3/2023 Keuke 25 vuotta juhlalehti Tulevaisuus tehdään nyt
ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine HI IL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E keuke postia 3/2023 JULKAISIJA >> Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy PÄÄTOIMITTAJA >> Elina Pekkarinen, toimitusjohtaja TOIMITUS, KUVAT JA TAITTO >> Mainossatama Oy ILMESTYMINEN >> 3 numeroa vuodessa PAINOSMÄÄRÄ >> 14 000 kpl Keuke täytti tänä vuonna 25 vuotta. Se on tällaiselle ylikunnalliselle toimijalle iso saavutus. Aika ja vuodet itsessään harvoin tekevät kenestäkään tai mistään erinomaista. Keukelle kaikki nämä vuodet ovatkin osoitus siitä, että olemme onnistuneet hyvin siinä, mitä teemme. Keuken 25-vuotinen historia on myös yhden yrityksen kasvutarina. Samalla kun me sparraamme toimialueemme yrityksiä kasvuun, me olemme onnistuneet tekemään oman brändimme tunnetuksi ja vetovoimaiseksi. Sekään ei ole mikään itsestäänselvyys, että julkiset maksuttomat palvelut arvotetaan käyttäjien keskuudessa korkealle. Asiakasmäärämme onkin tuplaantunut vuodesta 2015 vuoteen 2023. Eikä se tarkoita, että yrityksillä olisi enemmän ongelmia. Se tarkoittaa, että yritykset haluavat kehittää toimintaansa ja tehdä parempaa tulosta. Ja juuri se on meidän työtämme: kohdata yrityksiä ja antaa heille kaikki tarjolla oleva apu kasvuun ja kehittämiseen. Pyysimme tähän Keuken 25-vuotisjuhlalehteen näkemyksiä asiantuntijoilta ja vaikuttajilta siitä, millaisia eväitä ja työkaluja yrittäjät tarvitsevat tulevaisuudessa. Haastattelujen mukaan menestyvä yritys on etunenässä hyödyntämässä tekoälyä ja tarjolla olevaa osaamista. Yrittäjällä on rohkeutta ottaa riskiä ja hänellä on resilienssiä vastata muutoksiin. Yrityksen kilpailuetu voi hyvinkin olla edelläkävijyys vastuullisuudessa. Toivon, että alansa huippuasiantuntijoiden ja vaikuttajien sanat tuovat intoa ja varmuutta yrittäjyyteenne. Voimme tässäkin asiassa luottaa Albert Einsteinin paradoksaalisen viisaisiin sanoihin: En koskaan ajattele tulevaisuutta. Se tulee kyllin pian. Rauhallista Joulunaikaa ja menestystä uudelle vuodelle, Elina Pekkarinen toimitusjohtaja TULEVAISUUS ON JO TÄÄLLÄ VARAA OMA AIKASi MA-PE 9.00-15.00 050 341 3210 (soitamme tarvittaessa takaisin) Ajan voi varata myös sähköpostitse keuke@keuke.? 3 PÄ ÄK IR JO IT U S
Ville Fingerroos ja Anu Andersson ovat jalostamassa ostoskärrybisneksestä timanttia. Siihen liittyy vahvasti myös toinen yritys VF-yhtiöt, joka vastaa muun muassa kärryjen huoltamisesta sekä asennuspalvelusta. 4
Verkkokaupan kasvaessa pandemia-aikana tuusulalainen OVH Store kehitti yhdessä asiakkaitten kanssa ostosten keräilyyn ruokakaupassa sopivat kärryt. Tulevaisuudessa ostamiseen tulee lisää älyä, mikä tarkoittaa lisää tuotekehitystä. Kehittämistyö tapahtuu kuitenkin perustuotteen ympärillä. Tuusulalaisessa ostoskärryjä, ostoskoreja ja kärrykatoksia myyvässä OVH Storessa ei nähdä radikaaleja muutoksia toimialan lähitulevaisuudessa. Vaikka ostamiseen tulee varmasti koko ajan lisää digitaalisuutta ja älyä, kaupassa käyminen ei poistu minnekään. – Uudistumista tapahtuu koko ajan, mutta perustuote pysyy samana. Myynnin ja asiakastyytyväisyyden kannalta tärkeimpiä palveluja ovat nopeat toimitukset, kotimaisuus ja huoltopalvelut, kertoo OVH Storen Anu Andersson. Ostoskärryjä tehdään edelleen metallisina, mutta rinnalle on tullut kevyemmät muoviset ostoskärryt. Andersson mukaan molemmat ovat yhtä kestäviä, ja yleensä kaupassa uusiutuu brändi ennen kuin kärryt tulevat elinkaarensa päähän. – Meidän missio perustuu siihen, että teemme kaiken asiakaslähtöisesti. Katalogiyritykseen verrattuna tarjoamme asiakkaalle juuri heille sopivat tuotteet ja ratkaisut. – Me tarjoamme sisaryrityksemme kautta myös kärryjen huoltopalvelut, mikä lisää tuotteiden pitkää ikää entisestään ja kärryjen käyttömukavuus säilyy. Kukaan ei halua tehdä ostoksia kärryllä, jonka pyörä väpättää. PAIKALLISUUS AITO VALTTI Anu Andersson, Petri Paavola ja Ville Fingerroos ostivat OVH Storen liiketoiminnan vuonna 2018 konkurssipesältä. Anu ja Petri olivat työskennelleet ostamassaan yrityksessä aikaisemmin ja tiesivät, että toiminnassa on potentiaalia. Villen kanssa oli tehty jonkin verran yhteistyötä VF-yhtiön kanssa. – Myös asiakkaat sekä tavarantoimittajamme kannustivat meitä jatkamaan, sillä Suomessa on meidän lisäksi vain yksi toimija tällä alalla. Tuomme kaikki ostosvaunut, korit ja katokset eurooppalaisilta valmistajilta, mutta valmistutamme ison osan tuotteistamme myös Suomessa, ja nimenomaan tässä lähialueilla toimivilla metallipajoilla, Andersson kertoo. – Omalla varastolla on myös suuri arvo. Saamme tavarat asiakkaalle muutamassa päivässä, Fingerroos jatkaa. Muutama vuosi yrityksen ostamisen jälkeen kolmikko sai puhelun Keukelta. Positiivisesti yllättänyt yhteydenotto avasi silmät mahdollisuudelle miettiä asioita rauhassa, uudesta kulmasta ja asiantuntijan kanssa. – Ostimme perinteisen liiketoiminnan ja perimme myös asiakaskunnan, mutta luottamus piti lähteä rakentamaan uudelleen. Siihen otettiin avuksi strategiatyö, sanoo Andersson. – Minulla ei ollut yhteistyön suhteen aluksi mitään valtavan suuria odotuksia, mutta pian huomasin, että yhdessä alas istuminen pakotti oikeasti miettimään asioita. Jos aina vaan painaa totutusti menemään, ei ainakaan mitään uutta synny, Fingerroos toteaa. TUKEA JA VAHVISTUSTA OVH Storen omistajat olivat alallaan ammattilaisia, mutta silti ulkopuolisen asiantuntijan tuki tuntui turvalliselta. – Yrittäjäksi lähtemiseen liittyy varmasti aina epävarmuutta, että osaako nyt varmasti ja tekeekö sitä oikeita asioita. Keuken kanssa työskentely on tuonut uskoa ja luottamusta, Anu Andersson toteaa. Strategian jälkeen OVH Storessa jumpattiin Keuken ohjauksessa markkinointisuunnitelmaa ja nyt hiljattain aloitettiin talouspuolen sparraus. – Meillä ei ollut juuri mitään markkinointia. Nyt meillä on suunnitelma ja teemme säännöllistä viestintää asiakkaille. – Strategian ja markkinoinnin suunnittelussa ymmärsimme myös sen, että meidän ei tarvitse tehdä kaikkea kaikille. On hyvä tehdä valintoja ja priorisointeja, jotta onnistuu liiketoiminnassa. Taloussparrauksessa keskitytään jatkossa tarkempaan katteen laskentaan ja allokointiin. Muuttuvan toimintaympäristön aiheuttamat nopeat muutokset energian hinnassa, logistiikan kustannuksissa ja raakaaineiden hinnoissa on laskettava uskottavasti tuotehintoihin. – Erityisesti meidän itse on hyvä tietää ja tiedostaa, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, että hinnat nousevat. – Meille Keukesta on ollut suuri apu siinä, että olemme päässeet pois vanhasta tekemisestä. Ostokset kärryyn asiakaslähtöisesti 5
Verkkokauppiaan TYÖKIRJA Vastuullisuudesta puhutaan nyt paljon, eikä turhaan. Toimimalla vastuullisesti voi saada edullisemmalla hinnalla rahoitusta, päästä mukaan vaikuttaviin alihankintaketjuihin ja vakuuttaa asiakkaat siitä, että asiat tehdään yrityksessä kaikilla tavoin hyvin. Vastuullisuus voi tuntua kuitenkin isolta hämärältä kokonaisuudelta, josta on vaikea ottaa kiinni. Mistä tiedän, mitä kaikkea vastuullisuus pitää sisällään ja miten voin vaikuttaa asioihin aidosti? Olemme tehneet Keuken verkkosivuille vastuullisuussivun, jonka kautta pääset vastuullisuustyön alkuun. Täytä nopea vastuullisuuskysely – se näyttää nopean suunnan asioihin, joissa teillä on vielä kehitettävää. Lataa itsellesi myös Vastuullisuusopas. Sen avulla käynnistät vastuullisuustyön yrityksessäsi. Muista, että voit aina aloittaa kehittämisen yhdessä Keuken kanssa. Varaa aika maksuttomaan neuvontatapaamiseen keuke@keuke.fi tai 050 341 3210. Aloita vastuullisuustyö tästä! Vastuullisuus on kilpailutekijä Onko sinulla verkkokauppa, joka kaipaa kehittämistä? Vastaus on varmasti kyllä, sillä verkkokauppa ei ole koskaan valmis. Olemme tehneet verkkokauppiaille oman työnkirjan, joka tarjoaa inspiraatiota ja herättää uusia ajatuksia. Työkirja auttaa kehittämisessä monipuolisesti eri näkökulmista verkkokaupan eri osa-alueilla. Nimensä mukaisesti työkirja pitää sisällään myös tehtäviä, jotka auttavat näkemään sudenkuopat ja potentiaalin. Lataa Verkkokauppiaan työkirja tästä! PS. Haluatko liittyä Keuken Verkkokauppiasklubiin? Lue lisää täältä: Miten kehitän verkkokauppaani? 6 AJ AN KO H TA IS TA
39% HAKI TALOUSJA RAHOITUSNEUVONTA A 95% KOKI NEUVONNAN HYÖDYLLISEKSI 97% SUOSIT TELUPROSEN TTI 88% SAI NEUV ONNA STA KONK REETT ISTA HYÖT YÄ 9,5 ARVOSANA PALVELUHALUKKUUDESTA 52% HAKI NEUVONTAA LIIKETOIMINNA N ARVIOINTIIN Yhä useampi yrittäjä käyttää Keuken palveluja säännöllisesti Keukesta on haettu viimeisen vuoden aikana eniten apua yrityksen liiketoiminnan arviointiin ja strategiasparraukseen. Keuken asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista jopa 52 prosenttia kertoi hakeneensa apua juuri näihin asioihin. Vuotta aikaisemmin luku oli 44 prosenttia. – Yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. On ollut koronapandemiaa, Ukrainan sodan aiheuttamia hankaluuksia raakaaineiden ja komponenttien saatavuudessa, energiakriisiä ja nyt vielä korkeaa inflaatiota ja korkojen nousua, luettelee Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen. – Kaikki tämä tarkoittaa, että yrityksissä mietitään kovasti, miten yrityksen toimintoja tulisi kehittää. Liiketoiminnan arvioinnissa ja strategiasparrauksessa käydään läpi yrityksen ominaispiirteitä ja markkinaa, ja yritetään kääntää heikkoudet vahvuuksiksi. Ajan kuvasta kertoo, että toiseksi käytetyin Keuken palvelu kuluneena vuonna oli talousja rahoitusneuvonta, joita käytti 39 prosenttia asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista. Nousua viime vuoteen oli siinäkin kahdeksan prosenttiyksikköä. Markkinointineuvonta oli kolmantena 35 prosentin osuudella. KEUKEN NEUVONNASTA ON ISO HYÖTY Asiakkaat kokevat saavansa paljon hyötyä Keuken palveluista. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista 95 prosenttia kertoi, että häntä autettiin juuri niissä asioissa, joihin apua hakikin. Sama prosenttimäärä kertoi, että neuvonta oli hyödyllistä yritystoiminnan yleisen kehittämisen kannalta. Vastaajista 88 prosenttia kertoi, että Keuken yritysneuvonnasta oli konkreettista hyötyä liiketoiminnan kehittämiseen. Myös Keuken asiantuntijat saivat erinomaiset arvosanat asiakkailta. Asiantuntevuus sai arvosanaksi 9,2 (asteikolla 4–10), ripeys 9,4 ja palveluhalukkuus 9,5. – Keuken asiakkaiden suositteluprosentti on vuosi vuodelta yhtä hyvä. Myös tänä vuonna 97 prosenttia asiakkaistamme olisi valmis suosittelemaan palvelujamme toisille yrittäjille. Siitä saa hyvästä syystä olla kiitollinen ja iloinen, Elina Pekkarinen sanoo. – Yritykset, jotka ovat kerran käyttäneet Keuken palveluja, tulevat herkästi myös uudelleen palvelujen pariin. Se tarkoittaa sitä, että yrityksissä nähdään tarvetta jatkuvalle kehittämiselle. Tämän hetken markkinassa se onkin aina vain tärkeämpää, Pekkarinen toteaa. Tutustu asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin täällä: 7 AJ AN KO H TA IS TA
Monet hyvät asiat alkavat onnekkaasta sattumasta, niin myös Nowet Oy:n oma tekoälyyn pohjautuva kehittämishanke. NoWetin toimitusjohtaja Jani Roden törmäsi yrityskehittäjä Nina Mahlavuoreen, joka kertoi Keuken digituotteiden ja -palvelujen kehittämistä tukevasta palvelusta. – Nina mainitsi tekoälyn ja se sai minut kiinnostumaan heti. Vaikka siinä vaiheessa en tiennytkään tekoälyn mahdollisuuksista vielä juurikaan mitään, Roden kertoo. – Tiesin kuitenkin, että meidän alalla tekoälyä ja digitalisaatiota ei hyödynnetä riittävästi potentiaaliin nähden. Me voisimme saada omassa kehitystyössä siten selvän etumatkan. Digituotteiden ja -palvelujen kehittämisen ohjelmaan kuului asiantuntijoiden valmennuksia erilaisista teemoista. – Sain näistä valmennuksista ja koulutuksista todella paljon ideoita. Kun lisäksi sain aktiivista sparrausta Keukelta, niin pian alkoi vahvistua myös ajatus omasta kehittämishankkeesta, Jani Roden toteaa. TÖITÄ RIITTÄÄ NoWet Oy perustettiin syksyllä 2021 vastaamaan kilpailuun ja kysyntään markkinassa. Pian yrityksen tekijöille vahvistui mielikuva siitä, että töitä kosteusvaurioiden, kuntotarkastusten ja sisäilmaongelmien parissa riittää kaikille alan toimijoille. – Vesivahinkoja sattuu ja piileviä ongelmia tulee esille jatkuvasti. Työ näiden parissa ei siis tule loppumaan, Jani Roden sanoo. – Tavoitteenamme on, että tekoälyn avulla pystymme tunnistamaan piilevät virheet tehokkaammin ja siten ehkäisemään suurempien vahinkojen syntymistä. NoWetin työn alla oleva sovellus perustuu tekoälyn kuvantunnistukseen yhdistettynä ammattilaisen tulkintaan ja tietoon. – Yksistään kuvien perusteella tekoälystä ei ole suurta hyötyä, mutta kun siihen yhdistetään meidän ammattilaisten tieto, niin silloin puhutaan aidosti hyödynnettävästä ja kilpailukyisestä datasta. POTENTIAALIA MYÖS KIINTEISTÖHUOLLOLLE Toistaiseksi NoWet kehittää tekoälypohjaista sovellustaan omaan käyttöönsä. Jani Rodenin mukaan tekoälyn avulla heidän on mahdollista nostaa oman työn laatua ja siten myös kilpailupotentiaalia. – En kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta laajentaa sovelluksen käyttöä eri kiinteistöalan ammattilaisten ja asiakasryhmien keskuuteen. – Sovellus palvelisi hyvin myös kiinteistöhuoltoa. Se parantaisi huollon mahdollisuuksia havaita ongelmakohtia ilman kalliita suunnitteluja konsulttitoimistojen tutkimustyötä. Rodenin varovainen arvio on, että sovellus olisi käytössä kahden vuoden kuluttua. Myös hankkeen rahoituksessa Keuke on auttanut löytämään oikeat tahot ja reitit. – Hanke vaatii oman aikansa myös minulta ja se täytyy varmistaa työnjaolla, delegoinnilla ja hyvällä kalenterityöskentelyllä. – Lähetän isot kiitokset Keukelle ja erityisesti Ninalle, sillä ilman heidän palvelujaan emme olisi lähteneet kehittämishankkeessa tässä laajuudessa liikkeelle. Minulla on isot odotukset tälle jutulle. Tavoitteena on, että meistä tulee tekoälypohjaisen sovelluksen ansiosta tunnettu ja varteenotettava toimija Suomessa ja myös sen ulkopuolella. Järvenpääläisessä NoWet Oy:ssa kehitetään omaa tekoälypohjaista sovellusta, jonka avulla saadaan kosteusvauriot ja rakennusvirheet paremmin kiinni. Tekoälyn avulla parannetaan työn laatua ja sitä kautta edistetään asumisterveyttä. Tekoälyllä parempaa työn laatua 8
Kuva: Jesse Posti 9
Koronaepidemia, Ukrainan sota, energiakriisi, raaka-ainepula, inflaatio, korkojen nousu ja viimeisimpänä Israelin konflikti. Näiden valossa tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju myöntää, että globaali maailma ja maailmanpolitiikka näyttävät aina vain uhkaavammilta. Se koskettaa vähintään välillisesti myös pientä suomalaista yritystä. Kangasharju toteaakin, että riskiskenaariot ja varautuminen ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. – Tähän ei saa kuitenkaan tyytyä, eikä ainakaan vaipua epätoivoon. Me suomalaiset tarvitsemme rohkeutta ennen kaikkea kasvamiseen. – Meillä on kaikki edellytykset nousta taloudelliseksi maailmanherraksi, mutta meitä vaivaa liika suomikeskeisyys. Elämme myös liikaa menneessä. Meillä oli joskus Nokia ja olimme myös aikanaan parhaita idän spesialisteja, mutta ne tiet ovat nyt tukittu. Pitää siirtyä eteenpäin. Suomea vaivaava työn tuottavuusongelma puolestaan on Kangasharjun mukaan rakenteellinen ongelma. Tekijäpula aiheuttaa muun muassa sen, että mikään yritys tai toimiala ei kukoista, vaan kaikki kituuttavat. – Meidän pitäisi lopettaa jatkuva yhteisen kakun ympärillä pyöriminen ja sen mahdollisimman tasapuolinen jakaminen ja keskittyä sen sijaan siihen, miten saamme kakun kasvamaan. YRITTÄMINEN KANNATTAVAKSI Suomen talouden kasvu edellyttää, että yrittäminen mielletään houkuttelevaksi ja kannustavaksi. Aki Kangasharjun mukaan yleisen kannustavuuden puute on suuri ongelma. – Kasvava yrittäjyys ei saa olla vain taksin ajamista ja vuokraparturituoleja, vaan yrittämisessä pitää olla sellaisia houkuttimia, että yrittäjällä syntyy halu ottaa riskiä ja tehdä kasvua. Nykyinen verotus ei kannusta kasvattamaan yritystä, eikä myöskään rahoitusmallit. – Pankkien ja muiden perinteisten rahoitusmallien lisäksi tarvitaan pääomasijoittajia, jotka uskaltavat ottaa riskin ja antaa hyvälle idealle rahoitusta. – Me olemme vielä suhteellisen tehokkaita vääntämään rautaa ja tekemään hyödykkeitä, mutta palvelusektorin kasvussa olemme auttamattomasti jäljessä. Ja siellä tehdään tulevaisuuden tilit. Kangasharju antaa myös poliitikoille nuhteita. Kansallisen osaamistason, vanhan ylpeydenaiheen, on annettu laskea vuosi toisensa jälkeen. – Myös poliitikkoja pitäisi herätellä ajattelemaan suuremmin. Ei kannata keskittyä muutamien yksilöiden työllistämiseen, vaan siihen, miten saamme osaavaa työvoimaa kasvaviin yrityksiin. – Suomea vaivaava pelko pois ja uutta kohti. Voimme tehdä lapsillemme paremman maailman vain, jos meillä on aktiivista ja kehittyvää yritystoimintaa. Avataan silmät ja nähdään mahdollisuudet ympärillämme! Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen. Erityisesti palvelusektorin kehityksessä olemme muuta Eurooppaa selvästi jäljessä. On aika ajatella isommin ja nähdä mahdollisuuksia uhkien sijaan, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Talous tarvitsee kannustusta ja opportunismia 10 KE U KE 25
Vastuullisuusajattelussa lähtökohtana on, että lain noudattaminen ei ole vastuullisuutta, vaan se, mikä tehdään lainvaatimuksen päälle. Lain noudattaminen kun on perusedellytys. – Vastuullisuudesta ajatellaan useasti, että sen tehtävänä on vähentää jalanjälkeä. Mutta kannustan ajattelemaan pikemminkin, millaisen kädenjäljen yritys voi jättää yhteiskuntaan ja maailmaan omilla tuotteillaan ja palveluillaan, sanoo Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström. – Parhaimmassa tapauksessa yritys voikin perustaa koko olemassaolonsa ja tarkoituksensa vastuullisuuden pohjalle. Yritystä voi myös kehittää vastuullisuuden näkökulmasta. Hellström myöntää, että vastuullisuusvaaatimukset voivat näyttäytyä pienelle yritykselle varsinaisena viidakkona. Pienillä yrityksillä ei ole myöskään isojen yritysten resursseja ja osaamista tehdä vastuullisuustyötä. – Vastuullisuutta arvioidaan ja raportoidaan erilaisten standardien avulla. Mutta standardeja on valtavan paljon ja kysymykseksi nouseekin, miten osaa valita oikean. UTELIAS MIELI Eeva Hellström toteaa, että vastuullisuusstandardit ovat usein kompromisseja erilaisista intresseistä, eivätkä siksi kovinkaan kunnianhimoisia. – Jos haluaa olla vastuullisuudessa edelläkävijä, kannattaa olla uteliaalla mielellä. Kannattaa kysyä myös oikeita kysymyksiä, kuten mitä lapsenlapseni odottavat minulta ja yritystoiminnaltani? Hellström kehottaa myös verkottumaan ja löytämään tavoitteiden saavuttamiseen oikeita kumppaneita. – Vastuullisuudessa puhutaan isoista asioista, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, luontovaikutuksista ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Kaikki nämä liittyvät monimutkaisiin ilmiöihin, joita kukaan yritys yksin ei pysty ratkaisemaan. – Siksi kannattaakin yhdistää voimia ja hakeutua sellaisiin verkostoihin, joissa vastuullisuusajattelu on korkealla. Pienikin yritys voi Hellströmin mukaan olla edelläkävijä vastuullisuudessa. – Esimerkiksi parturikampaaja voi miettiä, millaista energiaa ja millaisia kemikaaleja käyttää. Tai miettiä sosiaalista vastuuta ja vaikkapa sitä, voiko asiakas ottaa lapset mukaan kampaajalle ja miten ylipäätänsä asiakas otetaan vastaan ja miten häntä kohdellaan. – Kaikki konkretisoituu kysymykseen, mikä on yrityksen olemassaolon merkitys. Onko sen tehtävä vain tehdä voittoa, vai voisiko tehtävänä olla myös hyvän kädenjäljen jättäminen maailmaan? Vastuullisuus on yritystoiminnassa päivän sana, mutta milloin yritys on oikeasti vastuullinen? Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström kehottaa miettimään jalanjäljen sijasta kädenjälkeä. Vastuullisuuden edelläkävijänä voi aidosti erottua. Millaisen kädenjäljen jätät tuleville polville? Jalanjälki-laskenta perustuu ajatukseen, että lähes kaikesta toiminnasta aiheutuu jonkinlaisia negatiivisia, haitallisia vaikutuksia. Kädenjälki-ajattelussa pyritään ennen kaikkea tuottamaan toivottuja, positiivisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. 11 KE U KE 25
Kun sähköposti yleistyi työelämässä 1990-luvulla, moni niin kutsuttu vanhan liiton johtaja ei vaivautunut opettelemaan sen käyttöä. Tulevaisuudentutkija Risto Linturi toteaa, että tekoälyn kanssa olemme nyt samassa tilanteessa. – Naureskelu kannattaa lopettaa ja oikeasti opetella ChatGTP:n käyttö. Jos jokin on yrittäjille tärkeää, niin todellisuudessa eläminen. Perätilaan jääminen ei ole vaihtoehto. Ja tekoäly on nyt kovasti todellisuutta. Linturin mukaan pk-yrityksissä konkretisoituva teknologinen kehitys kiteytyy kolmeen aihealueeseen, jotka kaikki liittyvät toisiinsa. Ne ovat viestinnällinen tekoäly, robotiikka sekä virtualisointi eli digitaalisten kaksosten käsite. – Viestinnällinen tekoäly on juuri sitä ChatGTP:n taitavaa käyttöä. Sen avulla voi tehostaa mahdottomasti työtä, sillä se tekee myyntikirjeet ja vastaa yleistajuisesti melkein mihin tahansa asiaan. Kysyin itse tekoälyltä, miten saisin myytyä pinkin auton. Vastaukset olivat niin hyviä, että melkein tuli halu ostaa pinkki auto. – Tämän hetken tärkeimpiä taitoja on osata käyttää tekoälyä. Se on vähän sellaista hevoskuiskaajahommaa, mikä pitää opetella. Ensin tekoäly pitää opettaa haluamaasi aiheeseen ja sen jälkeen se palvelee sinua hyvin. Voit opettaa sille täysin omanlaisesi tyylin, jonka jälkeen tekstiä ei tunnista tekoälyn tekemäksi. IHMISKÄTINEN ROBOTTI Risto Linturi ennustaa, että viiden vuoden päästä meillä on markkinoilla tieteiselokuvista tuttuja kädellisiä ja käveleviä robotteja. Mullistavaa robottien käytöstä tulee, kun niihin yhdistetään ChatGTP:n tuottama tieto. – Tähän asti robotit ovat tehneet vain muutamia yksinkertaisia asioita, sillä niiden ohjelmoiminen on kallista ja aikaa vievää. Tekoälyn ansiosta robotti saadaan oppimaan nopeasti. Miljoonien verkosta löytyvien kuvien avulla se oppii nopeasti tunnistamaan esineet ja myös ottamaan vastaan monitasoisia tehtäviä. – Pian meillä on robotti, joka osaa hakea keittiön laatikosta hernepussin ja tuoda sen olohuoneeseen. Lähitulevaisuuden robotiikassa onkin valtava mahdollisuus myös pienille yrityksille. – Tähän asti robotiikka on ollut isojen yritysten etuoikeus. Pian saamme markkinoille robotteja, jotka vastaavat hinnaltaan henkilöautoa. – Robotiikan kehitys tekoälyn avulla on hämmentävän iso juttu. Kun robotteja ei tarvitse enää ohjelmoida, eikä niiden valmistuskustannukset ole valtavan suuria, saavutetaan kovaa kilpailuetua. Robotti tekee noin 1-2 euron tuntipalkalla monenlaisia yksinkertaisia asioita teollisuudessa, toimistoissa, sairaaloissa ja varastoissa. KOKEILEMINEN HELPOKSI JA TURVALLISEKSI Kokeilukulttuuri on päivän sana jo nyt, mutta virtualisoinnilla ja kaksoismaailman avulla on mahdollista testata melkein mitä vain, helposti ja turvallisesti. Tulevaisuudentutkija Risto Linturi on viime vuoden aikana säveltänyt musiikkia, tehnyt dokumenttivideoita ja koodannut pelejä. Vaikka mistään näistä hänellä ei olekaan varsinaista osaamista. Tekoäly kannattaa Linturin mukaan ottaa yrityksissä vakavasti, sillä nyt on alkamassa kova pudotuspeli. Tekoäly on todellisuutta 12 KE U KE 25
Keravan Yrittäjien puheenjohtaja Juha Wickman tietää, mitä paikallisten yrittäjien mielissä liikkuu juuri nyt. Ja se on tietenkin vallitseva maailman talous ja erityisesti Suomen sisämarkkinan tilanne. – On tämä talouden tilanne kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen, mutta ei hyvällä tavalla. Yritysten pitäisi kasvaa, mutta rahaa kasvun tekemiseen ei saa mistään. Yrittäjien edunvalvonnassa iloitaan pienistä onnistumisista ja valonpilkahduksista. Niitä on tuonut istuvan hallituksen yrittäjämyönteinen ohjelma. – Ammattiliitot lakkoilevat nyt hallituksen suunnitelmia vastaan, mutta kyllä tämä haastava tilanne mielestäni vaatisi kaikkien yhteiseen hiileen puhaltamista. Ay-liike ei voi toimia vanhaan tuttuun malliin, vaan kaikkien on joustettava. – Pienille yrittäjille työntekijän palkkaaminen ja irtisanominen ei saisi olla liian vaikeaa ja kallista. Tämäkin asia pitää ottaa huomioon, kun puhumme työn kannustavuudesta. Ja tietenkin myös yrittämisen pitää olla kaikin puolin kannattavaa. ONNISTUMISIA KUNTATASOLLA Kuudetta kautta Keravan Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Wickman iloitsee siitä, että paikallisella tasolla yhteistyö kaupungin kanssa on noussut uudelle tasolle. Yhteistyössä on nyt yhteinen suunta. – Kaupungin päässä on ymmärrys siitä, että juuri paikalliset yritykset tuovat hyvinvoinnin kaupunkiin. Meillä on kaikin puolin todella hyvää yhteistyötä ja yrittäjiä kuullaan tärkeissä maankäyttöä, kaavoitusta ja hankintoja koskevissa kysymyksissä. Keravalaisista yrittäjistä 27 prosenttia kuuluu yrittäjäjärjestöön. Se on Wickmanin mukaan hyvä järjestäytymisaste Uudellamaalla. – Meillä on yrittäjäjärjestössä hyvä tekemisen meininki ja olemme saaneet siitä myös tunnustusta. Haasteena toki meilläkin on nuorien yrittäjien saaminen mukaan toimintaan. Olemme tällä hetkellä vahvasti keski-ikäisiä. – Viestini kaikille yrittäjille on, että yhdessä olemme vahvempia ja voimakkaampia. On myös todella tärkeää oppia tuntemaan muita paikallisia yrittäjiä, sillä verkostoista on paljon hyötyä bisneksen ja vertaistuen kannalta. Miten saada työntekijän palkkaaminen joustavammaksi ja nuoret yrittäjät mukaan yrittäjäjärjestön toimintaan? Siinä muutama kysymys, jotka puhuttavat Keravan Yrittäjiä. Yhteinen suunta tarvitaan joka rintamalla – Virtuaalimaailmaan on mahdollista skannata kopio oikeasta ympäristöstä. Sinne voidaan lisätä fysiikan lait ja oikeat materiaalit sekä painot. Tekoälyn avulla voidaan tehdä lukemattomia, jopa miljardeja, erilaisia testejä rikkomatta mitään ja ilman aineellisia kustannuksia. – Virtualisointi etenee raskaasta teollisuudesta käsin. Esimerkiksi BMW:llä on kaikista autotehtaistaan täysin identtinen virtuaalinen kopio. Jatkossa tämä idea laajenee varmasti automyyjille, korjaamoille ja auton käyttäjille. Linturin mukaan pk-yrityksille virtuaalimaailman lisäarvo voi syntyä esimerkiksi siitä, että aikaa ei tarvitse enää käyttää matkustamiseen. VRlasien avulla voidaan olla asiakkaan kanssa tehokkaasti samassa ympäristössä. ? 13 KE U KE 25
Kuntien perustehtävä on muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Jos sotepalvelun järjestäminen oli aikaisemmin isossa roolissa, nyt kunnan tehtäviin on jäänyt kaavoitus, liikenne, sivistys ja kasvatus. Kansanedustaja Eemeli Peltonen toteaa, että kuntiin on jäänyt nyt ne tehtävät, joilla on vahva yhteys kunnalliseen elinvoimaan ja yrittäjien toimintaedellytyksiin. – Kunnan elinvoimaisuuden edistäminen vaatii monenlaisia palveluja. Se tarkoittaa sijoittumispalveluja, osaavaa työvoimaa, hyviä logistiikkayhteyksiä sekä yhteistyötä kulttuurin ja matkailun saralla. – Yrittäjämyönteisyys tarkoittaa paitsi palveluja, niin palveluissa onnistumista. Yrittäjämyönteisyys on asenne ja ymmärrys siitä, mistä elinvoima kuntaan syntyy. Jokaisessa päätöksessä ja erityisesti niiden valmistelussa on otettava yritysvaikutukset huomioon. Riippumatta siitä, onko kyseessä kaavoitus vai kulttuuri. Järvenpäässä on hyviä esimerkkejä siitä, miten uudistuksia tehdään hyvässä yhteistyössä. Peltosen mukaan olisi väärin lähteä tekemään isoa katuremonttia tai rakentamaan uutta keskustakorttelia ilman vuorovaikutusta yritysten kanssa. KUNNAT KILPAILEMAAN YRITYKSISTÄ Yhteisöveron merkitys kunnan rahoituksessa on noussut ja se tulee jatkossa vain korostumaan. Kunnat voivat siis omilla toimillaan vaikuttaa siihen, miten elinvoimaisia he ovat. – Kun kunta onnistuu saamaan uusia yrityksiä alueelleen, se parantaa kunnan taloudellista tilannetta ja lisää työllisyyttä kunnan alueella. Järvenpäässä hyviä esimerkkejä on Lidlin logistiikkalaitos ja lähiaikoina sijoittuvan Postin tytäryhtiön saaminen meille, Eemeli Peltonen kuvailee. Peltosen mukaan yrittäjämyönteisyys syntyy arjen kohtaamisissa ja päätöksenteossa. Yhtä tärkeää kuin uusien yrityksen houkuttelu, on myös vanhojen säilyttäminen. Järvenpäässä on hiljattain otettu käyttöön uusi elinkeino-ohjelma, joka ensimäistä kertaa ottaa kantaa yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen. – Myös meidän kuntapäättäjien pitää olla kiinnostuneita paikallisista yrityksistä. Yritykset pitää tuntea ja niihin on pidettävä yhteyttä. Yritykset eivät siis saa olla päättäjille pelkkiä tilastoja. – Yhteiset matalan kynnyksen tilaisuudet ovat hyvä tapa pitää yhteyttä ja kuunnella, mitä yrittäjillä on mielessä. Tästä meillä on toimiva malli Järvenpäässä, ja tapaamissa on mukana kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden lisäksi myös Keuken edustajat. Järvenpään kaupunki sai tänä vuonna Uudenmaan Yrittäjiltä kultaisen yrittäjälipun, mikä viestii yrittäjämyönteisyydestä. Peltosen mukaan tunnustus on hyvä idea pistää vauhtia kuntiin. Jokainen kunta kertoo olevansa yrittäjämyönteinen ja yrittäjäystävällinen, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten kunta voi edistää omilla toimillaan elinvoimaa? Kansanedustaja ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen toteaa, että yrittäjiä on tärkeä kuunnella. Yrittäjäystävällisyys on arjen tekoja 14 KE U KE 25
Perinteisesti olemme tottuneet arvioimaan työntekijöiden osaamista tutkintojen kautta. Kampaajalla odotetaan olevan hiusalan tutkinto ja hitsaajalla metallialan tutkinto. – Meillä Keudassa koulutetaan vuosittain 12 000 opiskelijaa, joista 39 prosenttia on oppivelvollisia nuoria. Heidän kohdallaan tutkinnoilla on vielä tärkeä rooli. Sen sijaan lopun 61 prosentin kohdalla kouluttaminen on osaamisen lisäämistä ja vahvistamista, kertoo Riikka-Maria Yli-Suomu. – Kun siis puhutaan jatkuvasta oppimisesta ja työllisyyden edistämisestä, tutkintojen merkitys vähenee. Ajattelen, että tulevaisuuden koulutus on menossa tähän ihan yleisesti. Tiettyihin tehtäviin vaaditaan erilainen määrä osaamista ja sitä voi hankkia kouluttautumalla. Tutkinnoista kokonaan luopuminen ei ole mahdollista. Suomessa on vaikea työllistyä ilman tutkintoa. Mutta osaamisen korostaminen tutkintojen sijaan tarkoittaa kuitenkin isoa murrosta. Nykyisen tutkintorakenteen arviointi on opetusja kulttuuriministeriön tehtävä. – Tekniikan ala on hyvä esimerkki siitä, että siihen liittyy valtava määrä erilaisia tutkintoja ja samalla on pakko arvioida, kuinka nopeasti tutkinnot vanhenevat. Sen sijaan sote-alalla on vain yksi tutkinto ja lähihoitajan tutkinnolla voi tehdä töitä useissa eri tehtävissä. Pitäisikö siis tekniikan alallakin olla yleinen tutkinto, jossa voisi koulutuksen edetessä erikoistua? MITÄ OVAT TULEVAISUUDEN TAIDOT? Mitä sitten ovat ne tulevaisuuden taidot ja osaaminen, joita eri tehtävissä tarvitaan? – Tulevaisuuden taidot ovat ihmistaitoja ja yleisiä työelämän valmiuksia, kuten vahvaa vuorovaikutustaitoa ja resilienssikykyä eli kykyä sietää ja tehdä muutoksia. Vaikka teknologian osuus työelämässä lisääntyy, työtä tehdään kuitenkin ihmisten kanssa. Sellaiset taidot, kuin vaikka tietyn koneen käyttö, opitaan työpaikalla, Yli-Suomu toteaa. Osaavan työvoiman saaminen ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on työnantajille koko ajan vain joustavampaa. Esimerkiksi työharjoittelu kannattaa nähdä pitkänä perehdytystai rekrytointiprosessina. – Oppisopimus on helppo työkalu rekrytoida ja siihen saa myös tukea. Oppisopimuksella on vielä työnantajien keskuudessa osin vanha byrokraatinen maine, mutta todellisuus on aivan toista. Oppisopimuksen voi solmia, vaikka vain kesätyön ajaksi, jos niin haluaa. Riikka-Maria Yli-Suomu vahvistaa, että osaava työvoima on yksittäisen kunnan ja koko seutukunnan elinvoiman ehto. – Olemme todenneet Keuken ja yrittäjäjärjestöjen kanssa, että viestinnällinen yhteistyö on tärkeää. Oppilaitoksen palvelut pitää saada yleisesti paikallisten yrittäjien tietoisuuteen. Yhdenkään yrityksen kasvu ja menestys ei saisi jäädä kiinni osaamisesta ja tekijöistä. Töihin tutkinnolla vai osaamisella? Kun työelämä muuttuu, pysyykö koulutus mukana? Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu lupaa, että koulutus elää elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten mukana. Juuri tästä syystä teemme tiivistä yhteistyötä Keuken ja yritysten kanssa. Pian koulutuksessa puhutaankin enemmän osaamisesta kuin tutkinnoista. 15 KE U KE 25