LENTOPALLON JA BEACH VOLLEYN ERIKOISLEHTI #4/2019 Michaela Madsen on fiilispelaaja s. 21 Kiila ilmestyy viimeistä kertaa s. 8 Kyösti Mäkimattila on myös lentopalloilija s. 24 Snow volley on hauskaa pelaamista s. 30 Salo valmistautuu Power Cupiin s. 32
TerveysHelppi ottaa terveysasiasi haltuun kokonaisvaltaisesti. Asiakkaanamme saat yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin, korvausasiasi vireille sekä ohjauksen hoitoon – joko välittömästi etälääkärille tai eteenpäin perinteiselle vastaanotolle. Jos sinulla on LähiTapiolan henkilövakuutus, palvelumme on jo käytössäsi. Tutustu palveluun tarkemmin ja lataa TerveysHelppi-applikaatio puhelimeesi: lahitapiola.fi/terveyshelppi TerveysHelpin avulla etälääkäripalvelut ovat aina ulottuvillasi. Lataa applikaatio nyt: TerveysHelppi: Mehiläinen Oy, henkilövakuutukset: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
tässä numerossa 5 ..... Pääkirjoitus 6 ..... Lyhyesti 8 ..... Kiila 1970-2019 9 ..... Kolumni: Antti Paananen 10 .... Suomen Cup 11 ..... Lyhyesti 12 .... Euroopan liigat 13 ..... LP Salo Mestarien liigassa 14 ..... Liigavalmentajat tentissä 18 .... Samuli Kaislasalo Belgiassa 20 .... Suomalaiset ulkomaiden sarjoissa 21 ..... Räiskyvä Michaela Madsen 24 .... Kyösti Mäkimattila 28 .... Beach volley 30 .... Snow volley 32 .... Power Cup Salo 36 .... Eetu Lähteenmäki 24vuotiaana lentopalloilijaksi 38 .... Vesannon Urheilijoissa innokkaita pikkujunnuja 39 .... Kempeleen Lentopallo on vahva junioriseura 40 .... Lapissa uusi opiskelumalli houkuttaa Kansikuvassa: Michaela Madsen on tsemppari ja hyvän tuulen lähettiläs lentopallokentillä. Kuva: Terho Anttolainen 4.2019 KIILA 3 Samuli Kaislasalo viihtyy Belgiassa. 18 Kyösti Mäkimattila on monipuolinen artisti ja myös lentopalloilija. 24 Salon Power Cupiin voi jo ilmoittautua. 32 42 .... Lentopallo biomekaniikan kannalta 44 ....Nuorten urheilijoiden rasitusvammat lisääntymässä 48 ....Nurmon Jymyn liiganaiset junnujen kummeja 49 .... Lentopalloliiton toimihenkilöt 50 .... Lasten kenttä TerveysHelppi ottaa terveysasiasi haltuun kokonaisvaltaisesti. Asiakkaanamme saat yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin, korvausasiasi vireille sekä ohjauksen hoitoon – joko välittömästi etälääkärille tai eteenpäin perinteiselle vastaanotolle. Jos sinulla on LähiTapiolan henkilövakuutus, palvelumme on jo käytössäsi. Tutustu palveluun tarkemmin ja lataa TerveysHelppi-applikaatio puhelimeesi: lahitapiola.fi/terveyshelppi TerveysHelpin avulla etälääkäripalvelut ovat aina ulottuvillasi. Lataa applikaatio nyt: TerveysHelppi: Mehiläinen Oy, henkilövakuutukset: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
4.2019 KIILA 5 pääkirjoitus Kiila ilmestyy viimeistä kertaa n LentopaLLoLiiton tasan 50 vuoden ajan juLKaisema KiiLa-Lehti on nyt matkansa päässä. Ensi vuonna ei painettua Kiilaa enää ilmesty. Mahdollisesta nettilehdestä ei ole tehty päätöksiä. LentopaLLoLiitto päätyi KiiLan LaKKauttamiseen taloudellisista syistä osana liiton säästötoimenpiteitä, joilla talous pyritään saamaan hyvään kuntoon kolmen vuoden aikana. Kiilan lisäksi myös Lentopallokirjan julkaiseminen loppuu ja sen sisältämä tilastotieto kerätään ainakin pääosin liiton nettisivuille. KiiLan ensimmäisessä numerossa heLmiKuussa 1970 pohdittiin ottelun kestoajan rajoittamista, kerrottiin miesten maajoukkueen tavoitteista ja mietittiin naislentopallon asemaa Suomessa. Henkilökuvassa oli vuoden 1969 lentopalloilija Jukka Palomäki. Lisäksi ihmeteltiin miten toimittaja kaivaa tiedot pelatuista otteluista, miksi otteluissa on niin paljon pelikatkoja ja miten erotuomarin ottelu voi mennä pieleen. Koululentopallostakin oli oma juttunsa. Varsin tuttuja aiheita siis myöhempienkin vuosikymmenien varrelta. KiiLaa on pyritty vuosien varreLLa tietysti koko ajan kehittämään ja löytämään mielenkiintoisia aiheita ja näkökulmia. Lukijat voivat arvioida onko siinä onnistuttu. itse oLen toiminut KiiLan päätoimittajana tasan 10 vuotta. Näin jälkeenpäin se kuulostaa pitkältä ajalta, mutta ei se siltä ole tuntunut Kiilaa tehdessä. Vain neljä kertaa vuodessa ilmestyvään lehteen aiheita oli aina helppo löytää ja lehteä oli mukava tehdä. KiiLan teKemiseen on osaLListunut lukuisia ihmisiä hyvillä ideoillaan, jutuillaan, kuvillaan ja muulla panoksellaan. Kiitos teille kaikille! Erityisesti haluan kiittää toni FLinKiä ja heiKKi KiisKistä , jotka ammattitaitoisina toimittajina ja lajintuntijoina ovat antaneet Kiilaan oman tärkeän panoksensa kuluneina vuosina. Lisäksi haluan kiittää Kiilan taittajaa Liisa suonsivua , jonka kanssa yhteistyö on aina ollut täysin saumatonta, ja jonka työn jälkeä on ollut todella ilo katsella. painettujen Lehtien ja Kirjojen asema ei ole enää sitä, mitä se oli 1970-luvulla. Sähköiset tiedotusvälineet ovat pikkuhiljaa vallanneet alaa enemmän ja enemmän. Uskon silti, että painetut lehdet ja kirjat pitävät puolensa edelleen ja niillä on innokkaita lukijoita jatkossakin. Kiilan osalta tarina kuitenkin päättyy tähän. l KIILA Lentopallon, beach volleyn ja istumalentopallon erikoislehti, 50. vuosikerta. JulkaisiJa Suomen Lentopalloliitto Valimotie 10, 00380 Helsinki ISSN: 0356-2859 PäätoimittaJa Kimmo Nurminen kimmo.nurminen@lentopalloliitto.fi Puh. 044 595 85 65 taitto Sivusoppi, Liisa Suonsivu laskutuksen Ja ilmoitusmarkkinoinnin valvonta UL Urheilun Laskutuspalvelu Puh. (09) 3487 6021 ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Mauri Hautanen mrhautanen@gmail.com PL 61, 04201 Kerava Puh. 050 501 4914 PainoPaikka PunaMusta Oy Kiila-lehden osoiterekisterin tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Mikäli et halua tietoja käytettävän suoramarkkinointiin, ilmoita siitä kirjallisesti Suomen Lentopalloliittoon. kiila-leHti ei ilmestY enää vuonna 2020 Tämä on Kiilan viimeinen numero. Kiila ei ilmesty enää vuonna 2020. Kiilan tekijät kiittävät kaikkia lukijoita näistä 50 vuodesta. Kiitos! www.lentopalloliitto.fi lentopalloliitto volleyballteamfinland FinnVolleyBall finnvolleyball PääToiMiTTAJA Kimmo Nurminen
lyhyesti LentopaLLoLiiton LiittoKoKous tampereeLLa 23.11. valitsi yksimielisesti pasi sydänLammin Seinäjoelta jatkamaan Lentopalloliiton puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden. 45-vuotias Sydänlammi on toiminut Lentopalloliiton puheenjohtajana jo viisi vuotta. Myös Lentopalloliiton liittovaltuusto piti syyskokouksensa Tampereella ja tetampereen KaupunKi, varaLan urheiLuopisto ja LentopaLLoLiitto ovat sopineet, että Lentopalloliiton nuorten valmennuskeskus muuttaa Tampereelle alkusyksystä 2022. Samalla käynnistetään työ Lentopalloliiton valmennuskoulutusten keskittämisestä Varalan urheiluopistolle. Valmennuskeskus jatkaa toimintaansa Kuortaneella nykyisessä muodossaan vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta. – Alustavasti suunnitelmissa oli lähteä käynnistämään valmennuskeskustoimintaa Tampereella jo syksyllä 2020, mutta totesimme yhdessä, että tarvitsemme hieman lisää aikaa, toteaa Lentopalloliiton toimitusjohtaja seppo siiKaaho . – Valmennuskeskuksen muutto on mittava operaatio ja se pitää tehdä hyvässä järjestyksessä ja hyvin suunniteltuna. Samalla pidemmän suunnitteluajan kautta muutos on etukäteen tiedossa valmennuskeskukseen tulevina vuosina suuntaaville opiskelijoille. Varalan urheiluopiston valmennuskeskuspäällikkö hanneLe hiiLLosKorpi näkee Kalevan alueen tarjoamat mahdollisuudet erinomaisina myös lentopallon valmennuskeskuksen kannalta. – Huippu-urheilu vaatii huippuluokan olosuhteet. Sammon uuden yhtenäiskoulun yhteyteen vuoden 2022-2023 vuodenvaihteessa valmistuu uusi sisäpalloiluhalli, johon syntyy myös lentopallolle hienot harjoitusolosuhteet. Samaan aikaan pääsemme yhdessä Tampereen opiskelija-asuntosäätiön ja Lentopalloliiton kanssa suunnittelemaan Kalevan kampusalueelle rakennettavien uusien opiskelija-asuntojen konseptia aivan alusta asti. Ja koulutuksen kannalta olosuhteet ovat myös hyvät, opiskelu onnistuu laadukkaasti eri lajien urheilijoille niin peruskoulun yläluokilla, lukiossa kuin ammatillisilla linjoilla, Hiilloskorpi sanoo. l Pasi Sydänlammi jatkaa puheenjohtajana Valmennuskeskus muuttaa Tampereelle 2022 KIILA 4.2019 6 Pasi Sydänlammi (oik.) jatkaa Lentopalloliiton puheenjohtajana ja Harri Syväsalmi tulee uutena jäsenenä hallitukseen. ki päätökset hallitusvalinnoista. Erovuoroisista jäsenistä jouni oKsanen Somerolta valittiin uudelleen hallitukseen ja uutena jäsenenä hallitukseen tuli harri syväsaLmi Loimaalta. Erovuoroista jäsenistä hannu vuoLa ja arto heinonen eivät jatka hallituksessa. Liittovaltuusto hyväksyi myös Lentopalloliiton vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja budjetin. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa huippu-urheilun osalta on tavoitteena miesten maajoukkueella Euroopan Hopeisen liigan voitto ja naisten maajoukkueella Kultaisen liigan Final Four. Naisten ja nuorten maajoukkueiden tavoitteena on myös EM-kisapaikka. Miehet saavat paikan suoraan yhtenä kisaisännistä vuonna 2021. Beach volleyssa on naisten maajoukkueella tavoitteena olympiapaikka Tokioon. Lentopalloliiton budjetti vuodelle 2020 on 4,9 miljoonaa ja ylijäämätavoite on 330 000 euroa. Liittokokouksen hyväksymän liiton strategiapäivityksen mukaisesti painopisteitä liiton toiminnassa ovat edelleen pelaamisen lisääminen ja kansainvälinen menestyminen huippu-urheilussa. Kolmanneksi painopisteeksi nostettiin tapahtumat ja lentopalloyhteisö. Tavoitteena on, että harrastajaja pelaajamäärät kasvavat niin junioreissa kuin aikuisissa. Lisäksi tavoitteena on muun muassa, että palkattujen ja päätoimisten seuratyöntekijöiden määrä kasvaa. Huippu-urheilussa tavoitteita ovat muun muassa, että Suomi osallistuu säännöllisesti aikuisten arvokisoihin ja menestyy niissä ja, että nuorten maajoukkueet ovat tasolla, jolta on realistista saavuttaa arvokisapaikka. l
LentopaLLoLiiton haLLitus on nimennyt tapio Kangasniemen Lentopalloliiton valmennuspäälliköksi. Uudistetussa valmennuspäällikön tehtävässä Kangasniemi vastaa suomalaisen lentopallon kehittämisestä ja lentopallon valmennuslinjauksista, valmennuskeskuksen toiminnan linjauksista sekä lentopallon valmennusjärjestelmän kehittämisestä. Osana uutta tehtäväänsä Kangasniemi vastaa yhteistyön kehittämisestä Lentopalloliiton valmennuksen ja seuravalmennuksen välillä sekä toimii aluevalmennuksen ja aluevalmentajien tukena heidän työssään. Hänen vastuullaan on myös kehittää toimintatapaa, jossa liiton valmennusjärjestelmässä seurataan erityisiä lahjakkuuksia heidän urallaan, tuetaan heitä LentopaLLoLiiton KouLuLentisKampanja jatKaa huimaa kasvuaan. Kampanjaan lähti tänä vuonna mukaan 618 koulua, mikä tarkoittaa peräti noin 138 000 koululaista. Tänä vuonna tuli mukaan 59 koulua enemmän kuin viime vuonna. Koululentiskampanja tarjoaa kouluille valmista materiaalia ja välineitä lentopallon pelaamiseen kouluissa. Koululentiskampanjalla pyritään innostamaan oppilaita lentopallon pariin sekä ideoimaan opettajien avuksi helposti toteutettavia ja hauskoja tuntimalleja. Koululentisviikon liikuntatunneilla teemana on lentopallo; pallotemput, temppuradat ja helpot pelisovellukset ja vaikkapa lentisturnaus hauskan viikon päätteeksi. Tapio Kangasniemi valmennuspäälliköksi Koululentiskampanja jatkoi huimaa kasvuaan Suomi viides istumalentopallon Sit2Play-turnauksessa Yhteistyössä LähiTapiolan kanssa Lentopalloliitto lähetti jokaiselle kampanjaan ilmoittautuneelle koululle yhden Mikasa SKV5 -lentopallon. l oriveden yhteisKouLun ja LuKion jouKKue edusti Suomea istumalentopallon Sit2Play-projektin finaaliturnauksessa Roomassa ja sijoittui lopulta viidenneksi. Suomi pelasi turnauksen B-lohkossa, jossa se sai vastaansa turnauksen ensimmäisenä päivänä Turkin ja Slovenian. Joukkue pelasi upeasti erittäin kovatasoisia maita vastaan, mutta kärsi lopulta 0-2-tappiot molemmissa otteluissa. Toisena turnauspäivänä Suomi kohtasi sijoitusottelussa Viron, jonka se voitti tiukassa kamppailussa 2-0 (25-18, 25-21) ja sijoittui näin lopulta 5. sijalle. Turnauksen voitti Turkki, hopealle sijoittui Italia ja pronssille Slovenia. Sit2Play-projektin finaaliturnaus pelattiin Roomassa, Italiassa 19.–20.11. Sit2Play-projekti on Erasmus+ -ohjelman tukema projekti, jonka tavoitteena on lisätä sosiaalista inkluusiota sovelletun istumalentopallon avulla ja samalla mahdollistaa erityisnuorille tasavertainen mahdollisuus osallistua urheiluun. Finaaliturnaukseen osallistui yhteensä kuusi joukkuetta, jotka olivat karsittu mukaan kansallisten turnauksien kautta. Suomen lisäksi mukana oli joukkueet Italiasta, Virosta, Bulgariasta, Turkista ja Sloveniasta. l 4.2019 KIILA 7 Tapio Kangasniemi uravalinnoissaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Valmennuspäällikön tehtävän lisäksi Kangasniemi jatkaa osa-aikaisesti valmentajana Lentopalloliiton valmennuskeskuksessa ja jatkaa naisten maajoukkueen päävalmentajana. l
KIILA 4.2019 8 kiila 1970-2019 TeKSTI kimmo nurminen L entopalloliiton Kiila-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran helmikuussa vuonna 1970 ja ilmestyy nyt viimeisen kerran joulukuussa vuonna 2019. Kiilan 50 vuoteen mahtuu paljon juttuja, tarinoita, kommentteja, liiton tiedotteita, kuvia, piirroksia ja muuta painavaa ja kevyttä sisältöä lehteen painettuna. Kiiloihin on myös tallennettuna valtava määrä Lentopalloliiton ja suomalaisen lentopalloilun historiaa tulevienkin polvien tutkittavaksi. Kiila on ollut omalta osaltaan myös yhdistämässä suomalaista lentopallokansaa viiden vuosikymmenen aikana. Lehdessä on kerrottu menestyksistä ja pettymyksistä, seuratoiminnan onnistumisista ja iloista sekä muun muassa upeista tapahtumista kuten Power Cupista. ensimmäinen KiiLa pieni vihKonen Ensimmäisessä Kiilan numerossa oli 28 sivua ja se oli kooltaan varsin pieni vihkonen, 14,5 x 20,5 senttiä. Vuosikerran tilaushinta oli 8 markkaa ja lehti ilmestyi kuusi kertaa vuonna 1970. Kiilan ensimmäinen päätoimittaja oli arvostettu lentopallomies seppo hieta , joka oli silloin myös liiton puheenjohtaja. Hieta totesi ensimmäisessä pääkirjoituksessaan muun muassa seuraavaa: ”Lehtemme pyrkii täysipainoisesti täyttämään sen aukon, joka olosuhteiden pakosta on muodostunut riittävän suomenkielisen julkaisutoiminnan puuttuessa alaltamme. Ei ainoastaan tiedotuslehtenä vaan paremminkin lentopallotietouden levittäjänä maassamme odotamme vastasyntyneeltä nopeaa kehitystä ja toivomme sen vastaavan tarkoitustaan sisältörikkaana urheilujulkaisuna lähdettäessä taivaltamaan uutta vuosikymmentä.” Kiilan 50 vuoteen mahtuu kaikenlaista LENTOPALLON JA BEACH VOLLEYN ERIKOISLEHTI #4/2019 Michaela Madsen on fiilispelaaja s. 21 Kiila ilmestyy viimeistä kertaa s. 8 Kyösti Mäkimattila on myös lentopalloilija s. 24 Snow volley on hauskaa pelaamista s. 30 Salo valmistautuu Power Cupiin s. 32 KiiLan päätoimittajat 1970–1971 seppo hieta 1972–1974 veijo majava 1975–1986 harry sundeLL 1987–1992 seppo innanen 1992–1993 arto Kari 1993–1994 seppo innanen 1994–2009 erKKi Kauppinen 2010–2019 Kimmo nurminen Varsinaisesta lehden tekemisestä on usein vastannut joku muu tai jotkut muut kuin päätoimittaja. Lehden tekijöistä toimitussihteerin tai vastaavan toimittajan nimikkeellä löytyy sellaisia nimiä kuin risto taimi, arto teronen, Lena saLmi, juha LoiKKanen, martin gLantz, hanneLe niemi, Leo pugin ja Kaija vataja . erKKi Kauppinen teki Kiilaa lähes 20 vuotta. Hän aloitti toimituspäällikkönä Kiilan numerosta 5/1990. Päätoimittajan ura alkoi numerosta 2/1994 ja päättyi numeroon 4/2009. KoKo ja uLKoasu muuttunut moneen Kertaan Kiila on kokenut vuosien varrella monia muodonmuutoksia mitä tulee lehden kokoon ja ulkoasuun. Vuonna 1977 Kiilan koko muuttui tabloidiksi ja vuonna 2016 siirryttiin nykyiseen aikauslehtiformaattiin, A4-kokoon. Tehosteväriä käytettiin Kiilan kannessa heti alusta alkaen, mutta ensimmäinen nelivärinen kansikuva Kiilassa oli vasta vuoden 1988 kakkosnumerossa. Kokonaan nelivärinen Kiila on kuitenkin ollut jo pitkään. l Kiitos kaikille Kiilan tekijöille ja lukijoille vuosien varrella!
4.2019 KIILA 9 FENiX vuosi 2019 on oLLut sivusta seuraajan näKöKuLmasta Lentopalloliitossa suurten muutosten vuosi. Ihmisiä on lähtenyt, lähetetty tai vaihtunut yhtä monta kuin on jäänyt. Organisaation muutos ei ole ollut hallittua. Samaan aikaan kuitenkin seuroissa toiminta on jatkunut ja harjoitukset ovat pyörineet kuten ennenkin, mutta epävarmuus lajin ympärillä latistaa ilmapiiriä. LajiLiitto on Lajin organisaatioedustaja maassaan , erityisesti globaaleissa lajeissa tämä rooli on hyvä muistaa. Olemme osa suurempaa lajiperhettä. Lajiliitto vastaa lajin kehittämistoiminnasta, maajoukkuetoiminnasta ja kilpailutoiminnasta. Tehtävänä on luoda malleja, toimintatapoja ja henkeä, jotka vievät lajia eteenpäin. Toimijoina lajissa ovat seurat ja seuroissa ihmiset; niin pelaajat, valmentajat kuin muutkin seuratoimijat. Muutosten kourissa on hyvä lopulta pysähtyä tarkastelemaan miten lajin parissa töitä tekevät ja toiminnassa mukana olevat ihmiset voivat, jaksavat ja osaavat. nyKyisessä työssäni toimin Lähes KaiKKien Lajien Kanssa. Niitä lajeja, jotka ovat heikossa hapessa tai junnaavat paikallaan yhdistää yleensä sama asia. Lajin sisällä olevat ristiriidat vievät suurimman energian eikä kehittämistyölle ja -näkemyksille riitä tilaa. usKon jouKKueen voimaan. En usko siihen, että yksi ihminen voisi näkemyksillään ja teoillaan ratkaista koko yhteisön asioita. Tarvitaan parviälyä ja tapoja saada ihmisiä mukaan sekä näkemyksiä ja taitoa johtaa joukkoja. Avoimuutta kertoa suunnitelmista, rohkeutta myöntää tehdyt virheet, uskallusta asettaa tavoitteita ja rakentaa toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi ja sitoa ihmisiä mukaan toteuttamaan niitä. Tarvitaan myös osaamista rakentaa menestyviä joukkueita. Hyvä joukkue on monimuotoinen sekoitus kokemusta ja uusia näkemyksiä. Se säilyttää ja uudistaa sopivassa suhteessa lajikulttuuria osana muuttuvaa yhteiskuntaa. arKi ratKaisee. Se ratkaisee joukkueen menestymisen ja se ratkaisee myös lajin elinvoimaisuuden. Tästä löytyy hyvät lähiesimerkit 2000-luvulta sekä miesten että naisten maajoukkueista ja monista seuraja biitsijoukkueista. Lentopalloliiton valmennusjärjestelmä ja maajoukkuetoiminta on ollut esimerkkinä monille lajeille. Nyt maine ei ole sama, mutta oikeilla ryhtiliikkeillä nopeastikin korjattavissa. Toivon että niin tapahtuu ja järjestelmä tuottaa katkeamatta uusia kansainvälisen tason pelaajia ja valmentajia niin hiekalle kuin parketillekin. Laadukas toiminta vetää myös puoleensa uusia harrastajia ja pitää olemassa olevat mukana. tiedätte Fenix-Linnun mytoLogian, jossa tuhkasta nousee entistä ehompi kultainen lintu. Jos ei lentopallolintu ihan kokonaan olekaan palanut, niin pyrstöja siipisulat vähintään ovat kärähtäneet pahasti. Pieleen menneet asiat on tärkeää selvittää, mutta sen jälkeen katseet eteenpäin ja rivit suoriksi. Uusia pelaajia on tulossa ja he tarvitsevat uralla edetäkseen vahvan lajiyhteisön tuen. Ja toiminnassa nyt mukana olevat konkarit tarvitsevat työskentelyyn sellaisen ilmapiirin, joka kannustaa kohti uusia urotekoja. n Antti Paananen on Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja ja ansioitunut lentopallovalmentaja. Kolumni Antti Paananen ” Tarvitaan parviälyä ja tapoja saada ihmisiä mukaan sekä näkemyksiä ja taitoa johtaa joukkoja.
KIILA 4.2019 10 suomen cup KUVa tuomas Pelto V aLePa Sastamala Tampere järjestää yhdessä Lentopalloliiton kanssa seuraavat kolme vuotta lentopallon Suomen Cupin lopputurnauksen. Tämän kauden Cup-järjestelmä etenee luonnollisesti suunnitelman mukaan ja nyt pelataan välierävaihetta. Naisten ja miesten finaalit pelataan 18.-19.1. Tampereella Kauppi Sport Centerissä. Naisten finaali pelataan lauantaina 18.1. klo 19.00 alkaen ja miesten finaali sunnuntaina 19.1. klo 18.15 alkaen. tavoitteena Kehittää suomen Cupista suurtapahtuma – Haluamme kehittää Cupin finaaleista suurempaa tapahtumaa, jossa otetaan mukaan myös juniorit ja heidän vanhempansa. Tammikuussa Cup-turnauksen yhteydessä Kauppi Sports Centerissä järjestetään myös Fja B-ikäisten turnaukset. Saamme lentopallon ympärille tapahtumia koko päiväksi. Seuraavana vuonna pyrimme siirtämään finaalitapahtuman isommille areenoille, mikä mahdollistaa entistä suuremman kokonaisuuden luomisen. Erittäin tärkeää on, että kehitämme Suomen Cupia yhdessä kaikkien liigaseurojen, Lentopalloliiton ja Tampereen kaupungin kanssa, arvioi VaLePan toiminnanjohtaja hanna arve-taLvitie . Tällä kaudella Suomen Cupin järjestelyt ovat herättäneet arvostelua. Seurat ovat kokeneet, että heidän toiveensa eivät ole tulleet kuulluiksi Cupin järjestelyissä. – Olemme sopineet, että käynnistämme heti tammikuussa keskustelut Lentopalloliiton ja liigaseurojen kanssa Suomen Cupin kehittämiseksi tavoitteena löytää yhteinen tahtotila. Yhdessä voimme tehdä Suomen Cupista vetovoimaisen tapahtuman, joka palvelee seuroja, lentopalloa lajina, Lentopalloliittoa ja on taloudellisesti mielekäs, Arve-Talvitie sanoo. Lentopalloliiton toimitusjohtaja seppo siiKa-aho on samoilla linjoilla. – Vain hyvän yhteistyön kautta syntyy toimivia kilpailujärjestelmiä ja tapahtumia. Nyt lähdemme tekemään työtä yhdessä ja olen luottavainen, että saamme aikaan sellaisen Suomen Cupin, joka toimii sekä seurojen kannalta että on myös urheilullisesti hyvä ja urheilun seuraajan kannalta mielenkiintoinen, Siika-aho sanoo. l VaLePa Sastamala Tampere juhlii Mikko Eskon johdolla viime vuoden Suomen Cupin voittoa. Suomen Cupin finaalit seuraavat kolme vuotta Tampereella
4.2019 KIILA 11 Nyt voit hakea seurallesi ministeriön tukea seuratoiminnan Kehittämistuen haKuaiKa on menossa. Opetusja kulttuuriministeriön jakama seuratuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen liikuntaja urheiluseuratoiminnassa. Hakuaika päättyy 17.12.2019 klo 16.15. Seuratukea voi hakea hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, kokeilla innovatiivisia toimintamalleja, lisätä toimintaan monipuolisuutta esimerkiksi uusien lajien kautta tai kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa. Seuratuen avulla voidaan myös vahvistaa toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä. Seuratuella voidaan ennaltaehkäistä liikuntaharrastuksen lopettamista pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina. Seuratukea voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät, paikalliset rekisteröityneet yhdistykset. Tukea voi hakea työntekijän palkkaukseen tai toiminnan kehittämiseen. Pienin haettava summa on 2 500 euroa ja suurin 15 000 euroa. Tukea voi hakea enintään kahdelle vuodelle. Lisätietoa seuratuen hakemiseen liittyvistä asioista saat Lentopalloliiton aluepäälliköiltä ja liikunnan aluejärjestöjen seurakehittäjiltä. l Tyttöjen EM-karsinnat kotikentällä suomi pääsee tavoitteLemaan KotiKentäLLä paikkaa alle 19-vuotiaiden tyttöjen EM-kisoihin. Suomi on suoraan karsintojen 2. kierroksella ja neljän joukkueen EM-karsintalohko järjestetään Suomessa ensi keväänä. Karsintalohkojen järjestäjämaat arvottiin ja sen jälkeen muut joukkueet sijoitettiin eri lohkoihin Euroopan rankingin mukaisesti. Karsintojen 2. kierroksen F-lohkossa pelaavat Suomen lisäksi Turkki, Norja ja Viro. Turnauksen ajankohta on huhtitoukokuun vaihteessa. Lohkojen voittajat selviytyvät suoraan EM-kisoihin. Lohkoissa toiseksi tulleet ja paras kolmanneksi tullut joukkue menevät heinäkuussa pelattavalle 3. kierrokselle. EM-kisat järjestetään Bosnia-Hertsegovinassa ja Kroatiassa 22.-30.8.2020. aLLe 20-v. pojat serbiaan Suomen alle 20-vuotiaat pojat puolestaan tavoittelevat EM-kisapaikkaa Serbiassa pelattavasta C-lohkosta. Suomen ja Serbian lisäksi lohkossa kamppailevat Valko-Venäjä sekä voittaja 1. kierroksen lohkosta, jossa pelaavat Itävalta, Kroatia ja Kypros. Turnaus on alustavasti 30.4.-3.5. Karsinnoista edetään EM-kisoihin ja karsintojen 3. kierrokselle samalla tavoin kuin tyttöjen karsinnoistakin. EM-kisat ovat Tshekissä 28.8.-5.9.2020. l Suomelle tuplamestaruus NEVZA:n turnauksessa suomi otti KuLtamitaLit seKä tyttöjen että poiKien sarjoissa alle 19-vuotiaiden NEVZA:n mestaruusturnauksessa Kuortaneella 26.-27.10. Pohjois-Euroopan lentopalloalueen turnauksessa oli mukana seitsemän maata sekä tytöissä että pojissa. Suomen molemmat joukkueet voittivat kaikki ottelunsa. Tyttöjen finaalissa Suomi kukisti Tanskan 3-1 (17-25, 25-14, 25-21, 25-22) ja poikien finaalissa Suomi löi Ruotsin 3-0 (25-17, 25-13, 25-18). LoppujärjestyKset tytöt: 1. Suomi, 2. Tanska, 3. Ruotsi, 4. Norja, 5. Englanti, 6. Färsaaret, 7. Islanti. pojat: 1. Suomi, 2. Ruotsi, 3. Norja, 4. Tanska, 5. Islanti, 6. Färsaaret, 7. Englanti. l VeikkausTV näyttää CEV ja Challenge Cupien ottelut LentopaLLon toiseKsi ja KoLmanneKsi KorKeimmat Eurocupin kilpailut eli CEV Cup ja Challenge Cup näkyvät suomalaisjoukkueiden kotiotteluiden osalta VeikkausTV:ssä. CEV Cupissa ovat mukana Hämeenlinnan Lentopallokerho naisissa ja Savo Volley sekä VaLePa miehissä. Challenge Cupissa puolestaan esiintyvät naisten joukkueet Pölkky Kuusamo ja LP-Vampula, joka tosin putosi cupista jo marraskuussa cupin avauskierroksella. Vieraspeleistä näytetään VeikkausTV:ssä ne, joista on tarjolla striimi. CEV ja Challenge Cupeissa seurat on velvoitettu striimin tekemiseen vasta välierävaiheessa. LP Salon kaikki ottelut Mestarien liigassa nähdään suorina lähetyksinä Yle Areenassa. l LP Viesti Suomen Cupin finaaliin Lp viesti varmisti ensimmäisenä paiKan Suomen Cupin finaaleihin tammikuussa kukistamalla 15.11. välierässä Puijo Wolleyn 3-0 (25-19, 25-17, 25-14). Naisten toinen välieräottelu on 7.12. LiigaPloki LP-Vampula. Miesten välieräparit ovat VaLePa Sastamala Tampere Karelian Hurmos (27.11.) ja Savo Volley Hurrikaani-Loimaa (aika avoin). l B-ikäisten alue-SM-kisat haettavissa b-iKäisten aLuejouKKueiden sm-Kisat järjestetään 22.24.5.2020 Lentopalloliiton lännen alueella. Alueen seurat voivat hakea kisojen järjestämisoikeutta. Hakuaika päättyy 31.12.2019. B-ikäisten aluejoukkueiden SM-kisoihin osallistuu 10 tyttöja 10 poikajoukkuetta eli jokaiselta alueelta kaksi joukkuetta tytöissä ja kaksi pojissa. Tapahtumaan osallistuu yli 250 pelaajaa ja noin 50 taustahenkilöä. Kisapassin hinta on 75 euroa. Se sisältää ruokailun ja majoituksen sekä mahdollisen oheisohjelman. Lisätiedot: Aluepäällikkö Katarina Järvinen, katarina.jarvinen@lentopalloliitto.fi, puh. 044 540 5111 . l
KIILA 4.2019 12 euroopan liigat TeKSTI kimmo nurminen KUVa tuomas Pelto Kultainen ja hopeinen liiga alkavat toukokuussa S uomen naisten maajoukkue kamppailee taas ensi kesänä Euroopan Kultaisessa liigassa, kun miehet puolestaan taistelevat Hopeisessa liigassa noususta takaisin Kultaiseen liigaan. Molemmat liigat alkavat 23.-24. toukokuuta ja viimeinen kierros on 13.-14. kesäkuuta. Naisten Kultaisen liigan neljän parhaan lopputurnaus on juhannuksena 20.-21.6. ja miesten Hopeisen liigan lopputurnaus siitä viikon päästä 27.-28.6. Alkulohkojen kokoonpanot ja otteluohjelmat päätetään 17. joulukuuta Luxembourgissa kokouksessa, jossa osallistuvat maat ovat paikalla. Lohkoja ei arvota vaan maat jaetaan lohkoihin Euroopan rankingin perusteella. Lopputurnausten järjestäjät päätetään myös. Kultaisessa liigassa on mukana 12 maata, jotka jaetaan kolmeen neljän maan lohkoon. Niissä pelataan kotija vierasottelut kutakin maata vastaan. Kunkin lohkon voittaja pääsee lopputurnaukseen isäntämaan lisäksi. Lopputurnauksen kaksi parasta joukkuetta pääsee FIVB:n Challenger Cupiin taistelemaan paikasta Nations Leagueen. Kultaisessa liigassa ei pelata vain kunniasta vaan lopputurnauksen voittaja saa 125 000 euroa, toinen 80 000, kolmas 60 000 ja neljäs 40 000. Tämän kauden uutuus on, että kotiotteluiden hyvät katsojamäärät voivat lisätä kyseiselle maalle tulevaa palkintopottia. Hopeisessa liigassa alkulohkojen määrä ratkeaa sen mukaan, kuinka monta maata ilmoittautuu liigaan. Jos lopputurnaukselle ei löydy järjestäjää, niin välierät ja mitalipelit voidaan pelata kotija vierasotteluina. Hopeisen liigan palkintorahat ovat pienemmät kuin Kultaisessa liigassa: 1. 50 000 euroa, 2. 35 000, 3. 20 000, 4. 15 000. Kotiotteluiden hyvät yleisömäärät voivat Hopeisessakin liigassa lisätä palkintosummaa. l vuoden 2021 miesten em-Kisojen neljättä isäntämaata ei ole vielä julkistettu, mutta Puola on vahvasti tulossa Suomen, Viron ja Tshekin kumppaniksi järjestämään kisoja. Aiemmin neljäntenä isäntäehdokkaansa oli esillä Saksa. Isäntämaat kokoontuvat EM-kisojen avauspalaveriin joulukuussa, jossa tämä asia lopullisesti varmistunee. Samoin varmistunevat pudotuspelien ja finaalivaiheen järjestäjät. Kokous on myös konkreettinen lähtölaukaus järjestelyille. Suomi järjestää oman alkulohkonsa Tampereella Hakametsän hallissa, mutta mahdollista on, että lohko pelattaisiin uudessa Kansi-areenassa, jos se valmistuu kisoihin mennessä. Pääsylippujen myynnin osalta on tavoitteena, että liput tulevat myyntiin jo vuoden 2020 aikana. Suomessa on pelattu miesten EM-kisat aiemmin kahdesti, vuonna 1977 ja vuonna 1993. l KuLtaisen ja hopeisen Liigan aLKuLohKojen peLipäivät 23.–24.5. 10.6. 27.5. 13.–14.6. 30.–31.5. 20.–21.6. Kultaisen liigan lopputurnaus 6.–7.6. 27.–28.6. Hopeisen liigan lopputurnaus Suvi Kokkonen nostaa aloitusta viime kesän Kultaisen liigan ottelussa Valko-Venäjää vastaan. Taustalla Hillaelina Hämäläinen (vas.) ja Saara Esko. miesten em-kisat 2021 Puola on tulossa neljänneksi isäntämaaksi
mestarien liiga KUVa cev N aisten Mestarien liigan lohkovaiheessa pelaava LP Salo on todella kovassa seurassa. Helmikuuhun asti ulottuvassa kuuden ottelun sarjassa LP Salon vastustajia ovat turkkilaiset huippujoukkueet Eczacibasi VitrA Istanbul ja Fenerbahce Opet Istanbul sekä puolalainen Budowlani Lód´zin. Kaksi ensimmäistä otteluaan LP Salo pelasi jo marraskuussa. Avausottelussa kotijoukkue Budowlani Lód´z oli parempi luvuin 3-1 (25-16, 25-12, 18-25, 25-22). Salohallissa pelatussa toisessa ottelussa tuli tappio Eczacibasi VitrA Istanbulille 0-3 (22-25, 10-25, 14-25). Viime kaudella Eczacibasi oli Turkin liigassa hopealla ja Fenerbahce pronssilla. Budowlani Lód´z pelasi puolestaan Puolan liigassa hopealle. – Lohko on kova, kaksi aivan huippujoukkuetta ja Puolankin taso on Suomea selkeästi kovempi. Salohalliin saadaan aika monta maailman TOP10-huippupelaaja. Viiden vuoden tauon jälkeen saadaan todellisia huippujoukkueita kylään, LP Salon päävalmentaja tomi LemminKäinen sanoo. Eczacibasin supertähtiä on viime vuosina maailman parhaaksi lentopalloilijaksi nostettu serbialaishakkuri tijana bosKoviC , korealaislaituri Kim yeon-Koung, yhdysvaltalaispassari CarLi LLoyd sekä brasilialainen yleispelaaja nataLia pereira . Fenerbahcen päävalmentaja zoran terziC on saanut riveihinsä mm. serbialaisen maailmanmestarin branKiCa mihajLoviCin , Turkin supertähtipassarin naz aydeemir aKyoLin , yhdysvaltaisen maailmanmestarin KeLsey robinsonin ja Turkin kulmakiviin kuuluvan keskipelaajan eda erdemin . Puolalaisjoukkue Budowlani Lód´zissa ei mitää supertähtiä ole, mutta se on kovaa eurooppalaista tasoa. sastamaLa putosi mestarien Liigasta Ford Store Levoranta Sastamala (VaLePa) putosi Mestarien liigasta ennen lohkovaihetta, kun valkovenäläinen shaKhtior soLigorsK voitti heidät kahdesti 3-0. Joukkue jatkaa CEV Cupiin, jossa se saa vastaansa Saksan liigaa pelaavan Hypo Tirol AlpenVolleys Hachingin. Pelit pelataan 11.12. Saksassa ja viikkoa myöhemmin Suomessa. Joukkueen riveissä pelaa mm. viime kaudella VaLePassa pelannut maajoukkuesentteri tommi siiriLä . l ?ód?in Anna Baczynska iskee pallon LP Salon torjujien välistä. LP Salolla kovat vastustajat Mestarien liigassa Peliajat Suomen aikaa. Ke 18.12. klo 19.00 LP Salo – Fenerbahce Opet Istanbul (TUR) Ke 22.1. klo 16.30 Eczacibasi VitrA Istanbul (TUR) – LP Salo Ke 5.2. klo 18.30 LP Salo – Budowlani Lód´z (POL) Ti 18.2. klo 19.00 Fenerbahce Opet Istanbul (TUR) – LP Salo Mestarien liigan viidessä alkulohkossa pelataan kaksinkertainen sarja, jonka voittajat ja kolme parasta kakkosta pääsee Mestarien liigan 2020 pudotuspeleihin. Lohkon loppujärjestyksen ratkaisevat ensisijaisesti otteluvoitot ja niiden ollessa tasan, sarjapisteet. Lp saLon tuLevat otteLut mestarien Liigassa 4.2019 KIILA 13
KIILA 4.2019 14 mestaruusliiga TeKSTI toni flink Kiila kysyi – liigavalmentajat vastasivat Kiila kysyi seitsemältä suomalaiselta liigavalmentajalta kuusi napakkaa kysymystä. Kyselimme mietteitä alkukaudesta yleensä sekä tietysti ajatuksia ja toiveita tulevaisuudesta. Näin herrat vastasivat. KysymyKset: 1) Mikä on ollut sinulle alkukauden positiivisin asia Mestaruusliigassa? 2) Kuka on mielestäsi ollut alkukauden läpimurtopelaaja Mestaruusliigassa ja miksi? 3) Kuka on mielestäsi ollut alkukauden paras pelaaja Mestaruusliigassa ja miksi? 4) Missä asioissa näet Mestaruusliigan menneen eniten eteenpäin viime vuosien aikana? 5) Mitä odotat eniten kaudelta tästä eteenpäin? 6) Mikä on toiveesi Joulupukille koskien joukkuettasi? 1. Positiivisin asia ehdottomasti naisten liigan kärkipään tasaisuus. Mestaruustaisto näyttää tällä hetkellä tasaisemmalta kuin koskaan. 2. Läpimurtopelaaja alkukauden perusteella, sanoisin saara hoLm . Taso noussut hurjasti edellisistä kausista. 3. Paras pelaaja alkukaudesta on ollut m-K marshaLL . 4. Ulkomaalaisten pelaajien taso on kova. Enää ei ”turisteja” pidetä mukana vaan scouttaus tuottaa parempaa tulosta. Heidän roolinsa on iso edelleen ja mielestäni taso yleisesti on hyvä. 5. Odotukset että ihmiset löytävät paikanpäälle katsomaan pelejä. Meidän tehtävä on tarjota yleisölle viihdettä. 6. Eniten toivon joulupukilta että pelaajat pysyvät terveinä ja pystyvät harjoittelemaan hyvällä rytmillä. Siten saavutetaan menestystä. 1. Ehdottomasti liigan tasaisuus! Monta joukkuetta, joilla kaikilla mahdollisuus mestaruuteen. 2. yasmine madsen . On ollut iso osa LiigaPlokin menestyksestä tällä kaudella. Joukkue on pelannut hyvää lentopalloa ja Yasmine on ottanut arttu Keränen, Lp KangasaLa timo toLvanen, pöLKKy Kuusamo pari askelta ylös omassa tekemisessään ja on hoitanut oman tonttinsa hienosti, Karhun ja paLmerin rinnalla. 3. Joko saLLa Karhu tai jessiCa Kosonen . Hieman eri tyyppisiä hyökkääjiä, mutta molemmat urakoi kovasti myös puolustuksessa, jotka ei tilastoissa näy. Molemmilta erittäin vahva syksy. 4. Tähän minulla ei ole vertailupohjaa. Mutta ainakin vaikuttaisi, että sarjan voittajaa on vaikeampi ennustaa. 5. Toivon, että nähdään lisää kovia kamppailuja ja katsomot täyttyy pikku hiljaa kevättä kohden. Uskon, että tullaan näkemään jännittävä kevät. 6. Terveyttä tietysti ja hyvää mieltä, koska se olisi merkki, että syyskausi olisi mennyt hyvin ja päästään jatkamaan tauon jälkeen virkeänä! Lisäksi toivon yhtä pelaajaa, koska jenna mustosen loukkaantumisen myötä, olen joutunut itsekin olemaan takakentällä, eikä se ”tunnu” enää niin kovin hyvälle. 1-paikalta maailma näyttää kovin paljon pelottavammalta kuin 5-paikalta! Joulupukin toiveet, alkukauden parhaat, ruusuja ja risuja!
4.2019 KIILA 15 1. Yleisesti ottaen tunnelma peleissä. Vaikka mitään radikaalia muutosta yleisömäärissä ei ole tapahtunut, niin itselle on jäänyt tuntuma, että yleisö on elänyt peleissä mukana aiempaa paremmin monella paikkakunnalla. Jos joukkueet ovat hyvän ottelutapahtuman sydän, niin katsojat ovat vähintään keuhkot. 2. LiigaPlokin yasmine madsen on pelannut erinomaisen alkukauden. Polvivammasta kuntoutuminen sekä sopeutuminen hakkurin paikalle ovat onnistuneet hienosti. 3. tayLor Lindberg . Joukkue joka tätä kirjoittaessa ei ole hävinnyt peliäkään, tarvitsee hyvän passarin. Pyörittää LiigaPlokin peliä monipuolisesti. 4. Joukkueiden ja pelin taso on noussut lähes joka kausi, nimenomaan koko liigaa ajatellen. Keskikasti on tiivistynyt ja parantunut, näin ei ole välttämättä läheskään kaikissa muissa Euroopan liigoissa. 5. Totta kai eniten kiinnostaa oman joukkueen prosessi. Pelaajat ovat paiskineet hommia hienosti ja henki on ollut erinomainen, pystymmekö jatkamaan samalla tavalla vaikka joka peliä tulemme tuskin jatkossakaan voittamaan. 6. Terveyttä, iloa ja onnen hetkiä. Elämä ei ole aina sitä kuuluisaa ruusuilla tanssimista, mutta toivottavasti me voimme jatkaa meidän omia pikku jammailuja. 1. Mestaruusliigan taso on yllättänyt positiivisella tavalla. Myös kaikkien pelien näkyminen (ainakin teoriassa) livenä Ruudussa on hieno asia. 2. nea Luntamo , on osoittanut alkukaudesta olevansa liigatason passari. Näyttää omaavan pelipaikalleen oikean laatuisen sipulin. 3. mary-Kate marshaLL , on pelannut tasaisesti hyvin. Hyökkäyspuolella erittäin tekninen mutta hanskassa hyvin myös voimakkaat ratkaisut. tuomas aLataLo, Wovo rovaniemi juKKa Lehtonen, puijo-WoLLey 4. Mestaruusliiga on viimeisten vuosien aikana tullut tasaisemmaksi ja taso on noussut. Suomalaisia nuoria pelaajia murtautuu nyt paremmalla menestyksellä Mestaruusliigajoukkueiden pelaaviin kokoonpanoihin. Lisäksi ulkomaiset vahvistukset ovat lähivuosina olleet järjestyksessään oikeasti vahvistuksia joukkueilleen. 5. Odotan nousujohteista kauden etenemistä sekä omalta joukkueelta, että myös Mestaruusliigan tason osalta. Ainakin naisten puolella pelejä on sopivasti siihen nähden, että myös joukkuetta ja pelaajia kehittävää harjoittelua pystytään tekemään hyvin. Toivottavasti saadaan vielä lisää katsojia paikan päälle peleihin. 6. Voimaa ei ole koskaan liikaa, joten joulupukilta toivon kinkun tarttumista pelaajien (ja valmentajan) kankkuun positiivisella tavalla. LP Kangasalan Mary-Kate Marshall on ollut alkukauden kuumimpia nimiä myös valmentajien mielestä naisten Mestaruusliigassa. ”Joukkueiden ja pelin taso on noussut lähes joka kausi!” pertti flink
KIILA 4.2019 16 1. Alkaneen Mestaruusliiga-kauden positiivisena asiana näen, että liigassa ei ole tänä vuonna juurikaan huippuja ulkomaalaisvahvistuksia, mikä on antanut suomalaisille pelaajille enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia kehittyä pelien kautta. Jotkut seurat ovat jopa strategisesti suomalaisia joukkueita. Nykyään on ihan mahdollista ja ok asia, että ulkomaalainen pelaaja on joskus jopa vaihdossa. Onko trendi jatkuva ja onko se liigan suunta tulevaisuudessa, niin se jää nähtäväksi. Toinen asia, jonka näen positiivisena on se, että päävalmentajistossa suuri osa on 80-luvulla syntyneitä, ja vieläpä suomalaisia. Uuden valmentajasukupolven esiinmarssi on viimeistään nyt totta. Asia on toki varsin luonnollinenkin siirtymä, mutta se että seurat ovat luottaneet suomalaiseen valmennusosaamiseen on hyvä asia. 1. Näin uutena Mestaruusliiga-valmentajana on ollut mukava huomata, kuinka paljon toiset valmentajat ovat olleet valmiita auttamaan vähän kaikessa mahdollisessa. Henki muutenkin valmentajien kesken on kilpailusta huolimatta todella ystävällinen. 2. Vaikka tässä vähän kotia päin tuleekin vedettyä niin Lauri Lehtonen . Vaikka jo viime kaudella pääsi hieman haistelemaan liigatunnelmaa, niin keikkuminen hyökkäysja keskitorjujatilaston kärkisijoilla tuolla mitalla on todella kova saavutus. 3. saKari mäKinen . Ollut ropposen ohella Hurrikaanin tuki ja turva koko alkukauden ajan. Tasaisen varmaa suorittamista pelistä toiseen pelin joka osa-alueella. 4. Ainakin siinä, että valmentajat ovat halukkaita viemään suomalaisia nuoria lupaavia pelaajia eteenpäin ja joukkueita rakennetaan hieman pidemmällä aikajänteellä. Osittain tämä tietenkin johtuu siitä, että viime vuosina liigassa on lopettanut useita profiilipelaajia ja uusi sukupolvi on kasvamassa heidän tilalleen. Mutta suunta, jossa nuorille pelaajille annetaan selkeitä mahdollisuuksia kehittyä on mielestäni hieno asia. 5. Ehdottomasti sitä, että päästään joukkueen kanssa ottamaan vielä pari askelta eteenpäin sekä joukkueena että yksilöinä. Pikkuhiljaa tässä alkaa löytymään se oma tyyli valmentaa erityisesti yksilöitä ja uskon, että se tulee näkymään joukkueen pelaamisessa kauden edetessä. 6. Jos tästä toiveesta on pienintäkään apua, niin sitä että pelaajat pysyvät terveinä. Luultavimmin tässä täytyy kuitenkin luottaa siihen, että pystyy rytmittämään harjoittelua sopivalla tavalla, mutta kaikki apu tämän suhteen otetaan kyllä avosylin vastaan. juho rajaLa, vantaa duCKs janne KangasKoKKo, vaLepa sastamaLa tampere 2. Kauden läpimurtopelaaja tällä hetkellä on mielestäni Akaan libero voitto KöyKKä . Hän on kehittynyt vastaanottopelaamisessa liigatasolle ja omaa jo ennestään hyvät ominaisuudet puolustuspelaamiseen. Hän pystyy auttamaan tarvittaessa yleispelaajia paljonkin ja homma pysyy silti hanskassa. Monipuolinen pelaaja, omalla tontillaan. 3. Paras pelaaja on saKari mäKinen . Hurrikaanin luottohevonen, joka yltää tehokkaisiin otteluihin pelistä peliin. Saken monipuolinen hyökkäysarsenaali yhdistettynä KrniCin tyylin passipeliin on ollut hyvä yhdistelmä. Monipuolisuus paistaa myös Saken tekemisessä ja luo lisäarvoa. 4. Ensimmäisenä tulee mieleen TVnäkyvyys lähinnä Ruudun myötä. Näkyvyyttä on tuntimäärällisesti hyvin, laatua vaan sitten lisää tähän voisi olla kehityssuuntana hyvä. 5. CEV-pelit lähestyy ja alkuvuodesta ratkotaan runkosarjan sijoitukset kun pelataan kärkijoukkueita vastaan. 6. Terveyttä ja (nuorien) pelaajien henkilökohtaisia onnistumisia ja kehittymistä. Hurrikaani-Loimaan Sakari Mäkinen (11) saa valmentajilta kehuja alkukauden peleistään. Karri Kutinlahti (vas.) ja Tapio Toiviainen seuraavat tarkkana. juuso riponiemi
1) Nuorten pelaajien ikäluokka on toden teolla astunut vastuuseen, alle 24-vuotiaat suomalaispelaajat alkavat olla joukkueissaan isoja vastuunkantajia, päävastaanottajia ja päähyökkääjiä monessa joukkueessa, joka on todella hyvä asia suomalaisen lentopallon tulevaisuuden kannalta. 2) Näen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi kehittymisen, koska meillä on maailman kärkeen vielä matkaa. Kehittyminen on mahdollista vain, kun verrataan omaan itseen, aikaisempaan omaan taitotasoon. Uusien ja parempien ja tehokkaampien taitojen oppiminen on kaikki kaikessa ja se vaatii muutosta ja kehittymistä. Kautta linjan olen onnellinen suomalaisten nuorten pelaajien kehittymisen puolesta, mutta sitä pitää tehdä vielä valtavasti lisää. Yksittäisten nimeämisten sijaan mua kiinnostaa enemmän se, mitä ko. pelaaja tekee huomenna harjoituksissa, millaisella asenteella, fokuksella ja intensiteetillä kehittyäkseen lisää. Moni nuori pelaaja on vastuuta saatuaan vastannut huutoon ja pelannut hienosti. 3) Monissa joukkueissa tietyt yksilöt ovat valtavan tärkeitä heidän menestykselleen. LeLu on ollut hyvässä kunnossa, saKKe mäKinen Suomessa isossa vastuussa, breiLin vastaanottaa vakuuttavasti Tiikereissä, suihKonen on myllännyt hyvin, heLenius on oppinut paljon lisää Ollilta, Miro alkaa puhjeta kukkaan, upi on kovassa tikissä, samoin hienot EM-kisat pelannut siLLi jne. Kuka on paras, on pelipaikkakohtainen asia ja kaikki nämä pelaajat ovat tärkeitä joukkueilleen. Myös moni ulkomaalainen on ollut vahvistus joukkueelleen. 4) On hienoa, että keskivertoulkomaalaiset eivät pärjää enää tässä sarjassa. Taso on vakiintunut niin korkealle, että pitää olla kova pelaaja menestyäkseen tässä sarjassa. Tämä toivottavasti johtaa entistä enemmän siihen, että suomalaisten pelaajien vastuunkantaminen ja nousu esiin jatkuu entisestään ja ulkomaalaispelaajien määrä laskee mutta sitten ne, jotka tulevat, ovat sitten laadultaan todella kovia. 5) Odotan kovia pelejä ja isoja paineita. Urheilu on kauneimmillaan niinä hetkinä, kun kaikki on vaakalaudalla. Kevät tulee varmasti olemaan upea, kun joukkueiden pelaajat löytävät keskenään paremman rytmin, pelityylit vakiintuvat ja taso nousee. 6) Toivon, että sattumaan ja huonoon onneen liittyvät tapaturmaiset loukkaantumiset ovat nyt ohi. Yleisesti toivon, että katsojat tulevat isolla joukolla katsomaan pelejä, joiden eteen tehdään seuroissa ja joukkueissa koko ajan valtavasti työtä, laatu nousee koko ajan! Kasper vuorinen, raision Loimu V200W on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n hyväksymä virallinen ottelupallo. Täydellisesti tasapainotettu 18 paneelinen suunnittelu takaa vakaan lentoradan ja erinomaisen pallokontrollin. NÄMÄ UUTUUDET VS170W on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n tarkastama lentopallo lapsille ja koululaisille. Pallon lentorata pysyy vakaana 18 paneelisen rakenteen ansiosta. Keveys, pehmeys ja kestävyys tekevät pallosta sopivan nuoremmille pelaajille.
KIILA 4.2019 18 maajoukkuemies maailmalla TeKSTI JuHana unkuri KUVaT linDemans aalst S amuLi KaisLasaLon edustama Lindemans Aalst on aloittanut kauden vahvasti. Haastatteluajankohtana – marraskuun jälkipuoliskolla Aalst oli viiden voiton ja yhden tappion myötä sarjakärjessä yhdessä kahden muun joukkueen kanssa. Cupissa joukkue oli edennyt välieriin. Hakkurina operoiva Kaislasalo, 24, on tyytyväinen joukkueen pelaamiseen. – Treenit ovat olleet laadukkaita. Löysäilyyn tai asioiden puolivaloilla tekemiseen ei ole ollut mahdollisuutta. Korkea vaatimustaso selittää osaltaan sen, että pelit ovat sujuneet hyvin. Omaan alkukauteensa Kaislasalo ei ole ollut tyytyväinen. – Oma peli on ollut vähän hakemista tärkein tilasto on kuitenkin joukkueen voittotilasto, ja se näyttää hyvältä. Olen ollut välillä aloituksessa ja välillä tullut vaihdosta sisään. Valmentajan ajatus on ollut peluuttaa meitä niin, että kaikilla on hyvä pelituntuma. Maajoukkuekauden loppupuolella Kaislasalolla oli selkävaivoja. – Harjoittelin tuolloin punttisalilla vähän kevyemmin, ettei selkä taas lukittuisi. Belgiassa olen painanut kovaa alusta asti ja nyt alkaa tuntua taas vahvalta. Lindemans Aalst sijoittui viime kaudella Belgian liigassa kolmanneksi ja cupissa hopealle. CEV cupissa joukkue pääsi välieriin. Menestys vaikutti osaltaan siihen, että Kaislasalo tarttui seuran tekemään tarjoukseen. Lisäksi toissa kaudella Aalstissa pelanneella Sakari Mäkisellä oli organisaatiosta myönteistä kerrottavaa. Kaislasalo on ylipäätään tyytyväinen eloonsa Belgiassa, joskin siihen on sisältynyt myös pieniä haasteita. – Asumisen kanssa oli ensin vähän säätämistä, kun minulle annettu kämppä oli täynnä edellisen asukkaan tavaroita. Ensimmäiset viikot asuin hotelleissa. Tällä hetkellä asun seuran järjestämässä noin 80 neliön kokoisessa kämpässä. Kaislasalon mukaan Belgia on monella tapaa samantyylinen maa kuin Suomi. Yksi merkittävä ero on kuitenkin löytynyt. Lindemans Aalstiin siirtynyt Samuli Kaislasalo on ollut tyytyväinen joukkueen korkeaan vaatimustasoon. Hakkuri suuntasi Belgiaan Samuli Kaislasalo (2) on saanut nauttia joukkueensa onnistumisista.
4.2019 KIILA 19 Samuli Kaislasalo on tyytyväinen oloonsa Belgiassa. – Ruuhkat ovat olleet uusi kokemus. Tämä on pieni maa, ihmisiä on paljon, ja useimmilla on oma auto. Vierasreissuille pitää lähteä hyvissä ajoin, koska motarilla voi mennä puolikin tuntia niin, ettei matka etene yhtään. japanin sijasta KreiKKaan Keväällä 2018 Kaislasalo solmi vuoden mittaisen sopimuksen Japanin lentopalloliigan VC Nagano Tridentsin kanssa, mutta sopimus purettiin ennen kauden alkua. Tähän vaikutti esimerkiksi joukkueessa tapahtunut valmentajanvaihdos, eikä Kaislasalo ehtinyt edes käydä Japanissa. Kaislasalo aloitti viime kauden Raision Loimussa ja siirtyi kevätkaudeksi Kreikan pääsarjaan Foinikas Syrosiin. – Kreikassa olin varmaan elämäni kunnossa. Kaikki tuntui toimivan omassa pelissä. Pelin ulkopuolella oli kuitenkin ongelmaa. – Yhdessä vaiheessa melkein koko joukkueella oli kolmen kuukauden palkat rästissä. Tämä vähän kiristi ilmapiiriä. Viimeinen palkka tuli minulle kauden päätteeksi kirjekuoressa, tunti ennen Suomeen lähtöä eli aika tiukille meni, Kaislasalo naurahtaa. Kaislasalo toteaa, että Kreikan peleissä oli välillä kuuma tunnelma. Erityisesti hänelle jäi mieleen vieraspeli Paokia vastaan. – Turvamiesten piti hillitä syljeskeleviä faneja, ja kortteja jaettiin molemmin puolin. Monissa muissakin peleissä kuului viheltelyä ja solvauksia vierasjoukkueen pelaajia kohtaan. Belgiassa ja varsinkin Suomessa on aika paljon hillitympää katsomokulttuuria. Syros sijoittui sarjassa kolmanneksi. Välierissä eemi tervaportin edustama Olympiakos Piraeus tiputti Syrosin otteluvoiton 3-1. – Viimeisen ottelun 2-3-tappio harmitti. Olisi ollut hieno pelata vielä vitospeli vieraissa. Eemiä vastaan oli kuitenkin hauska pelata, kun pystyi heittämään vähän juttua suomeksi verkon läpi. Ja hyvä, että Olympiakos meni päätyyn asti, niin saatiin kultaa Suomeen. tähtäin em-KotiKisoissa Kaislasalo on kuulunut A-maajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon nyt kahden kauden ajan. 204-senttinen hakkuri esitti lupaavia otteita vuoden 2018 MMkisoissa. Viime kesän Kultaisessa liigassa hän oli lohkon viidenneksi paras pistemies, ja myös olympiakarsinnoissa peli kulki. Kaislasalo toteaa viime kesän olleen maajoukkueelle raskasta aikaa. Suomi jäi voitoitta niin Kultaisessa liigassa, olympiakarsinnoissa kuin muissa maaotteluissa. – Saatoimme pelata tosi hyviä eriä ja pelejä, mutta voitot jäivät ansaitsematta. EM-kisoissa tapahtui käänne parempaan, ja Suomi selvitti tiensä 16 parhaan joukkoon. – Saimme EM-kisoissa joukkueena maksimit irti. Itse jäin aika kauas esimerkiksi olympiakarsintojen tasosta, osin selkävaivojen takia. Se otti aika paljon päähän. – Seuraavan kahden vuoden pätkä on käytettävä hyvin. EM-kotikisoissa emme voi olla tyytyväisiä, jos juuri ja juuri pääsemme alkulohkosta läpi. geenit KohdiLLaan Lentopallon 5-vuotiaana aloittaneella Kaislasalolla tuntuu olevan hyvät hakkurin geenit: hänen äitinsä on pelannut lentopalloa ja isä on ollut nyrkkeilijä. – Itse en ole nyrkkeillyt, kävin vain pienenä poikana pyörähtämässä kehän vieressä pari kertaa. Äitini ohella myös isäni jaksaa matkustaa katsomaan pelejäni, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista lentopallotaustaa. Siitä iso respect. Koijärven Kunnon kasvatti on pelannut Mestaruusliigaa Loimun ohella tamperelaisessa Rantaperkiön Iskussa ja kuopiolaisessa LEKA Volleyssa. Tällä hetkellä tavoitteet ovat ulkomaan kentillä. Lindemans Aalstin kanssa Kaislasalolla on yhden vuoden sopimus. Kaislasalon lähitulevaisuuden tavoitteena on saada pelaamiseen lisää fyysisyyttä ja tasaisuutta. – Harjoituksista se lähtee. Treeneissäkin pään pitää olla mukana, jotta voi kehittyä. Itseluottamus on kehittynyt vuosien aikana, kun on päässyt pelaamaan isoissa turnauksissa. Sitä kautta kasvaa nälkä tulla paremmaksi ja tasaisemmaksi pelaajaksi. l
KIILA 4.2019 20 suomaLaisia peLaajia ja vaLmentajia on taas tälläkin kaudella suuri määrä eurooppalaisissa seurajoukkueissa. Pääsarjoissa ja sitä seuraavalla tasolla on mukana kolmisenkymmentä suomalaista ja niitä alemmissa sarjoissa vielä lisää. Maajoukkueessa tällä kaudella pelanneista ulkomailla lentopalloilee kymmenen miestä ja seitsemän naista. Kaikkein kovimmassa sarjassa on libero Lauri Kerminen, joka pelaa Venäjän Superliigan viime keväänä voittaneessa Kuzbass Kemerovossa. Ensimmäistä kauttaan ulkomailla pelaavat maajoukkuemiehistä peetu mäKinen (VK Pribram, Tshekki), antti ronKainen (SVG Lüneburg, Saksa), joonas joKeLa (Lausanne UC, Sveitsi), niKo haapaKosKi (Anorthosis Famagusta Volley, Kypros) ja naisista noora Kosonen (VDK Gent, Belgia). Valmentajista tuomas sammeLvuo siirtyi Venäjän mestarista Kemerovosta Pietarin Zenitiin. tommi tiiLiKainen jatkaa Japanissa – seuran uusi nimi on Wolfdogs Nagoya. osKar muurinen jatkaa Lauri haKaLan viitoittamaa tietä Ruotsissa VK Sollentunan päävalmentajana ja teemu sarna valmentaa Saksassa. l kolmisenkymmentä suomalaista Euroopan pääsarjoissa suomaLaisLentopaLLoiLijat uLKomaiLLa 2019–2020 miehet Lauri Kerminen, Kuzbass Kemerovo, Venäjä* Antti Ronkainen, SVG Lüneburg, Saksa* Tommi Siirilä, Hypo Tirol AlpenVolleys Haching, Itävalta/Saksa* Eemi Tervaportti, Olympiacos Piraeus, Kreikka* Elviss Krastins, Arhavi Bld Spor, Turkki* Samuli Kaislasalo, Lindemans Aalst, Belgia* Peetu Mäkinen, VK Pribram, Tshekki* Joonas Jokela, Lausanne UC, Sveitsi* Sauli Sinkkonen, CS Volei Municipal Zalau, Romania* Niko Haapakoski, Anorthosis Famagusta Volley, Kypros* Niklas Seppänen, SWD Powervolleys Düren, Saksa Miki Jauhiainen, BYU Cougars, Yhdysvallat Antti Poikela, USC Braunschweig, Saksa 2. Bundesliiga Lauri Jylhä, VC Gotha, Saksa 2. Bundesliiga Joonas Huhtakangas, Sollentuna VK, Ruotsi Mauri Kurppa, Linköping VC, Ruotsi Aleksi Leivo, Namur Volley, Belgia (Province) Tommi Silventoinen, Randaberg IL, Norja naiset Roosa Koskelo, Allianz MTV Stuttgart, Saksa* Piia Korhonen, Dresdner SC 1898, Saksa* Kaisa Alanko, VB Nantes, Ranska* Daniela Öhman, Stade Français Paris Saint Cloud, Ranska* Noora Kosonen, VDK Gent, Belgia* Michaela Madsen, BWC Lendelede, Belgia* Laura Pihlajamäki, Stiinta Bacau, Romania* Iida Murto, Örebro Volley, Ruotsi Taru Alho, TI-esssecaffè-Volley, Itävalta Roosa Rautio, University of Tulsa, Yhdysvallat vaLmentajat Tuomas Sammelvuo, Zenit St. Petersburg, Venäjä Tommi Tiilikainen, Wolfdogs Nagoya, Japani Oskar Muurinen, Sollentuna VK, Ruotsi Teemu Sarna, Rote Raben Vilsbiburg, Saksa 2. Bundesliiga (naiset) * Maajoukkueessa 2019 Roosa Koskelo on Allianz MTV Stuttgartin libero (sinisessä paidassa eturivissä). Lauri Kerminen jatkaa upeaa uraansa Kuzbass Kemerovon paidassa. Tuomas Sammelvuon peliasu on nykyään sininen pikkutakki. suomalaiset ulkomailla
hyvän tuulen lähettiläs TeKSTI kimmo nurminen KUVa cev Michaela Madsen Räiskyvä on fiilispelaaja 4.2019 KIILA 21 >> Michaela Madsen on pelaaja, joka pitää kentällä ja kentän ulkopuolella hauskaa ja houkuttelee muutkin mukaan hyväntuuliseen menoonsa. Tällä kaudella hän toimii hyväntuulen lähettiläänä Lendeleden pikkukaupungissa Belgiassa.
Michaela Madsen jujuttaa EMkisoissa. Piia Korhonen tiiviisti pelissä mukana. O len ihminen, joka innostuu helposti, enkä häpeä näyttää sitä. Olen aina ollut sitä mieltä, että positiivisuus aiheuttaa positiivisuutta, Madsen sanoo. – Vaikka olisit vaihtopenkillä, niin voit antaa energiaasi joukkueelle, muille pelaajille. Se mitä meistä näkyy ulospäin, niin se auttaa muita tai ei auta, jos on apea ja masentunut. – Olen itse fiilispelaaja, ja jos matsissa on huikea fiilis, pelaan aina paremmin. Madsen on kunnostautunut myös kentän ulkopuolisilla tempauksillaan. On tehty musiikkivideoita joukkueiden kanssa ja monenlaisia some-postauksia. – Välillä riehutaan ja tehdään tempauksia, ne tulevat aika luonnostaan. Mä ehkä nolaan muut ympärillä, mutta itse en näistä nolostu, Madsen naureskelee. – Ollaan tehty videoita ja joukkueräppiä. Välillä vedän zumbaa maajoukkueen treenien alkuveryttelyksi, ja vaihtopelaajilla on usein ihan omat bileet ja omat tuuletukset. Ne vaan tulee jostain, omasta päästä ja tehdään ne vain. Yleisö nauttii, pelaajat nauttii ja kentällä olijat nauttii. instagramissa yLi 2500 seuraajaa Madsenilla on Instagramissa yli 2500 seuraajaa ja postaukset saavat hyvin usein 600-700 tykkäystä. Lentopalloon liittyvien postausten lisäksi siellä on lähes yhtä paljon siviilikuvia, joissa Madsen mielellään esiintyy näyttävästi puettuna ja meikattuna. – Tykkään päivitellä sinne kaikenlaista, niin että varsinkin läheiset ja tutut ihmiset tietävät mitä tapahtuu. Mulla on paljon nuoriakin seuraajia ja siksi laitan sinne positiivisia juttuja. Tykkään tosi paljon laittautua ja kyllä se vaan piristää joka kerta, Madsen kertoo. – Teen tätä ihan omaksi iloksi. On kivaa, kun nuoret seuraa ja ottaa sieltä inspiraatiota. Palkitsevimpia asioita mitä teen. – Olen käynyt myös vetämässä nuorille treenejä ja tykkään tosi paljon siitä. Täällä Belgiassakin moni nuori jo moikkailee ja vilkuttelee. Jossain vaiheessa käyn varmaan täälläkin seuran junnutreeneissä. Krista Michaela Bjerregård Madsen • Synt. 28.12.1993, keskipelaaja, pituus 188 cm • 1. liigaottelu: 5.10.2011 LP Kangasala LP Viesti • 1. A-maaottelu: 25.8.2016 Suomi – Israel • Kasvattajaseura Valkealan Kajo • 09-10 Varalan Urheiluopisto (I) • 10-11 Varalan Urheiluopisto (I) • 11-12 LP Viesti Kultaa • 12-13 LP Viesti Kultaa • 13-14 LP Viesti Kultaa • 14-15 HPK Pronssia • 15-16 HPK Kultaa • 16-17 HPK – Hopeaa • 17-18 HPK ei pelannut • 18-19 Cannes (FRA) Kultaa • 173 ottelua Mestaruusliigassa • 48 maaottelua • Suomen cupin voitto 2011 • Suomen cupin hopeaa 2012, 2013, 2014, 2016 • SM-liigan tähtiseitsikossa 2015, 2017 faktat KIILA 4.2019 22 CeV
4.2019 KIILA 23 Suomen naiset riemuissaan Kultaisen liigan pelissä Hämeenlinnassa. LendeLede KoLmatta Kautta Liigassa Michaela Madsenin belgialaisseuran nimi on BWC Lendelede ja se pelaa nyt kolmatta kautta Belgian liigassa. Kaupungissa on vain kuutisen tuhatta asukasta, mutta puolen tunnin ajomatkan päässä on isompia kaupunkeja kuten Gent ja Lille. Keskipelaajan tontilla uurastava Madsen on saanut tällä kaudella tottua vähän aiempaa pienemmän seuran toimintaan. Edellisellä kaudella seurana oli Euroopan kärkipäähän kuuluva Cannes ja sitä ennen kotimaiset huippuseurat LP Viesti ja HPK. – Tämä on pienempi seura, mihin olen tottunut. Paikkakunta on tosi pieni ja seura on aika uusi liigassa. Tulin tänne auttamaan joukkuetta ja kyllä meillä ihan hyvin kulkee treenit. On tämä kuitenkin erilaista mihin olen tottunut. Ihan eri maailma. Täällä on omalla vastuulla, kehittyykö ollenkaan vai junnaako paikallaan. – Arki on täällä kuitenkin ihan hyvää. Tykkään että saan tehdä tätä kokoaikaisena, ei tarvitse huolehtia mistään muusta. Saa keskittyä harjoitteluun ja pelaamiseen. – Belgian liiga on minun mielestäni ihan hyvää tasoa. Parhaat joukkueet ovat oikein hyviä. Liigassa on paljon joukkueita ja tulee paljon erilaisia vastustajia vastaan. Parasta on lyhyet pelimatkat, Madsen naurahtaa. – Harmi kuitenkin, ettei kovin moni pysty täällä tekemään tätä ammatikseen. Belgialaisten pelaajien pitää keskittyä työhön ja kouluun. Sitoutuminen ei ole niin vahvaa kuin on ollut aikaisemmissa seuroissa Suomessa ja Ranskassa. – Katsojia täällä on vähemmän kuin Suomen liigassa, eikä seuroilla ole kovin isoja resursseja käytössään. BWC Lendelede pelasi kaksi kautta sitten ensimmäisen kerran liigassa ja säilytti nipin napin sarjapaikkansa. Viime kaudelle BWC tuli 10. sijalle 12 joukkueen liigassa. – Ennen tätä kautta pelattiin tosi hyviä harjoitusotteluita ja näin tässä joukkueessa paljon potentiaalia. Jos me pelataan joukkueena hyvin, niin pärjätään. Ennen kauden alku kuitenkin kärsittiin tosi paljon loukkaantumisista ja alku on ollut tosi kankea. On ollut vaikea saada kunnon pelirytmiä. Tätä juttua kirjoitettaessa BWC Lendelede oli juuri ottanut ensimmäisen voittonsa. – Ehkä se tästä pelaajien itseluottamus lähtisi nousuun. Ei ole hirveästi voittamisen rutiinia näillä pelaajilla. Toivon että voisin tuoda voittamisen kulttuuria tähän porukkaan. Luulen että me voidaan kyllä sijoittua lopulta ihan hyvin. maajouKKue mieLessä jo nyt Michaela Madsen on pelannut Suomen maajoukkueessa 48 maaottelua ja huippuhetkenä on tietysti viime kesän EM-lopputurnaus. – Aina sitä odottaa, että pääsee sinne maajoukkueeseen. Nytkin jo odotan. On hiukan vaikea kuvailla, mutta seurajoukkueessa ei ole sitä samaa tunnelmaa kuin maajoukkueessa. Me ollaan kaikki niin sitoutuneita siihen hommaan ihan sataprosenttisesti. Treenit on todella korkealaatuisia ja siellä kehittyy koko ajan. Vaikka kesä on toisaalta tosi lyhyt, niin joka kesä siellä vaan kehittyy eteenpäin. Se on ihan mahtavaa, Madsen sanoo. – Kaksi viimeistä kesää ovat olleet ihan huikeita suomalaiselle naislentopallolle. Niissä on ollut tekemisen meininkiä ja ollaan noustu ihan uudelle tasolle. EM-kisat olivat yksi parhaimmista jutuista mitä minulle on ikinä tapahtunut. – Ne on ihan mahtavia pelejä, mitä maajoukkueessa pääsee pelaamaan. On upeaa nähdä, miten pystyy haastamaan muita maajoukkueita ja miten pystyy omaa peliä käyttämään joukkueen vahvuudeksi. pitää raKastaa sitä mitä teKee Madsen ei ole tehnyt mitään suuria suunnitelmia lentopalloilijan uraansa ajatellen. – Olen aina ollut sitä mieltä, että mennään siinä hetkessä, mitä eletään. Koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mullakin on ollut monta loukkaantumista urani aika. – Pitää vaan rakastaa sitä mitä tekee. Olen aina sanonut, että teen tätä niin kauan kun pystyn. Mulla on vielä monta pelivuotta jäljellä ja mulla on aina ollut tavoitteena kehittää itseäni eteenpäin. Stressiä en itselleni laita. Pelaan niin kauan kuin tuntuu hyvältä. – Välillä on päiviä, kun sitä ihmettelee, mitä täällä tapahtuu. On hyvä muistaa, että mitä vaan voi tapahtua. On tärkeää oikeasti olla mitä haluaa olla ja nauttia joka hetkestä. Tätä varten on koko elämä tehty. Pitää arvostaa sitä mitä on. – Positiivisuutta kaikille elämään, Michaela Madsen toivottaa lopuksi. l terho AnttolAinen
KIILA 4.2019 24 minun lajini: kyösti mäkimattila TeKSTI kimmo nurminen Laulaja, muusikko, säveltäjä, sanoittaja, runoilija, piirtäjä ja lentopalloilija. Kyösti Mäkimattila on kaikkea tätä, mutta parhaiten hänet tunnetaan vuoden 2013 tangokuninkuudesta ja laulajan urastaan. Kyösti Mäkimattila on harvinaisen monipuolinen artisti. Tangokuningas on myös Power Cupin voittaja WArner musiC
4.2019 KIILA 25 T urun Paattisilla asuva 43-vuotias Mäkimattila tekee parisataa keikkaa vuodessa ja kiertää Suomea ristiin rastiin. Auton mittariin tulee vuoden aikana noin 75 000 kilometriä. Aikaa riittää silti myös lentopallon pelaamiseen. – Kun muutin Paattisille, niin kuulin, että täällä käy peliporukka lätkimässä palloa kerran viikossa. Lähdin heti mukaan. Sitä on jatkunut nyt kymmenen vuotta. Se on ihan kirjava seurakunta. Keski-ikä on varmaan jotain 50 vuotta, ja minä olen nuorimmasta päästä, Mäkimattila kertoo. – Eikä se ole mitään pelailua vaan pelataan aina ihan tosissaan, lasketaan pisteet ja taistellaan voitosta. Meillä on aivan hemmetin hauskaa. Toiset ovat vähän enemmän tosissaan kuin toiset ja siitä saadaan paljon hauskaa aikaiseksi. – Kesällä mennään sitten hiekalle ja pelataan isolla jengillä. Bändistäkin on yksi soittaja pelannut lentopalloa, joten mehän voitaisiin vaikka saada kasaan hyvä biitsipari. – Biitsi on ollut vuosikaudet mukana ja siinä mennään ihan kotiin ja lapsuuden kesiin saakka. Meillä on aina ollut pihapiirissä lentopalloverkko. Ihan aina. Vappuna on jo pelattu lentopalloa ulkona. Mäkimattila kehuu Turun seudun harrastuspaikkoja. Kaupungissa on monta isoa hallia ja kiva biitsikenttäkin ihan lähellä kotia. yLäneen Kiristä LentopaLLoharrastus aLKoi Kyösti Mäkimattila aloitti lentopalloharrastuksen silloisessa kotikunnassaan Yläneellä jo pienenä poikana 1980-luvulla. – 1980-luvun alussa Yläneen Kirin miehet pelasivat 1-sarjassa. Koulun yhteyteen oli rakennettu palloiluhalli ja siellä sarjajoukkueen lisäksi pelattiin aktiivisesti puulaakipelejä. Minun vanhempanikin pelasivat firmaliigaa. Lentopallo oli myös koululiikuntalajina suosittua. – Meillä oli E-pojissa aktiivinen peliporukka, vaikka oltiin pienestä kylästä. Pelattiin piirin sarjoja ja aluemestaruuksista. Vuonna 1987 oltiin mukana Yläneen Kirin joukkueella Power Cupissa Kuopiossa ja siellä voitettiin loppuottelussa kotijoukkue KuPS. Me pelattiin kaikki omissa verkkareissamme, mikä saattoi aiheuttaa pientä ihmettelyä. Kirin peliporukka kuitenkin hajosi ja jos olisi halunnut jatkaa lentopallon pelaamista, niin olisi pitänyt mennä Loimaan Jankkoon tai Raision Loimuun 50 kilometrin päähän. – Se loppui tavallaan kuin seinään ja sitten vaihdettiin lajia ja ruvettiin pelaamaan jalkapalloa. Lentopallokin kyllä pysyi mukana. Lukioikäisenä soitettiin usein Yläneellä treenikämpällä koko viikonloppu ja illalla käytiin koululla pelaamassa salibandya ja lentistä. Bändissä sattui olemaan rehtorin poika, jolla oli koulun avaimet niin, että päästiin pelaamaan. – Kun muistelee omaa lapsuutta, niin siihen aikaan verrattuna lentopallot ovat nykyään tosi hienoja. Ennen ne olivat painavia ja kovia ja pelaaminen sattui käsiin. Pianon soiton takia jouduin varomaankin tietyssä vaiheessa lentopallon pelaamista. Pikku-Kyösti hiihtotamineissa 1980-luvulla. Yläneen Kirin poikia pelaamassa, Kyösti Mäkimattila (vas.), Petri Hippos, Janne Peltola ja Tero Toivonen. – Nuoruudessa myös suunnistettiin ja käytiin partiossa. Isä hankki myös ilmakiväärin, jolla ammuskeltiin. Armeijassa näistä oli paljon hyötyä, Mäkimattila kertoo. Hän jopa harkitsi vakavasti uraa Puolustusvoimien palveluksessa, mutta musiikki vei lopulta voiton armeijaurasta. jAnne peltolAn kotiAlbumi kyösti mäkimAttilAn kotiArkisto
KIILA 4.2019 26 nopeus ja Luovuus viehättää Mäkimattila sanoo olevansa joukkuepelaaja. Lenkkeily yksinään tai punttien nostelu salilla ei oikein innosta. – Minua on aina lentopallossa viehättänyt tietyllä tavalla se, että se vaatii nopeaa ajattelua ja ratkaisujen tekoon tarvitaan luovuutta. Lentopallo on taktinen laji ja herrasmieslaji. – Olen itse vasenkätinen ja tietyllä tavalla nautin siitä. 2-paikalla viihdyn iskijänä parhaiten. Passarina tykkään olla kanssa, vaikka en olekaan kovin ketterä. Ulottuvuutta sen sijaan riittää, 193-senttinen Mäkimattila sanoo. Lentopallokatsomoon Mäkimattila ei ole pitkään aikaan ehtinyt, mutta television ääressä hän viihtyy kyllä hyvän lentopallo-ottelun ääressä. – Maajoukkueen otteita olen aina seurannut aktiivisimmin. Lentopallo on aivan huippuhieno tv-laji. Symppaan myös näitä kotikulmien seurajoukkueita. Kaikkia palloilulajeja olen seurannut intohimoisesti. Jääkiekossa olen Tepsin mies ja usein mennään Turkuhalliin pelejä katsomaan. Jalkapalloakin olen käynyt katsomassa silloin tällöin, Mäkimattila sanoo. oiKeassa paiKassa oiKeaan aiKaan Kyösti Mäkimattila sanoo, että hän on ollut runopoika kouluvuosilta asti. Myös musiikki on ollut kotona lapsesta asti läsnä. – Pitkään musiikkiura tuntui epätodelliselta haaveelta, mutta haaveista on tullut totta. Jollain tavalla se on mennyt niin, että olen ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esimerkiksi bändihomma lähti käyntiin puolivahingossa, kun veli ja kaksi serkkua perustivat bändin. Homma sattui natsamaan niin, että päästiin heti keikoille ja Auraviihteen riveihin. Yleisö sattui tykkäämään meistä. Keikoilla alkoi soittamiseen tulla Kyösti Mäkimattila ja Varjokuva-yhtye on suosittu kokoonpano tanssilavoilla ja muilla keikkapaikoilla. Lue lisää Kyösti Mäkimattilasta, hänen julkaisuistaan ja saavutuksistaan: www.kyostimakimattila.fi ViACheslAV VinokuroV
4.2019 KIILA 27 rutiinia. Sitten me osallistuttiin SM-kisoihin vuonna 2002 ja me voitettiin ne. Ensimmäisen ravintolakeikan tein vuonna 1990 (14-vuotiaana). Tanssimusiikkia me soitettiin alussa, Sorsakoskea ja Baddingia. Mäkimattila soitti bändissä rumpuja ja lauloi. Vuonna 2013 kaikki kuitenkin muuttui, kun Mäkimattila kruunattiin tangokuninkaaksi Seinäjoella. – Tangokuninkuus tarkoitti sitä, että nousin rumpusetin takaa rumpusetin eteen. Sen jälkeen on tullut laulajana kaikenlaista huomiota, muun muassa vuoden miesartistiksi valinta ja joululevyni on valittu vuoden joulualbumiksi. Kaikkein eniten lämmittävät mieltä yleisöäänestyksissä tulleet tunnustukset. Keikkamuusikon arki on kuitenkin Suomessa kiertämistä ympäri maata, pitkiä päiviä ja pitkiä matkoja. – Tosi paljon on keikkaa ja kun on 17 vuotta toiminut yksityisyrittäjänä, niin on tosi vaikeaa hakea balanssia keikkojen ja muun tekemisen kanssa. Kun haluaisi keskittyä laulun tekemiseen ja musiikkiin, niin joutuu tekemään kaikenlaista. – Kalenterinhallinta ja sopimusten tekemiset pitää myös olla hyvin hallussa. Sellainen ammattiylpeys minulla on, että hommat hoidetaan just eikä melkein. Korkea työmoraali mulla on ollut aina, Mäkimattila sanoo. – Keskikesä on meille sellaista aikaa, että voisi olla vaikka joka päivä esiintyminen. Meillä on ollut sellaista 25 keikkaa kuussa. runoKeiKoiLLa KaiKKi omasta Kynästä Mäkimattilan yhtye on nimeltään Varjokuva ja sen kanssa tietysti tehdään valtaosa keikoista, mutta muunkinlaisia esiintymisiä on. – Teen esimerkiksi runokeikkoja, joissa on myös musiikkia. Runokeikoilla kaikki on aina omasta kynästä. Vähän miksaan siihen myös stand uppia mukaan. Suomalaiskansalliseen tapaan musiikki on usein melankolista, joten siihen on hyvä saada sekaan muuta”Rakastan esiintymistä ja laulamista. Toiseksi eniten tykkään kirjoittamisesta.” Kyösti Mäkimattila toivottaa: Kaikille Kiila-lehden lukijoille kaunista joulua, ilmavia passeja ja puhtaita kosketuksia. Kyösti Mäkimattila on julkaissut neljä runokokoelmaa. kin, humoristisia mietelmiä ja jopa puujalkavitsejä. Siitä se esitys rakentuu. Kaikki on käsikirjoitettua. Voisi sanoa, että ne ovat monologeja, joissa on musiikkia. Mukana on usein yksi säestäjä. Näistä esiintymisistä osasta on tullut jo traditio ja ne toistuvat vuosittain. Kirjoittaminen kuuluu vahvasti Mäkimattilan elämään musiikin ohella. – Kirjoitan koko ajan tien päällä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulta myös tilataan tekstejä, käännösbiiseihin ja minulle lähetettyihin melodioihin. – Pianon vieressä viihdyn edelleen tosi hyvin ja sitä tekisin enemmänkin jos aikataulu sallisi. Sävellän myös nykyään ja se vaatii soittopelin. Yleensä teen niin, että taltioin sävellyksen kännykällä ja lähetän sen sitten jollekin, joka sovittaa sen. – Rakastan esiintymistä ja laulamista. Heti toiseksi eniten tykkään kirjoittamisesta. Piirtäminen on myös hauskaa. Tämän vuoden joulukalenteri on juuri työn alla. Julkaisen joulukalenterin piirroksia joka päivä Instagramissa ja Facebookissa. Siitä on vaikea pyristellä eroon, kun ihmiset sitä niin kovasti pyytävät. terveeLLiset eLämäntavat tärKeää Kyösti Mäkimattila lopetti tupakanpolton 17 vuotta sitten ja alkoholin käytön kahdeksan vuotta sitten. – Olen myös huumevastainen. Jos jotain, niin sitä inhoan. – Me puhutaan usein bändin kanssa ruokavaliosta, fyysisestä hyvinvoinnista, kuntoilusta ja siitä, että ei olla enää kaksikymppisiä. En tiedä miten hyvin mahtaisinkaan voida, jos eläisin säännöllistä elämää. Lähtökohtaisesti voin kyllä aika hyvin. En ole viime vuosina juuri sairastellut. Terveyteen myös keskittyy enemmän, kun toimeentulo on villakauluksen takana. Itsestään huolehtimisen kanssa ei ole leikkimistä. Se on hyvä kannustin. Lentopalloilu on myös Kyösti Mäkimattilalle erinomainen tapa pitää huolta itsestään. l
KIILA 4.2019 28 beach volley M aanosien olympiakarsintojen eli Continental Cupin toisen kierroksen Euroopan maanosakarsinnoissa on mukana vielä 24 joukkuetta. Toiselta kierrokselta jokaisen lohkon viisi parasta etenee kesäkuun lopussa Hollannissa pelattavaan finaaliturnaukseen, jonka voittaja saa maapaikan Tokioon. Suomen naiset pääsivät Continental Cupin toiselle kierrokselle suoraan rankingin perusteella. – Tshekki on lohkon suurin suosikki. Tasaisen nipun muodostavat sitten Suomi, Puola ja Kreikka. Toki paljon riippuu siitä, mitkä parit kyseisiä maita edustavat. Kyllä tuosta lohkosta kuitenkin jatkoon mennään, naisten päävalmentaja Kai LiuKKonen uskoo. Miehet puolestaan selvittivät viime kesäkuussa Kyproksella voitokkaasti ensimmäisen kierroksen turnauksen. Continental Cupissa jokaista maata edustaa kaksi paria. Edustusoikeus on vain niillä urheilijoilla, jotka eivät ole vielä saavuttaneet olympiapaikkaa. – Osalla on tuossa vaiheessa jo olympiapaikka varmistettu, joten kärkimaiden ykkösparit eivät välttämättä ole turnauksessa mukana. Kovia maita on silti Suomen naiset jatkavat beach volleyn olympiapaikan metsästystä ensi toukokuussa Turkissa ja Suomen miehet puolestaan Espanjassa. Olympiapaikan metsästys jatkuu toukokuussa Anniina Parkkinen (vas.) ja Taru Lahti-Liukkonen tuulettelevat iloisina. CeV
M iesten beach volley -maajoukkueeseen nimettiin lokakuussa kahdeksan pelaajaa. Maamme ykkösparin jyrKi nurminen – santeri siren lisäksi maajoukkueryhmään kuuluvat peKKa piippo, harri suoniKKo, pyry topio, viLi topio, vaLtter pennanen ja verneri vetriö . Miesten päävalmentaja on jussi tommoLa . – Jyrki ja Santeri ovat maajoukkueen kulmakivet. Nuoret tuovat taas uutta näkemystä ja monella heistä on mahdollisuus nousta kansainväliselle tasolle. Joukkueen konkaritkaan eivät ole vielä vanhoja kansainvälisillä kentillä. Useat lajin huippunimet lähentelevät jo 40:tä ikävuotta, Tommola sanoo. Ryhmään valituista menestynein pelaaja on Jyrki Nurminen. Hänellä on kokoelmissaan viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia sekä takanaan jo viitisenkymmentä kansainvälistä turnausta. – On erittäin tärkeää, että miesten beach volleyn maajoukkuetoiminta organisoituu tauon jälkeen. Ilman pitkäjänteistä työtä maailman huipulle ei voi nousta. Toisaalta maailman kärkeen pystyy nousemaan myös täältä pohjoisesta. Maailman kenttiä miehissä hallitsevat tällä hetkellä parit Norjasta, Venäjältä ja Latviasta, Nurminen toteaa. biitsi.Fi jouKKueen tuKijana Miesten beach volley -maajoukkueen ammattimaisen harjoittelun mahdollistaa Biitsi.fi. Lajiharjoittelupaikkoina tulevat olemaan uusi Biitsi.fi Pasila ja Biitsi.fi Salmisaari. – Lajin huippujen tukeminen on meille ollut toiminnan alusta saakka itsestäänselvyys. Olemme olleet merkittävä tukija Jyrkille ja Santerille jo vuosia. Siksi tämän yhteistyön laajentaminen koko miesten maajoukkueeseen on varsin luonnollinen jatke, iLKKa LassiLa Biitsi.fi:stä sanoo. Lentopalloliitolle on äärimmäisen tärkeää saada Jyrki Nurminen iskee ja Venäjän Alexander Liholetov yrittää torjua. Santeri Sirén seuraa tilannetta. vastassa, mutta ei missään nimessä ylitsepääsemättömiä, miesten valmentaja jussi tommoLa ennakoi. Beach volleyssa olympiakisoihin kelpuutetaan sekä naisissa että miehissä 24 paria maakiintiön ollessa maksimissaan 2 paria. Paikkansa Tokioon ovat jo varmistaneet järjestäjämaa Japani, naisten MM-ykkönen Kanada, miesten MM-ykkönen Venäjä sekä syyskuussa Kiinassa pelatun 16 maan karsintaturnauksen parhaat: naisissa Latvia ja Espanja, miehissä Latvia ja Italia. Viisi paikkaa menee eri maanosien Continental Cupien voittajille ja loput 15 paikkaa jaetaan kesäkuun puolivälissä FIVB:n rankingin perusteella. l fiVb Miesten maajoukkueessa kahdeksan pelaajaa beaCh voLLeyn ContinentaL Cupin 2. Kierros naiset, 14.-17.5.2020, antaLya, turKKi: Tshekki, Suomi, Puola, Kreikka, Serbia, Turkki, Slovenia, Valko-Venäjä. miehet, 15.-17.5.2020, madrid, espanja: Espanja, Norja, Saksa, Suomi, Tshekki, Valko-Venäjä, Ruotsi, Ukraina. myös miesten maajoukkuetoiminta käyntiin pitkäjänteisesti. – Naisten beach volleyssa pitkäjänteistä työtä on tehty jo vuosia ja se jatkuu edelleen. Nyt on hyvä ajankohta aloittaa miesten vastaava toiminta. Tämän työn tulokset näkyvät toivottavasti jo ensi kesänä, mutta todelliset tavoitteet ovat kaukana tulevaisuudessa. Lisäksi tässä julkaistava yhteistyömalli mahdollistaa Lentopalloliitolle toiminnan kehittämisen ilman investointeja. Hyvät kumppanit ovat erittäin tärkeitä, kun liiton taloudellinen tilanne on haastava, toimitusjohtaja seppo siiKa-aho kertoo. l 4.2019 KIILA 29
KIILA 4.2019 30 snow volley kasvaa ja kiinnostaa TeKSTI niina Pirskanen KUVaT JPHotograPHY O losuhteet ulkona Suomen talvessa voivat olla vilpoisat ja tuuliset, ja vaatetta pitää pukea merkittävästi enemmän kuin kummassakaan sisarlajissa lentopallossa tai beach volleyssa. Mutta hauskaa tuumintaa, liikettä ja äherrystä seuraa aina iloisia onnistumisia, tavalla tai toisella! Kuopiossa tapahtuma seurayhteistyönä Kansainväliset snow volleyn sarjat on toteutettu alppikeskuksissa laatuvalvotulle lumelle 2 vastaan 2 beach volleyn arvokisatapahtuman kaltaisilla kriteeristöillä. Kuopiossa Wänäri Cowboys ja Puijo Wolley Juniorit laittoivat snow volleyn merkeissä ”hynttyyt yhteen” ja näkivät tilauksen uudelle tapahtumalle yhdistäen kilpaja kuntosarjat. Pelipaikkavaihtoehdot käytiin läpi kaupungin kanssa ja päädyttiin Puijon Hiihtostadionille lumivarmimpana areenana. Tapahtuma sai samalla käyttöön stadionrakennuksen pukuhuoneet, kanttiinin ja kisatoimistotilat tarvittavine äänentoistoineen. Katsomot ja kenttätarvikkeet vaativat erillisen kuljettamisen, mutta muuten Puijolla oli mainiot ja turvalliset puitteet valmiina. avaustapahtuma Kevätauringossa Viime kevään Snow Volley Kuopio Puijon upeissa maisemissa pelattiin keväisessä säässä ja pelikentillä nähtiin hauskaa meininkiä kaveriporukoilla kootuissa Lumilentopalloa, snow volleyta, voi kuvata yksinkertaisesti hauskaksi peliksi, kun kaveriporukat kerääntyvät verkon kahden puolen hieman arvoituksellisissa ulkoilmapuitteissa. Snow volley yhdistää lentopallon ja biitsin hauskaksi pelitapahtumaksi kaikille Viime kevään snow volley -turnauksessa Kuopiossa sää suosi pelaajia.
4.2019 KIILA 31 miten turnauKsessa peLataan? •Pelimuotoon3vastaan3,rotaatiovapaa. •Joukkueessavoiolla1vaihtopelaaja. •Erätpelataan15pisteeseenkahdestavoittoerästä. •Turnauspelataanbiitsipalloilla. •Pelialueon8x8metriä. •Kilpasarjassapallopitäätoimittaaverkonyli kovalla kosketuksella. •Firma-jaharrastesarjoissakosketusonvapaa. Lisätietoja www.puijowolley.fi/snow-volley www.facebook.com/Snow-Volley-Kuopio www.instagram.com/snowvolleykuopio joukkueissa. Jalkineissa nähtiin monenlaista versiota footsal-jalkineista nastakenkiin ja versioiden villasukkiin kenkien päällä. Asuvalinnat puolestaan vaihtelivat tuulipuvusta värikkäisiin retrokerrospeliasuihin, asiaankuuluvia Lei-nauhoja unohtamatta. Osalla tapahtuma oli samalla sisäpelikauden päättäjäiset, toisilla tärkeä kaveripäivä. Kaikilla joukkueilla oli vähintään neljä peliä päivän aikana, väliin ehti hiomaan taitoja pallotellen kevätauringossa tai palautuen omien tai kanttiinieväiden avulla. Paras palaute järjestäjille oli innosta puhisevat ja nauravat kasvot pelien jälkeen ja kiitokset tapahtumasta päivän päätteeksi. Uutta tapahtumaa alettiin suunnitella heti. snoW voLLey Kuopio goes tahKo 4.4.2020 Tämän kauden Snow Volley Kuopio -tapahtuma järjestetään yhteistyökumppani Osuuskauppa PeeÄssän kanssa Tahkolla. Tapahtuma siirtyy Tahkovuoren upeisiin maisemiin ja samalla hyvien palveluiden äärelle. Snow volleyhin osallistujat voivat yhdistää peleihin illanvieton, majoittumisen, ruokailut ja lisäohjelmaa riittää Tahkon palvelutarjonnasta kaikille osallistujille ja yleisölle – kaikki on valmiina ja savolaisittain hollilla. Ajankohta pidetään samassa keväisessä viikonlopussa lauantai 4.4.2020. Kentät rakentuvat siis parhaille paikoille ja Tahkon hiihtokeskuksen lumivarmuus takaa lumet huhtikuullakin turnaukseen. Tahkolla on valmius rakentaa jopa 10 kenttää hotelli-ravintola-alueen keskelle. Uutuutena samaan viikonvaihteeseen järjestetään tällä kertaa myös kiinnostusta heti herättänyt Firma Snow Volley perjantaina 3.4.2020. Firmaporukoilla on luonnollisesti mahdollisuus tuplata pelipäivät ja osallistua myös lauantain matseihin. Tapahtuman markkinoinnin merkeissä on suunniteltu promopelejä alkuvuoteen sekä järjestetään harjoitusmahdollisuudet paikkakunnalle. Tervetulleita ovat siis lajitaiturit ja uudet kaverit mukaan. LeLu ojansivu tapahtuman suojeLijaKsi Lentopalloväen tuttu hakkuri Lelu Ojansivu on lupautunut Snow Volleyn suojelijaksi. Kevään pelikierrokset ovat liigassa vielä vaiheessa, mutta hauska tapahtuma sopii otteluiden väliin ja uusi laji tuo hyvää näkyvyyttä samalla lentopallolle. Lelu on persoona isolla P:llä ja mukanaolo tuo hauskaa lisäväriä ja sisältöä turnaukseen. Tervetuloa pelaamaan Tahkolle ja tsemppiä uusille snow volley -tapahtumien järjestäjille! l Asuvalinnat vaihtelivat tuulipuvusta värikkäisiin retrokerrospeliasuihin. Tämän päivän painotalo Painotuotteet | Suurkuvatulostus | Sähköiset palvelut p. 010 230 8400 www.punamusta.com Vain yksi voi olla tällainen. Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
power cup salo KUVaT marko Junttila E nsi kesän Power Cup on upea päätös parhaimmillaan kuumana käyvälle sisäpelikaudelle. Innokkaimmat seurat ovat jo pitkällä suunnitelmissaan, joten päätimme avata ilmoittautumisen jo nyt. Haluamme myös palvella joukkueita ja seuroja entistä paremmin. Lisäksi massatapahtuman suunnittelua ja palveluiden laatutasoa halutaan nostaa entisestään. Ilmoittautumisten aikaistaminen mahdollistaa paremman palvelun kaikille osallistujille. Tarkemmat ohjeet ja linkki ilmoittautumisiin löytyvät osoitteesta: www.powercup.fi/osallistu Ilmoittautumisportaita on kaksi, ensimmäinen ilmoittautumisjakso on avoinna helmikuun loppuun saakka ja toinen jakso huhtikuun puoleen väliin. Toimi nopeasti ja hyödynnä ensimmäisen jakson edullisemmat hinnat. l Kyllä, vuoden 2020 Power Cup -turnauksen voi todellakin jo hankkia kisapasseja ja tehdä joukkueilmoittautumisia. Ilmoittautuminen on jo auki! missä peLataan 2022 ja 2023? haKu on Käynnissä! Suomen Lentopalloliitto on julistanut jäsenseurojensa haettavaksi vuoden 2022 ja 2023 Power Cup -tapahtumien paikallisjärjestelyoikeudet. järjesteLyoiKeuKsia voi haKea miKä tahansa Suomen Lentopalloliiton jäsenseura tai jäsenseurat yhdessä. Power Cup pelataan 2020 Salossa ja 2021 Kauhavalla. turnausten aLustavat ajanKohdat ovat 9.–12.6.2022 ja 8.–11.6.2023. turnauKsen osaLListujamäärä on n. 7 500-8 500 pelaajaa ja huoltajaa. Kokonaiskävijämäärä nousee yli 10 000 henkilön, kun mukaan lasketaan vierailijat, katsojat ja talkoohenkilökunta. turnauKsen onnistuminen vaatii paiKaLLisjärjestäjiLtä seuraavia asioita: • Kaupungin tai kunnan tuki ja toimiva yhteistyö • Ruokailupaikka 8 500 osallistujalle veloituksetta. Ruokailupaikan tulee sijoittua siten, että se on kävelymatkan päässä kaikista pelialueista. • Koulutason majoitus 8 500 osallistujalle veloituksetta • Noin 300 nurmi-, tekonurmitai hiekkapintaista ulkokenttää yhtenäisellä alueella veloituksetta • 600-700 vapaaehtoisen toimitsijan viikon työpanos • Tapahtumapaikalla on oltava turnauksen järjestämiseen tarvittavat oheistilat veloituksetta • Pelialueiden läheisyydessä on oltava riittävästi pysäköintitilaa, ja liikennejärjestelyt on huomioitava tarkasti vapaamuotoiset KirjaLLiset haKemuKset tulee lähettää Lentopalloliittoon 28.2.2020 mennessä osoitteella: Suomen Lentopalloliitto / Riia Martinoja, Valimotie 10, 00380 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen: riia.martinoja@lentopalloliitto.fi tarKemmat haKuohjeet: powercup.fi/ajankohtaista tiedusteLut: Riia Martinoja, riia.martinoja@lentopalloliitto.fi, puh. 040 555 1597
4.2019 KIILA 33 Kisapassi oiKeuttaa osaLListumaan ja antaa paLjon etuja 29.2.2020 15.4.2020 mennessä mennessä Joukkuemaksu 99 € 129 € Peruspassi (to-su) 144 € 166 € Perhepassi (to-su) 134 € 156 € Viikonloppupassi (pe-su) 129 € 149 € Lisäyö (ke-to yö) 20 € 20 € iLmoittautumisjaKsot ja maKsut jouKKuemaKsun LisäKsi jokainen Power Cup -turnaukseen osallistuva pelaaja, valmentaja ja huoltaja tarvitsee osallistumiseen kisapassin. Kisapassin lunastaminen on edellytys turnaukseen osallistumiselle. peruspassi ja perhepassi kattavat turnauksen torstaista sunnuntaihin, viikonloppupassi perjantaista sunnuntaihin. Jos samasta perheestä osallistuu useampi henkilö, yksi ostaa peruspassin ja muut pääsevät perhepassin hinnalla. iLmoittautuminen on sitova ja passimaksun palautus voidaan tehdä ainoastaan lääkärintodistusta vastaan. Osallistumismaksujen eräpäivä on kunkin ilmoittautumisjakson viimeinen ilmoittautumispäivä. KesKiviiKon ja torstain väLisen Lisäyön hinta on 20 euroa/henkilö. Lisäyön hinta on sama kaikkina ilmoittautumisjaksoina ja se sisältää koulumajoituksen ja torstain aamiaisen lisäksi myös keskiviikon iltapalan. peLaaminen, otteLuohjeLma ja tuLospaLveLu K oko nelipäiväisen turnauksen ajan. Joukkueet pelaavat turnauksen aikana keskimäärin 8-10 ottelua. Kun joukkueita on yli 800, vaatii otteluohjelman rakentaminen ja aikatauluttaminen paljon kokemusta edellisiltä vuosilta. Mobiilipöytäkirja helpottaa ja nopeuttaa otteluiden tulosten syöttämistä ja niiden seurantaa Power Cup -applikaation avulla. Äppi muistuttaa myös joukkueita sen omista toimitsijatehtävistä. vaKuutus. Power Cupin kisapassin ostaneet on vakuutettu. Vakuutus on voimassa koko turnauksen ajan sekä matkalla kotoa turnaukseen ja turnauksesta kotiin. Pelipassin (entinen lisenssi) kaudeksi 2019-2020 ostaneet on vakuutettu joko pelipassiin liitetyn vakuutuksen kautta tai Power Cupin kisapassin vakuutuksen kautta, ei molemmilla. Pelipassittomat kisapassin ostaneet ovat Power Cup -vakuutuksen piirissä. Tapaturman sattuessa ota yhteys Power Cupin infopisteeseen, jossa autetaan vakuutusasioissa. KouLumajoitus, joka on oleellinen osa turnausta ja sen tunnelmaa. Ikimuistoisia öitä joukkuekavereiden vieressä. Nämä muistot kantavat pitkälle. ruoKaiLut torstain Lounaasta sunnuntain Lounaaseen (7 lämmintä ateriaa), viikonloppupassilla perjantain lounaasta sunnuntain lounaaseen (5 lämmintä ateriaa). Koulumajoituksessa aamuja iltapalat. Lisäyömaksu sisältää keskiviikon iltapalan. turnauspaita ja Kisapassipussi. Turnauspaita on joillekin keräilykohde. Jotkut taas muokkaavat paidan totaalisen uuteen uskoon – tapoja on monia! Passipussi kaulaan ja kaupungille, sillä se antaa paljon yhteistyökumppaneidemme tarjoamia rahanarvoisia etuja turnauskaupungilla. upea oheisohjeLma. Avajaiset ovat käsite. Lisäksi osallistujille on vuosittain paljon paikkakuntakohtaisia oheisohjelmia ja aktivointipisteitä. tapahtumatorin monipuoLinen ohjelma, aktiviteetit ja ostokset. Tapahtumatori kehittyy vuosi vuodelta ja on jo oleellinen osa Power Cupin oheisohjelmaa. Sporttisen ja teknologiaosaamisestaan tunnetun isäntäkaupunkimme Salon kunniaksi Power Cup -tapahtuma saa uutuuttaan hehkuvat nettisivut. Tutustu sivustoon osoitteessa: www.powercup.fi Sivulta löydät kätevästi ohjeet osallistumiseen, pelaamiseen ja tapahtumassa viihtymiseen. maaiLman suurin Lasten ja nuorten LentopaLLotapahtuma uudistuu! KaiKKi tieto Kootusti uusiLLa nettisivuiLLamme! Nähdään Salossa 4.–7. kesäkuuta 2020!
KIILA 4.2019 36 ainutlaatuinen pelaajaura TeKSTI kimmo nurminen KUVaT aleksi mustonen L ähteenmäen lentopalloilijan ura on melkoisen ainutlaatuinen. Lapsuudessaan ja nuoruudessaan Kouvolassa hän harrasti koripalloa ja jalkapalloa. Lukioaikana hän kävi myös pelaamassa beach volleyta kavereiden kanssa. Lentopalloilija hänestä tuli kuitenkin vasta reilut kolme vuotta sitten 24-vuotiaana! – Koripallon aloitin 6-vuotiaana ja jalkapallo tuli mukaan pari vuotta myöhemmin. Koripalloa pelasin A-junnuihin asti tosissaan, mutta se jäi, kun menin armeijaan. Biitsin peluu 17-18-vuotiaana kavereiden kanssa oli hauskaa tekemistä, mutta palavaa rakkautta ei silloin vielä lajiin syttynyt, Lähteenmäki kertoo. Rakkaus lentopalloon syttyi, kun hän muutti Kouvolasta Mikkeliin opiskelemaan. – Armeijasta tuttu kaveri jere häKKinen , jonka tiesin olevan lentopallomiehiä, kyseli koulun kahvilassa joltain, onko tämä tulossa treeneihin. Kiinnostuin ja kyselin vähän lisää mistä on kyse. Häkkinen kehotti olemaan yhteydessä Mikkelin Passareihin ja niin minä tein. – Soitin antti KauKoseLLe , joka kasaili uutta Passareiden joukkuetta 2-sarjaan. Esittelin itseni ja koripallotaustani ja kerroin, että minulla olisi hirveä kiinnostus päästä mukaan. Kaukonen vastasi, että tule mukaan harjoituksiin, niin tehdään sinusta kesän aikana 2-sarjan mies. Olin innosta ihan soikeana, kun pääsin mukaan. Lähteenmäki aloitti kesätreenit Passareiden kanssa vuoden 2016 toukokuussa 24-vuotiaana. Edellisellä kaudella Passareilla ei ollut joukkuetta sarjoissa, mutta seura kasasi kaudelle 2016-2017 joukkueen 2-sarjaan. – Silloin kesän aikana olin harjoituksissa mukana. Homma alkoi siitä, että kummalla jalalla pitää iskulyönnissä ponnistaa ja siitä sitten mentiin eteenpäin. Sitten jossain vaiheessa kysyttiin, että kiinnostaisiko tulla mukaan Passarien joukkueeseen 2-sarjaan ja silloin vasta innoissani olinkin. Eetu Lähteenmäki ei vielä neljä vuotta sitten ollut pelannut yhtään minkään sarjatason lentopallo-ottelua, ei nuorissa, eikä aikuisissa. Nyt hän pelaa 1-sarjaa Savonlinnan East Volleyssa. Eetu Lähteenmäki aloitti lentopalloilun 24-vuotiaana Pelaa nyt 1-sarjassa!
4.2019 KIILA 37 – Se mitä ensimmäisen kauden peleistä muistuu mieleen, on se, että jouduin keskittymään ihan täysillä esimerkiksi siihen, onko vastustajalla etuvai takapassaritilanne ja mitä se sitten tarkoittaa. Monet asiat, jotka olivat itsestään selviä muille, minä jouduin miettimään ihan ajatuksella. Ja on sitä samaa vähän edelleenkin. – Ylipäänsä kaikki muutkin lajin taktiset jutut, kuten rotaatiot, olivat vaikeita. Alkuun oli tärkeätä vaan tietää, mikä on minulla keskitorjujana oma lähtöpaikka missäkin passaritilanteessa. Meni todella pitkään ennen kuin hahmotin, miten ne menee muilla pelipaikoilla. Aimo harppauksia olen tehnyt sen jälkeen. heti avauspeLiin KentäLLe – Heti ensimmäiseen peliin minut laitettiin avauskuusikkoon keskitorjujaksi. En tahdo muistaa ihan niistä ensimmäisistä peleistä mitään. Meillä oli hyvät laitapelaajat, niin ettei ollut niin väliä, vaikka ei keskeltä saanutkaan palloa tapettua. Kyllä taisin olla silloin melkein koko ajan kentällä ja niin olen ollut muinakin kausina lähtökohtaisesti aina kentällä peleissä. – Jere Häkkinen oli minulle Passareissa kuin veli. Hän auttoi minua todella paljon kentällä ja kentän ulkopuolella. Hän osasi asettua minun saappaisiini. – Tietyissä teknisissä jutuissa olen hirveästi muita jäljessä. Joskus passi lähtee hyvin, mutta joskus tulee monta virhettä peräkkäin. Ponnistusvoima ja kimmoisuus on ollut aina minulla vahvuus. Koripallossakin olin siinä aina kärkipäässä. Lentopallossa harmittaa, että hirveästä ulottuvuudesta ei ole hyötyä, jos ei palloa saa lyötyä suoralla kädellä. – Lyönnit kyllä lähtivät jo Passareissa kulkemaan ja ne toimivat ihan hyvin. Kaudella 18-19 pelasin alussa jonkun aikaa hakkurina. Siinä huomasi, ettei ole kokemusta tarpeeksi ja lyönnit eivät oikein tehonneet. Keskipelaajan paikka on ainoa, jossa pärjään. Se on ollut helppo omaksua. Ei puhettakaan, että yleispelaajana pärjäisin. Lähteenmäki pelasi Mikkelin Passarien 2-sarjajoukkueessa kolme kautta. Sitten tuli tieto, että Savonlinnan East Volley lähtee 1-sarjaan ja Lähteenmäki kiinnostui, koska 1-sarja oli ollut jo mielessä, mutta sopivaa seuraa ei ollut löytynyt. east voLLeyssa hyvä poruKKa Lähteenmäki sai paikan East Volleysta ja myös kesätyöpaikan Tanhuvaaran urheiluopistosta. – Tanhuvaaran respassa olen tehnyt töitä juhannuksesta alkaen. Kesätyöntekijänä aloitin, mutta jatkan ainakin vuoden loppuun asti niin, että minut kutsutaan töihin aina tarvittaessa. Hyvin töitä on riittänytkin. Tanhuvaara on todella hyvä työpaikka myös siinä mielessä, että he joustavat treenien suhteen. Harvoin olen joutunut olemaan poissa treeneistä työn takia. – Treenejä on neljä lajitreeniä viikossa ja pari punttitreeniä päälle. Maanantait ovat aina vapaata. Pelit ovat aina viikonloppuna. – 1-sarjassa pelin tempo on nopeampaa kuin 2-sarjassa. Yleisöä ja tunnelmaa on peleissä myös enemmän. Meillä on hyvä joukkue, kavereita, joilla on kokemusta ylemmiltä sarjatasoilta. Uskon, että keväällä kun on tärkeät pelit, niin meillä on mahdollisuudet olla kolmen, neljän parhaan joukossa. – Minulla on kiinnostusta jatkaa lentopallon pelaamista hamaan tappiin asti. Mulla on mielenkiintoa katsoa mihin asti pääsen. 1-sarja on hyvä taso tähän kohtaan. Suoraan 2-sarjasta liigaan olisi ollut liian iso harppaus. Kyllähän tämä vaatii paljon hommaa, mutta motivaatiosta se ei ole kiinni. Olen niin motivoitunut kuin vaan olla voi. Lähteenmäen kiinnostus lentopalloa kohtaan on muutenkin kovasti kasvanut viimeisten vuosien aikana. Hän seuraa varsinkin kansainvälistä lentopalloa innoissaan. Suurin idoli on Venäjän vasenkätinen hakkuri viKtor poLetajev . – Hän on äärimmäisen kimmoisa ja hänellä on optimaalinen lentopalloilijan jäntevä vartalo. Hänen pelaamistaan on ilo seurata. Kyllä hän on minulle tietynlainen esikuva. attasean tehtävä Kiinnostaa Lähteenmäki on myös toiminut useaan otteeseen Suomessa vierailleiden ulkomaisten maajoukkueiden attaseana. Kahden viime vuoden aikana hän on ollut kahdeksan joukkueen attaseana. – Attaseana eli joukkueen yhdyshenkilönä olen pääsyt seuraamaan kentän pinnasta, miten maajoukkueet harjoittelevat. Se on ollut mielenkiintoista nähdä. Ja kun liikkuu heidän kanssaan, niin oma motivaatiokin nousee sen mukana. Se on mielekästä hommaa. – Japanin miesten maajoukkue oli varmaan mielenkiintoisin. Olin kahdeksan päivää heidän kanssaan, kun he leireilivät Kuortaneella ja pelasivat Suomea vastaan. Siinä kyllä huomasi, että aasialaisilla on vähän toisenlaista käyttäytymistä kuin eurooppalaisilla, kaikenlaista pientä eroa. l Lähteenmäki pelaa savonlinnalaisessa East Volleyssa. Ulottuvuus on Lähteenmäen vahvuus lentopallossa.
KIILA 4.2019 38 pallot ilmaan TeKSTI Ja KUVaT anu HYtÖnen Lentopalloilemaan vaikka 3-vuotiaana P arasta lentopallossa on alkulämmittelyhippa, tuumaa 7-vuotias eLLi . Samoilla linjoilla ovat hänen kanssaan 3-vuotiaat inKeri ja enni sekä 4-vuotias maLLu . Tavallisen hipan lisäksi on leikitty vessanpönttöhippaa. Jo kouluikäiset Eemi ja Onni näyttävät heti, miten sitä leikitään. Vesannon Urheilijoilla on menossa kaikkein pienimpien F-junioreiden keskiviikon harjoitukset. Kerran viikossa pidettävissä harjoituksissa käy reilut kymmenen lasta. Uutuuttaan hohtavat pelipaidat on vedetty ylle. – Harjoitusten ohjelma saatetaan muuttaa joskus vaikka temppuradaksi. On lupa leikkiä, Katri oLLiLa kertoo. Ollila vetää lapsille alkulämmittelyä, josta ei vauhtia puutu: hippaa, viestiä ja askelluksia. Toinen valmentajista eija Kemppainen osallistuu alkulämmittelyyn. Sekös lapsia naurattaa, kun Katri sanoo välillä Eijan salaa kurkistelevan, kun nimenomaan on pyydetty olemaan silmät kiinni. Harjoituksissa on sijaa myös hassuttelulle. vähiteLLen LentopaLLoeLementteihin Lämmittelyn jälkeen nousevat pallot ilmaan. 7-vuotiaan aapeLin mielestä hihalyönti on parasta, kun saa lyödä pallon oikein korkealle. Saman ikäinen miLLa tykkää sormilyönneistä ja syöttämisestä. 8-vuotiaasta emiLiasta pelaaminen on mukavaa. 6-vuotiaan juuLian syöttö nousee jo mallikkaasti. – Parasta on lasten into. Pienessä ajassa on huomattavissa jo huima kehitys. Liikumme monipuolisesti ja lisäämme harjoituksiin lentopalloelementtejä taitojen lisääntyessä. F-ikäisenä harjoitellaan sormilyöntiä, sormipassia, alakautta syöttöä, koppia, liikkumista, sijoittumista kentällä ja tietysti sääntöjä. Teemme motoriikkaharjoituksia ikätasoisesti. Lopussa pelataan pienpelit. Opetellaan myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita. Pienimmillä on oma vanhempi mukana, jolloin harjoitukset sujuvat hyvin, Eija Kemppainen toteaa. Heti kun meno meinaa muuttua liian rajuksi, tilanne otetaan haltuun. Täysin ilman kyyneliäkään eivät harjoitukset mene, mutta paha mieli unohtuu nopeasti uuden mukavan tekemisen kautta. – Meillä alle kouluikäisten G-junioreiden joukkuetta ei ole ollenkaan. F-joukkueen mukana pelaavat pienimmätkin. Useimmat 5-vuotiaat jaksavat jo hyvin keskittyä lajille tyypillisiin harjoituksiin – pienemmät yksilöllisesti. Vanhempanakin ennättää mukaan, Kemppainen jatkaa. 6-vuotiaan petran mielestä parasta on Power Cup. Nuoresta iästään huolimatta hän on ollut jo kahdessa Power Cupissa pelaamassa. Seurasta on osallistuttu myös F-Tiikerisarjaan tällä kaudella. – Pelireissut ovat lapsille tosi tärkeitä. Meillä on seurassa tapana lähteä heti oman salin ulkopuolelle ja osallistua sarjaan, vaikkei osaamista vielä olisikaan. Siellä sitä parhaiten oppii, Ollila sanoo. Loppuvenytyksissä joku pienimmistä hakeutuu oman äidin viereen. – Liikunnan riemun kipinän ylläpitäminen on kaikkein tärkeintä, valmentajat muistuttavat. l Vesannon Urheilijoiden F-juniorit kuvaushetkellä: – Me ei oikein nyt jaksettais olla kuvassa, kun on mukava pelata! Kolmevuotias Inkeri harrastaa lentopalloa.
4.2019 KIILA 39 tähtiseura TeKSTI kimmo nurminen KUVa mikko väYrYnen Kempeleen lentopallo on vahva junioriseura – ja nyt myös Tähtiseura K empeleen Lentopallo pelasi aikoinaan SM-liigassa ja 1-sarjassa, mutta nykyään seura keskittyy pelkästään juniorilentopalloon ja on siinä noussut yhdeksi Suomen vahvimmista seuroista. Seuralla on kolmisenkymmentä juniorijoukkuetta ja 170-180 nuorta pelaajaa. Rovaniemen Power Cupissa KempeLe oli suurin seura. – Meillä on kaikissa ikäluokissa, sekä tytöissä että pojissa, vähintään kaksi joukkuetta, paitsi ei A-ikäluokassa, jossa A-tytöissä on 1 joukkue, mutta A-pojissa ei tällä kaudella ole joukkuetta, puheenjohtaja reijo Kananen kertoo. – Tulijoita seuraan on ollut hyvin ja valmentajatilanne on kohtuullinen. Kaikilla joukkueilla on oma valmentaja ja joillakin kaksi tai kolmekin sekä joukkueenjohtaja. Pelaajien vanhemmat ovat myös pääosin hyvin mukana talkoissa. – Meidän seuran kehittymisen ja toimivuuden vahvimpia puolia on ollut ja on hyvä ja toimiva yhteistyö sekä kaikessa tekemisessä laadun ylläpitäminen ja sen jatkuva kehittäminen. ministeriöLtä seuratuKea Seuralla on nyt toista vuotta valmennuspäällikkönä iLpo maKKonen , jonka palkkaamiseen seura sai ministeriön tukea viime ja tänä vuonna. – Makkonen on ollut erinomainen lisä meidän toimintaamme ja sen kehittämiseen. Kaikki muu tekeminen seurassa tapahtuu talkootyönä. – Seuran toimintatapa on moniin muihin tämän alueen seuroihin verrattuna jossain määrin erilainen. Emme pyöritä toimintaa joukkuekeskeisesti vaan seurakeskeisesti. Esimerkiksi kaikki toiminnan rahat kiertävät seuran kautta. Kun joukkueet tekevät talkoita, osa tuloista menee seuralle, osa korvamerkataan joukkueille. Täällä pohjoisessa on jo pelkästään omalla alueella turnausmatkat pitkiä, mikä nostaa harrastuskustannuksia todella paljon. Tätä helpottaakseen seura tukee kaikkien joukkueiden matkustamista sovittuun rahamäärään asti. Koska A-, Bja C-ikäisten pelimatkat ovat usein pidempiä, niin heille tuki on suurempi kuin minikentillä pelaavien joukkueiden. Kun seuran suora tuki on käytetty, niin sen jälkeen on vielä joukkueiden talkoihin osallistumisen mukaan kertynyttä talkoorahaa Usealla joukkueella nämä, seuran tuki ja talkoista hankitut tuotot, riittävät eikä vanhempien tarvitse kovinkaan paljon kaivaa lompakkoaan. – Seura maksaa myös valmentajien koulutukset ja joukkueiden ilmoittautumismaksut sarjoihin. – Kausimaksu on korkeimmillaan 175 euroa syksy ja 175 euroa kevät, joka sisältää myös verkkapuvun ja peliasun. Pelipassin jokainen pelaaja maksaa itse. Kempeleessä on se huono puoli, että myös junioritoiminnassa salivuoroista pitää maksaa vuokraa. Meillä menee niihin noin 25 000 euroa vuodessa. KempeLe harkitsi jo lähes kymmenen vuotta sitten Sinettiseuraksi ryhtymistä, mutta vasta viime keväänä laitettiin vireille haku Tähtiseuraksi ja se onnistui heti. – Auditoijilta tuli tosi hyvää palautetta. Erityisesti mainittiin, että seuran taloudenhallinta on hoidettu esimerkillisesti. Kempeleen Lentopallo pitää kaksi, kolme kertaa vuodessa tilaisuuksia, joihin vanhemmatkin pääsevät osallistumaan. – Kauden päättäjäisissä saattaa olla 250 henkeäkin paikalla. Se on suositumpi tapahtuma kuin pikkujoulu, Kananen kertoo. KempeLeen LuKioon urheiLuLinja Kempeleen Lentopallo on saanut aikaan myös sen, että Kempeleen lukioon perustettiin tänä syksynä alkanut urheilulinja. – Tammikuussa 2019 tehtiin kunnalle aloite, että saataisiin tänne urheilulukion tyyppinen lukio. Kunnalta tuli heti vastaus, että se on kiinnostunut ja myötämielinen. Vajaan kahden viikon päästä oli jo tilaisuus rehtorien ja kunnan edustajan kanssa. Reilun kahden kuukauden päästä kunnalta tuli päätös, että urheilijalinja perustetaan ja nyt syksyllä siihen tuli jo yli 20 oppilasta, joissa on lentopallon, jalkapallon ja pesäpallon pelaajia. – Olemme olleet todella tyytyväisiä kunnan päättäjien supernopeaan toimintaan sekä lukion rehtorin toiminnalle antamaan kokonaistukeen. Lukion urheilulinjalle annettiin nimeksi Urheilijapolku. – Me urheiluseurat hoidamme lajivalmennuksen ja kunta hoitaa yleisen osuuden. Lajiharjoituksia on joka viikko kaksi kertaa tunti ja 15 minuuttia ja yleistä osuutta yksi tunti ja vartti. Koko lukion aikana näistä tulee lähes 10 kurssia kolmessa vuodessa. – Kunnalle oli matala kynnys lähteä tällaiseen mukaan, kun seurat sitoutuivat hoitamaan lajikoulutuksen. Ja uusiakin seuroja voidaan ottaa jatkossa mukaan, Kananen sanoo. Itseasiassa uinti on jo kahdella kilpauimarilla mukana. l Kempeleen Lentopallon E-tytöt iloisina juuri saadun voiton jälkeen. Kuvassa ovat Nenna Hakola (vas.), Petra Petänen, Roosa Väyrynen, Asta Harjula ja Sofia Sorvoja.
KIILA 4.2019 40 opiskelu ja urheilu TeKSTI Harri nYkänen Uusi opiskelumalli houkuttelee lentopalloilijoita Lappiin Lapin urheiluakatemiassa ja paikallisissa urheiluseuroissa on tehty hyvää työtä nuorten lentopalloilijoiden eteen jo pidemmän aikaa. Lentopallo on noussut viime vuosina yhdeksi keskeisimmistä kehittämisen lajeista Rovaniemellä ja sen asema tulee vahvistumaan entisestään ensi syksynä, kun uusi huippu-urheiluun suuntaava opiskelumalli istutetaan Lapin Urheiluopiston toisen asteen koulutustarjontaan. L apin urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattori reijo jyLhän mukaan uusi koulutus mahdollistaa ikäluokkiensa parhaille lentopalloilijoille mahdollisuuden kehittyä ammattilaisurheilijaksi ja opiskella itselleen samalla ammatillinen peruskoulutus. Jylhä korostaa, että uuden ajattelumallin mukaan toteutettavassa toiminnassa urheilu on ykkössijalla. – Tänä päivänä täytyy luopua ajattelusta, että kaikki ovet olisivat samalla kertaa avoinna. Huippu-urheilumallissa opiskelijan täytyy orientoitua siihen, että hän tulee tänne kehittyäkseen lentopalloilijana. Toki opiskelijalle taataan sellainen peruskoulutus, että siitä pystyy ponnistamaan eteenpäin myös koulutuksen puolella, Jylhä kuvailee koulutuksen toimintamallia. Opintojen puolella koulutuksen pohjana toimii liikunnanohjauksen perustutkinto sekä siihen liittyvät eri moduulit. Opintoihin on mahdollista yhdistää lukio-opinnot siten, että urheilija pystyy suorittamaan halutessaan myös kaksoistutkinnon. Koulutukseen haetaan toisen asteen yhteishaussa 18.2.–10.3.2020. Jylhän mukaan tavoitteena on saada kokoon noin kymRovaniemi tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet opiskeluun ja harjoitteluun.
4.2019 KIILA 41 menen opiskelijan tavoitteellinen ryhmä maan parhaita palloilijoita. Koulutuksesta vastaavat tahot Lapin Urheiluopisto sekä Lapin urheiluakatemia järjestävät opiskelijoille koulutuksen ajan täysihoidon, johon kuuluvat valmennus, yksilöllinen opiskelu, monipuoliset tukipalvelut sekä majoitus täysine ruokailuineen. poLKu auKi myös urheiLuLuKion Kautta Rovaniemeläisseura Woman Volleyn valmennuspäällikkö ja Lapin urheiluakatemian lajivalmentaja teemu mäKiKyrö muistuttaa, että urheilijan polku on auki ilman muuta myös normaalin urheilulukion kautta. Paikalliset seurat WoVo ja Napapiirin Palloketut ovat onnistuneet tiivistämään yhteistyötään sekä urheiluakatemian että paikallisten oppilaitosten kanssa, mikä on näkynyt ensisijaisesti harjoitusten tehostumisena sekä harjoitusmäärien tuplaantumisena aikaisempiin vuosiin verrattuna. Harjoitusten tehokkuutta ja kehittymisen seurantaa edesauttavat, että samat lajivalmentajat ovat vastuussa sekä akatemiaettä seuraharjoittelusta. Tällä tavoin toiminnan vaikuttavuus kasvaa ja pelaajia pystytään kehittämään tuloksekkaammin eteenpäin. Lapin urheiluakatemian lentopallon lajivastaavan juKKa mäKihannun mukaan kulunut syksy on tuonut ennen kaikkea laadukkuutta ja selkeyttä urheilijoiden päivittäiseen tekemiseen. – Yhteistyön tiivistymisen myötä olemme saaneet molempien osapuolten vahvuudet esiin sekä karsittua heikkouksia pois. Nykyisen konseptin avulla pystymme pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen työhön, mikä mahdollistaa urheilijoiden tavoitteiden asettamisen jopa neljän vuoden päähän, Mäkihannu iloitsee. Mäkikyrö puolestaan kertoo, että Rovaniemellä tilanne valmennusresurssien suhteen lentopallossa on tällä hetkellä erittäin hyvä. – Meillä toimii tällä hetkellä urheiluakatemiassa kaikkiaan viisi lentopallovalmentajaa sekä useita asiantuntijoita, jotka ovat lajivalmennuksen tukena päivittäin, Mäkikyrö esittelee laajaa tukiverkostoa. Lapin urheiluakatemiassa urheilijalla on käytössään monipuoliset ja laadukkaat tukipalvelut, joiden myötä urheilija saa tukea muun muassa ravitsemukseen, testaukseen, psyykkisiin asioihin sekä taitoja voimavalmennukseen terveydenhoitoja fysioterapiapalveluita unohtamatta. saumaton peLaajaputKi huippuvaiheeseen saaKKa Urheilijan polku kulkee Rovaniemellä aina yläkouluvaiheesta korkea-asteen huippuvaiheeseen. Teemu Mäkikyrö kertoo, että edellytykset huipulla pelaamiseen myös korkea-asteen opintojen aikana ovat todella hyvät, sillä pelipaikkoja löytyy sekä Mestaruusliigasta että 1-sarjasta. – Pyrimme saamaan WoVon ja NaPan edustusjoukkueisiin pelaajia hyvässä yhteistyössä Lapin AMK:n ja Lapin yliopiston kanssa. Huippuvaiheen opiskelijoille suunnatut resurssit ovat samat kuin toisellakin asteella. Vetovoimaiset korkeakoulut ja monipuolinen koulutustarjonta houkuttelee opiskelijoita Lappiin ympäri Suomea. Lapin urheiluakatemia toimii oivana linkkinä juuri niille, jotka haluavat edetä kaksoisuralla vielä opiskelujen myöhemmässä vaiheessa. Reijo Jylhän mukaan pelaajan polku on suunniteltu Lapissa saumattomaksi niin, että akatemiaputken voi startata heti yläkoulusta lähtien tai mukaan voi hypätä vaikka vasta korkea-asteella. Korkeakouluopiskelu ja henkilökohtaiset opetussuunnitelmat takaavat sen, että urheilijalla on mahdollisuus menestyä niin opiskeluissa kuin urheilussakin. l Woman Volley tekee tiivistä yhteistyötä urheiluakatemian ja oppilaitosten kanssa. Reijo Jylhä (oik.) toimii Lapin urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattorina.
KIILA 4.2019 42 valmennuspalsta TeKSTI tinJa Huoviala KUVaT cev Lentopalloa pala palalta Lentopallo on äärimmäisen kiehtova urheilulaji, mutta jos palasiksi pilkotaan, pohjimmiltaan vain biomekaanisten ja fyysisten muuttujien kokonaisuus. Kiinnostavuutta tämä tieto ei toki vähennä – päinvastoin! B iomekaniikka on tieteenala, joka yhdistää mekaniikan lainalaisuuksia biologisten systeemien ja rakenteiden toimintaan. Perinteisesti biomekaniikka tutkii esimerkiksi ihmisen tuottamia voimia ja liikettä. Liikuntabiologiassa biomekaniikkaan sisältyy myös hermostollinen säätely, jolla näitä voimia ja liikkeitä hallitaan. Lentopallon biomekaanisia mittauksia tehdään kahdella tavalla: liikeanalyysiä voidaan tehdä videokuvan perusteella tai sitten erilaisten laitteiden, kuten voimalevyjen ja tutkien avulla. Fysiologia on biotieteiden ja lääketieteen osa-alue, joka tutkii elävien organismien, kuten ihmisen toimintaa ja toimintamekanismeja. Esimerkiksi sykkeet ja maksimaalinen hapenottokyky ovat fysiologisia muuttujia. Joukkueurheilun asiantuntija miKKo häyrinen Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta KIHU:sta avaa, millaisia fysikaalisia suureita ja fysiologisia muuttujia lajisuoritusten takaa löytyy. Häyrinen on tehnyt lentopalloon liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä parikymmentä vuotta ja toiminut pitkään myös lentopallovalmentajana. ponnistusvoima Tulokset vaihtelevat mittaustavasta riippuen. Seinäkorkeusmittauksella kansainvälisesti parhaat tulokset Elviss Krastinsilla on kansainvälisen tason pomppu.
4.2019 KIILA 43 ovat miehillä yli metrin ja naisilla yli 70 senttimetriä. Kontaktimatolla mittaukset perustuvat aikaan, jonka testattava on hypyn jälkeen ilmassa, ja sillä mitaten huipputulokset ovat yli 90 cm miehillä ja 60-65 cm naisilla. Maailmalla mitattuihin lukemiin pääsevät myös parhaat suomalaiset, kuten Lauri Kerminen ja eLviss Krastins . Mittaustapojen välisiä erilaisia tuloksia selittää enemmän mittaustekniikka, ei itse ponnistusvoima. Tutkimusten mukaan ponnistuskorkeus ei yhden ottelun aikana laske. paLLon nopeus ja vastaanottajan reagointiaiKa Pallon nopeutta aloitussyötössä mitataan paljon harjoittelussa ja pelitilanteissa. Kansainvälisesti huippunopeus on miehillä noin 135 km/h, jolloin vastaanottajalla on noin 0,45 sekuntia aikaa reagoida ja toimia. Naisilla aloitussyöttö lähtee parhaimmillaan nopeudella 105 km/h ja reagointiaikaa on noin 0,55 sekuntia. Suomalaisista hyviin lukemiin pääsee esimerkiksi oLLi-peKKa ojansivu , jolla aloitussyöttö lähtee 115-120 kilometrin tuntinopeudella. Aloitussyötössä tavoitellaan riittävän kovaa nopeutta, ei aina maksiminopeutta. Kun mennään lähelle omaa maksimia, virheiden määrä useimmiten kasvaa. Suuren nopeuden lisäksi tulee siis myös hallita riskit, toimia riittävän luotettavasti ja tarkasti sekä minimoida virheet. hypystä aLastuLon voimat Pelaajan jalat ja vartalo ovat kovilla. Hypystä alas tullessa jalkoihin kohdistuu kuorma, joka voi olla yli kolme kertaa oman kehon painon suuruinen. Esimerkiksi satakiloisella pelaajalla on siis alastulovaiheessa kolmen sadan kilogramman paino kannateltavanaan. Voimaa ja fyysistä harjoittelua tarvitaan, jotta tästä taakasta selvitään loukkaantumatta. Alastuloa ja iskunsietoa kehitetään esimerkiksi hyppäämällä korokkeelta alas hallitusti sekä kahdelle että yhdelle jalalle. peLin aiKana LiiKuttu matKa Jalkapalloilija voi ottelun aikana juosta yli kymmenen kilometriä, mutta lentopalloilija pääsee juoksumatkassa vähemmällä: viiden erän pelissä liikettä tulee keskimäärin kahdesta kahteen ja puoleen kilometriin. Hyppyjä tulee sen sijaan reilusti, 150-250 yhdessä pelissä, joten kuormitus on hyvin erityyppistä. Kestävyyttä kuitenkin tarvitaan, jotta urheilija jaksaa tehdä riittävästi lajija voimaharjoittelua. Lentopalloilijoiden keskisykkeet ovat pelissä luokkaa 125-150 lyöntiä minuutissa ja veren laktaattikin pysyy kohtuullisella tasolla, yleensä alle 4 millimoolia litrassa. Laktaatin määrä kertoo, paljonko veressä on maitohappoa ja sitä syntyy, kun kehon energiankulutus ylittää aerobisen energiantuotannon vaatimukset. Aerobisen suorittamisen sijaan lentopallossa tulee enemmän lyhyitä mutta korkeatehoisia suoritteita, kuten hyppyjä, pyrähdyksiä ja syöksyjä. maKsimaaLinen hapenottoKyKy Maksimaalinen hapenottokyky tarkoittaa toimivien lihasten kykyä käyttää happea energiantuotantoon maksimaalisessa rasituksessa sekä hengitysja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea lihassoluihin eli sekä hapenkäyttökykyä että hapenkuljetuskykyä. Lentopalloilijan maksimihapenoton vaatimustaso ei ole korkea, sillä miehillä riittävä taso on 55-60 ml/ kg/min, naisilla 50-55 ml/kg/min. Vertailuksi: kestävyyslaji hiihto vaatii huipulla jo 80-90 ml/kg/min -lukemia. Lentopalloilijanaisilla ja -miehillä mitatut sykkeet ja laktaatit ovat tutkimuksissa olleet samalla tasolla, joten naisten lentopallo ei näiden faktojen perusteella ole sen enempää kestävyyslaji kuin miestenkään. l Lelu Ojansivun aloitussyöttö lähtee jopa 120 km/h.
KIILA 4.2019 44 Ruutuajan lisääntyminen ja sosiaalisen median roolin kasvaminen aiheuttavat vapaa-ajan passivoitumista. merKittävinä aiheuttajina vapaa-ajan passivoitumiseLLe ovat ruutuajan lisääntyminen ja sosiaalisen median roolin kasvaminen. Tämän vuoksi liikunta rajoittuu pääasiassa harrastuksessa suoritettuun liikkumiseen, mikä johtaa lasten ja nuorten rasitusvammojen lisääntymiseen. Urheiluseuroissa harrastaminen tähtää entistä enemmän kilpailuun, jolloin lapset ja nuoret kokevat ulkopuolista painetta tehdä lajinvalinta varhaisessa vaiheessa. Varhain tehty yhden lajin valinta voi johtaa yksipuoliseen harjoitteluun nuoruusiässä, joka olisi otollista aikaa luoda perustaa tavoitteelliselle, ammattimaisemmalle harjoittelulle. Monipuolisella liikunnalla voidaan ehkäistä rasitusvammoja. Rasitusvamma on kudoksiin hiljalleen kehittyvä vaurio, joka johtuu yksipuolisesta ja voimakkaasta rasituksesta samaan kohtaan, kuten luuhun, lihakseen tai jänteeseen. Se voi syntyä helposti, kun kehoa rasitetaan toistuvasti kovatehoisissa urheiluharjoituksissa. Kudos ei ehdi sopeutua rasitukseen, eikä palautuminen ole riittävää. Lentopallossa rasitusvammoja aiheuttavat toistuvat liikkeet, kuten räjähtävät ponnistukset, lyhyet kovan intensiteetin pyrähdykset sekä syötöt ja iskulyönnit. Fysioterapian keinoista tutkimustietoon perustuva terapeuttinen harjoittelu on tehokas keino ehkäistä rasitusvammoja. Harjoitteita tulisi toteuttaa säännöllisesti, mieluiten jokaisella harjoituskerralla. Hallitusti tehtävät koko kehoa aktivoivat harjoitteet valmistelevat lajisuoritukseen. Vähemmän kuormittuvia lihasryhmiä tulee harjoittaa lihastasapainon edistämiseksi. Lajityypilliset ketteryysja hyppyharjoitteet alkulämmittelyn osana valmistavat lajin vaatimuksiin aktivoimalla kehon asentotuntoa eli proprioseptiikkaa. Liikkuvuusharjoittelun herkkyyskausi on noin 11–14 vuoden iässä, jolloin tulisi saavuttaa maksimaalinen yleisen liikkuvuuden taso. Liikkuvuuden heikentyminen voi johtaa kehon kannalta epäedullisiin liikemalleihin, jolloin muuttunut suoritustekniikka voi aiheuttaa ylikuormitusta tietyille kehonosille. Tämä altistaa rasitusvammoille ja heikentää lajisuoritusta. tutkimustietoa TeKSTI HeiDi Pennanen, tiia PoHJonen, suvi turunen KUVa icliPart Nuorten urheilijoiden rasitusvammat lisääntymässä Tutkimustiedon mukaan urheiluseuraharrastaminen on lisääntynyt ja vapaaajan aktiivisuus vähentynyt (1). Passivoitumisen vuoksi nuorilla on riittämätön pohjakunto lajiharjoitteluun, mikä altistaa rasitusvammoille. Lajispesifillä ennaltaehkäisevällä harjoittelulla voidaan vähentää rasitusvammojen esiintyvyyttä. • Vain 39,5 % 4.ja 5.-luokkalaisista liikkuu vähintään tunnin päivässä (THL Kouluterveyskysely 2019). • Urheiluseuroissa harrastaminen on kuitenkin lisääntynyt. • Heikentynyt pohjakunto ja vapaa-ajan passiivisuus altistavat rasitusvammoille. • Säännöllisellä monipuolisella harjoittelulla voi ennaltaehkäistä rasitusvammojen syntymistä. 1. Merikivi, J., Myllyniemi, S. & Salasuo, M. 2016. Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/media_hanskassa.pdf. Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-ohjelman opinnäytetyönä on tuotettu rasitusvammojen ennaltaehkäisyopas Vältä vammat – nauti pelaamisesta. Opas on kohdennettu nuorten tyttöjen lentoja koripallovalmentajille valmennuksen tueksi. Opinnäytetyön raportti on luettavissa osoitteessa Theseus.fi. l
KIILA 4.2019 46 opiskele ja pelaa lentopalloa SAMMON KESKUSLUKIO Yhdistä lukio-opinnot ja urheilu Sammon keskuslukiossa. Opiskele joko urheilulinjalla tai yleislukiossa Tampereen keskustan tuntumassa, hyvien urheilupaikkojen läheisyydessä. www.sammonkeskuslukio.fi TÄHTÄ Ä LENTO PALLO N HUIPU LLE SAMK ESSA! SAMMON KESKUSLUKIO Uimalankatu 5 33540 TAMPERE 040 151 2092, 040 146 0435 lukio.sampo@tampere.fi www.sammonkeskuslukio.fi Sammon keskuslukio ku va In ka Vi lé n Yhdistä lukio-opinnot ja lentopallo Orivedellä Harjoituspaikat ovat lähellä ja hyvässä kunnossa. Valmennuskursseja on yhteensä 14. Valmennusyhteistyö Oriveden Ponnistuksen kanssa on tiivistä. lentopallolukion opettaja Harri Raitala, 040 504 7090 harri.raitala@orivesi.fi rehtori Jari Hildén 040 133 9253 jari.hilden@orivesi.fi www.orivedenlukio.fi/lentopallolukio facebook.com/orivedenlentopallolukio Tule opiskelemaan LENTOPALLOLINJALLE 10 lentopallokurssia Yhteistyössä VaLePan kanssa VAMMALAN LUKIO www. vammalanlukio.fi www.lentopallolinja.fi www. sasky.fi OLYMPIC TRAINING CENTER ROVANIEMI VALMENTAJAN AMMATTITUTKINTO > Haku: santasport.fi/vat www.lentopalloliitto.fi www.mestaruusliiga.fi www.powercup.fi•junnulentis.fi lentopallo.torneopal.fi pysy ajantasaLLa – seuraa nettisivujamme
kilpailuilmoitukset XLI TOIJALA-LENTIS Toijalassa 6.–7.6.2020 Turnaus pelataan Savolan kentällä, Akaa, Toijala SARJAT: Miehet MB-sarja = Alue-sarjatason joukkueet ja aktiiviharrastajat. MC1-sarja = Harrastajat ja ikämiesjoukkueet. MC2-sarja = ”höntsy” vähemmän pelanneet joukkueet. Naiset NB-sarja = Alue-sarjatason joukkueet. NC1-sarja = Aktiiviharrastajat. NC2-sarja = Harrastajat ja ikänaisjoukkueet. Sekasarja = Ylin miehissä SM-3 ja naisia vähintään 2 kpl aina kentällä (ja kysehän on harrastesarjasta). Huomioikaa muuttuneet sarjatasot ilmoittautuessa. Järjestäjällä on oikeus tehdä muutoksia sarjajakoon. ILMOITTAUTUMISET: 1.6.2019 mennessä www.toijalanvalpas.fi Ilmoittautumismaksu on 80 € joukkue, sekä seuran seuraavilta joukkueilta 50 €. Maksu tulee suorittaa 20.5 mennessä tilille: Toijala-Lentis FI06 5472 0440 0168 12. Seuran tai joukkueen nimi mainittava. LISÄTIETOJA: Saija Roininen p. 0400 434 095, saijaroininen@gmail.com TUOMARIT: Jokaisen joukkueen tulee hoitaa tuomarija sihteeritehtävät otteluohjelman mukaan. Tuomarin ei tarvitse olla tuomarikortin omaava. PALKINNOT: Sarjojen voittajat 200 €, kiertopalkinto ja ilmainen osanotto seuraavaan turnaukseen. TERVETULOA PELAAMAAN! Toijalan Valpas KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI Uinti Uimakoulut Vesijuoksu Kuntosali Kuntotestit Personal Trainer Ryhmäliikunta Palloilu Kokoustilat Tilaussaunat nuorten maajouKKueiden Kummit 2019
KIILA 4.2019 48 TeKSTI marJa tYYnismaa KUVaT sari miilumäki Jymy valjasti liiganaiset junnujen kummeiksi Huippupassari Annina Keinonen siirtää omia taitojaan C-ikäisten viime kauden SM-nelosten passarikaksikolle. P idä huoli kyynärpäistä, älä koukista liikaa. Jess, nyt näyttää hyvältä.” Nurmon Jymyn B-tyttöjen tiistaitreeneihin on saatu arvokas sparraaja. Joukkueen kummina toimiva liigajoukkueen passari annina Keinonen on harjoituksissa mukana, jälleen kerran. – Anninan apu on ollut arvokasta. En ole itse pelannut passarina, joten osaamisvajetta oli, joukkuetta F-ikäisestä valmentanut tiina rajamäKi sanoo. Keinoselle passarivalmentajana toimiminen on ollut antoisaa, vaikka hän myöntääkin jännittäneensä varsinkin alussa aivan valtavasti. – Joukkue otti minut alusta alkaen hienosti mukaan ja yhteinen näkemys löytyi nopeasti. Nyt olen todennut, että parhaiten sujuu, kun vain heittäytyy mukaan avoimin mielin ja omana itsenään, on hän havainnut. Jymyn 2004 syntyneet B-tytöt ovat sekä seuran että koko maan juniorijoukkueiden kärkikaartia ikäluokassaan. Viime vuonna joukkue sijoittui C-ikäisten SMneloseksi Kuortaneella pelatussa lopputurnauksessa. Myös Keinonen oli kentän laidalla kummijoukkueensa tukena, tsempparina ja apuna muutenkin. – Pääsin tekemään kisalettejä tytöille, ja taisipa minulla olla itsellänikin jotain kimalletta poskessa. Siinä palautui mieleen, mistä joukkueurheilussa ja erityisesti lasten ja nuorten harrastamisessa on pohjimmiltaan kyse, hän toteaa. Kummitoiminta yhdistää seuraa Keinonen vierailee kummijoukkueensa harjoituksissa noin kerran kuukaudessa. Rajamäkeä naurattaa, kun hän muistelee muutaman viikon takaista tapahtumaa. – Annina soitti, että hänen omat treeninsä peruttiin, ja kysyi, voinko tulla sen sijaan teidän treeneihinne. Jymy aloitti kummitoiminnan viime vuoden syksyllä, kun liiganaiset saivat kukin oman kummijoukkueensa. Myös poikajunnujen kummitoimintaa ollaan virittelemässä, heille kummeina toimisivat tällä hetkellä miesten 1-sarjaa johtavan joukkueen pelaajat. – Perusajatus on yhdistää seuraa ja antaa nuorille pelureille esimerkkiä. Samalla pystyy toimimaan tukeKummitoiminnan kautta Annina Keinosesta (takana oikealla) on tullut osa B-tyttöjen porukkaa. Hän käy joukkueen treeneissä keskimäärin kerran kuukaudessa. ”
suomen LentopaLLoLiiton toimihenKiLöt Sähköpostit pääsääntöisesti muotoa: etunimi.sukunimi@lentopalloliitto.fi Kunkin henkilön toimenkuvat löytyvät Lentopalloliiton nettisivuilta www.lentopalloliitto.fi Seppo Siika-aho Toimitusjohtaja puh. 050 325 3103 aLuetoiminta Harri Paadar Aluepäällikkö, pohjoinen puh. 046 813 8010 Sini Rönnqvist Aluepäällikkö, lounas puh. 050 476 5185 Hanna Kanasuo Aluepäällikkö, lounas (Äitiysvapaalla) Pertti Kulluvaara Auepäällikkö, etelä, koulutuspäällikkö puh. 044 080 6605 Katarina Järvinen Aluepäällikkö, länsi puh. 044 540 5111 KiLpaiLu Jari Lankinen Kilpailupäällikkö, istumalentopuh. 040 131 2454 pallon päävalmentaja Marja-Leena Vuorinen Kilpailusihteeri puh. 010 583 3611 Kaisu Polso Nuorten sarjojen hoitaja puh. 0400 910 327 huippu-urheiLu Joel Banks Miesten päävalmentaja puh. +32 498 3787 38 Tapio Kangasniemi Naisten päävalmentaja puh. 046 812 9026 Kai Liukkonen Beach volleyn päävalmentaja puh. 0500 945 762 Toni Vahela Beach volleyn valmennuskeskusvalmentaja puh. 040 748 1483 vaLmennusKesKus Tapio Kangasniemi Valmennuspäällikkö puh. 046 812 9026 Pertti Honkanen Valmennuskeskusvalmentaja puh. 040 726 1676 Lauri Tihinen Valmennuskeskusvalmentaja puh. 0400 908 828 Daniel Huzar Valmennuskeskusvalmentaja Daryl Tay Valmennuskeskuksen apuvalmentaja tuKitoiminnot Riia Martinoja Power Cupin tapahtumajohtaja puh. 040 555 1597 Teemu Niemelä Tuoteja markkinointipäällikkö puh. 040 823 6550 Kimmo Nurminen Tiedotuspäällikkö puh. 044 595 8565 Toni Flink Tiedottaja puh. 040 777 3396 toni.flink@gmail.com Heikki Kiiskinen Tiedottaja puh. 040 554 5075 heikki.kiiskinen@gmail.com Hannu Kakko Huoltopäällikkö puh. 040 557 3466 4.2019 KIILA 49 B-tyttöjen passarit Aada Rantanen (istumassa) ja Veera Leppänen saavat henkilökohtaista valmennusta Annina Keinoselta. na ja apuna valmennuksessa sekä antamaan ehkä pieniä vinkkejäkin harjoituksiin, Keinonen toteaa. B-tyttöjen passarit Aada Rantanen ja Veera Leppänen pääsevät Keinosen yksityisopetukseen samalla kun Rantanen vetää muulle joukkueelle omia treenejä. Käytetään normaalia palloa raskaampaa passaripalloa, käydään läpi sormien asentoa, toistetaan pallon siirtoa oikeaan kohtaan. – Kummitoiminnan aloittaminen osui meille hyvään saumaan, sillä joukkueeseen oli tulossa uusi passari. Nappasin heti parhaan kummin päältä omalle joukkueelle, Rajamäki paljastaa. Kummin tehtävä on antanut Keinoselle uudenlaista näköalaa valmennukseen, lisännyt kiinnostustakin. – Aiemmin ajattelin, että ei minusta ehkä ole junnuvalmentajaksi, mutta kun on päässyt näkemään mistä tässä on kyse, on se alkanut kiinnostaa, hän tunnustaa. junnujen Kehitys parasta Kummille parasta on nähdä junnujen kehitys. Keinonen sanoo saavansa hirvittävästi energiaa siitä, kun näkee nuorten pelaajien onnistumisia ja heidän taitojensa kehittymisen. – Jo kuukaudessa tapahtuu vaikka miten paljon, on hän huomannut. Pitkän ja ansiokkaan uran sekä Suomessa että Ranskassa tehnyt Keinonen pelaa toista kautta Nurmon Jymyn passarina. Kummiuden kautta hän on päässyt tutustumaan seuraihmisiin, mitä hän pitää yhtenä toiminnan hyvistä puolista. – Se on hyvin tärkeä seuraa yhdistävä tekijä, Keinonen huomauttaa. Mutta nyt takaisin treeniin. Veera jumppapallon päälle istumaan, Aada odottamaan passia muutaman metrin päähän. Tästä se taas lähtee. Kummien ja tulevien huippupassarien yhteistyö. l
KIILA 4.2019 50 LASTEN KENTTÄ TiEToviSA LENTiSTErmiT 1) mikä on lentopallokentän yhden puolen koko? a) 16 m 2 b) 27 m 2 c) 64 m 2 d) 81 m 2 2) minkä lajiliiton alaisuudessa lentopallo on ollut ennen omaa lajiliittoa? a) Jalkapallon b) Salibandyn c) Koripallon d) Tennis 3) Kuka Suomen päämies on ollut lentiksen puolesta puhuja? a) Carl Gustav Emil Mannerheim b) Mauno Koivisto c) Martti Ahtisaari d) Sauli Niinistö 4) mikä seuraavista ei ole virallinen olympialaji? a) Lentopallo b) Beach volley c) Istumalentopallo d) Snow volley 5) missä pelataan Power Cup 2020? a) Salossa b) Rovaniemellä c) Kauhavalla d) Hämeenlinnassa 6) Kuka miesten liigapelaaja on tehnyt eniten pisteitä? a) Olli Kunnari b) Antti Ropponen c) Mikko Oivanen d) Toni Kankaanpää 7) Kuka suomalainen beach volleyn pelaaja oli mukana mTv:llä esitetyssä Fort Boyardissa? a) Emilia Nyström b) Ida Sinisalo c) Jyrki Nurminen d) Erika Nyström 8) missä pelataan Suomen miesten Em-kisalohko 2021? a) Tukholmassa b) Ljubljanassa c) Tokiossa d) Tampereella 9) Kuinka monta vaihtoa on käytettävissä erässä? a) 2/erä b) 6/erä c) 9/erä d) Vaihtojen määrää ei ole rajattu 10) Kuinka monta beach volley -hallia on Suomessa? a) Suomessa ei ole yhtään beach volley -hallia b) 5 c) 7 d) 12 11) Kuinka monta liigajoukkuetta tulee liiton Pohjoiselta alueelta yhteensä? a) 1 b) 8 c) 4 d) 5 I S K U L Y Ö N T I R T N N P O W E R T I P W J R E E N E L E N T I S Y A R H Y P P Y L E I J A J I L E N T O P A L L O A U E N E H Y P Ä R I O L K I I L A S A I N B Y Y I E M U K D E I W E R Ö S G H E K P A T E R I N T R A M U M E O N O O T I I K E R I A J P L P I S T B I I T S I I R Z Etsi tästä ruudukosta 14 lentopalloon, beach volleyhin ja istumalentopalloon liittyvää sanaa. oike at vas tau kse t: 1. d, 2. c, 3. b, 4. d, 5. a, 6. a, 7. a, 8. d, 9. b, 10. c, 11. c.
Kisakallion Sporttipäivät Kaipaatteko porukallenne yhdessäoloa, tiimiytymistä tai yhteen hiileen puhkumista? Kisakallion Urheiluopisto tarjoaa isommallekin porukalle monipuolista, virkistävää sekä aktiivista toimintaa. Tule tiimisi kanssa viettämään energinen sporttipäivä Kisakallioon. Ohjelmaesimerkki 09.30 Saapuminen ja kahvittelu 10.15 Kimppaverryttely murtaa jään! 10.30 Sporttilaji 1 (valitse yksi laji) • Curling • Lumikenkäily • Jousiammunta 12.00 Lounas Räätälöimme yritystapahtumat aina asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Onpa suunnitelmissanne luonnosta nauttiminen, tiimitehtävät, hikiliikunta, kokouspäivä sportilla höystettynä tai liikunnan ammattilaisen luento, niin olkaahan yhteydessä, rakennetaan parhaiten juuri Teitä palveleva kokonaisuus. Ole yhteydessä ja kerro toiveesi – autamme mielellämme ideoinnissa onnistuneen tapahtuman aikaansaamiseksi! Lisätietoja: Kisakallion Urheiluopisto Kaarina Karin tie 4, 08360 LOHJA asiakaspalvelu@kisakallio.fi I www.kisakallio.fi Markus Lassila Avainasiakasvastaava +358 44 584 6518 markus.lassila@kisakallio.fi Jaana Ihatsu Avainasiakasvastaava +358 40 456 0694 jaana.ihatsu@kisakallio.fi 13.00 Sporttilaji 2 (valitse yksi laji) • Kisakallio X-race • Luontopolku (sis. nokipannukahvit) • Erätaitorastit 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Kotimatka alkaa alk. 75€/hlö (minimi 15 hlöä)