2/2018 ROSKAAMINEN SEIS! – roskaton elämä alkaa kestotuotteista Kestovaippayhdistys ry on nyt Kodin kestot ry! le ht i PIKAMUOTI KULUTTAA luonnon resursseja ja tuottaa paljon jätettä MUOVINKIERRÄTYKSESSÄ ON UINUVAA POTENTIAALIA ROSK ATEE MA HYÖNTEISET LENNÄHTIVÄT suomalaisten lautasille
YHTEISÖJÄSENTEN TARJOAMAT EDUT 2018 Alennuksen saat kertomalla jäsennumerosi (löytyy laskusta, uudet jäsenet saavat jäsennumeronsa tervetulokirjeessä) myymälässä ja verkkokaupoissa (verkkokaupoissa sen voi syöttää esim. lisätietoja-kenttään). Alennus ei yleensä koske postikuluja eikä kahta alennusta voi yhdistää. Lisää jäsenetuja ja tarkempia tietoja eduista löydät yhdistyksen verkkosivuilta https://www.kodinkestot.fi/yhteisojasenet/ Aaretti (Kirkkonummi) www.aaretti.fi www.facebook.com/aarettikids www.instagram.com/aarettikids –10 % kaikista housuista koodilla kodinkestot10. Babyidea (Vantaa) www.babyidea.fi www.mamidea.com/webshop 20 % alennus kantamisen tuotteista verkkokaupastamme www.mamidea. com/webshop, koodilla joka ilmoitetaan yhdistyksen jäsenille uutiskirjeessä. Ekopuoti Valkee (Somero) www.valkee.shop Ilmainen postitus jäsenille. Edun saa valitsemalla toimitustavaksi noudon ja syöttämällä tilauksen lisätietoihin jäsennumeron sekä osoitteen ja toivotun smartautomaatin. GreenDeal (Espoo) www.greendeal.fi 5 %:n alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen voi lunastaa koodilla KV17DISC – ilmoita lisäksi jäsennumerosi tilauksen erityistoiveet -kentässä. Hahtuvahullu (Mikkeli) www.hahtuvahullu.fi www.facebook.com/hahtuvahullu www.instagram.com/hahtuvahullu 5 % alennus vaippatilauksista koodilla KVY2 ja jäsennumerolla. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Iloska (Keminmaa) iloska.tictail.com 15 % alennus kaikista varastovalmiista tuotteista. Ilmoita jäsennumerosi tilauksen yhteydessä. Ipanainen (Helsinki, Joensuu) www.ipanainen.fi 5 % alennus koodilla, joka ilmoitetaan yhdistyksen jäsenille uutiskirjeessä. Alennuskoodia voi myös tiedustella suoraan Ipanaiselta. Alennus ei koske kirpputorivarauksia, lahjakortteja eikä vuokrauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin alekoodeihin. Jutta (Helsinki) www.jutta.fi Helsingin myymälästä 10 % alennus (Jutta kauppa, Punavuorenkatu 3, Helsinki). Verkkokaupassa saat 5% alennuksen Pop-in bambuvaippa 10 kpl pakkauksesta koodilla 716219. Jyväskylän Kangaskauppa/ Kestovaippakauppa (Jyväskylä) www.jyvaskylankangaskauppa.fi www.facebook.com/jyvaskylankangaskauppa www.instagram.com/jyvaskylankangaskauppa 1 € alennus vaipoista ja kuorivaipoista verkkokaupassa. Tilaa ennakkolaskulla ja kerro jäsennumerosi. Liinalapsi (Turku) www.liinalapsi.fi 5 % alennusta kaikista varastovalmiista tuotteista. Alennuskoodi on: KESTOT ja se on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Minvilla (Mäntyharju) www.minvilla.fi www.facebook.com/minvilla.fi 5 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista, koodilla KESTO5. Myllymuksut (Juupajoki) www.myllymuksut.com www.facebook.com/Myllymuksut www.instagram.com/myllymuksut www.pinterest.com/myllymuksut 10 % alennus bambukankaista, pul-kankaista (kosteussulkukankaista) ja kestovaipoista koodilla KVY2018. Onnikas Tmi (Tampere) www.onnikas.net www.facebook.com/onnikas www.instagram.com/onnikas_ 5 % alennus varastovalmiista vaipoista koodilla KVY5. Pajumaja (Tampere) www.facebook.com/pajumaja Instagram: #pajumaja 5 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista. Pienten Parhaaksi (Vilppula) www.pientenparhaaksi.fi 10 % alennus yli 65 € normaalihintaisista tuotteista. Pikkupulu (Pirkanmaa) pikkupulu.omaverkkokauppa.fi Ilmainen postitus jäsenille verkkokaupasta koodilla KVY18. Royalkestot (Turku) www.royalkestot.fi 10 % alennus oman tuotannon yksittäisistä kestovaipoista, imuista, liivinsuojista ja siteistä koodilla “kvy” verkkokaupassa sekä Turun puodilla. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai kimppahinnoiteltuihin paketteihin. Sadette (Vantaa) www.sadette.fi 5 % alennus kaikista tuotteista koodilla “KVY5”. Ilmoita lisätiedoissa jäsennumerosi. Etu koskee vain normaalihintaisia tuotteita, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin tai lahjakortteihin. Tuttimaakari (Maaninka, Kuopio) www.tuttimaakari.fi www.facebook.com/Tuttimaakari 10 % alennus normaalihintaisista Tuttimaakarin oman malliston tuotteista. Ilmoita jäsennumerosi sähköpostitse asiakaspalveluun tilauksen teon yhteydessä. Vadelmatarha vadelmatarha.fi Kaksi viikkoa yhden hinnalla itsepalvelukirppikseltä. 2
T aas pikaruoan pahvipakkaus livahti kuin varkain sekajätteeseen. No mitäpä väliä. Löytyyhän Suomesta myös ympäristöstä piittaamattomia yrityksiä, mikä on paljon pahempi ja luontoa kuormittavampi asia. Maailmalta löytyy kokonaisia kaupunkeja, jotka käyttävät niiden läpi virtaavia jokia likaviemäreinä. Miksi siis potea huonoa omaatuntoa, jos ei jaksa lajitella? Yle nosti hiljattain esiin syrjään jääneen asian. Suomen jätteenpolttolaitokset tuottavat aivan käsittämättömän valtavan määrän kuonaa ja tuhkaa. Paikalla, jossa ennen vuotta 2016 on ollut kaatopaikka, on nykyisin kuonasta jalostettu valtava mineraalikasa. Näille kasoille ei ole vielä keksitty lopullista sijoituspaikkaa, ja esimerkiksi Espoon Ämmässuolla ne kasvavat viiden rekkalastillisen päivävauhtia. Vaikka kertakäyttövaippoja ei nykyisin enää pinkata maan alle, niiden käyttö on edelleenkin luonnon kannalta huono valinta. Ne tuottavat jätteenpoltossa kuonan ja tuhkan lisäksi hiilidioksidipäästöjä. Autonrenkaiden kuluminen on joidenkin arvioiden mukaan yksi suurimmista mikromuovipäästöjen aiheuttajista, joten vaippojen rahtaaminen rekoilla aiheuttaa sekin monenlaista rasitusta luonnolle.. Jätteenpoltosta aiheutuvien välillisten päästöjen ja lopputuotteiden vähentämiseksi voimme kaikki tehdä osamme. Tämän lehden sivulta 12–13 löydät vinkkejä kestotuotteista, joilla voit korvata kertakäyttöisiä tuotteita. Lajitteluopas kertoo jätteiden oikeat paikat. Näillä ohjeilla pääset ottamaan askelia kohti roskattomuutta, josta kerrotaan sivulla 26–28. Tässä on jo monta reseptiä meille kaikille parempaan huomiseen. Omaksi tavoitteekseni asetan kierrättämisen lisäämisen. Maija Pohjakallion kanssa käymäni keskustelu muovinkierrättämisen kehittämisestä oli todella mielenkiintoinen. Aivan kaikki Maijan ajatukset eivät juttuun mahtuneet, ja nostankin tässä esiin hänen ajatuksensa globaalin muoviongelman suunnan kääntämisestä. Erityisesti kehitysmaiden tilanne on hälyttävä, sillä esimerkiksi Afrikan ja Intian suurten jokien mukana kulkeutuu meriin muoviroskaa isot määrät. Jonkun täytyy keksiä ratkaisuja ja näyttää mallia. Suomi pystyisi tähän, koska meillä on jo toimiva jätehuolto ja paljon osaamista. Kierrätyksen edistämiseen tarvitaan kuitenkin meitä kaikkia. Minun ja sinun on lähetettävä yrityksille ja päättäjille signaali siitä, että kierrättämiseen ja muovien jalostamiseen kannattaa panostaa. Muutoksia tapahtuu, kun tarpeeksi iso joukko ihmisiä alkaa toimia asioiden eteen. Mihin joukkoon sinä kuulut? Mielenkiintoisia ja innostavia lukuhetkiä! LEENA NYYSTI Päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Hukummeko kuonaan? 3
TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2018 2 Yhteisöjäsenten tarjoamat edut jäsenille 3 Pääkirjoitus 4 Sisällysluettelo 5 Puheenjohtajan tervehdys 6–7 Yhdistyksen uutisia 7 Tervetuloa syyskokoukseen 8–9 Roskaton elämäntapa viidellä ärrällä 10–11 Pikamuoti tuhoaa luontoa 12–13 Kestotuotteita on joka lähtöön 14–15 Hyönteisistä ekologista ruokaa 16–18 Muovinkierrätyksen uudet tuulet 19 Kestoilua vauvan syntymästä lähtien – kolumni 20–22 Kestovaipat kiertoon kirppiksille 23 Miksi kestoilet -kyselyn tulokset 24–25 Roskakapinallisten tavoitteena siisti ympäristö 26–28 Kierrätä, lajittele, lahjoita! 29 Vinkit kestävään arkeen 12 21 16–18 24–25 12–13 14–15 Lisätietoja: p. 09-41108520 • info@mamidea.com • www.mamidea.com Valitse ManyMonths® Longies ja Shorties -villavaippahousut! manymonths.com Lii kkuv alle lapselle ihan parhaat Saatavana myös polvipaikoilla Pu m puli npehmeät, saumat kerro st en vä lis sä Joustavaa 100 % merino villa a (38 g/m 2 ) Use ita ihania väre jä , kä än ne ttä vät Öko -Tex 100 (tiukin luo kk a) Myynn issä jo vuodesta 2005 Koot n. 4-vuotiaaksi ast i He ngittää lois tav ast i, ime e kosteutta Korkea vyöt ärö ja kaks inkertainen kang as 4
PUHEENJOHTAJALTA Jo olemassa olevaa kannattaa hyödyntää K esä 2018 jää muistoihin superhelteisenä. Nyt syksyllä ovat ilmat jo viilenneet, ja arki on taas alkanut. Päiväkodit, kerhot, koulut, työt ja opiskelut, mikä nyt kenelläkin on ajankohtaista. Myös Kodin kestot ry:llä on alkanut arki pienen kesätauon jälkeen. Alkuvuodesta oli vielä totuttelemista nimenmuutokseen, ja paljon oli myös konkreettisia tekoja ja muutoksia. Puheenjohtajana pidän tärkeänä sitä, että kestovaipat ovat edelleen tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Toisaalta olen iloinen, että myös muita kodin kestotuotteita on saatu luontevasti mukaan osaksi tapahtumia, tapaamisia ja keskusteluja. Tänä vuonna eri medioissa on keskusteltu paljon siitä, mikä oikeasti on ekologista ja mitkä valinnat oikeasti ovat merkityksellisiä ilmaston kannalta. Ei ole ihan yksinkertaista vastausta siihen, mikä on paras pakkausmateriaali tai mikä on vaikkapa paras vaihtoehto kauppakassiksi. Tavallinen kuluttaja tekee päivittäin niin monia valintoja, ettei hän millään pysty aina valitsemaan sitä ekologisinta tai muuten vaan parasta vaihtoehtoa. Eikä siitä tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Välillä arjessa on tärkeämpää vain selvitä helpoimmalla tai halvimmalla. Se on inhimillistä. Kodin kestot ry:n toimintaan liittyy vahvasti erilaisten tekstiilien hyödyntäminen. On muistettava, että kestävä ja pestävä ei aina välttämättä ole parempi kuin muovinen ja kertakäyttöinen. Paljon vaikuttaa kestotuotteen materiaali ja se, miten sitä käytetään. Hyvänä esimerkikkinä on paljon otsikoissa ollut tanskalaistutkimus, jonka mukaan kangaskassia täytyy käyttää 7 000 kertaa ennen kuin se on ekologisempi kuin muovipussi. Monelta jäi otsikoita lukiessa huomioimatta, että tutkimuksessa vertailtiin kierrätysmateriaalista valmistettua muovikassia, jota käytetään ensin kauppakassina ja sitten roskapussina. Vertailukohtana taas oli uusiopuuvillasta valmistettu kangaskassi. Laskelman tulos olisi aivan toisenlainen, jos verrattaisiin keskenään tavallista muovipussia ja kierrätysmateriaaleista ommeltua kangaskassia. Ei myöskään ole mitään järkeä olla jatkossa käyttämättä jo olemassolevia kangaskasseja ja siirtyä ostamaan muovipusseja. Brittiläisen Ellen MacArthur Foundationin tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan maailmassa viedään joka sekunti yhtä kuorma-autollista vastaava määrä vähän käytettyä tekstiiliä poltettavaksi ja kaatopaikalle. Nykypäivän tekstiiliteollisuus perustuu ota ja hävitä -malliin, joka on suunnattoman epäekologinen. Vaatteista jopa 73 prosenttia päätyy kaatopaikalle tai polttoon sen sijaan, että niiden materiaali käytettäisiin uudelleen. YK:n mukaan muotiteollisuus on vastuussa kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on enemmän kuin kansainvälisen lentoja laivaliikenteen päästöt yhteensä. Järkyttäviä lukuja. Puuvillanviljely on yksi suurimmista pahiksista tässä yhtälössä. Siksi toivoisinkin, ettei maailmassa ommeltaisi enää yhtäkään kangaskassia uusiomateriaaleista. Meillähän on joka sekunti uusi rekkalastillinen kangasta, josta suurta osaa voisi käyttää vielä uudelleen. Siitä vaan hakemaan Kierrätyskeskuksen ilmaispisteistä. Myös omat risat, kuluneet, virttyneet ja ikitahraiset tekstiilit kannattaa hyödyntää itse mahdollisimman pitkälle. Lakanoista, verhoista ja vanhoista farkuista saa hyvää materiaalia kangaskasseihin. Pehmeät lakanat, flanelliset vaatteet, kauluspaidat ja trikoovaatteet muuttuvat yhdessä hujauksessa nenää helliviksi nenäliinoiksi, kestovanulapuiksi tai ihan vaan räteiksi korvaamaan vaikka talouspaperin käyttöä. Kovin kummoista ompelutaitoa näihin ei vaadita. Kestoillaan-blogissa on paljon hyviä vinkkejä erilaisten tekstiilien uusiokäyttöön ja lisää on tulossa! ANNA HOLOPAINEN Puheenjohtaja kesto Päätoimittaja: Leena Nyysti Ulkoasu: Jetta Tschokkinen Yhteystiedot: toimitus@kodinkestot.fi Ilmoitusmyynti: yhteisojasen@kodinkestot.fi Kustantaja: Kodin kestot ry Kannen kuva: Leena Nyysti Julkaisija: E-paperi www.lehtiluukku.fi ISSN 2323-1122 5
YHDISTYKSEN UUTISIA KERRO, VAIKUTA JA VOITA! Mikä on sinun mielestäsi tämän lehden paras juttu? Mistä aiheesta haluaisit seuraavaksi lukea? Kerro meille perusteluilla tai ilman. Samalla voit antaa palautetta Kesto-lehdestä yleisemminkin ja vaikuttaa lehden tulevaan sisältöön. Kaikkien vastaajien kesken arvomme Kuplis-paketin, joka sisältää imuliinan, kaksi pesulappua ja viisi kestovanulappua. Otamme kaikki palautteet kiitollisina vastaan. Lähetä palautteesi 8.11. mennessä osoitteeseen: toimitus@kodinkestot.fi ja kerro samalla, minne mahdollinen voittosi voidaan postittaa. Kaikkien 8.11. mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan Kuplis-paketti, joka sisältää imuliinan, kaksi pesulappua ja viisi kestovanulappua. A U LIK K I ET EL Ä R IN N E Kodin kestot ry halusi tukea tänä kesänä kestoilua Senegalissa. Yhdistys lahjoitti jokaisesta elokuun loppuun mennessä liittyneestä jäsenestä kestositeen Senegaliin Vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n kautta. Kodin kestot ry lahjoittaa Vaaka ry:lle 15 kestosidettä, mutta kaiken kaikkiaan Senegaliin lähtee noin 200 kestosidettä. – Toimintamme on täysin vapaaehtoisuuteen perustuvaa, ja matkaan lähtevien siteiden määrä riippuu siitä, kuinka paljon vaakalaiset innostuvat ja ehtivät siteitä ompelemaan, kertoo Vaaka ry:n puheenjohtaja Sanna-Mari Raudasoja. Kodin kestot ry jatkaa yhteistyötä Vaaka ry:n kanssa Kestovaippayhdistyksen jalanjäljissä. Yhdistyksen talkoilla valmistuneita siteitä lahjoitettiin Vaaka ry:n keräykseen vuonna 2016. Ensimmäisen kerran Vaaka ry lähetti siteitä Sengalilaiseen Mlompin kylään syksyllä 2015. Samalla paikallisia tyttöjä ja naisia neuvottiin kestositeiden käytössä ja lahjan saaneet olivat niistä innoissaan. – Ehkä tulevaisuudessa paikalliset naiset voisivat itse ommella siteitä ja hankkiä pientä tuloja myymällä siteitä, toivoo Raudasoja. Vaaka ry on valtakunnallinen hyväntekeväisyysja vapaaehtoisjärjestö, joka avustaa pääasiassa lapsia ja lapsiperheitä niin kotimaassa, lähialueilla kuin kauempanakin. Yhdistys tunnetaan erityisesti vauvakassikeräyksistään. Lisätietoa Vaaka ry:stä voit lukea osoitteesta www.vaaka. org KESTOVAIPPAVIIKOLLA YÖHULINOIDAAN JÄLLEEN Perinteinen ja odotettu Kestovaippayhdistys ry:n lanseeraama kestovaippaviikko on täällä taas! Lokakuun 8.–14. väliselle ajalle sijoittuva Kodin kestot ry:n kestovaippaviikko pyrkii herättelemään ihmisiä kestoilun pariin. Kestovaippaviikko ei ole tällä kerralla pelkästään vaippoja. Kodin kestot ry haluaa nostaa esille muitakin kestotuotteita, kuten puhdistuslaput, kestositeet ja nenäliinat. Perinteinen Yöhulinat-tapahtuma järjestetään perjantai-iltana 12.10. kello 18.00–24.00 Facebookissa Kestovaippakirppis ja -tuki (Kodin kestot ry) -ryhmässä. Lisäksi esimerkiksi Espoossa järjestetään maanantaina 8.10. ompelupaja Ison Omenan kirjastossa kello 17.00–19.00. Kodin kestot ry:n tapahtumavastaavana toimiva vantaalainen Jenna Joutsen muistuttaa, että kohti kestävää arkea voi edetä pienin askelin. – Ankkalinnan suurena ystävänä lainaan Roope Ankkaa: "Pennissä on miljoonan alku". Kun tänään jätän ostamatta muovipussin, kertakäyttövaipat tai kertakäyttösiteet, niin monesti tuo tapa siirtyy kuin itsestään muihinkin tuotteisiin ja muotoutuu elämäntavaksi, Joutsen innostaa. Yhtäkkiä kotona saattaakin olla käytössä kestoleivinpaperit, kestovaipat, kestorättejä ja nenäliinoja. Kun ihminen huomaa roskamääränsä pienentyvän, ei hän välttämättä halua palata entiseen. – Roskapussien kuskaaminen vähenee ja omat ajatukset voivat muuttua niin, että roskia oppii vähentämään ennakoivasti. Ihminen voi alkaa haastaa itseään ajattelemaan, voisiko jonkin muunkin asian korvata muulla tavalla tai tuotteella kestävästi. Kestovaippaviikko ei ole tällä kertaa pelkästään kestovaippojen suitsutusta. Kestotuotteita on nykyään laaja valikoima, josta jokainen voi löytää omat lempituotteensa. BLOGISTA UUSIA VINKKEJÄ Kodin kestot ry:n Kestoillaan!-blogi on nostanut menneen kevään ja kesän aikana tapetille enemmän aiheita kuin koskaan aiemmin. Yksi tuoreimmista blogipostauksista käsittelee pikamuodin aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Vaikka yksi ihminen ei pysty muuttamaan maailman tekstiiliteollisuuden vastuuttomuutta, jokaisella teolla on merkitystä. Muutos voi lähteä liikkeelle pieneltäkin tuntuvasta asiasta. Lue lisää aiheesta osoitteessa: https://kestoillaan.wordpress.com/ Samasta osoitteesta löydät muun muassa ohjeet kestopussin ja hikilappujen ompelemiselle, kokemuksia kestotalouspaperista sekä vanupuikon kestovaihtoehdosta, oriculista. Mikäli juuri sinä haluaisit blogin kirjoittajaksi, tai sinulla on hyvä idea blogi-kirjoituksen aiheeksi, ota yhteys: blogi@kodinkestot.fi KODIN KESTOT RY TUKEE KESTOILUA SENEGALISSA 6
Akaa MLL:n vauvakahvila kestovaippateemalla kestovaippaviikon kunniaksi keskiviikkona 10.10. kello 10–12 Kulttuuritalo Laaksolassa. Ryödintie 2, Toijala. Espoo Ison Omenan kirjaston pajassa maanantaina 8.10. kello 17–19 ompelupaja. Aiheena kodin kestot. Surautetaan saumurilla vanhat paidat ja pyyhkeet nenäliinoiksi, tiskiräteiksi ja talouspapereiksi! Suomenlahdentie 1, Espoo. Kuopio Kuopion Perheentalolla Odotusta ja vanhemmuutta -tapahtumissa keskiviikkona 23.10 ja 28.11. kello 15–17 mukana myös Kodin kestot ry. Kauppakatu 45, Kuopio. Lahti Kestovaippaja kantovälinekahvila toimii Lahden Multi-Cultilla (Päijänteenkatu 1, Lahti) joka kuun toinen torstai toukokuuhun saakka kello 9.30–11.30. 11.10 Kestovaippailun perusteet. Tule tutustumaan, jakamaan kokemuksia ja ottamaan selvää kestovaippailun perusteista. 8.11 Kantamisen perusteet. Kannoitpa sitten liinalla tai repulla, samat perusasiat ovat tärkeitä turvallisessa, ergonomisessa kantamisessa. 13.12 Materiaalit ja mallit kestovaippailussa ja kantamisessa. Rovaniemi Rovaniemen kestoilijat tapaavat joka kuun toinen maanantai kello 17–19 MLL:n perhetoimintakeskuksessa osoitteessa Pirkkakatu 2, Rovaniemi. Pieksämäki MLL Perhekahvila Hermannissa 17–18.30 vaihtuvalla teemalla. Perjantaina 12.10. teemana “Kestävä, pestävä nainen & äiti, tiistaina 6.11. Hahtuvahullun myyntiesittely ja keskiviikkona 11.12. tehdään joulupaketteja ja -koristeita kestävään henkeen. Savontie 40, Pieksämäki. Varkaus Kodin kestojen ja Varkauden Invalidien koko perheen toiminnalliset kierrätyspajat lauantaisin kello 10–13. Tuo omat tarvikkeesi tai tarvikemaksu (1 € jäseniltä, 2 € muilta). Vapaaehtoinen kahvimaksu. Omia eväitä voi lämmittää. 27.10. Vaatteenvaihtotori – tuo tullessasj, vie mennessäsj. 17.11. Ommellaan yhdessä tiskirättejä. 1.12. Jaetaan kierrätyspaketointivinkkejä ja paistetaan joulutorttuja. Syys-marraskuussa kokoonnumme Vammeltalolla os. Ahlströminkatu 12. Käynti takaovesta luiskaa pitkin. Joulukuun paja järjestetään Vammel ry:n uusissa tiloissa osoitteessa Ahlströminkatu 22. Lisätietoja Aulikki Etelärinteeltä p. 050 354 7227 tai osoitteesta ita-suomi@kodinkestot.fi. UUDET ÄIDIT SAIVAT LIIVINSUOJIA Pieksämäen Imetystukiryhmä ja Kodin kestot ry luovuttivat elokuussa 200 paria liivinsuojia uusille perheille annettavaksi. Liivinsuojat ommeltiin yhdistysyhteistyönä lahjoituskankaista vapaaehtoisvoimin. Mukana lahjoitusta neuvolaan toimittamassa ollut Kodin kestot ry:n aktiivi Heidi Laurila kertoo yhteistyön Pieksämäen Imetystukiryhmän kanssa virinneen luonnostaan, koska molempien yhteisöjen ideologiat ovat lähellä toisiaan ja kummankin tahon toimintaan on osallistunut paljon samoja perheitä. Toden teolla yhteistyö alkoi viime talvena, kun yhteisöt järjestivät Odottajien ilta -tilaisuuden yhdessä Kantoliinayhdistyksen kanssa. – Meitä on iso porukka, jota yhdistää sekä kiintymysvanhemmuus että kestoilu, imetys ja kantaminen. Oli helppoa järjestää jotain yhteistä, Heidi kertoo. Idea liivinsuojalahjoituksesta syntyi toimijoiden pohtiessa, kuinka he voisivat näkyä lapsiperheille konkreettisella tavalla. Liivinsuojissa yhdistyvät niin Imetyksen tuki ry:n kuin Kodin kestot ry:nkin ajatusmaailmat. – Meiltä löytyi useita innokkaita ja taitavia ompelijoita, ja kankaita lahjoitettiin runsaasti, Heidi iloitsee. Paikallisista yrityksistä kangaslahjoituksia tekivät Blue velvet ja Tohman tikki. KESTOVAIPPATAPAAMISET ?????? ?????????????? ??????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????? ??? ??????????? ?????????????????? ????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????????????? ?? ????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????? ????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????? ???????? ? ????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????? ?????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????? ??????? ????????????????????????????? ??????????? 7
Mietitäänpä hetki, mistä kaikesta roskaa kertyy. Elintarvikepakkauksista ja -kääreistä, mainospostista, muovikasseista, take away -mukeista, rikkinäisistä vaatteista ja tekstiileistä, kodin käyttötavaroista, kuten palaneista polttimoista ja tyhjistä kosmetiikkapurkeista ja -pulloista. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kuinka omaa jätemäärää voi pienentää, jos roskaa kertyy jo pelkästään välttämättömistä tavaroista? Zero waste -ideologia lähteekin liikkeelle kyseenalaistamalla aivan aluksi sen, mikä todella on välttämätöntä. Zero wasten “viiden ärrän” periaatteista ensimmäinen on kieltäytyminen (refuse). Aloita nollahävikki pienin askelin ja siirry syvemmälle pikku hiljaa. Mitään elämäntaparemonttiahan ei tarvitse käynnistää sata lasissa, päin vastoin usein turha fundamentaalisuus asettaa muutokselle vain turhan korkean kynnyksen. Näillä “viiden ärrän” periaatteella pääset helposti alkuun: REFUSE – KIELTÄYDY SIITÄ, MITÄ ET TARVITSE Valitse take away -kahvillesi kestävä ja pestävä kestomuki tai termari pahvimukin sijasta. Lukeeko TEKSTI: MIRA SALO KUVAT: MIRA SALO, LEENA NYYSTI Zero waste, roskaton elämäntapa, nollahävikki. Kutsuitpa asiaa millä nimellä tahansa, periaate ideologian takana on aina sama: tarkoituksena on minimoida kaatopaikalle tai poltettavaksi päätyvien roskien määrä tai vähentää se jopa olemattomiin. Zero waste -elämäntavan aloittaminen ei vaadi loppujen lopuksi kovinkaan suuria ponnisteluita. Itse asiassa olet saattanut noudattaa sitä jo tiedostamattasi kuljettamalla ostoksesi kangaskassissa muovikassin sijaan. ZERO WASTE – EI ENÄÄ ROSKIA, KIITOS! Nollahävikillä minimoit jätteen määrän 8
postiluukussasi tai -laatikossasi jo “Ei mainoksia, kiitos”? Ota kauppareissulle mukaan oma kangaskassi tai reppu niin, ettet joudu ostamaan muovikassia. Käyntikorttien vastaanottamisen sijasta voit tallentaa henkilön puhelinnumeron suoraan puhelimeesi. REDUCE – VÄHENNÄ KULUTUSTASI Mitä oikeasti käytät ja tarvitset? Jos vaatekaapistasi löytyy vaatteita, joita et ole käyttänyt vuoteen, ne voi hyvin laittaa kiertoon – tuskin puet niitä päällesi jatkossakaan. Yksi ihminen pärjää oikein hyvin myös vain parilla lakanasetillä. Ylimääräiset kattilat, ruokailuvälineet ja paistinlastat voi lahjoittaa vaikkapa ensimmäistä kertaa yksin asumaan muuttavalle nuorelle. Tänä jouluna voit kenties antaa ainoastaan aineettomia lahjoja: yhdessä olemista ja tekemistä tai palveluksia ja osaamistasi. REUSE – VAIHDA KESTOTUOTTEISIIN Kertakäyttöisten tavaroiden ohella tarjolla on myös paljon uudelleen käytettäviä, pestäviä versioita. Näitä ovat muun muassa tiskirätit, kuukautissiteet, vaipat, talouspaperi ja jopa leivinpaperi. Muovipurkit voi vaihtaa lasisiin säilytysastioihin, jolloin jääkaapista näkee helposti, kuinka paljon vaikkapa eilistä kastiketta on jäljellä eikä se unohdu kaapin perälle. RECYCLE – KIERRÄTÄ Oletko oikeasti kartalla siitä, mitä kaikkea voi kierrättää ja mihin mikäkin kuuluu? Loppujen lopuksi sekajätteeseen, eli kaatopaikalle päätyvien roskien määrä on todella pieni, mikäli kierrättää kaiken mahdollisen. Kätevä lajitteluopas alkaa tämän lehden sivulta 26. ROT – KOMPOSTOI Biojätteen keräys on helppoa, mutta entä jos taloyhtiölläsi tai kotitaloudessasi ei ole biöjätteen keräysastiaa? Kaupunkiasuntoon voi perustaa parvekekompostin tai kotipihaan ostaa tai valmistaa itse kotikompostin. Kompostin tuottama multa on erinomainen kasvualusta huonekasveille tai kodin puutarhaan. Näillä periaatteilla vähennät roskien tuottosi minimiin. Inspiroivia tarinoita ja vinkkejä zero waste -elämäntapaan löytyy esimerkiksi täältä eräältä ideologian pioneerisivustoista: https://zerowastehome.com/ Kierrätettävät jätteet eivät lisää zero waste -ideologian mukaan roskamäärää, sillä ne päätyvät uusiokäyttöön. Kuva: Leena Nyysti Kestotuotteilla voi vähentää omaa jätteentuotantoa missä elämänvaiheessa tahansa. Vauva-aikana jätettä syntyy huomattavasti vähemmän kestävillä valinnoilla. Samalla vanhemmat säästyvät lukemattomilta kauppaja roskien vientireissuilta. Kuva: Leena Nyysti Kompostorit ovat hyvä sijoituspaikka biojätteelle. Kerrostalossa asuvat voivat perustaa pienen parvekekompostin. Kuva: Leena Nyysti Roskatonta elämää noudattava voi säilöä irtotuotteet käytettyihin lasipurkkeihin. Kuva: Mira Salo 9
1. MITEN UUSI ILMIÖ PIKAMUOTI ON? – Pikamuoti on ilmiö, joka on kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa. Se lähti liikkeelle Amerikasta ja rantautui myöhemmin Suomeen ja Eurooppaan. Ilmiö tuli toimijoilta, jotka halvensivat vaatteita ja alkoivat tehdä “suunniteltua vanhenemista”. Se tarkoittaa, että vaatteet tehdään huonommasta kankaasta vähemmän kestävillä ompeleilla ja heikennetään esimerkiksi nappien pysyvyyttä. Halpaa ja nopeasti kuluvaa vaatetta myyvät liiketoimintamallit alkoivat voittaa markkinoita, jolloin fyysisesti ja muotimielessä kestävämpää tuottavat toimijat joutuivat antamaan periksi nopeusja halpuuskilpailussa. 2. MITÄ PAHAA PIKAMUODISSA ON? – Se kuluttaa hirveästi luonnon resursseja ja tuottaa paljon jätettä, koska vaatteita pidetään kuin kertakäyttötuotteita. 3. MITEN KULUTTAJA VOI VÄLTELLÄ PIKAMUOTIA? – On yhä vaikeampaa löytää kestäviä, pitkäikäisiä vaatteita, mutta se on toki mahdollista. Kuluttaja voi etsiä tietoa vaatemerkeistä, joiden vaatteet kestävät. Sen sijaan, että keskittyy vaatteen kertaostoksen hintaan, voi laskea vaikkapa käyttöpäivän tai käyttöviikon hinnan vuosikausia kestävälle vaatteelle. 4. ONKO PIKAMUODIN KULUTTAMINEN YLEISESTI EDULLISEMPAA OSTAJALLE? – Minun mielestäni ei ole. Pikamuoti on loistava tilaisuus tuhlata rahansa. Melkeinpä voi sanoa, että vähävarainen kuluttaja säästää, kun ei kuluta pikamuotia. 5. MITÄ VASTAAT KULUTTAJALLE, JOLLA EI OMASTA MIELESTÄÄN OLE VARAA KESTÄVIIN VAATETUSRATKAISUIHIN? – Minun mielestäni se on ihan tekosyy. Kenkiä ja asusteita voi hyvin ostaa käytettynä, ja hassua kyllä, Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme: “PIKAMUOTI ON LOISTAVA TILAISUUS TUHLATA RAHANSA” Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevä professori Minna Halme peräänkuuluttaa kestävää ajattelua oman garderobin kokoamisessa. Pikamuodin perässä juoksijoita hän kehottaa irrottautumaan markkinavoimien talutusnuorasta. Halme vastasi Kesto-lehdelle seitsemään pikamuotia koskevaan kysymykseen. TEKSTI: LEENA NYYSTI KUVA: AALTOKUVA 10
näin voi saada itseasiassa jopa parempaa laatua kuin uutena halpaa ostaessa. Ruokaostoissa voi kysyä, onko köyhällä varaa terveelliseen ruokaan, mutta vaatetusasioissa se ei pidä paikkaansa. Enemmän kyse on siitä, kuinka paljon ihminen ajattelee omilla aivoillaan vai onko massamarkkinoinnin, somen ja bloggaajien talutusnuorassa. 6. MITEN OMAN GARDEROBIN VOI KOOTA KESTÄVÄLLÄ TAVALLA? – Siten, että ostaa vaatteet käytettynä tai ostaa harvemmin hyvälaatuista vaatetta, joka saattaa olla kalliimpaa. Nykyisin alkaa olla jo ihanasti käytettyjen vaatteiden nettija kivijalkakauppoja, joista saa hyviä vaatteita. Harvoin hyvää uutta ostava voi täydentää tyyliään laadukkailla käytetyillä. 7. ONKO VAATETEOLLISUUDESSA TAPAHTUMASSA MUUTOSTA KESTÄVÄMPÄÄN SUUNTAAN? – Vaateteollisuudessa on tapahtumassa hidasta muutosta siihen suuntaan, että vaatteita valmistetaan kierrätyskuidusta. Odotan kovasti, että muotiteollisuus valmistaisi fyysisesti kestävämpiä vaatteita, mutta se muutos ei ole minun mielestäni vielä näköpiirissä. On vaikea sanoa, tuleeko vaatteen pitkäikäisyydestä trendiä, mutta näköpiirissä on, että vaatteita aletaan tehdä puukuidusta, joka on ekologiselta jalanjäljeltään kestävämpää kuin puuvilla. Nyt jo löytyy myös joitain vaatemerkkejä, jotka tekevät hitaasti vaihtuvia mallistoja kierrätysmateriaaleista. Kotimaisia kestovaippoja www.minvilla.fi
Kesto-lehden toimituksen avustajat ja muut kestoilijat kertovat, miksi nämä kestotuotteet ovat kertakäyttöisiä parempia. KANKAINEN LAUTASLIINA Kasvoja ja käsiä pyyhkiessä pehmeä lapsen iholle. Sisko Eskelinen Juhlava ja tyylikäs. Anne Mäkelä KESTORÄTTI Säilyttää ominaisuutensa ja jopa paranee käytössä. Siihen tarttuu mielellään, kun tietää, ettei se hiudu puristellessa sellaiseksi mitäänsanomattoman haaleaksi. Katja Onkila-Kinnunen Ei hajoile käytössä ja kauniitakin vielä! Sisko Eskelinen KESTONENÄLIINA Hellii nenän herkkää ihoa. Aulikki Etelärinne KESTOLIIVINSUOJAT Eivät tartu ihoon, miellyttävät päällä. Anne Mäkelä Hengittävät paremmin kuin kertakäyttöiset, kun kangaslaatu ja imuteho ovat sopivat. Katja OnkilaKinnunen KESTOVANULAPPU -Näistä ei irtoa puuvillahaituja pyyhkiessä. Froteinen vanulappu on jopa mukavamman tuntuinen kuin puuvillavanu. Päivi Salminen KESTOVANUPUIKKO, ORICULI Miellyttävä käyttää ja tuntuu hellävaraiselta. Paula Sundell KESTOTUOTEPERHE ON LAAJA JA VÄRIKÄS Kestotuotteet – vaihda kertakäyttöinen kestävään! ANNIINA RANTALA KESTOSIDE Hengittävin vaihtoehto herkkäihoiselle. Katja Onkila-Kinnunen PUL-PUSSIT Monikäyttöisiä: eväille, vaipoille, uikkareille... Kivoja kuoseja. Sisko Eskelinen Kestävät toistuvia pesuja. Katja OnkilaKinnunen 12
KESTOTUOTEPERHE ON LAAJA JA VÄRIKÄS Kestotuotteet – vaihda kertakäyttöinen kestävään! KESTOHEDELMÄPUSSI Säilyy pidempään rikkoutumatta ja on jämäkämpi lapsenkin käsitellä (tykätään stopparillisista malleista, mutta kierrätämme myös biopusseja ja tavallisia hedelmäpusseja tässä merkityksessä). Katja Onkila-Kinnunen KESTOKAUPPAKASSI Kestävä painavillekin ostoksille, monia voi kantaa olallakin. Voi jopa valita asun mukaan. Anne Mäkelä Painavassa kassissa sangat ei poraudu ihoon, toisin kuin muovikassissa. Sisko Eskelinen KESTOVIRTSANKARKAILUSUOJA Kankaisissa virtsankarkailusiteissä on hyvä ihotuntuma. Erityisesti luonnonkuitu tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Edes kosteussulkuna käytetty pul-kangas ei hiosta. Kestositeet ovat yhtä huomaamattomia kuin kertakäyttöiset. Naisten kestot -lainaamopaketin lainaaja KESTOVAIPPA Ei tarvitse olla kokoajan kaupasta roudaamassa vaippoja pakettikaupalla. Ei ylimääräistä kemikaalia lapsen iholla. Kuivaksiopetteluvaiheessa vähemmän imevä vaippa tukee kuivaksi opettelua. Rahaa voi säästää paljon, etenkin jos löytää vaippoja edullisesti. Sisko Eskelinen KESTOKOSTEUSPYYHE Edullinen vaihtoehto kertakäyttöisille kosteuspyyhkeille. Harso ja vesipullo ajavat saman asian, eikä ylimääräistä laukuntäytettä tarvita. Valmiiksi kostutettuja kankaita voi myös pakata matkaan PUL-pussiin. Leena Nyysti KESTOHOITOALUSTA Pysyy paikallaan pikkupyyhettä paremmin ja tuntui siksi hygieenisemmältä julkisissa tiloissa. Katja Onkila-Kinnunen LE EN A N YY ST I LE EN A N YY ST I KUUKUPPI Kätevä ja pitävä, hajuton. Anne Mäkelä Pisin vaihtoväli kiireisenä työpäivänä. Katja Onkila-Kinnunen 13
S uomen tunnetuin hyönteiskokki ja -kirjailija Topi Kairenius on hyönteisruoan pioneeri Suomessa. Hän maistoi ensimmäisen kerran paahdettuja heinäsirkkoja Meksikossa vuonna 2010. Jo tuolloin hän tiedosti, että kaikkialla muualla maailmassa paitsi länsimaissa syödään hyönteisiä osana tavanomaista ruokavaliota. Hän aloitti pitkäjänteisen työn hyönteisten tuomiseksi myös suomalaisten lautasille. Muutamassa vuodessa hyönteisruokia harrastavasta Topista tuli aiheesta luennoiva asiantuntija tutkijoiden ja kasvattajien välimaastoon. KÄÄNTEENTEKEVÄ LAKIMUUTOS Kun hyönteisten kasvatukselle ja myymiselle elintarvikkeena näytettiin yllättäen vihreää valoa, tuli alan toimijoiden reagoida nopeasti. Kasvattajien täytyi ilmoittaa seuraavan reilun kolmen kuukauden aikana myyntiin tulevat hyönteislajit, jotta ne olisivat luvanvaraisia myös seuraavana vuonna. –Eviran lakimuutos oli käänteentekevä koko alalle. Alan toimijat olivat varautuneet vuosien odotteluun, mutta yhtäkkiä reagointiaikaa olikin vain kolme kuukautta, Kairenius nauraa. Nopea muutos johtui siitä, että kaupoissa oli jo tuotteita, joissa oli hyönteisiä. Ihmiset käyttivät näitä esimerkiksi somisteiksi naamioituja tuotteita ruokana. Eviran piti saada hyönteiset pian ruokavalvonnan piiriin. Eviran hyväksymiksi hyönteisiksi valikoitui seitsemän: neljä eri sirkkalajia, jauhopunkkikuoriaisen toukka, kanalakuoriaisen toukka eli buffalomato sekä tarhamehiläisen toukka, joka on hunajantuotannon sivutuote. MONIPUOLINEN RAAKA-AINE Hyönteiset ovat proteiinipitoinen, monipuolinen raaka-aine. Kaireniuksen mukaan niistä voi tehdä jauhettuna tai kuivattuna käytännössä mitä ruokaa tahansa. Kaupoista löytyy muun muassa jauhelihan korviketta, “sirkkistä”, jossa hyönteisten osuus on neljä prosenttia. Hyönteisiä käytetään myös smoothieissa, suklaapatukoissa ja sipseinä. Kairenius itse suosii Eviran listan ulkopuolelta myös kekomuurahaisia. Ne ovat maultaan havuisia, terävän hapokkaita maustehyönteisiä. Kekomuurahaiset sopivat vaikkapa makean jälkiruoan piristeeksi. Myös toinen suosikki on selkeä valinta. –Tarhamehiläisten toukissa on ruokamettä sekä maitohappokäynyttä siitepölyä. Näistä muodostuu erittäin miellyttävä ja hienostunut maku, kehuu Kairenius. HYÖNTEISET LENNÄHTIVÄT SUOMALAISTEN LAUTASILLE Hyönteiset ovat ekologinen ja eettinen raaka-aine TEKSTI: MIRA SALO KUVAT: TOPI KAIRENIUS Syyskuussa 2017 hyönteisruokarintamalla tapahtui täyskäännös. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran uusi lakimuutos salli hyönteisten kasvattamisen ja myymisen elintarvikkeeksi. Suurimpien markettien hyllyiltä löytyy jo muutamia hyönteisruokia, mutta onko kyseessä todellinen hitti, joka on tullut jäädäkseen? EETTISTÄ JA EKOLOGISTA RUOKAA Hyönteisten ekologisuutta on helppo verrata esimerkiksi karjatalouteen. Hyönteiset eivät vaadi lainkaan laidunmaata ja ne kasvavat ilman vettä. Elinkaari munasta ruoaksi kestää noin 30 päivää. Hyönteisten kasvuympäristö pyritään tekemään samanlaiseksi kuin mitä se olisi luontaisesti. Elinoloja valvoo Eviralla hyönteisten oloihin perehtynyt henkilö. –Hyönteiset ovat kaikkiruokaisia, joten ne pystyvät tuottamaan mistä vain orgaanisesta rehusta ravintonsa. Ne saavat kaiken tarvitsemansa veden esimerkiksi porkkanasta tai kurkusta ja viihtyvät ahtaissa ja pimeissä paikoissa, 14
toisin kuin vaikkapa lehmät, kanat ja siat, valaisee Kairenius hyönteistenkasvatuksen ekologisia puolia. Tällä hetkellä Suomessa on noin 50 kaupallista hyönteisfarmia ja kolme niistä on suuria kasvattamoita. Yksi näistä on siirtynyt kokonaan karjataloudesta hyönteisiin ja toinen on siirtymävaiheessa. Hyönteisten kasvattamiseen liittyvä eettisyys on Kaireniuksesta iso plussa ja toteutuu myös hyönteisten lopetuksessa. –Lopetus tapahtuu pakastamalla. Koska ne ovat vaihtolämpöisiä, vaipuvat ne ensin horrokseen ennen kuin menehtyvät, kertoo Kairenius. TULIVATKO HYÖNTEISET ELINTARVIKEHYLLYILLE JÄÄDÄKSEEN? Kairenius näkee elintarvikehyönteisten tulevaisuuden valoisana. Kuluneen vuoden aikana hän on huomannut kuluttajien reagoineen hyönteisiin positiivisesti. Kairenius arvelee, että teknologian kehittyessä hyönteiselintarvikkeiden hinta alenee ja ne pääsevät kilpailemaan kunnolla härkäpavun ja soijan kanssa. Kaireniuksen mukaan hyönteisten potentiaali ulottuu myös eläinteollisuuteen, jossa niistä voisi jauhaa rehua. Tämä olisi merkittävästi ekologisempi vaihtoehto esimerkiksi soijarehulle, josta aiheutuu suuri määrä päästöjä ja vedenkulutusta. Lisäksi Luonnonvarakeskus tutkii niiden hyödyntämistä orgaanisten jätteiden, muovien ja lääkkeiden hävittäjinä. Hyönteiskokki Topi Kairenius käyttää kekomuurahaisia mausteena muun muassa makeissa jälkiruoissa. Kokonaiset hyönteiset sopivat vaikkapa nachojen seuraksi. 15
Muovinkierrätyksen asiantuntija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä tiimipäällikkönä työskentevä tekniikan tohtori Maija Pohjakallio puhuu kertakäyttökulttuuria vastaan ja toivoo kierrätyksen lisääntyvän. Hänen mielestään muovinkeräystä ja kierrätysteknologioita kehittämällä voitaisiin saada paljon suurempi määrä muovia kiertoon. Lähes kaikki kierrätettävä muovi käsitellään tänä päivänä mekaanisesti, mutta myös kemiallisessa ja biologisessa käsittelyssä piilee valtavasti potentiaalia. Pohjakallion mielestä idealistisessa maailmassa pääosa muovista kierrätettäisiin, jolloin öljyn hinta ei suoranaisesti vaikuttaisi muovin hintaan. Muovinkierrättämisessä on paljon potentiaalia Kuluttajat avainasemassa: lisääntynyt muovijätteen kerääminen on yrityksille signaali kierrätysteknologioiden kehittämiseen Tekniikan tohtori Maija Pohjakallion idealistisessa maailmassa pääosa käytettävästä muovista kierrätettäisiin. Hän toivoo Suomen ja Pohjoismaiden näyttävän muulle maailmalle mallia muovinkierrätyksen mahdollisuuksista. TEKSTI JA KUVAT: LEENA NYYSTI 16
K uulostaa ehkä uskomattomalta, mutta neitseellisestä öljystä valmistettu muovi on edelleen teollisuudelle niin edullinen raaka-aine, että sitä käytetään kierrätettyä muovia hanakammin. Maija Pohjakallio tyrmää hiljattain esille tuodun ajatuksen siitä, että valtameret pelastetaan lopettamalla muovinkierrätys. – Minun mielestäni muovinkierrätystä pitäisi lisätä, Pohjakallio toteaa yksiselitteisesti. Toisaalta ihmiset käyttävät Pohjakallion mielestä liikaa kertakäyttömuovituotteita. Hänestä kulutustottumuksia pitäisi muuttaa, koska maapallon resurssit ovat rajalliset. – Valmistetaan kestävästi, käytetään kestävästi ja kierrätetään kestävästi. Se on varmaan se tulevaisuuden haaste. Pohjakallion mielestä EU:lla on nyt tuhannen taalan paikka kehittää omaa muovinkierrätystään, koska Kiina ei enää vastaanota eurooppalaisten ja amerikkalaisten muovijätettä. Euroopassa paljon muovijätettä päätyy poltettavaksi, mutta Pohjakallion mukaan siitä suuri osa voitaisiin myös kierrättää. Suomella olisi Pohjakallion mukaan hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijänä kiertotalouden kehittämisessä, koska jätehuolto on täällä jo valmiiksi hyvällä tasolla. Nykyisin Suomi ei kuitenkaan ole tilastollisesti kierrätyksessä kärkisijoilla. Esimerkiksi Ruotsi on Pohjakallion mukaan kierrättänyt muovijätteitään jo pitkään Suomea enemmän. Pohjakallio kertoo, että tavoitteet kierrätyksen määrästä tulevat täällä nousemaan ja hän odottaa mielenkiinnolla, millainen tilanne on parin–kolmen vuoden päästä. – Muovinkierrätyksen suunta on positiivinen. Suomalaiset ovat selvästi innostuneita kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Kehitystä tapahtuu koko ajan ihan lainsäädännöllisistäkin syistä, mutta monissa taloyhtiössä on entistä enemmän myös vapaaehtoisia keräyspisteitä, Pohjakallio iloitsee. PANTILLISUUTTA VOITAISIIN LISÄTÄ Miksi Suomessa ei sitten laiteta enemmän muovia kiertoon, kun kerran ihmiset ovat siitä innostuneita? Pohjakallio selittää tilanteessa olevan klassinen muna-kanadilemma, jonka keskiössä on muovin laatu. – Kierrätysmuovin markkinaimu paranisi, jos se olisi parempilaatuista. Jotta yritysten kannattaisi lähteä kehittämään ja investoimaan laatua nostavaan teknologiaan, kierrätysmuovista saataville tuotteille pitäisi olla markkinat. Sehän ei riitä, että me vain kerätään muovi, vaan se pitää saada myös kiertämään. Jos pyörä ei kokonaisuudessaan pyöri, niin systeemi ei toimi, Pohjakallio tiivistää. Nykyisin kierrätetyn muovin käyttö raaka-aineena on rajallista. Se kelpaa esimerkiksi muovikassien, kukkaruukkujen ja puistokalusteiden valmistamiseen. Pohjakallio uskoo, että tulevaisuudessa kierrätettyä muovia voidaan hyödyntää paljon laajemmin. Aivan yksinkertaista se ei ole, sillä kehityksen eteen tarvitaan toimia niin kuluttajilta, yrityksiltä kuin päättäjiltäkin. – Kiertotalous on tosi mielenkiintoista, mutta haastavaa, sillä yhden osa-alueen kehittäminen ei vielä riitä. Teollisuus tarvitsee kuluttajilta jätemuovia, jota pystytään jalostamaan. Teknologian on kehityttävä, jotta jätemuovia pystytään käsittelemään paremmin. Lisäksi pitää olla markkinat lopputuotteelle, joka tuotetaan kierrätetystä muovista, Pohjakallio summaa. Muovinkierrättämisessä on paljon potentiaalia Kuluttajat avainasemassa: lisääntynyt muovijätteen kerääminen on yrityksille signaali kierrätysteknologioiden kehittämiseen Kierrätykseen vai pantillisiksi? Maija Pohjakallio näkee muovipakkausten, kuten shampoopullojen ja ihovoidepakkausten pantillisuuden suurena kierrätysmahdollisuutena tulevaisuudessa. 17
Yksi ongelma on homogeenisen kierrätysmuovin vähyys. Hyvä esimerkki tällaisesta ovat pantilliset pullot, joista tiedetään mistä ne on tehty ja mitä ne ovat sisältäneet. Pohjakallio toivoo, että tulevaisuudessa pantillisuus voitaisiin laajentaa esimerkiksi shampoopulloihin tai kosmetiikkapurkkeihin. Tällä tavoin teollisuuden käyttöön saataisiin lisää tasalaatuista jätemuovivirtaa, josta pystyttäisiin valmistamaan korkeamman lisäarvon muovituotteita. KULUTTAJIEN INNOKKUUDELLA ON MERKITYSTÄ Kuluttajat siis näyttelevät suurta roolia kiertotalouden kehittymisessä, sillä teollisuus saa heiltä jatkojalostukseen tarvitsemaansa materiaalia. Pohjakallio muistuttaa, että mikään yritys ei lähde investoimaan uusiin teknologioihin tai laitteisiin, jos niillä ei ole raaka-ainetta saatavilla. – Innokkaat kierrättäjät ovat koko syklin kehityksen kannalta tärkeitä, koska heiltä lähtee signaali yrityksille, että teknologian kehittämiseen kannattaa investoida. Kuluttajat voivat vaikuttaa myös äänestäjinä ja mielipidevaikuttajina. Kun riittävän suuri osa ihmisistä on jotain mieltä, niin sillä on merkitystä. Nykypäivänä varsinkin, kun äänensä saa helposti kuuluville internetissä, Pohjakallio sanoo. Koska muoveja on paljon erilaisia, lajittelun hankaluus ei saisi olla este kierrätykselle. Tässä astuvat kuvaan erityisesti tuoteja pakkausmerkinnät. Pohjakallio väläyttää idean, jossa eri muovimateriaalit olisi värikoodattu, ja joiden mukaan lapsetkin osaisivat laittaa muovit oikeisiin laareihin. Pohjakallio muistuttaa, että kiertotaloudessa kierrättäminen ei ole itseisarvo. – Materiaalien kierrättämisen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska joissain niissä voi olla likaa ja haitallisia aineita, kuten palonestoaineita. Vaarana on, että haitalliset pitoisuudet kasvavat kierrätetyssä muovissa. Tällaisissa tapauksissa täytyy punnita, viekö muovin puhdistaminen niin paljon resursseja, ettei se ole järkevää. Kokonaisuudessaan kierrätyksen on oltava turvallista ja taloudellisesti kestävää. Joidenkin muovien polttaminen voi olla siis kestävän kehityksenkin kannalta järkevää. Tällaisia ovat todella likaiset muovit, joissa on mahdollisesti esimerkiksi mikrobikontaminaatiota. Myös useaa eri muovilaatua sisältävät ja rakenteeltaan monimutkaiset muovituotteet ovat kierrätyksen kannalta Tänä päivänä Suomessa poltetaan suuri osa pakkausmuovijätteestä, vaikka mahdollisuuksia sen kierrättämiseen olisi paljon. Maija Pohjakallio puhuu kierrätysteknologioiden kehittämisen puolesta. hankalia, mutta kemialliset teknologiat voivat tarjota niidenkin kierrätykseen ratkaisuja. TEKNOLOGIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ POTENTIAALIA On kuitenkin paljon muovilaatuja, joiden kierrätystä voitaisiin kehittää sen sijaan, että ne vain poltetaan. Muoveja on mahdollista käsitellä mekaanisin, kemiallisin ja biologisin keinoin, mutta tällä hetkellä Pohjakallion mukaan käytössä on lähes yksinomaan mekaaninen kierrätys. – Se tarkoittaa, että muovijae pestään, lajitellaan, murskataan ja sulatetaan uusiomuovirakeiksi. Tämän sekundaarisen muovin arvo on usein huomattavasti pienempi kuin alkuperäisen kierrätetyn tuotteen. Mekaanistakin kierrätystä voi kehittää siihen suuntaan, että muovin arvo säilyisi paremmin, Pohjakallio kertoo. Biologiset kierrätysprosessit sopivat etupäässä biohajoaville muoveille, joita tosin ei erikseen vielä kerätä missään. Osa niistä hajoaa kotikomposteissa ja osa kulkeutuu ehkä sekajätteen mukana jätteenkäsittelyyn. Uusissa bioteknologisissa prosesseissa muovin käsittelyyn voidaan käyttää esimerkiksi muoveja pilkkovia entsyymejä. Tässäkin teknologiassa Pohjakallio näkee kehityspotentiaalia. Kemiallisesti muovia voidaan kierrättää esimerkiksi pyrolyysilla. Prosessissa muovien sisältämät polymeerit hajoavat, jolloin lopputuote on nestemäinen ja öljymäinen. Tällainen kierrätysmenetelmä sopisi myös huonolaatuisemmallekin muoville, mutta menetelmää ei tällä hetkellä juurikaan käytetä kaupallisesti. – Kemiallisen kierrätyksen lopputuotteiden kirjo on laaja riippuen siitä, mitä kemiallista menetelmää käytetään. Osan lopputuotteena voisivat olla polttoaineet. Neste on uutisoinut siitä paljon, Pohjakallio kertoo. Kemiallisella kierrättämisellä on todella paljon potentiaalia. Euroopassa kierrätetystä materiaalista vain kaksi prosenttia kierrätetään kemiallisesti. – Nyt pitäisi tarttua teknologiakehitykseen, koska muovien kirjo on todella laaja. Eri kierrätysreitit voivat olla erilaisille muovilaaduille ekologisimpia. Tästä syystä sellaisia pitäisi olla olemassa, Pohjakallio huomauttaa. TULEVAISUUS VOI OLLA PAREMPI Tekniikan tohtori toivoo, että kiertotalouden kehittäminen olisi tulevaisuudessa kansakuntia yhdistävä tekijä. Hän on pistänyt merkille, että yhteisen kriisin, kuten sikainfluenssaepidemian kohdatessa eri maat pystyvät tekemään tehokkaasti yhteistyötä. – Toivon, että muoviongelman ratkaiseminen nähtäisiin yhteisenä asiana ja voimavaroja yhdistettäisiin. Ilmastonmuutokseen aletaan herätä kansainvälisellä tasolla, ja nyt ollaan heräämässä myös muovikysymykseen, Pohjakallio kertoo. Hänestä muovinkierrättämisestä tekee mielenkiintoisen se, että sen onnistumiseen tarvitaan toimia monella eri tasolla: niin yksilökuin kansainväliselläkin tasolla. Pohjakallion mielestä idealistisessa maailmassa suuri osa käytettävästä muovista kierrätettäisiin. Tällä tavalla muovin hinta voitaisiin kytkeä irti öljyn hinnasta. – Tosi mielenkiintoista nähdä, millä aikavälillä sellainen systeeminen muutos saadaan aikaiseksi. Minun mielestäni vaikuttaisi siltä, että kuluttajilla, yrityksillä ja poliitikoilla on jo tahtoa tähän. Toivon että Suomi ja Pohjoismaat voisivat olla edelläkävijöitä. Meillä on osaamista, ja jätehuolto toimii hyvin. Hyvä alku on jo olemassa. 18
K ertakäyttövaipat kuluttavat luonnonvaroja ja lisäävät jätettä, erityisesti merten muoviroskaa. Merkittävä osa lapsiperheen ympäristövaikutuksista syntyy kertakäyttövaipoista. Mikä olisi kaikkein tehokkain keino siirtyä laajamittaisesti kestovaippoihin? Vastaus on yksinkertainen. Siirrytään esimerkiksi synnytyssairaaloissa ja päiväkodeissa kestovaippoihin. Viime vuosina keskustelua on käyty esimerkiksi siitä, pitäisikö äitiyspakkauksessa olla kestovaippa vai ei. Toistaiseksi tämä taistelu on hävitty. Kela päätti poistaa kestovaipan vuoden 2018 äitiyspakkauksesta. Yhtenä perusteluna oli, että ihmiset eivät käyttäneet kestovaippaa. Ihmiset eivät luonnollisesti osaa käyttää kestovaippaa, jos sitä ei heille opeteta. Ensimmäinen oppi pitäisi tulla synnytysvalmennuksessa ja sen jälkeen konkreettinen opetus viimeistään synnytyssairaalassa. Omalta osaltani meille oli alusta lähtien selvää, että käyttäisimme kestovaippoja. Tämä tarkoitti sitä, että meidän piti tuoda harsot ja kestovaipat synnytyssairaalaan mukanamme molempien lasten syntymän yhteydessä. Sairaala tarjosi pelkkiä kertakäyttövaippoja. Parempi olisi, jos tarjolla olisi vain kestovaippoja ja kertakäyttövaippoja haluavat joutuisivat tuomaan omat vaipat mukanaan. Sama koskee päiväkoteja. Vielä kymmenen vuotta sitten käytiin keskustelua siitä, kun Turku kielsi päiväkodeissa kestovaippojen käytön hygieniasyistä. Toivottavasti tilanne on muuttunut. Ainakin esimerkiksi Helsingissä päiväkodit ovat suhtautuneet kestovaippoihin myönteisesti. Tilanne pitäisi tietysti olla tässäkin aivan toisin kuin Turussa joskus muinoin. Ympäristöja hygieniasyistä päiväkodeissa pitäisi kieltää kertakäyttövaipat. Emmehän halua lapsillemme meriä, joissa on enemmän muovia kuin kaloja. Toivottavasti kestovaippa tulee takaisin äitiyspakkauksiin. Jos vanhemmat oppisivat kestovaippojen käyttöä teoriassa jo synnytysvalmennuksessa ja käytännössä viimeistään synnytyssairaalassa ja neuvolassa, voisi se äitiyspakkauksenkin kestovaippa olla vähän ahkerammassa käytössä. Viimeistään homman oppisi sitten siinä vaiheessa, jos laittaa lapsensa vaippaikäisenä päivähoitoon. Tietenkin perustellusta syystä voisi käyttää kertakäyttövaippoja. Ympäristöystävällinen valinta eli kestovaipat tulisi kuitenkin olla normi ja kertakäyttövaipat se poikkeuksellinen valinta. LEO STRANIUS Kirjoittaja on kestovaippalähettiläs ja Kansalais areenan toiminnanjohtaja Kestovaipat käyttöön synnytyssairaaloissa ja päiväkodeissa KOLUMNI 19
K un perheen viimeinen vaipatettava päättää ryhtyä kokonaan kuivaksi, on edessä joillekin jopa haikea asia: vaipoista luopuminen. Vuosia hartaudella kerätyille vaipoille olisi keksittävä hinta sekä myyntitai lahjoituskanava. Ei ole aivan yhdentekevää, millaisia ja minkä merkkisiä vaippoja on myymässä, sillä ulkomaisten “tusinavaippojen” hinta on yleensä vain noin puolet suomalaisten merkkivaippojen hinnasta. Vaipan kunto on tietenkin myös yksi tärkeä hinnan määrittäjä. – Arvoon vaikuttaa eniten kunto ja merkki. Mielestäni kotimaisella vaipalla, kuten esimerkiksi Onnikkaalla ja jossain ulkomailla ommellulla halvemmalla vaipalla on ihan erilainen jälleenmyyntiarvo. Onhan niissä laatukin aivan erilainen, kertoo 15 vuoden kokemuksella kestovaippoja ostanut ja myynyt Kitta Ollikainen. Noin 16 500 jäsenen Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon, (O)sta (M)yy (V)aihda (“OMV”) -Facebook-ryhmässä ylläpitäjinä toimivat Ollikainen ja Anu Salomaa ovat sitä mieltä, että parhaiten hintansa säilyttävät kotimaiset yövaipat. Niiden jälleenmyyntiarvo on noin 40–50 prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Ollikainen kertoo, että kotimaisia yövaippoja on vielä vuosi sitten mennyt hänen ylläpitämässään ryhmässä hyväkuntoisina noin 16–20 euron hinnalla. Päivävaippojen hinnat ovat hieman alhaisempia, noin 8–12 euroa. Samoilla linjoilla ovat saman foorumin ylläpitäjänä toimiva Mari Lahtinen sekä Raila Hekkanen, joka on yksi Kestovaippakirppisja tuki (Kodin kestot ry) -ryhmän ylläpitäjistä. Lahtinen arvioi merkkivaippojen hintahaarukan olevan 5–10 euroa, ja ulkomaisten hinnaksi alle viisi euroa. Itse tehdyt vaipat tekevät kauppansa edulliseen hintaan. – Tietyt merkit myyvät paremmin kuin toiset. Myyntiä edistää etenkin, jos yritys on edelleen toiminnassa tai toiminut pitkään, kuten Onnikas ja Hahtuvahullu, Hekkanen kertoo. Ollikainen kertoo, että monet suomalaiset yrittäjät antavat vaipoilleen laatutakuun, kun tiedossa on vaipan valmistushetki. Hänen perheessään ei myöskään yksikään kotimainen vaippa ole koskaan hajonnut. LUOTTAAKO NETTIIN VAI KIVIJALKAAN? Entä missä kestovaippoja kannattaa kaupata? Ollikainen, Salomaa, Lahtinen ja Hekkanen luettelevat parhaimmiksi myyntipaikoiksi tietenkin OMVja Kestovaippakirppisja tuki (Kodin kestot ry) -Facebook-ryhmät. Lisäksi kestoaktiivit luettelevat myyntipaikoiksi perinteiset kivijalkakirppikset ja Facebookin paikalliskirppikset. – Nettifoorumit ja paikalliset kestovaippakirpisryhmät ovat parhaita. Usein ostaja haluaa vähän kysellä vaipoista ennen ostamista, Hekkanen selvittää. Ollikainen huomauttaa, että kivijalkakirpputoreilla kestovaippojen myyminen saattaa olla haastavaa, sillä jos aikaa on vain pari viikkoa, ei ole varmaa sattuuko kestoileva ostaja juuri silloin paikalle. Lisäksi Ollikainen on huomannut, että hänen moderoimaansa OMV-ryhmään on vuosien mittaan eksynyt kestovaippailua vastustavia henkilöitä, jotka ovat huonontaneet myyntiä ryhmässä. Kukaan haastateltavista ei maininnut Tori.fi:tä tai Huuto. net:iä nimeltä, mutta näissäkin käydään vaippakauppaa. Nopealla tarkistuksella Huuto.Net:stä löytyi syyskuun puolivälissä 151 ja Tori.fi:stä 135 kestovaippojen myynti-ilmoitusta. PIKKUVIKAISET ILMAISEKSI ETEENPÄIN Vaan mitä tehdä vaipoille, joissa on joku vika, tai ne ovat kiertäneet jo vaikka kolmella lapsella? Huonokuntoisille vaipoille voi määritellä alhaisen hinnan aina puolesta eurosta pariin euroon vaipan kunnon mukaan. Salomaa kertoo ostaneensa puoli vuotta sitten kuopukselleen summanmutikassa paljon vaippoja könttäsummalla. – Paljon huonoja, mutta maksamani hinnan edestä hyviäkin. Myös äitiyspakkausvaipat olen haalinut, joten pikkurahalla olen saanut vauvan ensimmäisen vuoden vaipat, Salomaa iloitsee. Kirppisryhmien ylläpitäjät toteavat, että pikkuvikaiset helposti korjattavat kestovaipat voi lahjoittaa eteenpäin. Sen sijaan, jos vaipasta on mennyt rikki esimerkiksi kosteussuoja, sitä ei enää kannata laittaa kiertämään. – Silloin vaippa kuuluu tekstiilijätteeseen, Hekkanen toteaa. Hyväkuntoisten ja kotimaisten kestovaippojen kysynnälle ei näy loppua Oman perheen vaippatarve päättyy aikanaan, mutta mitä tehdä kaappiin jääville kestovaipoille? Neljä kestovaippailevaa äitiä kertoo kokemuksensa ostajina, myyjinä sekä osta, myy, vaihda -foorumin ylläpitäjinä. Vaippojen ostajat voivat tarkistaa jutusta sopivan hintahaarukan ja vinkit ostopaikoista. TEKSTI: LEENA NYYSTI 20
Vinkit käytettyjen vaippojen myyntiin VALITSE MIELEISESI FOORUMI TAI KIRPPUTORI Suosittuja ovat Huuto.net, Tori.fi ja Facebook-ryhmät: Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon, (O)sta (M) yy – (V)aihdasekä Kestovaippakirppisja tuki (Kodin kestot ry). Netissä myymisessä etuna on se, että myyjä ja ostaja voivat keskustella vaipoista ennen myymistä. Kivijalkakirpputorilla haasteena on ostajan sattuminen paikalle oikeaan aikaan. HINNOITTELE JÄRKEVÄSTI Suomalaisista hyväkuntoisista vaipoista voi pyytää jopa puolet alkuperäisestä hinnasta. Tusinavaipat vaihtavat omistajaa halvemmalla. Pikkuvikaisista voi pyytää vähän tai antaa ne lahjoituksina. HYVÄ KUVA EDISTÄÄ MYYNTIÄ Vaivannäkö vaippojen kuvaamisessa saattaa kannattaa, mutta tarkka peruskuvakin voi riittää myymiseen. ODOTA JA NOSTA ILMOITUSTA Nettifoorumeilla myynti-ilmoitusta kannattaa aika ajoin ”nostaa”, eli kommentoida kuvan alle jotain, jolloin se näkyy taas myyntiryhmän seinällä. Jos ilmoitus uhkaa jäädä huomiotta sen voi nostaa ensimmäisen kerran parin päivän päästä uudelleen esille. EIKÖ KAUPPAA SYNNY? Jos vaipat eivät mene kaupaksi, uusi kuva, uusi myyntikanava tai uusi hinta voi auttaa. A U LIK K I ET EL Ä R IN N E 21
Kestovaippoja voi lahjoittaa esimerkiksi Facebookin kestovaippakirppis-, roskalavaja lastentarvikeryhmissä vaikkapa postikulujen hinnalla. Usein myös neuvoloissa on paikka lahjoitettaville vaatteille ja tarvikkeille, jolloin vaipoista on iloa oman kotikunnan vauvaperheille. Myös Kodin kestot ry ottaa vastaan kestovaippoja, joista parhaat voidaan myydä yhdistyksen hyväksi. Vaippoja myös jaetaan kokeiluun tapahtumissa, ja vaippalainaamoiden kautta niitä saatetaan lahjoittaa. – Tarkoitus on saada vaipat käyttöön seuraaville käyttäjille. Kannustamme myös siihen etteivät ne lojuisi vuosikausia jossain varastoissa, kertoo Kodin kestot ry:n puheenjohtaja Anna Holopainen. Joskus kestovaipat jatkavat elämäänsä hyvin yllättävilläkin tavoilla. Ollikainen kertoo, että heidän perheessään vaippaelämän loppuun käyneet vaipat muokkautuvat koirien juoksusuojiksi. – Huomasimme, että kertakäyttösiteet koirien juoksuhousuissa ovat koirille vaarallisia, koska ne pyrkivät siivoamaan itsensä ja syömään siteitä. Näin ollen juoksuhousu, jossa on imukangasta on turvallisempi koirille, Ollikainen selittää. Tämä Muumi-vaippapaketti löysi uuden kodin alle vuorokaudessa Kodin kestot ry:n kirppisryhmässä. Jos myytävä tuote ei ole aivan priimaa, kannattaa siitäkin kertoa rehellisesti, kuten myyjä on tässä tehnyt. Ainakaan se ei ole ollut tässä tapauksessa esteenä kauppojen syntymiselle. Nämä vaipat tekivät kauppansa alle viikossa Facebookin Kestovaippakirppis ja -tuki (Kodin kestot ry) -ryhmässä.
K ysyimme elokuussa Facebookissa Kestovaippakirppis ja -tuki (Kodin kestot ry) -ryhmän jäseniltä perusteluja kestovaippojen käytölle. Selvästi suurin osa käyttää kestovaippoja lapsillaan niiden ekologisuuden vuoksi. Hyvin monet valitsevat kestovaippojen käytön myös taloudellisista syistä. Kolmanneksi suosituin syy valita kestovaipat on se, että ne ovat kertakäyttövaippoja parempi vaihtoehto vauvan iholle. Kestovaipat ovat hengittävämpiä, ja ne vähentävät omalta osaltaan kemikaalikuormitusta. Edellä mainitut kolme perustelua saivat yhteensä yli 600 ääntä. Perustelut: “helppous”, “kuosit” ja “kestovaipat vain ovat parempia”, keräsivät ääniä selkeästi vähemmän: vain 83. Kyselyssä ääniä sai antaa monelle eri vaihtoehdolle. KOMMENTTEJA: – Ekologisuus ja taloudellisuus olivat ne, mitkä ajoivat käyttämään kestovaippoja. Kaikki muu hyöty on plussaa. Karoliina Säntti – Ekologisuus, taloudellisuus ja kuosit. Vaikka meillä ei olekaan onnistunut kuin osakestoilu, niin sitä yritetään tehdä mahdollisimman paljon. Ekologisuuteen on herätty lasten myötä enemmän. Tämä on se oma keino auttaa tätä planeettaa. Helena Sapman – Kestoilin tosi pitkään ihan jo siksi, että istuvuus oli lapselle parempi kuin monissa marketin vaipoissa. Tanja Kauppinen – Ekologisuus ja kemikaalikuorman välttäminen. Ja onhan ne kuositkin nyt ihania. Taloudellisuutta en koskaan niinkään ajattelut, mutta se on kiva plussa. Lisäksi tuntui kivalta kannattaa suomalaista työtä ostamalla suomalaisia kestovaippoja. Elina Valli – Valitsin muitakin syitä, mutta perustelen kestoilua tuolla helppoudella. Kaksoset hieman yli vuoden kuluttivat hirveän määrän vaippoja. Pääsee helpommalla kun niitä ei tarvinnut/tarvitse kuskata kaupasta koko ajan. Suvi Lampinen – Parempi istuvuus, kauniit kuosit, vaippoja aina kotona tarjolla, rahan säästö, hengittävyys. Johanna Syrjä – Ei tullut edes mietittyä asiaa ennen lapsia, pidin pestäviä vaippoja itsestäänselvyytenä. Eihän meillä käytetä kertakäyttöastioitakaan tiskin säästämiseksi, tai kertakäyttölakanoita pyykin vähentämiseen, joten miksi vaipat olisivat jotenkin eri asia. Kertakäyttötuotteet ovat hyviä olemassa silloin kun niiden käytölle on erityistarvetta, mutta olisi outoa pitää niitä perusratkaisuna. Käyttökokemuksen myötä suurimmat syyt välttää kertsejä poikkeuskäytössäkin ovat olleet kestojen parempi luotettavuus ja kertsien sietämätön haju. Lili Lehti – Kestoilen sen takia, koska kestovaipat eivät kuormita maapalloa niin paljoa. Tämä on ehdottomasti se tärkein syy, miksi meillä kestoillaan. Ajattelin ensin, että osakestoilen mutta huomasin heti alkuun, että tämä onkin tosi helppoa ja kivaa, joten nyt ainoastaan kestoillaan. Kuosit ovat todella söpöjä. Kunhan vain osaa valita oikeat imut, ovat kestot tosi hyviä ja pitävät hyvin tavaran siellä, mihin se kuuluu! Lisäksi ollaan säästytty kaikenlaisilta iho-ongelmilta ja toisin kuin usein luullaan, myös yöllisiltä niskakakoilta! Nea Matilainen – Kaikkeen edellä mainittuun lisäten, että kertsit haisee aivan k a a m e a l t a. Ja se vaipparoskiksen haju... Taru Vehmasto Ekologisuus 251 Taloudellisuus 190 Parempi vauvan iholle 167 Helppous 36 Kuosit 29 Kestovaipat vain ovat parempia 18 Joku muu syy 6 (kemikaalikuormituksen välttäminen, hengittävyys) Ekologisuus on valttia vaipoissa TEKSTI: LEENA NYYSTI 23
Facebookiin ilmestyi toukokuussa nopeasti jäseniä tavoittanut ryhmä, Roskakapina – Rubbish Rebels. Ryhmän ideana on kannustaa ihmisiä eri puolilla maailmaa keräämään oma-aloitteisesti roskia uimarannoilta, kotikadulta, puistoista, lenkkipolulta tai mistä tahansa muualta ympäristöstään. Roskien keräystä voi tietenkin harjoittaa kuka vain, mutta halutessaan voi ryhtyä myös roskakummiksi. Tämä on henkilö, joka vapaaehtoisesti siivoaa säännöllisesti tiettyä aluetta omalla paikkakunnallaan. TEKSTI: MIRA SALO KUVAT: TUIJA ANTELO, SATU LAIHO MAAPALLO SIISTIKSI ROSKAKAPINALLA! “Roskista voi tehdä myös taidetta, ja olemmekin Roskakapina-ryhmässä aloittaneet valtakunnallisen roskataideprojektin”, kertoo Tuija Antelo innokkaana. SA TU LA IH O TUIJA ANTELO 24
Roskakapina-ryhmän perustaja Tuija Antelo on kerännyt roskia jo parinkymmenen vuoden ajan. Ympäristötietoisuuden yleistyttyä aika oman Facebook-ryhmän perustamiseen oli kypsä. Ryhmä on saanut nopeasti tuulta alleen ja on innoittanut ihmisiä liittymään joukkoon jopa Japanista saakka. –Nykyään tiedostetaan roskien haitat laajemmin kuin aiemmin. Ne eivät ainoastaan kuormita luontoa ja vesistöä vaan myös eläimiä, joiden ruoansulatuskanavat tukkeutuvat ja elimistö myrkyttyy muoviroskasta ja tupakantumpeista. Roskakapinalle on ollut helppo löytää kannattajia, iloitsee Antelo. Perustaessaan ryhmää Antelon tavoitteena oli saada sille 100 jäsentä. Nyt jäseniä on jo reilusti yli 1200. Roskakapinan suosio on ollut iloinen yllätys, mutta kaikki ei silti ole täysin ongelmatonta. Valistuksen lisäksi ryhmän tavoitteena on aktivoida uusia roskankerääjiä. –Ryhmään liittyvät jäsenet ovat lähtökohtaisesti tiedostavia ihmisiä, mutta ongelmana on saada houkuteltua mukaan konkreettisia tekijöitä. Ryhmässä onkin sovittu, että jokaista roskaamiskuvaa vastaan tulisi julkaista myös kuva, jossa roskat on kerätty, naurahtaa Antelo. ROSKAKUMMIT YLLÄPITÄVÄT YMPÄRISTÖNSÄ SIISTEYTTÄ Helpoin tapa lähteä mukaan ja saada konkreettista muutosta aikaan omassa ympäristössään on ryhtyä roskakummiksi. Tämän voi tehdä ilmoittamalla asiasta Facebook-ryhmän seinälle tai yksityisviestillä Tuija Antelolle. Roskakummius ei sido päivittäiseen siivousurakkaan, vaan roskia voi kerätä oman ajankäytön ja ulkona liikkumisensa puitteissa. Roskakummeja on kesän loppuun mennessä liittynyt lähes 30 ympäri maailmaa ja elokuussa roskakummeiksi ilmoittautui kokonainen eskariryhmä Helsingistä. Lisäksi mukaan on lähtenyt päiväkotiryhmä Ylikiimingistä. Antelo näkeekin roskattoman tulevaisuuden nimenomaan lapsissa ja nuorissa. –Iäkkäämmällä sukupolvella on mielikuva siitä, että ne ovat huonompia ihmisiä, jotka keräävät roskia. Nuorilta tällainen ajatus on kitkeytynyt pois ja asia nähdään ennemminkin yhteisvastuullisena, ekohenkisenä toimintana, joka tuottaa hyvää mieltä ja lieventää maailmantuskaa, kun näkee oman siivoustyönsä tuloksen. Parhaimmillaan se luo yhteisöllisyyttä ja leviää myös esimerkin myötä muihin ihmisiin. Roskakapinalle on haussa parhaillaan yhteistyökumppaneita niin kunnalliselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Pienemmillä kaupungeilla ei ole tarpeeksi resursseja roskien keräämiseen, mutta toisaalta myöskään kädenTämän verran roskaa Tuija Antelo keräsi yhden päivän aikana Nurmossa Kiikun uimarannalta ja sen lähiympäristöstä. ojennuksia vapaaehtoistoiminnan tukemiseen ei toistaiseksi ole tarjottu. Esimerkiksi jokaisen vapaaehtoisen roskankerääjän täytyisi maksaa itse kaupungin alueelta keräämiensä roskien jätekeskusmaksut. Tämä johtaa siihen, että omat ja taloyhtiöiden roskikset täyttyvät kaupungin roskista. –Olisi hienoa, jos esimerkiksi kunnallispoliitikot tarttuisivat tähän teemaan ensi vaaleissa ja ajaisivat asiaa eteenpäin, Antelo pohtii. Liity roskakapinaan Facebookissa! Keston edellisessä numerossa (s.17) kerrottiin Tyynessä valtameressä vellovasta, maailman suurimmasta kaatopaikasta. Hollantilaisen Boyan Slatin, 24, seitsemän vuotta sitten perustama The Ocean Cleanup -järjestö aloitti jätelautan siivoamisen syyskuun kahdeksantena päivänä. MERTEN ROSKATILANNE LUKUINA: MERTEN SIIVOUS ALOITETTIIN 8. SYYSKUUTA • Tyynessä valtameressä kelluva kaatopaikka on lähes viisinkertainen Suomen pinta-alaan nähden. • Pinta-ala: 1,6 milj. km² • Paino: 80 000 tonnia • 92 % suuria muovinkappaleita • 8 % mikromuoveja • The Ocean Cleanup -järjestön kehittämän teknologian avulla roskista saadaan siivottua 50 % viidessä vuodessa 1,6 MILJ. KM² 80 000 t TH E O C EA N C LE A N U P M ED IA G A LL ER Y 92 % 8 % PEXE LS.CO M SA TU LA IH O TU IJ A A N TE LO TEKSTI: MIRA SALO 25
MYY TAI LAHJOITA EHJÄT • tekstiilit ja jalkineet • huonekalut • kirjat • urheiluvälineet • astiat Rikkinäiset tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Laita tarpeettomat käyttökelpoiset tavarat kiertoon kierrätyskeskuksissa, kirpputoreilla tai verkossa. Toisen roska on toisen aarre! KIERRÄTÄ, LAJITTELE, LAHJOITA lajitteluopas jokaiseen kotiin BIOJÄTE • ruoantähteet • pilaantuneet elintarvikkeet • perkuujätteet ja kuoret • kahvinporot ja teepussit • talouspaperi ja lautasliinat • kasvit, ruoho, lehdet, multa Valuta nestemäiset biojätteet viemäriin. Pakkaa biojäte sanomalehteen tai biohajoavaan pussiin. Ei nesteitä, tuhkaa, lääkkeitä, tupakantumppeja tai vaippoja. Biojätteestä kompostoidaan multaa. PAPERI • sanomaja aikakauslehdet • mainosposti • kirjekuoret • kopioja tulostepaperit • puhelinja tuoteluettelot Vie paperit irrallaan, älä sido niitä. Ei pahvia tai kartonkia. Ei märkää tai likaista paperia. Kierrätyspaperista valmistetaan pehmoja sanomalehtipaperia. SEKAJÄTE • likaiset muovipakkaukset ja muovit • likainen paperi ja kartonki • vaipat ja terveyssiteet • posliini, keramiikka • tekstiili, nahka, kumi • hehkuja halogeenilamput • tuhka, tupakantumpit • kasetit, cdja dvd-levyt • lemmikkien jätteet Sekajäte hyödynnetään useilla paikkakunnilla hyötyvoimaloissa lämmöksi ja sähköksi. 26
KIERRÄTÄ, LAJITTELE, LAHJOITA lajitteluopas jokaiseen kotiin METALLI • säilyketölkit ja pantittomat juomatölkit • alumiinivuoat ja -foliot • kattilat ja paistinpannut • ruokailuvälineet • tyhjät maalipurkit • tyhjät, paineettomat aerosolipullot Ei kaasupulloja Vie isot metallijätteet jäteasemille tai jätekeskuksiin. Kierrätetty metalli päätyy metalliteollisuuden raaka-aineeksi. LASIPAKKAUKSET • lasipurkit • lasipullot Ei posliinia, keramiikkaa, lasiastioita, lamppuja, peilejä tai tasolasia. Poista korkit ja kannet. Etiketit ja kaulusrenkaat saavat jäädä. Lasi kiertää uuden pakkauslasin valmistukseen. PAHVI JA KARTONKI • pahvilaatikot • juomatölkit • muroja keksipakkaukset • kartonkiset kertakäyttöastiat • paperipussit ja -kassit • paperirullien hylsyt ja munakennot • käärepaperit • juomien kartonkikääreet Huuhtaise ja valuta tölkit, litistä ja pakkaa ne sisäkkäin. Ei likaista ja märkää kartonkia. Kierrätetty kartonki päätyy teollisuuden raaka-aineeksi. MUOVIPAKKAUKSET Muovipakkauksia kerätään osassa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ekopisteissä. Ekopisteet löytyvät: www. kierrätys.info Keräykseen käyvät tyhjät, puhtaat ja kuivat muovipakkaukset. • elintarvikepakkaukset • pesuainepakkaukset • muovipussit ja -kääreet • pullot, kanisterit ja purkit Ei PVC-pakkauksia Puhtaat muovipakkaukset päätyvät kiertoon, likaiset energiaksi. KOONNUT: MIRA SALO KUVAT: PEXELS.COM, UNSPLASH.COM 27
VAARALLINEN JÄTE • maalit, liimat, lakat, liuottimet, ohenteet • kemikaalit, joilla on vaaraominaisuus • jäteöljyt ja öljynsuodattimet • akut • loisteputket ja energiansäästölamput Säilytä jätteet alkuperäispakkauksissaan. Vie lääkkeet ja elohopeakuumemittarit apteekkiin. Vie paristot ja kännykän akut niitä myyviin liikkeisiin. Tee räjähteistä ja ammuksista ilmoitus poliisille. Vaaralliset aineet ohjataan turvalliseen jatkokäsittelyyn. SÄHKÖLAITTEET • televisiot, radiot, tietokoneet, kännykät • jääkaapit ja pakastimet • liedet ja mikrot • pesukoneet • pölynimurit • pienet sähkölaitteet Vie sähkölaitteet jäteasemille tai jätekeskuksiin. Sähkölaitteiden materiaaleja hyödynnetään uudestaan. RISUT JA PUUTARHAJÄTE • risut • lehdet ja haravointijätteet • omenat • naatit ja ruohot Pidä risut erillään muista puutarhajätteistä. Vie jätekeskukseen. Kysy kunnastasi myös muuta vastaanottopaikkaa. Risut haketetaan kompostin seosaineeksi ja puutarhajäte kompostoidaan. ISOT JÄTTEET JA REMONTTIJÄTE • huonekalut, patjat ja kalusteet • kiviaines, posliini ja kaakelit • eristeet ja lattiapäällysteet • puutavara Vie jätteet jäteasemille tai jätekeskuksiin. Kokoa kuorma niin, että se on helppo purkaa ja lajitella vastaanotossa. Siten säästät aikaa ja rahaa. Energiaksi kelpaava jäte päätyy hyötyvoimalaan, energiaksi kelpaamaton jäte loppusijoitetaan. Lue lisää lajittelusta ja etsi lähin Rinki-ekopiste: www.rinkiin.fi Lähde: Pirkanmaan jätehuoltokeskus 28
VINKKEJÄ KESTÄVÄÄN SYKSYYN JA TALVEEN Aaretti Babyidea Delipap / Muumi Baby Divisa Ekopuoti Valkee GreenDeal Hahtuvahullu Iloska Ipanainen Jutta Jyväskylän Kangaskauppa / Kestovaippakauppa Lapsekas Lauran pikku Putiikki Liinalapsi Maitotyttö & Nalle Minvilla Myllymuksut Ole hyvä Luonnontuote Onnikas Pajumaja Peikkoemo Pienten Parhaaksi Pikkupulu Pumpulipuu Royalkestot Ruskovilla Sadette Sasima SuperJellona Tirsokas Tuttimaakari Vadelmatarha info@kodinkestot.fi www.kodinkestot.fi www.facebook.com/Kestovaippayhdistys KODIN KESTOT RY:N HALLITUS: Anna Holopainen: puheenjohtaja ja tiedottaja, puheenjohtaja@kodinkestot.fi, tiedotus@kodinkestot.fi Johanna Pökkä: varapuheenjohtaja, aluevastaava, tukihenkilövastaava varapuheenjohtaja@kodinkestot.fi, aluetoiminta@kodinkestot.fi, tukitoiminta@kodinkestot.fi Tiina Härkönen: sihteeri, yhteisöjäsenvastaava, lainaamovastaava, sihteeri@kodinkestot.fi, yhteisojasen@kodinkestot.fi, lainaamovastaava@ kodinkestot.fi Meri Haahtela: taloudenhoitaja, laskutus@kodinkestot.fi Jenna Joutsen: tapahtumavastaava, tapahtumat@kodinkestot.fi Jenni Lehti: webmaster, www@kodinkestot.fi Sisko Eskelinen: some-vastaava, some@kodinkestot.fi Laura Virtanen: jäsen, info@kodinkestot.fi HALLITUKSEN ULKOPUOLELLA Annika Feinik-Hallikainen: jäsenvastaava, jasenpalvelu@kodinkestot.fi Ahdistavatko syksyn synkät illat ja tulevat talven tuiskut? Mukavaan oloon ja kestävään arkeen ei onneksi tarvita ihmeitä. Tässä muutama idea sinunkin arkeesi. LAINAA TEKEMISTÄ Kirjastoista voi lainata monenlaista tekemistä sadepäivien iloksi. Löytyisiköhän teidänkin kirjastostanne vaikkapa tällainen höpöautopalapeli? Onko sinulla hyvä vinkki kestävämpään arkeen? Kerro se meille sanoin tai kuvin sähköpostiosoitteeseen: ita-suomi@ kodinkestot.fi NAAMIO Jäikö vauva-ajoilta käyttämättä hoitoöljyä? Tee kasvonaamio sekoittamalla kolme ruokalusikallista raakakaakaojauhetta ja kolme ruokalusikallista vauvan hoitoöljyä. Lisää öljyä tai jauhetta sen mukaan, miten paksun naamion haluat. Anna vaikuttaa 15 minuuttia. Vauvaöljy kosteuttaa ja kaakao puhdistaa ihohuokosia. Lisäksi kaakao on antioksidantti. TARRAJATKOPALA Riittääkö vaipassa korkeus, mutta vyötärön ympärys ei? Kokeile jatkopalaa! Ekologinen lastentarvikeliike www.minvilla.fi Kotimaisia kestovaippoja Minvillasta jo 10 vuotta, Mannamaa, Lempi ja Ummal KODIN KESTOT RY:N YHTEISÖJÄSENET