Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
KESKIVIIKKONA 15. marraskuuta 2023 – N:o 46 – pkank.fi – Painos 92 100 kpl P KAUPUNKILEHDET PK JA ANKKURI PE 24.11. KLO 19 KUUSANKOSKI-TALO musiikkiteatteri.fi / TICKETMASTER / KUUSANKOSKI-TALO GOLDEN ABBA SHOW GOLDEN ABBA SHOW KE–LA SENIORIPÄIVÄT ELÄKELÄISKORTILLA KAIKISTA NORM.HINTAISISTA TUOTTEISTA -20% Veturi KOUVOLA, ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18. KOUVOLA Manski naisten tuotteet Kauppalankatu 6, ma–pe 10–18, la 10–15. Karjalantie 5, MYLLYKOSKI, ma–pe 9.30–18, la 9.30–14. Verkkokauppa: muotitalolehto.fi Yläpohjan lisäeristyksellä merkittäviä säästöjä lämmityskuluihin. 044 247 6609 WWW.EKOERISTE.COM Kutsu meidät maksuttomalle kartoituskäynnille!
Keskiviikkona 15.11.2023 2 RAKASTAN ELÄMÄÄ Mieskuoro Kisailijat 90 vuotta Juhlakonsertti 19.11.2023 klo 16.00 Kotkan konserttitalo Johtaa Mikko Hauhia Vapaa pääsy Käsiohjelma 10€ TOIMIMME SILMIESI JA NÄKÖSI PARHAAKSI. Huippuvarustellussa silmäsairaalassamme Sinua palvelee mukava ja osaava henkilökunta. KAIHILEIKKAUS • GLAUKOOMA • SARVEISKALVO LASERLEIKKAUS • LINSSILEIKKAUS • SILMÄLUOMILEIKKAUS SAIRAALAMME KESKEISIMMÄT TOIMINNOT Kouvolankatu Kouvolankatu Tu nn el ik at u Ko ulu ka tu Oi ko ka tu Oi ko ka Silmäsairaala Valo Kouvolankatu 30 4. kerros p. 0101 9 2022 www.silmasairaalavalo.fi Paljon Paljon Paljon melua melua melua pizzasta pizzasta pizzasta Ohjaus Ville Virkkunen Pe 17.11. klo 19 Su 19.11. klo 14 Ke 22.11. klo 19 Pe 24.11. klo 19 La 25.11. klo 19 Ti 28.11. klo 19 Pe 1.12. klo 19 Su 3.12. klo 14
pkank.fi Uutiset • Näköislehti Jätä ilmoitukset 24/7 24/7 AVOINNA AVOINNA 55 vuotta ! Keskiviikkona 15.11.2023 3 ` LYHYESTI HARRI MANNONEN Mihin kellonaikaan alkoi miesten koripallo-ottelu Karhulan Katajaiset–Kymin NMKY seuratalo Sammolla Karhulassa keskiviikkona 15. maaliskuuta 1939? Tämän selvittämiseen pyysimme PK & ANK -lukijoita reilu kuukausi sitten. Kysymys on tärkeä, sillä mainittuna päivänä pelattiin koripallon ensimmäisen virallisen SM-kilpailun ensimmäiset ottelut. Avauspäivän kolmesta muusta SM-ottelusta aikaisimmin alkoi Viipurin Vesa– Viipurin NNMKY. Avausheitto heitettiin Viipurin lyseon voimistelusalissa kello 18. Jos Sammossa aloitettiin samaan aikaan tai aiemmin, Suomen ensimmäinen virallinen SM-ottelu pelattiin Karhulassa. On löytynyt epäsuoraa näyttöä, että näin tosiaan oli. SM-KILPAILU sai alusta alkaen julkisuutta. Monet sanomalehdet julkaisivat ensimmäisten SM-otteluiden tulokset. Esimerkiksi Åbo Underrättelser -lehden lukijat Turussa saivat tietää, että “I Karhula satte Karhulan Katajaiset målrekord genom att tvåla till Kymin NMKY med hela 58–3.” Äärioikeistolainen Kymenlaakson Suunta ei kertonut täsmällistä lopputulosta, mutta luetteli joukkueiden pelaajat. Kymin NMKY:stä mukana olivat: E. Danska, Kalevi Hannunen, Kauko Hannunen, U. Jokinen, T. Keveri, O. Kontinen, P. Riekkinen ja K. Tuulonen. Kymenlaakson Suunnan mukaan Karhulan Katajaisten miehistö oli: P. Aaltonen, P. Haapala, A. Karhu, P. Linna, V. Linna, K. Nikkinen, U. Schneider ja A. Soininen. Ja “erotuomarina toimi pastori E. Pitkänen”. Pelaajista tunnetuimmaksi tuli P. Aaltonen eli Paavo Aaltonen. Hän voitti voimistelussa kolme olympiakultaa ja yhden -pronssin Lontoossa 1948 Katajaisten urheilijana. Seuraa vaihdettuaan hän saavutti vielä maailmanmestaruuden, MM-hopeaa ja olympiapronssia. EDELLISEN jutun jälkeen PK & ANK -toimitukseen tuli runsaasti palautetta. Se sisälsi mielenkiintoista tietoa ja konkreettisen ehdotuksen: “Voisi olla ihan hyväkin jos Sammolle saataisiin plakaatti, jossa kerrotaan avauskierroksen ottelun pelipaikka.” Nykyinen seuratalo Sampo valmistui vuonna 1923. Alkuperäinen, pienempi seuratalo oli purettu alta pois. Se oli valmistunut 1893. Lukijapalautteessa ei kuitenkaan vastattu varsinaiseen kysymykseemme. Mutta epäsuora vastaus löytyy ilmoituksesta sanomalehti Etelä-Suomessa 9. maaliskuuta 1939. Ilmoitus koskee Kymin palokuntien viestihiihtokilpailua. Lopuksi sanotaan: “Hiihdon lopettajaistanssit ja palkintojen jako Sammolla keskiviikk. 15 p:nä maalisk. klo 19–23.30. Soittaa Kovaääninen. Pääsyliput 5:–.” Kyseessä on siis sama ilta, jolloin Sammolla pelattiin ottelu Katajaiset–Kymin NMKY. SM-KILPAILUSSA 1939 otteluiden peliaika oli 2 x 20 minuuttia. Ilmeisesti kyseessä oli juokseva peliaika, eli pelikelloa ei pysäytetty pelikatkojen ajaksi. Tämä voidaan päätellä siitä, että Helsingissä aloitettiin otteluita samassa salissa vain tunnin välein toisistaan. Näin lyhyt väli olisi ollut mahdoton, jos otteluissa olisi ollut 40 minuuttia tehollista peliaikaa. Toisaalta vähintään tunti lienee ollut pakko varata ottelulle, jossa pelataan 2 x 20 minuuttia juoksevaa aikaa. Näin ollen: koska tanssit alkoivat Sammolla keskiviikkona 15. maaliskuuta 1939 kello 19.00, todennäköisesti koripallo-ottelu alkoi joko kello 18 tai aiemmin. Eli todennäköisesti Karhulan Katajaiset–Kymin NMKY oli joko ensimmäinen virallinen SM-ottelu tai yksi kahdesta ensimmäisestä. Plakaatin laittaminen Sammon seinään voisi tosiaan olla aiheellista. X Jos sinulla on aiheesta lisätietoa, lähetä sähköpostia osoitteeseen: toimitus@pkank.fi. Ensin korismatsi, sitten tanssit HISTORIA Karhulassa ilmeisesti pelattiin ensimmäinen koripallon SM-ottelu. Tämä on osa Etelä-Suomen etusivua torstaina 9. maaliskuuta 1939. Suuret viestihiihdot -ilmoitus antaa vihiä Katajaiset–Kymin NMKY-ottelun alkamisajasta keskiviikkona. 15. maaliskuuta. ” Viime vuosien kriisit ovat kuormittaneet lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. X Lue lisää pääkirjoituksesta sivulta 7. XX Maanantaina kokoontuneen Kouvolan kaupunginvaltuuston käsittelyssä oli ensi vuoden talousarvio ja vuosien 2024–2027 taloussuunnitelma. PITKÄKSI venyneessä kokouksessa valtuusto muun muassa päätti, että kuntalaisten suursuosikki Kuusankosken uimahalli pidetään auki vuoteen 2026, eli siihen asti, kun uusi Urheilupuiston uimahalli valmistuu. INKEROISTEN, Valkealan ja Kuusankosken jäähalleista etsitään uusia tulonhankkimismahdollisuuksia. Vuoden 2025 elokuun alkuun mennessä tehdään selvitys siitä, onko edellytyksiä saada mainitusta jäähalliverkosta 300 000 euron nettokustannusten verran vähennystä. Mikäli tämä ei täyty, Inkeroisten jäähalli suljetaan talvikauden 2026–2027 jälkeen. PILKANMAAN ja Hirvelän koulujen toiminta lakkaa lukuvuoden 2023–2024 päättyessä. Koulujen oppilaat siirtyvät ensi vuoden syksyllä Kuusankosken keskustan kouluun ja Naukion yhtenäiskouluun. Kaupunginteatterin investointia siirretään yhdellä vuodella, niin että uusi teatteri valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2029 lopulla. Kuusankosken ja Anjalankosken teatterit menettävät toiminta-avustuksensa. Jatkossa Kouvola tukee harrastajateattereita ainoastaan tilavuokran verran. TULOVEROPROSENTTI nousee Kouvolassa 8,61 prosentista 8,9 prosenttiin. Suosittu Kuusankosken uimahalli sai jatkoaikaa Kouvolan kaupunginvaltuutetut äänestivät yksimielisesti sen puolesta, että Kuusankosken uimahalli jatkaa toimintaansa. TEIJA PIIPARI Disas Hamina, Puuropytyntie 8, 49400 Hamina • Palvelemme joka päivä 10.00-20.00 Tuore KIRJOLOHI SUOMI Tarjoukset voimassa 15.-19.11.2023 tai niin kauan kuin varattuja tarjouseriä riittää! 7 49 kg Marabou MAITOSUKLAA 200g (yksittäin 1,99) (6,25kg) 2 50 2 kpl 1 00 pkt Knorr ITALIAN RISOTTO ATERIA-AINES 257g (3,89kg) 2 29 kg Atria KANAN REISIKOIPI marinoitu n.1,1kg 4 00 2 kpl Grandiosa KIVIUUNIPIZZA MEAT LOVERS 350g (yksittäin 2,99) (5,71kg) Herkullinen loppuviikko! 2 49 pkt 4 49 rs Snellman Maatiaispossun OHUT KASSLERPIHVI 500g (8,98kg) Atria kunnon arki GRILLINAKKI 840g (3,11kg) 1 49 plo Fun Light MANSIKANMAKUINEN JUOMATIIVISTE 1l (sis.pantin 0,40) (1,09l) 1 19 Fazer PUIKULA TÄYSJYVÄRUIS 6kpl/330g (3,61kg) pkt AGCO Suomi Oy, Kaupinkatu 26, 45130 Kouvola Simo Pappila 0400 735 182 / Henry Hietanen 0400 644 443 LÄMMITYSÖLJY Tilaa meiltä Neste
Keskiviikkona 15.11.2023 4 u? Kymenlaakson Sähkö on jakanut vuoden 2023 stipendit sitoutuneille ja tavoitteellisille nuorille urheilijoille. Yhtiö sai yli 170 hakemusta, joista stipendin sai kymmenen hakijaa. Stipendin arvo on 800 euroa. Stipendin saivat Tessa Borodulin, crossfit, Kotka; Siiri Honkanen, suunnistus, Orimattila; Juho Leivo, keilailu, Kouvola; Eevi Lähde, golf, Pyhtää; Otto Merta, nyrkkeily, Pukkila; Enna Nieminen, judo, Orimattila; Elmeri Noppa, frisbeegolf, Luumäki; Amada Sallinen, karting, Orimattila; Misella Suvitie, triathlon, Kouvola; Pinja Tapio, ampumaurheilu, Kouvola. KSOY jakoi stipendejä urheilijoille Maanantai: jauhelihakeitto, banaani, kauravuoka. Tiistai: palermon pasta, tomaattiketsuppi, jäävuoripunakaali-kurkkusalaatti. Keskiviikko: uunimakkara, tomaattiketsuppi, sinappi, perunasose, porkkana-kaalisalaatti. Torstai: mannapuuro, marjakeitto, juusto, kurkkuviipale, ruisnallikka. Perjantai: saariston kalavuoka, perunat, parsakaali, raastesalaatti. Koulujen ruokalista 20.–24.11. TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Pikkulintu keikkuu pipon tupsulla. Nainen pipon alla videoi tilannetta puhelimellaan ja nauraa. Ihana Suomen luonto! Mariia Vasylenko napsauttaa Lapissa kuvaamansa videon uudelleen pyörimään kännykässään. Omatoimisella syyslomareissulla pohjoiseen hän näki, syötti ja kuvasi eri lintuja. –Punatulkku, tiainen, kuukkeli, riekko, hän luettelee selkeällä suomen kielellä. –Tykkään eläimistä ja luonnosta. Menen melkein joka päivä kävelylle metsään. Vanhemmillani kotona on ankkoja, kanoja, kissoja ja koiria. MARIIA Vasylenko, 35, on kotoisin Odessasta Ukrainasta. Suomeen hän tuli – tai kuten hän tarkentaa, pääsi – kesäkuussa 2022. Päällimmäinen syy oli, että hänen kotinsa liepeillä alkoivat pommitukset. Venäjän raaka hyökkäyssota oli tullut lähelle. –Toinen syy lähtööni oli, että työni taideopettajana alkoi loppua, koska koulussa toiminta väheni. Opetin 8-15-vuotiaita lapsia. Suomeen Mariia halusi, koska oli jo vuosia ollut kiinnostunut suomalaisesta luonnosta, varsinkin Pohjoisen Napapiirin luonnosta. Kotiin Ukrainaan, pieneen ja ainakin vielä toistaiseksi rauhalliseen kaupunkiin Odessan lähelle, jäivät eläkkeellä olevat isä ja äiti eläimineen. Isosisko oli lähtenyt jo keväällä Itävaltaan. –Vanhempani eivät halunneet lähteä. Äitini sanoi, että synnyin täällä, joten kuolen täällä. Isoveljeni asuu ja työskentelee Ukrainassa. Häntä ei ole vielä kutsuttu asepalvelukseen. KUN Mariia, jota myös suomalaisittain Marjaksi tai englantilaisittain Mashaksi kutsutaan, päätti lähdöstä Suomeen, luki hän tietoa maasta. –Mitä täällä tapahtuu, millainen kulttuuri täällä on ja millaisen työn voisin saada, hän luettelee. –Opiskelin valmiiksi kaksi sanaa, moi ja kiitos. Ajattelin, että ne ovat kohteliaat sanat, jotka jokaisen maahan tulevan täytyy ensin osata. Odessasta junalla ja bussilla Puolan Varsovaan. Sieltä lentokoneella Suomeen. Muutama vuorokausi vastaanottokeskuksessa Helsingissä. Lopulta määränpäänä KymenSanoista moi ja kiitos kaikki alkoi HENKILÖ Mariia Vasylenko Ukrainasta viihtyy Kymenlaaksossa. -En koskaan tuntenut itseäni turvalliseksi Ukrainassa, mutta täällä, Kouvolassa, tunnen. Olen myös kiitollinen, että kaikki sujui hyvin, kun minulla oli terveyshuolia ja jouduin leikkaukseen Kotkan sairaalaan, Mariia Vasylenko kertoo. u? Kevan teettämän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta eläkeläisistä pitää eläkeläisille suunnattuja työnvälityspalveluja hyödyllisinä. Vastaajista jopa joka kolmas kertoi olevansa myös valmis rekisteröitymään työnhakijaksi työnvälityspalveluun. Kymenlaaksossa 30 prosenttia vastaajista kertoi valmiudesta rekisteröityä. Asia käy ilmi Kevan Pohjoisranta BCW:llä teettämästä tutkimuksesta. Myös aiempaa useampi eläkeläinen kertoo työskentelevänsä eläkkeen ohella. Lähes joka viides tutkimukseen osallistunut kertoo tekevänsä eläkkeen ohella työtä joko täyspäiväisesti tai osa-aikaisesti. Vuosi sitten 14 prosenttia eläkeläisvastaajista kertoi työskentelystä. Kymenlaaksossa 19 prosenttia vastaajista kertoi nyt työskentelystä. Vuonna 2022 luku oli 12 prosenttia. Yhä useampi, 19 prosenttia vastaajista, kertoi hakeneensa työtä eläkkeellä ollessaan. Vielä vuosi sitten työtä kertoi hakeneensa 12 prosenttia. Kymenlaaksossa työtä kertoi hakeneensa 20 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen mukaan joka kolmas eläkeläinen kertoo myös saaneensa työtarjouksia. Työtarjouksia on saatu kolmanneksi runsaimmin Kymenlaaksossa, 41 prosenttia. Yleinen eläkeläisten kiinnostus työskentelyä kohtaan on viime vuoden tapaan korkealla. Lähes puolet eläkeläisistä kertoo työnteon kiinnostavan. Niistä eläkeläisistä, jotka eivät tällä hetkellä työskentele, 37 prosenttia kertoo kuitenkin työnteon kiinnostavan. Kymenlaaksossa 47 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut työskentelystä ja 38 prosenttia niistä eläkeläisistä, jotka eivät työskentele kertoi työnteon kiinnostavan. u Tutkimukseen vastasi 4000 suomalaista eri puolilta Suomea syys-lokakuussa. Eläkeläisten työssäkäynti on kasvanut myös Kymenlaaksossa KAAKON SUURNUMERO musta perjantai valkoinen joulu KESKIVIIKKONA 22.11. Varaukset: 05 210 4400 | myynti@pkank.fi LEHTEMME SISÄLTÖ ON TUOTETTU VASTUULLISESTI. OLEMME SITOUTUNEET JOURNALISTIN OHJEISIIN. Tutustu ohjeisiin: www.jsn.fi/journalistin_ohjeet } www.pkank.fi } Kustantaja: Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakso Oy } Y-tunnus: 0576765-7 } ISSN 2737-1522 (painettu) ISSN 2737-1530 (verkkojulkaisu) } Ilmestymispäivä keskiviikko } Postiosoite: PL 140, 48101 Kotka } Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka } Toimistomme palvelee vain sopimuksen mukaan. } Puhelin: (05) 210 4400 } Jakelumäärät Keskiviikon PK & ANK (eteläinen & pohjoinen): 92 100 kpl PK & ANK suurnumerot (8 kpl): 102 000 kpl } Jakelu ja paino SSM Itä-Suomi Oy Jakeluhäiriöt: 02 900 10042 (ma, ti ja to klo 9-14) www.jakelupalaute.fi Paino: Lehtisepät Oy, Kouvolan paino } Toimitus toimitus@pkank.fi päätoimittaja Teija Piipari 0400-443 409 Veli-Pekka Kelloniemi 044-768 9720 } Mediamyynti (05) 210 4400 myynti@pkank.fi Kati Kilpeläinen 050-409 9571 Jaana Alila 041-545 0361 markkinointijohtaja Piia Akkanen 044-776 0199 } Mainosvalmistus Kari Maja 041 545 0362 Ilmoitusaineistot: aineistot@pkank.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@pkank.fi Yhteistyössä: Noudatamme Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) periaatteitta.
Keskiviikkona 15.11.2023 5 u? Millainen on ollut hyvinvointisi kuluneen vuoden aikana? Mitä kestävä elämäntapa merkitsee sinulle arjessasi? Kouvolan kaupunki seuraa asukkaiden hyvinvoinnin kokemista vuosittain kyselyllä, jolla on vaihtuva teema. Tänä vuonna kysytään kestävään elämäntapaan liittyvistä arkisista valinnoista. Kyselyn vastauksia käytetään suunniteltaessa uusia ja kehitettäessä nykyisiä asukkaiden hyvinvointiin liittyviä palveluita. Tulokset esitetään vuosittaisessa Hyvinvointikertomuksessa, jossa kerrotaan kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta. Tietojen pohjalta valitaan vuosittaiset painopistealueet, joihin kohdistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimia. Kysely on avoinna 20.11.–3.12. osoitteessa www.kouvola.fi/kyselyt. Vastata voi myös täyttämällä paperilomake kirjastoissa, Porukkatalolla, monikulttuurikeskus Saagassa ja neuvontapiste Moonassa Kohoa-keskuksessa. Kaupunki kysyy: Miten voit? Sanoista moi ja kiitos kaikki alkoi TEIJA PIIPARI laakso ja vastaanottokeskus Kouvolan Tornionmäessä. –Nyt asun omassa vuokraasunnossa, yksiössä, Kouvolan keskustassa. Minulla on oma suihku ja keittiö, mistä nautin, koska vastaanottokeskuksessa ne olivat yhteisiä. Olen ostanut huonekaluja kirpputorilta ja saanut lahjoituksena tavaraa. MARIIAN kanssa jutellessa ei tarvitse vaihtaa englantiin kuin pari kertaa. Huomaa, että Mariia suorastaan imee suomen kielen sanoja, sijamuotoja ja taivutuksia. Hän on tankannut kieltä Kouvolassa kansalaisopistossa ja iltalukiossa. Kohta vuoden ajan hän on opiskellut merkonomiksi ammattiopistossa. Töitäkin on löytynyt. Opiskelujensa ohessa Mariia jakaa kaupunkilehteä ja on siivoojana päiväkodissa. Hän on myös tehnyt vapaaehtoistyötä sekä pitänyt taidekerhoa ukrainalaisten avustuspiste Repsikka ry:ssä. –Joskus olen väsynyt, enkä oikein jaksa, halua tai pysty, mutta sitten sanon itselleni, että täytyy tehdä. Olen saanut ystäviä, suomalaisia, ukrainalaisia ja venäläisiä, ja olen heistä kiitollinen. Minulla on myös hyvät suomalaiset naapurit, jotka ovat hiljaisia ja kohteliaita. KOTIMAASSAAN Mariia Vasylenko kävi viimeksi heinäkuussa. Seuraava matka on toiveissa joulukuussa, jollei sodankäynti sitä estä. –On tietysti iso stressi olla täällä, kun samaan aikaan kotimaassani soditaan. Mutta olen tosi harvoin surullinen, ei minulla ole siihen oikein edes aikaa. Mieluummin yritän ajatella positiivisia asioita. Toki ikävöin vanhempiani. Soitan heille, ja he osaavat käyttää Whatsappia. Mariialla on Odessassa kerrostaloasunto, joka on nyt tyhjillään. –Ehkä myyn sen ja ostan joskus Kouvolasta talon, Mariia suunnittelee tulevaisuuttaan. Sekin on tietysti otettava huomioon, että hänen on vielä palattava kotimaahansa. – Jos tarvitsee mennä takaisin, niin ainakin olen saanut tutustua Suomeen, sen luontoon ja kieleen ja saanut täällä ystäviä ja työkokemusta. ” Olen tosi harvoin surullinen. Mariia Vasylenko TÄMÄNKIN TAVOITTAA 52 000 SILMÄPARIA! (K MT 20 23 ) 020 730 6210 info@kymiterveys.fi www.kymiterveys.fi Tervetuloa vastaanotolle paikalliseen lääkärikeskukseen! Tulevia vastaanottojamme KymiTerveys Oy Kymenlaaksonkatu 6, 45700 Kuusankoski 030 047 2383 (0,49 €/min +pvm/mpm) info@kymiterveys.fi www.kymiterveys.fi Myös Laboratorio-, hoitajavastaanottoja fysioterapiapalvelut saatavissa päivittäin. Ajanvaraus kaikille ammattilaisillemme www.kymiterveys.fi. tai 030 047 2383 Mikäli ajanvarauksemme on varattu, takaisinsoittopalvelumme varmistaa, että asiasi laitetaan vireille jo saman päivän aikana. Yleislääkäri Miikka Nummenpää • Omalääkäripalvelu – sairauksien sekä lääkitysten hoidon kokonaisuudesta vastaaminen nyt ja jatkossa • Perhelääkäripalvelu yksilöllinen hoitokokemus jokaiselle perheenjäsenelle, myös lapsipotilaat ovat lämpimästi tervetulleita Miikan vastaanotolle Vastaanotto joka arkipäivä Geriatri Sari Mäkelä • Ikääntymiseen liittyvä kokonaisvaltainen hoito mm. lääkityksen arvioiminen ja yhteisvaikutukset, hoitosuunnitelmat • Vanhuusiän sairaudet • Muistitutkimukset Vastaanotto maanantaisin ja torstaisin Kirurgi Jouko Isolauri Mikäli sinulla on arviota vaativa ihomuutos kuten kookas luomi, se voidaan tarvittaessa poistaa vastaanoton yhteydessä. Joukon vastaanotolle voi hakeutua myös, mikäli sinulla on pitkittynyttä vatsavaivaa, suolisto-oireita, närästystä tai nielemisvaikeuksia. Vastaanotto 20.11. ja 5.12. Urologi Markku Onali Urologin vastaanotolle voit hakeutua, mikäli sinulla on esim. eturauhasvaivaa, virtsankarkailua, virtsatiekiviä, munuaisen tai rakon kasvain tai miehen seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvä ongelmatilanne. Vastaanotto 23.11., 7.12. ja 21.12. Uudet tuulet puhaltaa joten... RENGASVARASTOT MYYDÄÄN LOPPUUN Huippu edullisesti KESÄ -JA TALVIRENKAiTA NOPEAT VIE PARHAAT PÄÄLTÄ 0400 920 678 | Asentajankatu 2 | Kouvola www.kouvola.fi Kouvolan kaupunki tiedottaa Menestyneiden kouvolalaisten urheilijoiden, joukkueiden sekä valmentajien ja toimihenkilöiden palkitseminen Kouvolan kaupunki pyytää palkitsemisesityksiä vuoden 2023 menestyneistä kouvolalaisista urheilijoista, joukkueista sekä valmentajista ja toimihenkilöistä. Palkitsemisen perusteena on Suomen mestaruus, maaotteluedustus tai näitä korkeammat saavutukset. Esitykset tulee tehdä 31.12.2023 mennessä, ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen kirjaamo(at)kouvola.fi. Myöhässä tulleita esityksiä ei huomioida. Hakulomakkeet ja palkitsemissäännöt osoitteesta www.kouvola.fi/avustukset/liikunta-avustukset Kouvolassa 15.11.2023
Keskiviikkona 15.11.2023 6 TORI ` Julkaisemme lukijoiden mielipidekirjoituksia mieluiten kirjoittajan omalla nimellä. Tekstin mukaan on liitettävä aina kirjoittajan yhteystiedot. ` Kirjoitusten enimmäismitta on 2000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Toimituksella on oikeus muokata tekstejä. ` Lähetä tekstit sähköpostitse osoitteeseen toimitus@pkank.fi. Voit jättää mielipidekirjoituksen myös verkossa www.pkank.fi. ` Tekstiviestit: PULINAT (väli) kommentti numeroon 16130. (1€) Otsikoihin on noussut lääkärien puute ja hyvinvointialueiden vaikeudet palkata lääkäreitä. Ja jos joku saadaan tekemään esimerkiksi päivystyksiä, hinta on moninkertainen vakituisen lääkärin liksaan verrattuna. Usein kysymyksessä ovat vielä heikon ammattitaidon omaavat lääkärit, joiden toimia sitten vakituiset lääkärit joutuvat korjailemaan pienemmällä palkalla. Tilanne ei ole mitenkään uusi, väitän, että se on jatkunut vuosikymmeniä -70-luvulta lähtien. Silloin luotu terveyskeskusjärjestelmä olisi vaatinut lisää koulutettavia lääkäreitä, mutta koulutusmääriä kuitenkin pienennettiin lääkäriliiton vaatimuksesta. Seurauksena uraansa aloittavat lääkärit joutuivat pienillä resursseilla toimiviin terveyskeskuksiin, oli paljon potilaita ja paljon raskaita päivystyksiä. Eihän sellaista kukaan kestä, ja heti tilaisuuden tullen siirryttiin yksityisiin lääkärikeskuksiin töihin ymmärrettävistä syistä. ”Hölmöläisten peitonpidennysmetodi” oli sitten päättäjien mielestä pelastus lääkärivajeeseen. Haalittiin lääkäreitä Venäjältä, Virosta ja muista maista paikkaamaan tilannetta täydennyskoulutuksen avulla. Ihmettelin, miksei suomalaisia kouluteta lääkäreiksi, vaan haalitaan kielipuolilääkäreitä, jotka ovat olleet suorastaan uhka joskus jopa potilasturvalle. Kokenut sairaanhoitaja on ollut usein näiden lääkäreiden backup, joka on estänyt kielestä johtuneet vaaralliset tulkintavirheet. Olen tavannut näitä heikon kielen oppineita lääkäreitä, jotkut ovat olleet todella hyviä, mutta valitettavasti, jotkut eivät ole ymmärtäneet suomenkieltä edes auttavasti, puhumattakaan puhekieltä tai murteita. Työni puolesta olen kuullut näitä vähältäpiti tapauksia potilailta, hoitajilta ja lääkäreiltä. Olisikohan nyt aika ihan oikeasti korjata tämä 40 vuotta jatkunut valitus lääkärien riittävyydestä? Väki vanhenee edelleen, elää pitempään ja lääkäreitä sekä hoitohenkilökuntaa tarvitaan entistä enemmän. Selitykseksi ei enää kelpaa, että kun koulutus vie niin kauan, ettei siitä ole apua. Neljässä vuosikymmenessä olisi ehtinyt kouluttaa lääkärin, hoitajan ja toisenkin! Mielestäni minä terveydenhuollon asiakkaana ja veronmaksajana olen oikeutettu vaatimaan muutosta, ei poliittisilla puheilla, vaan jo nykyisen hallituksen toimilla! Tietääkseni nykyinen hallitus ei ole lisäämässä lääkäreiden tai hoitohenkilökunnan koulutusmääriä, mutta kipuilevat erittäin älyttömän ja kalliiden hyvinvointialueiden kanssa. Omana keinona esitän asiantilan korjaamiseen, että: 1. Lääkärien koulutusta lisätään voimakkaasti. 2. Erikoislääkärien koulutusta lisätään ja ”palkkausta” (etuja) parannetaan kiinnostavuuden lisäämiseksi. 3. Kokeneille hoitajille tai muillekin tarjotaan mahdollisuus (koulutustaustasta huolimatta) lisäkoulutukseen, jolla heistä koulutetaan ns. ”apulaislääkäreitä”. Nykyisinkin hoitajat saavat lääkkeitä määrätä ja valikoida potilaita lääkärille tai jäämään kotiin. Tämä kiinnostaisi varmaan hoitoalalle tulevia ja takaisi jatkomahdollisuuden urallaan. Nämä ”apulaislääkärit” hoitaisivat akuutit flunssat, tapaturmat ym. yksinkertaiset lääkäriä tarvitsevat tehtävät. Lähihoitajaportaasta alkaen pitäisi luoda myös samanlainen urapolku. Ollaan siinä tilanteessa, että tämä asia pitää korjata ihan oikeasti! Nykyisen hallituksen on aloitettava muutos, muutoin HVA toimintaa ei saada koskaan toimimaan. Rahavaje vain suurenee, jos muutoksia ei tehdä! Juha Nuutinen Lääkärija hoitajavajeeseen on puututtava ” Veronmaksajana olen oikeutettu vaatimaan muutosta. Sotealueet ovat käytännössä vaikeuttamassa terveydenhuoltoa. Lähipalvelut ajetaan alas, jolloin ihmisten hoitoonpääsy vaikeutuu. Yhä heikommassa kunnossa olevia ihmisiä on yksin kotona. Se täyttää usein heitteillejätön tunnusmerkistön. Esimerkiksi muistisairaille etähoito on sopimaton. Kotihoitoon tarvitaan lisää hoivaavia käsiä. Monet hoitajat palavat loppuun ja vaihtavat alaa. Iso kysymys onkin: Miksi Suomi on pilannut hyvän terveydenhuoltojärjestelmän? Mistä kaikki on lähtöisin? Totaalisesta ymmärtämättömyydestä vai voiton tahkoamisesta yksityisille. Minne Suomen rahat oikein uppoavat? On massiivinen virhe säästää enää terveydenhuollon kustannuksista. Ne on jo ajettu tarpeeksi alas. Mistä löytyisi rohkea herättäjä korjaamaan tyystin edellisen hallituksen sote-sopan? Se pitäisi ehdottomasti purkaa viimeistä palikkaa myöten ja välittömästi. Tulevaisuuden näkökulmasta on todella huolestuttavaa, kun nuoret eivät saa tukea terveydenhuoltojärjestelmästä. Nuoret ovat kadulla ”hoidossa”. Päivittäin saa lukea nuorison pahoinvoinnista muun muassa väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Asioita olisi vielä muutettavissa. ”Hyvinvointialueet” pitää lakkauttaa ja nopeasti korjata massiivinen sotesähläys. Raha on ohjattava ihmisten auttamiseen, ei sote-organisaatiolle hirveän byrokratian pyörittämiseen. Terveydenhuollossa on todella hätätilanne. Ossi Aisamaa Inkeroinen Terveydenhuollossa hätätilanne Valtio ja kunnat kamppailevat taloutensa kurissapitämiseksi. Onko yhteiskunnassa tapahtunut itsekseen rakennemuutos, jonka seurauksena voimavarat ovat heikentyneet? Näin on tapahtunut. Kansan varallisuus on lisääntynyt vapaan kaupallisuuden eli uusliberalismin seurauksena liike-, yritysja sijoittajien osuuksilla. Toiseksi verokertymät eivät oikeasti ole lisääntyneet, koska todellisia verotuloja edellämainituilta tahoilta ei saada tai ei haluta periä. Verolainsäädäntöä ja yhtiömuotoja tulisi kai muuttaa, mutta tämän päivän politiikalla se ei ole mahdollista. Kaikenlaisia tukia maksetaan eri alojen toimijoille. Joitakin tukia maksetaan vanhentuneilla säädöksillä. Myös villiintynyt yritysten rahallinen tukeminen tuskin tuottaa paljoakaan loppulaskelmia arvioitaessa. Valtiomuotomme ja kunnan tarkoitus on alun perin ollut tasavertaisen hyvinvoinnin järjestäminen asukkailleen niin, että jokaisella on mahdollisuus turvattuun toimeentuloon ja riittäviin palveluihin. Nykyinen politiikka on vääristänyt hyvinvointiajatuksen. On nimittäin useissa kunnissa käytetty ulkopuolisia ns. asiantuntijoita, eikä siten ole itse joissakin asioissa käytetty puhdasta päätäntävaltaa. Kuntien ylemmälle johdolle on luisunut paljon valtaa. Järjettömän suuret, oikeastaan toimivaltaan kuulumattomat sijoitukset, ovat vielä tulevaisuudessakin monia vuosia kuntatalouden rasitteena. Nyt ollaan tilanteessa, jossa joitakin korjauksia on tehtävä. Tärkeätä on verotulojen hankkiminen sieltä, jossa on löysää varallisuutta eli maksukykyä Lisäksi olisi harkittava kunnan toimivallan rajaamista. Kunnan tulisi myös itse työllistää ottamalla eräitä ulkoistettuja toimintoja tehtäväkseen. Esimerkkinä kunnallistekniikka. Kunnalliset vesilaitosyhtiöt tulisi purkaa. Eivät ne ole kuntademokratiaa. Siellä toimivilla henkilöillä on salassapitovelvollisuus lähes kaikkeen. Siis asukkaat eivät saa esimerkiksi vesiyhtiön toimielimen päätöksistä tietoja. Lopuksi voidaan katsoa, että oikea perusta laskettaessa kunnan hyvinvointipalveluden kustannuksia, on heti ensimmäiseksi kartoittaa kaikki asukkaiden palvelutarpeet. Lähtökohtana tulee olla ensisijaisesti ihminen, lapsi tai aikuinen, joka tarvitsee apua ja hoivaa. Kun nämä asiat on listattu, seuraavaksi varataan määrärahat talousarvioon. Tänä päivänä näyttää siltä, että laskelmia tehdään jokin rahasumma tähtäimessä. Se onkin numeroilla kikkailua ja kääntelyä. Mennään vahvemman oikeuksilla helposti unohtaen esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevat vanhukset, vammaiset, vähävaraiset lapsiperheet, yksinhuoltajat, työttömät sekä köyhät. Ilkka Hyvärinen Sos.dem.puolueen jäsen vuodesta 1963, Kuusankoski Julkinen valta vikaraiteella Kesykyyhkyn eli pulun siivet ovat suuret ja kuviointi on upea. Kuva: Pirjo Hokkanen. Lukijan kuva X Tori-palsta jatkuu sivulla 10. Kouvolan kansalaisopiston Kevään 2024 kurssitarjonnasta kertova ilmoitusliite jaetaan kaupunkilehti PK:n välissä 22.11.2023. Tervetuloa ilmoittautumaan kursseillemme 11.12.2023 alkaen: uusi.opistopalvelut.fi/kouvola Puh. 020 615 4116 Salpausselänkatu 38 45100 KOUVOLA Sellaista elämä on To 16.11. klo 19 Valkealan kirkossa VALKEALAN SEURAKUNTA HANNU LEHTONEN laulu ja saksofoni SEPPO HOVI piano ja tarinat Ohjelma 10€ VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä
Keskiviikkona 15.11.2023 7 Kuusankosken Sommelonrannan tunnelmallista marraskuista alkuiltaa. Kuva: Marjatta. • Nyt vasta taitaa olla selvää kaikille että yhteiskunnalla ei enää ole varaa kaikille ilmaiseen sairaanhoitoon. Sääliksi käy pienituloisten. Älkää nuoret valitko pienpalkkaisia ammatteja. • Miksi Kymsoten korona rokotukset 80v alkoivat vasta 13.11.2023? • Järkyttävää mitä summia ministerit/kansanedust. saavat korotuksia jo ennestään isoihin palkkoihinsa! Meiltä viedään kaikki edut/tuet/korvaukset/ hinnat nousee/rahat loppuu jne! Vihreät jopa kävisi itse maksamiemme pienten eläkkeiden kimppuun! Hävyttömyyden huippu! Olisi jo minist/kansaned. vuoro luopua eikä aina meidän! Kun valtiolla menee huonosti, myös heidän osallistuttava talkoisiin! Mutta sitä päivää emme nää! Hävetkää! • Sinä autoilija, jonka mielestä liikennesääntöjen noudattaminen on liikennerike. Miten opetan lapsilleni oikean ajojärjestyksen risteyksissä, kun siellä on joku ”kohtelias” aiheuttamassa sekaannusta? Mene siis vuorollasi, kaasua painamalla, äläkä jää tulpaksi muulle liikenteelle. • Rattiraivo! Jätä suojatiet ja pyöräilijät rauhaan. Tautiisi on käypä hoito kannatta mennä, muista et ole ainoa törppö. • Musti ja mirrin osakkeen omistajat eläinlääkäreitä. Omistat suurin osa ruotsista. Muka eivät tiedä mitä ruokaa voi syöttää lemmikille. Haisee nyt kovasti. Mutta Suomen laki estää ryhmä kanteen noston firmaa kohtaa. On firmat suojeltu Suomen lain voimalla. Vaikka monet menettivät lemmikin. Ei mitään vastuuta. Jos koiraa kuolee, mitä sitten. Kuluttajat katsokaa tarkaan mitä syötätte lemmikeille. • Menisitkö kolmatta kertaa jonottamaan jotain, mikä ei toiminut ensimmäisellä tai toisellakaan kerralla? Uskomushoitoa. • Monikulttuurikeskus Saagassa Kouvolassa oli Palestiinailta 6.11. Ei taida juutalaisuus kuulua tähän verorahoilla kustannettuun monikulttuurisuuteen, vai? • Kuusaan uimahalli paras halli. Siksi se pitää korjata ja avata. ` PULINAT ` PÄÄKIRJOITUS M aanantaina vietetään jälleen kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää.YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus mm. elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Valitettavasti tämä perustavanlaatuinen oikeus jää toteutumatta tänäkin päivänä monelta sodan jalkoihin tallautuvalta ihmistaimelta. Aikuiset voivat osoitella syyttävillä sormilla toisiaan, mutta se ei pommien silpomia pienokaisia paljoa lohduta. PÄIVÄ aloittaa samalla lapsen oikeuksien viikon, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua lapsen oikeuksien toteutumisesta ja niiden edistämisestä. Tämän vuoden teemana on oikeus hyvinvointiin: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Lapsella on oikeus muun muassa riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaaaikaan. Www.lapsenoikeudet.fi -kampanjasivuston mukaan viime vuosien kriisit ovat kuormittaneet lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, sillä monen perheen talous on viime vuosina kiristynyt. Inflaatio, irtisanomiset ja korkojen nousu eivät helpota lapsiperheiden arkea lähitulevaisuudessakaan. NYKYNUORISON henkistä hyvinvointia rasittaa lisäksi älylaitteiden koukuttava maailma, jossa kurkusta kaadetaan alas influenssereiden maksettua sisältöä ja järkyttäviä sotakuvia hellyttävien kissavideoiden lomassa.Älylaitteiden sinertävään valoon nukahtaville zombeille opettajien pitäisi seuraavana päivänä koettaa opettaa jotain. Nuorisoa voi suojella älylaitteiden ja somen haitalliselta sisällöltä vain yhdessä sovituilla ruutuajoilla ja keskustelemalla millaiseen sisältöön siellä on törmännyt.Vaikka sosiaalinen media saa aikuisissakin toksisen käytöksen pintaan, samojen aikuisten pitäisi opettaa lapsia käyttäytymään siellä asiallisesti toisia kohtaan. LAPSEN oikeuksien viikon kampanja haastaa jokaista pohtimaan eri elementtejä, joista hyvä elämä koostuu. Sitä kuinka voimme vaikuttaa positiivisesti omaan ja ympärillämme olevien ihmisten hyvinvointiin. Hyvinvointitekoja voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin. Someen saadaan näin vaihteeksi hieman rakentavampaakin sisältöä. Veli-Pekka Kelloniemi Lapsilla oikeus hyvinvointiin VELI-PEKKA KELLONIEMI Kuka olet ja mitä teet? –Hei, olen Jutta Tikkanen, toimin Kaiku24:n toimitusjohtajana. Asun Espoossa ja vapaa-ajan asuntomme on EteläSavossa Kangasniemellä. Vastaako Kaiku 24 kaikesta Kymenlaakson hyvinvointialueen ajanvarauksesta? –Tuotamme Kymenlaakson hyvinvointialueella terveysasemien, suun terveydenhuollon, neuvolan, kuntoutuksen, päivystysavun ja mielenterveysja päihdepalveluiden ensilinjan palveluita. Vastaamme puheluihin, hoidamme sähköisiä yhteydenottoja sekä Omaolo-oirearvioita. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveydenhuollon ammattilainen tekee ns. hoidon tarpeen arvioinnin. Arvion perusteella asiakkaan asia voidaan toteuttaa joko täysin Kaiku24:ssä esimerkiksi hoitajan tai lääkärin etävastaanotolla tai asiakkaalle tehdään ajanvaraus hyvinvointialueelle. Kuinka palvelua on kehitetty? –Meidän roolimme ensilinjassa on varmistaa, että palveluihin pääsy on asiakkaalle nopeaa ja helppoa. Hoitotakuulaki tiukentui syyskuun alusta, seuraamme sen toteutumista päivittäin. Palveluissa on otettu useita kehitysaskeleita, joista voisi mainita etäpalvelut. Digilääkärit hoitavat lähes 2000 potilasasiaa kuukausittain. Toisena asiana voisin mainita palvelujen aukiolon laajentamisen ja chatasioinnin avaamisen. Terveysasemapalveluita saa nykyisin kello 7–20 välillä. Mitä kehitettävää vielä on? –Asiakkaiden yhteydenottoihin pystytään vastaamaan saman päivän aikana noin 95 prosenttisesti. Hyvän asiakaskokemuksen kannalta ajattelen, että meidän olisi tärkeää pystyä yhä useammin vastaamaan asiakkaalle juuri silloin kun hän soittaa, ettei tarvitsisi jättää takaisinsoittopyyntöä. Kuinka suuri osa asiakkaista osaa käyttää sähköisia palveluita? – Kymenlaaksolaiset asiakkaat soittavat Kaikuun 45 000–50 000 kertaa kuukausittain. Sähköisiä yhteydenottoja tulee Omaolon sekä asiointipalvelun kautta noin tuhat kappaletta kuukauden aikana, chat kontakteja hieman yli tuhat. Miten rentoudut työstä? –Siihen auttaa perhe, luonto, liikkuminen, lukeminen, kaikkia monipuolisesti. Näin marraskuussa rauhallinen yinjooga vaikuttaa tuovan suurimman hyödyn. Oletko aktiivinen sosiaalisessa mediassa? –Yleensä kyllä, vaikka tänä syksynä olen ollut ammatillisissa foorumeissa hiljaisempi. Mikä oli ammattihaaveesi lapsena? –Taitoluistelija ja opettaja Kenet haluaisit tavata? – Martti Ahtisaaren olisin halunnut tavata. Mitä piirteitä arvostat itsessäsi? –Iloisuutta ja sinnikkyyttä. Ihmisja maanläheisyyttä. Mitä muuttaisit itsessäsi? –Välillä ilmenevää lapsenomaista ideoiden pulppuamista. Miten tuttu Kymenlaakso on sinulle? –Vain työn kautta saamieni perusfaktojen osalta, mutta muuten en harmikseni vielä tunne riittävästi. Mottosi elämässä? –Onnea ei löydetä, se tehdään. VIIKON KASVO Toimitusjohtaja Jutta Tikkanen yin-joogaa. ”Palveluissa on otettu useita kehitysaskeleita” ” Martti Ahtisaaren olisin halunnut tavata. 8:15 15:40 8:18 15:38 8:20 15:36 8:23 15:34 Janette, Janika, Janina, Janita Aarne, Aarno, Aarni Eino, Einari Tenho, Jousia Keskiviikko -0 -0 +0 +1 +2 Torstai -4 -4 -4 -3 -3 Perjantai -4 -3 -3 -2 -0 Lauantai +0 +0 +1 +2 +2 5 7 4 4 1 1 9 9 VANKKAA PAIKALLISTA OSAAMISTA Korjalankatu 5 KOUVOLA 0207 939 400 huolto ma-pe 7-16 myymälä ma-pe 8-17 www.kouvolanputkityo.fi Puheluhinnat 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min KAIKKI KODIN PUTKITYÖT edullisesti, nopeasti, siististi ja turvallisesti Kaikki vuotavan hanan korjauksesta kodin suurempiin vesija lämpöremontteihin.
Keskiviikkona 15.11.2023 8 w w w .k -c ity m ar ke t.fi Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv), matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv). K-Citymarket Kouvola, Tervasharjunkatu 1 45720 KUUSANKOSKI, puh. 010 5388900 MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 10-20 Tarjoukset voimassa to-su 16.-19.11. ellei toisin mainita. PSS PKT Lihamestarin parempi KARJALANPAISTI Suomi Yksittäin 1,95 19 95 KG VOIMASSA TO-LA 29 95 1 49 KG KG 1 49 2 KPL Tuore KUHAFILEE Viro 23 94 K-Plussakortilla, ilman korttia 2,29 Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi 7 99 Atria naudan takuumurea SISÄFILEE Suomi n. 2kg -34% Pirkka maustetut KERMAJÄÄTELÖT Ei laktoosittomat tai vanilja Rajoitus 2 pkt/talous 1,49/L 8 99 SATSUMA Espanja Pirkka PERSIMON Espanja 1 99 Atria Lempi TUOREJUUSTOT 150-160g (9,38-10,00/kg) Snellman MEETVURSTIT 200-220g (13,59-14,95/kg) 2 99 Foster´s OLUT 0,33L tlk 18-PACK (3,73/L) Voimassa to-la 1 99 KG Conference PÄÄRYNÄ Alankomaat ERÄ! ERÄ! Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE Suomi, vac.pak. rajoitus 2 pkt/talous KG 3 00 Perheleipuri Salonen RUISNAPPI 8kpl/310g (7,39/kg) PSS 2 29 PKT 12 95 KG 12 95 KG KG 18 PACK PKT ERÄ! KILON RASIA! Atria NAUDAN JAUHELIHA 17% 1kg Rajoitus 2 pkt/talous 7,99/kg
Keskiviikkona 15.11.2023 9 LUE LISÄÄ UUTISIA VERKKOLEHDESTÄ! pkank.fi KOULUTUSTAPAHTUMA KOHOASSA 22.11.2023 KLO 12-16 Kohti uutta ammattia! Avoimen opintojen kautta korkeakouluun tai yliopistoon! Tule ja löydä oma polkusi! Täydennä osaamistasi! Kaikki osaaminen näkyväksi! Esillä monia vaihtoehtoja! Tapahtumassa mukana | Eduko | Kohoa | Kouvolan iltalukio | Kouvolan kansalaisopisto | KRAO | Kymenlaakson kesäyliopisto | LUT University | Ohjaamo | Parik | Valkealan Opisto | Xamk Opiskelu harrastuksena! Vapaa pääsy! Kohoa Synergiakeskus Kauppalankatu 13 Tapahtuman verkkosivut: Kohoa.fi/event/alanopin KO UV OL A Ve tu ri Av oi nn a m a– pe 10 –2 0, la 10 –1 8, su 12 –1 8 20% kaikki nilkkurit I ADORE Miesten Bugatti chelseat 95 ,92 (1 19 ,9 0) Miesten Rieker chelseat Naisten Vagabond chelseat Naisten Andrea Conti nilkkurit 12 7,9 2 (1 59 ,9 0) 10 0, 00 (1 25 ,0 0) 15 1,9 2 (1 89 ,9 0) Naisten Ten Points nilkkurit Naisten Panama Jack maiharit Naisten Tamaris nilkkurit Naisten Caprice nilkkurit 11 1,9 2 (1 39 ,9 0) 71 ,92 (8 9, 90 ) 19 1,9 2 (2 39 ,9 0) Miesten Musse&Cloud maiharit 95 ,92 (1 19 ,9 0) Miesten Panama Jack nilkkurit Miesten Camel Active nilkkurit Miesten Bullboxer nilkkurit 11 9,9 2 (1 49 ,9 0) 95 ,92 (1 19 ,9 0) Alennus alkuperäisestä hinnasta 13.-19.11. 10 8, 00 (1 35 ,0 0) 19 1,9 2 (2 39 ,9 0) TUPLABONUS PÄIVÄT PLATINA ASIAKKAAN 13.-19.11.
Keskiviikkona 15.11.2023 10 Edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena. Perusteluina oli työ useilla mantereilla yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi. Namibiassa asuu monia Martti -nimisiä nuoria miehiä kunnioittamassa miehen ansiota maan itsenäisyysprosessissa. Jo ennen presidentinvaaleja 1994 hän sai kirjeeni, jossa muun muassa siteerasin Raamatun totuuksia: Synti on kansakunnan häpeä, vanhurskaus kansakunnan korottaa. Mihin ylpeys tulee, sinne häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus. Vuonna 2023 rauhanpalkinnon sai iranilaisnainen Narges Mohammadi. Hänet palkittiin ansaitusti työstään naisten sortoa vastaan Iranissa. 51-vuotias nobelisti juhlii vankilassa, jossa on kärsimässä 12 vuoden tuomiota. Hänet on viisi kertaa tuomittu vankeuteen, yhteensä 31 vuoden vapausrangaistukseen ja 154 raipaniskuun. Palkittu on rohkea puolustaessaan iranilaisnaisten vapautta ja oikeuksia. Hän haluaa kulkea pää paljaana. Iranin shiamuslimijohto vetoaa jyrkästi koraaniin. Toisuskoisia ollaan valmiit jopa tappamaan. Islamismin yksi tavoite on hävittää Israel kartalta. Iran on tällä hetkellä rajua terroria toteuttavan Hamasin taustavoima. Israel puolustaa olemassaoloaan, jolloin siviiliuhreja ei voi välttää. Rauhaa ei tule, kun terrorismi tähtää vain tuhoon. Suomessa on takavuosina kunnioitettu Raamatun sanomaa. Suunta on muuttunut nopeasti. Islam ja monet muut ideologiat tunkeutuvat tehokkaasti maahamme. Nobelisti saa vankeutta Iranissa, kun vastustaa islamin uskonnollista pakkovaltaa. Meillä osoitetaan mieltä, jos kristitty puolustaa tervehenkistä elämää. Moni kristitty rauhanrakentaja on Nobelilla palkittu, kuten äiti Teresa. Nöyrä albanialaissyntyinen nainen auttoi Intian Kalkutassa ihmisraukkoja kaduilla ja slummeissa. Joku hyväosainen sanoi, ettei miljoonista dollareistakaan tekisi tuota työtä. Äiti Teresa vastasi: ”En minäkään, teen työtä Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan.” Hän oli kohdannut todellisen rauhanruhtinaan, Jeesuksen omana pelastajanaan. Toivottavasti tuleva presidenttimme omaksuu viisauden, joka tuo siunauksen ja varjeluksen Suomelle. Tulevalle rauhantekijälle voidaan Nobeliakin ehdottaa. Hannu Hurri lääkäri Kouvola Rauhannobelisteilla on sanottavaa ` TORI-PALSTA JATKUU ” Hän haluaa kulkea pää paljaana. Hävettää jopa olla suomalainen: Jari Sillanpään konsertteja perutaan. Sillanpää on ainoa kansainvälinen artisti, olen nähnyt hänet livenä kolme kertaa, aivan ainutlaatuista viihdettä. Hän on Suomen Tom Jones. Suomessa ei ole varaa hukata tällaista kultakimpaletta. Naisissa Laura Voutilainen on ehdoton kansainvälisen tason laulaja. Lavakarisma on parasta mitä löytyy. Ansiokas toimittaja, jota arvostan paljon, kirjoitti kolumnin: Käykö Jari Sillanpäälle sama kun kävi Olavi Virralle. Nyt on käymässä se lynkkaaminen, jota on paha katsoa. Kyynisenä kysyn: kuinka moni muisti läheisiään silloin, kun he ovat olleet elossa? Nyt Olavi Virtaa muistetaan ja ylistetään. Toivottavasti Jari Sillanpäälle ei tarvi vielä sovittaa tälläistä viittaa. Kari Valen Kouvola Tapaus Jari Sillanpää Ainakin osa demareista on pahoittanut mielensä eduskunnan puhemiehen, perussuomalaisten Jussi Hallaahon toiminnasta eduskunnan kyselytunneilla. Voihan näin olla, mutta minusta puhemiestä pitää myös kiittää eräästä asiasta. Hän kun jakaa puheenvuoroja tasapuolisesti eri puolueiden edustajille. Erityisen kiitettävää on se, että puhemies Halla-aho huomioi suuren salin takariveillä istuvat kansanedustajat. Aikaisemmin näiden, suurelle yleisölle tuntemattomien edustajien on ollut vaikea saada puheenvuoroja. Salin etuosassa istuvat, yleisölle tutut kansanedustajat, pääsevät kyllä ääneen ja esille esimerkiksi television A-studioissa ja muissa politiikkaohjelmissa. On tärkeää, että kaikki kansanedustajat pääsevät tuomaan esille ideansa ja mielipiteensä esimerkiksi valtionvelan määrästä ja velan lyhentämisestä. Se ei ole yksinomaan hallituksen asia. Tapani Luoma Puhemies on tasapuolinen Kreml varoitti yli 15 vuotta sitten. Jos Ukraina aiotaan liittää Natoon, se estetään sotilaallisesti ja Ukraina menettää Krimin sekä Itä-Ukrainan alueet. Varoitukseen suhtauduttiin lännessä ja Natossa ylimielisesti väheksyen Venäjän varoitusta. Natossa kyllä tiedettiin mitkä olisivat seuraukset. Kyse olisi Venäjän turvallisuusympäristöä uhkaavasta muutoksesta, minkä Naton laajeneminen aiheuttaisi Venäjälle. Nyt voimme todistaa Kremlin sanojen painoarvon ja näin nyt todella tapahtuu. Vastuu kuuluu Natolle sen tunkeutuessa yhä lähemmäksi Venäjän piirtämiä punaisia linjoja, joita Venäjä pitää kriittisinä perustellen rajat omana turvallisuutta lisäävinä tekijöinä. Ukrainan ja Venäjän välinen sota olisi voitu välttää, jos Kremlin varoitus olisi otettu vakavasti, näin ei kuitenkaan haluttu tehdä ja seuraukset ovat nyt käytävänä sotana kaikkien nähtävissä Ukrainassa. Mitä sitten olisi pitänyt tehdä. Todeta ja hyväksyä Venäjän ilmoittamat punaiset linjat ja luvata Ukrainan olla liittymättä Natoon sekä hyväksyä Venäjän ilmoittamat turvallisuusvaatimukset, jotka ovat perusteltuja. Naton vastuuta asiassa ei voida vähätellä. Nato ei ole rauhan liitto. Nato on pääsääntöisesti Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto, jota käytetään Yhdysvaltojen hegemonian ja sen etupiiriin ylläpitämiseksi. Naton ydinajatus on kaiken Yhdysvaltojen edun edistäminen ja sen vallan maksimointi Euroopan kaikissa Naton jäsenmaissa, kuten Suomen maaperällä, jossa nyt heilutamme naiveina innokkaasti Nato-lippua. Toivoa vain sopii, että Nato ei ajaudu konfliktiin Venäjän kanssa, koska silloin olisimme vasallina, eturintamassa massiivisten sotatoimien kohteena, joista emme selviytyisi. Entinen USA:n diplomaatti ja ulkoministeri Henry Kissinger on todennut. On vaarallista olla USA:n vihollinen, mutta on tappavaa olla USA:n ystävä. Ossi Rosenblad Naton laajentumispyrkimys syynä Ukrainan sotaan ” Ukrainan ja Venäjän välinen sota olisi voitu välttää. u? Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-salissa järjestetään Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle sunnuntaina 19. marraskuuta kello 17. Tilaisuuden aluksi on iltakahvit, kokemusasiantuntijapuheenvuoro ja musiikkia. Sen jälkeen voi sytyttää kynttilän seurakuntakeskuksen sisäpihalle. Tapahtumalla kunnioitetaan itsemurhan kautta kuolleiden muistoa ja pyritään tuomaan lohtua läheisensä menettäneille. Suomessa itsemurhan kautta kuoli 747 ihmistä vuonna 2021. Keskimäärin itsemurhia tehdään 2–3 päivässä. Aihe koskettaa kaiken ikäisiä ihmisiä sukupuoleen tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Kynttilä itsemurhan tehneille u? Kouvolan kansalaisopisto laajentaa avoimen yliopiston opintotarjontaa. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa yhteistyössä tarjotaan kasvatustieteen ja erityispedagogiikan perusopintojen lisäksi draamakasvatuksen perusopinnot (25 opintopistettä). Opinnot alkavat tammikuussa ja ne sopivat opettajille, nuorten parissa työskenteleville, kasvattajille ja -kouluttajille sekä kaikille oman ilmaisunsa kehittämisestä ja draaman soveltamismahdollisuuksista kiinnostuneille. Opinnot antavat valmiuksia käyttää draamaa ja sen työtapoja omaan työhön ja erilaisiin oppimisympäristöihin soveltaen. – Omat opettajamme ovat joutuneet hakemaan näitä oppeja esimerkiksi Turusta ja Helsingistä. Nyt he voivat lisätä osaamistaan täällä Kouvolassa, sanoo koulutuspäällikkö Ulla Tommiska tiedotteessa. Hän toivoo myös alueen lukuisten harrastajanäyttelijöiden sekä taiteen perusopetuksen teatteritaiteen opiskelijoiden löytävän opinnot. Opinnot sisältävät sekä käytäntöä että teoriaa. Koulutuksessa on yhteensä 10 lähiopetusjaksoa, jotka toteutetaan ajalla 19.1.–30.11. kerran kuussa perjantai-iltaisin ja lauantaina päivällä kaupungintalon juhlasalissa. Kesällä opinnot ovat tauolla. Kouluttajina toimivat muun muassa Kouvolan kansalaisopiston päätoiminen näyttämöja ilmaisuaineiden opettaja Susanna Tiitinen ja teatterija draamaopettaja Tytti Jäppinen. Draamakasvatuksen opintoja u? Kouvolan kaupungin talvivalokohteiden asennus aloitettiin viime viikolla, ja valot niihin sytytetään vähitellen, pääosin tämän viikon aikana. Talvivalot valaisevat kaupungin jokaisessa taajamassa. Kävelykatu Manskilla penkkien ja pylväiden värivalot vaihtuvat jouluväreihin joulunavaustapahtuman aikaan lauantaina 25. marraskuuta. Myös kaupungintalon edustalla joulukuusen valot syttyvät joulunavaustapahtumaan mennessä. Valaistut luonnonkuuset ilahduttavat myös Kuusankosken liikenneympyrässä, Voikkaalla ja Myllykoskella. Kaupungintalon joulukuusen kaadon ja pystytyksen hoitavat kaupungin puistotyöntekijät. Valot asentaa KSS Rakennus Oy. Talvivalot syttyvät Kävelykadulla penkkien ja pylväiden värivalot vaihtuvat jouluväreihin joulunavaustapahtuman aikaan ensi viikolla. Arkistokuva. TEIJA PIIPARI u? Kymenlaakson steinerkoulussa on tehty jo parinkymmenen vuoden ajan kulttuurimatkoja peruskoulun päätteeksi. Niinpä mekin keräämme rahaa luokkaretkikassaan yhdeksännen luokan opintomatkaa varten. Päätimme luokkakaverini Lisan ehdotuksesta kokeilla, saammeko rahaa renkaiden vaihdolla. Osa meistä osaa jo entuudestaan vaihtaa renkaat, mutta osa opetteli käsityötunnilla Johanna-opettajan kanssa. Saimme myös vanhemmat innostumaan tempauksesta, minkä järjestimme koulun pihassa. Noin neljän tunnin ajan sai käydä vaihdattamassa renkaansa tai ostaa auton sisäpesun tai molemmat palvelut. Sisäpesuun kuului sisäpintojen pyyhkiminen, roskien pois vieminen sekä ikkunoiden pyyhkiminen. Luokkakaverini Venlan äiti teki mainoksen, mitä jaettiin koulun vanhempien Facebook-sivulla, ja myös vanhemmat jakoivat mainosta. Ajat varattiin etukäteen ja ajanvarauskirjaa piti Lisan isä, joka myös opasti meitä. Osa meistä siivosi autoja ja osa vaihtoi renkaita. Vaihtelimme myös väillä töitä. Meitä oli kahden tai kolmen hengen ryhmiä vaihtamassa renkaita ja kaksi siivoamassa yhtä autoa samaan aikaan, jotta työ etenisi tehokkaammin. Asiakkaina oli oppilaiden vanhempia tai heidän tuttuja tai tutun tuttuja. Eikä asiakkaita haitannut, vaikka olikin kylmä ja tuulinen keli, sillä pihalla toimi koko ajan pieni kahvio, mistä sai kuumaa kahvia, glögiä ja erilaisia leivoksia sekä pipareita. Vaikka välillä vähän palelikin, tilaisuus onnistui hyvin ja päätimme jatkaa renkaanvaihtotempausta keväälläkin. Nella Roivas, 8.lk Kymenlaakson steinerkoulu Renkaanvaihtotalkoilla opintomatkalle Osa siivosi autoja ja osa vaihtoi renkaita. Lukijan juttu
Keskiviikkona 15.11.2023 11 KAIKKIIN VAIHTOAUTOIHIN EDULLINEN RAHOITUS, JOPA ILMAN KÄSIRAHAA! TUTUSTU OSOITTEESSA AUTOVODE.FI Laturinkatu 8, 45130 KOUVOLA TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! Av. ark. 10-17, la 10-14 Etelä-Korean vanhimman autonvalmistajan, KGM:n, juuret ulottuvat aina vuoteen 1954 saakka. Korando e-Motionissa hyödynnetäänlähes70vuodenkokemustamaastoautojenja katumaasturien valmist ajana. e-Motion tarjoaa katuma asturien käytännöllisyyden ja monipuolisuuden lisäksi loistavatturvajärjestelmät,jamikätärkeintä,puhtaansähköajon taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. KGM|Korandoe-Motion -mallistoalk.38590€,sisältäentoimituskulut600€.C02-päästö0g/km. WLTP-yhd.energiankulutus18,1kWh/100km,WLTP-yhd.toimintamatka340km.Autonkulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat mm. ajotapa, ajonopeus, lämpötila, ajo-olosuhteet ja kuormaus. KGM-AUTO.FI Takuu 7 vuotta / 150 000 km Toimintamatka 340 – 498 km Akku 61,5 kWh Tavaratila 551 litraa Lämpöpumppu Autoetu alk. 415 €/kk UUSI TÄYSSÄHKÖINEN Ensiesittelyssä *Rahoitusesimerkki: auton hinta esim. 38 590 €, vaihtoauto/käsiraha 8 939 €, rahoitettava osuus 30 000 € (max. 30 000 €), perustamiskulu 349 €, rahoitusaika 72 kk (max. 72 kk), käsittelymaksu 15 €/erä, korko %, kk-erä 390,23 €, viimeinen suurempi erä 3 359 €. Todellinen vuosikorko 1,42 %. Luottokustannukset 1429 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 40 019 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Normaali luottopäätöskäytäntö. Rahoitus edellyttää rahoitusja kaskovakuutuksen. Tarjous koskee vain maassa olevia autoja ja on voimassauusiinasiakastilauksiin31.12.2023 asti,ja sitä ei voi yhdistää muihin etuihin/kampanjoihin. Alk. 38 590 € tai 390 €/kk KORKO +kulut* % ITSELATAAVA HYBRIDI / ALLGRIP-NELIVETO / TALOUDELLINEN AUTOMAATTI / HUIPPUVARUSTELU / ALK. 33 590 € TAI 390 €/KK* KORKO + KULUT* % suzuki.fi Vitara on kiitelty neliveto, joka on nyt saatavilla taloudellisella automaattivaihteisena itselataavana hybridinä. Vitaran runsas vakiovarustelu ja kattava turvavarustelu yllättävät vaativammankin autoilijan. Törmäystestissä Vitara on saanut täydet viisi tähteä. AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit! VITARA 1.5 HYBRID 4WD GL+ 6AGS-AUT. 33 590 € tai 390 €/kk (sis. toimituskulut 600 €). CO 2 -päästöt 130 g/km, EU-yhd. kulutus 5,8 l/100 km (WLTP) *Rahoitusesimerkki: auton hinta esim. 33 590 €, vaihtoauto/käsiraha 3 939 €, rahoitettava osuus 30 000 € (max. 30 000 €), perustamiskulu 349 €, rahoitusaika 72 kk (max. 72 kk), käsittelymaksu 15 €/erä, korko %, kk-erä 390,23 €, viimeinen suurempi erä 3 359 €. Todellinen vuosikorko 1,42 %. Luottokustannukset 1429 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 35 019 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Normaali luottopäätöskäytäntö. Rahoitus edellyttää rahoitusja kaskovakuutuksen. Tarjous koskee vain maassa olevia nelivetoisia automaattivaihteisia autoja ja on voimassa uusiin asiakastilauksiin 30.11.2023 asti, ja sitä ei voi yhdistää muihin etuihin/ kampanjoihin. Hyundai i201.0 T-GDI 100hv 5MT Fresh W 2019 aj. 57tkm 12900 Skoda Fabia1,0 TSI 95 Style 2018 aj. 46tkm 14900 Suzuki Swift 1,3 GL 5d 2006 aj. 171tkm 4900 Kia Sorento 2,2 CRDi AWD TX A/T 5P 2013 aj. 236tkm 12900 Subaru XV 1,6i (ZC) 5MT 2016 aj. 148tkm 15900 Nissan Qashqai DIG-T 115 Acenta 2WD Xtronic E6 Safety Pack 2015 aj. 73tkm 15900 Mikko Vottonen 040 867 6231 mikko.vottonen@autovode.fi
Keskiviikkona 15.11.2023 12 Kymenlaakson Taksi sai uuden toimitusjohtajan lokakuussa, kun KTM Sanna Lehtimäki, 44, aloitti pestinsä yhtiön väreissä. Lehtimäki on kotoisin Nastolasta, jossa hän asuu perheensä kanssa. Hänellä on kauppatieteiden maisterin tutkinto, ja taustallaan hänellä on vuosien kokemus niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä matkailusta. Hän on muun muassa toiminut pitkään perheyritys Lehtimäen Liikenteellä. Myös tapahtuma-alalta Lehtimäellä on kokemusta, sillä hän on ollut mukana tuottamassa esimerkiksi erilaisia tapahtumakuljetuksia. – Vaikka liikenneala on tuttu, koen tulevani Kymenlaakson Taksille hieman ulkopuolelta. Tämä tuo tekemiseen hieman erilaista näkökulmaa ja haastan itseäni mielelläni. Nyt ensimmäiset viikot kuuntelen ja opin. Tämä on tärkeää, sillä vasta arjen perustan päälle voi rakentaa suurempia kuvioita, Lehtimäki kertoo tiedotteessa. MONIPUOLINEN työkokemus näkyy Lehtimäen asenteessa. Hän kertoo olevansa ihminen, joka lähestyy asiaa kuin asiaa lähtökohtaisesti positiivisuuden kautta. Suurissa Kymenlaakson Taksille uusi toimitusjohtaja u? Urkuduo Jaana Jokimies (kuvassa oik.) ja Irina Lampén konsertoi sunnuntaina 19. marraskuuta kello 17 Kouvolan keskuskirkossa. Yli 20 vuotta kotimaassa ja ulkomailla esiintynyt duo tarjoaa tunnelmallisia tuokioita muun muassa kanadalaisen Denis Bédardin, hollantilaisen Ad Wammesin sekä englantilaisen John Rutterin musiikin parissa. Sibeliuksen Finlandia soi nelikätisenä urkusovituksena. Kouvolasta lähtöisin oleva Jaana Jokimies työskentelee pianonja urkujensoiton opettajana Kotkan seudun musiikkiopistossa, Irina Lampén Kotka-Kymin seurakunnan A-kanttorin virassa. Konsertin järjestää Kouvolan seurakunta ja siihen on vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Finlandia soi uruilla kirkossa KUVA: JOUNI HARALA siirroissa hän harkitsee asioita tarkkaan ja varmistaa, että kaikille ratkaisuille löytyy peruste. – Vaikka olenkin ollut mukana isoissa jutuissa, arjen tekeminen on minulle aina luontevinta. Olen rakentanut polkuani nousujohteisesti, ja edellisessä työpaikassani Lehtimäen Liikenteellä etenin bussien siistijästä aina myyntijohtajaksi asti. Pitkään työkokemukseen mahtuu toki myös vastoinkäymisiä, mutta virheistä on aina oppinut jotain, Lehtimäki summaa. Lehtimäen Liikenteen aikoina asiakkaan arvostus nousi Lehtimäelle henkilökohtaisesti tärkeäksi asiaksi, ja tämä asenne säilyy myös uudessa työssä toimitusjohtajana. –Asiakkaan arvostus tulee minulta selkärangasta. Haluamme olla toimija, joka on aina ykkösenä asiakkaan mielessä, kun puhutaan taksiyhtiöistä. Kymenlaakson Taksin uusi toimitusjohtaja Sanna Lehtimäki lähestyy asioita lähtökohtaisesti positiivisuuden kautta. u? Kouvolan nuorisovaltuusto järjestää juhlagaalan 1. joulukuuta kello 18–22 kaupungintalolla. Gaalaan on kutsuttu 13–28-vuotiaita noin 300 ympäri Kouvolaa. Kutsuja on lähetetty kaikkiin yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin. Kouvolan nuorille juhlagaala u? Valtioneuvosto tukee Kymenlaaksoa rakennemuutostilanteessa. Kouvolaan kohdistetaan 2,2 miljoonaa euroa elintarvikesektorin kehittämiseen. Yritysten kasvua tuetaan etenkin TKI-toimintaan panostamalla, korkeakouluyhteistyöllä ja yritysten kansainvälistymisen kautta. Äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon suunnataan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettua ns. AKKE-rahoitusta. Rahoituksen avulla Kouvolaan haetaan uutta kasvua nousevasta elintarvikesektorista, tuotteiden jalostusarvon nostosta sekä yritysten ja niitä tukevien kehittämistoimijoiden osaamisen vahvistamisesta. Kupunginjohtaja Marita Toikka pitää saatua rahoitusta tervetulleena. -Ministeriössä on erinomaisesti nähty Kouvolan vahvuudet. Olemme kaupunkina panostaneet jo pitkään yritysten toimintaedellytysten ja elintarvikealan koulutuksen kehittämiseen, ja meillä onkin meneillään ja käynnistymässä uusia koulutusohjelmia aiheeseen liittyen. Kehitysyhtiöllemme Kinnolle kiitos rahoitushakemuksen edistämisestä yhdessä alueen toimijoiden kanssa, toteaa Marita Toikka tiedotteessa. Myönnetyllä määrärahalla yritysten kasvua ja uudistumista tuetaan muun muassa panostamalla TKItoimintaan. Siinä LUTin, Xamkin ja Edukon testausja analyysipalvelut ja muu osaaminen ovat tukemassa yritysten kokeiluja, pilotointeja ja tuotekehitystä sekä kansainvälistymispotentiaalin kasvattamista. Valtiolta Kouvolaan 2,2 miljoonaa euroa elintarvikekeskittymän kehittämiseen u? PK-lehteen ahkerasti lukijan kuvia lähettävän kouvolalaisen Miia Pesun kameraan on tallentunut tänäkin syksynä sympaattisia oravakuvia. Pörröhäntä pihapuuhissa KUVAT: MIIA PESU K re et ta Jä rv en pä ä, Fl or a Fa vo la ,2 02 2, va lo ku va .K uv a K re et ta Jä rv en pä ä. KREETTA JÄRVENPÄÄ HEIKKI MARILA F L O R A FAV O L A 21.9.2023 – 7.1.2024 KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILO w w w.p o ik i l o. f/ verkk o k a uppa Pääsymaksut: 11 € / 8 € Alle 18-vuotiaat maksutta. Perjantaisin klo 17–18 vapaa pääsy. Meillä käy Museokortti. Museot, kauppa ja galleriat avoinna ti–pe 11–18, la–su 12–17, ma suljettu Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvolatalo Kalenterissa postikortit kalenterin kuvista Keraaminen kukkavaasi Kreetta x Mokk Kysymyskortit 15,90 13,50 89,68,Wanha kalenteri Kouvola 2024 Suosittu Wanha Kouvola 2024 -kalenteri Korkeus noin 15,5 cm Muistatko Elokuva Taide Kasari Palapeli valokuvaaja Kreetta Järvenpään kukka-aiheisista valokuvista 1000 palaa Erilaisia kuvia Poikkea myös museokauppaamme Näköislehtenä veloituksetta netissä pkank.fi
Keskiviikkona 15.11.2023 13 Natiivi kerronnallinen mainos MAINOS MAINOS Kummitusmainen kartano. Pääkalloja portaikossa. Hämähäkinseittejä. Outoja otuksia. Vinksahtaneita hahmoja. Kauhugenrestä ammentava musikaalikomedia The Addams Family ilahduttaa ja hätkähdyttää tänä syksynä Kotkan Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Luvassa on suuria tunteita itkusta nauruun ja kauhunväristyksiin tämän maailmankuulun ja hullunhauskan perheen parissa. Ensi-iltansa musikaali saa lauantaina 10. syyskuuta. The Addams Family on Kotkan Kaupunginteatterille suurin musikaalisatsaus pitkään aikaan. Komediamusikaalista tekee poikkeuksellisen myös sen miehitys, kuten paikallisista ammattimuusikoista koostuva iso bändi ja hieno kuoro. Teos tuo teatteriin myös useita vierailevia tekijöitä: ohjaaja Katja Krohnin ja koreografi Sami Vartiaisen, sekä muun muassa monista tv-sarjoista tutut näyttelijät Tommi Rantamäen, Mervi Takatalon ja Maiju-Riina Huttusen. Tommi on Addamsin perheen isä Gomez, Mervi hänen vaimonsa Morticia ja Maiju-Riina tytär Wednesday, joka on rakastunut ihan tavalliseen poikaan, Lucakseen, jota esittää teatterin oma näyttelijä Juho Markkanen. Nuorten rakkaus sysää tarinan liikkeelle. Wednesday pyytää isäänsä olemaan kertomatta pojasta äidille. Isä joutuu kamalaan tilanteeseen: onko minun pidettävä tyttäreni salaisuus rakkaalta vaimoltani! Kun perheet tapaavat ensimmäistä kertaa Addamsien erikoisessa kartanossa, ovat kauhukomedian ainekset padassa. Kaiken lisäksi suvun esivanhemmatkin nousevat ylös haudoistaan... Musikaalikomedia perustuu Charles Addamsin luomiin hahmoihin, joita hän kehitteli sarjakuvissaan jo 1930-luvulla. Hollywoodelokuvia on ilmestynyt 90-luvulla useita. The Addams Family sai ensiiltansa Broadwaylla vuonna 2010. Mitä! Harjoituspäivänä kaupunginteatterin suurella näyttämöllä suupielet ovat hymyssä ja naurukin raikaa. Eikö täällä tehdäkään synkkää näytelmää totisin ilmein? Ohjaaja ja pääosien esittäjät ryhtyvät kilvan luonnehtimaan The Addams Familya: Rakastettava. Surumielisyys on kaukana. Pariterapiaa. Ihan kuin Romeo ja Julia. Poreileva ja pirskahteleva. Todella hyviä biisejä. Juho Markkanen kertoo yllättyneensä, kuinka hauska näytelmäteksti on. – Minä taas nautin muutenkin mustasta huumorista, Maiju-Riina Huttunen sanoo ja virnistää. Musikaalin tarinan ytimessä on rakkaus, mutta myös petos. Kauhu tulee pääosin ihmisjännitteistä. –Vaikka musikaalissa ei ole mitään pelottavaa, eivätkä Addamsien perheenjäsenet enää tämän päivän maailmassa näytä niin oudoilta kuin aikanaan, en kuitenkaan toisi alle kouluikäistä sitä katsomaan. The Addams Family on koko perheen juttu, ei pienten lasten juttu, Katja Krohn sanoo. Krohn luonnehtii Addamseja hyvin konservatiivisiksi, heille perhe tulee aina ensimmäisenä. Kun nyt yksi on lähdössä pois, se saa aikaan turbulenssin. –Tarinaan voi niin samastua. Siihen, että pitää luopua, että lapset lähtevät pois pesästä. Silloin kaikki menee uusiksi. Krohnista oli mukavaa tulla Kotkaan tekemään The Addams Familya, koska on saanut siihen ensikosketuksen tv-sarjan kautta jo pikkutyttönä Amerikassa asuessaan ja koska on itsekin hyvin perhekeskeinen. Entä Addamsit itse, millaisia he ovat? Ja tavispoika Lucas? Rantamäen mukaan Gomez-isä on riemukas hahmo ja rakastettava persoona.Kiltti luonnonlapsi, joka haluaa perheelleen vain hyvää. –Äiti Morticia hallitsee ja rakastaa perhettään ja kuten äidit yleensä, tekee kaikkensa sen puolesta. Hän on intohimoinen ja pitää parisuhdeaikaa tärkeänä, jatkaa Takatalo. Rohkea, päättäväinen, impulsiivinen ja äkkipikainen, luettelee Huttunen Wednesdayn luonteenpiirteitä. –Hänellä on myös erityistaitoja, kuten varsijousella ampuminen. Varsijousi liittyykin suuresti siihen, kuinka nuorten rakkaus alkaa. –Lucas taas on erittäin järkevä, mutta samalla kiinnostunut makaabereista asioista. Ja vaikka on tylsähkö, niin huumorintajua löytyy, Markkanen sanoo. Musiikkikappaleita Kotkan esityksessä soi reilut parikymmentä. Näyttelijöiden mukaan ei yhtään ”maratonbiisiä”, vaan pikemminkin palanen musiikkia siellä ja täällä viemässä juonta eteenpäin. Ja vielä tekijäporukan vinkkinä: tässä musikaalissa on poikkeuksellisen meneviä hittejä! KOMEDIAMUSIKAALI THE ADDAMS FAMILY ON TEATTERILLE SUURIN SATSAUS VUOSIIN. Kotkan Kaupunginteatterin syksyssä RIEMUA JA KAUHUA Kauhugenrestä ammentavassa musikaalikomediassa The Addams Family perheen tytär Wednesday (Maiju-Riina Huttunen) rakastuu tavispoika Lucakseen, jota esittää Juho Markkanen. –Tätä musikaalia on ollut todella hauska tehdä, pääpari kertoo. The Addams Familyn on Kotkan Kaupunginteatteriin ohjannut Katja Krohn (oikealla). Tommi Rantamäki näyttelee Addamsin perheenpäätä, isä Gomezia. Mervi Takatalo on hänen rakas vaimonsa Morticia. -Luvassa on rakkautta, huumoria ja melodraamaa. Ja tietysti hyvää musiikkia, kolmikko lupaa. ESIMERKK I koko sivu (255x370 ) Kysy hinnat ja tarkemmat tiedot Jaana Alila jaana.alila@pkank.fi || 041 545 0361 Natiivi kertoo enemmän kuin tavanomainen mainos, eli samalla kun natiivin lukemiseen käytetään enemmän aikaa, se myös jää mieleen paremmin. Natiivi julkaistaan myös verkossa kaupallisena yhteistyönä. Kaupunkinsa näköisiä yrityksiä sovelluksella Mikä on ? Se uusi aidosti paikallinen nettiradiokanava, joka soittaa Radio Kaakosta tuttua laadukasta musiikkia sekä lähettää erilaisia puheohjelmia sekä laadukkaita podcasteja. RadioSE.fi kuuntelijoille Kanavamme sisältöä tuottavat ihmiset, jotka asuvat täällä ja tuntevat seudun ja ympäristön. Ohjelmat syntyvät kymenlaaksolaisella otteella, keskittyen alueen kiinnostaviin aiheisiin. Radiossamme työskentelee paikallisia ihmisiä, käytämme paikallisia palveluita ja toimintaamme liittyvät palkat ja verotulot jäävät oman maakunnan eduksi. Kun kuuntelet RadioSE.fi kanavaa, tuet siis kaakon alueen yritystoimintaa. RadioSE.fi yrittäjälle Yritykselle oman radio-ohjelman tai -sarjan luominen RadioSE.fi-kanavalle tarjoaa tehokkaan tavan rakentaa pitkäaikaista brändimainontaa. Radiosoiton jälkeen tunnetuille podcast-alustoille siirretty ohjelma säilyy internetissä ikuisesti, ja sitä on helppo jakaa omalle asiakaskunnalle. Räätälöity radio-ohjelma ei ole pelkästään mainos, vaan tarina, joka kertoo brändin ainutlaatuisuudesta ja arvoista. Se luo emotionaalisen yhteyden kuulijoihin ja vahvistaa brändiuskollisuutta pitkällä aikavälillä. RadioSE.fi tekijöille Onko sinulla kiinnostavaa ideaa radio-ohjelmasta? Tai haluaisitko olla mukana tekemässä radiota tai voisitko jopa tuottaa valmista ohjelmaa kanavalle? RadioSE.fi on avoin uusille ideoille, ja meillä on aina tilaa kaikenlaiselle sisällölle, joka kiinnostaa kuuntelijoita lapsista ikäihmisiin. Tule mukaan luomaan yhteistä paikallisradiota! Kuuntele helposti
Keskiviikkona 15.11.2023 14 u? Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on pääkirjaston kirjailijavieraana torstaina 16. marraskuuta kello 16. Tilaisuudessa Toikka kertoo kirjastaan Sovitus. Haastattelijana on kirjastovirkailija Kini Laine. Marita Toikan esikoisteos on sairaskertomus. Samalla se on jännityskertomus rikoksesta, joka oli tehtävä ja rangaistuksesta, joka oli kärsittävä. Kirja ilmestyi tämän viikon maanantaina kuusankoskelaisen Kustannus Aarnin julkaisemana. Toikka on koulutukseltaan juristi. Kouvolan kaupunginjohtaja hänestä tuli vuonna 2017. Kirjoittamista hän kertoo ”rakastaneensa aina”. Marita Toikka kertoo kirjastaan u? Kuusankosken Harmonikansoittajat juhlistaa 65-vuotista taivaltaan sunnuntaina 19. marraskuuta kello 15 Kuusankoskitalossa. Estradilla on myös Kouvola Harmonikkojen soittajia. Juhlakonsertissa esiintyvät myös Kultaisen harmonikan voittajat Kalle Kurvinen Kotkasta ja Jani Helenius Kuusankoskelta. Lisäksi Helenius säestää tangokuningas Marco Lundbergia. Konsertin juontaa Jaana Lehtorinne. Juhlassa julkistetaan historiikki Harmonikan hurmaa sekä Harmonikansoittajat Live -CD. Äänite on koostettu kolmen konsertin parhaista tallenteista. Paikalla on myös harmonikkanäyttely. Harmonikan hurmaa Kuusaalla TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Draaman kaari, Inahuj, Kouvo, Playhouse ja Siimes. Jokin näistä viidestä on kurkistus siihen, miltä Kouvolan teatteri tulevaisuudessa näyttää. Kouvolan kaupunki järjestää uuden teatteri-investoinnin edistämiseksi arkkitehtuurikutsukilpailun yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa. Kilpailuun osallistuvien arkkitehtitoimistojen työt, edellä mainitut anonyymit kilpailuehdotukset, ovat nyt julki. KILPAILUN tavoitteena on löytää toiminnallisesti, arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu teatterin muutosja lisärakentamiselle. Kilpailusta on tarkoitus saada viitesuunnitelma hankkeen kaavamuutoksen sekä jatkoja toteutussuunnittelun pohjaksi. –Haemme ideoita, parasta aihiota, emme valmiita suunnitelmia, toteaa kaupungin toimitilajohtaja Katja Ahola. LÄHTÖKOHTANA on, että teatterirakennus säilyy ja se peruskorjataan. Oleellista onkin, että kilpailuehdotuksissa tutkitaan tontilla olevien muiden rakennusten ja niiden osien (Kuntotalo ja sen osat) hyödyntäminen. Mikäli säilyttämisen mahdollisuuksia ei löydy, tulee rakennuksen ja sen osien purkaminen ja korvaaminen uudisosalla perustella huolellisesti. Arkkitehtuurikilpailuun osallistuville on lähtökohtaisesti suositeltu Kuntotalon osittaista säilyttämistä, mutta tärkeimpänä nähdään kuitenkin teatterin toiminnallisuus ja hankkeelle varatussa budjetissa pysyminen. Teatteri-investointiin on budjetoitu 30 miljoonaa euroa. Valmista on tarkoitus olla vuonna 2029. EHDOTUKSET ovat yleisön nähtävillä ensi keskiviikkoon asti kaupungin verkkosivuilla. Sieltä löytyy linkki sähköiseen kyselyyn, jossa kuntalaiset voivat äänestää omaa suosikkiaan. Lisäksi pääkirjastossa on näyttely, jossa ehdotuksiin voi tutustua paperitulosteina. Pääkirjastossa äänestäminen onnistuu myös paperisena. Kilpailun tuomaristo ottaa kuntalaismielipiteen huomioon arvioinneissaan. Voittaja julkistetaan tammikuussa. – Kouvolan kaupunki tarvitsee sellaista, että sitä tullaan myös muualta katsomaan. Napakymppiä, sanoo Petri Vuollekoski. – Kyllä, tarvitaan wauefektiä, komppaa Jan Kettula vieressä. Kettula keskustan tuntumasta Sarkolasta ja Vuollekoski Kuusankoskelta ovat tulleet Kouvolan pääkirjastoon katselemaan ja kuuntelemaan ehdotuksia uudeksi teatteritaloksi. MIEHET kertovat olevansa satunnaisia teatterissa kävijöitä, ”sellaisia yhdestä kahteen kertaan vuodessa -tyyppejä”. – Harmittaa, ettei tule sen useammin käytyä. Mutta millainen uusi teatteritalo mahdollisesti olisi, sitä on kiva pohtia. Kaksikko tutkii tarkkaan kirjastossa paperitulosteina esillä olevat kilpailutyöt, joista löytyykin se mieluisin. –Tämä on hillitty ja hallittu, istuu nykyiseen paikkaan ja toimii vanhan rakennuksen kanssa hyvin, Jan Kettula pohtii. –Työ on näistä se, joka säväyttää, muut eivät niinkään, täydentää Petri Vuollekoski. Jääköön kuitenkin salaisuudeksi, mikä ehdotuksista on miesten ykkönen. – On hienoa, että tämä on kuitenkin vasta lähtölaukaus, Vuollekoski sanoo. u Kouvolan teatterin arkkitehtuurikilpailun ehdotukset ovat esillä 22.11. asti pääkirjaston näyttelyssä ja kaupungin verkkosivuilla: kouvola.fi/teatteritalo. Teatteri-investointi etenee KILPAILU Äänestä mielestäsi parasta ehdotusta. Jan Kettula (vas.) ja PetriVuollekoski tutustuivat ehdotuksiin pääkirjastossa. -Varmasti äänestämme omaa suosikkiamme, he lupaavat. TEIJA PIIPARI ” Tarvitaan wau-efektiä. Jan Kettula Näköislehtenä veloituksetta netissä pkank.fi pkank.fi VERKOSSA 24/7 KAUPPAKESKUS VETURI puh. 0440 321 321 www.kino123.fi Elokuvaviikko pe 17.11. – to 23.11.2023 S 7 7 S 12 7 16 16 12 16 S Joka päivä 14.30 13€ RYHMÄ HAU: MAHTIELOKUVA Pe-ti 16.30, 19.30 ke-to 16.30 16€ NÄLKÄPELI: Balladi laululinnuista ja käärmeistä ke-to 19.30 16€ NAPOLEON Joka päivä 14.00 13€ KUKA OLET, MIMMI LEHMÄ? Joka päivä 15.30 13€ TROLLS: BÄNDI KOOSSA Pe, su, ti, to 17.30 15€ MUMMOLA La, ma, ke 17.30 15€ MICHAEL MONROEdokumenttielokuva Joka ilta 20.00 15€ FIVE NIGHTS AT FREDDY’S Joka päivä 15.00 13€ ANTERO VAROVAINEN JA ONNENKIVI Joka ilta 17.00 15€ SOUND OF FREEDOM Joka ilta 19.45 15€ THE MARVELS Elokuvaviikko pe 17.11. – to 23.11.2023 KUUSANKOSKITALO puh. 044 3753686 www.studio123.fi 16 12 7 7 12 12 S 7 Joka ilta 16.00 15€ LAPUA 1976 Joka ilta 18.15 15€ NÄLKÄPELI: Balladi laululinnuista ja käärmeistä pe, su, ti, to 16.15 15€ IHMEIDEN ÄÄRELLÄ La, ma, ke 16.15 15€ KUOLLEET LEHDET Joka ilta 18.00 15€ POIKA JA HAIKARA Joka ilta 16.30 13€ RYHMÄ HAU: MAHTIELOKUVA Pe-ti 18.30 15€ MUMMOLA Ke-to 18.30 15€ NAPOLEON Järj. Korian EKL • p. 040-749 6001 • Liput 10€ (vain käteismaksu) Päivätanssit ke 22.11. klo 12-16 Minna Äikäs Band Elimäen-Vilppulan NS ry Koria www.elimaenvilppulanns.com Liput 13€ Elimäen-Vilppulan NS ry Koria • www.elimaenvilppulanns.com • 040 749 6001 Sunnuntaitanssit 19.11. klo 15-19 Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva Orkesteri Vain käteismaksu PUOLAKAN VALMISMATKAT 05 5444 950 • puolakka.com • info@puolakka.com Tiedustelut ja varaukset Lisää lähtöjä puolakka.com Laiva-aikataulu: 09.00 Helsinki – 11.15 Tallinna, 18.30 Tallinna – 21.00 Helsinki JOULUOSTOKSILLE TALLINNAAN m/s Finlandialla Tallinnan joulutori 1.12. 7.1. KE 22.11. / 6.12. / 13.12. / 27.12. 65 € LA 18.11. / 2.12. / 9.12. / 16.12. 75 € lapset 6-17 v. 40€ / 50€ HOTELLIMATKA TALLINNAAN ke 6.12.-to 7.12. 165 € (Sokos hotel Viru) MATKAMESSUT la 20.1. 49 € sis. lippu ja kuljetus PIENI MERENNEITO Helsingin kaupunginteatteri la 3.2. klo 13.00 128 € /sis. lippu ja kuljetus BRUCE SPRINGSTEEN OLYMPIASTADIONILLA pe 12.7. 35 € / kuljetus PORVOON JOULUMARKKINAT VANHASSA PORVOOSSA SEKÄ TAIDETEHTAALLA su 10.12. 35 € / kuljetus • ostosaikaa n. 7 h Tallinnassa • auto mukana Tallinnassa • ostokset autossa – ei kantamista • ei varausmaksua KESKIVIIKKONA 22.11. SUURNUMERO JA SUUREMPI JAKELU 102 000 kpl Kysy lisää 05 210 4400 tai myynti@pkank.fi
Keskiviikkona 15.11.2023 15 Karhulan keskustassa, hissitalosta huone + keittiö (42 m 2 ), ranskalainen parveke. Heti vapaa. Luottotiedot tarkastetaan. Tiedustelut 050 4138616 Näköislehtenä veloituksetta netissä! pkank.fi TAVOITA KYMENLAAKSOLAISET ETELÄINEN 53 800 POHJOINEN 52 000 PRINTTI + VERKKO KMT 2023 Kodin sähköja remonttityöt. Kodinkoneja sähkölaiteasennus, valaisinkorjaus. Kalusteasennus, tapetointi, maalaus jne. Kysy lisää! 040 579 6666 Kari Vuorela TEEN PERUKIRJOITUKSET JA PERINNÖNJAOT EDULLISESTI , TIEDUSTELUT MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN PUH. 040 3710155 Puunkaadot, pihakantojen jyrsintä kesämökit, tontit P. 0500158498 Kirvesmies ja huoneistoremontti työt. Vesikattoasennukset ja korjaukset. P. 044 964 5373 Sekalaista SÄLEKAIHTIMEN KORJAUKSET.T:MI JUKKA PALVIMO 0405634737 Kirpputorit TUKIPUUN Kierrätysmyymälä: Meiltä EDULLISESTI Huonekalut, astiat, sisustus Tiilitie 2, Kouvola (ChinaCenter) ma-pe 10-17, la suljettu TERVETULOA! Vuokrataan omakotitalo 3h+k +alkovi+sauna n. 74m 2 +kylmä varasto. Varaava takka, ilmap., sähköpatterit. Pohjankorventie KSNK matkaa Tokmanni n. 300m. Vapaa 1.12. Vuokra n. 550e. Takuu 1kk. Otan yht. kun lähetät INFOllisen(monta asukasta, eläimiä, muuttopvm, yms) viestin numeroon 041 571 1587 Krs-taloas., 3h+k+kh+ lasit.parveke! Rauhallinen taloyht., Karhulan kaupunginosa / Kotka. Jos kiinnost., ota yht. Puh. 0505845950 KAUKOLA KASILANPOLKU 1H+K +KPH+VAATEH. 31M 2 2. KERROS REMONTOITU 12/21. VUOKRA+VESI 399e P. 0415451177 Tarjotaan vuokralle heti vapaa kaksio Kouvolan Viitakummusta. 2h+k+lasitettu parveke. Viihtyisä taloyhtiö ja palvelut lähellä. P. 0408481732 Siisti yksiö Kotkansaarelta palveluiden vierestä. Vuokra on 470e/kk Lattia ja pinnat on uusittu. Vapaa. Puh. 0503079420 Soittele! 2h+kk+p 40m 2 Kouvolassa Jokelantiellä. V. 533e/kk+vesi 27e. Vak. 1 kk vuokra. Vap. 1.12. jälk. Lisätietoja p. 0400558815 SUULISNIEMI KENTTÄKATU 1H+K +KPH 31M 2 5. KERROS/HISSI VAPAUTUU 30.11. VUOKRA+VESI 375e P. 0415451177 Vuokrataan Kuusankoski keskusta pintamaalattu yksiö, vapaa. P. 0400551934 Tarjotaan vuokralle Siisti yksiö Karhulan keskusta n 28m 2 parveke on. P. 0400604628 Onko nurkkiin jäänyt stereot +LP-levyjä, työkaluja, moottorisaha tai vanha mopo? P. 0452016090 Autoja ja veneitä käteisellä. 500e-50te Loppuvelan lunastus, Myös vaihdot halvempaan! TIKANKATU 12 Kotka 0400604628 Lojuuko tallissa ylim mootsaha tai mopon raato? Soita niin ostan pois, myös vanhat Omega/ Tissot rannekellot 50-80lukua p. 0451887574 OSTETAAN TRAKTOREITA! VUOSIMALLIT 1960-2023. HUOM KAIKENKUNTOISIA!! MYÖS MAARAKENNUSKONEITA 0405076406 Sotilastavaraa: Kunniamerkit, muistoristit, sotilaspuvut, lakit, miekat, pistimet, kypärät, Lottaja suojeluskuntamerkit ja -puvut sekä sotilasvalokuvat. P. 050-5346225. OSTETAAAN AUTOJA 0-5000e TARJOA KAIKENKUNTOISIA -KATSASTATTOMIA. YM MAKSETAAN ROMUAUTOISTA.TARJOA MOOTT KELKKAA/MOOTT PYÖRÄÄ PUH 040 7098397 Vanhat työkalut, astiat, maljakot, kalastusvälineitä, matot, lelut, kellot, sarjakuvat, LP:t, vintti ja aitta tavarat, kuolinpesät, jäämistöt. Käteismaksu, noutaen. P. 0400-324 705 Ostetaan Ostetaan vähän ajettu auto alle 10te. 050-5385605 Opel Astra diesel 1.7 2011 ajettu 315500 kahdet renkaat huoltokirja vetokoukku jakohihna vaihdettu 5 2023 talvir. Pintaa 7-8mm hinta 3500€ punainen Pakettiauto Hyundai -05, 2,5d, aj. 270tkm, katsastettu, vetokoukku, 2xrenkaat. Korissa pientä käytön jälkeä, muuten ehjä. H. 1900€. P. 041-5721824. Myydään Autoja Renault Clio -19 aj 24tkm 11500e, Peugeot 308 -08 1.6 aj 90tkm, 4900e, Hyundai ioniq -20 plugin ladattava hybr aj 57tkm 19500e Tikankatu 12 Kotka 0400604628 KOUVOLAN ONE WAY SEURAKUNTA Salpausselänkatu 29 To 16.11. klo 18:00 Sanan ja Ystävyyden ilta SUNNUNTAIJUHLA 19.11.2023 kello 13:00 Terhi ja Pentti Smeds Tikvah Israel aihe Katso muut tilaisuudet www.onewayseurakunta.fi Tervetuloa! Kotkan Satamatyönjohtajat Pro ry:n syyskokous la 25.11.2023 klo 15.00 Kumppanuustalo Viikarissa (2.kerros, kokoustila Ulappa). Sääntömääräiset asiat, toimihenkilöiden valinnat, liiton edustaja paikalla jne. Kokouksen jälkeen ruokailu Erkan Bistrossa. Sanan lamppu sananlamppu.fi Hengellisiä kirjoja Puh. 040-5372252 Ps .9 0: 1, 12 Vk .1 52 VALVOMISEN SUNNUNTAI ”Herra, sinä olet turvamme polvesta polveen. Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” ”On Kristuksen tulemus arvaamaton, myös kohta voi aueta hauta, ja niin armonaikamme loppunut on, voi, sitten ei parannus auta. Oi Herramme, armahda meitä!” Hitsaus-, katsastusremontit ym. PMK Autokorjaus Huom! Meiltä myös romuautojen noutopalvelu Tehontie 2-4, KVL-Tornionmäki 050-5668398 Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Virrestä 563 Rakas äiti Pirkko KYYHKYNEN Paula Pirkko o.s. Puonti s. 10.10.1926 Kotka k. 2.10.2023 Kotka Äiti on siunattu lähimpien läsnäollessa. Lämmin kiitos muistamisesta ja surussa myötäelämisessä. Sydämellinen kiitos Attendo Hovinsaari I, Laurija Arvo-kotien henkilökunnalle Pirkon hyvästä hoivasta. Leena-Maria VR Viran-ja Toimenhaltijatijat ry Kouvola. Vuosikokous 28.11.2023 Klo 16:30. Ravintola Bonneville. Vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Jäsenet tervetuloa. ? JÄRJESTÖT ? RIVIDIVARIT Järjestöt jätät helposti verkossa: pkank.fi/ilmoita
Keskiviikkona 15.11.2023 16 Exil Grey -lattialaatta 10 x 10 cm 24 90 m 2 ERÄ! ERÄ! Kouvola: Tommolankatu 5, p. 05 620 5550 Palvelemme: ark. 10–18, la 10–15 rtv.store Löydät meidät nyt myös instagramista: @rtv_kouvola TÄYDEN PALVELUN VIHERMYYMÄLÄ L.Blom vihermyymälässä laaja valikoima kauden kasveja, ruukkuja ja paljon erilaisia ulkotulia! Volt-ulkotuli Musta teräs. Halk. 19 x 23 cm. Korkeus 39 cm. Volt-ulkotuli Musta teräs. Halk. 19 x 23 cm. Korkeus 97 cm. 49 00 kpl 39 00 kpl 169 00 kpl Ulkotulisija D92 musta/pronssi 199 00 kpl Ulkotulisija Pallo D88 409 00 kpl IDO Glow 60 WC-istuin Sis. kannen. Victoria Pearl -seinälaatta 30 x 60 cm 9 90 m2 MYYMÄLÄSSÄ MALLISTOPOISTOJA – KYLPYHUONEIDEN ESITTELYKALUSTEITA EDULLISESTI! (Ovh. 45,00) Scandic kalusteryhmä 60 cm Leveys 60 cm. Sis. peili valolla, allaskaappi, allas, vetimet ja poistoputki. 439 00 ryhmä YHTEISHINTAAN ERÄ! Mora LionX pesuallashana bideellä Mattamusta. 219 00 kpl Damixa Silhouet pesuallashana bideellä Musta. 299 00 kpl ERÄ! TYYLIKKÄÄT LIND BATH -KYLPYHUONETARVIKKEET 890 00 kpl 15 90 säkki Serla Hellä WC-paperi 32 rll/säkki. Serla Talouspaperi 16 rll/säkki 11 90 säkki (Ovh. 44,00) Damixa Silhouet mattamusta yläsuihkupaketti Iso Viirivehka 12 90 kpl Terassilämmitin Bertha Korkeus 221 cm. 179 00 kpl
PERUSSUOMALAISET K Y M E N H Y V I N V O I N T I A L U E INFOLIITE ALUEVALTUUSTORYHMÄ Aluevaltuutetut Jäntti Carina Laakso Sheikki Jaanu Mikko Sibakoff Samuli Bamberg Ukko Patjas Janne Kivelä Anja Pakkanen Antti Van der Steen Ilari Vainikka Toni Varavaltuutetut Aksels Tuulikki Jaakkola Jani Tiainen Esa Nikkinen Mika Villikka Anni Rautiainen Aimo Flink Tero Ranta Tuija Mustonen Nina Pahkala Janne Aluevaltuutetut Joni Mörk ja Juho Eerola ovat pyytäneet eroa aluevaltuustosta. Sivulla esitelty ryhmä on sillä kokoonpanolla mitä myönnettyjen erojen ja tilalle nousujen jälkeen pitäisi näyttää. Valtuutetuiksi nousevat Toni Vainikka ja Carina Jäntti. Varavaltuutetuiksi valittanee Janne Pahkala ja Tuulikki Aksels Ögård Tom Kansalliskielilautakunta Nyholm Janne Tarkastuslautakunta Klami Arttu-Petteri Kymen tuki Muut luottamustoimet In fo lii tt e e n m ak sa a K ym e n hy vi nv o in tia lu e e n p e ru ss u o m al ai ne n va lt u u st o ry hm ä
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa nyt kymmenen kuukautta. Meillä kaikilla on hyvin tiedossa alueiden haasteet rahoituksen ja alijäämien suhteen. Kansalaisilla on ymmärrettävästi pelko palveluista pääsenkö hoitoon ja kuinka nopeasti? Sosiaalija terveydenhuollon haasteet eivät kuitenkaan ole syntyneet hetkessä tai hyvinvointialueiden myötä, vaan nykytilanne on syntynyt vuosien saatossa. Suurimmat haasteet liittyvät henkilöstöön tai oikeastaan sen puutteeseen. Laadukkaat sosiaalija terveydenhuollon palvelut ovat suoraan yhteydessä siihen, onko meillä tarpeeksi henkilökuntaa. Henkilöstöpula on johtanut kalliisiin vuokralääkäreihin. Hoitajia ei ole riittävästi ja samaan aikaan uotsi ja Norja houkuttelevat tuplapalkoillaan, eikä mikään ihme. Koulutuspaikkojen lisääminenkään ei ole ratkaisu, sillä meillä ei ole tarpeeksi päteviä ihmisiä, jotka haluaisivat hakeutua alalle. Työolot täytyy vihdoin ja viimein laittaa kuntoon. iheesta on puhuttu kauan ja nyt on toimien aika. Hoitajien alipalkkauksen lisäksi meillä on työnsarkaa monessa eri asiassa työtehtäviin täytyy löytää osaavaa väkeä, määräaikaisuuksia ei tulisi ketjuttaa ja uusien työntekijöiden perehdytykseen tulisi panostaa. Hoitajille täytyy myös taata samat perusoikeudet kuin muidenkin alojen työntekijöille ja siksi pakolliset rokotusvaatimukset tulisi muuttaa vapaaehtoisiksi. Lisäksi henkilökunnan osaamista tulee ylläpitää, eikä työn kuormittavuus saa nousta liialliseksi. mmattihenkilöstön tulisi pystyä käyttämään entistä enemmän työaikaa asiakastyöhön, eikä erilaisten kirjausten ja todistusten laatimiseen tästä on kirjaus myös hallitusohjelmassa. Tulevaisuus tuo hyvinvointialueille lisää haasteita, sillä väestömme ikääntyy. On arvioitu, että vuonna noin joka kolmas suomalainen on yli -vuotias, kun vielä vuonna yli -vuotiaita oli väestöstä prosenttia. Sosiaalija terveyspalvelut tulevat siis väistämättä kokemaan muutoksia tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Hyvinvointialueiden haastavat tilanteet viestivät tällä hetkellä jo siitä, että muutoksia on välttämätöntä ryhtyä tekemään nyt, eikä myöhemmin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sitä, että toimintoja täytyy uudistaa ja tehdä asioita eri tavalla, kuin mihin olemme aiemmin tottuneet. Lisärahan pumppaaminen alueille ei ole ratkaisu, sillä se ei kannusta alueita tekemään tarvittavia muutoksia. Tiettyyn pisteeseen saakka pystymme hyödyntämään teknologiaa ja digitalisaatiota sekä siirtämällä tiettyjä työtehtäviä työntekijöille, joilla ei tarvitse olla hoitoalan koulutusta. ika näyttää, mikä tilanne meillä on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Tällä hetkellä painopisteen tulee olla siinä, että turvaamme palveluiden saatavuuden ja laadun kaikille suomalaisille. Samalla kehitämme ja tehostamme toimintoja, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin olemassa olevat sosiaalija terveyspalvelut. ia Sillan ää Kansanedustaja Sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen. E S ST S SI I TERVE SV I ST E S ST S SI I TERVE SV I ST TERVEISIÄ TERVEISIÄ Miten tässä sote-uudistuksessa näin nolosti kävi? Piti tulla hyvinvointia. Lähipalveluiden lupailtiin paranevan. Uudistuksen piti olla vain hallinnollinen uudistus, joka ei näkyisi kansalaisen arjessa. Tuli kuitenkin vuosituhannen epäonnistunein uudistus. Miten tässä nyt näin nolosti kävi? Pohjimmainen syy on se, että sosiaalija terveydenhuoltoalan sote-uudistus ei puuttunutkaan niihin sote-alan ongelmiin joihin sen olisi pitänyt puuttua. Uudistuksessa ei lainkaan haettu ratkaisua siihen, kuinka hoitoalaa saataisiin houkuttavammaksi ammatiksi. Meillä on kova hoitajapula ja kova lääkäripula. Terveydenhuollossa on iso ongelma, että tietokonesysteemit haittaavat jopa potilasturvallisuuden kannalta tärkeää tiedonkulkua. Toinen lääkäri, joka hoitaa samaa potilasta, ei välttämättä edes tiedä, mitä lääkkeitä toinen lääkäri samassa sairaalassa on jo potilaalle aiemmin määrännyt. Hoitaja joutuu jopa soittamaan potilaan kotiin ja varmistelemaan, mitä lääkkeitä potilas käyttää. Otetaan turhaan verikoe, koska lääkäri ei näe, että sama koe on jo tehty muussa yksikössä. Tämä on arkea vieläkin. Miksi? Pitäisi olla vain yksi valtakunnallinen tietojärjestelmä, joka toimii kaikkialla. Näinhän esimerkiksi kelalla ja verottajalla on. Meillä oli monta asiaa todella hyvin terveydenhuollossa, ennenkuin sote tehtiin. Uudistuksessa kuitenkin myllerrettiin kaikki uusiksi ja toimiviakin systeemejä muutettiin. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Perussuomalaiset muistuttivat asiasta useaan kertaan. Olin sote-lakien läpiviennin aikaan sosiaalija terveysvaliokunnassa. Laki vietiin läpi suorastaan runnomalla. Lakia valmistellessa oikeasti oli metriä korkea paperipino tähän asiaan liittyen pöydällä. Eli merkittävä lakimuutos oli kyseessä. Perussuomalaiset esittivät ison määrän asioita, jotka tulisi tehdä toisin. Kaikista niistä äänestettiin. Nyt on alettu huomata, että kuinka monelta uudiksen tuomalta ongelmalta olisikaan vältytty, jos olisi huomioitu perussuomalaisten esiin nostamat huomiot lainvalmistelun vaiheessa. Otetaan esimerkiksi lähipalvelut. Lähipalvelut uhkaavat nyt karata ja keskittyä. Perussuomalaiset esitti eduskunnassa, että on tehtävä lähipalvelutakuu ihan lakiin. Äänestimme siitä, tuleeko lähipalvelut taata lain turvin. Me perussuomalaiset olisimme näin halunneet. Yllätykseksi esimerkiksi Keskusta äänesti lähipalvelutakuuta vastaan. Hallinto paisui ja siitä tuli kallista. Todella kallista. Suuri määrä uutta luottamushenkilöhallintoa. Tuli ns.piilopuoluetuki, jota mm.demokratiarahaksi kutsutaan. Tätä kuluerää ei ollut sote-päätöksenteossa ennen uudistusta. Ja kun toimivaa aikakonetta ei ole keksitty ja ei pääse ajassa taaksepäin niin pitkälle, että koko uudistus jätettäisiin tekemättä, niin on korjailtava tätä uudistusta. Eletään sote-aikaa. Tämä hallitus on valmis korjaamaan tämä uudistusta, joka oli susi jo syntessään. Ihmisistä pidetään huolta ja ihmiset hoidetaan. Harmillista on, että halliinon kulut ovat todella suuret ympäri Suomea. Paljon on vielä tehtävää. Minna Reijonen Kansanedustaja Sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen. E S ST S SI I TERVE SV I ST E S ST S SI I TERVE SV I ST TERVEISIÄ TERVEISIÄ
Kuulumiset kolmelta hyvinvointialueelta. www.facebook.com/kymenpsaluevaltuusto Jätetyt valtuustoaloitteet: Valtuustoaloite Henkilöstön ammatillisen koulutuksen tukemisesta. Valtuustoaloite Sidosrymäjaoston perustaminen. Valtuustoaloite Säännöllisten yhteisten keskustelujen käynnistäminen kuntien kanssa. Valtuustoaloite Psyykkaritoiminnan aloittaminen. Valtuustoaloite Palveluasumisen kriteerit Valtuustoaloite Neuvolatoiminta ja yksityinen sektori (Ei ainoastaan PS) Valtuustoaloite Oman yksikön sairaanhoitajille oikeuksia lääkkeiden antamiseen Valtuustoaloite Resurssisuunnittelijoiden toiminnan arviointi Jaana Strandman Kansanedustaja Aluevaltuutettu Kaupunginvaltuutettu Etelä-Savo Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa on tehnyt merkittävää ja edelläkävijätyötä digi-palveluiden käyttöönotossa. Ne ovat osoittautuneet palvelujen käyttäjien taholta tehokkaiksi ja nopeiksi. Eloisan työntekijöiden työtyytyväisyys on myös erittäin hyvää. EteläSavossa palvelujen tuottamisessa ominaista muihin hyvinvointialueisiin verrattuna ovat alueen saaristoisuus, ikääntyvä ja vähenevä väestö, työntekijäpula sekä runsas vapaa-ajan asukasmäärä Suomen toiseksi suurimpana mökkimaakuntana. Eloisan haasteena on talouden reilun 50milj.e alijäämä, jota on lähdetty sopeuttamaan tilatarkasteluilla ja hallinnon keventämisellä sekä palveluprosessien kehittämisellä. Jani Mäkelä Kansanedustaja Aluevaltuutettu Kaupunginvaltuutettu Etelä-Karjala Etelä-Karjalan hyvinvointialue jatkoi hyvin pitkälti EKSOTEn työtä. Maakunnassa oli jo pitkään järjestetty sotepalvelut vapaaehtoisen kuntayhtymän pohjalta niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Asiakkaan näkökulmasta soteuudistus ei muuttunut paljonkaan. Tämä on hyvä asia, koska tärkeintähän hoitopalveluiden käyttäjälle on, että palvelu toimii ja on saatavilla. Jatkossa tärkeää on turvata laajan päivystyksen keskussairaalan toiminnot, toisaalta tarjota eri puolilla laajaa aluetta asuville palvelut. Ennakkoluulottomuus on tarpeen, että tähän pystytään rajallisilla rahavaroilla. Kymenlaakson hyvinvointialueen yksi suurimpia ongelmia rahoituksen lisäksi on logistiikka. Alueiden ja sairaaloiden jakaantuessa etelän ja pohjoisen välille tulee logistisille toiminnoille haasteita. Tästä syystä valtatie 15 pitää saada alueella kuntoon, jotta ambulanssit ja muu kiireellinen hyvinvointialueen kuljetuspalvelu pääsee toimimaan turvallisesti. Jo pelkästään valtatie 15 kuntoon laittaminen vähentää ensiavun käyntejä pelkästään liikenneturvallisuutta ajatellen. Oman asemani kautta tulen tekemään asian eteen kaikkeni. Toivon myös hyvinvointialueelta asian viemistä eduskunnan suuntaan, joka suuremmista tiehankkeista päättää. Saan sillä sitten työhöni vetoapua. Hyvillä tieyhteyksillä turvataan kiireellinen hoito Sheikki Laakso Kansanedustaja Aluevaltuutettu Kaupunginvaltuutettu Kymenlaakso
www.facebook.com/kymenpsaluevaltuusto Löydät meidät myös facebookista. Politiikan parantaja Olen ”Politiikan Parantaja” Samuli Sibakoff, 46-vuotias entinen poliisi ja asun Kotkassa. Mielestäni meidän hyvinvointialueen luottamushenkilöiden tulee ajatella koko Kymenlaaksoa, ei pelkästään omaa asuinkuntaamme. Emme saa kilpailla keskenämme, vaan meidän kaikkien on puhallettava yhteen hiileen, puoluekannasta riippumatta! Itse toimin Kymenlaakson Hyvinvointialueen aluevaltuutettuna, aluehallituksen jäsenenä, HYTE-lautakunnan hallituskomissaarina sekä turvallisuuslautakunnan varajäsenenä. Edellä mainituissa tehtävissä riittää työnsarkaa, jotta alueen kuntien asukkaat saisivat jatkossakin yhdenvertaiset, tasapuoliset sekä monipuoliset sosiaalija terveyspalvelut koko Kymenlaakson alueella, paloja pelastustoimea sekä ensihoitoa unohtamatta. Jo ennen aluevaaleja lausuin julkisesti, ettei hyvinvointialueuudistuksessa ollut mitään järkeä. Samaa mieltä olen edelleen. Jo pelkkä rahoitusmalli oli tehty täysin riittämättömäksi. Olemme siis mahdottoman edessä. Samaan aikaan, kun rahat eivät riitä edes peruspalveluihin hallinto tuntuu paisuvan ja samalla johtavien viranhaltijoiden palkat kohoavat taivaisiin. Siihenkin on onneksi tullut vähän malttia, eikä hallinnon ja luottamuselinten paisuminen lähtenyt aivan lapasesta, niin kuin aluksi pelkäsin. Kuitenkin eniten huolettaa reuna-alueiden palvelut sekä niiden turvaaminen. Vain aika näyttää miten käy? Edellä mainittuihin asioihin olen vaikuttanut, ja vaikutan edelleen, vaikka vaikeaa se tuntuu olevan. Samuli Sibakoff Aluevaltuutettu Aluehallituksen jäsen Turvallisuuslautakunnan varajäsen Hyte-lautakunnan komissaari Ukko Bamberg Aluevaltuutettu Valtuustoryhmän PJ Turvallisuuslautakunnan PJ* Aluevaltuuston vpj* Politiikka harrastuksena Olen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja. Minulla on myös kunnallisia luottamustehtäviä. Keväästä 2023 alkaen toimin eduskunta-avustajana, mutta varsinaisen työurani tein metsäalalla. Maaseutu ja metsät ovat minulle hyvin läheisiä. Siellä vapaa-aika suurelta osin kuluukin, lähinnä metsänhoitoa ja polttopuita tehden sekä mökkeilyä harrastaen. Nyt on aikomukseni viritellä uudelleen kalastusharrastus. Politiikkaan lähdin koska, ”tässä maassa on niin paljon mälsää, ettei sitä tarvitse edes kavereilta kysellä”. Politiikan harrastamisessa on vierähtänyt jo yli kymmenen mielenkiintoista vuotta. Mielenkiinnolla odotan tuleviakin politikan vuosia, haasteista huolimatta. Sillä Suomi on tienhaarassa siinä, että voidaanko sitä jatkossakin kutsua pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. (Luottamustoimi päättyy) (Valitaan kohta) Mikko Jaanu Aluevaltuutettu Hallituksen 2.Vpj Politiikan perustaa Olen 48 vuotias Kymenlaakson Hyvinvointialueen valtuutettu. Asumme sairaanhoitajavaimoni kanssa Kouvolan Pilkanmaassa. Kuntapolitiikassa olen ollut mukana vasta viime kuntavaaleista lähtien. Olen Kouvolan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, sekä hyvinvointialueen aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja. Olen työskennellyt Sote-alalla useilla eri sektoreilla ja siksi pystyn tuomaan työntekijöiden kokemuksia hallituksen ja operatiivisen johdon tietoon. Toimin myös Kymsoten viimeisessä hallituksessa, joten pystyn peilamaan nykyistä tekemistämme siihen, mitä aiemmin tehtiin, ja koen, että hyvinvointialueella on hyvä tekemisen meininki, sekä avoin ja keskusteleva hallitus ja valtuusto, joka mahdollistaa sen että päätöksissä kuullaan aina tavallisen ihmisen mielipiteet. Vaikka ajat ovat vaikeat ja säästöt vaanivat joka nurkan takana, näen tärkeänä jatkaa taistelua yhteisen Kymenlaakson Sote-palveluiden puolesta. Mielenterveysja päihdetyö lähellä sydäntä Nina Mustonen Varavaltuutettu HYTE-Lautakunnan varajäsen Olen ammatiltani psykiatrinen sairaanhoitaja. Hyvinvointi Alueen alue valtuustoon lähdin ehdolle koska halusin ja haluan päästä vaikuttamaan alueeni terveyspalvelujen järjestämisestä sekä tuoda esille mielenterveystyön sekä erityisesti sydäntäni lähellä olevan päihdetyön näkökulmaa päätöksentekoon. Myös ikääntyneiden palvelut se kuka ja miten meitä hoidetaan iän karttuessa on minulle tärkeä asia. Haluan tuoda hoitohenkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia asioita esille. jotta ammattitaitoiset hoitajat pysyvät jatkossakin työssään ja saamme yhdessä rakennettua meidän hyvinvointialuetta missä on hyvä työskennellä ihmisten hyvinvoinnin hyväksi.
Olen 42-vuotias sairaanhoitaja ja geronomi eli vanhustyön asiantuntija. Opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja opinnäytetyöni aihe on yli 65-vuotiaan digilukutaidon huomiointi digitaalisten sosiaalija terveyspalveluiden kehittämisessä. Tällä hetkellä työskentelen kotkan keskussairaalassa aivohalvausyksikössä. Vanhuspalvelut ovat lähellä sydäntäni ja mielestäni on tärkeää saada ihmiset oikeaan aikaan oikean palvelun äärelle, sehän on hyvinvointialueen lupauskin. Tällä hetkellä oikea-aikaisuus ei aina kohtaa palvelun tarpeen kanssa ja sen eteen yritetään tehdä paljon töitä. Aluevaltuutettuna ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenlautakunnan jäsenenä pyrin tuomaan mahdollisia kehittämiskohtia esille ja löytämään niihin ratkaisuja. Uskallan tuoda asioita valtuustossa esiin ja viedä kuntalaisten huolia eteenpäin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii vahvaa yhteistyötä kaikilta toimijoilta. Olen Toni Vainikka Kouvolasta ja ammatiltani olen veturinkuljettaja. Politiikkaa olen seurannut nuoresta asti, ja noin viisi vuotta sitten se vetäisi minutkin mukaan, ja sen parissa pääsen vaikuttamaan asioihin. Aluevaltuusto on paikka missä käsitellään koko Kymenlaakson asukkaiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita, isoista ja tärkeistä aiheista on siis kyse. Itse olen saanut toimia tähän asti HYTElautakunnassa, jonka yleisenä tehtävänä on suunnitella, kehittää, ohjata ja valvoa vastuualueensa palveluja sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta. Jatkossa toimin Turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana, joka mm. ohjaa hyvinvointialueen turvallisuusja riskienhallintatehtäviä sekä koordinoi hyvinvointialueen varautumista. Kaakonkulma onkin turvallisuuden ja varautumisen näkökulmasta todella ratkaisevassa roolissa. Olen myös Kouvolan kaupunginvaltuutettuna, lautakunnista toimin teknisen lautakunnan ja lupajaoksen puheenjohtaja. Tulevaisuudessa tavoitteeni on syventää kokemustani päättäjänä ja sitä kautta parantaa vaikuttavuutta kuntalaisten palveluihin ja elämään. Kukaan ei pärjää yksin, vaan yhdessä hyvä tulee Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023. Mikä muuttui? Alueellisesti ei mikään. Nykyinen organisaatio vastaa edelleen noin 160 000 asukkaan palvelutarpeesta. Hyvinvointialueen tavoitteena on tuottaa parempia palveluja ja samalla hillitä kustannusten kasvua. Haasteena on muun muassa väestön ikääntyminen, koronahoitovelka ja henkilöstön vetoja pitovoima nyt ja tulevaisuudessa. Rahoitusmallikin voisi olla suopeampi ja alueen erityispiirteet huomioon ottavampi. Terveys ja turvallisuus ovat kansalaisten perusoikeuksia, ja niistä on huolehdittava haasteista huolimatta. Tämä edellyttää aktiivista edunvalvontaa ja viisaita/rohkeita päätöksiä päättäjiltä kaikilla tasoilla. Perussuomalaiset aluevaltuutetut tekevät tässä parhaansa teidän kuntalaisten antamalla mandaatilla. Kymsotesta hyvinvointialueeksi Ilari van der Steen Aluevaltuutettu Turvallisuuslautakunnan varajäsen Oikeaan aikaan oikean palvelun äärelle Carina Jäntti Aluevaltuutettu* HYTE-Lautakunta (Nousee varasijalta valtuutetuksi) Uuden äärellä Toni Vainikka Aluevaltuutettu* HYTE-Lautakunta Turvallisuuslautakunnan PJ (Jättää HYTE-lautakunnan ja siirtyy turvallisuuslautakunnan PJ:ksi) (Nousee varasijalta valtuutetuksi) www.facebook.com/kymenpsaluevaltuusto Olen 34-vuotias aluevaltuuston jäsen Haminasta ja työskentelen Ekamilla hankintaja turvallisuusasiantuntijana. Toimin hyvinvointialueella myös turvallisuuslautakunnan jäsenenä, sekä Kymen Tuki Oy:n hallituksen jäsenenä. Lisäksi toimin kotikaupungissani Haminassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Minulle aluevaltuutetun työskentelyssä erityisen tärkeää on, että voimme parhain mahdollisin keinoin mahdollistaa laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut alueen väestölle. Erityisen tärkeää on peruspalvelut ja niiden saavutettavuus riittävän laajalla palveluverkolla, mikä huomioi myös kunnat nimenomaan yhteistyössä kuntien kanssa. Olen toiminut valtuustokauden Perussuomalaisen ryhmän varapuheenjohtajana. Perussuomalainen lähestyminen asioihin on käytännönläheinen ja pragmaattinen. Kyse on ihmisten palveluista ja tarkoin kohdennetuista euroista. Tarkka ja kustannustehokas taloudenpito on edellytyksenä toimivalle ja elinvoimaiselle organisaatiolle. Turvallisuuslautakunnassa keskeisenä on käsittelyssä ollut palvelutasopäätös, jonka valmisteluun osallistuin lautakunnassa aktiivisesti. Tärkeää on, että keskeisille riskialueille saadaan pelastustoimen palveluita riittävän ajoissa ja alueen väestön turvallisuudesta pidetään huolta. Tarkka talous ja palvelut. Antti Pakkanen Aluevaltuutettu Turvallisuuslautakunta Kymen Tuki
Tuulikki Aksels Varavaltuutettu Kansalliskielilautakunnan varajäsen Hyvinvointipalveluiden saatavuus äidinkielellä. Nousee varavaltuutetuksi kohta Suurimmalle osalle perusterveydenhuollon henkilöstöä suomen kieli on vieraskieli. Ruotsinkielen osaaminen on hyvin harvinaista. Olet todella onnekas, jos suomenkielisenä saat palvelun edes kohtalaisella suomenkielellä. Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus on koko hyvinvointialueella luokattoman heikkoa, voisi sanoa jopa olematonta. Kun asiakas aloittaa keskustelun ruotsiksi, on vastus pääsääntöisesti “ etkö puhuisi suomea” Tämän jälkeen keskustelu jatkuu molemmille osapuolille vieraalla kielellä. Toki voisi sanoa, että tasa-arvoista, mutta etenkin terveyspalvelut ovat palveluja, joissa asiakkaan ei pitäisi joutua arvailemaan, että mikähän minua vaivaa, tai ymmärsiköhän lääkäri yhtään mitä kerroin. Digitaalisten palveluiden ja etäpalveluiden lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että asiakas saa palvelunsa äidinkiellään. För majoriteten av personalen inom primärvården är finska ett främmande språk. Kunskaper i svenska är mycket sällsynta. Som finsktalande har du tur om du kan få service på åtminstone en måttlig nivå av finska. Tillgången till svenskspråkiga tjänster inom hela välfärdsområdet är mycket dålig, man kan till och med säga obefintlig. När en kund inleder ett samtal på svenska brukar svaret bli "talar du inte finska", varefter samtalet fortsätter på ett språk som är främmande för båda parter. Visst kan man säga att detta är jämlikt, men just hälsovårdstjänster är tjänster där kunden inte ska behöva gissa vad det är för fel på mig, eller om läkaren förstod något av det jag sa. Med tillväxten av digitala tjänster och distanstjänster blir det allt viktigare att kunderna får sina tjänster på sitt modersmål. Kunderna måste kunna vara säkra på att de blir förstådda när de berättar sin historia. Tillgång till välfärdstjänster på sitt modersmål. Perusterveydenhuollon palveluksessa 80-luvulta lähtien Anja Kivelä Aluevaltuutettu Palvelulautakunta VPJ Hallitus varajäsen* Valtuutetuksi lähdin pyrkimään, koska Sote-uudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset huolestuttivat minua suuresti, halusin olla mukana puolustamassa ihmisten oikeutta hyvään, sujuvaan ja lähellä olevaan palveluun. Valituksi tulemisen jälkeen olen ymmärtänyt, että huoleni ei ollut ollenkaan turha, mutta sitä en osannut ennakoida kuinka suureksi se muuttuu. Palvelulautakunnan roolia päätöksenteossa kuvittelin suuremmaksi, nyt lähinnä saamme vain tiedoksiantoja. Lautakunnan yhteishenki on mielestäni erinomainen ja kokouksissa on runsaasti hyvää keskustelua. Vaikuttamismahdollisuudet ovat vain mielestäni hyvin pienet. Valitettavaa on, että ihmisten tyytymättömyys palveluihin on varsin suurta ja palautetta tulee runsaasti, ymmärrän sen koska monet tutut toiminnat ovat kadonneet, ihminen joka kanssa pystyi asioimaan on korvattu puhelinpalvelulla johon yhteyden saaminen on haastavaa. Vaikka digipalvelut ovat nykyaikaa, isolle osalle asiakkaista niiden käyttö on haastavaa, joillekin mahdotonta. Toivoisin, että valtuutettuna pystyisin viemään ihmisten viestiä paremmin eteenpäin, ja vallankahvassa olevat ymmärtäisivät, ettei muutosta tarvita vain muutoksen vuoksi ja monet vanhat toimintatavat palvelisivat asiakkaita paremmin ja myös säästäisivät rahaa. (valitaan hallituksen varajäseniksi kohta) Kansallikielilautakunnan tehtävänä on muun muassa selvittää ja lausua siitä, miten laissa määritellyt pykälät, aluevaltuuston päätökset ja direktiivit vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen, selvittää ja määritellä hyvivointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta, saatavutta ja laatua, sekä tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteeksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi, sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi. Lisäksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain 33§ mukaan Kymen HVA tehtävänä on Kansalliskielilautakunta Tom Ögård Kansalliskielilautakunnan jäsen tukea ruotsinkielisten sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Aluevaltuusto on delegoinut tämän tärkeän tehtävän hallintosäännössä kansalliskielilautakunnalle. Tarkemmin kansalliskielilautakunnan tehtävistä määrätään hyvinvointialuelaissa, sekä aluevaltuuston päättämässä hallintosäännössä. Muutoksia luottamustoimissa Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmästä ja kaikista luottamustehtävistä on pyytänyt eroa kaksi aluevaltuutettua. Valtuustoryhmän puheenjohtaja ja valtuuston vpj Joni Mörk lähti kohti uusia haasteita ja Kansanedustaja Juho Eerola jättää aluevaltuutetun toimet päällekkäisten toimien johdosta. Valtuustoon nousevat varavaltuutetut Toni Vainikka ja Carina Jäntti. Valtuustoryhmän puheenjohtajana toimii jatkossa Ukko Bamberg. Samalla muutama luottamuspaikka menee uusiksi. Bamberg jättää turvallisuuslautakunnan ja hänestä tulee valtuuston vpj. Vainikka Siirtyy turvallisuuslautakunnan pj:ksi. Muita luottamuspaikkoja ryhmä miettii vielä ja niistä päätetään seuraavaan kokoukseen mennessä.
Mika Nikkinen Varavaltuutettu Yksilöjaoston jäsen Ison haasteen edessä. Olen Kotkalainen Kymenlaakson hyvinvointialueen varavaltuutettu, sekä yksilöjaoston jäsen. Aluevaaleihin lähdin mukaan, koska näin, että olemme isojen haasteiden edessä ja tykkään ottaa vastaan haasteita. Soteuudistuksen käynnistäminen oli iso ponnistus, vaikka Kymenlaaksossa siirtymistä helpotti se, kun meillä oli aikaisemmin Kymsoten kuntayhtymä. Kohta on vuosi toimittu hyvinvointialueena ja työtä on paljon tehty, mutta paljon on tehtävääkin. Siinä pitääkin olla tarkkana, että saamme järjestettyä ihminen edellä alueen soteja pelastuspalvelut, kun taas samalla täytyy pitää hyvinvointialueen taloudesta huolta. Olemme kaikki Kymenlaaksolaiset samassa veneessä ja tässä ei pidä valtuutettujen katsoa kuntarajoja vaan vetää samaa köyttä. Varavaltuutettuna tuurailen varsinaisia valtuutettuja, kun he eivät pääse aluevaltuuston kokouksiin. Yksilöjaostossa toimimme aluehallituksen alaisuudessa ja sen tehtäviin kuuluu ratkaista ja antaa lausunnot yksilöä koskevissa aluehallituksen toimialaan kuuluvissa asioissa ja ratkaista aluehallituksen puolesta viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset yksilöä koskevissa asioissa. Olen viihtynyt paremmin kuin hyvin luottamustoimissani, lisäksi olen saanut oppia paljon uutta ja tutustua uusiin ihmisiin. Tästä on hyvä jatkaa työtä meidän koko Kymenlaakson hyvinvointialueen puolesta. Tammikuussa 2022 järjestettiin Suomen historian ensimmäiset Hyvinvointialuevaalit. Näin myös Kymenlaaksossa. Muistan, kuinka vaalien alla käytiin keskustelua siitä, miten yhdet ja samat henkilöt, jotka olivat sekä kunnanvaltuutettuja, että jopa kansanedustajia, osallistuivat vielä näihin aluevaaleihinkin. Kuinka aika ja keskittymiskyky riittäisivät kolmen pestin hoitamiseen. Olin yksi niistä, jotka tätä kolmatta vaativaa luottamustointa tavoittelivat. Vaalit käytiin ja tulokseni oli hyvä. Pääsin mukaan tuoreeseen Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuustoon. Alku sujui luontevasti. Toimin siihen aikaan eduskunnan varapuhemiehenä ja yhdessä muiden puhemiesten kanssa saimme sovittua aikataulumme siten, että pääsin sujuvasti hyvinvointialueen valtuuston kokouksiin lähes aina. Mielestäni oli myös perusteltua, että aluevaltuustossa istui henkilöitä, jotka valtakunnan tasolla (ainakin teoriassa) pystyivät päättämään hyvinvointialueiden rahoituksesta ja toisaalta viemään viestiä eduskuntaan niistä kipukohdista, jotka alueita rassaavat. Nyt on kuitenkin toinen tilanne. Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen asemani on tyystin toinen. Toimin nyt eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana. Minun on lähes aina oltava eduskunnassa juuri silloin, kun Kymenlaakson hyvinvointialue kokoontuu. Ja vaikka ei olisikaan, saattaisi paikalle ajoissa ehtiminen tehdä joka kerta liian tiukkaa, tai vähintään ylinopeussakot. Tänä syksynä en ole ehtinyt kuin yhteen hyvinvointialueen tiedonantokokoukseen ja sekin sen ansiosta, että kokous järjestettiin Teamsin avulla etänä. Varmaan muuten ainoa hyvä seikka, jonka koronapandemia meille perinnöksi jätti? Aika aikaa kutakin. Oikeassa siis olivat ne, jotka ennen vaaleja jo puhuivat, että päättäjänä täysipäisesti kolmella tasolla toimiminen ei asiallisesti ottaen olisi mahdollista. Aika ja etenkään se keskittymiskyky ei riitä. Olen nyt jättänyt eroilmoituksen Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuustosta. Olen harmissani niiden satojen ihmisten puolesta, jotka minulle äänensä antoivat. Mielessäni on tunne, että olen huijannut heitä. Toisaalta voin jättäytyä pois turvallisin mielin, sillä tilalleni nousee varajäsenenä Carina Jäntti, joka niissä vaaleissa silloin 2022 jäi hyvällä äänimäärällä harmillisen niukasti ulos. Carina on sentään (toisin kuin minä) työnsä kautta erittäin hyvin perillä sosiaalija terveysalan kysymyksistä. Työ eduskunnassa ja Kotkan kaupunginvaltuustossa kuitenkin jatkuu. Niiltä paikoilta en ole lähdössä minnekään. Paitsi tietysti ehkä sitten vaalien kautta. Juho Eerola Aluevaltuutettu (Jättää aluevaltuuston) Henkilöstöjaostosta. Toimin Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstöjaoston puheenjohtajana. Koulutukseltani olen nuorisotyönohjaaja ja aiemman työurani tein Elimäen seurakunnan palveluksessa 19932012. Meillä on jaostossa osaava ja kokenut seitsenjäseninen ryhmä, eivätkä poliittiset näkemykset nouse keskiöön pyrkiessämme ylläpitämään henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen toimii jaoston kokouksissa esittelijänä ja on erinomaisen hyvin paneutunut vaativaan työhönsä. Olen aina vierastanut sellaista ajatusta, että työnantaja ja työntekijä olisivat jotenkin eri puolilla. Päämäärät ovat yhteisiä roolista riippumatta ja työntekijän etu on ensiarvoisen tärkeää strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Onnellinen henkilöstö kykenee antamaan parhaansa yhteiseksi hyväksi. Rekrytointi on tällä hetkellä niin haastavaa, että Kymenlaakson hyvinvointialueen täytyy pitää itsensä houkuttelevana työpaikkana työolosuhteista ja muista eduista huolehtimalla. Pienistä puroista syntyy isoja järviä. Asiakkaan kuuluu olla keskiössä ja häntä on palveltava laadukkaasti. Karmea taloustilanne asettaa ankaria vaatimuksia tekemiselle ja mitä tiukemmassa raha on, sitä huolellisemmin sitä pitää käyttää. Virhearviointeihin ei ole varaa ja asiat on tehtävä paremmin kuin ennen. Keskinkertainen ei nyt riitä. Janne Patjas Aluevaltuutettu Palvelulautakunta Henkilöstöjaosto PJ Hallituksen varajäsen
Suun terveydenhuollon ajanvaraus puhelimessa Suun terveydenhuollon puhelinajanvaraus on avoinna arkisin klo 7-16. Voit jättää takaisinsoittopyynnön klo 7-14. Soita 05 220 2200 Kuulovammaisia palvelellaan tekstiviestitse. Lähetä viesti 050 902 4019 Pyhtää: (05) 220 2203 ma-pe klo 8-15, tekstiviestiperuutus +358 50 902 4022 Terveysasemien asiointi ja ajanvaraus Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 7-20. Voit jättää takaisinsoittopyynnön klo 8-14. Soita 05 220 2000 Kuulovammaisten tekstiviestilinja. Kuulovammaisia palvelellaan tekstiviestitse. Lähetä tekstiviesti 050 902 4017 Yhteydenotto sähköisesti Hyödynnä sähköisiä palveluja kiireettömissä asioissa aina kun mahdollista, se on nopein ja helpoin tapa asioida ja sähköiset palvelut ovat auki vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Terveysasemien palveluihin saat yhteyden sähköistä Asiointipalvelua ja Omaoloa käyttämällä. https://asiointi.kymenhva.fi/ Asiointipalvelu Sähköisessä Asiointipalvelussa voit varata ajan sähköisesti seuraaviin terveysaseman palveluihin: erikoishoitajan soittoajalle (keuhko, reuma, diabetes) farmaseutin soittoajalle hyvinvointivalmentajan vastaanotolle sairaanhoitajan vastaanotolle seuraavissa asioissa: ompeleiden ja hakasten poisto, korvahuuhtelu ja määräaikaiset tai säännölliset lääkeinjektiot sairaanhoitajan vastaanotolle ja soittoajalle ikääntyneen muistiasioissa terveysja hyvinvointisuunnitelman laadintaan verenpainetaudin ja kohonneen kolesterolin määräaikaistarkastus sairaanhoitajalle rokotuksiin 112 Yleinen hätänumero Kuten jo aiemmin mainitsin ryhmäraha ei ole kovin yksinkertainen juttu vaan siinä on tiukat säännöt. Lisäksi se ei ole kovin edullinen tapa toimia. Valtuustoryhmien toiminnan tukemiseksi tarkoitettu ryhmäraha vuonna 2023 on 1 500 euroa / ryhmä ja 2 520 euroa / ryhmään kuuluva valtuutettu. Tämä tekee vuositasolla hyvinvointialueen budjettiin n:150000€:n lisäyksen. Sillä summalla voitaisiin palkata ainakin kaksi sairaanhoitajaa tai tehdä jotain muuta. On täysin valintakysymys haluaako valtuusto enemmintönä tukea oman ryhmänsä mainontaa ja toimintaa vai hyvinvointialueen palveluja, joita tarjotaan asukkaille. Tästä yllämainitusta syystä perussuomalaiset ovatkin esittämässä seuraavaan budjettiin, että valtuusto luopuisi ryhmärahoista ja keskittäisi nekin rahat kuntalaisten hyvinvointiin. Tulemme tekemään lähiaikoina siis arvovalintoja ja haastamme siihen kaikki päätöksentekijät. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelut Kouvola Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä Pyhtään Sosiaalija terveyspalvelu Hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus ma-to klo 8-19.45, arkipyhien aattoina ja pe klo 8-15.45 p. (05) 220 2015, tekstiviestiperuutus +358 50 902 4023 Voit myös jättää Asiointipalvelun kautta terveysasemalle yhteydenottopyynnön sinua askarruttavissa asioissa, joihin vastataan kolmen työpäivän sisällä yhteydenotosta. Yhteydenotto ei ole tarkoitettu kiireellisten asioiden, eikä lääkärin ajanvarausasioiden hoitoon. Sivun palvelutiedot ovat perussuomalaisten keräämiä tietoja Kymenlaakson hyvinvointialueen nettisivuilta. Yhteystiedoissa saattaa tapahtua muutoksia ja kaikkien tietojen oikeellisuutta ei pystytä takaamaan. Uusimman tiedon löytää netistä www,kymenhva.fi Valtuustoryhmien ryhmärahasta. Edellinen hallitus teki historiallisen päätöksen ja perusti hyvinvointialueet. Päätös on tuonut mukanaan paljon muutoksia ja kunnilta on siirtynyt paljon vastuita hyvinvointialueen puolelle. Samalla siirrettiin henkilöstö Kymsotesta hyvinvointialueelle. Päätökset tehtiin kovalla kiireellä kun haluttiin Soteuudistus mahdollisimman nopeasti maaliin. Ongelmia on tullut monessakin asiassa ja etenkin rahoituksen riittämisessä ja maan nykyinen hallitus joutuukin nyt tarkastelemaan uudistuksia monelta eri kantilta ja käymään läpi missä on tehty virheitä. Soteuudistuksen mukanaan tuomaa ryhmärahaa on markkinoitu uutena juttuna, jolla tuetaan valtuustoryhmien työskentelyä, tiedottamista ja tapahtumia. Uusi juttu se ei kuitenkaan ole. Kunnilla on ollut mahdollisuus jakaa valtuustoryhmille toiminta-avustusta jo pitkään. Näin ei kuitenkaan ole toimittu kovin monessa kunnassa tai kaupungissa. Ne kunnat, jotka valtuustoryhmille rahaa jakavat ovat todennäköisesti yhden käden sormilla laskettavissa. Tämä johtuu siitä, että ryhmärahan käyttöön on tarkat sääntelyt paljon tarkemmat kun puolueen rahoitukseen. Lisäksi valtuutetuista koostuva valtuustoryhmä ei ole mikään virallinen yhdistys tai toimija, joka saisi omissa nimissään avattua edes pankkitiliä. Tästä syystä ryhmän toimintaan kohdistettavat rahat yleensä maksetaan puolueen piirijärjestölle, joka avaa erillisen tilin rahoille ja hallitsee rahojen käyttöä sitä kautta. Ryhmärahan idea on hyvä. Alkuperäinen ajatus lienee se, että tuodaan politiikkaa lähemmäs ihmistä ja julkaistaan vaikkapa tällaisia lehtiä, joka lukemasi lehti on. Näissä tuodaan esille valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä, sekä heidän ajatuksiaan. Olen pyytänyt tähän lehteen sisällöksi sellaisia kirjoituksia, jotka avaisivat hieman enemmän päätöksentekoa muualtakin kun vain valtuustotasolta. Hyvinvointialue, kunnat ja jopa eduskunta toimivat kaikki suunnilleen samalla pääperiaatteella. Kaikissa on poliittisista päättäjistä koostuvia valiotai lautakuntia, joissa osa päätöksistä tehdään ja valmistellaan. Olli Kekkonen PS-ryhmän Työmies Kymenlaakson hyvinvointialueen Perussuomalaisten valtuustoryhmä