KESKIVIIKKONA 2. helmikuuta 2022 – N:o 7 – pkank.fi – Painos 93 600 kpl E KAUPUNKILEHDET PK JA ANKKURI 5,tai JUUSTOJA TARJOUSHINTAAN! ! 3kpl 3 99 10,240g (6,94/kg) á1,99 3kpl kpl EESTI JUUST, VENE JUUST, HOLLANDI LEIBJUUST, PIKKUHIIRTEN JUUST VIIPALOITU 500g (7,98/kg) Norm. 4,99 PALJON KILOHAILI ja MAKRILLI SÄILYKKEITÄ! ELOVENA VÄLIPALAKEKSI 300g (8,33/kg) á 2,85 TUMMA SUKLAA 5,2kpl DIESEL -100 JÄÄNESTO 0,5L (9,00/l) 5kpl YKKÖS TUULILASINPESUNESTE -20°C 5L (0,67/l) á 3,95 10,3kpl Tarjoukset voimassa KESKIVIIKKO 2.2.TIISTAI 8.2. KOTKA, Jumalniementie 6. • Puh. 044 4822804 •Av. ark. 8-20 , la 8-18, su 10-18 VAALIMAA, Rajahovintie 1 • Puh. 044 4822801 • Av. ma-la 8-20, su 9-19 Kurkelantie 5 • Puh. 044 4822802 • Av. ma-pe 8-18, la 9-15, su suljettu (Kurkelantiellä mainostuotteita rajoitetusti) Rajattoman paljon Rajattoman edullisesti w w w .ra ja m ar ke t.fi 27 90 Niin kauan kuin tavaraa riittää ERÄ! Ostorajoitus 1 tarjous /asiakas Tarjoukset voimassa KESKIVIIKKO-TIISTAI Tarjous vain Karhulassa, vain ke 2.to 3.2.! -44% LIHAPULLAT KASTIKKEESSA 400g (5,00/kg) á 2,59 4,2kpl -22% 4 50 BREEZER 4% 0,275l (9,09/l) 2,50/kpl Hinta sisältää pantit Tarjous voimassa 1.1. alkaen 4kpl 10,SAIMAAN PANIMO WEIßBIER 4.2% 0,5l (3,03/l) á 1,67 Hinta sis. pantit SAIMAAN PANIMO SUN LAGER 4.2% 0,5l (3,03/l) á 1,67 Hinta sis. pantit 5,3kpl 5,3kpl SAIMAAN PANIMO BLONDE ALE 4.2% 0,5l (3,03/l) á 1,67 Hinta sis. pantit 5,3kpl Tarjous voimassa 1.1.alk. Tarjous voimassa 1.1. alk. Tarjous voimassa 1.1.alk. GOTT&BLANDAT 170-210g (5,88-4,76/kg) Norm. 1,25 1,pss MYLLYN PARAS MAKARONI 400g (0,50/kg) á 0,35 1,PAULIG PRESIDENTTI ORIGINAL SUODATINKAHVI 500g (10,00/kg) 10,2kpl GERNBILTZ MUSTEKALASARJA 20-OS Norm. 12,50 11 90 MOTUL 5W-30 8100 X-CLEAN + C3 MOOTTORIÖLJY 5L (5,58/l) Norm. 49,90 27 90 39 90 MEISTER LUMENPUDOTIN 193-640CM Norm. 45,00 LASTEN POTKUKELKKA sininen tai punainen 4,5kpl 8 99 LUNDEN HERNEKEITTO 435g (5,00/kg) á 0,99 YES YES MESIMARJA SIIDERI 5.5% 0,33l (4,09/l) á 1,50 4kpl 6,Hinta sis. pantit. Tarjous voimassa 10.1. alk. KUKKO LAGER 4,7% 12-PACK 12x0,33l (2,95/l) 1,13/kpl Hinta sis. pantit Tarjous voimassa 1.1. alk. 13 50 CATTIA KISSANHIEKKA 5L Norm. 4,25-5,49 paakkuuntuva tai spring fresh PRIMACAT VILJATON KISSANRUOKA 400g (7,50/kg) á 3,25 lohi, kana, kalkkkuna 3 50 kpl 6,2kpl 3 90 RACINEL COMFORT RUOKAKUPPI: KIA WAVE 17,5CM, KIA STAR 22CM Norm. 6,99 -44% kpl FRISKIES ADULT 7,5KG RUNSAASTI LIHAA (1,96/kg) Norm. 9,90 4 99 M-PETS DOUBLE DINNER 2-OS. MELAMIINIKUPPI 2X1700ML Norm. 6,99 -28% MUKI 290-300ML á 3,50 4kpl 10,GRANDIOSA PIZZAT 310-350g (8,06-7,14/kg) á 2,85-3,25 2kpl 5,Paljon makuja! JÄÄTUURA 145CM Ø 22 mm. Paino 3,75 kg. Kumipäällysteinen kahva ja lenkki 45,PATRIOT AHKIO koko XL Norm. 29,90 24 90 Paahtoaste 3
Keskiviikkona 2.2.2022 2 K-Citymarket Kotka Jumalniementie 8, p. 010 5385 500 ma-pe 8-22. la 8-21, su 10-21 www.k-citymarket.fi Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv), matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv). ERÄ Tuore Ruodoton KIRJOLOHIFILEE Suomi, Hätälä Ilman Plussa-korttia 2,49/pkt (2,49/l) Ilman Plussa-korttia 2,25-2,79/ps (5,00-6,98/kg) Ilman Plussa-korttia 2,99/pkt (5,98/kg) KULTAMUNA luomu S 15kpl/720g (2,76/kg) UUTUUS! Ilman Plussa-korttia 2,49/pkt (4,98/kg) Tarjoukset voimassa TO-SU 3.-6.2.2022 ellei toisin mainita. 17 95 KG KG 1.Ingman maustetut KERMAJÄÄTELÖT 1L Ei laktoositon, vanilja, kaura, Muumi eikä Hupsis. (1,00/l) Rajoitus 3 kpl/talous 4 PKT 4 50 3 49 2 80 1 75 1 99 1 99 RS RS PKT PS Apetit WOK-VIHANNEKSET 400-450g (4,42-4,98/kg) Risella BASMATIJA JASMIINIRIISIT KEITINPUSSISSA 4 x 125g (4,50/kg) Arla Protein VANUKKAAT BCAA, suklaa tai suolainen kinuski (4,67/kg) 0,99 4,95 Valio Normaalisuolainen VOI 500g Rajoitus 1 erä/talous (5,00/kg) Valio Herkku KERMAINEN JOGURTTI 380g, Stracciatella ja Créme Brülée (4,61/kg) -59% Kariniemen GOURMET KANANPOJAN PAISTILEIKKEET 500g tai KANANPOJAN PAISTILEIKKEET 600-700g (5,70-7,98/kg) 2 PKT 3 PRK -16% -11-28% -9% Yksittäin 0,99/prk (4,95/kg) 3 99 2 PKT PRK HIILIDIOKSIDISYLINTERIN VAIHTO Tarjous voimassa 28.2 asti 7,90€ (norm. 9,95€) JOKA 5. VAIHTO VELOITUKSETTA KUPLAPASSILLA 4+1 RS 5.Salonen RUNEBERGIN TORTTU 2kpl 180-200g tai Porokylän RUNEBERGIN TORTTU 2 kpl 170g (17,45-20,53/kg)
Keskiviikkona 2.2.2022 3 ` LYHYESTI u? Kotkan ja Kouvolan välisen tieyhteyden parantaminen on noussut maan neljän tärkeimmän tiehankkeen joukkoon ja Väylävirasto ehdottaa sen toteuttamiseen 126 miljoonaa euroa. Väylävirasto on julkaissut suunnitelman lähivuosien liikenneinvestointiohjelmaksi, jossa eri liikennehankkeet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Suunnitelma perustuu parlamentaarisesti valmisteltuun valtakunnalliseen Liikenne12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Kotkassa Väyläviraston suunnitelma on otettu luonnollisesti iloisena vastaan. – Väylävirastolle suuret kiitokset ammattimaisesta toiminnasta. Väylä otti viestimme tosissaan ja muutti suunnitelmiaan meille suotuisaksi, kiittelee Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö tiedotteessa. SIRVIÖ on mielissään etenkin siitä, että Kotka–Kouvola tieyhteyttä esitetään nyt 126 miljoonan euron hankkeena, eikä 30 miljoonalla eurolla karsittuna kuten vielä syksyllä. – Suunnitelma on vietävä nyt käytäntöön. Hallituksen tulee viedä määrätietoisesti hanke ensi vuoden talousarvioon eli päätöksiä tulee tehdä kevään kehysriihessä, Sirviö painottaa. VUOSIEN 2022–2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantieja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. – Kotkan alueella on suunnitteilla useita teollisia hankkeita, joiden kotiuttamisessa päätös sujuvimmista yhteyksistä voi olla ratkaiseva, Sirviö muistuttaa. KOTKASSA muistutetaan myös, että Valtatie 15 on koko Suomelle tärkeä hanke. Kotka–Kouvola -tie on koko Suomen tärkeimpiä teollisuuden valtaväyliä. Maanteillä kulkevat Itäja Keski-Suomen teollisuuden ja kaupan vientikuljetukset satamien kautta maailmalle. –Tie yhdistää kaksinapaisen Kymenlaakson ja on maakunnan yhtenäisyyden vahvistaja. Tieyhteys on Kymenlaakson kaupunkiseutujen opiskelijaja työmatkaliikenteen pääväylä. Sairaalatoimintojen keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalaan Kotkaan lisää maakunnan etelä-pohjoissuuntaista työmatkaja asiointiliikennettä sekä potilaskuljetuksia, kaupunginjohtaja Sirviö korostaa. Valtatie 15 voi saada 126 miljoonan euron investoinnin MARTTI LINNA Viime keväänä Kouvolan Yhteislyseon lukiota käyvä Bertta Tapiola, 17, sai koulusta viestin, jossa kerrottiin Gubbe -toiminnasta, eli ikäihmisille suunnatusta vanhuspalvelusta. Hän kiinnostui siitä heti. Gubbe on henkilö, jonka jokaisella käyntikerralla ikäihmisen luona pyritään tekemään jotakin häntä aktivoivaa yhdessä. – Haluan auttaa vanhuksia ja oppia heiltä. Tulevaisuudessa haluan tehdä jotakin ihmisläheistä työtä, Bertta kertoo. –Loppukesästä viime vuonna aloitin erään yli 80-vuotiaan rouvan ystävänä. Tykkäämme molemmat käsitöistä, liikunnasta ja urheilusta, ja me ulkoilemme yhdessä. GUBBE Sydänystävä Oy on vuonna 2018 perustettu valtakunnallinen, ikäihmisten maksullista ja ei-sairaanhoidollista vanhuspalvelua tuottava yritys. Tällä hetkellä sen toiminnan piirissä on Suomessa noin tuhat ikäihmistä, eli viikoittain yrityksen kautta ”gubbeilee” suurin piirtein saman verran nuoria. Suomen lisäksi toimintaa on myös Ruotsissa. Tänä vuonna palvelu laajenee IsoBritanniaan ja Saksaan. – Asiakkaitamme ovat ikäihmiset ja heidän omaisensa. Useimmiten palvelun hankkii rakkaalle ikäihmiselle omainen, mutta myös ikäihmiset itse voivat tilata palvelua itselleen, kertoo yrityksen PR Manager Tiia Rahkonen. – Suurin osa gubbeistamme on nuoria, jotka tekevät osa-aikatyötä gubbena esimerkiksi opiskelujen ohessa. Alaikäraja on 16 vuotta. Kaikille hakijoille tehdään taustaselvitys. Sen työkalupakkiin kuuluu muun muassa luottotietojen ja rikosrekisterin tarkastaminen. TUTKIMUSTEN mukaan yli kolmannes suomalaisista eläkeläisistä kärsii yksinäisyydestä. Tiia Rahkonen kertoo toiminnan piirissä olevan kaiken kuntoisia asiakkaita. Esimerkiksi muistisairaita, kotihoidon piirissä olevia tai palvelukodissa asuvia, sekä itsenäisesti mutta kaukana sukulaisistaan asuvia ikäihmisiä. PALVELUSTA laskutettava hinta riippuu siitä, kuinka monta kertaa kuukaudessa gubbe käy säännöllisesti ikäihmisen luona. Kulu on verotuksessa kotitalousvähennyksen piirissä. Gubben ajankäytöstään saama työkorvaus on bruttona reilut kymmenen euroa tunnilta. Se ei kuitenkaan ole toiminnassa se juttu. – Ei gubbeksi kannata ryhtyä rahan takia. Sovin itse asiakkaan kanssa, milloin käyn eikä minulla ole määrättyjä työaikoja, Bertta Tapiola kertoo. – Harvoinhan nuorelle tulee tällaista tilaisuutta tutustua itselleen ihan uuteen ikäihmiseen. On ollut tosi mielenkiintoista kuulla tarinoita hänen lapsuudestaan. u Lisätietoa Gubbe-toiminnasta ja työmahdollisuuksista: https:// fi.gubbe.com/ Bertta on ikäihmisen kaveri AJASSA Gubbe -toiminta yhdistää nuoria ja senioreita. ” Haluan auttaa vanhuksia ja oppia heiltä. Bertta Tapiola On ollut ainutlaatuinen tilaisuus, ja tosi opettavaista toimia gubbena, kouvolalainen lukiolainen Bertta Tapiola sanoo. -On ollut hienoa huomata, että pystyy auttamaan ja parantamaan toisen ihmisen elämänlaatua. MARTTI LINNA ” Nuori saa kesätyöstä ensimmäisen kosketuksen työelämään. u Aiheesta lisää pääkirjoituksessa sivulla 7. -70% Kauppakeskus Pasaati KOTKA ma–pe 10–19, la 10–17, su 12–16. Vesivallinaukio 5, KARHULA, ma–pe 9–18, la 9–14. Verkkokauppa: muotitalolehto.fi Suuri TAKKIA LE -50% -30% -70% Sisäpukeutuminen ALEn jopa jopa Viikonvaihde Ilmestyy seuraavan kerran lauantaina 12.2.
Keskiviikkona 2.2.2022 4 VELI-PEKKA KELLONIEMI Diakoni Marjo Ihalainen jakaa kauhalla puuroa ihmisille Myllykosken kirkon laajennusosassa, Triadissa. Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua. – Alun perin maallisena sanana diakonia on tarkoittanut juuri tällaista pöytään tarjoilua. Seurakunnan diakonin virka olikin aivan alussa ruoan jakamista, kertoo Anjalankosken seurakunnassa työskentelevä Ihalainen. MONELLE ihmiselle alan terminologia menee helposti sekaisin. Luterilaisessa kirkossa diakonit eivät ole vapaaehtoistyöntekijöitä vaan koulutettuja ja virkaan vihittyjä, palkallisia viranhaltijoita. – Minua on kutsuttu joskus diakonissaksi. Diakonissalla on kuitenkin sairaanhoitajan koulutus, mitä minulla ei ole. Sairaanhoito periytyy seurakuntatyöhön 1800-luvun diakonissalaitoksista, jotka olivat kuin sairaaloita. Niistä diakonissat tulivat myöhemmin ”seurakuntasisariksi” seurakuntien palvelukseen. Ihalaisella on diakonian ja sosiaalityön koulutus. –Nykyisin diakonin tutkinto on sosionomin tutkinto. Minulla on myös teologian maisterin tutkinto, sillä olen työskennellyt pappina. SUOMESSA diakonialla eli kirkollisella sosiaalija terveystyöllä on pitkä historia. Syyskuun ensimmäisenä päivänä on D-day, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Siksi kirkossa vietetään tänä vuonna diakonian juhlavuotta. DIAKONITYÖSSÄ ollaan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien ihmisen apuna ja tukena. –Avun tarpeessa oleva ihminen voi soittaa seurakunnan diakonian numeroihin, josta varataan aika neuvontaan tai keskusteluun. Keskustelun aiheena voi olla esimerkiksi jokin kriisi, suru tai ihmissuhdeasia. – Keskusteluissa puhutaan paljon aivan arkipäivän asioista. Monelle riittää kuunteleva korva, että on joku jolle puhua. Voin myös ohjata ihmisiä eteenpäin, jos katson, että omat kykyni eivät riitä. Taloudellisissa ongelmissa järjestys on sellainen, että käännytään ensin Kelan ja Kymsoten sosiaalipalveluiden puoleen. –Diakonia auttaa sitten siinä, missä muut tahot eivät auta. Jollakin voi olla esimerkiksi toimeentulotuki haettuna mutta päätöstä ei ole tullut ja ruoka on vähissä. Byrokratia Kelan ja sosiaalitoimen välillä voisi olla joustavampi. Diakonia-apu on pääasiassa ruokaja hätäapua. Seurakunnan diakoniatyö jakaa myös jouluisin kolmanDiakonia on rakkauden työtä AMMATTI Marjo Ihalaisen työkalu on empatia. ” Kirkossa vietetään tänä vuonna diakonian 150-juhlavuotta. T EKIJÄ u? KSO:n kesätöiden hakuaika on käynnissä 6. helmikuuta asti. KSO palkkaa vuosittain noin 400 kesätyöntekijää, joista puolet työllistyvät pidempikestoisiin kesätyöjaksoihin ja puolet kaksi viikkoa kestäviin harjoittelujaksoihin. Kesätöitä on tarjolla laajasti eri toimialoilla ja ketjuissa kuten Prismoissa, Smarketeissa, Saleissa, Sokoksissa, ABC-asemilla, Sokos Hotelleissa ja ravintoloissa. Tykkimäen Huvija vesipuiston sekä Tykkimäki Resortin avauksen myötä, kesätyöntekijöiden määrä nousee tänä vuonna lähes 700 työntekijään. Kesätyöhakemukset: www.s-ryhma.fi/tyopaikat. Tämä viikko aikaa hakea kesätöihin u? Valokuituyhtiö Täyskuitu ja Haminan Energia Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jossa Täyskuitu ostaa Haminan Energian valokuituverkkoliiketoiminnan. Kauppa astuu voimaan 15. helmikuuta. Haminan Energia keskittyy entistä voimakkaammin energialiiketoimintaan ja siihen liittyviin palveluihin. Haminan Energia on Haminettibrändin alla tarjonnut haminalaisille niin nettiyhteyksiä kuin tv-palveluitakin jo 20 vuoden ajan. Haminetin asiakkaiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. He siirtyvät Täyskuidun asiakkaiksi, ja heidän palvelunsa jatkuvat toistaiseksi ennallaan. Haminan Energia myy valokuituverkon u? UPM-Kymmenen biopolttoainejalostamon suunnittelu jatkuu Rotterdamissa, ei Kotkassa. UPM:n mukaan Rotterdamin toimintaympäristö on biopolttoaineliiketoiminnalle suotuisampi. Päätös on Kotkan seudulla suuri pettymys, kaupunginjohtaja Esa Sirviö sanoo kaupungin tiedotteessa. Sirviön mukaan työ Kotkassa kansainvälisen tason investointien edistämiseksi jatkuu normaalisti muiden hankkeiden osalta. UPM:n biojalostamo ei tule Kotkaan u? Kymin Koskenpojat, Kotkan Into ja Karhulan Veikot järjestävät yhdessä Lasten Hiihto Cupin, joka on tarkoitettu kaikille Kotkan alueen 4–14-vuotiaille. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa ikäryhmään kuuluva tyttö tai poika, kuuluipa järjestäviin seuroihin tai ei. Kisapaikkana on Honkala. Ilmoittautuminen tapahtuu ennen kilpailun alkua alkaen kello 17.45. Hiihtämään pääsee heti, kun lähdössä on tilaa. Pakkasraja on -17. Sarjoja on useita: Tytöt ja pojat 2008–09 syntyneet, 2010–11 syntyneet, 2012–13 syntyneet, 2014–15 syntyneet, 2016–17 syntyneet sekä 2018 syntyneet ja nuoremmat. Hiihtomatkat ovat 0,4 kilometristä 2 kilometriin. – Nämä ovat matalan kynnyksen hiihtokisat. Tulet paikalle ilmoittaudut ja menet odottamaan lähtövuoroasi, kertoo Kymin Koskenpoiista Petri Kanerva. Hiihdon jälkeen kaikille on luvassa mehut ja pikkupalkinto. Kokonaispisteiden mukaan palkitaan vähintään kolme parasta joka sarjassa. Keväällä järjestetään palkitsemistilaisuus, jos koronatilanne sen sallii. Palkittavat hiihtäjät ilmoitetaan seurojen www-sivustoilla. Matalan kynnyksen hiihtokisat lapsille Kisapäivät Honkalassa: ` ke 9.2. perinteinen hiihtotyyli ` ke 16.2. vapaa hiihtotyyli. ` ke 23.2. perinteinen hiihtotyyl. ` ke 9.3.vapaa hiihtotyyli. ` lähdöt klo 18–18.45 Teemoina mm. KOULUTUS JA HYVINVOINTI 104 000 KPL Soita ja varaa oma paikkasi 05 210 4400 KESKIVIIKKONA 9.2. SUURNUMERO ` www.pkank.fi ` Kustantaja: Poiju Julkaisut Oy ` Y-tunnus: 0722053-2 ` ISSN 2737-1506 (painettu) ISSN 2737-1514 (verkkojulkaisu) ` Ilmestymispäivät: ke (viikoittain) ja la (keskimäärin kerran kk:ssa) ` Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka ` Toimistomme palvelee vain sopimuksen mukaan. ` Puhelin: (05) 210 4400* ` Toimitus toimitus@pkank.fi päätoimittaja Teija Piipari 0400-443 409 Kai-Pekka Vesalainen 0400-443 712 Veli-Pekka Kelloniemi 044-768 9720 ` Mediamyynti (05) 210 4400* myynti@pkank.fi Kati Kilpeläinen 050-409 9571 Sanna Niemelä 041-545 0367 Piia Akkanen 044-776 0199 ` Ilmoitusvalmistus Poiju Julkaisut Oy, (05) 210 4400* Ilmoitusaineistot: aineistot@pkank.fi ` Jakelumäärät Keskiviikon PK & ANK (eteläinen & pohjoinen): 93 600 kpl Ankkurin lauantainen viikonvaihdepainos 43 800 kpl PK & ANK suurnumerot (8 kpl): 104 000 kpl ` Jakelu ja paino SSM Itä-Suomi Oy Jakeluhäiriöt: 02 900 10042 www.jakelupalaute.fi Paino: Lehtisepät Oy, Kouvolan paino Noudatamme Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) periaatteitta. Yhteistyössä: Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@pkank.fi (ma, ti ja to klo 9-14)
Keskiviikkona 2.2.2022 5 Diakonia on rakkauden työtä Diakoni Marjo Ihalainen Myllykosken kirkon Perjantaipuuroilla. – Jokainen seurakuntalainen voi tehdä vapaaehtoisesti diakoniatyötä lahjojensa mukaan, Ihalainen sanoo. VELI-PEKKA KELLONIEMI nen sektorin järjestöjen ja yksityisten ihmisten lahjoittamia ruokalahjakortteja lapsiperheille. TOINEN osa diakonin työtä koostuu erilaisten ryhmien pitämistä. – Sellaisia voivat olla esimerkiksi sururyhmä ja kehitysvammaisten kerho. Täällä Myllykoskella on ollut Perjantaipuuro-tilaisuuksia yksinäisyyden torjuntaan. Ryhmätyöhön kuuluu myös erilaisten vapaaehtoistöiden koordinointi. IHALAINEN vihittiin diakonin virkaan alun perin vuonna 1988. – Työ on muuttunut talouspainotteisemmaksi vuosien mittaan. Ennen 90-luvun lamaa taloudellisten avustusten tarve oli paljon vähäisempää. Tarve ei ole edelleenkään vähentynyt ja ihmisten ongelmat ovat vain monimutkaistuneet, voi olla esimerkiksi päihdeja mielenterveysongelmia jo toisessa tai kolmannessa polvessa. Diakonin työn edellytyksenä ovat hengellinen vakaumus ja seurakunnan jäsenyys. –Meille empatia on työväline, joka tekee työn myös henkisesti raskaaksi. Työasioita ei ole helppo jättää työpaikalle, vaan usein miettii öisinkin ihmisten asioita. Raskaissa tilanteissa seurakunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden työnohjaukseen. IHALAINEN palasi diakonin virkaan kotiseudulleen perhesyistä vuonna 2017, mutta ehti työskennellä siinä välissä lähes kaksikymmentä vuotta pappina. – Olin myös lähetystyössä Botswanassa seitsemän vuotta. Siellä näin että diakoniatyö sopeutuu ympäristön mukaan. Afrikassa se on esimerkiksi päiväkotien pitämistä lapsille. Papin työhön verrattuna diakoniatyö on enemmän sellaista käsin tekemistä. Se on rakkauden työtä, jotta ihmiset oppivat tuntemaan rakastavan Jumalan. Papin taustasta johtuen Ihalainen on yhä tehnyt pyynnöstä tutuilleen hautaan siunaamisia. – Tarvittaessa diakoni voi myös pitää hartauksia kuten pappikin. IHALAINEN rentoutuu kotona neulomalla villasukkia ja -paitoja sekä solmimalla ryijyjä. –Lukeminen on myös rentouttavaa. Luen pääasiassa elämäkertoja, viimeisenä entisestä naapuristani Mannerheim-ristin ritari Arvi Liikkasesta. Luen myös Botswanaan sijoittuvaa Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarjaa englanniksi. X Tässä juttusarjassa esitellään eri ammatteja ja niiden tekijöitä. Marjo Ihalainen ` 57-vuotias. ` Kotoisin Liikkalasta. ` Koulutukseltaan diakoni ja pappi (TM). X Viime vuoden joulukuussa Kotkassa oli kokonaan asunnottomia arviolta yhteensä 11 henkilöä. Nämä henkilöt viettävät yöt mm. ulkona tai porraskäytävissä. Ystävien ja tuttavien luona tilapäisesti majailevia henkilöitä oli 36. Kaikista vailla vakinaista asuntoa olevista henkilöistä (47) yhdeksän oli naisia, joista pitkäaikaisasunnottomia oli kaksi. Heistä alle 25-vuotiaita asunnottomia oli yhteensä kolme, joista pitkäaikaisasunnottomia oli yksi. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli yhteensä kolme, joista kaksi oli pitkäaikaisasunnottomia. Kotkan kaupunki asutti viime vuoden aikana yhteensä 12 asunnotonta. Kymsote koettaa kehittää asumispalvelujaan vastaamaan paremmin erilaisia tarpeita, mm. aloittamalla ensisuojatoiminnan pilottina Kouvolassa. Tämän lisäksi keskusteluja on käyty kunnan asuntotoimen kanssa sosiaalisesta asuttamisesta. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA) kerää vuosittain kunnilta tiedot asunnottomuudesta. Kotkassa oli 11 asunnotonta Seppolantie 5B, Kotka Soita ja kysy lisää 040-9011304 www.tehovarastot.net Pienvarastotilat Kotkassa 1 20m 2 varastoja sekä yksityisille että yrityksille. KEVÄTTARJOUS! -50 % 2 ensimmäistä kuukautta Kouvola p. 050 387 0760 kauppa@kymenkaihdin.fi Korjalankatu 20, 45130 Kouvola Kaihtimet Markiisit Aurinkosuojaus Tilaa mittauskäynti tai pyydä tarjous: Kotka p. 044 074 0212 kotka@kymenkaihdin.fi Jumalniementie 8, 48600 Kotka (Citymarket) kymenkaihdin.fi/tarjous Reijo Ahonen 16.2. ja 2.3. Alexander Ehrnrooth 8.2. ja 22.2. KEHYKSET -50 % ostaessasi silmälasit.
Keskiviikkona 2.2.2022 6 TORI ` Julkaisemme lukijoiden mielipidekirjoituksia mieluiten kirjoittajan omalla nimellä. Tekstin mukaan on liitettävä aina kirjoittajan yhteystiedot. ` Kirjoitusten enimmäismitta on 2000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Toimituksella on oikeus muokata tekstejä. ` Lähetä tekstit sähköpostitse osoitteeseen toimitus@pkank.fi. Voit jättää mielipidekirjoituksen myös verkossa www.pkank.fi. ` Tekstiviestit: PULINAT (väli) kommentti numeroon 16130. (1€) Akkumateriaalitehtaiden tulo Kotkaan ja Haminaan näyttää vääjäämättömältä. Hankkeita ympäröivä julkisuus on yksipuolista, otsikoissa ovat lähinnä työpaikat. Vaikutukset luontoon ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Liikenteen sähköistäminen on perusteltua ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, mutta asialla on kääntöpuolensa. Akkumateriaalit ovat tyypillisesti uusiutumattomia luonnonvaroja, joiden kaivu ja jalostus vaikuttaa monin tavoin ympäristöön. Akkumateriaalien jalostamisessa Kymenlaaksossa keskeistä ovat vaikutukset vesiin. Kansainvälisten luontoja ilmastopaneelien tutkijat ovat varoittaneet kapeakatseisuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Harkitsemattomat toimet voivat vahingoittaa luontoa, mikä taasen voi entisestään vahvistaa ilmastonmuutosta. Akkumateriaalilaitosten YVA-ohjelma jätti vaikutukset rannikkovesiin ja laajemmin Itämereen avoimeksi. Vesistökuormituksen mittakaava alkaa hahmottua, kun lupien haku käynnistyy. Ennakoidulla maksimituotantomäärällä Haminan laitos aiheuttaisi typpikuormituksen, joka vastaa neljänneksen lisäystä nykyiseen Kotka-Hamina-merialueelle tulevaan yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitukseen. Typpi olisi vieläpä sataprosenttisesti leville käytettävissä olevaa ammoniumtyppeä. Levämassa taas kuluttaa happea hajotessaan meren pohjalla. Noin 20 kertaa Suomenlahden vettä suolaisempien prosessijätevesien purkualueella aiheuttama voimakkaampi vesipatsaan kerrostuminen on omiaan lisäämään levämassan happea kuluttavaa vaikutusta. Vaarana on tällöin, että pohjan lähellä happi loppuu ja pohjaeliöt kuolevat. Hapettomissa oloissa alkaa muodostua rikkivetyä ja pohjasedimenttiin sitoutunut fosfori alkaa vapautua vesimassaan. Akkumateriaalilaitosten tuoma kuormituslisäys tulisi vähentää toisaalla yhteiskunnassa pois, jotta EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteisiin pääsemiselle olisi edellytyksiä. Mistä vähennys otetaan, ja kenen kustannuksella se tehdään? Huomionarvoisia ovat niin ikään aikeet johtaa Kotkaan suunnitellun tehtaan jätevesiä Mussalon kunnalliseen puhdistamoon. Prosessivesien sisältämä suola voi aiheuttaa ongelmia aktiivilieteprosessille. Vesien hyvä tila ei ole pelkkä kaunis tavoite, vaan osa EU:n ja Suomen lainsäädäntöä. Alkamassa on viimeinen viisivuotiskausi, jonka jälkeen EU-maiden sisävesistöjen ja rannikkovesien tulisi olla hyvässä tai sitä paremmassa tilassa. Kotkan ja Haminan alueen rannikkovesien tila on luokiteltu tällä hetkellä tyydyttäväksi ja välttäväksi. Vuoden 2027 jälkeen tilatavoitteisiin ei saa poikkeuksia enää yhtä helposti, ja tavoite koskee koko Itämerta. Akkumateriaalilaitosten prosessivesille olisi mahdollista toteuttaa suljettu kierto. Se on ennen kaikkea kustannuskysymys. Jätevesien johtaminen putkea pitkin Itämerta rehevöittämään ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ei pitäisi olla vaihtoehto sen enempää lainsäädännön kuin luonnonkaan kannalta. Pekka Raukko Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry:n puheenjohtaja Riku Rinnekangas toiminnanjohtaja Akkumateriaalitehtaiden haitat Itämerelle minimoitava Hieman ovat jännittyneet olotilat täällä päässä. Vajaa vuosi aikaa ja meidän kaikkien kymenlaaksolaisten hyvinvointiasiat ja pelastustoimi siirtyvät aluevaltuuston hoidettaviksi. Jännittyneet paristakin syystä: Kuinka käy hallituspuolueiden lupausten? Ja miten Kymenlaaksossa löydetään kauan kaivattu yhteinen sävel? OLEN alkanut aihetta pohtimaan enemmän, kun yksi vaaliteemoista valtakunnallisesti on ollut parempi hoitoon pääsy. Olen tästä lupauksesta kummissani, sillä taannoisissa vaaleissa ei palkattu yhtään uutta hoitajaa, saati lääkäriä. Käsittääkseni myös pelastustoimi siirtyy sellaisenaan liiketoimintakauppana aluehallinnon huomaan. Enemmän kuin hoitotakuusta olen huolissani yhteisten verovarojen riittävyydestä. Palkkaharmonisoinnin ja uuden hallintohimmelin seurauksena tuleville vuosille tulee noin miljardin euron vuotuiset lisäkustannukset – sinulle ja minulle, meille veronmaksajille. ENTÄ sitten meillä Kymenlaaksossa. Sekä pohjoinen, että etelä ovat saaneet uudet sairaalat. Valtatie 15 Kotkan ja Kouvolan välillä on noussut ns. ykköshankekoriin, eli on saamassa kaivatut rahat parannustöihin. Tätä olemme toivoneet (ja lobanneet) jo vuosia. Toivon, että tuleva aluevaltuusto kehittää Kymenlaakson palveluita myös yhteistyössä yksityisen tahon kanssa. Tärkeintä lie, että palvelut ovat saatavilla, ei niinkään kuka niitä tuottaa. VUOSI 2023 tuo jännitystä myös kuntapolitiikkaan. Olemme vielä epävarmuuden edessä, miten kuntien rahoitus tulee järjestymään. Ensi vuonna iskevät sekä veroprosenttileikkuri että valtion osuuksien pienentyminen. Tämä tuo epävarmuutta Kotkalle, joka on valtavan investointipaineen edessä. Riittävätkö rahamme kouluhankkeisiin, uimahalliin, aurinkokatsomoon, entä opetukseen, tekniseen toimeen ja kulttuuriin? Uskon, että järkevällä suunnittelulla saamme nämä kaikki hoidettua, mutta kultaisia hanoja on turha odottaa. ONNEA valituille aluevaltuutetuille – muistakaa yhteinen Kymenlaakso! Pasi Hirvonen Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok.) Riittävätkö rahamme? ` PUHEENJOHTAJALTA Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan ”Kiusaamisen, häirinnän, väkivallan, rikosten ja rikollisten tekojen ennaltaehkäisy ja puuttuminen” -toimintamallin Kotkan opetustoimessa. Malli on hienosti laadittu ja varmasti oikeudenmukainen, mutta jo nimi enteilee, että se on raskas toteuttaa. Nyt vaaditaan lisää henkilöstöä kouluihin toteuttamaan sitä ja ennaltaehkäisemään kiusaamista. Kotkan valtuusto puhui elokuussa ensimmäisessä kokouksessaan intomielisesti siitä, miten nyt panostetaan nuoriin ja ennaltaehkäisyyn, kun sote-asiat siirtyvät aluevaltuustoon. Kun joulukuussa päätettiin Kotkan budjetista, tämä olikin aivan unohtunut. Yhtään lisätointa ei haluttu lisätä koulutoimeen, vaikka niitä ehdotettiin. Kustannukset olisivat olleet kokonaisbudjetissa todella pieniä. Sekä koulupsyykkarien (koulussa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien) että koulunuorisotyön vakanssit auttaisivat valtavasti. Olisi enemmän aikuisia silmiä näkemässä, mitä koulussa tapahtuu. Koulupsyykkarit jäävät nyt aluevaltuuston harkintaan. Ainakin Kouvolassa niitä on tällä hetkellä. Kotkan nuorisotyö painii henkilöstöresurssien puutteessa. Pienemmässä Haminassa on kolminkertainen määrä nuorisotyöntekijöitä Kotkaan verrattuna. Koulunuorisotyötä ei Kotkassa ole ollenkaan. Nyt on jo vihdoin aika kehittää sitä. Kiusaaminen kouluissa on raadollista tätä päivää. Tekoja kiitos, hyvät valtuustokollegat! Kauniit puheet eivät riitä. Michael Pounds (vihr.) valtuutettu Lisää aikuisia kouluihin Paju tammikuisessa auringonpaisteessa. Kuva: Miia Pesu. Lukijan kuva Näköislehtenä veloituksetta netissä pkank.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Erkki Hartikainen • Uudet kokoproteesit • Pohjaukset • Korjaukset Puh. (05) 266 214 Vesitorninkatu 2C, (1 kerros), Karhula Öljypoltinhuolto 100€ THERMOL.FI ? INFO@THERMOL.FI Helmikuun tarjous 044 065 8721 KARHULAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Särkypäivystys arkisin ajanvarauksella. Hoitoon pääsee nopeasti! Yleishammaslääkäri 3D teknologiat Veikko Peltola Erikoishammaslääkäri suukirurgia ja implanttihoidot Jussi Federolf Suuhygienisti aikoja varattavissa myös lauantaille Anne Mussalo-Kerttula Karjalantie 6 48600 Karhula Puh. 05 266 060 Voit myös varata ajan verkkosivuiltamme: www.karhulanhammaslaakariasema.fi Aidosti Kotkalainen, aidosti kotimainen.
Keskiviikkona 2.2.2022 7 ` PÄÄKIRJOITUS Sorsapari paistattelee talvista päivää Kymijoen rannassa. Kuva: Marjatta Lassi. TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Kuka olet, mitä teet? – Olen Varpu Eronen, 39, kuvataiteilija ja kuvittaja. Olen alun perin Helsingistä, mutta nykyään asun ja työskentelen Haminan Reitkallissa vanhalla maatilalla puolisoni ja kahden lapseni kanssa. Sinulla on paraikaa näyttely Kouvolassa? – Kyllä. Vieras maa -näyttelyssäni on esillä paperileikkaustöitä, maalauksia sekä tekstiilitaidetta. Vieras maa; mistä nimi? – Näyttely ammentaa aineistosta, jota äitini suvun naiset ovat säilyttäneet 1800-luvun lopulta lähtien. Nurmeksen pappilan Roosien reseptit, kirjeet ja almanakat kertovat menneestä elämästä konkreettisella, mutta usein minulle käsittämättömällä tavalla. Menneisyys on vieras maa, jonka tavat ovat meille tuntemattomat. Miksi teet taidetta? – Teen taidetta, koska en voi olla tekemättäkään. Mielessäni on jatkuvasti jokin uusi projekti tai tilaustyö. Taiteen tekeminen on ammattini, mutta myös elämäntapa. Mieleenpainuvin saamasi palaute? –Tätini sanoi kauniisti minulle, että toiset tekevät mitä osaavat, mutta sinä teet mitä haluat. Ajatus pitää paikkansa siltä osin, että haluan jatkuvasti kokeilla jotain uutta. Parasta helmikuussa? – Se, että tammikuu on ohitse. Taiteentekijä, jonka haluaisit tavata? – Edesmenneistä haluaisin tavata Frida Kahlon ja elävistä yhdysvaltalaisen valokuvaajan Sally Mannin. Oletko aamuvai iltaihmisiä? –Aamulla ajatus juoksee paremmin, olen tosi huono valvomaan myöhään. Minne viet vieraasi Kymenlaaksossa? –Voisin viedä kesävieraat Haminan uuteen Oolannin puistoon. Mitä kadut? – Etten lapsena opetellut soittamaan paremmin pianoa. Jos muuttaisit pois Suomesta, mikä maa olisi mieluisin? – Jossain pienessä kylässä Kreetalla tai sitten Kiotossa Japanissa voisi olla kiinnostavaa asua. Missä haluaisit olla kärpäsenä katossa? –Vaikka ihan omassa keittiössä, näkökulmanvaihdos olisi varmaan virkistävä. Lempijuomasi? – Kahvi ja punaviini. Mihin tuhlaat? – Kasvien siemeniin ja puutarhavehkeisiin. Mitä luet? –Tällä hetkellä luen N.K. Jemisinin The Broken Earth -trilogiaa. Luen paljon fantasiaa muutenkin. Missä olet ja mitä teet 10 vuoden kuluttua? –Asumassa perheeni kanssa tilallamme Reitkallissa, joka on toivottavasti silloin valmiiksi remontoitu ja navettaan on tehty minulle talvilämmin ateljee. X Varpu Erosen Vieras maa -näyttely Kouta-galleriassa Kouvolatalossa 3.2.–6.3. VIIKON KASVO Varpu Eronen ei voi olla tekemättä taidetta. ”Haluan jatkuvasti kokeilla jotain uutta” ” Olen tosi huono valvomaan myöhään. • Aluevaaltuustoon valituille kolme (3) toivomusta. Toivomus 1, syö terveellisesti. Toivomus 2, käytä päihteitä vähän, mieluummin ei ollenkaan. Toivomus 3, kun tilanne sallii, niin ylös, ulos ja lenkille! – Eläkemies. • Kyllä nyt vois jo vihdoin tämä yksi idänmies ottaa ne ruusunpunaiset pois silmiltään ja katsoa missä on menty ja mennään nyt. • Hyvä, kun joku vielä puolustaa suomessa sananvapautta ja uskonvapautta. Kirkolla ei näköjään voimaa enää puolustaa Raamatun ja Jumalan sanan totuutta. –M-R S. • Varmasti ensi vaaleissa nukkuvien puolue tiivistää rivinsä ja saa jytkyvoiton uudella nimellä EVVK. –Esko. • Lumikoneenkuljettajat työvalo ei ole ajovalo, joten sammuta kun vaihdat kohdetta. • On hirveä kokea, mitenkä Kepu/ vasemmisto hallituksen aikana. Asuminen, liikkuminen sekä ruoka on kallistunut. Inflaatio laukkaa ja valtion velka jatkaa huimaa kasvua. Se tarkoittaa, verotason nostamista. • Vihreäsiirtymä ja Kymenlaakson sähkö asialla. Mm. Eläkeläisten sähkön määräikais sopimuksen, verollinen kulutushinta nousi 73%. Rahat revittävä terveydenhoidosta ja Ruoka laskusta. Asumiseen ei kohta ole varaa. • Vai ei persut välitä! He juuri välittävätkin! Otetaan vieraille annettavista rahoista. Sitähän he ajavat. Haluavat auttaa ensin meitä! Etkö ole kuullut? Se taas ei käy vihervasureille! Sote rustattiin väkisin vaikka ei rahaa, ne menee avustuksiin muille, ei omille, sinne piisaa. Soterahat kerätään kansalta veroina! Sen verta he välittävät! Muut ensin sitten vasta me, on tämän hallituksen motto! Se nähty! Suuri vaara että sote vielä fiasko! • Talvi tuo tullessaan lunta joka pitää aurata pois, mutta miksi Kotkansaarella ei aurata ajoratoja reunaan asti, monin paikoin kaistat kaventuneet puoleen ja haittaa turvallisuutta. –Epätietoinen. • Miksi painat kaasua keltaisilla valoilla kun pitäisi päinvastoin painaa jarrua? Mitä luulet hyötyväsi? –Lainkuuliainen. • Hei, mulla on hieno idea! Tehdään akkujakin puusta! Saadaan luontokatoa kiihdytettyä ja ympäristöä pilattua entisestään, mutta saadaanpahan miljardiluokan bisnes viherpesulla! Haha! • Voi mahoton tuota lumen määrää! Auto piti kaivaa lumen alta ja selkähän se siinä kipeytyi. Mutta mitäpä minä tuosta. Liikuntaahaan se vaan on. Lumityöt. –Asseri. • Päivi Räsänen tuomiolla. Isisnaiset vapaana ja suojeluksessa. Näin toimii oikeusvaltio Suomi, maailman ykkönen hölmöydessäkin. • Suomen uutta hävittäjää ongitaan merestä, F35. Itä nauraa. ` PULINAT K orona se yhä jyllää ja sotkee elämää. Siitä huolimatta tuleva kesä näyttää valoisalle kesätöiden suhteen. Onneksi näin. Jo viikkojen ajan yritykset muun muassa kaupan, teollisuuden ja matkailun alalla ovat ilmoitelleet palkkaavansa paikallisesti kymmeniä, jotkut jopa satoja kesätyöntekijöitä. Iso osa kesätöistä on tarjolla täysiikäisille.Työnantajien toivoisi palkkaavan myös nuorempia, 15–17-vuotiaita, joista monella on hinku päästä tienaamaan ja kokemaan työn tuomaa itsenäistymisen tunnetta. TUTTUUN tapaan myös kunnat pestaavat nuoria kesäksi. Kymenlaaksossa esimerkiksi Kotka työllistää 130 ja Kouvola 190 nuorta ensi kesänä. Haku Kotkassa alkoi jo tammikuussa ja on avoinna vielä tämän viikon. Kotkan kaupunki tarjoaa lisäksi kymmenelle kiinnostuneelle nuorelle mahdollisuuden kokeilla kesäyrittäjyyttä. Kouvolassa kesätöiden hakuaika alkaa 23. helmikuuta ja kestää kuukauden. Käytössä on myös kesätyöseteli, jonka avulla voi hakea töihin yritykseen, yhdistykseen tai säätiöön. KESÄPESTIN saaminen on nuorelle tärkeä asia, eikä sen merkitystä ei pidä koskaan vähätellä. Nuori saa kesätyöstä ensimmäisen kosketuksen työelämään, ja ensimmäiset fiilikset tulevat jo hakutilanteesta. Siksi työnantajan kannattaa jo tässä vaiheessa näyttää parastaan. Tämä tarkoittaa, että viisas vastaa myös hakijoille, joita ei syystä tai toisesta tällä kertaa onnista. Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset tekijät töihin myös tulevaisuudessa. KESÄTYÖPAIKKA on työnantajan tilaisuus näyttää, mitä on työelämä ja miten siellä toimitaan. Nuorelle kesätyö on mahdollisuus näyttää taitonsa ja kenties löytää ura, jota kohti kurkotella. Ja totta kai jokainen kesätyöntekijä haluaa tuntea itsensä tervetulleeksi, saada työhön kunnollisen perehdytyksen ja tukea työtovereiltaan. Eli mahdollisuuden onnistua. VAIKKA monelle kesätyöntekijälle kesätyöpaikka on ennen kaikkea paikka ansaita omaa rahaa, nuoret pohtivat myös yhä tarkemmin, minkälaisessa organisaatiossa he tahtovat työskennellä ja vastaavatko sen arvot heidän omiaan. Kesätyö on todella muutakin kuin vain palkka. Teija Piipari Muutakin kuin palkka Lukijan kuva TEIJA PIIPARI 8:30 16:24 8:28 16:26 8:25 16:29 8:23 16:32 Aamu, Jemina Valo Armi, Ronja Asser Keskiviikko -6 -6 -5 -5 -5 Torstai -11 -10 -10 -9 -9 Perjantai -8 -8 -7 -7 -6 Lauantai -5 -5 -2 -2 -2 3 4 1 1 12 11 5 5 JÄÄHDYTYSALAN ERIKOISLIIKE • Kylmähuoltopalvelut • Kaupan kylmälaitteet • Kylmäja pakastehuoneet • Lämpöpumput • Jäähdytysja lämmitysjärjestelmät teollisuuteen ja kaupan alalle FREOTEK Oy Teollisuuskatu 26, 49400 Hamina • (05) 344 8840 asiakaspalvelu@freotek.fi • www.freotek.fi rami.kauranen@freotek.fi • 0400 251 820 PÄIVYSTYS 24H/7 4 +358 40 025 1820
Keskiviikkona 2.2.2022 8
Keskiviikkona 2.2.2022 9 TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Kymenlaaksolaisten, tai ylipäätään suomalaisten, kannattaa olla ajoissa hereillä, jos ja kun on asioita vietävänä eteenpäin EU-pöytiin, viestii EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Urpilainen vieraili Kymenlaaksossa maanantaina. Tapahtuma oli osa komissaarin valtakunnallista virtuaalikiertuetta. – Suomessa on loistava edunvalvonta, mutta se ehkä tapahtuu silloin, kun prosessi on jo käynnissä. Pitää olla ajoissa liikkeellä. UPM:N biojalostamo on menossa Kotkan sijaan Rotterdamiin Hollantiin. Jutta Urpilainen, millaisia edunvalvonnan keinoja tarvittaisiin, että merkittäviä toimijoita saataisiin esimerkiksi Kymenlaaksoon? – Kyllä Suomeen sisältyy paljon vetovoimaa, ja on kuultu positiivisiakin uutisia, vaikka nyt UPM:n päätös tietenkin on valitettava, koska varmaan mielellään investointi olisi Kymenlaaksoon otettu. Edunvalvonnan näkökulmasta mietittynä haluan eri toimijoille toistaa, että Suomellakin on omat erityispiirteensä, kuten maantieteellinen sijainti ja välimatkat, niin on tärkeää olla omassa edunvalvonnassa hyvin etunojassa liikkeellä. Ei odoteta siihen asti, kunnes komissio on esimerkiksi antanut oman esityksensä, ja sitten mietitään, että mikä se meidän kantamme oikein onkaan. Suomen kannattaisi entistä enemmän painottaa nimenomaan valmisteluvaihetta. Totta kai sitä tehdään jo, mutta jotkut maat tekevät sitä vielä enemmän. KYMENLAAKSON päivänä Jutta Urpilainen keskusteli alueen toimijoiden kanssa ajankohtaisista kymenlaaksolaisia koskettavista EUteemoista. Kysymyksiä esittivät maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli, Pyhtään nuorisovaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaakko Nordling, Kaakkois-Suomen invalidiliiton järjestöasiantuntija Tiina Ihalainen ja Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisula. Jutta Urpilainen tapasi virtuaalisesti myös kymenlaaksolaisia nuoria. EU on nimennyt vuoden 2022 Euroopan nuorison teemavuodeksi. – Nuoret ovat lempiaiheeni. Pyrin kaikin tavoin edistämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia vastuullani olevissa kumppanimaissa ja EU:n kansainvälisessä toiminnassa. On demokratian ja tasa-arvon kysymys, että nuorilla on mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa ja olla vaikuttamassa asioihin. Jos nuoret kokevat, että heidän äänensä kuuluu ja he pystyvät vaikuttamaan, niin silloin nämä yhteiskunnat ovat todennäköisesti vakaampia tulevaisuudessa. Urpilainen huomautti, että myös paikallisesti, Kymenlaaksossakin, voi vaikuttaa, esimerkiksi nuorisovaltuustossa ja olemalla aktiivinen erilaisissa kansalaisjärjestöissä. KYMENLAAKSON vierailu oli komissaarin 11. virtuaalivierailu. – Kun aloitin työssäni joulukuussa 2019, oli minulla toive kiertää kaikki Suomen maakunnat. Tutustua paikan päällä ajankohtaisiin asioihin ja saamaan terveisiä Brysseliin, mutta hyvin pian korona esti fyysiset vierailut. Niinpä piti miettiä uusi konsepti toimia. Puolitoista vuotta olen nyt näitä virtuaalikiertueita pyörittänyt. Pääseekö tällä tavoin, etänä, kuinka sisälle siihen, mitä maakuntiin kuuluu? – Ei samalla lailla kuin fyysisesti olemalla paikan päällä, mutta pääsee keskusteluyhteyteen. Jos mietin tätä aamua, sitä, mitä viemisiä ja muistijälkeä minulle keskusteluista jäi, niin ainakin tämä valtava usko, joka lakritsiyrittäjällä oli pk-viennin edistämiseen ja niiden mahdollisuuksien tukemiseen. EU:ssa puhutaan paljon pk-yrityksistä, mutta varmasti vielä enemmän pitäisi miettiä, miten pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä pystytään tukemaan. Etunojassa liikkeelle, kymenlaaksolaiset! VIERAILU Onnistunut edunvalvonta vaatii ennakointia, sanoo EU-komissaari Jutta Urpilainen. -A ika näyttää. En ole vielä päätöstä tehnyt, vaan olen keskittynyt komissaarin työhöni, vastasi Jutta Urpilainen kysymykseen, nähdäänkö hänet mukana presidenttikilvassa parin vuoden päästä. ” Nuoret ovat lempiaiheeni. Jutta Urpilainen MITÄ MINULLE KUULUU? KAIKKI LABORATORIOPAKETIT -15% Tutkimuksiin et tarvitse lääkärin lähetettä. Etu koskee 5.3. mennessä tehtyjä tutkimuspaketteja. Ei koske yksittäisiä tutkimuksia. Hintaan lisätään palvelumaksu 15 €, tai jos maksat verkossa, 7,50 €. Lähin SYNLAB: Kotka, Kirkkokatu 21 Kouvola, Kouvolankatu 3 Tutustu: synlab.fi/palvelut/laboratoriopaketit PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TÄNÄÄN Oman terveydentilan selvittäminen laboratoriokokein on nopeampaa kuin uskotkaan. VARAA AIKA SYNLAB.FI TAI 010 326 3260 Herkullinen loppuviikko! Disas Hamina, Puuropytyntie 8, 49400 Hamina • Palvelemme joka päivä 10.00-18.00 Tarjoukset voimassa 2.-6.02.2022 tai niin kauan kuin varattuja tarjouseriä riittää! 5 90 kg Mattila UUNIKALKKUNAN RINTAFILEE n.500g (pakaste) 5,90kg 1 00 Oululainen PEHMOVIIPALEET kaura 450g (2,22kg) kpl 15 90 kg Tuore KUHAFILEE (Viro) (säävaraus) 8 49 Tuore KIRJOLOHI kg Karl Fazer KONVEHTIRASIAT Geisha, Maitosuklaatryffeli, Geisha Caramel & Sea Salt tai Vihreä Kuula 270-320g (yksittäin 3,95) (12,35-10,42kg) 10 00 3 rs 1 99 pkt Atria Possun ohut KASSLERPIHVI BBQ 430g (4,63kg) Ellain NESTESAIPPUAT 500ml (2,00l) plo 1 00 1 50 2 plo Palmolive Granaattiomena SUIHKUSAIPPUA 250ml (yksittäin 1,29) (3,00l) Valio Oltermanni PALAJUUSTO 17% tai 29% 250g (yksittäin 1,49) (5,00kg) 2 50 2 kpl
Keskiviikkona 2.2.2022 10 KAI-PEKKA VESALAINEN Kotkan kaupunki ei tässä vaiheessa sitoudu maksamaan Kymsoten liikkeenluovutuksesta aiheutuneita palkkaharmonisoinnin kustannuksia vuoden 2022 aikana kuin siltä osin, mitä on sovittu palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä. Lisäksi Kotka pyytää Kymsotea toimittamaan omistajakunnille palkkaharmonisointia koskevan suunnitelmansa. KOTKAN kaupunginhallitus päätti maanantaina 31. tammikuuta edellyttää kaupungilta aktiivisia toimia, jotta Kymenlaakson kuntien ja Kymsoten kesken löytyisi yhteinen näkemys palkkaharmonisoinnin hoitamisesta kuntayhtymän ja kuntien kannalta kokonaistaloudellisesti kestävimmällä tavalla. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen, kun Joona Mielonen (vas.) esitti, että Kotka hyväksyy osaltaan palkkaharmonisoinnin vuoden 2022 aikana, mikäli myös muut kunnat sen hyväksyvät. Mielonen esitti myös, että kaupunginhallitus edellyttää kaupungilta aktiivisia toimia neuvotteluiden käynnistämiseksi kuntien ja Kymsoten yhteisen ratkaisun löytymiseksi. Mielosen esitys hävisi äänestyksessä 4-6 Sami Virtasen (sd.) esitykselle, jossa Virtanen halusi lisätä kaupunginjohtajan pohjaesitykseen lauseen: ”Kaupunginhallitus edellyttää Kotkan kaupungilta aktiivisia toimia, jotta Kymenlaakson kuntien ja Kymsoten kesken löytyisi yhteinen näkemys palkkaharmonisoinnin hoitamisesta kuntayhtymän ja kuntien kannalta kokonaistaloudellisesti kestävimmällä tavalla”. KYMSOTE lähetti tammikuun puolivälissä jäsenkunnilleen kyselyn siitä, sitoutuuko jäsenkunta maksamaan liikkeenluovutuksella aiheutuneet palkkaharmonisoinnin kustannukset jäsenkuntaosuuden mukaisesti vuoden 2022 aikana. – Arvio Kymsoten palkkaharmonisoinnin kokonaiskustannuksista on 21,2 miljoonaa euroa. Kymsoten talousarvioon 2022 on sisällytetty 7,6 miljoonaa euroa palkkaharmonisointikustannuksia, mutta nyt Kymsote tiedustelee jäsenkuntien mahdollisuutta rahoittaa aiemmin vuodelle 2023 suunnitellun 13,4 miljoonaa euron harmonisointikustannukset jo vuonna 2022. Kotkan osuus summasta on 4,57 miljoonaa euroa, kaupungin tiedotteessa todetaan. KOTKA pitäytyy aiemmin varatuissa summissa eikä lisää rahoitusta palkkojen harmonisoinnin perusteella tässä vaiheessa. Kymsoten olisi pitänyt varautua palkkaharmonisointiin taloussuunnitelmissa ja tehdä harmonisointisuunnitelma heti toiminnan aloittamisen jälkeen. Kaupungin kannanotossa edellytetään, että mikäli Kymsote päättää toteuttaa alun perin vuodelle 2023 suunniteltuja palkkojen harmonisointeja jo vuoden 2022 puolella, tulee tämä tehdä vasta kuluvan vuoden lopulla siten, että Kymsote pystyy toteuttamaan asian ilman kuntien lisärahoitusta. Kaupunginhallitus olettaa, että Kymsoten noudattaa kuntien kanssa yhdessä sovittuja reunaehtoja. – Palkkaharmonisoinnin toteuttamisessa on selvästi vitkuteltu. Sitä ei voi kuitenkaan toteuttaa yhden vuoden aikana, jolloin se muodostuu jäsenkuntien taloudelle kohtuuttomaksi sekä kuluvana vuonna että tulevaisuudessa rahoituspohjan heikentyessä. Palkkaharmonisointi hiertää SOTE Kotka ei suostu Kymsoten pyyntöön lisärahoituksesta. Palkkaharmonisointi tulee kalliiksi kunnille, joten sitä koetetaan vetkuttaa pitemmälle tulevaisuuteen. ADOBE STOCK u Terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden selvittämiseksi talousvesi on aina tutkittava laboratoriossa. Esimerkiksi yleisesti Kymenlaakson alueen pohjavesissä esiintyvien radonin ja fluoridin pitoisuutta tai haitallisten bakteerien ja virusten esiintymistä ei voi havaita veden hajun, maun tai ulkonäön perusteella. KOTKAN ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua Kotkan ja Pyhtään alueella. Kymen Vesi Oy:n lisäksi alueella verkostovettä jakelevat useat vesiosuuskunnat, jotka kaikki ostavat jakamansa talousveden Kymen Vesi Oy:ltä. Kaikki alueella jaeltava verkostovesi valmistetaan Utin tekopohjavesilaitoksella. Ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö valvoo talousveden laatua näytteenottosuunnitelman mukaisesti otettavilla talousvesinäytteillä ja vesilaitoksille suoritettavilla tarkastuskäynneillä. Näytteitä otetaan kattavasti eri puolilta verkostoa, sovituista näytteenottopisteistä. Vesilaitoksen tulee tiedottaa käyttäjiä jakelemansa veden laadusta. Talousveden laadusta ja mahdollisista häiriötilanteista tiedotetaan esimerkiksi vesilaitoksen verkkosivuilla ja tekstiviesteillä. Verkostoveden laatupoikkeamat ovat harvinaisia mutta toisinaan havaitaan esimerkiksi iäkkäistä putkistoista irtoavia epäpuhtauksia kuten rautaa. OMAN vesilähteen varassa toimivia elintarvikehuoneistoja sekä muita toimintoja, kuten majoitustiloja tai saunoja, valvotaan myös. Sen sijaan omakotikiinteistöjen kaivojen kunnossapito ja vedenlaadun valvonta aiheutuvine kustannuksineen kuuluvat kiinteistöjen omistajille. Veden laatua on tarpeen tutkia kattavasti ainakin kertaalleen ja sen jälkeen suppeammin säännöllisesti. YLEISIÄ kaivovesissä terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä Etelä-Kymenlaaksossa ovat esimerkiksi vedessä esiintyvät ulosteperäiset bakteerit, fluoridi, radon, mangaani ja alumiini. Lisäksi melko usein esiintyy esteettistä haittaa aiheuttavia tekijöitä kuten rautaa. Tutkimustulosten tulkitsemiseen tai mahdollisiin ongelmiin saa apua Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksiköstä. KUINKA yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa vedenlaatuun? Jokainen vedenkäyttäjä voi myös omilla toimenpiteillään vaikuttaa veden laatuun. Pitkään putkistossa, kuten yön yli seisonutta, vettä kannattaa juoksuttaa ennen käyttöä. Kaikkia vesipisteitä kannattaa käyttää säännöllisesti, mieluusti päivittäin. SEISONEEN veden juoksuttamisen lisäksi on tarpeen tarkistaa myös kylmän ja lämpimän käyttöveden lämpötilat. Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulisi olla hanasta mitattuna uusissa ja peruskorjatuissa kiinteistöissä vähintään 55 °C ja vanhoissa kiinteistöissä vähintään 50 °C. Kylmän veden lämpötilan tulisi olla korkeintaan 20 °C. Puhdas talousvesi ei ole itsestäänselvyys ADOBE STOCK u IV Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun deadline on muutaman viikon päästä: sävellykset tulee postittaa kilpailukansliaan viimeistään 14. helmikuuta. Viime vuoden maaliskuussa julkistetussa kilpailussa on kaksi ikäsarjaa: 10–14-vuotiaat ja 15–19-vuotiaat. Säveltää voi pienemmälle kamarimusiikkitai suuremmalle sinfonietta-kokoonpanolle. Kilpailuun osallistuvan teoksen keston tulee olla nuorempien sarjassa 2–7 minuuttia ja vanhempien sarjassa 3–15 minuuttia. Lisätietoa: www.klamicompetition.fi. Klami-kisan deadline lähestyy u Kotkan kaupunki, Merikeskus Vellamo ja Kotkan Meripäivät järjestävät yhteistyössä Suomen Kultaseppien liiton ja Suomen Kelloja Korumuseon kanssa meriaiheisen, kaikille avoimen korukilpailun. Kilpailu on toinen laatuaan. – Kilpailuun osallistuvien tarkoituksena on tutkia meren meille kertomaa viestiä ja tulkita se korun muodossa. Aihetta voi lähestyä monelta eri kulmalta: materiaali, elementti, ilmiö tai konsepti voivat olla lähtökohtana, Suomen Kultaseppien Liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman kertoo tiedotteessa. Korukilpailun teemana ”Meren viesti” u Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen siirtyi Pääesikuntaan Helsinkiin koulutuspäälliköksi. Pietiläinen luovutti Maasotakoulun johtajan tehtävät 31. tammikuuta eversti Sami-Antti Takamaalle. Takamaa palveli aiemmin Jääkäriprikaatin komentajana Sodankylässä. Eversti Kari Pietiläinen aloitti Maasotakoulun johtajana kesällä 2018. Maasotakoulu toimii viidellä paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulan Parolannummella, Kankaanpään Niinisalossa ja Riihimäellä. Maasotakoulun johtaja vaihtui
Keskiviikkona 2.2.2022 11 JYLPYNTIE 32, 48230 KOTKA Puh. (05) 226 4062, 040 545 8389 A. Anttila 22 VUOTTA PUTKEEN Jylpyllä! Juhlan kunniaksi PAKOPUTKISTON TARKASTUS veloituksetta ajalla 2.-4.2. Tervetuloa! Terveisin Anders AINUT OIKEA PAKOPUTKIKORJAAMO YLLÄTYSTARJOUKSIA! Auto H a m i n a n apu Teemme vahinkotarkastukset + muut kustannusarviot. Korjaamme vauriot sekä maalaamme omissa tiloissamme. Vahingon sattuessa ota yhteyttä! Korjaamotie 12, Salmenkylä, Poitsila, Hamina Puh. (05) 353 5400. Av. ma-pe 8.00-16.30 Vauriokorjaamo • Muovikorjaus • Maalaus KAIKILLE VAKUUTUSYHTIÖILLE TERVETULOA! KODIN SYDÄN on energiatehokas lämmitysjärjestelmä Maalämpöpumput Ilma-vesilämpöpumput Ilmalämpöpumput 050-3453971 Sakari Lehto LVI-työt Öljyja kaasupolttimien huollot sekä asennukset 050-4760372 Jari-Pekka Jaakkola sukunimi@rpmgroup.fi
Keskiviikkona 2.2.2022 12 DIVARIT TEKSTARILLA DIVARI TEKSTIVIESTILLÄ KESKIVIIKON PKJA ANKKURILEHTEEN Esimerkki: DIVARI16EMyydäänvähän käytettylastenpolkupyörä. Kysylisää0123456789. Viimeinen jättöaika seuraavaan lehteen on tiistaina klo 10 mennessä. HAKUSANA DIVARI16E NUMERO 16130 HINTA 16€ Romuautot sekä metalliromut noudetaan veloituksetta min. 500kg. Myös rakennusten purkutyöt. Vaihtolavojen ja 5tn minikaivurin vuokraus romurekka.? 0400-322922. Fysioterapiaa/naprapatiaa. Vastaanottoni on nykyisin osoitteessa Aarnenkatu 28J, Hamina. 0443272702. tukiainenriitta@gmail.com. Tervetuloa. Sekalaista Sälekaihtimen korjaukset. T:mi Jukka Palvimo 0405634737. YKSIÖ, Velhontie 36m2 valoisa asunto. Heti vapaa vuokra 300e/ kk+vesi. 1kk vakuus. Rauhallinen taloyhtiö. Metsän laidassa, hyvät lenkki maastot. PUH 0452659679 Tarjotaan vuokralle yksiö 32 m2 Metsolassa. Sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vuokratakuu. Luottotiedot tarkistetaan. P. 040-732 9928. YKSIÖ Kotkansaarella Kuusisenkatu 5. Merinäköala/satamanvalot, vuokra 450e+vesi, vuokravak. P.0408458094 Työ, harraste, bänditila 64 neliötä. Kotkan Ristinkalliolla. Puh. 0405831486. Tarjotaan vuokralle Siisti parvekkeellinen remontoitu yksiö 34m 2 Ruonalassa, Kukkulapolku. 0400604628 Kuolinpesien osto ja tyhjennyspalvelu, koko tyhjennykset, asuntojen tyhjennykset. Tyhjennämme myös vintit ja komerot, kellarit ja aitat, kesäasunnot ja mökit. Ostamme myös Lp-levyt, levysoittimet, rannekellot, design lasia, Artek, valaisimet, koruja. Kuljetuspalvelu. Soita. 044 9323484 www.tyhjennykset.? Sotilastavaraa: Kunniamerkit, muistoristit, sotilaspuvut, lakit, miekat, pistimet, kypärät, Lottaja suojeluskuntamerkit ja -puvut sekä sotilasvalokuvat. P. 050-5346225. OSTETAAN AUTOJA 0-5000E TARJOA KAIKENKUNTOISIA .KATSASTATTOMIA/PIKKUVIK.MYÖS ROMU AUTOJA NOUD/ MAKSETAAN .TARJ MOOTTORIKELKKAA PUH 040 7098397 noudetaan auton ym metalliromua!autoista romutustodistus,nopea ja tehokasnouto nosturiautolla!autot alk 100e/ kpl käteissuoritus! puh.0414829064 kuorma-autoja,traktoreita,työkoneita,pyöräkuormaajia yms,myös henkilö ja pakettiautoja! kaikenkuntoset huomioidaan,verovelkaset ym,kät maksu! p.046-6231034 Ostetaan autoja ja veneitä käteisellä. 500e-50te. Loppuvelan lunastus. Myös vaihdot halvempaan! TIKANKATU 12 Kotka 0400604628. Ostan auton. Ehjä/romu. Kaikenlaiset ja kaiken kuntoiset ajoneuvot kiinnostaa jos hinta/ laatu kohtaa. Soita/txt/wa 0407186019. HALUATKO MYYDÄ AUTOSI? Soita ja tarjoa. Ehjät/edulliset huomioidaan nopealla käteiskaupalla. P. 041-4956675. Ostetaan Onko nurkkiin jäänyt stereot +LP-levyjä tai muuta kodin joutilasta tavaraa? Soita 0452016090. Myydään Toyota Corolla 1.3 LB -00 aj. vain 175tkm!! H. 2650e ja Toyota Yaris 1,3 hb -07 ac, 2renk, 3990e. Tikankatu 12. P.0400604628. Kaija Asikainen P. 050-308 0315 kaija.asikainen55@gmail.com PIANONVIRITTÄJÄ Pelasta videot ja filmit ! Kopioin DVD:lle tai muisttkulle videot, kaitaflmit ja diakuvat sekä editoin omat kuvauksesi. Visio Trainer puh. 0400 552 664 leo.markala@kymp.net p. 05 3541004 Helsingintie 1, HAMINA LOUNASVIIKKO 6 *Leikkeet saatavilla gluteenittomana!* Aukioloajat: Arkisin 6-19 Keittiö 10-15 La-su 8-18 Ruokailu paikanpäällä sekä take away! Maanantai 7.2. Nakkikeitto M,G Kaalikääryleet ja ruskeakastike L Juustoinen kanapastavuoka L Hawaijin leike M Tiistai 8.2. Koskenlaskijan lohikeitto L,G Kermainen pyttipannu & paistettu muna L,G Tulinen härkäpasta L Leike & maustevoi L Keskiviikko 9.2. Pinaattikeitto & kananmuna L Jauheliha-makaronilaatikko L Paistettua maksaa kermassa L Leike & auramajoneesi L Torstai 10.2. Hernekeitto M,G & pannukakku ja hillo Makkarakastike L Kermainen uunilohi L,G Leike & bearnaisekastike VL Perjantai 11.2. Kalapuikot & tilli-kermaviili L Pekoniin kääritty kanafilee & currykastike L,G Leike & pippurikastike L kotkanteatteri.? Tapaa käsikirjoittaja Mirka Mylläri, ohjaaja Miko Jaakkola ja koko näytelmän työryhmä. Katsomoon pääsee 50 ensimmäiseksi paikalle saapunutta. Tervetuloa teosesittelyyn! Ti 8.2. klo 13–14, Suuri näyttämö Tarvitsetko sähkömiestä? Soita 040-5737 338 Keittiöremontti tulossa? Vikaa sähkölaitteissa? Myös isommat sähkötyöt Asennusluvat ok Myös isommat projektit O ta ta lt ee n ! Aavon Sähköapu aavo.mit@outlook.com Puunkaato Mikko Hanska ky pihapuiden kaadot pensasaidan leikkaukset P. 050-364 7537 www.puunkaato.net YKI-kurssit Yleiset Kielitutkinnon testipäivät Kymenlaaksossa 9.4. ja 21.5. KURSSI 1, Testipäivä 9.4. Maanantaista torstaihin 28.3. -7.4. klo 17.30-19 (16h) KURSSI 2, Testipäivä 21.5. Maanantaista torstaihin 9.-19.5. klo 17.30-19 (16h) HINTA 40€ Kevät 2022 Ota yhteyttä > +358 44 362 3655 ance.schneider@ kyme.fi www.kymeopisto. com/suomi Kysy kurssille pääsystä TE-toimistosta! >> Kansanopistot Poitsilan kartano, Tikkupolku 1, Hamina / Onnellisin opisto. Valmistaudu tämän kevään suomen kielen yleiseen kielitutkintoon. Suora väylä Unelmiesi ammattilaiseksi Esedusta YHTEISHAKU 22.2 22.3.2022 MIKKELISSÄ • Ajoneuvoalan pt: automekaanikko, hyötyajoneuvomekaanikko, diagnoosimekaanikko, autokorimekaanikko, automaalari • Elintarvikealan pt: leipuri-kondiittori • Hiusja kauneudenhoitoalan pt: parturi, kampaaja • Koneja tuotantotekniikan pt: koneistaja, levyseppähitsaaja • Ravintolaja catering-alan pt: tarjoilija, kokki • Liiketoiminnan pt: merkonomi • Logistiikan pt: kuorma-autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja • Matkailualan pt: matkailupalvelujen tuottaja • Metsäalan pt: metsäkoneenkuljettaja (myös Savonlinnassa) • Pintakäsittelyalan pt: maalari • Rakennusalan pt: talonrakentaja • Sosiaalija terveysalan pt: lähihoitaja, perustason ensihoitaja • Sähköja automaatioalan pt: sähköasentaja • Talotekniikan pt: putkiasentaja • Tekstiilija muotialan pt: designtekstiilien valmistaja, sisustustekstiilien valmistaja, muotiassistentti, mittatilausompelija • Tietoja viestintätekniikan pt: hyvinvointiteknologia-asentaja, IT-tukihenkilö, ohjelmistokehittäjä, tietoverkkoasentaja • Turvallisuusalan pt: turvallisuusvalvoja • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) LISÄTIEDOT www.esedu.fi/koulutustarjonta HakuPISTE: hakupiste@esedu.fi Mikkeli: puh. 040 661 0394 ? RIVIDIVARIT TÄMÄNKIN TAVOITTAA 47 000 SILMÄPARIA! (KMT 2021)
Keskiviikkona 2.2.2022 13 VARAA TÄSTÄ OMA MAINOSPAIKKASI AMMATTILAISTEN JOUKOSTA! ASUNTOKAUPAN AMMATTILAISET PYYDÄ VÄLITYSTARJOUS! Toimimme alueilla Kymenlaakso – Etelä-Karjala – Päijät-Häme – Itä-Uusimaa Jan Lind Myyntineuvottelija, KiLAT 050 5515501 010 299 13 00 < kouvola@kotijoukkue.fi Kymen Kiinteistötoimisto Oy < Hansa 2. krs 45100 Kouvola Juhani Lupunen, LKV 045 2042904 Juha Tapiola, LKV 045 2043101 KAAKON AMMATTILAISET VARAA OMA MAINOSPAIKKASI – 05 210 4400 MYYNTI@PKANK.FI Alasuutarintie 3, 48400 KOTKA P. 05-2255 900 • Ma-pe 9-17 www.mckone.fi MONIMERKKIKORJAAMO Huolto ja varaosat kaikkiin edustamiimme merkkeihin Pienkoneiden huolto, korjaus ja varaosat TRIMMERISTÄ VESIJETTIIN LVI-alan ykkönen Teollisuuskatu 26, HAMINA Puh. (05) 344 8840 www.penttila.net AUTOSÄHKÖOSAAMISTA STARTIT, LATURIT ym. TARVIKKEET Huoltoja korjaamopalvelut puh. 05 3400 100 Ruuvikatu 7 • 48770 Kotka MA-PE 8-17, LA 10-13 Varaosat puh. 040 196 2601 www.fixuskotka.fi -URAKOINTI .FI P. 0400 752 556 • PÄIVYSTYS 0400 342 758 • viemäri-, öljynerotusja rasvakaivojen tyhjennys • viemäritukoksien avaus • viemärikuvaukset • viemäreiden ja salaojien kaivutyöt • vaihtolavojen vuokraus • lumityöt Puh. 0500 755 105 Jäähdyttimet ja lämmittimet myy, korjaa ja huoltaa Kymen Tarvemetalli Oy www.tarvemetalli.? Ostamme kaikki metalliromut! Meiltä myös purkupalvelut ja autonromukierrätys. Soita ja kysy lisää: 050 592 0203 Kysy tarjouksia! www.forema.net Keittiöremontit asiantuntijalta • vaihto-ovet erikoismitoilla • kalusteet erikoismitoilla • ilmainen arviointi ja mittauspalvelu p. (05) 311 9971 Korjalankatu 9, Kouvola Ovien avaukset, korjaamolle siirrot, ojastavedot ja käynnistysapu. Suoralaskutus vakuutusyhtiöihin. Romuautojen maksuton ja virallinen vastaanottopiste. 24H HINAUSJA TIEPALVELU KOTKA 0400 140 999 KOUVOLA 0400 140 888 kouvolanhinauspalvelu.fi • kotkanhinauspalvelu.fi • Mittaus • Suunnittelu • Ompelu • Asennus Puh. 045 262 1107 Torikatu 1-3, Kouvola Ark. 10-17, la 9-13 info@kauhajakuoppa.fi www.kauhajakuoppa.fi • Pihaja puutarhasuunnittelu • Viherrakentaminen • Pihalaatoitukset • Salaojitukset • Sadevesiviemäröinnit • Maanrakennus • Pienkoneurakointi 040 5395172 0440 880 164 irma.pahlman@lakitoimistopahlman.fi www.lakitoimistopahlman.fi Ajanvaraus p. 0400 651 422 Satamakatu 9 A, Kotka LAKITOIMISTO IRMA PAHLMAN varatuomari, oikeustieteen tohtori perhejuristi, terveysjuristi, kaikki lakiasianne.
Keskiviikkona 2.2.2022 14 (Rivi-ilmoitus, järjestöpalsta tai kuolinilmoitus). JÄTÄ JA MAKSA ILMOITUKSESI HELPOSTI VERKKOSIVUILLAMME pkank.fi/ilmoita Kuolinilmoitukset pkank.fi/ilmoita • 05 210 4400 • myynti@pkank.fi Ke 18.00 Lähetysrukousilta, Mirjam Halmetoja. Su 11.00 Ehtoollisjumalanpalvelus, pyhäkoulu, johtaa Kari Hänninen, musiikki Pekka Lappalainen, saarnaa Sami Silanen. Ma 18.00 Israel-ilta. Ke 18.00 Rukousilta, Pauli Marjo. Tervetuloa! www.kotkanhelluntaisrk.? Vaikka tiemme erkani päällä maan jäi meille muistojen silta. Sillä sillalla kanssasi olla saamme joka ainoa päivä ja ilta. Rakkaamme Suoma Siviä SAKSA os. Heijari Kaipaamaan jäivät tytöt perh. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. s. 20.6.1929 k. 3.1.2022 ? SEURAKUNNAT Sana ja rukous to 3.2. klo 18. Ehtoolliskokous su 6.2. klo 11.00 Simo Peltonen ja Veikko Alastalo. Tervetuloa! Ke 2.2. 18.30 Sanan ja rukouksen ilta. Su 6.2. 16.00 Ehtoollisjuhla: Video. Ti 8.2. 12.00 Päivärukous. Ke 9.2. 18.30 Sanan ja rukouksen ilta. Tervetuloa! haminasvk.com Su 6.2. klo 11.00 Ehtoollisjuhla ja pyhäkoulu, Juha Hynninen. Ti 8.2. klo 11-11.45 Ruokakassien jako. Ke 9.2. klo 18.00 Rukousilta. www.kotkanvapaaseurakunta.? Tervetuloa! To 3.2. klo 18 Sana ja rukous. Su 6.2. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus / Ari Parviainen / pyhäkoulu. Tilaisuudet kaikille avoimia. Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiin! Rakkaamme Aimo Johannes JOKIRANTA s. 22.8.1953 Elimäki k. 3.1.2022 Kotka Kaivaten Nina ja Marko Sisarukset perheineen Surun kyynelten lävitse loistavat onnellisten muistojen kultaiset säteet. Suo anteeksi, Vaari, kyyneleet nää, ne rakkautta on ja ikävää. Moona ja Milla Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kalervonkatu 1, Karhula Suomen ev.-lut. lähetyshiippakunta www.lhpk.fi/kotka Su 6.2. klo 15 jumalanpalvelus Tuomas Salo Su 13.2. klo 15 jumalanpalvelus Petri Hiltunen Luterilainen Siilas-seurakunta Rakkaamme, äiti, mummo Raili Linnea LESKINEN o.s. Hasu s. 4.4.1930 Karhula k. 25.12. 2021 Karhula Askel hiljenee seisahtuu liekki hiipuu sammuu On kiitoksen ja jäähyväisten aika H. Aaltonen Rakkaudella kaivaten Marjaana ja Timo Lastenlapset, ystävät ja sukulaiset Siunaus perheen läsnä ollessa. Muistotilaisuus myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Suuri kiitos Sapokan lähihoitajille hyvästä hoidosta ja ennen kaikkea inhimillisestä välittämisestä. marjaanabengtsson@gmail.com Seurakuntien viikko JUMALANPALVELUKSET ELÄMÄNKAARI www.kotka-kyminseurakunta.fi • www.facebook.com/kotkakymi • p. 040 196 7505 www.pyhtaanseurakunta.fi • www.facebook.com/pyhtaanseurakunta • p. 044 743 1040 TAPAHTUMIA JUMALANPALVELUKSET TAPAHTUMIA Ke 2.2. klo 18 Arjen Hengähdys -ehtoollishetki Kotkan kirkossa. Su 6.2. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. Katsottavissa myös verkossa os. www.kotka-kyminseurakunta.fi - Su 6.2. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Su 6.2. klo 14 Messu Kymin kirkossa. Ke 9.2. klo 18 Arjen Hengähdys -ehtoollishetki Kotkan kirkossa. Kastetut: Sumu Noah Laukko, Nuutti Tapani Muuri, Valtteri Timo Antti Mäki. Hautaan siunatut: Esko Pohju 94 v., Eeva Annikki Riisiö 94 v., Hilkka Marjatta Vakkari 90 v., Jorma Olavi Suntio 89 v., Vappu Anneli Lanki 84 v., Heikki Antero Hinttula 82 v., Pekka Kalervo Halme 65 v., Mikko Sakari Tuominen 58 v. Su 6.2. klo 11 Tunturimessu (säv. Lasse Heikkilä) ja Yhteisvastuu keräyksen avaus kirkossa. Sihvola, Koskinen, Kaijansinkko, Langinkosken Leidit (laulu), Harri Heininen (lyömäsoittimet). Lapsille ja perheille Maanantaisin klo 9.30-11 Ulkoperhekerho Siltakylän srk-talon pihassa. Tiistaisin klo 13-15.30 Iltapäiväkerho 6-8-vuotiaille Siltakylän srk-talossa. Torstaisin klo 9.30–11 Ulkoperhekerho kirkonkylän srk-talolla. Kerhoista voi tiedustella vastaavalta lastenohjaajalta Laura Honkalalta, p. 044 743 3419, laura.honkala@evl.fi Huom! Osa toiminnasta on tauolla koronarajoitusten vuoksi. Korona -tilanteen vuoksi ryhmissä ei ole tarjoilua. Katso ajantasaiset tiedot os. www.kotka-kyminseurakunta.fi Sana ja rukous Keskiviikkoisin klo 20 Iltahartaus verkossa os. www.facebook. com/kotkakymi Ma 7.2. klo 18.30 20.30 Healing Rooms -rukousklinikka Karhulan srk-keskuksessa. Rukoillaan puolestasi. Ti 8.2. klo 18 Uusi Raamattupiiri Kotkan srk-keskuksessa. Vetäjänä Pirkko Soukka. Kokoontuu parillisin viikoin. Ryhmään enn. ilm. puh. 040 196 7505. Musiikki Pe 11.2. klo 18 Ukuleleryhmä alkaa Kotkan srk-keskuksen salissa. Enn. ilm. ja lisätied., p. 040 196 7534. Lähetysja avustustyö Ke 2.2. klo 12 Lähetyspiiri Kotkan srk-keskuksen piirien kokoontumistilassa. Kokoontuu viikoittain. - Ke 2.2. klo 14 Karhulan lähetyspiiri Karhulantie 31, boxilla. Kokoontuu parittomin viikoin. Ke 2.2. klo 16 Silmukka -käsityöryhmä Kotkan srk-keskuksen piirien kokoontumistilassa. Kokoontuu viikoittain. To 3.2. klo 10-12 Neulekahvio Karhulantie 31, boxilla. Kokoontuu parittomin viikoin. Ma 7.2. klo 17 Kässäpiiri Karhulantie 31, boxilla. Kokoontuu parillisin viikoin. Ti 8.2. klo 10 Sukkapiiri Haltijantien kerhohuoneella. Kokoontuu parillisin viikoin. Diakoniatyö To 24.2. klo 17.30 Läheisten ilta itsemurhan tehneiden läheisille Karhulan srk-keskuksessa. Mukana Surunauha ry:stä Teppo Kupias, diakoni H. Kokkomäki ja vertaistukija Pia. Aiheina mm. tietoa itsemurhasta ja sen vaikutuksista läheisiin, omakohtaisia kokemuksia ja keskustelua. Ilm. s-postilla vertaistuki@surunauha.net tai tekstiviestillä. p. 044 751 9916. Vertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5. ja 18.5. klo 17.30-19 Karhulan srk-keskuksen Alasalissa. Ryhmässä on mahdollista jakaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa luottamuksellisessa seurassa. Ohj. diakoni H. Kokkomäki ja Surunauhan vertaistukija Pia. Ilm. p. 044 752 9546 tai https://surunauha.net/kotka22 Aikuisille To 3.2. klo 17.30 Kielikahvila Teamsin välityksellä. Lähetä s-postiosoitteesi: maarit.koskensalo-tiainen@evl.fi. Saat paluupostissa linkin, jolla voit liittyä kahvilaan. Kahvila on avoin maahan muuttaneille ja myös sinulle, joka haluat tukea maahan muuttaneiden suomen kielen taitoa ja kaipaat keskusteluyhteyttä. Kahvila jatkuu viikoittain. Pe 25.3. klo 16 Su 27.3. Gospel-lattaritTM leiri ja ohjaajakoulutus Ristiniemen kurssikeskuksessa. Tanssileiri naisille. Ilm. 3.1.-7.3. os. www.kotka-kyminseurakunta.fi/gospellattaritleiri. Lisätietoja Leena Ronkainen, p. 040 198 5698. Nuorille Ma 7.2. klo 18 20 Leffailta Pappilassa. Lapsille ja lapsiperheille Ke 9.2. klo 17-19 Kiertävä iltaperhekerho Takakylän leikkikentällä, Peltokaskentiellä Mussalossa. Lapsiparkki toimii ke klo 9-11 ja 11.30-13.30 Kotkan srk-keskuksessa, p. 040 1967528. ke klo 9-11 Karhulan kohtaamispaikassa, Karjalantie 10-12, p. 044 725 9232. Voit tuoda Lapsiparkkiin 2-6-v. lapsen lastenohjaajien hoitoon koko ajaksi tai osaksi aikaa. Lapsille on hyvä laittaa mukaan pienet eväät,sisätossut ja muut tarpeelliset asiat. Lapsiparkkiin ilm. ti klo 12 menn. tekstiviestillä. PikkuHelppi toimii ulkona eli lastenohjaajat ulkoilevat lasten kanssa yhdessä sovitussa paikassa esim. kotipihalla tai leikkikentällä. Helppiaika on max. 2 tuntia. Soita tai tekstaa klo 9-15, jos haluat varata ajan, p. 040 196 7528. Muut Arkiruokailut viikoilla 6,7, ja 8 Takeaway. Voit noutaa annoksen to Karhulan srk-keskukselta klo 12-13 ja pe Kotkan srk-keskukselta klo 12-13. Annoksia on tarjolla 60 kpl. Yksi annos/hakija. Kotkan kirkko on avoinna su klo 13.30-14.30 ja Kymin kirkko su klo 15.30-16.30 hiljentymistä ja sielunhoitoa varten. Rakas aviomies, isä ja pappa Jorma Antero LAMPINEN 1.9.1948 25.12.2021 Joh.11:25 Jeesus lupasi "joka uskoo minuun, saa elää uudelleen, vaikka hän kuoleekin" Kaivaten Vaimo, lapset, lastenlapset, sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Rakkaamme Eeva Annikki RIISIÖ o.s. Niemimaa s. 20.6.1927 Kymi k. 3.1.2022 Kotka Sinä odotit kevättä, kesää uutta, sen valoa, lämpöä, suloisuutta. Sait kauneimman, ihanan uuden maan. Jäimme sinua kyynelin kaipaamaan. Rakkaudella kaivaten Maarit ja Aarre Tuomas, Viivi ja Vilja Markus ja Sanna sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Karhula-kodin henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. VIKMANIN KIVI KY Tanulantie 21 KYMI, puh. (05) 2200 220 ma-pe 7.30–16.30, la ja ilt. sop. mukaan Muistokivet, kaiverrukset 95 vuoden kokemuksella suoraan valmistajalta ilman välikäsiä.
Keskiviikkona 2.2.2022 15 pkank.fi ? JÄRJESTÖT Kostel ry Kerhojen tauosta huolimatta pidetään yhdistyksen vuosikokous. Kotkan Seudun Eläkeja Varhaiseläkeläiset KOSTEL ry. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kulttuuritalo Kyminsuussa, Eteläinen Karjalantie 3 Kotka, ma 21.2.2022 klo 11.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistys tarjoaa pullakahvit ennen kokouksen alkua klo 10.30. Tervetuloa! Hallitus. Tervetuloa vuosikokoukseen Sunilan Pirtillä, Kuitukatu 4, 48900 KOTKA, la 12.2.2022 klo 14. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Ilmoittaudu: heidi.a.wass@gmail.com. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Etelä-Kymen Parkinsonyhdistys ry 10.2. klo 11. yhteislenkki pienryhmissä. Lähtö Sapokan parkkipaikalta. Tervetuloa! Yhdistyksen muu toiminta on tauolla toistaiseksi. VREL Kotkan osasto ry Kuukausikokous to 3.2.2022 peruttu koronarajoitusten vuoksi. Vuosikokous pidetään to 3.3.2022. Hallitus. Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry:n Talvikokous järjestetään SU 20.2.2022 klo 14.00 alkaen. Kokous järjestetään etäyhteyksin, ohjeet kokoukseen liittymisestä tekstiviestillä jäsenistölle. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! JOHTOKUNTA. Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry Varsinainen kevätkokous tiistaina 15.2.2022 klo 15 Kodintalolla Vesivallintie 21 Karhula. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta. Kotkan Sataman Eläkeläiskerho Vuosikokous 10.02.2022 on peruttu koronatilanteen vuoksi. Kerhon toiminta jää toistaiseksi tauolle. Jatkosta ilmoitetaan myöhemmin. Kostel ry Koronarajoitusten jatkuessa, kerhojen toiminta on helmikuun alusta edelleen toistaiseksi tauolla. Tanssit Keskustalolla 6.2. ja 20.2. on PERUTTU. KIITOS NINA BRASK Pirjo Tujula Kiitos Kiitos äänestäjilleni Ulla-Maija Sievinen Muista Tradeka-vaalit 19 LÄNSI-KOTKAN SOS.DEM TY:N aluevaaliehdokkaat Mi??i Kuis?a ?a Tii?a Mo?to?e? kiittävät aluevaaleissa kaikista saa?istaa? ää?istä. Piia Kleimola Kulttuuritehtävän projektipäällikkö KOUVOLA Petri Pekkola Työterveyslääkäri KOTKA Joona Mielonen Apulaisohjaaja, opiskelija KOTKA KIITOS ÄÄNESTÄJILLE! Teot hyvinvoinnin puolesta jatkuvat aluevaltuustossa Vasemmistoliiton aluevaltuutetut kaudella 2022-2025 KYMENLAAKSO LAINVOIMAINEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS MERITUULENTIE MT355, KAAVA NRO 0119 Kotkan kaupunginhallitus ilmoittaa, että valtuusto on kokouksessaan 13.12.2021 hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kaupunginosat 2. Kotkansaari, 20. Mussalo, 21. Takakylä, 22. Etukylä ja 23. Hirssaari, kaava nro 0119 kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla. Kaava astuu voimaan 1.2.2022. KOTKAN KAUPUNGINHALLITUS LAINVOIMAINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA HOVINSAARI, KOTKAN SOTEKESKUS, KAAVA NRO 0620 Kotkan kaupunginhallitus ilmoittaa, että valtuusto on kokouksessaan 13.12.2021 hyväksynyt asemakaavan muutoksen 8. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 15, tontit 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 8 sekä Paatelankuja kaupunkisuunnittelun ehdottamalla tavalla. Kaava astuu voimaan 1.2.2022. KOTKAN KAUPUNGINHALLITUS LIIKUNNAN JÄRJESTÖAVUSTUS 2022 Hyvinvointilautakunta myöntää toiminta-avustuksena, lähinnä junioritoimintaan tarkoitettuja, järjestöavustuksia urheiluun ja liikuntaan erikoistuneille seuroille. Järjestöavustus on haettavissa 1.1.-31.3.2022 klo 15.00 mennessä. Avustusta haetaan sähköisesti. Avustuskriteerit ja lisätietoja avustuksen hakemisesta osoitteessa www.kotka.fi/avustukset. URHEILUJA PALLOILUKENTTIEN HARJOITUSVUOROT KESÄKAUDELLE 2022 Urheiluja palloilukenttien (ulkourheilualueet) harjoitusvuorot kesäkaudelle 2022 on haettavana. Hakemukset on toimitettava 13.2.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen liikuntapalvelut@kotka.fi. Hakemuksessa on eriteltävä jokainen yksittäinen joukkue, jolle vuoroja haetaan sekä arvioitu ryhmän koko. Hakemuslomake on saatavilla osoitteessa https://www.kotka.fi/vapaa-aika/liikunta/lomakkeet/. Kotkan kaupunki / Liikuntapalvelut KARHULAN ALAKOULU KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLE, KAAVA NRO 0121 Kotkan kaupunkisuunnittelussa on laadittu asemakaavan muutosluonnos koskien kaupunginosa 33. Rauhala, puisto, urheilualue, autopaikkojen korttelialue ja katualue. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden Karhulan alakoulun rakentaminen Katajaisten urheilukentän yhteyteen. Kaavaluonnos on MRL 62 §:n mukaisesti nähtävänä 2.2.–3.3.2022 kaavoituksessa kaupungintalolla sekä www.kotka.fi/asemakaavat. KARHULAN KOULUKESKUS KAAVAMUUTOS VIREILLE, KAAVA NRO 0421 Kotkan kaupunkisuunnittelussa on laitettu vireille asemakaavan muutos sekä laadittu osallistumisja arviointisuunnitelma OAS koskien kaupunginosa 31. Karhula: kortteli 6, osa korttelista 5; osa tontista 4, osa korttelista 31; tontti 12, osa korttelista 32; tontit 2, 3 ja 5, puistoa, pysäköintija katualuetta. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Karhulan koulukeskuksen, kirjaston ja liikuntatilojen rakentaminen Karhulan keskustaan. Kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. OAS on MRL 63 §:n mukaisesti nähtävänä 2.2.–3.3.2022 kaavoituksessa kaupungintalolla sekä www.kotka.fi/asemakaavat. Mielipiteet kaavasta (0121) tai osallistumisja arviointisuunnitelmasta (0421) 3.3.2022 mennessä kirjaamo@kotka.fi tai Kirjaamo, Kotkan kaupunki, Kustaankatu 2, 48100 Kotka. Palautteeseen merkintä ”0121 Karhulan alakoulu, luonnos” tai ”0421 Karhulan koulukeskus, OAS”. Lisätietoja: Karhulan alakoulusta kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, patricia.broas@kotka.fi, p. 040 647 1539 ja Karhulan koulukeskuksesta kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, jarkko.puro@kotka.fi, p. 040 642 9010. Halutessasi tavata henkilökohtaisesti, sovi tapaaminen ennakkoon. KAUPUNKISUUNNITTELU
Keskiviikkona 2.2.2022 16 AUTOSI AMMATTILAINEN Teollisuuskatu 10 A, 49400 Hamina www.haminan-autohuolto.fi • Puh. 05 344 6700 398 € alk. MEILTÄ VETOKOUKUT ASENNETTUNA henkilöja pakettiautoihin kaikkiin merkkeihin Va ltu utet tu myynti/asen nus . Meiltä myös Binar ja Planar ajoneuvolämmittimet asennuksineen dieselja bensa-ajoneuvoihin. Toyota Hybrid huolloissa, varaosista ja öljyistä -10 % alennus (tarjous voimassa 11.2. asti) TERVETULOA TOYOTAN VALTUUTETTUUN MERKKIHUOLTOON! Käyttämällä valtuutettua huoltoa hybriditurva pysyy voimassa 10.v / 350 000 km. Relax turva 10.v 160 000 km. Puistokatu 6, Hamina | Puh. 05-3445000 Avoinna: ma-pe 9.30-18, la 9-14 Team Sportian TALVIALE JATKUU! TALVIVAATTEITA TALVIKENKIÄ -30 % -20 % -30 % -40 % -50 % -40 % ALUEEN KATTAVIMMAT ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT PARHAALLE YSTÄVÄLLESI! ELAINKLINIKKATASSULA.FI 0400 322 686 KARHULANTIE 21, KOTKA ALKUVUODEN ERIKOISTARJOUKSET! VARAA AIKASI 046 585 9745 tai kysy lisää! Seppolantie 9, 48230 Kotka Keraaminen Car Pro CQ Lite 1 kerros + sisäpuhdistus Ei sisällä koneellista pohjatyötä. Sisältää raudan ja pien poiston yms. epäpuhtaudet, savetus, eraser, aineella puhdistus, pinnoitus. Sisäpuhdistus, imurointi, kumimattojen pesu + käsittely, pintojen desinfiointi ja lasien pesu! Kestovahaus Car Pro Finest Reserve Tarjoukset voimassa 9.2.2022 saakka ja koskee siihen mennessä tehtyjä varauksia! 130 € 500 € 80 € Myllytys + 100€
Yhteisvastuukeräys nostaa esiin nuorten hädän ja toivottomuuden Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria. sivu 3 TUNTEET KUULUVAT ELÄMÄÄN, MUISTUTTAA KOULUKURAATTORI sivu 6 MOOTTORIPAJAN NUORILLA EI OLE VAPAAAJAN ONGELMIA sivut 4 KOTKA-KYMIN JA PYHTÄÄN SEURAKUNTIEN LEHTI 1/2022
2 Olemme eläneet kohta kahden vuoden ajan koronan varjossa, eikä selkeää loppua tilanteelle ole vieläkään näkyvissä. Erityisesti lapsille ja nuorille tämä aika on ollut pitkä. Lisääntyvä oireilu lasten ja nuorten keskuudessa on totta ja kaikki mahdolliset toimet hyvinvoinnin turvaamiseksi on otettava käyttöön. Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria. Yhteisvastuussa nostetaan erityisesti esiin noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla 2022 kurotaan takaisin nuorten kokemia menetyksiä. Hankitaan lisää turvallisia aikuisia ja muita hyvinvointia – ja aivan erityisesti mielen hyvinvointia – edistäviä tekijöitä nuorten elämään sekä Suomessa että maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän vuoden 2021 kouluterveyskyselyn perusteella nuorten kokemus yksinäisyydestä lisääntyi verrattuna vuoteen 2019. Tytöistä tunsi itsensä yksinäiseksi 22?26 %, pojista noin 10 %. Nuorista kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi noin kolmannes tytöistä ja pojista noin kahdeksan prosenttia kaikilla kouluasteilla. Melkein 1/4 yli neljäsluokkalaista on siis kokenut olevansa yksinäinen erityisesti koronan aikana. Jäin itse miettimään tätä aika isoakin lukua ja niitä nuoria tämän luvun takana. Etäkoulut, harrastusten perumiset, ohjeet, että kontakteja pitää välttää. Ei ihme, että yksinäisyys on lisääntynyt. Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa uusille paikkakunnille sekä uutuutena myös kouluihin. KouluSaappaassa koulun arkeen ja välitunneille tuodaan turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. Uraauurtava verkossa tapahtuvan etsivän nuorisotyön toimintamalli NettiSaapas toimii valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset NettiSaappaan aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole läsnäolevia ja kuuntelevia aikuisia ympärillä, eikä aina ole helppoa puhua esimerkiksi omille vanhemmille mieltä painavista asioista. Siksi onkin tärkeää, että lapsille ja nuorille olisi erilaisia kanavia, joissa mieltä voi keventää ja joissa on joku aikuinen, kenelle voisi puhua. Emilia Pulkki Päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole läsnäolevia ja kuuntelevia aikuisia ympärillä . TEKIJÄT 23. vuosikerta Julkaisija: Kotka-Kymin seurakunta Pyhtään seurakunta Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Emilia Pulkki Heidi Nevalainen emilia.pulkki@evl.fi heidi.nevalainen@evl.fi Osviitan toimitusneuvosto: Seppo Karjalainen Isabel Pekonen Stiina Kiiveri Elsa Sihvola Mervi Liimatainen Jakelu: Kaupunkilehti Ankkuri/ SSM Itä-Suomi Oy Jakelumuistutukset, p. 05 226 6300 Pyhtään seurakunta Kirkkoherranvirasto Motellikuja 4, 2.krs, 49220 Siltakylä Avoinna ma ja ti klo 9-15 sekä to klo 11-17 p. 044 743 1040 pyhtaa.kirkkoherranvirasto@evl.fi Kotka-Kymin seurakunta kirkkoherranvirasto.kotka-kymi@evl.fi Kirkkoherranvirasto (Kotkansaari) Avoinna arkisin klo 9-15 Kotkan seurakuntakeskus Mariankatu 14 E, 48100 Kotka p. 040 196 7533 Kirkkoherranvirasto (Karhula) Avoinna arkisin klo 9-15 Karhulan seurakuntakeskus Karhulantie 33, 48600 Kotka p. 040 196 7533 Jumala, me kerromme temppelissä sinun armollisista teoistasi. Ps. 48:10 Lahjoita oman seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen ja anna nuorelle huominen Yhteisvastuu Lähimmäisenrakkauden kansaliike Lahjoita Kotka-Kymin seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen Lähikeräysten ohella voit antaa lahjasi Kotka-Kymin seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen • MobilePayllä numeroon 81176 • Tekemällä lahjoituksen nettilahjoitussivulla osoitteessa yhteisvastuu.fi/ kotkakymi. • Pankin kautta lahjoitettaessa Yhteisvastuun tilit ovat: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja OP FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakunnan viitenumero 304227. Lahjoita Pyhtään seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen Lähikeräysten ohella voit antaa lahjasi Pyhtään seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen • MobilePayllä numeroon 12592 • Tekemällä lahjoituksen nettilahjoitussivulla osoitteessa yhteisvastuu.fi/ pyhtaa. • Pankin kautta lahjoitettaessa Yhteisvastuun tilit ovat: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja OP FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakunnan viitenumero 304447. Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2021/8126. Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 6.2.2022 alkava keräys kerää varoja koronapandemian seurauksista kärsiville lapsille ja nuorille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2022 keräystuotosta ohjataan kotimaiselle yhteistyökumppanille, Lasten ja nuorten keskukselle, joka kehittää mm. monipuolisia etsivän nuorisotyön toimintoja tarjoten lisää turvallisia aikuisia nuorten arkeen. 20 prosenttia keräystuotoista jää paikallisseurakunnille ahdingossa olevien nuorten tukemiseksi tehtävään työhön ja diakonia-avustuksiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2022 keräyksen Yhteisvastuu-piispana toimii Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.
3 Yhteisvastuukeräys 2022 nostaa esiin nuorten kokeman hädän ja toivottomuuden Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 40 prosenttia jää nuorten hyväksi Suomessa tehtävään työhön seurakuntien sekä Lasten ja nuorten keskuksen toiminnan kautta. 60 prosentilla avustetaan kehittyvien maiden katastrofialueiden asukkaita Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema ”Lahjoita mulle huominen” nostaa esiin nuorten ahdingon ja yksinäisyyden kokemuksen, jota pitkittynyt korona-aika on lisännyt. Maailmanlaajuinen pandemia on osunut nuorille herkkään ikävaiheeseen ja koetellut ikäpolvea kovalla kädellä niin Suomessa kuin globaalisti maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2021 toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset paljastivat suomalaisnuorten mielenterveyden heikentyneen pandemian aikana. ”Lapset ja nuoret ovat arvokkainta, mitä meillä on. He ovat meidän tulevaisuutemme kaikkialla maailmassa. Me yhdessä voimme pitää huolta, että jokaisen lapsen ja nuoren rinnalla on turvallisia aikuisia”, vetoaa vuoden 2022 Yhteisvastuupiispa Mari Leppänen. Yhteisvastuulla 2022 lisää aikuisten tukea nuorten arkeen Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen tuotolla koronan lieveilmiöitä kohdanneiden nuorten arkeen tarjotaan lisää aikuista tukea matalan kynnyksen menetelmin. Suomeen jäävästä 40 prosentin tuotto-osuudesta puolet saa Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään jalkautuvia palveluja tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Lasten ja nuorten keskuksen etsivän nuorisotyön Palveluoperaatio Saappaan toimintaa laajennetaan keräystuotolla uusille paikkakunnille ja toimintaa levitetään myös kouluihin. Valtakunnallisesti toimivaa NettiSaapasta, jossa vapaaehtoiset etsivät aikuista kuuntelijaa kaipaavia nuoria eri sosiaalisen median alustoilla, laajennetaan. Keräysvaroilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripajasekä Perheystävä-toimintoja. Moottoripajat ovat nuorten harrastuspaikkoja, joissa rassailun ohella opitaan arjen hallintaa, pohditaan tulevaisuutta ja pidetään hauskaa ilman päihteitä. Perheystävä tarjoaa tukea yksinäisille, kuormittuneille tai syrjäytymisuhan alla oleville lapsiperheille. Apua oman seurakunnan lapsille ja nuorille Toinen puolisko Suomeen jäävästä Yhteisvastuu-tuotosta jää paikallisseurakunnille ahdingossa olevien nuorten tukemiseksi tehtävään työhön sekä diakonia-avustuksiin oman seurakunnan alueella. Korona-aika on muuttanut seurakuntien nuorisotyötä ja uusia keinoja nuorten tavoittamiseksi on pitänyt löytää, kun isot avoimet toiminnat ovat olleet koronarajoitusten takia tauolla. Koronan myötä nuorten kokoavan toiminnan tavoittavuus on laskenut ja kynnys kokoontua yhteen on noussut, jonka takia luontaisen yhteisöllisyyden rakentuminen on jäänyt ohuemmalle. Nuoret eivät pääse niin luontevasti ja avoimesti kohtaamaan myöskään työntekijöitä kuin ennen koronaa. Näin jää moni murhe ja ongelma vaille kuulijaa. Kotka-Kymin seurakunnan nuorisotyönohjaajat Sinikka Lopperi ja Marko Lamminen kertovat, että näin korona-aikana nuorille tarjotaan säännöllisesti mahdollisuutta henkilökohtaiseen keskusteluun. Lisäksi nuorisotyöntekijät päivystävät sosiaalisessa mediassa enemmän, kuten esimerkiksi discordissa ja Sekaisin-chatissä. Työntekijöille on jaettu omat sosiaalisen median päivystysvuorot. Normaalin kokoavan toiminnan lisäksi seurakunta on mukana Walkers-toiminnassa. Kotkan kaupungin kanssa tehdään yhteistyössä liikkuvaa ja etsivää nuorisotyötä. Sen avulla kohdataan nuoria, jotka eivät hakeudu kokoavien toimintojen pariin muutoin. Kohtaamisia on viikoittain kymmenestä jopa yli sataan. Lopperi ja Lamminen toteavat lisäksi, että korona-aika on vaikuttanut paljolti myös isoskoulutukseen. Koulutusta on käyty Teamsin välityksellä. Yhteisten tapaamisten lisäksi ei ole päästy myöskään yhdessä leirille. Leirien peruuntuminen on erityisesti aiheuttanut nuorissa pettymistä. Kaukana tarve on vieläkin suurempi kuin meillä Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) katastrofirahastoon, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäapua kehittyvien maiden humanitaarisissa katastrofeissa. Avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit, poliittisten selkkausten seuraukset sekä suuronnettomuudet. Tämänvuotisessa keräyksessä esillä on erityisesti KUA:n työ Etelä-Sudanissa, jonne sisällissodan väkivaltaisuuksia paenneet perheet ovat palaamassa takaisin. Etelä-Sudanissa KUA tukee yhteisvastuuvaroin perheiden ruokaturvaa sekä toimeentulomahdollisuuksia. Syksyllä 2021 alkaneessa toimeentulo-ohjelmassa pyritään avustamaan myös pakolaisuudesta palanneiden lasten ja nuorten koulukuluissa. Peruskouluja tuetaan opetuksen järjestämisessä. Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä monien nuorten osalta usein kokonaan. yhteisvastuu.fi kirkonulkomaanapu.fi lastenjanuortenkeskus.fi #yhteisvastuu2022 #lahjoitamullehuominen Lasten ja nuorten keskuksen etsivän nuorisotyön Palveluoperaatio Saappaan toimintaa laajennetaan keräystuotolla uusille paikkakunnille ja toimintaa levitetään myös kouluihin. Teksti Emilia Pulkki, kuva Ville Viinikainen Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria.
4 35 MOOTTORIPAJAA YMPÄRI SUOMEN • Moottoripajat ovat nuorille harrastuspaikkoja, joissa moottoreiden kanssa puuhailun lisäksi on saatavilla tuttuja ja turvallisia aikuisia. • Nuoret saavat sosiaalista ja moniammatillista tukea ja ohjausta sekä työkokemusta. • Moottoripajoja koordinoi Lasten ja nuorten keskus. • Moottoripajoja on 35 ympäri Suomen • Lasten ja nuorten keskus on evankelis-luterilaisten seurakuntien muodostama palvelujärjestö, jonka tavoitteena on lapsilähtöinen yhteiskunta ja kirkko. Pajalla rempataan ja hengataan Teksti ja kuva: Ville Vanhala Junnu Koskela säätää Pyhtään Pajan kisamopoa. Jesperi Salonen istuu jo valmiiksi satulassa. Marek Suominen ja vapaa-aikaohjaaja Petri Tinell seuraavat sivusta työn etenemistä. Pyhtään Siltakylän mopopajalla ei tule vapaa-ajan ongelmia. Pajan kisamoposta ollaan virittämässä voittajamopoa. Kisamopo vaatii aina vähän säätöä. Pyhtään mopopajalla tai mopon ympärillä häärivät pyhtääläiset Junnu Koskela 15 v., Jesperi Salonen 16 v. ja Marek Suominen 16 v. – Kisamopoa saa virittää mielin määrin, koska sillä ajetaan ainoastaan kilpaa asvalttitai soraradalla, kertoo Pyhtään mopopajan vapaa-aikaohjaaja Petri Tinell. Pyhtään kunnan ylläpitämä Mopopaja on mukana Lasten ja nuorten keskuksen koordinoimassa moottoripajatoiminnassa. Mopopajalla, jota myös pelkästään Pajaksi kutsutaan, on kilpailuissa paljon puolustettavanaan. Pyhtääläiset ovat voittaneet moottoripajojen Mopoendurance-ajon kerran ja sijoittuneet kahdesti kolmanneksi. Junnu Koskela toivoo, että hän saisi ajaa Pajan kisamopoa seuraavassa kilpailussa. – Ennen kevään kisoja on saatava mopoon kilpailuun sopiva viritys, Koskela toteaa. Jatkuva sukupolvenvaihdos Lasten ja nuorten keskuksen moottoripajatoiminnassa on mukana kaikkiaan noin 40 pajaa. Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien ja kuntien ja yhdistysten ylläpitämien moottoripajojen ydintehtävänä on nuorten ulkopuolisuuden ehkäisy, kokonaisvaltainen kasvun tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Pyhtään Pajan vapaa-aikaohjaajana Pajan avaamisesta, kesäkuusta 2018, toiminut Tinell kertoo, että Pajalla on jatkuvasti käynnissä sukupolvenvaihdos. – Ajokortin saaneet nuoret käyvät Pajalla ainoastaan morjestamassa ja tarkastamassa kisamopon kuntoa. Tinellin mukaan Pajalla on tällä hetkellä noin 40 vakiokävijää, 15-20-vuotiasta. – Kun Pyhtään kunnan Siltakylän nuorisotila on Pajan tavoin Siltakylän entisen Salen katon alla, niin nuoret pääsevät sujuvasti poukkoilemaan paikkojen välillä. Moottori osiksi Koskelan oma mopo on ehostettavana. Menopeli saa kupeisiinsa metallinhohtoisen sinivalkoisen värityksen. Salosen skootteri seisoo pihalla ja Suomisen mopo lojuu kotitallissa, koska siitä on katkennut kaasuvaijeri. Suominen kertoo, että hän on korjannut mopoaan myös Pajalla. – Tosin kenttäremonttejakin on tullut tehtyä, kun mopo on hyytynyt tien päälle. Suominen, Salonen ja Koskela kertovat viihtyvänsä Pajalla hengailemassa ja korjailemassa mopoja. Koskela osaa jo purkaa mopon moottorin osiksi ja laittaa sen takaisin kasaan. Ammattikoulun metallilinjalle koneistajaksi opiskelemaan aikova Koskela sanoo saaneensa Pajalla hyvää opastusta remonttitöihin niin kavereiltaan kuin vapaa-aika ohjaaja Tinelliltäkin. – Joka viikko täällä korjataan joku mopo. Välillä on vähän isompiakin remontteja, Koskela kertoo. Vesisateessa Haminaan Pyhtään Paja on avoinna viitenä päivänä viikossa pois lukien tiistait ja viikonloput. Heinäkuussa Pajan ovet ovat kiinni. Salonen, Koskela ja Suominen kertovat viihtyvänsä useana päivänä viikossa Pajalla, koska heidän mukaansa Pyhtäällä ei kuuri muutakaan paikka ole, missä nuoret voisivat viettää aikaansa. – Täällä on hyvä porukka ja hyvä ryhmähenki. Pajalla meille ei tule vapaa-ajan ongelmia, Koskela sanoo. Pajan mopoilijat saattavat ajella pitkiäkin retkiä. Salonen kertoo, että kesäisin pyhtääläiset mopoilevat miltei päivittäin Kotkaan. – Haminaan ajettiin vesisateessa, käytiin grillillä syömässä ja ajettiin takaisin. Pyhtää paja on avoinna iltaisin kello 20 saakka, mutta senkin jälkeen Siltakylän raitilta saattaa kuulua mopojen pärinää. – Yötä myöten emme ajele, Salonen sanoo. – Öisin nukumme. Paitsi kesällä ja juhlapyhinä. Täällä on hyvä porukka ja hyvä ryhmähenki. Pajalla meille ei tule vapaa-ajan ongelmia. Junnu Koskela
5 PALVELUOPERAATIO SAAPAS • Osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyötä • Toimintaa koordinoi Lasten ja nuorten keskus. • Saapas vastaa nuorten välittömään sosiaaliseen, psyykkiseen tai fyysiseen avun tarpeeseen. Saapas menee sinne, missä nuoret jo ovat. • NettiSaapas on uraauurtava toimija verkossa tapahtuvassa etsivässä nuorisotyössä. NettiSaapas menee nuorten luo sosiaalisessa mediassa • Lisäksi toimintamuotoina ovat KatuSaapas, FestariSaapas ja KriisiSaapas. Suunnitelmissa on myös KouluSaapas-toiminnan aloittaminen. NettiSaapas tuo toivoa nuorille Teksti ja kuva: Heidi Nevalainen Erityisnuorisotyönohjaaja Reeta Lanki kohtaa nuoria sekä kasvotusten että netissä, koska nuorille netti on luonteva paikka. Nuoret myös kaipaavat aikuisen läsnäoloa netissäkin. Palveluoperaatio Saapas jalkautuu myös nettiin. Nuorille netti on luonteva ympäristö, jossa uskalletaan puhua avoimesti. Palveluoperaatio Saapas tuo monen mieleen aikuiset, jotka kulkevat festareilla nuorten joukossa. Saapas-toiminta on toki sitäkin, mutta työtä tehdään myös verkossa. Saappaan ideana on mennä sinne, missä nuoret jo ovat – ja moni on netissä. – Tämän päivän nuoret ovat syntyneet älypuhelin kädessä. He ovat netissä hyvin avoimia asioistaan ja tuovat selvästi esille, että tarvitsevat aikuisen läsnäoloa. Toisaalta paljon näemme keskusteluja, missä nuoret tukevat toisiaan, sanoo erityisnuorisotyönohjaaja Reeta Lanki Kotka-Kymin seurakunnasta. Korona-aika on korostanut netin merkitystä entisestään. Kun fyysiset kohtaamiset ovat vähissä, on sentään joku kanava, missä voi olla yhteydessä toisiin. – Ja on tärkeää, että myös aikuisia on siellä, Lanki toteaa. Vapaaehtoiset päivystävät nettipalveluissa Reeta Lanki ohjaa Kotka-Kymin seurakunnan vapaaehtoisia NettiSaapas-päivystäjiä. He etsivät niitä nuoria, jotka vaikuttavat jäävän ulkopuolelle, syystä tai toisesta. NettiSaapas toimii ainakin YouTubessa, TikTokissa, Suomi24-palstalla ja Instagramissa. Lisäksi Tukinetissä toimii SaapasChat. – Työ on erilaisten hashtagien, avainsanojen käyttöä. Erilaisten avainsanojen avulla pyritään löytämään nuoret. Päivystäjät käyttävät NettiSaappaan profiilia, mutta jos johonkin kommentoidaan, lisätään kommenttiin aina vastaajan nimi ja se, mistä NettiSaapas-ryhmästä vastaaja on, että vastaus tuntuu henkilökohtaisemmalta. Kotkassa päivystää noin viiden hengen aktiivinen porukka. Ryhmässä on lisäksi mukana työntekijöitä kahdesta seurakunnasta. Vapaaehtoiset ovat eri-ikäisiä ja eri ammateista olevia ihmisiä. – Ainoa, mikä yhdistää, on halu auttaa ja kuunnella nuoria, kertoo Lanki. Korona nosti pahoinvoinnin esiin NettiSaappaassa, kuten muuallakin nuorten parissa, korona-ajan vaikutus nuoriin näkyy. – Viime vuosina on enenevässä määrin ollut ihan yleistä pahoinvointia, epävarmuutta omasta tulevaisuudesta sekä elämänhallinnan ongelmia, syömishäiriöitä ja mielenterveyden ongelmia. Korona-aika on tuonut ne esiin, kertoo Lanki. Yksinkertaisimmillaan tuki on tykkäyksiä Instagramissa, mutta se on myös keskustelua ja kommentointia. Tarkoitus on tarjota nuorille lyhytaikaista tukea ja apua ja ohjata nuorta tarvittaessa eteenpäin vaikkapa kouluterveydenhoitajan luo. – Koen, että tämä on vahvasti myös toivon näkökulman tuomista. Toivon luomista ja ylläpitämistä. Yhteiset nuoret, yhteinen työ Palveluoperaatio Saapas on Lasten ja nuorten keskuksen koordinoimaa toimintaa ja osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyötä. NettiSaappaan lisäksi toimintamuotoina on edelleen joillakin paikkakunnilla KatuSaapas, jossa päivystetään nuorten kokoontumispaikoissa. FestariSaapas on läsnä suurtapahtumissa ja KriisiSaapas tarjoaa apua, kun akuutti kriisi koskettaa useita paikkakunnan nuoria. Kotkan alueella Saapas-toiminta keskittyy nettiin, koska kaduilla tehtävää etsivää nuorisotyötä tehdään toisella tavalla. Kotka-Kymin seurakunta osallistuu Walkers-toimintaan yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. Myös siinä jalkaudutaan nuorten pariin – joko paikkaan, jossa nuoria kokoontuu tai johon nuoret itse ovat työntekijät kutsuneet. – Yhteistyö on merkittävää, tärkeää ja vaikuttavaa. Ajattelen, että seurakuntien on tärkeää hakeutua yhteistyöhön kuntien kanssa, koska nuoret on kuitenkin yhteisiä, toteaa Reeta Lanki. Yhteisvastuulla tukea toimintaan Lasten ja nuorten auttaminen on teemana tämän vuoden Yhteisvastuu-keräyksessä. Tämän tiedon Reeta Lankikin otti vastaan ilolla. – Hyvä, että varsinkin tässä ajassa ulkopuolisuuden ehkäisy nähdään tärkeänä ja merkittävänä asiana. Ja että pystytään vastaamaan tarpeeseen, joka nousee kentältä. Lasten ja nuorten keskus on Yhteisvastuun kotimainen kumppani. Keräyksen avulla on tarkoitus kehittää Saapas-toimintaa ja tuoda sitä myös kouluihin.
6 Kuraattorit sanoittavat hyviä asioita Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä minkä tahansa asian tiimoilta. Tämän viestin toivoisi ammattioppilaitoksissa työskentelevä opiskeluhuollon kuraattori Tuula Anttila välittyvän. Kotkan kuraattorien asiakasmäärät ovat lisääntyneet viimeisen 1–2 vuoden aikana. Syitä tähän voi olla useita. Kuraattorien asiakasmäärää voi nostaa esimerkiksi se, että kouluissa työskenteleviä terveydenhoitajia on siirretty koronanhoitoon liittyviin tehtäviin. – On niitä nuoria, jotka tulevat tapaamaan koronan aiheuttamien tunnetilojen vuoksi. Joidenkin kanssa on puhuttu siitä, uskaltaako rokotetta ottaa. On myös niitä, joilla korona tai etäopiskelu on tuonut esiin haasteita, jotka ovat olleet kytemässä pidempään, Anttila sanoo. – Perheiden luontainen rytmi voi olla muuttunut. Jatkuva pohdinta siitä, mitä voi ja mitä ei voi tehdä, kuormittaa perheitä, lisää Kotkan alakouluissa työskentelevä kuraattori Satu Liiri. Nuorilla on monenlaisia paineita Kahdessa Kotkan yläkoulussa työskentelevä opiskeluhuollon kuraattori Anna-Maria Jurva sanoo, että varsinkin koulussa hyvin menestyvät oppilaat kokevat paljon paineita. Usein paineet ovat oppilaiden itsensä asettamia, joskus ne tulevat kotoa. – Käymme paljon keskusteluita siitä, miten omaa rimaa voisi laskea. Muita kuraattorien kohtaamia aiheita ovat jaksaminen, jaksamista tukevan vuorokausirytmin rakentaminen, sosiaalisen median ruokkimat pelkotilat, esiintymisjännitys tai sosiaalisten tilanteiden jännittäminen, koulumotivaation puute, ahdistus ja alakuloisuus. Sosiaalinen media ei aina helpota jo itsessään haastavaa ihmisten välistä kommunikointia. Välillä kuraattorit ratkovat ihmissuhderistiriitoja, ja voivat käydä keskusteluja erikoisistakin asioista. – Nuoret kommunikoivat sosiaalisen median palveluissa hyvin eri tavalla kuin aikuiset, eikä toisen tarkoittama viesti aina välity. Esimerkiksi kuvia voidaan katsoa ja tulkita hyvin eri tavalla, Liiri sanoo. Some aiheuttaa monelle kovia paineita. Kuvista välittyvä maailma ei ole realistinen, eikä saavutettavissa, Liiri muistuttaa. Puhuminen auttaa käsittelemään tunteita Usein jo pelkkä puhuminen ja kuulluksi tuleminen helpottavat oloa. Jurvan mukaan kuraattorin työ on parhaimmillaan sitä, että oppilas tulee autetuksi koulun, perheen ja kaikkien nuoren ympärillä olevien toimesta. – Ahdistuksesta ei aina voi tietää, mistä se kumpuaa. Tärkeää olisi, että nuori oppisi, miten siitä tilanteesta voi selvitä, Jurva sanoo. Yksilötapaamiset kuraattori aloittaa usein nuoren kokonaistilanteen kartoittamisella. Sen avulla voidaan hahmottaa, mitkä asiat ovat hyvin, missä asioissa nuori on hyvä ja ketä hänellä on ympärillään. Kuraattori voi auttaa sanoittamalla hyviä asioita. Samalla nuori oppii sanoittamaan omia tunteitaan. Anttila puhuu asioiden normalisoimisesta. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, että tunteet kuuluvat elämään. Kaikki tuntevat ahdistusta. Se on ihan normaalia, jollei tunne ala kalvamaan tai vaikeuta merkittävästi toimimista. Kaverit ja harrastukset ovat niitä, joista nuoret imevät energiaa ja iloa. Siksi kuraattorit toivovat, että koulut pysyisivät lähiopetuksessa ja harrastuksia rajoitettaisiin mahdollisimman vähän. – Kaverit ovat monelle motivaatio tulla kouluun, Liiri toteaa. Kaikkien viihtyvyys on tärkeää Yksilöllinen ohjaaminen voi olla kuraattorin työnkuvassa helpommin hahmotettava kokonaisuus, mutta sitä ensisijaisempi on yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen. Toisin sanoen kuraattorit pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että koulussa olisi kaikkien hyvä olla. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi mielenterveyteen liittyvän oppitunnin suunnittelua terveystiedon opettajan kanssa tai ryhmässä ilmenneiden konfliktitilanteiden ratkomista. Aina ei tarvitse olla ongelmatilannetta. Niin sanottuja luokkadialogeja on käyty esimerkiksi somen käytöstä tai siitä, mitä huolia sinänsä hyvin toimivasta ryhmästä nousee ja miten niitä voitaisiin hälventää. – Sillä, että kaikki viihtyisivät, voi olla suuri merkitys siihen, lähteekö nuori aamulla kouluun, Anttila sanoo. Anttila muistuttaa, että kuraattori näkee työssään vain osaa oppilaista. – Isolla osalla oppilaista ei ole tukitarpeita ja he voivat ihan hyvin. Kuraattorit Tuula Anttila (vasemmalla), Satu Liiri ja Anna-Maria Jurva tuntevat nuorten arkea. Huolet kumpuavat monista asioista. Kotkan kuraattorien asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Teksti ja kuva Elina Valtonen Korona-aika on tehnyt näkyväksi nuorten elämän haasteita. Kouluissa työskentelevät kuraattorit haluavat muistuttaa, että ahdistus kuuluu elämään ja sen kanssa voi selvitä. Perheiden luontainen rytmi voi olla muuttunut. Jatkuva pohdinta siitä, mitä voi ja mitä ei voi tehdä, kuormittaa perheitä. Satu Liiri
7 Onneksi voi ulkoilla Kotkalaiskodin ikkunaan painautuu kolme pientä nenää. Päivi Snell kertoo, ettei korona-aikana kylässä ole käynyt juuri ketään, joten vieraan saapumista seurataan tiiviisti ikkunasta kuin itse joulupukki olisi tulossa. Lähes kaksivuotiaat Ava ja Bea sekä neljävuotias Siina ryhtyvät kantamaan pieniä pöytiä ja tuoleja keittiön nurkkaan. Kotia on kiva leikkiä, sekä kerhoa ja kampaajaa, tytöt kertovat. Uusioperheessä on kaikkiaan viisi lasta. Vanhimmat ovat 11ja 13-vuotiaita. – Elämä ei ole ainakaan tylsää, Päivi Snell nauraa. – On hyviä ja huonoja päiviä. Välillä vedetään kymmenen kuppia kahvia kylmänä ja lasketaan minuutteja siihen, kun isä tulee kotiin. Kotia, terveyttä ja perhettä osaa arvostaa Snell selvästi iloitsee arjesta, joka on täynnä vauhtia. Hän sanoo aina tienneensä haluavansa tehdä lasten kanssa töitä, joten heti ripille päästyään hän halusi mahdollisimman monelle leirille isoseksi. Lukion jälkeen hän pakkasi laukkunsa ja muutti Lontooseen. – Maailmalla on tullut nähtyä kaikenlaista. Ihmisillä voi olla todella huonosti asiat ja silti heillä on hymy kasvoilla. Suomessa on asiat hyvin. Kotia, terveyttä ja perhettä osaa todella arvostaa. Ulkomailla Snell työskenteli yksityisissä perheissä lastenhoitajana. Lontoon jälkeen hän asui Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Lähi-Idässä. Saudi Arabiassa, Kuwaitissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa oli Snellin mukaan niin ihanaa, että sinne voisi lähteä koska vain uudestaan. – Kotkaan maailmanmatkaaja muutti takaisin saatuaan tietää olevansa raskaana. – Kuvittelin, että sitten matkustelen Lontooseen, kun lapset ovat pieniä. No eihän siinä niin käynyt. Onneksi kuitenkin pääsimme sairaalasta pois ennen koronaa. Kerho ja Pikkuhelppi ovat äidille ja lapsille tärkeitä Snell oli kärsinyt lapsettomuudesta ennen kaksostyttöjen Avan ja Bean syntymistä. Tytöt syntyivät ennenaikaisesti raskausviikolla 34, vain muutaman kilon kokoisina. Äiti ja lapset viettivät synnytyksen jälkeen kuukauden sairaalassa. – Hoito oli hyvää ja hoitajat mahtavia, vaikka se oli tosi pelottavaa aikaa. Itsekin nelilapsisessa perheessä kasvanut Snell pitää tärkeänä sitä, että perheessä on sisaruksia, joista saa leikkiseuraa. – On ihanaa, että tytöt saavat aina tukea toisistaan. Snell myöntää, että paluumuuttajalle arkeen asettuminen oli ensin haasteellista, eikä korona helpottanut asiaa. Ensin aikaa vietettiin pitkälti neljän seinän sisällä. Kun koronarajoitukset sallivat, Snell käy lasten kanssa kerran viikossa kerhossa Kotkan seurakuntakeskuksessa. Siellä saa leikkiä erilaisilla leluilla, saa juosta ja kiipeillä ja purkaa energiaa. – Tytöt tykkäävät kovasti ja minäkin näen samalla muita. Tuttuja työntekijöitä ja tuttuja äitejä. Snell arvostaa myös seurakunnan Pikkuhelppi-palvelua. Seurakunnan työntekijät tulevat kerran viikossa kahdeksi tunniksi leikkimään lasten kanssa ulkona. Snell kertoo, että lapset haetaan ovelta ja tuodaan ovelle. – Se on äidille ihan luksusta. Pystyy käymään kaupassa tai vaikka juoda kahvin lämpimänä, Snell nauraa. Ulos mennään joka säällä Seurakunnan palvelut ovat siksikin tärkeitä, että Snellillä ei ole suurta turvaverkkoa Kotkassa. Vanhemmat mumma ja ukki asuvat lähellä, mutta kuuluvat riskiryhmään. Jos pakkasta on paljon tai lapset ovat kipeinä, soitellaan mummalle ja ukille Facetimella tai Skypellä. – Sisälle ei kauheasti ole voitu mennä, mutta onneksi voi ulkoilla. Snell pitää kiinni siitä, että lasten kanssa ulkoillaan kahdesti päivässä lähes säässä kuin säässä. Muuten hajoaa pää äidiltä tai lapsilta. Se vaatii vain hyviä ulkoiluvaatteita. – Lapset tarvitsevat rutiinia ja ulkoilu rytmittää päivää. Sen jälkeen maistuvat ruoka ja unet paremmin. Päivi Snell ulkoilee lasten kanssa kaksi kertaa joka päivä. Bea ja Ava Snell sekä Siina Ihala ovat valmiina pulkkailemaan mumman ja ukin luo naapuriin. Teksti ja kuva Elina Valtonen Seitsenhenkisen uusioperheen äiti Päivi Snell juo joskus kahvinsa kylmänä, mutta elämä on täynnä iloa ja vauhtia. Ulos mennään joka päivä, ja ulkona voi tavata isovanhempiakin. Maailmalla on tullut nähtyä kaikenlaista. Ihmisillä voi olla todella huonosti asiat ja silti heillä on hymy kasvoilla. Päivi Snell PIKKUHELPPI APUA ARKEEN • Kotka-Kymin seurakunnan tarjoama palvelu pienten lasten vanhemmille Kotkan alueella. • Tarkoituksena on tarjota pienten lasten vanhemmille apua arkeen. • PikkuHelppi toimii ulkona. Lasten kanssa ulkoillaan maksimissaan kaksi tuntia yhdessä sovitussa paikassa esimerkiksi kotipihassa tai lähileikkikentällä. • Helppiaika on korkeintaan 2 tuntia kello 9.00-16.30 välisenä aikana. • PikkuHelppi-palvelu on maksuton. • Tiedustelut ja ajanvaraukset numerosta 040 196 7528. Puhelimeen voit myös lähettää viestin, jos haluat varata ajan. • PikkuHelppi peruuntuu, jos kotona on flunssa tai koronaa tai ohjaajat ovat sairaina. Talvella pakkasraja -15.
8 Pastori päivystää kampuksella Vilma on veikeä koira. Puolentoistavuoden ikäinen, sekarotuinen Vilma istuu rauhallisena sohvalla ja katsoo suoraan silmiin. Vilma ei ujostele. Vuoden alusta Kotka-Kymin Seurakunnan seurakuntapastorin tehtävässä aloittanut 24-vuotias Taija Tiilikka sanoo ottavansa koiransa mahdollisuuksien rajoissa mukaan töihinsä. – Vilma on allergiaystävällinen koira, joten se voisi tulla esimerkiksi lasten ja nuorten tilaisuuksiin, Tiilikka kertoo. Seurakuntapastorina Tiilikan vastuualue jakautuu puoliksi oppilaitosyhteistyön ja yleisen seurakuntatyön kesken. Teologian maisteriksi toukokuussa 2021 valmistunut Tiilikka katsoo, että hänen ikänsä ja tuore tuntumansa opiskelijaelämään ovat hänelle oppilaitospappina hyödyksi. – Tiedän mitä kurssipaine ja paine valmistua tarkoittavat. Tämän päivän opiskelijoiden arkitodellisuus huolineen ja iloineen on minulle tuttua. Erilaisuuden hyväksymistä Taija Tiilikan mukaan oppilaitospapin on oltava ennen kaikkea läsnä opiskelijoiden arjessa. Hän korostaa, että seurakunnan ei tule eristäytyä omien seiniensä sisäpuolelle eikä seurakunnan oppilaitosyhteistyö ole saarnaamista tai käännyttämistä. – Tänä päivänä nuoret ja nuoret aikuiset ovat rohkeita ja uskaltavat tuoda esiin omia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. Tiilikka kertoo, että hyvin harvat nuoret osallistuvat seurakuntien viikoittaisiin messuihin eikä nuorempi sukupolvi välttämättä ”ota annettuna perinteistä tapakristillisyyttä.” – Nuorten aikuisten osalta kysymys on hyvin pitkälle etsimisestä. He pohtivat sitä, mikä on heidän tapansa uskoa ja mitä heidän uskonsa on vai voiko sen mieltää enemmän hengellisyydeksi. Tiilikka on havainnut, että eksistentialistisia kysymyksiä pohtivien nuorten keskuudessa on pyhän etsimisen lisäksi myös paljon uskonnottomuutta. – Toisaalta ollaan avarakatseisia, mikä jättää tilaa erilaisuuden hyväksymiselle. Nuorten parissa ei ole niin vahvaa erottelua kuin ehkä helposti saatetaan luulla. Luottamuksen rakentamista Taija Tiilikka on ehtinyt vierailla vuorotteluvapaalle jääneen edeltäjänsä, seurakuntapastori Jari Savinaisen kanssa Kotkan eri oppilaitosten kampuksilla ainoastaan kerran. Uudelleen kiihtyneen koronapandemian vuoksi päivystystä oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole voitu viime viikkoina jatkaa. – Oppilaitospapin tehtävä vaatii luottamuksen syntymistä, ja luottamusta on vaikea luoda ilman tapaamista kasvokkain, Tiilikka toteaa. – Tällä hetkellä en pääse tukemaan opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa kampuksilla heidän arkisessa työssään. Kotka-Kymin seurakunnalla onkin suunnitteilla yhteistyössä Ekamin ja Xamkin kanssa verkkoon yhteinen päivystys, ja huhtikuuksi on kaavailtu hyvinvointitapahtumaa nuorille. Seurakunnan oppilaitosyhteistyön tiimoilta Tiilikka kuuluu myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) opiskeluhyvinvointitiimiin. Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että koronapandemian aikana on vielä korostunut se, että mielenterveyspalvelujen varhaisen tuen toimien edellytykset ovat heikentyneet. – Jonot mielenterveyspalveluihin ovat todella pitkiä. Hyvinvoinnin näkökulmasta nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa on tikittävä aikapommi. Kohti matalampaa kynnystä Seurakuntien oppilaitosyhteistyö on vakiinnuttanut paikkansa osana seurakuntatyötä. Taija Tiilikka toivoo, että oppilaitospappina hän voisi madaltaa opiskelijoiden kynnystä olla yhteydessä seurakuntaan tai osallistua seurakunnan toimintaan. Tiilikka uskoo, että esimerkiksi Kotka-Kymin seurakunnan järjestämät Hiljaisuuden jooga ja kristillinen meditaatio saattaisivat hyvinkin kiinnostaa nuoria aikuisia. – Oppilaitosyhteistyö on myös seurakunnan pr-työtä ja oppilaitoksille se on lisäresurssi ilman lisäkustannuksia. Seurakunta näkyy ja on tavoitettavissa myös sosiaalisen median välityksellä. Eikä oppilaitospapin työ tarkoita sitä, etteikö Tiilikka olisi tavattavissa myös muuallakin kuin kampuksilla. – Minuun saa yhteyden puhelimitse ja minua saa tulla kiskaisemaan hihasta ja käydä juttusille, kun olemme Vilman kanssa lenkillä ja muulloinkin. Seurakuntapastori ja oppilaitospappi Taija Tiilikka odottaa innolla, että pääsee jalkautumaan kotkalaisille kampuksille. Myös Vilma-koira osallistuu mahdollisuuksien rajoissa seurakuntatyöhön. Teksti ja kuva Ville Vanhala 24-vuotiaalla Kotka-Kymin seurakunnan oppilaitospapilla Taija Tiilikalla on tuore tuntuma opiskelijaelämään. Nuoret aikuiset pohtivat sitä, mikä on heidän tapansa uskoa ja mitä heidän uskonsa on, vai voiko sen mieltää enemmän hengellisyydeksi. – Taija Tiilikka YHTEISTYÖ OPPILAISTOSTEN KANSSA • Kotka-Kymin seurakunta toimii kahdella koululla Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla. • Työtä tehdään sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kanssa. • Oppilaitospapin lisäksi työtä tekevät kampusdiakoni, kampusohjus, kaksi nuorisotyönohjaajaa ja erityisnuorisotyönohjaaja.
9 Teksti ja kuva: Heidi Nevalainen Kirkkovuosi vaihtui jo adventtina Aamenesta öylättiin Sarjassa tutustutaan kirkossa käytettyihin termeihin ja niiden merkityksiin. Kirkollisista juhlapäivistä ja sunnuntaipäivistä muodostuu kirkkovuosi. Uusi kirkkovuosi alkaa aina ensimmäisenä adventtina, jolloin kirkoissa lauletaan Hoosiannaa eli virttä numero 1. Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin, joka on marraskuun viimeinen sunnuntai ennen adventtia. Jos kalenterivuoden voi jakaa vuodenaikoihin, jaetaan kirkkovuosi sen sijaan kolmeen jaksoon: joulu-, pääsiäisja helluntaijaksoihin. Joulun ja pääsiäisen jaksot ovat suurten juhlien jaksoja, ja niissä on molemmissa kolme vaihetta: valmistautuminen, juhla ja jälkivietto. Esimerkiksi joulun valmistautumisvaihe on adventtiaikaa ja jälkivietto loppiaisaikaa. Helmikuussa, kun tämä lehti ilmestyy, on kirkkovuosi vielä joulujaksossa ja tarkemmin sanottuna sen loppiaisajassa. Tammikuun viimeinen sunnuntai oli kirkkovuosikalenterissa 4. sunnuntai loppiaisesta. Seuraava sunnuntai, 6. helmikuuta, on puolestaan Kynttilänpäivä, yksi jouluun liittyvistä erityispyhistä. Jokaista kirkkovuoden pyhäpäivää varten on oma raamatuntekstinsä. Usein sunnuntain tekstejä käytetään koko seuraavan viikon ajan. Tunturimessu Pyhtään kirkossa Kotkassa järjestetään Gospel-lattarit™-leiri Langinkosken kirkkoon kastepuu Sunnuntaina 6.2. klo 11 Pyhtään kirkossa vietetään Tunturimessua. Tunturimessun musiikki on Lasse Heikkilän käsialaa, ja se kuultiin ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten Levitunturin Maria-kappelissa. Messun musiikki maalaa eteemme kuvan Lapin maisemista, sen tuntureista sekä revontulien ja liekkien loimusta. Helmikuun 6. päivänä vietetään saamelaisten kansallispäivää, ja siitä syystä päivä sopiikin erityisen hyvin Tunturimessun viettämiseen. Messussa liturgina toimii pastori Elsa Sihvola ja diakoni Anne Koskinen kertoo Yhteisvastuukeräyksen kohteesta. Langinkosken leidit, Harri Heininen ja Marjo Kaijansinkko vastaavat messun musiikillisesta toteutuksesta. Langinkosken leideissä laulavat Irene Sipari-Vilhunen, Seija Kelavirta, Maija Widemark, Hannele Harjula, Sari Hakulinen, Niina Villanen ja Seija Aalto. Kuvan on ottanut Aija Widemark. Kirkkovuosi muodostuu juhlapyhistä ja sunnuntaipäivistä. Jokaista pyhäpäivää varten on omat tekstinsä, jotka löytyvät evankeliumikirjasta. Maaliskuussa Kotka-Kymin seurakunnassa päästään jälleen Gospel-lattarit™-leirille. Leiri järjestetään Ristiniemen kurssikeskuksessa perjantaista sunnuntaihin 25.-27.3. Kyseessä on ohjaajien mukaan ”taivaallinen tanssileiri naisille”. Ohjelmassa on mm. Gospel-lattarit-tanssijumppaa, venyttelyä ja hiljentymistä. Tällä kertaa mukana on myös mahdollisuus osallistua ohjaajakoulutukseen. Leirin ohjaajina ovat Piialiina Helminen, Virpi Nyman ja Leena Ronkainen. Leirin hinta koko viikonlopun ajalta, täysihoidolla on 150 €. Jos osallistut vain lauantaista sunnuntaihin, on hinta 130 €. Ohjaajakoulutukseen osallistuville hinta on 190 €. Ilmoittautumiset ovat käynnissä osoitteessa www.kotka-kyminseurakunta.fi/gospellattaritleiri. Ilmoittautua voi 7.3. saakka. Kotka-Kymin seurakunnassa otettiin tammikuussa käyttöön kastepuu. Kastepuuhun kiinnitetään jatkossa uusi lehti, kun seurakunnassa on kastettu lapsi. Lehteen kirjoitetaan kastetun lapsen etunimet ja kastepäivä. Lehti kiinnitetään kastepuuhun messussa, esirukouksen aikana. Lehden voi kiinnittää puuhun kastetun vanhempi, isovanhempi, kummi tai joku muu läheinen ihminen, joka on messussa paikalla. Langinkosken kirkossa olevan kastepuun on suunnitellut ja tehnyt Kotka-Kymin seurakunnan seurakuntapastori Enna Järnstedt. – Hain kastepuuhun Langinkosken kirkon ikkunamaalauksen värimaailmaa ja muotokieltä. Ajatuksena oli, että puu sopisi hyvin tähän tilaan. Pappi kertoo kastetilaisuuden yhteydessä perheelle, milloin kastepuun lehden voi tulla kiinnittämään. Apostolien kyydissä -kirkkoseikkailu vie 2 000 vuoden takaisiin matkaajiin Tunnet kenties sanonnan “kulkea apostolin kyydillä” eli jalan, kuten apostolit aikoinaan. Mutta tiedätkö, mihin apostolit silloin 2000 vuotta sitten oikein patikoivat? Paavalin reissut kuvataan Raamatussa, mutta entä muut apostolit? Lähtivätkö he Afrikkaan vai Aasiaan, tai kenties meriteitse Eurooppaan? Millaisen perinnön he jättivät meille? Tämä selviää, kun Pyhtään keskiaikaisen kivikirkon seinille kuvatut 12 apostolia heräävät henkiin ja kertovat tarinansa Apostolien kyydissä -työpajassa. Työpajassa pääset bongaamaan vihkiristejä ja etsimään kätkettyjä papyruskääröjä, joiden avulla selviää, mihin kaikkialle apostolien askeleet maailmankartalla kulkivat. Tule ottamaan tästä selvää ja seikkailemaan Pyhtään kirkkoon! Mukaan tarvitset vain uteliaan mielen, tarkat silmät ja ripauksen salapoliisin vainua. Oletko valmis – seikkailu odottaa! To 24.4. klo 17.30-18.30 Apostolien matkassa -kirkkoseikkailu koko perheelle Pyhtään kirkossa. Työpajaan mahtuu rajallinen osallistujamäärä. Ilmoittautumiset ja lisätietoa pauliina.sakki@pyhtaa.fi, 0400 587 911 ja www.lastenkulttuuriviikot.fi/pyhtaa.
10 TAPAHTUMAT PYHTÄÄN SEURAKUNNASSA JUMALANPALVELUKSIA • Su 6.2. klo 11 Tunturimessu kirkossa ja Yhteisvastuukeräyksen avaus • Su 13.2. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, rippikoululaisten jumis. • Su 20.2. klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa. • Su 27.2. klo 10 messu kirkossa. • Su 6.3. klo 18 Mahdollisuuksien ikkuna -messu Siltakylässä, kahvija tee-etkot klo 17 alkaen. • Su 13.3. klo 18 Iltamessu Taizén hengessä, kirkossa. • Su 20.3. klo 10 messu kirkossa. • Su 27.3. klo 10 messu kirkossa. • Su 3.4. klo 18 Mahdollisuuksien ikkuna -messu Siltakylässä, kahvija tee-etkot klo 17 alkaen. • Viikkomessut Siltakylän seurakuntatalossa klo 12 ke 16.2., ke 9.3., ke 6.4. MUSIIKKI • To 10.2. klo 17.30 Juniorikuoro aloittaa kevätkauden • La 12.3. klo 14 Pekka Laukkarisen konsertti Pyhtään kirkossa. Vapaa pääsy. LÄHETYSTYÖ • Su 27.2. klo 15 Siioninvirsiseurat Siltakylän srk-talossa, mukana pastori Tanja Roiha, kahvia tarjolla klo 14 alkaen • Ke 2.3. ja 30.3. klo 13 Lähetyksen Yhdessä-ryhmä Siltakylän seurakuntatalossa. DIAKONIATYÖ • Ti 1.3. Hernekeittoa ja laskiaispullia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Siltakylän ja Kirkonkylän srk-talolta ennakkoon tilanneille. Hernekeitto 5€/litra ja laskiaispullat 1€/kpl. Tilaukset ke 23.2. mennessä Annelle p. 044 743 1105 Ma 14.2. klo 10 Hopeakerho Siltakylän seurakuntatalossa • Ti 15.2. klo 14 Hopeakerho Kirkonkylän seurakuntatalossa • Ke 23.2. klo 13.30 Seurakuntakerho Hirvikosken koululla • Ma 14.3. klo 10 Hopeakerho Siltakylän seurakuntatalossa • Ti 15.3. klo 14 Hopeakerho Kirkonkylän seurakuntatalossa • Ke 23.3. klo 13.30 Seurakuntakerho Hirvikosken koululla • Ma 4.4. klo 10 Hopeakerho Siltakylän seurakuntatalossa • Ti 5.4. klo 14 Hopeakerho Kirkonkylän seurakuntatalossa LAPSITYÖ • Ma ulkoperhekerho klo 9.30–11 Siltakylän srk-talon pihassa. • Ti iltapäiväkerho 6–8-vuotiaille klo 13–15.30, Siltakylän srk-talossa. • To ulkoperhekerho kirkonkylän srk-talolla klo 9.30–11. • Kerhoista voi tiedustella vastaavalta lastenohjaajalta Laura Honkalalta, p. 044 743 3419, laura.honkala@evl.fi. • To 24.4. klo 17.30-18.30 Apostolien matkassa -kirkkoseikkailu koko perheelle Pyhtään kirkossa. Työpajaan mahtuu rajallinen osallistujamäärä. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: pauliina.sakki@pyhtaa.fi, 0400 587 911, ja www.lastenkulttuuriviikot.fi/pyhtaa. MUUT • Keskiviikon keitokset -kaikille avoin ruokailu Siltakylän srk-talossa ke 6.4. klo 16–17. Ruuan hinta 4 €/aikuiset ja alle 10-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Ruokaa valmistetaan 25 ruokailijalle. Neljän sukupolven naiset lipaskerääjinä Kotkalainen taideja tunneterapeutti Marjaliisa Koskensalo on ottanut Yhteisvastuukeräyksen lippaan käteensä harvinaisen monta kertaa. Ensimmäisen kerran hän oli kerääjänä jo 2000-luvun alussa, ja siitä lähtien hän on ollut aina mukana. – Äitini Kaarina oli mukana hyväntekeväisyyskeräyksissä, Marjaliisa muistelee. – Ja yhteisvastuukerääjinä ovat olleet myös tyttäreni Maarit ja hänen tyttärensä Martta. – Jos ihminen sydämestään auttaa toista, hän saa siitä yhtä paljon hyvää mieltä kuin avun saaja. Lipaskerääjänä kotikadulla Aluksi Marjaliisa keräsi Yhteisvastuu-lippaaseen rahaa kiertämällä ovelta ovelle kotitiellään Louhenkadulla. Ihmiset antoivat mielellään rahaa, mutta sitten alkoi aika, jolloin käteistä rahaa oli entistä harvemmilla. – Periaatteessa kaikki olivat kuitenkin myönteisiä. Jotkut olivat varanneet käteistä ihan tätä tarkoitusta varten. Kun en enää lippaineni käynyt ovilla, he sanoivat oikein odottaneensa minua. Kerääjät keskittyivät sitten julkisille paikoille. Karhulan Alkon edessä oli yksi vakipaikka, ja sitten isoista marketeista tuli tärkeitä keräyspaikkoja. Antamiseen ja lahjoittamiseen liittyy paljon syvästi inhimillisiä asioita. Kun Marjaliisalta kysyy, millaiset ihmiset ovat yleisimpiä lahjoittajia, hän miettii pitkään. – Tuntuu siltä, että köyhimmät ja heikoimmassa asemassa olevat lahjoittavat useimmin. Ajattelen, että he ymmärtävät ihmisiä, jotka ovat vaikeuksissa. Heillä on siihen omaa kosketuspintaa. – Jos itsellä ei ole kokemusta siitä, mitä on olla hädässä, voi olla helppoa ohittaa koko asia. Lapset laittavat rahaa lippaaseen Erityisesti Marjaliisaa ilahduttavat lapset, jotka tulevat pistämään vanhemmiltaan saamansa rahan lippaaseen. – Usein lapset haluavat nimenomaan laittaa itse rahat lippaaseen. Tämä on myös hienoa kasvatustyötä vanhemmilta. Auttamisella on juuret Marjaliisankin lapsuudessa. – Olen elänyt osittain tosi niukan lapsuuden ja tiedän, miltä tuntuu, kun ei ole rahaa. Minut on kasvatettu siihen, että toisia ihmisiä pitää auttaa. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä tärkeitä. Hänen, jolla on enemmän, tulee auttaa heitä, jotka ovat jääneet vähemmälle elämässään. Tunneja taideterapeuttina Marjaliisa Koskensalo on hyvin kiinnostunut ihmisistä. – Melkein parasta lipaskerääjänä on ollut, että ihmiset ovat jääneet keskustelemaan kanssani. Ja sehän minulle sopii! Olemme käyneet valtavan hyviä keskusteluja esimerkiksi sosiaalisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Jos lipaskerääjät tänä vuonna pääsevät liikkeelle, lähdetkö mukaan? – No totta kai lähden! Nyt Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria niin Suomessa kuin maailmallakin. – Tämän tärkeämpää kohdetta ei voisi olla, Marjaliisa Koskensalo sanoo. Teksti ja kuva: Ulla-Maija Sievinen Pitkäaikainen Yhteisvastuu-kerääjä ajattelee, että niiden, joilla on enemmän, tulisi auttaa heitä, jotka ovat jääneet vähemmälle. Keräyslipas kädessään Marjaliisa Koskensalo on käynyt myös hyviä keskusteluja. KATSOTHAN AJANTASAISET TIEDOT OSOITTEESTA WWW.PYHTAANSEURAKUNTA.FI Seuraamme viranomaisten ohjeistuksia tapahtumien järjestämisestä ja rajoituksista. Seuraathan ajankohtaista tiedotusta rajoituksista ja niiden vaikutuksesta seurakunnan toimintaan osoitteessa www.pyhtaanseurakunta.fi
11 TAPAHTUMAT KOTKA-KYMIN SEURAKUNNASSA PIENI SUURI RAAMATTULUENTO La 26.3. klo 12 Kotkan srk-keskus Su 27.3. klo 12 Luther-sali Vieraana teol.tri. Pekka Lindqvist. Aiheena: ”Jeesus ja aikansa juutalaisuus”. Millainen oli se juutalainen maailma, jonka keskellä Jeesus eli? Miten Jeesuksen opetukset poikkesivat oman aikansa juutalaisten opetuksista vai poikkesivatko? Tule etsimään avaimia Raamatun maailman ymmärtämiseen. Kahvitarjoilu. Lastenhoito järjestetty. Mukana myös Tero Hietanen ja Lukas Brenner. LAPSIPARKKI • ke klo 9-11 ja 11.30-13.30 Kotkan srk-keskuksessa, puh. 040 196 7528. • ke klo 9-11 Karhulan kohtaamispaikassa, Karjalantie 10-12, puh. 044 725 9232 Voit tuoda Lapsiparkkiin 2-6 -vuotiaan lapsen lastenohjaajien hoitoon joko koko ajaksi tai osaksi aikaa. Toimintaan kuuluu leikit, laulut, satuhetket ja askartelua. Lapsille on hyvä laittaa mukaan pienet eväät, sisätossut ja muut tarpeelliset asiat. Lapsiparkkiin ilm. tiistaihin klo 12 menn. tekstiviestillä. JUMALANPALVELUKSIA Katso tarkemmat messutiedot osoitteesta www.kotka-kyminseurakunta.fi. Messu striimattuna osoitteessa www.kotka-kyminseurakunta.fi sunnuntaisin klo 10 Langinkosken kirkosta. (Huomioi poikkeusajat) • Arjen Hengähdys -rukoushetki ja ehtoollinen Kotkan kirkossa keskiviikkoisin klo 18. • Su 6.2. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 6.2. klo 12 Yhteisvastuun avausmessu Kotkan kirkossa. • Su 6.2. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Su 13.2. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 13.2. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Su 13.2. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Ke 16.2. klo 13 Ehtoolliskirkko Langinkosken kirkossa. • Su 20.2. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Pyhäkoulu. • Su 20.2. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Su 20.2. klo 13 Haltijantien kyläkirkko Karhuvuoressa Haltijantien kerhohuoneessa. • Su 20.2. klo 14 Messu Kymin kirkossa • Su 27.2. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 27.2. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Su 27.2. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Ke 2.3. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu Kotkan kirkossa. • Su 6.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 6.3. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Sö 6.3. kl. 13 Mässa i Langinkoski kyrka. • Su 6.3. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Su 13.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 13.3. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Su 13.3. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Ke 16.3. klo 13 Ehtoolliskirkko Langinkosken kirkossa. • Su 20.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 20.3. klo 12 Maailmojen messu Kotkan kirkossa. Messu katsottavissa myös os. www.kotka-kyminseurakunta.fi • Su 20.3. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Su 27.3. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 27.3. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Su 27.3. klo 14 Messu Kymin kirkossa. • Su 3.4. klo 10 Messu Langinkosken kirkossa. Pyhäkoulu. • Su 3.4. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. • Su 3.4. klo 14 Messu Kymin kirkossa. SANA JA RUKOUS • Keskiviikkoisin klo 20 Iltahartaus verkossa www.facebook.com/kotkakymi • Ma 7.2., 7.3., 4.4. klo 18.30-20.30 Healing Rooms –rukousklinikka Karhulan srkkeskuksessa. Rukoillaan puolestasi. • Ti 8.2. klo 18 Uusi Raamattupiiri Kotkan srk-keskuksessa. Vetäjänä Pirkko Soukka. Parillisin viikoin. Ilmoittautuminen, puh. 040 196 7505. • Ke 9.2. klo 13 Raamattupiiri Langinkosken kirkon neuvotteluhuoneessa. Parillisin viikoin. • To 10.2. klo 16 Raamattupiiri Hovinsaaren toimitilassa. Parillisin viikoin. • Ma 14.2. klo 18 Rukouspiiri Kotkan srk-keskuksen nuortentilassa. Parittomin viikoin. • Ke 9.3. klo 18 Raamattupiiri Karhulan srk-keskuksessa. Parillisin viikoin. • Pe 11.3. klo 18 Yhessä-ilta: ”Joutseno meets Nepal Hiran ja MariSiskon tarina” Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Mukana mm. Hira ja Mari-Sisko Khadgi sekä Paljain jaloin & co -bändi. • Su 13.3. klo 16 Siioninvirsiseurat Karhulantie 31, boxissa. MUSIIKKI • Ti 1.3. klo 12 Toivonlaulajien harjoitukset Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Jatkuvat viikoittain. • To 3.3. klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset Karhulan srk-keskuksessa. Jatkuvat viikoittain. • Pe 11.2. klo 17.30 Ukuleleryhmä Kotkan srk-keskuksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kanttori Liisa Väisänen, p. 040 196 7534. Jatkuvat parillisin viikoin. • Pe 11.3. klo 12 Organ Friday: Irina Lampén, urut Kotkan kirkossa. Vapaa pääsy. • To 17.3. klo 18 Työntekijöiden Yhteisvastuu-konsertti Langinkosken kirkossa. Konsertissa kuullaan musisointia kaikki yhdessä, kaksin ja soolojakin. Kolehti Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi. • Pe 8.4. klo 12 Organ Friday: Arttu Selonen, urut Kotkan kirkossa. Vapaa pääsy. DIAKONIA • Ke 2.3. klo 12 Eläkeikäisten Hopeakerho Hovinsaaren toimitilassa. Kerho kokoontuu viikoittain. • To 3.3. klo 11.30 Eläkeikäisten torstaikerho Kotkan srk-keskuksessa. Lounas 5 €. Lisätiedot sekä uusien kerholaisten ilm. Anne Kuusisto p. 041 462 6215. Kerho kokoontuu viikoittain • Pe 11.3. klo 13 Supertoivot, kerho liikuntaesteisille Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Kerhoon on invataksikuljetus á 3 €/kerta. Uusien tulokkaiden ilm. Anna-Stina Tulokas p. 041 462 6205. LÄHETYSTYÖ • Ke 2.2. klo 12 Lähetyspiiri Kotkan srkkeskuksen piirien kokoontumistilassa, F-rappu. Viikoittain. • Ke 2.2. klo 14 Karhulan lähetyspiiri Karhulantie 31, Boxilla. Parittomin viikoin. • Ke 2.2. klo 16 Silmukka -käsityöryhmä Kotkan srk-keskuksen piirien kokoontumistilassa, F-rappu. Viikoittain. • To 3.2. klo 10-12 Neulekahvio Karhulantie 31, Boxilla. Parittomin viikoin. • Ma 7.2. klo 17 Kässäpiiri Karhulan srkkeskuksessa. Parillisin viikoin. • Ti 8.2. klo 10 Sukkapiiri Haltijantien kerhohuoneessa. Parillisin viikoin. • Ti 15.2. klo 14 Lähetyspiiri Vitikaisilla, Salotie 7. Parittomin viikoin. AIKUISET • To 3.2. klo 17.30 Kielikahvila Teamsissä. Lähetä s-postiosoitteesi: maarit.koskensalo-tiainen@evl.fi. Saat paluupostissa linkin, jolla voit liittyä kahvilaamme. Kahvilamme on avoin maahan muuttaneille ja myös sinulle, joka haluat tukea maahan muuttaneiden suomen kielen taitoa ja kaipaat keskusteluyhteyttä. Jatkuu viikoittain. • 2.3. alkaen Keskiviikkoisin klo 10-12 Kaikille avoin Olohuone Karhulan srkkeskuksessa. Hartaus klo 11. • Ke 2.3. klo 10-12 Laskiaiskahvio Olohuoneessa Karhulan srkkeskuksessa. Liikunta-ryhmät (joissa on tilaa): • To 3.3. klo 17 Gospel-lattarit ja venyttely Kotkan srk-keskuksen voimistelusalissa, F-rappu. Tanssiliikuntaa naisille. Hinta 4 €. Tuotto hyväntekeväisyyteen. • Ti 8.3. klo 18 Naisten jumppa Kotkan srk-keskuksen voimistelusalissa, F-rappu. vapaaehtoinen 2 € maksu lähetystyön hyväksi. • Ti 8.3. klo 19 Lentopalloa Kotkan srkkeskuksen voimistelusalissa, F-rappu. • Kaikki liikuntaryhmät jatkuvat viikoittain. • To 10.3. klo 16.30 Miesten saunailta Höyterin leirikeskuksessa. Meno omin kyydein. Ilm. saman viikon ti menn. tarjoilun vuoksi puh. 040 196 7505. • To 17.3. klo 17 Naisten saunailta Höyterin leirikeskuksessa. Yhteiskuljetus 5 €. Lähtö klo 16.30 Kotkan srk-keskusLanginkoski-Karhulan srk-keskus, tarvittaessa muita pysähdyksiä. Paluu Höyteristä klo 19.30. Ilm. Päivi Ihatsulle viim. ed. päivänä, puh. 040 196 7505. NUORET • Katso viikkotoiminta osoitteesta www.kotka-kyminseurakunta.fi/nuoret • Ma 7.2., 7.3. ja 4.4. klo 18-20 Nuorten Leffailta Pappilassa, Karhulantie 36 B. Yhdessäoloa leffan merkeissä, talo tarjoaa leffamätöt! LAPSET JA PERHEET Tarkemmat tiedot löydät Facebookista: KotkaKymin lapsija perhetyö sekä nettivisuilta os. www.kotka-kyminseurakunta.fi/lastenkerhot • La 12.3. klo 10-12 Perhetapahtuma Pappilan pihassa. Ohjelmaa koko perheelle. Pulkkamäki, lumikirkko, makkaraa ja mehua tarjolla. MUUT • Ke 2.3. alkaen keskiviikkoisin klo 17 Meijän keittiö -yhteisöllinen ruokailu Langinkosken kirkon Toivonsalissa. Laktoositonta kotiruokaa. Ruoan hinta 5 €/hlö, lapset alle 15 v. aikuisen seurassa ilmaiseksi. Jatkuu viikoittain. • Arkiruokailut viikoilla 6,7, ja 8 takeawaynä.Voit noutaa annoksen to 10.2., 17.2. ja 24.2. Karhulan srkkeskukselta klo 12-13 tai pe 11.2., 18.2. ja 25.2. Kotkan srk-keskukselta klo 1213. Annoksia on tarjolla 60 kpl/kerta. 1 annos/hakija. • 3.3. alkaen Arkiruokailut: to klo 12-13 Karhulan srk-keskuksessa pe klo 12-13 Kotkan srk-keskuksessa Kaikille avoin kotiruokalounas. Hinta työttömille ja vähävaraisille 1,50 €, muille 5 €. Ruokailut jatkuvat viikoittain. • Ti 10.3. klo 11 Arkiohjelma Karhulan srk-keskuksessa. Ohjelmatuokio ennen arkiruokailua. Jatkuu parillisin viikoin. • Suomen kielen opetusryhmät: 3.3. alkaen ma ja to klo 10-12 Langinkosken kirkko 3.3. alkaen ma ja to klo 11-13 Kotkan srk-keskus 4.3. alkaen ti ja pe klo 11-13 Karhulantie 31, Alasali Tervetuloa oppimaan suomea! Ryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset opettajat. Ryhmät jatkuvat viikoittain. • To 24.2. klo 17.30 Läheisten ilta itsemurhan tehneiden läheisille Karhulan srk-keskuksen salissa. Tilaisuudessa mukana Surunauha Ry:n työntekijä Teppo Kupias, diakoni Hanna Kokkomäki ja vertaistukija Pia. Illan aiheina mm. tietoa itsemurhasta ja sen vaikutuksista läheisiin, omakohtaisia kokemuksia ja keskustelua. Ilm. sähköpostilla vertaistuki@surunauha.net tai tekstiviestillä, p. 044 751 9916. • Vertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille keskiviikkoisin 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5. ja 18.5. klo 17.3019 Karhulantie 31, alasalissa. Ryhmässä voi jakaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa luottamuksella. Ryhmämuoto on ns. suljettu eli siihen ilmoittaudutaan etukäteen. Osallistujilta toivotaan sitoutumista joka kerralle. Ilm. p. 044 752 9546 (diakoni Hanna) tai https://surunauha.net/kotka/22. • Kotkan kirkko on avoinna su klo 13.30 -14.30 ja Kymin kirkko su klo 15.3016.30 hiljentymistä ja sielunhoitoa varten. KATSOTHAN AJANTASAISET TIEDOT OSOITTEESTA WWW.KOTKAKYMINSEURAKUNTA.FI Seuraamme viranomaisten ohjeistuksia tapahtumien järjestämisestä ja rajoituksista. Seuraathan ajankohtaista tiedotusta rajoituksista ja niiden vaikutuksesta seurakunnan toimintaan osoitteessa www.kotka-kyminseurakunta.fi
12 Herzogin Cecilie ankkuroitui Pyhtäälle Herzogin Cecilie oli kenties kuuluisin Suomen lipun alla kulkenut purjelaiva. Se oli nelimastoparkki, komea ja ihailtu kauppamerenkulun valtamerilaiva, lempinimeltään Herttuatar. Alus rakennettiin Saksassa vuonna 1902 koululaivaksi, ja vuonna 1921 maarianhaminalainen laivanvarustaja Gustaf Erikson osti sen laivastoonsa. Ajettuaan karille Englannin etelärannikolla se tuhoutui myrskyssä vuonna 1936. Helsinkiläinen arkkitehti Ilkka Karppanen teki siitä pienoismallin laivan alkuperäisten piirustusten mukaan, käsityönä alusta loppuun, aina rungon veistämisestä huolellisesti tehtyihin pienimpiin yksityiskohtiin asti. Tämä pienoismalli on nyt nähtävillä Pyhtäällä Siltakylän seurakuntatalossa. Mutta miten se on sinne saatu? Rantakivellä laivoja piirtämässä Pienoismallin lahjoittivat Pyhtään seurakunnan aktiiviset jäsenet, eläkkeellä olevat merikapteeni Antero Sala ja hänen vaimonsa, psykiatrian erikoissairaanhoitaja Irma Sala. Antero Sala on aina rakastanut merta ja laivoja, ja myös piirtänyt laivoja. Seitsemänvuotiaana hän istui rantakivellä isovanhempien mökillä Haminan Nuutniemessä ja piirsi rannan lähellä redillä olleita laivoja. Ylioppilaaksi tultuaan, 18-vuotiaana Antero Sala lähti merille Etelä-Amerikan ja Välimeren linjoille. – Pisimpään olin Suomen Etelä-Amerikan linjan eli AL:n Atlanta-laivassa, jonka kanssa muuten käytiin kesällä 1959 lastaamassa Pyhtään Keihässalmessa. Hän opiskeli sitten Kotkan merikoulussa ja tapasi sairaanhoito-oppilaitosta käyvän Irman. – Lupasin Irmalle, että valmistuttuani merikapteeniksi jään maihin töihin. Ja niin tapahtui. Maissa elämä jatkui parinkymmenen vuoden ajan myyntija laivaustehtävissä, jotka kuljettivat miestä useammankin kerran arabimaihin. Viimeiset vuodet ennen eläköitymistä hän toimi Kotkan ja Kymenlaakson sekä Pietarin suhteiden kehittäjänä. – Ja sait akateemikon arvon Pietarin insinööriakatemiasta, Irma-vaimo lisää. – No älähän nyt, aviomies tuumaa. Mutta tottahan se on. Pienoismallin tarina alkaa Stockforsista Irma Sala on Anjalan tyttöjä. Anteron kanssa he veneilivät paljon, ja meri tuli rakkaaksi. Irma Sala oli mukana Etelä-Amerikan matkalla AL:n Araguayalla. Matkalla valtameri näytti upeutensa, mutta meritaudin kamaluuskin tuli koettua. Pienoismallin tarina alkaa oikeastaan Pyhtään Stockforsista. – Siellä on joka kesä taidenäyttely, ja näimme siellä lähes seinän kokoisen laivataulun. Otin yhteyttä taiteilija Matti Lankiseen ja hän myi sen minulle. Mutta ei sille kotona ollut paikkaa, joten lahjoitin sen Huutjärven uuteen kouluun. Samaan aikaan, vuonna 2020 valmistui Siltakylän seurakuntatalo. – Halusimme lahjoittaa sinne vanhaa perinnettä noudattaen kirkkolaivan, votiivilaivan. Pienoismalleja oli vaikea saada, mutta sitten tärppäsi. Arkkitehti Ilkka Karppasen omaiset olivat hänen kuolemansa jälkeen luopumassa osasta laivojen pienoismalleja. – Toivoin saavani Herzogin Cecilien, mutta se oli heillekin se rakkain pienoismalli. Kun kerroin, minne se tulisi ja näytin vielä yhdeksänvuotiaana piirtämäni juuri tämän laivan kuvan, heidän sydämensä heltyivät. Kirkkolaivat yleensä riippuvat katosta, mutta Herzogin Cecilie herkkine yksityiskohtineen on vitriinin suojassa. – Lasista löytyy pieniä sormenjälkiä, kun lapset ovat sitä katselleet, Irma Sala sanoo hymyillen. Antero Sala Katja Ståhlina Irma ja Antero Sala ovat seurakuntalaisten tuttuja. Irma Sala on toiminut esimerkiksi lähetystyön johtoryhmän puheenjohtajana, ja pariskunta on vetänyt lähetyksen pienryhmiä. – Mukana on oltu joulupuuron keitosta saarnan pitämiseen jouluhartauksissa. Puolen päivän varoitusajalla pidin saarnan, kun pappi jouluna sairastui, Antero Sala muistelee. Seuraavan kerran lähetyspiirissä onkin arvausleikki telkkarista tutun Elämäni biisi -ohjelman mukaisesti. – Antero on siinä Katja Ståhlina, Irma Sala paljastaa. Irma ja Antero Sala tutkivat pienoismallin kauniita yksityiskohtia. Heille tulevat mieleen Ilkka Karppasen sanat purjelaivoista ja perhosista: ”Tuuli vie molempia eteenpäin.” Teksti ja kuva Ulla-Maija Sievinen Entinen merikapteeni vaimoineen halusi lahjoittaa seurakuntataloon kirkkolaivan. Antero ja Irma Sala antavat seurakunnalle myös aikaansa vapaaehtoistyön muodossa. Lasista löytyy pieniä sormenjälkiä, kun lapset ovat sitä katselleet. – Irma Sala VOTIIVILAIVAT • Erityisesti rannikkoseutujen kirkkojen katoissa roikkuvia laivojen pienoismalleja. Suomessa niitä on yli 200. • Votiivilaivoja on lahjoitettu kiitokseksi onnistuneesta merimatkasta tai avusta merihädässä. • Laivojen äärellä muistetaan myös merellä hukkuneita, ja ne kuvaavat seurakuntaa matkalla olevana Jumalan kansana. • Suomen vanhin kirkkolaiva, Hauhon kirkon votiivilaiva vuodelta 1609, on nähtävillä Suomen merimuseossa, Merikeskus Vellamossa Kotkassa.