KESKIVIIKKONA 25. tammikuuta 2023 – N:o 4 – pkank.fi – Painos 92 100 kpl P KAUPUNKILEHDET PK JA ANKKURI Onko autossasi lommo? Yrittäjänkatu 5 info@lommoff.com MAALIPINTAA RIKKOMATON OIKAISU Soita 045-1664080 Olen paikalla sovitusti maanantaina ja perjantaina Anna mainonnallesi myös ääni Yläpohjan lisäeristyksellä merkittäviä säästöjä lämmityskuluihin. 0400 703 966 WWW.EKOERISTE.COM HEMMINTIE 4, 45720 KUUSANKOSKI MEHILÄINEN KOUVOLA, Kauppamiehenkatu 4 Autamme , kun pieni sairastaa . Kouvolan Mehiläisen lasten-, korvaja yleislääkärit ovat apunasi, kun pieni sairastaa. lastenmehilainen.fi
Keskiviikkona 25.1.2023 2 Ovien avaukset, korjaamolle siirrot, ojastavedot ja käynnistysapu. Suoralaskutus vakuutusyhtiöihin. Romuautojen maksuton ja virallinen vastaanottopiste. HINAUSJA TIEPALVELU KOTKA 0400 140 999 KOUVOLA 0400 140 888 kouvolanhinauspalvelu.fi • kotkanhinauspalvelu.fi 24H KATSO LISÄÄ OIKOT IE.FI Rakentaja, esittely ja myynti: www.s-syrjanen.com 040 556 8115 • sami.syrjanen@pp1.inet.fi Rahoituspankki: Nyt tilaisuus hankkia oma huoneisto Kuusankosken Kaaritielle, Kymijoen läheisyyteen kesällä 2023 valmistuvasta rivitalosta. Huoneiston hinta sisältää lämpimän varaston ja autokatospaikan aivan oman ulko-oven edessä! MYYNNISSÄ AS OY KOUVOLAN KAARITIE 14 VAPAANA ENÄÄ As B 80,0 m 2 mh 134.750,00 € vh 245.000,00 € 1 VAPAANA As C 72,9 m 2 mh 127.600,00 € vh 232.000,00 € VARATTU SOVI OMA ESITTELYAIKASI! ke 1.2.2023 klo 16.30–17.45 Arkkitehtuurikävely – Modernismia Kouvolan keskustassa Kouvolan keskustan alueella esitellään opastetulla arkkitehtuurikävelyllä modernismin ajan arkkitehtuurikohteita. Lähtö: Matkakeskus, pääovien edestä Reitti: Matkakeskus-Virastotalo-Lakutalo-Kuntotalo-Teatteri-Pääkirjasto-Kaupungintalo Opastus: Kaavoitusarkkitehdit Kaisa Niilo-Rämä ja Kari Järvenkylä Arkkitehtuurin ja muotoilun viikko 1.-4.2. Kouvolassa klo 13.00–15.00 Avoimet ovet Tehtaanmäen koululla. Opastettu tutustuminen Alvar Aallon suunnittelemaan Tehtaanmäen kouluun. Paikka: Pihtojantie 8, Inkeroinen. Järjestäjä: Aalto Inkeroinen ry klo 14.00–15.30 Opastettu kävelykierros Ankkapurhasta Alvar Aaltoon Kierroksella tutustutaan alueen rakentumiseen sen historian aikana. Lähtö: Inkeroisten kirkon parkkipaikalta, Majurintie 1 Järjestäjä: Kouvolan matkailuoppaat ry 1.-3.2. Uusiutuvat ihmeet puun monet ulottuvuudet-näyttely, Paikka: Galleria Paja, Xamk, Kuuselankatu 1, Kouvola. Avoinna klo ke–pe, klo 10–16. 1.-4.2. Kirjanäyttely arkkitehtuurista Kouvolan kirjastoissa Näyttely avoinna kirjastojen aukioloaikoina. klo 13.30–15.30 Arkkitehtuurikävely – Keskustan arkkitehtuurin helmet Arkkitehtuurikävelyllä tutustutaan Kouvolan keskustan arkkitehtuurikohteisiin sisältä ja ulkoa, reitin varrella esitellään useita kohteita. ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Lähtö: Kaupungintalon pääportaiden edestä, Torikatu 10 Reitti: Kaupungintalo klo 13.30 – Keskuskirkko klo 14.15 – Pääkirjasto klo 15.15 Järjestäjä: Kouvolan matkailuoppaat ry klo 18.00–19.30 Keskustelu: Aallosta modernismiin Kouvolassa Modernismin aikakauden arkkitehtuurin merkitys Kouvolan identiteetille A. Aallon arkkitehtuurin vaikutus Kouvolan modernin arkkitehtuurin kohteisiin Tehtaanmäen alueen kehittämisen potentiaali Paikka: Kouvolan kaupungintalo, lämpiö 2 krs. Torikatu 10, E-ovi Keskustelijoina Kristo Vesikansa: Päätoimittaja,?Arkkitehti-lehti & Arkkitehtiuutiset, Arkkitehti SAFA Petteri Kummala:?FT, vs. tutkimusja tietopalvelupäällikkö, Arkkitehtuurimuseo Pertti Perttola: Alueidenkäyttöpäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuija Mustonen: Arkkitehti, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Anu Vainio: TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Järjestäjä: Kouvolan kaupunki la 4.2.2023 to 2.2.2023 Tapahtumat yhteistyössä: Kouvolan kaupunki, Xamk, Aalto Inkeroinen ry ja Kouvolan matkailuoppaat ry Vapaa pääsy kaikkiin tapahtumiin!
pkank.fi Uutiset • Näköislehti Jätä ilmoitukset 24/7 24/7 AVOINNA AVOINNA Keskiviikkona 25.1.2023 3 KAI-PEKKA VESALAINEN Kaupunkilehtien Ankkuri ja PK eduskuntavaalijuttusarja jatkuu Kristillisdemokraattien linjanvedoilla. Vastaukset kokosi KD:n Kymen piirin puheenjohtaja Juhani Rantalainen. Puolueenne eduskuntapaikkatavoite? – Vaalitavoitteemme on valtakunnallisesti kymmenen kansanedustajaa. Kymenlaaksosta tavoittelemme yhtä kansanedustajan paikkaa. Tarvitseeko Suomi maahanmuuttajia? – Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Meidän tulee myös auttaa hädänalaisessa tilanteessa olevia ihmisiä. Mikä on ykkösasia ilmastomuutoksen torjumisessa? – Suomi kantaa jo hyvin vastuunsa ja suuntaa korjataan jatkuvasti. Ykkösasia olisi saada isot saastuttajamaat kantamaan vastuunsa. Mikä on Kymenlaaksossa ykköshanke, jota valtion tulisi rahoittaa? – Suurteollisuuden kuljetusten sekä Kymenlaakson työmatkaliikenteen pääväylä eli valtatie 15. Polttavin ongelma Kymenlaaksossa? – Lapset ja nuoret ovat kansakunnan voimavara. Osa nuorista ja nuorista aikuisista voi todella huonosti. Muun muassa Kotkan ja Kouvolan seudut sijoittuvat huumeiden käyttötilaston kärkipäähän. Onko Suomen mahdollista säilyttää hyvinvointivaltiostatus? – Ilman muuta. Se vaatii, että puolueet pystyvät sopimaan keskenään asioita järkevästi. Jos vain riidellään, niin Suomen hyvinvointi vajoaa. Miten Kymenlaakson muuttotappio saataisiin käännettyä muuttovoitoksi? – Jos tähän olisi selkeä vastaus, se olisi tehty jo kauan sitten. Kymenlaakso tulee olemaan myös tulevaisuudessa muuttotappioaluetta. Tähän pitää varautua tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Valtio joutuu myös kantamaan tässä vastuunsa. Miksi äänestäjän tulisi äänestää nimenomaan oman maakuntansa ehdokasta? – Oma lähialue kiinnostaa ihmisiä aina eniten. ”Oma” ehdokas ajaa tarmokkaasti myös oman maakunnan asioita. Onko Suomella enää varaa velkaantua lisää? – Tosiasiassa Suomi velkaantuu toistaiseksi, oli varaa tai ei. Ensin on kiireesti saatava velkaantumisen hirveä vauhti hidastumaan, ettei hyvinvointivaltion pohja putoa altamme pois. ”Muuttotappioon pitää varautua” Eduskuntavaalit 2023 ” Kesätyö opettaa kohtaamaan uusia tilanteita ja ihmisiä. X Aiheesta enemmän pääkirjoituksessa sivulla 7. VELI-PEKKA KELLONIEMI Veli-Pekka.Kelloniemi@pkank.fi Kuluvalla eduskuntakaudella julkisuudessa on puitu ajatusta Alkon monopolin murtamisesta ja viinien tuomisesta kauppoihin. Kaupallisesta näkökulmasta asiaa on puoltanut muun muassa Keskuskauppakamari, kun taas terveydellisestä näkökulmasta sitä ovat vastustaneet muun muassa THL ja Lääkäriliitto. Asiasta päättävät kuitenkin poliitikot. Ankkuri kysyi Kymenlaakson istuvilta kansanedustajilta, näin Tipattoman tammikuun lopumetreillä, mitä mieltä he asiasta ovat. Juho Eerola ja Sheikki Laakso perussuomalaisista sekä Ville Kaunisto kokoomuksesta puoltavat vapaampaa alkoholipolitiikkaa. Sen sijaan Paula Werning sosialidemokraateista vastustaa sitä. –Vaikka muuten olenkin konservatiivi, suhtaudun tähän kysymykseen liberaalisti, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että viinit saadaan kauppoihin. Asia on jossain määrin noussut esiin joka kaudella. Nousee varmasti myös tulevaisuudessa, sanoo Eerola. –En kannata viinien myyntiä päivittäistavarakaupassa. Saatavuuden lisääminen lisää alkoholin aiheuttamia haittoja. Lisäksi valmistustaparajoitteesta luovuttiin vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen yhteydessä, pelkkä viinien tuominen päivittäistavarakauppaan ei olisi mahdollista, vaan se koskisi samalla muitakin alle 15-prosenttisia juomia, muistuttaa Werning. ALKOHOLIN takia menetetyissä elinvuosissa sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat suuria. Alkoholin terveyshaitat korostuvat Suomessa nimenomaan Kymenlaaksossa. Mitä asian hyväksi voisi tehdä? –Käsitykseni mukaan tehdaspaikkakunnilla on ollut helpommin näitä ongelmia, jonka vuoksi Kymenlaakso näyttäytyy heikkona. En näe oikein muuta keinoa kuin sen, että taloudelliset elinolot paranevat. Ongelmalliset juo kuitenkin ja valistus ei heihin juurikaan vaikuta, pohtii Laakso. Myös Kaunisto uskoo seudun elinvoiman ja työpaikkojen lisäämisen olevan paras keino estää näköalattomuudesta johtuvaa alkoholinkulutusta. –Alkoholin kulutus on ollut laskusuunnassa, mutta ne ketkä ovat juoneet tähän asti reilummin, juovat nyt vielä enemmän. Monesti arjen ongelmat kertaantuvat, kun kohdataan kriisejä ja myös mielenterveydelliset ongelmat lisääntyvät. Näitä yritetään ratkoa alkoholin avulla. Riittävä moniammatilliseen yhteistyö ja varhaisen tuen palvelut ovat avainasemassa päihteisiin liittyvässä ennaltaehkäisevästä työssä, toteaa Werning. Eerola puolestaan uskoo ongelman koskevan eniten nimenoamaan eläkeikäisiä ja Kymenlaakson ikäjakauman näkyvän tässä asiassa. –Asia korjaantuu luonnollisesti ajan kanssa, kun pienemmät ikäluokat alkavat eläköityä, eivätkä ole enää niin huuruisia käyttäjiä kuin vanhempansa. PÄIHTEISTÄ myös kannabiksen laillistaminen on kestoaihe julkisuudessa. Kymenlaakson kansanedustajat eivät lämpene ajatukselle. –Nykymalli, jossa poliisilla on mietojen huumausaineiden kohdalla mahdollisuus käyttää ”pelisilmää” etenkin nuorten kohdalla on hyvä tapa toimia, toteaa Kaunisto. – Käsittelimme eduskunnassa kansalaisaloitetta koskien kannabiksen käytön dekriminalisointia. Lukuisien asiantuntija kuulemisten jälkeen oma kielteinen kantani vahvistui entisestään, sanoo Werning. Eerola kannattaa kannabiksen sallimista ainoastaan lääketieteellisessä käytössä. HUUMAUSAINEIDEN lisääntynyt käyttö seudulla näkyy muun muassa siinä, että jo yli puolet rattijuopumuksista johtuu huumausaineista alkoholin sijaan. Huumeiden saatavuuteen pitäisi puuttua Eerolan ja Laakson mukaan mm. poliisin resursseja lisäämällä. – Nykyinen huumaisainepolitiikka ei ole kovinkaan hyvin onnistunut tavoitteessaan huumausainehaittojen vähentämisessä. Kannabiksen käyttäjien määrä on nousussa, kuten myös kokeilijoiden määräkin. Myös yhteiskunnan asenteet vaikuttavat tähän. Päihdepolitiikka vaatii tarkastelua ja moniammatillista yhteistyötä, toteaa Werning. Kaunisto painottaa perheiden ja viranomaisten välistä ennalta ehkäisevää yhteistyötä. –Suhtautuminen mietoihin huumeisiin on yleisesti länsimaissa keventynyt. Nuoret ovat aina saaneet vaikutteita maailmalta. Yhteistyö on tärkeintä. Ollaan läsnä, kuunnellaan ja ymmärretään nuoria ja heidän ajatuksia. Meillä on Suomessa valtavan fiksut nuoret. X Ministeri Sirpa Paatero (sd.) ei ehtinut vastata kysymyksiin määräaikaan mennessä. Viinit kauppaan – Kannabikselle ei PÄIHDEPOLITIIKKA Enemmistö Kymenlaakson kansanedustajista purkaisi Alkon monopolia. Viinipullot saattavat kilistä markettien kauppakärryissä tulevaisuudessa myös Suomessa. ADOBE STOCK empk.fi Tarjoamme vuokrauspalvelua .. ESKOLANMAEN .. KIINTEISTOPALVELUT OY Ilari Rintala IAT, Vut 044 744 6211 ilari.rintala@emkp.fi Ota yhteyttä Mikko Vottonen 040 867 6231 mikko.vottonen@autovode.fi • Petri Kosonen 0400 652897 petri.kosonen@autovode.fi Av. ark. 10-17, la 10-14 Laturinkatu 8, 45130 KOUVOLA ALLGRIP-NELIVETO / HUIPPU-VARUSTELU / TALOUDELLINEN AUTOMAATTI / ALK. 31 991 € UUSI ITSELATAAVA HYBRIDI AUTOJA NOPEAAN TOIMITUKSEEN suzuki.fi Vitara on kiitelty neliveto, joka on nyt saatavilla taloudellisella automaattivaihteisena itselataavana hybridinä. Vitaran runsas vakiovarustelu ja kattava turvavarustelu yllättävät vaativammankin autoilijan. Törmäystestissä Vitara on saanut täydet viisi tähteä. AllGripSelect-nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit! Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein. VITARA-MALLISTO ALK. 1.4 BOOSTERJET 2WD GL+ 6MT HYBRID 25 590 € (sis. toimituskulut 600 €). CO2-päästöt 121-133 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3 6,1 l/100 km (WLTP). VITARA 1.5 HYBRID 4WD GL+ 6AGS-AUT. 31 991 € (sis. toimituskulut 600 €). CO2-päästöt 132 g/km, EU-yhd. kulutus 5,8 l/100 km (WLTP).
Keskiviikkona 25.1.2023 4 ARJA MAKKONEN Ollaan me kovia gimmoja, Salla Halinen Kotkasta, Suvi Sarlo Kouvolasta ja Arja Makkonen Haminasta, mutta nyt kyseessä on kuitenkin koirakolmikko, eli labradoodle Nacho, stabijhoun Iines ja labradorinnoutaja Dara, jotka ovat hypokoiratyöläisiä. Hypokoira on diabeetikkoa avustava henkilökohtainen hyötykoira, joka koulutetaan ilmaisemaan diabeetikolle hypoja hyperglykemia. Pienten lasten kohdalla koira voidaan opettaa ilmaisemaan verensokeri huoltajalle. Koira osaa tuoda myös jonkun syötävän matalasokeritilanteessa, ja sille voi opettaa muitakin tehtäviä tarpeen mukaan. KOULUTUKSEEN kuuluu se tärkein, hypotyöskentely, ja muita osatavoitteita, muun muassa noutaminen sekä hypokoiran käytöstesti tottelevaisuuskokeineen. Koiran on osattava käyttäytyä ”ihmisten ilmoilla”, ja terveys on oltava hyvä. Koiran pitää olla alle kolmevuotias aloittaessaan hypokoiraopinnot. Rotu voi olla mikä tahansa, myös monirotuinen, mutta kovin lyttykuonoinen ei ole paras mahdollinen hypokoirana. Virallisella hypokoiralla on henkilökohtaisen hyötykoiran status, ja hypokoirakortissa on lakipykälä, joka kertoo hypokoiran oikeuksista kulkea ihmisensä mukana esimerkiksi elintarviketiloissa. NACHO ja Dara valmistuivat vuonna 2022 virallisiksi hypokoiriksi. Ne suorittivat äskettäin kahden vuoden välein olevan tasotarkastuksen, missä katsotaan, että koira on säilyttänyt työkykynsä. Iineksellä on näyttökoe lähitulevaisuudessa. Kieltenopettaja Suvin kouluttaman Nachon työhön kuuluu perheen tyttären ja isän sokereiden tarkkailu. Siinä kyllä riittää yhdelle kuonolle työtä. Nacho koulutettiin Vilja-tytölle, ja perhe huomasi silloin tällöin, että Nacho oli levoton, vaikka Viljan sokerit olivat kunnossa. Verensokerit tarkistettiin koko perheeltä, ja isän verensokeri oli yli rajojen. Myöhemmin todettiin, että hän oli sairastunut diabetekseen. Ilman Nachoa tauti olisi jäänyt huomaamatta pitemmäksi aikaa. SAIRAANHOIDON lehtori Sallan edellinen hypokoira stabijhoun Hani menehtyi vuosi sitten kuusivuotiaana syöpään. Suuret ovat saappaat, mitkä Iines nyt täyttää. Salla mainitsee, että Hanin ja Iineksen työaikoina on sokeri-ilmaisuja tullut monta tuhatta. Iineksen näyttökoe hieman myöhästyi, kun se sai seitsemän pentua viime syksynä. Iines oli vielä kesken synnytyksen ilmaissut kätilönä toimineen Sallan korkean sokerin. Sitten Iines piti omaehtoisesti viikon lomaa hypohommista. Koira jonka kuono ei petä TYÖSSÄ Hypokoira on diabetesta sairastavan apulainen. ” Rotu voi olla mikä tahansa. u? Kouvolan kaupungin energiansäästötoimilla on saatu hieman yli miljoonan euron säästöt viime vuoden loppuun mennessä. Tehdyillä toimenpiteillä on säästetty energiaa noin 7 682 MWh. Joulukuussa kaupungin sähkönkulutus laski 14,2 ja kaukolämmön kulutus 16,9 prosenttia vuoden 2021 joulukuuhun verrattuna. Useissa kaupungin kohteissa on siirrytty maakaasusta muihin lämmitysmuotoihin. Tämä näkyy 19,1 prosentin vähenemänä maakaasun kulutuksessa. Kaupunginhallituksen asettama energiansäästötavoite on kolme miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 20 prosentin leikkausta energian vuosikulutukseen. Säästöön energiaa ja euroja Maanantai: bolognesekastike, pasta, tomaattiketsuppi, kaali-ananas-kurkkusalaatti. Tiistai: kala-kasviskeitto, kurkkuviipale, ruispala. Keskiviikko: broilerkastike, perunat, kaali-meloni-kurkkusalaatti. Torstai: pinaattiohukaiset, perunasose, raejuusto, jäävuori-kaali-persikkasalaatti, puolukkasurvos. Perjantai: lohikiusaus, raastesalaatti. Koulujen ruokalista 30.1.–3.2. u? Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on valinnut puheenjohtajat ja yhteisen kirkkoneuvoston. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Elina Lehtomäki Anjalankosken seurakunnasta. Myös muut puheenjohtajavalinnat toteutuivat yksimielisesti. Ritva Janhunen Kuusankosken seurakunnasta valittiin yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Jouko Leppänen Kouvolan seurakunnasta. Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto valitsi kymmenen yhteisen kirkkoneuvoston jäsentä toimikaudelle 2023– 2024. Kaikille jäsenille valittiin henkilökohtainen varajäsen. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii Valkealan kirkkoherra Arto Helle. Kirkkovaltuuston valitsemat luottamushenkilöt toimivat tehtävässään toimikauden loppuun 31.12.2024 saakka. Elina Lehtomäestä kirkkovaltuuston puheenjohtaja Yhteisten hallintoelinten puheenjohtajat Elina Lehtomäki (keskellä), Jouko Leppänen ja Ritva Janhunen. Puheenjohtajistoon kuuluu myös Arto Helle. MATTI ILMIVALTA Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ` Anjalankoski: Tero Suutari (varajäsen Hannu Tuomala) ja Jaana Ukkola (Merja Rasi) ` Elimäki: Tero Hinkkanen (Nuutti Lehtinen) ja Mia Ylä-Outinen (Elina Nordenswan) ` Kouvola: Antero Rossi (Keijo Kaskiaho) ja Heljä Mäki-Patola (Maija Aarnio) ` Kuusankoski: Jutta Hartikainen (Sirkku-Maria Tommola) ja Juha Vainio (Jyrki Lindberg) ` Valkeala: Ari Puuri (Liisa Nurmi) ja Kiia Piepponen (Veli Kaskinen) NYT JÄRJESTÖPALSTAN ILMOITUKSET VERKOSSA -50% Etu voimassa kun laadit itse ilmoituksen verkkosivuillamme. pkank.fi/ilmoita Rekisteröidy y-tunnuksella ja saat käyttöösi Se kodikkain. Kodikkain Oy Kauppalankatu 4 45100 Kouvola (05) 371 3350 • kouvola@spkoti.fi ` www.pkank.fi ` Kustantaja: Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakso Oy ` Y-tunnus: 0576765-7 ` ISSN 2737-1522 (painettu) ISSN 2737-1530 (verkkojulkaisu) ` Ilmestymispäivä keskiviikko ` Postiosoite: PL 140, 48101 Kotka ` Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka ` Toimistomme palvelee vain sopimuksen mukaan. ` Puhelin: (05) 210 4400 ` Toimitus toimitus@pkank.fi päätoimittaja Teija Piipari 0400-443 409 Veli-Pekka Kelloniemi 044-768 9720 ` Mediamyynti (05) 210 4400 myynti@pkank.fi Kati Kilpeläinen 050-409 9571 markkinointijohtaja Piia Akkanen 044-776 0199 ` Mainosvalmistus Kari Maja 041 545 0362 Ilmoitusaineistot: aineistot@pkank.fi ` Jakelumäärät Keskiviikon PK & ANK (eteläinen & pohjoinen): 92 100 kpl PK & ANK suurnumerot (8 kpl): 102 000 kpl ` Jakelu ja paino SSM Itä-Suomi Oy Jakeluhäiriöt: 02 900 10042 (ma, ti ja to klo 9-14) www.jakelupalaute.fi Paino: Lehtisepät Oy, Kouvolan paino Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@pkank.fi Yhteistyössä: Noudatamme Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) periaatteitta.
Keskiviikkona 25.1.2023 5 u Kuusankoskella rakenteilla oleva Naukion päiväkoti valmistuu helmikuussa. Tämän jälkeen tehdään irtokalustusta sekä muuttoa. Noin 130-paikkaisen päiväkodin käyttöönoton alkamisen ajankohdaksi on varmistunut huhtikuun alku. Päiväkodin rakennusurakka käynnistyi lokakuussa 2021 ja valmista piti olla tästä vuoden päästä. Pääurakoitsijan Macra Oy vaikean taloudellisen tilanteen ja työntekijäpulan vuoksi aikataulu viivästyi. Kohteen rakentaminen rahoitetaan kiinteistöleasing -rahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannus on 3,4 miljoonaa euroa. Kun päiväkoti valmistuu, Maunukselan, Pilkanmaan ja Koulurinteen päiväkotien toiminta lakkaa, ja lapset siirtyvät niistä uuteen päiväkotiin. Lapset ja aikuiset jatkavat kevään ajan omissa moduuleissaan – ainoastaan fyysinen paikka muuttuu. Moduuleilla tarkoitetaan kotialueita 1 ja 2, 3–4 sekä 5–6. Päiväkotiin ei tule vuorohoitoa. Naukion päiväkoti valmistuu Koira jonka kuono ei petä Kuvassa ei voitu olla ihan lähekkäin, koska Iineksellä on juoksuaika, Nacho on kovin innokas tyttöjen perään ja Dara leikattuna narttuna ei oikein tiennyt miten suhtautua juoksuaikaiseen narttuun. Vasemmalta Vilma ja Suvi Sarlo sekä Nacho, Salla Halinen ja Iines sekä Arja Makkonen ja Dara. Hypokoirakortissa on lakipykälä, joka kertoo hypokoiran oikeuksista kulkea ihmisensä mukana esimerkiksi elintarviketiloissa. DARA, Arjan ”sokerivartija”, on sopeutunut hyvin eläkeläisten elämään. Kauppa-, kahvilaja virastoreissut ovat sille mieluisia. Sen ryhti ilmiselvästi kohentuu, kun lähimarketin myyjät osoittavat ihailuaan. Dara on myös kokenut asuntoautoilija. Dara pitää laiskanpulskan emännän liikkeellä. Exmerenkulkijoiden koirana se ymmärtää, että ”pytsistä ei kittailla kun torpataan”; joskus pentuna se maistoi pesuainevettä, ja oppi kerrasta, että pahaa on. Dara on tarkka työssään. Jonkin aikaa sitten ahdoimme diabeetikkoystäväni kanssa täytekakkua ja istuimme sohvalla koira välissämme pulisemassa. Dara alkoi töniä meitä vuorotellen. Olimme molemmat unohtaneet pistää juttelun huumassa insuliinia. KAIKKI hypokoirat eivät merkkaa vieraita ihmisiä, mutta Sallan Iines on pinkaissut vieraan henkilön perään, kun hänellä oli hypotilanne. Vaikka hypokoirat ovat työkoiria, ne saavat olla myös ihan tavallisia perheen lemmikkejä touhuineen. Kaikille hypokoirille on kuitenkin yhteistä se, että niiden kuono ei petä. u Virallisia hypokoiria koulutetaan Hypokoira ry:n hyväksymillä kursseilla. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. u Lisätietoa: hypokoira.fi. u Kyläyhteisöjen hyvinvointi ja turvallisuus koostuu monista pienistä palasista ja pitää sisällään esimerkiksi yhteisön varautumiseen, viestintään ja yhteisöllisyyteen liittyviä asioita. Kylätoiminnan näkökulma kyläturvallisuuden edistämisessä on, että paras asiantuntemus ja tietotaito löytyy kyläyhteisöstä. Kymenlaakson Kylät ry on pitänyt teemaa esillä eritoten viimeisen kahden vuoden aikana. Kyläturvallisuuskyselyitä on toteutettu muutamalla pilottikylällä, ja muun muassa tästä pilottikylänä toimimisesta ovat kyläyhdistykset voineet edistää kyläturvallisuusasiaa kylällä pienen avustuksen voimin. Muun muassa Kuusankosken Pilkanmaassa avustus tullaan hyödyntämään kylän yhteisen varavirtalähteen hankintaan. Pilkanmaan kyläturvallisuustilaisuus oli sunnuntaina. Jaalan kirkonkylän Kyläturvallisuuskävely on torstaina 26. tammikuuta kello 17 alkaen. Kävely järjestetään yhteistyössä Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa ja vetäjänä toimii liikenneturvallisuusasiantuntija Jani Juvankoski. Kokoontuminen ja alustus ovat Jaalatalolla osoitteessa Salparinteentie 1, ja turvallisuuskävelyn jälkeen yhteenveto ja kahvitus samaisessa paikassa. Kyläturvallisuuskävelystä tuotetaan Kouvolan kylille ohjeistus, jonka avulla kylien toivotaan kevään aikana järjestävän omatoimisia kyläturvallisuuskävelyitä. Turvallisuuskävelyiden havainnot kirjataan Kaakkois-Suomen Elyn laatimalle yhteisöille suunnatulle asukaskyselypohjalle. Kävelyistä saatua materiaalia käytetään taustatietoa Kouvolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitystyössä kevään aikana. Työ kyläturvallisuuden puolesta jatkuu Hakijapalvelut p.040179 7109 hakijapalvelut@eduko.fi eduko.fi Hae nyt! Startti uuteen ammattiin tai täydennä osaamistasi • Kasvatusja ohjausalan perustutkinto, lastenohjaaja • Koneja tuotantotekniikan perustutkinto, levyseppähitsaaja, koneistaja • Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi • Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvontai linja-autonkuljettaja • Pintakäsittelyalan perustutkinto, rakennusmaalari • Puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja tai kiinteistönhoitaja • Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja • Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja • Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja Työvoimakoulutukset: koulutukset.te-palvelut.fi/kt u hakusanaksi eduko Jatkuva haku: eduko.fi/haussanyt Nämä ja paljon muuta! Tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista myös työvoimakoulutuksena Suorita tutkinto tai tutkinnon osia Kun asiakaspalvelu ja paikallisuus ratkaisevat KymiTerveys Oy Kymenlaaksonkatu 6, 45700 Kuusankoski 020 730 6210 info@kymiterveys.fi www.kymiterveys.fi Tervetuloa KymiTerveyden avoimien ovien päivään! KymiTerveydessä vietetään perjantaina 27.1. klo 10-14 avoimien ovien päivää diabetesteeman parissa. Tule juttelemaan diabetesja jalkahoitajamme kanssa ja mittauta samalla sokeriarvosi (HbA1c ”pitkä sokeri”). Teemme mittauksia veloituksetta niin kauan kuin testejä riittää. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan toimintaamme kahvittelun lomassa!
Keskiviikkona 25.1.2023 6 TORI ` Julkaisemme lukijoiden mielipidekirjoituksia mieluiten kirjoittajan omalla nimellä. Tekstin mukaan on liitettävä aina kirjoittajan yhteystiedot. ` Kirjoitusten enimmäismitta on 2000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Toimituksella on oikeus muokata tekstejä. ` Lähetä tekstit sähköpostitse osoitteeseen toimitus@pkank.fi. Voit jättää mielipidekirjoituksen myös verkossa www.pkank.fi. ` Tekstiviestit: PULINAT (väli) kommentti numeroon 16130. (1€) Ilolla sai katsoa lauantaina sinistä taivasta. Kuva: Marjatta. Lukijan kuva Opetusja kulttuuriministeriön Sivistyskatsauksen mukaan nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet. Koulutuksen mallimaana tunnetuksi tulleessa Suomessa on viimein puututtava kehityksen suuntaan. Suomi on romahtanut koulutustilastojen kärjestä OECD-maiden keskitason alapuolelle, jonka lisäksi sosiaaliseen taustaan ja sukupuoleen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat kasvaneet. Syitä koulutuksemme kilpailukyvyn laskulle on monia, joista selkeimpinä nousevat esiin resurssien heikkeneminen ja koulutuksen suorituskeskeisyys. Kun muiden maiden koulutustasot nousevat, me olemme jämähtäneet 1990-luvulle. Lama kummittelee edelleen, eikä koulutuksen resurssit koskaan palanneet riittävälle tasolle. Myös 2000-luvulla koulutuksesta on leikattu lyhytnäköisesti, eikä tilannetta olla täysin saatu korjattua kuluvan hallituskauden aikana, vaikka koulutukseen on tehty merkittäviä panostuksia muun muassa ammatillisen koulutuksen opettajia lisäämällä. Maamme haastava taloustilanne on saanut osan poliittisista puolueista etsimään leikattavaa myös koulutuksesta. Tämä tie on nähty. Todellisuudessa Suomen talous saadaan pitkällä aikajänteellä kasvuun vain koulutukseen panostamalla. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia nuorten ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Tähän ei päästä lukukausimaksuilla tai nuorten mielenterveyshaasteiden vähättelyllä, vaan panostamalla koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Tulevina vuosina on lisättävä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja nostettava koulutuksen rahoitus muita pohjoismaita vastaavalle tasolle. Opettajille on taattava riittävät resurssit työnsä toteuttamiseen ja varmistettava, että maailman parhailla opettajilla on mahdollisuus antaa riittävästi aikaa jokaiselle. Tämän turvataksemme tarvitsemme perusopetuslakiin yksilöllisen opetuksen ja opettajien työrauhan turvaavan opettajamitoituksen. Politiikka on valintojen tekemistä ja on nimenomaan poliittinen valinta, mistä leikataan ja mitä rahoitetaan. Yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet nostivat aikoinaan Suomen maailmankartalle. Varmistetaan, että tulevaisuudessakin koulutus ja korkea osaaminen ovat hyvinvointivaltiomme peruskivi. Jenni Aikio kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (vihr.) Kouvola Suomi kehittyy vain koulutukseen panostamalla Eduskuntavaalit 2023 Omaishoitajat tekevät tärkeätä työtä, joka tukee hoivan ja terveydenhuollon toimintaa ja kantokykyä. Kuitenkaan he eivät saa sitä tukea ja arvostusta joka heille kuuluu. Moni omaistaan hoitava ei kuulu omaishoidontuen piiriin, sillä kriteerit sen saavuttamiseksi ovat paikoin hyvin korkeat. Moni omaistaan hoitava jää yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle. Samanaikaisesti hoivaala on kriisissä. Hoitajapula ravistelee koko maata ja hoitajamitoituksesta johtuen hoivayksiköitä suljetaan. Omaishoitajat ovat moninainen joukko läheisistään huolehtivia ihmisiä; erityisten lasten vanhempi tai lähisukulaisia, omia vanhempiaan tai puolisoaan hoitavia, usein iäkkäitä omaisia. Moni omaishoidettava tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, jonka omaishoitaja hänelle mahdollistaa. Omaishoitajuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat minimaaliset verrattuna ympärivuorokautiseen hoivaan, tai akuutti terveydenhuoltoon. Mikäli emme tarjoa omaishoitajille kunnon tukea, niin taloudellista kuin jaksamiseen liittyvää, johtaa tämä yhä pahenevaan kriisiin terveydenhuollossa. Kun omaishoitaja uupuu tai sairastuu itse, ja on kykenemätön jatkamaan lähimmäisensä hoivaajana, päätyy hän itse, usein yllättäen, hoivan tarvitsijaksi ja terveydenhuollon kuormitus lisääntyy. On erityisen tärkeätä kiinnittää huomiota omaishoitajien asemaan ja vihdoin antaa heille se arvo, joka heille kuuluu. Omaishoitajien jaksamista tukevien palveluiden, kuten vapaa-ajan, kuntoutuksen ja terapian, sekä erilaisten omaishoitajuus muotojen mahdollistaminen ovat selvittämisen arvoista. Lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää kriteeristöjen yhtenäistämiseen ja omaishoitajien tasa-arvoiseen asemaan hyvinvointialueista riippumatta. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet helpottavat ikääntyvän yhteiskuntamme terveydenhuollon kuormittavuutta ja siten toimivat kustannuksia hillitsevinä. Viimeistään nyt on aika käydä perustavaa laatua oleva arvokeskustelu omaishoitajien merkityksestä yhteiskunnassamme, heidän asemastaan, jaksamisestaan ja kustannusvaikuttavuudesta. Christa Carpelan (kok) sairaanhoitaja (ylempi AMK), VTM eduskuntavaaliehdokas, Jutta Hartikainen sairaanhoitaja (AMK), TtT Omaishoitajien arvo tunnistettava ja tunnustettava Eduskuntavaalit 2023 Vihervasemmistolaisen hallituksen esityksestä uudeksi sukupuolilaiksi on lähtenyt lapasesta. Alkuperäisessä esityksessä muun muassa kuka tahansa voisi vaihtaa sukupuolta muutaman kuukauden välein omalla ilmoituksella. Kokoomuksessa oltiin iloisia, että he saivat neuvoteltua ja muutettua lakiesitystä valiokunnassa niin, että sukupuolen muuttamisen oikeus rajataan ajallisesti vuoden välein. Tilanne on täysin absurdi ja sotii biologiaa, sekä oikeustajua vastaan, puhumattakaan maalaisjärjestä. Sukupuoli ei ole subjektiivinen tuntemus vaan biologinen fakta, joka perustuu XX ja XY kromosomeihin. Sen hyvin pienen määrän ihmisten osalta, jossa luonto on tehnyt poikkeuksen, ratkaisee asian tutkimukset ja lääketiede. Lakiesitys on täyttä sekoilua ja huonosti harkittu, jossa mahdollistetaan lukuisat väärinkäytökset. Mitä se mahdollistaakaan urheilussa, jossa XY kromosomin omaava fyysisesti vahvempi uros muuttaa ilmoituksella sukupuolensa naiseksi? Onko biologisilla naisilla enää menestymisen mahdollisuuksia. Tai miten teinitytöt kokevat asian yleisessä pukuhuoneessa, kun sukupuolensa miehestä naiseksi vaihtanut mies on yhtä aikaa suihkussa tai saunassa, loppuuko harrastus? Miten käy kutsuntojen tai tuomion saaneen vangin kohdalla, vapautetaanko kutsunnoista tai laitetaanko mies naisten osastolle? Näitä esimerkkejä on jo maailmalla. On kestämätöntä, että oikeus muutoksiin olisi myös alaikäisillä ja miten tällainen typeryys sekoittaakaan kasvavien nuorten päät, jos opetamme jotakin muuta kuin mitä biologia on. Tuntemus ei voi olla lainsäädännön perusta. Lakien tulee olla johdonmukaisia, virheettömiä, täsmällisiä ja yksitulkintaisia, sitä tämä laki ei todellakaan ole. Miten meidän lainsäädäntövaltaa käyttävät kansanedustajat ovatkaan nykyisessä eduskunnassa näin sekaisin ja irtautuneet todellisuudesta? Joni Mörk (ps.) eduskuntavaaliehdokas, Kouvola Sukupuoli ei ole ilmoitusasia Eduskuntavaalit 2023 Kirkan ja Paavo Maijasen kuolemat jättivät tulivuoren onkalon Suomen musiikkiin. Kirkan tasoista laulajaa ei tähän päivään ole löydetty, kun puhutaan rockmusiikista mutta myös iskelmästä. Kassu Halosen ja Vexi Salmen ansiosta löydettiin oikeat kappaleet. Kirka teki uuden tulemisen, mutta kuolema aortan repeämiseen vei meiltä 56-vuotiaana kuolleen kultakimpaleen. Tänä päivänäkin hän tekisin upeata uraansa. Pave kuihtui ALS-sairauden kurimuksessa, mutta hänen upea musiikkinsa soi meidän kaikkien iloksi niin kauan kun me eletään. Hengaillaan tai lähtisikö. On näitä taideteoksia lukuisia joita ei enää tule. Kari Valen Kirka ja Pave muistoissa X Tori-palsta jatkuu sivulla 9. VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä Oral.fi tai 010 400 3400 Oral Hammaslääkärit Kouvola Kauppalankatu 2 B Kuusankoski Valtakatu 36 Puh. hinta: matkapuh. 0,0835€/puh. + 0,1717€/min ja lankapuh. 0,0835€/puh. + 0,06€/min.
Keskiviikkona 25.1.2023 7 • Avohakkuut eivät ole metsänhoitoa, siitä pitäisi saada rangaistus ja kyntämisestä tuplat! Vahvin puolesta puhuja avohakkuille on metsäkoneurakoitsijat ja metsäteollisuus. Avohakkuut on suuri tekijä sille, että metsien tilavuus on pienentynyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Avohakkuussa pannaan ”matalaksi” myös nuoret 10, 15 ja 20 vuotiaat puut. Näin Suomessa! –J.S. • Onko muualla 81000 asukkaan kaupunkia missä ei ole leikkaavaa sairaalaa. Kouvola on. • Sanna Marin, Maria Ohisalo ja Lii Andersson ilmoittivat, että heidän johtamansa puolueet ei mene persujen kanssa samaan hallitukseen. Porvaripuolueet vihastuivat, miksi? Porvarit muodostakaa porvarihallitus ja olkaa iloisia! –Rakkaudesta Sanna Mariniin. • Kymenlaakson Sähkön Veden sekä jätteen piirissä olevien eläkeläisten kannattaa laittaa torppa talvella kylmäksi ja muuttaa etelään koska näillä maksuilla siellä elää halvemmalla. Sähkön hinta ei ole pelkästään venäjän syytä, osa syy on Marinin hallituksen toimettomuus. • Voi kun saisi Lidlin, Tokmannin, Danske Bankin ja Oikean postikonttorin Kouvolan keskustaan, silloin olisi jo aika hyvin – eikös vain? Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Iloa ja valoa! • Sähkön hinta on nyt niin kallista, että kannattaako öljylämmitteisissä taloissa ilma lämpöpumppua käyttää.? • Sähkön keskihinta 1.1.– 16.1.2023 8,41snt/kwh Eli kovalta tuntuu uusien sähkösopimuksien hinnoittelu 30 snt/kwh? • Jos isänmaallisuus ja kriittisyys EU:n useisiin päätöksiin taikks suosimalla samankulttuurin pakolaisia on Sanna Marinin mielestä rasismia, niin olen ylpeästi ”rasisti”. • Ei ihmisiä itseään voi yksin tyhmyydestään syyttää. Media kun toistaa mantraa, siitä tulee laumasieluille totuus. On helpompi olla samaa mieltä kuin ?kaikki?, kuin ajatella itse tai ottaa asioista selvää. Pelolla saa kaupattua mitä tahansa. Ja ämpäreitä jakamalla. • Sydämellinen kiitos Sinulle, joka autoit nuoria autoinen pois ojasta 17.1 alakylässä. Hienoa, että vielä on olemassa kaltaisiasi ihmisiä. –Kiitolliset vanhemmat. • Kuka on vastuussa tästä pöyristyttävästä Niirasen sopimuksesta, eli kenen idea? Maksakoon hän ne 190000e! Kotkalla näköjään varaa tälläiseen. –Pieneläkeläinen. • Aseteolisuus on sodan suuri voittaja. Tilauksia on paljon enemmän mitä se pystyy tuottamaan. Se on suurimpia ilmaston saastuttajia. Suomikin osallistuu tähän jatkuvilla ostoillaan. Rahaa ei riitä enää kansan hyvinvointiin. ` PULINAT Komea punatulkku omenapuun oksalla. Kuva: Kirsi-Marja Joenpolvi. Lukijan kuva TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Kuka olet, mitä teet? – Olen Sara Vänskä, 14, Karhulan koulun kahdeksasluokkalainen. Olen musiikkiluokalla. Näyttelen uusimmassa Pertsa ja Kilu – Faaraon sormus -elokuvassa. Olin mukana myös edellisessä, vuonna 2021 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa. Asun Kotkassa. Perheeseeni kuuluvat äiti, isä ja pikkusisko, sekä kissa ja koira. Näyttelet elokuvassa Pirkkoa. Kuka on Pirkko? – Pertsan ja Kilun ystävä. Hän on harjoittelijana paikallisen lehden toimituksessa. Pirkko elää lapsuuden ja nuoruuden välivaihetta, on seikkailullinen ja rohkea, mutta myös hyvin herkkä ja tunteikas, ja haluaa auttaa läheisiään. Onko Pirkossa ja sinussa samaa? – Jonkin verran. Olen itsekin melko seikkailullinen ja rohkea, mutta minussa on myös herkkä puoli. Mitä kuvauksista jäi erityisesti mieleesi? – Kreikassa tulivuoren kraatterissa kuvatut kohtaukset. Maisemat olivat upeita, ja paikalla oli myös kreikkalaisia näyttelijöitä. Päivällä piti varoa skorpioneja, joita olisi voinut olla kivien alla piilossa. Yhteiset kohtaukset Alina Tomnikovin kanssa olivat erityisiä. Miltä tuntuu nähdä itsensä valkokankaalla? – Oudolta mutta hienolta. Oletko lukenut Pertsa ja Kilu -kirjat? – Olen lukenut Pertsa ja Kilu – Viimeiset Kaanit. Lempiaineesi koulussa? – Englanti ja musiikki. Mitä harrastat? – Kotkan Nuorisoteatterissa teatteria, ja käyn taidekurssilla. Lisäksi luen, maalaan ja urheilen. Mikä sinusta tulee isona? – Haluan olla ammatiltani näyttelijä. Suosikkinäyttelijäsi? – Pidän monista näyttelijöistä. Suosikikseni valitsen Millie Bobby Brownin, sillä hän on hyvin nuori ja on tehnyt upeita roolisuorituksia. Olisi mahtavaa saada tehdä itsekin sellaisia rooleja. Entä suosikkielokuvasi? – On vaikea valita vain yhtä, mutta sanon Mamma Mia! Here We Go Again. Siinä on hyvät musiikit, mielenkiintoinen juoni ja tarina sijoittuu Kreikkaan, kuten Pertsa ja Kilu 2 -elokuva. Mihin törsäät? – Olen hyvin harkitsevainen. Usein jätänkin mieluummin ostamatta kuin ostan. Lähiaikoina olen tykännyt ostaa kirjoja. Mitä pelkäät? – Isoja, pimeitä asioita, varsinkin veden alla olevia. Vähän hassu pelko, mutta veneiden, varsinkin laivojen potkurit ovat pelottavia. Mikä tekee sinut iloiseksi? – Oma perhe ja lukeminen. Jos saisit olla päivän joku muu, kuka olisit? – Haluaisin olla joku vaikuttava henkilö tai joku, jolta voisin oppia jotain merkityksellistä. X Pertsa ja Kilu – Faaraon sormus elokuvateattereissa. VIIKON KASVO Sara Vänskä haluaa isona näyttelijäksi. ”Olen melko rohkea ja seikkailullinen” TEIJA PIIPARI ” Laivojen potkurit ovat pelottavia. ` PÄÄKIRJOITUS M iten olisi kesä haravan varressa? Tai lapsia leikittäessä? Vai olisiko nettisivujen päivittäminen se omin juttu? Tai sittenkin jäätelöpallojen pyörittäminen? ALKUVUOSI on kesätöiden hakusesonkia. Kunnat, seurakunnat, liike-elämä, yhdistykset ja monet muut tahot etsivät reippaita ja työtä pelkäämättömiä nuoria kesäavuksi ja -sijaisiksi mitä erilaisimpiin tehtäviin. Esimerkiksi Kotkan kaupunki tarjoaa 125 ja Kouvolan kaupunki 190 kesätyöpaikkaa. Kotkassa haku on meneillään vielä ensi viikon, Kouvolassa viiden viikon hakuaika alkaa helmikuun puolivälissä. Kaupungit jelppaavat kesätyöasioissa myös kesätyösetelein sekä antamalla mahdollisuuden kokeilla kesäyrittäjyyttä. KÄYNNISSÄ on myös Kaakkois-Suomen Te-toimiston Kesäksi duuniin -kampanja. Lisäksi tämän vuoden kesätyömarkkinoiden kohtaantoa edistetään Kymenlaaksossa live-tapahtumissa, joihin on ilmoittautunut runsas määrä kesätyöntekijöitä hakevia eri toimialojen edustajia. Kävijöille on tarjolla työpaikkoja, tietoa ja neuvontaa. Live-tapahtumat pidetään tänään keskiviikkona Kouvolan kaupungintalolla ja huomenna torstaina Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla. HAKEMUSKIRJE ja taiten tehty CV eli ansioluettelo ovat yhä tyypillisiä kesätyörekrytoinnissa. Valveutuneet työnantajat hakevat kesätyöntekijöitä myös nykyaikaisin trendein: käytössä voivat olla niin Whatsapp, Instagram kuin videosovellus Tiktok, muiden muassa. Konstien pitääkin olla monet, jotta työn tarjoaja tavoittaa kännykkä käsissä elävät tämän päivän nuoret. KESÄTYÖ antaa hyvää näkemystä siitä, mitä työtä haluaa tehdä jatkossa – tai ei halua. Kesätyö opettaa kohtaamaan uusia tilanteita ja ihmisiä, opettaa vastuuseen. Eikä vähäpätöinen seikka ole sekään, että oma kassa karttuu. Allekirjoittanut on tehnyt kesällä töitä niin lastenkaitsijana, uimaopettajana, lehdenjakajana kuin siivoojana. Ja kaikki nämä työt ovat olleet antoisia ja osoittaneet, että minuun luotetaan ja taitoihini uskotaan, työpanokseni on tärkeä. Kesätyöni myös antoivat osviittaa, minkälaista tulevaisuutta kohti tahdon myöhemmin ponnistaa. Teija Piipari Mikä olis sin kesätyö? 8:48 16:02 8:46 16:05 8:44 16:07 8:42 16:10 Paavo, Pauli, Paavali Joonatan, Raino Viljo Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Keskiviikko +3 +3 +3 +3 +2 Torstai +1 +1 +2 +2 +1 Perjantai -5 -5 -5 -5 -4 Lauantai -2 -2 -1 -1 -2 12 13 6 5 2 3 13 13 VANKKAA PAIKALLISTA OSAAMISTA Korjalankatu 5 KOUVOLA 0207 939 400 huolto ma-pe 7-16 myymälä ma-pe 8-17 www.kouvolanputkityo.fi Puheluhinnat 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min KAIKKI KODIN PUTKITYÖT edullisesti, nopeasti, siististi ja turvallisesti Kaikki vuotavan hanan korjauksesta kodin suurempiin vesija lämpöremontteihin.
Keskiviikkona 25.1.2023 8 w w w .k -c ity m ar ke t.fi Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv), matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. (sis. alv). K-Citymarket Kouvola, Tervasharjunkatu 1 45720 KUUSANKOSKI, puh. 010 5388900 MA-PE 8-21, LA 8-20, SU 10-20 Tarjoukset voimassa TO-SU 26.-29.1.2023 ellei toisin mainita. -25-28 % 24-PACK ERÄ! Tuoreet MUIKUT Suomi Pirkka VIHREÄ RYPÄLE Etelä-Afrikka 500 g (3,98/kg) Atria PORSAAN SISÄFILEE Suomi naturel tai pehmeän pippurinen Pirkka PERUNA kiinteä, jauhoinen tai yleis Suomi 1 kg (0,69/kg) Lihamestarin NAUDAN TAKUUMUREA ULKOFILEE Suomi, palana Coca-Cola Zero Sugar tai Fanta sokerittomat VIRVOITUSJUOMAT 0,33L 24-PACK, rajoitus 2 erää/talous (0,96/L) 9 99 Ilman Plussa-korttia 12,59-12,99 5 99 Ilman Plussa-korttia 3,59 /kpl 1 99 7 99 69 6 95 Ilman Plussa-korttia 11,55-13,45/pkt 18 90 3 KPL Fazer Sininen MAITOSUKLAA tai MAKUja TUMMASUKLAALEVYT 185-200g (10,00-10,81/kg) Ilman Plussa-korttia 2,79-3,35 /kpl 5 KPL 10.RS KG KG KG PSS Dr Oetker Ristorante PIZZAT ei gluteenittomat 216-430g (7,69-13,95/kg) 9.Libero TEIPPIja HOUSUVAIPAT 26-88kpl, ei Touch tai Value-pack rajoitus 2 erää/talous (0,11-0,36/kpl) Kivikylä PORSAAN KASSLER Suomi jopa -29 % 2 PKT Pirkka MANSIKKA Espanja 1 kg (7,99/kg) 7 99 LTK COCA-COLA ORIGINAL 0,33L 24-pack (1,02/L) raj. 2 erää/tal. 10 49 24-PACK Lihamestarin PUNAVIINIHÄRKÄ 19 95 KG Tuore ruodoton ja rasvaton KIRJOLOHIFILEE Suomi (to-la) 19 95 KG KILONPAKKAUS! Atria NAUTA-VILJAPOSSU JAUHELIHA 1 kg (5,95/kg) 5 95 PKT KG 14 95
Keskiviikkona 25.1.2023 9 Inflaatio, sote-palvelut, Nato, eduskuntavaalilupaukset; muun muassa näistä käydään varmasti kovaa vääntöä uutissivustojen kommenttikentissä vuoden aikana. Poliittisella kentällä haasteita riittää, mutta ne ovat selätettävissä ja seassa voi nähdä positiivisiakin pilkahduksia. Yhteiskunnan kulmakivet kuten turvallisuus, terveys, energia ja varautuminen ovat nousseet koronan ja Ukrainan sodan myötä valokeilaan. Huomion kääntäminen pitkästä aikaa perusasioihin on mielestäni tervehenkistä, vaikka taustalla ovat toki vakavat tekijät. Turvallisuuspolitiikassa Nato-jäsenyys on mielenkiintoinen kysymys ja siitä voi seurata Kouvolalle myönteisiäkin vaikutuksia esimerkiksi työllisyyden kannalta, kunhan ollaan hereillä. Valtion velka oli 2022 loppupuolella noin 140 miljardia ja Kouvolan lainakanta 2022 tilinpäätösennusteessa reilu 330 miljoonaa. Ajattelen, että nyt olisi löydettävä säästöjä, haettava uutta tulovirtaa ja investoitava harkiten, jotta saadaan talous aisoihin niin valtion kuin Kouvolankin kohdalla. Kouvola on perustamassa säästötyöryhmää. Toivon, että työryhmän esityksiin suhtaudutaan vakavasti ja niitä toteutetaan. Juustohöyläys ei toimi, vaan tarvitaan uusia, rohkeitakin avauksia. Jostain pitää myös luopua. Suorien säästöjen lisäksi tarkastelussa on tärkeä huomioida vaikutukset muun muassa työllisyyteen ja verotuloihin, paikallisiin yrityksiin, valtionosuuksiin, huoltovarmuuteen ja elinvoimaisuuteen. Ulkoistaminen ja yhtiöittäminen ovat olleet kasvava buumi. Uskallan veikata, että osa valtion ja kaupunkien ulkoistetuista toiminnoista olisi järkevämpi hoitaa itse. Ehkä työryhmä voisi sohaista tätäkin näkökulmaa. Vuoden alussa aloittivat uudet hyvinvointialueet. Rahojen riittävyys on sielläkin tiukilla. Säästöjä pitäisi löytää, mutta palvelutaso ei saisi kärsiä. Ongelman juurisyy on mielestäni hyvinvointialueiden rahoituksessa, jonka lakisääteiset laskentaperiaatteet olisi syytä tarkastella uudelleen ja ottaa paremmin huomioon alueelliset erityispiirteet. Tilastokeskuksen mukaan Kymenlaaksossa sairastetaan keskimääräistä enemmän ja se näkyy väistämättä kustannuksissa. Kuluttajahintojen nousu aiheuttaa tänä vuonna painetta meidän jokaisen henkilökohtaiselle taloudelle. Positiivista on, että työttömyysaste on Kouvolassa pienimmillään vuoden 2008 jälkeen, joten moni pysyy pinnalla. Ei kuitenkaan kaikki, joten nyt tarvitaan arvovalintoja sen suhteen, mihin rahaa käytetään. Yhteiskunnan on tärkeä pitää huolta heikoimmassa asemassa olevistaan. Esa Niemelä (kd.) paikallisosaston puheenjohtaja Uusi vuosi – uudet kulut ” Tarvitaan uusia, rohkeitakin avauksia. Kuusankoski-talossa oli 10.1.Seppo Aallon esitelmä ja sen aiheena Mannerheim, Venäjä ja vapaussota 1917–18. Eiköhän unohdeta tuo käsite vapaussota ja puhuta jatkossa sisällissodasta. Seuraavassa perusteluja. Filosofian tohtori Lars Westerlundin tutkimusten mukaan on painavaa syytä olettaa, että valkoinen sodanjohto – Mannerheim ja muut Venäjällä koulutetut upseerit – sopivat suhteellisen laajassa mitassa etukäteen venäläisjoukkojen niin ikään valkoisen upseeriston, entisten aseveljiensä, kanssa venäläissotilaiden aseistariisunnasta. Sittemmin maalaisliiton kansanedustaja Artturi Leinonenkin on kertonut, kuinka Lapualla, jossa venäläinen pällystö kieltäytyi jyrkästi antautumasta 23.1.1918, hillittiin ennen aikojaan tositoimiin pyrkiviä miehiä ilmoituksella, että senaatilta tulleen tiedon mukaan ratkaisuvaiheessa oli tärkeitä päätöksiä, joiden myönteisen tuloksen sotatoimien alkaminen voisi vaarantaa. Niinpä venäläisten upseerien kanssa sovittiin että heidän pelkäämänsä sotamiehet riisuttaisiin aseista, aseet annettaisiin valkoisille ja sotilaat kuljetettaisiin rajalle menemään omaan maahansa. Kaiken huipuksi, Heikki Yllikankaan teoksessa Väkivallasta sananvaltaan voi lukea tämän: ”Tulisi tähdentää, että se oli vapaussota. Ei mikään sisällissota. Olemme tehneet kaiken mitä olemme voineet tuodaksemme aina esille sen, että se oli vapaussota. Puhe sisällissodasta (tuottaa) liian paljon katkeruutta. Me emme olisi koskaan saaneet niitä talonpoikia mukaaamme, jos olisimme sanoneet, että käymme punaisten kimppuun.” Tietokilpailukysymys: Kuka on mennyt sanomaan moista? Vastaus: Sehän se valkoisen armeijan päällikkö Mannerheim Kai Donnerin haastattelussa 1930-luvulla. Myös Outi Karemaan väitöskirjassa ”Vihollisia, vainoojia,syöpäläisiä. Venäläisviha Suomessa 1917– 1923” todetaan, että vuoden 1918 sodassa venäläiset täytyi tehdä viholllisiksi punaisten sijasta. ”Suomalaisten jakaantuminen tahdottiin voimakkaasti panna venäläisten syyksi: punaisuus nähtiin epäisänmaallisuutena, itäisenä tartuntana. Näin valkoisen puolen ei tarvinnut kohdata kipeää tietoa sotaan johtaneista sisäisistä syistä. Venäläisistä tehtiin sodan syntipukkeja, eikä heidän todellisella osuudellaan sodassa tai siihen johtaneessa kehityksessä ollut tässä merkitystä, vaikkakin heidän maassaolonsa sodan syttyessä mahdollisti koko ajattelumallin.” Ahti Koskinen 1918 käytiin sisällissota Pienin eläke pitäisi nostaa 1300 euroon verottomana. Syynä on elintarvikkeiden ja sähkön hinnan korotukset. Pienet eläkkeet nousivat prosenttikorotuksessa niin vähän, että hyöty on jo menetetty alkuunsa. Lisäksi korotuksista saatu hyöty poistaisi kansaneläkkeen kokonaan käytöstä, jolloin Kelalta vapautuisi turhaa laskentaja käsittelytyötä muihin tehtäviin. Myös muiden avustuksien ja tukien laskeminen helpottuisi osittain. On paljon eläkeläisiä, jotka joutuvat painimaan ruokarahojen ja asumiskulujen kanssa, ja vielä lääkkeiden hankinnassa, joissa pitäisi pienen eläkkeen omaavilla olla Kelan tukeen suurempi osuus. Samoin Kela-taksin käytöstä pienet eläkeläiset voitaisiin vapauttaa maksuista, koska 50 euroa on iso raha ja 300 euron vuosiomavastuu vasta antaa ilmaiskyydin. Me on tehty jo oma osuutemme työmarkkinoilla, ja kaikilla ei eläkekertymää ole niin paljon, että sillä tulisi hyvin toimeen. Nyt olisi yhteiskunnan vuoro huolehtia eläkkeensaajien tulevaisuudesta. Kari Hänninen Inkeroinen Eläkkeellä pitäisi voida tulla toimeen u? Kymenlaakson kanttorit kokoontuvat tammikuun viimeisenä sunnuntaina Myllykoskella ja konsertoivat illalla kirkossa. Kuorolaulujen lisäksi konsertissa kuullaan myös sooloesityksiä. Luvassa on niin yksinlaulua kuin huiluja klarinettisooloja sekä pianosoolo. Yleisö pääsee myös osallistumaan yhteislauluihin. Kymenlaakson kanttoreiden konsertti 29. tammikuuta kello 18 Myllykosken kirkossa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kymmenen euron hintaisia ohjelmia saa ostaa ovelta. Kanttorit konsertoivat Myllykoskella u? Vuoden verran suljettuna ollut Elimäen terveysasema aloittaa toimintansa uusissa tiloissa maanantaina 6. maaliskuuta. Osoite on Vanhamaantie 3–5. Terveysasema on avoinna maanantaisin ja tiistaisin ja siellä tulevat palvelemaan muun muassa lääkärin, sairaanhoitajan, diabeteshoitajan ja fysioterapeutin vastaanotot sekä laboratorion näytteenotto. Vastaanotolle ja näytteenottoon tullaan aina ajanvarauksella, eikä terveysasemalla ole erillistä potilastoimistoa. Toiminta alkaa vaiheittain viikosta 10 alkaen. Tarkemmasta aikataulusta ja ajanvarauksen avaamisesta tiedotetaan helmikuussa. Terveysasema avaa Elimäellä u? Kouvolan Kauppamiehenkadulle on avattu Living Lab -tila, jossa järjestetään nuorille suunnattuja digitaitoihin ja työelämään liittyviä koulutuksia, digitaitojen valmennusta sekä yhteiskehittämispajoja nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville. Kaikille avoimet avajaiset ovat 1. helmikuuta kello 14–18. Tila ja toiminta on suunnattu 16–29-vuotiaille sekä ammattilaisille eri organisaatioissa, toisen asteen oppilaitoksissa, yrityksissä ja järjestöissä. Tavoitteena on tunnistaa nuorten työllisyyteen ja digiosaamiseen liittyviä haasteita ja ideoida niihin yhdessä ratkaisuehdotuksia. Myös nuori voi tarvita digitukea TEIJA PIIPARI teija.piipari@pkank.fi Kouvolan kirjastoihin tehtiin yli puoli miljoonaa kirjastokäyntiä viime vuonna. Kasvua vuoteen 2021 verrattuna oli 16,4 prosenttia. Koronaa edeltäviin kävijämääriin ei silti vielä aivan päästy. Eniten kävijämäärää kasvattivat kirjastoauto Tesaurus (75,5 %) ja Inkeroisten kirjasto (40,6 %). TESAURUKSEN osalta kyse on pitkälti erittäin vilkkaasta lasten ja nuorten kirjastoasioinnista. Lasten ja nuorten kirjastonkäyttö vilkastui myös muissa kirjastoissa. – Kirjastoja käytetään nykyään työskentelyyn, kokoontumisiin, opiskeluun, tapahtumissa käynteihin sekä virikkeisiin koronan jälkeen. Tämä ei välttämättä näy lainauksissa, toteaa kirjastopalvelujohtaja Selja Kunttu tiedotteessa. KOUVOLAN kirjaston kirjojen kokonaislainaus vuonna 2022 oli lähes 1,2 miljoonaa lainaa. Vuoteen 2021 verrattuna lainausmäärät vähenivät 4,8 prosenttia. Eniten lainaus väheni aikuisten kirjojen osalta, erityisesti tietokirjoissa. Lasten ja nuorten kirjoissa lainausmäärä kasvoi 3,2 prosenttia ollen suurin sitten vuoden 2012 jälkeen. LAINAAJIEN määrä kasvoi 2,7 prosenttia. Kirjastokohtaisesti tarkasteltuna eniten lainamäärä kasvoi kirjastoauto Tesauruksessa (42,6 %) ja Haanojan kirjastossa (22,9 %). – Iloitsen lastenja nuorten voimakkaasti kasvaneesta kirjastonkäytöstä. Kirjastossa, koulussa ja varhaiskasvatuksessa on tehty kovasti töitä lukutaidon eteen, Kunttu sanoo. KOTIMAISTEN e-lehtien käyttö kasvoi yhteensä 16,1 prosenttia. Nousua oli sekä kirjastossa luettavissa että kotoa käsin luettavissa lehdissä. E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauksessa oli laskua edelliseen vuoteen. Laskua selittää se, että kotimaiset isot kustantajat eivät tarjoa uusia e-kirjoja ja e-äänikirjoja kirjastoasiakkaiden käyttöön. Vuosi 2022 oli edellisvuotta vilkkaampi niin tapahtumamäärän kuin osallistujienkin osalta. Kouvolan kirjastoissa järjestettiin 284 aikuisväestölle suunnattua matalan kynnyksen kulttuurija yhteiskunnallista tapahtumaa, jotka tavoittivat yhteensä lähes 4 000 kävijää. Kirjastoilla takana vilkas vuosi Kouvolan kirjastoihin tehtiin yli puoli miljoonaa kirjastokäyntiä vuonna 2022. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta koronaa edeltäviin kävijämääriin ei silti ihan päästy. Arkistokuva. TEIJA PIIPARI ` TORI-PALSTA JATKUU
Keskiviikkona 25.1.2023 10 MAINOS MAINOS Kristallikuoressa lumen ja jään siemenet hehkuvat pimeään. Pimeys täyttyy. Pimeään syttyy valo. Maa alkaa jäätyä. Satunnainen lumi antaa valoa. Lämpökevättä on vielä odotettava, valokevät alkaa helmikuussa. Yö saavuttaa päivän, mutta mielessä on uusi rohkeus. Tasaista, sitkeää työtä. Ulkona posket tulevat punaisiksi kuin pihlajanmarjat. KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA sitten kourallinen steinerpäiväkoti Aamuruskon vanhempia ja steinerpedagogeja ei tiennyt, mihin urakkaan ryhtyivät. En minä ainakaan. Päätimme perustaa steinerkoulun Kouvolaan. Kerta oli ensimmäinen kaikille. Kun homma eteni, alkoi tyhmyrin hattuja ja tyrmäyksiä tulla kiitettävästi, mutta oli niitäkin, jotka jollain tapaa uskoivat meihin. Yritysmaailman monitoimiottelija Juhani Pousi loi toisinaan meihin uskoa: ”Hullujahan te olette, mutta teette tärkeää työtä.” Yrittäjähenki paistoi meistä rehellisesti ja vakuuttavasti. Sama yrittäjähenki elää edelleen koulussamme. Rinta pysyi rottingilla vaikka perusopetuksen järjestämislupahakemuksemme torpattiin ministeriössä. Ensimmäisellä hakukierroksella ymmärsin, mitä tarkoittaa harkinnanvarainen päätös. Taas kerättiin rahaa leipomalla ja nyt kielteisen päätöksen lunastamiseen. Vaikka valtion rahaa ei herunut, Kymenlaakson steinerkoulu aloitti vuonna 2003 pikkuruisena kolmen oppilaan yksityisopetusryhmänä. Muutaman viikon koulu toimi meillä, olohuoneessa, ennen kun pääsi steinerpäiväkoti Aamuruskon huomaan. Esikoiseni tullessa tarhasta kotiin, meni hän saman tien olohuoneeseen tarkastamaan koulutaulun ja katsomaan oliko koulusta jäänyt mitään merkkejä. Se oli aika ihmeellistä aikaa 5-vuotiaalle. Kun koulu oli vuoden ikäinen, opettajamme joutui jättämään työnsä. Samaan aikaan saimme toisen kielteisen päätöksen valtioneuvostolta. Syynä oli muun muassa pieni oppilasmäärä. Hylkypäätös karsi tietenkin tulevia kouluun ilmoittautumisia. 1000 euron päätös ei juurikaan innostanut meistä ketään leipomaan tai neulomaan. Keskimmäinen lapseni syntyi seuraavana keväänä, niinpä hän pääsi tutustumaan tuleviin koulukavereihinsa jo varhain kun me vanhemmat pidimme kokouksia koulun tulevaisuudesta. Olimmehan vuokranneet nykyisestä toimirakennuksestamme pienet tilat Kuusankoskelta ja vuokra alkaisi pikajuosta elokuussa. Punahilkka oli siis syvällä suden mahassa. Mutta – niin kuin ainakin steinerkoulussa tiedetään – suden mahasta pääsee aina pois, jos jaksaa olla varma asiastaan. Kesän lopussa ilmaantui kaksi rohkeaa opettajaa, ja uutinen koulun jatkumisesta toi myös uusia oppilaita. Silti lukuvuosi oli hurjan työläs. Vuokrasta maksoimme markkinahinnan, eivätkä opettajatkaan silkasta hengestä elä, vaikka eivät posket punaisina tulospalkkaa vaatineetkaan. Koulun taloudesta vastasi kourallinen sitkeitä vanhempia. Teimme raha-anomuksia, kuljimme hiillostamassa opetusministeriötä. – Muun touhun rinnalla koulu eli arkeaan. Järjestimme parit lastenjuhlat avoimin ovin ja kerroimme opetusmenetelmästä luennoilla. Tekemisessä olivat mukana opettajat, vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja ystävät. Koulun ympärillä oli ihmisiä, jotka näkivät koulun tärkeänä. Meille kaikille se oli pieni lapsi, jota rakkaudella hoivattiin. Syksy 2005 oli minulle erityisen jännittävä, koska oma esikoiseni lähti tuolloin kouluun. Koulussa oli niin kivaa, että sairastaessa itketti, kun ei päässyt kouluun. Koko koulussa oli tuolloin parisenkymmentä oppilasta. Meni vuosi, toinen ja kolmaskin vuosi anoen. Lupahakemukset hylättiin yksi toisensa perään. Se tarkoitti sitä, että emme saaneet valtiolta rahoitusta opetuksen järjestämiseen. Olimme todellinen yksityiskoulu. Yksityisyrittäjä. Aina ei naurattanut. Sopivasti silloin aina näin jonkun koulun tulevan oppilaan tai silloisia oppilaita. Tai sain jutella koulun opettajien kanssa. Se riitti. Ja taas yritettiin. Vuonna 2008 Etelä-Suomen lääninhallitus antoi meille puoltavan lausunnon lupahakemukseemme. Sen mielestä koulumme talous oli tarpeeksi hyvä, ammatilliset edellytykset kunnossa ja koulun merkitys alueen kehitykselle tärkeä. Kansanedustaja Valto Koski teki työtä yli puoluerajojen ja sai vietyä silloiselle opetusministerille sanaa koulustamme. Opetusministeriö oli lääninhallituksen kanssa samaa mieltä ja lopulta Valtioneuvosto siunasi päätöksen. Saimme määräaikaisen opetusluvan ja rahoituksen. 1800 euron päätös varmisti sen, että möimme satoja piparkakkuja, sukkia, leivoimme kymmeniä kakkuja ja leipiä, kudoimme, virkkasimme, teimme kasvohoitoja ja pidimme kynttiläpajamme kuumana. Kymenlaakson steinerkoulu täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Olemme toimineet 13 vuotta määräaikaisin opetuksen järjestämisluvin. Saamme valtion rahoitusta ja teemme edelleen varainhankintaa. Steinerkoulut kun kasvattavat lasten lisäksi meitä vanhempia, nimittäin yhdessä toimimiseen. Koulussa on luokilla 1-9 oppilaita kuutisenkymmentä ja oppilaita tulee ympäri Kouvolan pitäjiä. Koulussa on tusinan verran työntekijöitä. Vuosien aikana meiltä on lähtenyt jatko-opiskelemaan puolentoistasataa nuorta. Teemme yhteistyötä Kouvolan kaupungin kanssa ja meidät mainitaan kaupungin strategiasuunnitelmassa. Koulumme tehtävä on edelleen sama kuin parikymmentä vuotta sitten. Se on Rudolf Steinerin sanoin: Koulussa ei ole kysymys täydellisen kasvatuksen saamisesta, vaan siitä, että valmistaudutaan saamaan se elämältä”. Olen onnellinen siitä, että sain olla perustamassa tätä koulua. Aina, väsyneenä en näin ajatellut, mutta yleensä kyllä. Tervetuloa tutustumaan Kymenlaakson steinerkouluun! Helena Inkeröinen, kolmen steinerkoulun käyneen vanhempi. Nykyään myös luokanopettaja.
Keskiviikkona 25.1.2023 11 MAINOS MAINOS Talvipölyt saa huoneen ikkunoista arkisella työllä. Mielen ikkunat kirkastuvat, kun katselee valoon. Elämä on aina uusi, se loputon elämä joka kevät, jokaiselle. Hiirenkorvat, miten vähäisiä ne ovat kooltaan. Miten väkeviä ne vähäisyydessään ovat! Ovet ovat auki, ikkunat ovat auki. Mikä on ulkona, on sisällä. Kiihkeys on ohitse, kaikkea on. Raukea kypsymisen odotus. Jyvä kovettuu. Maitohorsmat hehkuvat. Auringon kuumuus on erilaista kuin keväällä. STEINERPEDAGOGIIKKA välittää oppilaista. Tarvitaanhan välittämiseen ihmisiäkin, mutta itse steinerpedagogiikka on rakennettu niin, että se helpottaa välittämistä. Kasvava ihminen on tärkeä, jokainen erikseen muiden keskellä. Jokainen on yksilö, ainutkertainen yksilö. Omine ainutkertaisine mahdollisuuksineen. Niitä mahdollisuuksia kasvatuksen ja opetuksen on autettava kasvamaan. Vain itsenäinen yksilö voi olla todella sosiaalinen. Ilman yksilöllisyyttä on vain lauma, eikä ihminen ole laumaeläin. Ihminen liittyy ryhmiin tai on liittymättä omasta yksilöllisestä tahdostaan. Itsenäiset yksilöt, jotka saavat omat voimansa täyteen käyttöön, hyödyttävät myös yhteiskuntaa. Sitä yhteiskuntaa, josta he itse aikanaan päättävät. Jos yritetään liian varhain kasvattaa jonkin kuvitellun tulevaisuuden palvelukseen, tehdään vain hallaa tulevaisuudelle. Taimen on saatava kasvaa taimen ehdoilla, että se voi kasvaa vahvaksi puuksi. Kasvu omaksi itsekseen ei ole helppoa. Se kestää vuosia ja vuosikymmeniä. Siksi on tärkeää, että koulussa voi olla keskellä välittäviä ihmisiä, jotka auttavat parhaita puolia esiin. Yksi osa välittämistä on tietenkin huolehtia oppimisesta. Koulumme opetussuunnitelma noudattaa Opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteita. Tulokset päättöluokalla ovat jatkuvasti hyvää keskitasoa. Innostusta elämään ei yleensä mitata, mutta meistä näyttää, että koulussamme se säilyy hyvin. Joskus tulee vaikeuksia. Ne pitää hoitaa. Kaupunki tarjoaa meille samat sairaanhoito-, kuraattorija koulupsykologipalvelut kuin omille kouluilleenkin. Niiden lisäksi on korvaamatonta, että oppilaan päivittäiset lähi-ihmiset, opettajat, ovat aina käytettävissä. Kun joku tarvitsee apua, opettajat eivät säästele voimiaan. He välittävät. Onko liian hyvää todeksi? Kannattaa kokeilla. Eero Peltonen, luokanopettaja Ihmismäistä opetusta Ikiomaa sähkömoottoria valmistelemassa! 8. luokan fysiikan opetus. Maapallo tutuksi. Maantiedon opetus 6.-7.luokassa. Välitunnillakin voi olla hauskaa. Helena Inkeröinen, vuosirehtori 0400 853 003 • helena.inkeroinen@steinerkasvatus.fi www.kymensteiner.net
Keskiviikkona 25.1.2023 12 VELI-PEKKA KELLONIEMI Kouvolan Teatterin Pudotuspeli on psykologinen trilleri työnhakutilanteesta, jossa hakijoiden testaus vedetään hieman överiksi. Näytelmä sijoittuu erään yrityksen kokoushuoneeseen, jossa työnhakijat joutuvat johtajan paikkaa hakiessaan etsimään joukostaan ”huijarin” henkilökohtaisiakin asioita tonkimalla. Grönholmin metodiksi (näytelmä tunnetaan myös tuolla nimellä) kutsuttu testaustapa ei taitaisi läpäistä Suomen työhaastattelun pelisääntöjä yksityisyyden suojan osalta, mutta fiktiivisenä yritysmaailman kuvauksena se ei tunnu lähtökohtaisesti vieraalta meille Among Us -pelien ja tositelevision parissa eläville suomalaisillekaan – varsinkin kun rääkkiin osallistutaan vapaaehtoisesti ja omasta tahdosta. Näytelmän on kirjoittanut vuonna 2003 katalonialainen Jordi Galceran ja suomentanut Anu Partanen. –Barcelonaan sijoittuvaan näytelmään on tuotu lavastukselle Kouvola-elementtejä, sanoo ohjaaja Tiina Luhtaniemi. TYÖNHAKIJOIDEN rooleissa nähdään neljä henkilöä: Tiina Winter, Satu Lemola, Annina Rubinstein ja Panu Poutanen, joista kaksi ensimmäistä naista näyttelevät miehen roolia. –Siihen on oma syynsä, mitä en kuitenkaan paljasta, sanoo Luhtaniemi salaperäisesti. Näytelmä on syksyllä aloittaneen Helena Hankosalon ensimmäinen pukusuunnittelu Kouvolan Teatterissa. – Pudotuspelissä inspiroivaa oli teoksen sijoittuminen Espanjaan sekä bisnesmaailmaan liittyvä yltäkylläisyys. Oman haasteensa loi mielenkiintoinen roolitus, jossa sukupuolirajoja rikotaan, sanoo Hankosalo. TEATTERILLISISTA keinoista erityisesti äänimaailmaa hyödynnetään jännityksen luomisessa. – Kun näytelmän tyylilajiksi valikoitui jännitys, lähdin suunnittelemaan sen äänikerrontaa elokuvamaisen äänimaiseman kautta. Mukaan yhdistettiin teknoja konemusiikkia. Näistä lähtökohdista kasasin äänija rytmikirjaston, josta harjoituksissa kokeilemalla valikoitui käyttöön esityksessä kuultavat ja loppua kohti tiivistyvät rytmit ja äänimaisemat, kuvailee äänisuunnittelija Antti Helineva. TRILLERILLE ominaiseen tyyliin jännitystä loppuratkaisusta pidetään yllä viimeiseen saakka ja käänteitä on runsaasti. – Näytelmän viimeiset sekunnitkin ovat tärkeitä, sanoo ohjaaja. Luhtaniemen mukaan käsikirjoitus antaa mahdollisuuden teatterille kolmeen erilaiseen painotukseen loppuratkaisussa. – Olemme päättäneet ratkaisun itse, mutta siinä olisi voinut olla jopa mahdollisuus interaktiivisuuteen yleisön kanssa, että yleisö voisi valita lopun, Luhtaniemi pohdiskelee. X Pudotuspelin ensi-ilta on Kouvolan Teatterin suurella näyttämöllä lauantaina 28. tammikuuta kello 18. Kuka ei kuulu joukkoon? TEATTERI Työnhakijat laitetaan melkoiseen rääkkiin. VELI-PEKKA KELLONIEMI Satu Lemola, Panu Poutanen, Annina Rubinstein ja Tiina Winter näyttelevät työnhakijoita, joista yksi ei ole oikeasti se, joka hän sanoo olevansa, vaan firman henkilöstäosaston jäsen. XX Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa haettiin englanninkieliseen koulutukseen. Xamkiin oli hakijaryntäys. Kaikkien hakijoiden määrä kasvoi Xamkissa peräti 140 prosenttia edellisvuoteen. Valtakunnallisesti hakijamäärät kasvoivat 90 prosenttia. Kaikkiaan Xamkiin jätettiin hakemuksia 9473, viime vuonna 4009. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 109 prosenttia. Suosituimmat koulutukset olivat Kouvolassa järjestettävä liiketalouden koulutus, Digital International Business, ja Kotkan englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus, Nursing. Kolmanneksi vetovoimaisin oli Mikkelin it-ala, Information Technology. Digital International Business keräsi Xamkin historian suurimman hakijamäärän yksittäiseen koulutukseen, 3701. Valintakokeet ovat helmimaaliskuussa. Osaan koulutuksista valitaan opiskelijoita myös todistusvalinnoissa toukokuussa. Opinnot alkavat syksyllä. Xamkiin hakijaryntäys XX Historiantutkijana työskentelevä Mikko Salo esittelee Kouvolan seurakuntien esinekartoituksen tuloksia ja tutkimuksen tekoa huomenna torstaina Kouvolan seurakuntakeskuksen Luukas-salissa. Salo kartoitti vuosina 2020–2022 Kouvolan seurakuntien tuhansia arvoesineitä ja myös käyttöesineitä, ja nostaa esittelyssään esiin joitakin erityisen mielenkiintoisia yksityiskohtia laajasta aineistosta. Tilaisuuden järjestää Kirkko+Taide – Kirkollinen kulttuuriklubi. TUTKIMUKSEN myötä löytyi paljon uutta tietoa Kouvolan seudun kirkollisesta perinteestä. – Kirkon näkyvintä kulttuuriperintöä ovat kirkot ja hautausmaat, ja kuuluvinta urut. Vähemmälle huomiolle jää rikas esineistö, joka ei suinkaan ole mykkää, vaan kertoo mielenkiintoisia tarinoita Kouvolan alueen historian vaiheista, sanoo Valkealan seurakunnan pastori Ari Luomajoki tiedotteessa. ESINEET ovat paljon enemmän kuin materiaalia, sillä ne kertovat muun muassa ajasta, jolloin Kymijoki oli kahden valtakunnan rajana 1700–1800-luvuilla. – Sodan äänet välittyvät esineiden kautta, mutta myös käsityöläisten, kultaja hopeaseppien, kuninkaallisten hovien, kauppiaitten, tehtaan työläisten, menneitten aikojen papiston ja perheiden arvostukset ovat niissä läsnä. Esineet ovat myös pyhyyden kantajia, Luomajoki kertoo. Vasta puolet Suomen seurakunnista on tehnyt niiltä edellytetyn kirkkojen ja esineitten kartoituksen. – Kouvolan seurakunnat on nyt oman osansa hoitanut. X Kouvolan seurakuntien aarteita – kirkollisen esineistön esittelyä 26. tammikuuta kello 18 Kouvolan seurakuntakeskuksessa. Kirkolliset esineet esittelyssä Hopeinen, kullattu, kaiverruksin koristeltu ehtoollisleipälautanen eli pateeni, taustan lahjoittajakaiverrus, 1790. Valkealan kirkon pateenin, kalkin ja öylättirasian lahjoitti 1790 kenraalimajuri Peter Berhman. ARI LUOMAJOKI “ Sodan äänet välittyvät esineiden kautta. Ari Luomajoki XX Valtakunnallista arkkitehtuurin ja muotoilun ArkMuoto 2023 -tapahtumaviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa myös Kouvolassa 1.–5. helmikuuta. Kävelykierroksella tutustutaan opastetusti keskustan modernin aikakauden arkkitehtuurikohteisiin. Kaupungintalon paneelikeskustelussa Aallosta modernismiin Kouvolassa asiantuntijat pohtivat Alvar Aallon vaikutusta Kouvolan arkkitehtuuriin ja 60-luvun modernismin merkitystä Kouvolan identiteetille ja kaupunkikuvan kehittymiselle. Inkeroisissa on kävelykierros Ankkapurhasta Alvar Aaltoon Tehtaanmäellä ja avoimet ovet opastuksineen Tehtaanmäen koululla. Xamkin Kasarminmäen kampuksen Paja Galleriassa on Uusiutuvat ihmeet -näyttely, joka tuo esiin puun monet mahdollisuudet tuotemuotoilussa. Tapahtumien järjestäjinä ovat kaupunki, Aalto Inkeroinen ry, Kouvolan matkailuoppaat ry ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Arkkitehtuuria ja muotoilua Kouvolassa X Viime vuoden lopulla Poikilo-museoiden järjestämä valokuvaesitys Raimo Sävilän Kouvola-kuvista 1970ja -80-luvuilta saavutti suuren suosion. Yleisön pyynnöstä valokuvaesitykset jatkuvat kouvolalaisen valokuvaajan Eero Suikin tuotannolla. SUIKKI tallensi erityisesti Kouvolan keskustan näkymiä 1960ja 1970-luvuilla. Tuona aikana Kouvolan keskustan kuva muuttui merkittävästi. Vanhoja puurakennuksia purettiin ja nykyinen betoninen ilme alkoi hahmottua. Valokuvaesityksen kuvat ajoittuvat 1960-luvun alusta 1970-luvun alkuun. Nonstop-valokuvaesitys on katsottavissa kaupunginmuseo Poikilon Koko Kouvolan Teatteri -näyttelyn teatterilavan suurella näytöllä sunnuntaihin 5. helmikuuta asti. Kuvaesitys sisältyy museon pääsymaksuun. VALOKUVAESITYKSET jatkuvat koko vuoden ja huipentuvat marraskuussa aukeavaan Mistä Kouvola on tehty? -näyttelyyn. –Valokuvaesitysten kuin tulevan näyttelyn tavoitteena on kerätä ja tallentaa kävijöiden muistoja koko nykyisen Kouvolan alueelta. Kaikki voivat jättää muistojaan näyttelytilassa oleville muistelupisteille tai osallistua museossa tämän vuoden aikana järjestettäviin muisteluiltoihin. Pienikin muisto on museolle arvokas, toteaa Poikilo-museoiden amanuenssi Olli Rojo tiedotteessa. EERO Suikin kuvia on nähtävillä myös Finna-verkkopalvelussa, jossa Poikilo-museot julkaisi viime vuonna runsaat tuhat Suikin ottamaa kuvaa. X Poikilo-museoiden esine-, valokuvaja taidekokoelmat löytyvät helposti museon oman näkymän kautta https://poikilo. finna.fi. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Eero Suikin Kouvolakuvia nonstoppina Näkymää Kouvolan kauppatorilla talvella 1967. Kuva: Eero Suikki / Poikilo-museot.
Keskiviikkona 25.1.2023 13 Akkuporak one kaupan päälle! LED-auravalopari • 340x75x85 mm, ref 12.5, 9-36V • UV-suojattu ja iskunkestävä. • Integroitu 6-nap Deutsch liitin. • lähivalo 20W 1800lm• kaukovalo 38W 3600lm 359€ Norm. 598,AKU BP 750-L -traileri • Kantavuus 642 kg • Omapaino 183 kg • Kokonaispaino 825 kg • Pituus 545 cm, leveys 207 cm 1459€ Norm. 2012,AGCO Suomi Oy, Kaupinkatu 26, 45130 Kouvola Simo Pappila // simo.pappila@agcocorp.com // 0400 735 182 Henry Hietanen // henry.hietanen@agcocorp.com // 0400 644 443 Uudistetun myymälän TALVITARJOUKSET Ruuvinväännin 3,7V • Sopiva 1/4” kärjille • Sis. rak. 850 mAh-akku • Sis. ruuvauskärkisarjan •Yli 600 ruuvia yhdellä latauksella 59€ Norm. 75 60 Akkuporakone 18V • Elektroninen nopeudensäädin, sähköjarru, suunnanvaihto ja LED-valo. 13mm pikaistukka. • IP-kosteus ja pölynsuojaus. • Sisältää 2x 3.0 Ah akut 189€ Norm. 336,Stihl GTA 26 Akkusaha Älä anna pienen koon hämätä. GTA 26 näyttää käytössä todellisen kokonsa. MSA 140 C-B Setti Kevyt akkumoottorisaha tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. Sis. AK 30 akun ja AL 101 laturin. 159 € 399 € Stihl Leikkisaha Pikku metsurille! Paristokäyttöinen, säädettävä äänenvoimakkuus, liikkuva kumiketju. Sisältää paristot. Suositusikä 3+ vuotta. BJ 3-kerroksinen tehopaperirulla 27 50 € 29 € /rulla TUOTTEET -20%
Keskiviikkona 25.1.2023 14 98 817 000 euroa. Eli hilkun vaille sata miljoonaa. Sen verran koituu Kymenlaaksossa vuodessa kustannuksia ihmisten liikkumattomuudesta ja liiallisesta paikallaanolosta. Ainakin jos on uskominen UKKinstituutin laskuria. Koko maassa luku on instituutin laskelmien mukaan kolmisen miljardia euroa. Tästä on viime viikkoina puhuttu paljon julkisuudessa. Mutta käykö UKK-instituutin laskelmiin luottaminen? Kysymys on ajankohtainen ja oleellinen. Varsinkin koska vastaus on “ei”. KESKIMÄÄRÄINEN nykysuomalainen liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Siitä ollaan yksimielisiä. Elämäntapa altistaa useille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle. Myös muun muassa masennuksen, aivoverisuonitautien ja joidenkin syöpien riskiä voidaan pienentää liikunnalla. UKK-instituutin laskelmissa on otettu huomioon tällaisten kansansairauksien hoitamisesta aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Suorat kustannukset koostuvat “kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä”. Epäsuorien kustannusten syitä ovat työikäisten sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat. TÄLLÄ hetkellä valtio rahoittaa liikuntaa ja urheilua rahapelitoiminnalla eli veikkausvoittovaroilla. Opetusja kulttuuriministeriöllä on tarkoitukseen vuodessa noin 150 miljoonaa euroa. Sillä avustetaan muun muassa liikuntajärjestöjä, huippu-urheilua, liikuntapaikkarakentamista. Ensi vuonna lainsäädäntö muuttuu. Vastedes rahapelitoiminnan tuotot ohjataan valtion budjettiin, ja liikunnan valtionrahoituksesta päätetään budjettiriihen yhteydessä. Ensi alkuun suuria muutoksia ei rahanjaossa tapahdu, mutta pitkän päälle voi tapahtua. Poliitikkojen liikkumavara asian suhteen lisääntyy. Siksi aiheesta keskustellaan kevään eduskuntavaalien yhteydessä. UKK-instituutti on tärkeä toimija, koska monesti poliitikot perustelevat kantaansa sen lausumilla. Tampereella sijaitseva instituutti on “yksityinen tutkimusja asiantuntijakeskus” ja “sosiaalija terveysministeriön asiantuntijakeskus terveysliikunnan alalla”. Nyt pidetään röökitauko. VUONNA 2012 julkaistiin tutkimus tupakoinnin vaikutuksesta julkiseen talouteen Itä-Suomessa. Nettovaikutus osoittautui positiiviseksi. Tupakointi siis säästää julkista rahaa. Tulos oli sikäli yllättävä, että tupakoinnista koituu bruttokustannnuksia. Se aiheuttaa sairauksia, joita pitää hoitaa, ja hoito maksaa. Mutta nettovaikutus on eri asia kuin bruttokustannukset. Jotta nettovaikutus saadaan selville, bruttokustannusten ohella pitää ottaa huomioon ne säästöt ja tulot, joita tupakoinnista siunaantuu julkiselle taloudelle. Koska tupakoitsijat kuolevat ennenaikaisesti, heistä ehtii koitua vähemmän terveydenhuoltoja eläkemenoja kuin tupakoimattomista. Se merkitsee säästöä. Lisäksi tupakkaverosta kertyy valtiolle vuodessa yli miljardin euron tulot. Vastaavasta syystä UKKinstituutin laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista ovat harhaanjohtavia. KOLME miljardia euroa on siis UKK-instituutin laskelma liikkumattomuuden ja paikallaanolon bruttokustannuksista. Luku perustuu Kolu ym:n tutkimukseen viime vuodelta. Etuliitettä “brutto” ei mainita. Syntyy vaikutelma, että liikuntaa lisäämällä voitaisiin saavuttaa “huomattavia säästöjä yhteiskunnalle”. Todellisuudessa emme tiedä, voitaisiinko. Emmehän edes tiedä, mikä on liikkumattomuuden ja paikallaanolon nettovaikutus julkiseen talouteen. Jotta se saadaan selville, laskelmissa pitää ottaa huomioon säästöt, joita julkiselle taloudelle koituu liikkumattomuuden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista ja niiden vuoksi säästyvistä terveydenhuoltoja eläkemenoista. Tämä ilmeinen näkökulma on jäänyt tyystin huomiotta. Vaikka toisaalta: ei mainittu tupakointitutkimuskaan julkista keskustelua muuksi muuttanut. Hiljattain THL väitti: “Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020.” Meihin on iskostettu syvälle uskomus, että ihmisen hyvä ja taloudellinen hyöty kulkevat käsi kädessä. Jos tosiasiat eivät osu yksiin tämän uskomuksen kanssa, tosiasiat jätetään huomiotta. Harri Mannonen Kolme miljardia plussaa tai sitten ei URHEILU Laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista johtavat harhaan hyvin yksinkertaisesta syystä. HARRI MANNONEN ` ANALYYSI Lähteet: ` Kolu ym (2022): Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. ` savutonsuomi.fi. ` Tiihonen ym (2012): The net effect of smoking on healthcare and welfare costs. ` ukkinstituutti.fi ` vm.fi: Tupakkaverotus. Liikunta edistää terveyttä, mutta mikä on sen vaikutus julkiseen talouteen? Kuva Kouvola Junior Gamesista 2022. Näköislehtenä veloituksetta netissä pkank.fi VASTUULLINEN UUTISMEDIA KÄYTTÄÄ SANANVAPAUTTA JA KANTAA SIIHEN SISÄLTYVÄN VASTUUN. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä Liput 12€ Elimäen-Vilppulan NS ry Koria • www.elimaenvilppulanns.com • 040 749 6001 Sunnuntaitanssit 29.1. klo 15-19 Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva Orkesteri Vain käteismaksu Järj. Myllykosken-Ummeljoen EKL • 040-749 6001 • Liput 10€ (vain käteismaksu) Päivätanssit ke 1.2. klo 12-16 Elimäen-Vilppulan NS ry Koria www.elimaenvilppulanns.com Unelmavävyt Duo KAUPPAKESKUS VETURI puh. 0440 321 321 www.kino123.fi Elokuvaviikko pe 27.1. – to 2.2.2023 12 16 7 S 12 7 16 16 S 7 Joka päivä 14.15 18€ AVATAR: The way of water 3D Joka ilta 18.00, 20.00 15€ SISU Joka päivä 14.30 13€ PERTSA JA KILU – Faaraon sormus Joka päivä 16.15 13€ KILJUSET! Pe-la, ti, to 18.15 16€ AVATAR: The way of water 2D Su-ma, ke 18.15 16€ BABYLON Joka päivä 13.30 13€ SUPERMARSU 2 Joka päivä 15.30 14€ SAAPASJALKAKISSA: Viimeinen toivomus Joka ilta 17.45 15€ NAPAPIIRIN SANKARIT 4 Joka ilta 19.45 15€ M3GAN Elokuvaviikko pe 27.1. – to 2.2.2023 KUUSANKOSKITALO puh. 044 3753686 www.studio123.fi 7 12 12 12 12 7 16 16 7 To 2.2. 14.00 8€ Hopeatähti: EMILY Joka ilta 16.15 la-su 14.15, 16.15 14€ SAAPASJALKAKISSA: Viimeinen toivomus (dub) Pe, su-ma, ke 18.30 15€ I WANNA DANCE: The Whitney Houston movie La, ti, to 18.30 15€ BABYLON Joka ilta 16.30 la-su 14.00, 16.30 15€ A MAN CALLED OTTO Joka ilta 19.00 14€ SISU La-su 14.00 15€ HAMSTERIT Joka ilta 16.30 13€ PERTSA & KILU – Faaraon sormus Joka ilta 18.15 15€ DECISION TO LEAVE Lisää lähtöjä puolakka.com • ostosaikaa n. 7 h Tallinnassa • auto mukana Tallinnassa • ostokset autossa – ei kantamista • ei varausmaksua PÄIVÄMATKALLE TALLINNAAN KE 1.2. / 15.2. / 1.3. / 15.3. / 29.3. 65 € LA 11.2. / 4.3. / 18.3. 75 € PUOLAKAN VALMISMATKAT 05 5444 950 • puolakka.com • info@puolakka.com Tiedustelut ja varaukset MP-MESSUT Helsinki messukeskus la 4.2. 52 € (sis. lippu ja kulj.) m/s Finlandialla TALVISOITANNOT RUK:n Maneesissa su 5.2.2023 klo 14.00 LC Hamina/Bastioni Solisteina Marko Maunuksela Jukka Hallikainen Ella Tepponen Kai Huopainen Talvisoitanto-orkesteri kapellimestarina Jari Puheloinen Liput: 25 € (sisältää kahvitarjoilun) Konsertin tuotto Haminan vähävaraisille, nuorisolle ja Ukrainan hätää kärsiville. Ennakkomyynti: Suomalainen Kirjakauppa, Hamina. Ovelta tuntia ennen.
Keskiviikkona 25.1.2023 15 KT Yksiö Kotka 32m 2 , 1h, kk, et, kph/wc, vuokra 390e+vesi. Tied. P. 0405513196 Kuolinilmoitukset pkank.fi/ilmoita 05 210 4400 myynti@pkank.fi pkank.fi 05 210 440 Onko kitarallasi hankala soittaa? Teen KITARAHUOLTOJA edullisesti. KITARAN Perushuolto nyt 50,Puh:050-3544166 email:tapo1960@gmail.com Myydään kuivia koivu-/ sekaklapeja kotiin toimitettunu kouvolan ja kotkan alueelle. Puh 0405241300 KOUVOLAN AUTOHITSAUS-JA KATSASTUSPALVELU 045-7833 7699 Sekalaista SÄLEKAIHTIMEN KORJAUKSET. T:MI JUKKA PALVIMO 0405634737 Kirpputorit KAIKKI tuotteet -50 %! Huonekaluja, astioita ym. Teholan Kierrätysmyymälä, Tiilitie 4, (China Center). ma-pe 10-18, la 10-14 Tervetuloa! Karhulan keskusta, hyväk. 43 m2, keittiö uusittu mm.APK .Myös pesuk. on.Hissitalo,rans.parveke.Luottotiedot tarkistetaan ,ei mielellään kotieläimiä.p.050-5676222 32 m 2 Metsolassa lähellä AMK:ta. Vuokra 410e vesineen, vakuus 410e. Luottotiedot tarkistetaan 040 732 9928. Siisti yksiö Karhulan keskusta n. 28m 2 parveke on, vapautuu 01.03... 0400604628 Tarjotaan vuokralle Sotilastavaraa: Kunniamerkit, muistoristit, sotilaspuvut, lakit, miekat, pistimet, kypärät, Lottaja suojeluskuntamerkit ja -puvut sekä sotilasvalokuvat. P. 050-5346225. OSTETAAN AUTOJA 0-5000e TARJOA KAIKENKUNTOISIA . PIKKUVIKAISIA .KATSASTATTOMIA. YM /MAKSETAAN ROMUAUTOISTA TARJ. MOOTT KELK PUH 040 7098397 Ostetaan autoja ja veneitä käteisellä. 500e-50te Loppuvelan lunastus, myös vaihdot halvempaan! TIKANKATU 12 Kotka 0400604628 Kuolinpesien osto ja tyhjennyspalvelu, Tyhjennämme kesäasunnot, kesämökit, asunnot. Ostamme myös LP-levyt, rannekellot, Artek, valaisimet, design lasia, Alvar aaltoa. Soita 0449323484 www.tyhjennykset.? HALUATKO MYYDÄ AUTOSI? Soita ja tarjoa. Ehjät/edulliset huomioidaan nopealla käteiskaupalla. P. 041-4956675. OSTAN AUTON. EHJÄ/ROMU. Kaikenkuntoiset ajoneuvot kiinnostaa kun hinta/laatu kohtaa. Nopea nouto. 0403632114 OSTETAAN TRAKTOREITA KAIVINKONEITA PYÖRÄKUORMAAJIA. HUOM KAIKENKUNTOISET ! 0405076406 Kirpputori Aarrearkku ostaa muuttoja kuolinjäämistöt sekä kaikenlaista kodin irtainta. Puh 045 1116 114/Mika Solifer mopo, Pv, SM tai Honda Monkey. Myös varaosia noihin ja vanhat rannekellot kiinnostaa. Soittele. 0500193225. Onko nurkkiin jäänyt stereot +LP-levyjä, työkaluja, moottorisaha tai vanha mopo? 0452016090 Ostetaan Ostetaan miesten rannekelloja ja taskukelloja. Tarjoa rohkeasti! P.0505990331 Myydään Renault Clio hb -19 aj. 24tkm 5-ovinen, ac, navi, 2r ym. uutta vastaava. Honda Civic 1.8 hb -08 k10/-22 aj. 183tkm, 2r, ac, Tikankatu 12 kotka 0400604628 Opel Za?ra Comfort 1.8 be m. 2003, suksi box mukana, siisti tehokas auto, aj. 307 tkm. 2r, h, yht. 1650 e. Yhd. tai eriks. p. 0500 717631. KAAKON SUURNUMERO Varaa oma paikkasi 05 210 4400 • myynti@pkank.fi LUE PRINTTINÄ JA DIGINÄ! KESKIVIIKKONA 8.2. EDUSKUNTA VAALIT 2023 Kysy tarjousta vaalimarkkinointiisi! Voit yhdistää kauttamme PRINTIN JA DIGIN Soita ja kysy lisää: Piia Akkanen 044 776 0199 Kati Kilpeläinen 050 409 9571 KYMENLAAKSON SYÖPÄYHDISTYS RY Hyvinvointialue tutuksi yhdistysten jäsenille -ilta ke 1.2. klo 17-18.30 Kouvolan pääkirjaston auditoriossa. Tilaisuus tarkoitettu sydän-, syöpä, ja YHVI-yhdistysten jäsenille. Mukana aluevaltuutetut Inka Häkkinen Kouvolasta ja Riikka Turunen Pyhtäältä. Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään hyvinvointialueen toiminnasta! VREL Kotkan osasto ry Sääntömääräinen vuosikokous 2.2.2023 klo 12.00 Kumppanuustalo Viikarissa Mariankatu 24, Kotka. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Hitsaus-, katsastusremontit ym. PMK Autokorjaus Huom! Meiltä myös romuautojen noutopalvelu Tehontie 2-4, KVL-Tornionmäki 050-5668398 Sanan lamppu sananlamppu.fi Hengellisiä kirjoja Puh. 040-5372252 M at t.8 :2 5 H I.7 89 Jeesus, uskon alkaja. ”Opetuslapset herättivät hänet sanoen, ”Herra, auta meitä, me hukumme.” ”Tule, Jeesuksen luo, omaks’ osti hän Sun! ...Se sun onnehen vie, ja sun osas on taivas.” Toimittaja kolumnisti kalastaja Kalle RASKI s. 15.05.1949 k. 24.12.2022 Merestä olen minä tullut, ja mereen olen minä jälleen palaava. Tuhka sirotellaan läheisten läsnä ollessa Itäiselle Suomenlahdelle 3 mpk Kuolioluodosta koilliseen. Siunattu viimeiselle matkalle Kotkassa 13. tammikuuta. Kallea lämmöllä muistaen omaiset ja ystävät Silta Yhteiskristillinen yhdistys Su.29.1. klo.16.00 ELOKUVA NOAH, vapaasti raamattuun perustuva kertomus miehestä, joka saa Jumalalta tehtäväkseen rakentaa arkin, jossa eläimet pelastuvat vedenpaisumukselta. Vapaa pääsy! Kyminasemantie 10, Koria ? JÄRJESTÖT Rakkaamme Airi Annikki IMMONEN o.s.Reinikainen s.7.3.1930 Kotka k.28.12.2022 Kotka Äiti on maailman kaunein sana Kaivaten Tyttäret perheineen ,sukulaiset ja ystävät Kiitos Attendon henkilökunnalle ja saattohoidolle,äitimme saamasta hoivasta. ? RIVIDIVARIT
Keskiviikkona 25.1.2023 16 Seikkailua arkiseen. Jännitystä tylsyyteen. LIPUT HELPOSTI NETISTÄ www.kouvolanteatteri.? LIPPUKASSA p. 05 7400 330, ti-la klo 11-15 ja 3h ennen iltaesityksiä PUDOTUSPELI MYRSKYLUODON MAIJA PINTAREMONTTI ENSI-ILTA 28.1. ENSI-ILTA 27.4. PALAA OHJELMISTOON 16.2. OHJELMISTOSSA 22.4.ASTI OHJELMISTOSSA 11.3.ASTI VIERAILUESITYKSET: IMPRO NIMENI ON JACQUES BREL KOLME ILOISTA ROSVOA KEVÄTREVYY KOUVOLAN TEATTERIN KEVÄT: 30/28/15 € Ohjaus Tiina Luhtaniemi 34 /3 2/ 15 € 20 € Ke 22.2. klo 19 vier. Sari Siikander To 2.3. klo 19 Teatterimme oma improryhmä laittaa itsensä likoon viihteen ja huumorin hyväksi. 24 € Suuri näyttämö To 23.3. klo 19 Pe 14.4. klo 19 La 22.4. klo 13 Brelin sävellykset loistavat vangitsevina näyttelijä Veli-Matti Karénin tulkitsemana. 24 € Klubi Vierailujen liput on lunastettava viim. viikkoa ennen! Vierailuohjelmisto voi täydentyä, ajankohtaiset tiedot verkkosivuillamme. BURNAUSKISSS Burleski-ilta Pe 31.3. klo 19 Monipuolinen ja viihdyttävä kattaus esityksiä useilta burleskitaiteilijoilta ja -ryhmiltä, sekä showtanssiryhmiltä. 28 € Suuri näyttämö Jordi Galceran: Thorbjørn Egner: Kouvolan Teatteri esittää: Neljä työnhakijaa, yksi työpaikka. Luukusta tippuu kirje, jossa on tehtävä. Oletko valmis peliin, jossa kaikki keinot ovat sallittuja? Kevätrevyy tuo näyttämölle Joulushowsta päivitetyn vappuversion höystettynä uusilla numeroilla ja yllättävillä hetkillä. LIPUT MYYNNISS Ä NYT! Viihdettä ankeuteen. Ilmoittautumiset etukäteen jaana.vuorio-palmumaa@kouvola.fi. Lisätietoja: www.lastenkulttuuriviikot.fi sekä www.kouvola.fi/lastenkulttuuriviikot. Vauvasirkus Meritähdenlento • to 9.2. klo 12 Kouvolatalon tanssisali • Sirkusryhmä Blind Gut Companyn esitys • suositusikä alle 1 vuoden Maalauspajat lapsiperheille • su 19.2. klo 10 ja klo 11.45 Kouvolatalon 1 krs. kuvataideluokka • ohjaajana Nia Maria Haaranen Vauvateatteri Silkkipaperitaivas • la 11.2. klo 10 ja klo 13 pääkirjastossa • Kulttuurivaltakunta OSK:n ja Suomen Kiertueteatterin esitys • suositusikä 3-12 kk Lapsiperheille maksuttomia tapahtumia Kouvolassa