1/2018 MUOVINEN MAAPALLOMME – mikromuovien vaikutuksia luontoon ei tunneta Kestovaippayhdistys ry on nyt Kodin kestot ry! le ht i KESTÄVÄ KULUTUS – ympäristömme tarvitsee ihmisiltä kestäviä valintoja TEKSTIILIEN KÄYTTÖIKÄ PITENEE korjaamalla, uudistamalla ja muodistamalla VAIPAT MUUTTUVAT JÄTTEENKÄSITTELYSSÄ SAVUKSI JA ENERGIAKSI
YHTEISÖJÄSENTEN TARJOAMAT EDUT 2018 Alennuksen saat kertomalla jäsennumerosi (löytyy laskusta, uudet jäsenet saavat jäsennumeronsa tervetulokirjeessä) myymälässä ja verkkokaupoissa (verkkokaupoissa sen voi syöttää esim. lisätietoja-kenttään). Alennus ei yleensä koske postikuluja eikä kahta alennusta voi yhdistää. Lisää jäsenetuja ja tarkempia tietoja eduista löydät yhdistyksen verkkosivuilta https://www.kodinkestot.fi/yhteisojasenet/ GreenDeal / Punora Group Oy 5 %:n alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen voi lunastaa koodilla KV17DISC – ilmoita lisäksi jäsennumerosi tilauksen erityistoiveet -kentässä. Hahtuvahullu 5% alennus vaippatilauksista koodilla KVY ja jäsennumerolla. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Iloska 15% alennus kaikista varastovalmiista tuotteista. Ilmoita jäsennumerosi tilauksen yhteydessä. Ipanainen 5% alennus koodilla, joka ilmoitetaan yhdistyksen jäsenille uutiskirjeessä. Alennuskoodia voi myös tiedustella suoraan Ipanaiselta. Alennus ei koske kirpputorivarauksia, lahjakortteja eikä vuokrauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin alekoodeihin. Jutta Product Oy Helsingin myymälästä 10% alennus. Verkkokaupassa saat 5% alennuksen Pop-in bambuvaippa 10 kpl-pakkauksesta koodilla 716219. Jyväskylän kangaskauppa 1€ alennus vaipoista ja kuorivaipoista verkkokaupassa. Tilaa ennakkolaskulla ja kerro jäsennumerosi. Minvilla 5% alennus yli 20€ vaippatilauksista koodilla KESTO15. Myllymuksut 10% alennus bambukankaista, pul-kankaista (kosteussulkukankaista) ja kestovaipoista koodilla KVY2018. Ekopuoti Valkee ja Vihree 10 % alennus ostoista koodilla Kestäväkoti18. Pienten Parhaaksi 10% alennus yli 65 € normaalihintaisista tuotteista. Royalkestot 10% alennus oman tuotannon yksittäisistä kestovaipoista, imuista, liivinsuojista ja siteistä koodilla “kvy” verkkokaupassa sekä Turun puodilla. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai kimppahinnoiteltuihin paketteihin. Sadette 5% alennus kaikista tuotteista koodilla “KVY5”. Ilmoita lisätiedoissa jäsennumerosi. Etu koskee vain normaalihintaisia tuotteita, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin tai lahjakortteihin. T:mi Onnikas 5% alennus varastovalmiista vaipoista koodilla KVY5. Tuttimaakari 10% alennus normaalihintaisista Tuttimaakarin oman malliston tuotteista. Ilmoita jäsennumerosi sähköpostitse asiakaspalveluun tilauksen teon yhteydessä. Vadelmatarha Oy Kaksi viikkoa yhden hinnalla itsepalvelukirppikseltä. 2
Ekologinen elämäntapa on muuttunut minulle vuosi vuodelta tärkeämmäksi asiaksi. Varsinkin lasten myötä olen kiinnostunut entistä enemmän siitä, miltä maapallo näyttää muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Millaista täällä on elää ja millaisen perinnön sukupolvemme jättää seuraaville sukupolville? Jätämmekö heille pikkuhiljaa kuumentuvan ja kuihtuvan pallon vai vihreän ja hyvinvoivan? Me ihmiset olemme hassuja siinä mielessä, että vaikka meillä olisi kaikki tieto, on meidän silti vaikea muuttaa käyttäytymistämme. Vaikka joka suunnasta tulisi viestiä esimerkiksi muovipussien käytön vähentämisestä, osa meistä menee kaupan kassalle kuin autopilotilla ja nykäisee muovikassin hihnalle. Todella monilla ihmisillä on jo kangaskasseja kotonaan, mutta jostain syystä osalla ne unohtuvat sinne kauppareissulle lähtiessä. Kyse on pienen pienistä arjen valinnoista, joista voi pahimmassa tapauksessa kasvaa suuria röykkiöitä. Ihminen on tapojensa orja. En itsekään aina osaa tehdä parhaita mahdollisia valintoja, sillä vaihtoehtoja on paljon, eikä kiireisessä arjessa ehdi tutkia jokaisen tuotteen taustoja. Tärkeää on kiinnittää huomio usein ostettaviin arkisiin kulutustuotteisiin. Missä ja miten tuotettua ruokaa ostan? Pitääkö tänään syödä lihaa ollenkaan? Millaista vaippaa vauvalla käytetään? Pitääkö kaikki ostaa uutena, vai käykö kierrätetty? Onneksi ekologisuuteen ollaan alettu kiinnittää huomiota myös kauppojen taholta. Pieni ryhmä viherpiipertäjiä on kasvanut massaksi. Ja massaa kuunnellaan. Vihreämpiä vaihtoehtoja tarjotaan yhä enemmän. Kohta pahiten kaavoihinsa kangistuneen jääränkin on pakko tehdä vihreitä valintoja, koska huonoja vaihtoehtoja ei enää ole. Tämä on vielä haavetta, mutta me kaikki voimme tehdä osamme sen toteutumiseksi. Kukin tavallamme. Jos kangaskassit unohtuvat aina kotiin, voi omaa hiilijalanjälkeään pienentää kierrättämällä, syömällä kasvisruokaa, liikkumalla autottomasti tai elämällä niukoissa neliöissä. Lisää vinkkejä kestävään arkeen löydät sivulta 10–11. Jokainen valitsee omat tapansa huomioida kallisarvoista palloamme. Muutos alkaa sinusta ja meistä. Vihreää kesän odotusta! LEENA NYYSTI Päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Valinnoistamme voi kasvaa röykkiöitä 3
TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2018 2 Yhteisöjäsenten tarjoamat edut jäsenille 3 Pääkirjoitus 4 Sisällysluettelo 5 Puheenjohtajan tervehdys 6 Yhdistyksen uutisia 7 Kestoilu voi olla helpompaa – kolumni 8 Kodin kestot ry:n hallituksen esittely 10 Miten elää kestävää arkea 10 6 12 12 Kertakäyttövaippa muuttuu savuksi ja energiaksi 15 Mikromuovien vaikutuksia luontoon ei tunneta 18 Korjaaminen ja muodistaminen lisäävät tekstiilin käyttöikää 21 Hamppupellolta kestävää kehitystä 23 Auttamisen tapa ei kohtaa avuntarvitsijaa – kolumni 24 Kotkan kestovaippalainaamo sai median liikkeelle 26 Vinkkejä kestävään arkeen 21 26 18 4
PUHEENJOHTAJALTA Uusi nimi kuvaa toimintaamme entistä paremmin T oinen vuoteni puheenjohtajana on pyörähtänyt käyntiin uuden hallituksen voimin. Mukana on jälleen sekä vanhoja että uusia aktiivisia ihmisiä ympäri Suomea. On ollut ilo jatkaa työskentelyä tuttujen hallituslaisten kanssa ja myös tutustua uusiin ihmisiin ja saada heidän kauttaan uutta intoa heidän tuoreista ideoistaan ja ajatuksistaan. Uudet hallituslaiset tuovat mukanaan myös aina jotain uutta osaamista, jota tietenkin pyrimme hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti yhdistyksen käyttöön. Samalla sitä oppii itsekin! Viime vuoden syyskokouksessa tehtiin päätös yhdistyksen nimen muuttamisesta. Nyt nimenmuutos on astunut voimaan. Emme ole enää Kestovaippayhdistys ry vaan Kodin kestot ry. Uutta nimeä ei ollut helppo keksiä, ja meillä oli monta hyvää vaihtoehtoa. Toivon, että Kodin kestot ry kuvastaa yhdistyksen laajentunutta toimintakenttää. Yhdistys on jo pitkään edistänyt kestovaippojen ohessa myös muiden kestotuotteiden käyttöä. Kodin kestot -nimi ei enää rajaa yhdistystä mielikuvissa vain pikkulapsiperheisiin. Kestotuotteita voi käyttää ihan kaikenlaisissa perheissä! Kestovaipat ovat yksi suurimmista yksittäisistä muovisista kertakäyttötuotteista, joiden valmistus ja kuljetus kuluttavat runsaasti luonnonvaroja. Siksi kestovaipat ovat jatkossakin näkyvä osa toimintaamme. Kertakäyttöisten tuotteiden korvaaminen kotona ja päivittäisessä elämässä vaatii vain hieman tietoa ja idean siitä, miten kertakäyttötuotteen voi korvata. Kun on kerran hankkinut jonkin kodin kestotuotteen, ei asiaa tarvitse enää ajatella. Sitä vain käyttää ja pesee aina vain. Tässä toimintaketjussa Kodin kestot ry haluaa olla mukana. Haluamme antaa sen pienen sysäyksen, jota tarvitaan arjen pieniin parempiin valintoihin. Näillä pienillä valinnoilla on oikeasti merkitystä. Jopa 95 prosenttia kaikesta muovista käytetään vain kerran ja heitetään sen jälkeen pois. Puolet kaikesta maailman muovista on valmistettu vuosina 2003–2015. Muovituotannon odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana. Suomalainen käyttää vuoden aikana keskimäärin 220 muovikassia, kun myös hedelmäpussit lasketaan mukaan. Muovikassimäärä ei ehkä tunnu suurelta, mutta kun laskee yhteen kaikkien suomalaisten käyttämät muovipussit, on luku jo 1 200 000 000 muovipussia. Siis 1,2 miljardia pussia! Ilman muovipusseja on aivan mahdollista elää, lue siitä lisää Kestoillaan-blogista: https://kestoillaan.wordpress. com/ Vauva saattaa käyttää vaippa-aikansa aikana 5 500 vaippaa tai enemmänkin. Suomalaiset vauvat käyttävät siis vuoden aikana arviolta 117 000 000 vaippaa. Onneksi tästä lukumäärästä suuri osa on kestovaippoja. On vaikea arvioida, kuinka monta kertakäyttövaippaa yksi kestovaippa voi korvata. Omilla lapsillani M-koko on ollut käytössä lähes koko vaippa-ajan. Laskin, että yhdelle vaipalle on tullut pesukertoja noin 200. Näin ollen yksi kestovaippamme on korvannut kahdella lapsella 400 kertakäyttövaippaa. Vaipat olen ostanut käytettynä, joten meitä ennen vaipalla on saattanut olla jo satakunta käyttökertaa, ja jokunen selviää kovasta käytöstä vielä seuraavallekin vaipatettavalle. Yksi kestovaippa voi siis korvata jopa 600 kertakäyttövaippaa. Ja vaikka kestovaipan pul-kuori ei kestä ikuisesti, laadukkaista materiaaleista valmistetut vaippaimut kestävät tuhansia käyttökertoja. Vaikka käyttämissäni imuissa alkaa joissakin olla jo reikiä, ne toimivat edelleen tehtävässään moitteetta. Vastaavia laskelmia voisi tehdä vaikka kuinka paljon lisää. Ne selventävät sitä, että pienistä puroista syntyy ihan oikeasti isoja valtameriä. ANNA HOLOPAINEN Puheenjohtaja kesto Päätoimittaja: Leena Nyysti Ulkoasu: Jetta Tschokkinen Yhteystiedot: toimitus@kodinkestot.fi Ilmoitusmyynti: yhteisojasen@kodinkestot.fi Kustantaja: Kodin kestot ry Kannen kuva: Leena Nyysti Julkaisija: E-paperi www.lehtiluukku.fi ISSN 2323-1122 5
YHDISTYKSEN UUTISIA VAIPPAKANSAN KARNEVAALIT LÄHESTYVÄT! Vaippakansan karnevaalit järjestetään Helsingissä Malmi-talolla 21.-22.4.2018. Tarkemmin tapahtuman ohjelmasta on luvassa Kodin kestot ry:n huhtikuun uutiskirjeessä. Kestovaippayhdistys ry on nyt Kodin kestot ry Kestovaippayhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2017 päätettiin muuttaa yhdistyksen nimi Kodin kestot ry:ksi. Uusi nimi viestii entistä paremmin sitä, että yhdistys edistää kaikenlaisten kodin kestotuotteiden käyttöä Suomessa. Vaikka kestovaipat ovat edelleen tärkeä osa toimintaa, mukaan otetaan entistä vahvemmin myös naisten kestot ja kodin kestotuotteet. Nimenmuutoksen toivotaan myös johtavan jäsenmäärän kasvuun, kun vaippa-sana ei karkota lapsettomia perheitä. Jäsenistä toivotaan myös entistä pidempiaikaisia. Jäsenyys on edelleen ajankohtainen asia, vaikka perheen kuopuskin olisi oppinut kuivaksi. Kestotuotteita voi käyttää aina ja kertakäyttöiset tuotteet voi aina korvata kestävällä ja pestävällä vaihtoehdolla. Meidät löytää nyt Facebookista, Instagramista ja YouTubesta Kodin kestot ry -nimellä. Nettisivujen osoite on www.kodinkestot.fi ja sähköpostien loppuosat ovat muuttuneet muotoon @kodinkestot.fi. Toivottavasti uusi nimi jää pian myös sinun mieleesi! A U LIK K I ET EL Ä R IN N E VIDEOT VALOTTAVAT KESTOVAIPPOJEN KÄYTTÖÄ Kodin kestot ry:llä on oma YouTube-kanava, josta löytyy videoita valottamaan muun muassa yökestoilua, likavaippojen säilyttämistä ja kestovaippahousujen käyttöä. Suurin osa videoista on Kodin kestot ry:n somevastaavan Sisko Eskelisen kuvaamia. Eskelinen alkoi käyttää lapsellaan kestovaippoja heti tämän synnyttyä syyskuussa 2016. Tuolloin Eskelinen alkoi myös kahlata läpi YouTubea. – Sieltähän löytää kaiken. Kirjoitin erilaisin hakusanoin, suomeksi ja englanniksi kestovaippasanoja ja olin ymmyrkäisenä lopputuloksesta – ei mitään. En miettinyt asiaa silloin sen enempää. Perustaessani Kotkan kestovaippalainaamon näin tarpeelliseksi tehdä videon, josta ilmenee lainaamon sijainti. Silloin päätinkin tehdä YouTube-tilin, Eskelinen kertoo. Lainaamon käyttäjille video lainaamon sijainnista oli tarpeellinen. Tämän jälkeen Eskelinen lähti mukaan kestovaippayhdistyksen toimintaan somevastaavaksi. YouTubeen Eskelinen alkoi tehdä videoita pyyntöjen mukaan. Aiheita hän nappasi myös usein kysytyistä kestovaippakysymyksistä, esimerkiksi yleisestä kysymyksestä ”mitä laitan vaipan sisään”. Jotkut taas halusivat nähdä vaippoja videolla. Kuvia löytyy kyllä paljon, mutta video kertoo kuvia enemmän. Myös muut Kodin kestot ry:n hallituksessa näkivät videot tarpeellisena lisänä ja Kotkan lainaamon YouTube-tilistä päätettiin tehdä yhdistyksen tili. Nyt videoklippejä voikin ottaa kuka tahansa ja Eskelinen kasailee niistä kokonaisia videoita. – Tällä hetkellä otan myös itse vastaan ideoita ja teen sen mukaan videota. Toisaalta teen myös ihan vain omasta inspiraatiosta oman lapsen kanssa. Hiljattain sain käyttöön ensimmäistä kertaa taaperon kanssa kestohousuvaipan. Tästä siis yhdessä tuoreessa videossa, kertoo Sisko Eskelinen. Jos sinulla on idea, josta haluaisit nähdä videon, lähetä viestiä osoitteeseen some@ kodinkestot.fi. PITKÄAIKAINEN AKTIIVI AULIKKI ETELÄRINNE PALKITTIIN Vuoden kestovaippateko 2017 julkistettiin Kestovaippayhdistyksen toimesta viime vuonna Kestovaippaviikolla. Palkinto meni Varkauteen Aulikki Etelärinteelle pitkäjänteisestä työstä kestovaippojen ja muiden kestotuotteiden käytön edistämisessä sekä Kestovaippayhdistyksen aktiivisena jäsenenä toimimisesta. Aulikki on ollut vuodesta 2012 lähtien monessa mukana: lainaamonhoitajana, paikallistoiminnan vetäjänä, tapahtumanjärjestäjänä, Kesto-lehden avustajana, kestovaippaesittelijänä, tukihenkilönä ja paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajana. Hän on myös aktiivinen somettaja ja valokuvaaja, jolta ideat eivät lopu kesken. – Kiitos menneistä vuosista! Toivottavasti yhteistyövuosia on monia vielä myös edessäpäin, toivoo yhdistyksen puheenjohtaja Anna Holopainen. Tulevaisuudessa Vuoden kestovaippateon nimi tullaan muuttamaan yleisesti kestoiluun liittyvän teon palkitsemiseksi. Hallitus ottaa vastaan hyviä ehdotuksia uudesta nimestä. Vuoden ekoteko? Vuoden kestoteko? Samalla palkitseminen siirretään seuraavan vuoden alkuun, jotta koko vuoden teot voidaan huomioida. Ehdotukset huomionosoituksen uudesta nimestä ja palkitsemisen ansaitsevasta teosta voi lähettää Kodin kestot ry:lle osoitteeseen hallitus@kodinkestot.fi. A N TE R O M YN TT IN EN 6
Y mpäristönäkökulmasta meidän perheellemme oli alusta lähtien selvää, että käytämme kertakäyttövaippojen sijaan kestovaippoja. Kertakäyttövaippojen materiaalipanos eli luonnonvarojen kulutus vuoden aikana on 1134 kiloa, kestovaippojen 353 kiloa. Kertakäyttövaippoja käytetään vuodessa 1725 kappaletta, kestovaippoja 24 kappaletta. Jos kertakäyttövaippojen kuljetukset tehtaalta kauppaan ja kaupasta kotiin laskettaisiin, tämä muuttaisi ympäristönäkökulmasta tulosta vielä suotuisammaksi kestovaipoille. Kestovaippojen käyttö vaatii ylimääräistä pyykin pesemistä. Meidän tapauksessa puolikas pyykkikone pyöri vauva-aikana noin kerran vuorokaudessa. Vaippapyykin mukana tuli samalla pestyä tietysti muuta pyykkiä, mukaan lukien suurin osa vauvan vaatteista. Monet perustelevat kertakäyttövaippojen käyttöä niiden käytön helppoudella. Itse en ole tästä lainkaan vakuuttunut. Välillä kestovaipat voivat myös olla helpompia. Ensinnäkin kertakäyttövaippoja pitää olla jatkuvasti ostamassa ja kantamassa kaupasta. Kestovaippojen osalta tätä ongelmaa ei ole. Erillisiä vaippaostoksia tarvitaan vain vähän. Riittää, että hankkii noin 15–30 kestovaippaa. Toisekseen kertakäyttövaippojen myötä roskia ja sen myötä roskisreissuja tulee enemmän. Siinä missä meillä täyttyy pieni ämpäri kerran vuorokaudessa kestovaipoista, täyttyisi kertakäyttövaippoja käyttäessä roskapussi. Ja se roskapussi pitäisi viedä erikseen roskikseen siinä missä kestovaipat voi laittaa suoraan ämpäristä pesukoneeseen ja sieltä kuivumaan. Voi tietysti olla, että kertakäyttövaippojen imukyky on parempi kuin kestovaipoilla, vaikka kehitys kestovaippojen suhteen onkin mennyt huimasti eteenpäin. Tämä on mielestäni kuitenkin keskeinen syy käyttää nimenomaan kestovaippoja. Vauva ei kertakäyttövaipoissa opi välttämättä lainkaan viestimään vessahädästä vaan tekee tarpeensa automaattisesti vaippaan. Tämä taas pidentää aikaa, jolloin vauva oppii kuivaksi. Kertakäyttövaippojen kanssa voi pahimmillaan olla naimisissa kuukausia tai jopa vuosia pidempään kuin kestovaippoja käytettäessä. Kestovaippojen kanssa vessahätäviestinnän ja vaipattomuuden harjoittelu on kätevää. Sen myötä tulee varmistettua, että lasta ei pidetä liian kauan märkänä. Tämä on erityisesti lapsen sekä lopulta myös vanhemman ja ympäristön etu. LEO STRANIUS Kirjoittaja on kestovaippalähettiläs ja Kansalais areenan toiminnanjohtaja Kestoilu voi olla helpompaa KOLUMNI 7
ANNA HOLOPAINEN Yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Anna Holopainen on espoolainen kahden lapsen kotiäiti. Hän on toiminut aiemmin kaksi vuotta yhdistyksen tiedottajana, ja nyt toista vuotta puheenjohtajana. Anna toivoo, että yhdistys lähtee uuteen nousuun nimenmuutoksen myötä, ja että vuonna 2018 yhdistys saa aiempaa enemmän näkyvyyttä ja uusia jäseniä. Top 3 kestotuotteet: kangasnenäliina (koska pehmeys ja mukavuus), kestotiskirätti (koska kestävät pesua eivätkä haise) ja harso (koska monikäyttöinen). Annan tavoitat sähköpostiosoitteilla: puheenjohtaja@ kodinkestot.fi, tiedotus@kodinkestot.fi TIINA HÄRKÖNEN Hallituksen sihteeri ja yhdistyksen lainaamovastaava Tiina Härkönen on nyt ensimmäistä kauttaan emoyhdistyksen hallituksessa mukana. Tiina on jo kolmatta kautta Pohjois-Suomen paikallisyhdistyksen hallituksessa ja Oulun kestovaippalainaamo toimi hänen kotoaan käsin vuosina 2016–2017. Lainaamot ovat erityisesti Tiinan sydäntä lähellä ja hän toivookin avointa ja aktiivista kommunikointia kaikkien Suomen lainaamoiden kanssa. Top 3 kestotuotteet: kuukuppi, kestokauppakassit (isot kulkee autossa ja pieni kangaskassi löytyy aina käsilaukusta), kestotalouspaperit (joustofroteeta sen olla pitää). Tiinalle voit laittaa meiliä osoitteisiin: sihteeri@kodinkestot.fi, lainaamovastaava@kodinkestot.fi JOHANNA PÖKKÄ Varapuheenjohtajana sekä tukihenkilöja aluevastaavana toimii tänä vuonna lapualainen Johanna Pökkä. Johanna on toista vuotta mukana yhdistyksen hallituksessa. Suurin tavoite tälle vuodelle on saada yhdistykselle reilusti lisää tukihenkilöitä ja tehdä tukihenkilötoimintaa tunnetummaksi. Top 3: tiskirätti, kuukuppi, hedelmäpussit. Johanna vastaa osoitteisiin: varapuheenjohtaja@kodinkestot.fi, aluetoiminta@kodinkestot.fi, tukitoiminta@ kodinkestot.fi SISKO ESKELINEN Sisko Eskelinen on Kotkan kestovaippalainaamon vastaava ja ensikertalainen yhdistyksen hallituksessa. Vaippalainaamon homma vei Siskon mennessään ystävällisen vastaanoton johdosta. Sisko on korjannut Youtubessa kestovaippavideoiden mentävän reiän. Kun yhdistyksen sosiaalinen media kaipasi uutta energiaa, Sisko innostui mukaan somevastaavaksi. Top 3 kestotuotteet: kestoleivinpaperi, kestokassit ja kestovanulaput. Siskon sähköpostiosoite on: some@kodinkestot.fi LAURA VIRTANEN Laura Virtanen on hallituksen ”yleisnainen”. Hän hoitaa tarvittavia asioita, mutta hänellä ei ole omaa vastuualuetta. Laura on mukana Pohjois-Suomen paikallisyhdistyksen toiminnassa toista vuotta. Top 3 kestotuotteet: kestokauppakassi, kestohedelmäpussit ja neulottu kestotiskirätti. Lauralle voit viestitellä osoitteeseen: info@ kodinkestot.fi JENNI LEHTI Hallituksen webmaster Jenni Lehti on nyt ensimmäistä kauttaan hallituksessa mukana. Hän on vantaalainen kahden pienen lapsen äiti. Jenni on ollut yhdistyksen jäsenenä useamman vuoden käyttäessään kestovaippoja lapsillaan. Nyt hän innostui tulemaan hallitukseenkin mukaan, kun etsinnässä oli uusi webmaster. Top 3 kestotuotteet: kestotiskirätti, kestokassi, kestoleivinpaperi. Jennin tavoitat osoitteesta: www@kodinkestot.fi Kodin kestot ry:n uusi hallitus esittäytyy 8
Kodin kestot ry:n uusi hallitus esittäytyy JENNA JOUTSEN Jenna Joutsen on vantaalainen yhden lapsen äiti. Hallituksessa Jenna on ensimmäistä kauttaan ja toimii tapahtumavastaavana. Top 3 kestotuotteet: neulotut tiskirätit, kestohedelmäpussit/ kauppakassit ja kestoleivinpaperi. Jennan sähköpostiosoite on: tapahtumat@kodinkestot.fi KATRI LACKMAN Katri Lackman Keminmaasta on kolmatta kautta mukana hallituksessa. Hän on nyt toista kauttaan neuvolaja synnärivastaavana. Neljän lapsen myötä kestoilu on juurtunut vahvasti arkeen. Top 3 kestotuotteet: kestovaipat, kestotalouspaperi ja kestopesulaput. Katrille voi lähettää meiliä osoitteeseen: nesyva@kodinkestot.fi MERI HAAHTELA Yhdistyksen taloudenhoitaja Meri Haahtela on neljän lapsen äiti, kätilö ja ensihoitaja. Meri oli toinen ihka ensimmäisen Kestovaippaoppaan (Opas Uuteen Vaippakulttuuriin 2000) tekijöistä. Tämä opas päätyi sittemmin muun muassa äitiyspakkaukseenkin. Meri on yhdistystoiminnan moniottelija, vapaaehtoistyötä eri järjestöissä on kertynyt yli neljännesvuosisata. Kokemusta erilaisista luottamustoimista löytyy laajalti, vaikka Kodin kestot ry:n hallituksessa Meri onkin ensikertalainen. Top 3 kestotuotteet: kestovaipat (tietenkin), kestositeet (näitä ommeltiin käsityöpiirissä meidän yhteisössä jo vuonna 1998), kestoleivinpaperi. Meri vastaa osoitteeseen: laskutus@kodinkestot.fi KATRIN ITKONEN Katrin Itkonen toimii yhdistyksen hallituksen yhteisöjäsenvastaavana. Katrinin sähköpostiosoite on: yhteisojasen@kodinkestot.fi M A R IA H ILD EN Kestovaippatempaus tulee jälleen Kansainvälinen the Great Cloth Diaper Change -tapahtuma järjestetään tänä vuonna lauantaina 21.4. Tarkoituksena on levittää tietoa kestovaipoista ja koota yhteen kestoilevia perheitä. Suomessa on vuorossa jälleen tempaus, johon voi osallistua joko yksin tai yhdessä. Vaihda lapsellesi kestovaippa ja ota hänestä kuva niin, että kestovaippa näkyy. Kuvassa tulee näkyä myös tunnussana, joka julkaistaan tempauspäivänä Facebookin Kestovaippatempaus 2018 -ryhmässä. Julkaise myös valokuvasi tässä ryhmässä ja olet mukana tempauksessa. Viime vuonna kuvia julkaistiin tempausryhmässä 111. Jos innostut järjestämään pienen tapaamisen kestoilijoiden kesken ja haluat lisätietoa tapahtumasta, ota yhteyttä osoitteeseen ita-suomi@kodinkestot.fi. Lisätietoa Suomen kestovaippatempauksesta saat osoitteesta: https://www.kodinkestot.fi/kestovaippatempaus2018/ Maailmanlaajuisesta tapahtumasta lisätietoa löytyy osoitteesta: https://thegcdc.weebly.com/ Kokeile korjaamista! Kuinka monta varkautelaista tarvitaan vaihtamaan kestovaippaan reisikuminauhat? Vähintäänkin kolme! Yksi järjestää tilat tapaamiseen, toinen keittää keiton ja tuo ompelukoneen, kolmas tekee varsinaisen työn. Korjaaminen on usein hidasta ja aikaa vievää puuhaa, mutta yhdessä tehden mukavampaa kuin yksin puurtaen. Siksi Varkauden kestoilijaväki kokoontui tammikuiseen korjausompelupäivään opettelemaan yhdessä kestovaippojen korjausta. Korjaaminen on palkitsevaa, antaahan se jo valmiiksi elämää nähneelle vaipalle vielä mahdollisuuden lukuisiin käyttökertoihin ilman suuria materiaalipanostuksia. Jos olet innokas korjausompelija, voit haalia korjauskuntoisia vaippoja ilmaiseksi tai postikulujen hinnalla ja vaipattaa lapsesi puoli-ilmaiseksi! Korjausohjeita löytyy paitsi blogeista ja tutuilta kestoilijoilta, ainakin kahdesta tulevasta tapahtumasta. Pieksämäellä, MLL:n Perhekahvila Hermannissa pidetään korjausompeluilta 8.5. klo 17–19. Espoossa, Ommel2018-tapahtumassa 8.–10.6. järjestetään yhdessä SuperJellonan ja Kodin Kestot ry:n voimin ompelupaja, jossa saa opastusta kestovaippojen korjaamiseen sekä liivinsuojien ja kestositeiden ompeluun. Tervetuloa mukaan! AULIKKI ETELÄRINNE A U LIK K I ET EL Ä R IN N E PIX A B AY 9
TEKSTI: MIRA SALO Kestävän kulutuksen periaatteet koskettavat meitä kaikkia ja ne ovat nousseet puheenaiheeksi ympäri maailman. Ne ovat kuuma peruna niin poliittisissa kuin ekologisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa ja kulttuurisissakin keskusteluissa. Mutta mistä kestävässä kulutuksessa lopulta oikein on kyse? Tämä artikkeli kertoo, mitä sillä tarkoitetaan, mihin se perustuu ja kuinka jokainen voi siihen osallistua. KESTÄVÄ KULUTUS for dummies Kuinka siirtyä kulutuskeskeisestä arjesta kestävään elämäntapaan? K estävä kulutus perustuu tutkimuksiin, joilla mitataan maapallon luonnonvarojen riittämistä suhteessa ihmisten kulutukseen. Worldwatch Instituutin Maailman tila 2010 -raportin mukaan nykyistä kulutustasoa ylläpitämään tarvittaisiin 1,3 maapallon luonnonvarat. Vuonna 2009 ihmiset kuluttivat loppuun kaikki luonnon sinä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat syyskuun 25. päivänä. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin viime vuonna 3. huhtikuuta. Maapallon ympäristön kannalta ongelmallista ovat väestön nopea kasvu, länsimaisten elintapojen yleistyminen ja kulutuksen lisääntyminen. Suomessa ympäristöongelmat aiheutuvat pääasiassa kulutuksesta, kulutettavien tuotteiden ja palveluiden tuotannosta, päästöistä, maankäytön paineista ja jätteiden määrästä. Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettiraportin mukaan nykyinen luonnonvarojen kulutuksen jatkuminen voi olla ihmiskunnalle pahempi ongelma kuin ilmastonmuutos. KULUTUSVALINNOILLA ON SUURI MERKITYS Maailman tila 2010 -raportin mukaan kulutukseen perustuva yhteiskuntamalli on täysin kestämätön. Luonnonvarojen käyttöä tulisi muuttaa ekotehokkaaksi, kulutusta tulisi vähentää ja kulutustottumuksia muuttaa huomattavasti kestävämpään suuntaan. Luonnonvarojen kierrätys ja raaka-aineiden käytön minimointi on tärkeää, mutta myös tuotannon eettisyys tulisi huomioida. Ideaalissa tilanteessa kestävä kulutus toteutuisi myös julkisissa hankinnoissa. Lisäksi resurssit pitäisi jakaa tasapuoKirjoittajan asunto on sisustettu kierrätetyillä huonekaluilla ja tekstiileillä. Ne ovat löytyneet kirpputoreilta ja Facebookin Roskalava-ryhmistä. KUVA: MIRA SALO 10
lisemmin, jolloin ne riittäisivät myös tuleville sukupolville. Jokainen meistä voi tehdä kestäviä valintoja arjessaan. Esimerkiksi Sitran elämäntapatesti laskee, millainen kulutuksesi taso on ympäristön kannalta ja antaa vinkkejä kestävämpään arkeen. Kulutusvalinnat voivat vähentää hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia. Kulutusta voi vähentää nopeasti kartoittamalla kotitalouden suurimmat päästölähteet ja keskittymällä niihin. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota asunnon energiankulutukseen. Tavaroissa ja palveluissa olisi hyvä suosia ympäristömerkittyjä tuotteita. Oman hiilijalanjäljen pääsee testaamaan täältä: https://elamantapatesti.sitra.fi/ Kauppakassit siirtyvät kaupasta kotiin ympäristöystävällisimmin ihmisvoimin. Tässä tapauksessa vauvanvaunujen alakorissa. KUVA: LEENA NYYSTI Vinkkejä kestävään arkeen – aloita jo tänään! • Tiivistä ikkunat. • Sammuta turhat valot. • Syö vain sen verran kuin jaksat – vältä hävikkiä. • Suunnittele ruokalista etukäteen ja osta kerralla viikon ruoat. • Suosi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. • Osta vain sellaisia tuotteita, joita todella tarvitset. • Pohdi, kannattaako vanha tavara korjata sen sijaan, että ostaa uuden tilalle. • Hanki tavarat ja vaatteet käytettyinä. • Jos ostat tavaran uutena, panosta laatuun ja kestävyyteen. Huomioi takuuaika. • Ota huomioon tavaran oston kohdalla myös sen ympäristökuormitus: Missä tuote on valmistettu, mistä sen raaka-aineet on tuotu? Ovatko raaka-aineet uusiutuvia? Vältä haitallisia kemikaaleja. • Vältä kertakäyttötuotteita Lähteet: Ympäristöministeriö, WWF, Ilmasto-opas 11
K ertakäyttövaipat ovat yksi suurimpia yksittäisiä jätelajeja, joka päätyy nykyisin poltettavaksi jätevoimaloihin. Aiemmin kertakäyttövaipat penkattiin kaatopaikoille, jossa ne maatuivat ja jatkavat edelleen maatumistaan hiljalleen. – Siinähän se ongelma onkin, että ne pysyvät siellä kauan, kuten muutkin muovit. Jos joskus kaatopaikkojen päälle halutaan rakentaa jotain, jätteet joudutaan ehkä kaivamaan ylös. Fortum tekee ympäri Suomea tällaisia siivouksia, joissa jätteet lajitellaan ja siirretään muualle. Ne ovat isotöisiä hommia, kertoo Fortumin avainasiakaspäällikkö Jorma Koskinen. Riihimäellä vuonna 2016 Fortumin omistukseen siirtyneessä, entisessä Ekokemin jätevoimalassa on poltettu kertakäyttövaippoja jo vuodesta 2007. Vastaavanlaisia jätteenpolttolaitoksia on Suomessa tällä hetkellä Vantaalla, Kotkassa, Oulussa, Tampereella, Leppävirralla ja Vaasassa. Suomessa suurin osa kertakäyttövaipoista menee jätteenpolttoon sekajätteen mukana lajittelemattomana. Jätteenpoltossa kertakäyttövaipoista kuten muustakin jätteestä saadaan lämpöenergiaa ja sähköä, mutta samalla niistä vapautuu savukaasuja. Savukaasut kulkevat monimutkaisen savukaasunpuhdistusjärjestelmän läpi. Puhdistetut savukaasut ohjataan piipusta taivaalle. Lisäksi jätteiden polttaminen tuottaa tuhkaa ja kuonaa. – Kuona hyödynnetään ja se vastaa ominaisuuksiltaan sepeliä ja soraa, eli siitä saadaan hyvää rakennusainetta. Kuonasta erotellaan kaikki metallit pois. Ne menevät taas kiertoon, jolloin niistä saadaan tehtyä uusia tuotteita. Käytännössä kaikki orgaaniset materiaalit poistuvat tässä käsittelyssä. Hiiliperäiset aineet muuttavat muotoaan poltossa, Koskinen selittää. LAINSÄÄDÄNTÖ VIENYT SYSTEEMIÄ ETEENPÄIN Fortumilla on myös ekojalostamo, jossa kotitalouden sekajätteestä erotellaan esimerkiksi muovit ja metallit sekä biojätteet hyötykäyttöön. Kertakäyttövaipoista ei kuitenkaan erotella mitään, eikä Koskinen usko, että niitä pystyttäisiin käyttämään lähitulevaisuudessa muuten hyödyksi kuin polttamalla energiaksi. – En usko. Kertakäyttövaipat eivät herätä intohimoja. Siinäkin mielessä niiden polttaminen on hyvä, että kaikki pöpöt häviävät, Koskinen toteaa viitaten ihmisperäisen jätteen hävittämiseen. Vaikka vaippojen polttaminen tuottaakin maapallon lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja, ei yhtäSuomessa suurin osa kertakäyttö vaipoista poltetaan sekajätteen mukana. Lähitulevaisuus ei näytä tuovan muutosta tilanteeseen. TEKSTI: LEENA NYYSTI KUVAT: FORTUM Kertakäyttövaippa muuttuu savuksi ja energiaksi 12
löä lasketa Koskisen mukaan niin. Laskentakaava perustuu siihen, että jätteet käytetään hyödyksi. – Jätteenpoltto on hyvä juttu. Jätteellä saadaan tehtyä energiaa, eikä tarvitse polttaa neitseellistä polttoainetta. Vuosikymmenten aikana on hukattu paljon energiaa, Koskinen harmittelee. Maahan penkattuja kertakäyttövaippoja ei voida enää polttaa energiaksi, koska ne ovat osittain biohajoavaa, jo maatunutta jätettä. Sen sijaan maasta kaivetut maatumattomat muovit ja kumi ovat Riihimäellä Fortumin jätevoimalassa on poltettu kertakäyttövaippoja jo vuodesta 2007 lähtien. Savukaasut kulkevat monimutkaisen savukaasunpuhdistusjärjestelmän läpi. Riihimäen jätteenkäsittelylaitokselle kertakäyttövaipat ja muu kotitalousjäte tulee pääasiassa kunnallisen jäteyhtiö Kiertokapulan alueelta Hämeestä ja Keski-Uudeltamaalta. Kertakäyttövaippa muuttuu savuksi ja energiaksi Kommentti On hienoa, etteivät kertakäyttövaipat ulosteineen päädy enää kaatopaikoille makaamaan. Ne eivät sieltä katoa mihinkään todella moneen sukupolveen. Vaikka muovivaipoista saadaan energiaa, eivät kertakäyttöiset vaipat silti ole kestävä ratkaisu. Niiden polttamisesta syntyy hiilidioksidia ja savukaasuja. Lisäksi niiden valmistus, pakkaaminen ja kuljetus kuluttavat huomattavat määrät luonnonvaroja. Suomalaiset vauvat käyttävät vuoden aikana arviolta 117 000 000 vaippaa. On vaikea kuvitella sitä rekkalastien määrää, joilla vaipat kuljetetaan kauppoihin ja sieltä edelleen autoilla tai muilla kulkuvälineillä koteihin. Kodeista ralli jatkuu roska-autoilla kohti jätteenkäsittelylaitoksia. Yksi kestovaippa voi korvata jopa 600 kertakäyttövaippaa. Vaippojen imut voivat kestää huomattavasti kauemminkin. Kestovaippoja tarvitaan siis vain noin 0,16 prosenttia kertakäyttövaippojen määrästä. Myös kestovaippojen valmistamiseen käytetään muovia, mutta suuri osa vaipasta ja imuista on luonnonmateriaaleja. Kun kestovaippa on tullut käyttöaikansa päähän, voi sen viedä tekstiilikeräykseen. Kertakäyttövaippojen käyttöä ei siis missään nimessä voi perustella hyväksi vaihtoehdoksi jätteenpolttoon vedoten. ANNA HOLOPAINEN Kodin kestot ry puheenjohtaja 13
TEKSTI: LEENA NYYSTI S oftshellja fleecekankaista valmistetut vaatteet sekä tekniset urheiluvaatteet ovat löytäneet tiensä ihmisten vaatekaappeihin hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Fleece lämmittää talvella suhteellisen hyvin, mutta on edullisempi materiaali kuin esimerkiksi villa. Myös kestovaippojen sisäpinnoissa käytetään fleeceä, koska se siirtää kosteutta pois iholta. Softshell-, fleeceja teknisiä urheilumateriaaleja yhdistää se, että ne ovat useimmiten synteettisiä polyesterikankaita. Sataprosenttisesti näin ei ole, sillä fleeceä valmistetaan myös puuvillasta. Polyesterikankaita on valmistettu ja käytetty maailmassa jo noin 50 vuotta, mutta vasta hiljattain on alettu tutkia niiden ympäristöhaittoja. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Laboratorioyksikössä on tutkittu polyesterivaatteita, joista irtoaa mikromuoveja vaatteiden peTekokuitukankaista irtoavien MIKROMUOVIEN VAIKUTUKSIA LUONTOON EI TUNNETA vielä periaatteessa käytettävissä. Biohajoavan jätteen vieminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuoden 2016 alusta lähtien. Tätä ennen biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty asteittain. Tästä muutoksesta Koskinen on iloinen. – On ollut ihan älytöntä viedä biohajoavaa jätettä kaatopaikalle. Onneksi systeemit ovat kehittyneet, ja vielä mennään eteenpäin. Materiaaleja kerätään ja käytetään entistä paremmin hyödyksi. Lainsäädäntökin pakottaa siihen. KESTOVAIPATKIN PÄÄTYVÄT LOPULTA LAITOKSELLE Riihimäen jätteenkäsittelylaitokselle kertakäyttövaipat ja muu kotitalousjäte tulee pääasiassa kunnallisen jäteyhtiö Kiertokapulan alueelta, jonka eteläisin kaupunki on Kerava ja pohjoisin Valkeakoski. Läntisin paikkakunta on Loppi ja itäisin Kärkölä. Lisäksi jätteitä tulee myös muun muassa Länsi-Suomesta. Fortumin jätteenkäsittelylaitoksen polttouunista kertakäyttövaippojen ja muun jätteen lopullinen muoto on siis savukaasu, lämpöenergia – ja saadaan niistä vähän sähköäkin. Riihimäen jätelaitoksella tuotetulla kaukolämmöllä lämmitetään koteja Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeissa. Entä mikä on kestovaippojen lopullinen sijoituspaikka? – Kyllä nekin varmaan lopulta päätyvät tänne, arvelee Koskinen. Kestovaipoista aiheutuva jätevirta tosin on todella paljon pienempi kuin kertakäyttövaipoista aiheutuva. 14
M IN N ES O TA PO LL U TIO N CO N TR O L A G EN C Y sun yhteydessä. Näitä 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihippuja irtoaa Suomessa vuositasolla peräti 154 000 kiloa. Suuri osa mikromuoveista jää kiinni jätevedenpuhdistamoihin, mutta osa jatkaa matkaansa puhdistamolietteen mukana pelloille tai viherrakennuskohteisiin. Kukaan ei tiedä tarkalleen, miten luontoon päätyvä mikromuovijäte vaikuttaa eliöihin. Polyesteristä valmistetaan monenlaisia tuotteita matoista vaatteisiin. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Laboratorioyksikössä on tutkittu polyesteristä valmistettuja fleece-kankaita, softshell-kangasta ja teknisiä urheilupaitoja. Tässä tutkimuksessa eniten mikromuovihiukkasia irtosi teknisistä urheiluvaatteista. LE EN A N YY ST I 15
– Mikromuovit voivat kantaaaineita joista voi olla ympäristössä haittaa. Tämä on sellainen sarka, jossa on vielä paljon tutkittavaa, toteaa ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää SYKE Laboratorio yksiköstä. MIKROMUOVI KULKEUTUU SUOLISTON LÄPI Pesututkimusten perusteella mikromuovihiukkasten irtoaminen tasoittuu polyesterivaatteista 5–10 pesukerran jälkeen. Sitä ei ole tutkittu, kuinka paljon mikromuovia vaatteista irtoaa arkikäytössä pesujen ulkopuolella. – Silloin, kun vaatteisiin kohdistuu hankausta, niin varmasti niistä irtoaa mikromuovia. Nämä määrät ovat kuitenkin aivan eri tasoa kuin pesussa, jossa hankausta tulee paljon, Sillanpää arvioi. Koska polyesterikankaat ovat suosittuja myös kestovaippojen materiaaleina, voiko niiden käyttö olla haitallista vauvalle? – Nykyisen tutkimustiedon perusteella en lähtisi demonisoimaan näitä materiaaleja, koska niillä on hyviäkin ominaisuuksia. Jotain vaippaa täytyy kuitenkin käyttää, Sillanpää puntaroi. Koska kertakäyttövaippoja ei pestä, niistä irtoavia mikromuovimääriä ei myöskään ole tutkittu. Periaatteessa niistäkin, kuten kaikista keinokuituisista tekstiileistä, irtoaa arkikäytössä hankauksen seurauksena jonkin verran mikromuovihiukkasia. Sillanpää arvioi, että laminoidusta, sileäpintaisesta kankaasta irtoaa käytön aikana vain vähän mikromuovia. Arkikäytössä tekstiileistä irtoavat mikrokuidut päätyvät huonepölyyn ja näin ollen myös lattialle, jossa vauvat konttaavat. Pitäisikö tästä olla huolissaan? – Tämän hetken tiedon mukaan sen kokoluokan partikkelit, jotka mikromuoviksi lasketaan, ovat solutasolla jättiläisiä. Ne eivät etene mihinkään ruuansulatuksesta, vaan kulkeutuvat lapsen kyseessä ollessa sinne vaippaan, kertoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kiviranta vertaa mikromuovikuituja kasvikuituihin, joita on esimerkiksi porkkanasoseessa tai ruisleivässä, ja jotka nekin kulkeutuvat suoliston läpi. Hän toteaa mikromuovikuitujen olevan merkityksetön terveyshaitta. Jopa senkin jälkeen, kun otetaan huomioon riski, että mikromuovikuidut toimisivat haitallisten aineiden kuljettajana suolistoon. – Niiden suhteellinen pinta-ala on niin pieni, että niihin pystyy potentiaalisestikin sitoutumaan todella vähän haitta-aineita. Enemmän tämä mikromuoviasia on roska-asia ja jätehuollon ensisijainen tehtävä, Kiviranta toteaa. Tutkimusprofessori huomauttaa kuitenkin, että kuluttajien kannattaa miettiä, onko kaikki kotiin kannettu muovitavara todella tarpeellista. KIERRÄTYS LUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Entä jos koti on jo täynnä muovitavaraa, ja vaatekaapeista löytyy paljon polyesterikankaista valmistettuja vaatteita. Pitäisikö näistä vaatteista hankkiutua eroon? – Minun mielestäni ei. Ne on jo hankittu ja todennäköisesti käyneet jo parissa pesussakin, jolloin mikromuovien irtoaminen on jo tasoittunut. Uusista vaatteista vapautuu aina aluksi enemmän mikromuovikuituja, Sillanpää kertoo ja jatkaa: – Fleeceä on minun mielestäni nostettu liikaa esille, koska teknisistä urheiluvaatteista mikromuovikuituja irtoaa paljon enemmän. Veikkaisin, että fleecen pesukerrat ovat myös vähäisemmät, kuin urheilupaitojen. Vaikka kuluttaja pystyisi vähentämään kotinsa muovitavaramäärää, vaatteiden kohdalla asia ei ole aivan yhtä helppo. Monissa kaupoissa polyesteritekstiilit hallitsevat valikoimaa. Jotta asia ei olisi luonnon kannalta liian yksinkertainen, on myös puuvillalla omat huonot puolensa. Sen kasvatus vaatii paljon peltopinta-alaa ja vettä. Lisäksi puuvilla käsitellään kemiallisesti ennen lopullista muotoaan. Sillanpää on toiveikas sen suhteen, että lähivuosina Suomessa saataisiin kehitettyä markkinoille uusia ekologisempia kangasmateriaaleja. Jo nyt on kehitetty Ioncell-menetelmä, jolla selluloosapohjainen jäte voidaan kierrättää kemiallisesti uudeksi tekstiilikuiduksi. Tällä menetelmällä jopa sanomalehti voidaan muuttaa kankaaksi. – Muutamassa suomalaisessa yliopistossa näitä kehitellään, Sillanpää kertoo. Lisää kestovaippojen ympäristökuormasta ja mikromuoveista voi lukea KESTOILLAAN! -BLOGISTA: https://kestoillaan.wordpress. com/2017/10/31/kestovaippojen-ymparistokuorma/ Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-10109332 http://www.uusiouutiset.fi/UU616mikromuovi.pdf ”Kuluttajien kannattaa miettiä, onko kaikki kotiin kannettu muovitavara todella tarpeellista.” Mikromuoveja on löydetty tutkimuksissa myös: • Pullotetuista vesistä noin 70–10 400 partikkelia litraa kohden. • Isoissa merivirroissa kelluvana noin 2,5 milligrammaa neliömetriä kohden. 70 prosenttia muovista uppoaa pohjaan. • Ranskassa sadepisaroiden mukana Suur-Pariisin alueelle sataa vuosittain 3–10 tonnia muovikuituja. • Suomessa myös hanavesiä alettiin tutkia maaliskuussa. Tuloksista kerrotaan kesällä. PI XA B AY 16
Tyynessämeressä velloo maailman suurin kaatopaikka Tuoreen tutkimuksen mukaan Tyynenmeren jättiläismäisessä jätepyörteessä on todettu olevan ainakin 79 000 tonnia muoviroskaa. Sitä on 4–16 kertaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Viime kuussa Nature-lehdessä (https://www.nature.com/articles/s41598-018-22939-w) julkaistun hollantilaisen The Ocean Cleanup -järjestön tutkimuksen mukaan Hawajin ja Kalifornian välissä velloo roskaa kolmen Ranskan kokoisen alueen verran. Tutkimus tehtiin 30 aluksen voimin ja 652 roskankeräysverkolla. Tulokset paljastivat muoviroskasta kolme neljäsosaa olevan yli viiden sentin kokoisia. Ongelma kasvaa muovin hajotessa mikromuoviksi, jota on lähes mahdoton poistaa meristä. Mikromuovia laskettiin olevan jätemäärästä kahdeksan prosenttia. Hyvä uutinen on, että tutkimuksen tehnyt, voittoa tavoittelematon The Ocean Cleanup -järjestö aikoo aloittaa jätepyörteen siivoamisen ensi kesänä. Arviolta puolet muoviroskasta saadaan kerättyä pois seuraavien viiden vuoden aikana. Samaan aikaan uutta muoviroskaa tulee kuitenkin koko ajan lisää. On arvioitu, että 1,15–2,51 miljoonaa tonnia muoviroskaa päätyy meriin joka vuosi. Yle uutisoi aiheesta 26.3.2018 (https://yle.fi/uutiset/3-10131304) THE OCEAN CLEANUP 17
R ymistelen sisään tammikuisena keskiviikkoaamuna ja näen vakinaiset jo tiukasti ompelukoneidensa ääressä. Tänään olen liikkeellä työasioissa. Perustan koulukirjastoon lukunurkkausta ja olen löytänyt poistotekstiilipajalta oikean värisiä materiaaleja lattiatyynyihin. Entiseltä naapurilta sain patjasuperlonia pehmusteeksi. Tuula Aro varmistaa ensimmäisenä, ettei töilläni ole kiire. Juuri tänään he ovat Carita Hartikaisen kanssa kahdestaan eikä välitöntä helpostusta ole luvassa. Tammikuun hiljaisuus ei siis työn määrässä täällä näy. Forssan kaupungin nuorten työpajan tekstiilipaja ei paljon mainosta tarvitse. Puskaradio riittää. Vuodesta 1994 toiminut kaupungin tulosvastuullinen yksikkö tekee pääasiassa tilaustöitä, myös yrityksille ja yhteisöille. Työn jälki on paras käyntikortti. Se saa asiakkaan palaamaan uudelleen tehdasmiljööseen, Kuhalankosken partaalle. Rautatienkadun pajamyymälässä myydään tämänkin pajan pientuotteita, mutta enimmäkseen kierrätettyjä huonekaluja. Pajamyymälässä voi jättää myös tekstiilipuolen tilaustöitä. Myymälä tunnetaan kaupungissa hyvin, mutta tekstiilipajan sijainti on monille yhä mysteeri. TEKSTIILI MUUTTAA MUOTOAAN Tekstiilipajan toiminta painottuu kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi pajalla työskentelee palkkatuettuja, työkokeilussa olevia sekä työharjoittelijoita. Siksi väen määrä pajalla vaihtelee vuodenajan, viikonpäivän ja kellonajankin mukaan. Valmista saadaan sen mukaan, millä porukalla milloinkin töitä tehdään. Välillä ommellaan kuin viimeistä päivää, välillä keskitytään enemmän siihen, millaista onkaan säännöllinen töihin tulo ja työkavereiden kohtaaminen. Kaupungin vanhuspalvelut saavat täällä tuoleihinsa uudet, irrotettavat päälliset ja päiväkodit taas iloisenvärisiä tekstiilejä. Urheiluopiston kehno työvaatesopimus takasi, että vetoketjunvaihtoja on riittänyt. Paikallisen teollisuusyrityksen naistyöntekijätkin saavat lopulta turvalliset työvaatteet: miesten S-koon-haalari kaipaa muutakin muokkausta kuin lahkeiden lyhennystä. – Yksityisten tyypillisimmät työt ovat takin vetoketjun vaihto ja lahkeiden lyhennys. Kolmantena tulevat ehkä muut vaatteiden muutostyöt tyylija istuvuusnäkökulmista toteutettuina, kertoo Tuula. Pajan periaatteena on, että kaavoista asti ei tehdä, joten rauha myös paikallisten pienyrittäjien kanssa säilyy. Asiakkaista osa on jo aika hinta -ja laatutietoisia. He osaavat arvioida, Korjaaminen ja muodistaminen lisäävät tekstiilin käyttöikää Forssan kaupungin nuorten työpajan tekstiilipuolella tehdään laatua. Palvelua käyttävät niin yritykset kuin yksityisetkin. Entisen Forssan Oy:n puuvillakehräämön paikalla on nykyään monimuotoinen kulttuuri-ja koulutuskeskus. Tekstiilipajassa korjataan, uudistetaan ja muodistetaan tekstiilejä maakerroksessa kosken partaalla. Valmiiksi saadut työt odottavat noutajiaan jonossa. Etualalla Forssan VPK:n haalareita. TEKSTI JA KUVAT: KATJA ONKILA-KINNUNEN 18
Pajatuotteet valmistetaan asiakkaan tuomista materiaaleista. Vain pientarvikkeita hankitaan, ja toki myös laskutetaan pajan puolesta. Joitakin myymälän vakiotuotteita, kuten sytykeruusuja, koristetyynynpäällisiä ja vastaavia valmistetaan myös lahjoitusmateriaaleista. kannattaako puoli-ilmaisen kirpparilöydön muokkaaminen. Tässä tuotteen käyttöarvolla on tietysti ratkaiseva merkitys. Paljon muodistetaan niin sanottuja ikuisia tuotteita, kuten villakangastakkeja. Toiset haluavat vanhan tekstiilin jatkavan elämäänsä toisessa muodossa. Vanhassa tekstiilikaupungissa riittää näitä aarteita: suvun vanha pöytäliina tai verhot jatkavat elämäänsä esimerkiksi sohvatyynyinä. ”Presidentin kansliasta päivää” Soittajan aloitus saisi varmaan kenet tahansa epäilemään radion pilapuhelua. Mutta totta se oli, pajamyymälän kestohitti sadeviitta oli jotakin kautta löytänyt tiensä myös valtiomme johdon tietoisuuteen. Punaisia ja mustia sadeviittoja lähti pian satsi Naantalin Kultarantaan turvaamaan arvovieraita sadekuurojen varalta. Joulukuussa 2016 otettiin pajalle yhteyttä isohkon tilauksen tiimoilta. Eräs aiempi yhteistyökumppani oli suositellut tilaajalle tekstiilipajaa. Mustasta kassinylonista pitäisi leikata 100 kappaletta noin 180cm x 200cm kahvallisia kasseja, joiden pohja oli kokoluokkaa 80cm x 80cm. Leikkaamisen jälkeen kappaleisiin painettiin valkoisella isoin kirjaimin teksti: FINNISH DIPLOMATIC SAC. Painatuksen jälkeen säkit ommeltiin ja ne varustettiin toisaalla purjerenkailla ja nyöreillä. Tilaus lähti matkaan ajoissa, mutta kuvamuistoja asiasta ei ole olemassa. Finnish Diplomatic Sac tarkoittaa siis isokokoista ”ihmisen mentävää” virallista pakkauspussia, jossa Suomen valtio postittaa tehtävään kuuluvaa tavaraa ympäri maailmaa palveleville diplomaateilleen. Edelliset säkit olivat kuulemma jo kovin kuluneet ja ne kaiketi korvattiin kerralla uusilla. TYÖPAJAN TEKEMÄT MUUTOSTYÖT PERHEELLEMME • Työlaukku (reisitaskuhameesta, revennyt halkiosta): yhä käytössä • Miehen työlaukun hihnan kiinnittelyä ja siistimistä (räävittömän näköinen repsottava laukku) • Kuminauhalakana parisänkyyn (tavallinen, jota ei tule käytettyä, koska se ei pysy paikallaan yhtään yötä) • Paikattuja/vahvistettuja housun polvia (sisarussarjan seuraavalle esikoiselta tai serkuilta perittyjä, lempimalleja) • Pari mekkoa lapselle (aikuisen ylä/alaosa, toinen osa ehkä uutta materiaalia tai toista vanhaa vaatetta) • vetoketju vaihdettu kolmeen ajattomaan aikuisten takkiin, käyttöikää kaikilla jo toistakymmentä vuotta • tarrojen vaihto rispaantuneiden hihatarrojen tilalle • rispaantuneet työfarkkujen lahkeet siistitty, useita (työkäyttöön epäsiistejä) • haaroista hiutuneet farkut vahvistettu, omia ja miehen (lukuisia) • uusien farkkujen lahkeet lyhennytetty (useammat) • lapselle froteehuppu (kierrätetystä pyyhkeestä) helpottamaan runsaan tukan alkukuivausta pesun jälkeen • kesken jäänyt lasten pussilakanaompelus (leikattu ja alustavasti ommeltu oikeaan junnukokoon) sekä loppukankaasta tyynyliinoja (kahta kokoa) • kaksi lasten päiväpeittoa mittojen mukaan kerrossänkyyn (tehdasmyymälän kilopalakaitaleista sommitellen: myös kantit olivat jo valmiina) • Jättipesupusseja reikäkankaasta (coolmax-tyyppinen urheilukangas), käteviä reissussa 4-henkisellä perheellä, kun pyykin voi lajitella jo matkalla. Myös tarrallisten huppujen, hanskojen ja vastaavien pesussa suojaavat muuta pyykkiä.) • Kaarituellisten rintaliivien pesupussien uusiminen 2 kpl (levinnyt halpiskangas ja vetska hajonnut) • lasten haalareiden polvia ja kura-alaosan haaroja (useampia) • Oktonautti-verhot ja koristetyyny (pussilakanasta, jossa oli niin paljon polyesteriä, että oli sähköinen eikä peitto pysynyt lainkaan pusslakanan sisällä) • Kestositeitä, bambutiskirättejä ja muuta vastaavaa pientavaraa (uudet palakankaat tai tilkut) 19
R uotsi on Pohjolan kierrätysihme. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lajittelemattoman jätteen määrä on kutistunut olemattomiin, Joistakin kierrätysmateriaaleista on ollut jopa pulaa. Seuraava askel on luonnollisesti jätteen synnyn ehkäisy. Vuoden 2017 alusta korjauspalveluiden arvonlisävero laskettiin 25 prosentista 15 prosenttiin. Tämä koskee kaikkea polkupyöristä ja pesukoneista vaatteisiin. Tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisyn lisäksi erityisesti maahanmuuttajien työllistyminen pienyrittäjinä. Niin ikään kodinkoneiden korjauspalveluista tuli osin verovähennyskelpoisia. Pian tiedämme paremmin, millainen vaikutus näillä veromuutoksilla on tosiasiassa ollut. Tukholmassa Slussenin ja Södermalmin secondhand-liikkeissä pyöriessäni huomaan pian ihmetteleväni, kuinka erilainen tunnelma on länsinaapurin suurkaupungin myymälöissä kuin lounaishämäläisen pikkupaikkakunnan yhteisökippareilla. Viimeistään Tukholmassa tajuaa, ettei käytettyä enää osteta vain tositarpeeseen tai pakon edessä. Tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen tai nuorehko mies, joka poikkeaa tarkastamassa viimeksi saapuneet uutuudet. Tämä tapahtuu usein työmatkalla ja pyrähdys on niin pikainen, ettei pyöräilykypärää tai kuulokkeitakaan ehdi riisua. Mutta onko se todellista tai minun päässäni, että tavaran arvostus on näissä liikkeissä korkeammalla kuin tavarataloissa? Ajattelevatko muutkin asiakkaat kuin minä, että he ovat etuoikeutettuja, kun heillä on aikaa ja mahdollisuus etsiä käytettyä? Että on yhdensorttista valaistumista sanoutua irti vitosen pikamuodista? Itsellä kunnianhimoinen tavoite on myös se, että vaatekappaleiden määrän suhteen pysyisin kohtuudessa. Onko hommassa enää järkeä, jos iso osa kotitöistä on lasten vaatekappaleiden pesua ja lajittelua? Vaikka kuinka tykkäisi väreistä ja saisi laatua edullisesti, jossain vaiheessa hommasta loppuu hohto ja jäljelle jää iso vaiva. Eettisen muodin ympärillä käytävässä somekeskustelussa törmää samaan asian: pitäisikö massatuotettua halpavaatetta ostaa enää edes käytettynä, sillä sekin ruokkii omalla tavallaan uuden hankkimista toisaalla. Mielipiteet jakaantuvat puolesta ja vastaan: moni pitää kirpparille päässeitä vaatteita kuitenkin lähtökohtaisesti laadukkaina. Uuden kohtalo selviää usein vasta parin pesun jälkeen. Kierrätysmyymälöiden valikoiman nähdessäni huomaan kuitenkin itse ajattelevani lähinnä yhtä asiaa: toivottavasti kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät ennakoida tulevia tarpeitaan ja etsiä aina ensin tarvitsemaansa käytettynä. LINKKEJÄ Kurkistus maailman ensimmäiseen kierrätetyn tavaran ostoskeskukseen, joka sijaitsee Ruotsissa: https://www.youtube.com/watch?v=id9I9o6yxC8 Ruotsissa annetaan veronalennuksia korjauspalveluille: https://www.thelocal.se/20160917/swedenwants-to-make-repairing-things-cheaper Poppanakassien kahvojen kiinnitys käy sarjatyönä. Tällä kertaa tilaaja piti osan kasseista itsellään, osa oli menossa lahjaksi. Ruotsissa kannustetaan kierrättämään 20
T ampereen Viremessuilla yritystään Hamppumaa Oy:tä esitellyt Eetu Laitinen kertoo hampulla olevan potentiaalia kestävässä kehityksessä vaikka mihin. Hyötyihinsä nähden kasvi pärjää luonnossa vähällä. Se tarvitsee vain alkulannoitteen kylvön yhteydessä, ja Suomen luonnon keskimääräinen kosteus riittää kasvulle erinomaisesti. Suomessa hamppua voi viljellä jopa Oulun korkeudella ja se hyödyntää sekä kesän pitkät päivät että öiden pimeyden. Viljelyssä ei käytetä lainkaan torjunta-aineita, sillä hamppu suojaa itseään ja ympäröiviä kasveja rikkaruohoilta sekä hyönteisiltä. Tämä säästääkin huomattavia määriä luonnonvaroja. Hyvänä vertailukohteena voidaan pitää puuvillaa, joka kattaa 2,4 prosenttia maapallon viljelypinta-alasta, mutta sen viljelyyn käytetään jopa 24 prosenttia kaikista maailman torjunta-aineista ja 11 prosenttia hyönteismyrkyistä. Vettä puuvilla vaatii jopa 20 000 litraa puuvillakiloa kohti. Laitisen mukaan hampun tuotanto on ekologista ja kestävää usealla eri tavalla. Tässä artikkelissa esittelemme erilaisia hampputuotteita ja hampun tuotantoon liittyviä hyötyjä ilmaston, maanviljelyn ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Hamppu ei ole humpuukia! Kestävää kehitystä ja hyvinvointia hamppupellolta Hamppu on yksi maailman luontoystävällisimmistä, monikäyttöisimmistä ja kestävimmistä kuitukasveista. Monipuolisuutensa ansiosta sitä hyödynnetään niin teollisuudessa, ravintona, lääkkeenä, kuivikkeena kuin energianlähteenäkin. Keston toimitus kävi Tampereen Vire-messuilla haastattelemassa Hamppumaa Oy:n asiantuntija ja yhteistyökoordinaattori Eetu Laitista hampun hyödyistä. TEKSTI JA KUVAT: MIRA SALO Hamppumaa Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Myllyniemi tarjoili Vire-messuilla raikasta hamppukukintomehua. 21
MAANPARANNUSJA ILMASTOHYÖDYT Maanviljelijät käyttävät hamppua maanparannuskasvina, sillä se voi parantaa köyhtyneen maaperän satoisuutta jopa 30 prosenttia. Hampun syvälle ulottuvat juuret sitovat tehokkaasti ravinteita, jolloin rehevöitymistä aiheuttava typpi ei huuhtoudu pellolta vesistöön. Lisäksi kuituhamppu voi sitoa hiilidioksidia jopa kolme kertaa enemmän kuin mäntymetsä. RAVINTOLISÄ Elintarvikkeena hamppu on varsinainen superfood. Hampunsiemen sisältää runsaasti kuituja, proteiineja, öljyjä, vitamiineja ja aminohappoja, jotka toimivat sellaisenaan erinomaisesti. Omega-3 ja -6 -rasvahapot ovat hampussa optimaalisessa suhteessa (1:3). LÄÄKINTÄ Hampulla on paljon tutkittuja, merkittäviä lääkinnällisiä vaikutuksia. CBD-A-hampputuotteet sisältävät sekä kukinnon että siemenen ravinteet. CBD-A estää tulehduksia, helpottaa kipuja, särkyjä ja lihasjumeja, ehkäisee syöpää, vahvistaa immuniteettia ja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se on myös antibakteerinen ja antimikrobinen. RAKENNUSAINE Hampusta voi prosessoinnin jälkeen valmistaa käytännössä kaikkea, mitä puustakin. Hamppubetonissa päistärettä sekoitetaan kalkkiin ja betoniin, jolloin siitä tulee eristävä, hengittävä ja paloturvallinen rakennusmateriaali. Sen käyttö on yleistynyt erityisesti Etelä-Euroopassa. TEOLLISUUS Kuituhampusta valmistetaan muovia sitkeämpää biokomposiittia, jota käytetään muun muassa akustiikkalevyissä sekä auton kojelaudoissa ja ovissa korvaamassa muovia ja peltiä. TEKSTIILI Hamppukuidusta valmistetaan vaatteita ja muita kodintekstiilejä, kuten verhoja, lakanoita, ja pyyhkeitä. Kestovaipoissa hamppua käytetään sen erinomaisen imukyvyn vuoksi. Hamppuvaate kestää jopa vuosikymmeniä, ja sen kangas on lämpöä sitovaa, hengittävää, myrkytöntä ja ekologisesti tuotettua. KUIVIKE Hevostalleilla näkee hamppua kuivikekäytössä. Se imee kolme kertaa enemmän kosteutta kuin turve, ehkäisee hajuhaittoja ja on puhdasta. Ravinteet kiertävät hevosenlannan mukana takaisin pellolle. ENERGIA Kuituhampun varren puumaisesta osasta jalostetaan kuivikepellettiä sekä poltto-ominaisuuksiltaan puuta vastaavaa bioenergiaa. Hamppu taipuu siis todella moneen, ja voikin vain ihmetellä, miksei sen käyttö esimerkiksi teollisuudessa ole vielä yleistynyt. Yhtenä syynä tähän saattaa olla kasviin liittyvät ennakkoluulot, jotka kumpuavat eräiden hamppulajikkeiden päihdyttävistä vaikutuksista. Laitinen uskoo kuitenkin hampun kysynnän räjähtävän muutamassa vuodessa, sillä vihdoin Suomessakin ollaan pikku hiljaa heräämässä sen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Hamppukumppanuusohjelma – hampputietoisuutta ja ekokylä Kevään aikana on pyörähtänyt käyntiin Hamppumaan lanseeraama hamppukumppanuusohjelma, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista hampputeollisuutta ja -tietoisuutta joukkovoiman avulla. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu oman ekokylän perustaminen kaikille kestävästä ja myrkyttömästä asumisesta ja elämisestä kiinnostuneille. Hamppukumppanuusohjelmasta voit lukea lisää täältä: http://www.hamppumaa.fi/uusi/kumppanuudella-suomi-kukoistamaan/ Hamppumaa on yhteisöllinen yritys, joka edistää hampputeollisuutta ja -tietoisuutta Suomessa. Tutkimusten mukaan hampun terveysvaikutukset ovat moniulotteisia ja kokonaisvaltaisia. 22
O piskelen toista vuotta luontoja ympäristöohjaajaksi. Pakollisiin perusopintoihimme kuuluu kestävän kehityksen opinnot, joihin arvelin voivani liittää hyväntekeväisyysprojektin. Tavoitteena oli toimittaa kestovaippoja Lesboksen saaren pakolaisperheiden tarpeisiin. Opiskelunäkökulmaa tärkeämpää minulle oli kuitenkin kokemus auttamisesta. Äidit ja pienet lapset ovat erityisen lähellä sydäntäni, olenhan itsekin kahden pienen lapsen äiti. Idea kestovaippakeräykseen tuli keskustelusta Facebookin kestovaippakirpputorilla, kun eräs äiti toivoi mahdollisuutta lahjoittaa vaippoja Lesboksen pakolaiskeskukseen. Hän oli nähnyt dokumenttielokuvan Tuntematon pakolainen, jossa Ali Jahangiri kiersi tapaamassa pakolaisia eri paikoissa. Dokumentissa näytettiin, kuinka äidit pesevät kertakäyttövaippoja, kun muutakaan ei ole. Lupasin selvittää Jahangirilta asiaa. Hänellä ei ollut suoria yhteystietoja leiriin (ilmeisesti kyseessä oli Morian järjestelykeskus, jota hallinnoi nyt armeija ja jonne ei saa suoraa yhteyttä). Hän vinkkasi kuitenkin järjestöistä, joita saarella toimii useita. Ensimmäinen järjestö ei vastannut sähköpostiini, mutta toisesta sain vinkin liittyä Facebook-ryhmiin, joissa suunnitellaan Lesboksen vapaaehtoistoimintaa ja jaetaan siihen liittyvää informaatiota. Kerroin ideasta sinne ja sainkin muutamia kelpo vinkkejä tahoista, jotka voisivat vastaanottaa kestovaippoja. Kaksi potentiaalista vaihtoehtoa olivat Pikpa ja One Happy Family, joilla molemmilla oli avustettavanaan paljon lapsiperheitä. Nyt kun vihreää valoa vilkahteli, alkoi päässä pyöriä monia käytännön kysymyksiä: miten vaippoja jaetaan tarvitseville ja miten niitä huolletaan? Onko kestovaippojen käytöstä kokemusta, kuinka paljon opastusta tarvitaan? Sitoutuuko järjestö antamaan jonkinlaisen raportin siitä, miten vaippoja on hyödynnetty? Olisiko vaippoja jopa mahdollista valmistaa paikan päällä lisää osana pakolaisille järjestettäviä toimintoja? Aloin käydä keskusteluja sekä järjestön edustajien että paikanpäällä toimivien vapaaehtoisten kanssa. Niin hyvänä ideana kuin kestovaipat sinänsä nähtiinkin, käytännön toteutukseen liittyi paljon kompuroinnin mahdollisuuksia. Morian leirissä ei ole pesukonetta, vaan asukkaat pesevät pyykkinsä nyrkkipyykkinä. Toki suurin osa leirin asukkaista pääsee kulkemaan vapaasti järjestöjen tarjoamien palveluiden ääreen ja käyttämään näin myös pesukoneita. Järjestöt eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita ottamaan kestovaippoja vastaan. Alun hankaluuksien jälkeen kertakäyttövaippoja oli nyt pakolaisten saatavilla, eli tilanne ei sinänsä ollut enää niin lohduton kuin dokumentin kuvaamisen aikoina. Pakolaisilla ei yksinkertaisesti ollut suurta tarvetta käyttää kestovaippoja, joiden käyttö vaatisi heiltä enemmän vaivaa kuin kertakäyttövaippojen tilaaminen. Kauempaa asiaa katsellen kestovaippojen käyttö olisi järkevää paitsi saaren jätehuollon keventämisen näkökulmasta, myös siksi, että pakolainen olisi riippumattomampi järjestöjen materiaalisesta avusta, mikä voisi osaltaan vahvistaa hauraassa asemassa olevan pakolaisen subjektiutta, kokemusta siitä, että oma elämä on (edes joiltain osin) omissa käsissä. Toisaalta järjestöjen työtaakka on taatusti loputon. Tästä näkökulmasta vapaaehtoistyövoiman resursoiminen kestovaippoihin, jotka vaativat opettelua mutta eivät sitten kuitenkaan vastaa akuuttiin tarpeeseen, ei välttämättä ole järkevä valinta. Vaikka projektin mahalasku harmittikin, päällimmäisin tunne oli myönteinen: todella moni oli valmis auttamaan tukalassa tilanteessa olevia pakolaisia lahjoitusten muodossa. Heitä auttaa paikan päällä moni järjestö ja muu taho vapaaehtoisineen. Ja pienten vaippapeppujen osalta se tärkein – vaippoja on kyllin saatavilla saarella. Olkoonkin tällä kertaa kertakäyttöisiä. ANNE MÄKELÄ Kirjoittaja on kahden pienen lapsen äiti ja tuleva luontoja ympäristöohjaaja Auttamisen tapa ei kohtaa avuntarvitsijaa KOLUMNI 23
Kotkassa kaikki alkoi kirjasta 24
O lin seitsemännellä kuulla raskaana, kun olin mieheni kanssa kirjastossa. Mieheni ojensi minulle kirjan. Kannessa luki ”Kantoliina ja kestovaippa”. Hän sanoi: ”Olen kuullut, että kantoliinoista voi olla hyötyä”. Siitä se kaikki alkoi. Aloin perehtymään kirjan avulla kestovaippojen maailmaan. Olin jo toki hypistellyt äitiyspakkauksen vaippaa, mutta tämä kirja alkoi avata ovea uuteen maailmaan. Kirja ei kuitenkaan antanut minulle riittävästi tietoa, ja aloin etsiä lisää. Löysin Kestovaippayhdistyksen nettisivut. Kuulin myös ystävältäni hänen kestovaippoja käyttävästä kaveristaan. Aloin miettiä, olisikohan meillä Kotkassa lainaamoa? Halusin palavasti saada tietää lisää, eivätkä nettisivut tai kirja enää antaneet tarpeeksi. Halusin löytää oikeita ihmisiä, jotka jakaisivat kokemuksiaan. Pääsin tutustumaan tähän ystäväni kaveriin, jolla oli mieletön pesusysteemi ja arsenaali erilaisia vaippoja. Vaihdoimme vaipan yhdessä lapselle ja hän sai koko homman näyttämään mahdottoman helpolta. Hän antoi vielä mukaankin vaipan kokeiltavaksi tulevalle vauvalle. Tämä kaveri kertoi, että Kouvolassa on lähin kestovaippalainaamo. Kotkassa ei ollut yhdistystä eikä mitään kestovaippoihin liittyvää toimintaa. Harmittelin hiukan. Kuulemma Kouvolasta voisi saada vaippoja lainaan, mutta näin jo mielessäni kuinka joutuisin ehkä palauttamaan vaippoja toiseen kaupunkiin, enkä lämmennyt ajatukselle. Liityin Facebookin kestovaippa-aiheisiin ryhmiin. Myös omalta kylältä löytyi tätä kautta aktiiveja. Vaippakansa oli valmiina neuvomaan ja hamstrasin innoissani turhankin ison kasan vaippoja. Minulla kävi onni, sillä iso osa vaipoista oli vauvalle sopivia. Vauvan synnyttyä halusin tarttua suureen epäkohtaan, johon törmäsin raskausaikana. Meillä ei ollut lainaamoa. Kun vauvani oli kolme kuukautta vanha, päätin, että kyllä minusta olisi lainaamonhoitajaksi. Laitoin heti viestiä Kestovaippayhdistykseen, jossa tarjoukseni lainaamon perustamisesta otettiin ilolla vastaan. Tässä kohtaa sain myös yhteyden Kouvolan lainaamonhoitajaan ja paikallisyhdistyksen aktiiviin, Satu Pänkäläiseen. Satu lupasi olla apuna ja tukena, sekä käydä yhdessä kanssani vaippapaketit läpi niiden saapuessa. Hänestä olikin alkuun korvaamaton apu, enhän minä tiennyt vielä mistään mitään! TUKEA MONELTA SUUNNALTA Saadessani vaippapaketit levitin ne pitkin olohuonetta ja aloin selata mukana tulleita opuksia, kansioita ja käyttöoppaita. Iso osa materiaaleista ja lyhenteistä oli täyttä hepreaa. Laitoin heti Satulle viestin: ”Nyt sain vaipat vihdoin käsiini! Miten olisi parasta aloittaa, että saan hommat rullaamaan?”. Hän tuli meille, kävimme yhdessä kaiken läpi ja Satu vastasi milloin mihinkin materiaalikysymyksiin. Laittelin kuvia ja yhteistyö lähti sujumaan. Vaikka meillä ei Kotkassa ollut lainaamoa tai muuta toimintaa, minulle löytyi heti monesta suunnasta runsaasti tukea. Meillä ei kotona olisi riittänyt tila lainaamolle ja sainkin tilat Kotkasta Yhteisötalo Messistä, jossa lainaamo pyörii edelleen. Media kiinnostui lainaamosta. Tunsin itseni tärkeäksi, kun pääsin televisioon, radioon, paikallislehteen ja ilmaisjakelulehteen. Nettiinkin tehtiin juttuja koko kansan nähtäväksi. En todellakaan uskonut, että lähtisin tällaisella volyymilla puhumaan kestovaipoista. Näin kuitenkin kävi. Innostuin koko ajan lisää. Järjestin kestovaippayhdistyksen tempauksen merkeissä ensimmäisen kestovaippatapaamisen Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilaan. Tapahtumaan tuli niin jo ennestään kestovaippoja käyttäviä kuin myös kestovaipoista kiinnostuneita. Järjestin myös vauvatapaamisia, joissa pääsin kertomaan kestovaipoista. Koko tämän tapahtumarikkaan vuoden kruunasi tapahtuma kestovaipoista ja kantovälineistä, johon sain mukaan paikallisen kestovaippoja valmistavan yrittäjän – Omaman. Vuoden aikana opin valtavasti uutta itsestäni ja vauvasta, mutta ennen kaikkea kestovaipoista ja kodin kestotuotteista. Olen äärimmäisen iloinen, kun olen saanut huomata, miten mukavaa porukkaa kestovaippapiireissä pyörii. Samalla innolla, joskin ehkä vähän kokeneempana, jatkan alkaneeseen vuoteen. Kiitos kaikille minua tukeneille! SISKO ESKELINEN Kirjoittaja on Kotkan kestovaippalainaamon pyörittäjä ja Kodin kestot ry:n some-vastaava Sisko Eskelinen lähti pyörittämään kestovaippalainaamoa hänen vauvansa ollessa vain kolme kuukautta Sisko Eskelinen aloitti kestovaippalainaamon pyörityksen Kotkassa noin vuosi sitten. Kun lainaamon vaippapaketti saapui postiin, Sisko oli omien sanojensa mukaan ”onnellinen kuin pieni lapsi jouluna”. 25
VINKKEJÄ KESTÄVÄÄN KEVÄÄSEEN KODIN KESTOT RY:N YHTEISÖJÄSENET Aaretti Babyidea Delipap Oy Divisa Oy GreenDeal / Punora Group Oy Hahtuvahullu Iloska Ipanainen Jutta Product Oy Jyväskylän kangaskauppa Kapop Oy/ Lauran Pikku Putiikki Lapsekas Oy Liinalapsi Oy Maitotyttö Oy Minvilla Myllymuksut Nosh Company Oy Ole Hyvä Luonnontuote Oy Pajuhaikara Peikkoemo Pieni Ekopuoti Valkee Pienten Parhaaksi Pikkupulu Pumpulipuu Royalkestot Ruskovilla Sadette Sasima Oy Ab Superjellona Tirsokas T:mi Onnikas Tuttimaakari Vadelmatarha Oy info@kodinkestot.fi www.kodinkestot.fi www.facebook.com/Kestovaippayhdistys PUHEENJOHTAJA: Anna Holopainen, puheenjohtaja ja tiedottaja, puheenjohtaja@kodinkestot.fi, tiedotus@kodinkestot.fi VARSINAISET JÄSENET: Johanna Pökkä, varapuheenjohtaja, varapuheenjohtaja, aluevastaava, tukihenkilövastaava varapuheenjohtaja@kodinkestot.fi, aluetoiminta@kodinkestot.fi, tukitoiminta@kodinkestot.fi Tiina Härkönen: sihteeri, lainaamovastaava, sihteeri@kodinkestot.fi, lainaamovastaava@kodinkestot.fi Meri Haahtela: taloudenhoitaja, laskutus@kodinkestot.fi Katrin Itkonen: yhteisöjäsenvastaava, yhteisojasen@kodinkestot.fi Jenna Joutsen: tapahtumavastaava, tapahtumat@kodinkestot.fi Katri Lackman: neuvolaja synnytyssairaalavastaava, nesyva@kodinkestot.fi Jenni Lehti: webmaster, www@kodinkestot.fi Sisko Eskelinen: some-vastaava, some@kodinkestot.fi Laura Virtanen, info@kodinkestot.fi HALLITUKSEN ULKOPUOLELLA Annika Feinik-Hallikainen, jäsenvastaava, jasenpalvelu@kodinkestot.fi Kodin kestot ry on ideoinut, ottanut vastaan ja jakanut vinkkejä kestävämpää arkea varten. Kunnianhimoisena tavoitteena on jakaa sata vinkkiä yhdistyksen Facebook-ryhmässä, nettisivuilla ja blogissa. Tässä muutama idea sinunkin arkeesi! Jos sinulla on idea kestävämpään arkeen, voit lähettää sen sähköpostiosoitteeseen: ita-suomi@kodinkestot.fi Onnittella voi myös syötävällä ”kukkakimpulla”! Tässä kimpussa on valkosipulia, punaista lehtikaalia ja lipstikkaa. #syötäväkukkakimppu #satavinkkiäkestävämpäänarkeen #kestovaippayhdistysry Tiesitkö, että kestositeitä löytyy moneen käyttöön, myös jälkivuotoon ja virtsankarkailusuojaksi? Virtsankarkailuun kehitetyistä siteistä kannattaa vinkata myös varttuneemmalle väestölle. #kestosidevirtsankarkailuun #kestosidejälkivuotoon#satavinkkiäkestävämpäänarkeen #kestovaippayhdistysry Tyhjästä purkkapussista saat tukevan pussin kestositeiden kuljetukseen! #kestosidepussi #satavinkkiäkestävämpäänarkeen #kestovaippayhdistysry Vaihda nenäliinat kestäviin ja pestäviin nenäliinoihin! #kestonenäliinat #satavinkkiäkestävämpäänarkeen #kestovaippayhdistysry K U VA T: A U LIK K I ET EL Ä R IN N E