Metsähallituksen lehti metsästäjille 2017 Erävalvonta: Kaikkia kaadettuja hirviä ei ilmoiteta Pikinokan haukku innostaa nuoria metsästämään Tämä on minun juttuni , sanoo 12-vuotias metsästäjä Suomi 100 vuotta: Uusia lajeja tuotiin, vanhoja hävisi
Luontoja erätaidot ovat kansalaisen perustietoa, joka tulee siirtää seuraaville sukupolville. Lasten ja nuorten voi kuitenkin olla haastavaa päästä luontoharrastusten pariin ilman opastajaa. Kokosimme valmiit opetussuunnitelman mukaiset eräkasvatuksen materiaali paketit neljälle tasoryhmälle ekaluokkalaisista lukiolaisille. Kestävän riistanhoidon periaatteita, lajituntemusta ja muita eräasioita voi nyt oppia ja opettaa helposti ihan tavallisella tunnilla Eräpassin merkeissä. Opettaja, lataa valmis materiaalipaketti! Tehtävä 1. Tunnista riistalajit. Helppo tehtävä opettajalle Eräpassi.fi Eräkummi on vapaaehtoinen eräasioiden tuntija, jonka voit halutessasi pyytää vierailemaan luokkaanne! Eräkummit.fi
Luontoja erätaidot ovat kansalaisen perustietoa, joka tulee siirtää seuraaville sukupolville. Lasten ja nuorten voi kuitenkin olla haastavaa päästä luontoharrastusten pariin ilman opastajaa. Kokosimme valmiit opetussuunnitelman mukaiset eräkasvatuksen materiaali paketit neljälle tasoryhmälle ekaluokkalaisista lukiolaisille. Kestävän riistanhoidon periaatteita, lajituntemusta ja muita eräasioita voi nyt oppia ja opettaa helposti ihan tavallisella tunnilla Eräpassin merkeissä. Opettaja, lataa valmis materiaalipaketti! Tehtävä 1. Tunnista riistalajit. Helppo tehtävä opettajalle Eräpassi.fi Eräkummi on vapaaehtoinen eräasioiden tuntija, jonka voit halutessasi pyytää vierailemaan luokkaanne! Eräkummit.fi 3 Sisältö 4 Pääkirjoitus 5 Kiepin tärpit: Miksi et metsästäisi täälläkin? 6 Suomi 100: Miten saalis on muuttunut? 10 UUTISET Kaksi miljoonaa euroa riistan hyväksi. Enemmän petolupia, vähemmän rikoksia? Metsätalous jättää 100 000 tekopökkelöä linnuille. 16 Teeren soidin rauhoitettiin: Metsästäjät kiittävät! 17 Näkökulma: Merikotka liisi passiin. 18 Kansijuttu: Metsästys teknistyy yhä, uskoo Vilma, 12. 20 Reportaasi: Pystykorvan haukku koukuttaa nuoren. 22 Erävalvontaraportti sisälsi esityksen. 24 Metsällä erähistoriakohteessa 28 Kaikki erähistoriakohteet 29 METSÄSTYSLUVAT Pienriistaa? Suurriistaa? Näillä luvilla pääset helposti metsälle! 34 Me hoidamme metsästysasioita valtion mailla. 6 11 Sisältö 20 24
vaatioita kyllä syntyy, mutta maailmanpoliittinen tilanne on sekava, eikä luonnonsuojelu ja -käyttökään ole uhkilta turvassa. Elimme itsenäisyyden alkuaikoina agraariyhteiskunnassa, jossa metsästys oli yksi tapa hankkia elantoa. Lintuja ja jäniksiä syötiin, turkisriista oli arvossaan ja suurpetoviha voimissaan. Valtion metsien käyttö oli pienpiirteistä ja suunnittelematonta. Nykyään se on dynaamista, tehokasta ja tuottavaa metsätaloutta, jossa monikäyttö on tavoitteena. Lyhyistä metsänkiertoajoista huolimatta riistan elinolot pyritään huomiomaan kaikissa käsittelyvaiheissa. Ennallistaminen on nykyään ekologinen hyve, joka voi muuttua jatkossa myös taloudelliseksi hyveeksi. Riistataloudella nähdään olevan elinkeinollista tulevaisuutta ihmisten hyvinvoinnin ja alueellisten palvelujen kehittymisen kautta. Luonto-ja erämatkailuun latautuu odotuksia. Riistatalous sinnittelee, nousee tai kaatuu luonnon käytön valintojen seurauksena. Mutta se ei yksin riitä. Riistatalous on pulassa, jos lapsemme valitsevat virtuaalimaailman ja menettävät oikean luonnon kosketuksen. Tarvitsemme eräpoluilla pienten jälkien jättäjiä. Siitäkin tässä lehdessä kerromme. Jukka Bisi erätalousjohtaja iltähän se näyttäisi, jos samalle eräpolulle lähtisi sadan vuoden takainen eränkävijä ja hänen nykyinen kollegansa kaikkine älylaitteineen. Entäpä jos samaan matkaan lähtisi erästäjä sadan vuoden päästä tulevaisuudesta? Onko muutos tulevaisuuteen yhtä suuri kuin mitä se ollut tähän saakka? Millaisia älylaitteita? Millaista osaamista ja luonnonlukutaitoja? Entä luonto mitä lukea? Olisivatko kaikki lajit rauhoitettuja ja jäljellä pelkää virtuaalijahtia? Olemmeko ekokatastrofin jälkeisessä epätoivoisen jälkihoidon vaiheessa, jossa mutanttija vieraslajit tuhoavat viimeisiä luonnonvaraisen lajiston rippeitä? Onko ilmastonmuutos muokannut meille täysin uuden luonnon lajistoineen? Toivottavasti olemme ratkaisseet ympäristöongelmamme kierrätysja biotalouden innovaatioilla, ja meillä on täysin hallinnassa oleva, tuotteistettu ja kestävä riistatalouden elämysmaailma, joka tuottaa hyvinvointia ihmisille ja taloudellista hyvää maakunnille. Tulevaisuuteen emme näe, mutta sen tiedämme, mitä on nyt ja mitä oli 100 vuotta sitten. Jos olisin oikein innokas putkinäköinen metsästäjä, olisin tyytyväinen muutokseen. Riistalajisto on nyt monipuolisempi ja luonto tuottoisampi. Metsät ovat toki pirstoutuneempia ja nuorempia kuin itsenäisyytemme alkuaikoina, mutta riistalajisto on moni-ilmeisempi. Suurpedot ovat palanneet, koska hirvieläinkannat ovat jo pitkään olleet vahvat. Euroopanmajava ja metsäpeura on saatu takaisin. Vieraslajiongelmia on, mutta esimerkiksi valkohäntäpeura on huikea resurssi sekä ihmiselle että suurpedoille. Tulevaisuushan tehdään, ja juuri nyt se näyttää tummanharmaalta. Teknisiä innoSata vuotta erätaloutta Eräluvat.fi M 4 Pääkirjoitus
PEFC/02-31-151 Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille. Lehti jaetaan niille, jotka ovat edellisvuonna hankkineet Metsähallitukselta metsästysluvan. Toimitus Päätoimittaja: Aku Ahlholm Toimituskunta: Ahti Putaala, Erkki Turtinen, Päivi Lazarov, Pasi Korhonen, Mika Laakkonen Toimituksen yhteystiedot Osoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 Oulu Puhelin: 0206 39 4000 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metsa.fi Internet: www.eraluvat.fi Muut kirjoittajat Jukka Bisi, Kimmo Pöri, Ulla Ingalsuo, Hannele Lamusuo, Ulla Lehtonen, Markus Auvinen, Sami Karppinen, Antti Otsamo, Tuomo Pirttimaa, Tomi Sassali Kannen kuva Vesa Ranta Kuvat Markku Pirttimaa, Kimmo Pöri, Vesa Ranta, Linda Laaksonen, Timo Eskola, Aku Ahlholm, Joni Turunen, Sami Karppinen, Tuomo Pirttimaa, Tomi Sassali, Eero Kemilä, Jorma Luhta, Tomi Muukkonen, Risto Sauso Ulkoasu ja taitto Siberia Kirjapaino Forssa Print Oy Ilmestynyt Toukokuussa 2017 Painosmäärä 45 000 kpl ISSN 1797-9307 Tino Jansson Kiepin tärpit: Suuntana länsi ja erähistoriakohteet! Metsästäjien kannattaisi vaihtaa suuntaa. Sekä linnut että hyvät maisemat löytyvät lännempää. Viime syksynä miltei maan parhaat lintukannat olivat Torniossa, Keminmaassa ja Kittilässä. Suurin osa jonotti lupiaan Itä-Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen, joissa monen alueen kiintiö täyttyi, niin kuin se täyttyy joka vuosi. Sen sijaan esimerkiksi Yli-Tornion, Tervolan tai Keminmaan–Simon kiintiöistä myytiin vain puolet. Vahvan metsokannan alueella Etelä-Kittilässä lupia olisi niin ikään riittänyt koko syksyksi. Itärajan pinnassa kelpaa vaeltaa, mutta välillä kannattaa kokeilla muitakin alueita. Jos suosikkialueen luvat loppuvat, kannattaa tutkia riistakolmiolaskentojen tuloksia ja katsella uusia alueita. Moni on ihastunut itäisiin maisemiin ja A. E. Järvisen mainioihin eräkuvailuihin. Eräkirjailijan omat maisemat löytyivät kuitenkin usein lännempää. Nyt kannattaa tutustua A.E. Järvisen mukaan nimettyyn tai muihin Metsähallituksen erähistoriakohteisiin eraluvat.fi/erahistoria-sivuilla. Kohteet kerrataan myös sivulla 28. Kun käyt metsällä maisemissa, joissa voi nähdä myös erähistoriaa, metsästysretkestä saa paljon enemmän irti. Aku Ahlholm päätoimittaja 5
Kimmo Pöri, teksti ja kuva Martti Rissasen, 91, nuoruudessa tavoiteltiin oravaa. Hirviä ei ollut. S ynnyin vuonna 1926 Pieksämäellä maanviljelijäperheen esikoisena. Sain metsästyskortin ja aseenkantoluvan 13-vuotiaana samalla kertaa, kun isäni pyysi niitä nimismieheltä hakiessaan lupaa ruudin ostoon. Patruunat piti tuohon aikaan ladata itse. Kanalintuja pyydettiin lapsuudessani myös ansoilla. Elämäni ensimmäisen pudotuksen muistan hyvin. Olin metsällä syyskuun ensimmäisenä päivä 1939. Jahtimaat alkoivat heti peltojemme takaa. Pystykorvamme otti haukun kuusikossa. Jo sen äänestä tiesin, että metso sen täytyi olla. Hiivin haukulle ja onnistuin pudottamaan ukkometson. Siitä se kipinä varmaan syttyi. 1950-luvulla metsoja oli pelloilla todella paljon. Niitä pyydettiin toreilla myytäväksi. Ennen yleiset peltopyy ja riekko ovat hävinneet kotiseudultani kokonaan. Oravanpyynti tarjosi merkittäviä ansioita. Savotat saattoivat pysähtyä, kun hevosmiehet ilmoittivat lähtevänsä oravametsälle. Ahkera pyytäjä saattoi hankkia moninkertaisesti sen minkä metsätöissä. Oravakannat olivat vahvoja vuodesta toiseen. Hirvet ja suurpedot puuttuivat Pieksämäeltä tuohon aikaan kokonaan. Näädän jälkiä en muista tavanneeni koskaan nuoruudessani. Ensimmäisen näädän sain vasta 1957 muutettuamme vaimoni kanssa Tuusniemelle. 1960-luvulla hirvikanta alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Toimiessani Pohjois-Savon riistapäällikkönä näin Suomea laajasti ja metsästin eri puolilla. Muutaman kerran olin jahdissa myös presidentti Urho Kekkosen kanssa. Hän oli todellinen kansamies. Olen kulkenut metsällä nuoresta pitäen aina koirien kanssa. Ehkä tästä syystä olen viihtynyt parhaiten metsässä yksin pystykorvani kanssa. Myös majavajahti on ollut lähellä sydäntäni. Metsästys on antanut minulle lähes kaiken, mitä olen voinut toivoa. Hieno metsästyskulttuurimme on vaalimisen arvoinen.” ” Metsastajan saalis on muuttunut itsenaisyysaikana 6 Suomi 100 vuotta
K uv a: M ar kk u Pi rt ti m aa 7 Suomi 100 vuotta
50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 1920 1930 1940 1950 Kanadanmajava, metsäpeura, villisika ja naali 1917–2017 1929. Tarhaminkki tuotiin maahan. Laji on villiintynyt ja levinnyt kaikkialle. Kanalinnut ovat nykymetsästäjän tähtäimessä Reppu selkään ja metsään, hymyilee vajaa vuosi sitten metsästäjätutkinnon suorittanut Vilma Kiviniemi. 13-vuotias kemijärveläinen edustaa metsästäjien monimuotoisessa joukossa nuoria ja naisia. Hän kertoo innostuneensa metsästyksestä perheensä ja sukunsa antaman esimerkin myötä. Usein pystykorvajahdissa on mukana myös 12-vuotias pikkusisko Vilja. – Aseenkantolupaa minulla ei vielä ole, mutta hankin sen heti kun se on mahdollista, hän suunnittelee. Toistaiseksi tyttö metsästää isänsä kanssa. Koillis-Lapin saloilla ja tuntureilla on mukana aina myös joku perheen haukkuvista suomenpystykorvista. – Mukavinta on olla metsässä yhdessä isän ja koiran kanssa. Se että oppii, on tärkeämpää kuin se, että saadaan saalista. Erityisen kiinnostunut olen koppeloista ja metsoista, ne ovat niin hienoja lintuja. Metsästysharrastusta on myös koirista huolehtiminen. Vilmalle se tarkoittaa lenkkeilemistä perheen koirien kanssa ja niiden kouluttamista isän opastuksella. – Olisi hienoa, jos joskus pääsisi lintumetsälle ihan kahdestaan oman koiran kanssa, nuori nainen haaveilee. Ulla Ingalsuo, teksti Linda Laaksonen, kuva Kemijärveläinen 13-vuotias Vilja Kiviniemi haaveilee ikiomasta suomenpystykorvasta ja metsästysreissusta sen kanssa. 1933. Neljä kanadanmajavaa istutettiin Suomeen. Neljä vuotta myöhemmin majavia saapui seitsemän lisää. Naalikanta on voinut vaihdella suuresti myyräkannan mukaan. 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 1920 1930 1940 1950 Supikoira, hirvi ja valkohäntäpeura 1917–2017 1935. Hirvikanta* laskettiin ensimmäistä kertaa. 1934. Valkohäntäpeura istutettiin Suomeen, kun Suomen Metsästäjäliitto sai lahjoituksena Minnesotasta neljä naarasta ja yhden uroksen. Lähteet: Luonnonvarakeskus (ennen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos), Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus (naali), projektipäällikkö Sakari Mykrä, Metsähallitus (metsäpeura), maaja metsätalousministeriö, Hirvikannan hoitosuunnitelma 8 Suomi 100 vuotta
50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1972. Varmuus villisian esiintymisestä saatiin, kun yksi sika jäi auton alle Mäntsälässä. Fasaani tuli Suomeen, kun makeistehtailija Karl Fazer toi niitä metsästettäväksi vuonna 1901 tai 1902. Laji levisi luontoon, jossa sitä on tuettu lisäistutuksin. Vaeltanut Suomeen Kotoperäinen, palautettu Kotoperäinen, lähes hävinnyt Istutettu Suomeen 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Supikoira, hirvi ja valkohäntäpeura 1917–2017 1950. Supikoira saapui Suomeen Venäjältä. Nykyisin niitä on lähes kaikkialla. Lähteet: Luonnonvarakeskus (ennen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos), Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus (naali), projektipäällikkö Sakari Mykrä, Metsähallitus (metsäpeura), maaja metsätalousministeriö, Hirvikannan hoitosuunnitelma *) H ir vi ka nt a ta rk oi tt aa ta lv eh ti va a ka nt aa . Vaeltanut Suomeen Istutettu Suomeen Kotoperäinen 9 Suomi 100 vuotta
Metsästysuutiset Metsästäjien maksamilla luvilla on parannettu riistamaita jo yli kahden miljoonan euron edestä valtion alueilla. Kymmenessä vuodessa Eräpalvelut on sijoittanut lupatuloja erityisesti riekkosoiden, kanalintukorpien ja kosteikkojen ennallistamiseen. Metsästysluvista ei mene nykyisin euroakaan valtion kassaan. Kaikki kulujen jälkeen yli jäänyt tulo sijoitetaan suoraan riistan hyväksi. Riistanhoidon suunnittelevat metsätalousja riista-asiantuntijat yhdessä. Samalla kun kitukasvuiseksi jäänyt suoalue ennallistetaan riekon ja teeren soidinalueeksi tai metsähanhille sopivaksi rimmikoksi, myös muu ympäristö hyötyy Metsästysluvista 2 000 000 € riistan hyväksi muutoksesta. Hilla alkaa jälleen kasvaa suoalueen reunamilla ja vesistökin puhdistuu. Havumetsävyöhykkeellä riekkoa varten on ennallistettu 4 000 hehtaaria suoalueita. Riekon palautumista ennallistetuille soille seurataan tarkasti. Riekko palaa hyvin ennallistetuille soille ja omii ne soidinalueikseen aluksi jopa luonnontilaisia soita paremmin. Aku Ahlholm Lue lisää, mihin metsästyslupatuloja käytetään: Eräluvat.fi/riistanhoito! Tutustu aiheeseen www.retkikartta.fi! Retkikartta täydentyi monikäyttömetsillä Suosittu karttapalvelu Retkikartta.fi täydentyi uusilla karttatasoilla, kun metsätalouden käytössä olevat monikäyttömetsät julkaistiin palvelussa. – Monikäyttömetsät tarjoavat puitteet monipuolisiin luontoharrastuksiin. Maastokohteiden ja uusien elämysten löytäminen on nyt entistä helpompaa ja karttapalvelun mobiilisovelluksella aineisto kulkee näppärästi mukana, Metsähallituksen metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi kertoo. Metsätalouden rajoitetussa käytössä olevia kohteita pääsee tarkastelemaan tasoilla ’luontokohteet ja muut erityiskohteet’. Karttatasojen kohdetieto sekä linkki lisätiedon lähteille tarjoavat taustatietoja julkaistusta aineistosta. Esimerkiksi luontokohteista löytyvät arvokkaat metsäelinympäristöt sisältävät metsätalouden ulkopuolelle rajattuja aarniometsiä ja lehtoja. Nähtävyydet-tasolta löytyy myös monikäyttömetsien kulttuuriperintökohteita ja luonnonmuistomerkkejä. Tietoja monikäyttömetsistä päivitetään muutaman kerran vuodessa. Muutoksia tulee esimerkiksi kiinteistökauppojen, maastohavaintojen ja alue-ekologisen suunnittelun myötä. Lajitietoja ei julkaista Retkikartassa. Ulla Lehtonen K uv a: Ti m o Es ko la 10
Riekkokanta laski viime vuonna myös Tunturi-Lapissa, minkä vuoksi Eräpalvelut pienensi lupakiintiöitä. Metsästysluvat riekonpyyntiin myytiinkin loppuun jo keskitalvella. Ylä-Lapissa riekon metsästys jatkui maaliskuun loppuun saakka, mutta kaikki halukkaat eivät tällä kerralla päässeet metsälle. Koiranohjaajat voivat hankkia metsästyslupien loppuessa myös koiran koulutuslupia, joita yleensä löytyy metsästysalueiden lupavalikoimasta. Kieppi Luvat riekonpyyntiin loppuivat K uv a: A ku A hl ho lm Metsähallituksen erävalvontaan on ensimmäistä kertaa historian aikana pestattu ylitarkastaja johtamaan koko erävalvontatiimiä. Erävalvontatiimi koostuu 12 erätarkastajasta, jotka vastaavat valtion alueiden erävalvonnasta ja sen ohjauksesta. Metsäpeurojen palautus entisille asuinsijoilleen etenee. Ensi syksynä peuroja siirretään jo totutusaitauksiin. Siirtojen tavoitteena on saada kasvatettua Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle elinvoimaiset metsäpeurakannat. Syksyllä ennen peurojen kiima-aikaa sekä Lauhanvuoren että Seitsemisen kansallispuistoihin rakennettaviin aitauksin siirretään 10–15 metsäpeuraa. Eläinten siirroista vastaavat Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan eläinpuistot. Tarhaeläinten lisäksi molempiin aitauksiin pyritään saamaan villi hirvas. Metsäpeuroja siirretään jo aitauksiin syksyllä Tarkoituksena on, että totutustarhassa syntynyttä toista peurasukupolvea aletaan päästää alueen luontoon. Totutustarhoista rakennetaan noin 20 hehtaarin suuruiset. Lauhanvuoren kansallispuiston tarha rakennetaan Isojoen kunnan alueelle ja Seitsemisen kansallispuiston tarha lähelle Parkanon ja Ikaalisten rajaa. Metsäpeurojen hoitoon tarvitaan tulevina vuosina runsaasti myös vapaaehtoistyövoimaa, sillä eläimiä täytyy ruokkia tarhoissa. Aku Ahlholm Metsäpeura on otettu kiinni pannoitusta varten. Erävalvontaan nimitettiin ylitarkastaja Ylitarkastajan virkaan on valittu Juha Ahonen, joka siirtyy tehtävään komisarion virasta Lapin poliisista. Ahonen aloitti tehtävässään maaliskuun alussa. Hän on koulutukseltaan sekä poliisi että juristi. Kieppi Tutkimus: Kanalinnut pitävät tiheistä latvoista Kanalintujen poikueita on eniten siellä, missä latvusto ja aluskasvillisuus ovat tiheämpiä. Itä-Suomen yliopiston ja Suomen riistakeskuksen tutkimuksessa verrattiin metsien rakenteita ja tietoja kanalintujen esiintymisestä. Tiedot metsien rakenteesta oli saatu laserkeilausaineistosta. Tutkijoiden mukaan Suomessa on ainutlaatuinen aineisto kanalintujen esiintymisestä, mikä on vuotuisten riistakolmiolaskentojen ansiota. Näiden tietojen vertaaminen valtakunnalliseen laserkeilausaineistoon antaa jatkossa maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkimukseen, tutkija Markus Melin toteaa. Kieppi 11 Metsästysuutiset
Ahma tapettiin kelkoilla Vaikka viranomaiset myönsivät kuluneena talvena poikkeukselliset kahdeksan ahmankaatolupaa poronhoitoalueelle, ei se tyystin poistanut laittomia tappoja. Taivalkoskella paljastui kevättalvella tapaus, jossa ahmaa oli ajatettu useita kilometrejä moottorikelkalla. Ajon aikana takaa-ajajat olivat ajaneet ahman yli. Lopulta ahman voimat olivat ehtyneet ja perässä ajajat olivat saaneet elukan hengiltä. Poliisi tutkii tapausta törkeänä metsästysrikoksena. LYHYESTI Susijahdissa oli ongelmia Suden metsästys sujui kuluneena talvena edellisvuotta heikommin, arvioivat valvontaviranomaiset. Valikoiva metsästys ei onnistunut tällä kerralla niin hyvin, että saaliiksi olisi aina päätynyt esimerkiksi luvassa mainittu nuori yksilö. Erävalvontaraportin mukaan metsästystapahtumat eivät olleet riittävän avoimia. Erätarkastajat ehdottavat, että suurpetojen metsästyksessä johtajalle määriteltäisiin lakisääteiset velvollisuudet ja tehtävät, aivan kuten hirvenmetsästyksessä. LYHYESTI Metsästäjät nostivat kolme Suomussalmella ammuttua sutta peräkärryyn ja veivät Taivalkoskelle Luonnonvarakeskuksen tutkittavaksi. Viime metsästyskausi oli poikkeuksellinen. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin metsästäjät pyysivät kaikkia Suomessa esiintyviä maasuurpetoja, kun ahmoja ammuttiin kahdeksan. Susia metsästettiin toista talvea peräkkäin kannanhoidollisista syistä. Aiemmin poikkeuslupia oli myönnetty vain susien aiheuttamien vahinkojen perusteella. Enimmillään susia olisi saanut metsästää 53 yksilöä. Huhtikuun tiedon mukaan toteutunut susisaalis oli 25 yksilöä. Karhuluvat ja sitä myötä myös saalis kasvoivat selvästi edellisvuoteen nähden. Ilveksiäkin pyydettiin edelleen paljon, vaikka saalis hieman laskikin. Enemmän lupia – vähemmän rikoksia? Kun seurataan rinnan petokantaa, ammuttujen petojen määrää ja suurpetoihin liittyviä rikoksia, saadaan mielenkiintoinen havainto. Kun viranomaiset ovat myöntäneet enemmän poikkeuslupia, petokanta on kasvanut ja rikosten määrä vähentynyt. Metsähallituksen erävalvontaraportin mukaan suurpetoihin liittyvät rikolSuurpetoja ammuttiin miltei ennätysmäärä lisuus on vähentynyt viime vuosina, kun viranomaiset ovat myöntäneet enemmän susilupia. Samalla susikanta on myös kasvanut. Suurpetokannat ovat 2000-luvulla selvästi vahvistuneet. Ahmoja uskotaan olevan hieman susia enemmän, jopa 300 yksilöä. Ilveksiä Suomessa elää Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 2 500 ja karhuja noin 1 800. 2010 2012 2014 2016 Susikanta 150 150 140 220 Susisaalis 22 20 17 43 Suurpetoihin kohdistuneet rikokset 14 11 6 8 Lähde: Metsähallituksen erävalvontaraportti, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus Vähentävätkö luvat töllöntöitä? *) huhtikuun tieto, myönnetty maksimi 53 kpl Metsästyskausi 2015–2016 2016–2017 Ilvessaalis 486 399 Karhusaalis 122 179 Susisaalis 43 25* Ahmasaalis 8 Lähde: Suomen riistakeskus Petosaalisvaihtelu viime vuosina K uv a: R is to Sa us o 12 Metsästysuutiset
Eräpassia suoritetaan peruskouluissa ja lukioissa eri puolilla Suomea. Kaikki aineisto löytyy Eräpassi.fi-sivustolta, eikä opettajan välttämättä tarvitse ennakkoon tuntea riista-, kalastustai eräasioita. Eräpassi-kokonaisuus on suunniteltu siten, että se istuu sisällöltään useimmille peruskoulun ja lukion tunneille. Nyt eräopetusaineistoja jakavat lapsille ja nuorille myös 4H-yhdistykset eri puolilla Suomea. Metsähallituksen Eräpalvelut on sopinut yhteistyöstä lasten eräkasvatuksessa. Mikäli opettajat kouluissa tai kerhoissa kokevat, että he tarvitsevat apua eräpassin suorittamisessa tai viemään oppilaita luontoon, eräkummit ovat sitä varten. Metsähallitukselle ilmoittautuneita eräkummeja on tällä hetkellä yli kaksisataa, minkä lisäksi Eräpalveluiden henkilöstö on julistettu eräkummeikRiista-asioita opiskellaan jo alaluokilla Opettajat voivat nykyisin opettaa eräasioita ihan tavallisilla oppitunneilla. Metsähallituksen Eräpassi-kokonaisuuden saa ladattua internetistä eri ikäisille koululaisille. Tarvittaessa voi kutsua eräkummin opetuksen avuksi. si. Eräkummina olo tarkoittaa sitä, että työntekijät haluavat näyttää lapsille ja nuorille esimerkkiä metsästyksessä, kalastuksessa ja luonnossa liikkumisessa. – Eräkummi voi myös lähteä oppilasryhmän tai jonkun muun ryhmän kaveriksi luontoon, sanoo eräkummihanketta vetävä eräsuunnittelija Madeleine Nyman. Eräkummit näyttävät, kuinka nuotio sytytetään tai kuinka mato laitetaan koukkuun, ihan perusasioita siis. Metsähallituksen eräkasvatustyön ideana on siirtää arvokkaita erätaitoja ja eräperinnettä nuoremmille polville. Kaikilla ei ole enää sellaisia vanhempia tai isovanhempia, jotka opettaisivat lapsille ja nuorille, kuinka erämaassa eletään ja pyydetään. Metsähallituslaisten lisäksi eräkummeina toimivat useat vapaaehtoiset erämiehet ja -naiset. Aku Ahlholm Näin aloitat eräopetuksen lapsille Ohjeet sekä opettajan ja oppilaiden materiaalit löytyvät sivuilta Eräpassi.fi. Aineisto on suunniteltu eri ikäisille lapsille. Helpoin aineisto sopii heti alakoulun ensimmäisille luokille. Mikäli haluat tutustua eräkummitoimintaan ja saada vieraaksi eräkummin, tutustu sivuihin Eräkummit.fi. LYHYESTI K uv a: Jo n i Tu ru ne n K uv a: Jo n i Tu ru ne n Hirvisaaliista jo puolet oli naaraita Metsästäjiä ja tutkijoita on pitkään huolettanut liiallinen urosten osuus hirvisaaliista. Viime syksynä kaadetuista aikuisista hirvistä jo 50 prosenttia oli kuitenkin naaraita. Yhtenä syynä tasaantumiseen saattoi olla lainsäädännön lieventyminen ammuttaessa naarasta, jota vasa seuraa. Viime syksynä kaadettiin Suomen riistakeskuksen mukaan noin 50 000 hirveä, mikä oli edellisvuotta hieman enemmän. Eniten hirviä ammuttiin riistakeskuksen Oulun ja Lapin aluetoimistojen alueilla. Pohjois-Karjalassa saalis väheni entisestään. Myös hirvikanta on kasvanut valtakunnallisesti. Luonnonvarakeskuksen mukaan hirviä oli toissa metsästyskauden jälkeen noin 88 000 yksilöä. Nyt hirvikanta alkaa jo ylittää alueellisten riistaneuvostojen tavoitteet. Kieppi 13 Metsästysuutiset
TÄÄLLÄ VALVOMME ME LAPINPÖLLÖ Strix nebulosa on suurikokoinen, pohjoisen pallonpuoliskon vanhojen havuja sekametsien lintu. Suomessa rauhoitettu lapinpöllö esiintyy harvakseltaan, koska on paikkalintu, joka vaeltaa ja pesii ravintotilanteen mukaan. Yleensä rauhallinen lapinpöllö vartioi kuitenkin pesäänsä aggressiivisesti. ERÄTARKASTAJA Homo sapiens on Metsähallituksen valvoja, jonka tehtävä on huolehtia, että luonnonvaroja käytetään kestävästi ja hyvää tapaa noudattaen. Erätarkastaja valvoo valtion alueilla tapahtuvaa kalastusta ja metsästystä sekä ennaltaehkäisee neuvonnalla ja ohjauksella luvatonta tai laitonta toimintaa. Erätarkastaja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa niin maalla, vesillä kuin ilmassakin. Er al uv at .fi / 02 06 39 40 00 Lähes 800 harvinaistunutta metsälajia on riippuvaisia lahopuusta. Metsähallitus Metsätalous Oy auttaa tikkojen ja muiden kolopesijöiden asuntopulaa tekemällä niille tekopökkelöitä puunkorjuun yhteydessä. – Viimeisimmässä uhanalaisarviossa vähentyneeksi todetut hömöja töyhtötiainen tekevät pesänsä useimmiten pystyyn lahonneisiin koivupökkelöihin. Luomme keinotekoisesti pystyyn kuolevaa ja myös pystyssä pitkään pysyvää puustoa metsiin, ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen kertoo. Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu järeä puu, joka jätetään pystyyn puunkorjuun yhteydessä. Se voi olla katkaisuhetkellä elävä tai kuollut. – Latva katkaisemalla varmistetaan, että puu pysyy jatkossakin pystyssä ja tarjoaa lahotessaan elinympäristön lukuisille kolopesijöille, laajalle hyönteisja kääpäkirjolle sekä jäkälille, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo toteaa. Jotta pökkelöön tulee ekologista toimiHelpotusta lintujen asuntopulaan: 100 000 tekopökkelöä kolopesijöille vuutta ajatellen riittävästi tilavuutta, pituutta on oltava vähintään 3–5 metriä. Tekopökkelöillä Metsähallitus lisää aktiivisia toimiaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on tehdä kuluvana vuonna yhteensä 100 000 tekopökkelöä eri puolilla Suomea. Päivi Lazarov Kuluneen talven aikana luontokeskuksiin, eräkämppiin ja kalastusalueille on ilmestynyt valvovia silmiä. Erävalvonnan uudessa viestintäkampanjassa esitellään maita tai vesiä valvovan eläimen silmä. Eläiminä esitellään karhu, saimaannorppa, lapinpöllö ja hauki. Lisäksi jokaisessa julisteessa esitellään valtion maita ja vesiä valvova viranomainen: erätarkastaja. Kampanja on saanut innostuneen vastaanoton. Julisteet on suunnitellut oululainen mainostoimisto Mint Company. Kieppi Erävalvonta näkyy luontokeskuksissa K uv a: M et sä ha ll it us Tekopökkelö on muutaaman metrin korkeudelta katkaistu puu. 14 Metsästysuutiset
Jo 3 400 metsästäjää hankki karhuluvan valtion alueille viime syksynä. Karhukannan kasvaessa ja lupien lisääntyessä karhunmetsästyksestä on tullut vähitellen yleinen metsästysmuoto Suomessa. – Karhunmetsästys on monelle ainutkertainen elämys ja antaa monelle uusia metsästyskokemuksia. Saaliina karhu on arvokas ja arvostettu, eräsuunnittelija Heikki Väyrynen sanoo. Viime syksynä Suomen riistakeskus myönsi karhun metsästykseen 113 kannanhoidollista poikkeuslupaa poronhoitoKarhujahdista tuli metsästäjille arkipäivää alueen ulkopuolelle ja 70 karhun kiintiön poronhoitoalueelle. Suomen karhukanta on Luonnonvarakeskuksen mukaan edelleen kasvussa. Suomessa elää vuonna 2017 yli 2 000 karhua, mikä on parisen sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. – Kasvaneen karhukannan ja lisääntyneiden lupien ansiosta karhua haukkuvien koirien kasvatus on kehittynyt Suomessa uudelle tasolle, eräsuunnittelija Markus Pekkinen sanoo. Aku Ahlholm Metsätalouden maastomittaukset saattavat jonain päivänä olla historiaa. Suunnitteluja seurantatiedon keruussa hyödynnetään kaukokartoitusta. Metsäympäristöä on kuvattu perinteisesti satelliiteista sekä lentokoneista. Viime aikoina pienkopterit eli RPAS-laitteet (Remotely Piloted Aircraft System) ovat kuitenkin kehittyneet laadukkaiksi ja edullisiksi. Metsähallitus kokeilee pienkoptereiden käyttöä kartoituksissa. – RPAS-laitteet tarjoavat meille mahdollisuuden tuottaa kaukokartoitusaineistoa sieltä, mistä sitä tarvitsemme ja silPienkopterit keräävät maastotietoja loin kun sitä tarvitsemme, sanoo Markus Auvinen, joka vetää Pienkopterin hyödyntäminen Metsätaloudessa -projektia. Pienkopterilla voidaan kätevästi arvioida vaikkapa riistatiheiköiden laatu tai muiden riistalle tärkeiden elinympäristöjen säilyminen metsätalouden toimissa. Aineiston pohjalta voidaan kehittää metsänhoitoa entistä paremmaksi. – Kaukokartoitukseen pohjautuvan seurantaja suunnittelutiedon keruun myötä kohdealueen nykytila voidaan tuoda Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään, Auvinen kertoo. Eräluvat.fi Kaukokartoitus Kaukokartoitus tarkoittaa sitä, että kohde arvioidaan etämittauksella siihen fyysisesti koskematta. Mittaustekniikka hyödyntää esimerkiksi koordinaattijärjestelmään sidottuja valokuvia tai aktiivisen mittalaitteen, kuten laserkeilaimen, paluukaikuja mitattavasta kohteesta. K uv a: A do be St oc k 15 Metsästysuutiset
V anhat teerikukot saapuvat tutuille soidinpaikoilleen keväisin ja syksyisin lähes joka aamu. Jyväskylän yliopiston tekemissä tutkimuksissa onkin havaittu, että soidinmetsästyksellä on vaikutus vanhojen teerikukkojen lukumäärään. – Vanhojen kukkojen perimä on alueen teerikannalle erityisen tärkeä. Elinvoimaiset soidinpaikat houkuttelevat paikalle myös naaraslintuja, jotka jäävät usein lähistölle pesimään ja lisäävät siten paikallista teerikantaa, taustoittaa Metsähallituksen erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen. Kielto koski aamuja Viime syksyn metsästyskaudella Lestijärven lupa-alueella Keski-Pohjanmaalla oli rajoitettu teeren soidinmetsästystä kolmella merkittävällä soidinsuolla. Metsästys oli kielletty aamuisin kello 5–10. Jahtikauden päätteeksi Metsähallitus selvitti metsästäjien mielipiteitä rajoituksista. – Kyselytutkimus lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 119 metsästäjälle, ja vastauksia saatiin 81 kappaletta. Korkea vastausprosentti kertoo osaltaan kiinnostuksesta asiaa kohtaan, sanoo kyselytutkimuksen kandidaatintutkielmanaan toteuttanut Helsingin yliopiston riistaeläintieteen opiskelija Pirkka Peltonen. Rajoitus tehosi Tulosten mukaan lähes 90 prosenttia metsästäjistä suhtautui myönteisesti metsästysrajoituksiin. Myös rajoituksista tiedottamiseen oltiin tyytyväisiä. – Joka neljäs metsästäjä ilmoitti, että rajoituksilla on ollut vaikutuksia heidän metsästyssuunnitelmiinsa. Todennäköisesti kokeilulla on ollut siten vaikutusta soitimilta saaliiksi saatujen kukkojen määrään, Peltonen arvioi. Hänen mukaansa hyvin monissa vastauksissa toivottiin rajoitusten laajentamista nykyisestä. Teerisuon rauhoitus sai metsästäjiltä kiitosta Lestijärven lupa-alueella rajoitettiin viime syksynä teeren soidinmetsästystä. Kokeilu otettiin positiivisesti vastaan. – Metsästäjät kokivat, että soidinsuot voisivat olla rauhoitettuina koko ajan, koska teeret liikkuvat alueilla myös muina vuorokaudenaikoina. Rajoituksia toivottiin myös muille Metsähallituksen lupa-alueille. Kokeilu jatkuu Kokeilu Lestijärven lupa-alueella jatkuu tulevana syksynä. – Kokeilun laajentamisesta ei ole tehty päätöksiä. Emme tietenkään halua tehdä turhia rajoituksia, vaan keräämme ensin rauhassa kokemuksia yhteistyössä metsästäjien kanssa, sanoo Mikko Rautiainen. Myös kanalinnustusta aktiivisesti harrastava Pirkka Peltonen antaa metsästäjäkollegoilleen kiitosta avoimesta asenteesta. – Metsästäjien keskuudessa vallitsee selvästi yhteinen tahtotila teeren tulevaisuuden turvaamiseksi. Sami Karppinen Vanhat teerikukot ovat erityisen tärkeitä paikalliselle teerikannalle. K uv a: Sa m i K ar pp in en 16 Metsästysuutiset
S anovat myös, että metsästys on hyväksi terveydelle. Sitähän se toki on. Sielu lepää, kun saa oleilla hiljaisessa luonnossa ja tarkkailla metsän elämää ja toisinaan myös riistaa. Samalla tulee väkisinkin jonkin verran jalkoja liikuteltua, eli hyvää harrastus ihmiselle tekee. Kaikki me metsästäjät olemme tämän toki aina tienneet. Viime aikoina tämä itsestäänselvyys on todennettu monin tutkimuksinkin. Näillä aatoksilla asettelin itseäni valkohäntäpeurapassiin aurinkoisena tammikuun iltapäivänä. Sattuipa kohdalle varsinainen ”miljoonapassi”: Pienen kallionnyppylän päältä oli sata metriä esteetöntä näkymää molemmille sivuille. Pakkasta oli pari astetta, ja tammikuun auringon saattoi jopa kuvitella lämpimäksi täysin tyynessä säässä. Ajatuksia lämmitti vielä edellisen päivän kaato, jolla oli samalla kastettu uudenkarhea kivääri tositoimissa. Ajatusten kiireettömästi päässä pyöriessä ajohaukku alkoi kuulua matkan päästä. Haukku vaikeni hetkeksi, mutta takaviistosta kuului outo humahtava ääni. Käännyin varovasti katsomaan peukalo varmistimella. Puiden latvojen tasalla selkäni takana lepatti merikotka – ja toinenkin. Hetken katseltuani joukkoon liittyi kolmas. Loivassa myötävalossa vanhojen ja nuorten lintujen värit erottuivat selvästi. Siinä ne kiireettömästi ilakoivat ilman kummempaa suuntaa. Mietin mielessäni kotkan vapautta ja elämää. Täytyy olla hienoa olla kotka tällaisena päivänä! Ajatukset lähestyivät jo koko lailla niitä kuuluisia sinisiä ajatuksia – tällaista ihminen kokee harvoin. Lähes valaistuneena palauttelin rintamasuuntaa ampumasektorille päin. Pulssi hyppäsi hetkessä maksimiin, kun tajuntaan iski näky kahdesta valkohäntäpeurasta, jotka olivat reippaalla ravilla jo melkein ylittäneet passisektorin. Salamannopea päätös: jälkimmäinen! Kiväärin nosto poskelle, mutta liian myöhään. Ristikossa vilahti vain valkoinen häntä sen jälkimmäisen eläimen hävitessä tiheikköön. Sydän hakkasi ja korvissa kohisi. Peurojen jäljillä ollut koira haukahti ja ilmestyi näkyviin metsän reunasta. Merikotkat lentelivät yhä puunlatvojen tasalla. Aurinko paistoi! Hieno päivä! Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö Metsähallitus Metsätalous Oy K uv a: Jo rm a Lu ht a Kotkia katsellen Miksi metsästämme? Jotkut ehkä saaliin kiilto silmissä, mutta varmaan useimmat meistä hankkiutuvat kerta toisensa jälkeen metsälle elämysten perässä. 17 Näkökulma
O len pienestä pitäen kulkenut isän ja äidin kanssa metsällä. Suoritin metsästyskortin kaksi vuotta sitten. Perheen yhteisistä metsäreissuista viehätys tähän harrastukseen tulee. Ehkä vaikutusta on silläkin, että suvuissamme on metsästetty kauan, varmaan sata vuotta, koska äidin ukkikin hankki saalista metsistä. Pienriista on minun juttuni, erityisesti jänisjahti, koska meillä on suomenajokoira. Lisäksi meillä on kaksi lyhytkarvaista saksanseisojaa. On ihanaa mennä koiran kanssa metsään. Odotan jo kovasti sitä fiilistä, kun Routa-pennulle saadaan ensimmäinen pudotus. Silti tärkeintä ei ole saalis, vaan metsässä olo. Kovin paljon ei tarvitse mielikuvitusta käyttää, jos sanoo, että 100 vuoden päästä aseet ja kaikki muukin teknologia koiratutkineen ovat nykyistä paljon kehittyneempiä ja osana metsästyksessä. Fasaanit ovat varmaan silloin levinneet aivan pohjoiseen asti, mutta riekkoja ei ehkä ole samalla tavalla kuin nyt. Eiköhän niitä hirviäkin yhä metsästetä. Metsoja teerikantojen säilyttämiseksi tehdään töitä niin paljon, että veikkaisin myös niitä olevan Suomen luonnossa tulevaisuudessakin.” Tulevaisuuden metsästäjä Vilma Heikkonen uskoo fasaanien leviävän ja riekon väistyvän tulevaisuudessa. Sadan vuoden päästä metsästys on entisestään teknistynyt. Hannele Lamusuo, teksti | Vesa Ranta, kuva ” ”Kanalinnut selviävät, kun niiden eteen tehdään töitä” 19 Keskiaukeaman kasvo
K ylmäluoman harjumaiseman aamu on kaunis ja kuulas. Hiljaisen syyskyisen maiseman rikkoo yllättäen alkava pikinokan kirkas haukku: Suotaipaleen Miro alias Murre on löytänyt männiköstä teeren eikä meinaa pysyä nahoissaan. Koiran isäntä Marko Liikanen osoittaa varovasti männynnäreeseen ja vasta 14-vuotias Jesse Hietala nostaa aseensa. Ollaan Taivalkoskella nuorten metsästäjien leirillä vaalimassa perinteistä pystykorvametsästystä. Eri puolilta Suomea saapuneet 12 nuorta ovat lähteneet lintujahtiin kokeneiden metsästäjien ja ennen kaikkea kokeneiden pystykorvien kanssa. Arvokas ja perinteinen metsäsPystykorvan haukku sykähdyttää Taitava lintukoira on nuoren metsästäjän paras opettaja Ulla Ingalsuo, teksti | Linda Laaksonen, kuvat tystapa halutaan siirtää nuorelle polvelle mentoroimalla. Kokenut metsästäjä tietää, mitä nuorelle kannattaa kertoa. Paras opettaja on kuitenkin taitava lintukoira. Huippukoiria kuuntelemassa Kälviäläinen Jesse Hietala tuli Taivalkosken leirille nauttimaan koillismaalaisista maisemista, saamaan uusia vinkkejä pystykorvalla metsästämiseen sekä näkemään Suomen parhaiden koirien työskentelyä. – Meillä on kotonakin pystykorvia. Ei ole vielä vain sattunut sellaista huip20
pukoiraa. Koiraa on vaikea treenata, kun ei ole lintuja, eikä saa tarpeeksi toistoja, 10-vuotiaana metsästäjätutkinnon suorittanut 8.-luokkalainen sanoo. Hietala ei ole ensimmäistä kertaa ampumatilanteessa. Hän on oppinut metsästäjäksi isänsä ja ukkinsa seurassa. Isoisä on jo 85-vuotias ja käy yhä pojanpoikansa kanssa pyyjahdissa. – Joka syksy saadaan muutama lintu. Isoisä vislaa ja minä näytän peukkua, että nyt vastasi, sillä ukki ei tahdo enää kuulla. Jesse Hietala metsästää kaikkea mahdollista, mutta erityisen mielellään pienpetoja. – Pystykorvametsästyksessä parasta on se, että saa olla metsässä yksin ja rauhassa. Ei täällä ajattele mitään muuta kuin tätä erämaata. Mieli lepää. Tämä on mahtava harrastus, jossa parasta on yhteistyö koiran kanssa. Kun haukku alkaa, se sykähdyttää, nuori mies sanoo. Hän toivoisi metsästysharrastukseen nykyistä enemmän nuoria, mutta harmittelee, että ”kaikkien aika menee nykyään vain pelaamiseen”. Nuorissa harrastajissa myös koirien tulevaisuus Taivalkosken Metso-leirin ohjaajat olivat vapaaehtoisia kokeneita metsästäjiä eri puolilta Pohjois-Suomea. Kuusamolainen Marko Liikanen lähti mukaan 8-vuotiaan koiransa kanssa ja päätyi ensimmäisenä päivänä jahtiin Jesse Hietalan kanssa. – Nuorissa harrastajissa on myös metsästyskoirien tulevaisuus. Tilanne olisi hyvä, jos meillä olisi enemmän Jessen kaltaisia nuoria, hän sanoo. Leirin järjestäjät jakavat huolen vuosisataisen perinteen katkeamisesta. – Pystykorvametsästyksen kehittämiseen tarvitaan muitakin kuin ohimoiltaan harmaantuneita ukkoja, sanoo leiri-idean isä, himankalainen Petri Siironen. Suomenpystykorva on perinteisesti ollut ”kaiken viljan koira” eli se on haukkunut lintujen lisäksi pienpedot, oravat, hirvet ja karhut ja noutanut vesilinnut. Taivalkosken leirin puuhamiesten mukaan pystykorvametsästys on arvokasta myös kulttuurihistoriallisesti ja sillä sekä muilla kotimaisilla roduilla on paikkansa suomalaisessa metsästysperinteessä. Suomen Metsästäjäliiton Oulun piirin toiminnanjohtaja Risto Paakkonen pelkää, että metsästyksessä on jäämässä väliin kokonainen sukupolvi. Yhä useampi nuori varttuu kaupungissa, eikä luontaista kosketusta metsästykseen enää ole. Lintukantojen kato näkyy pentuemäärissä Taivalkosken leirijärjestelyissä ovat mukana Metsästäjäliiton lisäksi Keski-Pohjanmaan Haukkuvat Lintukoirat, Oulunseudun Pystykorvakerho, Taivalkosken Kennelkerho ja Metsähallituksen Eräpalvelut, joka tarjosi metsästysmaastot leiriläisten käyttöön. Metsähallituksen eräsuunnittelija Kari Sarajärvi on harrastanut pystykorvia yli 30 vuoden ajan. Hän sanoo, että rodulle kuuluu periaatteessa hyvää. – Lintukantojen väheneminen tosin näkyy pentuemäärissä. Kun lintuja ei ole, ei tarvita haukkuvaa lintukoiraakaan. Viime vuosi oli pohjanoteeraus rekisteröintimäärissä, sillä uusia pentuja syntyi vain noin 600. Parhaina vuosina suomenpystykorvanpentuja on rekisteröity lähes 3 000. – On tärkeää, että nuoret kokevat onnistumisia. Se rohkaisee lajin pariin, Sarajärvi tietää. Oman koiran kouluttaminen pelaavaksi seuraava haaste Jesse Hietala on ensimmäisen metsästyspäivän jälkeen yhtä hymyä. Onnistumisen tuntee jakaa myös koiranohjaaja Marko Liikanen. – Nyt tiedän, miten pelaava koira toimii. Oman koiran kouluttaminen yhtä taitavaksi ja innokkaaksi kuin mitä Miro on, on minulle seuraava haaste, nuori metsästäjä sanoo. Kuusamolainen Marko Liikanen (vas.) sanoo, että ilman nuorten innostusta pystykorvametsästys hiipuu pois. Hän varmistaa aseensa toimivuuden ja turvallisuuden ennen kuin antaa sen nuoren Jesse Hietalan tarkastelevaksi Suomenpystykorva etsii metsäkanalinnut metsästäjän puolesta ja haukkuu ne puuhun. Rotunsa tavoin myös Murre on yhteistyöhaluinen, energinen, vilkas ja itsenäinen. K uv a: M ar kk u Pi rt ti m aa K uv a: To m i M uu kk on en 21 Reportaasi
Erävalvonta tarkasti 2 033 metsästäjää. Laittomuuksia paljastui 42 henkilön kohdalla eli 2,1 prosentissa tarkastuksista. Lupa puuttui kahdeksalta metsästäjältä eli 0,4 prosentissa tapauksista. Yleisin rike oli jälleen aseen kuljetus ilman suojusta ajoneuvossa. Metso lassotettiin ja vietiin sisälle. Maantiepyynnistä tuli aiempia vuosia vähemmän havaintoja tai ilmoituksia. Erikoinen ilmoitus saatiin Inarin Saariselällä, jossa pihalta oli lassottu metso kiinni rauhoitusaikana ja viety asuntoon sisään. Asiaa tutkitaan metsästysrikoksena. Epäiltyjä hirven salakaatoja 20. Hirvenmetsästyksessä kirjattiin aiempaa vähemmän rikosilmoituksia. Tämä johtui siitä, että lainsäädäntö suhtautuu nyt vasallisen emän ampumiseen suopeammin. Hirven epäiltyjä salakaatoja tuli tietoon 20 tapausta. Karhuja houkuteltiin ravinnolla. Karhunmetsästyksessä todettiin ravintohoukuttimen käyttöä. Haaskanpito valtionmailla ja erityisesti suojelualueiden välittömässä läheisyydessä on aktiivista. Karhulle asetettuja jalkanarujakin löytyi Itä-Lapissa. Luvaton freeride-kelkkailu yleistyy. Syvään lumeen ja rinteisiin suunnitellut moottorikelkat runsastuvat. Luvattomat freeride-ajelijat viestittelevät sosiaalisessa mediassa mieluisista paikoista ja varoittelevat valvonnan ilmestymisestä alueelle. Hiihtolomaviikoilla ongelma kärjistyi, kun kelkkailijat tuhosivat metsää 8 000 euron arvosta Syötteellä. Vedessä kelkkailu on uusi harrastus. Erätarkastajien mukaan veden pinnalla kelkkailu on yleistynyt Lapissa, jossa se aiheuttaa myös meluhäiriötä. Veden päällä kelkkailua ei ole lainsäädännöllä kielletty, mutta rannan käyttäminen vaatii maanomistajan luvan. Poimintoja erävalvontaraportista 2016 K uv a: Ee ro K em il ä 22
L upaehdoissa annettu velvoite suurriistan välittömästä kaatoilmoituksesta helpottaisi erävalvontaa ja vähentäisi riistarikoksia. Tätä ehdottavat Metsähallituksen erätarkastajat raportissaan, jossa he vetävät yhteen viime vuoden kokemukset. Hirvenmetsästyksessä näyttää siltä, ettei kaikkia kaatoja ilmoiteta riistakeskukselle. Pimitettyjen kaatojen tutkiminen on nykyisellään vaikeaa, koska kaatoilmoitusta ei välttämättä tarvitse tehdä ennen vuoden loppua. Lumi on voinut jo peitellä syvälle ylimääräisen kaadon jäljet, kun saalisilmoitus jätetään. Velvoite avoimesta saalisilmoituksesta reaaliajassa olisi ainoa keino varmistaa erävalvonnan edellytykset tässä asiassa, todetaan Metsähallituksen erävalvontaraportissa. Osa seurueista tekee jo nyt ajantasaiset saalisilmoitukset Oma Riista -järjestelmässä, mutta pakollista se ei ole. – Tekniikka olisi olemassa, se pitäisi vain ottaa käyttöön, erätalouspäällikkö Erkki Turtinen sanoo. Hänen mukaansa velvoite ilmoittaa kaadot esimerkiksi vuorokauden kuluessa vähentäisi paljon turhaa työtä erätarkastajilta. Metsähallituksen erävalvonta kirjasi viime vuonna ylimääräiseksi epäiltyjä hirErätarkastajat esittävät, että hirvieläinten ja suurpetojen kaadosta pitäisi ilmoittaa heti. Samoin he toivovat lupaa paikannuslaitteiden tarkistamiseen. Erävalvonta Ilmoitus suurriistan kaadosta lähtisi heti Tuomo Pirttimaa, teksti ja kuvat venkaatoja Kainuussa kuusi tapausta. Muita epäiltyjä salakaatoja oli 20 tapausta tasaisesti läpi pohjoisen Suomen, Inarista Ylä-Savoon ja Pohjanmaalle. Suurpetorikoksia paljastui vähän Erätarkastajat kaipaavat myös oikeutta tarkistaa koirien paikannuslaitteiden näyttämät tiedot, jotta metsästystapahtumien kulku olisi mahdollista selvittää. Tämä lisäisi kiinnijäämisen riskiä varsinkin luvattomassa karhunpyynnissä, jossa on käytetty apuna ravintohoukutinta. Suurpetoihin kohdistuneet törkeät metsästysrikokset ovat kahden viime vuoden ajan olleet tämän vuosituhannen alimmalla tasolla. Valvonnan puutteesta ei ainakaan ole kyse. Erätarkastajat tekivät viime vuonna ennätyksellisen paljon suurpetojen metsästykseen tai laittomaan pyyntiin liittyviä tarkastuksia: 397 kappaletta. Kuitenkin haaskan käyttö karhun metsästyksen apuna houkuttaa edelleen osaa laittomuuksiin mieltyneistä pyytäjistä. Viime vuonna erävalvojien kirjaamat törkeät metsästysrikokset, joita oli neljä kappaletta, liittyivät kaikki karhuun. Niistä kahdessa kyse oli haaskan käytöstä. Hirvenmetsästäjien urakka vasta alkaa, kun saalis on kaadettu. Kuvasarjan metsästäjät eivät liity erävalvontaraportin tapahtumiin. 23 Erävalvonta
Moskun jäljissä neitseelliseen erämaahan Urho Kekkosen kansallispuistossa on yksi Metsähallituksen kymmenestä erähistoriakohteesta. Moskun ja Paulaharjun jäljille voi hankkia kalastusluvan. Metsästys on mahdollista paikallisille. Tomi Sassali, teksti ja kuvat 24 Erähistoria
25
L okakuun loppupuolen usvainen aamu valkenee verkkaalleen, kun kolme ystävystä pakkailee kuumeisesti tavaroitaan. Yksi tosin välttyy työltä, vaikka silläkin – Luukas-pystykorvalla – on oma vaativa tehtävänsä viiden päivän retkellä. Tarkoituksenamme on täyttää monivuotinen haaveemme eli liittää Ahdin ja Tapion valtakunnat sekä alueen erähistoriakohteet osaksi reissuamme. Urho Kekkosen kansallispuiston koskemattomia erämaita riittää silmänkantamattomiin. Täällä kiistelty poromies ja rajaseudun mahti Aleksi Hihnavaarakin eli Mosku aikoinaan liikkui. Kiveliöiset kankaat kelohonkineen ja näyttävät tunturien kupeet kätkevät runsaasti mystiikkaa, lapinnoitien tarinoita sekä esihistoriallisia asuinja pyyntipaikkoja. Lukuisat vaeltajat ja erästäjät aina kansakunnan merkkihenkilöitä myöten ovat saaneet täällä vakavan eräkärpäsen pureman. Tästä muistuttavat muun muassa Urho Kekkosen ja Samuli Paulaharjun muistelmat. Syntisen maukasta välipalaa lammesta Ensimmäinen etappimme on helppo, sillä pyöräilemme vanhaa saksalaisten sodan aikana valmistamaa huoltotietä Vuomaselän kautta aina Kopsusjärvelle saakka. Meno on suorastaan nautinnollisen ripeää, kunnes juuri ennen Ruijanpolun ylikulkua katkeavat kettingit. Loppumatkan raskaamman hengityksen tuloksena Kopsusojan rannan kankaat lähellä Kopsusjärveä päätyvät ensimmäiseksi kortteeriksemme. Pyyntiheeperin hoputtaessa pari voileipää ja kiireessä käristetyn makkaran kohti tuulensuojaa, on aika suunnata läheiselle lammelle. Lammen kuuluisat, syntisen maukkaat kalat odottavat ottajaansa. Matkalla lammelle ihailemme muinaisia peuran pyyntikuoppia, joita alueelta löytyy useita, etenkin lammen ja järven väliseltä alueelta. Reilun tunnin narraamisen jälkeen onnistumme saamaan – karvakaverimme kyllästyneiden haukahdusten saattelemana – rannalle muutaman todella kauniin lamTunturien kupeet kätkevät mystiikkaa, lapinnoitien tarinoita ja esihistoriallisia asuinpaikkoja. 26 Erähistoria
menasukkaan. Päivän anti on enemmän kuin olemme uskaltaneet toivoa. Erähistoriaa pyynnin lomassa Toinen päivämme sujuu leppoisasti samoillen leirin lähivaaroja, ainoastaan pari koppelohaukkua rikkoo kävelyrytmiä päivän aikana. Lintusyksy näyttäytyy tänä vuonna aiempia vuosia heikompana, joten riistaa tulee verottaa todella säästeliäästi. Laukauksia ei kajauteta, vaan päätetään odottaa riistarikkaampia alueita. Kolmantena aamuna maa loistaa hohtavan valkoisena ja elohopeakin painuu syksyn ennätyslukemiin. On aika vaihtaa leiri kohti tunturimaita ja katsastaa matkalla muutamia erähistoriallisia nähtävyyksiä. Kulku Kopsusjärveltä Suomujoen yli Salonlammen laavulle sisältää useita merkittäviä erähistoriallisia nähtävyyksiä. Upeiden sekametsien, kallioiden ja lampareiden saattelema ketju viettää kulkueemme viimein Suomunruoktun museokämppään, jonka alkuperäiskäyttäjien aikaansaannokset ovat vieläkin nähtävissä heti kämpän lähettyvillä sijaitsevien kullanetsintäkuoppien muodossa. Täältä jatkamme kohti tuntureita ja alemman virranjuoksun läheistä lampijonoa. Ensin tarkistamme alueella aiemmin asuneen erakon, Meänteisen eli Reijo Savinaisen rakentaman harvinaisen näyttävän niliaitan kunnon. Nili on loistavassa kunnossa, sitä on jopa korjailtu ja suoristettu edellisen käyntini jälkeen. Salonlammen seudulle saavuttuamme piipahdamme vielä katsomaan helposti nähtävillä olevaa pyyntikuopparyhmittymää Tuiskunkankaalle sekä etsimme hetken aikaa joesta pyydystettyjen jokihelmisimpukoiden aukaistuja kuoria Suomujoen rannalta, niitä kuitenkaan löytämättä. Vähitellen lisääntyvät myös lintuhavainnot, mistä Luukas-koira innostuu. Lopulta saamme myös pudotettua yhden linnun. Joulumetsoon on hyvä päättää Toteamme Salonlammen laavun mainioksi keskuspaikaksi, koska se jää syrjään käytetyimmiltä vaellusreiteiltä. Metsähallituksen ylläpitämä laavu on lähellä luksustasoa, sillä uimapaikkakin löytyy aivan vierestä. Jatkamme metsästystä paikallisen oikeudella Vintilätunturin alarinteillä, koska lintujakin näkyy jo mukavasti. Onnistumme pudottamaan koiran haukkuun metson, ja päätänkin, että siitä saa tulla tämän vuoden joulumetso. Illan tullen onnellista mieltä alkaa sävyttää tuttu haikeus, onhan edessä paluu. Tulien loimussa istuu kolme mietteliästä, omiin ajatuksiinsa syventynyttä profiilia. Vuolemme seuraaville tulijoille kiehisiä ja vannomme palaavamme takaisin seuraavana vuonna. Kun lähdemme paluumatkalle, kaikki lumet ovat sulaneet. Ilmeisesti läheisen Sompion kuulut lovinoidat ovat taikoneet meille jälleen kerran moninaisen, taianomaisen matkan halki vuosituhansia vanhan eräkulttuurin kehdon. Nykyisen kansallispuiston kätköissä mies tuntee todella elävänsä ja tulevansa osaksi eränkävijöiden ikiaikaista sukupolvien jatkumoa. Meänteisen niliaitta on tämän erähistoriakohteen nähtävyyksiä. Meänteinen eli Reijo Savinainen oli itäkairan kuuluisa erakko. Moskun kalavedet -niminen erähistoriakohde on lähinnä kalastajien ulottuvilla, mutta paikallisilla on lupa myös metsästää alueella. 27 Erähistoria
Urkin urat Enontekiö Metsästys: 1613 Käsivarsi Kalastus: 1551 Enontekiön erämaa ja osin 1550 Lätäseno-Poroeno Käsivarren erämaa oli entisen presidentin sielunmaisemaa. Alueen nähtävyyksiä voi ihailla sekä kalastuksen että vaikkapa riekon metsästyksen lomassa. Aleksis Kiven metsästysalue Loppi Metsästys: 6674 Keihäsjärvi Lopen Keihäsjärvellä on paljon merkkejä entisaikojen metsien käytöstä. Alueella on kaskettu metsää, raivattu peltoja, kaivettu kuoppia ja tehty kulku-uria. Alueella tiedetään myös kansalliskirjailijan metsästelleen. Itkijänaisten erämaa Suomussalmi Metsästys: 5604 Itä-Suomussalmi Kalastus: Yli-Vuokin vapa-alue 5505 Näissä Kainuun metsästysja kalastusmaisemissa on vienankarjalainen runonlaulun taito säilynyt nykypäiviin saakka. Täällä kalastaja tai metsästäjä voi yhä nähdä merkkejä rajan taakse jääneestä kulttuurista. Moskun kalavedet Sodankylä, Inari Kalastus: Urho Kekkosen kansallispuiston vapa-alue 1563 ja Luttojoki-Suomujoki 1568 Porokeisari Moskun sielunmaisemat sijoittuvat Saariselän, Nattasten ja Sokostin varjostamiin laajoihin kairoihin. Alueella on kalastettu ja metsästetty esihistoriallisista ajoista lähtien. Keisarillinen lohivesi Kotka Kalastus: Langinkoski 7581 Erähistoriakohde Kotkan kaupungin keskustan tuntumassa on ristitty alueella kalastelleen Venäjän keisari Aleksanteri III:n mukaan. Historia tuntuu ja näkyy Langinkosken kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä. Erakko Pylväläisen kalavedet Kalastus: Yleiskalastusoikeudet Päijänteen vesistössä kalastaja voi nähdä merkkejä entisaikojen pyyntimiehistä ja -naisista aina kivikaudelta saakka. Yhden asukin, vaapuntekijä ja erakko Toivo Pylväläisen maine on jäänyt voimakkaimmin muistoihin. Metsäpeuran valtakunta Kivijärvi, Perho Metsästys: Kivijärven pienriista-alue 6613 ja Perho 6612. Metsäpeurat eli petrat hävitettiin Suomen nykyisiltä alueilta 1900-luvun alkuun mennessä liiallisen metsästämisen seurauksena. Sittemmin peurat palasivat Kainuuseen, ja lisäksi Suomenselälle onnistuttiin palauttamaan peurakanta. Muinaiset pyyntimaat (Kierikki) Oulu (Yli-Ii) Metsästys: Lähellä sijaitsevat kohteet YliIin pienriista-alue 5626 ja Länsi-Pudasjärvi 5639. Kierikin monipuoliset arkeologiset löydöt ovat peräisin jopa 7 000 vuoden takaa. Yli-Iin pienriistakohteelta löytyvät kivikehät ja purnut kertonevat muinaisesta hylkeenlihan varastoinnista ja samalla henkisestä elämästä ja uskomuksista. A.E. Järvisen kaira Rovaniemi Metsästys: Lähellä sijaitsevat Meltauksen pienriista-alue 2614 ja Kemijärvi 3602 Tunnetun eräkirjailijan kirjojen sivut heräävät Naarmankairassa henkiin uudella tavalla. Harva on samoillut Aarne Erkki Järvisen rakkaimmilla metsästysmailla tai naakinut koppelohaukulle samojen aihkipetäjien varjossa kuin mestari itse. Kaapin Jounin jutamaat Inari Kalastus: 1562 Lemmenjoen kansallispuisto Seudulla ovat jutaneet tunnetut poromiehet Kaapin Jouni ja Salkon Niila sekä lukuisat legendaariset kullankaivajat. Alueen mäntykankaat tarjosivat jo vuosituhansien takaisille esi-isillemme menestyksekkäät pyyntija asuinolosuhteet. Tutustu kohteisiin: Eräluvat.fi/erähistoria 28 Eräluvat.fi Erähistoriakohteilla voi yhä metsästää tai kalastaa
NUORISOLUPA MAJAVA PIENPEDOT Pienpetojen metsästys on hyödyllistä riistanja ympäristönhoitoa. Sen vuoksi pienpetolupa on edullinen. Luvan hinta 10 € / kausi Lupa voimassa 1.8.–30.4. Pienpedot Pienpetoluvalla metsästettäviä pienpetoja ovat muun muassa kettu, supikoira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Villisika ja varislinnut Pienpetoluvalla saa metsästää villisikaa ja seuraavia rauhoittamattomia lintuja: korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki ja merilokki. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Majavametsälle pääset erillisellä majavaluvalla. Majavia ei saa metsästää pienriistatai pienpetoluvalla. Majavaluvalla voi sen sijaan metsästää myös pienpetoja, piisamia, villisikaa sekä ampua rauhoittamattomia lintuja pois lukien räkättirastasta, johon tarvitaan pienriistalupa. Luvan hinta 20 € / kausi Lupa voimassa 20.8.–30.4. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Metsähallitus haluaa tukea nuorten eräharrastusta tarjoamalla nuorille edullisen ja helposti saatavan metsästysluvan. Jokainen alle 18-vuotias metsästyskortin omistaja pääsee metsästämään nuorisoluvalla. Lupa oikeuttaa metsästämään kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja. Alle 15-vuotias voi metsästää pienriistaa 18 vuotta täyttäneen aseenkantoluvan haltijan valvonnassa tämän kiintiöön. Luvan hinta 10 € Metsästysaika 1–7 vrk Saaliskiintiö ks. aikuisten päiväkiintiö ja kausikiintiö Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Metsähallituksella on 123 aluetta pienriistan metsästykseen. Lisäksi valtion alueilla voit pyytää suurriistaa. Kun olet hankkinut metsästyskortin, tarvitset vielä maanomistajan luvan metsästää. Valtion maille luvan saa Metsähallitukselta. Lupien hintaan vaikuttaa kaksi asiaa: lupien myynnistä aiheutuvat kustannukset ja metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidut kustannukset. Tulot ohjataan siis riistan hyväksi. Metsästysluvat on kiintiöity lupaalueittain. Kiintiöinnillä varmistetaan riistakantojen kestävyys. Esimerkiksi huonona lintuvuonna lupia myydään vähemmän. Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka kotipaikka on metsästyslain 8§:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua. Eräluvat.fi Kaikki eräluvat netistä. Metsästysluvat 29 Eräluvat.fi
VESILINNUT JA JÄNIS KANALINNUT Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen 10.9.–31.10. paitsi majavan. Lyhyet kanalintuluvat Luvan kesto Hinta 1 vrk 15 € Lyhyen luvan voi ostaa enimmillään 10 vuorokaudeksi kerrallaan. Jokaisen vuorokauden hinta on 15 euroa. Kiintiö 4 saaliseläintä / vrk. Enintään kuitenkin 2 kanalintua / vrk, joista korkeintaan 1 metso / vrk. Yksi metsästäjä saa yhden kauden aikana metsästää enintään kaksi metsoa. Ylä-Lapin lupa-alueilla (lukuun ottamatta Hammastunturin, Kutturan, Tsarmitunturin ja Vätsärin lupa-alueita, joilla kiintiö sama kuin edellä) kiintiö on 3 riekkoa / vuorokausi. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Myynninaloituspäivät 2017 Hinta Kaikki pienriista 130 € Jousilupa kaikelle pienriistalle 65 € Lapin kaupunkilaisten pienriistalupa 67 € Kiintiö • 20 saaliseläintä / kausi (ei sisällä majavaa); saaliseläimista korkeintaan 10 metsäkanalintua. • Lisäksi sama päiväkohtainen kiintiö kuin lyhytaikaisissa kanalintuluvissa. • Enintään kaksi metsoa / syksy Kausiluvan haku Haku huhtikuussa lupahakujärjestelmällä https://lupahaku.eraluvat.fi. Kausilupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet ja haettavissa olevat alueet www.eraluvat.fi. Järjestelmästä ei voi ostaa 1?7 vrk:n lupia. Latvalinnustus Urosteeren metsästys on mahdollista 1.–20. tammikuuta useissa maakunnissa, ellei maaja metsätalousministeriö sitä asetuksella rajoita. Myynti aloitetaan marraskuussa tarkemmin ilmoitettavana aikana. Latvalinnustus varmistuu syyskuun alussa syksyn kanalinnustuskauden alkuun (10.9.) mennessä, kun ministeriön asetus on lainvoimainen. Myynti alkaa: marraskuussa, seuraa Eräluvat.fi-sivustoa Vesilinnut ja jänis Vesilintuja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja ja majavaa. Metsästäjät voivat hankkia tämän edullisemman pienriistaluvan myös kanalintukaudelle. Lyhyet luvat Luvan kesto Hinta 1 vrk 8 € Lyhyen luvan voi ostaa enimmillään 10 vuorokaudeksi kerrallaan. Jokaisen vuorokauden hinta on 8 euroa. Kiintiö 3 saaliseläintä / vrk. Osakausilupa ajalle 1.11.?30.4. maksaa 55 €. Myynti Luvat tulevat myyntiin 12.6.2017 klo 9.00 • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Kausiluvat Lupatyyppi Hinta Muu pienriista kuin kanalinnut 80 € Jousilupa muulle kuin kanalinnuille 40 € Kiintiö • 15 saaliseläintä (ei sisällä kanalintuja eikä majavaa). • Sama päiväkohtainen kiintiö kuin lyhyissä luvissa. Myynti Kausiluvat tulevat myyntiin 12.6.2017 klo 9.00 • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi HUOMAA! Kausiluvan vesilintujen ja jäniksen metsästykseen voi nykyisin hankkia kuten lyhyet pienriistaluvat. Lupahakujärjestelmästä haetaan ainoastaan kanalintukausilupia. Tarkista myyntipäivät www.eraluvat.fi. Myynti alkaa mainittuna päivänä kello 9 aamulla. Kesäkuussa asetetaan myyntiin noin 50 % suunnitellusta kiintiöstä. Loput kiintiöstä tulee myyntiin elokuussa riistakanta-arvioiden mukaisesti. Metsästysalueen sijainti Kesä Syksy Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Pohjanmaa, Kainuu Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Enontekiö, Inari, Utsjoki ma 5.6. ti 6.6. ke 7.6. to 8.6. pe 9.6. ma 21.8. ti 22.8. ke 23.8. to 24.8. pe 25.8. Kausiluvat 30 Eräluvat.fi
HIRVI SUURPEDOT Valtion maiden hirvenmetsästysalueita haetaan aina tammikuun aikana. Seuraava haku on tammikuussa 2018. Alueluvan saaneet hakevat erikseen pyyntilupia Suomen riistakeskukselta huhtikuun loppuun mennessä. Alueluvan haku Lupahakujärjestelmä: https://lupahaku.eraluvat.fi (31.1.2018 klo 16 mennessä) Alueet: www.eraluvat.fi Lupahakujärjestelmässä hakija voi hyödyntää edellisvuonna jättämäänsä hakemusta uuden hakemuksen pohjana. Kun hakemusaika on päättynyt (31.1. klo 16), hakemukseen ei enää voi lisätä ampujia. Muita tietoja voi täydentää hakuajan jälkeen. Myynti Hakija saa laskun päätöksen mukana. Metsästyslain 8 §:n alueella kauden hinta on 42 € jokaisesta ulkopaikkakuntalaisesta metsästäjästä. 8 §:n alueen ulkopuolella hinta on 0,07–0,50 € hehtaarilta (+ alv). Hirvijahdin vieraat Hirviseurue, joka on saanut alueluvan, voi ottaa vieraita metsälle syksyllä. Vieraiden on maksettava 12 €:n vuorokausilupa, joita voi ottaa enintään 10 vuorokaudelle. Myynti • Kännykkälupa 24 h 0600 55 1618 – 1 vrk:n lupa (11,84 € + mpm) 0600 55 1619 – 2 vrk:n lupa (24,17 € + mpm) 0600 55 1620 – 3 vrk:n lupa (35,26 € + mpm) Puhelun aikana näppäillään aluelupahakemuksen nelinumeroinen tunniste, jonka saa alueluvan haltijalta, ja metsästäjänumeron seitsemän viimeistä numeroa. Kännykkälupa tulee voimaan heti. • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Lisätietoja Eräluvat.fi Karhulupa poronhoitoalueelle Karhunmetsästys poronhoitoalueella jatkuu, kunnes riistakeskuksen myöntämä kiintiö on täynnä tai metsästysaika päättyy. Metsästettäessä kotikunnan ulkopuolella tulee hankkia metsästyslupa, joka maksaa 50 € kaudelta ja 25 € vuorokaudelta. Jokaisesta kaadosta on tehtävä välittömästi ilmoitus Oma Riista -palveluun. Myynti • Mobiililupa Kausilupa 0600 55 1616 (50,41 € + mpm) Vuorokausilupa 0600 55 1617 (25,16 € + mpm) • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi MUUT RIISTALUVAT Metsähallitus myy joillain alueilla myös muita lupia, joista voit kysyä alueesi eräsuunnittelijalta. Ulkomaalaisille myydään metsästyslupia yleisille vesialueille. Niistä kerrotaan lisää Eräluvat.fi-sivustolla. HUOMIO! Metsästyslupa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tapahtuvaan, vahinkoa aiheuttavan tai turvallisuutta vaarantavan suurpedon metsästykseen seuruelupana maksaa 5 € henkilöltä. Karhulupa poronhoitoalueen ulkopuolelle Poronhoitoalueen ulkopuolella valtion alueet ovat yleensä aina mukana yhteislupa-alueessa, jolle riistakeskuksen poikkeusluvat myönnetään. Poikkeusluvan hakijan on hankittava Metsähallituksen aluelupa. Valtion alueille pääsee karhumetsälle maksamalla Metsähallituksen henkilökohtaisen metsästysluvan ja ilmoittautumalla yhteislupaan. Lisätietoja Eräluvat.fi-sivuilta tai alueen eräsuunnittelijalta. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. Susija ilveslupa Valtion alueet ovat yleensä mukana yhteislupa-alueessa, jolle riistakeskuksen poikkeusluvat myönnetään. Poikkeusluvan hakijan on hankittava Metsähallituksen aluelupa, ellei suurpetojen metsästystä ole jo sisällytetty alueella voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Alueluvan alueella valtion mailla metsästävä henkilö tarvitsee lisäksi henkilökohtaisen metsästysluvan, ellei aluelupa ole pinta-alamaksullinen. Lisätietoja Eräluvat.fi-sivuilta tai alueen eräsuunnittelijalta. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9?16. 31 Eräluvat.fi
Eräpalveluiden metsästyshenkilöstö Metsähallituksen Eräpalvelut palvelee sinua metsästysasioissa valtion mailla. Apuna asiantuntijoillamme on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia tai yksityistä työvoimaa. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. Yhteystiedot Sähköpostit etunimi.sukunimi@metsa.fi Puhelin vaihde 0206 39 4000 Henkilökohtaiset numerot 0206 39 + henkilökohtainen alanumero Erälupien palvelunumero 020 69 2424 Eräluvat netistä ja muut tiedot eräasioista: www.eräluvat.fi Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät sivuilta 30?31 tai osoitteesta www.eräluvat.fi. Etelä-Suomi Jarmo Väisänen erätalouspäällikkö, Savonlinna 0206 39 5917 Eräsuunnittelijat Kalervo Timonen Itä-Suomi, Kuopio 0206 39 5576 Juha Tuomola Länsi-Suomi, Hämeenlinna 0206 39 5344 Samuli Karppinen Länsi-Suomi, Jyväskylä 040 651 5292 Madeleine Nyman Etelä-Suomi, Tammisaari 0206 39 4685 Markus Pekkinen Kaakkois-Suomi, Riistanhoito, Kuopio 0206 39 5045 Pohjanmaa Erkki Turtinen erätalouspäällikkö, Oulu 0206 39 6616 Eräsuunnittelijat Mikko Rautiainen Pohjanmaa, Oulu 0206 39 6001 Heikki Väyrynen Kainuu, Kajaani 0206 39 6355 Timo Eskola Riistanhoito, Pudasjärvi 0206 39 6523 Kalavedenja riistanhoitajat Matti Kela Kainuu, Suomussalmi 0206 39 6482 Lappi Pirjo Ilvesviita erätalouspäällikkö, Rovaniemi 0206 39 7123 Eräsuunnittelijat Pasi Kamula Metsästysasiat: Sodankylä, Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Rovaniemi Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7691 Aki Kiiskinen Metsästysasiat: Kittilä, Kolari, Muonio, Ylitornio, Tornio ja Pello Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7063 Nilla Aikio Riistanhoito. Metsästysasiat: Ranua, Simo, Tervola, Keminmaa ja Posio Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7629 Sami Pääkkö Metsästysasiat: Ylä-Lappi Toimipaikka: Ivalo 040 660 3779 Ohjausyksikkö Jukka Bisi erätalousjohtaja, 0206 39 6611 Ahti Putaala ylitarkastaja, metsästysja riistanhoito, Oulu 0206 39 6619 Aku Ahlholm viestintäpäällikkö, Kiepin päätoimittaja, Oulu 0206 39 4660 Hannaleena Aarnio erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu 0206 39 6621 Jari Haarala palvelupäällikkö, asiakkuudet ja järjestelmät, Oulu 0206 39 6239 34 Eräluvat.fi
Hankkeet Sakari Mykrä projektipäällikkö, Metsäpeura-Life, Pori 040 7527800 Milla Niemi suunnittelija, Metsäpeura-Life, Vantaa Lisäksi kalastuslupia myyvät useimmat Metsähallituksen luontokeskukset. Yhteystiedot www.luontoon.fi. Eräluvat.fi Erätarkastajat Metsähallituksella on 12 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajilla on poliisiin verrattavat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. Jari Liimatainen 0400 392 726 Ylä-Lappi Mika Seurujärvi 040 771 4692 Länsi-Lappi Heikki Säkkinen 040 833 1656 Itä-Lappi Vesa Ihalempiä 040 701 5136 Etelä-Lappi Jani Suua 040 631 2655 Koillismaa Seppo Toikkanen 040 178 9632 Kainuu Markus Aho 040 158 8820 Pohjanmaa, Pohjanlahti Timo Rasku 0400 374 716 Eteläja Länsi-Suomi Jaakko Saaristo 0400 372 544 Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jyrki Turpeinen 0400 950 482 Itä-Suomi Markus Rahikainen 040 754 1711 Itä-Suomi, Saimaa Tommi Suonpää 040 186 2001 Etelä-Suomi, Suomenlahti, Selkämeri Juha Ahonen Erävalvonnan ylitarkastaja Tino Jansson Lupamyynti ja asiakashallinta Lupamyyjät vastaavat numerossa 020 69 2424, arkisin 9–16. Ritva Aho suunnittelija, lupamyynti, Haapajärvi Ritva Juntunen suunnittelija, lupamyynti, Suomussalmi Nelli Kihniä suunnittelija, verkkoviestintä ja järjestelmät, Kuusamo Virpi Lepistö suunnittelija, lupa-asiat, Savonlinna Outi Huhtala suunnittelija, lupamyynti, Salla Jyri Jokiranta suunnittelija, lupamyynti, Rovaniemi Irina Vaattovaara suunnittelija, lupamyynti, Oulu Pirjo Halme suunnittelija, talousasiat Oulu Laura Ticklén suunnittelija, viestintä, Vantaa 040 4806832 Juha Siekkinen suunnittelija, Erätalouskäytön kehittämishanke, Oulu Tiina-Maria Siipola projektipäällikkö, riistasuunnittelun tietojärjestelmä Oulu 35 Eräluvat.fi
Miten toimit kohdatessasi suurpedon? Runouden sankareilla on useimmiten kovat luulot voimistaan, mutta painiottelussa mesikämmen ottaa erävoiton sitkeästäkin urhosta. Suurpedot-sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa suomalaisista suurpedoista ja auttaa yhteiselossa petojemme kanssa. Tervetuloa suurpetotiedon lähteelle!