Gospel Helsinki ilosanoma kaikille Gospel soi ympäri maan Kirkkomusiikin päivä tulee taas! Laulutuuli puhaltaa Tirehtööri Putiaisen paluu Gospelia kaikille! 1/2019
2 3 Talvikonsertti Pispalassa Gospel soi ympäri maan Laulutuulella Ehdota nimeä nuottikustannukselle Virsi-improvisaatioista oopperaan Koko kroppa soi ylistystä Pakina: Tirehtööri Putiainen Piirien ja kuorojen kuulumiset Yhteiskustannuksen uudet julkaisut Lyhyesti Kolumni: Kanttorin vastaisku kirkon jäsenkatoon Kesän tulevia tapahtumia Kirkkomusiikin päivä tulee taas Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Nuori kirkko ry. PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Sipriina Ritaranta sipriina.ritaranta@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.? PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Nro Ilmoitusaineisto Ilmestyy 2/2019 15.5.2019 29.5.2019 3/2019 25.9.2019 9.10.2019 4/2019 20.11.2019 4.12.2019 4 6 10 16 20 25 30 34 35 36 1/2019 12 26 38
2 3 3 Kaipuuta vapauteen Pääkirjoitus Timo Vikman puheenjohtaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Gospelmusiikin juuret ulottuvat vuosisatojen taakse, Yhdysvaltoihin mustan orjuutetun väestön keskuuteen. Syvällisissä ja moniulotteisissa lauluissa on kuultavissa kaipuu vapauteen inhimillisistä kärsimyksistä. Monet laulujen tekstit pohjautuvat Raamatun voimallisiin kertomuksiin ja niiden avulla on etsitty lohdutusta elämään yli sukupolvien. Pintapuolisesti katsottuna moderni maailmamme vaikuttaa kovin erilaiselta. Orjuus on tuomittua. Voimme suurelta osin päättää omista asioistamme ja länsimainen onnellisuusteollisuus pyrkii maksimoimaan hyvinvointimme. Olemmeko saavuttaneet kaiken tavoittelemme? Mihin evankeliumia eli ilosanomaa tarvitaan tai mistä aikamme ihminen haluaisi vapautua? Kokemusten perusteella ainakin työelämän kiireestä ja arjen stressistä. Joku etsii eheyttä elämän rikkinäisyyteen tai toivoo pääsevänsä irti täydellisen elämän tavoittelun kierteestä. Tutkimusten mukaan moni on yksinäinen. Saatamme myös kokea ahdistusta kohdatessamme ympärillämme erilaisten arvomaailmoiden sovittamattomat ristiriidat tai ollessamme voimattomia havaitsemamme pahuuden edessä. Vaikka suvaitsevaisuus on aikamme normi, joudumme myös toteamaan, että ihmisissä piilevä armottomuus ei ole kadonnut. Epäonnistumiset käsitellään nopeasti some-tuomioistuimissa ja ihmisten suosio on lyhytaikaista. Näyttää siltä, että moni asia on muuttunut kovin vähän. ”Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? -Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on?” (Matt. 5) Evankeliumin olemusta pohtiessani havahduin kysymään, viehätymmekö ensisijaisesti siitä, että jokin asia tuottaa lisäarvoa ajalliseen elämäämme, mikä sekin on suurta Jumalan lahjaa. Mieleeni palasi rippikoulussa opetettu pienoisevankeliumi, joka johdattaa katsomaan laajempia näkymiä. Evankeliumi ei ole sidottu onnistumiseemme, aikamme kauneuskäsitykseen tai menestymiseen. Evankeliumi tarjoaa paljon enemmän, armoa maailman kylmyyteen ”koko kansalle” kuten enkeli jouluyönä ilmoitti. Se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat. Vuosisadat kuluvat ja sukupolvet vaihtuvat. ”Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu.” (1. Piet. 1)
1/2019 4 5 Ihastuttava Talvikonsertti Pispalan kirkossa H arjun seurakunnan kanttorit Lasse Kautto, Sanna Ketola, Tarja Laitinen ja Elina Peura olivat koonneet kvartettinsa kolmipäiväiseen konserttisarjaan monipuolisen ohjelman. Kuusi täyttä salillista lapsia opettajineen seurasi herkeämättä, miten jänöjussin mäenlaskussa kävi (omahyväinen orava tietenkin flossasi, kun Jussi lensi suksineen hankeen), miten revontulet loimuavat pohjoisella taivaalla ja mitä kaikkia jänniä instrumentteja estradilla kuultiin. Monipuoliset kanttorit lauloivat moniäänisesti, vaihtoivat soittovuoroa sujuvasti pianon ja urkujen äärellä, välillä yksi otti sähköbasson syliinsä ja puhaltimia kuultiin useita. Niin lapset kuin aikuiset mukaansa tempaava musiikki, liike ja leikki sekä tarinat laulujen välissä muodostivat monipuolisen kokonaisuuden, josta saattoi nauttia kaikilla aisteilla. Talviset roolipuvut oli saatu lainaan Tampereen työväenteatterin puvustosta. Seurakunnan nuorisotyönohjaajat olivat koristelleet kirkkotiTampereen Harjun seurakunnan kanttorikvartetti ilahdutti tamperelaisia alakoululaisia kauniilla ja hilpeällä Talvikonsertilla Pispalan valoisassa kirkossa. Kuulijoita kävi kuudessa konsertissa kolmen helmikuisen päivän aikana lähes tuhat. Harjun iloinen kanttorikvartetti rooliasuissaan. Vasemmalta Tarja Laitinen, Sanna Ketola, Lasse Kautto ja Elina Peura.
4 5 Teksti ja kuvat: Sipriina Ritaranta lan talviseen asuun. – Koemme olevamme työssämme vahvasti musiikkikasvattajia. Konsertin sisältöä suunniteltiin siltä pohjalta. Näimme tämän kasvatustilanteena siinä mielessä, että lapset oppivat, miten konsertissa käyttäydytään ja miten musiikkia voi hiljentyä kuuntelemaan. Kouluilla ei välttämättä ole resursseja järjestää tällaista. Lisäksi tämä on kirkossa olemisen opetteluun hyvä mahdollisuus. Kuulijat saavat nauttia niin Vivaldin Talvesta kuin Frozen-elokuvan tunnussävelmästäkin uruilla soitettuna. Pispalan kirkko on ollut pitkään remontissa ja ajattelimme, että juuri tämä olisi sopiva paikka, kertoivat kanttorit selvästi innostuneena projektistaan. Kirkon kynnys madaltui Seurakunnassa on pitkä perinne koululaisten virsikinkerien pitämisessä. Tämän perinteen pohjalta kanttorit halusivat välillä kokeilla konserttimuotoa, jossa kuulisi urkumusiikkia, mutta se kävisi ihan kaikille. Opettajat ottivat idean hienosti vastaan ja kuusi konserttia oli helppo saada täyteen. Kanttorikvartetti halusi, että kirkkoon voivat tulla nekin, jotka kuuluvat vaikkapa muihin uskontokuntiin eivätkä yleensä käy tunnustuksellisissa tilaisuuksissa. Kouluilta saadun palautteen perusteella tämäntyyppinen tilaisuus madalsi valtavasti kynnystä tulla kirkkoon. Kaikilta kouluilta ei ollut kunnolla pääsyä julkisilla, joten Harjun seurakunta järjesti bussikuljetuksen niidenkin oppilaille, koska haluttiin, että kynnys on oikeasti matalalla. – Yhteistyössä on voimaa! Ei kenenkään kanttorin kannata eikä ole mahdollistakaan alkaa tällaista järjestää yksinään, mutta porukalla kun tehdään, saadaan hienoja ja monipuolisia juttuja aikaan. Idean saa mieluusti varastaa, kanttorikvartetti huudahti kannustaen kollegoitaan. Kanttori Tarja Laitisen viitta houkutti piiloutumaan alleen. Elina Peura loihti uruista kuuluviin lasten suosikkielokuvan Frozenin tunnussävelmän.
1/2019 6 7 Gospel soi ympäri maan Suomen Kirkkomusiikkiliiton jäsenseurakunnissa toimii useita gospelkuoroja. Esittelemme nyt niistä kolme: Akaan, Joutsenon ja Kälviän gospelkuorot. Seurakuntajäsenyys onkin tuonut liiton toiminnan piiriin perinteisten kirkkokuorojen rinnalle entistä enemmän muitakin musiikkiryhmiä. A kaan seurakuntaan perustettiin gospelkuoro syksyllä 1993, kun silloinen kanttori Helena Markula halusi järjestää Akaan kirkossa Tuomasmessun. Niin alkunsa sai tuolloin 13-henkinen kuoro, jota säestämään oli kasattu myös pieni bändi. Bändin toiminta loppui vuosien saatossa ja nykyään kuoro laulaa pääsääntöisesti pianosäestyksellä. Kuorossa on tällä hetkellä 17 laulajaa, joista nuorin on 22 ja vanhin 76 vuotta. Ohjelmisto koostuu pääasiassa Simojoen, Laaksosen ja Löytyn lauluista. Mukana on myös lauluja eri puolilta maailmaa, joista useat löytyvät uudesta virsikirjan lisävihkosta. Akaan Gospelkuoro osallistuu keskimäärin yhdeksän kertaa vuodessa eri tyyppisiin messuihin, esim. lattarimessuun, tuomasmessuun, konfirmaatiomessuun ja ihan ”normimessuun”. Lisäksi esiintymisiä on joululaulutilaisuuksissa tai omissa laulutilaisuuksissa ja konserteissa. Parasta kanttori Maija Karhun mielestä gospelkuorotyöskentelyssä on se, kun kuorolaiset ovat innostuneita ja aktiivisia, mutta silti rennon asenteen omaavia. Rytmimusiikki puhuttelee niin laulajia kuin kuulijoitakin ja sille on suuri tarve seurakunnissa. – Gospelkuoron pitäminen on luonnollisesti yksi osa normaalia viikoittaista työnkuvaani ja iloitsen siitä, että minulla on tämä kuoro, jota voin käyttää messujen musiikin rikastuttamiseen, Maija Karhu kertoo. Akaan kuorolaisten mielestä gospellauluissa on kiva imu sekä hyvä meininki ja tunnelma. Kuorossa olo tuntuu turvalliselta ja yhdessä laulaminen saa iloiselle mielelle. Laulamisen koetaan myös poistavan stressiä. Kuulijoilta saatu hyvä palaute ilahduttaa. Kuoroon on myös laulajien mielestä helppo tulla, eli kynnys on matalalla.
6 7 Gospelin juuret koskettavat Joutsenon Gospelkuoro on perustettu vuonna 2014. Alussa kuoro oli pieni nuorten lauluryhmä, mutta siitä laulajamäärä kasvoi joka kauden alussa. Nykyisellään laulajia kuorossa on 23, ikähaarukka 16–65 vuotta. Kuorolla on ohjelmistossaan pääosin englanninkielistä materiaalia, gospelia ja hengellisiä lauluja, mutta myös suomipopin kirkkaimpia hittejä, virsisovituksia ja hengellisiä lauluja ylipäätään. – Esiinnymme pääosin kotikirkossamme konserteissa ja jumalanpalveluksissa, mutta olemme käyneet laulamassa ulkomaillakin useampaan otteeseen. Viime keväänä lauloimme gospelkuorojen yhteiskonsertissa Helsingin musiikkitalolla. Olemme laulaneet myös toreilla ja kuppiloissa, kanttori Toni Pussinen kertoo. – Joutsenon Gospelkuoro on ainut virkatyönä johtamani kuoro. Parasta johtajan näkökulmasta on motivoitunut ja lahjakas joukko, joka uskollisesti kokoontuu hienon musiikin ääreen. Mahtavaa on ollut myös huomata kuoron kehitys laulamisessa ja äänenkäytössä ylipäätään, Pussinen iloitsee Kun kuorolaisilta kysyy, mikä heistä on parasta gospelkuorossa laulamisessa, saa mm. tällaisia vastauksia: – Ilosanoman levittäminen musiikin keinoin, viikon paras hetki leppoisassa porukassa, huippukanttorin ohjauksessa vanha koirakin oppii uutta! – Kuoroporukka – en ole aikuisiällä löytänyt muuta mielekästä tapaa/yhteisöä toimia seurakunnassa. – Joustavuus ja vapaus: ei tarvitse ottaa tietynlaista asennetta uskoon, vain gospelia laulaessa sydämessä resonoi sanoma: että kyse on rakkaudesta kaikkea kohtaan, Jumala on rakkaus, laulaminen on rakkaus, yhdessä laulaminen rakkaitten kanssa on monin kerroin suurempi kuin oma ääni yksin. – Gospelin juuret on koskettavat ja sen vaikutus popmusiikkiin ylipäätänsä. Kun lauletaan ja harjoitellaan vanhoja legendaarisia biisejä, aina jossain välissä ajatukset vievät syntylähteille ja siihen maailman aikaan, kun musiikki on syntynyt. Jollain tavalla koen, että laulaessa gospelia sovitan myös valkoisten tekemiä virheitä ja vääryyttä. – Koska gospelmusiikki on syntynyt aikanaan kaipuusta vapauteen niin se antaa myös saman vapauden tunteen kiireisen työelämän kahleissa puurtavalle nykyihmiselle.
1/2019 8 Helppo olla yhdessä Kälviän seurakunnan Gospelkuoro Keski-Pohjanmaalla on perustettu syksyllä 1997, kun nuorten perheiden retken paluureissulla väki sai idean perustaa aikuisille gospelkuoron. Alussa vetäjinä toimi seurakunnan nuorisotyönohjaaja Sirpa Klaupuri. Matkan varrella on ollut useampi johtaja. Viime syksynä Sirpa palasi takaisin vetovastuuseen. Tällä hetkellä kuorossa on laulajia vajaa parikymmentä, nuoria, nuoria aikuisia, aikuisia ja eläkeläisiä. Esiintymisiin kootaan bändi, jossa soittaa varhaisnuoria, nuoria ja nuoria aikuisia. Myös naapuriseurakuntien gospelkuorojen kanssa on ollut mm. messuprojekteja. Kälviän Gospelkuoron ohjelmistossa on pääasiassa suomalaista gospelmusiikkia; mm. Pekka Simojoen, Lasse Heikkilän, Petri Laaksosen säveltämää. Kuoro on tehnyt useita gospelmessuja, kuten Afrikkalaisen gospelmessun, Riemumessun ja Tunturimessun. Kuoro on toteuttanut Vähäväkisten juhlaveisuun ja Herran Pyhän ehtoollisen puutteenalaisille yhdessä Kälviän kirkkokuoron ja nuorten kuoron kanssa. Kuoro esiintyy silloin tällöin kotiseurakunnan ja naapuriseurakuntien tilaisuuksissa. Suurimmat tapahtumat ovat olleet valtakunnalliset Evankeliumijuhlat Kälviällä 2010 ja Lohtajalla 2013. Kälviällä on pidetty Kuorot kohtaa -hyväntekeväisyyskonsertteja, jossa esiintyy seurakuntien ja Kokkolan seudun opiston alaisuudessa toimivia kuoroja. – Olen nuorisotyönohjaaja, joten tämä ei alun perin varsinaisesti kuulu työnkuvaani, mutta olen itse laulanut kuoroissa aina ja työvuosieni aikana olet johtanut lapsi-, nuorisoja gospelkuoroa. Musiikki ja laulaminen on minulle itselleni tärkeää. Parasta ja antoisinta on musiikin tuoma ilo ja riemu, yhdessä oleminen ja onnistuminen, sanoma, joka hoitaa ja vahvistaa myös kuorolaisia ja yhteinen rukous, Sirpa Klaupuri kertoo. Kuorolaisten mielestä parasta Gospelkuorossa laulamisessa on uuden oppiminen, esiintymiset, laulut, jotka hoitavat ja laulujen sanoma. – Tämä porukka on hyvä. Nauretaan ja välillä itketäänkin yhdessä. Väki on sitoutunutta, iso osa kuorolaisista on ollut mukana alusta saakka. Meidän on helppo olla yhdessä ja vaikka joku, vaikka kuoronjohtaja, joskus mokaisikin, se ei haittaa. Saamme laulaa Jumalan rakkaudesta ja armosta ja ne kuuluvat meille kaikille, tiivistää Sirpa Klaupuri kuoronsa hienoimmat piirteet. Anna Kirkkomusiikki-lehti lahjaksi hänelle, jolla on jo kaikkea! Perinteikäs, mutta ajassa elävä ja uudistuva lehti sisältää kiinnostavia juttuja kuorolaisille, kirkkomuusikoille, musiikin opiskelijoille ja kaikille musiikin ystäville. Nyt tarjoamme lahjatilaushinnan 30 € vuodelle 2019 (4 numeroa, norm. 35 €) Lähetä lahjatilaus (maksaja eri kuin saaja) osoitteeseen skml@skml.fi organum-mainos.indd 1 14.2.2019 10:50:30
8 Anna Kirkkomusiikki-lehti lahjaksi hänelle, jolla on jo kaikkea! Perinteikäs, mutta ajassa elävä ja uudistuva lehti sisältää kiinnostavia juttuja kuorolaisille, kirkkomuusikoille, musiikin opiskelijoille ja kaikille musiikin ystäville. Nyt tarjoamme lahjatilaushinnan 30 € vuodelle 2019 (4 numeroa, norm. 35 €) Lähetä lahjatilaus (maksaja eri kuin saaja) osoitteeseen skml@skml.fi organum-mainos.indd 1 14.2.2019 10:50:30
1/2019 10 11 Koulutusta Laulutuuleen Laulutuuli on noin 10–14-vuotiaan oma laulukirja. Se täydentää mukavasti lasten ja nuorten laulukirjoja ja musiikkimateriaaleja: Kirkkomuskareita, Lasten virsi -kirjaa ja Nuoren seurakunnan veisukirjaa esimerkiksi. Virsikirjaa ei pidä unohtaa tästä listauksesta. Uusimman Laulutuulen toimitti nuorisotyönohjaaja, muusikko Pekka Laukkarinen. Pekka on trionsa kanssa kiertänyt Suomen lähes joka kolkan ja koulun, seurakunnat kymppisynttäreineen tai vaikkapa Lapsen päivän -konsertteineen. Alakouluikäiset lapset ovat tulleet tutuiksi. Tästä Trio Laukkarisesta mukana oli muusikko Matti Laitinen, joka on tuttu myös yhtyeistä Freija ja Värttinä. Matti sävelsi ja sanoitti kirjaan lukuisia uusia lauluja. Perinteisesti kirjan toimituskunnassa on ollut mukana julkaisijan edustaja. Tässä laitoksessa Nuori kirkko ry:n puolelta mukana oli kouluttaja Markku Autio, joka toimii lähinnä kouluikäisten parissa tehtävässä työssä. Kirkkohallitus on aina ollut myös mukana tekemässä Laulutuuli -kirjaa. Kirkkohallituksen musiikin asiantuntija ja kanttori Teija Tuukkanen sävelsi kirjaan myös lauluja. Pastori Timo-Matti Haapiainen täydensi toimituskunnan; hän oli jo mukana tekemässä Lasten virsi -kirjaa vuodelta 2012. Toimituskunnan valitsemissa lauluissa näkyvät kouluikäisen elämänkysymykset; ystävyys; niissä vilahtelevat kerhot, retket ja nuotiot. Jumalanpalveluskäyttöön suunnattuja lauluja on useita. Myös raamattulauluja on. Mukaan on otettu lisäksi muutama kappale Juha Tapiota; Robinin Puuttuva palanen sekä Knipin ja Mariskan Mestaripiirros. Kirjassa huomioidaan huoli ympäristöstä ja maapallosta. Tuomo Rannankarin Sininen pallo mm. puhuu siitä, miten ”meillä ainoastaan on se sininen pallo, josta huolta nyt pidetään.” Kirjassa on hyvä valikoima virsiä sekä ehdotuksia jumalanpalveluksen osien lauluiksi. Omiksi suosikeikseni ovat muodostuneet tuon jo mainitun Sinisen pallon lisäksi Psalmiin 139 pohjautuva Sinä tunnet mut ihan kokonaan, Maria Portaankorvan Keikuta, keikuta kevätpursi sekä Matti Laitisen uusista hengellisistä lauluista Uusi alkaa saa ja Kiitosmielin. Jarkko Maukosen Viekää viesti on jo isompi, hyvin kulkeva laulu, joka sopii monen ikäisille. Monipuolinen kirja kaiken kaikkiaan! Laulutuuli-kirjan neljäs laitos on ilmestynyt tammikuussa 2019. Kirja jatkaa vuodesta 1992 alkanutta Laulutuuli-sarjaa. Laulutuulella Helsingin Mikaelin seurakunta toimi yhteistyökumppanina, kun Nuori Kirkko ry järjesti maailman ensimmäisen Laulutuuli -koulutuksen helmikuussa 2019. Kouluttajina toimivat Pekka Laukkarinen ja Mari Torri-Tuominen.
10 11 Mukaan koulutukseen saatiin Helsingin Mikaelin seurakunnan lapsikuoro Ilopisarat Kirsi Honkanen-Punkarin johdolla. Koulutuksen anti oli monipuolista. Ensinnäkin yhdessä on aina kiva laulaa ja musisoida. Toiseksi laulut alkavat näyttäytyä aivan uudella tavalla kun niitä ”ravistellaan” yhdessä ja tutkitaan pedagogisesti: miten näitä voisi leikkiä ja liikkua, miten näitä voisi opettaa; mitä näissä puhutaan, missä näitä voisi käyttää. Todettiin myös, että tämä on hyvä materiaali ostaa lapsikuorolaisille omaksi kirjaksi. Monipuolista ohjelmistoa tarjolla helposti. Nuori kirkko ry on kouluttava palvelujärjestö. Mieluusti siis teemme tilauskoulutuksia Laulutuulenkin tiimoilta. ”Pienikin valo pimeän poistaa. Pienikin valo sydämeen loistaa. Tänään ilon kynttilän sytytän.” Jukka Salmisen laulu Pienikin valo pimeän poistaa kertoo meille adventtikynttilöiden merkityksen. Ensimmäisenä adventtina sytytetään toivon kynttilä. Toisena adventtina sen rinnalle sytytetään rauhan kynttilä. Kolmantena adventtina toivon ja rauhan kynttilät saavat rinnalleen rakkauden kynttilän. Neljäntenä adventtina syttyy toivon, rauhan, ja rakkauden kynttilöiden kaveriksi vielä ilon kynttilä. Näitä kynttilöitä voi hyvin sytytellä yksitellenkin. Katse kääntyy kohti pääsiäisen suurta kertomusta, ja Jeesuksen elämän tarkoitusta meille. Pian saamme taas Pekka Simojoen Laulutuulesta löytyvän laulun sanoin laulaa: ”Halleluja, tulkaa katsomaan, hän ei ole enää täällä. Halleluja, soikoon maailmaan: hän ylösnoussut on.” Iloisin Laulutuuliterveisin Mari Torri-Tuominen Laulutuuli tulee näkymään ja kuulumaan vahvasti Pisara-suurleirillä Partaharjulla 24. – 29.7.2019. Perinteinen 10 14-vuotiaiden neljän vuoden välein toistuva suurleiri saa kylkeensä nyt ensimmäistä kertaa perheleirin sekä nuorten leirin. Perheleirille ovat tervetulleita alle 9-vuotiaat vanhempineen, kummeineen ja isovanhempineen. Tervetuloa kokemaan ikimuistoinen telttaleiri! Ilmoittautuminen on käynnissä: www.pisaraleiri.fi Helsingin Mikaelin kirkolla oli Laulutuulella kanttoreita, nuorisotyöntekijöitä, lastenohjaajia, pappeja sekä seurakunnan Ilopisarat-kuoro. Kuvassa osa koulutuksessa mukana olleista. Kuva: Roosa Punkari
1/2019 12 13 Uusia kotimaisia urkunuotteja ja kokoelmia Oskar Merikanto: Kootut urkuteokset Tämä uusi Urtext-kokoelma kattaa kaikki Merikannon soolourkuteokset ja sisältää myös ennen julkaisematonta materiaalia. € 32,90 Kai Nieminen: Urkuteoksia Neljä kappaletta, jotka ovat syntyneet Jämsän kirkon urkujen inspiroimana. € 29,90 Uuno Klamin sävellyksiä urkusovituksina Esa Ylösen sovittamia Klamin pianoteoksia uruille. Mukana mm. Surumarssi op. 8 ja Barcarole op. 5. € 19,90 Jean Sibelius: Andante festivo Pianotaiteilija, kanttori-urkuri Esa Ylösen sovitus tuo Sibeliuksen suositun teoksen urkurien saataville. € 12,00 Aiemmin ilmestyneitä teoksia uruille: Kalevi Aho: In memoriam € 12,00 Kolme interludia € 19,10 Ludus solemnis € 13,50 Urkusinfonia ‘Alles Vergängliche’ € 47,50 Mikko Heiniö: Den höga himlen € 22,40 Olli Kortekangas: Kanss’ katuvan mielen, oikian uskon € 14,00 Sonata No. 2 ‘Stargazer’ € 22,40 Jyrki Linjama: Kolme luonnosta € 11,00 Sonata da chiesa II, € 29,60 Veni redemptor Gentium € 12,70 Verkkokauppa: www.fennicagehrman. Joonas Kokkonen: Requiem uruille, solisteille ja sekakuorolle € 43,80 Jouko Linjama on sovittanut Kokkosen vaikuttavan Requiemin urkuversioksi. Joonas Kokkosen syntymän 100-vuotispäivää vietetään vuonna 2021. Muista myös Kokkosen sekakuoroteokset Laudatio Domini ja Missa a cappella sekä urkuteokset Iuxta crucem, Lux aeterna, Surusoitto ja Hääsoitto. ORGANUM-SEURA Yhteiskustannus on Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Suomen kanttori-urkuriliiton yhteinen nuottikustantamo. Se kustantaa ja julkaisee sävellyksiä ja sovituksia seurakuntien, kuorojen, yhtyeiden ja muiden musiikkiryhmien käyttöön. Etsimme nuottien kustannusja julkaisutoiminnalle nyt uutta nimeä. Jätä nimiehdotuksesi 15.3.2019 mennessä Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta skml.fi löytyvästä linkistä tai sähköpostilla skml@skml.fi . Kaikkien nimeä ehdottaneiden kesken arvotaan 50 € nuottikaupan lahjakortti. Nuottien kustannusja julkaisutoimikunnan taustalla ovat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ja Suomen Kanttori-Urkuriliitto. Nuotit ovat myynnissä verkkokaupassa, joka löytyy Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta. Nuottien julkaisupäätökset tekee kanttoreista koostuva julkaisutoimikunta. Julkaisutoimikunnan puheenjohtaja on kanttori Sheldon Ylioja Espoosta ja muita jäseniä kanttorit Maiju Häyrynen (Tampere), Harri Kerko (Lohja), Anna Marte (Kauniainen) ja Jenni Urponen (Mynämäki). Ehdotuksia julkaistavista teoksista (korkeintaan viisi yhdellä kerralla yhdeltä tekijältä) voi toimittaa Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajalle (jonna.aakkula@skml.fi ). Teosehdotukset käsitellään julkaisutoimikunnassa nimettöminä. Ainoastaan toimikunnan sihteeri (Aakkula) näkee tekijätiedot. Jos tehdään myönteinen julkaisupäätös, myös tekijätiedot tulevat esille. Ehdota uutta nimeä nuottien kustannusja julkaisutoiminnalle
12 13 Uusia kotimaisia urkunuotteja ja kokoelmia Oskar Merikanto: Kootut urkuteokset Tämä uusi Urtext-kokoelma kattaa kaikki Merikannon soolourkuteokset ja sisältää myös ennen julkaisematonta materiaalia. € 32,90 Kai Nieminen: Urkuteoksia Neljä kappaletta, jotka ovat syntyneet Jämsän kirkon urkujen inspiroimana. € 29,90 Uuno Klamin sävellyksiä urkusovituksina Esa Ylösen sovittamia Klamin pianoteoksia uruille. Mukana mm. Surumarssi op. 8 ja Barcarole op. 5. € 19,90 Jean Sibelius: Andante festivo Pianotaiteilija, kanttori-urkuri Esa Ylösen sovitus tuo Sibeliuksen suositun teoksen urkurien saataville. € 12,00 Aiemmin ilmestyneitä teoksia uruille: Kalevi Aho: In memoriam € 12,00 Kolme interludia € 19,10 Ludus solemnis € 13,50 Urkusinfonia ‘Alles Vergängliche’ € 47,50 Mikko Heiniö: Den höga himlen € 22,40 Olli Kortekangas: Kanss’ katuvan mielen, oikian uskon € 14,00 Sonata No. 2 ‘Stargazer’ € 22,40 Jyrki Linjama: Kolme luonnosta € 11,00 Sonata da chiesa II, € 29,60 Veni redemptor Gentium € 12,70 Verkkokauppa: www.fennicagehrman. Joonas Kokkonen: Requiem uruille, solisteille ja sekakuorolle € 43,80 Jouko Linjama on sovittanut Kokkosen vaikuttavan Requiemin urkuversioksi. Joonas Kokkosen syntymän 100-vuotispäivää vietetään vuonna 2021. Muista myös Kokkosen sekakuoroteokset Laudatio Domini ja Missa a cappella sekä urkuteokset Iuxta crucem, Lux aeterna, Surusoitto ja Hääsoitto.
1/2019 14 Uusi mahtava Johannus Studio 350 3 sormiota 37 äänikertaa 30 äänen jalkio Penkki 4 eri väriä Nyt tutustumishintaan alk. 7 950 € Puh. 0500 369686 www.johannus.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.? www.kirjapaja.? KLASSIKKO PEKKA LAUKKARINEN TOIM. Laulutuuli PEKKA LAUKKARINEN TOIM. Laulutuuli CD Laulutuuli on kouluikäisten ikioma laulukirja kerhoihin, leireille, hartaushetkiin. Lauluissa soivat niin iloiset ja railakkaat tunnelmat kuin hiljentymään houkuttelevat sävelet. Uudistuneen Laulutuulen on toimittanut Pekka Laukkarinen. Kokonaisuuden 120 laulusta yli puolet on uusia, osa aikaisemmin julkaisemattomia. Mukana on monipuolinen teemahakemisto. Laulutuuli-CD-boksin neljältä levyltä löytyvät kaikki Laulutuulen 120 laulua laulettuna ja soitettuna. Levyjä voi käyttää niin laulujen opettelussa kuin säestyksenä. ISBN 9789522889935 CD ILMESTYY HUHTIKUUSSA. TUOTENUMER O 6418132001408 Uuden Laulutuulen laulut laulettuna ja soitettuna! Laulutuuli uudistui! 15,40€ Laulutuuli Lasten Keskus 62,00 € Tampereen ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelma laajentaa Musiikkipedagogi (AMK) -koulutustarjontaansa orkesterinjohtajan nelivuotisella koulutuksella syksystä 2019 lähtien. Hakuaika koulutukseen on 20.3. – 3.4.2019. TAMKissa (aiemmin PIRAMKissa) on voinut opiskella kuoronjohtajaksi 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Orkesterinjohtoa musiikin tutkinto-ohjelmassa on tarjottu vapaasti valittavina opintoina. Syksyllä alkavan koulutuksen erityispiirteitä ovat orkesterinjohto osana musiikkipedagogiikkaa sekä syventyminen joko sinfoniaorkesteri-, puhallinorkesteritai musiikkiteatteriohjelmistoon. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan mm. TAMKin opiskelijaorkestereissa, musiikkiteatterikoulutuksen produktioissa sekä muissa yhteistyöproduktioissa työelämäkumppaneiden kanssa. Orkesterinjohdon koulutus laajentaa myös Tampereen Orkesteriakatemia -toimintaa: tässä yhteistyömuodossa Tampere Filharmonian muusikot valmentavat TAMKin opiskelijoita orkesterisoitossa. Koulutuksesta vastaa lehtori Markus Yli-Jokipii. Lisäksi kouluttajina toimii vierailevia kapellimestareita sekä TAMKin omista kapellimestareista lehtori Tuomas Turriago. Tutkinnon esittely on nähtävissä hakupalvelu Opintopolussa > TAMK Musiikkipedagogi (AMK), Musiikin tutkinto-ohjelma. Lisätietoja: Timo Salo, koulutuspäällikkö 050 441 3243, timo.salo@tuni.fi Markus Yli-Jokipii, lehtori 050 311 9589, markus.yli-jokipii@tuni.fi Tampereen ammattikorkeakoulu käynnistää orkesterijohdon koulutuksen
14 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.? www.kirjapaja.? KLASSIKKO PEKKA LAUKKARINEN TOIM. Laulutuuli PEKKA LAUKKARINEN TOIM. Laulutuuli CD Laulutuuli on kouluikäisten ikioma laulukirja kerhoihin, leireille, hartaushetkiin. Lauluissa soivat niin iloiset ja railakkaat tunnelmat kuin hiljentymään houkuttelevat sävelet. Uudistuneen Laulutuulen on toimittanut Pekka Laukkarinen. Kokonaisuuden 120 laulusta yli puolet on uusia, osa aikaisemmin julkaisemattomia. Mukana on monipuolinen teemahakemisto. Laulutuuli-CD-boksin neljältä levyltä löytyvät kaikki Laulutuulen 120 laulua laulettuna ja soitettuna. Levyjä voi käyttää niin laulujen opettelussa kuin säestyksenä. ISBN 9789522889935 CD ILMESTYY HUHTIKUUSSA. TUOTENUMER O 6418132001408 Uuden Laulutuulen laulut laulettuna ja soitettuna! Laulutuuli uudistui! 15,40€ Laulutuuli Lasten Keskus 62,00 €
1/2019 16 17
16 17 Virsi-improvisaatiot johdattivat oopperalavoille Baritoni Aarne Pelkonen on tämän kevään kuumimpia laulajanimiä klassisella puolella. Musiikki oli läsnä hänen lapsuudenkodissaan erityisesti seuroissa sekä radion ja äänilevyjen kautta. Löytyipä kodista jopa pienet kirkkourutkin. Ä idin laulama Jeesuksesta laulan oli tärkeä osa Aarne Pelkosen lapsuuden äänimaailmaa. Pelkosen sisaruksista laulua harrasti erityisesti Aarnen isoveli. – Hän lauloi ja kiertelimme kirkoissa laulamassa ja äänittämässä, minä säestin, Aarne kertoo. Pelkosen perheen molemmat vanhemmat olivat harrastaneet musiikkia nuorempana, muun muassa viulunsoittoa ja kuoroa. – Isä harrasti ja opiskeli urkujensoittoa ja rakennutti meille kotiin pienet kirkkourut. Ne olivat myös ensimmäinen oma soittimeni. Aluksi lähinnä hajotin urkuja, mutta vähitellen aloin soittaa. Myöhemmin menin pianotunneille ja opiskelin urkujensoittoa yksityisesti paikallisen kanttorin opastuksella. Kanttorin ura siinteli omissakin haaveissani. Urkujen soundi teki vaikutuksen, Aarne muistelee. – Vanhoillislestadiolainen perheemme matkusti luonnollisesti aina suviseuroihin ja siellä tuhansien ihmisten laulu oli sellaista, joka jätti pysyvän jäljen. Toinen voimakas kokemusmaailma oli, kun pääsin urkuriksi messuihin, joissa kirkko tupaten täynnä laulavaa kansaa ja parvella vaikkapa sellainen soitin kuin Helsingin Johanneksen kirkossa. Ne olivat mieleenpainuvia juhlahetkiä. Soittajasta laulajaksi Lahjakkaan nuorukaisen polku johti Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolle, josta Aarne Pelkonen myös valmistui. Hän kiittelee lestadiolaisuuden vahvaa musiikkija lauluperinnettä. – Seuroissa, juhlissa ja muissa tilaisuuksissa pääsee esiintymään pienestä pitäen. Sieltä on moni suomalainen muusikko löytänyt tiensä ammattinsa pariin, Pelkonen muistuttaa. Aarne meni laulutunneille 17-vuotiaana, ”koska pitäähän kanttorin osata myös laulaa”. – Jäin nopeasti koukkuun laulamiseen. Huomasin innostuvani siitä vielä enemmän kuin soittamisesta. Akatemiassa Aarnen piti pohtia muutama vuosi ennen kuin hän uskalsi ottaa laulun pääaineeksi. Käynnissä oli identiteetin muutos soittajasta laulajaksi. – Opettajien tuki ja palaute rohkaisi jatkamaan. Pääsin vaihtoon Berliinin Thomas Quasthoffin luokalle. Aloitin yhteistyön pianisti Juho Alakärpän kanssa ja yhdessä kiersimme Keski-Euroopassa oppimassa lisää, Aarne muistelee. Lappeenrannan laulukilpailu tammikuussa 2013 oli käänteentekevä nuoren laulajan uralle. – Olin sitä ennenkin hieman keikkailut laulaja
1/2019 18 na, mutta kisojen jälkeen sain hyvän agentin ja aloin saada töitä mm. orkesterien solistina. Vuosia myöhemmin päätin ruveta laulamaan oopperaa ja sain heti kiinnityksen Saksasta, Aarne kertoo. Ensiäänitteenä virsilevy Kirkkomusiikki on ollut tärkeässä asemassa Pelkosen uralla alusta lähtien. – Esitän paljon kirkkomusiikkia sekä kirkkokonserteissa että oratorioissa ja passioissa. Parhaillaan olen menossa Kokkolaan harjoittelemaan Bachin kantaattia Ich habe genug Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa. Esitykset ovat Ylivieskassa 21.2. ja Kajaanissa 28.3. Pääsiäisenä on taas luvassa passioita, mm. Matteus-passio Suomen Laulun solistina, Pelkonen kertoo. Aarne Pelkonen julkaisi ensiäänitteenään vuonna 2013 virsilevyn. – Koraalikirja oli ensimmäisiä kirjoja ylipäätään. Soitin virsiä pienestä pitäen ja improvisoin niiden pohjalta. Oli luonnollista että ensimmäinen levyni oli virsilevy. Edelleen tutut virret herättävät tunteita ja monenlaisia muistoja vuosien ja vuosikymmenten takaa, Aarne kertoo. Unelmien oopperaroolit Kuluneena keväänä Pelkonen on valloittanut vahvalla roolisuorituksella Jaakko Kuusiston Jää-oopperassa. – Jään myötä olen päässyt esiintymään Kansallisoopperassa, mikä on yksi suuri haaveeni. Se on ammatillisesti iso ja tärkeä askel. Produktio on opettanut paljon näyttämötyöskentelystä. Teos on upea ja koskettava, sopii hyvin minulle, kanttorille ja Raumalla meren läheisyydessä kasvaneelle, Pelkonen hymyilee. Pelkosen lähiaikojen esiintymisistä mainittakoon Hetan musiikkipäivien Outi Tarkiaisen Naarasäiti-teoksen kantaesitys sekä kesäkuussa Ilmajoen Musiikkijuhlilla Mannerheim-ooppera ja Kolme baritonia -konsertti yhdessä niin ikään Lappeenrannassa voittaneiden Kristian Lindroosin ja Waltteri Torikan kanssa. – Maaliskuussa äänitän suomalaisia laulelmia sisältävän levyn, jolla soittavat mm. Iiro Rantala, Marzi Nyman ja Jukka Perko. Aarne Pelkonen toivoo saavansa tehdä työtään pitkään ja monipuolisesti. Unelmarooleja ovat muiden muassa Tannhäuserin Wolfram, Eugeni Onegin sekä Figaron häiden kreivi. Tekemällä oppimaan Tulevien laulajien kasvattamiseen Aarne Pelkoselta löytyy toimiva resepti. – Enemmän laulamista, yhdessä tekemistä, hakemista, ilman ennakkoluuloja. Musiikkia opitaan tekemällä. Nykykoulussa lauletaan aivan liian vähän, kesällä kolmatta kertaa Joutsenon taidekesän laulukurssilla opettava Pelkonen harmittelee. Vapaa-ajallaan Aarne urheilee mielellään ja lataa akkuja muun muassa hyvien keskustelujen ja kohtaamisten parissa. Pelkosen lämpimässä baritonissa viehättää turhan itsekorostuksen puuttuminen ja teksti edellä -mentaliteetti. Hänen viime joulun alla ilmestynyt joululevynsä soi monen kodin tunnelmanluojana. Tästä miehestä kuullaan vielä paljon! Teksti: Pirre Hytönen Kuva: Henni Hyvärinen AARNE PELKONEN Valmistui Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta 2016 Suomen oopperadebyytti Mannerheim-oopperassa Ilmajoen Musiikkijuhlilla 2018 ja Kansallisooperan debyytti Jäässä 2019 Harrastukset: kuntourheilu, erityisesti uinti ja juoksu; taide ja kulttuuri Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy Urkurakentamo Veikko Virtanen OY Kylänportti 4 02940 Espoo Urkurakentamon verstas – huoltotilaukset, neuvonta puh. 040 670 5864 uvv@kotimaa.? Urkurakentamon johtaja Heikki Autio – konsultoinnit, arviot, tarjoukset puh. 050 592 2343 heikki.autio@kotimaa.? uudet urut, restauroinnit, peruskorjaukset, sähköhallinnat, huollot
18 Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy Urkurakentamo Veikko Virtanen OY Kylänportti 4 02940 Espoo Urkurakentamon verstas – huoltotilaukset, neuvonta puh. 040 670 5864 uvv@kotimaa.? Urkurakentamon johtaja Heikki Autio – konsultoinnit, arviot, tarjoukset puh. 050 592 2343 heikki.autio@kotimaa.? uudet urut, restauroinnit, peruskorjaukset, sähköhallinnat, huollot
1/2019 20 21 Koko kroppa soi ylistystä Gospel Helsinki on Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmä 2019. Liitto etsi vuoden musiikkiryhmäksi aktiivista, innostavaa ja ennakkoluulotonta toimijaa kirkkomusiikin saralla. Monien kiinnostavien ehdokkaiden joukosta tunnustus päätettiin jakaa tänä vuonna Gospel Helsingille. Kuoron portaittaiseen malliin kuuluvat kaikille avoimet workshopit, Gospelia kaikille Mass Choir, Gospel Kids -toiminta sekä ydinkuoro Gospel Helsinki.
20 21
1/2019 22 23 V uoden musiikkiryhmäksi haluttiin tänä vuonna saada ehdolle ryhmiä, jotka olemassaolollaan parantavat ihmisten arkea. Taiteellisten arvojen rinnalla arvostettiin myös ei-musiikillisia tavoitteita, esimerkiksi ihmisten yhteisöllisyyden lisäämistä, kirkon toiminnan tutuksi tekemistä tai sisällöltään mielekkään elämän rakentamisen elementtejä. Useissa yhteydenotoissa ehdotettiin vuoden 2019 musiikkiryhmäksi Gospel Helsinki -kuoroa: ”Olen laulanut tämän vuoden Gospel Helsinki Mass Choirissa 47 kuorottoman vuoden jälkeen ja olen huomannut tämän yhteisön tuovan valtavasti iloa ja energiaa eläkepäiviini.” (Ote eräästä vuoden musiikkiryhmä 2019 -ehdotuksesta) ”Mentoreina” laulajille toimivat Gospel Helsinki -kuoron laulajat mestari-kisälli -periaatteella. Tämä tuo turvallisen ympäristön, onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksen laulajille.” (Ote eräästä vuoden musiikkiryhmä 2019 -ehdotuksesta) ”On ollut helppo osallistua, vaikka muuten ei olisi kirkon/oman seurakunnan toiminnassa aktiivinen.” (Ote eräästä vuoden musiikkiryhmä 2019 -ehdotuksesta) Valinnan Suomen Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2019 musiikkiryhmästä teki Kirkkomusiikkiliiton hallitus. Gospelvyöry alkoi Gospel Helsingin koti on nykyisin Töölön seurakunnassa (Meilahti ja Töölö yhdistyivät vuoden 2019 alusta) ja kuoron toiminta alkoi vuonna 2000. Tällä hetkellä mukana on 60 noin 20–50 -vuotiasta laulajaa. Kuoron äänialat ovat sopraano, altto, tenori ja basso. Kuoro kokoaa yhteen gospelista kiinnostuneita laulajia kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Gospel Helsinki -kuoro laulaa nykygospelia, soivaa ilosanomaa, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa maan afroamerikkalaisen väestön hengellisessä kuoromusiikissa. Kuoron taiteellisena johtajana toimii kuoron perustaja, Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri, Meilahden seurakunnan A-kanttori Nina Pakkanen. Pakkanen on kartuttanut gospelin taitojaan amerikkalaisten asiantuntijoiden opastuksella mm. Chicagossa ja Tukholman gospelfestivaalien kursseilla. Hän opiskelee rytmimusiikin kuoronjohtoa Tanskan The Royal Academy of Musicissa. Ajatus gospelkuorosta kypsyi pikkuhiljaa. – Olimme asuneet mieheni työkomennuksen perässä Saksassa. Tutustuin siellä gospelmusiikkiin ja ajatus jäi itämään. Vuonna 2000 tulin kanttoriksi Helsingin Meilahden seurakuntaan, johon perustin lapsija nuorisokuoron. Kävimme kuoron kanssa muutaman kerran Tukholman gospel-festivaaleilla. Kaksi tyttöä tuli kysymään, voisinko perustaa gospelkuoron. Vuonna 2012 perustettiin sitten Gospel Helsinki ry. Meitä oli aluksi noin 30 henkilöä ja siitä se sitten lähti vyörymään, Pakkanen muistelee kuoron alkuhetkiä. Kanttori Nina Pakkanen on erikoistunut rytmimusiikin kuoronjohtoon.
22 23 Jes, me selvittiin! Iltakuudelta Meilahden kirkon seurakuntasalissa puolensataa laulajaa seisoo ringissä. – On annettu ukaasi, että tasan klo 18.00 on oltava valmiina, supattaa yksi kuorolaisista minuuttia vaille. Juustovoileivät on syöty ja teet juotu, on aika aloittaa Gospel Helsingin kaksituntinen viikkoharjoitus. Kuorolaiset kertovat, että äänenavaukset muuttuivat sen jälkeen, kun Nina Pakkanen aloitti rytmimusiikin kuoronjohdon opintonsa Tanskassa. Äänenavaukseen ei tarvita pianonsoittoa tai johtajan sanallista ohjausta. Pakkanen johtaa työskentelyä käsimerkkien avulla. Ensin lähdetään laulamaan asteikkoja, mukaan lisätään kevyt liike ja body percussiot. Johtaja antaa ringin sektoreille fraaseja, joista alkaa muodostua sointukudos kuin laulajien keskelle kohoava sointipylväs. Jokainen on läsnä hetkessä ja musiikissa. Seuraavaksi lauletaan piteneviä asteikkoja parin kanssa: ”one – one, two, one – one, two, three, two, one – one, two, three four, three, two, one” ja niin edelleen. Parin kanssa naurattaa. Pitää keskittyä, mutta mokaaminen ei olekaan noloa vaan hauskaa. Paria vaihdetaan joka kierroksella ja jokainen kierros päättyy iloiseen puheensorinaan ja nauruun. Varsinkin sitten, kun tehtävää vaikeutetaan korvaamalla numero viisi taputukselle parin käsiin – ja viimeistään sitten, kun numero kolme korvataan ”HU”-huudolla. Tämän kierroksen jälkeen kuoro puhkeaa spontaaneihin aplodeihin itselleen: Oli hauskaa, me selvittiin! Lähimmäisenrakkaus näkyy Gospel Helsingin laulajien keski-ikä on 30–40 vuoden tienoilla, miesten keski-ikä vaikuttaa olevan noin 50. Joukossa on myös nuorempia ja iäkkäämpiä laulajia. Kuoron tällä hetkellä varttunein, 67-vuotias Paula Viertola kertoo: – Tulin mukaan aika sattumalta vuonna 2014. Halusin seurakunnan kuoroon, mutta mua pelotti kirkkokuorot kun ne olivat ”kamarikuoroja”. Luin Kirkko ja kaupunki -lehdestä, että Meilahden kirkolla on workshop ja koelaulut klo 12.00 ja lähdin sinne. Myös tuoreita kuorolaisia on tullut mukaan avointen work shoppien yhteydessä pidetyistä koelauluista. Niin ikään verkko on tärkeä kanava uusien laulajien löytymiseen. Useat mainitsivat löytäneensä kuoron googlaamalla mahdollisuutta laulaa gospelia Helsingissä. – Olen ollut aiemmin eri kuoroissa Helsingissä. Tämä oli ensimmäinen kuoro, mihin pääsin niin hyvin mukaan: tämä on yhteisöllinen, lämmin ja ihmisläheinen kuoro. Monissa kuoroissa vain lauletaan treenit ja lähdetään kotiin. Täällä lähimmäisenrakkaus näkyy, kertoo 1. sopraano Saila Mattila. Kuorosta on muodostunut erilaisia vapaa-ajan ryhmiä: salsantanssijoita, karaokelaulajia, patikoijia. Sosiaalisen median whatsapp-kanavalla toimii GH-prayers -ryhmä ja esimerkiksi konserttikuulijaseuraa löytyy myös kuoron whatsapp -ryhmien kautta. Kuoro järjestää laulajille kevätjuhlan ja joulujuhlan. Tärkeä osa yhteisöllisyyttä ovat myös esiintymismatkat. – Musiikki tuo ihmiset kirkkoihin. Kirkkomusiikki on yhteisöllisyyttä, uskon todeksi tekemistä ja yhdessä laulamista. Sitä hengellistä kokemusta et saa millään rahalla! Toivon, että kirkoissa ymmärrettäisiin, kuinka suuri voimavara musiikki on. Äänenkäyttö hoitaa ihmistä. On
24 25 1/2019 24 todettu, että muiden kanssa laulaminen laskee verenpainetta, tasaa hengitystä ja jopa sydämet alkavat lyödä samaan tahtiin. Kuorossa ihmiset kokevat, että he ovat yhteisö, yksi joukko. Se on semmoinen asia, mitä kirkko ei voi ohittaa, Nina Pakkanen pohtii. Kokonaisvaltainen virkistys Kevätkauden ensimmäisessä harjoituksessa, jossa on mukana myös kymmenkunta uutta laulajaa, kuoro ei heti kuulosta erityisesti gospel-kuorolta, vaan tavanomaiselta, kauniisti laulavien suomalaisten kuorolta. Kun johtaja kehottaa lisäämään mukaan niekkua ja vibratoa, alkaa kuoron musiikillinen erityispiirre ilmaantua. Tuolit nostetaan esille salin reunoilta ja asetutaan puoliympyrään flyygelin ympärille. Illan harjoituksissa keskityttiin kahteen Tommi Kaleniuksen kuorolle säveltämään lauluun. Tilausteokset oli saatu hankittua Kulttuurirahaston myöntämän avustuksen turvin. Pari tuntia vierähtää, että stemmat saadaan opittua. Loppupuolella harjoitellaan Praise the Lord -stemmoja korvakuulolta. Kun keskittyminen meinaa herpaantua, tehdään nopea ”aivojen rentoutusharjoitus” body percussioina ja laulaen. – On ihmeellistä, että vaikka ajattelisi työpäivän jälkeen virkistyvänsä, kun ei tarvitse ponnistella, se onkin toisinpäin, sanoo kuorolainen. Harjoituksista lähtee virkistyneitä ja toisilleen juttelevia kuorolaisia. Oliko kynnys kirkkoon tänä iltana matala ja millaista oli laulaa ilta hengellistä musiikkia? – Mun musiikillinen tausta on kevyt ja klassinen. Musiikin hengellisyys ei ole varsinaisesti kiinnittänyt huomiota. Olen kasvanut siihen, että hengellisyys on ihan ok. – Aiemmissa kuoroissa olen laulanut myös hengellistä musiikkia, esimerkiksi Bachia ja Buxtehudea. Kun kuulin Kulttuuritalolla konsertissa mustia taustalaulajia ajattelin, että haluan just tuollaista, olisi kiva laulaa gospelia. – Gospelissa koko kroppa laulaa ylistystä: Pää, vartalo ja sydän. Teksti: Jonna Aakkula Kuvat: Gospel Helsinki / Tuomas Björksten
24 25 24 Tirehtööri Putiainen siirtyy uuteen aikaan Sitten viime tapaamisemme tirehtööri Sulo Efraim Putiainen on ponnistanut kirkon historiallisista perinteistä armon vuoteen 2019. Hän on hankkinut tietokoneen ja sähköpostin. Osoite on lukkarinposti@sulosointu.fi. Lukijan tulee kuitenkin välttää sen käyttämistä monestakin syystä. Hänen ensimmäinen viestinsä tulisi koskettelemaan pyhyyden kokemista. Ilmoituksista lukiessaan hän havaitsi uusia jumalanpalvelusmuotoja ja silloin hänen sielunsa kärähti. Oli voileipäkirkkoja ja rumpukirkkoja, lettumehukirkkoja ja vaikka mitä. Ihmisiä piti saada kirkkoon ja jumalanpalveluksiin keinolla millä hyvänsä. Tilastojen kaunistamiseksi ja kansankirkon työn jatkumiseksi oli tehtävä jotain. Perinteinen pyhäpäivän palvelus ei enää vedä, varsinkaan nuorisoa. Kirkosta eroamisen lisääntyminen vie pohjan laitoksen taloudelta. Rippikouluun ei enää tulla perinteen mukaan ja erilaiset sateenkaariliitot ja avoliitot korvaavat kirkollisen vihkimisen. Putiaisen mielestä pyhyyden tunne on katoamassa. Musiikkia soittaa usein räminäorkesteri ja virren asema museoituu. Kuka on tiedostanut todellisuuden kirkon piirissä, urkuparvella ja saarnatuolissa? Onneksi diakoniatyö on saanut lisää arvostusta ja silläkin saralla musiikki on erittäin tarpeellista perinteellisissä muodoissaan. Putiaisen mielestä Saatana on luonut ansojaan ylittäen entiset voimansa. Tirehtöörimme tiesi kokemuksistaan, että parasta yleisöä ja kirkkoväkeä olivat sekä perinteistä kirkkomusiikkia tuntevat ja arvostavat, etää uutta tuotantoa edustavat laulut, joissa on säilynyt hartauden sävy ja rukous. Metelistä puuttuu nöyryys ja hiljaisuus. Musiikkiin kuuluu kaikilla alueilla sävyt pianissimosta fortissimoon. Nyt kaupataan hartautta ranskanperunoiden ja paistikkeiden kera. Ehtoollisleipä ei enää riitä, eikä viinitilkka, kun niiden merkitys lanautuu ajan paineiden alle. Saatuaan tietokoneen Putiainen päätti oitis ryhtyä laatimaan kiertokirjettä piispoille, joista hän muutaman henkilökohtaisesti tunsikin. Yritti hän keskustella tuntemiensa pappienkin kanssa, mutta ei asia tuntunut menevän perille. Seurakunnan piti muka elää aikaansa. Sielunhoito kuuluu sairaille ja vanhuksille. Putiainen vakuuttui ajatuksissaan, kun hänet pyydettiin terveyskeskukseen katsomaan tuttua körttimummoa, joka teki jo siirtymistä ajasta ikuisuuteen, eikä ollut viikkoon silmiään avannut tai sanaa lausunut. Putiainen meni, istui vuoteen vierelle ja aloitti tutun virren. Mummo avasi silmänsä ja yhtyi virteen, laulaen sen kaikki säkeistöt Putiaisen mukana. Sulo Efraim koki todellisen elämyksen. Tilanne oli tehokkaampaa sielunhoitoa kuin Bachin d-mollitoccata kesävieraille, tai Mendelssohnin häämarssi nuorelle parille. Kanttorin toimessaan hän oli sielunhoitaja. Hartaus liittyy hiljaisuuteen ja sydämen kokemukseen. Eläkeikä oli jo lähellä, mutta Putiainen koki, että hänellä oli jäljellä syvällisen hartauskokemuksen liittäminen ihmisen kohtaamiseen, papin kanssa tai yksin. Pakina
1/2019 26 27 1/2019 26 Piirien uutiset Pohjois-Pohjanmaa Piirin koulutuspäivät 2019: Koulutuspäivä 2–3-äänisille kirkkokuoroille su 31.3.2019 klo 12–17.30 Hintan seurakuntatalolla. Koulutuspäivä kirkkokuoroille su 13.10.2019 klo 12–17.30 Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Ohjelmassa valmistautuminen vuoden 2020 yhteiseen tapahtumaan Kainuun kirkkomusiikkipiirin kanssa. pj. Keijo Piirainen keijo.piirainen@evl.fi siht. Tuulikki Tihinen tuulikki.tihinen@pp.inet.fi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiiri järjestää kirkkokuorojen kevätlaulajaiset 30.5. Turun tuomiokirkkotorilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen suvivirsikirkon yhteydessä. Ideana on järjestää piiriin kuuluvien kuorojen vapaamuotoinen kevätkohtaaminen, jossa kuorot osallistuvat omin soolonumeroin messun kulkuun laulaen mm. ehtoollisen aikana. Kuorot on tarkoitus sijoittaa Tuomiokirkon portaille. Lauluohjelmisto noudattelee helatorstain teemaa. Kainuu Kainuun kirkkomusiikkipiirin uutena puheenjohtajana on aloittanut Puolangan kanttori Elisa Ojala ja sihteerinä jatkaa Helena Pitkänen. Piirihallitukseen valittiin uusina jäseninä Matti Haverinen Kajaanista ja kanttori Aliisa Lukkari-Syrjäniemi Sotkamosta. Hallituksessa jatkaa Aila Määttä Puolangalta. Varajäseninä ovat Aino Lukkari Sotkamosta ja Irma kovalainen Kuhmosta. Rahastonhoitajana jatkaa Helena Hyvönen Sotkamosta. Piirin toimintaa on supistettu. Tänä vuonna järjestetään kaksi kuorokurssia: 17.3. Puolangalla ja 27.10. Vaalassa. pj. Elisa Ojala elisa.ojala@evl.fi siht. Helena Pitkänen helena.pitkanen@kajaani.net Tampere Tampereen kirkkomusiikkipiiri ry. järjesti jokavuotisen kuorokurssin 26.1.2019 Pappilanniemen leirikeskuksessa Sääksmäellä. Kurssia on pidetty säännöllisesti jo lähes 30 vuoden ajan. Kurssi oli yksipäiväinen ja harjoittajina toimivat Saija Siuko, Sisko Huhtala, Lauri Tikkanen ja Jari Linjama, jonka sävellyksiä harjoiteltiin useita. Laulajia oli yhteensä 11 kuorosta 75, suurin ryhmä Pirkkalan kirkkokuorosta. Ohjelmistoa harjoiteltiin tavoitteena esittää lauluja mahdollisesti tulevana Kirkkomusiikin päivänä 19.9.19. pj. Kari Kerttula, kari.kerttula@elisanet.fi siht. Sisko Huhtala, siskoann@gmail.com Messun jälkeen eri kuorot voivat halutessaan esittää omaa suosikkiohjelmistoaan. Laulajaisten tarkoitus on lisätä kuorojen välistä yhteenkuuluvuutta vapaamuotoisen tapahtuman merkeissä, vastapainona ns. virallisille laulujuhlille. Toivotamme kaikki piirin kuorot lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan laulajaisiin! pj. Jari J. Laiho takalantila01@gmail.com siht. Hanna Pishro hanna.pishro@evl.fi
26 27 27 Etelä-Karjala Toisena adventtisunnuntaina 9.12.2018 luovutettiin Lappeenrannan kirkossa Suomen Kirkkomusiikkiliiton myöntämä kanttorin erityisansiomerkki Lappeenrannan seurakunnan musiikinjohtaja, kanttori Jarkko Lavasteelle. Hän toimi Etelä-Karjalan kirkkomusiikkipiirin hallituksessa vuodesta 2001– 2013 toimien myös varapuheenjohtajana ja piirin leirien kouluttajana. Lavaste on johtanut kaikkia seurakuntansa kuoroja, säveltänyt, sovittanut ja toiminut laulusolistina useissa konserteissa. Hän on toiminut Etelä-Karjalan Kanttori-urkuriyhdistyksen puheenjohtajana vuodet 1991–1992, 1995–1998 ja 2006–2011 sekä Suomen Kanttori-urkuriyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodet 1992-1995. pj. Ilpo Sientola ilpo.sientola@gmail.com siht. Pirkko Hakoköngäs pirkko.hakokongas@elisanet.fi Keski-Suomi Vietämme laulujuhlaa Viitasaarella 5. toukokuuta 2019 alueen kuorojen voimin. Mukaan odotetaan jopa 160 laulajaa. Kuorot ovat harjoitelleet ohjelmistoa vuoden alusta lähtien ja laulujuhla pidetään 5.5. Viitasaaren kirkossa. Viitasaaren kanttori Anna Karjalainen on suunnitellut tapahtumaa yhdessä alueen kanttorien ja kirkkomusiikkipiirin kanssa. Saimme tapahtumaan myös liiton avustusta. Ajatuksena on laulaa kahdeksan laulua suurkuorolla ja niiden lisäksi halukkaat kuorot voivat täydentää illan konserttia omilla esityksillään. Päivän tapahtumat alkavat klo 12.30 kuorojen omilla harjoituksilla. Ruokailun ja kahvittelun jälkeen suurkuoro harjoittelee ja yhteiskonsertti alkaa klo 18. Piirin alueella olemme järjestäneet aikaisemminkin kuorojen yhteiskonsertteja, mm. syksyllä 2017 Saarijärvellä. Näistä on jäänyt hyvät kokemukset ja muistot mieliimme. Yhdessä tekemisessä on ihmeellistä voimaa ja tunnelmaa! pj. Martti Hertteli martti.hertteli@evl.fi siht. Tuula Paajanen tuula.anita@gmail.com Savitaipaleella lauloi messussa piirin kuoro 17.2.2019 myrskysi ja tiet olivat liukkaita ja laulajissakin fl unssaa, mutta Savitaipaleen kirkkoon kerääntyi ympäri Etelä-Karjalan kirkkomusiikkipiirin viidettäkymmentä kirkkokuorolaista avustamaan sunnuntaiaamun messussa. Yhteisharjoitus oli vasta yhdeksältä esitysaamuna ja kymmeneltä kaikuivat laulut jo kauniin kivikirkon messussa Savitaipaleen kanttorin Aino Juntusen ohjastamina. Tikan Armolaulu ja Löytyn Pidä minusta kiinn` taisivat olla tutuimpia Savitaipaleen ulkopuolelta tulleillekin, Vesa Erkkilän Minun sieluni halajaa Sinua vähän oudompi ja Jakoleffi n Aamenen taisivat opetella kaikki ulkopaikkakuntalaiset, mutta tykkäsivät kyllä ja halusivat laulaa toistekin. Psalmikin lauletaan Savitaipaleella nykyisin neliäänisenä ja siinä muilla olikin solfaamista. Mutta rohkea rokan syö ja messusta selvittiin hienosti ja taskuun jäi monta mukavaa ja käyttökelpoista kappaletta hyödynnettäväksi kotikirkoissamme. Kirkkopyhämme jatkui palapaistilla ja kahvilla, jonka jälkeen kykenimmekin jo piirin vuosikokouksen pitoon. Vuosikokouksen jälkeen kanttori Aino Juntunen opetti meille vielä kaksi Sibeliuksen joululaulua yhteistä joulukonserttiamme varten. Hieno päivä, josta kiitos erityisesti reippaalle Aino Juntuselle!
1/2019 28 29 1/2019 28 Päijät-Häme Päijät-Hämeen kirkkomusiikkipiiriläiset kokoonnuimme 24.8. Padasjoelle Särsjärven leirikeskukseen. Syksyn perinteisessä toimihenkilötapaamisessa nautimme tarjoilusta, kuulimme leirikeskuksen historiaa, keskustelimme kuorojen pöytäkirjojen arkistoinnista sekä kuorolaisten tiietosuojasta. Kauniin kesäillan päätteeksi saunoimme ja uimme. Hollolan Sovituksenkirkossa 14.10. koulutustilaisuudessa Etelä-Pohjanmaa Piirin hallitus uusiutui vuoden vaihteessa suurelta osalta. Puheenjohtajana aloitti Veli Ikkeläjärvi Kauhajoelta. Vara-pj on Kauhajoen kanttori Sirkku Ratus ja sihteerinä Leila Kotamäki Ähtäristä. Hallituksen jäseniä edellisten lisäksi ovat kanttori Silvia Kaljurand Kauhavalta ja Jussi Korpi Isostakyröstä. Uudet varajäsenet ovat kanttori Heini Kataja-Kantola Ilmajoelta ja Johanna Jarva Ähtäristä. Taloudenhoitajana jatkaa edelleen Päivi Birling. Piirissä iloitaan, että hallituksen ns. kanttorikiintiö saatiin täytettyä. Piiri haluaa myös kiittää Tuija Niemistöä, Paula Karia ja Pentti Lainetta piirin hyväksi tehdystä työstä. 23.3.2019 kuorokurssi Lapualla, pääkouluttajana Timo Vikman Kirkkomusiikkiliitosta 8.9.2019 Kuorot Kohtaavat -tapahtuma Peräseinäjoen kirkossa. pj. Veli Ikkeläjärvi veli.ikkelajarvi@maxinetti.fi siht. Leila Kotamäki leila.kotamaki@pp.inet.fi saimme juhlia. Ilolla kutsuimme pitkäaikaisen kouluttajamme Paavo Haapiaisen piirimme kunniajäseneksi. Haapiainen on monipuolinen, lahjojaan käyttävä puurtaja, hengellisen musiikin saralla. Kiitämme kauaskantoisesta työstä kirkkomusiikin parissa meidän kaikkien yhteiseksi rakennukseksi. pj. Eila Iivari eilaiivari9@gmail.com siht. Pirjo Ahlstedt pirjo.helen@gmail.com Häme-Uusimaa Vuoden 2018 päättyessä Hämeen-Uudenmaan kirkkomusiikkipiiriin kuului 25 aikuisten kuoroa, joissa yhteensä 508 laulajaa. Laulamisen iloa ja jaksamista kaikille tässä tärkeässä palvelutehtävässä! Näillä kuoroilla on eritystä aihetta juhlaan tänä vuonna: Janakkalan kirkkokuoro 85 v, Järvenpään kirkkokuoro 70 v ja Kellokosken kappelikuoro 45 v. Sydämelliset onnittelut jo nyt! pj. Heljä Linna helja.linna@evl.fi siht. Marja-Liisa Rainio mlrainio@saunalahti.fi Koulutustilaisuus Hollolan Sovituksenkirkossa. Kuva: Vieno Mujunen Iisalmen Seurakuntakuoro juhli 90-vuotista laulutaivaltaan Kustaa Aadolfi n kirkossa Uskonpuhdistuksen muistopäivän sanajumalanpalveluksessa 21.10.2018. Palveluksen toimitti rovasti Martti Sallinen, ja siinä kuoro lauloi kanttori Hannu Virpin johdolla useita lauluja. Kuoro on perustettu v. 1928 Iisalmen maaseurakunnan kirkkokuoroksi. Nykyinen nimi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Tätä nykyä kuoro toimii naiskuorona, ja jäseniä viime vuoden lopulla oli 25. Seurakuntakuoro on tehnyt aktiivista yhteistyötä Iisalmen rovastikunnan sekä Pohjois-Savon kirkkomusiikkipiirin kirkkokuorojen kanssa osallistumalla yhteisharjoituksiin ja musiikkitapahtumiin.
28 29 29 Satakunta Piirin seuraava koulutuspäivä on Porin Seurakuntakeskuksessa lauantaina 23.3.2019. Piirihallitus kokoontuu 7.3. keskustelemaan tarkemmin kevään ja syksyn ohjelmistosta. pj. Marjatta Salonen marjattasalonen@hotmail.fi siht. Elina Yrjölä elina.yrjola@gmail.com satakunnankirkkomusiikkipiiri.com Etelä-Savo Keväällä 7.4. järjestetään Mikkelissä äänenmuodostuskoulutus ja sen yhteydessä konsertti ja yhteislaulutilaisuus pääsiäiseen liittyvistä lauluista ja virsistä. pj. Sari Kaunismäki sari.kaunismaki7@gmail.com siht. Sointu Kiiskinen sointu.kiiskinen@gmail.com Piirien uutiset Lappi pj. Elina Koivusalo koivusaloe@hotmail.com siht. Sirkka-Liisa Räsänen-Telkki sirkkaliisa.telkki@hotmail.com Keski-Pohjanmaa pj. Annika Kuntsi annika.kuntsi@evl.fi siht. Kaija Arhio kaija.arhio@kotinet.com Pohjois-Karjala pj. Lahja Haapasalo lahja.haapasalo@gmail.com siht. Sari Pitkänen s.pitkanen@outlook.com Pohjois-Savo pj. Ossi Jauhiainen ossi.jauhiainen@evl.fi siht. Risto Ryynänen risto.ryynanen@ dnainternet.net Kymenlaakso pj. Marianna Pellinen marianna.pellinen@evl.fi siht. Anita Puholainen anita.puholainen@gmail.com Helsinki pj. Paula Nuutinen paula.nuutinen@kolumbus.fi siht. Hilkka Palmu hilkka.palmu@elisanet.fi Kirkkomusiikin saralla työskentelevät tietävät, että erityisesti miesäänistä tuppaa olemaan pulaa näin iäkkäällä kuorolla. Kuoron johtotehtävissä pisimpään toiminut dir.cantus Aulis Toikkanen on vielä mukana kuorolaisena. Lisäksi Anna-Maija Potinkara varajohtajana ja Tiina Laiho ovat luotsanneet kuoroa vuorollaan. Lyhyempiä pätkiä kuorosta ovat vastanneet Riitta Lehtimäki, Marko Koskinen, Tommi Autio ja Lauri Palosuo kunnes saimme pysyvän kantorin Svetlana Pertun toimintaa johtamaan. Konsertissa jaettiin myös ansiomerkkejä ja erikoismaininnan arvoinen on 60-vuotismerkin saaja Hanna Vallimies. Lisäksi Martti Hara sai 50-vuotismerkin, Aarno Toivanen 40-vuotismerkin ja Aimo Tolvanen 20-vuotismerkin. Pielisjärven kirkkokuoro Lieksalainen Pielisjärven kirkkokuoro julhli 70-vuotista taivaltaan adventtina 2018. Kuoron alkuvaiheet ajoittuvat jo vuoteen 1916, joten virallisesti 1948 perustetun kuoron 20-vuotisjuhlaa on vietetty jo 1951, joten oikeastaan kuoro on jo yli satavuotias. Olimme kutsuneet entisiä kuorolaisia, paikkakunnan kulttuurivaikuttajia ja entisiä kuoronjohtajiamme kahville ja konserttiin ja saimme muistella yhdessä mennyttä. Konsertissa teemana oli kuoron monipuolisuus ja konsertin ohjelmistossa olikin kappaleita kuluneilta vuosilta sekä muutama adventtija joululaulukin. Historiikin asemasta esitimme kuvakoosteen vuosien saatosta retkineen ja konsertteineen. Kuorossa on reilut 20 laulajaa ja uusia laualajia kaipaamme joukkoomme edelleen.
34 35 1/2019 34 Kirkkomusiikki-lehden toimitusneuvostossa vuonna 2019 ovat jäseninä toimittaja Sirkku Nyström, kanttorit Mari Torri-Tuominen ja Ismo Savimäki, pitkän linjan kuoroharrastaja Raisa Iivonen, viestinnän asiantuntija Liina Paloheimo-Koskipää ja päätoimittaja Sipriina Ritaranta. www.facebook.com/SuomenKirkkomusiikkiliittoRy @kirkkomusiikkiliitto @kirkkomusiikki Tämä Kirkkomusiikki -lehden numero on saatavilla sähköisenä näköisversiona ilmaiseksi. Kustantaja selvittää tällä kokeilulla kiinnostusta sähköiseen julkaisuun. Löydät linkin osoitteesta skml.fi Lyhyesti Maaliskuu 28.3.-1.4. Helsingin urkuviikko Toukokuu 18.5. SKML:n edustajakokous Jyväskylässä 17.-19.5. Kirkkopäivät Jyväskylässä 29.5. Kirkkomusiikki 2/19 ilmestyy Kesäkuu 10.-16.6. Pori Organ -festivaali Syyskuu 19.9. Kirkkomusiikin päivä Lokakuu 9.10. Kirkkomusiikki 3/19 ilmestyy Joulukuu 4.12. Kirkkomusiikki 4/19 ilmestyy www.skml.fi Kotkalainen sopraano Anneli Malkki konsertoi 18.11.2018 Pariisissa Cathédrale Américainessa. Ohjelmassa kuultiin mm. Sibeliuksen, Merikannon, Faurén ja Gounod'n musiikkia. Pianistina toimi Lorenzo Cipriani. Seuraa meitä!
34 35 34 Kolumni Kanttorin vastaisku kirkon jäsenkatoon Kirkot tyhjenevät ja jäsenmäärä vähenee. Minkä toiminnan tilastokäyrät nousevat ylivoimaisesti eniten? Musiikkitilaisuuksiin osallistumisen. Kaiken somettamisen ohella ihminen haluaa myös tavata ihmisiä oikeasti, livenä. Parasta on kokoontua yhteen laulamaan joko kuoroissa, yhteislaulutilaisuuksissa tai messuissa. Kirkon kuorot menestyvät siellä, missä kanttori tunteja laskematta uhraa leijonan osan työstään kuoroihmisille – kuoroja tosin käsitellään usein kasvottomana kasana. Kuorolaiset unohdetaan laskettaessa vapaaehtoisia tai varattaessa istumapaikkoja tilaisuuteen. Kuoro voi seistä eteisessä ja odottaa… Kuoroissa on kuitenkin tuntevia, fiksuja ihmisiä, jotka vievät tunnelmiaan seurakunnasta suvulleen ja työkavereilleen. Sadoille ihmisille. Millainen tämä sanoma on? Siellä, missä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti tartutaan erilaisiin genreihin ja monipuoliseen rytmija sävelkieleen, osallistujia kuoroihin on todella paljon. Ihmisillä on tietty musiikillinen äidinkielensä, jota ovat lapsesta saakka kuulleet. Suurimmalla osalla ihmisistä se on ns. kevyen rytmimusiikin kieli. Nykypäivänä vain muutamalla prosentilla se tutuin on klassisen tai kirkkomusiikin kieli. Kanttorin virsikuplassa elämä tosin usein näyttää erilaiselta kuin arkitodellisuus. Gospelmusiikki on vastaus monen nykyihmisen yhteisöllisyyden ja hengellisyyden kaipuuseen. Kuoron esiintymiset erilaisissa messuissa sekä konsertit ovat helppo tapa tehdä tutuksi tietä kotikirkkoon ja tehdä seurakuntayhteydestä luonnollista. Ohjelmiston laajentaminen monipuolisesti tuttuihin, koskettaviin lauluihin vaikkapa poptai iskelmägenrestä, liikuttaa ihmisissä syvimpiä kerroksia. Se myös kertoo ihmiselle: ”Kelpaan tänne. Minunkin musiikkimakuni kelpaa tänne.” Tämän ajatuksen herättäminen on kristillisyyttä parhaimmillaan. Me kirkkomuusikot olemme kirkon kynnyksen hiojia ja sisäänheittäjiä. Niin klassisen kirkkomusiikin keinoin kuin myös rytmimusiikin keinoin. Kaikista ei ole kaikkeen mestaritasolla, mutta sanomaa tulisi olla tarjolla myös musiikillisella kansankielellä. Luterilaisia kun ollaan. Jos minulla olisi kaikki valta ja resurssit maailmassa, järjestäisin seurakuntien kuorotoiminnan, paikallisen laulajamateriaalin huomioon ottaen ja seurakunnan koosta riippuen, näin: 1 Iso matalan kynnyksen kuoro, jossa lauletaan 1-2-äänisesti tuttuja hengellisiä lauluja, kansanlaulukirkkojen lauluja, syvällisiä iskelmiä ja suomenkielistä puhuttelevaa popmusiikkia 2 Seurakuntakuoro, jossa lauletaan 2-3-äänisesti suosittuja hengellisiä lauluja ja suomigospelia 3 Gospelkuoro, jossa lauletaan 3-6-äänisesti solistien kera englanniksi amerikkalaista gospelia 4 Iso passio-/oratoriokuoro, jossa lauletaan äänissä kirkkomusiikin suurteoksia 5 Kamarikuoro, jossa lauletaan moniäänisesti uudempaa ja vaativampaa kirkkomusiikkia Lopuksi arkkipiispa Tapio Luomaa lainaten: ”Ei ongelma ole maallistuminen vaan se, että maallinen ja hengellinen elämä halutaan erotella, eivätkä eri tavoin ajattelevat halua edes ymmärtää toisiaan. Jumala tuli ihmiseksi, hengellinen tuli ihmiseksi. Se riittää muistuttamaan meitä kristillisen uskon ytimestä: hengellinen ja maallinen ovat yhtä.” Siinäpä ohjetta ylimmältä esimieheltämme kirkon musiikkityöhön. God Bless You All! Marjaana Turunen Lahden Salpausselän seurakunnan kanttori Marjaana Turunen
1/2019 36 37 Tapahtuma Helsingin Urkupäivät 28.3.–1.4.2019 Suomalaisen urkutaiteen seuran, Organum-seuran oma festivaali Helsingin Urkupäivät järjestetään tänä vuonna maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Tänä vuonna pääteemana on ranskalainen urkumusiikki 1800-luvulta nykypäivän musiikkiin. Päävierailijana on yksi urkumaailman suurimmista nimistä, ranskalainen Naji Hakim. Hakim soittaa konsertit Helsingin lisäksi Turussa ja Porissa. Muina urkureina festivaalilla ovat Kira Lankinen Ruotsista ja suomalaiset Santeri Siimes ja Anna Pulli. Festivaalilla on lisäksi ohjelmassa urkujen tutustumiskierros Kallion alueella Helsingissä sekä lasten ja nuorten urkukonsertti uusien ohjelmistovihkojen esittelykonserttina. Poimintoja ohjelmasta: Naji Hakimin konsertit: 28.3. klo 19 Keski-Porin kirkko 29.3. klo 19 Turun Martinkirkko 30.3. klo 18 Helsingin Kallion kirkko 29.3. klo 19 Helsingin Johanneksenkirkko, Kira Lankinen 31.3. klo 10 messu, Helsingin Vanha kirkko, mm. Anna Pulli 31.3. klo 16 Kallion kirkko, Santeri Siimes 1.4. klo 18 Pakilan Hyvän paimenen kirkko, esiintyjinä nuoria urkureita Lisätietoja ja koko ohjelma: organum.fi Jeesuksen seurassa -oratorio Orivedellä 17.4.2019 Oriveden kirkossa esitetään hiljaisella viikolla 17.4 klo 18.00 oratorio Jeesuksen seurassa. Kyseessä on Oriveden kanttorin Jari Linjaman sävellys vuodelta 2012, joka kantaesitettiin Sammatin kirkossa saman vuoden pääsiäisenä. Aarioiden tekstit on kirjoittanut Riitta Keinänen ja resitatiivitekstit Pertti Haapalainen. Musiikki on sävelkieleltään tonaalista, lähinnä barokin tyylikeinoilla sävellettyä. Teos on hieman poikkeuksellinen yleiseen konserttiperinteeseen nähden: siinä ei ole ollenkaan kuoroa, vaan seurakunta osallistuu teoksen esittämiseen laulamalla virsiä uusilla sanoilla. Seurakunta tulkitsee siis kansan ajatuksia. Orkesterissa kuullaan myös cembaloa, joka saatiin Oriveden kirkkoon alkuvuodesta 2019. Soitin on vasta valmistunut; se on alkujaan hollantilaisen, sittemin suomalaistuneen Henk van Shcevikhovenin 90-luvun lopulla rakentama, mutta hänen kuollessaan keskeneräiseksi jäänyt soitin. Se on nyt viime vuosien aikana saatu valmiiksi ja soi siis esityksessä. Jeesuksen seurassa -oratoriossa siintyjinä ovat orkesterin lisäksi solistit Saara Syrjäniemi, Anne Kantelinen, Aapo Korhonen, Taisto Polvi, Jari Parviainen ja Jaakko Niinikoski. Esityksen kesto on noin puolitoista tuntia. Jeesuksen seurassa -oratorion harjoitukset helmikuussa 2019.
36 37 Pori Organ -festivaali 10.–16.6.2019 Yksi ensi kesän Pori Organ -festivaalin mielenkiintoisia nimiä on englantilainen urkuri-säveltäjä David Briggs. Festivaalin avajaiskonsertissa maanantaina 10.6. Keski-Porin kirkossa kuullaan hänen tuotannostaan Suomen ensiesityksenä teokset Messe pour Saint-Sulpice sekä Psalmi 150. Konsertissa esiintyvät Porin Filharmoninen Kuoro Ognian Vassilevin johdolla, Sasha Vassileva, sopraano ja Juhani Romppanen, urut. David Briggs improvisoi seuraavana päivänä konsertissaan musiikin elokuvahistorian tunnetuimpaan mykkäelokuvaan The Phantom of the Opera. Briggs soittaa myös torstaina 13.6. oman urkukonserttonsa solistina Pori Sinfoniettan konsertissa jonka johtaa kapellimestari Tibor Bogányi. Keski-Porin kirkon Paschen-Kiel-urkujen rakennusprojektissa asiantuntijana toiminut tohtori Kurt Lueders Pariisista konsertoi keskiviikkona 12.6. Aikamme merkittävimpiin amerikkalaisiin urkutaiteilijoihin lukeutuva Stephen Tharp saapuu konsertoimaan festivaalille perjantaina 14.6. Musiikkia ja suurta kertomusta yhdistävä kokonaisuus on luvassa lauantaina 15.6. kun Pariisin Saint-Sulpice -kirkon urkuri Sophie-Veronique Cauchefer-Choplin improvisoi musiikin raamatun luomiskertomukseen, raamatun tekstin tulkitsee näyttelijä Kari Hakala. Festivaali päättyy nuoren suomalaisen urkuvirtuoosin Ilpo Laspaksen konserttiin Siikaisten kirkossa sunnuntaina 16.6. Lisätietoja ja koko ohjelma: poriorgan.fi Sastamala Gregoriana – ranskalaista romantiikkaa 19.–27.7.2019 Vanhan musiikin tapahtuma Sastamala Gregoriana järjestetään tänä vuonna 24. kerran. Yhdeksän päivän aikana järjestetään 13 eri tilaisuutta. Teemana tänä vuonna on ”Rakkauden Pariisi”, joka jatkaa viime vuonna alkanutta Kaupungit vetten päällä -teemasarjaa vuosina 2018–2023. Tapahtumatalo Tyrvään Pappilalla on vahva jalansija osana tapahtumien järjestämistä. Ohjelmassa on konsertteja niin Pappilan alueella kuin Sastamalan Pyhän Marian kirkossa ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkossakin. Esiintyjiä tulee Suomesta, Ranskasta, Englannista, Puolasta, Tsekistä, Sveitsistä ja Alankomaista. Muun muassa lauluyhtye Lumen valo juhlistaa 25-vuotista taivaltaan esiintymällä festivaalilla. Lisätietoja ja koko ohjelma: www.sastamalagregoriana.fi
1/2019 38 39 Päivän tavoitteena on saada näkyvyyttä ja kuuluvuutta kirkkomusiikille, saada tehtyä ajatus kirkkomusiikin kuulumisesta kaikille tutuksi myös suurelle yleisölle – sekä tietysti saada uusia ihmisiä mukaan kirkkomusiikkitoimintaan. Tapahtumaan voi osallistua monella tavalla. Kuorot ja musiikkiryhmät voivat järjestää avoimia harjoituksia joko juuri kyseisenä päivänä tai samalla viikolla ja kutsua niihin uusia ihmisiä. Päivä on myös mitä mainioin tilaisuus jalkautua esimerkiksi kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin keikalle. Lisäksi vaikkapa erilaiset yhteislaulutilaisuudet ovat ns. matalan kynnyksen tapahtumia, joilla voi tavoittaa uusia kiinnostuneita. Rohkaisemme kehittämään myös lapsille suunnattua ohjelmaa. Tapahtuma Kirkkomusiikin päivä taas torstaina 19.9.2019 Laitetaan jälleen kirkkomusiikki soimaan turuilla ja toreilla! E nsi syyskuussa, torstaina 19.9.2019 vietetään historian toista Kirkkomusiikin päivää. Päivän pääviestinä on tänäkin vuonna se, että kirkkomusiikkitoiminnassa on tilaa kaikille. Tarkoituksena on vakiinnuttaa päivä osaksi seurakuntien vuosikalenteria. Kirkkomusiikin päivänä 50 000 suomalaista kirkkomusiikin harrastajaa jalkautuvat ”turuille ja toreille” eli sinne, missä ihmiset kulkevat. Kirkkomusiikin päivästä tiedotetaan myös medioille. SYKSYLLÄ 2018 TOTEUTETTIIN MONIA KIVOJA TAPAHTUMAIDEOITA: • useita konsertteja • yhteislaulutilaisuuksia • matkalla laulava kuorokulkue seurakuntatalolta kirkolle keskustan läpi • musiikintäyteinen ehtoollisen vietto • kaikille avoin laulupaja • flash mob tavaratalossa • avoimet luennot äänenkäytöstä ja ilmaisusta • seurakunnan työntekijöiden drum circle • yhteistyö lähiseurakuntien kesken, verkostoituminen • HUOM! Pienetkin tarjoilut vetävät aina yleisöä. MITÄ TEILLÄ KEKSITÄÄN TÄNÄ SYKSYNÄ? PARASTA VUODEN 2018 KIRKKOMUSIIKIN PÄIVÄSSÄ TEKIJÖIDEN MIELESTÄ: • Yhdessä tekeminen seurakunnan tilojen ulkopuolella • Päivän idea ylipäätään • Yhteistyö useiden musiikkiryhmien kesken • Yleisön kiitollinen vastaanotto • Monessa paikassa oli oltu tervetulleita erityisesti vanhainkoteihin, kirjastoihin ja kauppoihin ja nämä olivat mainostaneet esiintymistä esim. omilla Facebook-sivuillaan. • Eräällä paikkakunnalla esiintyminen kaupassa poiki keikkatilauksen: kauppias pyysi joulun aikaan laulamaan joululauluja. Suomen kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilla skml.fi/kirkkomusiikinpaiva on materiaaleja, joita seurakunnat, kuorot ja muut musiikkiryhmät voivat käyttää oman kirkkomusiikin päivän ohjelmansa toteuttamisessa ja markkinoinnissa.
38 39
MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi NUOTTIKIRJASTO KUNTOON MONIPUOLINEN VALIKOIMA SACRUM.FI Kahdeksan laulun musikaali kertoo pääsiäistarinan mukaansatempaavan musiikin avulla. Helpot ja monenlaisiin kokoonpanoihin mukau tuvat sovitukset kuoroille ja soittajille. 36,00 (40,00) 36 00 Pekka Laukkarinen (toim.) Laulutuuli Uudistettu Laulutuuli 2019 sisältää 120 laulua, joista puolet uusia. Kouluikäisille tarkoitettu laulukirja seurakunnan kerhoihin, leireille ja erilaisiin hartaushetkiin. Teemahakemisto helpottaa sopivien laulujen etsimistä. 13,90 (15,40) Väh. 20 kpl 13,10 Väh. 100 kpl 12,50 Väh. 500 kpl 12,00 55 80 UUDISTETTU LAITOS Taskuvirsikirja Linnut Virsikirjaa saa jälleen ihastuttavalla Nadja Sarellin Linnut-kannella! Taskuvirsikirjassa mukana ovat lisävihkon virret sekä Katekismus. Koko 90 x 138 mm. 14,90 (17,50) Väh. 50 kpl 13,30 Väh. 200 kpl 11,90 Väh. 400 kpl 11,30 Alk. 11 30 kerhoihin, leireille ja erilaisiin hartaushetkiin. TeemahakeAlk. 12 00 MONIPUOLINEN VALIKOIMA SACRUM.FI Kotimainen virsikirja. Nuotit ja laadukkaat soinnutukset! Alk. 16 60 Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansi materiaalia, neljä väriä. Kirkonkuvaja teksti painatus mahdollinen kanteen. Kestävä ja ohut. Koko 115 x 190 mm. 21,70 (26,80) Väh. 50 kpl 19,80 Väh. 300 kpl 18,70 Väh. 600 kpl 16,60 Laulutuuli cd 55,80 (62,00) Taizé Lauluja Kokoelma sisältää 130 Taizé-liikkeen parissa syntynyttä, hiljentymään kutsuvaa laulua. Sanojen lisäksi kirjassa on kaikkien kappaleiden neliääninen kuorosovitus. 16,10 (17,90) Väh. 50 kpl 14,20 kappaleiden neliääninen kuorosovitus. Alk. 14 20 Alk. 14 20 Kirjassa on lähes sata uutta messu laulua Suomesta ja maailmalta. Lisäksi mukana on noin 30 edellisissä, loppuun myydyissä messulaulukokoelmissa julkaistua laulua. 16,10 (17,90) Väh. 20 kpl 14,20 Anu Neuvonen Passion – Pääsiäismusikaali Mikko Seppänen, Inna Vintturi, Antti Vuori (toim.) Uusia messulauluja UUTUUS!