.00 Kirjasto Kaksikymmentäkolme kynttilää ja 23. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Ti 24.12. 13.00 Koskelan kirkko Käpyläntie 11 Käpylän kirkko Metsolantie 14 Kirjasto Aattohartaus Oulunkylän seurakunta Aattohartaus Oulunkylän seurakunta Viimeinen luukku aukeaa, joululaulu kajahtaa ja kalenterin salaisuus paljastuu! Kaikki lyhdyt loistavat toivottaen HYVÄÄ JOULUA! Joulupukki ja tontut 17.30 Ma 16.12. 18.00 Ti 17.12. 14.00 Ke 18.12. 18.00 18.30 13.00 15.00 18.00 Viisi kynttilää, viides luukku aukeaa Kuksat KAUPPIAS ERJA SALO etsii uutta vuokratilaa kyläkaupalle. Nykyiseen kiinteistöön on tulossa mittava remontti syksyllä 2014. Ennen uuden tilan löytymistä kauppias toivoisi vakiasiakkaiden piipahtavan Kumpuodissa kertomassa onko lähikaupalle tarvetta. Kumpuoti sijaitsee Intiankadulla 80-vuotiaan talovanhuksen katutasossa. Kauppakiinteistön omistusta hallitsevien asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien ja kauppias Erja Salon mukaan koko kiinteistö on täydellisen remontin tarpeessa. Viime kesänä tehtiin jo kattoremontti. Seuraavaksi ovat vuorossa putkiremontti, sähköremontti, ikkuna- ja ilmastointiremontti. – Tulemme lisäksi hakemaan rakennusvirastolta lupaa julkisivun uudistamiseksi pystylaudoituksella seudun julkisivuhenkeen sopivaksi, sanoo Mika Miettunen, toinen kauppahuoneiston nykyisistä omistajista. Kauppahuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet (9/21 koko asunto-osakeyhtiön osakekannasta) olivat julkisesti myynnissä vuosi sitten. Tarvittavien remonttien laajuus ja niiden aiheuttamat kustannukset eivät kuitenkaan houkutelleet kauppias Saloa lunastamaan tilaa itselleen. Kauppahuoneiston omistajien mukaan tilat on vuokrasopimuksen päätyttyä tarkoitus muut- Intiankadulla sijaitsevan Kumpuodin kauppias Erja Salo etsii uutta vuokratilaa lähi- ja luomutuotteita myyvälle kaupalleen. taa asuinkäyttöön. Remontti alkaa viimeistään määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyessä elokuussa 2014. Lähiruokaa ja yhteisöllisyyttä Salon kauppiasura alkoi neljä vuotta sitten. Entinen korkeakoulun lehtori päätti vaihtaa ammattia pelastaakseen lähipalvelut. Salon mukaan on tärkeää, että valikoimista löytyy lähija luomuruokaa. Salon mukaan kaupassa käy asiakkaita päivittäin noin 200. – Näen työni mielekkäänä, sillä ymmärrän yhteisöllisyyttä. Ihmiset tapaavat kaupassa ja vaihtavat kuulumisia. Oma motiivini pitää kauppaa on lähipalvelujen säilyttäminen, sanoo Salo. Teksti ja kuva HEIDI KARVONEN KUMPUOTI, Intiankatu 34, 00560 HELSINKI 010 321 41 80 www.stadissa.fi/paikat/568/tarmo-intiankatu-kumpuoti YKKÖSELLÄ TOREILLE! RESTAUROINTI Virva Pohjanen Huonekalujen restaurointia Sampsantie 50 www.revipo.fi 040-593 7243 Lähdöt: • Käpylästä klo 10, klo 11 ja klo 12 (mukaan kaikilla pysäkeiltä Velodromille asti) • Kauppatorilta klo 10.30, klo 11.30 ja klo 13.00 Pysähdymme Käpylän jälkeen vain Hakaniemessä ja Kauppatorilla. TERVETULOA KAIKKI KÄPYLÄLÄISET matkustamaan vanhanajan ratikalla laulun ja soiton kera toreille! Käpylä – Seura ry. yhteistyössä Oy Stadin Ratikat Ab:n kanssa Otamme passikuviakin
Käpylä-Lehti 6.11.2013 7 “Onneksi ei ollut rahaa! Meistä tuli kekseliäitä.” Mitä jäi juhlista käteen? Maunulan yhteiskoulu täytti sata vuotta Stig Sundholm Viime lehdessämme kerroimme 75-vuotiaasta Käpylän yhteiskoulusta. Maunulassa pantiin vielä neljännesvuosisadalla paremmaksi: koulu täytti sata vuotta lokakuussa. Kävimme haistelemassa ja maistelemassa juhlakalun tarjoomuksia ja jututimme entisiä oppilaita, joista monet osoittautuivat entisiksi tai nykyisiksi käpyläläisiksi. MAUNULAN YHTEISKOULUN ja matematiikkalukion satavuotisjuhla keräsi lähes viisisataa juhlijaa lokakuisena lauantaina. Päiväjuhlassa esiintyivät nykyiset opiskelijat, jotka esittivät koulun historiaa taiteellisessa muodoissa sanoin, sävelin ja kuvin. Illalla syötiin ja tanssittiin kahdessa salissa ja koulun historianäyttely oli avoinna kaikille. Juhlapuheen piti koulun johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Lekman. Hän muisteli omia kouluaikojaan suurten ikäluokkien aikana, jolloin joka paikka oli täynnä lapsia ja tilat huomattavasti pienempiä kuin nykyisin. Maunulan yhteiskoulu tunnettiin 1960-luvulla Suomen suurimpana oppikouluna yli 1300 oppilaallaan. - Onneksi ei ollut rahaa, Lekman huokaisi. - Sen vuoksi meistä tuli niin kekseliäitä. Kun ei ollut varoja, niin kaikki piti tehdä itse, keksiä ja osata. Jo yksityisen oppikoulun perustaminen Maunulaan oli muun muassa käsitöiden varassa. Sirkka Lekman muisteli, miten yhteiskoulun saamiseksi lapsia pursuavaan lähiöön piti tehdä koruommeltöitä. Tyynyjä ja muita käsitöitä myytiin koulun hyväksi ja silläkin tavalla kerättiin rahaa. vientihuolitsija, Vantaa - Tapaamme edelleenkin vanhojen päiväkoti- ja koulukavereiden kanssa. Järjestän Maunulan leikkikentän leikkijöiden 195070 tapaamisia ja olen mukana monessa muussakin toiminnassa vieläkin, vaikken ole asunut alueella enää aikoihin. Kouluni juhlissa olen ollut aina ja näyttänyt valokuvia, joita olen kerännyt vuosien varrelta. Niitä on jo tuhansia. Jokaisessa tilaisuudessa tulee lisää yhteydenottoja ja nimiä listoihini. Hannele Rankamo toimittaja, Mediapajan vastaava, Maunula Maunulan yhteiskoulu aloitti Maunulassa vuonna 1959. Satavuotisjuhlia vietettiin sen edeltäjien ansiosta, jotka sulautuivat eri vaiheissa kouluun. Alkuperäinen koulu oli nimeltään Viipurin Realikoulu ja se perustettiin vuonna 1913. Matematiikkaa ja taiteita Toki ovat nykyisetkin oppilaat kekseliäitä ja osaavia. Sen todistivat esiintyjät. - Matematiikkalukio aloitti vuonna 1999. Matematiikan lisäksi meillä panostetaan taiteisiin. Musiikkiluokka on ollut jo vuodesta 1989. Koulussa on nykyaikainen musiikkiauditorio, medialuokka ja uusi kirjasto. Ensimmäinen englanninkielinen luokka aloitti syksyllä 1998 ja nykyisin koulussamme toimivat kansainväliset luokat, joilla opiskelee jo yli 70 lasta, kertoi Kirsi Ahlgren, koulun entinen oppilas ja nykyinen ev.lut. uskonnon ja erityisopettaja. Koulusta onkin tullut monta tunnettua persoonaa useilla aloilla. Muusikoista tunnetuin oli ehkä Kirka, mutta eipä hänen maineestaan taida paljon jäädä myöskään ristiriitainen, legendaarinen kolmen maan armeijassa palvellut Esikoululaiset musisoivat Leijonien punanenäpäivänä SUOMEN seitsemäs Nenäpäiväkampanja käynnistyi 16.10.2013. Nenäpäivä-kampanjassa kerätään varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Kampanja huipentuu Nenäpäivä-iltaan Yle TV2:lla 8.11.2013. Keräysvarat toimitetaan perille sinne, missä apua todella tarvitaan ja niillä tuetaan pitkäkestoisia kehitysyhteistyöhankkeita, joiden keskiössä ovat lapset ja heidän perheensä. Kaiken kokoiset lahjoitukset ovat tärkeitä. Esimerkiksi vain 2€ kustannetaan Nepalissa kouluterveystarkastus ja madotushoito yhdelle koululaiselle. Suomen Lions-liitto on yksi kam- panjan kolmesta pääyhteistyökumppanista ja siten mukana Nenäpäivän varainkeruussa. Lions Club Helsinki/Metsälä ja Lions Club Vantaa/Forte tempaisevat Nenäpäivä-kampanjan merkeissä perjantaina 8.11.2013 ja paikkana K-Supermarket Mustapekka. Paikalla mm. muurinpohjalettuja, esikoululaisten musiikkiesitys ja mahdollisuus keskustella kuinka leijonat voisivat toimittaa apua sinne missä sitä tarvitaan. Luonnollisesti myös lipaskerääjät ovat paikalla koko päivän, joten sinäkin voit antaa panoksesi kampanjan hyväksi. Tule mukaan ja laitetaan yhdessä hyvä kiertämään. - Toimitan Maunulan Sanomia Mediapajalla Metsäpurontiellä. Seuraan aktiivisesti Maunulan ja Pakilan asioita. Koulun satavuotisjuhlista raportoimme ilman muuta. On todella hauska tavata niin monia tuttuja, ja uusiakin kasvoja - kuten Käpylälehden päätoimittaja. Voimme ehkä päästä yhteistyöhönkin joskus, koska meillä on yhteisiä mielenkiinnon aiheita. Tällaisten pienten kaupunginosalehtien kannattaisi pitää yhtä. Maunulan yhteiskoulu rakennettiin vuonna 1958 suurten ikäluokkien pyrkiessä oppikouluun. Opetus alkoi lapsia pursuavassa lähiössä vuonna 1959. Matematiikkalukio perustettiin vuonna 1999. Alkuperäisen koulun, Viipurin Realikoulun syntymävuosi oli 1913. Maunulan yhteiskouluun kerääntyi lähes 500 juhlijaa satavuotiasta onnittelemaan. Viimeisin laajennus on arkkitehti Pirjo Kantolan suunnittelema lisäsiipi, jonka lasiseinäisessä ja koko rakennuksen korkuisessa ruokasalissa oli mahtavat puitteet illastaa. Alkuperäisen koulurakennuksen suunnittelija oli arkkitehti Jussi Järvi. sotilas Larry Thorne eli kapteeni Lauri Törni, joka oli yksi koulun neljästä Mannerheim-ristin ritarista. - Meillä on monta entistä oppilasta opettajana, mm. vararehtorimme Terhi Olkkonen, Ahlgren sanoi ja totesi sen todistavan koulun hyvästä hengestä. Koulun nykyinen rehtori on Carita Jalasto. Pekka Vauhkonen DI, Espoo Petro Paunu ja Juha Skogberg kävivät Maunulan yhteiskoulua Käpylästä. Isoon kouluun mahtui monta muutakin käpyläläistä, kertoi Petro, jonka kanssa muistelimme myös hänen isäänsä, Käpylä-lehden entistä päätoimittaja Olli Paunua. Maunulan yhteiskoulu Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio sekä sen edeltäjäkoulut: 1913-20 Viipurin Realikoulu 1917-20 Karjalan maanviljelyslyseo 1920 Viipurin Kauppalyseo 1921-40 Viipurin Realikoulu, Maanviljelys- ja Kauppalyseo 1940-58 Vaasanrinteen yksityislyseo 1959-99 Maunulan yhteiskoulu Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI i erä r u u S ksiä y h e rkkik Kaikki kodin suuret ja pienet remontit luotettavasti ja ammattitaidolla. 10 me Puh. 040 515 7222 lehdonpete@gmail.com facebook.com/remontointi € Puutarhamyymälä Sofianlehto Kaikki kauniit kukat isälle! ark. 10-18, la 9-17, su 10-17 Tarkista aukioloajat netistä Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com - Olen eläkkeellä ja nyt minulla on aikaa käydä tällaisissa juhlissa. Itse järjestän mielenkiintoisia retkiä. Vedän mm. Mannerheim-ristin ritarien hautakävelyjä Hietaniemen hautausmaalla. Mitäs luulet, moniko tietää, minne heidät on haudattu? Minä tiedän ne kaikki ja olen käynyt useimmilla. Voin järjestää kierroksen myös Suomen Pankin johtajien, tai Punakaartilaisten, tai Suomen tasavallan presidenttien tai jostain muusta syystä tunnettujen henkilöiden viimeisillä leposijoilla. Ai, miksikö tällainen harrastus? No, kun tällaisilla kierroksilla tapaa aina niin mielenkiintoisia eläviä ihmisiä! Lahjaksi muotia itselle tai ystävälle Furlan silmälasien ostajalle Furlan laukku kaupan päälle. Kauppakeskus Arabia Hämeentie 111, 1. krs puh. (09) 2780 0160 ma-pe 10-18 la 10-15 Etusi arvo 240€ Optikon näöntarkastus Policen silmälasien ostajalle Policen kello kaupan päälle. 0€ Etusi arvo 159€ Tarjous on voimassa 1.11.-24.12.2013 ostaessasi kehykset ja linssit. Optikon tekemä näöntarkastus kaupan päälle silmälasien ostajalle (norm. 35 €), ei koske piilolinssinäöntarkastusta. Ei muita alennuksia. ARABIANRANNAN SILMÄSET
Käpylä-lehti 8 Aale Tynnin syntymästä sata vuotta Svenska hörnan Räddad av hattifnattar DE SÄGER ATT årets svampskörd inte är något vidare. Jag som hittills hade hittat riktigt skapligt med svamp både i Borgåtrakten och i centralparken har inte riktigt velat hålla med. Till Arbis svamputställning i medlet av september hämtade jag ett dussin samma morgon i Kottby med omnejd insamlade arter, bland annat stolt fjällskivling som ju inte är sådär väldigt vanlig. Men sen har det faktiskt minskat. I Sibbo storskog hittade jag ändå häromveckan fårtickor så att jag igen fick svampplockningsförbud; frysen börjar kantänka vara överfull. Nå, förutseende som man är har man naturligtvis lämpligen införskaffat en svamptork som faktiskt är ganska effektiv, jag räknade ut att den mängd elenergi som behövs för att torka en sats svamp kostar mindre än en euro. Och torkad svamp behöver inget frysutrymme. Här för nån månad sen när jag på cykel var ute i centralparkens södra delar, i Månsastrakten, hade jag inte hittat annat än lite kremlor och nån enstaka fjällig bläcksvamp och var ren på väg hem när jag ytterligare ville kolla en av cykel- och promenadvägarna där jag nångång tidigare hittat svamp. Och där – på båda sidor av vägen – stod de, bläcksvamparna. Nån fiffikus hade faktiskt petat ned en pinne i marken med en handtextad skylt där det stod (på finska) ”Varning för hattifnattar”. Och jag insåg med ett skratt att de ju faktiskt liknar hattifnattar, de fjälliga bläcksvamparna, som folk som skyltskrivaren inte vet att faktiskt är läckra matsvampar. Så jag tackade i andanom skyltskrivaren för hens okunskap, plockade en kvart och cyklade hem med svampkorgen full av hattifnattar. Och nu, i början av oktober, var jag igen på cykel i centralparken med förhoppningen att hitta lite svamp till den fisk som senare på dan skulle inköpas på strömmingsmarknaden. Och igen hade jag ren i praktiken gett upp hoppet att hitta nåt och var ren på väg hem när jag ändå tog en sväng via en väg där jag vet om en gammal murken och mossbelupen stubbe där jag varje år har plockat slöjskivling och som jag kollat varje gång jag cyklat förbi men som uppenbart börjat vara slutkörd som svampodling. Men när jag kommer förbi ser det ut som där skulle finnas några hattar. Vid en närmare inspektion visar det sig att stubben än en gång infriar förhoppningarna; jag plockar under en dryg halvtimme rökslöjskivling på den – flera hundra fina exemplar. De är ju små men en korg blir det igen. Räddad av min gamla stubbe – än en gång. Runoilija ja suomentaja Aale Tynni on paljon muutakin kuin lastenlorujen riimittelijä. KÄPYLÄN KIRJASTOYHDISTYS toi 22. lokakuuta yleisön eteen runoilija Aale Tynnin tyttären Riitta Seppälän ja tyttärenpojan MikkoOlavi Seppälän. Jännittävää. Tynni oli lapsuuteni kirkkaimpia runottaria, mutta hän kuului jonnekin kaukaisuuteen, suurin piirtein Aapiskirjan syntyaikoihin. Nyt edessäni seisoikin Tynnin eläviä lähisukulaisia, joilta on juuri ilmestynyt äidin ja isoäidin omaelämäkerta: Aale Tynni – Hymyily, kyynel, laulu. Aale Tynni oli pidättyväinen ja piti verhoa yksityisten asioiden edessä. Samalla hän kuitenkin säilytti kaiken, lippuset ja lappuset, kirjeet ja muut paperit. Perhearkisto siirtyi Tynnin kuoleman jälkeen 1997 Riitta-tyttärelle. Hän löysi sieltä ”herkullista ja hyvää” aineistoa, joka on nyt siirtymässä Suomalaisen kirjallisuuden seuralle. Aineiston turvin Riitta Seppälä toimitti 2005 kirjan Kuva kaivattuni. P. Mustapään runojen taustaa ja nyt hän on kirjoittanut poikansa kanssa Tynnin elämäkerran. - Me emme ainoastaan kerro henkilökohtaisia asioita, vaan myös hänen tuotannostaan ja tuotannon vastaanottamisesta sekä siitä ajasta jona hän eli, Riitta Seppälä valottaa. BERT BJARLAND Inkerinmaalta Suomeen Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Kuolleita Aale Tynni oli inkeriläinen. Perhe muutti Suomeen 1919, jolloin perheenjäsenet saivat Suomen kansalaisuuden. - Inkeriläinen tausta ei juuri näy Tynnin runoissa, Mikko-Olavi Seppälä sanoo. - Mutta koti oli inkeriläinen. Vanhemmat pitivät yhteyttä sekä sukulaisiinsa että Suomen inkeriläiseen yhteisöön. Koulunsa Tynni kävi tyttönorssissa, missä oli vallalla naiskasvatus kotitalousoppeineen. Oppikoulun lehtori Hilja Vilkemaa, Vilkkari, oli Tynnin suuri innoittaja ja esikuva. Abiturienttivuonna Tynni kirjoitti muun muassa päiväkirjaa, joka oli osoitettu opettajalleen. - Vilkkari rohkaisi Aale Tynniä kirjoittamaan ja liittymään Nuoren voiman liittoon, Mikko-Olavi Seppälä kertoo. - Vilkemaan vaikutus oli Tynniin iso, samoin kuin esimerkiksi äidinkielen opettaja Tellervo Tapionlinnan ja yliopiston opettaja Kaarlo Marjasen, joka opetti Tynnille lausuntaa. Aale Tynni ryhtyi opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta ja valmistui 1936, julkaisi esikoisteoksensa Kynttiläsydämen 1938 ja pian perään Vesilinnun 1940. Samana vuonna hän meni myös naimisiin kirkkohistorioitsija Kauko Pirisen kanssa ja sai kolme lasta, jotka syntyivät 1942, 1944 ja 1946. Joulumusiikkia Latinalaisesta Amerikasta SAMAN JOULUTÄHDEN ALLA Konsertti su 1.12.2013 klo 18.30 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Rakkaamme Elsa Rakel Tarvainen o.s. Virtanen * 12.05.1922 Mäntsälä † 01.10.2013 Helsinki Aino Lehto Aurinko-yhtye esittää barokkimusiikkia Lasten ja nuorten ryhmän esittämiä joululauluja espanjaksi Antakaa nukkua, kipua tunteneen, antakaa nukkua rauhan rannalle saapuneen, antakaa tuulien laulaa lauluja uurastajasta, antakaa lintujen kertoa menneestä rakkahasta. Kiitollisin mielin muistaen Matti ja Kaisu Sirpa perheineen Erkki Taimi-sisko sukulaiset ja ystävät Vainajan toivomuksesta siunaus ja uurnanlasku suoritettu läheisten läsnä ollessa. 6.11.2013 Vapaa pääsy - ohjelmat 5 € Tervetuloa! Aili Oksanen Käpylä-lehdessä kirjoitimme keväällä 102 vuoden iän saavuttaneesta Aino Lehdosta ja 100 vuotta täyttäneestä Aili Oksasesta. Saimme syksyllä suruviestin. Molemmat ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Otamme osaa omaisten suruun. Riitta Seppälältä ja Mikko-Olavi Seppälältä on juuri ilmestynyt äidin ja isoäidin omaelämäkerta: Aale Tynni – Hymyily, kyynel, laulu. He kertoivat kirjastaan Käpylän kirjastossa. Ennen vuotta 1950 Tynniltä ilmestyivät vielä teokset Lähde ja matkamies, Lehtimaja ja Soiva metsä. Hän oli tuolloin myös aloittanut pitkän suomentajan uransa. Perheen perustaminen ja lasten saaminen oli Tynnille tärkeää. Silloin alkoivat syntyä hänen äiti–lapsi -runonsa, jotka ovat edelleen koskettavia ja voimissaan. - Niitä pidettiin uutena avauksena kirjallisuudessa niiden rohkean biologisen luonteensa vuoksi. Suuri rakkaus Jo 1940-luvulla Aale Tynnille tapahtui jotakin järisyttävää. Hän rakastui Martti Haavioon, runoilija P. Mustapäähän, jota hän oli ihaillut pitkään. - Aale Tynni ja Martti Haavio rakastuivat ensin toistensa runoihin ja sitten 1947 toisiinsa, Riitta Seppälä kertoo. - Kummatkin olivat tahollaan naimisissa, Martti Haaviollakin oli iso perhe, viisi lasta. - Alkoi pitkä ahdistava jakso ja he elivät aluksi yhteistä elämäänsä vain runomaailmassa. - Haavion vaimo Elsa EnäjärviHaavio kuoli 1951, mutta Aale Tynni oli edelleen naimisissa, eikä avioeron saaminen ollut mikään helppo juttu. Kauko Pirinen pisti vastaan vuosikausia ja Haavio ja Tynni saivat toisensa vasta 1960. Rakkaus Haavioon voimisti Tynnin luovuutta ja antoi voimia onnettoman avioliiton sietämiseen. 1957 runoilijalta ilmestyi muun muassa suurteos Tuhat laulujen vuotta: Valikoima länsimaista lyriikkaa. Vuonna 2004 uudistetussa ja täydennetyssä laitoksessa on yli tuhat sivua ja runosuomennoksia Tynnin omin sanoin ”noin tuhannen vuoden ajalta”. Martti Haavio kuoli 1973, jonka jälkeen Tynni eli leskenä vielä 25 vuotta. Suru ja kaipaus eivät nitistäneet Tynnin luovuutta, mutta monet runot saivat tummia sävyjä. Monet nukkuvat vieretysten ja vihaavat toisiaan, mutta toisillensa rakkaat varhain erotetaan. (Tarinain lähde, 1973) Runoilijaa kunnioittavat juhlavuonna myös säveltäjät Kaj Chydenius ja Toni Edelman. Heiltä on vastikään ilmestynyt Tynnin runoudelle omistettu äänilevy. Chydeniuksen albumi on nimeltään Kaarisilta, Edelmanin Tarinain lähde. Lisäksi Tynnin teoksesta Kootut runot 1938–1987 (Wsoy) on ilmestynyt uusi laitos, johon on otettu mukaan kaksi viimeisintä runokokoelmaa. Teksti ja kuva ALICE KARLSSON Pienet ja huomaamattomat huomaamattoom kuulokojeett Varaa lokaTilaa maksuton kuulokoje-esite marraskuun aikana ILMAINEN kuulontarkastus Tutkimukset, kuulokojeet, tinnitusnoiserit - yksityisesti! ZZZ NXXORKDQVD ¿ (09) 345 5300 - Soidintie 8, Malmi Myymälämme palvelee Ma-To 8-17 Pe 8-16
Käpylä-Lehti 6.11.2013 Menot Käpylän kirjasto Monologeja Karjala-talolla HETKEN HOHTAVA VALO ti 26.11. klo 18, kirjailijavieraana Juha Itkonen. Huikeassa ja tarkoin havainnoin höystetyssä sukupolvitarinassa piirtyy kaari optimistisesta 1950-60-luvun Suomesta kohti 2000-luvun maailmaa, jossa modernit edistyksen ihanteet horjuvat. Marraskuun 16. on Karjalatalossa Heikki Turusen teksteihin perustuva monologesitys, esittäjänä kulttuurin moniottelija/ näyttelijä Timoi Munne, joka on syntyisin Käpylästä. Hän on ollut näyttelijänä Petroskoin teatterissa, tehnyt uuskansanmusiikkia Folkswagen-yhtyessä ja Pakafolk-orkesterissa. Hän on ollut kansanperinnetutkijana Joensuun yliopistossa. VIULUNSOITTAJA KADULLA ti 10.12. klo 18 kirjailijavieraana alttoviulisti Teemu Kupiainen. Stefan Bremerin näyttelyn avajaiset klo 17. Teemu Kupiainen kertoo sanoin, kuvin ja sävelin katusoittomatkoistaan Kiinaan, Intiaan, Marokkoon ja Ranskaan. Matkapäiväkirjat kertovat miten Kupiainen solmii Bachin avulla loputtomasti kontakteja ja lumoaa soitollaan katulapset, kerjäläiset, munkit, paimenet, prostituoidut, liikemiehet ja turistit - sekä apinat, koirat ja ainakin yhden lehmän. Matkakertomus on myös upea kuvateos; valokuvaaja Stefan Bremer oli mukana Kupiaisen toisella matkalla Intiaan. Bremerin valokuvat täydentävät Kupiaisen pohdintoja musiikista ja elämästä. Viulunsoittaja kadulla - valokuvanäyttely Käpylän kirjastossa joulukuun ajan. Järj. Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto Arabianrannan kirjasto 10.12. klo 18 Sofi Oksanen vierailee Arabianrannan Aralis-kirjastossa. Kaiken se kestää Vammaisteatteriryhmä Elämäntaiteilijoiden 10-vuotisjuhlaesitys kertoo tarinaa vammaispariskunnasta ja maahanmuuttaneesta vammaistytöstä. Näytelmän teemana on rakkaus ja toivo, joihin uskominen on hetkittäin koetuksella. Näytelmän esiintyjät ovat erilailla liikunta- ja puhevammaisia, intohimoisesti ja ilolla teatteria harrastavia aikuisia. Teatteriryhmä on Uudenmaan cpyhdistyksen toimintaa. Ke 6.11. Klo 18:30 Helsingin Invaliidien yhdistys, Voudintie 6.Vapaa pääsy. Paikkavaraukset sähköpostitse: lauratoikander@gmail. com Tai puh. tiistaisin klo 19:30-21 ja torstaisin klo 9-11 numeroon p. 050 530 2918. KäpyGrillin RunoIlta parittomien viikkojen keskiviikot klo 19.30. Osmontie 5. 6.11. Dikter, Svenska dagen 6.11. 20.11. Saima Harmaja (Aale Tynni varalla) 4.12. Hannu Niklander 18.12.Syyskaudenpäättäjäiset Syysmarkkinat Verraton vanhuus Yleisöluento to 7.11 klo 18-20 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Puhujana Vappu Taipale, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n puheenjohtaja. Vapaa pääsy. Järj. Oulunkylän seurakunta ja Oulunkylän Martat Pellavan joulumyyjäiset Steinerpäiväkoti Pellavan perinteiset JOULUMYYJÄISET sunnuntaina 1.12.2013 klo11-14. Pohjolankatu 3-5. Nenäpäivän tapahtuma pe 8.11.2013 K-Supermarket Mustapekka. Ohjelmassa esikoululaisten musiikkiesitys kello 13.00. muurinpohjalettuja kello 14.00-17.00. Lions-infopiste 14.00-17.00 Järjestäjät: Lions Club Helsinki/Metsälä ja Lions Club Vantaa/Forte Mestari-Laulajien joulukonsertti Mieskuoro Mestari-Laulajat esiintyy perinteisesti Joulun alla Käpylän kirkossa lauantaina 14.12. klo 18. Solistina on sopraano Johanna Tuomi. Uruilla säestää kanttori Hannu Leskinen. Konserttia johtaa dir.mus. Märt Ratassepp. 9 Etymologia Takaikkuna Ilmansuunnat Elettiinpä ennenkin SUOMEN KIELESSÄ on neljä pääilmansuuntaa tarkoittavaa ilmaisua. Pohjoinen, etelä, itä ja länsi. Näistä kaksi liittyy muinaiseen suomalaiseen asumukseen, kotaan. Sana pohjoinen viittaa kodan takaosaan eli pohjaan. Sukukielissämme on samanlaisia ilmaisuja lähes samoissa merkityksissä. Inkerin pohja tarkoittaa pohjaa. Pohjain taas tarkoittaa pohjoista, pohjukkaa ja pientä lahtea. Karjalan pohja tarkoittaa pohjaa, perustaa, pohjukkaa, lyydin pond(e) pohjaa ja pohjoista sekä nuotan perää. Vepsän pohd sekä vatjan pehja tarkoittavat pohjaa ja pohjoista. Viron põhi tarkoittaa pohjaa, perustaa ja pohjoista. Samaan sanaperheeseen kuuluu myös saamen kodan peräosaa tarkoittava sana boasso. Kodan ovi- eli etupuoli on etelässä. Inkerin etteelä tarkoittaa lounasta. Vatjan etelä, viron murteiden edel ja liivin jedaal tarkoittavat etelää. Nämä kaikki sanat ovat esi-sanan johdannaisia. Nykyviroksi etelä kuitenkin on kuitenkin lõuna, siis sama kuin suomen lounas. Itä on se suunta josta aurinko nousee eli itää. Sana on inkeriksi, karjalaksi ja vatjaksi itä ja viroksi ida. Liivin ida taas tarkoittaa koillista. Länsi-sanan alkuperä on epäselvä. Se saattaa kuulua samaan sanaperheeseen kuin leutoa ja lauhaa tarkoittava lenseä tai alavaa maata tarkoittava sana lans. Väli-ilmansuunnat Koillinen-sanan lähtökohta sanassa koi eli päivän sarastus. Sanan johdannaisia ovat sellaiset sanat kuin koittaa ja koitua, jotka tarkoittavat päivän valkenemista. Sanalla on paljon vastineita sukukielissämme. Karjalan koittoa tarkoittaa mm. valkenemista ja koittamista, lyydin koittada koittamista ja kirkkaana olemista. Vatjan kojottas tarkoittaa heikosti näkymistä. Viron koivalge on aamurusko ja ruskotus. Liivin kuoi ja koi tarkoittavat aamuruskoa. Sanalla on äänteellisiä vastineita myös etäisemmissä sukukielissämme. Esimerkiksi syrjäänin kia ja kiva sekä votjakin kaj ja kuj tarkoittavat aamu- ja iltaruskoa. Suomen sanaa kaakko ja viron kagu on rinnastettu kuikkaa tarkoittavaan linnunnimeen kaakka. Tästä on lähtenyt ajatus, että kaakko on alun perin tarkoittanut suuntaa, mihin linnut muuttomatkallaan lentävät. Sanan kehitystä merkitsemään ilmansuuntaa on verrattu myös kreikan lintua merkitsevän sanan ornis kehittymistä muotoon ornithias, joka tarkoittaa eteläkaakkoista tuulta. Lounas tarkoittaa paitsi etelän ja lännen väliä myös keskipäivää ja päivällistä. Sanalla on paljon vastineita lähisukukielissämme. Karjalan lounat tarkoittaa puoltapäivää, aunuksen lounat päivällistä, lyydin lounaine lounas- ilmansuuntaa, vepsän louna ja luuna puolipäiväateriaa. Viron lõuna kuitenkin tarkoittaa etelää. Etäisempien sukukieltemme äänteelliset vastineet tarkoittavat useimmiten päivää ja päivänvaloa. Luode tarkoittaa sekä ilmansuuntaa että laskuvettä. Sana tunnetaan hyvin lähimmissä sukukielissämme. Esimerkiksi inkerin loove tarkoittaa luodetta, karjalan luuveh länttä ja lounasta, lyydin luodeh länttä, vepsän lodeh luodetta ja länttä, viron loe ja liivin luod luodetta. Sana saattaa olla lainaa germaanisista kielistä. Muinaisnorjan floth tarkoitti tulvaa. Nykyruotsiksi se on flod. SEPPO SEPPÄLÄ Tellingin pientaloillat ma 18.11.2013 klo 17.30–19.30, Suunnitellaan toimiva koti ma 10.2.2014 klo 17.30–19.30, Laatu varmistetaan työmaalla ”Suunnitellaan toimiva koti”- ja ”Laatu varmistetaan työmaalla” -tilaisuuksien esitykset ovat katsottavissa myös videolta rakennusvalvonnan verkkosivuilta tai viraston YouTube-kanavalta. Myös sarjan muut osat kuvataan. Helsingin rakennusvalvonnan pientaloillat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Rakennusvalvontavirasto, Palvelupiste Tellinki, Siltasaarenkatu 13, 6. kerros. Kivinokan tukikonsertti Oulunkylän srk:n Kutomakerhon JOULUMYYJÄISET LAUANTAINA 23.11. klo 11.00 – 14.00 SUNNUNTAINA 24.11. klo 11.00 – 14.00 Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. krs Myytävänä: • kauniita kangaspuissa kudottuja yksilöllisiä kudonnaisia • käsin tehtyjä joulukoristeita • kotitekoisia leivonnaisia (vain lauantaina) Kahviossa: • ohrapuuroa sekahedelmäkeiton kera • kahvia, teetä, mehua • kotileivonnaisia Lista- ja pika-arpoja Myyjäisten tuotto seurakunnan diakoniatyölle. ...Elettinpä ennenkin, vaik ojan takan oltiin, ojapuita poltettiin ja ojast oltta juotiin. NÄINHÄN LAULOI Jukolan Juhani poikien kakara-ajan karkuretkellä. Ääni ilahdutti Jukolan emäntää. Kadoksissa olleet kuusi vanhinta poikaa olivat näet löytyneet, mutta seurasipa siitä melkoinen selkäsauna kavereille. Tänä päivänä Jukolan emäntä kai istuisi posessa lastensa pahoinpitelystä! Mutta elettinpä sitä ennenkin. Syntymävuotenani 1934 silloinen Tilastollinen päätoimisto oli saanut aikaan kaiketikin Suomen ensimmäisen virallisen väestöennusteen. Elettiin vielä lama-aikaa, ja takana olivat vuoden 1918 vaikutukset ja 1920-luvun aikana alkaneet maastamuuttovuodet. Suomen väestö oli selvästi alle 4 miljoonaa. Sen ajan todellisuuden pohjalta Tilastollinen päätoimisto arvioi ettei Suomen väestö tulisi koskaan ylittämään neljää miljoonaa. Nyt meitä on runsaat viisi miljoonaa, ja tämän hetkinen väestönkasvuun pohjaava ennuste otaksuu, ettei kuutta miljoonaa koskaan ylitetä. Vuodesta 1934 Suomen väestö ei siis ole edes tuplaantunut. 1930-luvun alkuvuosina maailman väestö puolestaan oli vain vähän yli kaksi miljardia. Nyt yli seitsemän miljardia, siis 1930-luvulta pitkälti yli kolminkertaistunut, ja kasvuvauhti jatkuu. Ehkä tämä kertoo jotakin siitä mistä ne paineet maailmanlaajuisesti esimerkiksi ympäristöön patoutuvat. Omasta mielestäni tämän pitäisi kertoa myös siitä millaista kärpäsen surinaa meidän 5 miljoonan suomalaisen kaikkinainen taloudellinen ja teollinen puuhastelu saastuttamisineen on 7 miljardin väestömäärän rinnalla. Minun puolestani sinänsä joku suomalainenkin, mies tai nainen, voi kaikin mokomin harrastella trapetsi- ja köysikuntoilua jäämurtajien tai öljyporauslauttojen kyljillä. Kuntoahan ja uskallusta se varmasti vaati, mutta en tiedä onko siinä järkeä. Olisiko parempiin tuloksiin johtavaa lähteä harjoittamaan vaikkapa ehkäisyvalistusta moisin voimavaroin Afrikkaan tai ylikansoittuville alueille Aasiaan, ehkäisyvalistusta ja hygieniaa. Albert Schwetzer aikanaan perusti Afrikkaan Gabonin Lambareneen sairaanhoitajavaimonsa kanssa sairaalan, jossa hoiti mm. spitaalisia ja unitautisia. He perustivat sairaalan omilla varoillaan. Myös erinomaisena urkurina tunnettu Schweitzer sai vuonna 1952 Nobelin rauhanpalkinnon. Joka tapauksessa Schwetzer sai paljon aikaan huomattavasti pienemmin pääomin kuin nyt huomiota kalastava Greenpeace kaikkine laivastoineen ja juristikomppanioineen. Mutta eihän tämä facebooktwitter-älypuhelin-sukupolvi varmaan ole kuullutkaan Schweitzerista, onko Seitsemästä veljeksestäkään. Yhtäkaikki elettinpä ennenkin, yllättävää kyllä vaikka pitikin tavata ihan oikeita ihmisiä pankkien, postien, kauppojen ja muitten kaikkinaisten tiskien takana. Siis elettinpä ennenkin vaik tiskin takan oltiin... JUHANI IKONEN KOTIREMONTIT & RAKENTAMINEN 30 vuoden ammattitaidolla tällä alueella -kotitalousvähennys040-475 35 17 asennusjaremonttipalvelu@kolumbus.fi to 7.11. klo 18 alkaen Kulosaaren kartanolla Yhtenäiskoululla perinteiseen tapaan 23.11. Käpyrinteen 75-vuotisjuhla -
!!! " # $
%
&'%( &
) *
+
&,,%- JOULUMYYJÄISET Joulumyyjäiset! Sunnuntaina 01.12.13 klo 11-14.00 Käpylän Työväentalolla, Vipusentie 19 • Leivonnaisia • Käsitöitä • Kirpputori • Arpajaiset • Kahviossa: hernekeittoa, kahvia ja pullaa. Tervetuloa!! Järjestäjät: MES ry ja Vipuset ry Käpyrinteen palvelutalossa, Ilmattarentie 2. lauantaina 30.11.2013 klo 12.00 – 15.00. Tarjolla joululaatikoita ja - leivonnaisia, käsitöitä, taidetta, koristeita, arpajaiset, kirpputori. • Hernekeittoa, kahvia, torttuja, pullaa sekä iloista mieltä. Tervetuloa KÄPYRINTEEN PALVELUTALO www.kapyrinne.fi
Käpylä-lehti 10 Elsa Tarvainen on poissa Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 Jumalanpalvelukset Su 10.11. klo 11 Kaiku-messu. Toiminnallinen liturgia, myös perheille. Kosonen, Albekoglu, Evi Kant. Keitto ja kahvi. Su 17.11. klo 11 Messu. Savik, Leskinen. Su 24.11. klo 11 Messu. Pelkonen, Albekoglu, Kinnunen, Käpylän kirkkokuoro. Joululahjapuun avaus. Su 1.12. klo 11 Adventtisunnuntai 1.12, tervetuloa laulamaan Hoosiannaa. Klo 11 Messu ja pyhäkoulu. Elo, Albekoglu, Leskinen. Adventtipuuro ja kahvit Tallinnan yst. seurakunnan hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta. Ke 4.12. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen. Kosonen, Kinnunen. Kahvi ja klo 13 Päiväpiiri. Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä, klo 9 Lipunnosto ja kunnianosoitus Taivaskalliolla. Sen jälkeen Käpylän kirkolla kirkkokahvit ja klo 10 Jumalanpalvelus. Kosonen, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro, Taivaskallion mieslaulajat, partiolaiset. Su 8.12. klo 11 Messu. Pelkonen, Pesonen-Kareinen. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Su 24.11. klo 13.30 Messu. Pelkonen, Kinnunen. Ti 17.12. klo 14 Kauneimmat joululaulut. Tilaisuuksia Käpylän kirkossa Akin klubi ma klo 17. Päiväpiiri ke klo 13. Hiljaisuuden rukoushetki ke klo 18.30. Kirkkolaulu vie Käpylässä. Su 17.11. klo 18 Tuomas Laatu, baritoni, Hannu Leskinen, baritoni, Tapio Tiitu, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Messuavustajakoulutus seurakuntalaisille to 21.11. klo 18. Lisätietoa verkkosivuilla. Levynjulkistuskonsertti to 28.11. klo 19. Veni Sancte Spiritus - Tule, Pyhä Henki. Vox Silentii, Junnu Aaltonen ja Tuomo Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Maasalon Adventtivesper su 1.12. klo 18. Käpylän kirkkokuoro, joht. Hannu Leskinen. Heikki K. Järvinen, liturgi, Inka Kinnunen, urut. Vapaa pääsy. Eläkeikäisten joulujuhlat ti 10.12. ja ke 11.12. klo 13-15. Ilmoittautumiset ja kulj.toiveet 5.12. mennessä virastoon p. 09 2340 5300. Karelia-kuoron joulukonsertti to 12.12. klo 19, joht. Arto Joutsimäki. Mukana myös lapsikuoro Kervuset Keraval- ta. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Mestari-laulajien konsertti la 14.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 19 Taidenäyttely avoinna 1.12. asti. Esillä Gennadi Leontjevin akvarelleja. Haluatko ilahduttaa vähävaraista vanhusta? Sinulla on mahdollisuus hankkia lahja alueella asuvalle vähävaraiselle vanhukselle. Lahjatoiveen voi ottaa joulukuusesta Tuomiosunnuntaina 24.11. klo 11 messun jälkeen Käpylän kirkolta tai klo 18 messun jälkeen Maunulan kirkolta. Lahjatoive max 50 e. Tilaisuuksia muualla Yleisöluento ”Verraton vanhuus” to 7.11. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy. Messu su 10.11. klo 10 Oulunkylän kirkossa. 70- ja 75-vuotiaiden juhla. Savik, Kajos, Mäkiö, Chorus Sine Nomine. Klo 10 Pyhäkoulu. Iloinen isänpäivän messu kaikenikäisille su 10.11. klo 12 Maunulan kirkossa. Leinonen, Elo, Pesonen-Kareinen. Musisoimassa nuoret muusikot. Keittolounas ja kakkukahvit. Perhemessu su 17.11. klo 12 Maunulan kirkossa. Klo 16 Barokkikonsertti Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 €. Joulumyyjäiset kutomakerhossa, Teinintie 8, la-su 23-24.11. klo 11-14. Musiikkikoulu Virtuksen opettajakonsertti su 24.11. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Wähäväkisten juhlaveisuu ja ehtoollinen klo 18 Maunulan kirkossa. Saarna Samuli Korkalainen. Heininen, Pesonen-Kareinen, Herännäisnuorten kuoro. Joululahjapuun avaus. Naisten kirjallisuuspiiri Kalervonkatu 8:ssa ke 27.11. klo 18, aiheena Tua Harno, Ne jotka jäävät. Lähetyksen joulumyyjäiset Maunulan kirkolla la 30.11. klo 10-13. Iltaehtoollinen ke 4.12. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Järvinen, Kinnunen. Lasten yksinlaulukonsertti to 14.11. klo 18.30 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut la 14.12. Liikekeskus Ogelissa klo 12 ja klo 13 K-Supermarket Mustapekassa. Klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa. Tulossa Aikuisten virsikisa keväällä 2014. Ilmoittautuminen 30.11. saakka. Lisätietoa verkkosivuilta ja kanttori Inka Kinnuselta p. 09 2340 400. _______________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 13-16. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti 9-11 p. 2340 5383. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218. Tietoja tilaisuuksista nettisivuilla ja Kirkko & kaupunki-lehdessä. Elsa Rakel Tarvainen, o.s. Virtanen syntyi Mäntsälässä 12.5.1922. Elsa aloitti työuransa Helsingissä lapsenvahtina. Lapsista tunnetuin oli myöhemmin myös presidenttiehdokkaana ollut Elisabeth Rehn. Elsa avioitui Erkki Tarvaisen kanssa ja sai kaksi lasta. Elsa Tarvainen työskenteli ensin OTK:n vaatetustehtaalla ja meni sen jälkeen Helsingin kaupungin Liikennelaitokselle aloittaen bussin rahastajana, päätyen lopuksi lippukassan hoitajaksi. Hän työskenteli Liikennelaitoksella, pientä taukoa lukuun ottamatta, eläkeikäänsä saakka. Elämänsä aikana hän oli osallistuva ja kantaa ottava ja oli kiinnostu- nut yhteiskunnallisista asioista. Hän oli sosialidemokraattisen puolueen aktiivijäsen ja toimi pitkään mm. Käpylän seurakuntaneuvostossa. Elsa piti myös matkustamisesta. Hän ehti kiertää useita Euroopan maita, ollen myös mm. Kuuban sokeriviljelyksillä. Haaveesta, että pääsisi vielä käymään Kiinassa, hän kuitenkin joutui luopumaan muutama vuosi sitten sattuneen sydän- ja aivoinfarktin vuoksi, sillä se vei häneltä osittain liikuntakyvyn, aloittaen samalla sairaalakierteen. Sairastuttuaan hän toivoi, että Noutaja tulisi ja veisi hänet Taivasten Valtakuntaan. Tämä ilo Hänelle suotiin 1.10.2013. Elsa Tarvainen siunattiin Käpylän kirkossa vainajan toivomuksesta lähimpien sukulaisten ja ystävien läsnä ollessa. Elsa oli toivonut, että arkulle laskettaisiin vain hänen sydämensä kukkia, punaisia ruusuja, jotka olivat valmiina odottamassa saattajia kirkossa; kukaan ei siis laskenut omaa kukkalaitettaan. Elsan viimeinen leposija on hänen toivomuksestaan mummon vieressä sukuhaudassa Mäntsälässä. 6.11.2013 Mutterin muistolle TUTUSTUIN Elsa Tarvaiseen taloyhtiön pyykkituvassa lähes 20 vuotta sitten. Lakananvedosta kehkeytyi mainio ystävyyssuhde. Meillä oli Elsan kanssa yhteisenä harrastuksena roskisdyykkaus. Elsan muutettua Koskelantielle tarjolle tulikin todellinen tavarataivas – Kisakylän jäteaitaus oli kansainvälisesti tunnettu aarreaitta, jonne tultiin pakettiautoilla maamme rajojen ulkopuolelta. Elsa joskus soitti ja vinkkasi hyvistä löydöistä, olipa välillä pyytänyt huoltomiehiä kantamaan sivuun jotain kelvolliseksi havaitsemaansa tavaraa. Hänellä oli kotona eräänlainen käsivarasto, hätätapauksia varten. Kerran Elsan keittiössä satuin mainitsemaan, että olin menossa juhlakenkiä ostamaan. Elsan silmissä välähti, hän ponnahti tuolilta, sukelsi kaappinsa perukoille ja ojensi minulle sievän kenkäparin. Merkkikenkien alkuperää tiedustellessani sain vastauksesi mutinaa ja muikean hymyn. Elsa – perhepiirissä Mutteri – seurasi tiiviisti politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Helsingissä kerättiin takavuosina nimiä adressiin, jolla vastustettiin terveydenhuollon supistuksia. Elsa valitteli huonoa liikkumistaan, suostui kuitenkin pitkän taivuttelun jälkeen ottamaan yhden listan ja soitti jo parin tunnin kuluttua, että pitäisi saada uusi paperi, kun lista oli tullut täyteen. Sama toistui koko keräyksen ajan, ja Elsa pyysi uuden listan lähes päivittäin. Kerran hän soitti ja kertoi, että bussimatkalla Käpylästä keskustaan nimilista oli täyttynyt jo Kurvin kohdalla. Yhtenä iltana bongasin Elsan itse teossa: hän seisoi listaansa heilutellen ja ihmisiä pysäytellen Koskelantien Alepan edessä karismaattisena, komeana ja ryhdikkäänä. Pääsin todistamaan, kuinka kivut ja kolotukset väistyvät ja ihminen puhkeaa kukkaan toimiessaan tärkeäksi kokemansa asian puolesta. Elsa keräsi yksin enemmän nimiä kuin koko muu Käpylä yhteensä. Elsa säteili ympärilleen huumorintajua ja sydämen sivistystä. Teksti MATTI J. TARVAINEN / EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva MATTI J. TARVAINEN RIITTA BERGROTH Ihmeiden tekijä ILMOITTAUDUIN Suomen Bysanttikomitean matkalle Venäjälle tervehtimään Tihvinän ihmeitätekevää Jumalanäidin ikonia. Wikipedia kertoo ikonista jotakuinkin näin: Perimätiedon mukaan ensimmäinen Tiennäyttäjä -ikoni on itsensä apostoli Luukkaan maalaama. Sen tai siitä tehdyn kopion sanotaan tulleen 400-luvulla Jerusalemista Konstantinopoliin, mutta 1383 Laatokan kalastajat näkivät ikonin leijuvan vetten päällä ihmeellisen valon keskellä. Arvellaan että Jumalanäiti itse oli päättänyt lähettää ikoninsa Venäjälle, kaiketi turvaan Bysantin keisarikuntaa uhkaavalta tuholta. Lopulta ikoni asettui Motsenitskyn kylään Tihvinän-joen rannalle. Ikoniin on liitetty paljon ihmeitä. Mitä ikonin vaiheisiin tulee toisen maailmansodan kuluessa 1941 natsit keräsivät sotasaaliina myös kirkollisia aarteita, ja silloin Tihvinän Jumalanäidin ikoni joutui Latvian pääkaupunkiin piispa Ioannille. Piispan täytyi paeta Riiasta vuonna 1994. Hän oli pelastanut ikonin veneestä, johon saksalaiset olivat sen piilottaneet. Yhdessä 16-vuotiaan Sergein kanssa he kantoivat ikonia mukanaan neljän vuoden ajan merimiesarkussa pakolaisleiriltä toiselle Puolassa, Tsekkoslovakiassa ja Saksassa. Lopulta miehet saapuivat amerikkalaisvyöhykkeelle, josta metropoliitta Feofil avusti heidät Bostoniin vuonna 1949. Piispa Ioann toimi Detroitissa ja Clevelandissa sekä sittemmin Chicagon ja Minneapolisin arkkipiispana käyttäen nimeä John. Hän adoptoi Sergein, ja poika sai sukunimekseen Garklavs. Tuolloin ikonin sijoituspaikkana oli Chigagon Pyhän Kolminaisuuden katedraali. Piispa John kuljetti ikonia usein pyhiinvaellusmatkoilleen eri puolille USA:ta ja Kanadaa. Hänen kuolemansa jälkeen 1982 rovasti Sergei Garklavs ryhtyi huolehtimaan ikonista. Ansio ikonin jäljittämisestä kuuluu professori Aune Jääskiselle, joka sai peräänantamattomalla tarmollaan paikallistettua ikonin ja pääsi ensimmäisenä tutkimaan sitä USA:ssa. Jumalanäidin ikoni aloitti vuoden kestävän matkansa alkuperäiselle paikalleen Tihvinän luostarin Uspenskin - Jumalanäidin kuolinuneen nukkumisen - katedraaliin, jonne se saapui toukokuussa 2003 Amerikan ortodoksisen kirkon päämiehen, metropoliitta Hermanin siunauksella. Professori Aune Jääskinen oli kunniavieraana ikonin palatessa Tihvinään. Professori Jääskinen lähettää Bysanttikomitean jäseniä Tihvi- nään vuonna 2013. Järjestelyihin kuuluu luonnollisesti viisumin hankkiminen, jota varten matkatoimisto pyysi toimittamaan passin, pelkkä kopio ei kuulemma riitä. Tässä kohdin tarinaan koskettaa pieni, ikoniin kuuluva ihme minuun liittyen. Kuullessani toimiston osoitteen eli Bulevardi 12 A, tajusin että se oli minun 1970-luvun työosoitteeni, sama jossa WSOY:n pääkonttori sijaitsi 1930 – 2013. ”Tiedä vaikka saapuisin omaan työhuoneeseeni”, uumoilin. Juuri niin tapahtui. Itse asiassa maisteri Vikstenin, kirjallisen johtajan, ja osaston sihteerin eli minun huoneet oli yhdistetty, mutta tila ja vaikutelma oli perin tuttu. Muistui mieleen onni, jota tunsin tullessani aamulla töihin, parkettilattian ja korkean huoneen isosta ikkunasta avautuvan näköalan Vanhan kirkon puistoon: sata kertaa upeampaa kuin alivuokralaisasunnossani. Tuli mieleen myös monet kirjailijat, joita taloon saapui, osaston kahvitauot ja henkevät, iloiset keskustelut. WSOY oli ammattioppilaitokseni yliopiston rinnalla. Nyt siellä vallitsi toisenlainen tunnelma, vallan mainio sekin, mutta seinältä puuttui muun muassa Olavi Paavolainen Väinö Kunnaksen maalaamana. Muistin niin ikään elävästi sen kerran, jolloin tapasin Väinö Linnan. Kävi näin: Sihteerin tehtäviin kuului saapuneiden käsikirjoitusten vastaanottaminen - vuodessa niitä taisi tulla kuutisensataa. Saattoi käydä niinkin, että joku yritti lahjoa minut ajamaan asiaansa, kuten silloin kun sain pullollisen konjakkia. Kysyin esimieheltä, miten piti toimia, jolloin Ville Viksten sanoi, että pullo oli tullut nimelläni, niinpä sain itse päättää mitä tehdä. Vein pullon iltapäivän kahvitauolle, ja jokainen sai pienen maistiaisen. Juuri kun olimme skoolaamassa, Ville Viksten astui sisään Väinö Linnan kanssa ja esitteli meidät kirjailijalle. Konjakin haju leijui huoneessa ja kun jokaisella oli lasi kädessä, oli ilmeistä, mitä väki oli tekemässä. Kirjalliselta johtajalta ei mennyt jauhot suuhun, vaan hän totesi myhäillen Väinö Linnalle: ”Tällaista täällä on aina!” LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä
Käpylä-Lehti Parturi-Kampaamo TUKKAKULMA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Puh. 710 533 Käenkuja 4 • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Hannele Lindholm Jaana Liljavirta Linda Lehtinen Männikkötie 10 puh.754 5353 PARTURI-KAMPAAMO Nettiajanvaraus 24h www.tukkakulma.fi KOTIKÄYNNIT HIUSTENPIDENNYKSET RIPSIEN- JA KULMIEN VÄRJÄYKSET RIPSIEN KESTOTAIVUTUKSET 11 FYSIOTREENARI 6.11.2013 Hilman HIUSMALLI Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com • Fysioterapia • Hieronta • Osteopatia • Jalkaterapia • Kosmetologi • Lymfaterapia • Ripsipidennykset • Kuumakivihieronta • Intialainen päähieronta Muistathan isää lahjakortilla! Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Meillä myös ekokampaaja. Koko perheen paikka Nyt saat kasvivärin yhteydessä ilmaisen käsi- tai jalkahoidon. Varaa aikasi p. 040-961 2309 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Elina Saaristo Parturi • Kampaamo • Mikko Laukkanen • Niina Raij • Tapani Waltimo Hemmotteleva Isänpäivälahja! Lahjakortti rentouttavaan ja virkistävään • selkä-hartiahierontaan • intialaiseen päähierontaan Hoidon kesto 60 min./50,- Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Saila Pakarinen, suuhygienisti • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Maarit, Mervi & Pauliina Intiankatu 25, Kumpula • Puh. 050-555 7381 Syksyllä myös kosmetologipalvelut! Tiedustelut ja ajanvaraus: p. 044 999 8080 Jaana Rajahalme, luontaisterapeutti Kauneus- ja luontaishoitola La Beaute de Gaia Kalevankatu 55, Helsinki Parturi - Kampaamo P. 757 2117 ma-pe 9-17 ke sulj. la 9-14 Kumpula, 00560 Hki Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 • Kampaamo - Parturi • Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 a n e e l ar Tiistaisin M • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi .$81(863827, .$81(863827, 9,//$ ),12 SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Parturi-Kampaamo 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.fi ,QWLDQNDWX ,QWLDQNDWX +NL +NL Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi NWV ZZZ YLOODILQR FRP JURLIQUE-päivä ti 26.11.2013 klo 10-19.00 Yhden tuotteen ostajalle ILMAINEN kasvohoito, paikkoja rajoitetusti, kysy lisää p. 044 020 4750 Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Käpylä-Seura r.y. Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla 62 Julkaisija: eläkeläisalennus Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Jauri Varvikko, Eepinen Oy Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2013 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
Käpylä-lehti 12 6.11.2013 Verhoilu & Entisöinti Puhti Lounas arkisin klo 10.30-14.30 • Huonekaluverhoilut • Entisöinnit • Pintakäsittelyt • Puutyöt verhoilupuhti@gmail.com www.verhoilupuhti.fi P. 044-524 1122 Olemme myös facebookissa! 40€ Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan kahden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan 8 Itsepalvelukirppis Kauppakeskus Arabian takana Lounaslistalla lisäksi broilerin ?leet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. ti-pe 11-18, la-su 11-15 Lauantaisin ja sunnuntaisin lounas klo 12 – 17 Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. TÄLLÄ KUPONGILLA 2 ateriaa Juhlapyhien aattoina olemme avoinna klo 04.00 asti. Perjantaisin ja lauantaisin paikalla on DJ. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. yhden hinnalla ? Leikkaa irti! Uusitussa Härässä on kabinetti, jossa on tilaa 1-12 henkilölle. Voit vuokrata kabinetin esimerkiksi kokouksiin tai ryhmälle vaikkapa karaokeen :) Toukolankatu 13 • p. 044-313 0820 www.kirpuntori.fi Voimassa 10.11.2013 asti. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Karaoke joka ilta Meillä on -kisastudio alkaen klo 20.00 Myös Nelonen Pro 2 -kanava (mm. SM-liigaa) Avoinna su-ti 09-02 ke-la 09-04 Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Mäkelänkatu 52 Puh. 710 430 00510 Hki www.mustaharka.? Hyväkuntoisia kannettavia tietokoneita edullisesti! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi LOISTORISTEILYT MYYMÄLÄN fi Olympiakylän talkookuva Koskelantieltä Avajaiset torstaina 7.11 klo 15 - 18 Olemme avanneet risteilymyymälän Arabianrantaan. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan meihin sekä risteilytarjontaamme. Paikka: Kotisaarenkatu 3 (Kauppakeskus Arabiaa vastapäätä) Kahvitarjoilu All inclusive loistoristeilyt sisältävät kaiken tämän x Menopaluulennot sekä kuljetukset satamaan x Kaikki ateriat sekä virvoitus- ja alkoholijuomat aluksen baareissa ja ravintoloissa x Loistoristeilijän viihdepalvelut x Verot, satamamaksut sekä palvelurahat Upeita avajaistarjouksia! Välimeren ????? ??? ???????? ??????????????? ??????????????? 1195,- Dubain ????? ??? ???????? ??????????????? ??????????????????1495,- Karibian ????? ??? ???????? ??????????????? ?????????????????1795,- Loistoristeilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin. Laivalla nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko- ja sisäuima-altaat, jacuzzit ja allasbaarit. Samsara-kylpylän thalassoterapia-altaat, saunat ja hyvin varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa, kasino, disko ja teatteri, jossa iltaisin kansainvälisiä showesityksiä. Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen: yrittäjä, LKV 040 715 7150 ”Asuntomarkkinoilla on muutosta ilmassa. Kun toimit meidän kanssamme, niin varmistat välittäjän ammattitaidon, asuntoa markkinoidaan näyttävästi ja saat käyttöösi 900 välittäjän myyntivoiman!” Tervetuloa! ??? ???? ?????? ???????? ??? ??? ?? ????????????? ???? ?????????? ?????? ???????????? ??????? ? ? ?? ? ? ?? ??????????? ? ?????? ??? ??? ???? ??????????????????????? ?????????????????????? Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Päivi Riihimäki KIAT 050 597 0011 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Sami Aittola LKV 050 5050 112 Välityspalkkio esim. VERKKO 900 € + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 € (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!