• LENTOPALLON JA BEACH VOLLEYN ERIKOISLEHTI #3/2018 Suomen naiset EM-kisoihin! s. 10 Kaisa Alanko maajoukkueen huippupassari s. 18 Miehet MM-kisoihin Bulgarian Varnaan s. 13 Lentis on myös Tuija Helanderin laji s. 25 Sarjatoiminnassa useita uudistuksia s. 30
• ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????? ?? ?????? ????? ?????????? ???????? ?? ????? ??????????? ? ????? ?????? ? ?????? ???????? ????? ?????? ??????? ????? ???????? ??? ??????? ? ? ??????? ???? ? ?????? ???? ????????????????? ??????? ?????????? ????????????????????????? ????????????????????????
• tässä numerossa 5 ..... Pääkirjoitus 6 ..... Lyhyesti 9 ..... Kolumni: Matti Rönkä 10 ..... Suomen naiset menivät EM-kisoihin 13 ..... Miehet iskevät taas MM-kisoissa 16 ..... Kultainen liiga 18 ..... Kaisa Alanko, maajoukkueen taitava passari 22 .... Savo Volley tuo lisäväriä Mestaruusliigaan 24 .... LiigaPloki, Pihtiputaan ihme 25 .... Minun lajini: Tuija Helander 28 .... Naisten maajoukkue julisteessa 30 .... Sarjatoiminnassa uusia tuulia 32 .... Beach volley 35 ..... Istumalentiksen MM-kisat 36 .... Rovaniemen Power Cup 40 .... Kuortaneen uudet nuoret 42 .... Suolentiksen MM-kisat 43 .... Touhulentis 44 .... Lentopallo elokuvissa 46 .... LähiTapiolan Arto Heinonen Kansikuvassa: Kaisa Alanko Kuva: Tuomas Pelto 3.2018 KIILA 3 Maajoukkuepassari Kaisa Alangon suuntana on Ranska. 18 Tuija Helander harrastaa myös lentopalloa. 25 Lentopalloa elokuvissa Uuno Turhapurosta Tom Hanksin leffaan. 44 49 .... Muistokirjoitukset Martti Nenonen ja Mirja ”Dixi” Hyttinen 52 .... Näitä pelejä en unohda: Jarmo Salonen 53 ..... Lentopalloliiton toimihenkilöt 54 .... Kuopion Power Cup ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????? ?? ?????? ????? ?????????? ???????? ?? ????? ??????????? ? ????? ?????? ? ?????? ???????? ????? ?????? ??????? ????? ???????? ??? ??????? ? ? ??????? ???? ? ?????? ???? ????????????????? ??????? ?????????? ????????????????????????? ????????????????????????
• Älyhenkivakuutus on enemmän kuin perinteinen henkivakuutus. Paitsi, että se turvaa läheistesi toimeentuloa, saat apuvälineitä mm. unen laadun ja liikunnan vaikutusten seuraamiseen. Seurantamenetelmiemme avulla opit huolehtimaan elämäsi tasapainosta ja voit paremmin. Tutustu lahitapiola.fi/alyhenkivakuutus. Palveluntarjoaja: Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. *Älyhenkivakuutus-kysely 03/2017.
• 3.2018 KIILA 5 pääkirjoitus Ilman panostusta ei tule menestystä n Suomen nAiSten mAAjouKKueen meneStyS on upeimpia asioita Suomen lentopalloilussa viime vuosilta. Sitä on ollut hienoa seurata varmaan kaikkien meidän lentisfanien mielestä. Viime VuoSi AVASi meneStyKSen tulpAn, kun naiset osallistuivat ensimmäistä kertaa Euroopan liigaan ja menivät saman tien finaaliin asti. Hopeamitalit tulivat aika lailla yllättäen ja saivat aikaan hienoa innostusta faneissa ja mediassa. tämän Vuoden KultAiSeSSA euroopAn liigASSA tuli myös lopputurnauspaikka ja hyvä neljäs sija. Loppukesä olikin sitten aivan uskomaton naisten maajoukkueelle. Neljästä EM-karsintojen pelistä tuli neljä voittoa ja varma paikka ensi vuoden EM-kisoihin. Silloin tulee tasan 30 vuotta edellisestä kerrasta EM-kisoissa. Se oli vuosi 1989 ja ainoa sitä edellinen kerta oli kotikisoissa 1977. nAiSten mAAjouKKueen oSAltA puhutaan siis aivan historiallisesta saavutuksesta. Moni asia on loksahtanut kohdalleen viime vuosina. Menestyshän ei koskaan ole sattumaa vaan se on seurausta työstä ja panostuksesta. Vielä joitakin vuosia sitten naisten maajoukkueen menestykseen ei Lentopalloliitossa uskottu, eikä joukkueeseen myöskään panostettu. Yhtenä vuonna koko naisten maajoukkueen toiminta jäädytettiin säästösyistä. Nythän sellainen ajatus tuntuu aivan mahdottomalta, mutta silloin se oli kylmää realismia. SuuntA on onneKSi muuttunut. Nyt naisten maajoukkueeseen panostetaan kuten miehiinkin. Leirivuorokausia ja maaottelumääriä on lisätty. On lähdetty mukaan Euroopan liigaan ja haettu lisää kansainvälisiä kontakteja ja pelejä. Valtaosa naisten maajoukkueen pelaajista on nuorten valmennuskeskuksen kasvatteja Tampereen Varalasta ja Kuortaneelta. Heillä on myös paljon pelejä takanaan nuorten maajoukkueissa. Moni pelaajista on myös lähtenyt ulkomaille kehittämään itseään lentopalloilijana. Tyttöpelaajia on Suomessa huomattavasti enemmän kuin poikapelaajia. Näillä kaikilla asioilla on varmasti vaikutusta naisten maajoukkueen menestykseen. tApio KAngASniemi on nAiSten maajoukkueen päävalmentajana saanut hyvät resurssit ja työrauhan kehittää joukkuetta kohti eurooppalaista kärkeä. Työ on tuottanut tulosta maajoukkueen hyvin toimivan henkilöstön avulla. Naisten maajoukkueella on erinomainen tulevaisuus edessään. On oikea asenne, että EM-kisoihin ei lähdetä vain osallistumaan vaan sinne mennään menestymään. n KIILA Lentopallon ja beach volleyn erikoislehti, 49. vuosikerta. JulkaisiJa Suomen Lentopalloliitto Valimotie 10, 00380 Helsinki ISSN: 0356-2859 PäätoimittaJa Kimmo Nurminen kimmo.nurminen@lentopalloliitto.fi Puh. 044 595 85 65 taitto Sivusoppi, Liisa Suonsivu tilaukset Suomen Lentopalloliitto office@lentopalloliitto.fi tilaushinta 23 €/vuosi seuraavat kiilat Ilmestyy Aineistopäivä 28.2. 5.2. 18.5. 25.4. 7.9. 16.8. 7.12. 14.11. osoitteenmuutokset office@lentopalloliitto.fi laskutuksen Ja ilmoitusmarkkinoinnin valvonta UL Urheilun Laskutuspalvelu Puh. (09) 3487 6021 Fax (09) 3487 6020 ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Mauri Hautanen PL 61, 04201 Kerava Puh. 050 501 4914 Fax (09) 2948 821 PainoPaikka PunaMusta Oy Kiila-lehden osoiterekisterin tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Mikäli et halua tietoja käytettävän suoramarkkinointiin, ilmoita siitä kirjallisesti Suomen Lentopalloliittoon. www.lentopalloliitto.fi lentopalloliitto volleyballteamfinland FinnVolleyBall finnvolleyball PääToIMITTAJA Kimmo Nurminen
• lyhyesti KIILA 3.2018 6 lentopAllon euroopAn cupeiSSA on Suomesta mukana peräti yhdeksän joukkuetta, neljä miehissä ja viisi naisissa. Hämeenlinna on suoraan mukana naisten Mestarien liigan lohkovaiheessa 20 joukkueen joukossa. Lohkot arvotaan 2. marraskuuta. Miehissä Ford Store Levoranta (VaLePa Sastamala Tampere) saa 1. kierroksella lokakuussa vastaansa kovan joukkueen, turkkilaisen Istanbul BBSK:n. Joukkue oli Turkin liigassa viime kaudella pronssilla. Ottelupari alkaa Suomesta. Miesten CEV Cupissa Hurrikaani Loimaa saa vastaansa vieraskentällä aloittaen Puolan liigassa neljänneksi sijoittuneen Indykpol AZS Olsztynin. Naisten CEV Cupissa LP Salo (LP Viesti) kohtaa Belgian mestarijoukkueen Asterix Avo Beverenin. Ensimmäinen peli pelataan Salossa. Euro-cupien ensikertalainen Savo Volley aloittaa miesten Challenge Cupin vastassaan BK Trömsö, Norjan liigan pronssijoukkue viime kaudelta. Ensimmäinen osaottelu pelataan Suomessa. PerPo saa avausvastustajan otteluparista Tricolorul LMV Ploeisti (Romania) – Levski Sofia (Bulgaria) tai jos ennen eurocupeja pelattavan Balkanin alueen BVA Cupin voittaja on serbialaisjoukkue, se ottaa kaaviossa Levskin paikan. itAliAlAinen mAnlio puxeddu , 43, aloitti 1. elokuuta Kuortaneella valmennuskeskusvalmentajana. Hän siirtyi tehtävään Berlin Recycling Volleyn ja Itävällan miesten maajoukkueen apuvalmentajan paikalta. Manlio vastasi miesten apuvalmentajana myös Berlin Recycling Volleyn junioritoiminnasta ja hänellä on valmentajana kokemusta Italiasta, Venäjältä sekä Saksasta. Puxeddun tärkein tehtävä on vastata 2001–2002 poikien päivittäisestä keskusvalmennuksesta ja miesten 1-sarjajoukkueen toiminnasta. Yhteistyössä Kuortaneen muiden valmentajien kanssa hänellä on pelaajien tarkkailu, leirivalmennus ja muita lentopallon kehittämistehtäviä. dAryl tAy myöS VAlmennuStiimiin Singaporesta lähtöisin oleva 24-vuotias dAryl tAy on asunut Suomessa syyskuusta 2016 ja opiskelee Haaga Helian ammattikorkeakoulussa Vierumäellä urheiluvalmennusta ja johtamista. Opiskeluunsa liittyen hän tulee myös mukaan Kuortaneen valmennustiimiin. – Olen todella otettu siitä, että saan työskennellä näiden nuorten lahjakkuuksien kanssa. Toivottavasti pelaajia kiinnostaa, että olen eri kulttuurista ja kieliryhmästä. Toivon voivani valmentaa ja auttaa pelaajia niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Auttaa heitä tulemaan paremmiksi lentopalloilijoiksi ja myös paremmiksi ihmisiksi, Daryl Tay sanoo. n Euroopan Cupeissa yhdeksän suomalaisjoukkuetta Manlio Puxeddu aloitti Kuortaneella valmentajana Ford Store Levorannan Markus Kaurto iskee viime kauden Mestarien liigan ottelussa saksalaista Friedrichshafenia vastaan. Manlio Puxeddu Naisten Challenge Cupissa LiigaPloki ja Pölkky Kuusamo aloittavat pelinsä avauskierrokselta, kun taas LP Kangasala tulee mukaan seuraavalla kierroksella. LiigaPlokin historian ensimmäinen Euro-vastustaja on Tanskan hopeajoukkue Holte IF ja Pölkyn Interfreight Antwerp Ladies, Belgian liigan viitonen. Suomalaisjoukkueet aloittavat pelit vieraissa. Näiden otteluparien voittajat kohtaavat seuraavalla kierroksella. LP Kangasala puolestaan saa vastaansa otteluparin Strabag Bratislava (Slovakia) – SEN-I Volley Nova Gorica (Slovenia) voittajan. Suomalaisten avauspelit CEV Cupissa ja Challenge Cupissa ovat marraskuussa. n ceV
• MVA200 on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n hyväksymä virallinen pelipallo ja olympiapallo. Pallossa on uniikki 8 paneelinen muotoilu, edistyksellinen aerodynamiikka ja ensiluokkainen microkuitu-pinta. Koko 5. SKV5 on FIVB:n hyväksymä kevyt ja pehmeäpintainen lentopallo lapsille ja koululaisille. Paino vain 180 g. Synteettinen materiaali. Koko 5. NÄMÄ LENTOPALLOT Snow Volley eli lumilentiS kiinnostaa yhä enemmän kansainvälisesti ja myös Suomessa ollaan ottamassa askeleita lajin edistämiseksi. Wienissä pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa lajin pelisääntöjä täsmennettiin: Kolme vastaan kolme peli, erät 15 pisteeseen, kahden voittoerän pelejä (2-0, 2-1), pelialue 8 x 6 m, torjunta ei ole kosketus ja passi lentopallon tulkintalinjalla (ei siis beach volleyn tulkintalinja). Rotaatio on vapaa eli pelaajat voivat ryhmittää joukkueensa vastaanotossa haluamallaan tavalla. Joukkueessa voi olla myös neljä pelaajaa, jolloin yksi pelaaja on vaihdossa. Erässä saa käyttää kaksi vaihtoa. Lentopallosta poiketen ei ole pakko vaihtaa samaa pelaajaa pois/takaisin, vaan voi vaihtaa kentältä pois tulleen pelaajan kenen paikalle tahansa takaisin kentälle. Viime talvena pelattiin snow volleyn maan mestaruudesta 17 Euroopan maassa ja Euroopan liitto CEV haluaa kansalliset sarjat myös muihin maihin. CEV haluaa myös kasvattaa EMsarjaansa. Suomessakin on käyty alustavia keskusteluja EMsarjan osakilpailun järjestämisestä. n lentopAlloSääntöjen muKAAn ottelu ei Voi päättyä tasan, mutta toki tasapelejä pelataan erilaisissa höntsäturnauksissa ja nuorten peleissä, mutta nyt on koettu maajoukkueiden 2-2-tasapeli, kun Slovenian ja Suomen naiset kohtasivat maaottelussa Mariborissa. Vai oliko se maaottelu? Ja lasketaanko se mukaan maajoukkueen ja pelaajien tilastoihin? n Lumilentiksen säännöt täsmentyvät Voiko maaottelu päättyä tasan? ceV Kerro mielipiteeSi KiilAn FAcebooK-SiVuillA: FAcebooK.com/KiilA.lehti ceV Snow volleyball @ceVSnow
• lyhyesti Suomen Alle 20-VuotiAAt pojAt sijoittuivat kymmeneksi heinäkuussa Belgiassa ja Hollannissa pelatuissa EM-kisoissa. Alkulohkon viidestä ottelusta jAnne heiKKiSen valmentamalle joukkueelle irtosi yksi voitto. Jatkopaikkahaaveet kariutuivat päätöspelin niukkaan 2-3-tappioon Saksalle. EM-kultaa voitti Venäjä, hopeaa Tshekki ja pronssia Belgia. n Suomen ottelut Suomi – Valko-Venäjä .... 3-0 (25-15, 28-26, 25-20) Hollanti – Suomi ........... 3-0 (30-28, 25-20, 25-19) Suomi – Tshekki ............ 1-3 (19-25, 23-25, 25-14, 23-25) Suomi – Portugali .......... 1-3 (22-25, 25-17, 19-25, 22-25) Saksa – Suomi ............... 3-2 (25-20, 23-25, 23-25, 25-19, 15-12) Suomen lentopAlloliiton KAKSi VuottA sitten perustamaan kotimaisen lentopallon Hall of Fameen on nimetty kaksi uutta jäsentä. Hall of Fameen nimettiin miesten maajoukkueen pitkäaikainen pelaaja peKKA toppAri , joka pelasi 263 maaottelua ja edusti Suomea kaksi kertaa niin MMkuin EM-kisoissakin. Toppari pelasi 273 SM-sarjan ottelua ja pelasi myös ammattilaisena espanjalaisessa Real Madridissa. Hänen kotimaisia seurojaan olivat Kauhavan Wisa, Kokkolan Tiikerit, Lentopalloseura Hesa, Seinäjoen Maila-Jussit ja Seinäjoen Kuutoset. Topparilla on aina ollut positiivinen olemus ja hän on jatkanut lentopallon ja muun urheilun parissa aktiiviuran jälkeenkin. Hall of Fameen nimettiin myös Lentopalloliiton entinen kilpailupäällikkö leA VirmiAlA . Hän toimi kilpailupäällikkönä peräti 33 vuotta, 1965-1998, eli lentopallon suurimman nousukauden ajan. Virmialaa ei lajin ulkopuolella kovinkaan laajalti tunneta, mutta hän on oman aikansa ikoni lentopallopiireissä. n Pojille 10. sija EM-kisoista Hall of Fame sai kaksi uutta jäsentä Poikien alle 20-v. joukkue. Pekka Toppari Seuraa meitä! hAll oF FAmeen Aiemmin VAlitut jäSenet mieSpelAAjAt: Pentti Aallonen, Kari Kalin, Raimo Koskinen, Matti Lehtonen, Mauri Leppänen, Jouni Parkkali ja Jouko Juvonen. nAiSpelAAjAt: Sari Korpi, Tiina Nurminen, Tuula Palonen, Mariliisa Salmi, Catarina Svenlin, Maarit Tähtinen ja Riitta Byckling. VAlmentAjA: Reino Kosonen. VAiKuttAjAt: Kainu Mikkola ja Taisto Heinonen. lentopalloliitto Volleyball Team Finland bvsuomi Power cup kiila.lehti finnvolleyball bvsuomi FinnVolleyBall bvsuomi
• 3.2018 KIILA 9 Syksy on uuden alku KeSä on hArjoiteltu KoVAA. Tai sitten ei. Nyt syksyllä pitäisi kumminkin tietää missä pelaa. Ja jos ei ole varmaa ammattisopimusta, eletään jännää aikaa. Suuressa junioriseurassa voi olla tasoryhmiä ja ikärajat eivät osu kohdalleen oman kasvun ja kehityksen kanssa. Aikuisemmat saavat kamppailla pelurien riittävyyden kanssa – päästäänkö sarjaan ollenkaan? Tai sitten salille on ilmaantunut uhkaava haastaja omalle pelipaikalle. Olen seurannut junioritouhuja monessa lajissa ja seurassa – ja niissä ei ole helppo onnistua. Samanaikaisesti pitäisi kasvattaa laji-ihmisiä ja vartuttaa kelpo kansalaisia. Parhaimminkin hoidettu ja mietitty seura voi olla vaikeuksissa. Joku kärsii, mielestään. Tai vanhempien mielestä. Jaksamista siihen. Valmentajille, isille ja äideille ja pelaajille. Vain yksi varovainen neuvo – tavoitteeksi ei pidä laittaa “olla huono joukkue”. Sellainen pohja murenee. lohdun SAnA on lohduton Kuin VAnhA VirSi. Urheilijan elämä ei helpota yhtään iän myötä, ei lentopalloilijankaan. Muistan surreeni tai olleeni levoton joukkuekohtalon takia, tukevassa keski-iässä. Ja lähipiiristä olen todistanut aikuisen naisen kyyneliä, kun maailman paras joukkue on hajonnut. Ehkä 60 ikävuoden jälkeen urheilu muuttuu lempeämmäksi. Tai sitten ei. odotAn innollA meStAruuSliigAn AlKuA – ja varsinkin Savo Volleytä kentälle. Ryhmä on kiinnostavasti koottu – värikkäitä huippupelaajia, vielä poikasia haastamassa ja kehittymässä, eksotiikkaakin. Joukkueen PR-videot ovat surrealistisen savolaisia, vastuu on katsojalla. Pelaajat ovat panneet itseään likoon, lempeästi naurettavaksi, tavalla joka yhdistää, luo henkeä. Vielä huipummAllA mieSten mAAjouKKue valmistautuu MM-kisoihin ja tarpoo EM-karsintapeleissä. Ehdin seurata kaksi karsintaa tv:stä ja tankkasin tilastoja. Pakko sanoa – roolit eivät ole tasapainossa, prosentit ja sentit eivät riitä. Taustalla on loukkaantumisia ja kieltäytymisiä, ja myös selkeä uusiutuminen. Maajoukkueen menestys edellyttää tiukkaa yhdessäoloa, paljon treenipäiviä. Ymmärrän hyvin vaikkapa lelu ojAnSiVun ratkaisua. Hän ei enää tarvitse maajoukkuetta ammattilaisen markkina-arvon säilyttämiseen. Ura päättyy viiden vuoden diiliin Savoon. Sohvavalmentajana arvelen, että MM-kisoista ei ole paljon luvassa. Mielelläni olen myös väärässä. Ja toivon, että miehet pääsevät EM-kisoihin naisten tavoin. Niihin mennessä on aikaa kasvaa. n Matti Rönkä on Ylen uutisankkuri, kirjailija ja innokas lentopalloilija. Kolumni Matti Rönkä ” odotan innolla SM-sarjan alkua – ja varsinkin Savo Volleyta kentälle. JUKKA LINTINeN / YLe KUVAPALVeLU Seuraa meitä!
• KIILA 3.2018 10 Pauliina Vilponen jujuttaa Tshekki-ottelussa Salossa. Suomen naiset juhlivat EM-karsintapelissä. 30 vuoden piina päättyi Suomen naiset EM-kisoihin Suomen naisten lentopallomaajoukkue katkaisi 30 vuoden piinaputken ja taisteli upealla tavalla paikan ensi vuoden Euroopan mestaruuskisoihin. Edellisen kerran naiset ovat olleet EM-kisoissa vuonna 1989. E M-karsinnat menivät komeasti; neljästä ottelusta tuli neljä voittoa. Helpolla niitä ei saatu vaan Suomen naiset joutuivat tosissaan taistelemaan, että täysi voittopotti tuli. EM-karsinnoissa on jäljellä vielä tammikuussa pelattavat kaksi ottelua, 5.1. Tshekki vieraissa ja 9.1. Viro kotona. Totta kai maajoukkue lähtee niitäkin voittamaan, mutta sijoittuminen lohkossa kahden parhaan joukkoon on jo varma ja niin on kisapaikkakin. – Olen erittäin onnellinen pelaajien puolesta. Joukkue pelasi koko karsintojen ajan huikeaa lentopalloa. Niin monta kertaa noustiin tappioasemasta eräja otteluvoittoihin. Kokonaisuudessaan tämä on ollut hieno matka ja kova juttu suomalaiselle lentopallolle, päävalmentaja tApio KAngASniemi summasi viimeisen Ruotsi-pelin jälkeen. ”onneKSi rAtKAiSu tuli jo nyt” Suomen kokoonpanoksi vakiintui karsintojen edetessä kuusikko, jossa passarina pelasi KAiSA AlAnKo , yleispelaajina SAllA KArhu ja noorA KoSonen , keskipelaajina dAnielA öhmAn ja lAurA pihlAjAmäKi ja hakkurina pAuliinA Vilponen . Liberoina vuorottelivat tiiAmAri SieVänen ja SAAnA Koljonen . – Onneksi ratkaisu tuli jo nyt, niin eipähän tarvitse tätä isommin miettiä sitten sarjakauden aikana, Viimeisessä pelissä Suomen parhaana palkittu passari Alanko totesi. – Tavoitteet on asetettava jälleen eteenpäin. Aika nopeasti lähdetään valmistelemaan tammikuun jaksoa ja harjoittelun teemoja kohti EM-kisoja. Vuoden kuluttua on tarkoitus myös pärjätä, ei pelkästään osallistua. Se on varmasti myös pelaajien tahto, Kangasniemi päätti. Tätä ennen Suomen naisten maajoukkue on esiintynyt EM-kisoissa kahdesti, vuonna 1977 kotikisoissa ja vuonna 1989, jolloin Suomen passarina hääri nykyinen joukkueenjohtaja mAriliiSA SAlmi . em-KiSAt neljäSSä mAASSA Vuoden 2019 EM-kisat pelataan 23.8.–8.9. Unkarissa, Puolassa, Slovakiassa ja Turkissa. EM-kisoissa on naisten em-karsinnat TeKSTI heikki kiiskinen, kimmo nurminen KUVAT tuomas Pelto
• 3.2018 KIILA 11 miesten em-karsinnat TeKSTI samuli virtanen, kimmo nurminen KUVAT Cev, tuomas Pelto Suomen joukkue Helsingin jäähallissa ennen Romaniaottelua. Lauri Kerminen nostaa palloa ja Sakari Mäkinen kiihdyttää vauhtiin. EM-kisapaikan jahti jatkuu miehillä tammikuussa R omania varmisti EM-kisapaikan kahdella voitolla Suomen miehistä ja tämä tiesi Suomen osalta jännityksen jatkumista tammikuulle asti. Suomella on karsintalohkon viimeinen ottelu kotona Tanskaa vastaan 5. tammikuuta. Maajoukkueen päävalmentajaa tuomAS SAmmelVuotA harmitti tappiot Romanialle ja varsinkin 2-3-kotitappio. – Meillä oli paikkamme, mutta emme käyttäneet niitä. Kaveri ansaitsi voiton paremmalla hyökkäyspelillä ja voittamalla oikeat pisteet. Ensimmäinen kotipeli harmittaa nyt. Meidän olisi pitänyt olla siellä terävämpiä ja valmiimpia, Sammelvuo kertasi. 24 mAAtA jA neljä iSäntää Vuoden 2019 EM-kisoissa on mukana ensimmäistä kertaa 24 maata ja neljä isäntää. Kisat ovat Ranskassa, Sloveniassa, Belgiassa ja Hollannissa. EM-kisat järjestetään 13.-29.9.2019. Kaksitoista maata selviytyi suoraan EM-kisoihin ja kaksitoista maata tulee karsintojen kautta. Isäntäjoukkueiden lisäksi kisoihin pääsivät suoraan mukana ensimmäistä kertaa 24 maata, joista järjestäjämaita on peräti neljä. Kisat järjestetään Turkissa, Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Kaksitoista maata selviytyi suoraan EM-kisoihin ja kaksitoista maata tulee karsintojen kautta. Naisten EM-kisoihin pääsevät järjestäjämaiden lisäksi suoraan Serbia, Hollanti, Azerbaidzhan, Italia, Venäjä, Valko-Venäjä, Saksa ja Bulgaria. 24 maan EMkarsinnat pelataan kuudessa neljän joukkueen lohkossa, joista kaikista kaksi parhaiten sijoittunutta maata pääsee EM-kisoihin. n nAiSten mAAjouKKue em-KArSinnoiSSA pASSArit: Iida Paananen, Kaisa Alanko. lAitApelAAjAt: Noora Kosonen, Suvi Kokkonen, Pauliina Vilponen, Salla Karhu, Nelli Rantanen. KeSKipelAAjAt: Michaela Madsen, Laura Pihlajamäki, Roosa Laakkonen, Daniela Öhman, Yasmine Madsen. liberot: Saana Koljonen, Tiiamari Sievänen. Päävalmentaja Tapio Kangasniemi, apuvalmentaja Lauri Hakala, fysiikkavalmentajat Anuliisa Lähitie ja Teemu Rauhala, joukkueenjohtaja Mariliisa Salmi, fysioterapeutit Petteri Friberg ja Eerik Breilin, tilastot Petri Virtanen, tiedottajat Heikki Kiiskinen, Kimmo Nurminen ja Toni Flink. mieSten mAAjouKKue em-KArSinnoiSSA pASSArit: Mikko Esko, Eemi Tervaportti, Akseli Lankinen. hAKKurit: Urpo Sivula, Joonas Jokela. yleiSpelAAjAt: Elviss Krastins, Sakari Mäkinen, Antti Ronkainen, Niko Suihkonen. KeSKipelAAjAt: Sauli Sinkkonen, Henrik Porkka, Samuli Kaislasalo, Severi Savonsalmi. liberot: Lauri Kerminen, Niklas Breilin. Päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, apuvalmentajat Claudio Rifelli ja Janne Heikkinen, joukkueenjohtaja Jaana Laurila, fysioterapeutti Pawel Baryla, lääkäri Klaus Köhler, tilastot Oskar Kaczmarczyk, tiedottajat Samuli Virtanen, Kimmo Nurminen ja Toni Flink. edellisten EM-kisojen perusteella Venäjä, Saksa, Serbia, Italia, Bulgaria, Tshekki, Puola ja Turkki. EM-karsintoihin osallistuu 26 maata seitsemässä lohkossa, joista viidessä on neljä ja kahdessa kolme maata. Lohkojen voittajat pääsevät suoraan kisoihin ja lohkojen toiseksi sijoittuneista neljästä joukkueesta viisi parasta pääsee myös EM-kisoihin. n
• KIILA 3.2018 12 miesten ja naisten em-karsinnat TeKSTI toni Flink KUVA Cev 9 miesten ja 6 naisten EM-kisamaata ratkeaa vasta tammikuussa L entopallon EM-karsintojen ensimmäinen osa kesän päätteeksi toi lopputurnauspaikan kolmelle miesten ja kuudelle naisten joukkueelle. Iloksemme naisten joukkueiden ryhmässä oli mukana myös Suomi. Näin tammikuun karsintojen jälkimmäiseen ”ikkunaan” jäi ratkaistavaksi yhdeksän miesten ja kuusi naisten kisalippua. Toki jo muutamaan niistäkin on vahva leima lyötynä. 2019 EM-lopputurnauksissa on mukana ensimmäistä kertaa 24 maata ja karsintojen kautta niihin selviytyy kumpaankin 12. Järjestäviä maita on molemmissa EM-lopputurnauksissa neljä: naisissa Turkki, Puola, Unkari ja Slovakia sekä miehissä Ranska, Slovenia, Belgia sekä Hollanti. Naisten lopputurnaus pelataan 23.8.-8.9.2019 ja miesten 12.-29.9.2019. Lisäksi ilman karsintoja lopputurnaukseen selviytyivät edellisten EM-kisojen (2017) perusteella kahdeksan maata: naisissa Hollanti, Azerbaidzhan, Italia, Venäjä, Valko-Venäjä, Saksa ja Bulgaria sekä miehissä Urpo Sivula iskee Tanskaa vastaan voitokkaassa vierasottelussa. Myös kotiottelu tammikuussa pitää voittaa, jotta portit EM-kisoihin aukeavat. Venäjä, Saksa, Serbia, Italia, Bulgaria, Tshekki, Puola ja Turkki. Suomi oli miesten karsintoihin lähdettäessä ensimmäinen maa, joka ei suoraa kisapaikkaa saanut. Loppukesän pelien jälkeen kisapaikka on edelleen kovan työn takana: miehet tarvitsevat käytännössä kolmen pisteen voiton kotiottelustaan Tanskasta kisapaikan nappaamiseksi. Seitsemästä lohkostahan viisi parasta kakkosta saa lohkovoittajien lisäksi kisapaikan. Kesän karsinnoissa miesten EM-lopputurnaukseen paikan nappasivat jo lohkovoittonsa varmistaen Romania, Kreikka sekä Viro. Lohkossa C Montenegro, Slovakia ja Moldova käyvät tammikuussa vielä tasaisen taiston lohkon kärkipaikoista. D-lohkossa Portugali on vahvimmilla kisapaikkaan. Valko-Venäjä ja Espanja kisaavat E-lohkon voitosta, kun taas F-lohkossa Ukraina on enää pisteen päässä oman kisapaikkansa varmistamisesta. Suomen lohKon KAKKoSpAiKAStA KoVA tAiSto nAiSiSSA Naisten karsinnoista kisapaikan varmistivat jo Ranska, Portugali, Suomi, Kroatia, Kreikka sekä Belgia. Naisissa pelataan kuusi lohkoa, joista kaikista kaksi parasta selviää EM-lopputurnaukseen. Slovenia ja Israel jatkavat A-lohkon toisen kisapaikan karsintojen päätöskierroksella Slovenian todennäköisellä edulla, Kroatia on menossa kisoihin B-lohkosta seuranaan todennäköisimmin Sveitsi, Ukraina ja Montenegro ratkovat C-lohkon toisen kisapaikan ja F-lohkossa Romania, Espanja sekä Bosnia & Hertzegovina käyvät vielä tiukkaa kisaa kahdesta kisapaikasta. Suomen lohkon toisen kisapaikan ratkovat Viro, Tshekki ja Ruotsi. n lohKoKAKKoSten VertAilu näyttää KeSän otteluiden jälKeen tältä (voitot-tappiot, pisteet, eräpisteet, viimeinen vastustaja. Neljän joukkueen lohkoista jätetään vertailussa pois ottelut lohkossa viimeiseksi jäänyttä joukkuetta vastaan) Slovakia . . . . . . . . . . . . . 2-1 6 6-4 K-MNG Espanja . . . . . . . . . . . . . . 1-2 5 7-7 K-BLR Makedonia . . . . . . . . . . . 1-2 4 7-8 V-UKR Suomi . . . . . . . . . . . . . . . 1-2 4 6-7 K-DEN Itävalta . . . . . . . . . . . . . . 1-2 4 5-7 K-ALB Israel . . . . . . . . . . . . . . . . 1-2 3 4-6 V-LAT Azerbaidzhan . . . . . . . . 1-2 3 5-8 V-SWE
• 3.2018 KIILA 13 Suomen miehet iskevät taas MM-kisoissa Tuomas Sammelvuo antaa Urpo Sivulalle ohjeita Puolan MM-kisoissa. miesten mm-kisat TeKSTI kimmo nurminen KUVAT Fivb S uomen miesten lentopallomaajoukkue on jälleen mukana neljän vuoden välein järjestettävissä MM-kisoissa. Edellisissä kisoissa Puolassa tuli hieno 9. sija. Tällä kertaa Suomen maajoukkue matkaa Bulgarian Varnaan, missä pelattavassa D-lohkossa ovat isäntämaa Bulgaria, hallitseva maailmanmestari Puola ja Aasian ykkösmaa Iran. Lisäksi lohkossa pelaavat Kuuba ja Puerto Rico. Suomi pelaa MM-kisojen Bulgarian lohkojen avausottelussa sunnuntaina 9.9. isäntämaata vastaan. Sen jälkeen Suomella on peräti neljä välipäivää ennen seuraavaa ottelua. Alkulohkon neljä viimeistä ottelua Suomi pelaa viiden päivän aikana. MM-kisat järjestetään Italiassa ja Bulgariassa 9.30.9.2018. Pelikaupungit Italiassa ovat Bari, Bologna, Firenze, Milano, Rooma ja Torino (kuuden parhaan loppupelit). Bulgariassa pelipaikat ovat Sofia, Varna ja Ruse. n lohKo d • VArnA, bulgAriA Su 9.9. klo 20.30 Bulgaria-Suomi Ke 12.9. klo 17.00 Iran-Puerto Rico 20.30 Kuuba-Puola To 13.9. klo 17.00 Puerto Rico-Puola 20.30 Iran-Bulgaria Pe 14.9. klo 17.00 Suomi-Kuuba 20.30 Bulgaria-Puerto Rico La 15.9. klo 17.00 Kuuba-Iran 20.30 Puola-Suomi Su 16.9. klo 17.00 Puerto Rico-Suomi 20.30 Kuuba-Bulgaria Ma 17.9. klo 17.00 Kuuba-Puerto Rico 20.30 Iran-Puola Ti 18.9. klo 17.00 Suomi-Iran 20.30 Bulgaria-Puola D-alkulohkon voittaja jatkaa 2. kierroksella neljän joukkueen lohkossa Varnassa. D-lohkon kakkonen ja kolmonen siirtyvät Sofiaan ja lohkonelonen lentää Italian Milanoon. Tähän kaavioon on kuitenkin yksi poikkeus. Jos isäntämaa Bulgaria voittaa D-alkulohkon, niin sen 2. kierroksen jatkopelit ovat Sofiassa (ei Varnassa). mm-KiSojen nettiSiVut: http://italy-bulgaria2018.fivb.com/
• KIILA 3.2018 14 Suomen AlKulohKon mAAt Suomi FIVB:n ranking: 18. MM-kisat 2014: 9. Suomi pelasi edellisissä MM-kisoissa 2014 Puolassa peräti 32 vuoden tauon jälkeen ja sijoittui hienosti yhdeksänneksi. Suomi on pelannut MM-kisoissa kaikkiaan seitsemän kertaa ja toiseksi paras sijoitus, 11. sija, on vuodelta 1952. bulgAriA FIVB:n ranking: 14. MM-kisat 2014: 13. Bulgaria on osallistunut MM-kisoihin peräti 18 kertaa, vain vuoden 1960 kisat jäivät väliin. Maailmanmestaruutta Bulgarialla ei ole, mutta sillä on yksi MM-hopea 1970 ja neljä MM-pronssia 1949, 1952, 1986 ja 2006. KuubA FIVB:n ranking: 16. MM-kisat 2014: 11. Kuuba on osallistunut MM-kisoihin 14 kertaa ja voittanut MM-hopeaa 1990 ja 2010 sekä MM-pronssia 1978 ja 1998. Maailmanmestaruus on jäänyt vielä haaveeksi komeasta mitalisaaliista huolimatta. puolA FIVB:n ranking: 3. MM-kisat 2014: 1. Puola on hallitseva maailmanmestari, kun se kotikisoissaan 2014 nappasi kultamitalit voittamalla finaalissa Brasilian. Puola on voittanut maailmanmestaruuden myös 1974 ja MM-hopeaa 2006. puerto rico FIVB:n ranking: 29. MM-kisat 2014: 21. Puerto Ricolle nämä Italian ja Bulgarian kisat ovat viidennet MM-kisat. Puerto Ricon debyytti oli vuonna 1974 ja seuraava kerta vasta vuonna 2006, kun he saavuttivat kaikkien aikojen parhaan sijoituksen tultuaan kahdenneksitoista. irAn FIVB:n ranking: 8. MM-kisat 2014: 6. Iran on noussut viime vuosina vauhdilla kohti maailman kärkeä. Edellisissä MMkisoissa 2014 se oli kuudes, kun sitä ennen se oli pelannut vain neljä kertaa MM-kisoissa ja sijoitukset olivat parinkymmenen paikkeilla. mieSten mm-KiSAt, itAliA jA bulgAriA 9.–30.9. 9.–18.9. 1. KierroS Lohko A, Firenze, Italia Italia Argentiina Japani Belgia Slovenia Dominikaaninen tasavalta Lohko B, Ruse, Bulgaria Brasilia Kanada Ranska Egypti Kiina Hollanti Lohko C, Bari, Italia USA Venäjä Serbia Australia Tunisia Kamerun Lohko D, Varna, Bulgaria Bulgaria Puola Iran Kuuba Suomi Puerto Rico Kustakin alkulohkosta pääsee neljä parasta jatkoon ja kaksi heikointa putoaa. 21.–23.9. 2. KierroS Lohko E, Milano, Italia A1, B2, C3, D4. Lohko F, Bologna, Italia B1, A2, A3, C4. Lohko G, Sofia, Bulgaria C1, D2, D3, B4. Lohko H, Varna, Bulgaria D1, C2, B3, A4. Huom! Jos Italia pääsee 2. kierrokselle, niin se pelaa ottelunsa Milanossa alkulohkon sijoituksestaan huolimatta. Samalla tavoin Bulgaria pelaa Sofiassa. Jatkoon 3. kierrokselle pääsee kuusi joukkuetta eli lohkojen voittajat ja kaksi parasta toiseksi sijoittunutta joukkuetta. 26.–28.9. 3. KierroS Lohko I, Torino, Italia E1/F1 (arvotaan) G1/H1 (arvotaan) Paras toiseksi sijoittunut joukkue. Lohko J, Torino, Italia E1/F1 (arvotaan) G1/H1 (arvotaan) Toiseksi paras toiseksi sijoittunut joukkue. 29.9. Välierät, torino, itAliA I1 – J2, J1 – I2. 30.9. mitAlipelit, torino, itAliA Mikko Esko taistelee verkolla edellisissä MMkisoissa ja on jälleen mukana Bulgariassa. Alkulohkon pelit Bulgarian Varnassa
• 3.2018 KIILA 15 miesten mm-kisat TeKSTI kimmo nurminen KUVA tuomas Pelto Yle Urheilu tarjoaa kattavan paketin MM-areenoilta M iesten MM-kisoja voi seurata mukavasti myös kotimaan kamaralla, niin television, netin kuin radionkin äärellä. Yle Urheilu nimittäin on paikalla kisoissa ja välittää Suomen pelien lisäksi paljon muutakin kiinnostavaa asiaa ja tunnelmia. Suomen alkulohkosta tulee oheisen listauksen mukaiset lähetykset. Alkulohkonkin jälkeen Yle tekee kaikki mahdolliset Suomen pelit. Jos Suomi ei pääse 2. kierrokselle, Yle näyttää 26.–28.9. yhden ottelun päivässä Areenassa tai TV2:ssa. Lisäksi Yle näyttää molemmat välierät, pronssiottelun ja loppuottelun (TV2). – Kaikki ottelut selostetaan paikan päältä ja mukana ollaan isolla porukalla, niin kauan kuin Suomi pelaa, kertoo MM-kisoissa Ylen tuottajana toimiva SAmmy VäiSänen . Ylellä on kisoissa mukana seitsemän omaa toimittajaa ja kuvaajaa sekä kaksi asiantuntijaa. – Tämä on iso porukka ja melko harvinaista herkkua tällaisten arvokisojen hoitamisessa Ylellä. n ylen lähetyKSet Suomen AlKulohKoStA Su 9.9. BUL-FIN TV 2 20.00-22.50 Puhe 20.20-22.30 Ke 12.9. CUB-POL Areena 20.20-23.00 to 13.9. IRN-BUL Areena 20.20-23.00 pe 14.9. FIN-CUB TV2 16.30-19.00. Puhe 16.50-19.00 lA 15.9. POL-FIN TV2 20.00-22.30 Puhe 20.20-22.30 Su 16.9. PRC-FIN TV2 16.30-18.50 Puhe 16.50-19.00 mA 17.9. IRN-POL Areena 20.20-23.00. ti 18.9. FIN-IRN TV2 16.30-19.00 Puhe 16.50-19.00 BUL-POL Areena 20.20-23.00 Mikko Hannula (vas.) selostaa ja Petri Sjöblom haastattelee Yle Urheilun MMkisalähetyksissä. Konstantin Shumov pelasi MM-kisoissa vuonna 2014. ylen tiimi mm-KiSoiSSA • miKKo hAnnulA , selostaja TV/Areena • johAnneS oiKArinen, selostaja radio, toimittaja • petri Sjöblom , toimittaja • mAnu myllyAho , studioisäntä, toimittaja • AKi lAhtinen , kuvaaja • hArri lehtiKeVAri , kuvaaja • SAmmy VäiSänen , tuottaja • timo hoiVAlA , asiantuntija • KonStAntin ShumoV, asiantuntija
• miesten kultainen liiga TeKSTI samuli virtanen KUVA tuomas Pelto Miehille seitsemäs sija M iesten maajoukkueen saldo Kultaisesta Euroopan liigasta oli kolme voittoa ja kolme tappiota sekä seitsemäs sija. Suomen lohkosta lopputurnaukseen menivät Tshekki ja isäntämaa Portugali. Maajoukkueen päävalmentajan tuomAS SAmmelVuon mukaan joukkue ei keskittynyt missään vaiheessa Final Four -paikkaan, mutta myöntää sen tavoittelun tuoneen lisäkipinää viimeiselle matkalle. – Emme ansainneet sitä jatkopaikkaa. Tulokset eivät valehtele koskaan. Oli kuitenkin mahtava unelmoida siitä vähän aikaa. Kaikilla varmasti oli jossain välissä mielessä, mitä jos, ja huomasimme, että se oli oikeasti mahdollista. Joissakin peleissä tuloksen ajatteleminen lopussa saattoi tehdä pelaamisesta vaikeampaa. Osa tavoitteista kuitenkin täyttyi, vaikka peli ei loppuun asti kehittynytkään. – Ennen liigaa puhuimme, että meidän pitää löytää uusia kasvoja kansainväliselle tasolle. Olen iloinen kaikkien pelaajien puolesta, keitä leirityksessä on ollut mukana. Nämä ovat hienoja kokemuksia pelata tämän tason pelejä. Pelasimme aika tasaisen liigan, päävalmentaja kertoi. rASKAS turnAuS jouKKueelle Suomen kapteeni SAuli SinKKonen uskoo kaikkien pelaajien oppineen ensimmäisestä Kultaisesta liigasta paljon – Tällainen turnaus on kuitenkin aika raskas, kun pelejä on kaksi viikossa. Ei ole helppoa lentää ja olla täysillä mukana koko ajan. Olemme taas ensi vuonna ja syksyllä vahvempi joukkue. Kultaisen liigan voitti Viro, toinen oli Tshekki, kolmas Turkki ja neljäs Portugali. n Elviss Krastins nostaa tarkkana SuomiPortugaliottelussa Tampereella.
• 3.2018 KIILA 17 naisten kultainen liiga TeKSTI heikki kiiskinen KUVA Cev Naiset neljänsiä Kultaisessa liigassa S uomen naisten maajoukkue ylsi Kultaisessa Euroopan liigassa neljänteen sijaan, joka toisaalta oli pettymys, mutta toisaalta ihan hyvä saavutus. – Tunnelmat ovat pettyneet. Olisihan se pronssi ollut tarjolla, mutta toki kovan työn takana tänään. Isoa kuvaa kun katsoo, niin pitää olla lievästi tyytyväinen. Neljäs sija oli enemmän, mitä moni osasi odottaa, joukkueen päävalmentaja tApio KAngASniemi sanoi Tshekille hävityn pronssiottelun jälkeen. KAhdeKSAStA otteluStA neljä VoittoA Suomen joukkueen matka Kultaisessa liigassa oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Suomi voitti pelaamastaan Piia Korhonen iskee Kultaisen liigan ottelussa Unkaria vastaan. urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Uinti • Palloilu Kuntosali • Kuntotestit Ryhmäliikunta Senioriliikunta Vakiovuorot Kokoustilat • Tilaussaunat VIRKISTÄVÄN MUKAVA. kahdeksasta ottelustaan neljä – kaikki kesän vastustajat oli rankattu Euroopassa Suomea korkeammalle. Suomi voitti kotipeleissä Ranskan, Unkarin ja Kroatian sekä vieraissa Ranskan. Tappiot tulivat Kroatialle ja Unkarille vieraissa sekä Bulgarialle ja Tshekille lopputurnauksessa. – Hyvä, että saatiin vielä tämä lisäviikko (lopputurnaus), vaikka kaksi tappiota tulikin. Usein niistä oppii enemmän kuin voitoista. Alkukesä osoitti, että meidän systeemimme on oikea. Kovempia joukkueita vastaan sen on vain toimittava pallosta toiseen, päävalmentaja totesi. Kultaisen liigan voitti Bulgaria ennen Unkaria, Tshekkiä ja Suomea. lAurA pihlAjAmäKi valittiin Final Fourin tähtiseitsikkoon toiseksi keskipelaajaksi. n
• kultasormi TeKSTI kimmo nurminen KUVAT tuomas Pelto Kaisa Alanko passaa maajoukkueessa ja Ranskassa
• 3.2018 KIILA 19 Suomen naisten maajoukkueen passari Kaisa Alanko keräsi menneen kesän aikana suuria kehuja niin Kultaisessa liigassa kuin EM-karsinnoissakin ja oli vahva lenkki EM-kisoihin taistelleessa maajoukkueessa. Viiden Saksan liigakauden jälkeen hän siirtyy tulevaksi kaudeksi Ranskan liigaan hakemaan uusia kokemuksia ja pelaamaan Nantes’n ykköspassarina. 25 -vuotias Alanko on kotoisin Vaasasta ja jo 5-vuotiaana hän lähti ensimmäistä kertaa Vaasan Vasaman treeneihin vanhemman siskonsa kanssa. Hän pelasi juniorina Vasamassa ja myös Nurmon Jymyssä ja Vasamassa myös 1-sarjaa. Sitten hän lähti Varalan valmennuskeskukseen Tampereelle ja pelasi kaksi kautta keskuksen joukkueessa. Sen jälkeen meni kaksi kautta SM-liigassa LP Kangasalan joukkueessa ennen kuin tie vei yllättäen ulkomaille. tore AleKSAnderSen houKutteli SAKSAAn – Naisten maajoukkueen silloisen valmentajan tore AleKSAnderSenin kautta päädyin Saksaan. Hän kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään. En ollut edes ajatellut, että lähtisin ulkomaille pelaamaan. En ollut pitänyt sitä siinä kohtaa minkäänlaisena vaihtoehtona, joten se tuli minulle iloisena yllätyksenä, Alanko kertoo. Alangon uusi seura oli Wiesbaden ja hän teki sinne ensin yksivuotisen ja sen jälkeen vielä kaksivuotisen sopimuksen. – Periaatteessa menin sinne kakkospassariksi, mutta aika paljon sain pelata heti avauskaudella ja kahdella seuraavalla kaudella olin joukkueen ykköspassari. Vaihdoin sitten Münsteriin valmentajan perässä ja viime kaudeksi menin Schweriniin. – Siellä oli Saksan maajoukkueen passari ykköspassarina ja lähdin haastamaan häntä. Sain pelata joka pelissä ja aloitinkin joitain pelejä. Voitimme lopulta Saksan mestaruuden. Runkosarjassa olimme kolmas, mutta pudotuspeleissä emme hävinneet kertaakaan. CEV Cupissa päästiin välieriin asti. Kauden alussa pelattu Super Cup me voitettiin myös, vaikkei oltu vielä oikein edes treenattu, Alanko kertoo. – Saksan kieli on tarttunut hyvin ja kyllä se nyt sujuu. Saksaan mennessä en osannut sitä yhtään. rAnSKAn liigA KiinnoSti eniten Kohta alkavalla kaudella Alanko pelaa Ranskan liigassa ja seura on Nantes. Kaisa Alanko on saanut paljon kehuja tämän kesän peleistään. Kaisa Alanko passaa maajoukkueessa ja Ranskassa – On kivaa lähteä uuteen liigaan. Erilainen joukkue, uudet valmentajat, uudet vastustajat ja erilainen kulttuuri. Olen kuullut Ranskan liigasta paljon hyvää. Se on hyvätasoinen ja siellä ei tule helppoja pelejä. Muitakin vaihtoehtoja minulla oli, mutta Ranskan liiga houkutteli eniten. – En oikein vielä tiedä paljoakaan joukkueesta ja seuran tavoitteista liigassa. Uskoisin että neljän parhaan joukkoon tähdätään. Viime kaudella Nantes putosi puolivälierissä. Joukkueen toinen passari on ranskalainen vähän nuorempi pelaaja ja minulla pitäisi olla ykköspassarin paikka joukkueessa. – On tosi kiva, että suomalaiset pelaajat uskaltavat nykyään lähteä isoin joukoin ulkomaille. Ranskassa ei ulkomaisilla pelaajilla ole kiintiöitä, joten sinne pääsee ehkä helpommin ja se on varmasti suomalaisille pelaajille hyvä maa aloittaa ammattilaisura.
• KIILA 3.2018 20 Suomen maajoukkue on hitsautunut hyvin yhteen. – Meillä on iso halli ihan keskustassa ja Nantesissa on paljon muidenkin lajien liigatason joukkueita. Urheilu on siellä iso juttu. Koti-iKäVäKin on Välillä iSKenyt – Tämä on minulle nyt kuudes kausi ulkomailla ja olen nähnyt minkälaisia pelaajia on huippujoukkueissa ja, että pystyn kilpailemaan heidän kanssaan. Jos olisin jäänyt Suomeen, niin olisin ehkä ajatellut, että se steppi olisi isompi. – Olen saanut pelata Saksassa kovia pelejä, oppinut uuden kielen ja uuden kulttuurin. On aina iso juttu lähteä uuteen maahan ja kaupunkiin. Kyllä siellä opin myös arvostamaan Suomea. – Ei se aina helppoa ole ollut siellä yksinään ja kotiikävä on aina välillä iskenyt. Suomessa olen käynyt yleensä vain kerran sarjakauden aikana. Edes jouluna en ole ollut Suomessa pariin vuoteen. Ensi talvena tosin pääsen kotimaahan, kun tammikuussa on kaksi EM-karsintaottelua. mAAjouKKueeSSA ei nöyriStellä – Maajoukkueessa on meidän oma pelitapa kehittynyt vuosi vuodelta ja on tajuttu, että voidaan voittaa joukkueita. Silloin aiemmin ei vielä oikein osattu voittaa. Viime ja tämän vuoden aikana ei ole lähdetty nöyristelemään oli sitten mikä tahansa joukkue vastassa. – Suomen maajoukkueessa on aina ollut hyvä treeniasenne ja ehkä pään sisässä on nyt tapahtunut jotain, että peleissäkin pärjätään. Ulkomailla on myös pelannut enemmän porukkaa ja maajoukkueen leirityspäiviä on lisätty. Me ollaan oltu vähän valmiimpia maajoukkuepeleihin. – Viime vuonna oikeastaan vasta Euroopan liigan finaalissa huomattiin, että nyt ollaankin jo täällä asti. En uskonut, että me pärjätään niin hyvin. Me ei joukkueessa ajatella koskaan eteenpäin vaan eletään vaan siinä pelissä ja hetkessä. – Tämän vuoden Kultaisessa liigassa harmittaa, ettei ihan näytetty parastamme. piiA KorhoSen loukkaantuminen osoitti, että meiltä löytyy pelaajia, jotka voidaan vaihtaa peliin milloin vaan. Uusien pelaajien pitää vaan ottaa vastuuta. Se antoi uskoa, että ollaan menemässä oikeaan suuntaan. – EM-karsinnoissa pAuliinA Vilponen otti hyvin Piian paikan ja noorA KoSonen pelasi hyvin yleispelaajana. Välillä oli karsinnoissa vaikeitakin pelejä, mutta voitot ratkaisevat. Takaa-ajoasemassa on oltu monet kerrat, mutta viidensissä erissä peli meiltä toimi erittäin hyvin. mAAjouKKue on hitSAutunut yhteen – Näiden viime vuosien aikana maajoukkue on hitsautunut hienosti yhteen. Moni meistä on jo ollut kauan yhdessä ja meillä on enemmän varmuutta ja taitoa. Uskon että runko pysyy kasassa jatkossakin. – Maajoukkueeseen on aina ihana tulla seurakauden jälkeen. Joukkueesta on tullut paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa on mukava olla. Kun Pauliina Vilponen puhui yleisölle Helsingin jäähallissa viimeisen kotipelinsä jälkeen, niin tippa tuli linssiin. – Nyt lähden Ranskaan ja haluaisin kyllä päästä vielä yhden stepin ylöspäin seurajoukkueessa. Italia
• 3.2018 KIILA 21 Kaisa Alangon aloitussyötöt ovat todella tehokkaita. olisi varmaan se maa, johon vielä haluaisin mennä pelaamaan tai sitten johonkin muunmaalaiseen huippujoukkueeseen. – En ole miettinyt vielä mitä teen lentopallouran jälkeen. Ehkä se on jotain urheiluun liittyvää. lentopAlloilu on AntAnut pAljon – Lentopalloilu on antanut minulle paljon. Maajoukkueessa olen kokenut monia hienoja yhteisiä hetkiä joukkueen kanssa ja mieleen jääviä turnauksia, esimerkiksi Taiwanin universiadit olivat hieno kokemus. – Wiesbadenissa pelattu toinen kausi oli myös kiva, kun Pauliina oli samassa joukkueessa. Se oli ainoa kausi ulkomailla, kun samassa joukkueessa on ollut toinenkin suomalainen pelaaja. – Varalan aikaa muistelen myös mielelläni. Siellä oli samaan aikaan useita nykyisen maajoukkueen pelaajia ja sieltä on tullut monet parhaat kaverini. Marko Siivonen oli valmentajana ja siellä oli hyvä harjoitella lentopalloa, kun treenejä oli kaksi kertaa päivässä. – Valmentajistani nostaisin esiin mAriliiSA SAlmen , joka on valmentanut minua junnumaajoukkueissa ja aluejoukkueissa. Olen käynyt myös hänen passarileireillään Kauhajoella. Maikki on nyt naisten maajoukkueen joukkueenjohtaja. Kaisa Alanko • Syntynyt 3.1.1993 • Passari • Pituus 173 cm • Nantes, Ranska • 1. liigaottelu: 16.2.2008 Lujattaret Vanaja • 1. A-maaottelu: 8.6.2012 Suomi Iso-Britannia • 07-08 Lujattaret, Vaasan Vasama (II) • 08-09 Vaasan Vasama (I) • 09-10 Varala (I) • 10-11 Varala (I) • 11-12 LP Kangasala Pronssia • 12-13 LP Kangasala Hopeaa • 13-14 VC Wiesbaden (GER) Pronssia • 14-15 VC Wiesbaden (GER) Pronssia • 15-16 VC Wiesbaden (GER) • 16-17 Münster (GER) • 17-18 Schwerin (GER) Kultaa • 82 maaottelua • Kauden paras naisjuniori 2011 • Kauden paras naistulokas 2012 • Kauden paras naislentopalloilija 2015 • Suomen cupin voitto 2012 • Saksan Supercupin voitto 2017 faktat mAtKuStelu KiinnoStAA – Rentoudun katsomalla leffoja ja sarjoja, lueskelen ja käyn kävelyllä. Tykkään myös matkustella ja usein teenkin silloisesta kotikaupungista matkoja jopa naapurimaihin, kun Keski-Euroopassa on niin lyhyet välimatkat, Alanko sanoo. Tällä kaudella tutuiksi tulevat Ranskan tiet ja kaupungit. Nantes sijaitsee Länsi-Ranskassa Atlantin rannikon tuntumassa Loirejoen suulta 55 kilometriä yläjuoksuun. n
• KIILA 3.2018 22 mestaruusliiga 2018-2019 TeKSTI toni Flink KUVAT tuomas Pelto Löytyykö hallitseville mestareille haastajaa Hämeenlinnan Lentopallokerho ja VaLePa puolustamaan Mestaruusliigan ykköspaikkojaan kaudelle 2018-2019. L entopallon kotimainen pääsarjakausi eli Mestaruusliiga lyödään käyntiin Akaalla ja Rovaniemellä 26. syyskuuta. Naisten liigan avauspeli nähdään puolestaan kaksi päivää myöhemmin puolustavan mestarin kotikentällä Hämeenlinnassa. Naisten Mestaruusliigassa upeasti myös Mestarien liigaa pelaava Hämeenlinnan Lentopallokerho on ehdottomasti kauden ykkössuosikkeja. Uuden päävalmentajan Matteo Pentasugglian johdolla uudistunut hämeenlinnalaisjoukkue on jälleen nimivahva. Mestarijoukkueelle on kesän aikana rakennettu tietysti kuumeisesti haastajia ympäri maan. Kahdeksan viimeisestä kymmenestä mestaruudesta voittanut ja yhdettätoista perättäistä finaalipaikkaanViime keväänä miesten finaalissa taistelivat VaLePa ja HurrikaaniLoimaa. sa hakeva LP Viesti on varmasti tutusti vahva ehdokas, mutta mitä tekevätkään esimerkiksi Oriveden Ponnistus, Pölkky Kuusamo ja LiigaPloki tulevalla kaudella. Koko kolmikolla ulkomaalaisvahvistusten laatu tulee määrittämään paljon kauden suuntaa. Pölkyllä koko ulkomaalaisviisikko on Suomen kentille uusia nimiä, kuten myös OrPon kaksikko ja kun taas LiigaPlokin viisikossa on kolme uutta tuttavuutta. Toisilla pelaajapakka on ollut kasassa jo tovin, toiset hakevat vielä aivan sarjan kynnyksellä viimeisiä mausteitaan menestysreseptiinsä. LP-Vampula, LP Kangasala, Nurmon Jymy sekä WoVo Rovaniemi puolestaan tekevät takuulla kaikkensa yltääkseen kärkiviisikon lisämausteeksi. Kaikki nämäkin joukkueet ovat saaneet mukavasti uutta virtaa riveihinsä.
• Suvi Kokkonen iskee naisten viime kauden finaalissa HPK – LP Viesti. SAVo Volley tuo liSäVäriä Miesten Mestaruusliigaan saatiin kerralla melkoinen lisäväri, kun savolaisjoukkueiden yhtyessä syntyi Savo Volley, joka on tullut mukaan pelaajamarkkinoille, sekä muutenkin, melkoisella ryminällä. Savolaiset ovat jopa nousemassa liigan ykkössuosikiksi viime kauden ylivoimaisen mestari VaLePan ohi. Näytöt pitää kuitenkin vielä antaa. VaLePalla ne ovat hyvässä muistissa viime kaudelta. Miesten maajoukkueen kantaviin voimiin pitkään kuuluneet miKKo eSKo , olli KunnAri (VaLePa) ja mAtti oiVAnen (Hurrikaani) saavat nyt vastaansa saman kaliberin kavereita muun muassa olli-peKKA ojAnSiVun ja Antti SiltAlAn (Savo Volley) muodossa. Joka tapauksessa miesten Mestaruusliigan kaudesta on tulossa yhdeksän joukkueen kesken todella mielenkiintoinen. Pystytäänkö odotettua kärkikaksikkoa horjuttamaan vai jääkö vain pronssit jakoon lopuille ryhmille? Mestaruusliiga näkyy entistä vahvemmin Ruutupalvelussa, jossa nähdään kauden aikana huimat 150 ottelua. Lentopalloa on luvassa näin kotikatsomoihin, jos ei nyt ihan joka päivä, niin kovin lähelle sitä! n SeurAA meStAruuSliigAA Internet: www.mestaruusliiga.fi Facebook: Mestaruusliiga Twitter: @mestaruusliiga Instagram: mestaruusliiga_suomi Tarjolla huikea määrä lentopalloa kotikatsomoihin SuomAlAiSjouKKueiden otteitA Voi SeurAtA alkavan kauden aikana ennätyspaljon kotikatsomostakin käsin. Ruutu-palvelu tarjoaa katsottavaksi ennätykselliset 150 Mestaruusliigan ottelua sekä Ford Store Levorannan (VaLePa) miesten ja Hämeenlinnan naisten Mestarien liigan kamppailut. Lisäksi Yle Areenan kautta on nähtävissä muut suomalaisjoukkueiden ottelut muissa Eurocupeissa. Jo viime kaudella Ruutu näytti satakunta Mestaruusliigan ottelua, mutta nyt laitetaan vielä paremmaksi. Lisäksi pelipäivät on jaettu nyt entistä laajemmalle, joten pelejä on tarjolla 5-6 iltana viikossa. Jo runkosarjassa luvassa on yli sata ottelua lähes yhtä monena eri päivänä. Miesten yhdeksän joukkueen liigan avauspäivänä 26.9. nähdään heti tulessa mm. mestarisuosikeiksi nostetut VaLePa ja Savo Volley: Akaa-Volley isännöi VaLePaa ja Team Lakkapää Savo Volleyta. Molemmat ottelut ovat myös Ruutu+ pelejä. Naisten liigan avauspelinä nähdään 29.9. LiigaPlokin ja hallitsevan mestarin Hämeenlinnan Lentopallokerhon kohtaaminen. Heti seuraavana päivänä Hämeenlinna kohtaa Nurmon Jymyn vieraissa ja WoVo Rovaniemi saa kylään Oriveden Ponnistuksen. Suoraan naisten Mestarien liigan lohkovaiheeseen selvinneen Hämeenlinnan kaikki ottelut on luvassa myöskin Ruutu -palvelusta yhteistyössä ISTV:n kanssa. Ford Store Levoranta puolestaan hakee lohkopaikkaa alkukierrosten kautta miesten Mestarien liigaan ja sen taivalta seurataan kaikkien otteluiden myötä myös Ruudussa. FSL aloittaa miesten Mestarien liigan 10. lokakuuta kotiottelulla turkkilaista Istanbul BBSK:ta vastaan ja Hämeenlinna puolestaan marraskuun lopulla oman historiallisen taipaleensa. Ruudun pääselostajana jatkaa toni FlinK ja kuultavissa on kauden aikana paljon muitakin valtakunnan lentopalloääniä. Yle Areena puolestaan on mukana kuuden suomalaisjoukkueen CEV Cupin ja Challenge Cupin taipaleessa suorilla lähetyksillä. Luvassa on lähetys kaikista kotiotteluista sekä mahdollisuuksia mukaan myös vieraspeleistä. CEVja Challenge Cupissa mukana ovat suomalaisjoukkueista Hurrikaani-Loimaa, Savo Volley, Perungan Pojat, LP Salo, Pölkky Kuusamo, LP Kangasala ja LiigaPloki. n 3.2018 KIILA 23
• KIILA 3.2018 24 mestaruusliiga TeKSTI marJa Puustinen KUVAT Jari kotka LiigaPloki – Pihtiputaan ihme K ulunut kesä on sisältänyt mukavaa vipinää pihtiputaalaisen LiigaPlokin taustalla: pelaajaneuvotteluja, yhteistyösopimuksia, pelaajien asumisjärjestelyjä. Alkamassa ei ole mikä tahansa kausi, sillä joukkue on ensi kertaa mukana Euroopan Cupeissa. – Pelaamme Euroopan kentillä Pihtipudas-joukkueena eli päätukijamme, oman kunnan nimellä, LiigaPlokin puheenjohtaja rAimo pärnänen kertoo. Lentopallon pääsarjassa starttaa jo kuudestoista kausi, ja joukkuetta luotsaa päävalmentaja Jukka Koskinen. Kymmentä viime joukkuetta on ollut kokoamassa manageri Arto ihAlAinen apunaan valmennustiimi ja varapuheenjohtaja mArtti KArjAlAinen . pArAS KotiyleiSö Viime kaudella LiigaPloki oli Mestaruusliigan nelonen. Lisäksi Pihtiputaan lukion lentopallolinjan joukkue otti Koululiikuntaliiton mestaruuden seitsemännen kerran, ja kakkossarjassa Plokin joukkue voitti oman lohkonsa. – Yksi Pihtiputaan ihmeen peruspilari on juuri LiigaPlokin, lukion lentopallolinjan ja lentopalloseura Plokin kiinteä yhteistyö, Raimo Pärnänen sanoo. Pelaajia LiigaPlokiin saadaan, vaikka palkoilla ei pystytä kilpailemaan ja opiskelupaikat ovat kaukana. Maine pelaajistaan hyvin huolehtivana, luotettavana seurana on kiirinyt kauas. Tilinpäätöskin on plussan puolella. Varoja hankitaan muun muassa pyörittämällä kirpputoria, huutokauppoja ja romunkeräystä. – Toiminta pienellä talousalueella vaatii jatkuvaa kekseliäisyyttä, ja pyyteettömien fanien talkootyöt ovat meille elinehto – samoin kuin yhteistyö seutukunnan yritysten kanssa, Raimo Pärnänen sanoo. Iso osa kuntalaisista on luomassa lentopallopöhinää, joka näkyy ja kuuluu myös katsomossa. Pelaajat kiittelevätkin noin 4 000 asukkaan Pihtiputaan kotiyleisöä Suomen parhaaksi. perSoonA peliSSä Tieto valmentaja juKKA KoSKiSen kolmannesta peräkkäisestä kaudesta paikkakunnalla sai monet pelaajat jatkamaan joukkueessa. LiigaPlokin joukkueelta löytyy ilmettä. – Työni perustana on hyvä joukkuehenki. Siksi satsaan ennen runkosarjan alkamista muuhunkin yhteiseen tekemiseen kuin lentopalloiluun, jo 19:ttä kauttaan mestaruusliigassa valmentava Koskinen kertoo. Hengen luominen vaatii herkkää silmää ja korvaa sekä kaikkensa antamista. – Olen itse täysillä mukana treeneissä. Kaikkien paikkojen pelaajille on saatava riittävä tempo ja riittävät toistot, mikä vaatii usean kentällisen mukana pitämistä joka harjoituksessa, Jukka sanoo. Koska hänkin on ollut viime vuosina luomassa Pihtiputaan ihmettä, työn jatkaminen tuntui luontevalta. – Tässä lentopalloyhteisössä on ihan oma fiiliksensä, esimerkiksi kun parikymmentä fania istuu joka ilta seuraamassa harjoituksia ja peleissä on kerta kerran jälkeen tunnelma katossa. Sen jälkeen on kuljettu pitkä matka, kun Ploki vuonna 2003 palkittiin kauden suomalaisena lentopalloilmiönä. Seuraavat 15 vuotta muuttivat ilmiön ihmeeksi, ja tarina jatkuu. n Pihtiputaalaisen LiigaPlokin menestystarinalle ei näy loppua. Takana on 15 vuotta liigassa, nyt edessä ovat Euroopan areenat. ”Iso osa kuntalaisista on luomassa lentopallopöhinää.”
• 3.2018 KIILA 25 minun lajini TeKSTI kimmo nurminen KUVAT tuiJa helanDerin arkisto Keuhkojensiirto palautti urheilun ilon Tuija Helanderille Tuija Helander muistetaan 400 metrin aitajuoksun kirkkaimpana tähtenämme. Hän juoksi 1980-luvulla olympialaisissa ja MM-kisoissa finaalissa ja voitti 10 kertaa Suomen mestaruuden. Paha keuhkosairaus lopetti urheilemisen moneksi vuodeksi, kunnes keuhkojen siirto toi liikunnan ilon jälleen takaisin ja muun muassa mahdollisuuden pelata lentopalloa – ja menestyä siinä.
• KIILA 3.2018 26 T uija Helander on nimittäin voittanut Suomen lentopallojoukkueessa viisi kertaa mestaruuden sydänja keuhkosiirrokkaiden EM-kisoissa. Kaikkiaan Suomi on voittanut mestaruuden seitsemän kertaa putkeen, viimeksi tänä vuonna Italiassa. – Olen syntyisin Eurasta ja siellähän kaikki pelasivat lentopalloa – paitsi minä ja pari muuta yleisurheilijaa. Eurassahan koululaisten peruslajeihin kuului lentopallo. Yleisurheilu vei minut kuitenkin mukanaan, Helander kertoo. Helander voitti 400 metrin aitajuoksussa 10 Suomen mestaruutta ja teki vuonna 1987 Suomen ennätyksen, 54,62, joka on edelleen voimassa. Los Angelesin olympialaisissa 1984 hän juoksi seitsemänneksi ja Rooman MM-kisoissa 1987 viidenneksi. Sitten alkoivat ongelmat. – Splitin EM-kisavuonna 1990 huomasin, etten pysty vetämään harjoituksia täysillä. Luultiin että se oli ylikuntoa. – Kun ensimmäinen ilmarinta minulla todettiin 1986, se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Lääkärit totesivat vaan, että onpa harmittava valuvika. Sitten kun tuli toiseenkin keuhkoon ilmarinta 1988, niin sitten jo vähän ihmeteltiin, että oho. – Suorituskyky ei vaan alkanut parantua ja tutkimuksissa huomattiin, että minulla oli jo vuosia ollut LAM (lymfangioleiomyomatosis). Se oli alkanut varmaan jo nuorena tyttönä. Tauti tuhoaa keuhkojen kudoksia ja se on aika harvinainen. – Vuonna 1992 todettiin, että sairaus on edennyt pitkälle. Kolmen vuoden päästä minut laitettiin happihoitoon ja viiden vuoden päästä sain keuhkojensiirron. – Kun suorituskyky leikkauksen jälkeen palasi oli aivan mielettömän mahtavaa päästä taas juoksemaan, Helander sanoo. – Keuhkojen siirroon jälkeen lähdin mukaan elinsiirtourheilijoiden toimintaan. Miehelleni on myös tehty keuhkojen siirto ja tapasimme niissä piireissä. Me molemmat innostuimme lentopallosta. – Suomi on nyt voittanut seitsemän kertaa peräkkäin sydänja keuhkosiirron saaneiden Euroopan mestaruuden lentopallossa. Olen mieheni kanssa ollut mukana viisi kertaa. Tänä vuonna ei oltu Italiassa ja kerran aiemminkin on jäänyt väliin. Sydänja keuhkosiirrokkailla on oma etujärjestö SYKE ry, jonka lentopallojoukkue kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa viikonlopun leirille ja siellä on pelailtu paikallisten harrastajaporukoiden kanssa. Joskus on ollut ulkopuolisia valmentajia vetämässä harjoituksia. – EM-joukkueissa on ollut miesten lisäksi 1-2 naista minun lisäkseni. MM-kisoissa on pakko olla aina vähintään yksi nainen kentällä ja niin oli EM-kisoissakin ennen, mutta ei enää tänä vuonna. Minulla on sairauteni vuoksi lentokielto ja kisoihin pitää aina mennä maitse. Miehellänikin oli siinä ennen kisoja pientä vaivaa, niin päätettiin, että ei nyt tällä kertaa lähdetä. – MM-kisoissa Malagassa viime vuonna meillä oli mitali selkeänä tavoitteena, mutta me jäätiin neljännelle sijalle. Me ei tiedetty, että jokainen piste lasketaan sijoituksia määriteltäessä ja me otettiin liian löysästi alkupeleissä. Luultiin, että voitot riittää. Malagan MM-kisoihin osallistui yhteensä 52 maata ja yli tuhat kilpailijaa useissa eri lajeissa. – SYKEn lentopallojoukkueessa on puolet keuhkosiirrokkaita ja puolet sydänsiirron saaneita. NuorimLentopallosta on tullut uusi laji entiselle aitajuoksijalle. Tuija Helander lenkkeilee säännöllisesti. Sormilyönti lähtee Eurassa järjestetyllä leirillä 2012.
• 3.2018 KIILA 27 Sydänja keuhkosiirrokkaiden EM-kisoissa Vantaalla 2016 Suomi otti kultaa joukkueella Isto Törrönen (vas.), Juha Ojastenmäki, Risto Aholainen, Reijo Hilli, Tuija Helander, Teijo Hietanen ja Jukka Saarinen. Tuija Helander kiitää 400 metrin aitajuoksussa Rooman MMkisoissa 1987. mat ovat kolmekymppisiä ja vanhimmat hiukan yli 60 vuotta. Elinsiirtourheilijat ovat valtaosaltaan keskiikäisiä, 40-60-vuotiaita. – En osaa sanoa miksi Suomen joukkue on niin hyvä. Ehkä lajia on vaan harrastettu innokkaasti ja kun saadaan hyvä porukka kasaan, niin se houkuttelee lisää muitakin pelaajia. Olemme yrittäneet kartoittaa löytyisikö joukkueeseen nuorempiakin pelaajia. – Kun lentopalloa enemmänkin pelannut Reijo Hilli tuli mukaan joukkueeseen, niin peliin tuli vähän ammattimaisempaa meininkiä. Pelaajilla on selkeämmät roolit ja peli on organisoidumpaa. Itse olen lähinnä yleispelaaja ja olen passannutkin. Pitäisi vaan saada enemmän tuntumaa palloon ja lisää pelirutiinia. Sydänja keuhkosiirron saaneiden Euroopan mestaruuskilpailut ovat monilajikisoja. Isoin laji on yleisurheilu ja lisäksi on mm. uintia, keilailua, pyöräilyä, sulkapalloa, petankkia ja dartsia. Ja jokaisella urheilijalla on mahdollisuus osallistua viiteen yksilölajiin ja viestiin sekä lentopalloon. – Pitäähän sitä tietysti ottaa osaa maksimäärään lajeissa kun sinne asti mennään. – EM-kisoissa olen lentopallon lisäksi pelannut sulkapalloa ja kilpaillut tietysti monissa yleisurheilun lajeissa. Olen juossut 100 ja 200 metriä, hypännyt pituutta ja korkeutta, työntänyt kuulaa ja heittänyt palloa. Siitä on tietysti paljon apua, kun on yleisurheilutausta ja mitaleita on kyllä tullut paljon. Ehkä sen takia olen etsinyt uutta haastetta ja 2014 Vilnassa osallistuin 4 kilometrin maastojuoksuun. Se oli kyllä vaikeaa minulle juosta yhtäjaksoisesti noin pitkä matka. – Minulle on ollut urheilijataustasta hyötyä, kun olen valmistautunut EMja MM-kisoihin. Olen asettanut itselleni selkeitä tulostavoitteita yleisurheilulajeissa. Helander työskentelee nykyään toimittajana ja valmentajana sekä tekee myös liikunnanopettajan sijaisuuksia Eurassa. – Huippu-urheilijan uran aikana oli ehkä hienointa se tunne, että on hyvässä kunnossa ja juoksu kulkee sekä se fiilis MM-kisoissa ja olympialaisissa. Toisaalta hienoa oli joukkueen mukana eläminen, sieltä tulleet ystävät ja isot hauskat persoonat joukkueessa, Tuija Helander muistelee. n Tuija Helander • s. 23.5.1961 eurassa • edustanut euran Raikua ja Turun Urheiluliittoa • Yleisurheilussa päälaji 400 metrin aitajuoksu • 7. sija Los Angelesin olympialaisissa 1984 • 5. sija MM-kisoissa Roomassa 1987 • 10 SM-kultaa (1977-1990) 400 m aidoissa, 2 hopeaa ja 1 pronssi • 2 SM-kultaa 400 metrillä, 1 hopea • 1 SM-hopea 100 metrillä • ennätysaika 400 m aidoissa 54,62 vuodelta 1987 on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys • Valittiin vuoden vammaisurheilijaksi 2005 • Kilpailee sydänja keuhkosiirrokkaiden kisoissa useissa lajeissa. faktat Suomessa tehtiin 24 keuhkonsiirtoa viime vuonna ja yhteensä 374 elinsiirtoa. Vuoden 2017 elinsiirroista 240 oli munuaissiirtoja, 63 maksansiirtoja, 26 sydänsiirtoja ja 21 haimansiirtoja. Elinsiirroista 24 tehtiin lapsille – 13 munuaissiirtoa, 6 maksansiirtoa ja 5 sydämensiirtoa. Elinluovutuksia saatiin 116 luovuttajalta, kun niitä edellisvuonna saatiin 132 luovuttajalta. Elinluovuttajia tarvitaan kipeästi lisää. Esimerkiksi munuaissiirtoa odotti vuoden vaihteessa 460 potilasta ja sydänsiirtoa 36 potilasta.
• onneA Suomen naisten maajoukkue! 30 vuoden taika rikki – ensi vuonna mukana EM-kisoissa!
• onneA Suomen naisten maajoukkue! 30 vuoden taika rikki – ensi vuonna mukana EM-kisoissa!
• KIILA 3.2018 30 mieSten 1-SArjAn jouKKueet AitolAhden riento Valmentaja: Ahti Viita Kotisali: Hervannan Vapaa-aikakeskus jyVäSlentiS Valmentajat: Juhana Autio, Jarno Huupponen, Mikko Häyrinen Kotisalit: Viitaniemen ammattiopisto, Jyväskylän Monitoimitalo KAreliAn hurmoS Valmentaja: Aigars Birzulis Kotisali: Joensuun Urheilutalo KArhulAn VeiKot Valmentaja: Esa Piipari Kotisali: Karhulan liikuntahalli KuortAne Valmentaja: Manlio Puxeddu Kotisali: LähiTapiola Areena KyKy-betSet KyyjärVi Yhteyshenkilö: Hannu Kalliojärvi Kotisali: Kyyjärven Liikuntahalli lempäälän KiSA Valmentaja: Tapani Nyström Kotisali: Hakkarin liikuntahalli mAAningAn mAhti Valmentaja: Pasi Seppänen Kotisalit: Pielaveden liikuntahalli, Pohjantien koulu nApApiirin pAlloKetut Valmentaja: Matti Alatalo Kotisali: Keltakankaan liikuntahalli nurmon jymy Valmentaja: Slobodan Krljic Kotisali: Nurmohalli rAntAperKiön iSKu Valmentaja: Oskar Muurinen Kotisali: Pyynikin palloiluhalli tuto Volley Valmentaja: Ruslan Zbankov VAmmAlAn lentopAllo Valmentaja: Arto Mäkinen Kotisali: Sylvään Sali nAiSten 1-SArjAn jouKKueet juju joenSuu Valmentaja: Matti Hämäläinen Kotisali: Joensuun Urheilutalo jyVäSlentiS Valmentaja: Tuulevi Piesanen Kotisali: Viitaniemen ammattiopisto, D-sali KAreliAn hurmoS Valmentajat: Marko Räsänen, Aigars Birzulis Kotisali: Joensuun Urheilutalo KouVolAn lentopAlloilijAt-57 Valmentaja: Miamari Korpelainen Kotisali: Kuntotalo KuortAne Valmentaja: Pertti Honkanen Kotisali: LähiTapiola Areena lp VAmpulA Yhteyshenkilö: Juhani Leppänen Kotisali: Ammattija yrittäjäopisto lp VieSti AKAtemiA Valmentaja: Janne Harju Kotisali: Salohalli nAArASleijonAt / helSinKi Volley Valmentaja: Kirsi Hyttinen Kotisali: Töölön kisahalli oulun KiSKo Valmentaja: Sami Tervonen Kotisali: Oulun Urheilutalo puijo wolley Valmentaja: Elina Salomäki Kotisali: Pohjantien koulu pumA-Volley Valmentaja: Juho Rajala Kotisali: Puistolan urheilutalo rAiSion urheilijAt Valmentaja: Marko Rantanen Kotisali: Kerttulan Liikuntahalli rAntAperKiön iSKu Valmentaja: Jari Tolvanen Kotisali: Kaukajärven vapaa-aikatalo Sekä miesten että naisten 1-sarjassa pelaa tällä kaudella 13 joukkuetta ja ne pelataan yksilohkoisina. Sarjojen avauspelit isketään lauantaina 15. syyskuuta. Miesten ja naisten 1-sarjat alkavat 15.9. Kilpaja harrastesarjat uudistuvat Suomen lentopAlloliitto uudiStAA sarjamuotoisen harrastetoiminnan. Tärkeimpänä tavoitteena on saada lajin harrastajat näkyviin ja tuoda samalla kaikki sarjamuotoista pelaamista harrastavat yhteisen katon alle. Uudistuneeseen alueiden pyörittämään 3-sarjaan otetaan mukaan kaikki kilpailumielessä lentopalloa pelaavat. Lentopalloliiton tavoitteena on saada sekä miesten että naisten 3-sarjaan vähintään 10 lohkoa, jolloin pelimatkat jäävät sopivan mittaisiksi. Tämä helpottaa varsinkin uusien joukkueiden kilpailutoiminnan aloittamista. Alueellisten 3-sarjojen lisäksi pelataan paikallissarjoja eli 4ja 5-sarjoja. Ne sopivat harrastajille, joille kilpapelaaminen ei ole niin tärkeää. Lohkot muodostetaan maantieteellisesti pienelle alueelle, jolloin myös vieraspeleihin on lyhyet matkat. Kolmantena alueiden sarjatasona järjestetään harrastesarjat, jotka sopivat erinomaiseksi kuntoilumuodoksi esimerkiksi työpaikkaja kaveriporukoille. Kausi huipentuu keväällä pelattaviin valtakunnallisiin 3ja harrastesarjojen lopputurnauksiin. n
• Pelipassit tulivat yKSi tämän SArjAKAuden uutuuKSiStA on pelipassi. Pelaajalisenssit ovat historiaa. Pelipassi antaa pelaajalle oikeuden pelata aikuisten tai nuorten sarjoissa, masters-sarjoissa tai beach volleyn turnauksissa. Lentopalloliiton nettisivuilta löydät kaikki tiedot eri pelipassivaihtoehdoista ja -hinnoista sekä pelipassiin sisältyvästä vakuutuksesta, joka on mahdollista hankkia pelipassin oston yhteydessä. Siellä on myös tietoa, mihin pelipassi vaaditaan. Pelipassisivustolta voi ostaa pelipassin helposti Suomisport-palvelun kautta. Kauden 2018-19 pelilupa astuu syyskuussa voimaan sen maksuhetkestä. Jos kauden 2018-19 pelipassiin sisältyvä vakuutus hankitaan syyskuun aikana, se astuu takautuvasti voimaan syyskuun 2018 alusta. Jos vakuutus hankitaan lokakuussa 2018, se astuu voimaan maksuvuorokautena klo 24.00 tai maksuhetkestä, jos siitä on tarvittaessa esittää maksutosite. Nuorten kilpapassilla voi pelata kaikilla aikuisten sarjatasoilla. Nuorille voidaan lunastaa myös vakuutukseton lisenssi, jolloin pelipassia hankittaessa järjestelmään tulee päivittää pelaajan oman vakuutuksen tiedot. n Sähköinen pöytäkirja tulee sarjapeleihin lentopAlloliitto on edennyt digitAliSAAtioSSA merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Beach volleyn kiertueilta sähköinen pöytäkirja on tuttu, samoin Power Cupissa tulospalvelua hoidettiin puhelimilla. Seuraavana vuorossa on sisäpalloilun uudistus, jota on valmisteltu koko kulunut vuosi. miKSi SähKöiSeen pöytäKirjAAn Siirrytään? – Tavoiteltavat hyödyt ja toiminnallisuudet ovat laajat. Vieraspelejä seuraavan katsojan kokemus parantuu merkittävästi. Pöytäkirjan digitalisointi mahdollistaa vieraspelin liveseurannan. Periaatteessa kaikki, mitä kirjuri kirjaa, näkyy julkisena kotisohvalle esimerkiksi pisteet, vaihdot ja aikalisät. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi pelipassien tarkistus ja yksinkertainen pistepörssi. Uskon, että lentopallon seuraaminen on jatkossa mielekkäämpää, Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtaja SAmi heiKKiniemi sanoo. onKo SähKöiSen pöytäKirjAn Käyttäminen VAiKeAA? – Uudistus on laaja ja siihen liittyy edellisenä päivänä tehtävää työtä kokoonpanojen osalta. Paperisesta pöytäkirjasta tuttu pelaajien kokoonpanon kirjoittaminen poistuu. Kokemukseni mukaan sovellus helpottaa kirjurointia esim. sovellus näyttää automaattisesti seuraavan syöttäjän, aikalisillä juoksee 30 sekunnin kello, erän ja ottelun kestot sovellus laskee itse. onKo piStepörSSin Käyttäminen pAKolliStA? – Urheilu on viihdettä. Pienessä mitassa oman joukkueen taustajoukoille kasvaen aina paikalliseen, jopa kansalliseen kiinnostukseen. Pistepörssi on helppo ja hauska tapa tuoda pelaajia tunnetuksi ja lisätä positiivista seuraajakokemusta. Minun on vaikea nähdä lisäarvoa tuovaa toimintoa pakkona. KoSKA SoVelluS on VAlmiS? – Sovellusta on testattu ja käytetty keväällä 2018 ensin toukokuun alue-SM-kisoissa Mikkelissä, kesän beach volleyn kiertueilla ja kesäkuun Power Cupissa, jossa karvalakkimalli sovelluksesta oli jo tuotannossa. Kehittämistä ja testaamista on jatkettu. Viimeinen testaus on suunniteltu alueSM-kisojen yhteyteen 7.–9.9. Rovaniemelle. n MARKKU ”MäSI” MäKINeN 3.2018 KIILA 31 pelipASSeiStA löydät liSää tietoA liiton nettiSiVuiltA www.lentopalloliitto.fi/urheilua/kilpailu/pelipassit
• KIILA 3.2018 32 Näin tuulettavat Suomen parhaat biitsarit beach volleyn sm-lopputurnaus TeKSTI heikki kiiskinen KUVAT ari hyvönen B each volleyn SM-lopputurnaus pelattiin elokuun toisena viikonloppuna Jyväskylän satamassa ja Tuomiojärven rannalla. Aikuisissa Suomen mestaruutta juhli kaksi nuorta tulevaisuuden lupausta sekä kaksi kokenutta konkaria. Naisissa SM-kultaan pelasivat niinA AhtiAinen (21) ja riiKKA lehtonen (39), miehissä SAnteri Siren (22) ja jyrKi nurminen (27). Mestaruus oli Ahtiaiselle ja Sirenille ensimmäinen, Nurmiselle neljäs ja Lehtoselle peräti kymmenes. l beAch Volleyn Sm-mitAliStit 2018 u16pojAt u18tytöt u14pojAt u14tytöt u16tytöt u18pojAt •Internet www.beachvolley.fi •Facebook Beach volley Suomi •Twitter @bvsuomi •Instagram @bvsuomi •Hashtagit #biitsi ja #biitsikuuluukaikille Seuraa beach volleyta somessa
• KAiKKi tuloKSet löytyVät torneopAliStA: https://beachvolley.torneopal.fi/ miehet 1. Jyrki Nurminen / Santeri Siren 2. Pyry Topio / Janne Marttila 3. Pekka Piippo / Teppo Pulkkinen nAiSet 1. Riikka Lehtonen / Niina Ahtiainen 2. Anniina Parkkinen / Taru Lahti-Liukkonen 3. Aliisa Vuorinen / Vilhelmiina Prihti u18-pojAt 1. Santeri Saarimäki / Arttur Pennanen 2. Ville Kattelus / Sebastian Pozo-Hernandez 3. Pyry Puronaho / Eemi Pöllänen u18-tytöt 1. Jessica Salminen / Netta Laaksonen 2. Aino-Kaisa Etelä / Hilla Nousiainen 3. Nea Kilpinen / Tessa Lauri u16-pojAt 1. Luka Marttila / Urho Rytsä 2. Ilja Ivanov / Matti Pennanen 3. Leevi Väänänen / Joonas Kontio u16-tytöt 1. Emilia Marjakoski / Ada Aronen 2. Inka Sairiala / Sofia Lehto 3. Sofia Mäkitalo / Linnea Hautala beAch Volleyn Sm-mitAliStit 2018 TEAMWEAR Olemme mahdollistaneet uusien urheilutarinoiden syntyä jo vuodesta 1924 lähtien yhteistyössä niin pienten kuin suurten urheiluseurojen kanssa, lajista tai tilanteesta riippumatta. Suomessa suunniteltu Umbro TeamWear -seuratekstiilimallisto jatkaa näiden tarinoiden uudelleenkirjoittamista, nostamalla jokaisen urheilusuorituksen huippuunsa. umbro.fi/team kari.toivonen@sultrade.fi Tutustu mallistoon ja pyydä tarjous u14-pojAt 1. Nooa Marttila / Samuel Salminen 2. Topi Tuomisto / Tuomo Kortesuo 3. Paavo Ristiniemi / Lauri Niemi u14-tytöt 1. Iida Pöllänen / Enni Övermark 2. Netta Tolvanen / Viivi Riihimäki 3. Eevi Lehmus / Riikka Sikiö miehet 35 1. Jaakko Keskitalo / Marko Peltonen 2. Jarmo Viljamaa / Janne Äijö 3. Pasi Iisakkala / Ville-Veikko Savolainen nAiSet 35 1. Heli Kakko / Sari Tauriainen 2. Tia-Kaarina Heimala / Kati Peltonen 3. Anu Lehiö / Kirsi Valkeavuori miehet 40 1. Tero Leikas / Pasi Iisakkala 2. Jarto Tarpio / Janne Äijö 3. Sami Oksanen / Jari Puura miehet 45 1. Ilkka Hentinen / Kimmo Tarvainen 2. Sauli Lehtinen / Tero Niiranen 3. Juho Kauppinen / Mika Vanamo nAiSet 45 1. Inka Kuitunen / Pauliina Tamminen 2. Päivi Malkki / Paula Veijalainen 3. Ülle Siimon / Anne Verlin miehet 50 1. Juho Kauppinen / Kari Hukkinen / Mika Vanamo 2. Kimmo Tarvainen / Herkko Mäensivu 3. Jarmo Lahtinen / Terho Toukola / Mikko Kangasmetsä nAiSet 50 1. Sanna Veijalainen / Päivi Malkki 2. Päivi Vihma / Ritva Oksanen 3. Kati Viinikainen / Marianna Loikala miehet 55 1. Jyrki Hänninen / Jari Lankinen 2. Mikko Kangasmetsä / Jarmo Lahtinen 3. Arto Marttila / Jouni Siika-aho nAiSet 55 1. Seija Malkamäki / Päivi Malkki 2. Pirjo Apunen / Tuula Lindholm 3. Marja-Leena Heinonen / Päivi Ryynänen tuloKSet
• Lehtonen ja Ahtiainen yhdeksänneksi Hollannin EM-hiekalla beach volleyn arvokisat TeKSTI heikki kiiskinen KUVAT Cev JA Fivb iiKKA lehtonen ja niinA AhtiAinen nappasivat yhdeksännen sijan heinäkuun puolivälissä Hollannissa pelatuissa beach volleyn EM-kisoissa. Kaksikko voitto oman alkulohkonsa, mutta turnaus päättyi jatkopelien toisen kierroksen tappioon lopulta EM-pronssille yltäneelle tshekkiläisparille bArborA hermAnnoVá/mArKetA SluKoVA . Yhdeksänteen sijaan EM-kisoissa ylsivät myös U18-nuoret VilhelmiinA prihti/oonA ojAlA jA Arttur pennAnen/SAnteri SAArimäKi . l SuomAlAiSet beAch Volleyn KärKipArit eivät ehdi juuri lomaa viettää, sillä karsintaturnaukset Tokiossa vuonna 2020 järjestettäviin kesäolympialaisiin käynnistyvät jo syys-lokakuussa, jolloin ohjelmassa ovat FIVB:n World Tourin turnaukset Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Tokioon on käytännössä neljä eri reittiä: FIVB:n ranking (15 paikkaa), maanosien karsintaturnaukset (5 paikkaa), erillinen olympiakarsintaturnaus (2 paikkaa) ja vuoden 2019 MM-kisat (1 paikka). Lisäksi Japanille on taattu kotikisoihin yksi paikka sekä miesten että naisten sarjaan. Rankingpisteitä lasketaan 1.9.2018–14.6.2019 välisenä aikana pelattavista FIVB:n 1-5 tähden turnauksista sekä maanosien mestaruuskisoista. Muut olympiakarsintaturnaukset pelataan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Maakiintiö kisoihin on kaksi paria/sarja. l R Tokion olympiakarsinta starttaa syyskuussa SuomAlAiSpArien em-SijoituKSet Aikuiset: 15.–22.7. Haag, Rotterdam, Utrecht ja Apeldoorn, Hollanti Riikka Lehtonen / Niina Ahtiainen 9. ja Taru Lahti Liukkonen / Anniina Parkkinen 17. U22: 26.–29.7. Jurmala, Latvia Vilhelmiina Prihti / Ida Sinisalo 9. ja Vili Topio / Janne Marttila 17. U20: 27.6.–1.7. Anapa, Venäjä Vilhelmiina Prihti / Aliisa Vuorinen 17. ja Valtter Pennanen / Vili Topio 17. U18: 16.–19.8. Brno, Tshekki Vilhelmiina Prihti / Oona Ojala 9. ja Arttur Pennanen / Santeri Saarimäki 9. Vuoden 2019 beach volleyn aikuisten MM-kisat pelataan 28.6.–7.7. Hampurissa, EM-kisat puolestaan 5.–11.8. Moskovassa. KIILA 3.2018 34
• 3.2018 KIILA 35 Suomen naiset 12. sijalle MM-kisoissa Koululentiskampanjaan ehtii vielä mukaan istumalentopallo TeKSTI aino linnamaa S uomi sijoittui 12. sijalle naisten istumalentopallon MM-kisoissa Hollannissa. Alkulohkossa Suomi voitti Egyptin, mutta muissa peleissä tuli tappioita. – Kaiken kaikkiaan oltiin MM-kisoissa niillä sijoituksilla, jotka meille kuuluukin. Hyvällä tuurilla oltaisiin voitu mennä pari sijaa ylemmäs, kertoo jAri lAnKinen , Suomen naisten istumalentopallomaajoukkueen päävalmentaja. Joukkueen seuraavat arvokisat ovat ensi kesänä Unkarissa 13.–21. heinäkuuta järjestettävät EM-kisat. – Joukkueen pelaajien sopimukset päättyivät näihin MM-kisoihin, että nyt sitten katsotaan ja neuvotellaan pelaajien kanssa jatkosta. Tietysti mielellään muutaman uuden pelaajankin tähän ottaisi mukaan. Kyllä täälläkin nyt huomattiin, että tämän hetkinen rosteri on aika pieni ja kevyt. Tästä eteenpäin ja kohti EM-kisoja, kommentoi päävalmentaja Jari Lankinen istumalentopallomaajoukkueen jatkoa. Suomen jouKKue mm-KiSoiSSA: Helena Skogström, Satu Kuisma, Hanna-Maria Sariluoto, Annukka Jäätteenmäki (C), Karoliina Halme, Sari Virta, Raisa Möller, Petra Pakarinen, Anne Mäki. Valmennus ja joukkueenjohto: Jari Lankinen, päävalmentaja, Sari Virta, apuvalmentaja, Nora Isomäki, apuvalmentaja, Johanna Kotikangas, fysioterapeutti, Helena Skogström, joukkueenjohtaja, Jaana Laurila, huoltaja, Aino Linnamaa, tiedottaja ja Raija Rosendhal, avustaja. n Vuoden 2018 KoululentiSKAmpAnjAn ilmoittAutuminen on parhaillaan menossa ja päättyy 8.10. Tuttuun tapaan koululentiskampanjaa vietetään loka-marraskuun vaihteessa, viikolla 44 (29.10.–2.11.2018). Kampanjan aikana Lentopalloliitto julkaisee joka päivä yhden vinkkivideon koululentistunneille. Lisäksi kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille kouluille lähetetään Mikasan SKV5 -lentopallo. Tämän mahdollistaa koululentiskampanjan pitkäaikainen yhteistyökumppani Lähitapiola. Koululentiskampanja on kasvattanut suosiotaan tasaisesti vuosittain. Viimevuoden kampanjaan ilmoittautui 490 koulua ja 115 000 oppilasta. Tämän vuoden kampanjaan lähdetään tavoittelemaan mukaan 550 koulua ja 130 000 oppilasta. Suosion kasvu on osallistujamäärien lisäksi näkynyt sosiaalisen median kanavien seuraajamäärissä. Koululentis löytyy YouAlkulohko D 15.7. Ukraina – Suomi ....3-0 (25-15, 27-25, 25-22) 16.7. Egypti – Suomi ......1-3 (26-24, 9-25, 17-25, 22-25) 17.7. Suomi – Brasilia .....0-3 (7-25, 11-25, 17-25) Jatko-ottelut 19.7. Sijat 9-12 (lohko 3:set) Japani – Suomi ...............3-0 (26-24, 25-21, 25-19) 20.7. Loppusijoitusottelu sijat 11-12 Suomi – Ruanda .............0-3 (18-25, 17-25, 23-25) Suomen ottelut mm-KiSoiSSA Istumalentopallon naisten maajoukkue tähtää seuraavaksi ensi vuoden EM-kisoihin. Tuben lisäksi Facebookista ja Twitteristä, joten kyseiset mediat kannattaa laittaa seurantaan. n
• KIILA 3.2018 36 Koko perheen Rovaniemi: 10 x koettavaa power cup 2019 pAjAKylä nApApiirillä SijAitSeVA joulupuKin pAjAKylä on avoinna vuoden jokaisena päivänä ja vuoden jokaisena päivänä sieltä löytyy myös Rovaniemen tunnetuin asukas, Joulupukki. Joulupukin pääpostissa voit kirjoittaa seuraavan joulun joulukortit valmiiksi. Tontut postittavat ne perille jouluksi. Joulupukin Pajakylästä löydät myös Iittalan, Marimekon ja luksusbrändi Balmuirin myymälät. huimA ounASVAArAltA SAntASportin urheiluopiSton vierestä löydät koko perheen seikkailupuisto Huiman. Huimassa on kymmenen erilaista rataa, joissa kiipeillään puiden lomassa siltoja, köysiä, verkkoja ja puomeja pitkin. Radat nousevat jopa seitsemän metrin korkeuteen. Puisto soveltuu yli neljävuotiaille. Ensi kesän Power Cup kutsuu kaikki lentisjunnut Rovaniemelle, joka on vierailijoille todellakin tutustumisen arvoinen paikka. Siellä on Power Cupin osallistujille paljon koettavaa, vaikka koko perheen voimin. Tässä 10 vinkkiä Rovaniemelle tulijoille. Seikkailupuisto Huiman kiipeilyradoilla viihtyy koko perhe. Joulupukkia pääsee tapaamaan vuoden jokaisena päivänä Joulupukin Pajakylässä Napapiirillä.
• 3.2018 KIILA 37 Kulttuuripassilla koko perhe pääsee tutustumaan Lapin kulttuuriin ja taiteeseen. Kuvassa tiedekeskus ja museo Arktikum. Rovaniemellä on useita yleisiä uimarantoja. Suosituimmat ovat Valdemarin ranta ja Ounaspaviljongin uimaranta. Kemija Ounasjoen suistot ovat maisemallisia paikkoja kokeilla SUP-lautailua. rollohAlli + hoplop trAmpoliinit, Volttimontut jA ilmAVolttirAdAt löytyvät liikuntapuisto Rollohallista. Hallissa on useita eri lajien suorituspaikkoja, joten voit liikkua monipuolisesti ja sinulle sopivalla tasolla. Rollohallin kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee myös HopLop sekä pieni ravintola, josta löydät evästä. KulttuuripASSi roVAniemen Kolmen SuurimmAn KulttuuriKohteen – Korundin, Arktikumin ja Pilkkeen – ovet avautuvat samalla kulttuuripassilla koko perheelle. Passilla voit tutustua Arktisen alueen tutkimukseen ja Lapin historiaan Arktikumissa, pohjoisten metsien moniin merkityksiin Pilkkeessä ja pohjoiseen nykytaiteeseen Kulttuuritalo Korundissa. Kulttuuripassia myyvät kolme edellä mainittua museota sekä Visit Rovaniemen matkailuinfo Lordinaukiolla. rAnnAt KAhden Suuren joen, Kemijoen jA ounASjoen , risteyksessä sijaitseva Rovaniemi on monien rantojen kaupunki. Viralliset ja lapsiystävälliset rannat löydät Jätkänkynttilän sillan itäpuolelta, jossa sijaitsee Valdemarin ranta, sekä Ounaspaviljongin kupeesta, jossa on Ounapaviljongin uimaranta. Jokien varrella on useita pieniä hiekkarantoja ja -särkkiä. ruoKA & juomAt läheS joKAiSellA ydinKeSKuStAn KAdullA on ravintola, joillakin useampia. Löydät ravintoloita myös kaikista kolmesta ostoskeskuksesta, Sampokeskuksesta, Revontulesta ja Rinteenkulmasta. Rovaniemellä on paljon erilaisten kansainvälisten keittiöiden ravintoloita sekä Lappi-henkisiä fine dining -ravintoloita, brunssipaikkoja ja lounasravintoloita. rAnuAn eläinpuiSto tunnin AjomAtKAn pääSSä roVAniemeltä pääset tapamaan jääkarhuja. Ranuan eläinpuiston jääkarhujen Venuksen ja Manassen lisäksi puistossa asuu muun muassa myskihärkä, ruskeakarhu sekä moni Suomen luonnon tuttu ja vähemmän tuttu asukki. Puistossa asuu yhteensä noin 50 arktista eläinlajia. luontopolut roVAniemi on portti upeiSiin retKeilymAAStoihin. Koivusaaren luontopolku aivan kaupungin kyljessä avaa upeat maisemat jokisuistoon. Ounasvaaran monet polut tutustuttavat vaaranmaisemaan ja metsään. Napapiirin retkeilyalueelta löydät esteettömät reitit, joiden kulkeminen onnistuu myös lastenrattaiden kanssa. Kemijoen helmi mAiSemAriSteily on KlASSiKKo, jota ei kannata jättää välistä. Jokisuistoon suuntautuvan risteilyn aikana kapteeni kertoilee nähtävyyksistä. Kemijoen Helmen kotilaituri on Kemijoen rannassa Koskikadun päässä, aivan kaupungin keskustassa. Helmi risteilee myös iltaisin. SuppAilu jo muutAmAn KeSän AjAn joKiSuiStoSSA on nähty suppailijoita, SUP-laudoilla melovia ihmisiä. Kaupunki ja vehreä jokisuisto avautuvat melojille veden päältä. Isommalle SUP-laudalle mahtuu kaksi henkilöä. SUP-lautoja Rovaniemellä vuokraavat Arctic Joy ja Lapland Safaris. n
• KIILA 3.2018 38 Lapin Urheiluopisto Santasport Lapin Urheiluopisto | Hiihtomajantie 2, 96400 Rovaniemi | santasport.fi VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: sales@santasport.fi | +358 (0) 20 798 4222 power cup 2019 TeKSTI rovaniemen PaikallisPäällikkö terhi-maria mäkikyrö Rovaniemi kutsuu yöttömän yön poweriin roVAniemi on SAAnut järjeStettäVäKSeen vuoden 2019 Power Cupin. Lapin eksotiikka ja yötön yö tarjoavat loistavat puitteet toteuttaa hieman erilainen Power cup. Vahvat elämykset, kiireettömyys ja hyvä palvelu ovat järjestelyiden kulmakivet. Napapiirillä kun ollaan, niin turnauksen suojelijana toimii itseoikeutetusti joulupukki. Tapahtuman erityisenä kruununa voidaan pitää yöttömän yön pelejä, sillä kisadiscon sijaan Rovaniemellä otetaan valoisuudesta kaikki irti pelaamalla yöttömässä yössä livemusiikista nauttien. Kisa-alueen yhteen sovittavana liimana toimii tapahtumaalueen ytimessä oleva lappilaishenkinen kisatori. Torilla on paljon näkemistä ja kokemista, kuten mm. poroajelua, monenlaisia musiikki-ja tanssiesityksiä ja on siellä myös kasoittain varastoitua lunta. n SAntASportin KiSAKeSKuS SijAitSee luonnonKAuniillA Ounasvaaralla. Tapahtuman tavoitteena on tuottaa osallistujille elämyksellinen ja kiireetön oleskelu. Kisaohjelman puitteissa on mahdollisuus nauttia monenlaisesta oheisohjelmasta aivan pelikenttien kupeessa. Jo parissa minuutissa pelien jälkeen joukkue voi olla laavulla nautiskelemassa tikkupullaa ja nokipannukahvia. Metsästä löytyy toiminnallista tekemistä kuten geokätköilyä, frisbeegolfia tai voi vaikkapa opetella oman kisatanssin askeleita. Menevämpää tekemistä kaipaaville on tarjolla seikkailupuisto Huiman ja kesäkelkkaradan myötä hurjempiakin haasteita. Historiaa henkivä Ounasvaara tarjoaa myös mahdollisuuden omatoimiseen luonnosta nauttimiseen kävellen, pyöräillen tai vaikkapa suunnistaen. Meillä ei ole pakko kiiruhtaa, vaan välillä voi vain henkäistä ja nauttia hetkestä! n Monipuolinen ounasvaara Tuu sieki pellaamaan!
• 3.2018 KIILA 39 Rovaniemelle on helppo tulla roVAniemi Voi tuntuA KAuKAiSeltA pAiKAltA , mutta sinne on erittäin helppo tulla. Hyvän maantieverkoston lisäksi juna-ja lentoyhteydet helpottavat ja nopeuttavat kulkemista. Järjestäjä neuvottelee mahdollisista lisävuoroista ja turnauksen aikataulu pyritään rakentamaan, niin että kulkeminen julkisilla kulkuneuvoilla on vaivatonta. n KurKiStuS KuliSSeihin Seuraamme tässä juttusarjassa talkooväen tunnelmia valmisteluissa kohti Rovaniemen Power Cupia kesäkuussa 2019. Tervehdys ! mie olen jolAngin mAri ja olen saanut suuren kunnian työskennellä Rovaniemen Power Cupin kahviopäällikkönä! Täällä ollaan jo tovi valmistauduttu ensi kesän suureen tapahtumaan. Muistan kuin eilisen päivän sen tunteen, kun saimme tietää toukokuussa 2017, että saimme vuoden 2019 Power Cupin järjestettäväksemme. Meillä on täällä pohjoisessa tosi kiva yhdessä tekemisen meininki ja tuntui, että saman tien alkoi seuraväki innostua ja valmistautua turnaukseen. Meille tuli jopa ensimmäiset talkooilmoittautumiset heti uutisen julkistamisen jälkeen. Jo hakemuksen tekovaiheessa istuimme järjestelytoimikunnan ydinporukalla alas useita kertoja kevään 2017 aikana ja oikeastaan silloin jo Rovaniemen Powerin tärkeimmät isot linjaukset on tehty. Valinnan jälkeen olemme jatkaneet palavereiden pitoa ja nyt syksyn koittaessa käynnistämme viralliset toimikunnan kokoukset. pArAS pAiKKA oppiA powerin järjeStämiSen niksit on itse Power Cup ja mehän lähdettiin turnauspäällikkö terhi-mAriA mäKiKyrön kanssa kesäkuisena maanantai iltana kohti Kuopiota intoa puhkuen. Meillä oli messuosasto suunniteltuna ja auto täynnä kampetta, joulupukin valtavasta tuolista lähtien. Osastolla tapasimme valtavan määrän innokkaita tandemhiihtäjiä ja kerroimme tulevasta yöttömän yön Powerista. Toinen tärkeä tehtävämme tällä reissulla oli tarkkailla, miten Power Cup järjestetään. Siinä oli apuna tarkat silmät ja korvat, sauhuava kynä ja kestävät jalat. Kaatosadetta uhmaten kävimme katsomassa, miten kentät saivat lopullisen muotonsa. Tapasimme jokaisen osa-alueen vastaavat henkilöt ja koitimme keksiä kaikkia mahdollisia kysymyksiä. Osallistuimme myös talkooväen infotilaisuuteen ennen turnausta. Oli ihana seurata sitä kihelmöivää tunnelmaa mikä oli aistittavissa valmisteluvaiheessa. turnAuKSen AiKAnA jAlKAAnnuimme seuraamaan eri toimintoja. Minä keskityin kioskeihin ja seurasin niiden toteutusta. Viimeisenä päivänä kävin Kuopion kioskipäällikön kanssa antoisan keskustelun siitä, miten kaikki sujui ja mitä meidän kannattaa erityisesti huomioida seuraavana vuonna. Kotiin päästyäni aloinkin jo hommiin ja nyt tuolla koneella on jo valmiina ensi vuotta varten kioskeihin tulevan talkooväen infon runko. Toki paljon tulee varmasti matkalla vielä lisää huomioitavaa ja ehkä muutoksiakin, mutta tuoreesta muistista oli hyvä laittaa asiat ylös. Voin kuulkaa sanoa, että on ihan pirskatin mukavaa tehdä näitä juttuja. Koen tämän myös mahtavana haasteena oppia uutta, sillä näin ison tapahtuman järjestämisessä en ole koskaan aiemmin ollut mukana. Tuntuu, ettei malttaisi odottaa ensi kesää. Toisaalta on ihana, että saamme tehdä tätä matkaa kohti Poweria vielä 9 kuukautta. Nimittäin ihan parasta on se, että me teemme tätä yhdessä todella hyvällä porukalla! Me saamme olla luomassa Rovaniemelle suurtapahtumaa, joka toivottavasti tulee olemaan ikimuistoinen kaikille turnausvieraille! Me ollaan keksitty niin mahtavia juttuja, että kyllä vaan kannattaa tulla ensi kesänä Rovaniemen Poweriin! Ja mie luppaan, että kioskit on tikissä! n 272 VuoroKAuttA powerin AlKuun! VILLe MURANeN
• KIILA 3.2018 40 Tavoitteena ammattilaisuus uusia nuoria kuortaneelle TeKSTI JA KUVAT terttu karhumaa K oulut ovat alkaneet ja niin myös Kuortaneelle, lentopallon valtakunnalliseen valmennuskeskukseen, on tullut jälleen uusia lentopalloilijoita. Heitä tuli niin yläkouluun kuin lukioonkin. Tällä hetkellä Kuortaneella opiskelee 45 lentopalloilijaa, joista 20 on tyttöjä ja 25 poikia. Valmennuspäällikkö pertti honKAnen on innoissaan uuden lukukauden alkaessa. – Meille on tärkeää se, että pystymme koulun ohessa ohjaamaan nuoria lentopalloilijoita lentopalloilijan polulle ja myös turvaamaan sen. Työ on yhteistyötä monen valmentajan, vanhempien ja opettajien kanssa. Tänä vuonna Kuortaneelle on saatu myös uutta voimaa harjoitteluun ja valmentamiseen, kun ensimmäistä kertaa valmennuskeskuksen historiassa tässä työssä on mukana ulkomaalainen valmentaja, italialainen mAnlio puxeddu . Honkanen uskoo, että hänen kauttaan tulee lisää uusia tuulia ja yhteistyössä muiden valmentajien kanssa saadaan myös lentopallon taso nousuun. – Siihenhän me pyrimme, että jokainen uusi ikäluokka on hieman parempi kuin se edellinen. tottele VAlmentAjAA, Syö jA nuKu hyVin! Tänä syksynä yläasteelle tuli uusia opiskelijoita 14. Heistä poikia on yhdeksän ja tyttöjä viisi. Yksi heistä on joonAS Kontio , joka tuli Kuortaneelle Salosta. Hän on pelannut lentopalloa kahdeksan vuotta, yhden vuoden hän on ennättänyt pelaamaan Maskussakin. Kuortaneelle hän halusi hyvien harjoittelumahdollisuuksien vuoksi. – Täällä voi harjoitella hyvien valmentajien kanssa ja samalla pystyn toivoakseni kehittymään hyväksi lentopalloilijaksi. Kuortane on Joonakselle tuttu paikka, sillä hän on ollut Urheiluopistolla monilla leireillä, riparilla ja myös nuorten SM-kisoissa. Hänen veljensä on myös opiskellut Kuortaneella ja veljeltään hän sai myös ohjeita tuleviin opiskeluihin. – juuSon ohjeet olivat: tottele valmentajaa, syö ja nuku hyvin. Kyllä näitä ohjeita pystyn noudattamaan, toteaa Joonas. Joonas on valmistautunut siihen, että hän on Kuortaneella 3–4 vuotta ja odotukset lentopalloilijana ovat hänellä korkealla. – Toivottavasti kehityn lentopalloilijana niin paljon, että pääsen liigaan pelaamaan ja unelmissa siintävät myös maajoukkue ja ammattilaiskentät. niin pitKälle Kuin mAhdolliStA Lukion puolelle tuli tänä vuonna 12 tyttöä, heistä yksi on liiSA rintA-tASSi Kurikasta. Liisa on pelannut lentopalloa yhdeksän vuotta ja nyt alkaa kymmenes vuosi. Hän on harjoitellut Kurikassa useita kertoja viikossa, mutta hänelläkin on halu kehittyä Kuortaneen valmennuskeskuksessa aloittaneet lentopalloilijat Liisa Rinta-Tassi ja Joonas Kontio tähtäävät lentopallossa korkealle.
• nuorten mAAjouKKueiden Kummit 2018 Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna Puh. 010 3218 180 M A C H N E S I eteenpäin lentopalloilijana, siksi tie toi Kuortaneelle. – Haluan kehittyä pelaajana ja uskoisin, että täällä saan laadukkaita harjoituksia ja vaihtelua aiempaan harjoitteluuni. Haluan myös oppia elämään itsenäisesti. Tosin kotini on noin tunnin päässä Kuortaneelta, joten, jos tarvitsen vanhempien apua, he ovat lähellä. Itsenäinen asuminen soluasunnossa Kuortaneella onnistunee Liisalta hyvin, sillä hänellä on myös kokkaamisen taito hyppysissään. – Saahan täällä opistolla ruokaa ja olen kotonakin tehnyt ruokaa koko porukalle, joten tämä puoli on kunnossa. Saa sitten nähdä, miten muut asiat hoituvat, nythän olen ollut täällä vain hetken. Liisa Rinta-Tassin pelipaikka on keskitorjuja ja tämän paikan pelaajana hän haluaa kehittyä edelleenkin. Ja tavoitteet ovat myös hänellä korkealla. – Pyrin lentopalloilijana niin pitkälle kuin mahdollista. Tavoitteena ovat muun muassa maajoukkuepaikka ja tulevaisuudessa myös ammattilaisuus. n Valmennuspäällikkö Pertti Honkanen on ollut vastaanottamassa uusia lentopalloilijoita Kuortaneelle. Tässä hän istuskelee Liisa Rinta-Tassin ja Joonas Kontion kanssa.
• KIILA 3.2018 42 suolentopallon mm-kisat KUVAT swamPvolley.Com Rankkaa, mutta hauskaa lentistä S uolentiksessä on haastetta, kun välillä pelaajat ovat suossa polvea myöten. Mutta on se taatusti myös hauskaa, kun Haukivuoren Rajasuolla oli tänäkin kesänä 27.-28.7. peräti 51 joukkuetta pelaamassa lajin MM-kisoissa. – Hillittömän hauskaa ja uskomattoman hienoa porukkaa kuten aina!, suopehtoori riSto tArKiAinen sanoo. – Pienellä taustaporukalla saimme homman kasaan ja onnistuimme hyvin. 15 kenttää oli erittäin hyvin kasteltu ennen pelejä, joten edellytykset suolentopallolle olivat erinomaiset. – Kilpailullisesta puolesta vastasi Mikkelin Passarit, oheisohjelmana oli suokaraoke ja elävää musiikkia lauantaina. Lisäksi suolla toimi suobaari, josta sai syötävää ja juotavaa koko turnauksen ajan, Tarkiainen kertoo. – Oma toivomukseni on, että tällaiset extréme-tuotteet otettaisiin Lentopalloliiton harrastevalikoimaan, koska ne tuottavat iloa ja hauskuutta meille kaikille. Lentopalloa voi pelata hangessa, vedessä, jäällä ja jopa laivan kannella, Tarkiainen visioi tulevaisuuden extréme-lajeja. Mäntyharjulainen Goldgirls voitti naisten suolentiksen maailmanmestaruuden. Olosuhteet Rajasuolla olivat heidänkin mielestään asiaankuuluvan raskaat. – Likaista ja upottavaa oli. Joissakin kohdissa upposi polveen saakka, eli ei sieltä niin vain noustu, mutta ihan kivaa oli, summasi joukkueen jäsenistä SAtu Kettunen . n liSätietojA: www.SwAmpVolley.com ”Lentopalloa voi pelata hangessa, vedessä, jäällä ja jopa laivan kannella”
• 3.2018 KIILA 43 toimintaa lapsille lisää harrastajia ja toimintaa seuroihin jAKAKAA myöS VideoKlippejä jA tunnelmiA turnAuKSiStA SomeSSA #lentiShuumA www.touhulentiS.Fi on huippujuttu tänä VuonnA KäynniStyVä hAuSKA ja vauhdikas Touhulentis on aivan huippujuttu 0-8-vuotialle lapsille, jotka ovat aloittamassa lentopalloharrastustaan. Kauden 2018-2019 aikana järjestetään Touhulentis-tapahtumia eri puolella Suomea lentopalloseurojen ja Lentopalloliiton yhteistyöllä. Touhulentis -tapahtumat on suunniteltu alle 8-vuotiaille lapsille, eli Lentis-Liikkarilaisille, pallokoululaisille, Hja G-junioreille, sekä niille F-junioreille, jotka eivät vielä uskaltaudu joukkueiden mukaan sarjatoimintaan. Touhulentikselle on tulossa omat nettisivut ja hauska esittelyvideo seurojen käyttöön. KuKA tAhAnSA Voi oSAlliStuA Touhulentis-tapahtumassa hauskaa tekemistä riittää eri-ikäisille ja eritasoisille lapsille. Kuka tahansa voi osallistua Touhulentispäivään, niin lentopalloseuroissa lajia jo harrastavat lapset, mutta myös uudet lajista innostuneet perheet. Touhulentispäivän pelipisteille ei tarvitse ilmoittautua joukkueina, vaan lapset ilmoitetaan tapahtumaan yksilöinä ja joukkueet rakennetaan paikan päällä. Touhulentis-tapahtumia järjestetään pienalueellisesti kauden aikana tammikuusta huhtikuuhun. Samaan kahden, kolmen tunnin tapahtumaan on tarkoitus saada osallistuja omalta paikkakunnalta ja lähikunnista ja -seuroista. temppurAtA jA pAllottelupiSteet Touhulentistapahtuma koostuu kahdesta osiosta, joita ovat temppurata ja pallottelupisteet. Temppurata on kaikille osallistujille yhteinen, ja sen kesto on noin 30 minuuttia tapahtuman alussa. Tämä on monelle tuttu toimintatapa F-junioreiden toimintapäiviltä. Pallottelupisteissä voi kokeilla ilmapallolentistä ja erilaisia helppoja pelimuotoja (kopinkeräyspeli, jonopeli, paripeli). Ilmapallolentistä pystyvät pelaamaan ihan pienimmätkin lapset. Touhulentis on hyvä keino saada lentopalloseuroihin lisää nuoria harrastajia. Tulkaa mukaan! n Suomen nAiSten jA mieSten lentopAllomAAjouKKueet ovat olleet hienosti esillä elokuun aikana EM-karsinnoissa ja miesten MM-kisat pitävät huumaa yllä syyskuussa. Miten tämä lentishuuma hyödynnetään seuroissa? Kannattaa osallistua kampanjaan: Huumasta tuumaan ja tuumasta toimeen. mitä SeurA VoiSi eSimerKiKSi tehdä? Seura voi käynnistää Huumasta tuumaan -projektin, jolla lähdetään tavoittelemaan harrastajamäärien kasvattamista tehokkaasti MM-kisojen aikana. Lentopalloliiton Facebook-sivuilla on julkaistu kesän aikana ja julkaistaan edelleen vinkkejä siitä, miten lentopallon MM-kisojen tuoma julkisuus voidaan hyödyntää. Kannattaa käydä Facebookissa tutkimassa vinkkejä ja poimia niistä omalle seuralle parhaiten sopivat. Siellä muun muassa esitellään ”5 euron turnaus”, lentopallokoulun brändääminen oman seuran huippupelaajan avulla, yhden päivän lentiskurssi, kouluvierailut, yritysten tai työpaikkojen välinen turnaus ja niin edelleen. Tiedottamista kannattaa tehdä vaikkapa nettisivujen ja sosiaalisen median kautta ja saada samalla lisää seuraajia omille kanaville. n Huumasta tuumaan ja tuumasta toimeen sarjan ideoita kannattaa hyödyntää arvokisojen lisäksi nyt alkavan sarjakauden aikana.
• KIILA 3.2018 44 Uuno Turhapurosta Tom Hanksin leffaan lentopalloilu elokuvissa TeKSTI Juhana unkuri KUVAT lari keränen, tanya Pane Urheiluelokuvia on tehty vuosikymmenten mittaan huomattava määrä ja myös lajikirjo on mittava. Kuuluisimmat ja mahdollisesti laadukkaimmat urheiluelokuvat on tehty nyrkkeilystä. Myös pallopelit ovat kiehtoneet monia elokuvantekijöitä. Amerikassa on tehty lukuisia elokuvia erityisesti amerikkalaisesta jalkapallosta, baseballista ja koripallosta. Simo Hakaliston ohjaaman Skorpionit-elokuvan aiheena on Kambodzhan miesten vammaislentopalloliigan CNVLD Kampong Speu Scorpions-joukkue. L entopalloiluun elokuvantekijät eivät ole tarttuneet yhtä aktiivisesti, mutta tämänkin lajin elokuvia löytyy, joskaan lentopallon teemaelokuvat eivät ole olleet erityisiä maailmanmenestyksiä. Toisaalta lentopalloilu on ollut esillä eräiden kuuluisien elokuvien yksittäisissä kohtauksissa. Suomessa on tehty kymmenkunta elokuvaa, joissa on myös lentopalloilua. Seuraavassa kymmenen poimintaa lentopallo-elokuvista meiltä ja maailmalta. Listassa ei olla pyritty paremmuusjärjestykseen 1. uuno turhApuro muuttAA mAAlle (1986). ohjAuS ere KoKKonen. Uuno Turhapuro nähtiin elokuvasarjan aikana lukuisten urheilulajien parissa. Synnyinseudullaan vieraileva Uuno organisoi kyläjuhlat, jossa pelataan myös lentopallo-ottelu. uuno/VeSAmAtti loiri esittää tyylikkäitä tiikerinloikkia. 2. Vääpeli Körmy jA etelän hetelmät (1992). o: ere KoKKonen. Körmy-elokuvassa lentopalloilu on mukana kansainvälisen politiikan näyttämöllä. Vääpeli Körmy (heiKKi Kinnunen) pyydetään mukaan operaatioon, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän on tarkoitus luovuttaa ydinaseidensa laukaisulaitteet ja -koodit puolueettomalle Suomelle. Toimenkuvaan kuuluu myös presidentin (iSmo KAllio) suojeleminen. Lomaristeilyllä suoritetaan Operaatio Lentopallo, jonka aikana järjestettävän lentopalloturnauksen yhteydessä koodit on tarkoitus luovuttaa Suomen presidentille. Juonikuviota oli inspiroimassa silloisen istuvan presidentin, mAuno KoiViSton lentopalloharrastus. 3. SKorpionit (2012). o: Simo hAKAliSto. Dokumentissa kuvausryhmä seuraa Kambodzhassa kahden
• 3.2018 KIILA 45 lentopalloilu elokuvissa TeKSTI Juhana unkuri KUVAT lari keränen, tanya Pane Suomessa on tehty kymmenkunta elokuvaa, joissa lentopalloilu on esillä. muitA KotimAiSiA eloKuViA, joiSSA lentopAllo on AinAKin jollAKin tAVAllA eSillä (lähde: KAVi): • Kaikenlaisia karkulaisia (1981) O: Visa Mäkinen. • Ruuvit löysällä (1989) O: Visa Mäkinen. • Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti (1992) O: Ere Kokkonen. • Suolaista ja makeaa (1995) O: Kaisa Rastimo. • Tomas (1995) O: Raimo O. Niemi. • Rat King (2012) O: Petri Kotwica. • Valkoinen raivo (2015) O: Arto Halonen. doKumentti: • Työn ja kisan kädenlyönti (1954) Suunnittelu Arno Carlstedt. kuukauden ajan paikallisen miesten vammaislentopalloliigan CNVLD Kampong Speu Scorpions-joukkuetta, joka harjoitteli Kompong Speun provinssin pienen kylän varsin vaatimattomissa olosuhteissa tullakseen liigan parhaaksi joukkueeksi. Vammaislentopalloliiga oli Kambodzhassa tavallista lentopalloliigaa suositumpi, ja liigan pelaajat pelasivat muun muassa paralympialaisissa ja maailmancupissa. Suurin osa dokumentissa seuratun joukkueen pelaajista oli vammautunut maamiinojen tai muuten maan levottomuuksien seurauksena. Pelaajat pelaavat tosissaan, mutta lentopallo on heille myös sosiaalista kuntoutusta. Elokuva kuvaa joukkueen matkaa kohti liigan finaalia, ja seuraa samalla pelaajien jokapäiväistä elämää maaseudulla syventyen vammautumisen syihin ja seurauksiin. 4. tigreroeloKuVA, joKA ei VAlmiStunut (1994). o: miKA KAuriSmäKi. miKA KAuriSmäen dokumentissa ohjaaja SAmuel Fuller muistelee vuoden 1954 Hollywood-hankettaan, joka oli tarkoitus kuvata Brasilian sademetsissä. Toteutumattomasta hankkeesta jäi jäljelle ainoastaan Fullerin ennakkotutkimusmatkallaan kuvaamat filmikelat. Fuller palaa 40 vuoden jälkeen Amazonin sademetsään Karajá-intiaanien kylään mukanaan nuoremman polven ohjaaja Jim Jarmusch. Haastateltavat kertovat elokuvan synnyttämistä tunteista ja elokuvassa esiintyvien henkilöiden myöhemmistä kohtaloista. Kyläläiset säilyttävät kulttuuriaan muun muassa tansseilla. He esittävät elokuvassa hedelmällisyystanssin. Ja pelaavat myös lentopalloa. 5. cASt AwAy-tuuliAjollA (2000). o: robert ZemecKiS. tom hAnKSin esittämä järjestelmäanalyytikko chucK nolAnd joutuu lento-onnettomuuteen ja pelastautuu Tyynellämerellä ainoana eloonjääneenä autiolle saarelle. Rannalle huuhtoutuvissa paketeissa on muun muassa Wilson-merkkinen lentopallo. Tulta tehdessään Noland saa haavan käteensä, pallon pintaan tulee verinen kädenjälki, josta hän muokkaa pallolle kasvot. Noland nimeää pallon Wilsoniksi. Lentopallosta tulee Nolandille eräänlainen ystävä, ja hän kertoilee sille ajatuksiaan saarella ollessaan. Hanks sai roolistaan Golden Globe -palkinnon ja Oscarehdokkuuden. 6. top gun-lentäjiStä pArhAAt (1986). o: tony Scott. Tom Cruise esittää läpimurtoelokuvassaan huimapäistä Yhdysvaltain laivaston hävittäjälentäjää pete ”mAVericK” mitchelliä, joka kisailee elokuvan kuluessa VAl Kilmerin esittämän tom ”icemAn” KAZAnSKin kanssa esimerkiksi lennettäessä, baarissa ja myös beach volleyssa. Draaman beach volley -pätkä on vauhdikas ja atleettinen. 7. perhe on pAinAjAinen (2000). o: jAy roAch. Tästä menestyskomediasta löytyy niin ikään vauhdikasta ja atleettista lentopalloilua. ben Stillerin esittämä greg FocKer tutustuu morsiamensa perheeseen. Morsiamen siskon häiden alla pelataan uima-altaassa kommelluksia sisältävä lentopallo-ottelu, jossa nähdään Stillerin ohella muun muassa robert de niro morsiamen isän roolissa. 8. the mirAcle SeASon (2018). o: SeAn mcnAmArA. Tositaustaisessa draamassa Iowa City West High School -tyttöjoukkueen tähtipelaaja menehtyy. Joukkue yrittää toipua surusta ja puolustaa samalla osavaltion mestaruutta. 9. the iron lAdieS – teräSmimmit (SA tree lex) (2000). o: youngyooth thongKonthun. Tositaustaisessa thaimaalais-komediassa kuvataan homomiehistä, muunsukupuolisista ja transvestiiteista koostuvaa lentopallojoukkuetta, joka taistelee maansa lentopallomestaruudesta. Elokuva palkittiin lukuisilla festivaaleilla ja sai jatko-osan. 10. Side out – KeSän mAKu (1990). o: peter iSrAelSon. Lakitieteen opiskelija monroe clArK (c. thomAS howell) saapuu Kaliforniaan kesätöihin. Hän innostuu kuitenkin rantaelämästä ja beach volleystä, tutustuu huippupelaajaan ZAcK bArneSiin (peter horton) , ja alkaa valmistautua isoon turnaukseen. Elokuva lentopallosta ja ystävyydestä. n
• KIILA 3.2018 46 tiivistä yhteistyötä TeKSTI heikki kiiskinen KUVAT riiviö imaGes, Fivb , Cev L ähiTapiola ja Suomen Lentopalloliitto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosikymmenen ajan. LähiTapiola on edelleen sekä lentopallo-, beach volley – että istumalentopallomaajoukkueiden pääyhteistyökumppani. Sopimuksessa on optio vuoden 2020 Tokion kesäolympiakisoihin saakka. LähiTapiolan johtaja ja Lentopalloliiton hallituksen jäsen Arto Heinonen on tuttu kasvo erilaisissa urheilutapahtumissa. Hänellä on myös pitkä kokemus urheilukumppanuuksista. LähiTapiolan johtaja Arto Heinonen korostaa urheiluseurojen mahdollisuutta toimia yhä yhteiskunnallisemmin. Tällöin seurojen merkitys alueillaan kasvaa. Myös sponsorit ovat kiinnostuneita yritysvastuusta. Mistä oma kipinäsi liikuntaan ja urheiluun on saanut alkunsa? Mikä on hienoin muistosi katsojan roolissa? Olen viettänyt koko ikäni eri urheilulajien katsomossa – nuorena kyllä kentälläkin, mutta ei siitä kehumiseen asti päästä. Muutama jalkapallo-ottelu on jäänyt mieleen, erityisesti eteläamerikkalaisten katsojien tunne. Lisäksi lentopallosta vuoden takaisen kesän naisten pelit ovat edelleen mielessä, samoin miesten Maailmanliigan ottelut Brasiliaa ja Venezuelaa vastaan sekä miesten MM-karsinnat. Jos haluaa kokea todella LähiTapiola on vahvasti mukana lentopallossa. Vastuullisuus ja vaikuttavuus mukaan seuratoimintaan
• 3.2018 KIILA 47 kiihkeätä tunnelmaa, suosittelen vaikkapa Bulgarian ja Serbian välisiä otteluita. Myös Puolan lentopallokulttuuri on myönteisellä tavalla kiihkeää. Kumppanuudessa puhutaan usein yhteiskuntavastuusta. Miten tämä on otettu huomioon LähiTapiolassa? Yritykset eivät pääse vastuullisuutta pakoon. Se kuuluu jokaisen ajattelevan yrityksen strategiseen viitekehykseen. Kun yritysten strateginen perusta on yritysvastuussa, eivät yritykset voi poiketa tästä etsiessään esimerkiksi urheilutai kulttuurikumppanuuksia. Tekeminen ratkaisee, eivät ylevät ajatukset. Yritykset ovat jo vuosikymmeniä saaneet vastakaikua asiakkaissaan olemalla mukana urheilussa. Urheilu kyllä on säilynyt, mutta yritykset ovat selkeästi muuttaneet keinovalikoimaansa. Miten asiakkaiden kiinnostus herätetään? Sloganeilla tai mainoksilla kentän laidalla vai jollain muulla? Meille ei enää riitä, että hoetaan tulevaisuuden turvaa tai mielenrauhaa. Haluamme olla mukana yhteisöllisessä tekemisessä. Yritykset haluavat korostaa yhä enemmän liiketoimintansa sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Eivätkä ainoastaan korostaa, vaan myös tehdä hyvää ympäristölleen, koska yritysten asiakkaat haluavat sitä. Liiketoimintaa on aina tehty yhteiskunnallisten arvojen ohjaamana, uudet arvot edellyttävät kuitenkin muutakin kuin tuotteen pelkistettyä ostamista ja myymistä. Asiakkaat katsovat yhä enemmän oman henkilökohtaisen ja hyvinkin kapean tarpeen tyydyttämisen yli. Asiakkaat haluavat, että yritysten toimintaan liitetään yhä enemmän myös yhteisöllisiä tarpeita. Kuinka yritysten arvot kohtaavat suomalaisen huippu-urheilun kanssa? Olen kovasti ihastunut arvonluontiin ja tietynsorttiseen alusta-ajatteluun. Tässä urheilu toimii useassa eri roolissa. Urheilusponsoroinnin yhtenä vahvuutena on pidetty arvonluontia. Urheilu ja huippu-urheilu sopivat todella hyvin yritysten arvonluonnin alustaksi ja välineeksi. Lisäksi urheilu voi toimia liimana yksityiPauliina Vilponen ja Arto Heinonen Tommi Siirilä ja Urpo Sivula valmistautuvat syksyn MM-kisoihin. ”Seurat ja lajiliitot voivat hakea vaikuttavuutta muustakin kuin ainoastaan huippu-urheilusta. Nuoret ja lapset liikkumaan. Aktiviteetteja senioreille, terveyttä kaikille.” sen ja julkisen välillä. Liiketoimintaa tehdään aina yhteiskunnallisten arvojen ohjaamana, yhtäkaikki sama pätee urheiluun. Yritykset ovat oivaltaneet, että tulosta ei tehdä pelkästään taloudella ja tunteella, vaan lisäarvoa rakennetaan yhteisöllisyydellä ja sosiaalisuudella. Arvo syntyy yritysten toiminnasta suhteessa ympäröivään maailmaan, ei vain tuotetai asiakaspalvelukokemuksista. Millaisia sudenkuoppia urheilusponsoroinnissa voi yritykselle olla? Ei urheilukaan pääse pakoon vastuullisuutta. On ihan hyvä että huippu-urheilun lieveilmiöihin puututaan. Urheilujärjestöt ovat onneksi itsekin havahtuneet omaan mädännäisyyteensä, mutta kyllä kansallisilta
• KIILA 3.2018 48 Naisten istumalentopallomaajoukkue Riikka Lehtonen ja Taru LahtiLiukkonen. ”Seurojen voimavarat vaihtelevat paljon. Ilman laajaa talkootoimintaa eivät suomalaiset seurat pärjää. Vapaaehtoistyöstä puhuttaessa on aina muistettava kyllä tekemisen vaikeus.” lajiliitoilta toivoisin vielä enemmän. Esimerkiksi kansainvälinen olympialiike ja Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ovat sellaisia voimia, joille läpinäkyvyys ja sataprosenttinen eettisyys pitää olla itsestäänselvyys. Huippu-urheilusta emme varmaan pysty kaikista hyvistä aikeista huolimatta kitkemään vedonlyöntitai dopingvilppejä, mutta kyllä itse organisaatioilta pitää edellyttää puhtautta. Odotan kansallisilta järjestöiltä jämäkkyyttä ja tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä. Missä asioissa lentopalloa voidaan pitää esimerkkinä tai edelläkävijänä? Olen monessa yhteydessä kertonut, että meidän lentopallollamme on tuhannen taalan paikka korostaa itseään vastuullisimpana urheilulajina. Perusteluja on useita: itse laji on tasa-arvoinen ja siinä kunnioitetaan vastustajaa. Myös istumalentopallo on mukana lentopalloperheessä. Lisäksi lapset ja nuoret ovat jalustalla Power Cupin ja Koululentiksen kautta. Erityisen hienoa on myös naisten ja miesten niin maajoukkueiden ja Mestaruusliigan merkityksellisyyden samanarvoisuus. LähiTapiola on aina palkinnut niin miesten kuin naisten Mestaruusliigan pistepörssin voittajat yhtä isoilla poteilla. Mitkä konkreettiset yhteistyömuodot ovat itsellä lähellä omaa sydäntäsi? Erityisen iloinen Koululentiksen jatkuvasta laajentumisesta, LähiTapiola on mukana liikuttamassa vuosittain lähes 200 000 koululaista. Olemme mukana kouluissa myös Street Tenniksessä, Ice Skating Tourilla, Käsipallon School Tourilla. Tämä on ollut jokaisen lajiliiton kanssa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä, Koululentiksessä jo lähes vuosikymmenen ajan. Pitää muistaa, että Koululentis opettaa lapsia liikkumaan – sieltä se huippu-urheilunkin polku alkaa. Millaisia esikuvia lentopalloilijat ja biitsarit ovat nuorille? Kaikki tyynni ovat hienoja urheilun esikuvia. Naisten maajoukkueen kehityskaari parissa vuodessa on ollut huikea, eikä kentän ulkopuolellakaan tarvitse joukkuetta hävetä – sen verran esiintymiskykyisiä ja kielitaitoisia pelaajat ovat. Tästä on tullut kiitosta myös kansainväliseltä medialta. Millaista yhteistyötä LähiTapiola tekee urheiluseurojen kanssa maakunnissa? LähiTapiola on halunnut lähestyä urheilua kokonaisuutena. Meille on tärkeää olla mukana yhtäältä huippu-urheilussa ja toisaalta liikuttaa lapsia ja nuoria mahdollisimman paljon. LähiTapiola on ollut yksi edelläkävijöistä urheilukumppanuus-ajattelun laajentamisessa muuhunkin kuin huippu-urheiluun. LähiTapiolan alueyhtiöt ovat alueillaan sikäläisten seurojen toiminnassa mukana. Seuratyön merkitystä ei saisi koskaan unohtaa. Aina ajatellaan, että huippu-urheilu on silkkaa bisnestä. Totuushan on kuitenkin se, että ilman laajaa talkootoimintaa eivät suomalaiset seurat pärjää. Suomen eri maajoukkueet ovat nousseet laajalla rintamalla Euroopan huipulle. Mitä olisi tehtävä, jotta kehitys jatkuisi samanlaisena? Harrastajamäärät on saatava nousuun. Huippujen valmennus alkaa olla oikealla tolalla. Kyllä suomalaisen huippulentopalloilun tulevaisuus ratkaistaan viime kädessä seuroissa – iso hatunnosto vaan sinnepäin. Seurojen alueellista ja yhteiskunnallista merkitystä ei oikein enää ymmärretä, nuorten saaminen mukaan liikkumista arvostavaan elämäntapaan, yhteisöllisyys – kyllä nuo ovat sellaisia tavoitteita, joiden edistäjiä pitää arvostaa enemmänkin kuin kiitoksen verran. n
• 3.2018 KIILA 49 in memoriam TeKSTI tenho tiilikainen, martti nenosen ystävä Ja laJitoveri lentoPallon Parista TeKSTI kimmo nurminen, marJo wellinG imAtrAlAiSen mArtti nenoSen (16.10.1935– 4.5.2018) sydän oli suuri ja lempeä perheelle, kotikaupungille ja liikunnalle, erityisesti lentopallolle. Toukokuun alussa luonnon valmistautuessa kesään tuo väsynyt sydän löi viimeiset lyöntinsä. Martti Nenosen tunsivat kaikki vähänkin vanhemmat imatralaiset. Mara muhkeine viiksineen oli vuosikymmenien ajan tuttu näky Imatran uimahallilla ja urheilutalolla. Viiksistään Mara tunnettiin, myös ympäri Suomea ja maailmallakin, ainakin lentopalloväen parissa. Viiksi. ”Ai niin, se viiksimies. Totta kai minä hänet tunnen”, kuului aika usein, kun Marasta oli jonkun vähän vieraamman kanssa puhetta Hangossa tai Utsioella. Maran puoliso mAiSA tunnustaa, ettei hän oikein edes muista Maraa viiksettömänä. Martti Nenosen syntymäkoti oli Imatralla Koulukadulla. Siellä hän asui myös viimeiseen saakka. Nenonen valmistui raittiusja urheiluohjaajaksi Pajulahden urheiluopistolta 1959. Samaan aikaan alkoi myös yhteinen, lähes 60 vuotta kestänyt taival oman kylän tytön Maisan kanssa. Naimisiin Mara ja Maisa menivät 1962. Liikunta oli tärkeä osa Martti Nenosen elämää. Hän voitti 1950 Imatran Jyskeessä joukkuevoimistelun SM-kultaa, oli lupaava uimari ja hiihtäjä. Lentopallo oli kuitenkin se Maran juttu, jo Jyskeen ajoilta. Myöhemmin hän toimi pelaajana ja valmentajana Tainionkosken Tähdessä, Vuoksenniskan Nuorisoseurassa, Artamissa ja Lauritsalan Kisassa. Nenosen valmentajan taidot huomattiin myös valtakunnallisesti. Hän veti vuosien ajan Suomen lentopalloliiton koulutusja valmennusvaliokuntaa, toimi poikien maajoukkuevalmentajana sekä oli pitkään liiton ja lentopallopiirin luottamuselimissä. Kun aivoinfarkti lopetti Maran valmentajatehtävät ja raskaan liikunnan harjoittamisen, lähti hän ”korvikkeeksi” mukaan lentopallon Olteri-toimintaan. Juttua ja tuttuja riitti. Valmentajana Nenonen oli vaativa ja perusteellinen. Oikotielle ei tekniikan oppimisen kustannuksella eksytty. Järki ja taito menivät puhtaan voiman edelle, huumoria unohtamatta. n entinen mAAjouKKuepelAAjA jA viime vuosina Olteri-Killan toiminnassa vahvasti mukana ollut mirjA hyttinen (os. Harthin) kuoli 13.5.2018 81-vuotiaana. Lentopallopiireissä hänet tunnettiin yleisesti lempinimellään dixi . Hän oli pelaaja-aikanaan tunnettu siitä, että hän pelasi paljain jaloin; sisällä, ulkona ja maajoukkueessakin. – Tossut ahdistivat. Ei sitä silloin ihmetelty eikä kielletty. Maaotteluissa tosin piti kysyä lupa paljain jaloin pelaamiseen. Vammojakaan en muista tulleen, vaikka muut pelasivat tossut jalassa. Sitten minäkin siirryin tossuihin, kun jaloille mukavampia sellaisia alkoi tulla, hän muisteli Lentopalloliiton Pallo Lentää! -historiikissa. Kansainvälisesti naiset olivat mitelleet miesten tavoin arvokisoissa jo vuodesta 1949 alkaen. Suomessa naisten maajoukkue koottiin ensimmäistä kertaa 1959, kun Eestin miehet ja naiset saapuivat vierailulle. Pitkä ja vahvaiskuinen Hyttinen valittiin joukkueeseen mukaan. Kaikkiaan hän pelasi maajoukkueessa 11 vuotta. Maaotteluja oli tuolloin harvakseltaan, joten niitä kertyi ”vain” 21. Kaikkiaan Hyttinen ehti pelata – ja voittaa SM-kultaa – kolmella eri vuosikymmenellä. Lentopallo sai antaa tilaa perheja työelämälle 1973. Hyttinen aloitti lentopalloilun vuonna 1995 Helsingin Ilveksessä, josta hän siirtyi Käpylän Lentopalloon. Kun siellä toiminta loppui, hän pelasi vielä helsinkiläisessä Wartissa. Hänellä on 104 SM-ottelua vuosilta 1957-72 ja Suomen mestaruuksia kolmella eri vuosikymmenellä: 1959, 61, 63-66, 69, 70, 72. Yhteensä Hyttinen sai 9 SM kultaa, SM-hopeaa 1968 ja 71, SMpronssia 1960 ja 67. Hän pelasi myös 21 A-maaottelua 1959-68. Koulutukseltaan hän oli liikunnanopettaja. Hänellä oli lukuisia luottamustoimia Lentopalloliiton eri valiokunnissa/jaoksissa 1963-84 ja SVUL:n naisvaliokunnassa hän oli lentopallon edustaja 1962-71. Hyttinen oli mukana perustamassa OlteriKiltaa 1992 ja oli vahvasti sen toiminnassa mukana. n Martti Nenosen sydän sykki lentopallolle Dixi – paljasjalkainen lentopalloilija Martti Nenonen Mirja Hyttinen
• lAppeenrAnnAn rAKennuSlASi Ky Kaakkoiskaari 1 53500 Lappeenranta www.rakennuslasi.com KIILA 3.2018 50 tuemme juniorilentopalloa rAiSion KAupunKi Liikuntapalvelut 044 7972 217 liikuntapalvelut@raisio.fi www.raisio.fi PL 100, 21201 Raisio Käyntiosoite: Eeronkuja 2 EURAN ILMA JA PELTI rAASeporin KAupunKi Liikuntatoimisto Reino Kärkkäinen 019-2892 145 Anne-Marie Ekholm 019-2892 196 reino.karkkainen@raasepori.fi www.raasepori.fi iin KuntA, ii-inStituutti liiKelAitoS Liikuntapalvelut 050 3950 392 pekka.suopanki@ii.fi www.ii.fi PL 24, 91101 Ii toiVAKAn KuntA Vapaa-aikatoimi, vapaa-aikasihteeri Satu Paalanen, 040 5531 456 satu.paalanen@toivakka.fi www.toivakka.fi Postiosoite: Toivakan kunta Iltaruskontie 21, 41660 Toivakka pälKäneen KuntA Liikuntatoimi 040 5808 270 fax 03 5361 050 petri.ketola@palkane.fi www.palkane.fi Keskustie 1, 36600 Pälkäne 15.9. Vapaa-aika ja harrastemessut uudella Kostia-Areenalla. pyhärAnnAn KuntA Liikunta 044 7383 424 katja.torronen@pyharanta.fi www.pyharanta.fi Pajamäentie 4, 23950 Pyhäranta pAdASjoen KuntA Vapaa-aikatoimi 0400 419 364 pauliina.koskela@padasjoki.fi www.padasjoki.fi PL 35, 17501 Padasjoki Kankaanpään kaupungin liikuntakeskus Puh. 044 5772 680 vapaa-aikapalvelut@kankaanpaa.fi KinnulAn KuntA Liikuntatoimi 044 4596 226, fax 014-4596 292 harri.kinnunen@kinnula.fi www.kinnula.fi Keskustie 45, 43900 Kinnula hämeenlinnAn Seudun opiSKelijAASuntoSäätiö www.hops.fi eurAjoen KuntA Liikuntatoimi loimAAn KAupunKi Liikuntasihteeri Tarja Lähdemäki 02-7611 250 Uimahalli Vesihovi Liikunnanohjaaja/halliesimies 02-7611 251 Kassa/kahvio 02-7611 257 www.loimaa.fi Kanta-Loimaantie 7, PL 129, 32201 Loimaa www.vesihovi.fi Kuusitie 1, 32210 Loimaa Lempäälä • www.mainosmesta.fi liiKenneopetuStA Teoriat kaikkiin ajokorttiluokkiin myös etänä! www.autokoulu.com
• 3.2018 KIILA 51 kilpailuilmoituksia tAmpereellA 1.–2.12.2018 Ottelut alkavat lauantaina klo 9.00. ottelupAiKKA: Pirkkahalli, Ilmailunkatu 20, Tampere SArjAt: Naiset: 40 v, 45 v, 50 v, 55 v, 60 v, 65 v ja 70-v. (yksitai kaksipäiväisenä) Miehet: 40 v, 45 v, 50 v, 55 v, 60 v, 65 v, 70 v ja 75 v Miehet 80 v. yksitai kaksipäiväisenä ilmoittAutumiSmAKSu: Kolmelta ensimmäiseltä saman seuran joukkueelta 130 €/joukkue ja seuraavilta sekä yksipäiväisistä sarjoista 100 €/joukkue. Maksu suoritetaan 12.11.2018 mennessä tilille:KalevanLentopalloryff•FI34 5731 6520 1674 14 ilmoittAutuminen: www.kalevanlentopallo.fi (alkaen vko 37) e-mail: kalery@kolumbus.fi, Käätykatu 8, 33710 Tampere Seuraa myös www.facebook.com/kalevanlentopallo tieduStelut: Ari Kuusela p. 050 3086 964, Juha Suoniemi p. 045 1260 403, kalery@kolumbus.fi, ariku@luukku.com mAjoituS: Holiday Inn Tampere, Scandic Tampere Hämeenpuisto ja Scandic Tampere Koskipuisto. Hinnat 95 €/1 hh, 108 €/2 hh ja 138 €/2 hh+lisävuode. VArAuKSet: Suoraan hotelleista varaustunnuksilla 16.11.2018 mennessä. hotellien yhteyStiedot: Scandic Tampere Koskipuisto, puh. 03 4108 1626 koskipuisto@scandichotels.com Scandic Tampere Hämeenpuisto, puh. 03 4108 1628 hameenpuisto@scandichotels.com Holiday Inn Tampere – Central Station, puh. 03 4108 1625 hotel@holidayinntampere.fi VArAuStunnuKSet: Scandic Tampere Koskipuisto: BKOL011218 Scandic Tampere Hämeenpuisto: BKOL301118 Holiday Inn Tampere – Central Station: Kolibriturnaus terVetuloA tAmpereelle! Kalevan Lentopallo ry. world VeterAn VolleybAll tournAment Loppiaisena pelataan historian kolmas JunnuvaskooLiturnaus rovaniemellä. Itseoikeutetusti turnauksen suojelijana toimii itse joulupukki! Hae turnauksesta hyvä startti kevätkauteen ja tule nauttimaan vaskooliperinteestä! rovaniemellä 5.–6.1.2019 HINTA: Joukkuemaksut: 1. ilmoittautumisjakso 30.9.2018 mennessä 50 €/joukkue 2. ilmoittautumisjakso 30.10.2018 mennessä 100 €/joukkue Passimaksut: 90 €/hlö, joka sisältää pelien lisäksi ruokailut pe iltapala, la aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala sekä su aamiainen ja lounas. Passiin kuuluu myös turnauspaita ja palkinnot sarjoittain. LISÄTIEDOT: www.junnuvaskooli.net SARJAT: F-ikäiset – sekasarja E-ikäiset – tiikerisarja sekajoukkueet – aluesarja sekajoukkueet D-ikäiset – tiikerisarja sekajoukkueet – aluesarja sekajoukkueet C-ikäiset – sarja tytöille – sarja pojille Taloudellista tukea aikuisten terveysliikuntaan KunnoSSA KAiKen iKää (KKi) -ohjelmA myöntää taloudellista tukea terveysliikunnan järjestämiseen hanketukihaun kautta. Hanketukea jaetaan paikallisille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja kannustaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. KKI-hanketukea voivat hakea kaikki rekisteröidyt yhteisöt kuntia lukuun ottamatta. Hanketuella voi esimerkiksi kouluttaa ohjaajia tai perustaa uusia liikuntaryhmiä, joissa järjestetään matalan kynnyksen liikuntatoimintaa aikaisemmin vain vähän tai ei lainkaan liikkuneille henkilöille. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.KKiohjelmA.Fi/hAnKetuKi/KKi-hAnKetuKi KKI-hanketukihaku järjestetään 1.–30.9.2018. Tällöin tukea haetaan käytettäväksi ajalle 1.1.-30.11.2019. Hanketuen hakuajat ovat vuosittain 1.–31.3. sekä 1.–30.9. Aikataulut, liput ja paketit Matkahuollosta. LENTOPALLOKIRJA 2018–2019 L E N T O P A L L O K IR J A 2 1 8 – 2 1 9 Lentiskirja_kannet.indd 1 28/08/18 11:06 Lentopallokirja ilmestyy taas täynnä asiaa. Voit tilata kirjan sähköpostilla office@lentopalloliitto.fi Kirjan hinta 19 € + postituskulut. lentopAlloKirjA 2018–2019
• KIILA 3.2018 52 Jarmo Salonen 1. 1989 ruotSi – itAliA, tuKholmAn euroopAn meStAruuSKiSojen FinAAli täStä Kuulee Vielä tänä päiVänäKin, joskin hyvässä huumori hengessä. Se oli kolmannessa erässä tilanteessa Italialle 14-13 (siihen aikaan eräpallossa) Ruotsin bengt guStAFSon löi kakkospaikalta viistoon oman puoleni sivurajan tuntumaan. Rajatuomarilla ei ollut kantaa siihen, oliko pallo sisällä vai ulkona. Oma kantani oli, että pallo oli ulkona ja erä Italialle. Itse olin varma sillä hetkellä näkemyksestäni ja näkemyksiensä mukaanhan tuomarin tulee tuomita. Kyllähän siitä tuomiosta, ainakin yleisön puolesta, aika mekkala sillä hetkellä syntyi. Joku lehtikin kirjoitti ”3. erän jälkeen Globenin yli 14 000 katsojaa saivat aikaan sellaisen vihellyskonsertin, mikä soinee Salosen korvissa vielä viikkoja.” Itse tuomioihini tällaiset yleisön tai pelaajien kannanotot eivät vaikuta, koska sillä hetkellä tuomitaan, kuten totesin, parhaan sen hetkisen näkemyksien mukaan. No ottelun jälkeen en ollut kovin suosittu ainakaan ruotsalaisten piirissä, mutta mm. seuraavan päivänä kuulin, että Ruotsin joukkue oli käsitellyt ottelun ja he sanoivat haluavansa näkevän minut myös jatkossa heidän otteluissaan. Seuraavana aamuna tv:stä näin hidastuksen tilanteesta, joka selkeästi osoitti, että pallo oli sisällä. Kuitenkin asioiden kanssa on pystyttävä elämään, mutta ainakin itselleni oli vaikea hyväksyä tätä väärää näkemystä. Kun tulin seuraavan päivänä kotiin, niin sanoin vaimolle, että tämä taitaa olla tässä. Tärkeätä on terve itsekritiikki ja avoimesti puhua asioista ja ottaa opiksi tapahtumista. Kuitenkin kesti useamman kuukauden, ennen kuin täysin nautti viheltämisestä jälleen. 2. 1996 brASiliA – KuubA, AtlAntAn olympiAlAiSet, SijAt 5-6. tehtäVien VAihto juuri ennen ottelun AlKuA. edelliSenä päiVänä pelAttiin VAStAAVien maiden naisten ottelu. Tämä oli välieräpeli, josta voittaja meni finaaliin. Pelin voitti Kuuba 3-2. Ottelussa oli paljon tapahtumia, joka purkautui viimeisen pallon jälkeen joukkueiden väliseen kiivaaseen sanaharkkaan verkolla. Tämä ”kärhämä” jatkui myös pelaajien siirtyessä kentältä pukuhuoneisiinsa päin ja oli siellä jotain fyysistä tönimistäkin. Jälkeenpäin kuulimme, että myös pukuhuonekäytävälle kutsuttiin poliisit rauhoittamaan tilanne. Seuraavan päivänä oli siis vastaavien maiden miesten ottelu Brasilian ja Kuuban välillä sijoista 5-6, johon olin nimettynä verkkotuomariksi. Päätuomariksi oli nimetty edellisen päivän tämän naisten ottelun päätuomari. No edellisen päivän tapahtumat eivät olleet parasta mainosta lajillemme ja siihen myös kansainvälinen liitto reagoi. KV-liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ruben AcoStA ja CEV:n puheenjohtaja rolF AndreSen menivät ennen ottelun alkua molempien joukkueiden pukukoppiin ja ”puhuttelivat” joukkueet ettei vastaavaa saa enää koskaan tapahtua. Noin 40 minuuttia ennen ottelu alkua erotuomaripuolen päättäjät tulivat meidän pukuhuoneeseen ja lyhyesti sanoivat, että tehtävät vaihtuvat ja minut siirrettiin ottelun päätuomariksi. Itse ottelu oli hieman erikoinen, ei pelillisesti, mutta pelaajat olivat ottaneet puheenjohtajien palautteen niin kirjaimellisesti, että kaikenlainen mm. tuomioiden kommentointi ja ”positiivinen” haastaminen, johon olin varsinkin Brasilian puolelta ajan saatossa tottunut, puuttuivat kokonaan. 3. 1996, KiinA – KuubA, AtlAntAn olympiAlAiSten nAiSten FinAAli päätuomArinA VAiKKA KySeeSSä on yKSi ottelu muiden joukossa, niin onhan se mukava tunnustus saada tällainen nimeäminen. 4. 2004, AteenAn olympiAlAiSet, yhden pArhAAn tuomAriKAVerin KellonhAnKintAhArhAutuS olympiAlAiSet oliVAt Viimeinen turnAuS ennen ”eläkkeelle” siirtymistä. Tuomariporukka oli päättänyt antaa jäähyväislahjaksi kellon. Useana päivän kaupungilla kävellessämme Patrick kysyi mielipidettäni kelloista, koska oli hankkimassa sitä ”pojalleen”. Annoin mielipiteeni ja sitten viimeisessä, finaaliaamun palaverissa juuri se kello sitten puheiden kanssa minulle ojennettiin. näitä pelejä en unohda TeKSTI toni Flink, Jarmo salonen Kaikkien aikojen suomalainen palloilutuomari Jarmo Salonen ehti uransa aikana nähdä monenmoisia otteluita. olympiafinaali, kahdeksan Maailmanliigan finaaliturnausta, 15 Euroopan Cupin finaalia ja kaikki muut ottelut saivat Salosesta mitä mainioimman tuomarin. S alosen ura kesti kansainvälisillä kentillä vuodesta 1975 vuoteen 2004. Kv-pelejä kertyi reilut 600, kuten kotimaassa pääsarjapelejäkin. Nykyisin Salonen seuraa tiivisti lentopalloa edelleen ja toimii mm. CEV:n erotuomarivaliokunnassa ja kotimaassa erotuomaritoiminnan päätarkkailijana. Mutta mitkä olivatkaan Salosen uran unohtumattomimmat hetket? Niitä hän Kiilan pyynnöstä mietti meille ja tulos on tässä! n
• Suomen lentopAlloliiton toimihenKilöt pelAAminen tuKitoiminnot Sähköpostit pääsääntöisesti muotoa: etunimi.sukunimi@lentopalloliitto.fi Kunkin henkilön toimenkuvat löytyvät Lentopalloliiton nettisivuilta www.lentopalloliitto.fi Keijo Säilynoja Toimitusjohtaja puh. 050 422 6105 Sami Heikkiniemi Urheilutoiminnan johtaja puh. 050 400 7468 AluetoimintA Harri Paadar Aluepäällikkö, pohjoinen puh. 046 813 8010 Teemu Niemelä Aluepäällikkö, etelä puh. 040 823 6550 Sini Rönnqvist Aluepäällikkö, lounas puh. 050 476 5185 Hanna Kanasuo Aluepäällikkö, lounas (Äitiysvapaalla) Pertti Kulluvaara Auepäällikkö, itä, koulutuspäällikkö puh. 044 080 6605 Katarina Järvinen Aluepäällikkö, länsi puh. 044 540 5111 KilpAilu Jari Lankinen Kilpailupäällikkö, istumalentopuh. 040 131 2454 pallon päävalmentaja Marja-Leena Vuorinen Kilpailusihteeri puh. 010 583 3611 Kaisu Polso Nuorten sarjojen hoitaja puh. 0400 910 327 huippu-urheilu Jaana Laurila Huippu-urheilun hallintopäällikkö puh. 040 124 5666 Tuomas Sammelvuo Miesten päävalmentaja puh. 046 813 6503 Tapio Kangasniemi Naisten päävalmentaja puh. 046 812 9026 Kai Liukkonen Beach volleyn päävalmentaja puh. 0500 945 762 Toni Vahela Beach volleyn valmennuskeskusvalmentaja puh. 040 748 1483 VAlmennuSKeSKuS Tapio Kangasniemi Valmennuskeskusvalmentaja puh. 046 812 9026 Pertti Honkanen Valmennuspäällikkö, puh. 040 726 1676 valmennuskeskusvalmentaja Janne Heikkinen Valmennuskeskusvalmentaja puh. 040 550 3238 Manlio Puxeddu Valmennuskeskusvalmentaja puh. 050 400 4274 (Italia) Päivi Harri Tapahtumapäällikkö puh. 046 812 9008 Katri Hoffmann Hallintoja tapahtumasihteeri puh. 044 569 8324 Minna Rastivo Myyntija markkinointisuunnittelija puh. 050 453 4058 Anni Peltonen Myyntija markkinointisuunnittelija (Äitiysvapaalla) Anita Sandell Hallintoja seurapalvelusihteeri puh. 044 721 3803 Kimmo Nurminen Tiedotuspäällikkö puh. 044 595 8565 Toni Flink Tiedottaja puh. 040 777 3396 toni.flink@gmail.com Heikki Kiiskinen Tiedottaja puh. 040 554 5075 heikki.kiiskinen@gmail.com Hannu Kakko Huoltopäällikkö puh. 040 557 3466 3.2018 KIILA 53 5. 14.12.2004, VFb FriedrichShAFen – loKomotiV belgorod, Viimeinen KAnSAinVälinen otteluni ceV:n Käytäntönä on ollut, että muutamat tuomarit saavat valita viimeisen ottelunsa ja verkkotuomarinsa. Itselläni oli pari vaihtoehtoa kaveriksi, mutta silloinen CEV:n puheenjohtaja Andre meyer sanoi, että he hoitavat kaikki valinnat. Tämä oli tietysti erilainen matka, koska se oli viimeinen kansainvälinen otteluni, mutta myös sinä mielessä, että seura kutsui myös vaimoni mukaan. Muutenhan matkustamme yksin, koska nämähän ovat työmatkoja. Verkkotuomariksi tuli Ranskan pAtricK rAchArd , joka tuli myös vaimonsa kanssa. Tästä alkaen olemme edelleen perhetuttuja. Myös juhlallisuudet ennen ottelua olivat poikkeukselliset, paikalla oli Euroopan liiton puheenjohtaja ja erotuomarikomission puheenjohtaja jAn reK . Kun kuuluttaja kertasi uraani tuli kylmät väreet, kun 3200 ihmistä seisten taputti juhlallisuuksien ajan. Itse ottelusta ajattelin, että vihelletään tietysti normaali ottelu, mutta kortteja en käytä. Pieleen meni. Belgorodin passari VAdim KhAmuttSKiKh otti muutaman kerran niin voimakkaasti kantaa, en nyt muista mihin, mutta olihan se varoituskorttikin vielä kerran kaivettava esiin. n Jarmo Salonen tuomitsi yli 600 kansainvälistä ottelua.
• power cup 2018 Kuopiossa oli kivaa Kuopion Power Cup jätti taas monelle nuorelle muistoksi kivoja elämyksiä, mukavia kavereita ja jännittäviä pelejä. Välillä voitettiin, välillä hävittiin, mutta pääasia, että pelattiin. Niin, ja viihdyttiin ystävällisten savolaisten seurassa. Kiitos kaikille turnauksen järjestäjille ja osallistujille!
• www.finnvolley.com Minimaajoukkue 2019-2020 06-07 syntyneille Minimaajoukkue käynnistyy jälleen neljällä paikkakunnalla jouluja tammikuussa. Koko perheen yhteinen projekti jo 20 vuoden ajan. Lajiharjoittelua, fysiikkaharjoittelua, oheisohjelmaa, yhteisiä tavoitteita, kasvatusteemoja, yhteinen ulkomaanmatka.... Ilmoittautuminen menossa: www.finnvolley.com >> Lohja, Kisakallion Urheiluopisto Kannonkoski, Piispalan Nuorisokeskus Savonlinna, Tanhuvaaran Urheiluopisto Rovaniemi, Lapin Urheiluopisto Lisätietoja Jouni Parkkali 0400-409 837 jouni.parkkali@finnvolley.com Mukana matkalla