TOIMIIKO TUOTE TAI PALVELU? TUTUSTU KETTERÄÄN KEHITTÄMISEEN! s. 13 STRATEGIATYÖ PISTI AJATTELEMAAN JA OIVALTAMAAN s. 4 2/2023
3 PÄ ÄK IR JO IT U S ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine HI IL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E keuke postia 2/2023 JULKAISIJA >> Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy PÄÄTOIMITTAJA >> Elina Pekkarinen, toimitusjohtaja TOIMITUS, KUVAT JA TAITTO >> Mainossatama Oy ILMESTYMINEN >> 3 numeroa vuodessa PAINOSMÄÄRÄ >> 13 300 kpl Vielä puolitoista vuotta sitten ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, että tekoäly kirjoittaisi ymmärrettävää, hyvin jäsenneltyä ja perusteltua tekstiä antamastasi aiheesta – ja vieläpä suomeksi! Nyt voit pyytää tekoälyä kirjoittamaan onnittelupuheen, somepäivityksen, kolumnin tai esseen. Tiedän, että tekoälyltä on myös kysytty tieteellisen tutkimuksen kärkiä ja saatu hyvin osuvia ehdotuksia. Teknologialla on tapana ottaa kerralla isoja harppauksia, suorastaan jättiloikkia. Samalla kehitys kiihtyy valtavalla nopeudella. Helposti tulee tunne, että oma pää ei pysy vauhdissa mukana. Vauhtisokeuden vastakohtana on muutosvastarinta, sillä jos ei tarkkaan ymmärrä miten jokin toimii, on houkuttelevaa nostaa kädet ylös ja leikkiä tietämätöntä. Teknologiaa ja kehitystä on turha pelätä. Pikemminkin sille kannattaisi antaa nopeasti mahdollisuus; tutustua toki rauhassa ja miettiä, miten minä voin hyötyä tästä. Sillä juuri nyt on käsillä se hetki, jolloin nopeat oivaltajat ja muutoksen hyväksyjät ottavat kilpailussa parhaat asemat. Useimmilla suurin pelko teknologiaa kohtaan liittyy ihmiseen ja inhimillisyyteen. Pelätään, että ihmisellä ei ole enää mitään virkaa. Mutta asia on juuri toisin päin. Kun teknologia, tekoäly ja koneet tekevät niin kutsutut hanttihommat, ihmiselle jää enemmän aikaa kohdata toinen ihminen. Edelleen ihminen haluaa yksilöllistä ja ystävällistä palvelua toiselta ihmiseltä. Avaa siis rohkeasti ovi tekoälylle. Toivota se lämpimästi tervetulleeksi vahvistamaan oman yrityksesi osaavaa tiimiä. Ja jos et tiedä, mistä lähteä liikkeelle, varaa aika meidän yrityskehittäjille. Ja lue myös ehdottomasti Haaga-Helian tekemä tekoälyopas pk-yrityksille. Lisää tietoa oppaasta tämän lehden sivulla 10. Kesäisin terveisin, Elina Pekkarinen toimitusjohtaja TEKOÄLY TULI TALOON VARAA OMA AIKASi MA-PE 9.00-15.00 050 341 3210 (soitamme tarvittaessa takaisin) Ajan voi varata myös sähköpostitse keuke@keuke.?
4 XO Healthin yrittäjät Jari Halt ja Harriet Viiala ovat aina olleet aktiivisia liikkujia, mutta he tietävät, että kaikille ei sovi samat treenit. Tammikuussa avattava XO Center liikuntaja valmennuskeskus tarjoaa kaikenlaisille liikkujille vaihtoehtoja, psyykkistä terveyttä unohtamatta.
5 Keravalainen XO Health Oy aikoo ratkaista liikkumattomuuden ongelman ottamalla kokonaisvaltaisesti asiakkuuden valmennukseensa. Kotipesänä tulee toimimaan Keravan Keinukalliolle ensi vuoden alussa avattava hulppea liikuntaja valmennuskeskus. Yrittäjä Jari Halt pursuaa intoa. Hänellä on vahva oma missio pistää suomalaiset, tai ainakin nyt aluksi keskiuusmaalaiset, liikkumaan. Mukana vision toteuttamisessa on puoliso Harriet Viiala. – Kaikki tutkimukset kertovat, että meidän suomalaisten fyysinen kunto rapistuu vauhdilla. Samaan aikaan psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. Siinä on selvä korrelaatio. Ja sen ongelman me aiomme ratkaista, toteaa Halt. Jari Halt on tehnyt pitkään työtä liikunnan ja työhyvinvoinnin parissa. Vaimo Harriet puolestaan teki sairaanhoitajan työtä vuoteen 2022 asti, kunnes koki, että on aika kokeilla jotain muuta. Yhteinen yritys XO Health Oy perustettiin viime vuonna. Mukana uudessa yrityksessä on myös Harrietin perheen yritys, West Invest Group. – Aluksi ajattelimme, että lähtisimme tekemään padelhallin. Tarkemman mietinnän jälkeen yhden lajin varaan laskeminen tuntui liian suurelta riskiltä. Mitä jos laji hiipuu? Suunnitelmat alkoivat kasvaa nopeasti ja sitten ne lähtivät ihan käsistä, Halt nauraa. Keravan Keinukalliolle nouseekin ensi vuoden alussa hulppea yli 3000 neliön liikuntaja valmennuskeskus XO Center, jonka sisälle mahtuu neljä padelkenttää, kuntosali, ryhmäliikuntasaleja, skill-consept-sali, ravintola, työhuoneita hierojille, fysioterapeuteille ja ravintoterapeuteille sekä pieni kylpylä. EI VÄÄRIÄ ODOTUKSIA, VAIN AITOJA LUPAUKSIA Jari Halt ja Harriet Viiala tietävät, että liikunnan aloittaminen ja uuden elämäntavan omaksuminen ei ole helppoa. Hyvälläkin sparrauksella selkäranka katkeaa usein kolmen kuukauden jälkeen. – Usein liikunta aloitetaan väärillä odotuksilla ja väärällä tavalla. Halutaan päästä nopeasti rantakuntoon ja sitten tehdään verenmaku suussa treeniä, kunnes tulee stoppi vastaan. – Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Jos on nukkunut yöllä huonosti, ei ole järkeä lähteä tekemään tunnin mäkivetotreeniä. Meidän tärkein tehtävämme on auttaa asiakkaita tuntemaan itsensä ja voimavaransa. Pitää tehdä sellaista liikuntaa, mikä sopii kulloiseenkin hetkeen. Uuden kuntokeskuksen yrittäjät ovat tietoisia alan kilpailusta. He eivät kuitenkaan pidä muita kuntokeskuksia kilpailijoinaan, vaan kilpailijoita ovat kotisohva, televisio, pikaruokaketjut ja älypuhelin. – Suurin haasteemme on saada ihmiset tekemään valintoja, jotka eivät tuota välttämättä yhtä välitöntä mielihyvän tunnetta kuin sohva ja älypuhelin, mutta jotka tuovat pitkällä ajalla merkittävää hyvinvointia. – Meidän lupauksemme on, että me aidosti kuuntelemme ja valmennamme asiakasta. Emme unohda häntä kolmen kuukauden jälkeen, vaan pidämme huolta pitkin matkaa. STRATEGIA SYNTYI SPARRAAMALLA XO Healthin yrittäjät ovat tyytyväisiä siitä, että liikuntaja valmennuskeskuksen rakentaminen on viivästynyt vuodella. Lisäaika on antanut mahdollisuuden valmistautua paremmin ja myös sparrata omia suunnitelmia Keuken asiantuntijoiden kanssa. – Olemme tehneet strategiaa yhdessä Arno Sahrin ja Matti Korhosen kanssa. Heidän tuoma ulkopuolisen asiantuntijan näkemys on auttanut meitä ajattelemaan asioita laajemmin, Harriet Viiala kertoo. – Strategiatyöskentely on ollut todella konkreettista ja sitä myöten myös tuloksellista. Olen varma, että ilman Keukea olisimme tehneet strategian joko liian ylimalkaisesti tai sitten liian vaikeasti, jatkaa Jari Halt. Yrittäjäpariskunta on pitänyt työskentelytavasta, jossa ei anneta valmiita helppoja vastauksia. Tarkoituksena on saada yrittäjät itse ajattelemaan ja oivaltamaan. – Hyvä tukiverkosto on valtavan upea asia. Meillä on omassa tukiverkostossamme nyt Keuke ja West Invest Group, josta saamme tärkeitä tukipalveluja yrityksellemme. – Suosittelemme Keukea kaikille alueen yrityksille. Kannattaa ottaa yhteyttä, moni asia varmasti selkiintyy heidän sparrauksessaan. KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN TREENI KERRALLAAN
6 Tä llä pa ls ta lla es ite llä än Ke uk en as ia nt un tij av er ko st oa , jo ka ko os tu u lu ot et ta vi st a ja pa ik al lis is ta to im ijo is ta . Lö yd ät As ia nt un tij ap ör ss in to im ija t w w w .k eu ke .? /a si an tu nt ija po rs si AS IA N TU N TI JA PÖ RS SI MILLÄ PERUSTEELLA TILITOIMISTO VALITAAN? Monesti yrittäjät kilpailuttavat tilitoimiston hinnan perusteella. Jokaisella tilitoimistolla on kuitenkin oma tapa hinnoitella työnsä, joten vertailu voi olla vaikeaa. Minä uskon henkilökemiaan. Jos tuntuu, että kemiat natsaavat, niin silloin yhteistyökin on hedelmällistä. Luottamus on tärkeä elementti yrittäjän ja kirjanpitäjän välillä. Kasvussa on trendi, jossa tilitoimistolta ostetaan nimenomaan palvelua, eikä vain tositteiden kirjausta ja alvin laskemista. Silloin kirjanpitäjä on sparrauskumppani, joka auttaa aidosti yrittäjää liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä. VOIKO TALOUSHALLINNAN OHJELMA OLLA VALINTAPERUSTE? Toki voi olla, jos yrittäjä haluaa käyttää jotain tiettyä ohjelmistoa. Meilläkin on käytössä yhteensä kolme ohjelmistoa, joten siinäkin repertuaarissa on jokaiselle sopiva. Lähtökohtaisesti on hyvä käydä tilitoimiston kanssa läpi, miten haluaa kirjanpidon hoidettavan. Sähköisyys on tulevaisuutta ja se säästää hurjasti yrittäjän aikaa ja myös rahaa. Yksi valinnan peruste voi olla yrityksen toimiala. On sellaisia toimialoja, joihin on täysin omat tilitoimistot. Esimerkiksi apteekkiala ja maatalous. Sama koskee yhdistystoimintaa ja niiden kirjanpitoa. Yrittäjälle on hyötyä siitä, että omalla kirjanpitäjällä on asiakkaina muita saman alan yrityksiä. Silloin syntyy kaikkia yrittäjiä hyödyttävää alakohtaista tietoa ja tuntemusta. MITEN YHTEISTYÖSTÄ TILITOIMISTON KANSSA TULEE SUJUVAA? On tärkeää käydä läpi kaikki ne asiat, jotka ovat yrittäjälle tärkeitä. Jos esimerkiksi haluaa seurata yrityksen taloutta mahdollisimman reaaliaikaisesti, niin silloin raportitkin pitää saada nopeasti. Kirjanpitäjällä on 1,5 kuukautta aikaa tehdä kuukauden kirjanpito, mutta mitä aikaisemmin aineiston toimittaa kirjanpitäjälle, sitä nopeammin saadaan valmista. Sähköinen taloushallinto on aina nopeampi. Kannattaa myös keskustella kirjanpitäjän kanssa, millaisia raportteja haluaa ja mitä erityisesti haluaa seurata. Monilla yrityksillä on varastoa, mutta varastoraportti toimitetaan vain tilinpäätökseen. Se tarkoittaa, että katteet ja tuloslaskelma eivät ole kuukausiraporteissa oikein. MITÄ MUUTA YRITTÄJÄ SAA KIRJANPITÄJÄLTÄ KUIN KIRJANPIDON? Hyvän keskustelukumppanin. Kirjanpitäjälle pitää olla helppoa soittaa tai meilata ja kysyä, mikä sitten askarruttaakin. Me kirjanpitäjät olemme aikamoisia ongelmanratkaisijoita. Hyvä kirjanpitäjä maksaa itsensä aina takaisin. Valitsetko yrityksellesi tilitoimiston vai itsellesi kirjanpitäjän? Tilitoimiston valinnassa ei kannata keskittyä sentteihin ja yksikköhintoihin, vaan aitoon kumppanuuteen, jonka ansiosta voit olla vahvempi. Tätä mieltä on Tilitoimisto Lundströmin yrittäjä Marina Nyberg. KIRJANPITÄJÄ ON LUOTTOKUMPPANI
7 KO LU M N I ULKOPUOLISET JÄSENET TUOVAT HALLITUKSEEN LISÄARVOA Osakeyhtiölaissa säädetään, että yhtiöllä on oltava hallitus, jonka jäsenet yleensä yhtiökokous valitsee. Hallituksen jäsenen kelpoisuudesta säädetään vain poissulkevasti: hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö, alaikäinen, rajoitetusti toimintakelpoinen eikä konkurssissa oleva. Yrityksen toiminnan kehittämiseksi hallituksen jäseniltä on syytä edellyttää muutakin, sillä hallituksen tehtävänä on viedä yritys kohti sille asetettuja tavoitteita. On tavanomaista ja ymmärrettävääkin, että hallitukseen nimitetään pienyrityksen toiminnan alkuvaiheessa yrittäjän perheenjäseniä ja muita läheisiä luottohenkilöitä. Hallituksen pitää kuitenkin tuottaa yritykselle lisäarvoa. Yrittäjällä on usein vahva visio siitä, mihin suuntaan hän vie yritystoimintaansa. Perhepiirissä ja tuttujen kesken päätökset ajautuvat helposti vahvan yrittäjän linjaamille tutuille ja turvallisille urille. HALLITUS TUO UUTTA OSAAMISTA JA NÄKÖKULMIA Kun yrityksen toiminta jatkuu ja laajentuu, hallitukseen on hyvä hakea myös lähipiirin ulkopuolisia hallituksen jäseniä tuomaan uutta osaamista ja erilaisia näkökulmia. Tällaisia jäseniä kannattaa myös nimetä kerralla useampi kuin yksi, jotta kysymysten ja totutusta poikkeavien näkemysten esittäminen ja käsitteleminen sujuvat hallituksen kokouksissa mahdollisimman luontevasti. Asiat joudutaan esittelemään ja perustelemaan kokousten osallistujille yksityiskohtaisemmin, kun hallituksessa on jäseniä, jotka eivät ole mukana yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Se tuo ryhtiä yrityksen toimintaan ja vähentää liian pikaisten ja harkitsemattomien päätösten riskiä. Käsiteltävien asioiden avaaminen hallitukselle auttaa yrittäjää/toimitusjohtajaa itseäänkin tarkastelemaan toimintaa ja toimintaympäristöä laajemmin ja ymmärtämään kokonaisuutta sekä uhkia ja mahdollisuuksia paremmin. ADVISORY BOARD VOI OLLA ENSIMMÄINEN ASKEL Jos ulkopuolisten jäsenten nimeäminen hallitukseen tuntuu vielä liian suurelta harppaukselta, Advisory Boardin nimittäminen voi olla sopiva ensimmäinen askel. Advisory Boardin jäsenet ovat neuvonantajia, joilla ei ole henkilökohtaista juridista vastuuta, toisin kuin hallituksen jäsenillä. Heidän erityisosaamistaan voidaan käyttää lyhytaikaisesti jotain tiettyä haastetta ratkaistaessa tai pitkäaikaisesti, jotta yritykseen saadaan jonkin tärkeän toimialan, asiakasryhmän tai kohdemarkkinan asiantuntemusta. Hallituksen tai Advisory Boardin jäsenten hankinta on hyvä aloittaa selvittämällä, millaista osaamista yritykseen sen tässä kehitysvaiheessa tarvittaisiin. Kun profiili on laadittu, sopivia Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)tai Hyväksytty Advisory Boardin jäsen (HAB) -koulutuksen käyneitä osaajia löytyy esimerkiksi Hallituspartnerien jäsenvälityksestä ja Hyväksytty Advisory Boardin jäsen -rekisteristä. Pia Pakarinen on Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja, joka ratkoo työkseen seudun yritysten osaajapulaa sekä työelämän kehittämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Aikaisemmin hän on työskennellyt Helsingin kaupungilla kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina.
8 Bear & Water sai alkunsa vuonna 1985 yrittäjä Björn Lehtisen omasta harrastuksesta ja halusta mahdollistaa silloiselle tyttöystävälle työpaikka.
9 Lähes 40 vuotta melojan tavarataloa pyörittänyt ja alalla toiminut yrittäjä Björn Lehtinen on nähnyt, miten laji kasvaa, mutta samalla kilpailu kiristyy kansainvälisen verkkokaupan myötä. Se tarkoittaa, että markkinoinnissa on oltava entistä enemmän hereillä. Tavaratalo on täysin oikea nimitys sipoolaiselle kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja myyvälle Bear & Waterille. Valikoimissa on valtava määrä kaikkea, mitä meloja voi tarvita: vaatteita, pelastusliivejä, tarvikkeita. Talvella tavaratalosta myydään välineitä retkiluisteluun ja tunturihiihtoon. – Olemme rajanneet valikoiman omaan pieneen segmenttiin, jolloin emme kilpaile kaikkien isojen ketjujen kanssa, toteaa yrittäjä Björn Lehtinen. Mutta kilpailu on silti kovaa. Siitä pitävät huolen monet ulkomaiset verkkokaupat, jotka myyvät suomeksi suomalaisille suomalaisten valuutalla. Verkkokauppojen myötä katteet ovat pienentyneet, eivätkä erilaiset arvonlisäverokannat EU:n sisällä paranna suomalaisten asemaa markkinassa. – Meilläkin on verkkokauppa ja teemme lisäksi myös vientimyyntiä Ruotsiin. Mutta verkkokaupan osuus ei ole suuri. Melojat ovat intohimoisia harrastajia, jotka tulevat ostoksille paikan päälle. Asiakaskuntamme on pitkälti vanhaa ja uskollista. – Menestyksekkään liiketoiminnan perusta on hyvä henkilökunta. Vaikka firmalla olisi hyvät tuotteet, mutta huonot työntekijät, yritys ei menesty. Siksi meillä työntekijät saavat osuuteensa yrityksen tuloksesta. Hyvät työntekijät ovat sen ansainneet. MARKKINA PIRSTALOITUNUT Pitkän linjan yrittäjänä Lehtinen on nähnyt myös, miten markkinoinnista on tullut aina vain haastavampaa. Yrityksen pitäisi olla monessa kanavassa aktiivinen. – Olemme jumpanneet Keuken kanssa markkinointiasioita. On selvää, että sosiaalisessa mediassa pitäisi olla aktiivisempi. Kynnys tehdä päivityksiä tuntuu kuitenkin olevan liian korkealla. Tärkeintä olisi, että säännöllisesti julkaisisi jotain siellä somessa. – Messutkaan eivät enää vedä yleisöä. Kuitenkin parasta markkinointia tällä alalla on lähteä mukaan tapahtumiin. Yrityksen alkuaikoina tein myyntiä järjestämällä erilaisia melontaretkiä ja tempauksia, mutta se vaatii paljon sitoutumista ja aikaa, Björn Lehtinen pohtii. Myös asiakaskunta on hyvin erilaista, kun kyseessä on melominen ja suppailu. – Melojat ovat yleensä aina himomelojia, eräänlaisia yksinäisiä susia. Suppailijat taas ovat bikinikansaa, jotka haluavat viettää yhden tai kaksi hauskaa päivää SUPlaudan päällä. Siinä on suuri ero, myös markkinoinnissa. SYVÄLLISTÄ KESKUSTELUA Yrittäjä Björn Lehtinen saisi ikänsä puolesta nauttia jo täysin rinnoin eläkepäivistä, mutta hän katsoo velvollisuudekseen jatkaa asiakaskunnan ja työntekijöiden takia. Kunnes mahdollinen ostaja ilmaantuu. Pitkä kokemus yrittäjänä tuo Lehtiselle perspektiiviä ja hän katsoo oikeudekseen olla myös tarvittaessa kriittinen ja suorasanainen. – Yrittäjien pitäisi käydä enemmän keskusteluja. Keskenään, asiantuntijoiden kanssa tai oikeastaan kenen kanssa vaan. Suomessa ei uskalleta ottaa asioita avoimesti pöydälle. Mutta vain keskustelemalla ja käymällä myös arkoja asioita läpi, voi päästä niiden yli. – Olen sanonut keukelaisillekin, että he saisivat pureutua aina vaan syvemmin yritysten liiketoimintaan. Yrittäjä sokeutuu omalle tekemiselle, eikä aina näe ongelmia tai ratkaisuja, vaikka ne olisivat nokan edessä. Lehtinen uskoo, että jokainen keskustelu tuo aina jotain uutta. Hän haluaa myös saada ulkopuolisen mielipiteen moniin asioihin. – Digitalisaatio on yksi asia, jossa tyhmää on helppo viedä kuin pässiä narussa. Monet yrittäjät joutuvat ostamaan ohjelmia, sovelluksia ja palveluja, joista he eivät ymmärrä mitään. Siksi on aina hyvä palkata vaikka konsultti antamaan se toinen mielipide, jos kysymyksessä on kymppitonnien hankinta. – Kuitenkin se, joka ottaa melan käteensä, on vastuussa myös siitä, minne kanootti kulkee. KANOOTILLE UUTTA SUUNTAA
10 AJ AN KO H TA IS TA 10 10 AAAAAJJJ AANNN KKKKKOOO H TTAAAA IISSS TTAA t Tämä vuoden Keski-Uudenmaan Kasvupolku -ohjelman yrityksen on valittu. Kasvupolulle haki mukaan monipuolinen joukko alueen yrityksiä eri toimialoilta. Mukaan pääsi 15 yritystä, joilla oli markkinapotentiaalia, kasvukykyä, hyvä tiimi ja näyttöjä. Valintapäätöksissä tuomaristo arvosti lisäksi kotimaisuutta ja yrityksen suunnitelmaa viedä suomalaista osaamista maailmalle. Kasvupolulle valituilta yrityksiltä odotetaan rohkeaa heittäytymistä oman toiminnan avaamisessa – pitchaaminen on tärkeää oman kasvun kannalta. Valitut yritykset ovat: Alumasi, Tuusula ATA-Henkilöstöpalvelut, Järvenpää Automaatiopalvelu Lassila, Pornainen Betoniperhe, Sipoo Happy home interior, Tuusula Horse & Rider Nordic, Kerava JV Autopalvelu, Tuusula Kotiapu Hemma Bäst, Sipoo LaKo Trade, Kerava Pika-Lasi, Kerava Profilm, Tuusula Puunkaatopalvelu O & L, Kerava RockSand, Kerava Sanimatto-Huolto, Nurmijärvi Välitysklinikka, Nurmijärvi Tämän lisäksi Keski-Uudenmaan alueelta valittiin Verkkoapteekki.fi Digital Health Kasvupolulle, Estko Nordic Pääkaupunkiseudun Kasvupolulle, Tuus Kaivuu Kiertotalouden Kasvupolulle sekä Toomiles Entertainment Omistajuuden Kasvupolulle. Kasvupolku-sparrauksessa yritykset saavat 6–7 yritykselle kohdistettua asiantuntijatapaamista, yhdessä oppimista eri teemoista, vinkkejä pitchauksen kehittämiseen, inspiraatiota ja intoa tekemiseen sekä kontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia kasvun tueksi. 15 YRITYSTÄ KASVUPOLKU-OHJELMAAN Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on julkaissut maksuttoman Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -yritysoppaan. Oppaan tavoite on edistää uusien sisäisten liikeprosessien innovointia ja tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä. Opas ohjaa vaihe vaiheelta hyödyntämään tekoälyratkaisuja liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa, kuten esimerkiksi sisäisten prosessien parantamisessa, innovaatiotyössä sekä tuoteja palvelukehityksessä. Opas tarjoaa: • tekoälyn esimerkkiratkaisuja ja yritysten kokemuksia • tietoa ja ymmärrystä tekoälystä • työkaluja yritysten tekoälyn käyttöönoton tueksi Oppaan voi ladata maksutta: TEHOT IRTI TEKOÄLYSTÄ!
11 Ide ast a tuo tte ek Testaa kansain välist potenti aa Talouden luvut tutu Minus ta työna ntaj Myy mä ssä yrit yst ä? Myy mä ss ymä s Buustia B2B-myynt Kohdery hmät tutuksi deryhm yhm Keuken palvelut ovat entistä helpommin saavutettavissa ja varattavissa. Olemme avanneet oman verkkokaupan, jossa voit tutustua palveluihin ja varata niihin ajan. – Keuken verkkokaupasta löytyvät palvelut on tuotteistettu niin, että ne tarjoavat helpon startin yrityksen kehittämiseen. Tuotteita on yhteensä seitsemän monipuolisesti eri kehittämisen teemoista, kertoo Keuken yrityspalvelupäällikkö Riitta Backman. Verkkokauppa ja palvelujen helppo saavutettavuus ovat osa Keuken digitalisaatioprojektia, jossa kehitetään Keuken palveluja ja erityisesti digitaalista palvelutarjotinta. – Keuken palveluja haetaan yhä enemmän verkosta. Tuotteistaminen lisää myös hakukonenäkyvyyttä ja auttaa yrittäjiä löytämään entistä paremmin kehittämisen äärelle, Backman jatkaa. – Samalla haluamme toimia suunnannäyttäjänä asiakaslähtöisyydessä, ketterässä kehittämisessä, palvelujen tuotteistamisessa, palvelujen digitalisoinnissa ja verkkonäkyvyyden optimoimisessa. Kaikki tämä on tehty, jotta voisimme vastata yrittäjien kysyntään ja palvella parhaalla mahdollisella tavalla. NOPEASTI KEHITTÄMISEN ÄÄRELLE, KLIKKAA JA VARAA!
12 O IV AL LU S Aj at uk si a yr ity ks en ke hi ttä m is es tä ”Me toimimme marginaalisella käsityöläisalalla, jossa digitaalisuus lisääntyy kiihtyvällä tahdilla. Lainsäädäntö edellyttää, että kaikki suussa olevat asiat pitää olla jäljitettävissä kymmenien vuosien päähän. Tähän ei ole olemassa kuitenkaan valmista sovellusta, vaan sellainen on luultavasti kehitettävä itse. Muutoksille pitää olla herkkänä ja on tärkeä seurata digitalisoitumisen kehitystä. Olen saanut paljon uusia ajatuksia ja tietoa Keuken Luotsi-palvelusta. Olen oivaltanut myös sen, että hosua ei kannata. Digitalisaation pitää palvella yritystä, ei toisinpäin.” Teemu Kumpulainen Erikoishammasteknikko, hammasteknikkomestari Hammaslaboratorio Salonen & Kumpulainen
13 KL IN IK KA NOPEAA KEHITTÄMISTÄ ASIAKKAAN EHDOILLA Miten testata nopeasti ja kustannustehokkaasti toimiiko uusi palvelu tai tuote? Keuken yrityskehittäjä Matti Korhonen kertoo Lean Startup -menetelmästä. MIKÄ ON LEAN STARTUP -MENETELMÄ? Lean Startup on ketterän liiketoiminnan kehittämismenetelmä, jonka tavoitteena on resurssien tehokas käyttö. Tarkoitus ja tavoite on todentaa mahdollisimman nopeasti kehitteillä olevan tuotteen, palvelun tai liiketoimintakonseptin toimivuus. Kaiken kehitystyön keskiössä ovat oikeat asiakkaat, jotka otetaan kehitystyöhön mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Oleellista on löytää mahdollisimman nopeasti todellista asiakasarvoa tuottavat ratkaisut. Menetelmän vastakohtana voidaan pitää perinteistä vesiputousmalliin perustuvaa kehitystyötä, jossa kehitystyö etenee järjestelmällisesti suunnittelusta toteutuksen kautta lanseeraukseen. Tällöin asiakas otetaan kuvioon mukaan vasta viimeisessä vaiheessa, eikä lopputulos ole näin ollen välttämättä asiakasta palveleva. MIHIN MENETELMÄÄ KÄYTETÄÄN? Kuten menetelmän nimikin viittaa, niin se on alun perin luotu alkuvaiheen kasvuyritysten eli startuppien palveluiden, tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehittämiseen. Alkuperäisenä käyttökohteena on ollut uusien palveluiden ja liiketoimintakonseptien nopea vahvistaminen sellaisissa tilanteissa, joissa palveluun, asiakkaisiin ja liiketoimintamalleihin liittyy suuria epävarmuuksia. Ja koska näitä samoja haasteita kohtaa lähes jokainen yrittäjä ja yritys riippumatta siitä minkälainen tai missä vaiheessa yritys on, niin menetelmä on hyödynnettävissä oikeastaan kaikkeen liiketoiminnan kehittämiseen. Menetelmän voi yksinkertaistaa rakenna-mittaa-opi -luuppiin. Rakennetaan minimivaatimukset täyttävä ratkaisu oletusten pohjalta, testataan ratkaisua oikeilla asiakkailla ja todennetaan tuloksia relevanteilla mittareilla sekä otetaan opiksi tuloksista ja jatketaan kehitystyötä niiden perusteella. MITÄ HYÖTYÄ TÄLLAISESTA NOPEAN MENETELMÄN KÄYTÖSTÄ ON YRITYKSELLE? Liiketoiminnan kehittämisessä aika on usein yksi keskeisimmistä ja rajallisimmista resursseista. Startup-yrityksillä on usein tilanne, jossa kehitystyön rahoitus on turvattu rajalliseksi ajaksi. Tärkeintä on epäonnistua nopeasti ja toisin päin laitettuna tärkeintä on löytää oikea ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Tämä pätee tietysti kaikkeen muuhunkin liiketoiminnan kehittämiseen, kuin pelkkiin startupyrityksiin. Tavoitteena on siis säästää aikaa ja rahaa. ONKO SINULLA KERTOA JOKU KONKREETTINEN ESIMERKKI? Tunnettuja esimerkkejä Lean Startup menetelmän käytöstä löytyy digipalveluiden kehittämisestä. Varsinkin USA:n Piilaakson alueelta lähteneistä ja maailman valloittaneista startupeista useimmat ovat kehittäneet palvelunsa tämän filosofian mukaisesti. Tunnettu esimerkki on Dropbox-palvelun kehitys, jossa MVP:n (pienin julkaisukelpoinen tuote) virkaa ajoi kolmen minuutin mittainen video, joka selitti palvelun idean ja toteutuksen. Koska oikeasti toimivan palvelun toteuttaminen vaati pitkälle vietyjä teknisiä ratkaisuja, ei sellaista kannattanut rakentaa ennen kuin sen arvolupaus oli validoitu oikeilla asiakkailla. Videolla Dropboxin tekniikka voitiin esitellä ilman massiivista koodaustyötä. KIINNOSTUITKO? VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN NEUVONTATAPAAMISEEN! keuke@keuke.? 050 341 3210
15 ONKO SOMESSA PAKKO OLLA? Valtaosa suomalaisista käyttää sosiaalisen median palveluja. Tilastokeskuksen (2020) mukaan jopa 85 prosenttia 25–34-vuotiaista käyttävää somea päivittäin. Poikkeuksen tähän tekee ainoastaan vanhimmat ikäryhmät, mutta yhä suurempi osa heistäkin nykyään käyttää yhteisöpalveluja. Sosiaalisen median suosio ei ole ihme, sillä sitä on helppo käyttää niin kuluttajan kuin yritystenkin. Some on aina avoinna kaikille ja käytön aloittaminen onnistuu hyvin pienillä ponnistuksilla. Parhaimmillaan some on vaivaton keino kommunikoida ja jakaa sisältöä itselleen parhaiten toimivien kanavien kautta. Miksei yritys olisi siellä, missä asiakkaatkin ovat? ASIAKKAANI EIVÄT OLE SOMESSA! Jos yrityksen kohderyhmä on iäkästä ja enemmänkin perinteistä printtimediaa suosivaa, niin some ei ole tästä näkökulmasta yritykselle välttämätön. Etenkin jos asiakasvirtaa riittää, yritys tuottaa tulosta ja printti-ilmoittelu riittää mainonnaksi. Pienen yrityksen ei ehkä kannata tuhlata aikaansa somessa, jos kauppa käy. Asia voi olla näin yksinkertainen. On kuitenkin hyvä katsoa asiaa laajemmin. Vaikka yrityksen asiakkaat eivät olisi somessa, sidosryhmät saattavat olla. Aina ei pelkäksi perusteluksi riitä kohderyhmän iäkkyys ja printtimedian suosiminen tai se, ettei yrityksellä ole mielenkiintoa ja henkilöresursseja somessa olemiseen. Asiaa kannattaa punnita usealta kantilta. LAISKANA SOMESSA Sen sijaan, jos yritys on somessa vain sen takia, että siellä pitää olla, passiivinen sisällöntuotanto voi kääntyä yritystä vastaan. Yritykseltä saattaa löytyä Facebook-sivu ja Instagram-tili, mutta kumpaakaan ei ole päivitetty kolmeen vuoteen. Tällainen toiminta ei herätä luottamusta ja luo mielikuvaa ajanhermolla olevasta toimijasta. Pikemminkin tämä herättää vain kummastusta. Onkin hyvä miettiä, mikä on somekanavien merkitys yritykselle ja löytyykö niiden ylläpitämiseen halua, osaamista ja resursseja. Joko panostat someen ja hyödynnät sen mahdollisuudet tai reilusti päätät jättäytyä somen ulkopuolelle. Puolivillainen välimallin ratkaisu ei palvele ketään. MITEN HYÖTYÄ SOMESTA? Koska some on avoinna kaikille ja somen julkaisutahti nopea, sisältö somessa on usein keveämpää kuin verkkosivuilla. Somen kautta on mahdollista tuoda erilainen ja rennompi kuva yrityksestä. Antaa uutta näkemystä yrityksen toiminnasta. Somen avulla voidaan tuoda yritystä lähemmäksi kuluttajaa ja rikkoa yrityksen kiillotettua pintaa. Somen kautta on luontevaa kertoa ihmisistä toiminnan takana, antaa kasvot yritykselle. Kuluttajan on helpompi lähestyä yritystä, koska hän jo tietää jotain aivan arkista yrityksestä sekä henkilöitä yrityksen takana. Kun tiedetään, keiden kanssa ollaan tekemisissä ja mitä yrityksen arkeen kuuluu, sitä enemmän kuluttajalla on luottamusta yritystä kohtaan. Yhteydenotto ja palvelun tai tavaran ostokynnys madaltuu. Sen lisäksi, että somen avulla yritys voi tuoda toimintaansa lähemmäksi ihmisiä, se on loistava keino vahvistaa työnantajamielikuvaa, kertoa omasta ammattiosaamisestaan ja ajankohtaisista asioista. Moni nimittäin liikkuu somessa avoimemmalla mielellä kuin verkkosivujen maailmassa ja tieto saatetaan ottaa paremmin vastaan. Somesta löytyy paljon mahdollisuuksia, jos niitä on halukas hyödyntämään. Lopuksi voi todeta, että moni yritys on hengissä ilman somea tai on somessa jopa surkea. Some ei ole mikään pakko. Parasta on miettiä, millä keinoin yritys haluaa viestiä, keitä tavoittaa sekä mihin asioihin panostaa. Kun tämän selkiyttää, niin päätökset somenkin suhteen helpottuvat. Some on lopulta vain some. Yksi kanava muiden joukossa. Paljon kuulee sanottavan, että tänä päivänä yrityksen on pakko olla somessa. Yritys ei ole olemassa, jos ei ole somessakaan. Mutta onko asia näin yksiselitteinen? Onko somessa välttämätöntä olla?