lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 1 | 2017 KärKIottelu hauKat – GrIFK lauantaIna 7.1.2017 Länsirannikon II-divisioonalohkon voittajasuosikit (ennen pudotuspelejä): Mitäs täällä tapahtuu? Ma-Pe 09-21 La-Su 12-21 www.holopaisenpuulaaki.fi p. 050 3510 557 risto.holopainen@hotmail.fi Tilaukset on mahdollista tehdä puhelimitse aukioloaikoina. Muina aikona tilaukset voi jättää kotisivujen kautta, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Toimitamme polttopuuta pääkaupunkiseudulle Helsinki, Vantaa ja Espoo sekä lähialueille Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Tuusula, Kerava ja Järvenpää myydään kuivaa koivuklapia 1 irtomotti 90 € 2 irtomottia 150 € 3 irtomottia 200 € Isommat erät sopimuksen mukaan. Kuljetus sisältyy hintaan. Vanha tuolisi voi olla kuin uusi Nahkelantie 99, 4300 Tuusula puh. 040 503 6114 www.verhoomoisotati.com liisa@verhoomoisotati.com Facebook: Verhoomo Isotäti Perinteiset ja nykyaikaiset verhoilutyöt Laadukkaat verhoilukankaat KENKÄ S Sibeliuksenkatu 10, Järvenpää (kävelykadulla) p. 044 544 5461 | www.kenka-s.fi Av. ark. 10-17.30, la 10-14 TERVETULOA! TyhjENNySmyyNTi TALO pURETAAN Kaikki jalkineet alenettu! 10-70% Jalkaan sopivuus korotukset ja levitykset iLmAiSEKSi 31.3.2017 asti. Poikkeuksellisesti, hyväkuntoisten huopatossujen vaihtoviikko koot 20-50 Suutaripalvelut: Korkolaput 15 € pari Kakkosdivarin huippuottelu Järvenpäässä 7.1. Haukat kohtaa Granin ilman valmentajaa. Jääkiekon kakkosdivisioonan Etelälohko eteni syksyllä tukevasti suosikkien komennossa. Järvenpään Haukat ja Kauniaisten GrIFK kaksikko onkin nykäissyt toistakymmentä pistettä eroa seuraaviin. Kärjessä Haukat on kerännyt pisteen enemmän kuin ottelun vähemmän pelannut GrIFK. Joulutauko pyyhitään pois jaloista neljän ottelun kierroksella lauantaina 7. joulukuuta. – luvassa on runkosarjavoiton kannalta heti isoin mahdollinen ottelu, kun GrIFK matkaa reissaa Järvenpäähän. Grani on vienyt kaksi aiempaa ottelua nimiinsä, joten Haukoille olisi itseluottamuksen kannalta nyt tärkeä paikka ottaa voitto, toteaa asiantuntija Juha Kvist. Kokonaisuutena Etelälohko on kakkosdivarin lohkoista tasaisimpia. Kukaan tuskin enää pystyy uhkaamaan kärkikaksikkoa taistelussa lohkovoitosta, mutta kaikilla joukkueilla on edelleen mahdollisuus yltää pudotuspeleihin. – lohkon heittopussiksi ennakoitu Kirkkonummen Salamat on odotetusti viimeisenä, mutta se on pystynyt vääntämään sekä Haukat että Hoki Klupi Hyvinkään jatkoajalle asti, joten Salamat voi olla hyvinkin kiinnostava joukkue, Kvist vinkkaa. – Salamoiden riveistä pistää silmään etenkin Juuso Mansikkamäki, joka oli voittamassa Bluesissa A-nuorten SM-kultaa keväällä 2009. Nyt hän on tehnyt 13 pelissä 20 tehopistettä, mikä on komea saldo selkeänä altavastaajana lähes joka peliin lähtevältä joukkueelta. hyvinkään Hoki Klupin Jesse Tetri (15 pelissä 17+18) johtaa selkeästi lohkon pistepörssiä, mutta kokonaisuutena hyvinkääläisjoukkue on ollut pettymys. – Joukkue oli ennakkoarvioissamme tyrkyllä kolmen kärkeen, mutta aika nihkeää on ollut. Kausi lähti mahdollisimman kehnosti liikkeelle kolmella tappiolla, eikä joukkue ole saanut pistettäkään kärkikaksikolta, Kvist ynnää. Positiivisin yllättäjä tulee Vantaalta. HC Vantaa oli kauden alussa tyrkyllä jopa putoamistaisteluun, mutta joukkue porskuttaa komeasti kolmantena. – Kurinalaiselta vaikuttaa: ? haukat ? griFk ? h.k.h. ? hC Vantaa ? nikkarit ? kjt m ? Viikingit ? Wolf ? hCk salamat myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: Vantaalaiset ovat ottaneet ylivoimaisesti vähiten jäähyjä, ja alivoimamaalejakin on vastaavasti syntynyt peräti neljä, toteaa Kvist. nousijajoukkue Sipoo Wolfia ennakoitiin pohjalle Salamoiden seuraksi. Sipoolaiset saivat syksyllä HIFK:n junioreista avukseen 18-vuotiaan maalivahdin Julius Avenin, joka lunasti paikkansa upeasti: Isokokoinen Aven torjui syksyllä seitsemässä pelissään lohkon parhaalla torjuntaprosentilla ja hinasi osaltaan Wolfin sarjassa tällä hetkellä viidenneksi. oman lisämausteensa lauantain peliin tuo Haukkojen valmentajan vaihtuminen. Kimmo Jeskanen jätti vuodenvaihteessa eronpyyntönsä seuralle ja johtokunta on päättänyt kunnioittaa tätä pyyntöä, johon ei Haukkojen FB-sivujen mukaan liity sen kummempaa dramatiikkaa. haukat vs. GriFk Lauantaina 7.1 klo. 18.50 k-rauta areena
4 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1 | 2017 Joulukuusi saa kyytiä loppiaisena – ohjeet kuusen hävittämiseen Valtaosa joulukuusen hankkineista vie sen ulos loppiaisena. toiset heittävät kuuselle hyvästit heti joulun jälkeen uutena vuotena, mutta osassa kodeista nautitaan kuusesta aina tammikuun puoliväliin asti. kokosimme vinkit kuusen hävittämiseen. vaikka paketit ovat jo hyvän aikaa sitten kadonneet kuusen alta, kuusenkynttilät loistavat vielä monessa kodissa. Valtaosa joulukuusen hankkineista suomalaisista vie sen ulos vasta loppiaisena. – Suurin osa suomalaisista päättää joulun vieton loppiaisena. Joulukoristeiden pakkaaminen pois ja joulukuusen hävittäminen kuuluu monella päivän rutiineihin, kertoo kuusikauppiaaksikin ryhtyneen Hong Kong tavaratalojen markkinointijohtaja Elina Standertskjöld-Nordenstam. näIn hävItät aIdon KuuSen Kolmella neljästä suomalaisesta on joulukuusi ja lähes puolet kuusen hankkineista suosii metsäkuusta. Siinä missä muovikuusen voi kärrätä varastoon odottamaan seuraavaa joulua, aidosta kuusesta täytyy hankkiutua eroon. Kokosimme muistilistan kuusen riisumiseen ja hävittämiseen. MInne KuuSI Kannattaa vIedä? ? joulukuusen voi viedä kaatopaikalle, käyttää polttopuuna tai hakettaa puutarhakäyttöön. ? jos kuusi päätyy kaatopaikalle, älä kuitenkaan laita sitä jäteastiaan. ? selvitä taloyhtiösi käytännöt: monissa taloyhtiöissä kuusen voi tiettynä aikana jättää roskakatoksen tai roskisten viereen, josta se kerätään pois. ? omakotiasukkaat voivat viedä joulukuusen itse jäteasemalle. monissa kunnissa sen voi tehdä maksutta. MIten KuuSI Kannattaa hävIttää? ? suojaa lattia ennen kuin riisut kuusen koristeista, jotta koristeiden mukana irtoavat neulaset on helpompi siivota. ? saksi sen jälkeen oksat jätesäkkiin. ? kuljeta runko esimerkiksi vanhan lakanan avulla ulos. ? jos viet kuusen jäteasemalle, ota oksat tai koko kuusi pois jätesäkistä, jotta ne eivät mene sekajätteen sekaan. MIlloIn KuuSI vIedään PoIS SISältä? ? heti aaton jälkeen 4 % ? uutena vuotena 12 % ? loppiaisena 67 % ? tammikuun puolivälissä 14 % ? helmikuussa 3 % Mitäs täällä tapahtuu? nämä ovat suosituimmat uudenvuodenlupaukset HyVän uudenvuodenlupauksen voi toteuttaa joka päivä uudenvuodenlupauksia kritoisoidaan niiden lyhytjänteisyydestä. Yksi elämä -asiantuntijoiden mukaan lupaukset ovatkin usein liian armottomia. Hyvä muutostavoite on sellainen, jonka voi toteuttaa joka päivä riippumatta siitä, onnistuiko se eilen. uudenvuodenlupauksissa on paljon hyvää. Tammikuussa saa innostua uudesta. Olisi kuitenkin hyvä miettiä, miten uudenvuodenlupaus kantaisi yli tammikuun, talven kevään ja koko vuoden. diabetesliiton liikuntasuunnittelija Eira Taulaniemen mukaan uudenvuodenlupausten ongelma on, että niissä usein yritetään haukata liian iso pala kerralla. ”valtavan elämänmuutoksen tekeminen ei tyypillisesti onnistu uudenvuodenlupauksen voimin. Lupauksen pitäisi istua omaan elämäntyyliin, sopia arkeen ja olla linjassa omien tavoitteiden kanssa. Tavoite voi olla mikä vain: vähentyneet selkäkivut, ajanvietto parhaan ystävän kanssa tai mahdollisuus viedä lapsenlapset puistoon”, Taulanniemi luettelee. hyvä JatKuu taKaPaKIn JälKeenKIn Lupaus liikkua ja parantaa kuntoa on uudenvuodenlupauksista yleisin. Näin oli ainakin kaksi vuotta sitten, kun Yksi elämä keräsi 2220 suomalaista uudenvuodenlupausta omaan verkkopalveluunsa. Toiseksi suosituin lupaus oli ruokatottumusten parantaminen, ja kolmantena tuli perheen ja ystävien parempi huomioiminen. ”Jos uudenvuodenlupauksen ajattelee päätöksenä, on helpompi suhtautua vaikeisiin hetkiin. Päätös kantaa niiden yli. Takapakin jälkeen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä tavoittelee, millaista iloa muutos tuo, miksi haluaa jatkaa. Myös tavoitteet saattavat muuttua matkalla; ei niiden tarvitse pysyä samanlaisina aina”, Aivoliiton liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki kertoo. tammikuun liikuntainnostus tekee hyvää juhlakauden herkuttelun jälkeen. Armottomuuus ja pakolla liikkuminen eivät kuitenkaan tuo toivottuja tuloksia. Liikuntasuunnittelijat kannustavat innostumaan liikunnasta. Muutamat perusasiat kannattaa pitää mielessä: ? tee päätös, älä lupausta. päätös laittaa sinut pohtimaan omaa liikuntahistoriaasi ja löytämään sieltä sinulle ominaisia tapoja liikkua. päätös kantaa sinut takapakkien yli ja auttaa pitämään motivaatiota yllä. ? tee pieniä, hyviä päätöksiä. koko elämän laittaminen remonttiin tammikuussa johtaa helposti pään seinään hakkaamiseen ja liikunnan ilon kadottamiseen. ? ole itsellesi armollinen. pysähdy säännöllisesti miettimään, mitä liikunnalta toivot. joskus arki ei etenekään niin kuin suunnittelit. silloin liikunnankin pitää voida joustaa. ole kekseliäs, ja löydä sinulle luontevia liikunnan paikkoja! ? aseta itsellesi tavoite. kun tiedät mitä liikunnalta tavoittelet, motivaatiosi pysyy korkealla. SuoMalaISten uudenvuodenluPauKSet ? lupaus liikkua ja parantaa omaa kuntoa 28 % ? lupaus muuttaa ruokailutottumuksia 15 % ? lupaus huomioida perhe ja ystävät 11 % ? lupaus pudottaa painoa 9 % ? lupaus pitää itsestä parempaa huolta 8 % ? lupaus stressata vähemmän 7 % ? lupaus vähentää alkoholin käyttöä 5 % ? lupaus nukkua enemmän 5 % ? lupaus positiivisemmasta elämänasenteesta 4 % ? lupaus oppia uutta/uusi harrastus 3 % ? lupaus lopettaa tupakointi 3 % ? lupaus nauttia elämästä 3 % lähde: yksi elämä, suomalaisten uudenvuodenlupaukset 2015, n=222
keRaVa 5 www.kerava-lehti.net n. 40 LTR säkki 20,TARJOUS /4 säkkiä Koivuklapit 5,90 kpl Teboil Kerava puh. 020 768 9313 Huolto 020 768 9314 Kannistonkatu 1 ark. 06.30-21, la 08-20, su 10-20 Tarjous voimassa 2.2.2017 asti www.kerava-lehti.net www.facebook.com/keravalehti kaupunkilehti erava Suosi paikallista! Löydät lähipalvelukartan myös netistä: www.hellas-lehti.fi www.kerava-lehti.net PALOPELLONKATU 1. PUH. 09-271 1122 AVOINNA ARK 10-19 LA 10-16 www.jatapet.? Satu hänninen Satu hänninen ei lupauksia tänäkään vuonna Tapaninpäivän perinteinen kävelyretki tänä vuonna suuntautui tuusulanjärven rannoille mielenrauhaa hakemaan ja jouluhöyryjä päästelemään. Oli upeaa seurata retkiluistelijoiden kaunista liitoa ohuella, kirkkaalla ja veden peittämällä jäällä. näytti aivan siltä, kuin taivas ja veden peittämä jää jotenkin kohtasivat toisensa auringon valaistessa pitkästä aikaa maisemaa ja pilvien kuvastuessa jään pintaan. Yksinäinen pilkkijä tallusteli vetisellä jäällä ja poraili reikiä yrittäen kai saada joulukalat vielä kiinni, vaikkakin hieman jälkikäteen. Hieman jännitti pilkkijän puolesta, jos ohut jää pettääkin ja pilkkijä putoaa kylmään veteen. Täältä korkealta kalliolta ei pysty laskeutumaan ajoissa auttaakseen. Taitaa kuitenkin hänellä olla pitkä kokemus, taito ja tieto, missä voi turvallisesti liikkua. Kuten kuvasta näkyy, sen verran vuosi 2016 minullekin paineita keräsi, että voimain tunnossa kokeilin kiven kestävyyttä ja samalla ajattelin, näkyisikö tämän viisaan vanhan kiven sisältä tulevaisuuteen. Voin kertoa, että ei näkynyt. Vuoden 2016 tapahtumat tiedetään, niistä selvittiin jotenkin kuivin jaloin ja toivottavasti myös jotain opittiin. Alkava vuosi 2017 on vain otettava positiivisin mielin vastaan päivä kerrallaan. Suomalainen sanonta, mennään läpi vaikka harmaan kiven, voi toteutua, kuten kuvakin kertoo. Kun tahtoa, uskallusta ja voimia riittää, tuloksiin päästään. Tämän joulun mukavin asia mielestäni oli suomalaisten kasvava tahto auttaa heikompaan asemaan ajautuneita kansalaisiaan ja tämä hyvä tahto on tuottanut mahtavia tuloksia. Toivottavasti tällainen asenne leviää muuallekin maailmassa, autetaan heikompaa aina tarvittaessa, eikä vain jouluna. Varmaa on se, kun teet toiselle hyvää, sinäkin koet jotakin pientä kivaa elämässäsi. Onneksi on vielä paikkoja, joissa on turvallista elellä, lomailla ja suunnitella sekä rakentaa parempaa huomista. Yksi tällainen paikka Suomen lisäksi taitaa olla Kanarian saaret. Vuosi on vaihtunut, raketit, paukut ja ilotulitteet täyttäneet taivaan. On kuitenkin hienoa, että ei tarvitse antaa mitään pakollisia lupauksia, jotka jo tammikuun puolessa välissä ovat unohtuneet. Aloitetaan jokainen päivä niin kuin se olisi vuodenvaihde hyvine lupauksineen ja päätöksineen. Tehdään toisillemme hyvää ja näin maailma muuttuu, ainakin meidän lähellämme, jälleen hieman paremmaksi paikaksi. Antoisaa ja elämysrikasta vuotta 2017 jokaiselle! Varmaa on se, kun teet toiselle hyvää, sinäkin koet jotakin pientä kivaa elämässäsi.
6 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1 | 2017 Jokatalvinen taistelu lumikasoja vastaan on totta myös eteläisimmässä Suomessa. Kun lunta sataa paljon, suurimmissa vaikeuksissa eivät ole autoilijat, vaan erilaisia apuvälineitä käyttävät ihmiset. Esimerkiksi pyörätuolin, rollaattorin tai vaikka lastenvaunujen kanssa liikkuminen umpihangessa tai puutteellisesti auratulla jalkakäytävällä voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. – huonoin tilanne on nimenomaan asuntojen pihoilla, sillä niiden auraus on kiinteistönomistajien vastuulla. Esimerkiksi palvelutalojen kulkuväylät voivat olla niin tukossa, että niiden lähelle ei pääse invatakseilla. Työnnä siinä sitten umpihangessa auton painoista sähköpyörätuolia, puuskahtaa pyörätuolilla liikkuva Pirkko Kuusela. – Kaupungille lähtiessä täytyy miettiä, voiko siellä liikkua ilman että täytyy tilata taksi jokaista puolen kilometrin siirtymää varten, Kuusela lisää. Jalkakäytävät ja invapaikat ovat myös suosittuja aurauslumen varastointipaikkoja. Kun invapaikalla on parimetrinen lumivuori, liikkumisesteisen ihmisen on vaikeaa päästä vaikkapa kauppareissulle. – Kun lunta sataa paljon kerralla tai lumisade jatkuu pitkään, talvikunnossapidon järjestelmät joutuvat koetukselle. Aurattavia alueita on paljon ja ne pitäisi hoitaa jopa monta kertaa päivän aikana. Lisäksi taloyhtiöissä pihaalueilla täytyy huomioida talviolosuhteet esimerkiksi liukkaus, lumen auraussuunnat ja lumen kasauspaikat, toteaa esteettömyysasiantuntija Harri Leivo Invalidiliitosta. Jos kinokset kyllästyttävät, Invalidiliiton Pääkallokelitverkkosivustolta voi tarkistaa, kuka vastaa tietyn alueen talvikunnossapidosta. Kiinteistön omistajan vastuulla on esimerkiksi kiinteistön rajalla kulkeva jalkakäytävä. Myös jalkakäytävän viereen aurattujen lumien poisto kuuluu kiinteistön omistajalle. Kunta puolestaan vastaa ajoväylistä sekä yhdistetyistä jalkakäytävä-pyöräteistä. Talvikunnossapidon velvollisuuksiin kuuluvat esimerkiksi lumen ja jään poisto, liukkauden torjunta ja aurattujen lumien poiskuljetus. VUOKRAA ASTIAT JUHLIISI Astiat pieniin sekä isompiin tilaisuuksiin, vuokraat vain ne mitä tarvitset ja palauttaa voit likaisena PESE ITSE!! VUOKRAA PAINEHUUHTELULAITE Sohvat, patjat, autonpenkit, matot ym. kangaspinnat. Yhtä helppoa kuin imurointi ! HELPOTA MUUTTOASI! Vuokraa puhtaat muoviset muuttolaatikot. Meiltä myös nokkakärryt, jätesäkit, kiristekalvot ym. POPNET OY ASTIA-, MUUTTOLAATIKKOJA SIIVOUSKONEVUOKRAUS www.popnet.fi, popnet@popnet.fi Puh. 0400 472 993, Nahkelantie 99, Tuusula. leikkiin heittäytyminen tuo iloa ja lisää luovuutta leikki tekee hyvää kaikenikäisille. leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja osallistua. Leikin avulla lapsi oppii monia taitoja, kuten kykyä kuvitella. Leikkimällä lapsi myös hahmottaa ympäristöään, jakaa kokemuksia toisten kanssa ja luo suhteita itseensä, muihin ja koko maailmaan. Lapsi tarvitsee aikuisen huomiota, kannustusta ja läsnäoloa. Mitä enemmän jaamme ilon tunteita lapsen kanssa, sitä enemmän vahvistamme lasta. – Leikin merkitys lapselle yleensä tunnistetaan, mutta se, että leikki on hyväksi myös aikuisille, saattaa unohtua. Leikkiin heittäytyminen rentouttaa ja lisää kykyä luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Juuri sitähän moni aikuinen kaipaa, Koko Suomi leikkii -hankeen päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen muistuttaa. ”Suosituimmat leikit ovat edelleen hippa, askartelu, lautapelit sekä kutitusja hassutteluleikit.” Koko Suomi leikkii -hanke kysyi suomalaisilta mitä leikki heille merkitsee. yli puolet vastaajista leikkii viikoittain, yleisimmin perheenjäsenten kesken. Koko Suomi leikkii -hanke toteutti syksyllä 2016 kyselyn, jonka mukaan sekä lapset että aikuiset pitävät leikkimisestä ja arvostavat vapaata yhdessäoloa. Suurin osa vastaajista oli leikkinyt viimeksi joko samana päivänä tai viikon sisällä. Eniten leikitään omien perheenjäsenten kanssa. Kyselyyn vastasi 322 aikuista ja lasta, joista 96 prosenttia kertoi leikin tuottavan heille iloa. 79 prosenttia oli sitä mieltä, että leikkiessä saa uusia ideoita. Lapset leikkivät mieluiten ulkona erilaisia pihaleikkejä, kuten hippaa, tervapataa ja kirkonrottaa. Sisäleikeistä suosittuja ovat askartelu ja piirtäminen, nukeilla, pikkuautoilla sekä legoilla leikkiminen. Aikuisten suosiossa ovat korttija lautapelien pelaaminen, lauluja kutitusleikit sekä lapsen kanssa yhdessä hassutteleminen. avoimissa vastauksissa korostuivat leikkiin heittäytymisestä ja yhdessäolosta syntyvä ilo. ”Vaikka olen aikuinen, koen leikin todella tärkeänä asiana. Koen, etten ole kasvanut kokonaan aikuiseksi ikinä. Toivoisin yhä, että voisin leikkiä vapaasti joidenkin läheisten ihmisten kanssa silloin tällöin, heittäytyä täysillä ja unohtaa kaiken muun. Teatterimaailma on yksi paikka, missä voi eräällä tavalla leikkiä.” Nainen, 28 v. ”Piiloleikki 3 v. lapsenlapsen kanssa. Voi sitä riemua ja jännitystä, ihmettelyä ja löytämisen riemua! Aikuisen mieli asettuu niin helposti lapsen kanssa samalle virittyneisyyden tasolle, aina löytyy aikaa pienelle piiloleikille ja sydämestä kumpuaa nauru.” Nainen 60 v. ”Kuningatar-leikki. Mielikuvitusleikki, leikkii, että on kuningatar ja pikkusisko saa olla prinsessa.” Tyttö 3 v. ”Kaverin kanssa ulkona leikkiminen on tosi kivaa.” Poika 5 v. ”Pelaamme mieheni kanssa usein, lähes päivittäin, Halma-peliä. Se on meillä ollut pelilauta yli 50 vuotta. Lapsuuden kodissa sitä pelattiin lähes joka päivä tiskivuorosta. Meillä nykyään kone tiskaa, mutta pelaamme sitä aterian jälkeen. Näin ikääntyvänä se on hyvää muistivalmennusta.” Nainen 55 v. taustaa: koko suomi leikkii on suomen kulttuurirahaston rahoittama ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä suomen Punaisen ristin kanssa vuosina 2014–16 toteuttama hanke. sen tavoitteena on ollut innostaa suomalaisia leikkimään yhdessä ja luoda kaikkiin suomen kuntiin avoimia sukupolvien kohtaamispaikkoja, terhokerhoja. terhokerhoissa leikitään ja vietetään kiireetöntä aikaa yhdessä. terhokerhoja on 250 kunnan alueella yli 300. Moni jää lumikeleillä kotinsa vangiksi Mitäs täällä tapahtuu?
lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 1 | 2017 vuodenvaihde toi muutoksia apteekkiasiointiin VuodenVaiHteen mukanaan tuomia merkittävimpiä muutoksia ovat paperiresepteistä luopuminen, reseptien voimassaoloajan piteneminen vuodesta kahteen vuoteen sekä peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälin tarkempi seuranta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laaditaan siis sähköisesti vuoden alusta lukien. Lääkäri voi antaa lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki muuttaa reseptit sähköisiksi. Potilas ei voi enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Vuoden 2017 alusta lukien lääkemääräysten voimassaoloaika pitenee kahteen vuoteen. Aiemmin resepti oli voimassa vuoden. Tavoitteena on vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Kelan lääKeKorvauSMenoJa leIKataan Uudet ja aiempaa kalliimmat lääkkeet kasvattavat Kelan lääkekorvausmenoja. Kasvun hillitsemiseksi hallitusohjelmassa on päätetty, että Kelan lääkekorvausmenoja leikataan 150 miljoonalla eurolla, josta 134 miljoonan euron leikkaus toteutetaan vuonna 2017. Säästöt toteutetaan lääkkeiden hintakilpailua lisäämällä, lääkejätteen vähentämisellä, järkevän lääkehoidon edistämisellä ja muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinien siirtämisellä alempaan erityiskorvausluokkaan. KorvauKSIIn tarKeMPI Seuranta Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälin seurantaan kiinnitetään vuodenvaihteen jälkeen aiempaa tarkemmin huomiota. Aiemmin sama käytäntö on koskenut erityiskorvattavia ja rajoitetusti peruskorvattavia lääkkeitä. Tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä. Peruskorvattavista reseptilääkkeistä voi jatkossa saada Kela-korvauksen vasta, kun edellinen lääke-erä on käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä saa korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Kuukauden lääkehoidossa jousto on yksi viikko ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa. Kalliita, yli 1 000 euroa pakkaukselta maksavia lääkehoitoja saa jatkossa kerralla korvattuna vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän. Erityisen kalliita lääkkeitä käytetään esimerkiksi syövän, veren hyytymishäiriöiden ja reuman hoidossa. Kelan tilastojen mukaan tällaisia pakkauksia on myynnissä alle 200. Tällaisia lääkkeitä hankkivat asiakkaat haluavat toisinaan jo nyt lääkeostonsa pienemmissä erissä, koska kalliiden, usein esimerkiksi kylmäsäilytystä vaativien lääkkeiden säilyttäminen kotona koetaan riskiksi. Kuukauteen rajoitettu korvausoikeus koskee vain pientä osaa lääkkeiden käyttäjistä. Korvausta tällaisista lääkkeistä saa noin 29 000 henkilöä. Säästöpotentiaali on kuitenkin merkittävä, sillä kalliista lääkkeistä maksetut korvaukset ovat noin 370 miljoonaa euroa vuodessa eli noin neljännes kaikista lääkekorvauksista. Valtaosa lääkkeiden käyttäjistä voi siis edelleen hankkia lääkkeensä apteekista korvattuina kolmen kuukauden välein. Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään vuoden vaihteessa alempaan erityiskorvausluokkaan. Muutoksen jälkeen Kela korvaa niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus on samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimoja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyy yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa. Hintakilpailua lisätään esimerkiksi siirtämällä epilepsialääkkeet apteekissa tehtävän lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piirin silloin, kun niitä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin epilepsiaan. Muissa käyttöaiheissa lääkitys voidaan jatkossa vaihtaa apteekissa edullisempaan vastaavaan valmisteeseen. lääKeMääräyKSIIn MuutoKSIa Huumausaineiksi luokiteltavien sekä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden reseptit ovat kuitenkin jatkossakin voimassa vain vuoden. Ennen vuoden 2017 alkua kirjoitetut lääkemääräykset ovat voimassa yhden vuoden. Niillä voi asioida apteekissa normaalisti lääkemääräyksen voimassaolon loppuun asti, eikä niitä muuteta apteekissa sähköisiksi. lääKeKorvauSten yleISet PerIaatteet SäIlyvät ennallaan Kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu (50 euroa), lääkekorvausluokkien korvausprosentit (peruskorvaus 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %) sekä ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa (4,50 euroa / lääke) eivät muutu. Vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee 605,13 euroon. Asiakkaan itse maksama osuus korvattavista reseptivalmisteista kerryttää lääkkeiden vuosiomavastuuta. Jos tämä raja ylittyy, asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jolloin hän maksaa korvausten piiriin kuuluvista lääkkeistään vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa / lääke. näMä Muuttuvat ? korvattavien lääkkeiden hankintaväliä seurataan tarkemmin. ? erittäin kalliita lääkkeitä korvattuina vain kuukauden tarve kerrallaan. ? diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan erityiskorvausluokkaan. ? epilepsialääkkeet apteekissa tehtävän lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piirin silloin, jos niitä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin epilepsiaan. ? Vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee 605,13 euroon (610,37 euroa vuonna 2016). ? lääkäri määrää lääkkeen vain sähköisellä reseptillä häiriötai poikkeustilanteita lukuun ottamatta. ? lääkemääräysten voimassaolo pitenee yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. näMä ennallaan ? alkuomavastuu 50 euroa / kalenterivuosi ? peruskorvaus 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %. ? ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa (4,50 euroa / lääke). ? Vuosiomavastuun eli lääkekaton täytyttyä lääkekorvausten piiriin kuuluvista lääkkeistä asiakas maksaa vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa / lääke. ? lääkemääräykset, joilla on määrätty huumausaineiksi luokiteltavia tai pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, ovat voimassa vuoden. Kunnallisvaaliehdokas tavoita lähimmät äänestäjäsi lehtemme sivuilla! kerro äänestäjille asioista, joita aiot valtuustossa ajaa. lähilehdessäsi kerrot viestisi tutussa ja luotettavassa ympäristössä ja teet lukijaan vaikutuksen. voit valita perinteisen lehti-ilmoituksen tai juttumuotoisen artikkelin. lehtimainonnan lisäksi saat meiltä edullisesti ehdokasesitteesi painatuksen ja kotitalousjakelun, sekä näkyvyyden verkkomedioissamme. ota yhteyttä asiantuntijoihimme – saat vinkkejä printin ja verkon tehokkaaseen hyödyntämiseen KarI J. MattIla 050 563 5462 PeKKa SärKISIlta 050 555 3252 PenttI SIrvIö 045 261 0260 olavI Suhonen 045 164 4314 MattI hännInen 045 261 0240 tärkeät päivämäärät tämän vuoden kuntavaaleissa: vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4. ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4. ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 28.2. ennen klo 16
8 keRaVa 1 | 2017 Asunnoissa on 2 kk:n käyttövastikkeen suuruinen vakuusmaksu sekä kohdekohtaiset vesija auto paikkamaksut. Haku asumisoikeusasuntoihin: www.ta.fi/asunnon-hakeminen KATSO TARKEMMAT TIEDOT KAIKISTA KOHTEISTA TA.FI TA.fi?–?ASUMISOIKEUSASUNNOT Asiakaspalvelukeskus Puh. 045 7734 3777 info@ta.fi SEURAA TA.fi / TA-YHTIÖT Yhteydenotot Terhi Halla, puh. 045 7734 3818, myynti.helsinki@ta.fi Kerava, Ahjonlaakso | Itäkaari 1 Kerava, Ahjo | Takojankuja 6 A ja 8 A Huoneisto Pinta-ala m 2 Asomaksu n. Vastike /kk n. 3h+k+s 77,0 27.651 € 808 € Huoneisto Pinta-ala m 2 Asomaksu n. Vastike /kk n. 3h+kt+s 64,5 28.555 € 702 € 3h+kt+s 66,0 29.001 € 710 € AS UM IS O IK EU S AS UM IS O IK EU S Kaksitasoinen rivitalokolmio, jossa oma piha. Uusitut pintamateriaalit koko asunnossa. Yhteinen suuri leikkialue taloyhtiöllä. Rauhallinen kaupunginosa lähellä Sipoon rajaa. Uudenveroiset kolmiot vuonna 2014 valmis tu neessa kerrostalossa. Lähellä hyvät harras tusmahdollisuudet, koulu, päiväkodit ja päivittäistavara kauppa. XII I II III IV X1 Ostetaan ja myydään vanhoja tavaroita retrosta nykyaikaan! AvOinnA: Arkisin 10-18 La 10-14 Suljettu torstaisin ja sunnuntaisin Santaniitynkatu 7 C, Kerava 040 728 82 09 Arto Seppänen Kirpputori Keravan Löytö Maksuttomia tutustumistunteja, tule tanssimaan! Street-ilta torstaina 12.1.2017 Keravan lukion tanssisalissa. Tuntiaikataulu: www.keravantanssiopisto.fi Tanssipäivä lapsille ja nuorille perjantaina 13.1.2017 Keravan Pilatessalissa Ahjon ostarilla. Joulukuuset voi upottaa veteen kalojen hyödyksi JoulukuusTa ei Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön mukaan kannata heittää pois, vaan sen voi kierrättää hyötykäyttöön kalojen hyväksi. Veteen upotetut joulukuuset toimivat erinomaisina kalojen kutualustoina. Kaupunkien ja suurten taajamien rantavedet ovat usein raivattuja, ruopattuja ja rakennettuja. Tällaisissa ympäristöissä on pulaa ahventen ja muiden keväällä kutevien kalojen kutupaikoista, mikä voi merkittävästi rajoittaa kalakantojen kokoa. Tilannetta voidaan parantaa upottamalla veteen joulukuusia, jotka toimivat erinomaisia kutupaikkoina. Nämä turoiksi kutsutut kutualustat toimivat myös suojapaikkoina vastakuoriutuneille kalanpoikasille, sekä keräävät pieniä vesieliöitä tarjoten näin ravintoa kalojen kasvuun.On muistettava, että kuusen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Niitä ei myöskään tulee upottaa sellaiselle alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa haittaa vesiliikenteelle. kuvassa ahvenen mätinauhoja kuusen oksilla. Juha OJahaRJu Ota nämä asiat huomioon, kun liikut jäällä viime vuoden lopulla ja heti uuden vuoden alussa on saatu nauttia peilijäistä. erityisesti retkiluistelijiat ovat herättäneet huomiota lumettomassa maisemassa. kauhisteluista huolimatta retkiluistelu on turvallinen jäällä liikkumisen muoto – kunhan sen tekee oikein. ”Kaiken jäällä liikkumisen lähtökohta on tuntea sen kantavuus. Tuttuja ja turvallisia jäitä ei ole”, turvallisuusvastaava Jouni Hakola Suomen Retkiluistelijoista muistuttaa. Hyvä muistisääntö on, että viiden sentin teräsjää kantaa ihmisen. ”Mutta koska jään paksuus vaihtelee, tulee pääasiassa liikkua selvästi paksummalla jäällä. Jään paksuuden luotettava tutkiminen onnistuu parhaiten tukevalla, teräskärkisellä sauvalla. Hiihtosauvalla ei jään pintaa saa rikki kuin pari senttiä ja se ei ole riittävä tieto kantavuuden selvittämiseksi”, Hakola kertoo. Jään paksuus selviää myös kairaamalla. Kokeneet kalamiehet liikkuvatkin siten yleensä turvallisesti. Mitä ohuempaa jää on, sen useammin sen paksuus tulee tarkistaa. Viimeisten viikkojen vesisateet ja lämpö ovat ohentaneet jääkenttiä. Kerran turvalliseksi koettu jääkansi voikin olla jo kantamaton. Virtapaikoilla ja rannoilla sulat ovat kasvaneet. Jäillä on myös reikiä, joita on syntynyt sadeveden virratessa halkeamien raoista ja pilkkirei’istä. ”Erityisen petolliseksi nämä alueet tulevat, kun ohut jää saa päälleen lumipeitteen, joka houkuttelee kävelijät, hiihtäjät ja maastopyöräilijät jäälle”, muistuttaa Hakola. Jään paksuuden tuntemisen tulee olla jäällä liikkujan mielessä aina päällimmäisenä. Lisäksi kulkijan on varustauduttava jäistä pelastautumiseen naskaleilla ja heittoköydellä – sekä kaverilla, joka on köyden toisessa päässä. ”Kuivapuvun käyttö tai mahdollisuus vaihtaa kuivat vaatteet ylleen täydentää hyvän etukäteisvarautumisen”, Retkiluistelijoiden Hakola neuvoo. ? Jään paksuuden luotettava tutkiminen onnistuu parhaiten tukevalla, teräskärkisellä sauvalla.